Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 18. helmikuuta - 3/2011

KANNATTAA YRITTÄÄHumanistit perustavat yrityksenkauppatieteilijöitä useammin. »8

NYT VÄITELLÄÄN!Jyväskylästä tutut väittelyillat tulevat myös Tampereelle. »4

Testasimme vaihtoehtoisia tapoja

tienata. Katusoittaminen ei kannattanut. »24

Ilkka Pernu on viettänyt vuosi-kymmenen yliopistolla. Miksi? »14

PITÄÄKÖ VALMISTUA?

IRANMitä nuoret ajattelevat?

Aviisi kurkisti teheranilaisten nuorten aikuisten elämään. »16

Ajanvaraus ja tiedustelut

Sovitus ja ohjaus�Katri Kekäläinen�

www.tukkateatteri.fi�

Käsikirjoitus�Georg Büchner�

Liput: 15/9 euroa�lippuvaraukset@tukkateatteri.fi�

041 440 5022�Tukkateatteri, Tammelan puistokatu 29�

la 5.3. klo 19 Ensi-ilta�ti 8.3. klo 19�to 10.3. klo 19�su 13.3. klo 19�

la 19.3. klo 19�su 20.3. klo 19�su 27.3. klo 19�su 3.4. klo 14 ja 19�

su 17.4. klo 19�su 24.4. klo 19�su 8.5. klo 19�su 15.5. klo 14 ja 19�

TIEDOTUSOPIN MAISTERIOPINNOT Yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoon johtavaan kaksi-vuotiseen koulutukseen tiedotusoppi pääaineena valitaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet muissa oppiaineissa alemman korkeakoulututkinnon. Linjavaihtoehtoja ovat journalistiikan maisteriopinnot, visuaalisen journalis-min maisteriopinnot sekä mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopinnot.

Maisteriopintoihin haetaan Tampereen yliopiston yhteiskunta-tieteellisen tiedekunnan erillisvalinnan yhteydessä. Hakuaika päättyy 15.3.2011

Lisätietoja maisteriopinnoista löytyy osoitteesta:http://www.uta.fi/opiskelijaksi/perusteet/ytdk/maisteriohjel-mat.html

iii -OLUT 0,4 L 2,50SIIDERI 0,33 L 2,50LONKERO 0,33 l 2,50

TAMPERE FINLAYSON ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KLO 21-23

ViikonloppuFINLAYSON

HANAHINNAT

2 Aviisi 18.2.2011Tykkää Aviisista – edes Facebookissa. facebook.com/aviisi

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 3

Perkele! Kirjoituksia Tamystä

Yliopisto, tuo paikka, jossa kansa-kunnan älyllinen eliitti kouluttau-tuu yhteiskunnallisiksi vaikutta-

jiksi, oman erityisalansa huippuosaajiksi ja tutkijoiksi. Utopiaa, sanon minä. Moni asia voisi olla paremmin yliopistomaail-massa, mutta tahdon nostaa esille erityi-sesti yhden asian. Tieteen tekemistä yh-tään väheksymättä väitän, että yliopiston on turha kouluttaa ensisijaisesti tutkijoi-ta. Yliopiston lähtökohdissa on siis pe-rustavaa laatua oleva virhe!

Mitä yliopistossa opiskeleva lastentar-hanopettaja tekee tutkimuksellisilla val-miuksilla? Duaalimallin mukainen jako käytäntöön ja teoriaan on osittain van-hentunut, joten rouvat ja herrat päättä-jät voisivat hiljalleen herätä. Tässä maa-ilmassa ihmiset aidosti elävät ja tekevät työtä. Tästä johtuen yliopistotasolla tulee olla jo lähtökohtaisesti käytäntöön suun-taavaa koulutusta.

Mitä jos lähdettäisiin arvioimaan uu-

delleen koko korkeakoulutusta. Eritel-lään ammattikorkeakoulujen ja yliopisto-jen koulutustarjonta ja etsitään jokaiselle koulutusalalle ja –paikalle rooli tässä ko-konaisuudessa.

Heittona tarjoan kolmea eri maalia kor-keakoulutukselle: 1. pitkälle koulutettu duunari, joka pystyy hallitsemaan laajo-ja kokonaisuuksia, 2. tieteellisen ja kriit-tisen otteen omaava huippuosaaja sekä 3. tutkija.

Lähdetään kehittämään korkeakoulutus-ta kohti maailman huippua, koska opis-kelijamateriaalista se ei jää kiinni, kuten PISA-vertailut osoittavat. Ei tehdä muu-tosta pakottamalla, mutta kansallinen koordinaatio on Suomen kokoiselle pik-kuruiselle valtiolle elinehto. Luodaan yh-teinen tavoite ja rakennetaan korkeakou-lujärjestelmästä aidosti sellainen, joka vie meidät opiskelijat yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, oman erityisalansa huippu-osaajiksi ja -tutkijoiksi!

Oletko oikeasti tosissasi?

Pääkirjoitus

Seppo HonkanenAarni Korpela

Vain vaatimalla saa

Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Jouni Markkanen

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi • Päätoimittaja: Seppo

Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen 050 3612 852, hertta-mari.kaukonen@

aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, sivari@aviisi.fi Kannen kuva Teemu Hotti, Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo

Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto

Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaa-

rinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan.

www.aviisi.fifacebook.com/aviisi

Eduskunnan puhemies ja useat ministerit vas-tasivat kirjeeseeni ystävällisesti. Tasavallan presidentille asiani annettiin tiedoksi. Mut-ta minä annoin käymäni kirjeenvaihdon tie-doksi Kelalle.

Kymmenen vuotta sitten olin lukiosta päässyt pojank-loppi. Sain työmarkkinatukea, jonka Kela päätti jälkeen-päin periä takaisin. Perintäpäätös tehtiin pykälien mu-kaan oikeaoppisesti, mutta maalaisjärjellä ajatellen se oli järkijättöinen. Näin totesi Työvoimatoimiston johta-ja, jonka huoneeseen suutuspäissäni tunkeuduin. Oikai-supyyntö ei kuitenkaan muuttanut asiaa, koska pykälä on pykälä.

Nuoren miehen innolla paukutin aiheesta humoristi-sen valituskirjeen, jonka postitin Tasavallan korkeim-mille päättäjille. Kopiot ministerien myötätuntoisista

vastauksista lähetin Kelaan oman saatekirjeeni ke-ra. Sen sisältö oli jotakuinkin tälläinen:

”Olen keskustellut asiasta päättävien tahojen kanssa. He eivät katso asiaa hyvällä. Ohessa vastaukset liitteenä.”

Kelasta en kuullut sen jälkeen mitään. Sain pitää rahani, jotka oli jo virallisesti päätet-ty periä takaisin. Todennäköisesti virkailijat

pohtivat, että jätetään hullu rauhaan – pääs-tään helpommalla. Siinä rytäkässä jäivät pykä-

lät kakkoseksi.

Kilttejä, mukautuvia ihmisiä käy sääliksi. Me röyhkeät ja kovaääniset kiilaamme heidän ohitseen kaikkialla.

Kun kiltti ihminen soittaa YTHS:lle, hän kertoo vai-voistaan vähäeleisen rehellisesti, joten hän joutuu odot-telemaan ”vielä muutaman päivän, jonka jälkeen voi soittaa ajanvarausnumeroon uudelleen, jos oireet edel-leen jatkuvat”. Mutta kun äänekäs tyyppi soittaa vaatien palvelua, sitä hän myös saa.

”Katsotaanpas. Kyllä täällä näyttääkin olevan vapaa ai-ka tälle päivälle. Pääsisitkö parin tunnin päästä?”

Sama sääntö pätee jotakuinkin kaikkien julkisten pal-veluiden kohdalla: vaatimalla saa – ja usein ainoastaan vaatimalla saa.

Luotettavien lähteiden mukaan Tampereen sosiaali-toimen asiakkaana on mies, joka on marssinut pyssyn kanssa tiskille. Hän on uhkaillut myös johtoporrasta, jonka jälkeen työntekijöille on annettu epävirallinen py-syväisohje: myöntäkää kaikki tuet, mitä hän keksii ha-kea.

Pyssyn kanssa heiluva sekopää palkitaan siitä, että hän on pyssyn kanssa heiluva sekopää. Sen sijaan ta-lousahdingossa oleva, mutta asiansa täyspäiseen tapaan hoitava tyyppi jonottaa pitkään, eikä välttämättä saa so-siaalitoimistosta senttiäkään. Hän on erehtynyt hoita-maan asiansa turhan hyvin.

Olipa kyse lapsista tai koirista, kasvatusoppaissa neuvo-taan aina, että hyvästä käytöksestä pitää antaa palkin-to. Suurin virhe on palkita uhittelusta, kiukuttelusta ja muusta ikävämielisestä käyttäytymisestä. Jos lapsi saa huutamalla ja raivoamalla tahtonsa läpi, hän oppii huu-tamaan ja raivoamaan.

Eivät aikuiset kai sen kummallisempia ole.

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkautta

minen

hyv

ä va

i huo

no päätös?

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Mitä mieltä sinä olet? Mikä rassaa tai riemastuttaa? K

uink

a as

iat p

itäisi

hoitaa?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Ajan hermolla

4 Aviisi 18.2.2011

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

NÄYTTELIJÄKOULUTUS Yhdistämistä pohtinut työryhmä ei esitä Nätyn siirtoa pois Tampereelta.

AJAN HERMOLLA

Jyväskylässä debatit täyttävät Ilokiven ääriään myöten, mutta niissä ratsastetaan tissijulkkiksilla

Viime syksynä Aviisiin teh-ty juttu Jyväskylän todella suosituista väittelyilloista potkasi käyntiin tapahtu-maketjun, jonka tuloksena

väittelyillat ovat rantautumassa Tam-pereelle kevään aikana. Uta De-

bate Society, Tamy ja Aviisi ovat yhdessä järjestämässä väitte-

lyillan näillä näkymin huh-tikuun alkupuolella Yo-ta-loon.

Väittelyillan ohjelma koostuu kahdesta eri ai-heen väittelystä eli illan

mittaan lavalla on kaksi väittelyparia mittaamassa argumentaatiotaitojaan ylei-sön edessä. Väittelyn alusta-viksi aiheiksi on ajateltu esi-merkiksi asevelvollisuutta, kirkon erottamista valtiosta ja EU:n liittovaltiokehitys-tä. Väittelijöitä ei ole vielä tiedossa, mutta ainakin joi-

takin eduskuntavaaliehdok-kaita kysytään.

”Iltoihin ollaan pyytämäs-sä kiinnostavia ja ajankoh-

taisia henkilöitä. Esimerkiksi kirkkoaiheeseen ollaan pyytä-

mässä jotain vähän tunnetum-paa henkilöä Tampereen seura-kunnasta ja Vapaa-ajattelijoista.

Tulossa olevat vaalit värittävät varmasti keskustelua”, Uta De-

bate Societyn puheenjohtaja Jen-ni Juvonen sanoo.

Väittelyiden aikana on mahdollista jättää väittelijöille kysymyksiä laatik-koon, josta valitaan muutama yleisö-kysymys väittelijöille esitettäväksi.

”Kysymyksen kirjoittaja saa esittää kysymyksen itse, mutta keräämme

kysymykset etukäteen, jotta kysy-mysten aika pysyy kohtuullise-

na”, Juvonen sanoo. Väittelyillat suunnataan ennen kaikkea yliopis-to-opiskelijoille, mutta kuka tahansa on terve-

tullut. Liput maksavat 3–4 euroa, joil-la on tarkoitus kattaa väittelijöiden mahdolliset ruoat, matkat ja palkkiot.

Jos väittelyilta osoittautuu suosituk-si, niitä aletaan järjestää säännöllisesti esimerkiksi yksi syksyisin ja yksi ke-väisin.

”Uskon, että väittelyillat tarjoavat opiskelijoille ajateltavaa. Toivon, et-tä niissä on mukana myös opiskelijoi-ta koskevia asioita, kuten opintotuki väittelyaiheena. Lisäksi olisi hyvä olla myös sisäänheittoaiheita, että poruk-kaa tulee paikalle”, Tamyn järjestö-sihteeri Hanna-Riikka Roine sanoo.

Ainakin ensimmäinen Tampereen väittelyilta järjestetään asiapohjalta, mutta viihteellisyyttä ja julkkisvetoi-suutta ei ole ajatuksena hylätty.

”En vielä tiedä, mitä johanna tukiai-sia meillä nähdään”, Juvonen sanoo.

Johanna Tukiainen ei ole kovin kau-kaa haettu nimi, sillä Jyväskylän illas-sa hän on väitellyt.

”Me olemme aika paljon käyttä-neet tissijulkkiksia väittelijöinä, kos-ka miehet tulevat katsomaan kauniita naisia ja naiset tulevat katsomaan, no-laavatko he itsensä. Joku voisi sanoa, että olemme käyttäneet halpoja kei-noja saada porukkaa paikalle, mutta esimerkiksi Marika Fingerroosilla ja Martina Aitolehdellä voi olla heidän omaan elämäänsä liittyvistä aiheista sanottavaa”, Jyväskylän väittelyiltoja järjestävä Pekka Vahvanen sanoo.

Jyväskylässä väittelylavalla on näh-ty paljon valtakunnan julkkiksia, ku-ten esimerkiksi Jone Nikula, Claes Andersson, Juhani Tamminen ja Jussi Halla-aho. Jyväskylän illoissa on aina kolme väittelyä ja virallinen kommentaattori, joka on usein myös julkkis. Illan ensimmäisessä väitte-lyssä on kansanedustajia, toisessa tut-kijoita ja kolmannessa hömppäjulk-kiksia. Politikkoaiheessa on keskus-teltu muun muassa maahanmuutosta ja tutkija-aiheessa siitä, onko rakkaus kannattavaa.

”Hömpässä esimerkiksi Susanna Sievinen ja vittuilun suomen mestari Ninni Saajola väittelivät siitä, ovatko hepat ihania. Toinen aihe oli esimer-kiksi tissit vai perse.”

Väittelyillat tulevat Tampereelle Mitä mieltä sinä olet? M

ikä sinua rassaa, mikä riemastutt

aa? K

etä

halu

at

kiittää?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Väittely on älyllisen pätemisen kuninkuuslaji. Kaikki on siinä hetkessä.

Pekka Vahvanen

Kenet sinä tahtoisit väittelemään? Mistä?Mistä aiheista haluisit kunnon väittelyn? Ketkä muodostaisivat parivaljakon, jonka debattia tahtoisit seurata? Kerro ihmeessä ideasi!

Kommentoi juttua www.aviisi.fi tai lähetä ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen aviisi@uta.fi

Jussi Halla-aho veti tuvan täyteen Jyväskylässä järjestetyssä väittelyillassa.

Mitä vittua? Estääkö matkavakuutus YTHS:lle pääsyn?

Onko Tamylla jatkossa kehitysyhteistyöhanke?

?Opiskelija kertoo Faceboo-

kissa, että ei saanut lääkä-rinaikaa YTHS:ltä, koska

hänellä on matkavakuutus. Ajan-varauksesta asiaa perusteltiin re-surssipulalla ja YTHS:n pitkän linjan käytännöllä. YTHS:n pal-veluja saavat lain mukaan kuiten-kin käyttää kaikki ne opiskelijat, jotka ovat maksaneet YTHS-mak-sunsa ylioppilaskunnan jäsen-maksunsa yhteydessä.

YTHS:n ylilääkäri Aira Virtala, on-ko tämä tosiaan käytäntönne?

”Resurssimme on tehty kyllä to-

della niukoiksi. Jos ihmisellä on matkavakuutus ja hän sairastuu matkalla, vakuutusyhtiö ei mak-sa nykyisin enää yhtään meille sii-tä, että hoidamme potilasta. Mat-kavakuutuksen ansiosta on mah-dollista mennä yksityiselle. Sa-moin kun jos on sairasvakuutus, suosittelemme käyttämään sitä. On kuitenkin paljon opiskelijoita, joilla ei ole mitään muuta vakuu-tusta kuin YTHS-maksu.”

Siis pääseekö YTHS:lle, jos on va-kuutus?

”Kaikki kyllä pääsevät lääkäriin,

mutta joutuvat jonottamaan, jol-loin voi olla järkevämpää mennä yksityiselle. Nytkin jonot mene-vät pitkälle maaliskuulle. Ei ole kuitenkaan ehdotonta sääntöä, et-tä meille ei pääse, jos on vakuu-tus. Korostan vielä, että jos joku välttämättä haluaa, niin tietenkin me hoidamme täälläkin, eikä ke-tään käännytetä. Joskus vaan on järkevämpää hoitaa asia muualla, ja tästä silloin yhteisymmärryk-sessä opiskelijan kanssa keskus-telemme. Koko säätiön linjaus on sama joka paikkakunnalla.”

Hertta-Mari Kaukonen

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 5

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

NÄYTTELIJÄKOULUTUS Yhdistämistä pohtinut työryhmä ei esitä Nätyn siirtoa pois Tampereelta. TAKAISINPERINTÄ Opintotuen takaisinperintään joutui 25 750 opiskelijaa vuonna 2009, kertoo Kela.

Ministeriö pyörsi kehypäätöksensä

MIKÄ SINUA RASSAA YLIOPISTOLLA KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uTA.FI – OTAMME SELVÄÄ!

Jyväskylässä debatit täyttävät Ilokiven ääriään myöten, mutta niissä ratsastetaan tissijulkkiksilla

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkautta

minen

hyv

ä va

i huo

no päätös?

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Tamyn kehitysyhteistyö-projektin valitushakemus sai ulkoasianministeriön

hyväksynnän helmikuun alus-sa. Hyväksynnän myötä Tamy saa sittenkin tukea kehypro-jektilleen taas seuraavan kol-men vuoden ajan.

Ulkoasiainministeriö päät-ti viime lokakuussa olla myön-

tämättä tukea Tamyn kehitysyh-teistyölle Intian Rajahstanin osa-valtiossa. Syynä tähän oli minis-teriön uusi linjaus kehitysyhteis-työstä, jonka mukaan uusia pro-jekteja ei enää myönnetä kuin kaikkein köyhimpiin maihin, joi-hin Intia ei enää kuulu. Tamy oli kuitenkin ehtinyt lähettää hake-muksensa uudesta projektista vii-si kuukautta ennen ministeriön uuden linjauksen julkaisemista.

”Emme voineet tietää ministeri-ön uusista kriteereistä hakemus-ta tehdessämme, joten lähetimme joulukuussa oikaisuvaatimuksen. Lisäksi ministeriö on myöntänyt muitakin hankkeita Intiaan, joten se ei itsekkään noudattanut lin-jaustaan, jonka perusteella mei-dän hakemus hylättiin”, Tamyn hallituksen puheenjohtaja Ilkka Tiensuu kertoo.

Tamyn kehyprojekti toteutetaan Intian Rajahstanin osavaltiossa toimivan Gravis-kansalaisjärjes-tön kanssa. Vuodesta 1989 asti jat-

kunut yhteistyö käsittää pääasi-assa terveydenhuoltoon liittyvää toimintaa. Uudessa hankkeessa annetaan perusterveydenhuol-lon palveluita ja kehitetään Villa-ge Health Workers -työntekijöi-den verkostoitumista. Työtä teh-dään Tharin autiomaan asukkai-den terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi.

Samaan aikaan kun kielteinen päätös kehyhankkeen jatkamises-ta tuli, tapahtui myös Tamyn kv-sihteerin vaihdos. Kolme vuot-ta kv-sihteerinä toiminut Katri Suhonen vastasi aikaisemmasta projektista, mutta 3. tammikuuta työssä aloittaneelle Varpu Jutilal-le ei kielteisen päätöksen myötä vastuuta tullut. Siksi Tamy päät-ti alentaa Jutilan työaikaa 85-pro-senttiseksi. Valituksen hyväksyn-nän myötä Tamy on nyt päättänyt korottaa Jutilan työajan takaisin sataprosenttiseksi vastaamaan kehyhankkeen tuomaa lisätyötä.

