1

1

..

"'

ffREIRA ... sin villissä rytmissä. Hän selvisi kaikkein vaikeimmistakin kuvi­oista taidokkaasti.

. He kolme olivat lajissaan tanssinmestareita jokainen -ja he tiesivät sen ja tiedon an­tama arvokkuus valoi heidän liikehtimiseensä jotain jalon ratsun kaltaisuutta.

Välillä säesti Berdoomo ja hä­nen pitkät sormensa olivat kuin luodut kitaran kielille. Seppä löi kastanjoita ja lauloi. Hänellä oli ihmeen hyvä tenorL

Lopetettuaan tanssin El'Toro ei edes huohottanut. Tummat neekerin kasvonsa vain kiilsivät

LAPIN KANSA Kl RJALLISUUSLEHTI

PENTTI lt. TIKKANEN:

ar uns arros .. H~i~äkuine_~ ... ilta. suorastaan 1 - Mitä helskuttia minä nyt Samanaikaisesti Jussi on jo Olet sinä oikea tonttujen

saterl! _lampoaan Ja. kauneut- t.~en ... Että pi.tikin sen kaverin mielessään kironnut tulijan. tonttu, etkä rajamies, sätt i ta~n. V1enom tuulenvire puhal- lahtea sinne kalaan. Kyllä olisi Nyt hän kiroaa vielä enem- Jussi alaistaan teh Nuorttijoelta rantatörmälle,, nyt hyvä maali J·a varma holli mä'n J·a nostaa vapaana olevan K · . t 1 · .. K" k · .. .. · orpmen on menny no on nussa are eoJan kamppa an- Mutta ruuttaappa tällä nyt kätensä huomioasentoon Kar .. k.. . k · · · h .. · toi r · t· n .. · · · . · - na orse sr es1m1e ensa sanms-ko 0~{ap~~IO e YOS!Jan .. A~rm- tu_onne ... astl, sada~telee h~n hut ?uolestaan ovat höristäneet ta, mutta on edelleen epäile-

. P ~massa ko~t1 lanh- mrelessaan puntaro1den omra korviaan kuultuaan ihmisen ää- väliä kannalla luullen Jussin sen ta1vaam annan pmtten lat- mahdollisuuksiaan. Jussin ti- nen läheltään 1 h '. · · VOJ

·e t · ·· .. · 1

· · pu mvan pe mo1s1a n aa Ja nunpa JO nvarren lanteenarvos.telu ei keota" K · · .. .. J · · 'hk' ~ orpmen e1 ymmarra ussm E · .. k tt" M · t a1 1en latvat suorastaan kyl- kauaa. Saalis on liian haukut- . . .. .. .. . - n mma us . o, e a .. . u -

pivät ilta-auringon säteissä. televan näköinen Niii1pa" ha" n vkarorktusta Ja. nun~a han hork- ta Korpnien ehdikkään sanoa · aa ovemmm homsa. ·k t k J · h" t

Ilt .....

11..

1. . k . päättää pyrkiä la"her111na"ksr· ai omus .aan un uss1 ane

apa1va a o 1 raJa ersantti · s t t t k k tt·· .. V

.. h'· k k t· maaliaan konepistoolin kanta- - aa anan, saa anan omp- es ey aa. a a uopu sen par 10 saapu- • 1· ··.. J · k' · t tt · hikisinä. t

· 11 p t' · t · malle pe 1• paasee ussm lriS e· YJen - Vai et vielä usko. Ja nyt . nu maJa e ar wn JOb aJan · h r 'T t " k Fer~lra, sanoin, ja hän kään- toverina oli ·rajajääkäri Korpi- Varovasti avaa Jussi kämpän uu ten va lS a, un molem~at lähdet katsomaan muurahais-

tyl. nunuun. En voi lähteä, sa- nen joka kevyen kenttäil~alli- oven ja pujahtaa ulos. korven kunmkaat Ko.rplsen pesää lähempää niin uskot ja nom. Rakastan teitä kalkkia. - se ' ... lk 1' . t . k -Suoraan ei auta la··hestya" huomattuaan 1aukkovat trehen- osaat seuraavalla kerralla olla E

·t . . n Ja een o 1 pamunu mno - · · .. K · · 1 1 · .. . nl en smua .- ~apm tulevaa kaana kalamiehenä rajan Niinpä hän etenee alajuoksun sa. orpmen el 1uomaa am- vnsaampl.

