Erot elinajan- odotteessa

Länsieurooppalaisessa vertailussa Suomi on sosioekonomisten terveys-erojen kärkimaita ja erot vain jatkavat kasvuaan. Elinajanodotteen lisäk-si eroja toiminta- ja työkyvyssä, pitkäaikaissairastavuudessa, koetussa terveydessä ja mielenterveydessä. Yleisemmin terveyserojen taustalla on sosiaalinen luottamus, kokemus siitä, että ihmisellä on paikka maailmassa ja merkitystä muille.

Alimpien ja ylimpien tuloryhmien välillä

Alimpien ja ylimpien koulutusryhmien välillä

*sosiaalinen luottamus

toimeentulo

koulutus

ystävät

osattomuus

sairastaminen

tylsyys

stressi päihteet

masennus

elämänilo

terveet elintavat

12,5 vuotta 6,4 vuotta6,8 vuotta 3,3 vuotta

Miehet MiehetNaiset Naiset

(Tarkiainen ym. (2011) Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet

vuosina 1988 – 2007. Suomen Lääkärilehti 66(48): 3651 – 3657.)

(Koskinen & Martelin (2013): Suomalainen terveys, toimintakyky ja terveyserot.

Teoksessa Sihto ym. (toim.): Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki: THL.)

*Sosiaalinen luottamus on yleistä luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Erot päihteiden käytössä

Nuoret hakevat päihteillä yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä. Harvempi juo tai tupakoi sairastuakseen. Alkoholia käytetään sosiaalisten tilanteiden voiteluaineena, ja oppilaitosten epävirallisissa tupakkapaikoissa vetävät puoleensa kaverit ja mukavat tauot. Onkin edistettävä nuorten mahdolli-suuksia rentoutua ja viettää taukoja yhdessä eri tavoilla.

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa

35 %Ammattiin opiskelevat

20 %Lukiolaiset

Tupakoi päivittäin

36 %Ammattiin opiskelevat

8 %Lukiolaiset

(Kouluterveyskysely 2013) (Kouluterveyskysely 2013)

Ryyppäämällä ryhmäksi?

Juomisella tavoitellaan usein ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta ja siihen liittyy paljon erilaisia merkityksiä. Alkoholia voidaankin luonnehtia sosiaa-liseksi voiteluaineeksi ja juomista sosiaaliseksi tekniikaksi. Tämä antaa tärkeän näkökulman tämän päivän ehkäisevään päihdetyöhön. Sosiaalis-ten valmiuksien ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen vähentää tarvetta tavoitella yhteisöllisyyttä päihteiden avulla. Jotta kulttuurinen muutos olisi mahdollinen, on hyödynnettävä kaikkia ehkäisevän päihdetyön osa-alueita: valistusta, sääntelyä ja kohtaavaa työtä. Ne täydentävät ja tuke-vat toisiaan ja yhdessä tuottavat parhaimman lopputuloksen.

Parhaan illan ainekset

VALITSE KOLME TÄRKEINTÄ:

hyvä ruoka

tunnelma

romantiikka

alkoholi

kiva paikka

musiikki

tanssi

pelit

seura

Lukiokoulutus

hakijoita 32 200sai koulutuspaikan 25 700

Ammatillinen koulutus

hakijoita 51 800 sai koulutuspaikan 34 800

Amikset esiin

Ammatillisen koulutuksen piirissä on valtaosa nuorista ja nuorista aikui-sistamme. Heidän tulisi saada enemmän huomiota niin mediassa, tutki-muksissa kuin toimenpideohjelmissa. Työuria lyhentäviä ja elämänlaatua vähentäviä terveyseroja on edullisinta ja vaikuttavinta ehkäistä jo opiske-luaikana. Tavoittaessaan niin suuren määrän nuoristamme, on ammattiin opiskeleviin investoiminen todellinen ratkaisu.

(Tutkinnon suorittaneet / päättötodistuksen saaneet 2010)

Opiskelupaikan saaminen

Vuosittain aloittavat opiskelijat

Toisen asteen tutkinnoista valmistuvat

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perus-

koulutus: 50 000 opiskelijaa.

Opetussuunnitelmaperusteinenammatillinen peruskoulutus 33 714Erikoisammattitutkinto 1 551Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen peruskoulutus 8 179Ammattitutkinto 9 219

Ammatillinen peruskoulutus 5 923Ammattitutkinto 4 636Erikoisammattitutkinto 3 747

Ylioppilastutkinto 28 795

Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus

Ylioppilastutkinnot

Oppisopimuskoulutus

80 %

(Opetushallituksen lehdistötiedote 6.8.2014)

(Tilastokeskus - Opetushallituksen WERA - web-raportointipalvelu ja raportointitietokanta ROPTI / 2010)

(Opetushallituksen lehdistötiedote 12.6.2014)

67 %

Lukiokoulutus: 36 000 opiskelijaa.

