ARVIOINTIOHJEISTUS

425

13

0011 0010 1010 1101 0001 0100 1011

SISÄLLYSLUETTELO

OSA 1

• Oppimisen arvioinnista Vantaalla 3

• Kohti uudenlaista arviointikulttuuria 4

• Arvioinnin kaksi tehtävää 5

• Arviointi perustuu tavoitteisiin 6 ja 7

• Arvioinnin kohteet 8 – Oppiminen arvioinnin kohteena 9 ja 10

– Työskentely arvioinnin kohteena 11

– Käyttäytyminen arvioinnin kohteena 12 ja 13

• Arvioinnin kaksi luonnetta 14 – Formatiivinen arviointi 15

• Itse- ja vertaisarvioinnin tukeminen 16

– Summatiivinen arviointi • Kirjallinen väliarviointi (summatiivinen arviointi) 17

• Arviointi lukuvuoden päättyessä (summatiivinen arviointi) 18

• Erityistä huomioitavaa todistuspohjiin 19

• Jos suoritus on hylätty, mitä siitä seuraa? 20

• Taide- ja taitoaineiden valinnaisten arviointi 21

• Valinnaisten aineiden arviointi 22

• Arviointikeskustelu 23

• Oppimisen arviointi nivelvaiheissa 24

• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi 25

• Yläkoulun opsin siirtymävaiheet 26

OSA 2

• Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 27

• Opiskelun erityiset painoalueet 28

• Oppimisen arviointi yksilöllistetyissä oppimäärissä 29

• Toiminta-alueittain annettava opetus 30

• Opiskelu oman opinto-ohjelman (vuosiluokkiin sitomaton opiskelu) mukaan 31

• Perusopetukseen valmistava opetus 32 ja 33

• Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden arviointi 34

• Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärä 35 ja 38

• Perusopetusta täydentävä oppilaan oma äidinkieli 39

• Palataanpa vielä kerran siihen, mistä olikaan kyse? 40 ja 41

• Yhteistä pohdittavaa koko opettajakunnalle 42 ja 43

• Lähteet 44

2

Oppimisen arvioinnista Vantaalla

• Jatkuva, koulun arjessa toteutuva monipuolinen arviointi ja ohjaava palaute ovat keskiössä.

• Oppimisen arvioinnin keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja.

• Vantaan arviointikulttuurin painopisteet ovat: itsearviointi, arviointikeskustelu, monipuoliset tavat näyttää osaamista ja arvioinnin avulla saatavan tiedon hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa.

• Vantaalla annetaan lukuvuositodistus ja kaksi väliarviointia, joista toinen on kirjallinen väliarviointi ja toinen arviointikeskustelu.

3

Kohti uudenlaista arviointikulttuuria

• Arvioinnin kohteet pysyvät samana (oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen), mutta painotus on oppimisprosessissa.

• Tiedosta taitoihin myös arvioinnissa!

• Kynä-paperi-kokeet, jotka keskittyvät opittavaan kognitiiviseen sisältöön, eivät jouda romukoppaan, mutta niitä on vara vähentää ja lisätä vaihtoehtoisia arviointitapoja, jotta arviointi auttaa oppilasta kehittymään.

4

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Arvioinnin kaksi tehtävää

Oppilaan oppimisen ja opiskelun ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen

Oppilaan suoriutumisen kuvaaminen suhteessa tavoitteisiin

5

Arviointi perustuu tavoitteisiin

• Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin.

• Oppilaan oppimisen arvioinnin periaatteista kerrotaan selkeästi kunkin oppiaineen kohdalla vuosiluokkakokonaisuuksittain (1.-2., 3.-6., 7.-9.).

• Opetussuunnitelman perusteet: eperusteet.opintopolku.fi

• Vantaan OPS: vantaawiki.fi/pops/

• Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistamiseksi valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu jokaiseen oppiaineeseen 6. vuosiluokan ja 9. vuosiluokan päätteeksi kansalliset arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Nämä arvioinnin kriteerit kuvaavat, millaista osaamista arvosana 8 edellyttää kussakin oppiaineessa. Jokainen opettaja käyttää näitä kriteereitä antaessaan oppilaillensa arviota 6. luokan lukuvuositodistukseen sekä perusopetuksen päättötodistukseen.

