Betoni 2 2011

betoni 1 20102

2 2011

BET1102_Kansi 27.6.2011, 15:392

2 2011 1

2 2011

SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 81. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 15 650 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, [email protected], RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherBetoniteollisuus ry –Construction Product Industry, RTT ryPL 381, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 12 991telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTkT Anna KronlöfTkT Jussi MattilaDI Seppo PetrowDI Petri KähkönenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]äBetoniteollisuus ry:n jäsenyritykset:Paula Karvonentel. +358 (0)9 1299 401gsm + 358 (0)50 376 2005telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssa Print

Kansi – CoverHelen of Troy, graafisella betonillatoteutettu teos Opiskelija-asunnot Oy JoensuunEllin julkisivussa. 2011.Kuvataiteilija Maria Mughal. Kuva: Maria Mughal

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceKIKKAILUA KILOWATEILLA 7Jussi Mattila – Playing tricks with kilowatts

Graafista betonia –”SISARET” JUHLISTAVAT JOENSUUN ELLIN 840-VUOTISTAIVALTAMaria Mughal, Sirkka Saarinen – “Sisters” – A work of art in graphic concrete

KATTOTIILI KESTÄÄ KATSEEN JA KULUTUKSEN 14Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto – Impressive tile roofing resists wear

PULLOTALOJEN ENCORE – VAI SITTENKIN VASTA DEBYYTTI ? – KOLUMNI 19Jussi Mattila

OMAKOTITALO KERROSTALOSSA 20Madis Eek – A single-family house within an apartment building

SKOTLANNIN PARLAMENTTITALO, EDINBURGH, SCOTLAND 26Pertti Vaasio, rakennusarkkitehti Ria – Scottish parliament building

BETONIMESTARIT VIE ELEMENTTIOSAAMISTA INTIAAN 33Risto Pesonen – Finnish prefabrication expertise in India

BETONIMESTARIT STOCKHOLMSARENAN ENSIMMÄINEN 34SUOMALAINEN VOITTAJA– Onnistunut elementtitoimitus varmistaa nopean rakennusajanRisto Pesonen – Large delivery of prefabricated concrete structures for Stockholmsarena

REUNAKIVET JA BETONIKAITEET PAIKALLAVALUNA 40Toimitus, Betoni

BETONITEOLLISUUS KOHTI SULJETTUA KIERTOA 42Sampsa Heilä – Concrete industry moves towards a closed cycle

PURKUBETONI HYÖDYNNETÄÄN, MUTTA VIELÄ YKSIPUOLISESTI 46Riikka Vakkuri – Limited applications for reuse of demolished concrete

”YHDESSÄ” VOITTI JULKISIVUYHDISTYKSEN 52KERROSTALON KORJAUKSEN IDEAKILPAILUNMaritta Koivisto

TURKULAISEN ASUNTO OY RASKINTORNIEN JULKISIVUREMONTILLE 58ENSIMMÄINEN JULKISIVUREMONTTI 2010 -PALKINTORiina Takala

PRO TEEKKARIN TARINA 60Petri Janhunen – Pro Teekkari

HENKILÖKUVASSA – PIA RÄMÖ 62Sirkka Saarinen

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 64

BETONITEOLLISUUS RY:N JÄSENYRITYSTEN TUOTE- JA VALMISTAJATIETOJA 74

Beto

n ika

ttotii

li

Sko t

lan n

in p

a rla

me n

ttita

lo

Beto

n in

kie r

räty

s

BET1102_01 Sisalto 27.6.2011, 16:381

2 201188

Elokuussa 2011 valmistuvan Opiskelija-asunnot OyJoensuun Ellin uusimman kohteen harjannostajai-sia vietettiin toukokuun lopulla. Samalla paljastet-tiin Joensuun Ellin 40-vuotista taivalta juhlistavanäyttävä taideteos ”Sisaret”. Sen muodostaa kuva-taiteilija Maria Mughalin toteuttamat kolme julkisi-vuseinää “Poem”, “Nature” ja “Helen of Troy”, joi-den lähtökohtana ovat Mughalin naisaiheiset maa-laukset. Teos on toteutettu graafisella betonilla.

Leinikkitie 4 on matalaenergiatalokohde. Tontiltapurettujen, 1963 valmistuneiden rivitalojen tilallevalmistuu nyt 79 uutta opiskelija-asuntoa. Talotovat kaksikerroksisia, porrashuoneilla toisiinsa kyt-kettyjä ja perusmuodossaan kahdeksan asunnonnoppia. Taloja on kolmessa ketjussa yhteensä 11noppaa. Kerrosala on 4500 m2 ja tilavuus 13900 m3.

Asunnot ovat yksiöitä ja kaksioita, neljässä kaksi-ossa on myös sauna. Talot ovat rapattuja ja harjakat-toisia, väritys noudattelee ympäristön väriskaalaa.

Hanke on ollut mukana ARAn Asumisen Uudis-taminen 2009 - 2012 -projektissa. Joensuun Ellinosalta projektissa kehitettiin pientalovaltaiseenympäristöön sopivaa pienimittakaavaista matala-energiakerrostaloa. Tavoitteena oli päästä energi-ankulutuksessa alle puoleen nykynormien mukaantehdyn kerrostalon kulutuksesta.

Graafista betonia –

”SISARET” JUHLISTAVAT JOENSUUN ELLIN

40 -VUOTISTAIVALTA

1Asemapiirros. Leinikkitie 4:n opiskelija-asuntojen talojaon kolmessa ketjussa yhteensä 11 noppaa.

2Talot ovat kaksikerroksisia, porrashuoneilla toisiinsa kyt-kettyjä ja perusmuodossaan kahdeksan asunnon noppia.Ar

cadi

a Oy

Arca

dia

Oy

1

2

Maria Mughal, kuvataiteilijaSirkka Saarinen, toimittaja

BET1102_s08-13 Joensuun Elli 27.6.2011, 13:498

2 2011 9

3, 4Alkuperäinen Maria Mughalin maalaus “Poem” ja graafi-sella betonilla toteutettu teos.

Mar

ia M

ugha

l

Mar

ia M

u gh a

l

3 4


2 20111010

Talojen laskennallinen ET-luku on 76 kWh/brm2/a, eli huomattavasti parempi kuin A-luokanvaatimustaso. Tavoitteeseen on päästy tiiviillä(n50< 0,6), hyvin eristetyillä rakenteilla ja raken-nusosilla sekä parhaan tason lämmöntalteenotol-la. Tiiveystaso on saavutettu mittauksissa, joitaon tehty kaikissa taloissa. Asukkaan keinoina pa-rantaa energiatehokkuutta on mm. kotona/pois-sa-kytkin, joka ohjaa ilmanvaihtoa ja sähkön käyt-töä sekä parantaa asumisturvallisuutta.

BETONI TAITEILIJALLE UUSI MATERIAALI”Betoni materiaalina ja graafinen betoni tekniikka-na olivat minulle uusia. Tämä oli myös ensimmäi-nen julkinen teokseni. Aikaisemmin teoksiani on ol-lut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä”, Taideteol-lisesta korkeakoulusta vuonna 2004 valmistunuttaiteen maisteri Maria Mughal kertoo.

Hän kertoo saaneensa alkuajatuksen teoskoko-naisuuteen juuri materiaalista, betonista, joka miel-letään usein harmaaksi ja kylmäksi, jopa persoonat-tomaksi. Opiskelija-asuntojen päätyjulkisivujen tai-deteoksen ovat aivan päinvastaisia: värikkäitä, suu-ria 3 x 3,8 -metrisiä maalauksia. Mughal kertookinhalunneensa taideteosten naishahmojen ottavansuoran kontaktin katsojaan.

Teokset ovat erikoisuus sikälikin, että graafinenbetoni -menetelmällä ei suomalaista nykymaalaus-taidetta ole aiemmin toteutettu betoniin.

Mughal korostaa, että teoksissa taide tuleeluontevasti osaksi arkkitehtuuria ja rakennuksia.”Kuvataiteen merkitys hyvinvoinnin ja luovuudenedistäjänä tunnustetaan. Se antaa impulsseja, hy-vää oloa ja uusia ajatuksia ihmisille arjessa. Se tuomyös persoonallisuutta ja viihtyvyyttä ympäris-töönsä. Taideteokset voivat toimia myös visuaali-sesti kiinnostavina kiinnekohtina ympärillämme,jopa maamerkkeinä. Toivon, että näiden asuntojenopiskelijat saavat töistäni paljon elämyksiä”, häntotesi teosten paljastustilaisuudessa.

TOTEUTUS YHTEISTYÖSSÄ“Maalauksia ei voinut toteuttaa sellaisenaan, vaanteosten valokuvat piti ensin vektoroida töiden sel-keyttämiseksi ja kontrastien lisäämiseksi ja sittenrasteroida, eli muuttaa kuva koostumaan pisteistä”,Mughal kertoo työn etenemisestä.

Hän teki tiivistä yhteistyötä Arcadia Oy:n arkki-tehti Samuli Sallisen, Joensuun Ellin kiinteistö-päällikkö Vesa Vapasen ja Woopin graafikko JanneLehtisen kanssa. ”Teoksille valittiin rasterikoko,

5Kuvassa on Leinikkitien graafisen elementin lämmöneris-teen asennus betonielementtivalun päälle. Eristeenä onEPS Ultra 180 mm.

5

Piel

isen

Bet

oni O

y

66Ulkoseinän leikkaus parvekkeen kohdalta.

Arca

dia

Oy


2 2011 11

jolla ne erottuvat hyvin sekä viiden metrin päästäautotieltä että lähempää katseltaessa.”

Yhteistyössä Graphic Concreten henkilökunnankanssa teoksista tehtiin koepalat. Niiden avulla tes-tattiin rasterikokoa sekä väripigmentin voimakkuut-ta ja päädyttiin vahvimpaan pigmenttiin. Kiviainee-na on käytetty mustaa gabroa.

OPISKELIJA-ASUNNOT OY JOENSUUN ELLILeinikkitie 4, JoensuuRakennuttaja: Opiskelija-asunnot Oy

Joensuun ElliArkkitehti: Samuli Sallinen,

Arcadia Oy ArkkitehtitoimistoRakenteet: Markku Kantelinen,

Insinööritoimisto Kantelinen OyLVI-suunnittelu: Jari Kupiainen,

Insinööritoimisto LVI-Miljari OySähkösuunnittelu:

Jorma Hämäläinen,Sähkösuunnittelu Hämäläinen Ky

Pääurakoitsija: Rakennustoimisto Reijonen OyLVIA-urakoitsija: Lämpökarelia OySähköurakoitsija: Joen Sähkötekniikka OyGraafinen betoni -elementit:

Pielisen Betoni Oy”Sisaret” taideteoskokonaisuus:

Maria Mughal,www.mughal.fi

Mar

ia M

ugha

lM

aria

Mug

hal

8

7

7Opiskelija-asuntojen päätyjulkisivujen taideteoksen ovatvärikkäitä, suuria 3 x 3,8 -metrisiä maalauksia.

8Taiteilija Maria Mughal valmiin julkisivun edustalla tou-kokuussa. Taideteosten naishahmot ottavat suoran kon-taktin katsojaan ja toimivat visuaalisina maamerkkeinäympäristössään.


2 20111212

9, 10Alkuperäinen Maria Mughalin maalaus “Nature” ja graa-fisella betonilla toteutettu taideteos.

11Maria Mughal ja ja graafisella betonilla toteutettu Helenof Troy teosseinä elementtitehtaalla.

Mar

ia M

ugha

l

Mar

ia M

ugha

l

Ma r

ia M

u gh a

l

109

11


2 2011 13

“SISTERS” – A WORK OF ARTIN GRAPHIC CONCRETE

Student housing company Opiskelija-asunnot Oy JoensuuElli is building a new housing complex scheduled for com-pletion in August 2011. The facades of the building willfeature an impressive work of art realised in graphicconcrete. The work, which is titled “Sisters”, is based onthe three paintings with a female theme by artist MariaMughal; “Poem”, “Nature” and “Helen of Troy”.

Mughal’s original inspiration for the series of workswas based on concrete as a material – oftenconsidered gray and cold, even impersonal. The worksof art on the end facades of the complex are the veryopposite – colourful, large 3 x 3.8 m paintings. Theartist says she wanted the female figures of thepaintings to make direct contact with viewers.

The works are special also in the sense that contem-porary Finnish art has not previously been realised inconcrete using the graphic concrete method.

The old row houses built in 1963 were demolishedfrom the lot and replaced with 79 new student apart-ments. There are three chains of houses with a total of

eleven two-storey buildings that in basic form consist of 8apartments, and are connected with stairwells. Theproject was a subproject of the “Reform of housing 2009 -2012” project that the Housing Finance and DevelopmentCentre of Finland is implementing.

The subproject of Joensuun Elli focused on thedevelopment of a small-scale low-energy apartmentbuilding suitable for a low-rise environment. Theobjective was to reduce energy consumption to less thanhalf of the consumption of an apartment building builtaccording to valid norms.

12, 13Alkuperäinen Maria Mughalin maalaus “Helen of Troy” jagraafisella betonilla toteutettu teos.

Mar

ia M

ugha

l

Mar

ia M

u gh a

l

Ma r

ia M

u gh a

l

12 13

14

14Lähikuva graafisella betonilla toteutetusta “Helen ofTroy” teoksen betonipinnasta.


2 2011 7 PÄÄKIRJOITUS – Preface

Uunituore hallitus on linjannut ohjelmassaan,että se toteuttaa ERA 17 -tavoitteet. Se tarkoittaa,että Suomi siirretään lähes nollaenergiarakentami-seen vuoteen 2017 mennessä, siis noin viidessävuodessa.

Tavoite kuulostaa äärimmäisen kunnianhimoi-selta. Tiedämme, että Suomen talvi on pitkä, kylmäja synkkä. Moni varmaan miettiikin, miten lähesnollaenergiatalo – tuttavallisemmin nZEB – ”nearlyzero energy building” – on ylipäätään mahdollinenmeidän oloissamme.

nZEBin tekee mahdolliseksi sen määritelmä.Määritelmänsä mukaan nZEB tuottaa kesäkaudel-la lähes saman määrän uusiutuvaa energiaa kuinse talvella kuluttaa uusiutumatonta. Tavoitteensaavuttamiseksi tarvitaan siis passiivitalo, johonasennetaan aurinkolämpökerääjiä, aurinkosähkö-paneeleita ja tuuliturbiineja keräämään energiaa”talven varalle”.

nZEB on kuitenkin siinä mielessä ”silmänkään-tötemppu”, että kesällä kerätyn energian varastoi-minen talvea varten ei ole mahdollista, luultavastiei vielä pitkään aikaan. Siksi nZEB tarvitsee myöskohtuullisen suuren määrän ”perinteistä energi-

KIKKAILUA KILOWATEILLA

aa”, kun mukaan lasketaan talviaikaisen tilojen jakäyttöveden lämmityksen lisäksi myös kesänaikai-nen jäähdytystarve ja kiinteistösähkö. nZEBiä voisiis verrata ”nollaenergiakaupunkilaiseen”, jokasyö maalaisserkkunsa perunat talvella, ja korvaakulutuksensa palauttamalla yhtä monta kiloa ra-parpereja ja omenoita kesällä. Balanssi on kunnos-sa, mutta silti perunoita tarvitaan yhtä paljon kuinennenkin.

Rakentamisessa olemme tottuneet käsittele-mään konkretiaa, metrejä, litroja ja tonneja. Ener-gia on näkymätöntä ja käytetyt yksiköt abstrakteja.Siksi niillä kikkailu on helppoa.

Olipa niin tai näin, energiasäästö on joka tapa-uksessa tavoittelemisen arvoista. Tarvitsemme

kuitenkin paljon lisää näkemystä siitä, mitä ener-giatehokkuuden tasoa on järkevä tavoitella. Luul-tavasti ei ole edes ympäristön kannalta järkeväätoteuttaa kaikkein kunnianhimoisimpia energia-tehokkuustavoitteita, varsinkaan, kun otetaanhuomioon myös kustannukset ja sivuvaikutukset.Suomalainen tapa vetää tavoitteet yksisilmäi-sesti äärilaitaan ei liene tässäkään se toimivinratkaisu.

Jussi MattilaToimitusjohtaja, tekniikan tohtoriSuomen Betoniyhdistys ry

PLAYING TRICKS WITH KILOWATTS

The policy programme of the brand new government inFinland promises to achieve the objectives of the ERA17action plan for an Energy-Smart Built Environment2017. This means that Finland will move over to nearlyzero energy construction by the year 2017, i.e. in ca. fiveyears.

The objective sounds extremely ambitious. We allknow that the Finnish winter is long, cold and gloomy.Many of us cannot help but wonder if the “nearly zeroenergy building”, nZEB to friends, is at all possible in ourconditions.

What makes nZEB possible is its definition. Accordingto its definition, the amount of renewable energy thatnZEB produces during the summer season is almost equalto the amount of non-renewable energy that it consumesin the winter. In other words, a passive house equippedwith solar heat collectors, solar energy panels and windturbines to collect energy for the winter is needed toachieve the objective.

However, nZEB is a conjuring trick in the sense that itis not possible to store the energy collected in the sum-mer for consumption in the winter, and probably won’tbe for a long time yet. Because of that, nZEB also needsa reasonably large amount of “conventional energy”when one considers not only the heating of rooms anddomestic water, but also the cooling need during thesummer as well as the building envelope energy con-sumption. nZEB could be compared to a “zero energy ur-ban person”, who during the winter eats the potatoes ofhis country cousin and repays this consumption by retur-ning an equal amount of rhubarbs and apples in thesummer. This creates a balance, but the same amount ofpotatoes is still needed as before.

In the construction business we are used to dealingwith concrete matters, metres, litres and tons. Energy isinvisible and the units of energy are abstract. This makesit easy to play tricks with them.