Yhteensä 28 795Yhteensä 66 969

Ystävät ja yhteisöllisyys

Koulutuspaikan saaneelle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää löytää paikkansa uudessa opiskeluyhteisössä. Onnistunut kiinnittyminen opiskeluryhmään ja ystävyyssuhteiden muodostuminen lisäävät nuoren hyvinvointia ja kantavat muutenkin pitkälle opinnoissa ja työelämässä. Onnistunut ryhmäytyminen vähentää myös tarvetta hakea yhteenkuuluvuuden kokemuksia päihteiden avulla.

Ei yhtään läheistä ystävää

... on sitä mieltä, että kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta.

Vaikeuksia tulla toimeen opiskelutoverien kanssa

89 %

4 %

Lukiolaiset

Lukiolaiset

7 %

70 %

11 %

Ammattiin opiskelevat

Ammattiin opiskelevat

Ammattiin opiskelevat

7 %Lukiolaiset

Laskutapa: Opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 33 714 +

lukiokoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 28 795 x 7 % x 3 vuosiluokkaa = 13 127 opiskelijaa)

(Kouluterveyskysely 2013)

(Kouluterveyskysely 2013)

Toisen asteen opiskelijoista ilman ystävää on yli 13 000 opiskelijaa.

(Kouluterveyskysely 2013)

Osallisuus ja vaikuttaminen

Osallisuus on yhteenkuuluvuuden ja voimaantumisen tunnetta. Sitä ku-vaillaan usein osattomuuden ja syrjäytymisen vastakohdaksi. Osallisuu-den kokemus syntyy arjessa. Vaikuttamiskanavien olemassaolo ei riitä, vaan niiden käyttöön tulee saada myös tukea ja kannustusta.

(Kouluterveyskysely 2013)

(Tilastokeskus: Eduskuntavaalit 2011 / Helsingin tulokset. Artikkeli: Helsinkiläiset nuoret miehet äänestivät aktiivisesti eduskuntavaaleissa. Haettu 26.9.2014.)

Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin

Kokee, ettei opettaja ole kiinnostunut kuulumisista

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 2011

MITÄ SINULLE KUULUU?

61 %18 – 24 v.

72 % 77 %25 – 28 v. 45 - 54 v.

79 % 83 %79 % 75 %29 – 34 v. 55 - 69 v. 35 – 44 v. 70 – v.

43 % 35 %

Ammattiin opiskelevat Ammattiin

opiskelevat

Opinnoista työelämään

Ammatillisen koulutuksen eetokseen kuuluvat varhaiset päätökset alava-linnoista, nopea valmistuminen ja lukiokoulutusta suurempi aikuistumi-sen paine. Toimivien opiskeluryhmien muodostumisen merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa, jossa kasvatuksellinen näkökulma jää hel-pommin työelämäorientaation varjoon. Nuorten sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen parantaa opiskelijan hyvinvointia sekä luo edellytyksiä pidemmille työurille.

Keskeyttämisprosentit

Työn arvostaminen

Ammattiylpeys

Tulevaisuuden odotukset

3,5 %Lukiolaiset

8,7 % 88 % ammattiin opiskelevista on ylpeitä valitsemastaan alasta

66 % haluaa säännöllisen 8—16 työajan

80 % ammattiin valmistu-neista on sitä mieltä, että työ on tärkeä osa ihmisen elämänsisältöä.

Amis

(Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkai-

su]. ISSN=1798-9280. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.9.2014]. Lukuvuosi

2011/2012.)

(Rahkeet duuniin -tutkimus, SAKKI ry / Otus 2012)

(AMIS 2011 -tutkimus, Osku ry / 15/30 Research 2012)

(Työelämä, sä tarviit mua! Dialogi-selvitys amiksista ja työn tulevaisuudesta. Vies-

tintätoimisto Ellun kanat. 2014.)

Ryhmäilmiö

Ryhmäilmiö on yksinkertainen, käytännössä testattu toimintatapa yhtei-sön rakentamiseen. Ryhmäilmiö auttaa jokaista ryhmää ohjaavaa muodos-tamaan opiskelijoista yhtenäisiä ja toimivia ryhmiä sekä ryhmäyttämään heitä läpi opintojen. Malli on kehitetty Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n AMIS – Arjen Ammattilaiset -hankkeessa. Ryhmäilmiö vahvistaa opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain hen-gessä. Lisätietoja mallista ja käyttöönottokoulutuksista: www.ryhmailmio.fi

Tuntirakenne

Kuunteleminen

Välittäminen

Tervehtiminen

Nähdyksi

tuleminen

Puhuminen

Kuulluksi

tuleminen

Katsekontakti

RutiinitOsallistaminen

Säännöllisyys

Palautteen saaminen

Kiittäminen

Läsnäolo

Palautteen antaminen

Jatkuva ryhmäytys

Ystävyyssuhteet

Tiimi- ja vuorovaikutustaidot

Sosiaalinen luottamus

TyöelämävalmiudetTyö- ja opiskelurauha

Työkyky

Ryhmähenki

Opintojen läpäisy

Osallisuuden kokemus

Työurien pidentyminen

Sosioekonomisten terveyserojen kaventuminen

Yhteisöllisen ja ehkäisevän opiskeluhuollon toteutuminen

Ryhmäilmiö