Embed Size (px)
Citation preview
2012 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti
2
1
Sisällysluettelo
Alkusanat 2
Tiivistelmä 3
1 Johdanto 5
1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5
1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6
2 Sopimusyritysten energiankäyttö 7
3 Energiansäästö 9
3.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely 9
3.2 Energiatehokkuustoimenpiteet 10
3.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet 16
4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 17
4.1 Sopimusvelvoitteet energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle 17
4.2 Johtamisjärjestelmät 18
4.3 Energiankulutuksen ja -kustannusten seuranta 20
4.4 Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma 22
4.5 Koulutus ja viestintä 24
4.6 Suunnittelu ja hankinnat 26
4.7 Logistiikka 27
5 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 29
5.1 Energiansäästötavoitteet 29
5.2 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 30
6 Kehitysideat 31
7 Energiakatselmus- ja investointituet 32
7.1 Energiakatselmustuki 32
7.2 Investointituki energiansäästöön 35
8 Sähkön hinta ja energiakustannusten osuus liikevaihdosta 39
9 Energiatehokkuusdirektiivi ja energiatehokkuussopimustoiminta 41
10 Yhteenveto 42
2
Alkusanat
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008–2016, joka allekirjoitettiin vuoden 2007 lopussa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja toimiala-liittojen välillä on jatkoa teollisuuden energiansäästösopimukselle 1997−2007.
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen on liittynyt 10 toimialaliittoa ja eri aloille on laadittu omat toimenpideohjelmansa. Keskisuuressa teollisuudessa on toimen-pideohjelmat kemianteollisuudelle, teknologiateollisuudelle, muoviteollisuudelle, puu-tuoteteollisuudelle sekä elintarviketeollisuudelle. Palvelualalle on kaupan, matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) sekä autoalan toimenpideohjelmat. Näiden lisäksi omat toimenpideohjelmat on laadittu energiavaltaiselle teollisuudelle sekä energiantuotannolle ja energiapalveluille. Sellaiset palvelualan tai teollisuuden yritykset joiden omalla toimin-ta-alueella ei ole voimassa olevaa omaa toimenpideohjelmaa voivat liittyä Elinkeinoelä-män Keskusliiton hallinnoimiin yleisiin teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmiin.
Muoviteollisuus ry on yksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sitoutu-nut toimialaliitto ja se vastaa muoviteollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanosta.
Tässä raportissa esitetään yhteenveto muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liit-tyneiden yritysten vuotta 2012 koskevista vuosiraportoinnin tuloksista. Raportissa käsi-tellään myös jonkun verran koko kuluneen sopimuskauden kumulatiivisia tietoja vuodes-ta 2008 lähtien. Raportissa on esitetty yhteenveto sopimukseen liittyneiden muoviteolli-suuden yritysten ja niiden toimipaikkojen raportoimista energiatiedoista, energiansäästö-toimenpiteistä, myönnetyistä energiakatselmus- ja investointituista sekä energiatehok-kuuden jatkuvan parantamisen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Helsingissä syyskuussa 2013 Motiva Jaana Federley Saara Elväs Copyright Motiva Oy
3
Tiivistelmä
Tässä raportissa esitetään yhteenveto elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen muoviteollisuuden toimenpideohjelmaa toteuttavien yritysten raportoimista energiatie-doista, toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä ja niiden energiansäästövaikutuksesta sekä ns. energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvistä asioista koskien vuotta 2012 sekä viittä ensimmäistä sopimusvuotta yhteensä.
Viidennen sopimusvuoden (2012) loppuun mennessä energiatehokkuussopimuk-sen muoviteollisuuden toimenpideohjelmassa oli mukana 34 yritystä, joissa on yhteensä 47 toimipaikkaa. Vuonna 2012 sopimukseen liittyi neljä uutta yritystä, joissa on yhteensä neljä toimipaikkaa.
Vuonna 2012 raportoiduilla 10 toteutetulla energiansäästötoimenpiteellä saavutettu kokonaissäästö oli 7,8 GWh/a, josta sähkön osuus oli 0,7 GWh/a (9 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 7,1 GWh/a (91 %). Näiden vuonna 2012 toteutettujen säästötoi-menpiteiden raportoidut investointikustannukset olivat yhteensä noin 1,3 milj. euroa ja vastaava säästö energiakustannuksissa noin 560 000 euroa. Jos otetaan huomioon kaikki sopimuskauden aikana toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet, tuottivat ne vuo-den 2012 aikana noin 1,3 milj. euroa säästöä energiakustannuksissa.
Viiden ensimmäisen sopimusvuoden (2008–2012) aikana muoviteollisuuden sopi-musyritykset ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joiden vuotuinen säästövaikutus on yhteen-sä 17,9 GWh. Tämä vastaa 34 % toimialan sopimusyritysten yhteenlasketusta 52 GWh:n tavoitteesta vuodelle 2016. Näiden toteutettujen energiatehokkuustoimenpi-teiden investoinnit ovat olleet yhteensä noin 2,5 milj. euroa. Koko sopimuskauden kumu-latiiviset säästöt energiakustannuksissa ovat noin 2,8 milj. euroa. Kumulatiivisella sääs-töllä tarkoitetaan vuodesta 2008 alkaen vuoden 2012 loppuun saakka toteutuneiksi ra-portoitujen toimenpiteiden säästöjä yhteensä olettaen, että kaikki säästöt ovat edelleen voimassa vuonna 2012.
Vain vajaa puolet (47 %) toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista on rapor-toinut toteuttaneensa viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana energiatehokkuustoi-menpiteitä. Yli puolet toimipaikoista (25 kpl) ei siis ole siis toteuttanut koko sopimuskau-den aikana yhtään toimenpidettä. Nämä toimipaikat kuuluvat 19 yritykseen. 15 sopimuk-seen liittynyttä yritystä ei ole toteuttanut yhtään toimenpidettä millään toimipaikallaan koko sopimuskauden aikana. Syitä siihen, miksi toimenpiteitä ei ole toteutettu, tulee selvittää. Toimenpiteiden toteuttaminen on yksi sopimuksen velvoitteista. Erityisen tär-keää on saada toteutetut toimenpiteet kattavasti raportoitua loppusopimuskaudella eli vuosina 2014–2016, jotka ovat energiatehokkuusdirektiivin EED toimeenpanon ensim-mäisiä vuosia ja tuolloin toteutetuilla säästöillä on suuri painoarvo. Kaikki toteutetut toi-menpiteet ovat tärkeitä EED:n kansallisen tavoitteen toteutumiseksi.
Toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden lisäksi sopimusyritykset raportoivat myös päätetyt ja harkittavat toimenpiteensä. Niistä laskettu tulevaisuudessa mahdolli-sesti toteutuva säästöpotentiaali oli vuoden 2012 raportoinnin mukaan yhteensä 13,4 GWh/a, josta sähkön osuus on 5,1 GWh/a (38 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 8,3 GWh/a (62 %). Näihin toimenpiteisiin tarvittaviksi investoinneiksi raportoitiin 1,9 milj. euroa.
Sopimusyritykset eivät raportoineet vuonna 2012 yhtään muista kuin energiansääs-tösyistä tehtyä energiaa säästävää toimenpidettä (ns. MI-toimenpiteet). Myöskään ym-päristöinvestointeja ei vuonna 2012 raportoitu. Yhteensä koko sopimuskaudella on to-
4
teutettu kymmenen MI-toimenpidettä. Niiden säästövaikutus on ollut 0,63 GWh/a ja tar-vittavat investoinnit 1,1 milj. euroa. Vastaavasti kolmen ympäristöinvestoinnin säästövai-kutus on 0,1 GWh/a.
Energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista viedään yrityksissä vuosi vuodelta eteenpäin, mutta raportoitujen tietojen mukaan kaikissa toimipaikoissa toimenpiteiden toteutus ei ole edennyt toimenpideohjelman vaatimassa vauhdissa. Vajaa puolet (44 %) muoviteollisuuden toimipaikoista, jotka ovat olleet sopimuksessa mukana jo vähintään vuoden, ovat määrittäneet energiatehokkuuden vastuut toimipaikallaan ja vastaavasti noin kolmasosa toimipaikoista (35 %), jotka ovat olleet sopimuksessa mukana vähintään kaksi vuotta, ovat laatineet energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman.
Vuonna 2012 käynnistyi muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyen vain yksi energiakatselmushanke, joka sisälsi yhden teollisuuden energiakatselmuksen. Muovite-ollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneelle energiakatselmushankkeelle vuonna 2012 myönnetty energiakatselmustuki oli vain noin 5 000 euroa. Tavanomaisen tekniikan energiansäästötoimenpiteisiin suunnattua investointitukea sai muoviteollisuuden toi-menpideohjelmassa yksi hanke vuonna 2012. Hankkeelle myönnetty tuki oli noin 11 000 euroa.
5
1 Johdanto
Tähän raporttiin on koottu yhteenveto muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittynei-den yritysten raportoimista tiedoista viidenneltä energiatehokkuussopimuksen raportoin-tivuodelta 2012. Raportti sisältää viiden ensimmäisen sopimusvuoden (2008–2012) energiankulutustiedot, tiedot toteutetuista säästötoimenpiteistä vuonna 2012 ja kumula-tiivisesti koko kuluneelta sopimuskaudella sekä tiivistelmän energiatehokkuuden jatku-van parantamisen toteuttamisesta yrityksissä.
1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus
Vuoden 2012 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt 34 yritystä, joissa on yhteensä 47 raportoivaa toimipaikkaa. Vuonna 2012 toimenpideoh-jelmaan liittyi neljä uutta yritystä, joissa on yhteensä neljä toimipaikkaa. Koko sopimus-kauden aikana toimenpideohjelmasta on eronnut yksi yritys (vuonna 2009). Kuvassa (Kuva 1) pylväillä on kuvattu vuosittain toimenpideohjelmaan liittyneiden uusien yritysten määrä ja käyrällä toimenpideohjelmaan kuuluvien yritysten kumulatiivinen määrä. Kumu-latiivisessa määrässä on huomioitu vuosittain eronneet yritykset.
Kuva 1 Sopimuskaudella muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan vuosittain liittynei-
den yritysten lukumäärä ja sopimukseen kuuluvien yritysten kumulatiivinen määrä.
6
Toimialaliiton tavoitteena oli saada vuoden 2010 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan muoviteollisuuden toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa 60 % jäsenyritysten toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytöstä. Tätä tavoitetta ei ole vielä saavutettu.
1.2 Vuosiraportoinnin toteutus
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointi toteutettiin edellisvuosi-en tapaan internetpohjaisen seurantajärjestelmän avulla. Raportointi toteutettiin sopi-muksen mukaisessa aikataulussa eli yritykset raportoivat tiedot helmikuun loppuun mennessä.