In any case, energy savings are worth every effort.

But we need a lot more insight on what is a rational levelof energy efficiency to try to achieve. It is probably notsensible even from the environmental viewpoint toimplement the most ambitious energy efficiency targets,particularly if one also considers the costs and the sideeffects. The Finnish habit of defining extreme objectiveswithout any consideration of the wider consequences isnot the best solution in this matter either.

Jussi Mattila Managing Director, Doctor of Technology Concrete Association of Finland

BET1102_s7 Paakkari.p65 27.6.2011, 13:407

2 20111414

Vastauksia siihen, miksi betonikattotiili on niinsuosittu suomalaiskattojen vesikatemateriaali, onvarsin helppo löytää. Betonikattotiili on teknisestiluotettava: kestävä ja mittatarkka. Se sopii sekäurbaaniin että maalaismaisemaan. Se on asuk-kaalle miellyttävä: lähes äänetön sekä sateessaettä myrskyssä. Asentaminen ei ole vaikeaa, myösyksittäinen vaurioitunut tiili on helppo vaihtaa eh-jään. Huollon tarve on vähäinen ja huollon vaati-mat toimet on helppo tehdä kulkua kestävällä tiili-katolla. Pitkäikäinen, jopa 60 vuotta kestävä tiili-katto on myös sijoitus, joka nostaa talon arvoa.Niinpä betonitiilikatto onkin uusien pientalojenkäytetyin vesikatemateriaali.

Maku- ja teknisten perusteiden lisäksi katemateri-aalin valintaan vaikuttavat kaavamääräykset sekäkaton kaltevuus. Kattotiilimalleja ja -värivaihtoeh-toja on tarjolla arkkitehtuuriltaan erilaisiin raken-nuksiin. Perinteisten kaarevien mallien rinnalle ovattulleet erityisesti modernin rakennuksen kattoonsopivat tasaiset laakamallit.

Betonikattotiilen rinnalla myös savikattotiilensuosio on kasvanut, vaikkakaan niissä ei ole koti-maista valmistusta. Kattotiilethän valmistetaanperinteisesti savesta polttamalla. Savitiilien pu-nertava sävy syntyy, kun saven sisältämä rauta ha-pettuu poltettaessa rautaoksidiksi. Savitiillten pin-ta voidaan myös lasittaa, jolloin niistä saadaanmuunkin värisiä kuin punaisia. Savitiilet voivat ollajoko lukkiutuvia tai lukkiutumattomia.

Suurin osa Suomessa sodan jälkeen valmiste-tuista tiilikatoista on tehty betonitiilistä. Se onkinedelleen uusien pientalojen suosituin katemateri-aali. Valmistustekniikasta, muotoonpuristaminenkovassa paineessa, johtuen betonikattotiilet ovatsavitiiliä mittatarkempia. Betonitiilet ovat yleensälukkiutuvia. Betonikattotiilet valmistetaan läpivär-jätystä betonista, jonka lisäksi ne pintakäsitelläänvärin tasaisuuden varmistamiseksi. Väri- ja laatu-valikoima on laaja.

Betonikattotiilien raaka-aine on hyvin maakos-teata, läpivärjättyä betonia, joka extruder-mene-telmällä puristetaan alumiinimuottien päälle. Liu-kuvalun jälkeen leikkuuveitset katkaisevat tiilensamalla pyöristäen etureunan. Sen jälkeen katto-tiilet pinnoitetaan erikoispinnoitteella ja kovettu-misen jälkeen pinnoitetaan toistamiseen, nipute-taan ja pakataan kuljetuslavoille.

KATTOTIILI KESTÄÄ KATSEEN JA KULUTUKSEN

Sirkka Saarinen, toimittajaMaritta Koivisto, päätoimittaja Betoni

1

2

1Suurin osa Suomessa sodan jälkeen valmistetuista tiili-katoista on tehty betonitiilistä. Betonikattotiili sopii sitenmyös korjausrakentamiseen, kun uusitaan vanhoja kate-materiaaleja.

2Betonikattotiilet valmistetaan läpivärjätystä betonista,jonka lisäksi ne pintakäsitellään värin tasaisuuden var-mistamiseksi. Väri- ja laatuvalikoima on laaja.

BET1102_s14-18 Kattotiilet 27.6.2011, 14:0114

2 2011 15

ERITYISESTI JYRKILLE KATOILLEKattomateriaalin valintaan vaikuttavat monet sei-kat. Kattoliitto on listannut (www.kattoliitto.fi) mm.seuraavat: ulkonäkö, katon kaltevuus, katon moni-muotoisuus, kattorakenteen tiiveys, materiaalinpaino, äänekkyys ja äänen eristävyys, pinnan kar-heus (lumen ja jään valuminen), läpivientien tiiveysja tiivistämisen helppous, asennuksen helppous/nopeus, huollon tarve ja käyttöikä.

Materiaalin valinnan lisäksi pitää materiaalistariippuen huolehtia tuuletuksen riittävyydestä, alus-katteen/aluskermin soveltuvuudesta, aluslaudoi-tuksen tai ruoteiden mitoituksesta kattotuolijaonmukaisesti, oikeanlaatuisten kiinnikkeiden valin-nasta materiaalin mukaan, oikeantyyppisten läpi-vientitiivisteiden valinnasta sekä aluskatteeseenettä itse katemateriaaliin.

Betonitiilikatto sopii Kattoliiton ohjeistuksenmukaan kaikkiin kattomuotoihin 1:5 minimikalte-vuuteen asti. Savitiilillä minimikaltevuus on noin1:3 tiilityypistä riippuen.

Lukkiutuvien savikattotiilien vähimmäiskalte-vuus on 1:4. Tuotekohtaisesti on noudatettava ma-teriaalivalmistajan ilmoittamia kaltevuusrajoja. Ta-saisen betonitiilen kohdalla katon minimikaltevuuson 1:4. Katon kaltevuus ja tiilityyppi vaikuttavat sii-hen, mikä on oikea ja toimiva aluskateratkaisu.

3

Artik

kelin

kuv

at: A

-Tiil

ikat

e Oy

4 5

6 6Esimerkki A-Tiilikatteen betonitiilikattorakenteesta, jos-sa on käytetty Aava-laakatiiltä. Katon minimikaltevuuson 1:4. Mikäli katto on loivempi kuin 1:3, aluskatteena tu-lee olla umpilaudoitus ja alushuopa.

3Betonikatolle tehdään normaali kiinteistönhoitoon kuulu-va vuosittainen kattotarkistus sekä taitekohtien ja sade-vesijärjestelmän puhdistus.

4, 5Betonikattotiiliä on saatavana perinteisenä profiloitunasekä suorana tiilenä useissa eri väreissä. Harjan tuuletus-ta varten löytyy erikoistiilet kiinnitystarvikkeineen, sa-moin katon taiterakenteisiin ja lävistyksiin löytyy valmis-osia.


2 20111616

HUOLTOTARVE OLOSUHTEIDEN MUKAANLäpivärjätyn betonimassan ansiosta betonitiilika-ton väri säilyy sen pitkän eliniän. Vuosien kuluessavärisävy, kirkkaus, luonnollisesti hieman muuttuu.Halutessaan kiillon voi palauttaa uusintakäsittelyl-lä. Teknisesti tiilen pinta ei kuitenkaan tarvitse uu-sintakäsittelyä.

Betonikatolle tehdään normaali kiinteistönhoi-toon kuuluva vuosittainen kattotarkistus sekä taite-kohtien ja sadevesijärjestelmän puhdistus. Huolto-tarve tosin vaihtelee paljon tonttikohtaisesti. Talonlähellä olevat kookkaat puut lisäävät osaltaan huol-lon tarvetta. Katolle kannattaa sen pitkän käyttöiänaikana tehdä yksi tai kaksi isompaa huoltoa. Silloin-kin pesu on usein riittävä, mutta huoltomaalauksel-la voi kirkastaa katon väriä.

Kattotiiliä ei normaalisti kiinnitetä kuin lappei-den reunaosilta, joten yksittäisten tiilien vaihto esi-merkiksi rikkoutumisten yhteydessä on helppoa.Kiinteistökohtaisesti kannattaakin säilyttää joitakinvaratiiliä huoltoja varten.

BETONIKATTOTIILESTÄ AITABetonikattotiili on jo pitkän elinkaarensa ansiostaympäristön kannalta hyvä valinta. Lisäksi betonitii-leen sitoutuu vähiten energiaa valmistuksen aikana(Green Building). Käytön jälkeen se on vielä helppokierrättää murskattuna maarakennusaineena.

Kattotiilen paikka voi olla muuallakin kun perin-teisellä katolla: tyylikkäitä esimerkkejä löytyy aina-kin vankoissa aitaratkaisuissa, jotka on toteutettuns. paanurakenteena tasaisilla betonitiilillä. Mas-siiviset ja nopeasti asennettavat betonitiilet sopi-vat hyvin myös meluaitoihin, joihin tiili tuo inhimil-listävää mittakaavaa.

7, 8Läpivärjätyn betonimassan ansiosta betonitiilikaton värisäilyy sen pitkän eliniän. Vuosien kuluessa värisävy, kirk-kaus, luonnollisesti hieman muuttuu. Halutessaan kiillonvoi palauttaa uusintakäsittelyllä. Kuvissa on erikoistilauk-sena toteutettu A-Tiilikatteen maalaamaton tummanhar-maa Aava-suoratiilikatto.

7

8


2 2011 17

ENTÄ KUSTANNUKSETEntä betonikattotiilen hinta, onko se kilpailukykyi-nen muihin katemateriaaleihin verrattuna? A-Tiili-kate Oy:n toimitusjohtaja Heli Väliharju kertoo,että esimerkiksi heidän tasaisen Aava-kattotiilenalvillinen neliöhinta ilman rahtia on noin 14-15 eu-roa neliö. Perinteisen, profiloidun Aura-tiilen hintajää 8-9 euroon neliö. Hintakilpailussa betonikatteenpitäisi siis pärjätä hyvinkin.

”Koko katon hinnaksi tiivisteineen, läpivientei-neen ja turvavarusteineen muodostuu usein 25 - 35euroa/m2. Asennustyön kustannus on suurin piir-tein sama kuin materiaalienkin osuus. Konesau-makattoon verrattuna Aava-tiilikaton kokonaishin-tataso on samaa tasoa, ehkä hieman allekin”, hänarvioi.

Juuri peltikatto onkin pientaloissa betonitiilika-ton kilpaileva vaihtoehto. Profiloitu teräsmuotoka-te noudattelee kopiona perinteisen betonitiilikatonmuotokieltä. ”Konesaumatulle katolle tai ns. kone-saumajäljitelmälle on Aava-tiilikatto tasaisena ka-temateriaalina hyvä ja hiljainen vaihtoehto”, HeliVäliharju vinkkaa.

Lisätietoja:www.kattoliitto.fiwww.a-tiilikate.fiwww.monier.fi

9

10

9Betonitiilikatto tasaisena katemateriaalina on hyvä ja hil-jainen vaihtoehto pientaloissa.

10Suoria betonitiiliä voidaan käyttää aitaratkaisuissa, jotkaon toteutettu ns. paanurakenteena.


2 20111818

IMPRESSIVE TILE ROOFING RESISTS WEAR

It is not difficult to find reasons for the popularity of con-crete roof tiles as the chosen roofing material in Finland.Concrete roof tiles are technically reliable: durable anddimensionally precise. Tile roofing befits both urban andrural environments. It adds to living comfort being virtual-ly soundless in rain and wind. The tiles are easy to install;also individual damaged tiles can be quickly replaced. Tileroofing is low-maintenance and any required actions areeasy to carry out on the walkable roof surface. The long,up to 60-year lifespan also makes tile roofing an invest-ment that enhances the value of the house. All this hasmade tile roofing the number one roofing material for newsingle-family houses.

Apart from personal preferences and technical argu-ments, the choice of the roofing material is also affectedby planning regulations and the roof slope. Roof tiles areavailable in a variety of shapes and colours for buildingsrepresenting different architectural styles. The ranges oftraditional curved tiles have been supplemented with flattiles, which are particularly suitable for roofs of modernbuildings.

Most tile roofs are in Finland made with concrete tiles.The popularity of clay roof tiles has also increased along-side concrete tiles. As is known, roof tiles have tradition-ally been produced as burnt clay tiles. Concrete roof tilesare compressed to shape under high pressure whichmakes them dimensionally more accurate than clay tiles.

11

11, 12Suoran tiilen ominaisuudet poikkeavat profiloidusta kat-totiilestä, myös EN490 standardin vaatimusten osalta.Käsittelyssä tulee siksi noudattaa varovaisuutta tavan-omaista enemmän. Tasaisella tiilikattopinnalla vesi liik-kuu vapaammin myös sivusuunnassa, joten katon, sekämyös aluskatteen tiiveyteen ja erikoiskohtien asennuk-seen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Katon minimikal-tevuus kattotiilellä on 1:4. Mikäli katto on loivempi kuin1:3, aluskatteena tulee olla umpilaudoitus ja alushuopa.

Kuvissa 11 ja 12 on A-Tiilikatteen AAVA-katto-tiili, joka on uudenlainen tasainen betonikattotiili. Mata-la, siro muoto sekä 1/2-kiven limitys tekevät tiilikatosta

12

uuden näköisen. AAVA-kattotiili täyttää EN-standardienmukaiset vaatimukset. Kattotiili on läpivärjättyä betonia,joka on kuivapuristettu vankoille ja mittatarkoille alusle-vyille. AAVA-kattotiilen pinnoitteena on erityinen UV- jakulumiskestävä erikoispinnoite, joka tekee pinnasta vah-van ja hieman kiiltävän. Takuuaika on 15 vuotta ja se kos-kee EN 490-normien mukaisia vedenpitävyys-, pakkasen-kestävyys- ja lujuusominaisuuksia.Tiilen ulkomitat ovat; pituus 420 mm, leveys 332 mm japaino n. 5 kg. Etureunan paksuus vain 20 mm.


2 2011 19

bykolumni

PULLOTALOJEN ENCORE

– VAI SITTENKIN VASTA DEBYYTTI ?

Rakennusalalla on onnistuttu pilaa-maan monta ilmaisua sellaiseen kun-toon, että fiksu ammattilainen ei voi nii-tä enää käyttää, ainakaan asiallisessakeskustelussa. Tähän joukkoon kuulu-vat hengittävyys, ekotehokkuus, luon-nonmukaisuus jne. Siis sanat, joillamarkkinamiehet ja -naiset sekä muutpuhetyöläiset pyrkivät luomaan halu-amiaan mielikuvia, mutta joilla ei olemitään selkeää määritelmää. Tähänsarjaan kuuluu myös pullotalo, joka ontämän jutun teema.

Legenda pullotalosta sai tiettävästi al-kunsa ensimmäisen energiakriisin jäl-keen. Sen mukaan taloja tiivistettiinenergiansäästön nimissä niin, että niis-tä tuli tiiviitä kuin pullo. Siitä taas tari-nan mukaan aiheutui monenmoisia on-gelmia, erityisesti siis kosteus- ja ho-mevaurioita sekä niiden myötä asuk-kaille terveysongelmia. Kukapa nyt pul-lossa haluaisi tai edes voisi asua? Le-genda kuulostaa helposti uskottavalta,kuten kaikki legendat, vaan onko sillätotuuspohjaa?

Eri-ikäisten talojen ilmanpitävyyksiäon mitattu viime vuosina laajalti. Mit-tausten mukaan energiakriisin myötätiivistetyt talot ovat pääosin hatariakuin harakanpesät, jos hiukan liioitte-lee. Ainakin voi todeta, että jos tiivis-tystoimia onkin tehty, joko rakennetta-essa tai myöhemmin, ne eivät ole aina-kaan onnistuneet. Ilmanpitävyyttä eilöydy edes ”pahamaineisista” muovi-kalvolla höyrynsulutetuista rakenteis-ta. Kivitalot ovat rakennustavastaanjohtuen yleensä tiiviitä, mutta niissäkinvoi olla pahasti vuotava rankarakentei-nen yläpohja.

Erityyppisten kosteusvaurioiden ylei-syyttä erityisesti pientalokannassa eivoi asettaa kyseenalaiseksi, mutta sekätehtyjen tiiviysmittausten että myösrakennusfysiikan lainalaisuuksien pe-rusteella voi todeta, että kosteusongel-mat eivät ole peräisin ainakaan raken-

teiden liiasta tiiviydestä, vaan – korniakyllä – juuri sen puutteesta. Vuotokoh-dat joko päästävät alapohjasta mikro-bipitoista ilmaa taloon tai laskevatlämmintä sisäilmaa rakenteisiin aihe-uttaen kosteuden tiivistymistä, arvatta-vin seurauksin. Toisin kuin annetaanymmärtää, ilman virtaamisesta raken-teiden läpi ei ole ensimmäistäkäänhyötyä, oli virtaussuunta sitten sisälletai ulos. Usein vuotaminen kaunistel-laan niin, että ilma tulee sivistyneestisuotautumalla kauttaaltaan rakentei-den läpi. Kylmä totuus on kuitenkin se,että ilma tulee sieltä, mistä se helpoim-min pääsee. Vuotoreitit ovat usein aikatylyjä. Sähkörasiasta, viemäriputkenjuuresta, keittiökaapin takaa. Seurauk-sena on kosteusvaurioita, lattiavetoa jakohonnutta energiankulutusta.

Legenda pullotalosta on juuri siksi pe-rin harmillinen, että sen laajalle levin-nyt viesti on aivan virheellinen. Jos ha-luamme, että rakennuksessa on miel-lyttävä asua ja että talo on sen lisäksienergiatehokas, ainoa mahdollisuu-temme on tehdä talon vaipasta niin il-manpitävä kuin mahdollista, siis pullo-talo. Tämä tietysti edellyttää sitä, ettätiivis rakennus varustetaan asiallisellailmanvaihtolaitteella. Sillä mahdolliste-taan paitsi tuoreen ulkoilman saami-nen sinne, missä sitä tarvitaan ja ”pi-laantuneen” ilman johtuminen ulos,myös lämmön talteensaaminen poisto-ilmasta. Ilman lämmön talteenottoahaaveet vähän energiaa kuluttavastatalosta voidaan unohtaa.

