ASEMAKAAVAN MUUTOSTARKISTETTU 13.12 · 2020-06-10 · A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02 - 2424 963 KASTUN

A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02 - 2424 963

KASTUN TALON KORTTELI

ASEMAKAAVAN MUUTOS

EHDOTUS

SELOSTUS 13.09.2010

SALON KAUPUNKI

Asemakaavan muutos koskee Her-

mannin (1) kaupunginosan osaa

korttelia 2 (tontti12), osaa korttelia 6

(tontti5) sekä katualuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu

Hermannin (1) kaupunginosan osa

korttelia 2 (tontti12) ja osa korttelia 6

(tontti5).

KA

ST

UN

TA

LON

KO

RT

TE

LIA

SE

MA

KA

AV

AN

MU

UT

OS

jhaikonen

Kirjoituskone

TARKISTETTU 13.12.2010

SALO KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1

1 PERUS1 PERUS1 PERUS1 PERUS---- JA TUNNISTETIEDOTJA TUNNISTETIEDOTJA TUNNISTETIEDOTJA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT1.1 TUNNISTETIEDOT1.1 TUNNISTETIEDOT1.1 TUNNISTETIEDOT

Salo, Kastun talon kortteli, asemakaavan muutos, ehdotus 01.06.2010 Asemakaavan muutos koskee Hermannin (1) kaupunginosan osaa korttelia 2 (tontti12), osaa korttelia 6 (tontti5) sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Hermannin (1) kaupunginosan osa korttelia 2 (tontti12) ja osa korttelia 6 (tontti5). Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy Lehmustie 27 A , 20720 Turku 02-2424 963, fax 02-2424 964

Vireilletulo: kaavoituskatsaus 2008, nimellä Kastun talon kortteli asemakaavan muutos (no 11)

1.2 Kaava1.2 Kaava1.2 Kaava1.2 Kaava----alueen sijaintialueen sijaintialueen sijaintialueen sijainti

SuunnittelualueSuunnittelualueSuunnittelualueSuunnittelualue Suunnittelualueet sijaitsevat Salon ydinkeskustassa torin ja joen läheisyydessä Helsingintien sekä Kirkkokadun varrella. Alueiden pinta-alat ovat 4 188 m² ja 1802 m².


1.3 Kaavan tarkoitus1.3 Kaavan tarkoitus1.3 Kaavan tarkoitus1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on täydentää ja eheyttää Salon keskustaa, tutkia alueen rakennusten suojeluedellytyksiä sekä mahdollistaa kauppakeskuksen sijoittuminen alueelle.

1.4 Selostuksen sisällysluettelo1.4 Selostuksen sisällysluettelo1.4 Selostuksen sisällysluettelo1.4 Selostuksen sisällysluettelo

1 PERUS1 PERUS1 PERUS1 PERUS---- JJJJA TUNNISTETIEDOTA TUNNISTETIEDOTA TUNNISTETIEDOTA TUNNISTETIEDOT

1.11.11.11.1 TunnistetiedotTunnistetiedotTunnistetiedotTunnistetiedot 1111 1.21.21.21.2 KaavaKaavaKaavaKaava----alueen sijaintialueen sijaintialueen sijaintialueen sijainti 1111 1.31.31.31.3 Kaavan nimi ja tarkoitusKaavan nimi ja tarkoitusKaavan nimi ja tarkoitusKaavan nimi ja tarkoitus 2222 1.41.41.41.4 Selostuksen sisällysluetteloSelostuksen sisällysluetteloSelostuksen sisällysluetteloSelostuksen sisällysluettelo 2222 1.51.51.51.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoistaLuettelo selostuksen liiteasiakirjoistaLuettelo selostuksen liiteasiakirjoistaLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista 3333 1.61.61.61.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista lähdemateriaalista lähdemateriaalista lähdemateriaalista 4444

2 TIIVISTELMÄ2 TIIVISTELMÄ2 TIIVISTELMÄ2 TIIVISTELMÄ

2.12.12.12.1 Kaavaprosessin vaiheetKaavaprosessin vaiheetKaavaprosessin vaiheetKaavaprosessin vaiheet 4444 2.22.22.22.2 AsemakaavaAsemakaavaAsemakaavaAsemakaava 5555 2.32.32.32.3 Asemakaavan toteuttaminenAsemakaavan toteuttaminenAsemakaavan toteuttaminenAsemakaavan toteuttaminen 5555

3 LÄHTÖKOHDAT3 LÄHTÖKOHDAT3 LÄHTÖKOHDAT3 LÄHTÖKOHDAT

3.13.13.13.1 Selvitys suunnittelualueen oloistaSelvitys suunnittelualueen oloistaSelvitys suunnittelualueen oloistaSelvitys suunnittelualueen oloista 5555 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 8 3.23.23.23.2 SuunnittelutilanneSuunnittelutilanneSuunnittelutilanneSuunnittelutilanne 8888 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 13

4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.14.14.14.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä kokokokoskevat päätöksetskevat päätöksetskevat päätöksetskevat päätökset 11117777

4.34.34.34.3 Osallistuminen ja yhteistyöOsallistuminen ja yhteistyöOsallistuminen ja yhteistyöOsallistuminen ja yhteistyö 11117777 4.3.1 Osalliset 17 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 17 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 17 4.44.44.44.4 TavoitteetTavoitteetTavoitteetTavoitteet 11117777 4.4.4.4.5555 Asemakaavan vaikutukset ja niiden kuvausAsemakaavan vaikutukset ja niiden kuvausAsemakaavan vaikutukset ja niiden kuvausAsemakaavan vaikutukset ja niiden kuvaus 11118888 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 18 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 21 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 31

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.15.15.15.1 Kaavan rakenneKaavan rakenneKaavan rakenneKaavan rakenne 32323232 5.1.1 Mitoitus 32 5.1.2 Palvelut 32 5.3 Aluevaraukset 32


5.3.1 Korttelialueet 32 5.4 Kaavan vaikutukset 34 5.5 Ympäristön häiriötekijät 34

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.2 6.2 6.2 6.2 Toteuttaminen ja ajoitusToteuttaminen ja ajoitusToteuttaminen ja ajoitusToteuttaminen ja ajoitus 35353535

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoist1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoist1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoist1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoistaaaa

Liitteet: Tilastokaavake, sijainti, maanomistus, sitova tonttijako 01 a Asemakaavakartta 01 b Määräykset ja merkinnät 02 a Havainnekuva, toteuttamisvaihtoehto 1 02 b Havainnekuva, toteuttamisvaihtoehto 2 03 Julkisivut, kortteli 2 1:500 04 Paikoitustalo 1:500 05 Katunäkymä Kirkkokadulta 06 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 07 Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta sekä vastineluettelo 08 Muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta sekä

vastineluettelo 09 Viranomaisneuvottelumuistio


1.7 Kaavan t1.7 Kaavan t1.7 Kaavan t1.7 Kaavan taustaselvityksetaustaselvityksetaustaselvityksetaustaselvitykset

Aluetta koskevat mm. seuraavat selvitykset: - Ympäristöarviointi Salon kaupunki, Helsingintie 3, Golder Associates

2008 - Salon kaupungin 1 kaupunginosa, 2. kortteli, tontti 12 (Kastun talon

kortteli) Historiallinen selvitys kaavamuutosta varten, Turun maakuntamuseo Jaana Salmi 2008

- Kuntoarvio, Kastun talo ja jauhovarasto Salo, Arkkitehtitoimisto Nalli Ky

2008 - Lausunto kaavoitusta varten, Kastun talo ja jauhovarasto Salo,

Arkkitehtitoimisto Nalli Ky 2008 - Kastun talo ja jauhovarasto Salo, perustusrakenteiden toimivuuden

selvitys, raportti 28.01.2009, Geo-Master Oy 2009 - Arvio Kastun talon kivisen osan perustusten korjauskustannuksista, Geo-

Master Oy 2009

- Kustannusarvio talon kivisen osan perustusten yläpuolisten osien korjauskustannuksista, Laskentajuva 2009

2 TIIVISTELMÄ2 TIIVISTELMÄ2 TIIVISTELMÄ2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaupunginhallituksen kaavoituspäätös 5.11.2007, alueen laajennuspäätös 7.7.2008 Kehittämis- ja elinkeinolautakunta käsitteli 26.2.2009 päivättyä asemakaavan muutosluonnosta 27.5.2009 ja päätti lähettää kaavamuutoksen uuteen valmisteluun Kastun talon sr-1 suojelumerkinnän poistamiseksi. Kehittämis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi luonnosvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtäville pantavaksi 01.10.2009 päivätyt muutosluonnokset (VE 1, 2 ja 3). Luonnokset oli nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varteen 16.- 30.11.2009. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.8.2010 päivätyn ehdotuksen yleisesti nähtäville pantavaksi 25.8.2010. Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävillä xxx-xxx. Kaupunginhallitus hyväksyi 12.8.2010 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen xxxx. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivämäärä xxxxx.

jhaikonen

Kirjoituskone

13.12.2010-12.1.2011.

jhaikonen

Kirjoituskone

22.11.2010.