sem:a~Jaa, kulsk_asn~.. . suun kokeilemaan tam1nukka- suuntaan seuraavan joen- kaan ~alleJa. . . .. Ei si~nä .. Ko:~pisen. autta~ut T1esm, ettet laht1sr, han sa- onneaan. vuosia kairoia kulke- mutkaan. Mutkassa vilkaisee .. Juss1 _kahlaa taka1sm kam- muu kmn lahtea Jussm peras­

noi hy~yilevin jättil~ise.n kas- nut ja päälaeltaan kalju raja- hä~ taa~seen varmistuakseen, panpuolels~_lle r~nnal.le ja m~eli sä v~st~rann~lle. Pe~äka.D:aa vm~. Lah.~et kan_ssam aJall1a~n kersantti Jussi Vähäkuopus oli etta saa!1s .. on pysynyt paikal- ~~-~u-~t~. taynna pamm,1 raJa- he pa_mm~a~ sitten pesall~: ~.~­karJa~! ha~ s~nm: Olen paatta- suonut tuon ilon nuorelle ra.ja- laan. Stellahän nallet ovat ja Jaakana "vastaan. ka ?ll hn::!mtettu .. ~a~an~alval­nyt nun, aikoJa s1tten. miehelle jääden itse kämpälle innokkaasti tonki~at muura- - Mita sinä munat paljaana seksi ... !'e~~n ympan~la_ oh kar-

Minussa repesi jotain alku- nauttimaan kesäillan rauhasta haispesää. Päästyään karhuis- kahlailet, ehtii Korpinen kysy- ~un. Jalkla ru?-~aast1, JOte~ ~a-kantaista ja villiä. Huusin ilos- ja erämaan hiljaisuudesta. ta näkymättömiin, riisuu Jussi mään. Mutta hänen kysymyk- Jaml~hen Pl~I uskoa eslmle-ta ! Ruokailuvälineet pöydältä kor- alaruumiinsa verhona olevat sensä katkeaa kesken Jussin hensa olleen oik·eassa.

Tajusin heidän huutavan sa- jattuaan ja sytykkcct seuraa- vaatekappaleet. Konepistoolit sanatulvaa : - Voi tuhannen tulista tor-moin. vaa tulentekoa varten vuol- kainalossaan painuu hän sitten - Kyllä siJläkin osaat tulla vea ja toheloa, mikä minä olen, Joimme! . tuaan on Jussi aikeissa heit- kahlaamaan. Mieli' metsästys- sopivaan aikaan sotkemaan sadattelee Korpinen vuorost aan

Joimme niin kuin emme vielä tääntyä kämpän makuusijoille. jännitystä täynnä alkaa hän toisen metsästyshommat. Olisit itseään. olleet juoneet. Siinä taljalle mennessään luo kahlata vastarantaa kohti. pysynyt minuutin kauemmin - Niin se käy, kun silmät

Saks~.l~inen j~ Berdoomon hän silmäyksen kämpän ikku- Vastarannan tuntumassa tammukoitasi pyytämässä, niin ummessa kulkee, säestää Jussi va11ha Isa sammu1va~ vajan Iat- nasta joelle. k.~tsoo Ju~si parh_aimm~ksi_ ed.e-, olisi _ _P~ä~ty karhun nylkemi- nyt jo hieman ]auhtuneempa-t lalle. Berdoo:mo horJUi maJaan, Hänen silmänsä revähtävät ta karhuJa kohti vetta prtkm. seen tana Iltana. na. El'Tor.?, .~eppa ia .. minä l~hd~m- selkopelleen eikä hän ole uskoa ~un han joenm_utk~~sa .. sa~ - .Mit.ä, missä? Älä valehte- . - Torv_e~? mi~~ o~en ja tont­me yohon. Seppa kanto1 k1ta- näkemäänsä. Nuortin vastak- Jalleen karhut nakyvunsa, e1 le, holm1stelee Korpmen. tu ja mrta hyvansa, kun mu­r~a, _El'To_r~ rommitama.huanaa. katsella rantatörmällä laskeu- matkaa ole niihin kuin samai- - Enkä valehtele. Vai luu- nin tuolla tavalla toisen kar­Tlesm m1ih111. olimme menossa. tuu nallepariskunta kohti ran- nen satanen kuin kämpästäkin letko sinä minua niin pöljäksi, hun pyynnin. Kyllä minä an-

Otan .Angelm, sanoin. Ja en- taa. Aivan rannan tuntumassa käsin. Jussin jännitys nousee että minä huvikseni kahlailei- saitsisin hirttotuomion moises-nen ~~m ~~? antau>tuisi, P,än on suuri. muurahaispesä ja ot- h_ui?.puunsa. - Kunpa pääsisin sin konepistooli kainalossa toi- ta torveilustani, tuskittelee k1r_oa1s1 eraan maailmanosan sot pysähtyvät sitä tonkimaan. VIela : muutamia kymmeniä selle rannalle. Olisi ollut koko- Korpinen. ~arse;n_ kohtaloa, maailmanosan, . .. . metriä lähemmäksi, etteivät naista kaksi karhua pian jyvä!- - Kyllähän sinä ansaitsisit. JOlla e1 ollut naiselle muuta an- - -~ato saa~ana, mlta tilan- huomaa minua, takovat hänen lä, vastaa Jussi kiukkuaan tu- Mutta eihän tehtyä saa teke­nettavana kuin pakon myydä ne, paa-see Jusm suusta. aivonsa kuumeisesti. histen. mättömäksi. Muista nyt seu­itseään siksi, että naisenkin oli Ma.tkaa toiselle rannalle ja Mutta Jussi ei ehdi viistää - Missä ne muka olivat, ivaa raavalla kerralla, että huomio­elettävä, ja bän ant~utuisi rai- karhuihin on satakunta metriä. vettä montakaan askelta, kun rajamies. merkkiä minä en näytä tur­vokkaasti, rajusti! Matka ei siis ole pitkä, mutta hän huomaa saaliinsa suuD>- - Tuolla tuon suuren muu- haaf1, en missään enkä min­

_.. __ e Elää arvDkasta elämää tri­

viaalisiss-a puitteissa on suurta, mutta se on harvinaista sentäh­den että se on niin r:iislk.asta.