Monet elävät siinä uskossa, että uusi-en energiamääräysten myötä pala-taan epäterveellisten pullotalojen ai-kaan. Niin ei tapahdu, koska meillä eiyksinkertaisesti edes ole pullotaloja,kuin vasta aivan viime vuosilta hyvinvähälukuinen määrä, paitsi siis tieten-kin legendan mukaisissa mielikuvissa.Pullotaloille ei koita musiikkitermeinencore – uusi tuleminen, vaan debyytti,ensiesiintyminen. Sen myötä rakenta-

Jussi MattilaToimitusjohtajaSuomen Betoniyhdistys [email protected]

minen muuttuu monessa mielessälaadukkaammaksi, sekä asukkaan ettäympäristön kannalta. Pullotalobuu-mia saatetaan tosin joutua odotta-maan vielä hetken, nimittäin sen ver-ran yleistä ”hengittävän” rakentami-sen puolesta puhuminen on.

BET1102_s19 Kolumni 27.6.2011, 14:0419

2 20112020

OMAKOTITALO KERROSTALOSSA

Madis Eek, arkkitehti EALArhitektuuribüroo Eek & [email protected]

Virossakin ihanneasunnon ominaisuuksia on mah-doton käytännössä toteuttaa: siis omakotitalo kes-kellä kaupunkia, metsämaisemassa ja merinäkö-alalla.

Omaan unelmaamme ei kuulunut omakotitalo.Monta muuta toivettamme pystyimme kerrostala-sunnossamme kuitenkin toteuttamaan: Tallinnanvanhalla puutaloalueella sijaitseva tontti on veh-reä, kattoterrassilta on näköala Toompealle jaRaatitorille on vain 20 minuutin matka. Kun vielätoimisto sijaitsee alakerrassa, työpäivää ei tarvit-se aloittaa ruuhkassa autossa istuen. Vaikka kodi-kas aamukahvi aurinkoisella katoterrassilla ja työ-ympäristö alakerran viileässä toimistossa ovatkaksi eri maailmaa, välimatka ei ole kuin pari por-raskäytävää.

Agulimajan tontti sijaitsee Tallinnan keskikau-punkia ympyröivän vanhojen puutalojen alueella.Puutalojen rakentaminen alkoi Venäjän tsaarival-tion aikana. Edellisellä Viron itsenäisyyden kaudel-la alueelle alettiin rakentaa myös kivitaloja ja niinsanottuja “Tallinnan taloja”. Niissä on paloturvalli-suussyistä rakennettu kivestä porraskäytävä ja senympärille puurakenteiset asunnot. Talojen välissäon isot viherkentät. Itse pidän tämäntyyppistäasuntoaluetta Tallinnan parhaana. Kalamaja, Pel-gulinn, Kassisaba, Uus-Maailm, Kitseküla ovat sa-mantyyppisiä puutaloalueita. Kalamajalle ja Pelgu-linnalle lisäarvoa tuo meren läheisyys, Pelgulinnal-le puolestaan Stroomi metsän ja puiston läheisyys.

Koska tontti sijaisee katujen kulmassa, voitiin ta-lon korkeutta lisätä. Sen ansiosta piha-aluetta jäikäyttöön enemmän. Ratkaisussa on tärkeää, etteikoko pihasta tulllut parkkialuetta. Pihan puolella on-kin ensimmäisessä kerroksessa asukkaiden autotal-lit ja sisäänkäynnit asuntoihin porraskäytävien kaut-ta. Kulku toimistoihin on sekä porraskäytävästä ettäsuoraan kadulta. Vehreällä pihalla viihtyvät sekä ai-

1, 2Ensimmäisen kerroksen julkisivun valuissa käytettiinmuottimateriaalina hiekkapuhallettua lautaa. Näin tehtybetonipinta soveltuu hyvin ympäristön vanhojen puutalo-jen julkisivuihin. Ikkunalistat ja kadulle avautuva pääoviovat puretusta vanhasta puutalosta.

3, 4Tontti sijaitsee Tallinnan keskikaupunkia ympyröivän van-hojen puutalojen alueella.

Artik

kelin

val

oku v

a t: R

e io

Ava s

te

1

2

BET1102_s20-25 Madis_Omatalo 27.6.2011, 14:0620

2 2011 21

3

4


2 20112222

5

6

kuiset että lapset ja siellä on yhteinen grillikatos,leikkikenttä, trampoliini, koripallorengas ja pöytä-tennis.

Asunnoissa makuuhuoneet on selkeästi erotettuolohuoneesta ja keittiöstä. Kosteat tilat, sauna, pe-suhuone, wc, ovat keskellä asuntoa. Niihin onkäynti sekä yksityisemmältä makuuhuone- ettäyleisemmältä olohuonepuolelta. Asuntojen pohjaton samanlaiset: kahdessa ylimmän kerroksen asun-nossa on lisäksi sisäparvi, vierashuone ja kattote-rassi. Asunnoissa on ilta-aurinkoon avautuvat par-vekkeet.

KANTAVA PAIKALLAVALETTU BETONISEINÄTässä talossa betoni ei ole solistin roolissa, muttasillä on tärkeä ja olennainen rooli nivoa kaikistamuista materiaaleista toimiva kokonaisuus. Toi-

5, 6Pohjapiirrokset. 4.kerros ja kattokerros.


2 2011 23

7Asunnon kantavana rakenteena on paikallavalettu betoni-seinä. Olohuonen puolella se on valettu lautamuotilla japesutilojen puolella vanerimuotilla. Betoniseinässä olevapuuverhoiltu ovi on olohuoneen puolella käsitelty betoni-seinän väriseksi.

7

88Leikkaus.


2 20112424

9Olohuoneen puolella puinen sisäovi on käsitelty betoni-seinän väriseksi. Puiset askelmat johtavat parvikerroksentiloihin ja kattoterssille.

10Kylpyhuoneessa on vanerimuottipintainen betoniseinä.

9

10

miston seinät on valettu tavallisella vanerimuotti-betonivalulla. Myös talon lattiat ja välipohja ovatbetonia.

Asunnon kantavana rakenteena on paikallava-lettu betoniseinä. Olohuoneen puolella se on valet-tu lauta- ja pesutilojen puolella vanerimuotilla. Be-toniseinässä oleva puuverhoiltu ovi on olohuoneenpuolella käsitelty betoniseinän väriseksi.

Talon julkisivuissa ei paloturvallisuuden takiavoitu käyttää käsittelemätöntä lautaa. Niinpä en-simmäisen kerroksen julkisivun valuissa käytettiinmuottimateriaalina hiekkapuhallettuja lautoja.Näin tehty betonivalu soveltuu hyvin ympäristönvanhojen puutalojen julkisivuihin.

Ikkunoiden ympärillä on käytetty puretusta van-hasta puutalosta säilytettyjä ikkunalistoja. Myöskadulle avautuva pääovi on peräisin vanhasta ra-kennuksesta. Ratkaisu voi tuntua postmodernilta;meidän ajatuksemme oli pikemminkin “camp” vai-kutelma ja materiaalien kierrättäminen.

Talon valmistumisen jälkeen piti taksikuskillemonta kertaa vakuuttaa, ettei se ole vanha talo,vaan vasta rakennettu. Auton ikkunastahan näkeevain katutason kerroksen. Idea moderneilla materi-aaleilla rakennetusta, ympäristöön sopeutuvastarakennuksesta siis toimii myös käytännössä.


2 2011 25

11

12

A SINGLE-FAMILY HOUSE WITHINAN APARTMENT BUILDING

A detached house in the centre of the town in a rural set-ting with a sea view is the dream home for many, also inEstonia. Architect Madis Eek realised his dream home inan apartment building near the centre of Tallinn, in anold wooden house area. He has also his work place, anarchitectural agency, in the same building.

As the lot is located in the corner of streets, theheight of the building could be increased. This made itpossible to have a large yard area. There are garages forthe residents in the courtyard and the apartments arealso accessed from the courtyard. The offices can be ac-cessed from the stair room and directly from the street.The green and plush courtyard is a favourite place ofboth adults and children.

The bedrooms are in the apartments clearly separatedfrom the lounge and the kitchen. The wet areas are in thecentre of the apartments.

Concrete does not play the leading role in this produc-tion, but it does have an important and essential role inintegrating all the other materials into a working whole.Office walls were poured in conventional plywood forms.The floor and the celing are also concrete.

The load-bearing structure of the apartment consistsof a cast-in-situ concrete wall, which on the lounge sidewas poured in board forms and on the side of the wet are-as in plywood forms. For reasons of fire safety, untreatedboards could not be used on the façades. The forms forthe pouring of the ground floor façade were made ofsand-blasted boards, which produced a surface well sui-ted to the façades of the old wooden houses in the area.

The window mouldings are mouldings recovered froman old demolished wooden house. The main entrancedoor on the street side is also from an old building. Thebuilding does not necessarily look like a new building to apasser-by on street level. The idea of using modern mate-rials to make a building adapted to its environment hasproven possible also in practice.

11Toimiston seinät on valettu tavallisella vanerimuotti-betonivalulla. Myös lattiat ovat betonia.

12Kahdessa ylimmän kerroksen asunnossa on lisäksi sisä-parvi, vierashuone ja kattoterassi. Kattoterssilta on upeatnäkymät Tallinnan kaupunkiin ja puistoihin..


2 20112626

Rakennusryhmä on ensimmäinen Skotlannin itse-näisen parlamentin koti lähes 300 vuoteen. Katalo-nialainen arkkitehti Enric Miralles voitti vuonna1998 suunnittelukilpailun, jossa haettiin projektilleviitesuunnitelmaa. Seuraavana vuonna kilpailueh-dotus hyväksyttiin lopullisen suunnitelman pohjak-si. Rakennukset valmistuivat syksyllä 2004 kolmevuotta aikataulusta myöhässä.

Parlamentti sijaitsee Edinburghin pääkadun RoyalMilen loppupäässä vastapäätä Holyroodin Kunin-kaallista Palatsia, Salisbury Crags -kukkulan äärellä.

Suunnitelman lähtökohtana oli ympäröivä maise-ma. Myös skotlantilaisen arkkitehdin ja taiteilijanCharles Rennie Mackintoshin (1868 - 1928) kukka-maalaukset ovat innoittaneet arkkitehtia. Hänenmukaansa parlamenttirakennuksen tulee heijastaamaata ja kansaa, jota se edustaa. Rakennukset kas-vavat maaperästä aivan kuten viereinen kaupunkinousee kalliosta.

Ylhäältäpäin katsottuna rakennusryhmä on kuinvaltava kukka, jonka lehdet muodostavat erilaisiarakennuksia. Näistä osa on katettu kasvillisuudellaja nurmella, porrastetut rakenteet johtavat kohti is-tutosalirakennusta korostaen parlamentin yhteyttämaahan ja ympäröivään maisemaan. Rakennusryh-mä avutuukin ympäröivään maaseutuun kääntäenselkänsä viereiselle kaupungille.

Maisemointi pehmentää betonikatoksia, joiden

päällä on kukkaniittyjä, puutarhoja ja lammikoita.Alueelle on istutettu Skotlannin luonnonkasveja japuita eri puolilta maata. Yksi näistä on pyhä Rowan-puu eli pihlaja.

Rakennusryhmän orgaaniset muodot ja kollaasi-mainen monimuotoisuus tuovat eittämättä mieleenkatalonialaisen mestarin Antonio Gaudín.

Betoni, luonnonkivi, tammi, lasi ja ruostumatonteräs yhdistyvät tinkimättömällä ammattitaidollaympäristöönsä sulautuvaksi kokonaisuudeksi.

KYMMENEN RAKENNUKSEN KAMPUSRakennusryhmään kuuluu istuntosalin sisältävänrakennuksen lisäksi neljän tornirakennuksen ryhmä,joissa on komiteahuoneita, sekä toimistoja ministe-reille, virkailijoille ja avustajille.

Tornien ruostumattomalla teräksellä katetut ka-tot muistuttavat nurin käännettyjä veneitä.

MSPs-rakennuksessa on tilat 108 parlamentti-edustajalle ja heidän avustajilleen. Rakennus onkuusikerroksinen madaltuen portaattain nelikerrok-siseksi. Monimuotoisten ikkunoiden kehykset ovatruostumatonta terästä ja tammea.

Parlamenttiedustajan huone on 15 neliön suurui-nen. 18 tonnia painavassa betonisessa tilaelemen-tissä on vierekkäin kaksi “edustajakammiota”, jois-sa on tynnyrimäinen holvikatto. Kiinteät kalusteetovat tammea, ulkoseinällä on ulokkeena mietiske-lysyvennys, jossa edustaja voi keskittyä ennen läh-töään istuntosaliin.

Lisäksi kompleksiin kuuluu Cannongate-raken-nus, jossa sijaitsevat taloustoimistot sekä tiedo-tuskeskus. Istuntosalirakennuksen vieressä ole-vassa Mediarakennuksessa ovat tilat mm. parla-mentin radiotoimistolle sekä lehtimiehille. Sielläon myös parlamentin turvallisuudesta vastaavanhenkilöstön tilat.

Poikkeuksellisen arkkitehtuurin keskellä on1600-luvulta peräisin oleva entisöity ja kunnostettuQueensberry House. Sitä on käytetty mm. sairaala-na ja sotaväen kasarmina, joten rakennusta onmuutettu moneen otteeseen. Rakennus on kunnos-tettu ja palautettu mahdollisimman alkuperäiseenasuunsa. Siellä sijaitsevat mm. parlamentin pu-heenjohtajiston tilat.

Rakennusten rungoissa on käytetty terästä sekäbetonia paikallavaluina ja elementteinä. Julkisivus-sa on käytetty materiaaleja mosaiikkimaisesti. Mm.eri värisiä graniitteja on tuotu Etelä-Afrikasta asti.Harmaa Kemnay-graniitti on peräisin Aber-deenshirestä. Rakennuksen lattiat on pinnoitettu

SKOTLANNIN PARLAMENTTITALO

Edinburgh, Scotland

Pertti Vaasio, rakennusarkkitehti RIA

1

1Puutarha-aula yhdistää tornirakennukset, MSPs-raken-nuksen ja Queensberry Housen istuntosaliin. Täällä pide-tään virallisia tilaisuuksia, television haastatteluja ja ta-paamisia. Kukkien muotoiset kattoikkunat antavat run-saasti luonnonvaloa suureen tilaan. Teräspilarit on pei-tetty veistosmaisilla betonikuorilla.

BET1101_s26-32 Skotlannin 27.6.2011, 14:0926

2 2011 27

Artik

kelin

kuv

at: S

cotti

sh P

arlia

men

tary

Cor

pora

te B

ody

ja E

MBT

31 Yleisön sisäänkäynti2 Istuntosali3 Mediarakennus4 Neljä tornirakennusta

5 Gannongate-rakennus6 Puutarha-aula7 Queensberry House8 MSPs-rakennus

2Parlamenttirakennus etelästä. Etualalla maisemoidut be-tonikannet. Oikealla istuntosali, keskellä tornirakennuksetveneenmuotoisine kattoineen. Vasemmalla MSPs-raken-nus, jonka oikealla puolella on punakattoinen QueensberryHouse.

3

2

BET1101_s26-32 Skotlannin 27.6.2011, 14:0927

2 20112828

4, 5Leikkaus istuntosalin kohdalta. Vasemmalla rakennusrun-gon ulkopuoliset hoikat kaksoispilarit, jotka ovat betonillakuorrutettua terästä. Vetotangoilla jäykistetty rakennekannattaa kattoristikoita. Kuvassa 5 betoniset kaksoispi-larit luovat tunnelmaa.

6Istuntosalia hallitseva komeat tammiset kattoristikot jaruostumatonta terästä olevat vetotangot. Salissa on pai-kat 128 parlamenttiedustajalle sekä ministereille.

7Parlamenttiedustajan työhuone on betonisen tilaelemen-tin sisällä. Sileään betoniholviin on upotettu reliefejä.Taustalla on mietiskelytila monimuotoisine ikkunoineen.Kiinteät kalusteet ovat tammea.5

4

BET1101_s26-32 Skotlannin 27.6.2011, 14:0928

2 2011 29

Pohjois-Skotlannista kotoisin olevalla Kemnay-gra-niitilla ja Caithness-hiekkakivellä.

Puutarha-aula on kahdentoista lehdenmuotoisenkattoikkunan alla oleva halli, joka toimii linkkinä erirakennusten välillä. Se on sosiaalinen tila, jossa pi-detään virallisia tilaisuuksia, median haastattelujaja tapaamisia.

Monimuotoinen päähalli toimii kansanedustaji-en, heidän avustajiensa ja vieraiden kohtauspaik-kana. Sitä kautta kansanedustajat siirtyvät istunto-saliin ja komiteahuoneisiin. Siellä on ravintola,koulutuskeskus, kauppa ja näyttelytiloja.

Hallin kattona on lainehtiva betoniholvi, johonon upotettu erikokoisia Skotlannin lipusta tuttujaPyhän Andreaksen ristejä. Silkinhohtoiset puhdas-valupinnat ovat upeita.

ISTUNTORAKENNUSIstuntorakennuksen runko on pääasiassa terästä.Kattorakenteita kannattavat rakennusrungon ulko-puoliset kaksinkertaiset korkeat ja hoikat teräspyl-väät on koteloitu betonilla. Ne nousevat kellariker-roksesta 30 metrin korkeuteen. Vetotankojen javaakapalkkien avulla ne toimivat mastorakenteina.