2.2 Asemakaava2.2 Asemakaava2.2 Asemakaava2.2 Asemakaavan muutosn muutosn muutosn muutos, , , , ehdotusehdotusehdotusehdotus

Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä 0,6 ha (0,42 ha + 0,18 ha). Rakennusoikeutta kaava-alueella korttelissa 2 on keskustan kaavarungon tehokkuuden mukainen 7 550 k-m². Korttelissa 2 rakennusoikeus lisääntyy 1562 k-m². Korttelissa 6 on rakennusoikeutta yhteensä 5 310 k-m², rakennusoikeus lisääntyy 5 310 k-m². Asemakaavalla mahdollistetaan kortteliin 2 täydennysrakentaminen ja Kastun talon julkisivun kopion rakentaminen Helsingintien varteen. Kortteliin 6 mahdollistetaan pysäköintitalon rakentaminen.

2.3 Asemak2.3 Asemak2.3 Asemak2.3 Asemakaavan toteuttaminenaavan toteuttaminenaavan toteuttaminenaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen alkanee heti kaavan vahvistuttua.

3. LÄHTÖKOHDAT3. LÄHTÖKOHDAT3. LÄHTÖKOHDAT3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus3.1.1 Alueen yleiskuvaus3.1.1 Alueen yleiskuvaus3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue korttelissa 2 on umpikorttelin osa, jossa eri-ikäiset asuin-liikerakennukset rajaavat korttelin reunoja. Korttelin sisälle muodostuu sisäpiha. Sisäpihalle työntyy Kastun talon yksikerroksinen puurakenteinen siipi ja pihaa rajaa alueen kaakkoiskulmassa piharakennus. Kastun talo liittyy kaupunkikuvallisesti Rummunlyöjänkadun itäpuoleisen korttelin Leinonkulman taloon. Rummunlyöjänkadun varren yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset ovat osittain asemakaavan katualueella. Alueen koilliskulmasta lokakuussa 2007 palaneesta kaksikerroksisesta liikerakennuksesta on jäljellä kivijalka. Alueen vanha rakennuskanta on julkisivuiltaan huonohkossa kunnossa. Piha on kauttaaltaan asvaltoitu. Suunnittelualue korttelissa 6 on pääosin asvaltoitu paikoitusalue.

3.1.3.1.3.1.3.1.2222 LuonnonympäristöLuonnonympäristöLuonnonympäristöLuonnonympäristö Luonnonolot

Kaavamuutosalueen korttelin 2 piha-alue ja korttelin 6 pysäköintialue on asvaltoitu. Luonnonarvoja alueilla ei ole.


3.1.3 Rakennett3.1.3 Rakennett3.1.3 Rakennett3.1.3 Rakennettu ympäristöu ympäristöu ympäristöu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella

Alueella asuu tällä hetkellä viisi henkeä. Yhdyskuntarakenne

Suunnittelualue on osa Salon ydinkeskustan liikerakentamisaluetta. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingintien varressa ja Salon torin pohjoisreunassa.

Asuminen

Entisessä pankkirakennuksessa Helsingintien ja Horninkadun kulmassa on kolme asuinhuoneistoa. Kastun talossa on kuusi asuinhuoneistoa.

Palvelut

Alueen lähistöllä on Salon keskustan palvelut sekä Salon tori. Julkisia palveluita lähialueella on kaksi päiväkotia, kaksi koulua, kirjasto teatteri, verotoimisto, kirkko ja seurakuntatalo sekä museo. Kaupallisia palveluita lähialueella on mm. kauppakeskus, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Korttelin 2 kaavamuutosalueella toimii grillikioski, partureita ja parturikampaamoja, isännöitsijätoimisto, TV- ja videohuolto, kangaskauppa, tilitoimisto, asianajo- ja lakiasiantoimistoja, vakuutusyhtiö, sovittelutoimisto, pub, musiikkibaari, ja ravintola-pitseria. Alueella toimii 26 yritystä.

Työpaikat

Työpaikkoja alueella on noin kuusikymmentä. Virkistys

Alueen läheisyydessä on Salonjoen varren puistoalueet. Urheilupuisto, jossa on keskusurheilukenttä, squash-, tennis, uima- ja jäähallit, Salohalli, golfkeskus ja ratsastuskeskus ovat alueesta n. 600m:n päässä. Pahkavuoren kuntoradalle on alueelta matkaa noin kilometri.

Liikenne

Kaavamuutosalueen korttelin 2 pohjoisreunaa rajaava Helsingintie ja korttelin 6 itäreunaa rajaava Kirkkokatu ovat Salon keskustan pääkatuja.

Rakennettu ympäristö


Horninkadun pitkä julkisivu on Salon keskustan kaupunkikuvan visuaalinen ”selkäranka”. Kadun varrella on useita suojeltavia rakennuksia, mutta myös vaatimattomia ja alikäyttöisiä kiinteistöjä. Horninkadun, Helsingintie, Kirkkokadun ja Torikadun rajaamat kaksi korttelia ovat keskustan itäosan kaupallinen painopiste, jonka pohjoisreunalla Helsingintien varrella kaavamuutosalue sijaitsee. Korttelit liittyvät suoraan toriin, joka on koko kaupungin arvostetuin alue. Kortteleissa on myös joukko tyylikkäitä vanhoja rakennuksia, joihin myös suunnittelualueella sijaitseva ns. Kastun talo lukeutuu. Kastun talo on kaavamuutosalueen vanhin rakennus. Se on rakennettu kahdessa vaiheessa. Vuonna 1887 on rakennettu vanhempi puurakenteinen leipomorakennus pääty Helsingintielle päin. Vuonna 1912-13 sitä laajennettiin Helsingintien suuntaisella kivirakennuksella. Tontilla sijaitsee myös viisi muuta rakennusta. Helsingintien ja Horninkadun kulmauksessa on vuonna 1975 rakennettu entinen Helsingin Osakepankin talo. Muut neljä rakennusta on vanhempia. Niistä merkittävin on jauhovaraston rakennus.

Tekninen huolto

Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkon piirissä. Alueen sähkön jakelusta vastaa Fortum Sähkönjakelu Oy. Salon Seudun Puhelin Oy vastaa alueen puhelin- ja kaapeli-tv-verkoista.


Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Maaperän pilaantuneisuusMaaperän pilaantuneisuusMaaperän pilaantuneisuusMaaperän pilaantuneisuus Korttelista 2 Golder Associates Oy:n tekemässä ympäristöarvioinnissa tutkimuspisteessä S1 todettiin alemmat ohjearvot ylittävä öljyvetypitoisuus. Aluetta ympäröivät kadut tuovat alueelle liikennemelua.

3.1.4 Maanomistus3.1.4 Maanomistus3.1.4 Maanomistus3.1.4 Maanomistus Korttelissa 2 oleva kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa, alueen omistaa Jorma J Nieminen. Korttelin 6 kaavamuutosalueen omistaa Salon kaupunki.


3.2 Suunnittelutilanne3.2 Suunnittelutilanne3.2 Suunnittelutilanne3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava

Ote maakuntakaavOte maakuntakaavOte maakuntakaavOte maakuntakaavaaaastastastasta Ympäristöministeriö on vahvistanut Salon seudun maakuntakaavan 12.11.2008. Kaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C).

Yleiskaava

Yleiskaavassa hyv.16.5.1988 suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alueen Helsingintien varressa sijaitseva Kastun talo sekä sen vieressä ollut palanut talo on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (sr)


Ote Salon yleiskaavaOte Salon yleiskaavaOte Salon yleiskaavaOte Salon yleiskaavastastastasta 2020202020202020 Kaupunginvaltuusto on 13.11.2006 hyväksynyt Salon yleiskaavan 2020. Yleiskaava on saanut lainvoiman 13.5.2009. Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Helsingintien varressa sijaitseva Kastun talo sekä sen vieressä ollut palanut talo on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristökohteiksi merkinnällä sr 6. Numero viittaa yleiskaava-selostuksen arvokohteiden luetteloon.


Keskustan kaavarunko

OteOteOteOte Keskustan kaavarunKeskustan kaavarunKeskustan kaavarunKeskustan kaavarungostagostagostagosta Kaupunginhallituksen 2.8.2004 hyväksymän keskustan kaavarungon mukaan suunnittelualueen korttelin 2 länsiosa on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K-1, asuintilojen ohjeellinen osuus enintään 30% ja tehokkuusluku e=2,00. Itäosa on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K-1/s, alue, jolla on ympäristöarvoja, asuintilojen ohjeellinen osuus enintään 30%, tehokkuusluku e=1,60 ja kerroslukutavoitteiden ollessa II - IV. Alueen läpi on merkitty kävely-yhteys Horninkadulta Rummunlyöjän kadulle ja Helsingintielle. Kaavarungossa on määräyksiä tonttikohtaisen leikki- ja oleskelualueen vähimmäispinta-aloista ja autopaikkojen vähimmäismääristä. Huoltopihat ja sisäänajot autopaikoituskellareihin tulee sijoittaa korttelialueen sisään siten, että sisäänajoaukot rakennuksen julkisivussa ovat mahdollisimman kapeat. Sisäänajoramppeja ei saa sijoittaa katujulkisivujen suuntaisesti. Katutilan elävöittämiseksi liikekatujen varsilla liikerakennusten katutason julkisivuihin tulee sijoittaa ikkunoita.