6

Arviointi perustuu tavoitteisiin

• Opettajan tulee auttaa oppilaita ymmärtämään opetussuunnitelman tavoitteita ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.

• Oppilaita kannustetaan ja ohjataan omien tavoitteiden asettamisessa.

• Oppilasta ohjataan peilaamaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin, joita hän on itse asettanut sekä oppiaineen ja työskentelytaitojen yleisiin tavoitteisiin. Tämä voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti, yksilöllisesti, vuorovaikutuksessa opettajan tai muiden oppilaiden kanssa.

7

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Arvioinnin kohteet

Oppiminen arvioinnin kohteena

• Sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason

arviointia sekä palautteen antamista niistä

Työskentely arvioinnin kohteena

• Osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan

muodostamista

• Perustuu oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin

työskentelyn tavoitteisiin

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

• Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa

opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin

tavoitteisiin

8

Oppiminen arvioinnin kohteena

Kun oppiminen on arvioinnin kohteena, annetaan oppilaalle palautetta seuraavista asioista:

1. Opinnoissa edistymisestä

2. Osaamisen tasosta

9

Oppiminen arvioinnin kohteena

Opinnoissa edistyminen:

• Oppilaan edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin.

Osaamisen taso:

• Oppilas osoittaa eri tavoin osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

• Oppilaan suorituksia arvioidaan.

• Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä.

( vrt. valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet)

10

Työskentely arvioinnin kohteena • Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä

tavoitteista.

• Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

• Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa.

• Työskentelyn arviointi perustuu sekä oppiaineiden että monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.

• Työskentelytaitoihin kuuluvia taitoja ovat mm.:

• Suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtä

• Toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen

• Taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa

• Taito tarkastella suunnitelmien toteutumista, arvioida työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä

• Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista.

11

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena • Käyttäytymisen arviointi ei kohdistu oppilaan

persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

• Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

• Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

• Vuosiluokille 1-6 käyttäytymisen arviointia ei tule kirjalliseen väliarviointiin. Yläkoulussa käyttäytyminen arvioidaan sekä syys- että kevätlukukauden väliarvioinneissa ja lukuvuositodistuksessa.

12

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Vantaalla • Vantaalla kukin koulu on asettanut tavoitteet käyttäytymiselle

• Vuosiluokilla 1.-5. käyttäytymisestä annetaan sanallinen arvio, vuosiluokalla 6-9 numeroarviointi. Pohjana käyttäytymisen arvioinnissa käytetään koulun määrittelemiä käyttäytymisen tavoitteita.

• Sanallinen arvio käyttäytymisestä annetaan todistuksen liitteellä. Arvioinnissa käytetään sanallisen arvioinnin kaupunkitasoista asteikkoa:

Olet saavuttanut tavoitteet erinomaisesti

Olet saavuttanut tavoitteet hyvin

Olet saavuttanut tavoitteet osittain

Tavoitteet ovat saavuttamatta

13

FORMATIIVINEN ARVIOINTI = ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Oppimisen edistymisen arviointi, laadullista, kuvailevaa ja oppimisen

solmukohtia avaavaa Tehtävänä on antaa oppilaalle monenlaista kannustavaa ja opiskelua

ohjaavaa palautetta opiskelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Oppimisprosessin arviointi

SUMMATIIVINEN ARVIOINTI = OSAAMISEN ARVIOINTI Tehtävänä kertoa suoritustasosta

Osaamisen ja opitun arviointi

ARVIOINNIN KAKSI LUONNETTA, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN

Formatiivinen arviointi

• Arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä.

• Edellyttää opettajilta vuorovaikutusta oppilaiden kanssa sekä oppimisprosessiin liittyvää havainnointia.