Istuntosalissa on paikat 128 edustajalle sekä mi-nistereille. Parvella on tilat yleisölle ja lehdistöllesekä kutsuvieraille. Galleriasta on näköala ympäröi-vään maaseutuun, Holyrood-palatsiin ja SalisburyCrags -kukkulaa koti.

Kattokonstruktio on tehty tammisista liimapuu-palkeista ja ruostumatonta terästä olevista liitos-osista. Salin ja katon rakenteissa on muistumia van-hojen puulaivojen rakenteista. Pisimmät jännevälitovat 30 metriä. Istuntosalin pinta-ala on 1200 m2.

6

7

BET1101_s26-32 Skotlannin 27.6.2011, 14:0929

2 20113030

8, 9Gannongate-rakennuksen betonijalustaan on upotettutarinoita Skotlannin ja parlamentin historiasta.

10Yleisön sisäänkäynnissä on käytetty betonia, terästä,puuta ja lasia.

11MSPs-rakennuksen mosaiikkimaisessa julkisivussa onkäytetty mm. graniittia, metallia ja puuta.

12Etualalla Puutarha-aulan kattoikkunat. Taustalla tornira-kennuksia, joiden graniittiset ja puiset “ikkunaverhot”ovat aiheuttaneet keskustelua.

Rakennusta kritisoitiin sen arkkitehtuurista, si-jainnista ja ennen kaikkea rajusti nousseista kus-tannuksista. Pahana pidettiin myös sitä, ettei arkki-tehti ollut skotlantilainen.

Vuonna 1997 rakennuskustannuksiksi arvioitiin40 milj. puntaa. Suunnittelijan valinnan jälkeen1998 kustannukset arvioitiin 55 milj. punnaksi. Ra-kennuksen valmistuttua kustannukset olivat peräti431 milj. puntaa. Nousu johtui mm. tilaohjelmanpaisumisesta ja lukuisista muutoksista sekä raken-tamisen viivästymisestä. Mm. turvallisuuteen liitty-vät asiat aiheuttivat monenlaisia toimenpiteitä.

Avajaiset vietettiin syksyllä 2004, kolme vuottaaikataulusta myöhässä.

Arkkitehti Enric Miralles kuoli vain 45-vuotiaana,juuri rakennustöiden alettua vuonna 2000. Töitä jat-koi hänen leskensä Benedetta Tagliabue.

Vuonna 2000 kuoli myös hankkeen voimahahmoDonald Dewar, joka oli käynnistämässä hanketta.Hänestä tuli Skotlannin ensimmäinen päääminis-teri vuonna 1999.

Miralles valmistui arkkitehdiksi Barcelonan Uni-versitat Politécnica de Catalynyasta vuonna 1978.Hän perusti vaimonsa Benedettan kanssa toimistonEMBT Architects vuonna 1991.

Toimiston töitä ovat mm. Barcelonassa Gas Na-turalin pääkonttori ja kauppahalli Santa CaterinaMarket sekä Espanjan paviljonki Shanghain maail-mannäyttelyssä 2010.

8

9

BET1101_s26-32 Skotlannin 27.6.2011, 14:1030

2 2011 31

10

11 12

BET1101_s26-32 Skotlannin 27.6.2011, 14:1031

2 20113232

13, 14Sisääntulohallin kattona on lainehtiva betoniholvi, johonon upotettu erikokoisia Pyhän Andreaksen ristejä. Silkin-hohtoiset puhdasvalupinnat ovat upeita.

SKOTLANNIN PARLAMENTTITALO:

Tilaaja: Scottish ParliamentaryCorporate Body

Arkkitehdit: Enric Miralles jaBenedetta TagliabueEMBT Arquitectes Associats SL,Barcelona

Paikallinen yhteistyötoimisto:RMJM Scotland Ltd(Robert MatthewJohnson Marshall)

Rakenteet: Ove Arup & Partners, Lontoo

14

13

SCOTTISH PARLIAMENT BUILDING

Catalan architect Enric Miralles won in 1998 the invita-tion competition for a reference design for the ScottishParliament Building project. His competition entry wasapproved the following year as the basis for the finaldesign. The buildings were completed in 2004 threeyears behind the schedule.

Architect Enric Miralles died at just 45 years of age,right after the construction project started in 2000. Hiswidow Benedetta Tagliabue took over his work.

In addition to the debating chamber, the buildingcomplex comprises a group of four tower buildings,which house committee rooms and offices for ministers,parliamentary staff and researchers.

The starting point of the design was the surroundinglandscape. The floral paintings of Scottish architect andartist Charles Rennie Mackintosh (1868 - 1928) alsoinspired the architect. Seen from above, the buildingcomplex is like a giant flower and the leaves of the flo-wer form the various buildings. Concrete canopies havebeen landscaped and softened with flower meadows,gardens and ponds created on them. Concrete, naturalstone, oak, glass and stainless steel are incorporatedwith unfailing professionalism into a whole and mergedseamlessly with the surroundings.

The MSP building provides facilities for the membersof the Parliament and their staff. The six-storey buildingdecreases gradually in height to four storeys. Each MSPhas a 15-square metre office. The concrete space ele-ment, which weighs 18 tons, comprises two adjacentchambers and features a barrel vault ceiling.

The complex also includes the Cannongate building,which houses the procurement offices and an informa-tion centre. At the centre of the complex characterisedby exceptional architecture is Queensberry House - a17th century building, which has been restored and re-furbished.

The building frames have been implemented as bothcast-in-situ concrete structures and precast concreteelements. The façades display materials in a mosaic-likearrangement. The various buildings are connected witheach other by Garden Lobby, which is noted for its twelveleaf-shaped rooflights.

The Main Hall is a polymorphous building that con-tains a restaurant, a shop and permanent exhibitions. Itfeatures a vaulted ceiling with cross like representationscarved into it, reminiscent of the Saltire - the nationalflag of Scotland. The magnificent fairface surfacesgleam like silk.

The main material of the building frame of the deba-ting chamber is steel. The roof construction consists oflaminated oak beams and stainless steel connectors.

BET1101_s26-32 Skotlannin 27.6.2011, 14:1032

2 2011 33

Totta, vaikka se varsin eksoottiselta tuntuukin. Siissuomalaisen rakennustaidon vienti yli miljardin ih-misen Intiaan maan massiivisen asuntotarpeen tyy-dyttämiseksi.

Tosiasiassa tämä koko operaatio on vain luonte-va jatko Betonimestarit Oy:n neljännesvuosisadanmittaiselle näyttävälle taipaleelle.

Yhtiön johdolla on vahva usko omaan osaamiseenja sillä on tehtykin tulosta. Tulos puolestaan on anta-nut mahdollisuuden ottaa tarvittaessa rohkeitakinaskeleita yrityksen toiminnan kehittämisessä.

Kun teollisuusneuvos Seppo Saarelainen lähtiMatti Eestilän kanssa Lujabetonilta vuonna 1988ostamansa Iisalmen tehtaan isänniksi, käynnistyihieno kehityskaari. Kymmenessä vuodessa tehtai-den lukumäärä kasvoi neljäksi ja liikevaihto neli-kymmenkertaiseksi.

Tilanne muuttui vuonna 2000. Tehtaista kolmemyytiin Parmalle ja samalla Eestilä jäi kartanonher-raksi. Seuraavaan kymmenen vuoden kehityskaa-reen, jonka Saarelainen viritti nyt uusien yhtiö-

kumppaneiden kanssa, mahtui taas paljon.Suomen toimintojen laajentamisen ohella men-

tiin voimalla Ruotsin markkinoille. Ensin neljän koti-maan tehtaan tuotteiden Pohjois-Ruotsiin viennilläja viisi vuotta myöhemmin tehtaiden hankinnallaPiteå:sta ja Hallsberg:sta. Betonimestareilla oli nytRuotsissa itsenäisesti toimivat tehtaat.

Betonimestareiden toimintakonseptiin kuuluukova investointitahti ja johdon osaomistus tukevi-ne tulospalkkioineen – Ruotsissakin. ”Tuloksen te-kemisen edellytykset tulee olla toimivalla johdollaja työntekijöillä, joten tulos myös jaetaan sen ai-kaansaaneille”, linjaa Seppo Saarelainen omista-japolitiikkaansa.

Intian hanke sai alkunsa Elematicin tekemienkauppojen kautta. Intialainen perheyhtiö halusi teh-dashankkeeseensa kalustovalmistajan lisäksi suo-malaista tuotanto-osaamista ja Seppo Saarelainenlähti mukaan vähemmistöosakkaana. Suomalaistenosuus tuotantoprosessin ja kaluston suunnittelussasekä tuotemäärittelyissä pienensi investoinnin ra-

Risto Pesonen, diplomi-insinöö[email protected]

BETONIMESTARIT VIE ELEMENTTIOSAAMISTA INTIAAN

FINNISH PREFABRICATION EXPERTISE IN INDIA

The India project of the Finnish company BetonimestaritOy started as a result of a contract won by Elematic. Thecustomer, an Indian family company wanted to incorporatealso Finnish production expertise in their factory project inaddition to the equipment delivered by Elematic. Mr.Seppo Saarelainen from Betonimestarit decided to investin the project as a minority shareholder

The factory site is located 85 km from Mumbay and willseek business opportunities in large-scale housingprojects. The factory is to go on production in 2012 with astaff of one hundred. The product range will includewalls, hollow-core slabs and prefabricated frame units,and the deliveries will in most cases include everythingfrom design to installation. Expertise proven in Finlandwill be utilised in India also in terms of design andinstallation.

hallista panosta tuleville markkinoille.Tehdasalue sijaitsee 85 kilometriä Mumbaysta

ja se tulee tarjoamaan palveluitaan suuriin asunto-kohteisiin. Tehdas käynnistää tuotantonsa ensivuonna sadan hengen voimalla. Silloin syntyy tuo-tesortimenttiin kuuluvia seiniä, ontelolaattoja jarunkoelementtejä, jotka elementtivalmistaja myypääasiassa suunniteltuina ja asennettuina. Suun-nittelussa ja asennuksissa viedään Intiaan Suo-messa hyväksi havaittua osaamista.

Markkina on Mumbayssa ja lähikaupungeissavaltava, sillä kerrostalojen tuotanto kasvaa vauh-dilla. Intiaan tarvitaan satoja betonielementtiteh-taita ja ne pitää rakentaa toimiviksi. Tällä hetkelläsuurin puute on osaavasta työvoimasta, elementti-rakentamista kun ei tunnetta Intiassa lainkaan.

”Panos-tuotos-suhde näyttäisi kannaltammehyvältä. Tuntuu lisäksi hienolta, kun voimme tu-kea asuntotuotannon nopeuttamista koulutta-malla työnjohtoa Suomessa ja osallistumalla tuo-tantoon lattiatasollakin”, perustelee teollisuus-neuvos Seppo Saarelainen investointipäätöstäänhankkeeseen.

1Teollisuusneuvos Seppo Saarelainen ja Betonimesterei-den hallintojohtaja Sirkku Saarelainen uuden elementti-tehtaan tontin vihkimistilaisuudessa Mumbayssa.

Beto

nim

esta

rit O

y

BET1102_s33 Intia 27.6.2011, 14:1133

2 20113434

BETONIMESTARIT STOCKHOLMSARENAN

ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN VOITTAJA

– Onnistunut elementtitoimitus varmistaa nopean rakennusajan

Risto Pesonen, diplomi-insinöö[email protected]

Vaikka Suomi peittosikin Ruotsin jääkiekossa, onRuotsi urheilupaikkarakentamisessa selvä voitta-ja. Meillä kompuroidaan vielä lähtötelineissä, kunvuoden 2013 MM-kisapaikkana toimiva Stock-holmsarena etenee vauhdilla aikataulussaan.Mutta tuohon suoritukseensa tarvitsevat ruotsa-laiset mestaritason osaamista Suomesta.

Ruotsi on edelleen pohjoismaista suurimmat re-surssit omaava yhteiskunta. Siitä ei ole epäilystä-kään, vaikka sen naapurimaat pääsevätkin välilläpullistelemaan. Yhtenä esimerkkinä vahvuudestaovat Tukholmaan vauhdilla nousevat jättiareenat,joita parhaillaankin valmistuu kaksittain.

Kaupungin pohjoispuolella valmistuva Swed-bank Arena tarjoaa 50.000 katsojalle istuinpaikatja Stockholmsarena Globenin vieressä 35.000:lle.Samanaikaisesti Tampereella kompuroidaan edel-leen kaavan kanssa ja MM-jääkiekkoa pelataanensi vuonna Suomessa vanhoissa halleissa.

Suomalainen betonirakentaminen kilpailee kui-tenkin tasapäisesti ruotsalaisten kanssa. Betoni-mestareiden BM Ryhmä onkin jättimäisen laajallaelementtirakenteiden toimituksellaan toteutta-massa Stockholmsarenaa.

TAPPIOON PÄÄTTYNYT TARJOUS POHJUSTISEURAAVAN VOITTOASuomalainen Betonimestarit Oy on ollut aktiivinenRuotsissa jo vuosia ja kasvattanut sikäläistäkintuotantokapasiteettiaan yritysostoin. Viitisen vuot-ta sitten sen omistukseen siirtyivät Skanskan teh-das Piteå:sta ja Abetongin tehdas Hallsberg:sta.Urheilurakentaminen vaativine runkorakenteineensopii niiden tuotantolinjoille hyvin BM Ryhmän suo-malaisten elementtiyksiköiden tukiessa kokonais-toimituksia.

Yhtiö oli mukana jo Swedbank Arenan kisassa,mutta hävisi kalkkiviivoilla sen toimitukset. KunRuotsin resurssit olivat kasvaneet, siirrettiinStockholmsarenan tarjousvaiheen vastuut koko-naan Betongmästarna Sverige AB:n toimitusjohta-ja Rolf Skoogin vetämälle ryhmälle.

”Ruotsin yksiköt hoitivat mainiosti SwedbankArenan naapuriin tulleen valtavan, noin 150.000kuution toimistorakennuksen elementtitoimituk-sen. Niinpä vastuun siirtäminen luottamuksensynnyttyä oli luontevaa ja tuloksista päätellenmyös oikea toimenpide”, pohti BM Ryhmän me-nestyksekkäässä vientitoiminnassa vuosia muka-na ollut ja nykyään Betongmästarna Sverige AB:n

11Näkymä tulevalta Arena-aukiolta. 35 000 kävijälle mitoi-tettu Stockholmsarena sijaitsee Globenin vieressä.

2Pelikentän teräksiset kattorakenteet toimitti Normek Oysivu-urakkana Peabille.

2

Stoc

khol

msa

rena

Sto c

kho l

msa

ren a

BET1102_s34-39 Stockholmarena 27.6.2011, 14:1334

2 2011 35

hallituksen puheenjohtaja Jan Jansson tyytyväi-senä taktiikan muutosta.

Uudella toimintatavalla yhtiö pääsi hyvin mu-kaan Stockholmsarenan tarjouskisaan, joka ajoittuikevääseen 2010. Kohteen tilaaja, Tukholman kau-pungin kiinteistöyhtiö valitsi pääurakoitsijaksi PeabAB:n, jonka tuoteosatoimittaja BetongmästarnaSverige AB on. Kohteen kokonaiskustannukset ovatrunsaat 200 miljoonaa euroa. White Arkitekter ark-kitehtitoimisto on arenan pääsuunnittelijana.

”Elementtitarjous sisälsi kohteessa suunnitte-lunkin ja kustannukset ovat alussa merkittäviä. Tar-jousvaiheen vaativuutta lisää ruotsalainen toimin-tatapa, joka edellyttää vahvoja istumalihaksia janeuvottelutaitoja”, kuvaa menestyksellistä tarjous-työtä koko ajan läheltä seurannut Jansson.

Tuoteosakauppasopimusta hiottiin pitkään ja sii-hen kirjataan tarkkoja yksityiskohtia, vaikka kiin-teähintaisessa kaupassa käytännössä sovitaan os-tettavista neliöistä. Teknisesti vaativassa raken-nuksessa teki rakennuttaja rakennepiirustukset,joiden pohjalta BM teki elementtisuunnittelun.

2

3

4

5

3Ilmakuva tulevasta Stockholmarenasta, jonka vieressäsijaitsee Globen.

4, 5Havainneleikkaukset. Pelikentän alapuolella alimmaisellatasolla on pysäköintitilat ja niiden päällä yleisö- ja kau-pallisia tiloja. Myös rautatie- ja moottoritieliikenne kul-kee katsomon alta.

3

4

5

Stoc

khol

msa

rena

Stoc

khol

msa

rena


2 20113636

6Leikkauspiirustus. Rautatie- ja moottoritieliikenne kulkeekatsomon alta. Siitä johtuen jouduttiin pitkiin jännevälei-hin ja poikkeuksellisesti palkkien päälle asennettaviin pi-lareihin ”epärationaalisilla” jaoilla.

7

6

Beto

ngm

ästa

rna

Sver

ige

AB


2 2011 37

8

PELIKENTÄN ALLA PARKKITILAT JA LAAJATKAUPALLISET YLEISÖTILATBetongmästarna Sverige AB:n toimituksen arvoStockholmsarenassa on vielä auki, mutta nyt se lä-hentelee 40 miljoonaa euroa. Kauppa sisälsi noin50.000 neliön runkokokonaisuuden katsomoon japeliareenaan. Toimitukseen kuului kaikkiaan noin20.000 elementtiä ja laajoja paikalla- ja saumava-luja. Yhteensä 80.000 tonnin betonielementit BMRyhmä toimittaa työmaalle tänä vuonna. Peliken-tän teräksiset kattorakenteet toimitti Normek Oysivu-urakkana Peabille.

Elementeistä tuotiin Suomesta vain murto-osa,muutama prosentti ja lähinnä runkoelementtejä.Asennukset alkoivat työmaalla viime vuodenvaih-teessa ja kesäkuussa 2011 oli asennettu kolman-nes, mutta tuotannosta on jo tehty kaksi kolmas-osaa. Kohteen elementit vastaavat Ruotsin tehtai-den vuosituotantoa.