Asemakaavat

PPPPoistuvat asemakaavatoistuvat asemakaavatoistuvat asemakaavatoistuvat asemakaavat Kaavamuutosalueella korttelissa 2 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 31.5.1965. Alue on merkinnällä AL-7, ”liikerakennusten korttelialue. rakennuksen päämassa on sijoitettava pistekatkoviivaan kiinni ja sen suuntaisesti. Päämassan lisäksi tontille saa rakentaa myös yksikerroksisia rakennusosia järjestysoikeuden harkinnan mukaan”. Lisäksi kaavassa on määräys autopaikkojen vähimmäismääristä. Tehokkuuslukuna alueella on e=1,5. Rakennusoikeutta alueella on 5 988 k-m². Itäosa kaavamuutosalueesta on katualuetta. Kaavamuutosalue korttelissa 6 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 14.2.2005. Alue on autopaikkojen korttelialuetta LPA. Alueelle saa sijoittaa korttelin 6 YK-5- ja korttelin 9 YK-4-korttelialueiden autopaikkoja.

Rakennusjärjestys Salon kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.12.2001.


Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

Pohjakartta Suunnittelualueesta on käytössä Salon kaupungin ylläpitämä ajantasainen digitaalinen pohjakartta.

3.2.13.2.13.2.13.2.1 KaavaKaavaKaavaKaava----aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ympäristöarviointi Salon kaupunki, Helsingintie 3, Golder Associates 2008: Ympäristöarvioinnissa tutkimuspisteessä S1 todettiin alemmat ohjearvot ylittävä öljyvetypitoisuus. ”Maaperän pilaantuneisuus tulee ottaa huomioon ja esitetään kunnostettavaksi siinä yhteydessä kun alueella tehdään kaivuutöitä. Kohteen alueella tulee varautua pilaantuneen maaperän käsittelyyn niillä mahdollisilla päästölähteiden alueilla, joihin tämän tutkimuksen yhteydessä ei tutkimuspisteitä tehty (esim. rakennuksen alue). Puhdistustöiden yhteydessä tulee varautua myös öljyhiilivetypitoisen veden käsittelyyn. Pilaantuneen maaperän puhdistustöistä tulee sopia Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa.” Salon kaupungin 1 kaupunginosa, 2. kortteli, tontti 12 (Kastun talon kortteli) Historiallinen selvitys kaavamuutosta varten, Turun maakuntamuseo Jaana Salmi 2008:

Selvityksessä on käyty läpi Kastun talon korttelin kaavoitus- ja rakennushistoria sekä muutokset korttelin rajautumisessa ja tonttijaossa. Loppuarvionaan tekijä toteaa, että: ”Tutkittavana olleen tontin rakennuksista katsoisin merkittävimmiksi jäljellä olevan leipomorakennuksen, Kastun talon sekä jauhovaraston, joilla on takanaan yhteinen melko pitkä ja katkeamaton historia leipomokulttuurin alalla (1894-1959-1971 ja edelleen myymälätoimintaa)”. ” Kastun talo on lisäksi merkittävää myöhäistä jugendia edustavana harvinaisuutena Salossa”.

Kuntoarvio, Kastun talo ja jauhovarasto Salo, Arkkitehtitoimisto Nalli Ky 2008, lausunto kaavoitusta varten, Kastun talo ja jauhovarasto Salo, Arkkitehtitoimisto Nalli Ky 2008:

”Salon rakennuskanta on suomalaisessakin mittakaavassa melko nuorta. Kaupunki on kuitenkin jo aiemminkin halunnut merkitä juuriaan, josta osoituksena pidän seppä Laurin patsasta. Kastun talon sijainti edustaa Salon vanhinta liiketoimintaperinnettä kestikievaritoiminnassa.


Leipomorakennus vuodelta 1891 lienee vanhin edelleen alkuperäisessä toiminnassaan oleva rakennus Salossa, yli sadan vuoden jatkumo on melko harvinainen jopa koko maassa. Kadunvarsirakennus vuodelta 1913 lienee Salon ensimmäisiä yli yksikerroksisia kivirakennuksia. Rakennus edustaa jugendia, missä viehättää taitavasti toteutettu epäsymmetrinen symmetria. Rakennus edustaa salolaisille yhteistä rakennettua muistia sukupolvien taakse, vastaavaa Salossa tarjoaa oikeastaan vain kirkko mäellään. Rakennus on edelleen ja jopa nykyisessä kunnossaankin erittäin merkittävä positiivinen tekijä Salon kaupunkikuvassa. Jauhovarasto on myös rakennuksena Salon aikamittakaavassa vanha ja se liittyy tietenkin oleellisesti yli satavuotiseen leipomoperinteeseen. Kaupunkikuvallisesti ja rakennuksena sinällään en kuitenkaan osaa arvostaa rakennusta enää mitenkään erityisen merkittävänä kaupungissa. En nykyisessä asussaan enkä alkuperäisempään asuunkaan saatettuna. Leipomorakennusta ja kadunvarsirakennusta on vaikea ajatella erillisinä säilytyskohteina. Jauhovarasto yksittäisenä säilytyskohteena ei tunnu mielestäni perustellulta oikeastaan mistään syystä. Teknisesti rakennus on hyvässä kunnossa ja siinä mielessä säilytettävissä. Kadunvarsirakennuksen perustusten tekninen kunto on mielestäni ainoa asia, mikä kyseenalaistaa rakennusryhmän säilyttämisen. Perustusten tekninen kunto on selvitettävä, minkä jälkeen on tehtävissä valinta. Jos oletettu hirsiarina on hyvässä kunnossa tai perustukset on tehty alun perin lahoamattomalla tavalla, on koko, muilta osiltaan hyväkuntoisen, Kastun talon säilyttäminen mielestäni itsestään selvyys. Tässä tilanteessa tulee perustusten säilyminen ja riittävä liikkumattomuus varmistaa. Jauhovarasto muodostaa historiallisen toiminnallisen kokonaisuuden leipomon kanssa, mutta sen säilyttäminen ei mielestäni ole välttämätöntä, mutta hyväkuntoisena tietenkin mahdollista. Jos hirsiarina on teknisessä tutkimuksessa havaittu osittain lahonneeksi, olisi selvitettävä, millä keinoin rakennuksen säilyminen olisi varmistettavissa. Tämä edellyttäisi korkealuokkaista rakenneteknistä tutkimusta ja suunnittelua. Kun perustusten korjauskustannukset on selvitetty, on mahdollista tehdä päätöksiä: Jos korjauskustannus katsotaan jotenkin siedettäväksi, rakennus säilytetään. Jos korjauskustannus on sietämätön, kustannuksia kompensoidaan lisärakennusoikeudella ja rakennus säilytetään. Jos hirsiarina on teknisessä tutkimuksessa havaittu erittäin huonokuntoiseksi ja korjauskustannukset nousevat niin suuriksi, ettei ole mahdollista päättää koko rakennuksen säilyttämisestä, kolmantena vaihtoehtona näen kadunvarsirakennuksen korvaamisen uudisrakennuksella, jonka tulee korkealuokkaisen suunnittelun tuloksena


liittyä selkeänä uudisrakennuksena säilytettävään leipomorakennukseen. Vain kadunvarren julkisivun säilyttämistä, fasadismia, en näe ratkaisuna tähän ongelmaan. Huonoimpana vaihtoehtona näen koko Kastun talon purkamisen.”