• Oppimisprosessia näkyväksi tekevän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan:

• Mitä heidän on tarkoitus oppia

• Mitä he ovat jo oppineet

• Miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

• Formatiivisen arvioinnin dokumentoimiseksi opettajan tulee pohtia mikä on luonteva tapa kerätä tietoa. Opettaja arvioi myös löytyisikö jokin digitaalinen väline formatiivisen arvioinnin toteuttamiseen.

15

Itse- ja vertaisarvioinnin taitojen tukeminen • Oppilasta ohjataan niin yksilönä kuin osana ryhmää havainnoimaan

oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.

• Kerran vuodessa tehtävän itsearvioinnin (ennen arviointikeskustelua oppilaan täyttämä kaupunkitasoinen pohja) lisäksi eri oppiaineissa ja koulutyössä tehdään itsearviointeja säännöllisesti.

• Jatkuvan itse- ja vertaisarvioinnin käytäntöjen kehittäminen on tärkeää.

16

Kirjallinen väliarviointi (summatiivinen arviointi)

• Koulut päättävät itse ajankohdan.

• Kirjallisessa väliarvioinnissa käytetään samaa todistuspohjaa kuin lukuvuositodistuksessa.

• Vuosiluokilla 1-6 käyttäytymistä ei arvioida kirjallisessa väliarvioinnissa.

17

Arviointi lukuvuoden päättyessä (summatiivinen arviointi) • Lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa

lukuvuositodistus, joka sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa.

• Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle (tai hänen jättämisestään luokalle).

• Vuosiluokilla 1-5 arviointi on sanallista, vuosiluokilla 6-9 käytetään numeroarviointia.

• Koulut käyttävät kaupunkitasoisia todistuspohjia sekä kirjallisessa väliarvioinnissa että lukuvuositodistuksessa.

18

Erityistä huomioitavaa todistuspohjiin • Alakoulun 1.-5. vuosiluokkien todistuksissa on avoin kenttä,

vahvuudet ja edistyminen. On suotavaa, että opettaja kirjaa jokaiselle oppilaalle jotain kenttään.

• Vahvuudet ja edistyminen kentässä ei kuvailla oppilaiden persoonaa, temperamenttia tai muita henkilökohtaisia ominaisuuksia, vaan oppilaan vahvuuksia ja edistymistä oppiaineissa.

• Vuosiluokilla 3.-5. todistuksen avoimeen kenttään (vahvuudet ja edistyminen) kirjoitetaan palautetta erityisesti koskien taide- ja taitoaineita. Opettaja voi kirjoittaa kenttään arvioita myös muista oppiaineista.

• Muu valinnainen (sisältö/valinnaisen nimi) ei tule näkymään todistuspohjassa.

19

Jos suoritus oppiaineessa on hylätty, mitä siitä seuraa? • Oppilas voi siirtyä seuraavalla vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan

suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

• Mikäli näyttää siltä, että on riski, ettei oppilas saa opintosuorituksiaan hyväksytysti suoritetuksi, tulee hyvissä ajoin antaa ohjaavaa palautetta sekä arvioida onko tavoitteiden asettelu ollut realistista oppimisen tasoon nähden tai onko hänen mahdollista saavuttaa tavoitteet vuosiluokkiin sitomattomana opiskeluna.

• Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus suorittaa rästiin jääneitä opintoja ennen seuraavan lukuvuoden alkua. Mikäli oppilaalta puuttuu niin runsaasti opintosuorituksia, ettei ole syytä olettaa hänen suoriutuvan niistä kesän aikana, voidaan oppilas jättää luokalle.

20

Taide- ja taitoaineiden valinnaisten arviointi

• Nimestään huolimatta taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä. Ne myös arvioidaan osana niiden opetusta.

• Taide- ja taitoaineiden valinnaisista opinnoista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen, vaan ne arvioidaan osana kaikille yhteisten taide- ja taitoaineiden oppimääriä.

21

Valinnaisten aineiden arviointi

• Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty).

• Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

• Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin (Vantaalla 8. ja 9. vuosiluokat).