Jussi huomaa sen tällä kertaa nalla muutakin: rajajääkäri rahaispesän kimpussa olivat. käänlaisessa tilanteessa. Paina liian pitkäksi, sillä partionjoh- Kqrpinen siellä on tulossa Minun ei enää olisi kovinkaan tämä· päähäsi, poika, ja ole seu­tajan ominaisuudessa hänellä asiasta t ietymättömänä tam- monta metriä tarvinnut päästä raavalla - kerralla viisaampi, Ön aseistuksena konepistooli. mukkavihtaansa kantaen. Kor- niitä lähemmäksi, kun olisin opettaa partionj ohtaja alais­Korpinen on vienyt aseensa, ki- pinen huomaa Jussin rantave- saanut laskea niistä ilman pois. taan. Kuin anteeksiannan mer­väärin, mennessään kuten dessä, puolialastomana ja kone-, Mutta sinä saakelin tonttu ru- kiksi lähtee Jussi pesäitä Kor-kunnon rajamiehen kuuluukin pistoolilla aseistettuna. Hoi! peat vielä huutelemaan, vaikka pisen seuratessa nolona hänen

Eri 'k Ahlman !liikkua aina ase mukana. hoikkaa hän Jussille. minä näytän huomiomerkin. kannoillaan kahlaamolle . Kuva Petteri Väisäsen teoksesta »Jätkä».

... ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ... ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~,~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~,~~~~~~~,~~~,~~~~~~'~,~~~~~~~~~~~~~~~~~,,~,,~

• • .1 r 1 a ..

~'1n

Tieteen ' ia· tehreen· · iärien kulttuuri­

historia

*Hartvig Frisch: Euroopan kultuurihistoria I-IV.· Tark. Peter Fuglsang (l-Il) ja Svend Erik Stybe <III-IV), IV osan viim.jakson (1918-60) kirj. Svend Erik Stybe. Toim. ja kuv. P. H. Traustedt. Suom. Anja Samaoja Gersov {I-IIJ ja Katri Ingman-Palola (III­IVJ. He,kilö- ja asiahakemista Timo Martin. Yht. 2144 s. WS Porvoo:-Hki ·1962-63.

tl " tt · "H d 1 agraar·1·oloJ'en· kehittyessä J·o K saseen k äyttöön niin suuren!tai.ta,jan kynä siinä piirtää · koh vu aava ames. e e- · . .. . .. . .. . ..

0 S 1 e 1 U 1• a mälliseksi osoitt.autuu Frisckin jo keskiajan feodalismia enna- ulttuurihistorian kirjoit: yleiSO~ kes~uudessa kmn ~Y?S etee,~m. •e maala1s.kylan. hl1jalS-

kulttuurihistoriaan soveltama koivaan suuntaan. Mutta.. ~e~- taminen vai'keut~u .. t~nnetu~~l ko?lu]en l~h~~te.?ks.~n~ <.J.~~l~ elon. . , · · 1 t 1 · k' ·a seka" uudenaJ·an lap1- s1·ta·· mukaan mrta la.h emmas Fnedell vo1 tasta lahm Jäada »Nyt tuolla nokkosten takana

amer~kkala1sen pa eon o ogm IaJ n . . . · t k · 1 1 · h · h · h 1 Ed d C t ··h t · murron valaisiJ'ana tekiJ'ä on omaa aikaamme tullaan - ke- ongmelhsen 1hastel ava Sl). au aa Joku yvm, ynn o ue -• . war open yo uspo ees1, . · . . . · 1 t · h k' 1 .. .. eli" · "" tt t f

. - , . . ,. · . . · _. · m k an. "aikakauden voiton;nen, rnaini~t~~n vain hityst endenssien ja· ,-yksityis- ~Im? Ma:tmin n:a 1m~ .... en 1- a a~n · a .. < _J~_,,py ynen .,,u.~v.lf~ sofeista ·rvo1ta,1re.: Tuttneltnal ~uk~an J~ on Sl~en tt~rikoituk JOdr:k.at k 11?ta k h' t 1. . . · sella·'I'sten · ilmöiden · Ja ongel- kohtien lisääntyvä .· runsaus lo-,_,Ja as1ahakem1sto hsaa suu- matlk1van s1ta·. Nytt se iJl.kikli..Sl,