Kastun talo ja jauhovarasto Salo, perustusrakenteiden toimivuuden selvitys, raportti 28.01.2009, Geo-Master Oy 2009:

Raportissa on käsitelty Kastun talon Helsingintien varren kivirakenteisen osan sekä leipomosiiven perustusten korjausedellytyksiä. Loppu yhteenvedossa todetaan: ”Rakennusosien kivilatomusrakenteet tulevat painumaan tulevaisuudessa jatkuvana prosessina. Rakennusosien painumisprosessit on esitetty yksityiskohtaisesti tämän raportin kohdassa 3. Rakennusosien kivilatomusrakenteiden painumisen seurauksena tulee rakennusosien rakenteisiin syntymään vaurioita, jotka edellyttävä jatkuvia kunnossapitosuoritteita. Lisäksi on todennäköistä, että läntinen kadunvarsiosa “roikkuu” Pankkitalosta. Tällöin läntisen kadunvarsiosan painumisesta on seurauksena jatkuvia vakavia rakennevaurioita läntisen kadunvarsiosan rakenteissa. Lisäksi on todennäköistä, että itäisen kadunvarsiosan kaltevuus tulee lisääntymään. Kaltevuuden lisääntyessä huoneistojen käyttökelpoisuus vaarantuu (tavanomainen käyttö estyy). Rakennusosien painumisprosessien kiihtyminen on mahdollista. Rakennusosien painumisprosessien kiihtymisen estäminen edellyttää teknisesti huomattavan vaativia pohjarakenneratkaisuja rakennusosien läheisyydessä tehtävissä kaikissa pohjarakennustöissä. Rakennusosien epätasaisesta painumisesta aiheutuvat haitat voidaan välttää vain pysäyttämällä rakennusosien painuminen. Rakennusosien painumisen pysäyttäminen edellyttää rakennusosien perustusrakenteiden vahvistamista siten, että rakennuksen perustus-, runko- ja lattiarakenteet tuetaan teräspaaluihin, jotka asennetaan kantavan pohjakerrostuman (moreeni/kallio) varaan. Perustusrakenteiden vahvistamisen kustannuksia voidaan arvioida karkeasti seuraavasti: - vahvistettavan alueen pinta-alaksi on oletetaan 358 m2. - vastaavantyyppisen kohteen kustannustietojen perusteella rakennuksen vahvistamisen pohjarakennusurakan todennäköinen hinta voisi olla noin 600.000 eur (sis. ALV). Tässä hinnassa on mukana vain vahvistamisen pohjarakennustyön hinta, ei mitään rakennuttajan rakennuttamiskustannuksia (esim. ei purkukustannuksia, LV-muutostöitä, eikä suunnittelu- ja valvontakustannuksia). - rakennuksen perustusten vahvistamisen kokonaiskustannusten kustannusarvio on 800 000 -1 100 000 eur (sis. ALV).”

Arvio Kastun talon kivisen osan perustusten korjauskustannuksista, Geo-Master Oy 2009:


”Mikäli vahvistettava alue olisi ns. “kaksikerroksinen osa”, alueen laajuusoletus olisi 211 m2. - vastaavantyyppisen kohteen kustannustietojen perusteella rakennuksen vahvistamisen pohjarakennus-urakan todennäköinen hinta voisi olla noin 420 000 eur (sis. ALV). Tässä hinnassa on mukana vain vahvistamisen pohjarakennustyön hinta, ei mitään rakennuttajan rakennuttamis-kustannuksia (esim. ei purkukustannuksia, LV-muutostöitä, eikä suunnittelu- ja valvontakustannuksia). - rakennuksen perustusten vahvistamisen kokonaiskustannusten kustan-nusarvio on 600 000 - 800 000 eur (sis. ALV).”

Kustannusarvio talon kivisen osan perustusten yläpuolisten osien korjauskustannuksista, Laskenta Juva Oy 2009:

”Budjettiarvio on karkea arvio rakennuksen korjauskustannuksista. Arvio on laadittu käyttäen Haahtela-Kiiraan tavoitehintalaskelmaohjelmaa. Arvion laadinnassa on käytetty apuna vanhoja arkkitehtipiirustuksia. Arviossa ei ole huomioitu paalutus ym. perustusten vahvistuskustannuksia. Arvio on laadittu sillä oletuksella, että huonejako säilyy entisellään. Lähtötietoina on oletettu että seinät ja katto maalataan. Lattioihin asennetaan muovimatto. Kustannuksiin ei ole huomioitu puurakenteisen siipiosan korjaamista. KUSTANNUKSET Budjettiarvio on tehty kustannustasossa 2/2009. Budjettiarvio muodostui seuraavanlaiseksi (alv 0%): Rakennuttajan kustannukset 82 000 eur, rakennustekniset työt 402 000 eur, LVI-työt 83 000 eur, sähkötyöt 47 000 eur, hankevaraus 12 000 eur, yhteensä 626 000 eur”.


4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan 4.1 Asemakaavan 4.1 Asemakaavan 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat

päätöksetpäätöksetpäätöksetpäätökset

26.10.2007 tulipalo tuhosi suunnittelualueen tontilta kaksikerroksisen liikerakennuksen kokonaan. Naapurirakennukset säilyivät vähäisin vaurioin. Kiinteistön omistaja haki 11/2007 purkulupaa viidelle rakennukselle. Tässä yhteydessä todettiin voimassaolevan asemakaavan rakennussuojelun osalta vanhentuneen, josta syystä kaupunginhallitus päätti käynnistää asemakaavamuutoksen. Salon kaupunginhallitus teki alueen kaavoituspäätöksen 5.11.2007 ja alueen laajennuspäätöksen 7.7.2008. Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy valittiin kaavoittajaksi joulukuussa 2008.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö4.3 Osallistuminen ja yhteistyö4.3 Osallistuminen ja yhteistyö4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset4.3.1 Osalliset4.3.1 Osalliset4.3.1 Osalliset

Osalliset on lueteltu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Korttelin 2 kiinteistönomistajan kanssa on käyty neuvotteluja 12.12.2008, 9.1.2009, 30.1.2009, 17.6.2009, 12.8.2009 ja 27.5.2010.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö4.3.4 Viranomaisyhteistyö4.3.4 Viranomaisyhteistyö4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Asemakaavan muutoksesta pidettiin viranomaisneuvottelu 12.02.2010. Neuvottelumuistio on liitteenä.

4.4 Tavoitteet4.4 Tavoitteet4.4 Tavoitteet4.4 Tavoitteet

Suunnittelun tavoitteena on alueen täydennysrakentamisesta siten, että rakentamistapa sopii ympäristöön ja alueella sijaitsevien rakennusten historialliset ja rakennustaiteelliset arvot tulevat huomioon otetuiksi. Maanomistajan tavoitteet: Tontilla on kuusi rakennusta, joista maanomistaja hakee purkulupaa viidelle rakennukselle. Maanomistaja on ilmoittanut haluavansa muutoinkin voimassa olevan asemakaavan tehokkuuden ja kaavamääräysten uudelleenarviointia. Maanomistajan ilmoituksen mukaan suunnittelualueen ratkaisu tulee perustua maanalaiseen pysäköintiin. Kortteli rakennetaan ostoskeskusmaisesti siten, että sen keskelle muodostuu käytävä. 1-2 ensimmäistä kerrosta ovat liike ja toimistotilaa. Yläkerrokset ovat asuintiloja.


4.4.4.4.5555 Asemakaavan vaikutukset ja niiden kuvausAsemakaavan vaikutukset ja niiden kuvausAsemakaavan vaikutukset ja niiden kuvausAsemakaavan vaikutukset ja niiden kuvaus

4.4.4.4.5555.1.1.1.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

Luonnosvaiheessa korttelista 2 tehtiin luonnoksia, joissa tutkittiin rakentamisen määrää ja täydennysrakennusten sovittamista kaupunkikuvaan. Samoin korttelin 2 maanalaisen paikoituksen määrää suhteessa Kastun talon suojeluasteeseen selvitettiin. Luonnosvaiheessa tutkittiin luonnoksin korttelin 6 LPA-korttelialueelle mahdollisesti sijoitettavan pysäköintitalon toteuttamismahdollisuutta ja siihen sijoitettavien autopaikkojen mahdollista määrää. LUONNOS 1 18.12.2008

LLLLuonnos 1 18.12.2008uonnos 1 18.12.2008uonnos 1 18.12.2008uonnos 1 18.12.2008

LLLLuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Helsingintielleuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Helsingintielleuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Helsingintielleuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Helsingintielle

LLLLuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Horninkadulleuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Horninkadulleuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Horninkadulleuonnos 1 18.12.2008, julkisivu Horninkadulle


Luonnoksessa 1 Kastun talo on säilytetty kokonaan. Pankkirakennuksen ja Kastun talon välinen yksikerroksinen siipi on korotettu kolmikerroksiseksi. Horninkadun vartta on täydennetty nelikerroksisella liike-toimistorakennuksella ja Rummunlyöjänkadun varteen on sijoitettu III u 3/4-kerroksinen asuin-liikerakennus. Rakennusten siivet kääntyvät sisäpihalle. Korttelia halkoo lasikatteinen tila, jonka alla on itä-länsi-suuntainen jalankulkuyhteys. Korttelin sisäosan rakentaminen on yksikerroksista. Rakennusoikeutta on luonnoksessa 8 627 kem². Lisäksi Kastun talon vaipan mukainen rakennusoikeus ja lasikatteisen tilan rakennusoikeus 610 kem². Kellariin on mahdollista sijoittaa enintään 80 autopaikkaa, vaje alueella on 80 autopaikkaa. Tehokkuusluku ilman Kastun taloa ja lasikatteista tilaa e= 2,06.