Vuosittainen raportointi on toimenpideohjelmassa määritelty yksi olennainen sopi-musvelvoite sopimukseen liittyneille yrityksille. Tavoitteena on, että kaikki sopimukseen liittyneet yritykset ja toimipaikat raportoivat vuosittain. Muoviteollisuuden osalta rapor-tointiaste oli vuonna 2012 noin 91 %. Käytännössä neljä toimipaikkaa jätti raportoimatta. Raportointiasteet vaihtelevat jonkun verran toimenpideohjelmittain, mutta kaikkiaan elin-keinoelämän energiatehokkuussopimuksen raportointiastetta vuonna 2012 voidaan pi-tää erittäin hyvänä.
Raportoinnin sulkeuduttua raportointitiedot tarkistettiin ja toimipaikoilta pyydettiin li-sätietoja, mikäli raportointitiedot olivat puutteellisia tai virheellisiä. Tietojen kattavuus ja luotettavuus on tärkeää paitsi yritykselle itselleen, myös niin kansallisella tasolla kuin EU-tasolla edellytettäviä erilaisia energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyviä raportointe-ja varten.
7
2 Sopimusyritysten energiankäyttö
Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään. Yritysten raportoimat energiatiedot viidenneltä ensimmäi-seltä sopimusvuodelta on esitetty seuraavassa kuvassa ja taulukossa (Taulukko 1,Kuva 2). Taulukossa on esitetty myös summa liittymisasiakirjoissa ilmoitetuista energiatiedoista vastaavina vuosina.
Yritysten raportoimaan energiankulutukseen seurantavuonna vaikuttaa niin sopi-mukseen kyseisenä vuonna kuuluneiden toimipaikkojen määrä, kun myös kyseisenä vuonna raportoimatta jättäneiden toimipaikkojen määrä. Yritysten raportoima energian-käyttö on ollut joka vuosi pienempi kuin liittymisvaiheessa liittymisasiakirjoissa ilmoitettu energiankäyttö. Liittymisvaiheessa yritykset ilmoittivat pääsääntöisesti vuoden 2005 energiatiedot. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista muutoin tarkemmin analysoida syitä energiankäytön vaihteluihin. Taulukko 1 Energiankäyttö muoviteollisuuden sopimusyrityksissä vuosina 2008–2012
(raportoineet toimipaikat).
Energiatiedotliittymis-
asiakirjoista
Muutos liittymis-
tilanteeseen
VuosiSähköGWh/a
Lämpö+paGWh/a
YhteensäGWh/a
YhteensäGWh/a %
2012 246 111 357 458 -22 %2011 236 109 345 412 -16 %2010 236 121 357 406 -12 %2009 215 104 318 403 -21 %2008 245 99 344 366 -6 %
Muutos 2008–2012
0 % + 12 % + 4 % + 25 %
Energiatiedot vuosiraporteista
pa=polttoaineet
Kuvassa (Kuva 2) liittymisvaiheen energiankäyttö kuvaa kullekin raportointivuodelle las-kettua summaa kyseisenä vuonna sopimukseen kuuluneiden yritysten ilmoittamasta liittymisvaiheen energiankäytöstä. Luku vaihtelee vuosittain, sillä yksittäisen raportointi-vuoden lukuun lasketaan mukaan vain kyseisenä raportointivuonna sopimukseen kuulu-neiden yritysten tiedot. Tiedoista on vähennetty sopimuksesta eronneet toimipaikat.
8
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
2008 2009 2010 2011 2012
GW
h
Lämpö+PA GWh Sähkö GWh Liittymisvaiheen energiankäyttö GWh
Kuva 2 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimasta energiankäy-
töstä sopimuskaudella 2008–2012 sekä liittymisvaiheessa ilmoitettu energian-käyttö.
9
3 Energiansäästö
3.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely
Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimipaikkakohtaisesti energian-säästösyistä tehdyistä toimenpiteistä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat muovi-teollisuuden sopimusyritysten toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Noin 91 % muoviteol-lisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista raportoi vuonna 2012. Osa ra-portoineista toimipaikoista raportoi toimenpiteet puutteellisesti ilman investointitietoja, takaisinmaksuaikaa tai säästövaikutusta. Täydennyspyynnöillä pyritään aina täydentä-mään tietojen kattavuutta.
Yritysten raportoimat toimenpiteet ovat joko energiakatselmuksissa (KAT-toimenpiteet) tai yritysten muissa selvityksissä (ES-toimenpiteet) todettuja energiante-hokkuustoimenpiteitä, jotka tuottavat energiansäästöjä. Lisäksi voidaan raportoida muis-ta syistä tehtyjä investointeja (MI-toimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiatehok-kuuteen. Vuosiraportoinnissa ilmoitettu toimenpiteiden säästövaikutus on pääsääntöi-sesti laskennallinen. Yritykset voivat raportoida myös ympäristötoimenpiteitä (YM-toimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiankulutukseen. Jako em. luokkiin tehdään seuraavin perustein:
• ES- ja KAT -toimenpide on joko pääosin tai osittain energiansäästösyistä tehty investointi, josta on määritettävissä ja raportoitavissa energiansäästö-osuus.
• MI-toimenpide on muista kuin energiansäästösyistä tehty investointi, joka säästää energiaa. Ohjeistuksen mukaan MI-luokitellun toimenpiteen inves-tointikustannus lasketaan sopimustoiminnan vuosiraportointia varten inves-toinnin arvioidun säästövaikutuksen avulla siten, että yrityksen käyttämillä energian hinnoilla takaisinmaksuaika on kolme vuotta.
• YM-toimenpide on ympäristönsuojelusyistä tehty investointi, jolla on ener-giavaikutuksia. Ympäristötoimenpiteen energiavaikutus voi olla joskus kulu-tusta lisäävä, jolloin "säästö" merkitään raportoinnissa negatiivisena.
Säästötoimenpiteet on lisäksi jaoteltu neljään eri luokkaan, toteutetut (T), päätetyt (P), harkittavat (H) ja ei toteutettavat toimenpiteet (E), jotka tässä raportissa on otettu huo-mioon seuraavasti:
• T toteutettu: Kaikki vuonna 2012 toteutetut toimenpiteet on otettu huomioon. Jos vuoden 2012 raportoinnissa toimenpiteen toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2008–2011, se on otettu huomioon kyseisen vuoden tiedossa. Ennen vuotta 2008 toteutettuja toimenpiteitä ei ole otettu tässä raportissa huomi-oon. Nämä ns. varhaistoimet tullaan käsittelemään myöhemmin sopimus-kaudella.
• P päätetty: Yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2013 tai joku muu tuleva vuosi.
• H harkitaan: Yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpi-teet, joita harkitaan toteutettaviksi vuonna 2013 tai tulevina vuosina. Usein
10
toteutusvuosi on jätetty myös merkitsemättä, tällaiset toimenpiteet on otettu myös huomioon.
• E ettei toteuteta lainkaan: Ei ole otettu tässä raportissa huomioon. Jos toimenpiteen tiedot on raportoitu vaillinaisesti raportoinnin sulkeutuessa, ei sitä oteta huomioon ko. raportointivuoden yhteenvetoraportissa. Toimenpide siirtyy seuranta-järjestelmässä ns. keskeneräiset-välilehdelle, jossa toimenpiteen tietoja voi myöhemmin täydentää. Kun vaadittavat tiedot toimenpiteestä on täydennetty, otetaan se seuraavan vuoden yhteenvetoraportissa huomioon.
Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että raportoidut energiansäästöt ovat pääosin laskennallisia arvioita, jotka on tehty parhaan mahdollisen tiedon perus-teella ja perustuvat vain harvoin mittaustuloksiin. Kaikille raportoiduille energiansäästöil-le ei myöskään välttämättä ole aina raportoitu niistä aiheutuneita investointikustannuk-sia.
Raportoinnissa toimenpiteen energiansäästövaikutuksena ilmoitetaan aina vain vuotuinen energiansäästö. Säästövaikutus raportoidaan yksikössä MWh/a. Suurin osa toimenpiteistä tuottaa säästöä useamman vuoden ajan. Toimenpiteen energiasäästö-vaikutus on voimassa toteutusvuodesta lähtien vuosittain koko sen eliniän ajan.
Pääsääntöisesti, kaikki sopimuskaudella toteutetut tekniset toimenpiteet ovat voi-massa vielä sopimuskauden lopussa vuonna 2016, koska teknisten toimenpiteiden elin-ikä on säästöjenlaskentaohjeistuksen mukaan yleensä vähintään 8 vuotta. Osa erityi-sesti ennen sopimuskauden alkua toteutetuista toimenpiteistä tulee elinikänsä päähän ja niiden säästövaikutus loppuu sopimuskauden aikana. Myös ns. käyttöteknisten toimen-piteiden säästövaikutus, joka on säästöjenlaskennanohjeistuksen1 mukaan yleensä ot-taen kaksi vuotta, tulee loppumaan sopimuskauden aikana. Tulevina vuosina tätä asiaa tullaan tarkastelemaan tarkemmin myös sopimustoiminnan vuosiraporteissa, mutta tällä hetkellä asiaa ei ole vielä otettu huomioon tässä raportissa esitetyissä koko sopimus-kautta kuvaavissa säästöissä.
3.2 Energiatehokkuustoimenpiteet
3.2.1 Energiansäästöt
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty yhteenveto muoviteollisuuden sopi-musyritysten raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista energiatehokkuustoi-menpiteistä (ES ja KAT -toimenpiteet) raportointivuodelta 2012. Muiden kuin energian-säästösyistä tehtyjen toimenpiteiden (MI-toimenpiteet) vaikutuksia on käsitelty kappa-leessa 3.3.
Muoviteollisuuden sopimusyritykset raportoivat vuonna 2012 toteutetuiksi 10 toimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus on yhteensä 7,83 GWh/a. Säästöistä sähkön osuus on 0,73 GWh/a (9 %) ja lämmön ja polttoaineiden osuus 7,10 GWh/a (91 %). Näiden toimenpiteiden investoinneiksi raportoitiin yhteensä 1,3 milj. euroa. Lista toteutettujen toimenpiteiden nimistä julkaistaan sopimustoiminnan extranet-sivustolla2.
1http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/tietoa_sopimuksista/sopimustoiminnan_kulmakivet/seuranta_ja_raportointi/saastojen_laskenta/ 2 http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/extranet/
11
Myös vuosina 2008–2011 toteutetut toimenpiteet tuottavat edelleen säästöä vuonna 2012. Kun otetaan huomioon kaikki viitenä ensimmäisenä raportointivuonna toteutetut toimenpiteet, tuottivat ne säästöä vuonna 2012 yhteensä 17,93 GWh. Säästöistä 12,51 GWh (70 %) oli lämpöä ja polttoaineita ja 5,42 GWh (30 %) sähköä. (Taulukko 2) Näissä luvuissa ei ole huomioitu, että toimenpiteistä osan elinikä on voinut jo päättyä. Säästöjen elinikiä tullaan tarkastelemaan tarkemmin seuraavien vuosien raporteissa. Taulukko 2 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten vuonna 2012 raportoimista
toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä sekä siitä kuinka paljon koko sopimuskaudella (2008–2012) toteutetut toimenpiteet tuottavat säästöä vuonna 2012.