22

Arviointikeskustelu

• Opetuslautakunta on linjannut, että arviointikeskustelu on yksi Vantaan virallisista arviointikerroista. Arviointikeskustelu on myös yksi Vantaan arviointikulttuurin kehittämisen painopisteistä.

• Vantaalla arviointikeskustelu käydään tavoitteiden ja hyvinvoinnin hengessä – pääosassa on lapsi!

• Oppilaan itsearviointi on osa arviointikeskustelua (vuosiluokat 1.-2., 3.-6., 7.-9.). Koulut käyttävät kaupunkitasoisia oppilaan itsearviointilomakkeita arviointikeskustelun tukena. Itsearviointilomakkeet löytyvät Wilmasta. Lomakkeella arvioidaan laaja-alaisen osaamisen alueiden tavoitteita. Koulut valitsevat arviointikeskustelujen ajankohdat ja kirjaavat ne lukuvuosisuunnitelmaan ( kohta Oppimisen arviointi).

• Ne yläkoulut, joissa on 5. ja 6.vuosiluokan oppilaita käyttävät yläkoulun oppilaiden itsearviointipohjaa.

• Nivelvaiheiden (2=>3 ja 6=>7) arviointikeskustelujen ajankohdaksi suositellaan maalis-huhtikuuta ja 9. vuosiluokkalaisten keskustelulle syyslukukautta. Niissä tilanteissa joissa ko. luokka-asteelle vaihtuu opettaja tai opettaja pysyy samana (2-3 luokan aikana), koulu soveltaa annettua ohjetta parhaalla mahdollisella tavalla.

• Nivelvaiheissa oppilaan ja huoltajan tulisi saada selkeä käsitys oppilaan oppimisen edistymisestä siihen mennessä ja myös seuraavia vuosiluokkia ajatellen. Erittäin tärkeää tämä palaute on siirryttäessä kuudennelta luokalta seitsemännelle (Huom! Vantaalla usein myös viidenneltä luokalta kuudennelle), jolloin saattaa olla koulun vaihto edessä. Tämä on tausta-ajatus nivelvaiheiden arvioinnissa.

• Nivelvaiheiden arviointikeskustelua voidaan huoltajan suostumuksella hyödyntää tiedonsiirroissa nivelvaiheesta toiselle (6 => 7).

• Erityisen tuen oppilaiden osalta arviointikeskustelu voidaan sisällyttää HOJKS:an päivitykseen.

• Jos huoltajat eivät saavu arviointikeskusteluun, heille lähetetään minimissään yksi uusintapyyntö saapua keskusteluun. Jos huoltaja/huoltajat eivät pyynnöstä huolimatta edelleenkään saavu keskusteluun, merkitään oppilaan itsearviointipohjaan ettei huoltaja/huoltajat saapuneet keskusteluun.

23

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Vuosiluokat 1-2

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokat 3-6

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokat 7-9

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9

Arviointi 2. vuosiluokan päättyessä: oppimisprosessin kannalta keskeiset arvioinnin kohteet

Arviointi 6. vuosiluokan päättyessä: kriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai arvosanalle 8

Päättöarviointi: päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppimisen arviointi nivelvaiheissa

24

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi

• Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat oiva paikka harjoitella oppilaiden kanssa tavoitteiden asettelua.

• Oppilaille annetaan palautetta työskentelystä oppimiskokonaisuuden aikana.

• Oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista tai numeroarvosanaa muodostettaessa.

25

Yläkoulujen opsin siirtymävaiheet

• Oppiaineiden arviointi menee siirtymävaiheen mukaan: • syksy 2017 vuosiluokka 7 • syksy 2018 vuosiluokka 8 • syksy 2019 vuosiluokka 9

• Arviointia koskeva yleinen opetussuunnitelman osio mm.: käyttäytymisen arviointi, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja kaupunkitasoinen oppilaan itsearviointipohja otetaan käyttöön kaikilla luokka-asteilla 1.8.2016, myös vuosiluokilla 7-9.