Työt alkoivat kaksi kerrosta lopullisen pelikentänalapuolelta. Alimmaisella tasolla on pysäköintitilatja niiden päällä yleisö- ja kaupallisia tiloja. Väli-pohjat ovat TT-laatoista.

Katsomorakenteet ovat tavanomaisia, mutta laa-juutta riittää. Katsomon ulkoseinien jäykistys tuleeolemaan haasteellista, sillä ne ovat vinoja ja ulos-päin roikkuvia.

Oman vaikeuden aiheuttaa myös rautatie- jamoottoritieliikenne, joka kulkee katsomon alta. Sii-tä johtuen jouduttiin pitkiin jänneväleihin ja poik-keuksellisesti palkkien päälle asennettaviin pila-reihin ”epärationaalisilla” jaoilla. Lisäksi liiken-

9

10

8Katsomon ulkoseinien jäykistys tulee olemaan haasteel-lista, sillä ne ovat vinoja ja ulospäin roikkuvia. Toimituk-seen kuului kaikkiaan noin 20.000 elementtiä ja laajojapaikalla- ja saumavaluja.

9Katsomorakenteiden asennustyö käynnissä.

10Julkisiuvun ulkoverhous tehdään metallirakenteisena.

Stoc

khol

msa

rena

Stoc

khol

msa

rena

Stoc

khol

msa

rena


2 20113838

11Lisäksi liikenteen rajoitukset on otettava huomioon työn-suunnittelussa. Vaikeutta lisää muutenkin erittäin ahdastyömaa-alue, jolla on jatkuvasti paljon toimijoita.

12Rungon rakennustyöt käynnissä kesäkuussa 2011.

11

12

Beto

ngm

ästa

rna

Sver

ige

ABSt

ockh

olm

sare

na


2 2011 39

teen rajoitukset on otettava huomioon työnsuunnit-telussa. Vaikeutta lisää muutenkin erittäin ahdastyömaa-alue, jolla on jatkuvasti paljon toimijoita.

RAKENNUSAJASSA EI TINKIMISEN VARAAVaatimus, josta tilaajalla ei ole joustovaraa, on ra-kennusaika. Areena on jo myyty alkuvuoden 2013tapahtumia varten. Jääkiekon MM-pelien loppuot-telut pelataan loppukeväällä 2013 tällä areenalla.

Vaikka ruotsalaisen urakkakäytännön mukaan jo10 prosentin lisätyöt antavat mahdollisuuden lisä-aikaan, ei elementtitoimittaja vienyt tätä vaatimus-ta neuvottelupöytään. Ehto on täyttynyt elementti-toimittajan näkökulmasta selvästi ja osa lisätöistäonkin vielä sopimatta.

”Kaikilla on niskassa sama peikko – rakennus-aika. Se on käytännössä liian lyhyt. Rakennesuun-nittelukin saadaan valmiiksi vasta tulevana syksy-nä”, puntaroi Jan Jansson hanketta merkittävim-min vaikeuttanutta tekijää.

Ruotsalaisten toimintatapaa voi pitää varsinpitkälti Suomea vastaavana. Neuvottelujen määräoli suurempi, koska kiireen takia rakenne- ja ele-menttisuunnittelu ei ollut alkuunkaan valmis sopi-musta tehtäessä. Merkittävä suunnitteluun vaikut-tanut muutos sopimuksen teon jälkeen oli taso-kuormien kasvu. Sen vaikutus meni tietenkin käy-tännössä läpi kaikkien rakenteiden.

”Tilaajat ovat Ruotsissa ainakin yhtä vaativiakuin Suomessa. Työturvallisuus on korostuneestiesillä ja työmaa pysähtyy, jos asiat eivät ole reilas-sa,” niputtaa Jan Jansson kokemuksiaan.

BM Ryhmän tehtaat toimivat hyvin ja asiakkaannäkemykset voitiin ottaa huomioon. “Ilman päteviäprojektihenkilöitä tällaista hanketta ei voi viedäläpi onnistuneesti”, korostaa Jansson. Kunniaa jakatetta riittää jaettavaksi kahdelle paikalliselle be-tonitehtaalle.

”Kun tällainen kohde viedään ylös 16 kuukau-dessa, niin liika kiirehän siinä tulee. LopputulosStockholmsarenassa on varmasti kuitenkin onnis-tunut. Siitä kiitos Ruotsin yksiköille. Tämä hanke onvaativin niistä urakoista, joissa olen Ruotsissa ollutmukana. Vaikka Kiirunan LKAB:n tuotantolaitoksentoimitus oli kruunuissa vielä suurempi, se oli hallit-tavampi ja siten helpompi,” Jan Jansson vertaaedellistä suurprojektiaan.

Lisätietoja:http://www.stockholmsarenan.se/galleri/visionsbilder/

13Stockholmsarenan työmaalla tiukka rakennusaika vaatiihallittua logistiikkaa eri toimijoilta.

14Kuvassa (toinen vasemmalta) Betongmästarna SverigeAB:n hallituksen puheenjohtaja Jan Jansson on ollut jovuosia Betonimestareiden Ruotsin vientitoiminnassamukana. Kuvassa (vasemmalta) Rolf Skoog,toimitusjohtaja, Betongmästarna Sverige AB, Jan Jans-son, Lars-Erik Öberg, työnjohtaja, Kjell Strand, projekti-päällikkö.

13

14

Beto

ngm

ästa

rna

Sver

ige

ABSt

ockh

olm

sare

na

LARGE DELIVERY OF PREFABRICATED CONCRETESTRUCTURES FOR STOCKHOLMSARENA

Finnish company Betonimestarit Oy has operated acti-vely in Sweden for years and has also increased pro-duction capacity in Sweden through business acquisi-tions. The company is now involved in the Stockholm-sarena project with a large delivery of prefabricatedconcrete structures. The delivery comprises a ca.50,000 square-metre frame complex for the grandstandand the arena part, consisting of some 20,000 prefabri-cated elements and extensive cast-in-situ and jointingprocesses. The BM Group will deliver the prefabricatedconcrete structures - 80,000 tons in total - to theconstruction site during 2011.

The structural drawings for the technically demandingbuilding were prepared by the Developer, and BM thencarried out the design of the prefabricated structures onthe basis of the drawings.

The stiffening of the external walls of the grandstandwill pose a challenge as they are inclined and hangingoutward. The degree of complexity is increased by railand motorway traffic running under the grandstand.This made it necessary to use long spans and columnsthat are erected exceptionally on top of beams at “irra-tional” spacing. The restrictions caused by traffic must

also be considered in the planning of the work. The highnumber of contractors and workers operating in the ex-tremely limited worksite area causes further problems.

One requirement that the Client is not prepared towaive is the construction schedule, as the Arena hasalready been sold for events in early 2013. The finals ofthe World Championships in Ice Hockey, for example,will be played in this Arena in late spring 2013.


2 20114040

Liukuvalu on varteenotettava vaihtoehto, kun ha-lutaan tehdä kestäviä ja tyylikkäitä reunakiviä jakaiteita. Profiilibetoni-tekniikalla tehty betonireu-nakivi ja betonikaide raudoitetaan ja valetaan pai-kan päällä valmisbetonista yhtenäiseksi, hyvinalustaan ankkuroiduksi rakenteeksi.

Reunakivien ja kaiteiden mitat määräytyvät koh-teen mukaan: korkeus senttimetreistä metreihin japituus tarvittaessa kilometrejä. Paikallavalettunareunakivien ja kaiteiden asentaminen on nopeaa,joten ympäröivää liikennettä häiritään vain vähän.

REUNAKIVI KESTÄÄ JA PYSY PAIKALLAANPaikallavalettu reunakivi toimii paitsi reunakivenämyös yliajokivenä sekä ajon estävänä kynnyksenä.Profiilibetoni kestää sivusuunnasta tulevia rasituk-sia paremmin kuin perinteiset liimakivet, koska seon ankkuroitu alustaansa upotetuilla harjaterästa-peilla. Se kestää ja pysyy paikallaan esimerkiksiaura-auton kolhaistessa.

Liukuvalumenetelmällä reunakivet voidaan valaajoustavasti haluttuun linjaan. Loivissakaan kaar-teissa ei siten synny murtoviivaa.

Profiilibetonilla voidaan myös kunnostaa vanhathuonokuntoiset tai liian matalat reunakivet. Uusireunakivi valetaan vanhan kiven päälle muotilla,joka seuraa sekä vanhan kiven että ajoradan pintaa.

Profiilibetonia on saatavissa 60, 80, 120 ja 160millimetrin korkuisina. Poikkileikkausmuoto onSKTY:n julkaisun nro 14 vaatimusten mukainen. 60ja 80 millimetriä korkeiden reunakivien profiili onsuunniteltu siten, että ne soveltuvat erittäin hyvinmyös yliajokiviksi. Erikoismuotit ovat mahdollisia.

Profiilibetoniin käytettävä betoni kestää suolanja pakkasen aiheuttamat rasitukset. Lujuudeltaanse on vähintään K45. Tuotteen taivutuslujuudenominaisarvo on 6,3 MPa eli se täyttää erikoisluokanvaatimuksen.

Profiilibetonin reunustamiin liikennejakajiin

REUNAKIVET JA BETONIKAITEET PAIKALLAVALUNA

CAST-IN-SITU CURBSTONES AND GUARDRAILS

Slipforming is a method worth considering for productionof durable and attractive curbstones and guardrails. Con-crete curbstones and guardrails implemented using theprofile concrete technique and ready-mixed concrete arereinforced and poured in place into a continuous structu-re that is firmly anchored to the base.

The dimensions of the curbstones and guardrails aredefined separately for each application: height can varyfrom centimetres to metres and the length can be up tokilometres. The cast-in-situ technique makes the curb-stones and guardrails quick to install, which minimisesdisturbance to traffic.

Slipforming makes it possible to pour curbstones andguardrails flexibly in the desired line. Even gentle curvescan be produced without disturbing indentation, with thecurb and the guardrail following smoothly the curve of theroad.

Cast-in-situ curbstones can also be used to produce amountable or a non-mountable curb. Cast-in-situconcrete guardrails are well suited for use as noisebarriers, collision barriers or median barriers, or as load-bearing guardrail beams.

NCC Roads suosittelee kohteissaan Stoneprint-betonipinnoitetta. Se on paikalla valettu betoni-pinnoite, johon on painettu sidekiviä muistuttavakuvio. Se muodostaa päällystettävän kohteenpäälle lähes vettä läpäisemättömän tiiviin pinnan,jonka ansiosta vältytään pinnoitteen rapautumi-selta, vaurioilta ja ruohonleikkuulta. Teräskuitura-kenteensa ansiosta Stoneprint vastaa kestä-vyydeltään raudoitettua teräsbetonilaattaa.

MONIPUOLINEN BETONIKAIDELiukuvalettu betonikaide sopii hyvin melu-, törmä-ys- ja keskikaiteeksi tai kantavaksi kaidepalkiksi.Se raudoitetaan ja valetaan paikan päällä betonistayhtenäiseksi rakenteeksi.

Liukuvalamalla valmista kaidetta syntyy nope-asti noin 35 metriä tunnissa, päivätulos on 200 -300 metriä valmista kaidetta.

Kaide voidaan valaa joustavasti haluttuun linjaan,jolloin se kaartuu kauniisti ilman hammastusta.

Liukuvalettu betonikaide kestää hyvin kulutusta,pakkasta ja suolaa. Melukaiteena se katkaisee te-hokkaasti renkaiden äänet. Se sopii erityisen hyvinpaikkoihin, joissa ei ole tilaa maavalleille.

Betonikaide toimii myös törmäyskaiteena; se ontörmäyksissä etenkin moottoripyöräilijöille turvalli-sempi kuin perinteinen metallikaide. Kaide voidaanvalaa myös moottoritien ajoratojen tai pyörä- ja au-totien väliseksi keskikaiteeksi silloin, kun paikallaei ole tilaa viherkaistalle.

Yhtenäisenä rakenteena kaide estää liikenteenaiheuttamia myrkkypäästöjä kulkeutumasta poistiealueelta ja pohjavesiin. Toisaalta kaiteen alareu-naan voidaan tehdä poistoaukkoja sadevesille. Sil-tarakenteissa kaide voidaan raudoittaa ja valaakantavaksi kaidepalkiksi.

Betonikaiteeseen on mahdollista liittää valai-sinpylväiden jalustat ja kaapelikourut sekä melu-suojien tai kaiteiden kiinnitysura.

Betonikaide voi olla korkeudeltaan 0,5 - 1,5 met-

riä. Pohjan muoto ei vaikuta lopputulokseen, vaankaiteesta tulee aina tasakorkuinen. Kaiteen yläpin-nan korkeus määräytyy muottia ohjaavan linjatan-gon tai -langan avulla, joten se voidaan valaa epä-tasaisellekin murske tai asfalttipohjalle.

Lisätietoja:NCC Roads Oywww.ncc.fi/[email protected]

Artik

kelin

kuv

at: N

CC R

oads

Oy

1 2 3

Toimitus, Betoni

1, 2 , 3Paikallavalettu reunakivi toimii paitsi reunakivenä myösyliajokivenä sekä ajon estävänä kynnyksenä. Profiilibe-toni kestää sivusuunnasta tulevia rasituksia paremminkuin perinteiset liimakivet, koska se on ankkuroitu alus-taansa upotetuilla harjaterästapeilla.

BET1102_s40-41 NCC_reunakivet 27.6.2011, 14:1740

2 2011 41

4

7

8 9

6, 7Autotien ja kevyenliikenteen väylän välinen matala kes-kikaide. Matala keskikaide erottaa kevyenliikenteen väy-län turvalllisesti ajoradasta. Kuvassa 7 matalan kaidera-kenteen poikkileikkausesimerkki.

8, 9 10Valukonetta ohjataan ohjurikiskojen avulla tai epätasai-sella alustalla voidaan käyttää linjalankaa. Valmis kaidevoidaan verhoilla erilaisilla säleiköillä tai jättää betoni-pinnalle.

10

5Melu- ja törmäyskaiteen poikkileikkaus.

6

4, 10Liukuvalettu betonikaide mukailee tien muotoja, se kestäähyvin kulutusta, pakkasta ja suolaa. Yhtenäisenä raken-teena kaide estää liikenteen aiheuttamia myrkkypäästöjäkulkeutumasta pois tiealueelta pohjavesiin. Saumoja onvähän verrattuna elementtirakenteisiin kaideratkaisuihin.

BET1102_s40-41 NCC_reunakivet 27.6.2011, 14:1741

2 20114242

Betoniteollisuus kierrättää ylijäämäbetonia ja vettähyödyntäen niitä uudelleen prosesseissaan. Valta-osa ylijäämäbetonista murskataan käytettäväksimaarakentamisessa.

Betonin ja betonielementtien sekä muiden betoni-tuotteiden valmistuksessa syntyy pieniä määriä yli-jäämäbetonia ja betonilietettä. Niiden kokonais-määrä on noin kaksi prosenttia vuosituotannosta,joka Suomessa on noin viisi miljoonaa kuutiometriäbetonia.

”Ylijäämäbetonin määrää voitaisiin valmisbeto-nin osalta vähentää, jos rakentamisen ketjussa las-kettaisiin tarkemmin valuihin tarvittavat betoni-määrät. Meillä 54:n betonitehtaan jätebetonimääräon noin 70000 tonnia, josta osa on rakennuspaikal-ta palautunutta ylijäämäbetonia”, Rudus Oy:n ym-päristöpäällikkö Eija Ehrukainen sanoo.

Betoniautot kuljettavat valuista yli jääneet beto-

BETONITEOLLISUUS KOHTI SULJETTUA KIERTOA

Sampsa Heilä, toimittaja, dipl.ins.

1Kuljetuskaluston ja pumppujen pesu suoritetaanpääasiassa kierrätysvedellä, jolloin ainoastaanloppuhuuhteluun tarvitaan puhdasta vettä.

3Pestyt autot odottavat liikkeellelähtöä.

nimassat lähimpään betonin kierrätyslaitokseentai luvalliselle vastaanottajalle, joita ovat RudusOy:n Kierrätys-yksikön lisäksi muun muassa Lassila& Tikanoja Oy.

Muu betonitehtailla ja betonielementtitehtaillasyntynyt ylijäämäbetoni erotetaan osassa tehtaistaensin pesemällä karkeaksi kiviaineeksi ja be-tonilietteeksi. Lietteestä selkeytetään altaissa kiin-toaines erilleen, ja vesi kierrätetään mahdollisuuk-sien mukaan uudelleen prosessiin.

Kierrätysvettä syntyy ylijäämäbetonin lisäksipuhdistettaessa betonisekoittimia, betonikuljetti-mia ja betoniautojen rumpuja. Kierrätysvettä syntyymyös tuotteiden jatkojalostuksessa kovettuneenbetonin sahauksesta, hiomisesta ja vesisuihkupuh-distuksesta.

Kierrätysvettä voidaan käyttää betonin valmis-tukseen joko sellaisenaan tai sekoitettuna vesijoh-toveteen. Kuljetuskaluston ja pumppujen pesu suo-

1

Rudu

s Oy

BET1102_s42-45 Betoniliete 27.6.2011, 14:1942

2 2011 43

ritetaan pääasiassa kierrätysvedellä, jolloin ainoas-taan loppuhuuhteluun tarvitaan puhdasta vettä.

JÄTTEEN SIJAAN TUOTTEEKSI”Betoniliete toimitetaan betonitehtailta betoninkierrätyslaitoksiin. Niissä myös betonilietteen si-sältämät hienoainekset pystytään hyödyntämäänpääasiassa maarakentamiseen käytettävien stan-dardoitujen lopputuotteiden valmistuksessa yhdes-sä ylijäämäbetonin ja purkubetonista tuotettavanbetonimurskeen kanssa”, Eija Ehrukainen sanoo.