Toimenpide Investointi
lkmSähköGWh/a
Lämpö+paGWh/a
Yht sähkö+lämpö+pa
GWh/amilj.eur
Toteutettu 2008–2012 94 5,42 12,51 17,93 2,51
2012Toteutettu 10 0,73 7,10 7,83 1,30Päätetty 11 1,00 0,75 1,75 0,32Harkitaan 164 4,13 7,50 11,63 1,60Päätetty ja harkittu yhteensä 175 5,12 8,25 13,37 1,93
Säästetty energia
pa=polttoaineet
Osa raportoiduista toimenpiteistä lisää hieman erimerkiksi lämmönkulutusta samaan aikaan kun se säästää sähköä, tai toisin päin. Tällaisissa tapauksissa suuremmasta säästöstä on vähennetty toisen energiamuodon kasvanut tarve. Tämä muuttaa hieman lämmön ja sähkön säästöjen keskinäistä suhdetta, mutta antaa oikeamman tuloksen kun säästöt lasketaan yhteen. Muoviteollisuuden toimenpideohjelmassa tällaisia toi-menpiteitä on koko sopimuskauden aikana ollut yhteensä 28 kappaletta. Muutokset kohdistuivat päätettyihin sekä vuonna 2008 ja 2012 toteutettuihin toimenpiteisiin.
Yritykset voivat raportoida myös sopimuskaudella aikaisempina vuosina toteuttami-aan toimenpiteitä jälkikäteen ja/tai täydentää aiemmin keskeneräisiksi jättämiään toi-menpiteitä. Tästä syystä eri vuosien yhteenvetotiedot eivät välttämältä vastaa täysin toisiaan.
Vuoden 2012 raportoinnissa lämmön ja polttoaineiden säästöt ovat moninkertaistu-neet edellisiin vuosiin verrattuna. Kasvun selittää kaksi suurta lämpöä säästävää toi-menpidettä. Nämä kaksi toimenpidettä kattavat 97 % vuoden 2012 lämmön ja polttoai-neiden säästöistä. Sähkön säästöt ovat palanneet kolmen ensimmäisen raportointivuo-den tasolle. Vuonna 2011 raportoitiin ennätyksellisen paljon sähkönsäästöjä. (Kuva 3)
12
0,71,4
2,1
4,7
5,4
2,6
3,7
4,85,4
12,5
0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 2010 2011 2012
GW
h/a
Sähkö Lämpö+PA Sähkö kumulatiivinen Lämpö+PA kumulatiivinen
Kuva 3 Muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimat sähkön ja lämmön ja poltto-aineiden (pa) säästöt vuosina 2008–2012. Pylväillä on esitetty vuosittain saa-vutettu säästövaikutus ja yhdysviivalla kumulatiivinen vuosisäästö.
Vain vajaa puolet (47 %) toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista on raportoinut toteuttaneensa viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana energiatehokkuustoimenpi-teitä. Yli puolet toimipaikoista (25 kpl) ei siis ole siis toteuttanut koko sopimuskauden aikana yhtään toimenpidettä. Nämä toimipaikat kuuluvat 19 yritykselle. 15 sopimukseen liittynyttä yritystä ei ole toteuttanut yhtään toimenpidettä millään toimipaikallaan koko sopimuskauden aikana. Syyt yritysten passiivisuuteen tulee selvittää ja kannustaa yri-tyksiä toteuttamaan energiansäästötoimenpiteitä. Tällä on jatkossa suuri merkitys myös energiatehokkuusdirektiivin mukanaan tuoman kansallisen säästötavoitteen toteutumi-sessa.
3.2.2 Kustannussäästöt
Raportointitietojen perusteella muoviteollisuuden sopimusyritysten vuonna 2012 toteut-tamat toimenpiteet tuottavat vuosittain kustannussäästöjä yhteensä noin 560 000 euroa.
Laskennassa on käytetty sähkön hintana (vuonna 2012 73,5 eur/MWh, ALV 0 %) yritysten raportoimien sähkönhintojen keskiarvoa (Kuva 27). Lämmön ja polttoaineiden hinta on laskettu koko keskisuuren teollisuuden raportoiman polttoainejakauman perus-teella. Lämmön ja polttoaineiden hinnan (vuonna 2012 71,5 eur/MWh, ALV 0 %).painotetun keskiarvon laskentaan on käytetty Tilastokeskuksen raportoimia kaukolämmön ja polttoaineiden hintoja.
13
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
2008 2009 2010 2011 2012
milj.
eur
oa
Toteutetut 2008 Toteutetut 2009 Toteutetut 2010 Toteutetut 2011 Toteutetut 2012
Kuva 4 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten toteuttamien toimenpiteiden
tuottamista säästöistä (euroa). Myös edellisinä vuosina (2008–2011) toteutetut toimenpiteet, joiden säästövaikutus on edelleen voimassa, tuottavat edelleen säästöjä. Kuvassa (Kuva 4) on esitetty kuinka pal-jon eri vuosina toteutetut toimenpiteet tuottavat kustannussäästöjä eri vuosina. Sähkön ja polttoaineiden hinnan vaihtelusta johtuen, samat toimenpiteet tuottavat eri vuosina hieman eri määrän kustannussäästöjä. Kun otetaan huomioon kaikki viitenä ensimmäi-senä raportointivuonna toteutetut toimenpiteet, muoviteollisuuden sopimusyritysten to-teuttamat energiatehokkuustoimenpiteet tuottivat yhteensä noin 1,3 milj. euroa säästöä vuonna 2012.
Muoviteollisuuden sopimusyritysten viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana to-teuttamilla toimenpiteillä on säästetty laskennallisesti yhteensä noin 2,8 milj. euroa olet-taen, että kaikkien toimenpiteiden säästövaikutus on vielä voimassa vuonna 2012.
3.2.3 Toteutettujen toimenpiteiden investoinnit
Seuraavassa kuvassa (Kuva 5) on esitetty yhteenveto vuosittain toteutettujen toimenpi-teiden määristä ja investoinneista kuluneilta sopimusvuosilta. Toimenpiteitä on toteutettu vuonna 2012 ennätyksellisen vähän, vain 10 kappaletta, mutta niiden yhteenlasketut investoinnit ovat korkeimmat koko sopimuskaudella. Vuoden 2012 investoinneista suu-rimman osan (75 %) kattavat kaksi suurta investointia.
14
0,10
0,210,30
0,61
1,30
18
27
16
23
10
0
5
10
15
20
25
30
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
2008 2009 2010 2011 2012
lkm
milj
. eur
Investoinnit milj. eur Lukumäärä Kuva 5 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutettujen
energiansäästötoimenpiteiden investoinneista sopimuskaudella 2008–2012.
3.2.4 Toteutettujen toimenpiteiden takaisinmaksuajat
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty kuinka vuonna 2012 toteutetut toimenpi-teet ja niiden säästöt jakautuvat toimenpiteiden takaisinmaksuajan mukaan. Taulukon luvuissa ei ole mukana toimenpiteitä, jotka ovat säästäneet vain vettä.
Suurin osa sekä sähkön että lämmön ja polttoaineiden säästöistä saavutettiin toi-menpiteillä joiden takaisinmaksuaika on 2–4 vuotta. Taulukko 3 Vuonna 2012 raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaikoja
ja toimenpiteiden säästövaikutus muoviteollisuuden sopimusyrityksissä.
Takaisinmaksuaika Toimenpit. lkm
Sähkön säästö
Osuus säästetystä
sähköstä
Lämmön+pa säästö
Osuus säästetystä
lämmöstä+pa
GWh/a % GWh/a %
Käyttötekniset toimenpiteet 1) 3 0,02 2 % 0,07 1 %
0 vuotta < TMA < 2 vuotta 1 0,03 4 % 0,00 0 %2 vuotta ≤ TMA < 4 vuotta 4 0,49 67 % 6,76 95 %
TMA ≥ 4 vuotta 2 0,20 27 % 0,27 4 %
1) Ilman investointeja toteutetut toimenpiteet
3.2.5 Tulevaisuuden säästöpotentiaali
Tulevaisuuden säästöpotentiaaliksi lasketaan raportointivuonna päätetyksi ja harkitta-viksi merkityt toimenpiteet. Niiden säästövaikutus on vuonna 2012 yhteensä noin 13,4 GWh/a ja raportoidut investointikustannukset yhteensä noin 1,9 milj. euroa. Toi-
15
menpiteiden, joiden toteuttamisesta tulevaisuudessa on tehty jo päätös, osuus säästö-potentiaalista on 13 % (1,8 GWh/a) ja investointikustannuksista 17 % (0,3 milj. euroa). (Taulukko 2)
Vuonna 2011 raportoitiin suuri määrä päätettyjä toimenpiteitä ja se näkyy vuoden 2012 suurina säästömäärinä. Edellisissä kappaleissa mainitut kaksi suurta toimenpidettä tosin kattavat tästä suurimman osan. Suurin osa säästöpotentiaalista on kaikkina vuosi-na ollut harkittavia toimenpiteitä. (Kuva 6) Kuten toteutetuista toimenpiteistäkin, painottuu säästöpotentiaali lämmön ja polttoaineiden säästöihin (Kuva 7)
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
2008 2009 2010 2011 2012
GW
h/a
Toteutettu Päätetty Harkittu Toteutettu kumulatiivinen Kuva 6 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista,
päätetyistä ja harkitusta toimenpiteistä.
0
5
10
15
20
25
Sähkö Lämpö+pa
GW
h/a
Toteutettu 2008–2012 Päätetty Harkitaan Kuva 7 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimista toteutetuista,
päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä ja niillä saavutettavista energian-säästöistä.
16
3.3 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut toimenpiteet
Muista kuin energiansäästösyistä toteutettuja toimenpiteitä (ns. MI-toimenpiteet), joilla on kuitenkin vaikutusta energiatehokkuuteen, ei vuonna 2012 raportoitu. (Taulukko 4). Myöskään ympäristötoimenpiteitä ei raportoitu vuonna 2012. (Taulukko 5) Taulukko 4 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten koko sopimuskaudella 2008–
2012 raportoimista muista kuin energiansäästösyistä toteutetuista, päätetyistä ja harkituista toimenpiteistä (MI).
Investointi
lkmSähköGWh/a
Lämpö+paGWh/a
Yht sähkö+lämpö+pa
GWh/amilj.eur
Toteutettu 2008–2012 10 0,45 0,28 0,73 1,06
2012Toteutettu 0 0,00 0,00 0,00 0,00Päätetty 0 0,00 0,00 0,00 0,00Harkitaan 0 0,00 0,00 0,00 0,00Päätetty ja harkittu yhteensä 0 0,00 0,00 0,00 0,00
Toimenpide Säästetty energia
Taulukko 5 Yhteenveto muoviteollisuuden sopimusyritysten koko sopimuskaudella 2008 -
2012 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista ympäristötoimenpi-teistä (YM).