Ville Ilkkala

Tamyn hylätystä kehyhakkeesta tehty valitus meni läpi. Kehitysyhteistyö Intiassa jatkuu ainakin seuraavat kolme vuotta.

Jyväskylässä väittelyil-toja on järjestetty parhaim-millaan neljä vuodessa. Pekka Vahvasen mielestä Tampereellakaan ei kannata lähteä liian kurttunaamai-sesti rakentamaan väittelyiltoja.

”Ei kannata kutsua sellaisia väitte-lijöitä, jotka kiinnostavat itseä, mut-ta joista suuret massat ei ole kuulleet-kaan. Meillä on sellaisia väittelijöitä, jotka kaikki tietää, mutta ei osaisi yh-distää väittelemiseen tai aiheeseen.”

Hyvät väittelyt ovat parhaimmil-laan älykkäitä ja viihdyttäviä.

”Parhaimpia väittelijöitä ovat ne, jotka ovat jollain tavalla pätevöityneet asiasta ja osaavat olla rentoja. Hyviä ovat olleet esimerkiksi Juha Mieto ja Rakel Liekki.”

Vahvanen pitää väittelyiltoja ko-ko kampuksen yhteisenä projektina, koska hän on saanut kaveriporuk-kansa lisäksi niin monelta yliopisto-laiselta vinkkejä väittelyiltojen järjes-tämiseen. Hän on vastannut väitte-lyilloista itse taloudellisesti ja alkuun illat tekivät tappiota, mutta nyt debat-tien talous näyttää plus miinus nollaa. Vahvanen luki historiaa pääaineena ja on vastikään valmistunut maisteriksi. Hän pitää väittelyiltoja enää harvem-min, koska kokee irtautuneensa hiu-kan yliopistolta.

”Aloin järjestää väittelyiltoja, koska halusin päästä esille ja saada tytöiltä huomiota.”

Väittelyjä ja keskustelua on Vah-vasen mielestä liian vähän yliopistol-la. Hänen opinnoissaan oli vain kak-si suullista esitelmää, joista toinen oli ruotsiksi ja toinen englanniksi.

”Väittely on älyllisen pätemisen ku-ninkuuslaji, jossa ei pysty menemään kirjojen tai netin taakse, vaan kaikki on siinä hetkessä. Se on reilu, mutta ankara keskustelutapa.”

Hertta-Mari Kaukonen, teksti

Hanna Nauha, piirros

Väittelyillat tulevat Tampereelle Mitä mieltä sinä olet? M

ikä sinua rassaa, mikä riemastutt

aa? K

etä

halu

at

kiittää?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Tamyn kehy

- Kehyhanke on aina kolme-vuotinen, joten nyt hyväksytty projekti kestää vuoden 2013 loppuun

- Budjetti on noin 50 tuhatta euroa, josta 15 prosenttia koos-tuu opiskelijoiden lahjoituksis-ta ja vapaaehtoistyöstä

- Yhteistyötä on tehty 90-luvul-ta asti Gravis-kansalaisjärjes-tön kanssa Intian Rajahstanin osavaltiossa

- Yhteistyö painottuu tervey-denhuollon parantamiseen

Intian Rajahstanin osavaltiossa on ollut Tamyn kehyhanke vuo-desta 1989.

KUVA: TAMYN ARKISTO

6 Aviisi 18.2.2011

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

YRITTÄJÄKSI? Yliopiston alumnit kertovat yrittäjäkokemuksiaan 23. helmikuuta Paavo Koli -salissa.

AJAN HERMOLLA

Puhe kuntoon puhe-terapeuttiopiskelijan ohjauksessa

Miten äänen kuntoutukseen pääsee?

- puheterapiaopiskelijoiden pitämästä kuntoutuksesta saa apua äännevikoihin ja äänen väsymiseen

- maksaa kokonaisuudessaan vain toimistomaksun verran eli 50 euroa- tapaamisia 15–25 kertaa- tapaamiset voidaan pitää 1–3 kertaa viikossa - järjestetään terapiatilassa A064 Päätalon A-siivessä- vuosittain asiakkaaksi pääse kymmenen halukasta- pääasiassa kuntoutukset alkavat syksyisin- pääsee ottamalla yhteyttä Anna Oksaan: anna.oksa@uta.fi tai 050-4211063

Opiskelija saa apua äänen kuntoutuksesta, jos ääni väsyy tai ässä suhisee liikaa

Logopedian opiskelijat eli tulevat puheterapeutit pi-tävät joka vuosi erilaisia puheterapiaharjoittelui-ta yliopistolla, joihin ke-

nen tahansa on mahdollista hakeutua asiakkaaksi kuntouttamaan ääntään melkein ilmaiseksi. Harjoittelui-hin kuuluvat kaikenlaiset puheen ja kielen ongel-mat: artikulaatiovirheet eli esimerkiksi s- ja r-viat, lasten puheen häiriöt, neu-rologisten vammojen aihe-uttamat puheongelmat ja äänen käytön ongelmat.

Yliopisto-opiskelijat hyötyvät lähinnä äänne-vikojen kuten ärrien ja ässien sekä äänen käytön kuntoutukses-ta. Äänen käytössä voi olla ongelmia esimer-kiksi, jos ääni väsyy tai pettää puhetyössä.

”Harjoittelua ei saa kutsua pu-heterapiaksi, koska puheterapeut-ti on laillistettu ammatti ja logopedi-an opiskelijat vasta opiskelevat am-mattiin. Käytännössä asiakasharjoit-telu on äänen kuntoutusta”, logope-dian opetuskoordinaattori Anna Ok-sa sanoo.

Kuntoutukseen pääsemiseen ei ole mitään varsinaisia kriteerejä. Oksa sanoo toivovansa, että asiakkaat oli-sivat käyneet foniatrin eli puhehäiri-öihin erikoistuneen lääkärin vastaan-otolla rakenteellisten poikkeavuuksi-en poissulkemiseksi ennen kuntou-tusta, mutta se ei ole välttämätöntä.

”Jos itse kokee, että ei pärjää äänen tai kielen kanssa työssä, opiskelussa tai arjessa, voi hakeutua meille”, Ok-sa sanoo.

Tällä hetkellä logopedian opiske-lijoiden pitämän kuntoutuksen isoin asiakasryhmä on lastentarhanopet-tajat, joiden pitää puhua paljon työs-sään. Minkä tahansa alan opiskeli-ja voi hyötyä äänen kuntoutuksesta. Tähän mennessä kuntoutuksessa on käynyt lähinnä logopedian ensimmäi-sen vuosikurssin opiskelijoita sekä

muutamia puheopin ja suomen kielen opiskelijoita. Opiskelijat voivat tuo-da kuntoutukseen myös lapsensa, jos heillä on puhevikoja.

”Kaipaamme aina asiakkaita, koska ei heitä ole jonoksi asti, vaan ennem-min heitä pitää haalia”, Oksa sanoo.

Puheterapeuttiopiskelijat suoritta-vat opiskelujensa aikana yhteensä nel-jä asiakasharjoittelua, joissa jokaises-sa on eri asiakas. Lisäksi he harjoitte-levat neljä kuukautta opintojensa lo-pussa puheterapeutin työtä sairaalas-sa, terveyskeskuksessa tai kaupungil-la.

”Ensimmäiset asiakasharjoittelut ovat helvetin pelottavia, koska pitäisi osata jotain, vaikka vasta harjoittelee. Siinä saa kuitenkin arvokkaan ensi-kosketuksen asiakastyöhön”, neljän-nen vuosikurssin logopedian opiskeli-ja Elsa Horila sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen

Kuntoutus auttaa

Puheterapiaa tarjotaan julkisessa terveyden-huollossa käytännössä vain lapsille ja vam-mautuneille. Tampereen YTHS:llä ei ole omaa

puheterapeuttia, mutta se tekee maksusitoumuksia yksityisille puheterapeuteille, jolloin opiskelijan maksettavaksi jää vain 4,5 euroa kerralta. YTHS:n lähetteellä puheterapiaan pääsee hoitamaan ää-nenkäyttöhäiriöitä, puhevikoja ja jossain määrin

änkytystäkin. Terapiat ovat kuitenkin melko lyhyi-tä.”Opiskelijoiden pitämä kuntoutus on hyvä mahdolli-

suus, koska muuten puheterapiaan voi olla vaikea pääs-tä. Puheterapia on muutakin kuin lapsille suunnattuja lo-

ruja, kuten ärrän kierrän orren ympäri”, logopedian opis-kelija Elsa Horila sanoo.

Monilla puheenongelmat tulevat esille vasta puhetyössä ja voivat aiheuttaa sairauspoissaoloja, koska ääni ei kestä. Siksi logopedian opiskelijoiden järjestämä kuntoutus on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää. Itse kävin kun-touttamassa ässääni pari vuotta sitten syksyllä Elsa Hori-lan pakeilla. Käytännössä Elsa ohjasi minua asettamaan kieleni äs-

sää sanoessani oikeaan paikkaan, joka löytyy samasta pai-kasta, jossa kieli on n-äännettä sanoessa. Harjoituskerrat koostuivat käytännössä sanalistojen ja kirjan kappaleiden lukemisesta sekä mukavien juttelemisesta. Jo muutamasta kerrasta oli hyötyä ja lievä s-vikani korjautui käytännössä lähes kokonaan kuntoutusjakson aikana. Loppu olisi ollut treenattavissa omin päin, mutta harjoitukset ovat jääneet vähälle. Puhevika ei kuitenkaan haittaa minua enää lain-kaan.

Hertta-Mari Kaukonen

Aviisi testasi

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 7

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

YRITTÄJÄKSI? Yliopiston alumnit kertovat yrittäjäkokemuksiaan 23. helmikuuta Paavo Koli -salissa. TAMYPEDIA Avoin tietopankki ylioppilaskunnan touhuista osoitteessa www.tamy.fi/tamypedia.

Hertta-Mari Kaukonen

Suositut teinit ovat kovia kiusaamaan!Suositut nuoret kiusaavat eniten muita, toteaa tuore yhdysval-talaistutkimus. Asia selvisi, kun sosiologit selvittivät yli 3700 kahdeksas-, yhdeksäs- ja kymmenesluokkalaisen käyttäyty-mistä kouluvuoden aikana.

Pahimmat kiusaajat löytyivät kouluhierarkian top kahden prosentin kynnykseltä. Tälle tasolle kivunnut oli 28 prosenttia aggressiivisempi kuin hierarkian alatasolla – ja neljäkymmen-tä prosenttia aggressiivisempi kuin kaikista suosituimmat.

Vähiten kiusaamista harrastetaan aivan hierarkian huipul-la ja pohjalla. Pohjakastiin kuuluvilla ei ole sosiaalista valtaa tai kykyä aggressiivisuuteen. Pidetyimmillä nuorilla taas ei ole tarvetta käyttäytyä aggressiivisesti. Tutkimuksen julkaisi American Sociological Review. Suomessa siitä kertoi Tiede.fi.

Puolitoistavuotiaat ymmärtävät laskuja!Lapsi alkaa ymmärtää numeroilla laskemisen ja esineiden mää-rän yhteyden 18 kuukauden iässä, osoittaa australialais-japani-lainen tutkijaryhmä. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 72 australialaislasta, joista puolet oli noin 15 kuukau-den ikäisiä ja puolet noin 18 kuukauden ikäisiä. Heille näytettiin tietokoneen kuvaruutu, jossa oli kahdessa rivissä yhteensä kuu-si eriväristä kalaa. Sen jälkeen kuvaan ilmaantui naisen käsi, jo-ka osoitti kaloja järjestyksessä yksi kerrallaan ja samalla sanoi luvut yhdestä kuuteen. Toisessa testissä käsi osoitti kahta ka-laa vuoronperään samalla kun numerot yhdestä kuuteen luet-tiin. Vanhemmat lapset katsoivat mieluummin ”oikeaa” lasken-taa, mutta nuoremmille ei ollut väliä, mitä käsi näytti.

Tutkimuksesta kertoi Suomessa Yle Tiede.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Asioiden oikea laita

Vapaaehtoistyötä tekee joka kolmas suoma-lainen aikuinen. Vapaaehtoistoiminnan toi-votaan kaksinkertaistuvan tänä vuonna, jolloin elämme EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Kauniita sanoja: vapaaehtoi-

nen, yhdistysaktiivisuus, teemavuosi, kasvu. Kukapa näi-tä vastustaisi?

Silti minua epäilyttää. Hyvin monet kansalaisjärjestöt ilmaisine vapaaehtoisineen ovat olemassa, koska julkinen puoli toimii luvattoman kehnosti. Säästöt ovat syöneet hy-vinvointivaltiota, eikä tässä kehityksessä ole mielestäni mitään kannatettavaa.

Vanhempainyhdistysten ei pitäisi kytätä välitunneilla koulukiusaamista vielä nykyistä enempää, vaan se olisi palkkaa nauttivien opettajien tehtävä. Vapaaehtoisten pu-helinpäivystäjien ei pitäisi vastata nykyistä enempää trau-matisoituneiden rikosten uhrien puheluihin vaan se oli-si sosiaali- ja terveysammattilaisten työtä. Ilmaisten har-joittelijoiden ei pitäisi lisääntyä kuin kanit valtionhallin-nossa, yrityksissä ja järjestöissä, vaan heidän pitäisi alkaa saada rahaa työstään.

Yliopistojen ei pitäisi teettää tutkimustaan ilmaiseksi apurahojen kautta. Halpojen taidenäyttelyiden ei pitäisi olla mahdollisia kaikelle kansalle sen takia, että niitä var-tioi työllistetty vuodesta toiseen. Omaishoitajien ei pitäisi tehdä yhtään enempää arvokasta työtään käytännössä il-maiseksi, vaan ammattilaisten pitäisi hoitaa säällinen osa heidän kuormastaan.

Hyvä tarkoitus ei saa orjuuttaa tekijäänsä. Ilmainen tai poskettoman huonopalkkainen työ ei todellakaan ole ai-na vapaaehtoista, vaan olosuhteiden pakottamaa. On var-sin ristiriitaista, että hyvää tarkoittavat järjestöt ovat kaik-kein huonoimpia maksamaan kunnollista palkkaa omille toimijoilleen.

Olen itsekin tehnyt paljon ilmaista työtä: vetänyt tyttö-kerhoa, ollut isosena, myynyt lippuja festareilla ja kerän-nyt rahaa lippaaseen hyväntekeväisyysjärjestöä varten sekä pyörinyt erilaisissa tasa-arvojärjestöissä. Jokaises-sa ilmaisduunissa pidän huolen siitä, että minullakin on kivaa. Kun saa itsekin jotain, palkaton työ ei ole pelkkää hyväksikäyttöä. Kun vapaaehtoistyön ehdot ovat kohdal-laan, sitä voikin toivoa lisättävän. Kaikkina niinä kertoi-na, kun ilmaistyö on aidosti vapaaehtoista.

Kuinka vapaata vapaaehtoistyö on?

?

KIRJOITTAJA ON AVIISIN TOIMITTAJA

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkautta

minen

hyv

ä va

i huo

no päätös?

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Tamy vaatiiperustuloksi vähintään 600 euroaTamy linjaa tuoreessa perustulopape-rissaan, että perustulon suuruus pi-täisi olla vähintään 600 euroa. Perus-tulo olisi sosiaalietuus, joka korvai-si vähimmäisetuudet, kuten opintotu-en ja toimeentulotuen perusosan. Ta-myn linjauksen mukaan perustulo pi-täisi sitoa elinkustannusten nousua seuraavaan indeksiin ja sen pitäisi ol-la ympärivuotista, verotonta ja vastik-keetonta kaikille Suomen kansalaisil-le.

Perustulon lisäksi tulisi maksaa asumistuki, joka vastaisi todellisia asumiskustannuksia. Perustulo ra-hoitettaisiin verotuksen uudistuksel-la esimerkiksi siten, että perustulon ylittävä palkkataso verotettaisiin ny-kyistä jyrkemmin.

Viivästyneet opinnot kuntoon tukiryhmässäNyt on mahdollista saada viivästyneet opinnot kasaan opintopsykologin ve-tämässä tukiryhmässä. Otetta opin-toihin -ryhmä on tarkoitettu perustut-kinto-opiskelijoille, joilla on vaikeuk-sia tarttua opiskeluun ja saada tehtyä opintosuorituksia loppuun. Ryhmäs-sä käsitellään motivaatiota, opiskelua yliopistossa, opiskelutaitoja ja voima-varoja.

Ryhmään otetaan 12 opiskelijaa, jot-ka valitaan ilmoittautuneille lähetet-tävän ennakkotehtävän perusteella. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa neljännen periodin aikana. Hakuai-ka päättyy 21. helmikuuta. Ilmoittau-tuminen tapahtuu lähettämällä säh-köpostia osoitteeseen opintopsykolo-gi@uta.fi.

Yleisimpiä syitä opintojen viivästy-miselle ovat tuoreen selvityksen mu-kaan opiskelijoiden itsensä mieles-tä työssäkäynti, opiskelumotivaation puute, jaksamisongelmat ja masen-nus, perhesyyt sekä laiskuus.

Toista kertaa järjestetyssä luentotö-herryskilpailussa kerättiin lehtiöi-den laitoihin piirreltyjä taideteoksia.

Kilpailun suosio oli viime vuoteen verrat-tuna huikea.

”Tuomaristo yllättyi kovasta tasosta. Nä-mä töherrykset osoittavat, että yliopistos-samme on piilossa monia taiteellisia lah-jakkuuksia”, kehuu töherryskisan organi-soinut Aki Luoto.

Pitkällisen harkinnan jälkeen tuoma-risto päätyi valitsemaan voittajaksi Sii-na Raskullan, joka osallistui kilpailuun useilla upeilla töherryksillä. Hänet Tamyn kulttuurijaosto palkitsee uusilla töherrys-välineillä ja teatterilahjakortilla.

”Kyllä huomasi, että luennoilla on kes-kitytty töhertämään. Tässä kisassa ei mil-lään ruudun värittelyllä pärjännyt”, Luo-to toteaa.

Hän kertoo töhertelevänsä innokkaas-ti myös itse, mutta ei voinut valitettavasti osallistua kilpailuun, sillä tuomaristo jou-tui jääväämään itsensä. Luentotöherryk-sistä koottu näyttely on nähtävillä Pääta-lon kakkoskerroksen juhlasalin seinustal-la.

Rajatapaus-joukkueen valokuva Keltainen sukellusvene voitti kilpailun.

Ulla Kaupin töherrys sai tuomaristolta kunniamainin-nan.

Luento-töherryksiäPäätalon seinällä

8 Aviisi 18.2.2011

Tätä työnantajat sinulta odottavat

Satu Meriluoto, tekSti

Mitä kieliä pitää opis-kella? Onko gradu-si aiheella väliä? En-tä onko kukaan kiin-nostunut arvosanois-

tasi? Aviisi kysyi kolmelta työnantajal-ta, miten ja mitä kannattaa opiskella juuri nyt. Kysymyksiin vastasivat Kes-kon tiedottaja Pasi Pihlava, YLEn toi-mituspäällikkö Marjo Ahonen ja eri-tyissuunnittelija Hanna Keskinen Helsingin kaupungilta.