Hänen mukaansa lainsäädäntö on ylimitoitettutehtaan ylijäämäbetonin ja betonilietteen järkevänkierrätyksen kannalta, koska lainsäädäntö kohte-lee niitä täysin samalla tavalla kuin purkubetonia,johon käytön aikana on voinut imeytyä haitallisiaaineita.

Valtioneuvoston asetus (591/2006) antaa mah-dollisuuden hyödyntää betonimursketta maaraken-tamisessa ilman ympäristölupaa. Tällöin käytetäänilmoitusmenettelyä muilla kuin pohjavesialueilla

Laadunvalvonnalla tutkitaan haitallisten ainei-den pitoisuus ja liukoisuus.

Betoniteollisuus ry on koonnut noin 25 mittaustu-loksen tiedot viime vuosilta eri tehtailta. Pitoisuu-det ovat yleensä noin 1/10 sallituista arvoista taivähemmän. Täten mittauksia tulisikin vähentää jasallia betoniteollisuudesta tulevan murskatun yli-jäämäbetonin käyttö myös pohjavesialueilla.

”Ylijäämäbetonin ja betonilietteen luokittelu jät-teeksi on ongelma, sillä ne eivät millään tavoin li-kaa tai saastuta maaperää. Silti niistä pitää tehdäilmoitukset ja ottaa näytteitä samalla tavalla kuinpurkubetonista. Ne pitäisikin ehdottomasti luokitel-

la jätteen sijaan tuotteiksi”, Ehrukainen sanoo.”Onneksi alalle on saatu kierrätysyrityksiä, jotka

osaavat hoitaa myös byrokratian sen vaatimallatarkkuudella.”

”EU:n ympäristölainsäädäntö näyttää kehittyvänsellaiseen suuntaan että betonin kierrätys on tule-vaisuudessa nykyistä helpompaa ja joustavampaa,jos sivutuote- tai end of waste -kriteerit saadaanbetonijätteelle”, Eija Ehrukainen sanoo.

RAHAN JA YMPÄRISTÖN SÄÄSTÖÄParma Oy:n elementtitehtailla osa ylijäämäbeto-nista kierrätetään ja käytetään uudelleen omassatuotannossa korvaamassa luonnon kiviainesta.Suurin osa toimitetaan murskattavaksi lähinnämaarakennuskäyttöön. Osa tehtaista tekee betoninmurskauksen omalla tontilla ja osa kuljettaa murs-kattavaksi muualle.

”Eniten ylijäämäbetonia muodostuu ontelolaat-tatuotannossa, jossa myös tuotannon volyymit ovatsuuria. Valmistuslinjan päihin tulee aina jonkin ver-

2Ylijäämäbetoni odottaa tehtaan piha-alueella elokuussaalkavaa murskausta.

2

3

Parm

a Oy

Rudu

s Oy


2 20114444

ran hukkaa vaikka se pyritään minimoimaan huolel-lisella suunnittelulla ja valmistuksella”, Parma Oy:nlaatu- ja ympäristöpäällikkö Raija Inkiläinen sanoo.

Ylijäämäbetonista saatavan kierrätyskiviainek-sen käyttö vaatii tehtailla omat siilonsa ja beto-nireseptinsä.

Myös vettä kierrätetään osalla Parman tehtais-ta. Esimerkiksi Hyrylän ontelolaattatehtaalla onkierrätysjärjestelmä, jonka avulla kaikki vesi voi-daan palauttaa uudelleen käytettäväksi valmistus-prosessissa tai pesuvetenä.

”Kierrätyksessä yhdistyvät taloudellisuus ja ym-päristön suojeleminen. Kierrätys vaatii usein inves-tointeja, mutta niillä saavutetaan taloudellisiasäästöjä kun puhtaan veden ja luonnon materiaali-en kulutus vähenee. Paikat pysyvät myös siistimpi-nä sekä tehtaan sisä- että ulkopuolella, kun vettäkierrätetään ja jätemateriaalit lajitellaan ja varas-toidaan ohjeiden mukaisesti. Tämä parantaa sa-malla työviihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä sitä

jo nykyisin varsin suurelta osin kierrätykseen. Esi-merkiksi elementtien valmistuksessa käytettävienmineraalivillaeristeiden leikkuujätteet kierräte-tään puhalluseristeeksi.

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:ssä syntyvästäjätteestä hyödynnetään yli 90 prosenttia. Jätteenkokonaismäärä tuotettua betonikuutiota kohti onalle neljä kiloa, eli huomattavan pieni.

ENERGIATEHOKKUUS PARANEEMyös energian käyttöä on tehostettu betoniteolli-suudessa merkittävästi. Parma Oy:ssä on panostet-tu voimakkaasti kotimaisten biopolttoaineiden käy-tön lisäämiseen lämmöntuotannossa ja saavutettuhuomattavia vähennyksiä tehdasenergian aiheut-tamiin hiilidioksidipäästöihin.

Rudus Oy:ssä on otettu käyttöön tehokkaitaTurbomatic- energialaitoksia, jotka käyttävät noin40 % vähemmän polttoainetta höyrykattilalaitok-siin verrattuna.

Lujabetoni Oy:n tehtaiden energiankulutus tuo-tettua yksikköä kohti on kyetty puolittamaan vuo-desta 1993. Samalla energian kulutuksesta aiheu-tuvat hiilidioksidipäästöt ovat puolittuneet.

Jätemateriaalien kaatopaikkamaksujen noususekä raaka-aineiden hinnan ja kuljetuskustannus-ten nousu tulevat osaltaan parantamaan entistäkattavampien kierrätysinvestointien kannattavuut-ta ja viemään koko alaa kohti täysin suljettua raa-ka-aineiden ja veden kiertoa valmisbetonin sekäbetonielementtien ja -tuotteiden valmistuksessa.

”Betoni on sataprosenttisesti kierrätettävä ma-teriaali, joka sopii hyvin monenlaiseen käyttöön.Kierrätyksen kannalta betoniin ei liity mitään ne-gatiivisia tekijöitä eikä riskejä”, Raija Inkiläinensanoo.

4Betonielementtitehtailla muodostuu eniten ylijäämäbeto-nia ontelolaattatuotannossa, jossa myös tuotannon volyy-mit ovat suu

kautta edelleen tuottavuutta”, Inkiläinen sanoo.

JÄTTEEN MÄÄRÄ VÄHENEEInkiläisen mukaan ympäristölainsäädännön perustatulee jopa 90-prosenttisesti EU:sta, jonka linjauksiasovelletaan kansalliseen lainsäädäntöön.

”Kaikkialla EU:ssa ympäristölainsäädäntö aset-taa yritysten toiminnalle hyvin samankaltaiset läh-tökohdat, vaikka kansallisia eroja on jonkin verran.Sen sijaan lainsäädännön tulkinnassa on eroja pai-kallisten viranomaisten kesken myös Suomessa”,Inkiläinen sanoo.

Betoniteollisuudella on käynnissä yhteinen kehi-tyshanke, jossa ylijäämäbetonin kierrätystä pyri-tään viemään entistä pidemmälle selvittämällämuun muassa lupakäytäntöön, testaukseen ja uu-siokäyttömahdollisuuksiin liittyviä tekijöitä.

Betonielementtitehtailla tuotteiden valmistuk-sessa yli jäänyt puutavara, lämmöneristeet, teräk-set ja muut hyödynnettävät materiaalit kerätään

4

Parm

a Oy


2 2011 45

Ylijäämäbetonilla ja siitä valmistetta-valla murskeella voidaan maatäytöissäkorvata soraharjuista tai kalliostamurskaamalla saatavaa luonnon kivi-ainesta. Koska betonimurske lujittuuvielä jonkin verran maarakenteissa,sitä tarvitaan kantavaan kerrokseenvain reilu puolet luonnonkiviaineksenmäärästä.

Lietteitä voidaan kuivatettuina tai sel-laisenaan käyttää maarakennuskoh-teissa, joissa ei ole suuria teknisiä vaa-timuksia, kuten viherrakentamisessa,maisemoinnissa, piharakenteissa, pen-gertäytteenä, meluvalleissa ja kaato-paikkarakenteissa sekä erilaisissa täy-töissä.

Lietteiden käyttökelpoisuutta uusio-materiaalina tai -tuotteena voidaan lisä-tä jatkoprosessoinnilla. Riittävän kuivatlietteet on mahdollista rakeistaa apuai-neen kuten lentotuhkan avulla tai nevoidaan murskata pieniksi rakeiksi. Eri-tyisesti niiden käytettävyyttä kalkitusai-neena voidaan näin parantaa.

Sekä kiinteiden että juoksevien liettei-den lujuutta voidaan lisätä stabiloimal-la liete sideaineella tai käyttämällä lie-tettä osa-aineena kiviainesta sisältävis-sä maarakennus- ja täyttömassoissa.

Betoniliete sisältää kalkkia ja sitä voi-daan korkean pH-arvonsa vuoksi käyt-tää kalkin tapaan maanparannusainee-na. VTT:n tutkimuksen mukaan kaikkientutkittujen betonitehtaiden lietteet täyt-tivät lannoitelaissa maanparannusai-neille annetut vaatimukset. Betonin sa-haus- ja hiontaliete, jota syntyy esimer-kiksi ontelolaattojen sahauksessa ja be-tonipintojen hionnassa, soveltuu hyvinpeltojen happamuuden vähentämi-seen. Lietettä voi käyttää myös valmiinkompostin seosaineena.

Pesuvedestä tai betonimassasta tal-teen otettu ja pesty kiviaines soveltuusekä teknisesti että ympäristökelpoi-suuden kannalta maarakennuskäyt-töön yhtä hyvin kuin vastaava luonnon-kiviaines. Sitä voidaan käyttää myösbetonissa.

Muun muassa ontelolaattojen val-mistuksessa noin kymmenen prosent-tia kiviaineksesta voidaan korvatamurskatusta ylijäämäbetonista tehdylläkiviaineksella.

KIERRÄTYSBETONI SOPII MONEEN ...

5

5Materiaalien kierrätys ja lajittelu auttaa pitämään tehtaatsiistimpinä, mikä parantaa samalla työviihtyvyyttä ja tur-vallisuutta sekä sitä kautta edelleen tuottavuutta.

Parm

a Oy

CONCRETE INDUSTRY MOVES TOWARDSA CLOSED CYCLE

Concrete industry recycles surplus concrete and water forreuse in the processes of the industry. The majority ofsurplus concrete is crushed and used in land construction.

Small volumes of surplus concrete and concrete slurryare generated in the production of concrete and precastconcrete elements as well as other concrete products.These volumes amount to two percent of the annual pro-duction, which in Finland totals some five million cubicmetres of concrete.

Concrete mixer trucks take leftover fresh concrete tothe nearest concrete recycling facility or a licensed re-ceiver of fresh concrete. Surplus concrete from concreteplants and precast concrete factories is at some plantsfirst separated into coarse aggregate and cementitiousslurry through a washing process. The solid matter con-tained in the slurry is allowed to settle in tanks and thewater is then returned to the process, if possible. Theslurry is sent from the concrete plants to concrete re-cycling facilities, where also the fines contained in theslurry can be recovered. They are primarily reused in theproduction of standardised land construction productstogether with surplus concrete and crushed demolishedconcrete.

Precast concrete factories recycle part of surplus conc-rete for reuse in their own production to replace naturalaggregates. Most of the surplus is sent for crushing andreuse, primarily in land construction.

Concrete industry is executing a joint developmentproject to advance the recycling of surplus concrete byexamining factors related to e.g. licensing, testing andreuse possibilities.


2 20114646

Suurin osa puretusta betonista päätyy Suomessauusiokäyttöön, lähinnä maarakentamiseen, jossasitä on käytetty jo parikymmentä vuotta. Element-tien uudelleenkäyttö on sen sijaan vielä alkuteki-jöissään.

Betonijätettä syntyy Suomessa vuosittain 700 000tonnista miljoonaan tonniin, pääosin purkutyömail-la. Edellytykset betonin kierrätykselle ovat hyvät,sillä lajitteleva purkutekniikka on kehittynyttä japurkubetoni voidaan hyödyntää yleensä kokonaan.Betonijätteestä hyödynnetäänkin noin 80 prosent-tia, mutta enemmänkin voisi, sillä jätteeksi päätyyyhä myös täysin käyttökelpoista ainesta.

Mitä paremmin energiatehokas rakentaminenpääsee vauhtiin, sitä enemmän kiinnitetään huo-miota valmistamisen energiankulutukseen, ympä-ristövaikutuksiin ja kierrätettävyyteen. Toistaisek-si Suomessa ei kuitenkaan ole kovin kattavastiselvitetty vaihtoehtoja nykyiselle kierrätysmallille.EU:n jätedirektiivi asettaa materiaalien uudel-leenkäytön kierrätyksen edelle, mutta käytäntö onSuomessa toinen. Nyt lähes kaikki kierrätysbeto-ni, noin 95 prosenttia, käytetään murskeena maa-rakentamisessa.

– Siten betonijätteestä saadaan maksimaali-nen taloudellinen ja ekologinen hyöty, perusteleeRudus Kierrätyksen johtaja Tuomo Joutsenoja.

BETONIMURSKEELLA SAADAANHYVÄ KANTAVUUSBetonimurske soveltuu hyvin maarakentamiseen,sillä se sisältää reagoimatonta sementtiä ja näinollen se lujittuu käytössä. Lujittumisen ansiostabetonimurskeella saadaan parempia kantavuuksiakuin luonnonkiviaineksilla. Parhaimmillaan betoni-mursketta tarvitaan vain puolet luonnonkiven mää-rästä saman kantavuuden aikaansaamiseksi.

– Paremman kantavuuden ansiosta rakenneker-roksia voidaan ohentaa. Lisäksi betonimurske onluonnonkiveä kevyempää ja näin ollen hyvin suun-nitelluissa kohteissa voidaan materiaalimäärissäsäästää merkittävästi. Tämä vähentää myös kulje-tustarvetta.

Betonimurskeen käytöllä on myös muita ympäris-töhyötyjä.

– Betonimursketta pystytään tekemään kevyem-millä laitteilla kuin luonnonkiviaineksesta tehtyämursketta. Betonimurske tehdään yleensä lähelläkäyttöpaikkaa, jolloin tarvitaan vähemmän kulje-tuksia. Koska betonimurskeella voidaan korvata

PURKUBETONI HYÖDYNNETÄÄN,

MUTTA VIELÄ YKSIPUOLISESTI

Riikka Vakkuri, toimittaja, Povitasku Oy

2

1

1Betonijätteen murskauslaitos Helsingin Konalassa.

2Betoni- ja tiilijätteen esikäsittelyä Helsingin Konalassa.

Rudu

s Oy

Rudu

s Oy

BET1102_s46-51Betonin_kier 27.6.2011, 14:2246

2 2011 47

jopa kaksinkertainen määrä luonnonkiviä, tarvi-taan puolta vähemmän murskaamista, mikä sääs-tää energiaa.

– Ympäristöystävällisyyden kannalta useinunohdetaan, että betonirakenne toimii rakennuk-sen käytön aikaisena todellisena hiilinieluna kar-bonatisoitumisen ansiosta. Kierrätysvaiheessa hii-linieluna toimiminen kiihtyy, kun betoni murska-taan ja vapaa pinta-ala kasvaa räjähdysmäisesti,Joutsenoja sanoo.

KEPPI JA PORKKANA PUUTTUVATMarkkinoita betonimurskeelle on, sillä nyt se kat-taa maarakentamisessa vain noin prosentin käyte-tyistä kivimääristä. Joutsenoja arvelee, että suu-rimmat esteet betonin laajemmalle uusiokäytöllemaarakentamisessa löytyvät korvien välistä. Vaik-ka oikealla tavalla jalostettu betonimurske on tes-teissä todettu ympäristön kannalta turvalliseksi jateknisiltä ominaisuuksiltaan jopa kalliomurskettaparemmaksi, epäilijät eivät tahdo uskoa sen laa-tuun. Heille purkubetoni on jätettä, jonka pitäisiolla ilmaista ja johon betonimurske rinnastetaan.Joutsenoja uskookin, että betonin laajempaa kier-rätystä voitaisiin edistää ainoastaan, jos sitä vaa-dittaisiin julkisissa hankinnoissa.

4Betonijätteen esikäsittelyä Vantaan Länsisalmessa.

3

4

3Betonijätettä odottamassa jalostusta Betoroc-murskeeksiHelsingin Konalassa.

Rudu

s Oy

Rudu

s Oy


2 20114848

– Julkiset tahot, kaupungit, kunnat ja Liikenne-virasto, eivät edelleenkään todellisuudessa suosikierrätettyä betonia maarakentamisessa. Ei olekeppiä tai porkkanaa, jolla kierrätysmateriaalia oh-jattaisiin käyttämään.

UUSIOBETONIN HIILIJALANJÄLKI ON SUURIKeski-Euroopassa purkubetoni päätyy myös beto-nin tuotantoon, koska luonnonkivestä alkaa ollasiellä pula. Joutsenojan mielestä tämä ei ole Suo-messa toistaiseksi järkevää, ei ympäristön eikä ta-louden kannalta. Siinä missä betonimurskeessaoleva reagoimaton sementti on eduksi maaraken-tamisessa, uusiobetonin valmistuksessa sen takiatarvitaan tavanomaista enemmän sementtiä. Se-mentin tuotanto taas aiheuttaa runsaasti hiilidiok-sidipäästöjä.

Uusiobetonin tuotanto ei siis ole kovin energiate-hokasta: sen hiilijalanjälki on jopa vähän huonompikuin uusista raaka-aineista valmistetun betonin. Li-säksi uutta kiviainesta pystytään korvaamaan vainyhden suhteessa yhteen.