• Yläkouluissa, jotka ovat jaksojärjestelmässä, tulee huolehtia, että lukuvuosiarviointi ei perustu jaksoarvosanojen keskiarvoon vaan arviointikulttuuri on yhteneväinen opetussuunnitelman linjausten kanssa. Jaksotodistuksia ei ole tarpeen tulostaa vaan arviointirytmi perustuu kolmeen sovittuun arviointiin.

26

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi • Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa.

• Arvioinnissa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

• Arviointipalautteen tarkoituksena on auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

• Sanallista arviointia voidaan antaa kaikilla luokka-asteilla. Sellaisissa oppiaineissa, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä, sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin rinnalla myös päättöarvioinnissa.

• Arviointi perustuu yleisen oppimäärän tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvauksiin sekä päättöarvioinnin kriteereihin ellei oppimäärää ole yksilöllistetty.

• Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin käytännöt ja periaatteet kuvataan oppilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

• Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.

27

Opiskelun erityiset painoalueet

• Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää eriyttämisen keinona tehostetun ja erityisen tuen oppilaille.

• Erityisten painoalueiden mukaan opiskeltaessa oppilaan suorituksia verrataan suhteessa yleisen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

• Opiskelun erityiset painoalueet ovat opetussuunnitelmassa mainittuja oppilaan oman vuosiluokan keskeisimpiä sisältöjä eli ns. ydinsisältöjä. Ne eivät voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita.

• Oppilas voi antaa erilaisia näyttöjä ja hänellä voi olla esimerkiksi kokeita, jotka keskittyvät näihin painoalueisiin.

• Opiskelun erityiset painoalueet kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan/HOJKSaan.

• Oppilaan ja huoltajan tulee tietää, miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä oppimissuunnitelmaan/HOJKSaan kirjatut painoalueet edustavat ja miten niiden hallinta suhteutuu hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin.

• Arviointia tehtäessä arvioidaan vain oppilaalle kirjattuja painoalueita, ei siis sellaisia vuosiluokan sisältöjä, joita ei ole kirjattu oppimissuunnitelmaan/HOJKSaan.

Opiskelun erityiset painoalueet:

http://oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/tietoa_tuen_jarjestamisesta

28

Oppimisen arviointi yksilöllistetyissä oppimäärissä • Jos oppilaan erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn

oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia hänen henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin ja hänelle yksilöllistetysti asetettuihin tavoitteisiin perustuen.

• Oppilaan osaamista ei arvioida yksilöllistetyssä oppiaineessa suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin, vaan tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaalle laaditussa HOJKSissa.

• Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Tavoitteet ja sisällöt kuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti.

• Yksilöllistetty oppimäärä asetetaan vastaamaan oppilaan suoritustasoa eli oppimisen tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppilaan luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien vuosiluokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa.

• Arvioinnissa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamisensa mahdollisista ongelmista huolimatta.

• Kun oppilas hallitsee hyvin oman yksilöllistetyn oppimääränsä, hän saa siitä myös hyvän sanallisen arvion tai numeron.

29

Toiminta-alueittain annettava opetus

• Jos oppilaan erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee toiminta-alueittain, kirjataan hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa (HOJKS) toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet.

• Mikäli oppilas opiskelee edellisten yhdistelmänä, kirjataan molempien osa-alueiden tavoitteet HOJKSaan.

• Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain ja annetaan aina sanallisena.

• Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteenä.

• Päättöarviointi perustuu oppilaan HOJKSissa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanallisena.

Toiminta-alueittain annettava opetus:

eperusteet.opintopolku.fi

30

Opiskelu oman opinto-ohjelman (vuosiluokkiin sitomaton opiskelu) mukaan

• Vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oppilas voi edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan.

• Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu antaa mahdollisuuden sisällölliseen ja ajalliseen eriyttämiseen (oppilas voi edetä hitaammin tai nopeammin kuin muut).

• Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevan suoritukset eivät raukea mahdollisten puuttuvien tai hylättyjen suoritusten vuoksi, vaan oppilas siirtyy lukuvuoden päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää luokalleen vain yleisen huonon koulumenestyksen vuoksi.