Mitä kieliä pitää osata?Pihlava: Suomi on konsernimme työ-kieli, joten se on tärkein. Toki englan-nin kielen taitoa on myös oltava. Kaik-ki muut kielet ovat plussaa.Ahonen: Englantia pitää osata. Se on oletus. Ulkomaantoimittajiksi halua-ville minkä tahansa muun kuin eng-lannin ja ruotsin taito on etu, esimer-kiksi venäjän, ranskan tai vaikka es-panjan kielen osaaminen. Kotimaan-toimittajilta odotamme ruotsin ja eng-lannin kohtuullista hallintaa, mutta valinta ei välttämättä ole kielitaidos-ta kiinni.Keskinen: Suomea pitää osata sujuvas-ti sekä kirjallisesti että suullisesti. Eri-tyisesti hallinnollisissa tehtävissä tar-vitaan erinomaista ja napakkaa kirjal-lista ilmaisutaitoa. Helsingin kaupun-ki on kaksikielinen, joten tarvitsem-me myös ruotsin kielen taitavaa hen-kilökuntaa. Myös viroissa ja esimies-tehtävissä edellytetään ruotsin kielen osaamista. Kansainvälisissä yhteyk-sissä käytetään englantia. Muusta kie-litaidosta on tehtäväkohtaista hyötyä.

Pitääkö lähteä vaihto-opiskelijaksi?Pihlava: Toimimme Skandinavias-

sa, Venäjällä ja Baltiassa, joten onhan se hakijalle etu, jos hän on ollut näil-lä alueilla harjoittelussa tai vaihdossa. Vaihto ylipäätään antaa sellaisen ku-van henkilöstä, että hän on valmis ke-hittämään itseään.Ahonen: Emme hirveästi katso si-tä, onko henkilö ollut vaihdossa. Toki jos on kaksi hyvää hakijaa rinnakkain, vaihdossa ollut voi mennä ohi valinta-tilanteessa. Vaihtokokemus osoittaa, että hakija ei pelkää outoja tilanteita tai vieraita ympäristöjä.Keskinen: Kuntatyönantajan näkö-kulmasta opiskelijavaihto ei ole kes-keistä, mutta ei siitä haittakaan tieten-kään ole.

Kiinnostaako gradun sisältö?Pihlava: Katsomme kyllä aihetta. On hyvä, jos se liippaa läheltä kaupan alaa.Ahonen: Gradun aihe ja arvosana kiin-nostavat kyllä. Niillä on enemmän merkitystä kuin muilla tutkinnon ar-vosanoilla.

Keskinen: Jos gradun aihe liittyy sel-keästi haettavaan työtehtävään, niin siitä on toki hyötyä. Hakija erottau-tuu muiden hakijoiden joukosta.

Entä sivuaineetja aine-yhdistelmät?Pihlava: Liiketalouden opinnot ovat tärkeä perusta, mutta niitä täydentä-vät hyvin esimerkiksi markkinoinnin tai logistiikan opinnot. Myös yrittä-jyyteen tai henkilöstöosaamiseen liit-tyvät opinnot ovat hyviä.Ahonen: Pääaineena ei tarvitse ol-la journalismi. Kansainvälinen poli-tiikka on hyvä lähtökohta ulkomaan-toimittajalle ja esimerkiksi kunnallis-politiikan ja valtio-opin opinnot koti-maantoimittajalle.Keskinen: Kaupungilla työskentelee monenlaisia akateemisen koulutuk-sen saaneita työntekijöitä. Tiettyihin tehtäviin hakijalta vaaditaan lainsää-dännön edellyttämä pätevyys, esimer-kiksi sosiaalityöntekijöiltä. Opiskeli-jan kannattaa pohtia sopivia aineyh-distelmiä siitä näkökulmasta, millai-sissa tehtävissä haluaa tulevaisuudes-sa työskennellä.

Onko arvosanoilla merkitystä?Pihlava: Arvosanoilla on merkitystä, mutta vaativiin tehtäviin haettaessa on osallistuttava myös psykologisiin testeihin.Ahonen: Kyllä niitä saatetaan vilkaista. Jos arvosanat ovat huonot, siihen kiin-nittää kyllä huomiota.Keskinen: Erinomaisilla ja hyvillä ar-vosanoilla ei ole suurta merkitystä, mutta huonoihin arvosanoihin kiin-nittää huomiota.

Nopea valmistuminen vai runsastyökokemus?Pihlava: Perushyvä koulutus on ehdo-ton. Mikään ei kaadu siihen, jos ei ole työkokemusta kaupan alalta.Ahonen: Emme voi ottaa töihin sellais-ta henkilöä, jolla ei ole lainkaan alan kokemusta. Pitää olla jonkin verran opintoja ja työkokemusta muista me-dioista, mielellään jostakin valtakun-nallisesta välineestä. Sähköisten väli-neiden kokemusta emme edellytä, leh-tikokemuskin käy hyvin. Arvostam-me myös sitä, että henkilö on valmis-tunut tai että valmistuminen on näkö-piirissä.Keskinen: Nopea valmistuminen ja työssäolo eivät sulje toisiaan pois. Jos hakijalla on tehtävään tarvittavaa työ-kokemusta, siitä on hyötyä. Eri työ-paikoissa oppii työelämässä vaaditta-via taitoja, joten kaikenlainen koke-mus on tärkeää.

Millainen on ”hyvä tyyppi”?

Pihlava: Hyvä tyyppi on sellainen, jo-ka on valmis ja halukas oppimaan uutta. Tämä kuulostaa kliseeltä, mut-ta pitää tulla ihmisten kanssa toimeen. Kaupan alalla asiakaslähtöisyys ja yh-teistyökykyisyys ovat tärkeitä.Ahonen: Katsomme kokonaisuutta, opiskelua ja työkokemusta. Tarvit-semme skuuppimaakareita, joilla on tutkiva mieli ja toisaalta taitavia ilmi-öiden bongaajia. Pitää olla uutisnenää ja ymmärrystä yhteiskunnan toimimi-sesta.Keskinen: Hyvä tyyppi on sellainen, joka sopii työyhteisöön ja tehtävään, johon häntä haetaan. Hyvä tyyppi on aktiivinen, oma-aloitteinen, vastuun-tuntoinen ja hän osaa ottaa asiat hal-tuun.

Aviisi selvitti, mistä asioista työnantajat ovat ihan oikeasti kiinnostuneita.

Gradun aihe ja arvosana kiinnostavat kyllä. Niillä on enemmän merkitystä kuin muilla tutkinnon arvosanoilla.

Marjo Ahonen

toimituspäällikkö YLE

koMMeNtoi WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 9

Aviisi selvitti, mistä asioista työnantajat ovat ihan oikeasti kiinnostuneita.

Hae väliaikainen RAVINTOLA.FI TAMY -etukorttisi tamy:n toimistolta ja

rekisteröi osoitteessa

www.ravintola.fi

SUOMEN PARHAAT

RAVINTOLAEDUTYHDELLÄ KORTILLA

Kanta-asiakaskortilla mm.Vaihtuvat tuote-edut, SU-PE -20% pääruoista,

Ilmainen sisäänpääsy yökerhoihin klo 24 asti ( ei erikoisiltoina )

tamy_236x330mm.indd 1 8.12.2010 11:35:16

10 Aviisi 18.2.2011

Ville ilkkala, tekSti

Asenne on tärkein. Yrit-täjyys on kaikille hyvä vaihtoehto, opiskelee sit-ten mitä tahansa”, Mik-ko Kutinlahti, yksi yh-

deksästä Stream Tampere ry:n perus-tajasta kertoo.

Vuoden toiminnan jälkeen uudella yhdeksän hengen ydinporukalla star-tattu Stream kuvailee itseään rajapin-naksi opiskelijoiden ja yrittäjyyden välillä. Yhdistys haluaa luoda ammat-tikorkeakouluista tuttua yrityshen-keä myös yliopistoille.

Verkostoitumista ja erilaisia semi-naareja järjestävän Streamin toiminta konkretisoituu Boot camp -tapahtu-massa. Se on viikonlopun mittainen tapahtuma, jossa kokeneiden yrittäji-en valmennuksessa hiotaan liikeidea liiketoimintasuunnitelmaksi.

”Ajatuksena on, että useat ennalta sovitut tiimit hiovat omia ja toistensa ideoita yhdessä. Tavoitteena on niin pitkälle hiotut liiketoimintasuunni-telmat, että ne voidaan esittää seuraa-valla viikolla mahdollisille rahoittajil-le, yhteistyökumppaneille ja tuleville tiimijäsenille”, toinen Streamin halli-tuslainen Lauri Kutinlahti kertoo.

Seuraava Boot camp pidetään 4.–6. maaliskuuta ja viikonlopun aikana valmistuneet suunnitelmat esitellään 9. päivä keskiviikkona.

Yliopistojen ja korkeakoulujen ympä-rille kasvaa erilaista yrittäjyyttä ja in-novaatiota edistäviä yhteisöjä. Yrit-täjyys valtaa alaa kuitenkin tulevai-suudessa myös konkreettisena osa-na yliopistojen toimintaa. Vielä ei am-mattikorkeakouluista tuttuja yrittä-jyysyksiköitä ole kuitenkaan yliopis-toihin saatu. Tampereen ammatti-korkeakoulun vuonna 1999 perus-tettu Proakatemia ja Jyväskylän am-mattikorkeakoulun vuonna 1993 al-kunsa saanut Tiimiakatemia yhdis-tävät osuuskuntayrittämisen suoraan opintoihin.

Yliopistouudistuksen myötä yrit-täjyys on kuitenkin otettu konkreet-tisemmin mukaan opintoihin aina-kin Aalto-yliopistossa. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut tuovat yrittäjyyttä esiin talven mit-taan kolmella eri näkökulmista jär-jestettävällä tapahtumalla. Samalla myös yliopiston perinteisten yrittäjä-voittoisten opiskelualojen rajat mur-tuvat.

”Viiden vuoden kuluttua valmistu-misesta humanistit ilmoittavat toimi-vansa omassa yrityksessä kauppatie-teilijöitä useammin”, Tampereen yli-opiston ura- ja rekrytointipalveluiden kehityspäällikkö Kaisa Lammi ker-too.

Konkreettista muutosta uusien yrit-täjien koulutustaustassa huomataan myös Uusyrityskeskus Ensimetrissä.

”Pääasiassa yrittäjiksi ryhtymisessä kasvua on näkynyt ammattikorkea-koulupuolella, mutta myös yliopis-totaustaisten yrittäjien määrä on ol-lut selvästi nousussa. Asiakkaistam-me on yrityksen perustamishetkellä opiskelevia nykyään noin kolmetois-ta prosenttia, kun kymmenen vuot-ta sitten niitä oli vain kolme prosent-tia”, Ensimetrin kehityspäällikkö Kaj Heiniö kertoo.

Kaikista Suomen yrittäjistä noin 14 prosentilla on taustallaan ammatti-korkea- tai yliopistotutkinto.

Parin vuoden ajan Helsingissä toimi-nut Aalto entrepreneurship society, eli AaltoES toimii esikuvana Stream Tampereelle. AaltoES on tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden or-ganisaatio, joka tuottaa innovaation kautta syntyviä niin sanottuja start-up-yrityksiä. Yhdistys on nimestään huolimatta Aalto-yliopistosta irral-laan toimiva ja itsenäisesti rahoitettu.

”Aalto-yliopiston synnyn myötä on ryhdytty luomaan aivan uudenlaisia puitteita yrittäjyydelle. Ylin johto on ottanut positiivisen suunnan ja halu-aa, että Aallosta voi ja on helppo syn-tyä uusia yrityksiä”, AaltoES:n pu-heenjohtaja Mikko Kuusi kertoo.

AaltoES:n toiminnan vaikutuksesta Aalto-yliopisto on perustanut yrittäjä-henkisen työskentelytilan. Aalto ven-ture garage -nimellä kulkevassa tilas-

sa toimii tällä hetkellä noin 50 aloitta-vaa yritystä kehittämässä ideoita.

Pirkanmaalaisille yrittämisestä kiin-nostuneille ehkä tunnetuin palvelu on Ensimetri. Siellä yritysidealleen saa asiantuntijoiden mielipiteen ja jatkokehitysideoita. Ensimetrin asi-akkaista vain noin kolmekymmen-tä prosenttia perustavat yrityksen, eli moni liikeidea jää vain ideaksi. Ensi-metri ei tarjoa suoraan opiskelijoille tarkoitettuja palveluita, mutta yrittä-misen säännöt pätevät kaikkiin. En-simetrin kehityspäällikkö Kaj Heini-ön mielestä opiskellessa perustettu si-vutoiminen yritys on hyvä tapa aloit-taa yritystoiminta.

”Yritystoimintaan liittyy opiskelijal-la samat riskit ja velvoitteet: rahaa voi hävitä, sanansa täytyy pitää ja verot pitää maksaa. Opiskelijat kuitenkin usein myyvät omaa työtään eikä in-vestoinneiksi tarvita muuta kuin pu-helin ja tietokone. Riskit ovat siis pie-nemmät”, Heiniö kertoo.

Käytännön neuvoja ja liikeidean ar-viointia tarjoavan Ensimetrin ja ver-kostoitumista ja työpajoja järjestä-vän Streamin lisäksi Tampereella toi-mii myös Uusi tehdas. Se koostuu kol-mesta yksiköstä. Niiden tarkoitukse-na on linkittää opiskelijoita työsken-telemään suuryritysten kanssa, ke-hittää liikeideoita eteenpäin ja auttaa innovoimaan.

Humanisteista tulee yrittäjiä useammin kuin kauppatietelijöistä, mutta pääainetta tärkeämpää ovat ideat ja oikea asenne.

Yrittäjyys tuli kampukselle

Stream Tampereen hallituslaiset vasemmalta Mikko Kutinlahti, Pyry Hurula, Lauri Kutinlahti ja Einari Stylman haluavat tuoda yrittäjyy-den myös yliopistojen käytäville.

koMMeNtoi WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 11

Uuden tehtaan Demola on korkeakou-luopiskelijoille tarkoitettu linkki yri-tysten innovaatioprojekteihin.

”Opiskelijoista kootut tiimit toteutta-vat asiakasyritysten projekteja, mut-ta omistavat luomuksensa oikeudet. Mikäli asiakasyritys on tyytyväinen projektin tuloksiin, se voi ostaa inno-vaatiosta rinnakkaiseen käyttöön oi-keuttavan lisenssin. Lisenssi ei siis es-tä tiimiä jatkamasta projektin kehitys-tä eteenpäin. Tiimi voi jopa kieltäytyä myymästä lisenssiä, jos haluavat yk-sinoikeudella jatkaa projektin kehitys-tä”, Bernard Garvey Uudelta tehtaal-ta kertoo.

Garvey vastaa Demolan kansainvä-lisestä yhteistyöstä ja kaikki Demolan projektit ovatkin avoimia myös kan-sainvälisille opiskelijoille.

Toinen Uuden tehtaan yksiköistä on Protomo. Se on julkisrahoitteinen yrit-täjyysympäristö, joka tukee yrityside-oiden eteenpäin viemistä. Usein Pro-tomo toimii Demolassa työskennelleen tiimin idean jatkojalostuspaikkana. Yhteisöille suunniteltuja mobiilikart-toja tuottava yritys Zonear on hyvä esi-merkki Demolan ja Protomon kaut-ta itsenäiseksi yritykseksi edenneestä Uuden tehtaan tiimistä.

Kolmas yksikkö on Suuntaamo, joka kokoaa ihmisiä yhteen testaamaan ja jalostamaan idea-asteella tai jo olemas-sa olevia demotuotteita.

Demolan ongelmana on ollut vahva teknologinen suuntautuminen. Pro-

jekteihin ei ole päässyt, jos koodi tai tietotekniikka eivät ole opiskeluis-ta tuttuja työkaluja. Sosiaalista ja yh-teiskunnallista lähtökohtaa on kuiten-kin ryhdytty tuomaan Demolassa voi-makkaammin esiin. Se avaa ympäris-tön myös monien muiden alojen opis-kelijoille.

”Teemme esimerkiksi energianeuvo-la-palvelua ympäristötietokeskus Mo-reeniaa ylläpitävän Ekokumppanit oy:n kanssa. Tällä hetkellä Moreenian ympäristönäyttely ei ole sellainen pal-velukonsepti, joka tavoittaa esimerkik-si 19-30 -vuotiaita miehiä”, sosiaalisten innovaatioiden vetäjä Riina Pulkki-nen Demolalta kertoo.

Seuraavan kerran Tampereen yliopis-tosta valmistuneiden yrittäjien tari-noita pääsee kuulemaan 23. helmikuu-ta järjestettävässä Alumnit antavat ta-kaisin - Yliopistolta yrittäjäksi -tapah-tumassa.

”Meillä on vahvasti yhteiskunta-tieteellinen ja humanistinen yliopis-to, jossa yrittäjyys ei ole päällimmäi-senä uravaihtoehdoissa. Esimerkik-si englantilaisen filologian opiskelijal-le on melko kaukainen ajatus ryhtyä yrittäjäksi vaikka se on hyvä mahdol-lisuus”, Tampereen yliopiston alum-nit ry:n hallituksen jäsen Riikka Rahi-kainen kertoo.

Tapahtumassa on läsnä yhden kaup-patieteilijän lisäksi myös suomen kie-len ja kasvatustieteen pääaineista val-mistuneet yrittäjät.

1) Käy kursseja! Yrittäjyyteen apuja antavia kursseja on tarjolla Tam-pereen yliopistossa, esimerkiksi humanistien yrittäjäkurssi. Liiketalou-

den sivuaineopinnot auttavat myös. Tampereen yliopisto on lisäksi järjestänyt Tampereen teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä esimerkiksi johdatus yrittäjyyteen -kurssin. Lisätietoa kurssista saa osoitteesta: www.uta.fi/laitokset/jola/opiskelu/opintokokonaisuudet.php

2) Verkostoidu! Verkostoitumisesta puhutaan nykyään kaikkialla. Verkostoituneena sinulla on ympärilläsi yrittäjähenkisiä ihmisiä, jotka

auttavat sinua ja tarjoavat mahdollisuuden yhteistyöhön. Verkostoitumiseen tarkoitettuja yhdistyksiä ja organisaatioita ovat esimerkiksi Stream Tampere, Uusi tehdas ja Suomen yrittäjät alayhdistyksineen. Myös ainejärjestösi on hyvä paikka verkostoitumiselle. Helpoin tapa verkostoitua on kysyä ihmisiltä, mitä he tekevät ja kertoa mitä sinä teet.

3) Innovoi! Ilman liikeideaa on yrittäminen usein vaikeaa. Esimerkiksi Stream Tampereen järjestämä Boot camp -tapahtuma 4.–6. maaliskuu-

ta on hyvä tilaisuus hioa omaa ideaa tai päästä mukaan kehittämään muiden ideoita. Demolan projekteissa pääset mukaan innovatiiviseen tiimiin, joka saattaa tuottaa jatkoprojekteja jopa yritykseksi asti.

4) Ota selville! Yrittäjän arki ja rahaliikenne eivät ole samanlaisia kuin palkkatyössä. Opiskelijan on hyvä miettiä yrittäjyyttä kokonaisuuden

kannalta, ja ottaa ajoissa selville siihen liittyvät säädökset koskien esimerkiksi sosiaaliturvaa ja työttömyysetuuksia. Näin voidaan välttää ikäviä yllätyksiä.

Yrityksen perustamiseen liittyy myös paljon paperisotaa, jossa muiden käy-tännön kysymysten ohessa Ensimetri auttaa.

Ensimetristä voi varata omaa liikeideaa käsittelevän asiantuntijatapaamisen ajanvarausnumerosta 03 251 6600.