LUONNOS 2 18.12.2008

LLLLuonnos 2 18.12.2008uonnos 2 18.12.2008uonnos 2 18.12.2008uonnos 2 18.12.2008

LLLLuonnos uonnos uonnos uonnos 2 2 2 2 18.12.2008, julkisivu Helsingintielle18.12.2008, julkisivu Helsingintielle18.12.2008, julkisivu Helsingintielle18.12.2008, julkisivu Helsingintielle Luonnoksessa 2 Kastun talosta on säilytetty Helsingintien varren puoleinen kaksikerroksinen osa. Pankkirakennuksen ja Kastun talon välinen yksikerroksinen siipi on korotettu kolmikerroksiseksi. Horninkadun vartta on täydennetty nelikerroksisella liike-toimistorakennuksella ja


Rummunlyöjänkadun varteen on sijoitettu kolmikerroksinen asuin-liikerakennus. Korttelia halkoo lasikatteinen tila, jonka alla on itä-länsi-suuntainen jalankulkuyhteys. Korttelin sisäosan rakentaminen on yksikerroksista. Rakennusoikeutta on luonnoksessa 7 320 kem². Lisäksi Kastun talon vaipan mukainen rakennusoikeus ja lasikatteisen tilan rakennusoikeus 610 kem². Kellariin on mahdollista sijoittaa enintään 80 autopaikkaa, vaje alueella on 52 autopaikkaa. Tehokkuusluku ilman Kastun taloa ja lasikatteista tilaa e= 1,75.

KORTTELI 6

Korttelin 6 pysäköintitalosuunnitelmaKorttelin 6 pysäköintitalosuunnitelmaKorttelin 6 pysäköintitalosuunnitelmaKorttelin 6 pysäköintitalosuunnitelma 18.12.200818.12.200818.12.200818.12.2008 Korttelin 6 LPA-korttelialueelle laadittiin luonnokset pysäköintitalosta luonnosten 1 ja 2 yhteydessä. Alueelle on sijoitettavissa pysäköintitalo, johon voidaan sijoittaa korttelin 2 kaavamuutosalueelta puuttuvat autopaikat. yhteensä luonnoksessa on noin 250 autopaikkaa. Luonnoksista käytiin neuvottelut kiinteistönomistajan kanssa 18.12.2008, 9.1.2009 ja 30.1.2009, joiden johdosta laadittiin asemakaavaluonnos 26.02.2009. Kiinteistönomistaja vastustaa Kastun talon suojelua.


4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten s4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten s4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten s4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailuelvittäminen, arviointi ja vertailuelvittäminen, arviointi ja vertailuelvittäminen, arviointi ja vertailu

VE 0, nykytilanneVE 0, nykytilanneVE 0, nykytilanneVE 0, nykytilanne Alueen kaavaa ei muuteta. VE 1VE 1VE 1VE 1,,,, asemakaavaluonnos 2asemakaavaluonnos 2asemakaavaluonnos 2asemakaavaluonnos 26666.02.2009.02.2009.02.2009.02.2009

AAAAsemakaavaluonnos 26.02.2009semakaavaluonnos 26.02.2009semakaavaluonnos 26.02.2009semakaavaluonnos 26.02.2009

Havainnekuva Havainnekuva Havainnekuva Havainnekuva 26.02.200926.02.200926.02.200926.02.2009


AAAAsemakaavaluonnos 26.02.2009, julkisivu Helsingintiellesemakaavaluonnos 26.02.2009, julkisivu Helsingintiellesemakaavaluonnos 26.02.2009, julkisivu Helsingintiellesemakaavaluonnos 26.02.2009, julkisivu Helsingintielle Asemakaavaluonnoksessa 26.02.2009 (VE 1) Kastun talosta on suojeltu Helsingintien varren puoleinen kaksikerroksinen osa. Puurakenteinen siipi on katsottu korjauksissa muutetuksi siten, ettei sillä ole rakennustaiteellista arvoa. Siipi on lisäksi pahoin painunut ja sen säilyttäminen vaikeuttaa kellaritilojen rakentamista. Pankkirakennuksen ja Kastun talon välinen siipi on laskettu aikaisemmista luonnoksista kolmikerroksisesta kaksikerroksiseksi. Horninkadun vartta on täydennetty nelikerroksisella liike-toimistorakennuksella. Rummunlyöjänkadun ja Helsingintien kulmaan on sijoitettu kolmikerroksinen rakennuksen osa. Loppuosa Rummunlyöjänkadun varresta on nelikerroksista. Korttelia halkoo lasikatteinen tila, jonka alla on itä-länsi-suuntainen jalankulkuyhteys. Korttelin sisäosan rakentaminen on nostettu aikaisempien luonnosten yksikerroksisesta kaksikerroksiseksi. Osa Rummunlyöjänkadusta muuttuu takaisin korttelialueeksi. Asemakaavaluonnoksessa korttelissa 2 on julkisivukorkeuksia ja -materiaaleja koskevia määräyksiä, samoin vaatimuksia leikki- ja autopaikkojen vähimmäismääristä. Koko korttelialueelle on mahdollista rakentaa maanalainen tila. Rakennusoikeutta korttelissa 2 luonnoksessa on 9 100 kem² ja lasikatteiselle tilalle 590 kem². Lisäksi Kastun talon vaipan mukainen rakennusoikeus. Tehokkuusluku lasikatteisella tilalla, ilman Kastun taloa e=2,31 ja ilman lasikatteista tilaa e= 2,17. Korttelissa 2 rakennusoikeus lisääntyy 3 112 k-m² (n. 4 112 k-m² mukaan lukien lasikatteisen rakennuksenosan ja suojellun rakennuksen rakennusoikeus) ja korttelissa 6 rakennusoikeus lisääntyy 6 000 k-m². Rakennusoikeuden nostolla on kompensoitu Kastun talon korjauskustannuksia. Kellariin on mahdollista sijoittaa enintään 80 autopaikkaa, vaje alueella on 52 autopaikkaa. Korttelin 6 LPY-1-korttelialueella on rakennusoikeutta 6 000 kem² nelikerroksiselle paikoitustalolle.


VE 2VE 2VE 2VE 2,,,, asemakaavaluonnos 10.08.2009asemakaavaluonnos 10.08.2009asemakaavaluonnos 10.08.2009asemakaavaluonnos 10.08.2009

Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos 10.08.10.08.10.08.10.08.2009 2009 2009 2009

Asemakaavaluonnoksessa 10.08.2009 (VE 2) Kastun talon kaksikerroksinen osan suojelumerkintä on poistettu. Samoin on poistettu suojelusta johtuva rakennusoikeuden kompensaatiolisäys. Korttelin 2 rakennusoikeus on keskustan kaavarungossa alueelle esitetyn tehokkuuden mukainen 7 550 kem². Korttelia 2 on täydennysrakennettu siten, että pankkirakennuksen eteläpuolelle Horninkadun varteen on mahdollista rakentaa nelikerroksinen rakennusmassa, Rummunlyöjänkadun ja Helsingintien väliseen kulmaan kolmikerroksinen ja Rummunlyöjänkadun loppuosan varteen nelikerroksinen rakennus. Muu osa täydennysrakentamisesta on enintään kaksikerroksista. Koko korttelialue on merkitty maanalaisen tilan rakentamisen mahdollistavalla merkinnällä. Vaihtoehtoisissa havainnekuvissa on esitetty asemakaavan mukaiset rakentamisen sijoitusmahdollisuudet tontilla.


AsemaAsemaAsemaAsemakaavaluonnos kaavaluonnos kaavaluonnos kaavaluonnos 10.08.10.08.10.08.10.08.2009, 2009, 2009, 2009, hhhhavainnekuva Aavainnekuva Aavainnekuva Aavainnekuva A

Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos 10.08.10.08.10.08.10.08.2009, 2009, 2009, 2009, hhhhavainnekuva Aavainnekuva Aavainnekuva Aavainnekuva A, julkisivu Helsingintielle, julkisivu Helsingintielle, julkisivu Helsingintielle, julkisivu Helsingintielle Havainnekuvassa A Helsingintien ja Rummunlyöjänkadun varsia rajaavat kaksikerroksiset rakennusmassat. Korttelin sisäosa on yksikerroksista liikerakentamista.

Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos 10.08.10.08.10.08.10.08.2009, 2009, 2009, 2009, hhhhavainnekuva Bavainnekuva Bavainnekuva Bavainnekuva B


Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos 10.08.10.08.10.08.10.08.2009, 2009, 2009, 2009, hhhhavainnekuva Bavainnekuva Bavainnekuva Bavainnekuva B, , , , julkisivu Helsingintiellejulkisivu Helsingintiellejulkisivu Helsingintiellejulkisivu Helsingintielle Havainnekuvassa B Rummunlyöjänkadun ja Helsingintien kulmassa on kolmikerroksinen ja Rummunlyöjänkadun loppuosalla nelikerroksinen asuin-liikerakennus. Piha on rakentamaton lukuun ottamatta Nelikerroksisesta uudisrakennuksesta pihalle suuntautuvaa kaksikerroksista rakennusmassaa. Korttelin 2 läpi on järjestettävä yleinen jalankulkuyhteys Horninkadun ja Rummunlyöjänkadun välille sekä siltä Helsingintielle Kaavamuutosluonnos mahdollistaa nelikerroksisen paikoitustalon rakentamiseen korttelien 6. Koko korttelialue on samoin merkitty maanalaisen tilan rakentamisen mahdollistavalla merkinnällä. Kellariin on mahdollista sijoittaa enintään 97 autopaikkaa, vaje alueella on noin 50 autopaikkaa riippuen rakentamisen käyttötarkoituksesta. Korttelissa 2 olevalla AL-1- korttelialueella on rakennusoikeutta 7 550 kem². Korttelissa 6 olevalla LPY-1- korttelialueella on rakennusoikeutta 6 000 kem². Uusia asukkaita alueelle tulee lisää n. 20 henkeä ja työpaikkoja 35-55.