• Oppilas jatkaa opiskelua seuraavana lukuvuonna siitä, mihin hän on edellisen lukuvuoden lopussa jäänyt.

• Oppilaan oppimisen tavoitteet, oppimäärät ja -sisällöt kirjataan oppimissuunnitelmaan/HOJKSaan.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus:

Perusopetuslaki 11§ 3 mom.

eperusteet.opintopolku.fi 31

Perusopetukseen valmistava opetus • Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on suomen kielen

oppiminen. Tämä huomioidaan arvioinnissa.

• Oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa oppilas saa palautetta ensisijaisesti edistymisestään, ei kielitaidon puutteista.

• Arvioinnin tarkoituksena on antaa valmistavan opetuksen oppilaalle kuva myös perusopetuksen vaatimuksista.

• Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat.

• Valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia.

• Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta.

Vantaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma:

vantaawiki.fi/pops/

32

Perusopetukseen valmistava opetus

Valmistavan opetuksen osallistumistodistus

• perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan kunnan yhteinen osallistumistodistus. Todistukseen merkitään valmistavan opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana.

Todistus perusopetuksen oppimäärien suorittamisesta valmistavan opetuksen aikana

• Jos oppilas on opiskellut perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana myös perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja voi hän saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla ns. erityiseen tutkintoon. Kyseiset suoritukset hyväksiluetaan oppilaan siirtyessä opiskelemaan perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Erityinen tutkinto:

Perusopetuslaki 38§ ja -asetus 23§

33

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden arviointi • Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan oppiainekohtainen osaaminen voidaan

arvioida joustavasti eikä se edellytä esim. kaikkien oppiaineen kurssien suorittamista. Osaamisen arviointi voidaan tehdä esim. yhden kurssin tai näytön perusteella.

• Perusopetuksen oppimääriä voidaan suorittaa myös ns. erityisessä tutkinnossa.

• Oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa olevien mahdollisuutta tehdä taide- ja taitoaineiden koko oppimäärä erityisessä tutkinnossa tulee tukea.

• Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Erityinen tutkinto:

eperusteet.opintopolku.fi

Perusopetuslaki 38§ ja –asetus 23§

34

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus - oppimäärä

• Arviointi perustuu ensisijaisesti opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvaukseen sekä päättöarvioinnin kriteereihin.

• Arvioinnissa ei ole keskeistä kielitaidon taso vaan se, miten oppilas pystyy käyttämään kieltä ja toimimaan kielellä.

• Päättöarvioinnin alittavia ja ylittäviä kriteerejä voidaan käyttää apuvälineenä.

eperusteet.opintopolku.fi

vantaawiki.fi/pops/

35

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Oppilaan osaaminen arvioidaan kunkin lukuvuoden päättyessä opetussuunnitelmassa kuvattujen vuosiluokkatavoitteiden ja -sisältöjen mukaisesti.

Arvioinnissa painottuvat: • puhutun kielen ymmärtämis- ja tuottamistaidot

• eri oppiaineiden/tiedonalojen kielen hallinta

• sana- ja ilmaisuvarannon laajentaminen

• kielen merkitys kaikessa oppimisessa.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –opetussuunnitelma: vantaawiki.fi/pops/

36

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä

• Oppilas voi opiskella samanaikaisesti vain yhtä äidinkieli ja kirjallisuus –oppimäärää.

• Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus –oppimäärä arvioidaan hänen edistymistään suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä opetus on järjestetty.

37

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä • Opetuksen suunnittelun ja oppilaiden kielitaidon arvioinnin sekä

oppilaiden itsearvioinnin tueksi on laadittu kehittyvän kielitaidon asteikko.

• Kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa ei voi käyttää arviointikriteerinä, vaan oppimisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Asteikko on tarkoitettu tukimateriaaliksi oppilaan kielitaidon kartoittamiseksi. Asteikon kuvausten avulla on mahdollista saada tietoa oppilaan kielitaidon vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä suunnitella opetusta.