Maaliskuun puolessa välissä aukeaa graduaan Tam-pereen yliopistossa viimeistelevän Tiina Ronkai-

sen verkkokauppa Disturb.fi. Disturb on nuor-ten aikuisten räväkkäämpään arki- ja klubi-pukeutumiseen keskittynyt vaatteiden verk-kokauppa. Ronkaisen pääaine ranska takaa kielitaidon, sivuaineina opiskeltu liiketalous

ja markkinointi sekä yritysjuridiikka antavat pohjan yrittäjyyteen.

”En ollut varsinaisesti suunnitellut ryhtyväni yrittäjäksi, mutta ikään kuin luiskahdin tähän mukaan.

En kovin humanistista uraa ole koskaan suunnitellut ja huomasin pi-an, että yrittäjyys sopii luonteelleni”, Ronkainen kertoo.

Tamperelaiselle opiskelijalle yrityksen perustamispaikka ei olekaan Tampere, vaan Oulu, jossa yrityksen keskusvarastoa täytetään paras-ta aikaa.

”Oulussa on paljon opiskelijoita, mutta vähemmän erikoisempia vaa-teliikkeitä. Oulu ei ole se ainoa juttu, vaan aiomme laajentaa markki-noinnin koko Suomeen, kaupunki kerrallaan.”

Smootila Shasa on marraskuussa Jyväskylään avat-tu superruokaan keskittyvä ravintola, pirtelö-

baari ja kauppa. Erikoisista aineksista kootut pirtelöt pitävät sisällään goji-marjoja, nokkos-ta tai vaikka hampun siemeniä. Aineksia voi ostaa sellaisenaan myös mukaan. ”Paremmin päihteenä tunnettu hamppu on

superhyvää ruokaa, joka on täynnä proteiinia”, Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjäyksi-

kössä Tiimiakatemiassa tradenomiksi opiskeleva Pessi Peura kertoo.

Peura perusti Shasan yrityskumppanin kanssa Tiimiakatemiassa. Mukana on myös työstään lopputilin ottanut insinööri.

”Olemme kaikki itseoppineita ruoanlaiton suhteen. Mielestämme laadukkaan sapuskan tekemiseen ei tarvita tutkintoa, vaan laaduk-kaita raaka-aineita. Teemme ruokaa mahdollisimman ravintorikkaas-ta luomutavarasta”.

Shasa tähtää neljään liikkeeseen joulukuuhun 2011 mennessä. Peura tulee laajentamaan Shasa-ketjua Tampereelle helmikuun lopussa.

Mediajalostamo on seitsemästä erilaisilla opiske-lutaustoilla varustetuista yrittäjästä koostuva in-

ternet-viestintätoimisto. Mukana on tradenomi, ammattikoulun käynyt ja yliopistolaisia hyper-mediasta filosofiaan. Helsingin ja Jyväskylän yliopistoilla opiskellut toimittajataustainen Il-po Puhakka on ollut mukana toiminnassa Me-

diajalostamon perustamisesta alkaen.”Yrityksemme toteuttaa avoimen lähdekoodin

ohjelmilla vaivattomia verkkojulkaisuja, jotka istuvat verkkoon”, Puhakka kertoo.

Tiimi toteutti ensimmäisenä referenssinään Turun ylioppilaslehden verkkosivut, jonka jälkeen yritys varsinaisesti käynnistettiin. Pienen hapuilun jälkeen Mediajalostamo on nyt uudistanut strategiansa ja saanut myyntipuolensa kuntoon.

”Olemme ryhtyneet ymmärtämään, miten liiketoimintaa pitää tehdä: pitää rajata omat työtehtävänsä ja ulkoistaa sellaiset asiat, jotka eivät itseltä suju”, Puhakka kertoo.

Miten toimia, jos aikoo perustaa yrityksen?

Neljä vinkkiä yrittäjyydestäkiinnostuneelle opiskelijalle

räväkkäämpää vaatteiden nettikauppaa

Superruokaa vaikka hampun siemenistä

Vaivattomampaa verkkojulkaisemista

12 Aviisi 18.2.2011

Show your passion

...ja tienaa rahaa puhumalla Teleperformance Finland Oy on yksi Suomen johtavista Contact Center-alan yrityksistä. Olemme osa maailman suurinta asiakaspalvelun ja markkinoinnin asiantuntijayritystä Teleperformancea, joka toimii 51 maassa ja työllistää yli 103 000 työntekijää ympäri maapallon. Suomessa toimimme noin 200 työntekijän voimin.

Tuotamme puhelinpalveluita mm. telekommunikaatio- ja maksutelevisiotoimialalla toimiville asiakkaillemme, joten voimme tarjota haastavia ja monipuolisia tehtäviä.

Etsimme tällä hetkellä kielitaitoisia työntekijöitä myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin. Tarjoamme mahdolli-suuden myös osa-aikaiseen työhön, joten voit tienata jo ennen kesäloman alkua!

Lue lisää osoitteessa www.tprekrytointi.fi ja liity mukaan Tampereen tiimiimme!

Go On Yhtiöt on suomalainen henkilöstöpalveluja tarjoava yritysketju. Palveluihimme kuuluvat mm. henkilöstövuokraus, rekrytointi, henkilöarviointi, ulkoistaminen ja koulutus. Olemme Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (HPL) auktorisoima jäsen. Toimintamme on vah-vassa kasvussa ja panostamme kokonaisvaltaisten henkilöstöpalveluiden kehittämiseen.

Etsitkö sopivaa?

MITÄS KESÄLLÄ

TEHTÄISIIN?Katso kesätyöpaikkamme osoitteesta

www.go-on.fi

Go On Yhtiöt, Kuninkaankatu 22-24, Tampere, puh. 020 779 8898

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 13

Show your passion

...ja tienaa rahaa puhumalla Teleperformance Finland Oy on yksi Suomen johtavista Contact Center-alan yrityksistä. Olemme osa maailman suurinta asiakaspalvelun ja markkinoinnin asiantuntijayritystä Teleperformancea, joka toimii 51 maassa ja työllistää yli 103 000 työntekijää ympäri maapallon. Suomessa toimimme noin 200 työntekijän voimin.

Tuotamme puhelinpalveluita mm. telekommunikaatio- ja maksutelevisiotoimialalla toimiville asiakkaillemme, joten voimme tarjota haastavia ja monipuolisia tehtäviä.

Etsimme tällä hetkellä kielitaitoisia työntekijöitä myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin. Tarjoamme mahdolli-suuden myös osa-aikaiseen työhön, joten voit tienata jo ennen kesäloman alkua!

Lue lisää osoitteessa www.tprekrytointi.fi ja liity mukaan Tampereen tiimiimme!

Uusi ura tai runsaat lisäansiot!

HELSINKI-ESPOO-VANTAA-LAHTI-TURKU-TAMPERE-KUOPIO-ESPANJAKysy lisää 040-8403970 tai tutustu www.nikolex.fi

Tarjoamme sinulle:Myyntineuvottelijoita Helsinki, Espoo ja Vantaa

Alma Manu Oy:n Pirkanmaan jakelussa työskentelee meitä

Manuja noin 500. Huolehdimme Aamulehden ja Helsingin

Sanomien lisäksi usean muun lehden varhaisjakelusta.

KIINNOSTAISIKO SINUA

KESÄISET YÖTYÖT?Lehdenjakajamme ovat oma-aloitteisia ja reippaita täysi-ikäisiä yötyöläisiä, jotka arvostavat itsenäistä työtä ja pitävät ulkoilmasta. Ja haluavat viettää kauniit kesä-päivät vapaina!

Varhaisjakajamme työskentelevät rytmissä, jossa kuutta työyötä seuraa kaksi va-paapäivää. Keskimääräinen työaika on 3–4 tuntia yössä – työskentelyajat vaihte-levat suuresti jakajien välillä. Työssäsi tarvitset joko oman polkupyörän tai auton.

Manujen työ on tärkeä osa lehdentekoa, sillä lehti on valmis vasta, kun se on asiakkaalla.

Käy tutustumassa jakajan työhön tarkemmin osoitteessa www.almamanu.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa Veli-Matti Launio puh. 010 665 3410.

Hakemukset: www.almamanu.fi > Rekrytointi > Avoimet työpaikat

Alma Manu Oy on yrityksenä uusi, mutta painamisen ja jakelun

taitajana hyvinkin kokenut. Alma Manuun kuuluvat lehtipainot Tam-

pereella, Porissa ja Rovaniemellä sekä Pirkanmaan, Satakunnan ja

Meri-Lapin varhaisjakelut. Alma Manu on osa Alma Mediaa.

Opiskelija ,

tilaa YP puoleen hintaan eli 16,50 e/vuosikerta (kestotilaus) tai 18,00 e/vuosikerta (vuositilaus).

www.thl.fi/yp

YHTEISKUNTAPOLITI IKKA

Tilaukset: www.thl.fi/yp,asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai p. 03 4246 5304

YHTEISKUNTAPOLITI IKKA

Myyntineuvottelijoita Tampereelle

044-5768037

14 Aviisi 18.2.2011

Tässä on ollut

kaikenlaistaILKKA PERNU, TEKSTI

Viime syksynä tajusin, että en ikinä valmistu.

Aloitin tuolloin kymme-nennen – eli arkisemmin n:nnen – opiskeluvuote-

ni Tampereen yliopistossa. Mitä kyl-memmäksi ilmat muuttuivat, sitä va-kuuttuneemmaksi tulin siitä, että mi-nusta ei tule maisteria. Minulla oli gra-dun lisäksi tekemättä yksittäisiä kurs-seja ja joitain syventäviä tenttejä. Pian minut potkitaan yliopistosta pihalle. Opiskeluoikeuteni on päättymässä tä-män kevätlukukauden jälkeen.

En ole enää moneen vuoteen opis-kellut aktiivisesti. Jos rehellisiä ollaan, en ole suorittanut yhtään ainoaa opin-topistettä kevään 2008 jälkeen.

Mitä tänä kymmenen vuoden aikana on tapahtunut? Suurin osa samaan ai-kaan opiskelun aloittaneista ystävis-täni on valmistunut ajat sitten. Mik-si en ole ollut järkevä ja takonut opin-toviikkoja ja -pisteitä rekisteriin tiuk-kaan tahtiin.

Minun kaltaisiani on monia. Karke-asti arvioiden yli puolet opiskelijoista ei valmistu tavoiteajassa eli viidessä-kuudessa vuodessa – jos ollenkaan.

Opetusministeriön asettama työ- ja

ohjausryhmä pohti toden teolla viime vuonna, kuinka nuorten siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluopintoi-hin ja sieltä työelämään nopeutetaan. Erityisesti lukio-opetukseen ja pää-sykokeisiin halutaan muutoksia. Periaatteessa ajatus on kannatet-tava: että nuoret saataisiin aiem-min tajuamaan, mitä he halua-vat elämältään.

Valitettavasti todellisuus ei aina tiedä, mitä se ihmiseltä ha-luaa. Olen siitä elävä esimerkki.

Olin koko peruskoulun keskin-kertainen oppilas, tunnollinen, mutta silti niin kutsuttu alisuorit-taja. Koko kouluajan olin pihalla siitä, mitä haluan tehdä ja siitä millä taval-la voisin olla hyödyksi yhteiskunnalle. Olen sitä vieläkin.

Opiskeluhistoriani on yhtä pouk-koilua, kompurointia ja laiskottelua.

Ehkä olisin jo jossain kaikille tahoil-le hyödyllisessä ammatissa, jos en oli-si päässyt lukioon. Harmikseni kävin maalaiskoulua maalaispitäjässä, jon-ka maalaislukion ovet aukesivat käy-tännössä kaikille halukkaille.

En tiedä, mitä peruskoulussa ny-kyään tehdään. Pitääkö koululais-ten sinetöidä tulevaisuutensa jo murrosiässä, iässä, jolloin jopa

oikean finnivoiteen valitseminen on tuskallisen iso päätös? Toivottavas-ti ei.

Minä tein sen virheen, että uskot-telin itselleni lukion kaksi ensim-mäistä vuotta, että sijoitun luon-nontieteelliselle alalle. Kävin kaik-ki mahdolliset fysiikan ja matema-tiikan kurssit.

Harmi vain, että tajusin lukion loppupuolella yhden asian: mi-

nua on huijattu! Ei minusta tu-le suurta fyysikkoa. En ole tar-peeksi lahjakas tai tunnollinen, jotta pääsisin niin pitkälle kuin

toivoin. Motivaationi romah-ti, jäin tyhjän päälle. Kasassa oli 13 pitkän matematiikan kurssia. Kä-teen jäi keskinkertainen ylioppi-lastodistus.

Lukion jälkeen en päässyt opis-kelemaan. En tiennyt, mitä haluan

ja siksi en osannut keskittyä mihin-kään pääsykokeisiin. Ei minulla ollut

toiveita eikä unelmaa.Menin vuodeksi vetämään hen-keä Oriveden opistoon. Mietin,

josko minusta tulisi kirjailija. No, ei tullut. Kirjoittami-

nen ja kirjallisuus vain sattuivat sillä hetkellä kiinnostamaan. Vuo-den kirjoittajaopinto-

Toimittaja Ilkka Pernun opiskeluhistoria on ollut yhtä kompurointia ja haahuilua. Hän on norkuillut yliopistolla koko 2000-luvun. Pääseekö hän sieltä

koskaan pois? Ketä haittaisi, jos hän ei koskaan valmistuisi?

Onko väärin, jos ei valmistu – ainakaan tavoiteajassa?

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 15

Tässä on ollut

kaikenlaista

jen jälkeen ainoa vaihtoehto oli kirjal-lisuuden opiskelu yliopistossa - kun parempaakaan ei ollut tarjolla.

Vaikka opinto-oppaassa ei annettu takeita opintojen jälkeisestä sijoittu-misesta työelämään, ei sillä siinä vai-heessa ollut edes väliä. Tärkeintä oli saada opiskelupaikka, loppu oli tule-vaisuutta.

Lohdullista oli myös se, että vaihto-ehtoisia ammatteja tuntui olevan lo-puttomasti: opettaja, kääntäjä, toimit-taja, tutkija ja niin edelleen. Olen vie-lä nuori. Tulevaisuuden ehtii sinetöi-dä myöhemminkin. Pääsin kuin pää-sinkin lukemaan yleistä kirjallisuus-tiedettä Tampereen yliopistoon vara-sijalta.

Yliopistossa alisuorittaja iski jälleen. Haalin kiinnostavia luentoja ja sivuai-neita. En ajatellut tulevaisuutta vaan hilluin kuppiloissa, jätin luentosar-joja kesken tai en päässyt niistä läpi. Innostuin kursseista ja pian taas into lopahti. Vaihtoehtoja - ja aikaa - tun-tui olevan rajattomasti. Kun sain itse luoda lukujärjestyksen, siitä oli help-po luistaa. Tuutorini jopa kannustivat, että ensimmäinen vuosi kannatti vain nauttia opiskelijaelämästä. Tein työtä käskettyä - myös toisena ja kolmante-na vuotena.

Yhteiskunnan silmissä olen jopa sur-keampi tapaus kuin peruskoulun jäl-keen hanttihommia tekemään jäänyt jamppa. Minä olen vain nyhtänyt val-tiolta rahaa ja käyttänyt törkeästi hy-vinvointivaltion palveluja - mihin? Ikuiseen opiskeluun.

Olen nimittäin nostanut pelkkää opintorahaa ja asumistukea, mutta en lainkaan opintolainaa. Myönnän, että joinain lukukausina tein vain sen ver-ran suorituksia, että sain Kelan vaati-mukset täytettyä. Käytin tunteja laski-en, kuinka pääsen tukiin käsiksi mah-dollisimman pienellä vaivalla.

Roikuin kirjoilla, kuppiloissa ja har-rastuksissa. Luentopäiväkirjat ja es-seet tein öisin ennen viimeistä palau-tuspäivää, tentteihin menin lukematta kirjoja. Rekisteriin ropisi useammin ykkösiä kuin vitosia.

Kun kolmantena opiskeluvuotenani pääsin töihin valokuvausliikkeeseen, opiskelu jäi vieläkin vähemmälle.

Kaiken lisäksi opintoni hajosivat ympäriinsä. Minulle kertyi opinto-pisteitä kymmenistä eri oppiaineista. Mietin koko ajan, mitä haluan tehdä

”isona”, mutta en keksinyt sitä. Ym-märsin, että en ole tarpeeksi kärsiväl-linen tai älykäs tutkijaksi.

Suhtauduin yliopisto-opiskeluun kuin kansanopiston harrastuksiin: aloitin syksyisin opiskelun intoa puh-kuen, mutta viimeistään lokakuun lo-pulla olin jo lopen kyllästynyt koko opinahjoon. Ja keväällä sama rumba uudestaan.

Vuonna 2005 oli pakko viheltää pe-li poikki. Opiskelumotivaatio oli nol-lissa, en aikonut tehdä graduani ylei-sestä kirjallisuustieteestä. Päätin suo-rittaa varusmiespalveluksen, joka oli jäänyt roikkumaan. Pääsiäisenä olin lomalla Prahassa, kun sain soiton Aviisin päätoimittajalta: minut oltiin valittu lehden siviilipalvelusmieheksi. Seuraavan lukuvuoden vietin kiinte-

ästi Kauppakatu 10:ssä.Vuosi ilman yhtä ainoaa luentoa,

tenttikuoren täyttämistä tai työsken-telyä pienryhmässä tuntui hyvältä. Palasin koulunpenkille intoa puhku-en. Takataskussa oli vuoden työkoke-mus ja päässä hitusen selvempi ajatus siitä, mitä tahdon tehdä vastaisuudes-sa työkseni. (Sama juttu valokuvaus-liiketyön jälkeen - tiesin, mitä en ha-lua tehdä työkseni.)

Ajattelin käytännöllisesti: toimitta-jan työ tuntui parhaalta mahdollisel-ta ammatilta, johon sain eväitä yli-opistosta. Se ei tuntunut kompromis-silta niin kuin suurin osa muista vaih-toehdoista. Kun keväällä 2007 haet-tiin opiskelijoita journalismin maiste-riohjelmaan, laitoin hakemuksen me-nemään. Pääsin kolmivuotiseen ohjel-maan, ja ensimmäistä kertaa yliopis-tohistoriani aikana tuntui siltä, että ehkä minä sittenkin valmistun mais-teriksi.

Samana kesänä sain lisää työkoke-musta ja ensimmäisen lapseni. Aloin valmistella graduani ja sain sen hy-vään alkuun.

Seuraavana kesänä sain vielä lisää työkokemusta ja ostin talon.

Yhtäkkiä opiskeluun uppoutuminen tuntui mahdottomalta. Toinen jalka oli jo liukumassa työelämään, vaikken niin suunnitellut. Vakaa aikomukse-ni oli suorittaa opinnot ensin loppuun, mutta näin nyt vain kävi. Saman seli-tyksen olen kuullut muiltakin hidaste-lijoilta.

Kaikille, jotka ovat kyselleet valmis-tumisen venymisestä, olen vastannut, että ”tässä on ollut kaikenlaista” - mi-kä ei ole aivan kaukana totuudesta.

Mitä oikein tapahtui? Missä kohtaa ajauduin peruuttamattomasti sivurai-teille? Olen keksinyt kaksi vaihtoeh-toista vastausta.

1) Ihan alussa. Minun ei alun-perinkään olisi pitänyt ha-

kea yliopistoon vaan mennä suosiolla ammattikouluun tai -korkeakouluun lukemaan jokin käytännön ammatti.

Tiukkarajainen lukujärjestys ja vähäi-nen mahdollisuus vaikuttaa opintoje-ni etenemiseen olisi tehnyt tehtävänsä. Takoisin tämän tilityksen sijaan tulos-ta jossain it-firmassa.