Investointi
lkmSähköGWh/a
Lämpö+paGWh/a
Yht sähkö+lämpö+pa
GWh/amilj.eur
Toteutettu 2008–2012 3 0,03 0,05 0,08 0,27
2012Toteutettu 0 0,00 0,00 0,00 0,00Päätetty 0 0,00 0,00 0,00 0,00Harkitaan 0 0,00 0,00 0,00 0,00Päätetty ja harkittu yhteensä 0 0,00 0,00 0,00 0,00
Toimenpide Säästetty energia
17
4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen
4.1 Sopimusvelvoitteet energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle
Energiatehokkuussopimuksella tähdätään sopimusyritysten energiatehokkuuden jatku-vaan parantamiseen ja energiatehokkuusnäkökulmien liittämiseen yrityksessä käytössä olevaan johtamisjärjestelmään. Energiatehokkuussopimukseen liittynyt yritys sitoutuu energiansäästötoimenpiteiden lisäksi toteuttamaan oman alansa toimenpideohjelmassa kuvattuja jatkuvan parantamisen toimenpiteitä. Energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimenpiteitä ovat mm.:
• Oman energiankäytön tunteminen ja seuranta • Energiatehokkuustoiminnan organisointi ja suunnittelu yrityksen sisällä • Omien energiansäästömahdollisuuksien kartoittaminen ja toteuttaminen • Energiankulutuksen ja tehostamistoimenpiteiden vuosittainen raportointi • Koulutus ja viestintä • Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa • Energiatehokkuuden ottaminen huomioon logistiikkaratkaisuissa • Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto • Uusiutuvien energialähteiden käyttö • Energiatehokkuustoiminnan arviointi
Toimialaa koskevassa toimenpideohjelmassa on tarkemmin kuvattu, mitä kukin edellä listattu toimenpide tarkemmin pitää sisällään.
Sopimuksen mukaan muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten tulee ensimmäisen vuoden aikana selvittää oman energiankulutuksensa nykytila toimi-paikka tai/ja toimenpideohjelmassa määritetyllä periaatteella toimipaikkaryhmätasolla energialajeittain (sähkö, lämpö, polttoaineet), asettaa yleiset energiankäytön tehostami-sen päämäärät yritystasolla sekä määrittää energiatehokkuustoiminnan vastuut. Kahden vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä yrityksen on tunnistettava mahdolli-suudet tehostaa energiankäyttöä ja asetettava toimipaikkakohtaiset energiankäytön tehostamistavoitteet sekä laadittava aikataulu kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi.
Energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa seurataan myös jatkuvan paran-tamisen toimenpiteiden toteuttamista sopimusyrityksissä. Olennaista on, että myös näi-hin sopimuksen toimeenpanon seurantaa tukeviin kysymyksiin saadaan vastaukset kat-tavasti vuosiraportoinnin yhteydessä.
Seuraavissa kappaleissa 4.2–4.7 on esitetty yhteenveto siitä kuinka toimipaikat to-teuttavat energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaatteita.
18
4.2 Johtamisjärjestelmät
Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan on liittynyt 34 yritystä, joilla on yhteensä 47 toimipaikkaa. Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista 89 % (42 kpl) on raportoinut, että heillä on käytössä ympäristö- ja/tai johtamisjärjestelmä (Kuva
8). Vuoden 2011 raportoinnin mukaan jopa 95 %:lla toimipaikoista oli käytössä ympäris-tö- ja/tai johtamisjärjestelmä. Muutos johtuu luultavimmin suurelta osin siitä, että uudet vuonna 2012 sopimustoimintaan liittyneiden yritysten toimipaikat, ovat raportoineet, että heillä ei ole käytössä ympäristö- tai raportointijärjestelmää.
Järjestelmiä käytössä89 %
Järjestelmiä ei käytössä
11 %
Kuva 8 Ympäristö- ja johtamisjärjestelmien käyttö muoviteollisuuden sopimusyritys-
ten toimipaikoissa (yhteensä 47 toimipaikkaa) seurantavuonna 2012. Niistä toimipaikoista, joilla on käytössä ympäristö- tai johtamisjärjestelmä (42 kpl), noin puolet (23 kpl) raportoi sisällyttävänsä energiatehokkuusasiat johtamisjärjestelmäänsä (Kuva 9). Uusiutuvan energian käytön edistäminen on sisällytetty käytössä olevaan joh-tamisjärjestelmään kuudella toimipaikalla. (Kuva 9)
Muoviteollisuuden sopimusyrityksiä ei velvoiteta Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) käyttöön. ETJ kuitenkin auttaa sopimusyritystä täyttämään muita sopimusjärjes-telmän velvoitteita suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti, ja se on vapaaehtoisesti liitet-ty johtamisjärjestelmään muutamalla (4 kpl) ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävis-tä toimipaikoista (Kuva 9)
19
55 %
10 %
14 %
45 %
90 %
86 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Energiatehokkuus sisällytettyjohtamisjärjestelmään
KäytössäEnergiatehokkuusjärjestelmä
ETJ
Uusiutuvien edistäminensisällytetty
johtamisjärjestelmään
Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 9 Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen sisältyminen
johtamisjärjestelmiin muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012.
Ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista (42 kpl) suurimmalla osalla on käytössä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä (35 kpl) ja ISO 9001 -laatujohtamisjärjestelmä (40 kpl). Muoviteollisuuden sopimusyritysten ympäristö- ja joh-tamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista yksikään ei käytä EMAS-järjestelmää. (Kuva 10)
69 %
83 %
31 %
14 %
12 %
7 %
17 %
100 %
5 %
62 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
ISO14001
EMAS
ISO9001
Muu järjestelmä
Sertifioitu Ei sertifioitu Ei käytössä Kuva 10 Ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävissä muoviteollisuuden sopimusyri-
tysten toimipaikoissa käytössä olevat ympäristö- ja johtamisjärjestelmät vuonna 2012.
20
Muita kuin edellä mainittuja järjestelmiä on käytössä vajaalla puolella (16 kpl) ympäristö- ja johtamisjärjestelmiä käyttävistä toimipaikoista. Muiksi järjestelmiksi mainittiin mm. OHSAS 18001 (2 kpl), ISO/TS 16949 (1 kpl), BRC/IOP (1 kpl), ISO 22000 (1 kpl) ja omat järjestelmät (1 kpl). Suurin osa toimipaikoista ei ilmoittanut mikä muu järjestelmä heillä on käytössä. (Kuva 10)
Eri vuosina energiatehokkuussopimusten vuosiraporteissa ilmoitetut prosenttiluvut johtamisjärjestelmien käyttöön liittyen eivät ole aivan vertailukelpoisia keskenään. Kah-tena ensimmäisenä raportointivuonna järjestelmiä käyttävien osuus laskettiin sopimuk-seen liittyneiden toimipaikkojen kokonaismäärästä ja vuonna 2010–2012 osuus on las-kettu niiden toimipaikkojen määrästä, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on käytössä joku laatu- tai johtamisjärjestelmä.
4.3 Energiankulutuksen ja -kustannusten seuranta
Oman energiankulutuksen tunteminen ja seuranta on lähtökohta energiatehokkuuden parantamiselle. Selvästi yleisin energiankulutuksen ja -kustannusten seurantajakso muoviteollisuuden toimipaikoissa on kuukausitason seuranta. (Kuva 11)
Sähkönkulutuksenseuranta on pysynyt koko sopimuskauden hyvin samanlaisena. Suurin osa seuraa sähkönkulutusta kuukausitasolla ja noin viidesosa raportoi seuraa-vansa sitä vain vuositasolla. Vuoden 2012 raportoinnissa yksi toimipaikka raportoi seu-raavansa sähkönkulutusta vuorokausitasolla. (Kuva 11)
Lähes puolet toimipaikoista raportoi seuraavansa lämmönkulutusta ja energiakus-tannuksia kuukausitasolla. Raportoimattomien toimipaikkojen suuri määrä vaikeuttaa kattavan kuvan saamista lämmön, polttoaineiden ja energiakustannusten seurannasta. (Kuva 11)
2 % 64 %
49 %
34 %
45 %
23 %
13 %
30 %
38 %
11 %
38 %
36 %
17 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Sähkö
Lämpö
Polttoaineet
Energiakustannukset
Vuorokausi Kuukausi Vuosi Ei seurata Ei raportoitu
Kuva 11 Energiankulutuksen seurantajaksot muoviteollisuuden sopimusyritysten toi-mipaikoissa vuonna 2012.
21
Suurin osa toimipaikoista seuraa sekä energiankulutuksia (sähkö, lämpö polttoaineet) että energiakustannuksia kokonaiskulutuksena ja -kustannuksina. Kulutusten ja kustan-nuksien seuranta osasto-, tuotantolinja- ja prosessikohtaisesti on vähentynyt suhteelli-sesti sopimuskauden alusta. Toisaalta raportoimattomien toimipaikkojen määrä on kas-vanut. (Kuva 12) Kaiken kaikkiaan muutokset ovat koko sopimuskauden aikana olleet melko pieniä.
Sähkön kokonaiskulutusta raportoi vuonna 2012 seuraavansa jollain tasolla 89 % toimipaikoista. Näistä toimipaikoista kolme seurasi kulutusta osastokohtaisesti, yksi tuo-tantolinjoittain ja loput 38 kokonaiskulutuksena. Lämmön ja polttoaineiden kulutusta seurasi reilu puolet toimipaikoista kokonaiskulutuksena ja kolme osastoittain. Energia-kustannuksia raportoi seuraavansa jollain asteella 83 % toimipaikoista. Näistä kaksi seurasi kustannuksia osastoittain, yksi tuotantolinjoittain ja loput 36 kokonaiskustannuk-sina. (Kuva 12)
Muutokset toimipaikkojen energiankulutuksen seurannassa eivät ole olleet kovin suuria raportointikauden aikana. Raportointitulosten vaihteluun vaikuttaa varmastikin osaltaan myös se, että raportoimattomien toimipaikkojen määrä on kasvanut ensimmäi-sestä raportointivuodesta. Myös sopimukseen liittyneiden toimipaikkojen kokonaismäärä on kasvanut raportointijakson aikana.
81 %
55 %
57 %
77 %
30 %
6 %
6 %
6 %
4 %
2 %
2 %
2 %
11 %
38 %
36 %
17 %
68 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Sähkö
Lämpö
Polttoaineet
Energiakustannukset
Omien ajoneuvojenpolttoaineet
Kokonaiskulutus Osasto Tuotantolinja Prosessi Muuten Ei raportoitu
Kuva 12 Energiankulutuksen seurantataso muoviteollisuuden sopimusyritysten toimi-paikoissa vuonna 2012.
Kaksikolmososaa toimipaikoista (66 %, 31 kpl) seuraa energiatehokkuutta ominaiskulu-tuksen avulla (Kuva 13). Indeksejä käyttää vain kaksi toimipaikkaa, ja muuten energiate-hokkuutta seuraa reilu viidennes toimipaikoista (9 kpl). Muiksi energiatehokkuuden seu-rantatavoiksi raportoitiin mm. energiatehokkuuden seuranta laskutustietojen, tuotannon tunnuslukujen (mm. romutusaste ja lämmöntalteenoton määrä), kokonaisenergiankulu-tuksen tai erillisten omien Excel-taulukoiden avulla.