VE 3VE 3VE 3VE 3,,,, asemakaavaluonnos 01.10.2009asemakaavaluonnos 01.10.2009asemakaavaluonnos 01.10.2009asemakaavaluonnos 01.10.2009

VE 3VE 3VE 3VE 3 asemakaavaluonnos 01.10.2009asemakaavaluonnos 01.10.2009asemakaavaluonnos 01.10.2009asemakaavaluonnos 01.10.2009 Asemakaavaluonnos 01.10.2009 (VE 3) Kastun talon kaksikerroksinen osan suojelumerkintä on poistettu. Rakennusoikeudeksi on jätetty Kastun talon suojelevan asemakaavaluonnoksen 26.02.2009 (VE 1) rakennusoikeus. Asemakaavaluonnoksessa VE 3 korttelissa 2 on julkisivukorkeuksia ja -materiaaleja koskevia määräyksiä, samoin vaatimuksia leikki- ja autopaikkojen vähimmäismääristä. Koko korttelialueelle on mahdollista rakentaa maanalainen tila. Rakennusoikeutta korttelissa 2 luonnoksessa on 9 100 kem² ja lasikatteiselle tilalle 590 kem². Tehokkuusluku lasikatteisella tilalla on e=2,31 ja ilman lasikatteista tilaa e= 2,17. Korttelissa 2 rakennusoikeus lisääntyy 3 112 k-m² (n. 4112 k-m² mukaan lukien lasikatteisen rakennuksenosan ja suojellun rakennuksen rakennusoikeus) ja korttelissa 6 rakennusoikeus lisääntyy 6 000 k-m². Kellariin on mahdollista sijoittaa enintään 97 autopaikkaa, vaje alueella on 35 autopaikkaa riippuen rakentamisen käyttötarkoituksesta. Uusia asukkaita alueelle tulee lisää n. 20 henkeä ja työpaikkoja 50-70. Korttelin 6 LPY-1-korttelialueella on rakennusoikeutta 6 000 kem² nelikerroksiselle paikoitustalolle.


Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos 01.10.200901.10.200901.10.200901.10.2009,,,, havainnekuvahavainnekuvahavainnekuvahavainnekuva

Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos 01.10.200901.10.200901.10.200901.10.2009,,,, julkisivu Helsingintiellejulkisivu Helsingintiellejulkisivu Helsingintiellejulkisivu Helsingintielle.... Vaikutus yhdyskuntarakenteeseenVaikutus yhdyskuntarakenteeseenVaikutus yhdyskuntarakenteeseenVaikutus yhdyskuntarakenteeseen VE 0 Uuden rakentamisen määrä määräytyy voimassa olevan asemakaavan mukaan, jonka tehokkuusluku on e=1,5. Potentiaalisia täydennys-rakentamismahdollisuuksia jää käyttämättä, ja vastaava määrä rakentamista joudutaan sijoittamaan muualle yhdyskuntarakenteellisesti epäedullisempaan paikkaan. VE 1 Vaihtoehto täydentää yhdyskuntarakennetta. Tonttitehokkuus on olennaisesti suurempi kuin ympäröivällä alueella. Tehokkuuden nostoa voidaan perustella Kastun talon suojelusta aiheutuvien kustannusten kompensoinnilla. VE 2 Vaihtoehto täydentää yhdyskuntarakennetta. Tonttitehokkuus on keskustan kaavarungon mukainen VE 3 Vaihtoehto täydentää yhdyskuntarakennetta. Tonttitehokkuus on olennaisesti suurempi kuin ympäröivällä alueella. Rakennusoikeuden nosto luo paineita nostaa rakentamistehokkuutta lähiympäristössä ja mahdollisesti koko keskusta-alueella. Vaikutukset saattavat olla suuret ja arvaamattomat.


Vaikutus rakennettuun ympäristöönVaikutus rakennettuun ympäristöönVaikutus rakennettuun ympäristöönVaikutus rakennettuun ympäristöön VE 0 Asemakaavassa ei ole suojelumerkintöjä, vanhat rakennukset alueella todennäköisesti puretaan. VE 1 Asemakaavaluonnos suojelee kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kastun talon kaksikerroksisen osan. Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäröivään rakennuskantaan sekä Kastun talon suojeltuun osaan. VE 2 Asemakaavaluonnos mahdollistaa kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kastun talon purkamisen. Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäröivään rakennuskantaan. VE 3 Asemakaavaluonnos mahdollistaa kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kastun talon purkamisen. Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäröivään rakennuskantaan. Vaikutukset kaupunkikuvaanVaikutukset kaupunkikuvaanVaikutukset kaupunkikuvaanVaikutukset kaupunkikuvaan VE 0 Rakentamisen ulkonäön ohjausta ei kaavassa ole. Kaupunkikuvallisesti merkittävä Kastun talo puretaan. On olemassa riski, että toteutuva kaavan rakentamaton rakennusoikeus ei sopeudu olemassa olevaan rakennuskantaan parhaalla mahdollisella tavalla. VE 1 Täydennysrakentaminen parantaa katujen tilanmuodostusta. Kaupunkikuvallisesti merkittävä Kastun talo säilyy. Kaavamääräykset ohjaavat täydennysrakentamista sopeutumaan olemassa olevaan rakennuskantaan. VE 2 Täydennysrakentaminen parantaa katujen tilanmuodostusta Kaupunkikuvallisesti merkittävä Kastun talo puretaan. Kaavamääräykset ohjaavat täydennysrakentamista sopeutumaan olemassa olevaan rakennuskantaan. VE 3 Täydennysrakentaminen parantaa katujen tilanmuodostusta Kaupunkikuvallisesti merkittävä Kastun talo puretaan. Kaavamääräykset ohjaavat täydennysrakentamista sopeutumaan olemassa olevaan rakennuskantaan.


Vaikutus luontoonVaikutus luontoonVaikutus luontoonVaikutus luontoon VE 0,VE 1,VE 2,VE 3 Alueet ovat asvaltoituja, vaikutuksia luontoon ei ole. Vaikutus maisemaanVaikutus maisemaanVaikutus maisemaanVaikutus maisemaan VE 0 Ei varsinaisia vaikutuksia kaukomaisemaan. Eniten muutosta aiheuttaa Horninkadun varren yksikerroksisen puutalon korvautuminen uudisrakennuksella. VE 1,VE 2,VE 3 Ei varsinaisia vaikutuksia kaukomaisemaan. Eniten muutosta aiheuttaa Horninkadun varressa nelikerroksinen asuin-liikerakennus, joka korvaa paikalla olevan yksikerroksisen puutalon. Horninkadun toria rajaava rakennusrintama yhdenmukaistuu ja eheytyy tältä osin. Vaikutus virkistykseenVaikutus virkistykseenVaikutus virkistykseenVaikutus virkistykseen VE 0,VE 1,VE 2,VE 3 Ei vaikutusta virkistykseen. Vaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseenVaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseenVaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseenVaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen VE 0 Kaava toteutuessaan lisää liikennettä alueen ympäristöön. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole maanalaisen autopaikoituksen mahdollistavaa merkintää. VE 1,VE 2,VE 3 Korttelin 6 paikoitustalo parantaa alueen autopaikoitusmahdollisuuksia. Alueelle osoitettu lisärakentaminen lisää liikennettä lähiympäristössä. VE.1 ja VE 3 lisäävät liikennettä VE 2:ta enemmän. Uusi rakentaminen hyödyntää nykyistä kunnallisteknistä verkostoa. VaikVaikVaikVaikutus talouteenutus talouteenutus talouteenutus talouteen VE 0 Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen lisää taloudellista toimintaa ja työpaikkoja alueella ja siten verotuloja kunnalle. Vaikutukset ovat pienimmät vertailu vaihtoehdoista. VE 1,VE 2,VE 3 Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen lisää taloudellista toimintaa ja työpaikkoja alueella ja siten verotuloja kunnalle. Liiketilojen keskittyminen todennäköisesti tyhjentää keskustasta laidempana olevia liiketiloja. Vaikutukset on suurimmat luonnoksissa VE 1 ja VE 3. Uusi liikerakentaminen ja sen myötä uusi liiketoiminta alueella parantaa Salon kunnallistaloutta.


VaikutusVaikutusVaikutusVaikutus terveyteen ja turvallisuuteenterveyteen ja turvallisuuteenterveyteen ja turvallisuuteenterveyteen ja turvallisuuteen VE 0 Voimassaolevassa asemakaavassa ei ole vaatimuksia liikennemelun torjunnasta. VE 1,VE 2,VE 3 Asemakaavassa on määräykset liikennemelun torjunnasta.