Kehittyvän kielitaidon kuvausasteikko:

http://edu.fi/download/171565_S2_Tasokuvaus_liite_tukimateriaaliin_1.10.2015_final.pdf

38

Perusopetusta täydentävä oppilaan oma äidinkieli • Arviointi annetaan 2 krt/lukuvuodessa kirjallisen väliarvioinnin ja

lukuvuositodistuksen liitteenä.

• Arviointi tehdään wilmassa kirjallisesti.

• Kirjallisen arvioinnin lisäksi oppitunneilla käytetään itsearviointia ja vertaisarviointia opettajan valitsemien keinojen mukaisesti.

• Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja kielen käyttöön rohkaisevaa.

• Arvioinnissa on huomioitava äidinkielen osaamisen lähtötaso ja tausta.

• Arvioinnin osa-alueet:

1. vuorovaikutuksessa toimiminen

2. tekstien tulkitseminen

3. tekstien tuottaminen

4. taito ymmärtää kieltä, kirjallisuuttaa ja kulttuuria

5. kielen käyttö kaiken oppimisen tukena.

Arviointiasteikko osa-alueissa: Harjoittelet – Osaat perusasiat – Osaat hyvin – Osaat erinomaisesti.

39

PALATAANPA VIELÄ KERRAN SIIHEN MISTÄ OLIKAAN KYSE?

OPS 2016

Tärkeä huomioida

Arviointi toteutetaan osana

päivittäistä opetusta ja

työskentelyä

Arviointikulttuurin keskiössä on

arvioinnin monipuolisuus

Todistukset ovat vain yksi osa

arviointia

Työskentely arvioidaan osana

oppiaineen arviointia

Arviointikeskustelu pohjautuu oppilaan

itsearviointiin. Koulut käyttävät

kaupungin yhteistä pohjaa.

Itsearvioinnin kysymykset perustuvat laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.

Niitä tulee koulussa opetella, siis myös

arvioida.

40

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa?

Millaiseen vuorovaikutukseen arviointi perustuu?

Millainen opetus ja arviointikäytänteet

mahdollistavat osaamisen ja edistymisen

osoittamisen?

Miten oppilaan oppiminen,

edistyminen ja osaaminen

näkyvät suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin?

Miten palautetta annetaan oppilaille

ja huoltajille? Miten

huolehditaan palautteen

ohjaavuudesta ja kannustavuudesta

?

Miten omaa toimintaa

suunnataan oppilaan

oppimisen edistämiseksi ja

tukemiseksi? Opettajan

toteuttama

arviointi

41

Yhteistä pohdittavaa koko opettajakunnalle

• Millä tavoin oppilaat voivat näyttää osaamistaan koulussasi?

• Arvioinnin kohteet pysyvät samana (oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen), mutta painotus on prosessissa. Miten tämä näkyy sinun toteuttamassasi arvioinnissa?

• Miten tiedotat huoltajille Oppimisen arvioinnista? Minkälaisia arviointitiedotteita käytät?

Yhteistä pohdittavaa koko

opettajakunnalle

• Palveleeko arviointi sinua ja oppilaitasi?

• Käyttekö kouluyhteisössänne säännöllistä keskustelua arvioinnista ja sen tehtävästä?

• Miten oppimisen arviointi eroaa osaamisen arvioinnista?

• Keskusteletteko arvosanan muodostamisperiaatteista – koulussanne – yhdessä oppilaiden kanssa?

• Minkälaisia itse- ja vertaisarvioinnin tapoja ryhdyt toteuttamaan?

• Miten asetat oppilaiden kanssa tavoitteita?

• Jaathan Oppimisen arvioinnin onnistuneita kokemuksia työyhteisössäsi!

425

13

0011 0010 1010 1101 0001 0100 1011

Lähteet:

• Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

• Erja Vitikka, Helsinki 12.11.2014, Oppimisen arviointi uudistuvissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, diasarja.

• Oppimisen ja osaamisen arviointi, Najat Ouakrim-Soivio, Otava 2016.

• OPStuki 2016: Prof. Päivi Atjonen, Itä-Suomen yliopisto, Suunnittelukokous Viikin normaalikoulussa 28.8.2015, diasarja.

44