. .. . . . t 7 6) l"h sen mukamen Hanella on ke- e rs Y se Js en e 1 ys ITIJOJen .. .. t· ·k 1 . 1 . tt hytt . . . '"'.. K" yleisesta h1stonas a, 1 5 a - . .. · .. .. .. läht"k ht . "t 1 d 11. mien selvittely kuin kyläyhtei- pyrkii vålkisinkin hammenta- res 1 teo sen suoma a1sen a1- mu a ynen 1msee y,ua. ar-tien tämä historian ala (jonka h1tysnakemy<ksensa, ela~an- 0 ? ana elva 0 e e ~ 1t sön omavarainen sidonnainen, mään suurten linjojen selkey- to!ksen käyttökelpoisuutta. päs,ten ylksimi-eUsen ja tunget-nimekkäimpiä edusta.jia ovat katso~u~se~sa, mu~ta se el JOh- sen alka,kau~~n. 10J?P~?-uo 0 ~ pysähtynyt pienolsmaailma · ri- den _ eikä myöskään Frisch Myös kuvitus asaitsee kunnia- televasti valittavan surinan lä-sittemmin olleet Burckhardt. da .hanta Olkeaapplse~ kaav~- hva:;n samatn ITIJt~~ JOAs tm. vakrsl· tarl'laitoksen synty kehity~ ja p·ysty tätä välttämään semmin- maininnan. vitse kajahtaa pa,ksun kimalai-

. L . ht k ma1suuteen saarnaamtseen e1- a1semma osa . n msa . • ' k ht 1 k t·· .. t " Buckle Ja amprec ) on e- .. . ·· d t .. F · h' t pa häviö · uudenaikaisen valtion kin kun h än ei alennu korvaa- sen po sa; · e u, un ama a-. t t ··k t k ah ·ka profeetan ele1sun ; Helge muo osuu myos n sc m a · . . . .. . . .. .. t" t" "kk" .... t .... ..1. hlttyny vas avar u u sena - . . .. .. 1 1 · t 1 · t · 11' t keh'tysta" ääriviivo3·en hahmottummen maan t1eteelhsta enttelya muo- U d . man as a po . 11 paaJ aan va·I-11 lt. h ll't . . . Nlelsenm hanesta maa aama va a!S a 11S ona IS a 1 u esta suomen- k tt K k:k k ' k . . . taa e va IO-, a 1 SIJa- Ja so- . . 1 k · k 1 g'sest1· feodalismin ~~ste-n voi- dinmukaisen pessimismin kult- a oon. Ui o 1e· a1s1 ral-tah' t .· ll . t 'tt muotokuva (kirJan takal~an- e aavamarsen rono o 1 - ~ -: . . . • t'll tt" k"h .. t · .. ls o~ la _e .Ja. sen avo~ eena nessa) näyttää meille kriitilli- vaan synkronistisesti, samalla mien . - kaupunklporvansto~ , tuuntuho-runoelmilla ... ~_ukaa~ nettua Turgenevla 1. ~ .. v~ny. ~en a_ e.as 1 . vu-

ollut mhlmtll!sen kehityksen .. . .. . k ·t it · 1 talonpoikaisten J·a byrokraatti- ei ole tosin erehtymaton, e1 meista nuottra, kuulm rattaiden k k . k 1 . . - sen satunsen alymekan fau- er aa P uus- Ja eveyssuun- . . .. .. .. . . . .. . k· J·k tt . k 1" .. t· .. k '

o ona1s uva 0 ennalsme syy . ' k 'k 'k · ta 1·1- sen ruhtmasvallan - vahv1s- myoskaan Fnsch, JOka tmsaalta j I van Turgenev: Isat Ja la,p- o• . e ·a, Ja Y .assa na ISl JO m · _ nmkasvot. nassa, o o samana1 ais .. .. . . . . .. .. . .. .... .. .. .. . .. . ... yhteyksmeen. Suppeassa mer ... · t h t ke t1·"a" tar- tuessa · myohalskeskla]an ta- es1ttaa Ranskan vallankumouk- 1set suom. Juh&m Kollkka. S.ar- vemJa. »Ml ta?» helähh al~kla k ·t k .. k ltt ·h · t .· nuo Ja apa uma n va , , . .. ...