Mutta tulevaisuudessa uusiobetonin tilanne voiolla toinen betonilähiöiden ikääntyessä ja toisaaltakiviaineksen kuljetusmatkojen pidentyessä.

– On todellisen pohdinnan paikka, olisiko pur-kubetonin käyttöä runkomateriaaleissa edistettä-vä vai ei. Purkubetonin käyttö runkomateriaalinavaatisi kuitenkin betoninormeihin muutoksia,

5

Joutsenoja huomauttaa.Myös uusiobetonin valmistuksen edistämiseen

tarvittaisiin Joutsenojan mielestä lainsäädäntöä.– Esimerkiksi tietty prosentti betonista täytyisi

olla valmistettu kierrätysbetonista. Hollannissakierrätysmateriaalia vaaditaan julkisissa hankin-noissa. Tällainen suuntaus olisi Suomessakin hyvä,jos uusiobetonin tuotanto halutaan saada vauhtiin,Joutsenoja arvioi.

ELEMENTIT EHJÄNÄ KÄYTTÖÖNEnergiatehokasta lähiökorjaamista ja betonin uu-delleenkäyttöä tutkineen arkkitehti Satu Huuhkanmielestä kysymys ekologisimmasta tavasta kier-rättää betonia on monimutkaisempi kuin ensi nä-kemältä vaikuttaa.

– Pitäisi vertailla laajemmin, mitä kaikkea toi-saalla tapahtuu, kun yhdellä osa-alueella kierrä-tetään.

Huuhkan mielestä betonin kierrätystä pitäisisuunnata EU:n jätedirektiivin mukaisesti entistäenemmän uudelleenkäyttöön, sillä pitkälle jaloste-tun materiaalin valmistamiseen on käytetty paljonenergiaa.

Huuhka on keskittynyt tutkimuksessaan uudel-leenkierrätyksen edelläkävijämaahan, Saksaan.Siellä on purettu kysyntään vastaamattomia ele-menttitaloja ja kehitetty menetelmä, jolla elemen-tit puretaan irrottamalla ne ehjinä ja kokonaisina.

5Betonimurskeen hyödyntäminen tien rakennekerroksessa.Betonimurskeella saadaan jopa parempia kantavuuksiakuin luonnonkiviaineksilla. Parhaimmillaan betonimurs-ketta tarvitaan vain puolet luonnonkiven määrästä samankantavuuden aikaansaamiseksi.

Rudu

s Oy


2 2011 49

Tutkimuksissa puretut elementit on todettu hyvintasalaatuisiksi ja niistä on voitu rakentaa korkea-tasoista arkkitehtuuria.

Ehjänä purkaminen on ollut kaksin verroinmurskaamista kalliimpaa, mutta rakentamisessaon saavutettu säästöä. Uudelleenkäyttö on osoit-tautunut Saksassa 30 prosenttia edullisemmaksirungon ja vaipan kustannuksissa.

– Elementtien purkaminen ehjänä ja niiden käyt-täminen uudisrakentamiseen on osoittautunutmahdolliseksi ja mielekkääksi, vaikka niitä ei olealunperin suunniteltu sitä silmälläpitäen.

Uudelleenkäytön mahdollisuuksia voisikin Huuh-kan mielestä edistää ottamalla kierrätettävyyshuomioon jo betonielementtien suunnittelussa.

– Olisi tutkimisen arvoista, voisiko nykyistä ele-menttitekniikkaa tehdä paremmin purettavaksi.

HYVIÄ KOKEMUKSIA RAAHESSAOsittainen purkaminen voi olla ratkaisu Suomes-sakin vanhoissa, korjausta vaativissa lähiöissä.Raahen kaupunki päätyi madaltamaan käyttöaste-ongelmien kanssa painineen Kummatin lähiönkerrostaloja. Rakennusliikkeen mielestä paras rat-kaisu oli purkaa elementit ehjinä, sillä siten ympä-ristölle aiheutui vähemmän pölyhaittaa. Ehjänäpurkaminen osoittautui myös tavanomaista purka-mista edullisemmaksi.

Kiinteistöosakeyhtiön toivomuksesta puretuista

6

7

Harri

Hag

an

Harri

Hag

an

6, 7Raahen kaupunki päätyi madaltamaan käyttöasteongel-mien kanssa painineen Kummatin lähiön kerrostaloja.Elementit purettiin ehjinä, sillä siten ympäristölle aiheu-tui vähemmän pölyhaittaa. Ehjänä purkaminen osoittau-tui myös tavanomaista purkamista edullisemmaksi.

7Kummatin taloja ennen muutostyötä.


2 20115050

8

9

Harri

Hag

anHa

rri H

agan


2 2011 51

elementeistä rakennettiin autokatoksia ja huoltoko-nehalli. Tällaiset kylmät tai puolilämpimät tilat ovatHuuhkan mielestä hyviä kohteita betonielementtienuudelleenkäyttöön.

– Osittainen purkaminen on mahdollisuus paran-taa alueen käyttöastetta tai imagoa. Tällöin purku-tavan täytyy olla hellävarainen. Tuntuu järkevältähyödyntää olemassa olevaa materiaalia, jos alueel-la on muuta rakennustarvetta. Samat palikat siisjärjestetään erilaisella tavalla.

LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ VIELÄ HIOTTAVAABetonin kierrätyksen juuret ulottuvat parinkymme-nen vuoden taakse, jolloin Rudus alkoi kehittää be-tonijätteestä mursketta maarakentamiseen. Edelly-tykset kierrätykselle olivat aluksi heikot lainsää-dännön puutteiden vuoksi. Tärkeitä parannuksiaolivat velvollisuus lajitella rakennusjätteet työmail-la, toiminnan taloudellisesti mahdolliseksi tehnytjätevero sekä asetus jätteiden hyödyntämisestämaarakentamisessa eli niin sanottu mara-asetus.Se helpotti betonimurskeen myyntiä, koska hyödyn-tämiseen ei tarvita ympäristölupaa. Ilmoitusmenet-tely riittää, kun laadunhallinta ja hyödyntäminen onjärjestetty asianmukaisella tavalla.

Tämän vuoden alusta jäteverolaki uudistui ja ro-kottaa nyt kierrätyksen välttämistä entistä voimak-kaammin. Tuomo Joutsenoja onkin tyytyväinen uu-distuneeseen lakiin. Jätelaki sen sijaan ottaa hä-nen mielestään asiaan kantaa liian miedosti.

8Kummatin uudistettu asuntoalue. Osittainen purkaminenon mahdollisuus parantaa alueen käyttöastetta tai ima-goa. Tällöin purkutavan täytyy olla hellävarainen. On jär-kevää hyödyntää olemassa olevaa materiaalia, jos alueel-la on rakennustarvetta.

9Kummatin puretuista betonielementeistä rakennettiin au-tokatoksia ja huoltokonehalli. Tällaiset kylmät tai puoli-lämpimät tilat ovat hyviä kohteita betonielementtien uu-delleenkäyttöön.

10Betoni- ja tiilijätteen murskausta.

Myös Satu Huuhka toivoo lainsäädännön kan-nustavan ja ohjaavan nykyistä enemmän kierrä-tykseen.

– Olisi tärkeää, että jätelainsäädäntö mahdollis-taisi rakennusosien uudelleenkäytön. Ehjänä pu-rettuja rakennusosia ei rakennuksesta irrotettunatulisi automaattisesti pitää jätteenä.

Hän toivoo myös, että rakennus- ja purkujätteentilastointia lisättäisiin.

– Miten voimme tietää, minkä materiaalin kier-rätys on olennaista, jos purkujätteen materiaalija-kaumaa ei tunneta?

LIMITED APPLICATIONS FOR REUSE OFDEMOLISHED CONCRETE

Most of demolished concrete is reused in Finland, prima-rily in land construction where it has been used alreadyfor some twenty years. The reuse of precast concreteelements, on the other hand, has not taken of so far.

The amount of concrete waste generated in Finlandvaries from 700 000 tons to a million tons a year, most ofit on demolition worksites. The preconditions for the re-cycling of concrete are good thanks to advanced techno-logy available for sorting demolition debris and the factthat demolished concrete can in most cases be fully reus-ed. In fact, about 80% of concrete waste is utilised.Some perfectly reusable material, however, ends up inlandfills.

Crushed concrete is ideal for land construction, as itcontains unreacted cement and will therefore hardenduring use. This hardening renders crushed concrete ahigher load-bearing capacity than natural stones. At itsbest, crushed concrete is only needed in half theamount of natural stone in order to achieve the sameload-bearing capacity.

Precast concrete elements have already been reusedin Finland in some projects where old precast concretebuildings have been demolished in part. The techniquehas been borrowed from Germany, which is known as theforerunner in recycling and where a method has been de-veloped for removing the elements intact and whole. Thistechnique is twice as expensive as crushing, but savingshave been achieved in construction costs. Reuse has inGermany reduced the construction costs of the frame andthe shell by 30%.

The possibilities for reuse of precast concrete ele-ments could be promoted by considering recycling as-pects already in the design of the elements.

10

Sand

vik

Oy


2 20115252

“Luonteva, kodikas, rauhallinen ja eheä kokonai-suus”, kuvasi palkintolautakunta Julkisivuyhdistyk-sen arkkitehtiopiskelijoille suunnatun ideakilpailunvoittajatyötä ”Yhdessä”.

Ehdotuksen ovat tehneet Oulun yliopiston arkkiteh-tiopiskelijat Sofia Kellari ja Veli-Pekka Ranta.

Toinen palkinto jaettiin kahdelle ehdotukselle:”Sopukat” tekijänä Petri Pettersson ja ”Cassis” te-kijänä Tiina Antinoja. Molemmat ovat Oulun yli-opiston Arkkitehtiosaston opiskelijoita.

”YHDESSÄ” VOITTI

KERROSTALON KORJAUKSEN IDEAKILPAILUN

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA,päätoimittaja Betoni

Lisäksi jaettiin kaksi lunastuspalkintoa, jotkamenivät ehdotuksille ”Mr Beam” tekijänä JuhaMikkola Tampereen teknillisen yliopiston Arkkiteh-tuurin laitokselta ja ”Puun tuntu” tekijöinä SannaRuotsalainen ja Helena Tasa Oulun yliopiston Ark-kitehtiosastolta.

Palkintoina jaettiin yhteensä 7000 euroa. Palkin-not julkistettiin 2.2.2011 “Korjausrakentamisen Tule-vaisuuspäivä 2011” - tapahtumassa Wanhassa Sata-massa Helsingissä.

HISSITÖN KERROSTALO UUDISTUIOpiskelijoiden tehtävänä oli ideoida 1960-luvunlopulla rakennettujen kahden pienkerrostalon täy-dennysrakentaminen, esteettömyyspolun ratkaise-minen, mahdollinen julkisivujen ilmeen kohentami-nen, energiatehokkuuden ja toiminnallisuuden pa-rantaminen sekä pihamiljöön uusiminen. Kilpailullahaettiin ennakkoluulottomia ehdotuksia uudemmanrakennuskannan korjaussuunnittelun kehittämisek-si. Erityisesti toivottiin kerrostalojen matalaener-giakorjaukseen soveltuvia, tulevaisuuteen suuntaa-via ratkaisuja.

Suunnittelukohteina olivat 2-kerroksiset (kellarija kaksi asuinkerrosta), tiiliverhoillut harjakattoiset,hissittömät asuinkerrostalot, jotka sijaitsevat sa-malla tontilla.

Ehdotuksia kilpailuun saatiin kaikkiaan 18. Kil-pailun yleistasoa palkintolautakunta piti korkeana.

Kilpailussa oli mukana useita ennakkoluulotto-mia ehdotuksia sekä energiatehokkuuden, materi-aalinkäytön että teknisten ratkaisujen suhteen.

2Alkuperäinen kerrostalo. Suunnittelukohteina olivat kaksi1960-luvun lopulla rakennetut 2-kerroksiset (kellari jakaksi asuinkerrosta), tiiliverhoillut harjakattoiset, hissittö-mät pienkerrostalot, jotka sijaitsevat samalla tontilla.

1

2

1Ideakilpailun voittanut työ “Yhdessä”.

BET1102_s52-57 Kerrostaloki.p65 27.6.2011, 14:2852

2 2011 53

3

4

3, 4Voittanut työ “Yhdessä” on tasapainoinen, luonteva, kodi-kas, rauhallinen, eheä kokonaisuus. Lisärakentaminen onsuunniteltu molempien rakennusten lisäkerroksena jaosissa kellareita. Liiketilasta erotettu 2 asuntoa. Yhtenäi-set parvekkeet länsisivuille ja pienet parvekkeet on lisättyA- talon itäsivulle. Autotallit on otettu muuhun käyttöön,

jolloin sisäpiha on jouduttu uhraamaan autopaikoituk-seen. Low-tech -energiaratkaisu on tervetullut vaihtoehtovallitsevalle tekniikkakeskeiselle ajattelulle. Puurakentei-nen lisäkerros ja rakenne ovat hyvin tutkittu. Asuntopoh-jat on huolella ja luontevasti toteutettu, pohjakerroksenavaaminen on hyvä, todettiin arviointiperusteluissa.


2 20115454

5

65, 6Ehdotus “Sopukat”.


2 2011 55

KILPAILUN YLEISTASO OLI KORKEAPalkintolautakunta piti kilpailun yleistasoa korkea-na. Ehdotuksissa oli perehdytty kiitettävästi kilpai-lun tavoitteisiin ja mukana oli useita ennakkoluulot-tomia ehdotuksia sekä energiatehokkuuden, mate-riaalinkäytön että teknisten ratkaisujen suhteen.

Koska kyseessä oli painotetusti ”Ideakilpailu”,palkintolautakunta päätti arvostelussaan painottaaseuraavia osatekijöitä:- Tilaratkaisujen muutokset panos-tuotos-ajatte-

lun suhteen- Energiataloudellinen käsittelytapa arkkitehtuu-

rin ja teknisten ratkaisujen suhteen- Piharatkaisut ja lähiympäristö- Muut ansiotPalkintolautakunta ei korostetusti painottanut rat-kaisujen taloudellisuutta - sitä kuitenkaan vähätte-lemättä. Kilpailun luonteeseen ja tavoitteisiin kuu-lui ”arkitodellisuudesta” irtautuminen ja uusienideoiden ja ratkaisutapojen etsintä. Ehdotuksilta eiarvostelussa edellytetty kuitenkaan teknisten rat-kaisujen virheettömyyttä, vaan palkintolautakuntaarvioi, olisiko esitetty idea mahdollista toteuttaasitä sen omista lähtökohdista kehittäen.

• Tilaratkaisujen muutokset panos-tuotos-ajatte-lun suhteen

Julkisivujen osuus keskiraskaan korjausrakentami-sen kokonaiskustannuksissa on vähäinen verrattu-na tilaratkaisuiden mahdollisiin kustannuksiin. Pää-osin muutokset olivat harkittuja ja maltilla tehtyjä.Mukana oli toki myös ehdotuksia, joiden rakenta-mistaloudellinen ajattelutapa oli epärealistinen.Suuret, kalliit muutokset eivät tuoneet varsinaistalisäarvoa. Panos-tuotos-ajattelu ei ollut kohdallaan.

• Energiataloudellinen käsittelytapa arkkitehtuu-rin ja teknisten ratkaisujen suhteen

Parhaissa ehdotuksissa oli jalostettu nykyistä ra-kennusta ja saatu siitä arkkitehtuuriltaan kiinnosta-vampi ja asuntomarkkinoilla vetovoimaisempi. Po-sitiivisia muutoksia oli saatu aikaan hyvinkin hen-noilla ja varovaisilla toimenpiteillä. Panos-tuotos-ajattelu on ollut kohdallaan.

Rakennusta voimakkaasti muuttaneet ehdotuk-set sisälsivät joukon erittäin mielenkiintoisia ehdo-tuksia. Laajojen asuntoalueiden korjausfilosofianaliiallinen muutos sisältää myös riskin kaoottisestaja ylivirikkeellisestä lopputuloksesta.

Huolestuttavan moni rakennusta voimakkaastimuuttava tai lisärakentava ehdotus ei ollut löytänyt

tasapainoista lopputulosta. Joissakin tapauksissalopputulos on muuttunut nykytilannetta laadutto-mammaksi – rakennus ei joko sitoudu aikaansa taiei ole myöskään nykyarkkitehtuurin laatutekijöitäomaava.

• Piharatkaisut ja lähiympäristöPiharatkaisujen osuus arvioinneissa jäi vähäiseksi,johtuen pääasiassa siitä, että niiden suunnitteluunei ollut kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Poikkeuksia-kin toki löytyi. Autotallit ovat omia osakkeita ja liit-tyvät asuntoihin. Niiden säilyttäminen ei aiheutarunsasta pysäköintiä pihalla. Yleensä ihmiset ihas-tuvat pihan avaruuteen ja valoisuuteen. Silti se kes-täisi katokset autoille, polkupyörille ja jätteille.

• Muut ansiotMuutamassa ehdotuksessa oli poikkeuksellisen an-siokkaasti tutkittu joko rakenteita, esteettömyyttätai ekologiaa, mikä otettiin arvostelussa myöntei-sesti huomioon. Kilpailun luonteen vuoksi pidettiinansiona myös ehdotuksen omaperäisyyttä ja poik-keamista rutiininomaisista ratkaisuista. Jokunenvarmalla ja kokeneella ammattitaidolla tehty ehdo-tus ehkä kärsi arvostelussa tästä linjauksesta

7Ehdotus “Sopukat” on huolellisesti suunniteltu, kevyt,raikas ja dynaaminen, arvioi tuomaristo. Alkuperäistenrakennusten osalta säilyttävä ratkaisu, jossa asunnot jaautotallit ovat lähes ennallaan. Lisähuoneet talon katollaovat pieninä nappuloina, jolloin julkisivupintaa on paljon

ja suuntaukset hyvin eriarvoiset, kuten saunaosastosta.Rikas kattopaviljonkimaailma yhdessä linjakkaan yhtenäi-sen parvekevyöhykkeen kanssa muodostaa mielenkiintoi-sen ja jännittävän kokonaisuuden, jossa alkuperäisten ra-kennusten arkkitehtuuri on läsnä osana kokonaisuutta.