22
66 %
4 %
19 %
30 %
91 %
77 %
4 %
4 %
4 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ominaiskulutustenavulla
Indeksien avulla
Energiatehokkuutta seurataan muuten
Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 13 Energiatehokkuuden seurantatavat muoviteollisuuden sopimusyritysten toi-
mipaikoissa vuonna 2012.
4.4 Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma
Liittyneiden yritysten yhtenä sopimusvelvoitteena on ensimmäisen sopimusvuoden ku-luessa määrittää yritys- ja tarvittaessa toimipaikkakohtaiset energiatehokkuustoiminnan vastuut. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että yritys tai toimipaikka on organisoinut energiatehokkuuden tehostamisen toimenpideohjelman hengen mukaisesti ja nimennyt tehtäville vastuuhenkilöt.
Yli vuoden sopimukseen kuuluneista toimipaikoista (43 kpl), eli vuosina 2008–2011 liittyneistä, 19 on nimennyt energiatehokkuustoiminnan vastuut. Tämä tarkoittaa, että raportoitujen tietojen perusteella reilu puolet toimipaikoista (56 %, 24 kpl) ei ole nimen-nyt vastuita toimenpideohjelman toimeenpanon edellyttämässä ajassa.
Kun otetaan huomioon kaikki viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana liittyneet toimipaikat (47 kpl), 20 toimipaikkaa ilmoittaa nimenneensä vastuut ainakin jollain tasol-la. (Kuva 14) Suurin osa vastuut määritelleistä toimipaikoista oli määritellyt ne sekä yritys- että toimipaikkatasolla.
Viisi toimipaikkaa ei vuonna 2012 raportoinut kuinka he ovat määritelleet energia-tehokkuustyön vastuut. Nämä viisi toimipaikkaa on sisällytetty kohtaan ”Muuten” alla olevassa kuvassa. (Kuva 14)
23
Toimipaikka ja yritys23%
Yritys2%
Toimipaikka6%
Muuten11%
Ei nimetty57%
Kuva 14 Vastuuhenkilöiden nimeäminen eri tasoilla muoviteollisuuden sopimusyrityk-
sissä vuonna 2012. Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma on toimenpideohjelman velvoitteiden mu-kaan tehtävä kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Tehostamissuunnitelma käsittää energiakulutuksen sekä -tehokkuuden nykytilanteen selvityksen sekä mahdollis-ten säästöpotentiaalin kartoittamisen. Raportoitujen tietojen perusteella vähintään kaksi vuotta sopimukseen kuuluneista toimipaikoista (40 kpl) vain noin kolmasosalla (35 %, 14 kpl) on voimassaoleva tehostamissuunnitelma ja yksi toimipaikka ilmoitti päivittä-neensä tehostamissuunnitelman seurantavuonna. (Kuva 15)
Jos tarkastellaan kaikkia vuonna 2012 raportoineita toimipaikkoja (47 kpl), myös niistä kolmasosalla (32 %, 15 kpl) on voimassaoleva tehostamissuunnitelma. (Kuva 15)
32 %
2 %
68 %
9 % 21 % 68 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tehostamissuunnitelmavalmis
Tehostamissuunnitelmapäivitetty seurantavuonna
Kyllä Ei Ei raportoitu Ei suunnitelmaa Kuva 15 Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman laatimisen tilanne muovi-
teollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012.
24
4.5 Koulutus ja viestintä
Henkilökunnan kouluttaminen ja sitouttaminen on yksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen avaintekijöitä ja velvoitteita yritykselle. Seurantavuonna 7 toimipaikkaa eli 15 % sopimusyritysten toimipaikoista järjesti henkilöstölle koulutusta energiatehokkuu-teen liittyvissä asioissa. (Kuva 16) Koulutusta järjestäneiden toimipaikkojen määrä on koko sopimuskauden aikana vaihdellut 6:n ja 12:sta toimipaikan välillä.
Vuonna 2012 energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta henkilöstölleen antaneista seitsemästä toimipaikasta, viisi antoi koulutusta sekä energiavastuuhenkilölle että muul-le henkilökunnalle ja kaksi vain muulle henkilökunnalle. (Kuva 17)
Taloudellisen ajotavan koulutusta järjesti seurantavuonna yksi toimipaikka ja ener-giansäästöviikkoa oli viettänyt kaksi toimipaikkaa. Yksikään toimipaikka ei raportoinut vuonna 2012 pitävänsä energiatehokkuutta henkilöstön tulospalkkauksen kriteerinä. (Kuva 16)
15 %
2 %
4 %
72 %
85 %
83 %
81 %
13 %
15 %
15 %
15 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Henkilöstölle järjestettykoulutusta
energiatehokkuuteen liittyvistäasioista seurantavuonna
Energiatehokkuus onkriteerinä tulospalkkioissa
Taloudellisen ajotavankoulutusta järjestetty
seurantavuonna
Toimipaikassa on vietettyenergiansäästöviikkoa
seurantavuonna
Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 16 Henkilökunnalle järjestetty energiatehokkuuteen liittyvä koulutus muovi-
teollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012.
25
Vain muulle henkilökunnalle
2 kpl
Energiavastuu-henkilölleja muulle
henkilökunnalle5 kpl
Kuva 17 Henkilöstön energiatehokkuuteen liittyvän koulutuksen jakautuminen koulu-
tusta järjestäneissä muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012.
Kahdeksan toimipaikkaa (17 %) ilmoitti hyödyntävänsä sopimukseen kuulumista jollain tavalla yrityksen omassa viestinnässä. Kuusi toimipaikkaa (13 %)mainitsee energiate-hokkuussopimukseen liittymisen kotisivuillaan ja neljä toimipaikkaa (9 %) käyttää ener-giatehokkuussopimustoiminnan graafista tunnusta omassa viestinnässään. (Kuva 18).
Yksikään toimipaikka ei raportoinut mainitsevansa energiansäästötavoitettaan tai toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta kotisivuillaan.
17 %
13 %
9 %
68 %
70 %
74 %
15 %
17 %
17 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Energiatehokkuussopimustahyödynnetään viestinnässä
www-sivuilla mainitaanliittyminen
energiatehokkuussopimukseen
Energiatehokkuussopimustentunnusta on hyödynnetty
omassa viestinnässä
Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 18 Energiatehokkuussopimuksen hyödyntäminen viestinnässä muovi-
teollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa raportointivuonna 2012.
26
4.6 Suunnittelu ja hankinnat
Toimenpideohjelman liittyneille yrityksille ja toimipaikoille asettamissa velvoitteissa edelly-tetään energiatehokkuuden huomioonottaminen suunnittelussa ja hankinnoissa. Kuvassa (Kuva 19) on esitetty yhteenveto ohjeistuksen kattavuudesta energiatehokkuuteen liitty-vissä hankinnoissa ja suunnittelussa muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoilla.
Suunnittelun energiatehokkuudesta on ohjeistus kolmella toimipaikalla (6 %). Kaikki kolme toimipaikkaa ilmoittivat myös päivittäneensä ohjeistusta kuluneena raportointi-vuonna. (Kuva 19)
Kuudella toimipaikalla (13 %) on käytössä ohjeet tai suositukset hankintojen ener-giatehokkuudesta. Näistä toimipaikoista yksikään ei raportoinut päivittäneensä hankin-taohjeita vuonna 2012. (Kuva 19)
Viiden ensimmäisen seurantavuoden jälkeen edelleen suurimmalla osalla raportoi-neista toimipaikoista ei ole suunnitteluun ja/tai hankintoihin liittyvää energiatehokkuuden huomioon ottavaa ohjeistusta tai ne eivät siitä ainakaan ole raportoineet.
6 %
100 %
13 %
77 %
72 %
83 %
17 %
15 %
17 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Ohjeet suunnittelunenergiatehokkuudesta
Suunnitteluohjeita päivitettyseurantavuonna
Ohjeet hankintojenenergiatehokkuudesta
Hankintaohjeita päivitettyseurantavuonna
Kyllä Ei Ei raportoitu
Kuva 19 Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012.
Energiatehokkuuteen liittyvät hankintaohjeet koskevat raportointitietojen perusteella laajempia kokonaisuuksia kuten prosesseja ja osaprosesseja, sähkömoottoreita ja toi-mistolaitteita. (Kuva 20)
Viisi toimipaikkaa raportoi, että heillä on käytössä ohjeistus hankittavien sähkö-moottorien energiatehokkuudesta. Kolmella toimipaikalla on laajempaa kokonaisuutta, esim. prosessia koskevat hankintaohjeet. Yksi toimipaikka raportoi, että heillä on hankin-taohjeet toimistolaitteiden energiatehokkuudesta. (Kuva 20) Koko sopimuskauden ajan hankintaoppaiden määrä toimipaikoilla on ollut alhainen. Yksi muoviteollisuuden sopimusyrityksistä ilmoitti edellyttävänsä alihankkijoidensa kuu-lumista heidän oman alueensa energiatehokkuussopimuksiin.
27
11 %
2 %
6 %
81 %
91 %
89 %
85 %
100 %
9 %
9 %
9 %
9 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Sähkömoottorit
Yrityksen omistamat taileasing autot
Toimistolaitteet
Laajemmalla tasolla esim.prosessi- tai
osaprosessitaso
Muut
Kyllä Ei Ei raportoitu/Ei ohjetta Kuva 20 Energiatehokkuuden ottaminen huomioon eräissä hankinnoissa muovi-
teollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012.
4.7 Logistiikka
Toimenpideohjelman mukaisesti yrityksen tulee pyrkiä tehostamaan logistiikan energia-tehokkuutta yhteistyössä näitä palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Yksi mahdollisuus edesauttaa tavarakuljetusten energiatehokkuuden parantamista, on edellyttää kuljetuk-sia alihankintana tekeviltä yrityksiltä liittymistä ko. alueen energiatehokkuussopimuk-seen.
Logistiikan energiatehokkuus on raportointitietojen perusteella yritysten toiminnas-sa hyvin vähän huomioonotettu asia. Raportointivuonna neljässä toimipaikassa oli huo-mioitu logistiikan energiatehokkuus jollakin tavalla. Seurantavuonna kaksi toimipaikkaa (4 %) raportoi pitävänsä energiatehokkuussopimukseen kuulumista kriteerinä kuljetus-ten kilpailuttamisessa. Yksi toimipaikka (2 %) raportoi, että heillä on tehty TEM:n tulema tai vastaava kuljetusketjujen energiakatselmus ja kaksi toimipaikkaa (4 %) raportoi, että kuljetusyrityksiltä edellytetään polttoaineiden raportointia. (Kuva 21)
28
4 %
2 %
4 %
82 %
84 %
80 %
14 %
14 %
16 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Energiatehokkuussopimuskriteerinä kuljetusten
kilpailuttamisessa
On tehty TEM tukema taivastaava kuljetusketjun
energiakatselmus
Kuljetusyrityksiltäedellytetään polttoaineiden
raportointia
Kyllä Ei Ei raportoitu
Kuva 21 Logistiikan energiatehokkuuden ottaminen huomioon muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipaikoissa vuonna 2012.