l .Y. sessa ~ ... U';ll'l lS ona on kastellen ja vertaillen. Kaiken loudellisen mul'rokset ja yht eis- sen pelkästään porvarillisena, ja: Maailmankirjallisuuden mes- n&tsen a.am. ra.!m~_ta~ut .paaaslassa hengen- "J kaikkiaan on tuloksena elävä, kunnallinen voimainmittely, toisaalta kuitenkin puhuu Dan- t areita (Kirjayhtymä) . »VOi sinua he<ITanterttua», pu-~laman kehrt~ks~en, mut~ laa.-:- arkoituksena on koko täyteläinen historian kuva, jo- josta ruhtinasabsolutismi sel- tonista, Marats~a .i~ R?besp_l:r- Kun Ivan Turgenev 10.2 vuot - helee Anton kaksivuotiaalle

a

Jassa, . n:v.~yaik~lsessa .. mlelessa ajan ollut keskittää esitys sel- ka tyydyttää älyämme ja tun- viää voittajana ja toteuttaa sa- restä proletanaatm .JOhtaJma t a si·tten julkaisi teoksen »Isä't pi,enokaiselle, jota hellittelee se ka~Jtt~a myos t~knukan _tat laisten selväpiirteisten yhteis- nettamme ja joka Juonnollisuu- maila kapitalismin valtiojohroi- poleonissa vain sotataidon mul- ja lapset», oli hän asunut jo käsivarrellaan. »Tuo kaljaa», louselaman,. yhtelskunnalhse 1 kuntatyyppien . kuvaamiseen, dessaan myös vastaa ns. ter- sen läpimurron (merkant ilis- lista.jan (IV, 143 se\1_rrl ta- monia vuosia Ranskassa tul- toistaa sama naisen ääni, ja olot, asumismuodot seurustelu- joissa tietyt historian ajanjak- vettä järkeä. minl; kirkon ja uskonpuhdis- (IV, 104, 117 l , ja joka nakee Na- tuaan karkoite.tuksi kotimaas- äkkiä tulee kuolemanhiljaisuus .

K. . . . . muod?t, ~e~ru.~telut~vat, puku sot ovat ilmenneet puhtaimpi- tuksen panos tässä voimainmit- juamalla Ckuten esim. Tarlel taan. Tålmä teos herMti (taka- Mikään ei koiaja eikä kahise, . ll'JOllla ~~ kohtalonsa Ja mu?d_lt, Vielapa val~wlal~Oksen, na, Pyrkimyksenä on aina ollut Firsch aloittaa esityksensä - telyssä toisaalta yhteiskunnal- tämän sosiaalista panosta ka- kannen mukaan) Ve.näjällä ltuuli ei väräytä leih,teä!kään,

nu~lek.kyytens~. AJ~n henkeen pohtnkan Ja ~ota~aldOnkm_ ~e- aloittaa pohjalta, kuvata talou- jok~ Euroo.p~n ?hella ~äsit~ää l lis-kapinallisena (Wycliff, _Hus, pitalismi levittäjänä ja _va~iir:- suurta huomiota, . suuttumus·t alpä. äs,kyset kaartelevat ääneti ~a1k~t1 kuulm,. etta 30-luv~lla tyk_sen. Metodlsestl. lmlt~unhJs- delliset ja yh teiskunnalliset myos ns. Iah1-Idan - h1stonan Mi.inzerJ, toisaalta auktontaa- nuttajana. Melko selkeana Ja ja kiitos,te.. Nyt historian ta- maan yllä toisiaan aj.ellen ja JUUr~ Eg·?n .F. r. 1 e d 11.1 n OhJe!- to~·1a on s~an?t _va:kuttelta yh- olot ensin", kirjoittaa Frisch inhimillisten kulttuurin merk- risena tekijänä (Luther, Calvin, johdonmukaisena t eos kuiten- pahtumavy·öryn kuljettua Venä- niiden hiljainen len to tuo su­m~lllsestl JarJen~ tret~;n J.a ters_kuntat~etersta, Ja ?akemyk- teoksen esipuheeseen (1,5) laJ.- kien ilmaantumise.~ta :Välime- vastanskonpuhdistusl, kapita- kin jatkuu niin pitkälle c_v: e~n jän yli, ei teos enää vaikuta run sydämeen. edrstyksen vast~me~ , Uuden ?elllsesb s.Ille _on m~rk1?-nyt P~l= natussa ohjelmn:la_usee~sa jat- ren alue~n. m~ap~ralle,. Ja teok- Jismin hengen painaj~na. kris- 1918) kt_rin, ~e .. on Fnsch_I_n uskalletulta; se on kuin hiljai- Turgenev tuntee ihmisenä, a]an kulttuurih1stona (1-III JOn Marxm Ja En"'elsm kehrt kaen: "Kulttuunh1ston assa on sen antms1mp1a JaksoJa on ku- tinuskoon (protestantisml). omasta kadesta lahtenyt. Vu- nen teemaa selvtttävä alku- h'· k · 1 ·11·· ·· t '· d tt 1927 32) k.... tt.. "' t" .. d' 1 kt' t · 1· t' .. . ' .an uvaa m1e e aan a•11 o o-- aanne 1111 suvrnen- ama la e 1s-ma ena JS men mielenkiintoista J·uuri se että vaus siitä miten ensimma1set meistä kehitysjaksoa (1918-60) soilj:.to siihen mi,tä kerran o11· · tt · k