2) En missään. Vaikken ole teh-nyt selvää rajaa opiskelun ja

työnteon välille, olen ollut hyödyk-si niin itselleni kuin yhteiskunnal-le. Laskin, että olen opiskeluaikanani tehnyt töitä reippaasti yli 100 000 eu-rolla, josta olen maksanut valtiolle sie-voisen summan veroja.

Nykypäivänä tuntuu utopistiselta val-litseva ajatus, että työelämään siirryt-täisiin tiukan opiskeluputken perään. Tampereen yliopiston hallituksen pu-heenjohtaja Kari Neilimo totesi Avii-sin haastattelussa viime vuoden lo-pulla, että on yhtä hyvä opiskella seit-semän vuotta ja olla samalla mukana työelämässä kuin lukea itsensä val-miiksi neljässä vuodessa ilman järke-vää työkokemusta. Opiskelun ja työ-elämän rajat ovat epäselvät.

Silti opiskelun venymisessä on jo-tain hävettävää. Koen viikoittain syyl-lisyyttä ja epäonnistumisen tuntei-ta. En ole ollut tunnollinen opiskelija, en ole täyttänyt odotuksia, olen pohja-sakkaa.

Syyttää voi myös lepsua opintotu-kijärjestelmää, joka ei suoranaisesti kannusta valmistumaan ajoissa. Nau-rettavalla opintorahalla kyllä on mah-dollista kitkutella, mutta ei se mitään arvokasta elämää ole.

Myös opintojeni ohjaus oli retupe-rällä; aivan liikaa luotettiin opiskeli-jan omaan kykyyn suunnitella opin-not. Suomeksi: minua ei potkittu tar-peeksi perseelle tai sanottu suoraan, että minun kannattaisi luovuttaa.

Vaikka yliopisto-opiskelijat ovat yh-teiskunnan silmissä itsenäisiä ja vas-tuullisia nuoria aikuisia, käytännös-sä he ovat vielä ihan kakaroita. Aina-kin minä olin kaksikymppisenä vielä ihan hukassa, ja yliopisto-opiskelun näennäinen vapaus vain lisäsi epävar-muutta ja vääränlaista vapaudentun-netta.

Kun aloin viime vuoden lopulla miet-tiä tätä kirjoitusta, olin jo menettänyt toivoni valmistumiseni suhteen. Koin sen yhtenä monista projektina, joi-den loppuunsaattamisesta ei ollut sen enempää hyötyä kuin haittaakaan. Olin jo ehtinyt perustaa oman yrityk-sen, löytää paikkani työmarkkinoilla ja saada arjen rullaamaan. Mihin mi-nä tarvitsen maisterinpapereita, kun muutenkin menee ihan kivasti? Tällä alalla valmistumisesta ei käytännössä ole mitään hyötyä.

Kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen analysoi Eva-ra-portissa puolitoista vuotta sitten, että kansantalouden kannalta on kestämä-töntä, että työelämään siirrytään vasta noin 28-vuotiaana. Kun eläkkeelle jää-dään kuusikymppisenä, töissä ehdi-tään olla vain runsaat 30 vuotta.

En ymmärrä, mikä tässä on ongel-mana? Miten niin se on kansantalou-delta pois, jos yliopistossa kirjoilla ole-va paiskii töitä? Samalla ei kuitenkaan saa nostaa tukia.

Kyse on siitä, että tällaiset anoma-liat vääristävät tilastoja. Ihmiset luo-kitellaan erilaisiin ryhmiin. Opiskeli-jat ovat opiskelijoita, työläiset työläi-siä. Jotta sosiaaliekonomiset taulukot näyttäisivät kauniilta, kategorioita ei ole syytä sekoittaa.

Kun valtio ja elinkeinoelämä etune-nässä pohtivat, miten opintoihin saa-daan vauhtia, ei ole ymmärretty, mis-tä hidas opiskelu johtuu - haluttomuu-desta, merkityksettömyyden tuntees-ta, jaksamisesta vai osaamattomuu-desta. Omalta osaltani se johtuu kai-kista näistä.

Jyväskylän yliopiston opettajankou-lutuslaitoksen tutkijat Pekka Räihä ja Matti Rautiainen arvelivat taannoin Helsingin Sanomissa, että tehokas lukio tuottaa tehotonta yliopisto-opiskelua. Heidän mukaansa kiivastahtinen lu-kio ei ole jättänyt muulle elämälle ai-kaa. Sitä opiskelijat ottavat nyt takai-sin akateemisen vapauden turvin.

Tätä akateemista vapautta olen käyttänyt sumeilematta hyväkseni, enkä kadu. Olen oppinut yliopiston käytävillä ja rönsyilevistä luentosar-joista enemmän kuin osaan vielä aja-tellakaan.

Pekka Masosen maailmanhistori-an luentosarja avasi silmäni, miksi me elämme sellaisessa maailmassa kuin elämme. Mikko Lahtisen poliittisen ajattelun syntyä käsittelevä kurssi kuljetti vuosituhansien läpi inspiroi-vasti ja Juhani Sarsilan utuisten lu-entojen merkityksen ymmärrän luul-tavasti vasta seuraavassa elämässäni. Nämä vain muutamia mainitakseni.

Ehkä kiitollisuudenvelasta kaikille in-nostaville ihmisille ja ajatuksille olen nyt päättänyt valmistua. Aion rutistaa gradun kevään aikana valmiiksi.

Saan salaa tyydytystä, kun ajatte-len ministeriön työryhmiä ja elinkei-noelämän sormenheristelijöitä, tahoja, joiden mielestä olen menetetty tapaus.

Otan paperit pihalle piruuttani.

Onko väärin, jos ei valmistu – ainakaan tavoiteajassa?

Ilkka Pernu on haahuillut yliopistolla kymmenen vuotta.

16 Aviisi 18.2.2011

Iranin tukahdutetut nuoret

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 17

Iranin tukahdutetut nuoret

Iranin islamilaisen tasavallan koulutetut nuoret lähtevät etsimään parempaa elämää ulkomailta. Eikä ihme. Iranissa ei juoda viinaa eikä edes Facebookiin pääse

– ainakaan laillisesti.

VERNA LEINONEN, TEKSTI & TEEMU HOTTI, KUVAT

Suuri osa kavereistani asuu Euroopas-sa”, sanoo Amir, 30, ja imee pitkään sät-käänsä teheranilaisen kerrostaloasun-non lattialla, risti-istunnassa persialai-sella matolla.

Amir on kirjailija ja kirjallisuuden kääntäjä. Hän on eronnut ja asuu taas vanhempiensa luona. Töi-tä on, muttei tunguksi asti.

Amir matkustelee aina, kun voi, mutta Iranin jät-tämistä hän ei harkitse.

Monet muut lähtevät. Iran kärsii massiivisesta koulutetun väestön maastamuutosta. Noin 15 pro-senttia Iranissa koulutuksensa saaneista ottaa ja-lat alleen, kun diplomi on takataskussa, ja suuntaa kohti länttä. Korkeakoulutuksen saaneista lähtee jopa 25 prosenttia.

Se on maailmanmittakaavassakin paljon. Esi-merkiksi Taiwan, Filippiinit ja Etelä-Korea kär-sivät myös koulutettujen maastamuutosta, mutta heidän prosenttiosuutensa pyörivät kymmenessä prosentissa, Intian on 2,5.

Vuosittain 150 000 koulutettua iranilaista muut-

Mies ja nainen saavat viettää aikaa yhdessä vain, jos ovat lähisukua tai naimisissa. Esiaviollinen seksi on rikos, homoseksuaalisuudesta puhumattakaan.

Teheranin metrossa ensimmäinen ja viimeinen vaunu on aina varattu vain naisille. Naisia ei kielletä mat-kustamasta muissa vaunuissa, mutta varsinkin yksin matkustavat naiset tuntuvat mieluummin valitsevan naistenvaunun. Busseissa taas bussin takaosa on va-rattu naisille, miehet istuvat edessä. Myöskään musta kaapu, khador, ei ole pakollinen, mutta yllättävän käytetty.

18 Aviisi 18.2.2011

taa pois, pääasiassa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, Iranin uutistoimiston tilastojen mukaan jopa 200 000. Tam-pereen verran väkeä joka ikinen vuo-si.

Miksi he lähtevät?Vastauksen löytäminen ei ole täh-

titiedettä. Iranissa työtä on vähän ja palkat matalat. Iranin hallituksen mu-kaan maan työttömyysprosentti oli 11,8 vuonna 2009. Ne, jotka löytävät työtä, eivät onnistu rikastumaan. Sii-tä pitää huolen inflaatio, joka esimer-kiksi vuonna 2009 huiteli noin 16 pro-sentissa.

Vaikka Iranin alueella on noin kym-menen prosenttia koko maailman öl-jyvarannoista, on talous rapakunnos-sa. Valtio omistaa kaikki suuryrityk-set, yksityissektorilla on perheyrityk-siä ja maataloutta.

Eikä Yhdysvaltojen kauppasaarto auta asiaa.

Ja on Iranista ennenkin lähdetty.

Islamilainen vallankumous vuonna 1979 muutti kaiken, varsinkin vanhat valtarakenteet. Vallastasyöstyn shaa-hin kaverien oli paettava maasta.

Iranin valtiomuoto, teokratia, on ai-nut sorttiaan maailmassa. Maan pe-rustuslaki yhdistää maallisen ja us-konnollisen vallan. Iranissa on vaa-leilla valittavat presidentti ja parla-mentti, mutta toista puolta vallasta pi-tää uskonnollinen eliitti, jonka valin-taan kansa ei todellakaan pääse vai-kuttamaan.

Irania johtaa uskonnollinen kor-kein johtaja, englanniksi Supreme Le-der, ajatollah Ali Khamenei. Hänellä on muun muassa armeijan käskyvalta. Khamenei on istunut pallilla vuodesta 1989 eikä varmasti lähde, ennen kuin kuolema hänet vallastaan erottaa.

Toiseksi korkein valtion virkamies on presidentti, tällä hetkellä Mah-moud Ahmadinejad. Vaikka hän on tunnettu kärkevistä ulkopoliittisista lausunnoistaan, ei hänellä Iranin pe-rustuslain mukaan ole valtaa päättää maan ulko- tai turvallisuuspolitiik-kasta.

Lisäksi hallintoon kuuluu sellai-sia elimiä kuten asiantuntijaneuvos-to, valvojien neuvosto sekä sovittelu-neuvosto.

Uskonnon ja politiikan sekoittami-sesta seuraa monia asioita, esimerkik-si se, että islamilainen sharia-laki on maan ylin laki.

Alkoholi on laitonta. Paikalliset kui-tenkin vakuuttavat kotipolton olevan erittäin yleistä. Kun ovet sulkeutuvat, vieraille tarjotaan hömpsyt.

Sianliha on laitonta. Kaupoista löy-tyy kyllä kinkkua, mutta se on sianli-hatonta kinkkua.

Naisten on käytettävä huivia. Oike-astaan vaatekoodi, joka on lailla mää-rätty pakolliseksi naisille, on nimel-tään hijab. Hijab tarkkoittaa, että nai-sen on pukeuduttava vaatimattomasti ja pää sekä muodot on peitettävä.

Käytännössä hijab-ohjeistusta sovel-letaan monin tavoin. Nuoret kaupun-kilaiset saattavat kulkea balleriinoissa ja vartalonmyötäisessä trenssitakis-sa, mutta pienemmissä kaupungeissä huivikaan ei riitä, vaan moni pukeu-

tuu khadoriin. Se on iso, musta, viit-tamainen kaapu, joka jättää näkyviin vain kädet ja kasvot. Khadorin käyt-täminen viestii myös uskonnollisuu-desta.

Kodeissa naiset ovat vapaat puku-koodeista, mutta kaikilla julkisilla paikoilla puhukoodi pätee. Myös ho-tellien käytävillä, busseissa ja uima-rannalla.

Jopa vesipiipun polttaminen on kiel-letty. Ihmettelyyn paikalliset vastaa-vat kyyninen ilme kasvoillaan: on-gelma ei ole se, että vesipiipun tupak-ka olisi epäterveellistä, vaan se, että se saa ihmiset kokoontuman yhteen ja rupattelemaan.

Eivätkä säännöt tähän lopu. Media ei ole vapaa, satelliittikanavat ja tietyt internet-sivut ovat kiellettyjä. Iranista ei Facebookiin pääse.

Maassa, joka on sääntöjen ja lakien kuormittama, ihmiset elävät rauhal-lista elämää.

Väärin!”Kun kaikki on laitonta, kaikki on

laillista”, toteaa Amir. Hän kehottaa kurkkaamaan maisemaa huoneensa parvekkeelta. Kuinka monta lautasan-tennia näet?

Tuolla, tuolla, tuolla! Ja tuollakin!Facebook-kielto tuli voimaan toissa-

vuoden mielenosoitusten jälkimainin-geissa. Hallitus yrittää epätoivoisesti kiristää otettaan.

”He vain pakottavat meidät hank-kimaan paremmat atk-taidot”, Amir virnistää. Hänellä on MacBook, kuten kenellä tahansa länsimaisella bohee-mirontilla, seinillä taidekortteja, jois-sa näkyy tissejä, kirjahyllyssä Kerou-acia, Vonnegutia ja muita moderne-ja klassikkoja. Monia kirjoista ei ole hankittu Iranista, vaan tuotu matkoil-ta.

”Kaveri, sukulainen, kaverin suku-lainen”, Amir luettelee, kuinka aina löytyy joku, jonka kautta haluttu tava-

ra saadaan hankittua.Hän myöntää, että voisi joutua on-

gelmiin kirjahyllynsä sisällön takia.Voisi. Todennäköisesti ei, sillä sisäi-

nen poliisi on kiinnostuneempi oppo-sition jahtaamisesta kuin parista has-susta tissikuvasta. Mutta koskaan ei voi olla satavarma.

Iran laskee menettävänsä 40–50 mil-jardia dollaria vuosittain, koska kou-lutetut nuoret lähtevät pois. Sitä pait-si monet lähtevät jo opiskelemaan, jos ei Eurooppaan, niin edes naapurimai-hin, kuten Armeniaan ja Turkkiin.

Osa nuorista haluaa lähteä juuri tu-kahduttavan tiukkojen sääntöjen ta-kia.

Fatima, 28, on yksi heistä. Hän sekä hänen miehensä ovat molemmat kor-keakoulutettuja. He ovat molemmat saaneet koulutustaan vastaavaa työtä, josta maksetaan kohtuullisesti. Ei hy-vin, mutta niin, että toimeen tulee.

Silti he haaveilevat elämästä jossain ihan muualla, nimittäin Australiassa. Työlupa- ja viisumihakemus on vetä-mässä.

”Mietimme myös Kanadaa, mutta siellä on niin kylmä. Australia kuulos-taa lämpimältä ja lupaavalta”, Fatima sanoo.

Pari on valmistautunut pitkään odotukseen. Iranilaiset joutuvat odot-tamaan useita kuukausia tai jopa puo-li vuotta viisumia, oli maa sitten mikä tahansa. Mutta jos viisumi tulee, mat-kalaukut pakataan ilman ajatusta pa-luusta.

”Tanssiminen on kielletty, naurami-nen on kielletty!”

”Kokoonnumme jonkun kotiin ja vit-sailemme ja nauramme. Se on ainut hauska asia, mitä voimme tehdä”, Fa-sima sanoo ja huokaa.

Perheet ottavat lähdöt ymmärtäväi-sesti. Ajatus on, jos vain voit, lähde.

Lähteminen. Se on Amirin ja Fati-man sukupolven tarina.

Jo 70 prosenttia iranilaisista asuu kaupungeissa. Maaseudulla ollaan vanhoillisempia kuin kaupungeissa. Tytöt mene-vät naimisiin nuorempina eivätkä välttämättä pääse kouluttautumaan.

Uskonnollinen johtaja aja-tollah Khamenei katselee kansaansa shirazilaiseenseinään maalattuna.

Treffeillä käyminen on vaikeaa, koska se on laitonta. Nykyisin internet tarjoaa vaihtoehdon salaisille tapaamisille varjoisis-sa puistoissa.

Amir toivoo, että Iranista voisi tulla vapaamielisempi. Hän ei silti halua muuttaa maasta pois, koska ”hänellä on tarina kerrottavana”.

Huivi(tu)tettu

Aluksi se kuulosti mielenkiintoiselta. Viettää nyt kaksi viikkoa huivissa, siinä kokemus-ta kerrakseen!

Ensimmäisenä päivänä kuljin Teheranin katu-ja silmät selälläni ja tarkkailin, mitä hijab oikeas-ti tarkoittaa. On eri asia tietää, että huivi sekä puo-leen polveen ylettyvä tunika tarvitaan, kuin tietää, miten tätä sääntöä sovelletaan.

Teheranissa näin paljon tyylikkäitä naisia ty-köistuvissa trensseissä, huivintapainen huitais-tuna nutturan päälle. Kun matkustin syvemmälle Iraniin, näin muutoksen. Konservatiiviseksi sano-tussa Yazdin kaupungissa jok’ikinen sisko oli ver-houtunut khadoriin. Se peittääkin jo kaiken muun paitsi kasvot, kädet ja jalat.

Se on myös vaatetuslinja, jota hallitus toivoisi ira-nilaisten naisten suosivan.

Ensipäivien eksotiikkapöllyjen jälkeen kävi yhä mukavammaksi repäistä huivi pois hotellihuonee-seen saapuessa. Viikon jälkeen tuli ensimmäinen vitutus.

En jaksa laittaa huivia! Tukka menee lyttyyn, haluan pitää sitä auki. Näytän ihan samalta kuin muut. Miksi minun on pakko?

Nielin tukkajumalan känkkäränkän ja skandi-naavisen feministinylpeyteni. Tämänhän halusin kokea.

Aloin tottua huiviin. Se oli päässäni koko ajan, aa-musta iltaan, yöbussissakin. Niinä harvoina tuntei-na, mitä olin hotellihuoneissa, saatoin jopa pyyh-käistä huivia poskenpieleltä pois päin vaikkei mi-nulla ollut sitä. Sama haamuefekti kuin joskus sil-mälasien kanssa.

Päivä ennen kotiinlähtöä kamelin selkä kuiten-kin katkesi.

Olimme Eshafanissa ja halusimme tutkailla kau-punkia fillareiden selästä. Seisoin pyörävuokraus-kioskin edessä ja tuumin, että kaunis päivä tulossa. Sitten paikalle marssi heppu, joka totesi, että kuul-kaa, ei Iranissa naiset saa pyöräillä.

Olin niin pöyristynyt voimattomuuden, arvotto-muuden ja epäreiluuden tunneryöpystä, että en pystynyt puhumaan pariin tuntiin.

Vaikka huivi ja pyöräilykielto ovat kaksi eri asiaa, on niillä sama juuri. Ongelma on se, että minä olen nainen. Nainen ei saa.

Kun huivi nostetaan pöydälle, musliminaiset ke-huvat kilpaa, kuinka he omasta halustaan käyttä-vät huivia. Käyttäisin minäkin, jos asuisin sellai-sessa yhteiskunnassa, jossa naisen arvo on yhtä kuin kaapuun käytetyt neliömetrit. Tällöin ei kui-tenkaan voida puhua vapaasta valinnasta.

Minä en saa, koska minä olen nainen.

Verna Leinonen

KIRjOITTAjA TyKKää PITää TUKKAANSA AUKI.

Kommentti

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 19

Millainen valtio on Iran?

Verna Leinonen peitti päänsä kahden viikon ajan.

Naisille pakollinen pukukoodi hijab taipuu moneksi. Nämä rikkaatteheranilaiset näyttä-vät, mitä persilainen kauneus on. Maaseudul-la tähän tapaan pukeu-tuneita naisia ei näe.