29
5 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
5.1 Energiansäästötavoitteet
Seuraavassa taulukossa ja kuvassa (Taulukko 6, Kuva 22) on esitetty muoviteollisuuden sopimusyritysten liittymisasiakirjoista yhteenlaskettu tavoite sopimuskaudelle 2008–2016 ja yritysten tähän mennessä vuosina 2008−2012 raportoimat säästöt. Vuoden 2012 loppuun mennessä koko sopimuskauden tavoitteesta (52 GWh/a) oli saavutettu 34 %, joka vastaa vajaan 18 GWh:n vuotuista säästövaikutusta.
Muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoimien tietojen perusteella toimenpideoh-jelmaan liittyneiden yritysten kokonaissäästötavoitteesta ollaan selvästi jäljessä. Kuten kuvasta (Kuva 22) nähdään, on raportoitujen energiatehokkuustoimenpiteiden säästövai-kutus yli 10 GWh/a jäljessä tasaisen vauhdin säästötavoitteesta.
Sopimuskauden 2008–2016 muoviteollisuuden toimenpideohjelman tavoitteen to-teutuminen vuonna 2016 edellyttää seuraavina vuosina selvästi aktiivisempaa toimenpi-teiden toteuttamista ja toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutusten raportointia. Li-säksi erityisesti vuosien 2014–2016 toteutettavat toimenpiteet ja niiden raportointi ovat erittäin tärkeitä liittyen myös joulukuussa 2012 voimaan tulleen energiatehokkuusdirek-tiivin (EED) kasalliseen toimeenpanoon. EED:ssä nykyisen sopimustoiminnan kolmen viimeisen vuoden säästöjen on arvioitu tuottavan erittäin merkittävän osan direktiivin artiklaan 7 liittyvästä sitovasta energiansäästötavoitteesta (kts. luku 9)
Jotta vuoden 2016 kokonaistavoite saavutettaisiin, vaatii se neljältä viimeiseltä so-pimusvuodelta keskimäärin noin 8,5 GWh/a vuotuisia säästöjä. Tähän mennessä vuosi-na 2008−2012 raportoidut vuosittaiset säästöt ovat olleet keskimäärin 3,6 GWh/a. Taulukko 6 Energiansäästötavoitteen toteutuminen muoviteollisuuden sopimusyrityksis-
sä vuosina 2008–2012.
Tilanne vuoden lopussa
Energiatiedotliittymisasiakirjoista
Liittyneiden yhteenlaskettu tavoite
1)
Säästetty energia: sähkö+lämpö+pa
Säästöjen suhde tavoitteeseen
GWh GWh/a GWh/a% tavoitteesta
saavutettu
2012 458 52 17,93 34 %2011 412 41 10,10 24 %2010 406 41 6,92 17 %2009 403 40 5,12 13 %2008 366 37 3,24 9 %
1) Vuosien 2008–2012 aikana sopimukseen liittyneiden yritysten ilmoittama säästötavoite yhteensä
30
18
29
52
0
10
20
30
40
50
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
GW
h/a
Vuosittainen säästö Kumulatiivinen säästö Tavoite kumulatiivinen säästö
Kuva 22 Vuosittainen energiansäästö, kumulatiivinen säästö ja laskennallinen tavoit-
teen toteutuminen muoviteollisuuden toimipaikoissa 2008–2012.
5.2 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen
Keskisuuren teollisuuden ja palvelualojen toimenpideohjelmissa sopimusyritysten toi-minnallisena tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen osaksi yrityksen käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä. Lisäksi toimenpideohjelmassa on tarkemmin kuvattu joukko muita toimenpiteitä.
Toimenpideohjelman mukaan sopimuksen toimeenpano yrityksissä käynnistyy energiatehokkuustyön organisoimisella ensimmäisen sopimusvuoden aikana sekä ener-giatehokkuuden tehostamissuunnitelman laatimisella toisen sopimusvuoden aikana. Yli vuoden sopimuksessa mukana olleista toimipaikoista 44 % on vuoden 2012 raportoinnin perusteella jakanut energiatehokkuustyön vastuut ja yli kaksi vuotta sopimuksessa mu-kana olleista toimipaikoista 35 % on laatinut energiatehokkuuden tehostamissuunnitel-man.
Energiankulutusta ja -kustannuksia seurataan yleisimmin kuukausitasolla. Sähkön-kulutusta seuraa vähintään kuukausitasolla 66 % toimipaikoista ja lämmönkulutusta 49 % toimipaikoista. Sähkönkulutusta seuraa kokonaiskulutuksena 81 % toimipaikoista, osastoittain 6 % ja tuotantolinjoittain 2 %. Lämmönkulutusta seuraa kokonaiskulutukse-na 55 % toimipaikoista ja osastoittain 6 %. Energiatehokkuutta seurataan pääosin omi-naiskulutuksen avulla (66 % toimipaikoista).
Seurantavuonna 15 % sopimusyritysten toimipaikoista järjesti henkilöstölle koulu-tusta energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. 17 % toimipaikoista ilmoitti hyödyntää energiatehokkuussopimusta viestinnässään.
31
6 Kehitysideat
Yrityksillä ja toimipaikoilla on raportoinnin yhteydessä mahdollisuus tuoda esille tarpeita ja ehdotuksia kehityshankkeiksi, joita yritys itse ei lähde yksin toteuttamaan. Vuonna 2012 muoviteollisuuden sopimusyritykset eivät raportoineet kehitysehdotuksia.
32
7 Energiakatselmus- ja investointituet
7.1 Energiakatselmustuki
7.1.1 Energiakatselmustuki 2012
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tukee ns. Motiva-mallisten energiakatselmusten ja analyysien toteutusta. Tuki on vuonna 2012 ollut kaikille tukikelpoisille hakijoille enintään 40 % tuettavasta maksimityökustannusosuudesta. Energiatehokkuussopimuksiin liitty-neille pk-yrityksille3 tuki on ollut 50 %. Tuettavan työkustannuksen yläraja määräytyy kiinteistöihin kohdistuvissa katselmusmalleissa rakennustilavuuden perusteella ja teolli-suuden katselmusmalleja käytettäessä vuosittaisten energia- ja vesikustannusten perus-teella. TEM:n vuosittain julkaisemassa energiakatselmustoiminnan yleisohjeessa määri-tetään tuettavan työkustannusosuuden yläraja eri katselmustyypeille.
Vuoden 2013 tukilinjauksissa TEM on päättänyt edellisistä vuosista poiketen laa-jentaa 50 %:n katselmustukimahdollisuuden kaikille mikro- ja pk-yrityksille. Laajennettu tuki on voimassa ministeriön vuoden 2013 tukilinjausten voimassaolon ajan. Vuoden 2014 energiakatselmustuen linjauksista ei ole tässä vaiheessa tietoa.
Energiakatselmustuki on aina haettava ennen hankkeen aloittamista. Tuki haetaan siitä paikallisesta ELY-keskuksesta, jonka alueella ko. kohde sijaitsee. Energiakatsel-muksen aloittamiseksi katsotaan sitovan katselmustilauksen tekeminen.
7.1.2 Energiakatselmustuki muoviteollisuuden sopimusyrityksille
Vuonna 2012 käynnistyi muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyen vain yksi ener-giakatselmushanke, joka sisälsi yhden teollisuuden energiakatselmuksen. Muoviteolli-suuden toimenpideohjelman toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista ajatellen käyn-nistyneitä hankkeita olisi toivonut olevan enemmän, koska energiakatselmuksia ei aiem-pinakaan vuosina ole käynnistynyt mittavasti.
Koko sopimuskaudella 2008–2012 on käynnistynyt 14 energiakatselmushanketta, joissa on tehty yhteensä 7 teollisuuden energiakatselmusta ja 7 teollisuuden energia-analyysiä. Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneistä toimipakoista 49 % on käynnistänyt energiakatselmuksen vuoden 2012 loppuun mennessä.
Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneelle energiakatselmushankkeelle vuonna 2012 myönnetty energiakatselmustuki oli vain noin 5 000 euroa. Tämä oli vain 2 % keskisuuren teollisuuden sopimusyrityksille vuonna 2012 yhteensä myönnetystä energiakatselmustuesta, eli sama kuin edellisenä vuonna. Katselmuskohteiden luku-määrällä mitattuna muoviteollisuuden osuus keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten kohteista vuonna 2012 oli 5 %, joka oli edellisvuoden tasoa. Mikäli myös energiavaltai-nen teollisuus lasketaan mukaan, oli muoviteollisuuden osuus kaikille teollisuuden sopi-musyrityksille vuonna 2012 myönnetystä energiakatselmustuesta noin 1 % ja katsel-muskohteiden lukumäärästä 3 %.
3 Mikro- ja pk -yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: alle 250 työntekijää ja vuosilii-kevaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa.
33
Kuvassa (Kuva 23) on esitetty muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille yrityksille sopimuskaudella vuosittain myönnetty energiakatselmustuki ja tukea saanei-den energiakatselmuskohteiden lukumäärä.
0,0300,035
0,031
0,006 0,005
4 44
1 1
0
1
2
3
4
5
6
0,00
0,01
0,01
0,02
0,02
0,03
0,03
0,04
0,04
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
koht
eide
n lu
kum
äärä
milj
. eur
Muoviteollisuus, enrgiakatselmustuki Muoviteollisuus, kohteiden lkm
Kuva 23 Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille vuosit-tain sopimuskaudella 2008–2012 myönnetty energiakatselmustuki ja energia-katselmuskohteiden lukumäärä. Pylväillä on esitetty vuosittain myönnetty tuki ja viivalla katselmuskohteiden lukumäärä.
Taulukossa (Taulukko 7) on yhteenveto TEM:n muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille myöntämästä energiakatselmustuesta vuonna 2012 sekä koko sopimuskaudella 2008−2012 yhteensä. Taulukossa on myös esitetty vastaavasti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvien keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten energiakatselmustuet yhteensä sekä myös energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden sopimusyritysten ener-giakatselmustuet.
Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden sopimusyritysten ener-giakatselmustuki kattoi vuonna 2012 reilun 75 % kaikille teollisuuden sopimusyrityksille myönnetystä energiakatselmustuesta, vaikka tuen määrä laski noin neljänneksen edel-lisvuodesta, ja oli selvästi alhaisempi kuin sopimuskaudella keskimäärin. Tämä on pää-osin seurausta energiavaltaisessa teollisuudessa vuonna 2012 käynnistyneiden katsel-musten saaman tuen pienuudesta. Keskisuuren teollisuuden energiatehokkuussopimuk-seen liittyneille yrityksille myönnetyn energiakatselmustuen osuus kaikille keskisuuren teollisuuden yrityksille myönnetystä katselmustuesta oli 68 % ja katselmuskohteiden lukumäärästä 67 %.