1 · · ·

k. 1 11 (1932 33) · 1 t h ' t · 'k .. ·t ' · 1 "k ' ' u d · · · t · • m1a saama om1a< m 11m1s1·a Ie e e - ' _Ja uon een- lS onan asr ys, JO m na ee koko aJ·an J'akson aiheiden pal- tunnetut yhteiskunta- ja val- u ena]an ensl vuoslsa oma kii~ithln''" "" ii. t ;;"dnnr"d"""~- tule•va· J·o,ka kirJan t apahtuma- ·t'.. t k' . , , · t k · 1· k' tt" 1 t t t t · · ht · · · 1 t· b 1 t' ·11 F ·· c • ' he1 a edus aa mm. l•l'J<an m1es-oma1s a ~r .. o 1 se 1~, e. a u- .uo an omuo o~en Ja -~u el- jous on yhteydessä keskenään; tiomuodostelmat Eufratin Jan? ru 1 masa so u rsmr ~ 1.1s - · · ~' ' • aikana oli tuskin aav1stuksena- · "älh kil" L t k'

kevan ylelsomme hlstonanku- den muutoksissa kehityksen kaiikista yksilöllisistä ominai- Niilin varsilla kasvoivat vahi- hm mukaan sama sosraallsen ~äilyttämään mestarirsa nå.ke '•aan olemas"a Jutlrl· ta··n1a· p~oll.~~n ~a er: 1 ho t· awt ~e s tl. · k · t · k · 2 · t k.... tt k t . . . . . . .. .. .. .. .. · t k. · k · 1" ,; · Nama rhm1set aJe e 1va. Ja o-van EaJanmu als a Ja SI . maa- perus e lJan, mu a oros aa suuksrstaan huollmatta lhnu- tellen esun tasta alkuhamaras- tasapamo e !Jan asema um ' . .l 1 - aavistuks·enomainen jännite an- t .. .. .. 1 . k .

ilmansodan jälkeen valittiin samalla jatkuvaa vuorovaiku- nen on yhteiskunnallisena olen- tä. Antoisia oivalluksia antii- tyranneilla antiikissa; sen an- kin rmurheellisia näytteitä taa kirjalle sen hermon ava~ .. e~amans~sel a~e-~la tum Arnold J. T o Y n b e en "Histo- tusta eri kehitystasojen välillä. tona ahtaasti aikansa rajoitta- kin piirissa ovat ns. tyrannien karassa sidonnaisuudessa kyp- päin~astaisesta on tarjonna t . . .. ~e palVler:. s::a ss~ . . el e -ar-.· d ' Jo sa" (al, p El" .. · kul·n konsanaan . . . . . . ··t k ·tenk'I1 1nulli'stustökr'- .. .. . . . · Nuor en aJatusta.pa Ja nake- JOutuu. Ta.ssa pas~uv1sessa ole-J Ja uu essa 'a s t.n · avammm ma Ja kulttuunht"tonan teh- roolm tulkmta Hellaan kau- syva m 1 ~ nnssa teoksissa JOissa vastaava . .. .. . . . . .. . .. .. . 6 1933 39 1 1 h · 1 ·· G t Ba g .. '.. .. .. ~ . . . . . . . . ···t ·h man1'on11· .. ' . mys tormaava,t !Sten vanhave- m1sen ympanS'tossa Lawre•t skm -os. - • suom. -os. Y · maanm1e 1ensa us av n tavana on snhen vaikuttavien punk1valb01den sos1aallh1sto- Ja , renesanssJ u ·' · taydennys on suontett u suoma- .. .. . . . . . 19"01 · ,. ·· 1 · ' 1 t t H t · · F · · h (1893 50) . .. . . .. . . . . 1 t' t t ]' t sfilosofia . . . . nalarseen trlanom1staJamental1- r&kkaus syttyy a.atell~perheen o , JOSsa eraan a1sen ,uo~ - u?- uu ar vrg nsc. .- tek1jorden selvrt.tammen. "Sen nassa. Rooman casansmm de- u01~non te e~ ' va IS u . · la1sm voimml mutta m ole vo1- . .. .. . . . .. . . . . . _ nonmuutosten "haasteen Ja taJunneen marx1la1sen h1sto- ·· "h .. .. h t d .. k tt' l"ht .. k 1 d t kap1tallsmi· Ja ennen kaikkea t 'lt· .. ltt"" ·t k teet t1m, ela.ma11tapaan Ja aJa- tyttareen L1zaan hllJalsesti, ke · - · sa myo emmassa y -ey essa mo raa 1sen a o ·o 1 an o- nu s1 I va aa es1 y sen pu- t .· . . t . .. kansanpsyyken "vastauksen" riankäsityksen dialektisen ai- t ht" .... , · t ··.. t · t ·k · k .. h'll' t·· konetekniikka. Euroopan kult- t . t . .. ... .. ··t . us·kul kuun. Nuoua edustaa h1ttyy Ja uo romaanun oman