- Lähi-idässä, Kaspianmeren ja Perian-lahden välissä sijaitseva valtio, joka on pinta-alaltaan viisi kertaa Suomen kokoinen. Pääkaupunki on Teheran.

- Asukkaita noin 75 miljoonaa. Yli puolet kansasta alle 25-vuotiaita.

- Virallinen kieli farsi, indoeurooppalainen kieli, jota kir-joitetaan arabialaisilla aakkosilla.- Öljyvaltio. 10 prosenttia maailman tunnetusta öljystä on Iranin alueella. Vie myös kemianteollisuutta, päh-

kinöitä ja persialaisia mattoja.- Bruttokansantuote per asukas 11 200 dollaria. Tällä

mittarilla Iran on maailman maiden keskikastia.- 99 prosenttia muslimeita, mutta maassa myös kristittyjä, juutalaisia ja zarahustralaisia.

- Valtiomuoto teokratia, yhdistelmä parlamenta-rista demokratiaa ja uskonnollisen eliitin valtaa.

20 Aviisi 18.2.2011

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIANÄYTTELY Maailman ihanin tyttö saa lisää yleisöluentopäiviä yleisön pyynnöstä TR1 taidehallissa.

Pispalan Teatteri esittää näytelmää Tosi naisia? 6. maaliskuuta 2011 saakka.ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

hEnRI wALTTER REhnSTRöm

Iranilainen elokuva ei ole Suo-messa kovinkaan tuttu ilmiö. Abbas Kiarostami on yksi har-voista iranilaisista ohjaajista, jonka elokuvat ovat päässeet

meillä kaupalliseen levitykseen. On-neksi täkäläiset elokuvafestivaalit pi-tävät kuitenkin huolta siitä, että myös muu iranilainen elokuva ei jää Suo-messa aivan tuntemattomaksi tapauk-seksi.

Tampereen elokuvajuhlat esittävät tänä vuonna kahteen osaan jakautu-van Iranin naiset -sarjan, joka koos-tuu iranilaisten naisten ohjaamista ly-hytelokuvista. Ensimmäisessä osas-sa nähdään dokumentteja. Jälkimmäi-nen puolisko painottuu fiktioon. Ra-ja fiktion ja dokumentin välillä on elo-kuvissa kuitenkin melko lailla veteen piirretty.

Esimerkiksi Asal Bigdelin ohjaama No Watchman Farm (2010) on niin maan-läheisellä ja rosoisella tyylillä kuvat-tu tarina, että ensisilmäyksellä eloku-vaa voisi hyvinkin luulla dokumen-tiksi. Viisi minuuttia kestävä fiktio on kertomus maantien laidalla huonol-la menestyksellä luutia kauppaavasta miehestä. Itsemurhaa suunnittelevas-ta nuoresta naisesta kertova, Roqiye

Tavakolin ohjaama …and nothing else (2010), on oikeastaan sarjan ainoa elo-kuva, jonka tunnistaa selvästi fiktiok-si.

Asetelma toimii myös toisin päin. Iranin naiset -sarjassa esitettävät do-kumentit lainaavat kerronnassaan puolestaan fiktioelokuville tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi sarjan avauselo-kuvana nähtävä Cyanosis (2007) on oh-jaaja Rokhsareh Ghaemmaghamin tekemä dokumentti oikeaksi maala-riksi haluavasta teheranilaisesta katu-taiteilijasta. Noin kolmasosa elokuvan kerronnasta on toteutettu animaation keinoin.

Fiktion ja dokumentin keinojen se-koitus on varsin yleistä iranilaisessa elokuvassa. Maan monien ohjaajien elokuvissa autenttiset tapahtumat ja realistinen kerronta sekoittuvat sau-mattomasti yhteen mielikuvituksellis-ten aineksien kanssa. Tämä näkyy hy-vin vahvasti juuri esimerkiksi Kiaros-tamin elokuvissa.

Iranilaisessa puolidokumentaarises-sa elokuvakerronnassa realismia li-sätään monesti myös sillä, että tosita-pahtumiin perustuvissa fiktioeloku-vissa oikeat henkilöt näyttelevät itse-ään. Kiarostamin lisäksi tämä on hy-vin yleistä muun muassa iranilaisen elokuvan tunnetuimman naisohjaa-

jan, Samira Makhmalbafin töissä.Fiktion ja dokumentin sekoittumi-

nen kertoo ennen kaikkea siitä, että elokuvan sovittaminen tiettyyn laji-tyyppiin ei tunnu kiinnostavan irani-laisia ohjaajia. Heidän tarkoituksen-sa on saada aikaiseksi elokuvaa, jossa keskeistä on mielenkiintoinen tarina. Sillä ei niinkään ole merkitystä, onko elokuva komediaa tai draamaa, faktaa tai fiktiota.

Filkkarien iranilaiselokuvissa tärkein-tä on kuitenkin elokuvissa esillä ole-vat teemat. Iranin naiset -sarjan sisäl-tämät elokuvat keskittyvät vahvasti naisten oikeuksia käsitteleviin kysy-

myksiin, kuten naisten turvakodeis-ta kertova Maryam Haghpanahin do-kumentti The Safe Houses ja naisten ra-jattua arkipäivää kuvaava Their Life is Somewhere Else! (2008). Jälkimmäisen dokumentin ohjaaja Mona Rafatza-deh saapuu festivaalille vieraaksi. Hä-neltä nähdään Tampereella myös ta-vallisten iranilaisten toiveista kertova dokumentti Road of Dreams (2009).

Tyylillisesti ja temaattisesti Iranin naiset -sarjan mielenkiintoisimpa-na elokuvantekijänä voidaan kuiten-kin pitää fiktio-ohjaaja Elham Hos-seinzadehia. Häneltä nähdään sar-jassa kaksi elokuvaa. Silent Compani-on (2004) on verkkaiseen kerrontaan luottava lyhytelokuva irakilaisesta miehestä, joka rajavartijoita uhmaten käy noutamassa hääpuvun morsia-melleen naapurimaasta Iranista. Elo-kuva on omistettu ihmisille, jotka ovat kyllästyneitä sotatilaan.

Hosseinzadehin toinen elokuva Friend´s Place, Enemy´s Place (2007) kertoo isäntäänsä markkinoilla sir-kustempuilla elättävästä apinasta. Eräänä iltana eläin pääsee vapaaksi kahleistaan. Mutta vapaus ei osoittau-dukaan niin yksinkertaiseksi asiak-si kuin apina on saattanut alun perin kuvitella. Friend´s Place, Enemy´s Pla-ce on moniselitteinen elokuva eläinten oikeuksista ja vapauden teemoista.

Tampereen elokuvajuhlilla nähtävissä iranilaisten naisten ohjaamissa elokuvissa dokumenttia ja fiktiota ei aina erota toisistaan

Silent Companion lyhytelokuva irakilaisesta miehestä, joka käy noutamassa hääpuvun rajan takaa Iranista.

Dokumentti Road of Dreams kertoo tavallisten iranlilaisten toiveista.

Ennakkolipunmyynti on jo avoinna osoitteessa w

ww

.tam

per

efilm

festival.fi

Tampere Film Festival9.–13. maaliskuuta

Iranilaiset elokuvatottavat kantaa

KOmmEnTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 21

NÄYTTELY Maailman ihanin tyttö saa lisää yleisöluentopäiviä yleisön pyynnöstä TR1 taidehallissa. VOITTAJA! Suomalainen Essee 2010 -kilpailun voitti tamperelainen tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty.

KlassikkoniJUKKA KäRKKäInEn:

KAnSAKUnnAn OLOhUOnE (2009)

Hei kuuleSuomi!

Pispalan Teatteri esittää näytelmää Tosi naisia? 6. maaliskuuta 2011 saakka.

Menehän tänne!

Luehan tämä!

LIISA hIETAnEn: VApAA. GALLERIA RAJATILA, hämEEnpUISTO 10. 27.2.2011 ASTI.

pASA JA ATpO: SUURI SUOmALAInEn VITUTUSKIRJA. KAnI 2011. 552S.

Kaikki vitutus yksissä kansissa

Virkattu vessa lumoaa kävijän

Kansakunnan olohuone on dokumentti, jonka kat-sominen tulisi olla Suo-

men kansalaisuutta hakeville pa-kollinen. Sitä tulisi näyttää maa-hanmuuttokeskuksissa kotout-tamistarkoituksessa. Sen repliik-kien hokemisen tulisi olla koulu-jen pihalla tae suosiosta. Se pitäi-si lisätä peruskoulun kurssivaati-muksiin Linnan ja Kiven viitoit-tamalle tielle kuvauksena suoma-laisuudesta. Ennen kaikkea sitä tulisi myydä Rajaportin saunal-le eksyneille vaihto-opiskelijoille, jotka etsivät suomalaisuuden sy-vintä olemusta, sillä tässä se on.

Jukka Kärkkäisen vuonna 2009 valmistunut dokumentti on paitsi matka viiteen huonosti si-sustettuun olohuoneeseen myös todistus siitä, miten hyvin suo-malaismies pakkasen lisäksi kes-tää yksinäisyyttä. Dokumentis-sa vähäsanainen vuorovaikutus vaihtuu pidennettyjen kohtaus-ten kautta absurdiksi taiteek-si. Lapsia syntyy, asunnot ja avo-vaimot vaihtuvat, mutta elämä jatkaa itsepäistä nilkuttamistaan.

Liian vähälle huomiolle jäänyt dokumentti ei kuitenkaan ole lohduton vaan perisuomalainen kuvaus. Se ei väitä suomalaisten olevan sitkeitä metsänraivaajia, vaan näyttää todelisuuden kai-kessa rujoudessaan. Kansakun-nan olohuoneen kuvaaman suoma-laisuuden tunnistaa ymmärtämi-sen ja tuttuuden kautta, vaikka päähenkilöiden elämäntyyli tun-tuisikin vieraalta.

Kun Suomi-brändäyksessä sauna on ylikuumennut ja Lappi on täyteen rakennettu, niin Kan-sakunnan olohuoneessa on outoa voimaa, jota tulisi myydä ulko-maille. Tämän näkemisen jälkeen ei tarvitsisi vieraalla maaperällä enää esittää auton ääntä ja hokea Kimi Räikkösen nimeä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Ylioppilasteatterissa haisee häpeäPunkmusikaali Täällä haisee häpeä käynnistää Tam-pereen Ylioppilasteatterin kevään 2011 ohjelmiston. Työryhmä on yhdessä ohjaaja Taru Huokkolan kanssa tutkinut ihmisen sisällä asuvaa sanatonta häpeää sekä mesonnut bussissa ja riisunut julki-silla paikoilla. Nämä henkilökohtaiset tutkimus-tulokset tuodaan yleisön katseen alle yhteisesti jaettaviksi. LIpUT: 12/ 6 E. ESITyKSIä 24.3 ASTI.

Hitler ja Stalin esillä Teatteri SiperiassaTeatteri Siperian uutuusnäytelmä Devising Hitler

– Laulu siivottomasta rakkaudesta on saanut innoi-tuksensa historiallisesta arvailusta, jonka mu-kaan Stalin teetti dokumentin Hitlerin viimeisis-tä hetkistä. Antti Mikkolan käsikirjoitus laajenee kuvausryhmän tuntojen ja ihmissuhteiden poh-diskelusta, masennukseen, työuupumukseen ja työhyvinvointiin. LIpUT: 22/12 E. ESITyKSET JATKUVAT 9.4. ASTI.

Teemu Manniselle TiiliskivipalkintoTeemu Manninen on voittanut kirjallisuuden opiskelijoiden jakaman Tiiliskivi-palkinnon runoteoksellaan Futurama. Futurama on muoto-puolista runoutta tulevaisuuden kaoottisesta maailmasta, jota kansoittavat pissikset, fruitta-rit, mursuäijät sekä surkuhupaisa supersankari Teknomies.

TEEmU mAnnInEn: FUTURAmA (pOESIA)

Suuren suomalaisen vitutuskirjan voisi tiivistää yhteen sen sisältä-mään viisauteen: ”vituttaa, olen

siis olemassa”. Siispä tuttuun tapaan ihan kaikki vituttaa. Viisisataasivui-nen järkäle koostuu Pasan ja Atpon aikaisemmista vitutusmateriaaleista eli Eniten vituttaa kaikki –kirjasarjasta, City-lehden kolumneista ja vitutuska-lentereista sekä aikaisemmin julkai-semattomasta aineksesta.

Vitutuskirjasta on melko vaikea pää-tellä, kuinka paljon siinä on uutta ai-nesta, sillä kirja on lähinnä hakute-os. On vaikea kuvitella niin vittuuntu-nutta lukijaa, että hän lukisi koko kir-jan läpi kannesta kanteen kahlaten lä-pi kaikki parituhatta vitutuksen ai-hetta.

Vitutuskirja koostuu jokapäiväisis-tä vitutuksen aiheista, joita ovat ennen kaikkea ihmiset, mutta myös ulkonä-kö, suhteet, yhteiskunta, työ, kulttuu-

ri, tiede ja Suomi. Kirjan suola ovat peripositiiviset sanonnat ja merkki-henkilöiden lauseet, jotka ovat kään-tyneet vitutuskielelle. Ei sille mahda mitään, että ”mikä ei tapa, se vituttaa” pitää monena päivänä paikkansa. Vi-tutusaiheita lukiessa vitutus voi jopa laskea, koska vitutukset ovat välillä hulvattoman hauskoja.

Tampereen yliopiston kauppakorkea-koulu on saanut vitutuskirjassa ihan oman merkinnän: ”hehee, melkois-ta pellehermanniporukkaa”. Opiske-lijalle ja vähävaraiselle suunnattu vi-tutuksen aihe on myös esimerkiksi se, kun ”kassa meinaa väkisin vetää os-tokset pankin puolelle. Näytänkö mä tyypiltä, jolla on tilillä rahaa?”

Vitutuskirjaa voi suositella kaikille muille paitsi poliittisen korrektiuden rakastajille, sillä joka ainoa ihmisryh-mä ja asia saa kirjassa kuraa niskaan-sa. Kirjassa mustalaiset varastavat, läskit ovat rumia, homot eivät osaa puhua normaalilla äänensävyllä ja ju-malaakin vituttaa, millaisiksi ihmiset tuli luotua.

Hertta-Mari Kaukonen

Eniten vituttaa kaikki -kirjoista tehty kooste on pessimistin peruslukemistoa

Kun astuu galleria Rajatilan ala-kertaan, kaikki näyttää ensin normaalilta. Mutta olikos tääl-

lä tosiaan kaksi vierekkäistä vessaa? Ei, sillä toinen toiletti on kokonaisuu-dessaan käsityötä, neulosta, virkka-usta ja ommelta! Sekä vessanpönttö, lavuaari, seinät että lattiat ovat käsi-työteosta. Taiteilija ja Tampereen am-mattikorkeakoulun kuvataiteen kol-mannen vuoden opiskelija Liisa Hie-tanen ei ole päästänyt itseään niin helpolla, että olisi vain päällystänyt vessan virkkauksella, vaan kaikki esineet on tehty teokseen alusta asti käsityönä, ilmeisesti tarkkojen muottien päälle.

Virkattu vessa on lumoava. Parasta Vapaa-teoksessa on sen yllät-tävyys. Siinä on jotain pysäyttävää, että niin posliini kuin muovi-kin on taipunut neulokseksi. Pienimmät yksityiskohdat viehättä-vät eniten: miten putkista on saatu niin oikeannäköiset, miten ves-sapaperi on keksitty virkata nuhjuisesti mutkalle, miten roskako-rista pudonneet roskat ovatkin niin aidon näköisiä, miten puhdis-tusainepullon tekstit on saatu piperrettyä langasta niin selkeiksi? Miten kauan aikaa teoksen tekemiseen on mennyt?

Teos jatkuu vessan ulkopuolelle saliin, jossa Rajatilan alakerran näyttelyt yleensä ovat. Siellä on muuten tyhjää, paitsi yhdellä sei-nämällä on virkattu patteri. Onneksi teokselle on annettu tilaa ol-la ja täyttää neliöt.

Vapaa-teos asettuu nätisti buumiin, johon kuuluvat myös neule-graffitit ja Kaija Pavun virkattu poliisiauto.

Hertta-Mari Kaukonen

Ennakkolipunmyynti on jo avoinna osoitteessa w

ww

.tam

per

efilm

festival.fi

Tampere Film Festival9.–13. maaliskuuta

22 Aviisi 18.2.2011

NÄIN SEN NÄEN

Lähetä MIeLIPIDekIrjoItuksesI osoItteeseen aviisi@uta.fi otsIkoLLa MiELiPiDE. kIrjoItuksen MaksIMIPItuus on noIn 2 000 MerkkIä.

Mielipiteet aviisi@uta.fi

ei saa jäädä makaamaan! terveydentilarasismia!

työurat alkavat ennen valmistumista

Lääkärikunnan van-himman, arkkiat-ri Risto Pelkosen

mukaan työpaikoilla on nähtävissä merkkejä ter-veysrasismista. Hän väit-tää, että moni rääkkää it-seään kuntosalilla vain siksi, että näyttäisi pa-remmalta.

Pelkonen ei kiistä, ett-eikö kuntoilu edistäi-si terveyttä, mutta pai-nottaa miten ”Jossakin on kuitenkin hyvä pitää raja.” Mie-lestäni vaara, että joku kuntoilisi lii-kaa on olematon. Sen sijaan tulisi kai-kin tavoin yrittää saada ihmiset liik-kumaan. Vanha iskulause ”Ylös, ulos ja lenkille” on nykyisin ehkä entistä ajankohtaisempi.

Itse täytin viime vuonna 87 vuot-

ta, oikea polvilumpio-ni on korjattu, selkääni leikattu ja olen menettä-nyt näöstäni 85 prosent-tia, mutta kävelen vuo-sittain yli 1500 km. Olen suorittanut nelipäiväi-sen Nijmegen-marssin viimeisten 21 vuoden ai-kana 20 kertaa.

Kuntoani ylläpidän käymällä kolmasti vii-kossa sotaveteraani-en ohjatuissa kuntosa-

li-, vesivoimistelu- ja vesijuoksuval-mennuksissa. Sunnuntaisin osallis-tun, säästä riippumatta, 25 km jouk-kuemarssiin.

Makaamaan ei saa jäädä !

Yrjö Sarastesotainvalidi

Vuosina 1935–1970 Suomessa oli voimassa rotuhygienialaki, jonka perusteella saatettiin ste-

riloida kuuromykkiä. Tuhansia nai-sia silvottiin, jopa heidän tietämät-tään nukutuksen aikana. Samaa la-kia sovellettiin myös epileptikoihin, mielenvikaisiin, kehitysvammaisiin ja mustalaisiin. Toiveena oli samal-la ”sosiaalihuollon menojen leikkau-tuminen”.

Natsitkin olivat jo ennen sotaa aloit-taneet syrjinnän vammaisista, mut-ta lopulta laajensivat sitä juutalaisiin, romaaneihin, homoihin, toisinajatte-lijoihin ja muihin hallinnolle vasten-mielisiin ryhmiin.

Ludwig van Beethoven sävelsi miltei umpikuurona suurenmoisia sinfoni-oita. Kuuluisa tiedemies, 68-vuotias Stephen Hawking tutkii maailman-

kaikkeutta ja on kuitenkin ollut vuo-sikymmeniä niin liikuntakyvytön, et-tä hänen puheensakin kulkee koneen kautta. Lapsena polion sairastanut USA:n presidentti Franklin D. Roo-sevelt johti pyörätuolista käsin jätti-valtakuntaa.