Taulukossa on esitetty energiakatselmustuki myös teollisuuden muille kuin elinkei-noelämän sopimusjärjestelmään liittyneille niin keskisuuren teollisuuden kuin energiaval-taisen teollisuuden yrityksille. Vuonna 2012 on näiden muiden kuin sopimustoiminnan piiriin kuuluvien hankkeiden osuus aiempia vuosia suurempi; 28 % hakkeiden ja kohtei-den määrästä ja 27 % myönnetystä tuesta. Tämä on selvästi enemmän kuin sopimus-kaudella keskimäärin (11 % myönnetystä tuesta).
34
Taulukko 7 Energiakatselmustuki teollisuuden hankkeisiin vuonna 2012 sekä koko sopi-muskaudella 2008−2012 yhteensä.
Vuosi Sopimusala Hankkeet Kohteet Hankkeiden kust.
Hankkei-den tuki
lkm lkm eur eur
2012
Muoviteollisuus 1 1 9 680 4 840 Keskisuuri teollisuus, sopimusyritykset yht. 19 22 686 668 282 392 Energiavaltainen teollisuus 7 7 212 890 85 150 Teollisuus, sopimusyritykset yht. 26 29 899 558 367 542 Keskisuuri teollisuus, muut kuin sopimusyritykset 10 11 334 140 133 654 Energiavalt. teollisuus, muut kuin sopimusyritykset 0 0 0 0
Muoviteollisuus 14 14 263 320 107 530 Yhteensä Keskisuuri teollisuus, sopimusyritykset yht. 157 196 5 922 584 2 408 324
2008–2012 Energiavaltainen teollisuus 56 67 6 017 401 2 413
287
Teollisuus, sopimusyritykset yht. 213 263 11 939 985 4 821
611 Keskisuuri teollisuus, muut kuin sopimusyritykset 42 51 1 134 960 456 668 Energiavalt. teollisuus, muut kuin sopimusyritykset 4 4 156 300 62 520
Kuvassa (Kuva 24) on esitetty sopimuskaudella 2008–2012 eri keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten energiakatselmustukea saaneiden katselmus-kohteiden lukumäärän sekä vastaavasti niille yhteensä myönnetyn energiakatselmustu-en jakautuminen keskisuuren teollisuuden eri toimenpideohjelmiin.
35
Lukumäärä Energiakatselmustuki
Elintarvike22%
Kemia13%
Muovi7%
Puu7%
Teknologia41%
Yleinen teollisuus
11%
Elintarvike31%
Kemia15%
Muovi5%
Puu10%
Teknologia35%
Yleinen teollisuus5%
Kuva 24 Energiakatselmustukikohteiden lukumäärän ja niihin myönnetyn tuen kohdis-
tuminen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teolli-suuden eri toimenpideohjelmiin sopimuskaudella 2008–2012.
Sopimuskaudella 2008–2012 on keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten 196 energiakatselmuskohteelle myönnetty yhteensä tukea noin 2,41 milj. euroa.
Keskisuuren teollisuuden osuus kaikille teollisuuden sopimusyrityksille sopimuskaudella 2008–2012 myönnetystä energiakatselmustuesta on vuonna 2012 samaa luokkaa kuin vuonna 2011, 50 %, kun se vielä vuonna 2010 oli 65 %. Myös keskisuuren teollisuuden osuus kohteiden lukumäärästä on pysynyt ennallaan 75 %:ssa.
Vuosina 2008–2012 sopimukseen liittyneiden keskisuuren teollisuuden energiakat-selmustukien lisäksi puolet sopimuksiin liittyneiden teollisuusyritysten energiakatselmus-tuista on kohdistunut energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille yri-tyksille. Näiden osuus katselmuskohteiden määrästä oli noin neljännes.
7.2 Investointituki energiansäästöön
7.2.1 Investointituki energiansäästöhankkeille 2012
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myöntää käytettävissä olevien määrärahojen puitteis-sa harkinnanvaraista investointitukea energiansäästöhankkeille. Energiatuen pääpaino on uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edistävän tekniikan käyt-töönotossa. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset voivat tietyin edellytyksin saada energiansäästötoimiin kohdistuvaa investointitukea myös tavanomaisen tekniikan hankkeisiin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sillä arvioidaan olevan hankkeen käynnistymiselle tärkeä merkitys.
Tuen suuruus määritetään aina hankekohtaisesti. Tuki tavanomaisten säästöinves-tointien toteuttamiseen oli vuonna 2012 enimmillään 20 % ja se myönnetään vain sille osuudelle investoinnista, joka on energiansäästöön aikaansaamiseksi välttämätön.
36
Päästökauppalain soveltamisalan piirissä oleville laitoksille ei tukea myönnetä tavan-omaisen tekniikan hankkeille, joissa päästöoikeuksilla on merkittävä taloudellinen vaiku-tus hankkeen kannattavuuteen.
Uuden teknologian hankkeissa tuki vuonna 2012 oli maksimissaan 40 %, mutta käytännössä hankkeen koosta riippuen useimmiten 25–35 %. Tämä tuki koskee vain hankkeen uutta teknologiaa sisältävää osuutta ja ko. hankkeiden ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi määräytyen tavanomaisen tekno-logian tuen mukaisesti.
ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki voi olla edellä olevassa kappalees-sa esitettyä ns. tavanomaisen tekniikan tukea korkeampi, mikäli hakija on liittynyt ener-giatehokkuussopimusjärjestelmään eli käytännössä enimmillään 25 %.
Vastaavasti kuten energiakatselmustukea, myös investointitukea on haettava aina ennen hankkeen aloittamista. Tukihakemus toimitetaan pääsääntöisesti kohteen sijainti-paikan mukaan määräytyvään paikalliseen ELY-keskukseen. Investointi katsotaan aloi-tetuksi, kun sitä koskeva urakkasopimus on allekirjoitettu tai päälaitteista on tehty sitova tilaus.
Edellä käsitellyn energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen kohdistuvan Inves-tointituen tasot TEM määrittää vuosittain. Vuonna 2013 edellä mainittuihin tukitasoihin ei tullut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan vuoden 2013 investointitukien tukiehtoihin tuli joitain muutoksia koskien säästöinvestointien takaisinmaksuaikoja, nii-den kokoa ja ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden hakijaa. Vuoden 2013 tukilinja-usten mukaisesti koroton takaisinmaksuaika investointituen kohteena olevalle energian-säästötoimenpiteelle on oltava yli 3 vuotta. Lisäksi takaisinmaksuajan ollessa 3–5 vuot-ta, suurilta yrityksiltä edellytetään hakemukseen selvitys, jossa on esitetty investoinnin kannattavuus tuen kanssa ja ilman sekä tuen tarvetta koskevat kirjalliset perustelut. Tuettaville hankkeille ei myöskään edellisen vuoden tapaan ole enää määritetty tuetta-van hankkeen ylärajaa ja ESCO-palvelulla toteutettavassa hankkeessa ei ESCO-yritys enää voi olla tuen hakijana.
Vuoden 2013 investointitukia koskevat tukilinjaukset ja linkit tukihakemuksiin löyty-vät laajemmin Motivan verkkosivulta4 kohdasta TEM energiakatselmus- ja investointituet 2013. Vuoden 2014 energiatuen linjauksista ei ole tässä vaiheessa tietoa.
7.2.2 Investointituki muoviteollisuuden sopimusyrityksille
Vuonna 2012 käynnistyi muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneissä yrityksissä vain yksi TEM:n ns. tavanomaisen tekniikan energiansäästötoimenpiteisiin suunnattua investointitukea saanut hanke. Hankkeelle myönnetty tuki oli noin 11 000 euroa. Osuus keskisuuren teollisuuden sopimusyrityksille vuonna 2012 yhteensä myönnetystä inves-tointituesta oli selvästi pienempi kuin aiempina vuosina, vain 1 %, ja ko. hankkeiden lukumäärällä mitattuna 4 %. Mikäli myös energiavaltainen teollisuus lasketaan mukaan, oli muoviteollisuuden osuus kaikille teollisuuden sopimusyrityksille vuonna 2012 myön-netystä energiatehokkuuden parantamiseen suunnatusta investointituesta alle puoli prosenttia ja tukea saaneiden investointihankkeiden lukumäärästä 2 %.
Kuvassa (Kuva 25) on esitetty muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille yri-tyksille sopimuskaudella vuosittain myönnetty investointituki energiansäästöön ja ener-giatehokkuuden parantamiseen sekä tukea saaneiden hankkeiden lukumäärä. 4 http://motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/katselmus-_ja_investointituet
37
0,02
0,12
0,23
0,15
0,01
1
3
6
4
1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0,00
0,05
0,10
0,15
0,20
0,25
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
hank
keid
en lu
kum
äärä
milj
. eur
Muoviteollisuus, investointituki Muoviteollisuus, hankkeiden lkm
Kuva 25 Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille vuosit-tain sopimuskaudella 2008–2012 energiansäästö- ja energiatehokkuus-hankkeille myönnetty investointituki sekä hankkeiden lukumäärä. Pylväillä on esitetty vuosittain myönnetty tuki ja viivalla hankkeiden lukumäärä.
Taulukossa (Taulukko 8) on yhteenveto TEM:n muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneille sopimusyrityksille myöntämästä investointituesta energiansäästöinvestointei-hin vuonna 2012 sekä yhteensä koko sopimuskaudella 2008−2012. Taulukossa on myös esitetty vastaavasti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneille yrityksille yhteensä sekä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjemaan liittyneille yrityksille myönnetyt investointituet.
Keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyneille sopimusyrityksille kohdistui vuonna 2012 myönnetystä investointituesta 20 %, joka on hieman vähemmän kuin edel-lisenä vuonna ja myös vähemmän kuin koko sopimuskaudella keskimäärin (26 %).
Muoviteollisuuden osuus koko sopimuskaudella kaikille teollisuuden sopimusyrityk-sille myönnetystä tuesta on 2 % ja hankkeiden lukumärästä 8 % – tällöin mukana siis on myös energiavaltaisen teollisuuden hankkeet.
38
Taulukko 8 Investointituki energiansäästöön teollisuudessa.
Sopimusalue 2012 2008–2012 yhteensä
Hankkeet Investointi-
tuki Hankkeet Investointi-
tuki lkm eur lkm eur
Muoviteollisuus 1 11 150 15 532 010 Keskisuuri teollisuus yhteensä 26 2 146 605 112 10 737 796 Energiavaltainen teollisuus 16 1 257 300 67 17 271 578 Teollisuuden sopimusyritykset yht. 42 3 403 905 179 28 009 374 Energia-ala yhteensä 7 1 455 434 33 4 935 789
Kuvassa (Kuva 26) on esitetty sopimuskaudella 2008–2012 energiansäästöön ja energia-tehokkuuden parantamiseen suunnattua investointitukea saaneiden keskisuuren teolli-suuden hankkeiden lukumäärän sekä vastaavasti niille myönnetyn investointituen jakau-tuminen keskisuuren teollisuuden eri toimenpideohjelmiin. Sopimuskaudella 2008–2012 on keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten 112 investointihankkeelle myönnetty yh-teensä tukea noin 10,74 milj. euroa.