.. . . . . . . e avana - sano aan eraas- eammen, an 11 m oy a rs on . .· oamrses a, Ja 111111 ]aava esJm. kiihkeä nihilistiksi lermattu 'änni·tteensä sitt en se lo uu vallsen mekamsmm pohjalta on neksen. Olematta varsmamen (III 222) - "on ennen muuta aseman valaiseminen vertailu- tuun saavuttaa - Fnsch to- fasismia ja stalinismia koskevat ' .. .. .. J . ' . . :PP l h ·t tt 'd · ·1 tt k · tt' h ' t · 't · · · " t ' t (IV 133) 1700 luv ll a Baza,row Joka arsytt aa rauhas- hai,keaan surum1ell'Syyteen -ce 1 e Y 1 ean ca.s mu · ·a el- amma ' l IS onol SlJa Ja Sl!r Y- aineiston J're)·stäminen oleellis- kohtan a ei uudena jan euroop- eaaa ' - - u erittelyt iokseenkin pinnallisik- ' ... . . .

t k · · t"kl ··.. t· · t h · ·tt · k · t · · ' · 1 1 ·t t · k k" 1 · · saan elelevra vanhOJa herroJa tar on lo·ppumatta no e omen Ja mys 11 man paa- en ·le een arJOl aJa Sl vas a t.en, taloudellisten sosiaalisten. palainen proletariaatti vaan ce 11 ys ason, ]On a nna amen. si. (vrt kuitenkin s 493 lainattu , . · · ty_~ä kehityskuva. A,iassa taakse myöhemmässä vaiheessa h~n .oli uskonnollisten, ti~teellisten ja nyky-Intian kciyhällistö, var- intila_inen ja kr~ikkalal~-ro~- Isaac Deutsch in selventävä Hit- KesKustellaan •. valhd~t~an_ pal- »Aateli.skodin>? edeUinen ~';:0-pam m~nnen kohtamme ta.sa tom1m~t pedagogma, leht1m1e- tieteellisten ja taiteellisten te- haiskristillisyyden proletariPen m~lame~ kulttuun olivat JO a1- lerin ja Stalinin vertalul JO,n . sanoJa, Jo_t.ka e1va·t JOhda n:ennos 11mes~y1 v. 1921. NelJ~­tanskalarsen Gustav B a n g 1 n hena Ja v:sta 0935) kansan- kijöiden se'kä niiden vuorovai- Juonteen osoit tamienn sekä kaisemmm saavuttaneet pysty- Kääntån (erikoisesti III ja IV tekDlhm Bazar.ow kuolee sa~- sa.kymmenessa vuodessa on kle­yhteis~unn~_llislle peru~tekijöil- edusta:iar:a, .kun 1~41 väit~~.li kutuksen osoittaminen, jolloin Rooman valtakunnan häviän m~~tä. siitä . kuitenkaaa ete.ne- 'llkuhämärästä, ensimmäisten ~~~~~11talonpo]alt\ lavan taut1- lelli?-en n~ais~ muuttun~t suu-

. le kehrtysnakemyksensa raken- tohtonksr tonmen s1tten Koo- myös saadaan näkyviin Euroo- syiden selvittely sisältä {talous- maan, konetden avulla tapa.l1- osan) sekä kie1entarkastajan an - muta sanat on rest1, selv1mmm sen ehka hun-tavan "Euroopan sivistyshisto- penhaminan yliopiston klassil- pan kulttuurin tulevia vaiheita elämästä ) käsin nimenomaan tuu nyt ensi kerran hyppays pv-pa holaisen ja korjausluki~ san_o~tu. Teos on sam~lla me~- , maa ru·nosuomennolk.sesta: rian" (1899, kotim. voimin täyd. lisen filologian professorina, täysin uudelle tasC'lle, josta ke- ~ jaan tilille on ilmeisesti panta- t-~~·1l11~en kuva.us ~en_~Jan _ver:a- .. . . . . . suom. 1926-27), jonka kääntä- v :sta 1947 lisäksi Hedtoftin sd. • . hitys saattaa jat kua. Ranskan va slaavilaisten nimien hutiloi- la~s~sta maalatsela_masht Ja 1~~ Slln Hanmkamen. ~isessä voimm~ _nähd~ j~l_kika- hallituksen · _opetusminister~?ä - .• ~..: s~uri valla_nkt~mous. avaa. ti~n 'dut ja virheelliset translit.te- ~!Slsta. Se .on hR:lllttu Ja- vm:sr sa kut)na loistat aaltoselle, Jastuksen ~lVJstyneJs!:::>amme -, mutta kuvrttelematta myos- , tayskapltalismille, llberalJsmJl- roinnit (IV 158 : Daria Soltykof. sanoa .--:. ta~ct.ellmen ko,kon~J- mulle kyll'aini,an. vielä vuosisadan alussa innos- kään diletantti Friedellin tavoin : \ le, porvarilliselle demokratialle p.o. Darja' Soltykov (a) _ IV. suus e1ka ~Ilta puutu edes. a1to Ja suruiss' iloissaJkin' vainen taeesta e distysuskosta. Vastaa- yksityisen neron mielivaltaista .: .... .11 ja kehitysopille, mutta myös 238 : Ples~nov (!) p.o. Plehanov ~urgenev1la1sta ra:~~austar~·n:aa, sulle mä kimaltain vn:sti rolije:r:ne~ Hartvig F r i s ~- ~ nä_kemystä his.toria? totu~tdeksi - ·1 ty?.voim~n e~nennä~5;emätt~- _ IV, 444 : St~nbuliski , p.o. JOka .. alkaa Ja pa·attyy kirJan .. . h I n - _han1on Ba~g1~ tavom Fr~sc~ kayttaa ~a:tav~s~1 -~y- _ . m~lle !ustoll~, JO~.k~opr?l~tan- stambuliski), kauppapoliittisen lehd1lla.. , Ulla-Lnsa Remo: tanskalamen sosraalldemok- vaks1 . ammattihistonOltSlJan ·•• ~ smtumtselle ]a tyovaenlnkkeel- suosituimmuusjärjestelmän J~.~ar:u Konkan suo-r~Ien.~os on Ni' in t kuukseen sydämeni raatt i - . alu~1 perin_ 1928_ ilmes- eri~oistutkimuks_ia ja os~ittaa . ~ le, talo?~kri~seil_le, . na.tional!s- hupsu määrit'tel y( Iv, 2071 t ai hyvaa Ja lu?~>teva:a ktelta; , m ~er~ on tuntenut tyneen Ja s1ttemmm a.1anmu- vormansa kehltyskokonaJsuu-