VaikutusVaikutusVaikutusVaikutus eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössäeri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössäeri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössäeri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä VE 0, Leikkipaikkojen rakentamisesta ei voimassaolevassa asemakaavassa ole merkintöjä. VE 1,VE 2,VE 3 Koska uudet liikerakentamisalueet liittyvät välittömästi Salon keskustan asutukseen, tuo se lisää kaupan palveluita myös autottoman väestöryhmän saavutettavaksi. Kaava mahdollistaa palveluasuntojen rakentamisen alueelle ja täten parantaa vanhusväestön asuinmahdollisuuksia Salon keskustan alueella. Leikkipaikkojen rakentamisesta asemakaavassa olevat määräykset parantavat alueelle mahdollisesti muuttavien lapsiperheiden asumismukavuutta.


4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kehittämis- ja elinkeinolautakunta teki katselmuksen alueelle 19.5.2009. Kehittämis- ja elinkeinolautakunta käsitteli 26.2.2009 päivättyä asemakaavan muutosluonnosta 27.5.2009 ja päätti lähettää kaavamuutoksen uuteen valmisteluun Kastun talon sr-1 suojelumerkinnän poistamiseksi. 28.8.2009 käytiin neuvottelu 10.8.2009 päivätystä asemakaavaluonnoksesta, jossa Kastun talon rakennussuojelumerkintä sekä suojelun johdosta edelliseen kaavaluonnokseen tehty rakennusoikeuskompensaatio oli poistettu (Kiinteistöneuvos Nieminen, kaupunginjohtaja Rantakokko, kehittämis- ja elinkeinolautakunnan puheenjohtaja Blom, kehittämis- ja elinkeinotoimen toimialajohtaja Levomäki, kaupunkisuunnittelujohtaja Heimo, keskusta-alueen päällikkö Liuska-Kankaanpää ja arkkitehti Mustonen). Neuvottelun tuloksena päädyttiin esittämään kehittämis- ja elinkeinolautakunnalle, että julkisesti nähtäville asetettaisiin kolme asemakaavaluonnosta: Kastun talon suojeleva alkuperäinen Asemakaavaluonnos 26.02.2009, lautakunnan päätöksen mukainen asemakaavaluonnos 10.08.2009, sekä laadittava uusi, maanomistajan näkemyksen mukainen asemakaavaluonnos, jossa Kastun talon suojelumerkintä on poistettu, mutta suojelusta johtuvaa rakennusoikeuden kompensaatiota ei. Maanomistajan näkemyksen mukainen asemakaavaluonnos on päivätty 01.10.2009. 27.5.2010 käytiin maanomistajan kanssa neuvottelu (Kiinteistöneuvos Nieminen, kehittämis- ja elinkeinolautakunnan 1. varapuheenjohtaja Alvestalo, kaupunkisuunnittelujohtaja Heimo, keskusta-alueen päällikkö Liuska-Kankaanpää ja arkkitehti Mustonen). Neuvottelussa käytiin läpi viranomaisneuvottelu sekä mielipiteitä ja lausuntoja. Kaavaehdotus on laadittu neuvottelun pohjalta.

jhaikonen

Kirjoituskone

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ehdotuksen 25.8.2010 nähtäville- pantavaksi vaihtoehdon 2 , joka on päivätty 12.8.2010 . Useiden neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi vaihtoehtoa 3 . Kaupunginhallitus päätti 22.11.2010 asettaa nähtäville vaihtoehdon 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukaisesti .

jhaikonen

Kirjoituskone

jhaikonen

Kirjoituskone

jhaikonen

Kirjoituskone

28.10.2009 kehittämis - ja elinkeinolautakunta asetti 3 vaihtoehtoa nähtäville. Laatimisvaiheen kuuleminen oli 16. - 30.11.2009 . 27.5.2010 käytiin maanomistajan kanssa neuvottelu ( Kiinteistöneuvos Nieminen , kehittämis- ja elinkeinolautakunnan 1 . varapuheenjohtaja Alvestalo, kaupunkisuunnittelujohtaja Heimo , keskusta-alueen päällikkö Liuska-Kankaanpää ja arkkitehti Mustonen ) . Neuvottelussa käytiin läpi viranomaisneuvottelu sekä mielipiteitä ja lausuntoja . Kaavaehdotus on laadittu neuvottelujen pohjalta .


5 5 5 5 ASEMAKAAVAN KUVAUSASEMAKAAVAN KUVAUSASEMAKAAVAN KUVAUSASEMAKAAVAN KUVAUS 5.15.15.15.1 KKKKaavan rakenneaavan rakenneaavan rakenneaavan rakenne

Korttelia 2 on täydennysrakennettu siten, että pankkirakennuksen eteläpuolelle Horninkadun varteen on mahdollista rakentaa nelikerroksinen rakennusmassa, Rummunlyöjänkadun ja Helsingintien väliseen kulmaan kolmikerroksinen ja Rummunlyöjänkadun loppuosan varteen nelikerroksinen rakennus. Muu osa täydennysrakentamisesta on enintään kaksikerroksista. Koko korttelialue on merkitty maanalaisen tilan rakentamisen mahdollistavalla merkinnällä. Kastun taloa ei ole suojeltu. Korttelialuemerkintään on lisätty määräys rakentaa kopio Kastun talon Helsingintien puoleisesta julkisivusta sekä Helsingintien puoleisesta kattolappeesta. Korttelin 2 rakennusoikeus on keskustan kaavarungon tehokkuuden mukainen 7 550 kem². Korttelin 6 pysäköintitalosta on luonnosvaiheen jälkeen tehty kuva- ja julkisivusovituksia. Korttelialueen rakennusoikeutta on tarkistettu kaavatyön yhteydessä laadittujen tarkennettujen pysäköintitaloluonnosten perusteella ja kaavaan on lisätty määräys liiketilan rakentamisesta katutasoon.

5.1.1 5.1.1 5.1.1 5.1.1 MMMMitoitusitoitusitoitusitoitus

Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä 0,6 ha (0,42 ha + 0,18 ha). Rakennusoikeus korttelissa 2 on 7 550 k-m², rakennusoikeus lisääntyy 1 562 k-m². Korttelissa 6 on rakennusoikeutta yhteensä 5 310 k-m², josta myymälätilan rakennusoikeutta 210 k-m². Korttelin rakennusoikeus lisääntyy 5 310 k-m².

5.1.2 5.1.2 5.1.2 5.1.2 PalvelutPalvelutPalvelutPalvelut

Kaava mahdollistaa lisäliiketilojen rakentamisen korttelin 2 alueelle. Todennäköistä on, että uusiin liiketiloihin sijoittuu useita liikkeitä. Korttelissa 6 on rakennusoikeus 210 k-m²:n myymälätilalle.

5.35.35.35.3 AluevarauksetAluevarauksetAluevarauksetAluevaraukset 5.3.15.3.15.3.15.3.1 KorttelialueetKorttelialueetKorttelialueetKorttelialueet

ALALALAL----1 Asuin1 Asuin1 Asuin1 Asuin---- liikeliikeliikeliike---- ja toimistorakennusten korttelialueja toimistorakennusten korttelialueja toimistorakennusten korttelialueja toimistorakennusten korttelialue Alueelle saa asemakaavassa määritellylle rakennusalalle rakennusoikeuden estämättä rakentaa yhden maanalaisen kerroksen pysäköintiä, huoltoliikennettä, ajoluiskia ja varastoja yms. tiloja varten.