Tuen ja lukumäärän erilaisissa jakaumissa näkyy edelleen yksi kemianteollisuuden merkittävän suuri uudenteknologian investointitukea saanut hanke vuonna 2010, joka nostaa kemian teollisuuden osuuden keskisuuren teollisuuden sopimusyritysten tuesta 35 %:n vaikka tukea saaneita hankkeita on lukumääräisesti vain reilu 8 %.
Lukumäärä Investointituki
Elintarvike19%
Kemia8%
Muovi13%
Puu5%
Teknologia45%
Yleinen teollisuus
9%
Elintarvike23 %
Kemia35 %
Muovi5 %
Puu4 %
Teknologia28 %
Yleinen teollisuus5 %
Kuva 26 Investointitukihankkeiden ja niihin myönnetyn tuen kohdistuminen elinkei-noelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden eri toimen-pideohjelmiin sopimuskaudella 2008–2012.
39
8 Sähkön hinta ja energiakustannusten osuus liikevaihdosta
Toimipaikkoja pyydetään raportoimaan myös sähkön hinta ja energiakustannuksien osuus toimipaikan liikevaihdosta. Ostosähkön kustannukset raportoidaan arvonlisäverottomana kokonaiskustannuksena (sisältäen sähköveron ja siirtomaksut).
Muoviteollisuuden sopimusyritysten raportoiman sähkön hintojen yhteenveto on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 27). Vuonna 2012 ostetun sähkön keskihinta oli 73,51 eur/MWh (vuonna 2011,73,0 eur/MWh) mediaani 73,51 eur/MWh, minimi 32,41 eur/MWh ja maksimi 103,51 eur/MWh. Tiedon raportoi 85 % toimipaikoista (40 kpl).
0 €
20 €
40 €
60 €
80 €
100 €
120 €
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39
Säh
kön
hint
a eu
r/MW
h
Toimipaikat
Mediaani 73,5 €/MWh
Kuva 27 Ostosähkön hinta (eur/MWh) muoviteollisuuden sopimusyritysten toimipai-
koissa vuonna 2012. Ostosähkön kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverot-tomana kokonaiskustannuksena (sisältäen sähköveron ja siirtomaksut).
Energiakustannusten osuus toimipaikan liikevaihdosta vaihtelee suuresti toimipaikoit-tain. Keskiarvo oli 3,2 %, mediaani 2,9 %, minimi 0,6 % ja maksimi 8,5 %. Seuraavassa kuvassa (Kuva 28) on esitetty yhteenveto energiakustannusten osuuksista liikevaihdoista vuonna 2012 raportoineissa toimipaikoissa. Tiedon raportoi 64 % toimipaikoista (30 kpl).
40
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
7%
8%
9%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
% li
ikev
aihd
osta
Toimipaikat
Mediaani 2,9 %
Kuva 28 Energiakustannusten osuus liikevaihdosta muoviteollisuuden sopimus-
yritysten toimipaikoissa 2012.
41
9 Energiatehokkuusdirektiivi ja energiatehokkuussopimus-toiminta
Energiatehokkuusdirektiivi (EED) tuli voimaan joulukuussa 2012. Se korvaa energiapal-veludirektiivin (ESD) ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevan direktiivin (CHP) sekä muutaman kohdan julkisia hankintoja koskevasta direktiivistä.
Osana EED:n toimeenpanoa jäsenvaltiot määrittivät direktiivin vaatimat omat kan-salliset energiatehokkuustavoitteensa keväällä 2013 (artikla 3). Suomen osalta tavoite vastaa vuoden 2013 energia- ja ilmastostrategiassa määritettyä energian loppukulutusta vuonna 2020. EED sisältää lisäksi sitovan energiansäästötavoitteen (artikla 7), jonka laskenta on käynnissä ja jonka toimeenpanossa keskeisenä elementtinä on Suomessa suunniteltu olevan energiatehokkuussopimusjärjestelmämme. Artiklan 7 edellyttämään sitovaan energiansäästötavoitteeseen sisältyy energiapalveludirektiivistä poiketen myös päästökaupan piirissä olevan teollisuuden loppukäyttö eli myös energiavaltaisen teolli-suuden toimenpideohjelmaan liittyneiden energiankäyttö.
Nykyiset energiatehokkuussopimuksemme sopivat periaatteiltaan hyvin EED:n ar-tiklan 7 hyväksymiin politiikkatoimiin, eikä direktiivi edellytä niihin merkittäviä muutoksia. Jo nyt mm. energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvä vuosittainen raportointi palvelee EED:n seurantatarpeita. Jos mahdollisia muutostarpeita nousee esiin, voidaan niitä käsi-tellä energiatehokkuussopimusten jatkokaudesta neuvoteltaessa.
Uudessa direktiivissä artiklaan 7 liittyvä säästötavoite on määritetty kumulatiivisena ja siinä laskennassa säästötoimet ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta sitä arvok-kaampia, mitä aikaisemmin ne on tehty. Tämä tarkoittaa, että nykyisen sopimusjakson kolmen viimeisen vuoden (2014–2016) säästöjen on arvioitu EED.n toimenpanoa val-misteltaessa kattavan noin kaksi kolmasosaa vuonna 2020 vaadittavasta artiklan 7 edel-lyttämästä sitovasta säästötavoitteesta. Tästä johtuen nykyisen sopimuskauden lopulla säästötoimenpiteiden aktiivinen toteuttaminen ja raportointi on todella tärkeää.
EED on toimeenpantava kansallisesti vuoden 2014 kesäkuun alkuun mennessä. Energiatehokkuussopimukset toimivat meillä hyvin, joten nykyinen vuonna 2016 päätty-vä sopimuskausi kannattaa viedä suunnitellusti loppuun. Tavoitteena on kuitenkin jo syksyllä 2013 allekirjoittaa nykyisen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen (puitesopimus) allekirjoittaneiden liittojen kanssa aiesopimus, jossa elinkeinoelämä si-toutuisi tavoittelemaan EED:n mukaista kumulatiivista energiansäästöä ja neuvottele-maan uudesta vuonna 2017 käynnistyvästä sopimuskaudesta. Aiesopimuksessa TEM pyrkisi uutta sopimusjaksoa koskien varmistamaan sopimukseen liittyvien tukien jatku-misen. Uusista energiatehokkuussopimuksista tai nykyisten jatkoajasta neuvottelut aloi-tettaisiin vuonna 2015. Uusi sopimuskausi tai nykyisen sopimuksen jatkokausi ulottuisi vuoteen 2020 tai mahdollisesti pidemmällekin ja se voisi käynnistyä kattavasti vuoden 2017 alussa.
42
10 Yhteenveto
Muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli vuoden 2012 loppuun mennessä liittynyt 34 yritystä, joilla on yhteensä 47 toimipaikkaa. Viidennen sopimusvuoden aikana toi-menpideohjelmaan liittyi neljä uutta yritystä, joissa on yhteensä neljä toimipaikkaa.
Muoviteollisuuden sopimusyritysten yhteenlaskettu energiansäästötavoite vuoden 2016 loppuun mennessä on 52 GWh/a. Vuoden 2012 loppuun mennessä toimenpideoh-jelmaan liittyneet yritykset olivat saavuttaneet noin kolmasosa (34 %) tästä tavoitteesta. Jotta vuoden 2016 loppuun asetettu tavoite saavutettaisiin, olisi säästöjen pitänyt olla viiden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä noin 29 GWh. Tällä hetkellä toteutettujen toimenpiteiden vuotuinen säästövaikutus on kuitenkin vain noin 18 GWh/a. Tulevina vuosina tarvitaan sopimusyrityksiltä nykyistä selvästi enemmän aktiivisuutta ja toteutet-tuja toimenpiteitä, jotta asetettu tavoite saavutetaan. Myös toistaiseksi toimenpiteitä raportoimattomat yritykset ja toimipaikat tulee saada aktiivisimmiksi esim. neuvonnan avulla.
Raportoitu säästöpotentiaali eli päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästö-vaikutus on vuoden 2012 raportoinnissa yhteensä noin 13,4 GWh/a, joista päätettyjä toimenpiteitä oli noin 1,8 GWh/a. Vaikka kaikki nämä päätetyt ja harkittavat toimenpiteet toteutettaisiin, tarvitaan silti sen lisäksi vielä uusia toimenpiteitä kokonaistavoitteen saa-vuttamiseksi. Tilannetta ei juuri muuta, vaikka mukaan laskettaisiin myös muiden kuin energiansäästösyistä tehtyjen toimenpiteiden säästövaikutus, joka viiden ensimmäisen vuoden raportoinnin mukaan on edelleen alle 1 GWh/a. Vain vajaa puolet (47 %) toi-menpideohjelmaan liittyneistä toimipaikoista on toteuttanut viiden ensimmäisen sopi-musvuoden aikana energiatehokkuustoimenpiteitä.
Sopimuskaudella toteutettujen toimenpiteiden vuotuinen kustannussäästö oli vuo-den 2012 lopussa noin 1,3 milj. euroa. Kun vuosittaiset säästöt lasketaan yhteen, on energiansäästötoimenpiteillä sopimusyrityksissä saavutettu kumulatiivisesti viiden en-simmäisen vuoden aikana yhteensä noin 2,8 milj. euron kustannussäästöt.
Viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana muoviteollisuuden toimenpideohjelman alueella energiansäästötoimenpiteisiin on investoitu yhteensä noin 2,51 milj. euroa. In-vestoinnit energiatehokkuustoimiin ovat euromääräisesti kasvaneet joka sopimusvuosi.
Jatkuvan parantamisen vastauksissa näkyy yritysten ja toimipaikkojen erilainen ti-lanne energiatehokkuustyön suhteen. Osa yrityksistä on jo jakanut vastuut energiate-hokkuustyöstä organisaationsa sisällä, laatinut energiatehokkuuden tehostamissuunni-telman, kouluttanut henkilökuntaansa ja laatinut ohjeita hankintojen sekä suunnittelun energiatehokkuuden vaatimuksista. Yli puolet toimipaikoista, jotka ovat olleet sopimuk-sessa mukana jo vähintään vuoden, eivät kuitenkaan ole vielä määrittäneet energiate-hokkuuden vastuita toimenpideohjelman vaatimassa ajassa. Samoin sopimuksessa mukana vähintään kaksi vuotta olleista toimipaikoista, vain kolmasosa on laatinut ener-giatehokkuuden tehostamissuunnitelmaa vaaditussa aikataulussa.
43
Tulevina vuosina, jotta kaikkien sopimusyritysten asettamien energiansäästötavoit-
teiden kautta määritettävään toimenpideohjelman yhteiseen energiansäästötavoittee-seen päästään, on myös kaikki passiiviset yritykset saatava aktiivisesti mukaan selvit-tämään säästömahdollisuuksia ja toteuttamaan energiatehokkuustoimenpiteitä. Tämä on erityisen tärkeää nykyisen sopimuskauden kolmena viimeisenä vuotena (2014–2016), joiden säästöt vaikuttavat olennaisesti myös joulukuussa 2012 voimaan astuneen energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisesti sitovan säästötavoitteen (artikla 7) saa-vuttamiseen.