1mne, m1l!tansm1lle .1a 1mpen a- naturalismin voittokulun sijoit- I van Turg~_nev . :'-ateLskot., . .1 kä urun lainein veri

kaisteturi. ja 'täydeJ~netyn. "Eu~ den var_~·na.~ätis.essä. hal_ilnnas- ' lismille; ja_ niin tu~~m~e 1000- taminen nv, 3241 184o-luvulle su01~. l!lla-Lnsa Hemo Kom- Ja 1 ~.~ ~~oh~nut. roopan kulttuunh1stonan" '' sa. Maarat1etmsest1 nan on luvun maa1lmansotun ]a maa- )p.o. 188o-Juvulle). pas.:'.1sar~.~. (O l. . H . .enno . juvaa suomentamisessa nähdä oireen kautta teoksensa pyrkinyt "ku- ilmaanpuliin, sosialistisiin val- Va1tetaan Turgenevm Ran&- . heu~?.~ su~~- lt " s on su ra.ittiimmn, myönteisemmän ja vaamaan yksinkertaisest i ja lankumouksiin ja fasisti~iin Yleensä ja suurelta osalta kassa asue"'-"aan saaneen tuo- Ja y·vaa ny Y' ,le a. optimistisemman ajattelutavan selkeästi sitä, mikä on · meidän 1 vastavallankumouksiin ja vih- edelleenkin taaantumukselli- tantoonsa vai:kuttetta rans:ka- Rau.ni Kivilinna uudesta leviämisestä kulttuuri- :allassamme selittää, ja sen · si- doin täh än päivään, jo noin sessa mystifioivassa historian- laisi.lta ki-rjailijoilta. ~Aatelis-elämässämme. - Kaiklö mai- jaan tähdentä.mään vaikeita kapitalismin ja sosialismin sessa käännöskirjallisuudes- koti», jalka ilmestyi v. 1859, on nitut neljä kulttuurihistoriaa kohtia, joiden ongelmien · rat- maailmanmahdit mutta myös sa.mme Frisch "Euroopan kult- kuitenlkin aidosti slaavi'lainen . . . ovat muuten ilmestyeet suo- kaisemiseksi tiede yhä työsken- rikkaat ja köyhät yhteiskunnat tuurihistoria" on ilahduttava kuvaus - tai sellainen, miksi • P~I~ kuDlet rtse , pors kuo-meksi saman suurkustanta jan telee", joten lukija on koko seisovat vastakkain ja jolloin poikkeus. Tämän tietor ikkaan, yleensä suomalainen lukija lee,_ ml'ta sr_nn,lle. kuuluu, mu~ta toimesta. ajan selvillä "pelin säännöistä". "!-; ydinvoimien val,iastaminen tervej ärkisen, suhteellissuusta- slaavila~suuden k.ä:sLttää. - , ve- r:~s~ ~n, nnk~ e1 k~o!e: .mame

Mitä sitten tarkoitamme kult- Tyyli ei ole Frischille itsetarl:oi- avaa tuleva.isuudennäkvmät se- juisen ja todella kehityksen näläi-sen aalteliston elämästä vii- s~7~a, J~s olet rtseUes1 JOtam hy-tuurihistorialla? Aina perusta- tus kuten Friedellille: hänen • kä Eldoradoon että Ragnarö- suuria linjoja valaisevan histo- me vuosisadan puoliv·äJ.·issä. vaa vor·ttanut

--·--

jbtaan 1700-luvun valistusfilo- ilmaisunsa vaihtelee aibeen klin. rlateoksen toivoisi tulevan run- Kuin maalaulk.sena tai fiilminä Edda