Nyt kuntaliitossa on havaittu, että ”hoitotestamenttien lisääminen voi-si vähentää vanhustenhoidon kus-tannuksia”. Tuonpuoleiseenpassitus-asiamiehet saavat oikein bonusta sii-tä, että potilas allekirjoittaa lupauk-sen, ettei häntä pidä elvyttää. Kaik-kia sotainvalidejamme ei saatu ope-roitua aivan toimintakykyisiksi. Oli-ko se työskentely siis rahan haaska-usta? Entä liikenneonnettomuuksien uhrit ja muut vajaakuntoiset?

Ritva-Liisa Harju

Suomeen säädettiin viime tutkinnonuudistuksen yh-teydessä vuonna 2005 en-simmäistä kertaa yliopisto-opiskelijoille opintoaikojen

rajaukset. Rajaukset rajaavat tutkin-non suorittamisajan seitsemään vuo-teen suositusajan ollessa viisi vuot-ta. Jokaisen, joka vaatii tiukennuksia korkeakouluopiskelun ehdoille, kan-nattaa muistaa, että rajauslaki on sää-detty viisi vuotta sitten ja sen vaiku-tuksia ei ole vielä testattu.

Ne alkavat näkyä näinä vuosina. Ra-jauslakia mietittäessä katsottiin kui-tenkin vain tilastojen näyttämää suo-raviivaista tuottavuutta. Pahimmil-laan lain seurauksena meille tulee jat-kossa enemmän 23-vuotiaita putki-maistereita, jotka eivät ole työssä kau-pan kassan lisäksi olleet.

Samanaikaisesti työelämä odottaa työkokemusta saaneita puolivalmiita osaajia, joita suomalainen korkeakou-lujärjestelmä on tähän menessä tuot-tanut.

suomalaisen yhteiskunta- ja korkea-koulujärjestelmän sekä opiskelukult-tuurin ominaispiirre on opiskeluai-kainen työnteko, joka hidastaa opin-toja. Töitä tehdään sekä toimeentu-

lon että työkokemuk-sen vuoksi. Toimeen-tulon vuoksi tehtä-vä työ on useimmil-le ikävä välttämättö-myys, mutta niin sa-nottu oman alan työ ei. Työelämään siirrtytään si-ten hieman muuta Eurooppaa van-hempina, mutta myös kokeneempi-na ja suoremmin luontevan liukuman kautta, kuten siirtymien on elämässä järkevää tapahtua.

Muualla Euroopassa nopeasti val-mistumista saattaa seurata työtty-myys- tai harjoittelujakso, joka ajaa saman asian ikävämmällä tavalla kuin suomalainen opintojen aikana hankit-tu kokemus.

työurat alkavat Suomessa tällä het-kellä ennen valmistumista. Työnteko on nopeaa valmistumista tärkeämpää, jopa välttämätöntä työllistymisen ja koulutuksen yhteiskunnallisen rele-vanssin saavuttamiseksi.

Työurat alkavat opiskeluaikana sii-näkin mielessä, että opiskelijat maksa-vat veroa tekemistään töistä ja toimi-vat kansantaloudellsesti merkittävä-nä joustavana halpatyövoimareservi-nä. Nopea valmistuminen ei autuutta

ja uskottavuutta työ-markkinoilla tuo.

Jos lähdemme Suo-messa putkimaisteri-

linjalle, on myös työelä-män odotusten muutut-

tava. Tällainen kulttuurin-muutos vie paljon aikaa, enkä

suosittele sukupolvelleni väliinpu-toajasukupolveksi ryhtymistä ja sur-keaa asemaa työmarkkinoilla putki-tutkintopioneereina.

Rajauslaki vaikuttaa, sillä sen aset-taman paineen alla opiskelijat todel-la mieltävät, ettei heillä ole aikaa. On vaarallista, että nuoret nielevät nope-an valmistumisen autuuden syötin, sillä nopea valmistuminen tarkoittaa useimmiten tiukkaa opiskelua ilman työkokemusta.

Olen huolissani opiskelijakulttuu-rin katoamisesta kiireen kuiluun. Toi-von olevani väärässä, sillä vireällä opiskelijakulttuurilla on positiivisia vaikutuksia aina yksilön hyvinvoin-nista työelämän tavoittamiseen. Ra-jauslakia olisi syytä harkita uudelleen, sillä sen hedelmät eivät ehkä olekaan toivutunlaisia.

Tiina Heikkilä,fil.yo

Mitä mieltä sinä olet? Onko näin? Pitäisikö valmistumisa

ikoj

a ly

hent

ää va

i ei?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

On vaarallista, että nuoret nielevät nopean valmistumisen autuuden syötin, sillä nopea valmistuminen tarkoittaa useimmiten tiukkaa opiskelua ilman työkokemusta.

Aviisin uskollisin mielipidekirjoittaja on 87-vuotias Yrjö Saraste, mutta tämän pitäisi ol-la ylioppilaslehti. Nuo-ret, ryhdistäytykää!

Onko yrittäjyysuravaihtoehto?

koMMentoI WWW.aviisi.fi Aviisi 18.2.2011 23

Mitä mieltä sinä olet? Onko näin? Pitäisikö valmistumisa

ikoj

a ly

hent

ää va

i ei?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Ylioppilaskunnan kuulumisia nyt myös osoitteessa tamyblogi.wordpress.com!

Haluanpa sanoa Kulmahuone ihan naamat

Miikka Mörö, 24, vuorovaikutteinen teknologiaEhkä. Yrittäjyys kiinnostaa, jos

mahdollisuus tulee, mutta se ei ole suunnitelmissa.

Maarit Ruotsalainen, 21, sosiaalipolitiikka

Kyllä se on. Yrittäjyys on kannanotto, että haluaako itse tehdä jotain vai alistua tarjottuihin vaihtoehtoihin.

Ville Autio, 23, tietojenkäsittely

Ei ole. Ei ole sellaista poltetta asiaan.

Jannu Puro, 34, yritysjuridiikka

Ei. Jos tekee yötä päivää töitä ja silti on nälkä, kannattaako se?

Johannes Turunen, 22, alue- ja kuntajohtaminen

Ehkä on. Ala on vähän sellainen inno-vatiivinen, että yksityisyrittäjänä voisi

tehdä töitä.

Utopiapaperi

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Tiesitkö, että ylioppilaskuntasi ajaa pe-rustuloa virallisena linjanaan? Edus-tajisto hyväksyi kokouksessaan viime

vuonna valmistellun perustulopaperin. Ta-my on virallisesti sitä mieltä, että perustulo on paras opiskelijan toimeentuloratkaisu.

ihmeellistä, että yleensä konsensushakui-nen ja laimea edari hyväksyy perustulon kaltaisen äärilinjauksen. Nukkuuko opposi-tio, kun hyväksytyssä paperissa ei ole edes perustulon rahoituksesta yhtään mitään?

Pitkät perustelut löytyvät kyllä, mutta ar-gumentit ovat täysin samoja kuin kymme-nissä muissa perustuloutopioissa. Ehkä seu-raavassa perustulopaperissa opintopisteet-kin linjataan vastikkeettomaksi perusoikeu-deksi?

alli pohtii, miksi perustulovaatimukset jul-kaistaan nyt. Jakovaraa ei ole minkään po-liittisen suuntauksen mielestä eikä tule ole-maan. Ja jos perustulo tulisikin halvemmak-si, on mahdotonta saada ketään uskomaan sitä nykytilanteessa.

Harakoille menee, mutta ei kuitenkaan tai-da olla ihan helmiä sioille.

Onko yrittäjyysuravaihtoehto?

Otin täältä Yrittäjäpäivien yhdeltä tis-kiltä tällaisen mandariinin, eikä sen pehmeysaste kyllä nyt miellytä. Si-

nänsä kyllä hävettää valittaa ilmaisesta tuot-teesta.

Hedelmätarjonta on kuitenkin kiitoksen arvoinen, sillä kaikilla muilla on tarjottava-na lähinnä karkkia.

Karri Kuusela, 28, puheviestintä

Oli vuosi 1992 ja Suomi kärvisteli laman kouris-sa. Valtion budjettivaje oli auennut ennätyk-sellisiin mittoihin, ja hallitus yritti epätoivoi-sesti löytää uusia säästökohteita ja tulonläh-teitä.

Riitta Uosukaisen johtama opetusministeriöllä oli muka-via terveisiä opiskelijoille: osallistutte säästötalkoisiin luku-kausimaksujen muodossa. Maksuja esitettiin paitsi yliopis-toihin, myös lukioihin ja ammattikouluihin.

Opiskelijaliike laittoi raivokkaasti kapuloita rattaisiin. Lo-battiin päättäjiä, kirjoitettiin yleisönosastoihin ja organi-soitiin mielenosoituksia. Suomen Lukiolaisten Liiton ”Älä maksa lukukausimaksua” -tarroja kiinnitettiin sähkötolp-piin ympäri Suomea. Mutta haukuista huolimatta lukukau-simaksujen karavaani jatkoi kulkuaan selvittäen tiensä läpi ministeriöiden ja hallituksen.

Tuli joulukuu, ja lamabudjetti odotti yhä eduskunnan kä-sittelyä, kun vaikeista leikkauksista ei päästy yksimielisyy-teen. Opiskelijat saivat sivistysvaliokunnan puolelleen, mut-ta eduskunnan vahvistaman talousarvion puuttuessa halli-tuksen esitys toimisi väliaikaisena budjettina. Esitys, johon sisältyi lukukausimaksujen käyttöönotto yliopistoissa ta-voiteajan ylittäneille ja kahta tutkintoa suorittaville opiske-lijoille 1.1. 1993 alkaen.

Suomen ylioppilaskuntien liitolla oli kuitenkin vielä yk-si ässä hihassaan. Se valitti oikeuskanslerille vedoten muun muassa hallitusmuotoon, tasa-arvolakiin ja YK:n ihmisoi-keussopimuksiin. Kansleri pyysi lausuntoja, lueskeli nii-tä joulunpyhät ja antoi lopulta uudenvuoden aatonaattona päätöksen SYL:n hyväksi: ei lukuvuodeksi läsnäolevaksi ilmoittautuneille opiskelijoille voi asettaa maksua jälkikä-teen. Lukukausimaksut oli torpattu kaksi päivää ennen nii-den käyttöönottoa.

Miten olisi käynyt ilman SYL:n valitusta? Vaikea sanoa, mutta vertailukohtia voi hakea Englannista, jossa 1990-lu-vun lopussa käyttöönotetut vaatimattomat maksut ovat nyt nousseet jopa kymmeneentuhanteen euroon. Kun pahalle antaa pikkusormen, se vie koko käden.

Se 90-luvusta. Nyt on vuosi 2011, valtion budjettivaje hi-poo ennätyslukemia eikä Nokiastakaan ole enää vetoapua taloudelle enempää kuin 90-luvun alus-sa. Tuskin siis onkaan ihme, että ehdotukset lukukausimaksuista ovat taas saaneet jalansijaa.

Ylioppilasliike on jo reagoi-nut asiaan, mutta viime kä-dessä ratkaisun tekee huh-tikuussa valittava eduskun-ta. Siksi: opiskelija, muis-ta äänestää ehdokasta, joka on sitoutunut maksutto-man koulutuksen turvaa-miseen.

Ilkka Tiensuu

P.S. Linkki jutun taustamate-riaaliin löytyy Tamyn upouu-desta blogista, jonne ilmes-tyy myös paljon muuta mie-lenkiintoista tietoa:tamyblogi.wordpress.com

Kuinka Suomi vältti lukukausimaksut?

kIrjoIttaja on taMyn haLLItuksen Puheenjohtaja 2011

Hallituksen päätöksetHALLITUS 7/TILIKAUSI 2011 10. helmikuuta 2011

- nimesi Kati Rajalan opiskelijajäseneksi yliopiston henki-löstöohjelmaa valmistelemaan työryhmään.

- nimesi hankeohjausryhmään Jutilan, Markkasen, Mikko-sen, Perunkankaan, Immosen, Tiensuun, Suhosen, Ala-Orvolan, Mäkelän, Tuomisen, Viljarannan, Mäkeläisen, Pietilän, Vanhasen ja Voutilaisen.

- otti vastaan ulkoasianministeriön 10.12.2009 päivätyssä päätöksessä (HEL7203-312) mainitun kehitysyhteistyö-tuen ja sitoutuu noudattamaan ministeriön asettamia kehitysyhteistyötukea ja sen käyttöä koskevia ehtoja.

- päätti äänin 4-3 myöntää Staabi ry:lle 100 euroa projek-titukea

- myönsi projektitukea 300 euroa Spatikka ry:lle- palautti internetsivujen toteuttajan valintaa koskevan asian valmisteluun ja ohjeisti sektoria lisäselvitysten suhteen.

- evästi Tamyn piirissä toimivia yhdistyksiä siten, että hallitus toimii toiminta-avustuksia ja projektitukia myöntäessään siten kuin Puoluelain 8 b §:n on kirjoitettu eikä myönnä edellä mainittuja tukija puoluepoliittisille yhdistyksille.

- nimesi yritysyhteistyötoimikuntaan seuraavat henkilöt: Laura Valli, Olli Rautiainen, Mikko Kutinlahti, Päivi Kallio, Jonna Kangas, Riikka Tuomi, Markus Nieminen, Antti Johansson, Pauliina Leimu, Joona Huovinen, Sanna Kämäräinen ja Jaakko Mustakallio. Lisäksi hallitus nimeää toimikunnan puheenjohtajaksi hallituksen talous- ja yritys-yhteistyövastaava Jouni Markkasen ja sihteeriksi Eero Raittilan. Toimikunnan kausi kestää vuoden 2011 loppuun.Toimikunta palkitaan työstään viidellä prosentilla suhde-toiminta-koordinaattorin solmimien sopimusten tuloista.

- nimesi talousjaostoon seuraavat henkilöt: Mikko Aalto-nen, Touko Berry, Antti Johansson, Jaakko Mustakallio,

Markus Nieminen, Heikki Soininen, Hanna Surakka.- valtuutti Ilkka Tiensuun edustamaan Tamya UtaSportin perustamiskokouksessa.

- kutsui koulutuspoliittisen sihteerin sijaisiksi hakeneista haastatteluun Mikko Aaltosen, Timo Perälän ja Mirva Tossavaisen.

- valitsi jäsenkyselyn tekijäksi Susanna Hartikaisen.- päätti tarjota kv- sihteerille 100 % työaikaa (37,5 h/vko) ja sen mukaista ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän mu-kaista palkkaa ja valtuuttaa pääsihteerin ja puheenjoh-tajan uusimaan kv- sihteerin työsopimuksen muutoksen mukaiseksi.

- valtuutti pääsihteerin työtuoliostoksille enintään 800 eurolla (Investoinnit 1221).

- päätti muistaa Vaasan yliopiston ylioppilaskuntaa kortil-la vuosijuhlan johdosta.

HALLITUS 5/TILIKAUSI 2011 3. helmikuuta 2011

- valitsi opiskelijaedustajiksi opetusneuvostoon kaudelle 2011-2014:Veera Kaleva varalla Tiina Heikkilä Mervi Eskelinen varalla Mikko KutinlahtiTimo Perälä varalla Jouni Markkanen

- hyväksyi ylioppilaskunnan linjaukset yliopiston koulutus-uudistukseen.

- avasi haun kahden kääntäjäharjoittelijan palkkaamista varten. Hakuaika päättyy 17.2. kello 16.

- nimesi kehy-viikon valtakunnalliseen ohjausryhmään Laura Markkasen ja kehy-viikon tulevan koordinaattorin.

- päätti toiminta-avustustyöryhmän jäsenten kokouspalk-kioksi 10 EUR palkkio per toimintaavustustyöryhmänko-kous.

- päätti myöntää projektitukea 43,89 EUR ESN Fintille.- Päätti palauttaa Staabi ry:n projektitukihakemuksen valmisteluun lisäselvitysten saamiseksi.

- myönsi projektitukea BOSA ry:lle 300 euroa.- täydensi järjestöstrategiatyöryhmää Ilkka Tiensuulla.- totesi edellisessä kokouksessa pöydätyn Kaukosen ano-muksen palkattomasta vapaasta tulleen tarpeettomaksi toimittajan irtisanottua työsuhteensa.

- päätti Aviisin henkilöstöresurssoinnista maalis-huhti-kuun 2011 osalta, siten että maalishuhtikuulle ei palkata toimittajaa vaan käytetään avustajabudjettia. Lisäksi viedään asia edustajistolle tiedoksi.

- Päätti esittää edustajistolle, että se valitsee keskusvaa-lilautakuntaan seuraavat henkilöt ja täydentää loput varajäsenet: varsinainen vara Mirva Tossavainen, Minna Räsänen, Salla Heikkinen, Liina Härkönen, Juho Karvinen, Gritten Naams, Risto Niemikari, Laura Markkanen

- päätti esittää edustajistolle, että se valitsee Tampereen ylioppilastalosäätiön valtuuskuntaan seuraavat henkilöt ja täydentää loput varajäsenet: Timo Perälä, Jussi Aalto-nen, Mirva Tossavainen, Joona Huovinen, Joel Linnainmä-kiSalla Heikkinen, Liina Härkönen, Laura Markkanen, Hanna-Riikka Roine, Pieta Hyvärinen, Varpu Jutila, Tiina Heikkilä, Virve Valtonen, Gritten Naams, Veera Ikkelä, Veera Kaleva, Pyry Hurula, Mikko Kutinlahti, Ralf Åberg, Jouni Markkanen

- esittää edustajistolle, että se valitsee TOASin valtuuskun-taan seuraavat henkilöt ja täydentää loput varajäsenet: TOAS:, Pieta Hyvärinen, Laura Markkanen, Antti Johans-son, Joona Huovinen, Veera Ikkelä, Antti Hiitti, Gritten Naams, Stefano de Luca, Matleena Mikkonen, Pyry Huru-la, Ralf Åberg, Veera Kaleva

- päätti muistaa Oulun yliopiston ylioppilaskuntaa kortilla vuosijuhlan johdosta ja että lahjoitetaan 20 euroa OYY:lle.

- päätti muistaa Åbo akademis stundentkåria kortilla vuosijuhlan johdosta.

- päätti lähettää Boomi ry:n vuosijuhlaan Jouni Markkasen Tamyn edustajana.

Tapahtuu JÄRJESTÖSIHTEERI kERToo, mITÄ ylIoppIlaSkunnaSSa TapaHTuu.

lÄHETÄ TapaHTumaTIEToSI oTsikolla puffi oSoITTEESEEn jarjesTosiHTeeri @Tamy.fi. aInoaSTaan opISkElIJaToImInTaan lIITTyvÄT mEnovInkIT JulkaISTaan. avIISI pIdÄTTÄÄ oIkEudEn muuTokSIIn.

Aviisi harrastaa kulttuu-YLIOPPILASKUNTAKAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa www.tamy.fi

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Tea Hoffren, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

HallitusIlkka Tiensuu, pj, 050 - 36 12 845Gritten Naams, 045 - 77 50 5212Jouni Markkanen, 045 - 77 50 5213Laura Markkanen, 045 - 77 50 5215

Veera Ikkelä, 045 - 77 50 5214Veera Kaleva, 044 - 36 10 213Pieta Hyvärinen, 045 - 77 50 5210Tiina Heikkilä, 045 - 77 50 5211

PalvelutLainopillinen neuvonta, 044-36 10 300

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15

Käy lukemassa Tamyn uutta blogia! tamyblogi.wordpress.com

BloGI24 Aviisi 18.2.2011

Kaikki jotka haluavat auttaa, käsi alas! Punaisen Ristin Veripalvelu järjestää veren-luovutuksen ke 23.2. klo 11–16 Tampereen yliopiston Päätalon

juhlasalin yläaulassa.