Ajo korttelin maanalaisiin tiloihin tulee järjestää Rummunlyöjänkadun puolelta. Autopaikoituskellarin sisäänajoramppeja ei saa sijoittaa katujulkisivujen suuntaisesti. Maanalaisten tiloihin liittyvien maan pinnalle näkyvien ilmanvaihtohormien ym. rakenteiden ympäristöön sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tontin 12 talousjätteiden kierrätyspiste tulee sijoittaa ensimmäisen maanpäällisen kerroksen yhteyteen. Alueelle tulee sallia muuntamon sijoittaminen rakennusten yhteyteen. Korttelialueen rakentaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu naapuri kiinteistöille haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Ennen rakennusluvan myöntämistä on asiasta esitettävä luotettava selvitys. Parvekkeet eivät saa ulottua rakennusalan yli ja parvekelasitukset tulee tehdä kokonaisuudessaan rakennusvaiheessa. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettavien liiketilojen kadunpuoleisten julkisivujen tulee olla pääosin lasia. Vähintään 10 % kortteleiden asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta on varattava asukkaiden leikki- ja oleskelualueeksi. Alueelle on järjestettävä hyvät kulkuyhteydet ja sen viihtyisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kastun talon Helsingintien puoleinen julkisivu ja siihen liittyvä kattolape on rakennettava entisen kaltaiseksi. Uuden julkisivun korkeusaseman saa kuitenkin nostaa kadunpintaa vastaavalle tasolle. Korttelialueen läpi on järjestettävä yleinen jalankulkuyhteys Horninkadun ja Rummunlyöjänkadun välillä sekä siltä Helsingintielle. Autopaikkoja on varattava 1autopaikka / 70 asuinkerrosalaneliömetriä, 1 autopaikka / 50 liikekerrosalaneliömetriä ja 1 autopaikka / 50 toimistokerrosalaneliömetriä. Asemakaavamääräyksissä vaadituista autopaikoista osa voidaan sijoittaa enintään 150 metrin etäisyydelle tontista. Vähintään puolet vaaditusta autopaikoista on sijoitettava korttelialueelle. Asuinhuoneistojen kadunpuoleisten ulkoseinien, ikkunoiden sekä muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 34 dB(A). Yleiskaavan 2020 liikenneselvityksessä Helsingintien liikennemääräennuste vuodelle 2020 on 9900 ajoneuvoa /vrk. Rummunlyöjänkadussa ja Helsingintiessä kiinni olevien rakennusten kadun puoleisen katon kattokaltevuus tulee olla noin 30 °. Rakennuksen julkisivujen tulee pääosin olla vaaleaksi rapattuja, jossa alusrakenteen saumat eivät ole näkyvissä. Kattomateriaalina tulee kaltevilla katoilla käyttää tummanharmaata konesaumattua teräspeltiä tai konesaumattua kuparipeltiä. Rakennusten julkisivujen tulee olla paikalla rakennettuja. Julkisivujen suunnitteluun on keskeisen sijainnin takia kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennukset on määrätty nuolimääräyksellä rakennettavaksi korttelialueen reunoihin kiinni. Rakennusaloille, joille saa rakentaa nelikerroksisen rakennuksen, on määritelty vesikaton ylin korkeusasema, Horninkadun varteen lisäksi julkisivun ylin korkeusasema. Kolmikerroksiselle, Rummunlyöjänkadun ja Helsingintien kulmassa olevalle rakennusalalle on määritelty rakennusten julkisivun ylin korkeusasema. Vaihtoehtoisissa havainnekuvissa on esitetty asemakaavan mukaiset rakentamisen sijoitusmahdollisuudet tontilla.


Kaava määräyksissä on pilaantuneet maaperän alueella merkintä: ”Alue, jonka maaperän pilaantuneisuus ja puhdistettavuus on arvioitava. Maaperä on tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.” LPYLPYLPYLPY----1 Yleisten pysäköintilaitosten korttel1 Yleisten pysäköintilaitosten korttel1 Yleisten pysäköintilaitosten korttel1 Yleisten pysäköintilaitosten korttelialueialueialueialue Alueelle saa sijoittaa korttelin 2 AL-1-, korttelin 6 YK-5- ja korttelin 9 YK-4-korttelialueiden autopaikkoja. Alueelle saa asemakaavassa määritellylle rakennusalalle rakennusoikeuden estämättä rakentaa yhden maanalaisen kerroksen pysäköintiä, huoltoliikennettä, ajoluiskia ja varastoja yms. tiloja varten. Rakennuksen katutasokerrokseen tulee sijoittaa myymälätiloja Kirkkokadun varrelle. Katutasokerroksen julkisivuun tulee sijoittaa ikkunoita vähintään 65 % osuudelta julkisivun pituudesta.

Rakennuksen julkisivujen tulee olla paikalla rakennettuja. Julkisivujen suunnitteluun on keskeisen sijainnin takia kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kadun varteen, katutasoon sijoitettavalla myymälätilalla on erillinen rakennusoikeus 219 k-m². Kaavamuutoksen kaupunkikuvallisia vaikutuksia on tutkittu katujulkisivuin sekä kuvasovittein ja katujulkisivulle on määritelty asemakaavassa enimmäiskorkeus. Rakennuksesta on mahdollista järjestää ajoyhteys Rummunlyöjänkadun varren kiinteistön paikoitushallin kautta Rummunlyöjänkadulle.

5.45.45.45.4 Kaavan vaikutuksetKaavan vaikutuksetKaavan vaikutuksetKaavan vaikutukset

Vaikutus yhdyskuntarakenteeseenVaikutus yhdyskuntarakenteeseenVaikutus yhdyskuntarakenteeseenVaikutus yhdyskuntarakenteeseen Vaihtoehto täydentää yhdyskuntarakennetta. Kortteli 2 AL-1 korttelialueen tonttitehokkuus on keskustan kaavarungon mukainen. Kaavamuutoksen mahdollistaman korttelin 6 paikoitustalon ylimääräinen paikoituskapasiteetti edistää keskusta alueen tiivistämistä ja yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Vaikutus rakennettuun ympäristöönVaikutus rakennettuun ympäristöönVaikutus rakennettuun ympäristöönVaikutus rakennettuun ympäristöön Asemakaavaluonnos mahdollistaa kaupunkikuvallisesti ja kulttuuri-historiallisesti arvokkaan Kastun talon purkamisen. Rakennuksen Helsingintien puoleinen julkisivu rakennetaan ulkonäöltään entisen kaltaiseksi. Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäröivään rakennuskantaan. Maanalainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa vain siten, ettei se aiheuta pohjaveden alenemista. Vaikutukset kaupunkikuvaanVaikutukset kaupunkikuvaanVaikutukset kaupunkikuvaanVaikutukset kaupunkikuvaan Täydennysrakentaminen parantaa katujen tilanmuodostusta. Kaupunkikuva ei muutu Kastun talon osalta. Paikoitustalo eheyttää Kirkkokadun hajanaista katutilaa. Rakennus jää kaupunkikuvassa alisteiseksi kadun toiselle puolella olevalle kirkolle. Vaikutus luontoonVaikutus luontoonVaikutus luontoonVaikutus luontoon Alueet ovat asvaltoituja, vaikutuksia luontoon ei ole.


Vaikutus maisemaanVaikutus maisemaanVaikutus maisemaanVaikutus maisemaan Ei varsinaisia vaikutuksia kaukomaisemaan. Eniten muutosta aiheuttaa Horninkadun varren yksikerroksisen puutalon korvautuminen uudisrakennuksella. Horninkadun toria rajaava rakennusrintama yhdenmukaistuu ja eheytyy tältä osin. Vaikutus virkistykseenVaikutus virkistykseenVaikutus virkistykseenVaikutus virkistykseen Ei vaikutusta virkistykseen. Vaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseenVaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseenVaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseenVaikutus liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava toteutuessaan lisää liikennettä alueen ympäristöön. Korttelin 6 paikoitustalo parantaa alueen autopaikoitusmahdollisuuksia. Alueelle osoitettu lisärakentaminen lisää liikennettä lähiympäristössä. Uusi rakentaminen hyödyntää nykyistä kunnallisteknistä verkostoa. Vaikutus talouteenVaikutus talouteenVaikutus talouteenVaikutus talouteen Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen lisää taloudellista toimintaa ja työpaikkoja alueella ja siten verotuloja kunnalle. Liiketilojen keskittyminen todennäköisesti tyhjentää keskustasta laidempana olevia liiketiloja. VaikutusVaikutusVaikutusVaikutus terveyteen ja turvallisuuteenterveyteen ja turvallisuuteenterveyteen ja turvallisuuteenterveyteen ja turvallisuuteen Asemakaavassa on määräykset liikennemelun torjunnasta.

VaikutusVaikutusVaikutusVaikutus eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössäeri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössäeri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössäeri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Koska uudet liikerakentamisalueet liittyvät välittömästi Salon keskustan asutukseen, tuo se lisää kaupan palveluita myös autottoman väestöryhmän saavutettavaksi. Leikkipaikkojen rakentamisesta asemakaavassa olevat määräykset parantavat alueelle mahdollisesti muuttavien lapsiperheiden asumismukavuutta.

5.55.55.55.5 Ympäristön häiriötekijätYmpäristön häiriötekijätYmpäristön häiriötekijätYmpäristön häiriötekijät

Helsingintie aiheuttaa korttelin 2 alueelle melua. Julkisivuille on määritelty rakenteiden ääneneristävyyden vaatimus liikennemelua vastaan.

6 6 6 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUSASEMAKAAVAN TOTEUTUSASEMAKAAVAN TOTEUTUSASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.2 6.2 6.2 6.2 Toteuttaminen ja ajoitusToteuttaminen ja ajoitusToteuttaminen ja ajoitusToteuttaminen ja ajoitus

Asemakaavan toteuttaminen alkanee heti kaavan vahvistuttua.

Turussa 01.06.2010 Tarmo Mustonen Arkkitehti SAFA YKS-189 Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy

jhaikonen

Kirjoituskone

Salossa 13.12.2010 Jarmo Heimo Päivi Liuska-Kankaanpää Kaupunkisuunnittelujohtaja Keskustayksikön päällikkö

Documents

ASEMAKAAVAN MUUTOSTARKISTETTU 13.12 · 2020-06-10 · A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02 - 2424 963 KASTUN