Yhdenvertaisuuskoulutus ainejärjestötoimijoille ke 23.2. klo 16-18 ls. Linna K109. Asiaa

esteettömyyden, tasa-arvon ja seksuaalivähemmistöjen huomioimisesta toiminnassa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: soposihteeri@tamy.fi

edustajiston terveiset

Vuoden ensimmäinen edusta-jiston kokous pidettiin 9.2. klo 16 alkaen luentosalissa Pinni A1081. Kokouksessa muun mu-assa hyväksyttiin Tamylle perus-tulopaperi sekä nimettiin jäsenet syksyn edustajistovaalien kes-kusvaalilautakuntaan, ylioppi-lastalossäätiön valtuuskuntaan ja TOASin valtuuskuntaan. Ylioppilastalosäätiö on Kauppa-katu 10:n kiinteistöä hallinnoiva säätiö, jossa päätösvalta jakaan-

tuu Tamyn ja Tampereen teknil-lisen yliopiston ylioppilaskun-nan TTYY:n kesken. TOAS:n ylin päättävä elin on 26-paikkainen valtuuskunta, jossa Tamylla on kahdeksan paikkaa. Valtuuskun-tien tehtävinä on mm. hyväksyä tilinpäätös ja talousarvio sekä valita hallitus.

Antti Johansson,edustajiston vpj.

Tule kuulolle 24.2. klo 16!

Ympäristöjärjestö Dodo ja Tam-pereen yliopiston ylioppilaskun-ta (Tamy) järjestävät kaupunki- ja kampusviljelystä infotilai-suuden torstaina 24.2. klo 16-18 yliopiston Linna-rakennuksen salissa 106 (alin kerros, portai-den takana, esteetön tila).

Dodon ja Tamyn edustajat ker-tovat kaupunkiviljelyn ideasta ja toteutuksesta sanoin ja ku-vin sekä esittelevät viime vuo-den menestyksekästä kampus-viljelyprojektia, jolle on luvassa

jatkoa ensi kesänä. Tilaisuus on avoin ideoinnille, keskustelulle ja kysymyksile. Tarjolla pientä syötävää. Tervetuloa! Viestiä saa välittää!

LisätietojaPieta Hyvärinenpieta.hyvarinen@tamy.fi

Jenni Raninenjenni.raninen@uta.fi

Ps. Muista tsekata myös valo-kuvanäyttely kampusviljelmiltä Linnan ala-aulasta tällä ja ensi viikolla!

Kiinostaako kaupunkiviljely?

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

kommEnToI WWW.aViisi.fi Aviisi 18.2.2011 25

TAMYPEDIAAvoin tietopankki

ylioppilaskunnan

touhuista osoitteessa

www.tamy.fi/tamypedia

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 18.02. Happoradio 15 e / 13 e*

La 19.02. Bigpop Special: T-Klubi Grand Opening Live: Risto, Radical Ninja Dj:t Sami & Riku, ovet klo 21, show klo 22 alkaen. 7 e / 5 e (klo 24 jälkeen) / 4 e (Tamyn jäs. Ennakko Juvenes kirjakauppa)

Ti 22.02. Fatboy (Swe) + support Sweet Jeena and her Sweethearts 15 e / 13 e*

Ke 23.02. Naurunpaikka Stand Up -klubi – nousevat tähdet Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 6 e*

To 24.02. Sparzanza (Swe) + support Black Star Halo. 20 e / 16 e (ennakko Tiketti) ei Vip!

Pe 25.02. Pariisin Kevät 14 e / 12 e*

La 26.02. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t! Dj Muggsy, Dj Jersey Smooth, Dj Shorty Green & Dj Aku-Setä, klo 23–04. 5 e / 3 e (opiskelijakortilla)

Ke 02.03. Big Fella Entertainment proudly presents: Bottles Up! Live: Taz (UK), Jimmy Smallz, DJs: Bad boy, Nestar, Mister Hustla + guest DJs 7 e, ei Vip!

To 03.03. Mikko Pohjola 7 e / 6 e*

Pe 04.03. Lemmenpyssyt 10 v! + Kotoisat Sävyt 5 e, ei Vip!

La 05.03. Naurunpaikka 957 Stand up -klubi Arimo Mustonen, Pete Kosonen, 12 e*. Ovet klo 18.00, show klo 19.00.

La 05.03. Off The Hook 3 Year B-Day Party Plauge Dj’s Herman Pride, Nikola Tesla, Dalion & Vixen Vj, klo 23–04. 5 e / 3 e (opiskelijakortilla)

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, ja viikolla 20–02. Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

26 Aviisi 18.2.2011

Suomi aloittelijoille Ehkäisevän iskun doktriini

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

www.aviisi.fi,

aviisi@uta.fi

Tuurin lahja maailman silmäpusseille, kyläkauppias Vesa Keskinen kirjoittaa novellin “suomalaisesta naisesta”. Aviisi ei malta odottaa!VAIHDE VAPAALLE

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

www.aviisi.fi,

aviisi@uta.fi

Suomesta tahdotaan tehdä savuton vuoteen 2040 mennessä.

Pullojen keräysKesäiltoina rahaa lojuu ympäri kau-pungin puistoja, jonne olutta nauk-kaileva paheellinen nuoriso syytää tyhjät tölkit ja pullot. Sitkeä kaupun-kilegenda kertoo eräästä rispautunei-den jääkiekkokassien kanssa kulke-vasta pitkän linjan säilytysastiayrittä-jästä, joka olisi jo markka-aikoina ke-rännyt miljoonaomaisuuden liiketoi-minnallaan.

Seuraan testiviikon ajan tarkas-ti ympäristöä ja tongin jopa parit ros-kikset. Talvi tuo kuitenkin haasteen-sa, kun ulkojuopottelijat eivät kerään-ny isoiksi laumoiksi, ja viikon tulos on vain pari hassua puolen litran pul-loa. Keräilybisnes on nykyään myös äärimmäisen kilpailtu ala, kun pullo-mummot tulevat repimään puolitäy-det tölkit suoraan käsistä. Uuden yrit-täjän on vaikea tunkeutua markki-noille. Alan epäilemään jonkinlaista

kartellisopimusta. Vähittäiskaupassa työskentelevä

Valdemar vahvistaa epäilyt.”Ihmiset sitkeästi tuovat tänne Lid-

lin ja Alkon pulloja, vaikka ne mene-vät meillä roskiin. Olen sopinut ystä-väni kanssa, että laitan pullot sivuun ja hän tulee viemään ne oikeaan osoit-teeseen. Hän saa palautuksesta rahat ja roskan määrä vähenee”, Valdemar kertoo sopimusjärjestelystä.

Teen samanhenkisen sopimuksen erään mökkiviikonlopun tuotoksis-ta. Isommalle miesporukalle mallas maistui, ja saan pari säkillistä kaup-paan vietävää. Lähes kaikki sulaa kui-tenkin matkakuluihin, eikä tuottoa synny. Pysyvän tulon lähteeksi var-sinkaan talviaikaan pullobisnekses-tä ei selkeästi ilman hyviä sopimus-kumppaneita ole.

Sijoitus: 28,85€Tuotto: 29,15€

KatusoittoTampere teki joitakin vuosia sitten kulttuuripäätöksen, jossa ennen lu-vanvarainen katusoitto vapautettiin kaikille. Tampereen kaupungilta ker-rotaan joitakin ajallisia rajoitteita vie-lä olevan, mutta kaikilla kaupungin omistamilla katualueilla musisointi on mahdollista, jos ei yritystoimintaa häiritse. Suuntaan siis kadulle kans-saihmisiä ilahduttamaan muutaman roposen toivossa.

Vähäistä soittotaitoa koitan korva-ta ulkoisella performanssilla. Poppa-ritähti Samanha Foxin anteliaan ju-listeen esillepano osoittautuu hanka-laksi. Soittopelinä toimii lainattu 80-luvun uutuus, Casio VL-1 ja maagi-nen one key play. Yhtä nappia rytmik-käästi painelemalla kone tekee melo-diat soittamansa rytmin päälle. Ohi-kulkijat eivät mikropiirin tuottamas-ta metelistä vaikutu. Edes kilpaile-va, näyttäviin esiintymisasuihin pu-keutunut ja selkeästi päihtynyt rytmi-ryhmä ei ota minua vakavasti. Testi-päivää edeltävänä yönä on taas rikot-tu pakkasennätyksiä, joten kylmä tu-lee varsin pian. Vain perseristeenä toi-mivat Aviisit estävät täydellisen syvä-jäätymisen. Kun puolen tunnin pim-puttelulla ei hattuun kerry yhtä aino-ata kolikkoa, luovun leikistä.

Soittotaitoiselle katumuusikon ura voi kuitenkin poikia rahan lisäksi myös muita työtarjouksia. Nykyään menestyvä muusikko Jussi bongattiin aikanaan kadulta vakijazzariksi pu-biin. Säästöön asti katusoitosta saatu-ja tuloja ei riittänyt.

”Olimme kaverin kanssa soittamas-sa asematunnelissa. Paikalle pyöräh-tänyt keski-ikäinen leidi ilmoitti suu-reen ääneen, kuinka hyvillään hän oli siitä, että nuoret miehet täällä musi-soivat eivätkä notku puistossa juo-massa kaljaa. Hän heitti setelin kita-rakoteloon, ja mamman poistuttua me löimme salkun kiinni ja lähdimme os-tamaan ansaitulla rahalla olutta lähi-kaupasta”, Jussi muistelee uransa ko-hokohtaa.

Sijoitus sekä soittimeen ja ajallises-ti soittotaidon hankkimiseen on suuri, eikä talviaikainen katumusisointi ole kovin miellyttävää. Sijoituskohteek-si ei katumuusikon urasta siis ole, elä-mäntavaksi ehkä.

Sijoitus: 0€Tuotto: 0€

KirjakeinotteluSecond hand –kauppa on hyvästä pait-si taloudelle, myös ympäristölle. Eri-laisia käytettyjä artikkeleita vaatteista kodinkoneisiin voi kaupitella kirppu-torien lisäksi nykyään helposti myös netissä. Testitavaraksi valitsin kirjan, sillä läpikahlattuja teoksia opiskeli-joiden nurkista luulisi löytyvän. Ihan mikä tahansa opus ei kuitenkaan käy kaupaksi.

”Esimerkiksi kirjakerhojen tuotteet tai tietosanakirjat eivät kelpaa”, ker-too pitkän linjan antikvariaattiyrittä-jä Hannu Peltonen.

”Maailmanluokan kaunokirjallisuus, varsinkin Tammen keltainen kirjasto, ja 70-luvun kulttikirjallisuus käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi. Myös

Ahkera ansaitsee?

Työpaikkoja ei kaikille halukkaille riitä, mutta yritteliäs keksii uusia bisnesmuotoja.

JUHO-MATTI PAAVOLA, TeksTI & sePPO HONkANeN, kUVA

kOMMeNTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 18.2.2011 27

Otso Höglund

Kuinka monta toimittajaa tarvitaan vaihtamaan säh-kölamppu? Yksi, mutta koulutetaan varmuuden vuoksi neljä. Tämä on Journalisti-lehden mukaan alalta vapau-tuvien työpaikkojen ja koulusta valmistuvien suhde.

Pekka Pekkala kirjoittaa media-alan tulevaisuudesta 7. helmikuuta HS:ssa.

Erityisesti isot ja arvostetut työpaikat käyttävät nuor-ten media-ammattilaisten suurta määrää ja loputonta kunnianhimoa tylysti hyväkseen. Valmistaudu sarjaan lyhyitä, määräaikaisia työsopimuksia ja kuuntelemaan pomojen luovia selityksiä siitä, miksi juuri nyt sinua ei voida vakinaistaa.

Pekka Pekkala jatkaa kirjoitustaan media-alan tulevaisuudesta 7. helmikuuta HS:ssa.

Tietokoneet ovat sotkeneet toimitusten työnkuvia 80-luvun lopusta alkaen, ja sille ei näy loppua. Viimeisin villitys on juttujen teko sen mukaan, mitä ihmiset ha-kevat Googlesta. Pienet, mitä hassuimpiin Googlelta kysyttyihin asioihin vastaavat jutut ovat amerikkalai-sen Demand Median erikoisalaa. Sisältötehdas mak-saa vitosen jutusta ja ylpeilee sillä, että se sentään vie-lä maksaa juttupalkkioita.

Aviisi siteeraa vielä lisää Pekka Pekkalan kirjoitusta media-alan tulevaisuudesta.

Aviisissa horistiin helmikuussa 1991 sodasta ja rauhasta.

In the heat of ´91

Vieraisiin pöytiin

Otso Höglund

Tuurin lahja maailman silmäpusseille, kyläkauppias Vesa Keskinen kirjoittaa novellin “suomalaisesta naisesta”. Aviisi ei malta odottaa!

Suomesta tahdotaan tehdä savuton vuoteen 2040 mennessä.

Ahkera ansaitsee?tuoreempi tavara kelpaa, jos se muis-tetaan vielä parin vuoden päästä.”

Kaikkinensa lista on liian pitkä la-deltavaksi puhelimessa, joten käyn ohjeiden mukaan nettisivuilla kat-sastamassa haluttujen kirjojen lis-tan.

Kodin kirjallisuusvarastot on käy-ty nopeasti läpi, eikä niitä myymäl-lä ole mahdollista pysyviä tuloja saa-da. Päätän koittaa kolmannen kä-den kauppaa ja listan kanssa et-siä kirpputoreilta vanhoja teok-sia, joita voisi myydä eteenpäin. Palkkaan myös lisähenkilöstöä, sillä kihlattuni kiertää ahkeras-ti kirpputoreja kirja-aarteiden perässä.

Hän osuukin kultasuoneen ja löytää pari harvinaista ja haluttua perhokalastus-kirjaa kirppikseltä. Laitan kirjat myyntiin alan suosi-tuimmalla nettifoorumil-la, ja muutamassa tun-

nissa saan kymmeniä viestejä ha-lukkailta ostajilta jopa puhelimitse, vaikka numeroani en netissä ole an-tanut. Lopulta kauppaan kirjat tutul-le kaverihintaan, vaikka enemmän-

kin hilloa olisin niistä irronnut.

Voittoprosentti on silti lähes win-capitaalisissa lu-

kemissa, mutta kirjakeinotteluun

tarvitaan rautai-nen ammattitaito.

Itse kalastushar-rastajana tiesin

kirjat ja niiden suosion, mutta kokemattomam-malta tilaisuus olisi voi-nut mennä sivu suun. Riskit ovat siis suuret, mutta niin ovat voit-tomarginaalitkin.

Sijoitus: 16€Tuotto: 45€

Aviisi kokeili katusoittoa 80-luvun syntetisaattorilla. Taloudelliset tulokset jäivät laihoiksi.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

PETTERI KARI on graduvaiheen opiskelija, joka joutuu elämään avovaimonsa siivellä

WWW.AVIISI.FI

Olkaa hedelmälliset, lisään-tykää ja täyttäkää maa. Näin valtaapitävät toitotta-vat vuodesta toiseen nuo-rille opiskelijoille.

Ajatuksena lapsiperheen perusta-minen opiskeluaikana kuulostaa kyl-lä houkuttelevalta. Koko perheellä on

enemmän aikaa yhdessä, sillä ison osan opinnoista voi suorittaa etä-nä kotona.

Jossakin kohtaa legot eivät kui-tenkaan osu ollenkaan päällekkäin.

Opiskelijat eivät lisäänny toivotus-ti. Muutenkin lapsiperheiden osuus on

Suomessa koko ajan laskussa samal-la kun keskimääräinen synnytysi-

kä pyörii jossain 30 ikävuoden hu-jakoilla. Samalla suomalaiset nuo-ret opiskelevat pitkään. Arvatkaa vaan missä OECD-maassa opis-kellaan eniten ja pisimpään?

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän mukaan opintotuella elävän opiskelijalap-siperheen taloudellinen tilanne on tiukka ja opiskelu sivutoimi-sempaa kuin muilla opiskelijoilla.

No shit Sherlock!Suhteessa on säröjä monella ta-

paa. Mitä järkeä siinä on, että opis-kelijalla, jolla on lapsi tai

useampi, ajautuu

suoraan yleisen asumisli-sän pariin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, et-tä lapsen saaminen voi johtaa asumisen tuen menetykseen kokonaan.

Viisas opiskelijaper-he muuttaa tässä vaihees-sa erilleen. Tai ainakin viral-lisesti. Ei olekaan ihme, että per-heelliset opiskelijat kikkailevat papereil-la itselleen haamueroja ja Poste Restante

-osoitteita – vain jotta tulot eivät romah-taisi. Perhe voi myös uskotella olevansa kämppissuhteessa. Tässä tilanteessa pi-tää muistaa kuitenkin asennuttaa lukot kaikkiin oviin, jotta Kelassa uskottaisiin, että asunnossa kaikki pyörii täysin siveel-listen normien mukaan.

Usein viimeinen oljenkorsi on kunnalli-nen toimeentulotuki. Vai onko? Toimeen-tulotukea myönnettäessä arvioidaan en-sin mahdollisuus opintolainan ottoon. Sen jälkeen lasketaan koko perheen yh-

teenlasketut menot. Ai niin, lapsilisähän lasketaan myös tuloksi, joten se vaikuttaa suoraan toimeentulotukeen. Noh, auto-marketissa voi olla vielä duunipaikka tar-jolla. Perustapa perhettä ja opiskele vielä lisäksi.

Välillä perheessä toinen opiskelee ja toi-nen käy töissä. Vaarana on opiskelevan osapuolen jääminen täysin tukiverkon ul-

kopuolelle, jos vaikka sattuisi val-mistumaan tai tukikuukaudet

loppuvat kesken. Tilantees-sa työssäkäyvä joutuu omin rahoin tukemaan opiske-levaa, mikäli perheen yh-teenlasketut tulot ovat lii-an suuret, mikä ei todella-

kaan tarkoita, että ne olisi-vat suuret.Miten ihmeessä voidaan

kuvitella opiskelijoiden halua-van perustaa perheitä? Parisuhteen

ja lapsen hankkimisen sijaan opiskeli-joita kannustetaan lähinnä muuttamaan erilleen ja tekemään töitä opintojen ohel-la, jotta tulotaso säilyisi sinkkuaikojen ta-solla. Porkkanan sijasta pariskuntia hut-kitaan kepillä oikein olan takaa.

Sama opetusministeriön asettama työ-ryhmä, joka totesi että opiskelijalapsiper-heet ovat kusessa, ehdotti taannoin myös opintorahaan huoltajakorotusta. Sitäpä ei näy eikä kuulu. Tuskin sekään auttaisi kuitenkaan selventämään parhaassa las-tentekoiässä olevien opiskelijoiden seka-vaa suhdetta tukiviidakkoon.

28 Aviisi 18.2.2011

Opiskelijat pakotetaan eroamaan – paperilla

Mitä mieltä sinä olet? Mikä sinua rassaa? Kuinka as

iat p

itäi

si o

ikea

sti hoitaa?

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Nuorten pitäisi tehdä lapsia, mutta tukijärjestelmä ei kannusta edes muuttamaan yhteen.

TFF_Aviisi.indd 1 16.2.2011 10:41:29

ESPAN KUPONKITARJOUS

Paahdetulla mäskileivällä keittiömme valmistama Limou-sin härän jauhelihapihvi, kruunataan sienikastikkeella. (myös kasvispihvillä)

Kauppakatu 16www.esplanadi.fi

Esitettävä tilattaessa, voimassa 28.4.2011 asti.

METSÄSTÄJÄN LEIPÄ +PLEVNAN TUMMA 0,5l / LIMU

10 e(norm. 16,70)