2 20115656

8, 9, 10Jaettu 2. palkinto “Cassis”. Ehdotus on komea, ehjä,selkeä, uljas ja jämäkkä, todettiin perusteluissa. Lisära-kentaminen on tehty kummankin rakennuksen katolle,jonne on tehty lisäksi isot kattoterassit keventämäänvaikutelmaa ja B- talossa antamaan läpinäkyvyyttä. Au-totallipaikat on enimmäkseen säilytetty. Rakennustenrationalistista arkkitehtuuria on jatkettu helpon oloises-ti. Selkeä kivi(rappaus)-puu -materiaaliyhdistelmä tukeehyvin arkkitehtonista ratkaisua. Kattokerros muurein ra-jattuine terasseineen on erittäin mielenkiintoinen, kiit-teli tuomaristo korjausehdotusta.

8

9

10


2 2011 57

KERROSTALOKORJAUKSENIDEAKILPAILU VIIDENNEN KERRANKilpailu järjestettiin nyt viidennen kerran. Sen jär-jesti Julkisivuyhdistys r.y. yhdessä Aalto yliopistonTeknillisen korkeakoulun, Oulun yliopiston ja Tam-pereen teknillisen yliopiston arkkitehtikoulujenkanssa. Kilpailu oli avoin kaikille Aalto yliopistonTeknillisen korkeakoulun, Oulun yliopiston ja Tam-pereen teknillisen yliopiston arkkitehtikouluissaopiskeleville.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Julkisivuyhdis-tyksen nimeäminä DI Mikko Tarri Julkisivuyhdis-tyksen puheenjohtaja, TkT Jussi Mattila Betoniyh-distys ry,. arkkitehti SAFA Maritta Koivisto Betoni-lehti / Rakennustuoteteollisuus RTT ry, arkkitehtiSAFA Pekka Voltti, toimittaja Auri Häkkinen Ra-kennuslehti. Oulun yliopiston edustajina olivatprofessori Jouni Koiso-Kanttila Rakennusoppi japrofessori Yrjö Tuppurainen Korjausrakentaminen,Tampereen teknillisen yliopiston nimeäminä pro-fessori Markku Hedman Asuntosuunnittelu ja pro-fessori Kari Salonen Rakennusoppi sekä Aalto Yli-opiston Teknillisen korkeakoulun nimeäminä pro-fessori Hannu Huttunen Asuntosuunnittelu ja tun-tiopettaja Jaakko Keppo Rakennusoppi.

Lisätietoja kilpailusta:Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tarri,puh. 0400 57 66 33, email: [email protected]

Julkisivuyhdistys r.y. on vuonna 1995 perustettu aatteel-linen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää hyvää julkisi-vurakentamista. Yhdistykseen kuuluu noin sata jäsentä,jotka edustavat kattavasti julkisivualan tuoteteollisuutta,urakoitsijoita, arkkitehtejä ja suunnittelijoita sekä tutki-mus- ja oppilaitoksia.

COMPETITION INVITED IDEAS FORREFURBISHMENT OF A PREFABRICATEDAPARTMENT BUILDING

Julkisivuyhdistys r.y., a Finnish association that focuseson the development of façade construction, organised inthe autumn of 2010 together with the Departments of Ar-chitecture at the University of Oulu, the Tampere Univer-sity of Technology and the Helsinki University of Techno-logy a competition inviting ideas for the refurbishment ofan apartment building. The objective was to improve thefaçade expression, the energy efficiency and the functio-nality of a 1960s prefabricated building, as well as to re-new the courtyard milieu. The building was a typicalprefabricated block of flats, with a flat roof and no lift.

The background to the selection of the competition as-

signment was the extensive stock of apartment buildingsbuilt in the 1960s or later in the so-called prefabricationera. A major part of these buildings now requires or soonwill require refurbishment for the first time. In part of thebuilding stock the concrete structures of the façades aredamaged to such an extent that they require fairlymassive repairs. There are many architectural optionsavailable for cases where the expression of the buildingwill have to be changed due to repairs. Façades play aminor role in the total costs of medium-scale renovationbuilding in comparison with the potential costs of spacesolutions.

11Lunastuksen saanut “Mr Beam” on arkkitehtuuriltaansuurpiirteisen komea, mutta keskeneräinen, arvioi tuoma-risto. Alkuperäisten rakennusten osalta säilyttävä ratkai-su, jossa lisärakentaminen on sijoitettu ”yhdyspalkkiin jakattojen Loft- asuntoihin. Palkki on sijoitettu tontin poh-joisosaan ja siten, että se varjostaa ainoastaan muuta-maa makuuhuonetta ja sijainti korkealla säilyttää avarankorttelinäkymän. Poikkeava ratkaisu, jossa konstruktöörion lujilla. Rakennuksia yhdistävä luhtikäytävä-palkki rajaapihaa mielenkiintoisesti sitä kuitenkaan sulkematta.

12Lunastuksen saanut “Puun tuntu” on huolellisesti tutkittuehdotus. Lisärakentaminen on sijoitettu A-talon katolleja B-talon kellariin rannan puolelle, jolloin näkymät ovatmahdollisimman vapaat. Suunnitelma päivittää alkupe-

räistä arkkitehtuuria mielenkiintoisesti. Rakennus on uu-distuksilla muuttunut paljonkin, mutta uusi ilme pohjau-tuu vanhojen rakennusten arkkitehtuurin suomille mah-dollisuuksille.

11

12


2 20115858

Turkulaisen Asunto Oy Raskintornien julkisivure-montti valittiin voittajaksi AKHA ry:n ja Julkisivuyh-distys r.y.:n yhteistyössä Kiinteistöposti -lehdenkanssa toteutettamassa ensimmäisessä Julkisivu-remontti 2010 -kilpailussa.

Kilpailun tuomaristo piti Turun Runosmäen lähiössäsijaitsevan kerrostaloyhtiön julkisivuremontin to-teuttamista erinomaisena osoituksena asukkaidenkuuntelemisen tärkeydestä ja merkityksestä laa-dukkaan ja kestävän julkisivukorjaushankkeen läpi-viemisessä. Lisäksi Raskintornien remonttia pidet-tiin erinomaisen onnistuneena esimerkkinä erilais-ten tarpeiden ja toimintaympäristöjen huomioimi-sesta tällaisissa hankkeissa. Korjaushanke olimyös uudistanut koko taloyhtiön toimintaa ja korja-uskulttuurin sekä asumisen arvot.

Julkisivu 2010 -kilpailussa päätettiin jakaa myöskaksi kunniamainintaa. Toisen kunniamaininnan saihelsinkiläisen Asunto Oy Eerikinkatu 31:n julkisivu-remontti, jossa 84-vuotiaan talon rapattu julkisivu

TURKULAISEN ASUNTO OY RASKINTORNIEN

JULKISIVUREMONTILLE

ENSIMMÄINEN JULKISIVUREMONTTI 2010 -PALKINTO

Riina Takala, päätoimittaja, Kiinteistöposti

korjattiin kestävästi ja julkisivuun palautettiin an-siokkaasti aikakautensa julkisivukoristelut. Lisäksipositiivisena erityispiirteenä oli korjauksen toteut-taminen talvikautena.

Toisen kunniamaininnan sai helsinkiläinenAsunto Oy Urkupillintie 7:n julkisivu- ja parveke-korjauksen kestävälle ja julkisivun rakenteellistatoimivuutta parantaneelle toteuttamistavalle,mutta ennen kaikkea eri osapuolten kesken muo-dostuneelle tiimityöskentelylle, joka oli korjaus-työn eri vaiheissa esimerkillisen aktiivista ja innos-tunutta.

KILPAILUN TAUSTAAKilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran ja siihensaatiin ehdotuksia 11 julkisivukorjauskohteesta.

Kilpailutoimikunta kiinnitti valinnoissaan huo-miota erityisesti korjauksen onnistuneisuuteen,kestävän kehityksen periaatteisiin ja elinkaaritalo-uteen. Konkreettisemmin kilpailuun ilmoitetuistakohteista arvioitiin mm. hankesuunnittelun ja pää-töksentekoprosessin onnistumista, kustannustenhallintaa ja toimintaa remontin aikana sekä tiedot-tamista ja lopputuloksen laadukkuutta.

Kilpailun tarkoituksena on edistää asunto-osa-keyhtiöiden julkisivukorjaamisen hyviä käytänteitäja viedä niitä käytännön esimerkkien avulla niilletahoille, jotka tarvitsevat julkisivukorjaamista, te-kevät julkisivukorjaamista koskevia päätöksiä,suunnittelevat tai toteuttavat hyviä ja laadukkaitajulkisivuja.

Tuomaristoon kuuluivat AKHA (Asunto- ja Kiin-teistöyhdistysten ammattihallitusjäsenet) ry:n pu-heenjohtaja Ben Grass, Julkisivuyhdistys r.y.:n pu-

1, 2Vuonna 1975 valmistuneissa Asunto Oy Raskintornienkahden kuusikerroksisen pesubetonikerrostalon remontis-sa julkisivu muutettiin tuulettuvaksi levyverhoukseksi,parvekkeet korjattiin perusteellisesti, parvekekaiteetmuutettiin lasisiksi ja kaikki parvekkeet lasitettiin.

1 2

BET1102_s58-59 JulkisivurKI.p65 27.6.2011, 14:3158

2 2011 59

heenjohtaja Mikko Tarri, Julkisivuyhdistyksen sih-teeri ja Kiinteistöposti-lehden päätoimittaja RiinaTakala sekä Betoni-lehden päätoimittaja, arkkitehtiSAFA Maritta Koivisto.

Kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimi Juha-ni Siikala AKHA ry:stä.

Kilpailu toteutettiin yhteistyössä BASF SE:n,Lumon Oy:n, maxit Oy Ab:n ja Saumalaakso Oy:nkanssa.

Lisätietoja voittajataloyhtiöstä:Asunto Oy Raskintornit, hallituksen puheenjohtaja:Mika Artesola, puh. 041 525 8340,[email protected]

Lisätietoja kilpailusta:AKHA ry: Juhani Siikala, puh. 0400 585 102,[email protected] r.y.: Mikko Tarri, puh. 400 57 66 33,[email protected]

Lisätietoja perusteluista:Riina Takala, puh. 040 502 1769,[email protected], www.julkisivuyhdistys.fi

Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHAry on perustettu kehittämään hyvää hallintoa taloyhtiöi-hin. Se ylläpitää osaamisverkostoa, joka muodostuu halli-tusasiantuntijoista, joita välitetään avustamaan taloyhti-öiden hallituksia ja tarvittaessa osallistumaan hallitis-työskentelyyn. Julkisivuyhdistys r.y. perustettiin 15 vuotta sittenedistämään ja kehittämään julkisivujen hyvää, esteettistäja teknistä rakentamistapaa. Yhdistys toimii asiantuntija-yhteisönä, joka palvelee mm. taloyhtiöitä tutkimus-, jul-kaisu- ja seminaaritoiminnalla. Yhdistyksen jäsenistömuodostuu noin sadasta julkisivualalla toimivasta materi-aalitoimittajasta, arkkitehti- ja insinööritoimistosta, kor-keakouluista ja tutkimuslaitoksista.

3Asunto Oy Eerikinkatu 31:n taloyhtiö on valmistunutvuonna 1926, siinä on 5 kerrosta ja katutasokerros sekä40 huoneistoa. Julkisivumateriaalina on tiilimuuraus,jonka päällä kolmikerrosrappaus. Remontissa rappaus

korjattiin perinteisin menetelmin ja materiaalein. Lisäksivaihdettiin talon värisävy siniseksi ja samaa sävyä käy-tettiin myös julkisivukoristeiden esille tuomiseen. Julki-sivuun lisättiin remontin yhteydessä myös valaistus.

4Vuonna 1978 valmistuneen Asunto Oy Urkupillintie 7:ssätehtiin kokonaisvaltainen julkisivu- ja parvekeremontti,jossa purettiin ja uusittiin vanhat julkisivulaudoitukset,asennettiin aikaisempaa suuremmalla tuuletusraolla uu-det tuulensuojalevyt, pinnoitettiin parvekkeet, rakennet-tiin uudet räystäät, maalattiin päätyjen betoniseinät, kor-jattiin katto, uusittiin julkisivupellitykset ja elementtisau-mat, sokkelit, sisäänkäynnit, piha-aitaukset, autokatok-set, jäteasema ja tuuletustelineet. Lisäksi miltei kaikkiparvekkeet lasitettiin. Taloyhtiössä on 95 huoneistoa vii-dessä kolmikerroksisessa rakennuksessa, jonka julkisivuon punaiseksi maalattu lautaverhous ja päädyissä maa-lattu betoniseinä. Rakennusten rungot ovat betonia. 4

3

BET1102_s58-59 JulkisivurKI.p65 27.6.2011, 14:3159

2 20116060

PRO TEEKKARIN TARINA

Petri Janhunen, diplomi-insinööri

Otaniemessä Dipolin parkkialueen edessä seisookolmimetrinen betoninen monumentti, jonka ohi-kulkija helposti mieltää tekniikkaan liittyväksi, ku-vaahan se suurta hammaspyörää. Se on 30-kertai-nen suurennos messinkisestä Teknillisen korkea-koulun ylioppilaskunnan Pro Teekkari -ansiomerkis-tä. Tämän ansiomerkin suunnitteli 1950-luvun puo-livälissä kilpailuvoiton perusteella silloinenarkkit.yo Pekka Ojonen.

Otaniemen muistomerkki on samanlainen kuin Hel-singissä, vähemmän näkyvällä paikalla Hietanie-men torin varrella, entisen Teknillisen korkeakoulunpäärakennuksen edustalla olevassa aidatussa puis-tikossa sijaitseva kaksoiskappaleensa.

Molemmat Pro Teekkarit liittyvät Teknillisen kor-keakoulun ylioppilaskunnan (TKY) uuden ylioppilas-kuntatalon Dipolin valmistumiseen vuonna 1966 jaTKY:n muuttoon Helsingistä Otaniemeen. KunTKY:n piirissä mietittiin vuoden 1966 keväällämuuttoon liittyviä juhlallisuuksia, päätettiin muut-topäivästä tehdä ikimuistoinen projektinimellä”Temppu -66”. Kaupungilla suunniteltiin tehtäväksilukematon määrä jäyniä samassa yhteydessä kuinSenaatintorilla järjestettäisiin TKY:n virallinen ylei-nen kokous, jossa ylioppilaskunnan kotipaikanmuutos Helsingistä Espooseen päätettäisiin.

Olin TKY:n hallituksen puheenjohtajana yhtenäsuunnittelemassa muuttopäivän tapahtumia. Kunjäynien ideoinnin yhteydessä mietittiin Helsinginkaupungille sopivaa ja arvokasta läksiäislahjaa eh-dotin, että teettäisimme Pro Teekkarista betonisensuurennoksen ja ehdotukseni saikin kannatusta.Veljeni Henri, joka työskenteli konstruktöörinä isänifirmassa Rakennuselementti Oy:ssä teki kolmestaosasta koostuvan yhdistelmän rakennepiirustuksetja Rakennuselementti valmisti 3,5 tonnia painavanteoksen.

Muuttopäivänä 30.9.1966 kulki teekkareiden yliparituhatpäinen kulkue Aleksia pitkin Senaatintoril-le. Mukana kulki Pro Teekkari lavetilla pressulla pei-tettynä perässään Sjömanin nosturi. Senaatintorillapidettiin kokous ylioppilaskunnan puheenjohtajandipl.ins. Väinö J. Nurmimaan johdolla. Puheenjoh-tajistoa varten oli torille rakennettu viitisen metriäkorkea, Dipolin uutuuttaan hohtavan kuparin väri-sellä paperilla päällystetty koroke, jonka päällehenkilöt nostettiin pienellä trukilla.

Muuttopäätöksen tultua tehdyksi luovutettiinlahjat Helsingin poliisimestari Veikko Hietalahdellesekä Helsingin kaupungille, jota edusti ylipormes-

1

2

1TKY:n edustajat ja Pro Teekkari Senaatintorilla vuonna1966: (vasemmalta) diplomi-insinöörit Antero Salmenkivi,Harri Hintikka, Väinö J. Nurmimaa ja Petri Janhunen.

2Teekareiden kulkue Aleksilla. Turvallisuusnäkökohdat tai-sivat jäädä huomiotta.

BET1102_s60-61 Pro_TeekkariUUSI 27.6.2011, 14:3260

2 2011 61

3

PRO TEEKKARI

A 3 metres tall concrete monument that depicts a giantgearwheel stands in front of the Dipoli parking lot inOtaniemi. It is a 30-fold magnification of the ProTeekkari (Pro Technology Student) sign of merit, whichwas designed for the Student Union of HelsinkiUniversity of Technology in mid-1950s by the thenstudent of architecture Pekka Ojonen on the basis of awinning entry in a competition.

The Otaniemi monument has an identical twin inHelsinki, in the enclosed park in front of the mainbuilding of the former University of Technology on

Hietaniemi market place.The Pro Teekkari monument in Helsinki dates back to

the year 1966. It was presented to the City of Helsinkiby the Student Union of the University of Technology asa farewell gift, when the Union moved to Union HouseDipoli in the Otaniemi campus area in Espoo. The ProTeekkari monument in Espoo was produced on the basisof the same drawings in 2006 in celebration of the 40thanniversary of the Student Union in Espoo, andpresented to the City of Espoo.

tari Lauri Aho. Pro Teekkarin luovutuspuheessanikiitin kaupunkia vuosikymmenten hyvästä rinnak-kainelosta ja totesin, että lahjaa valitessamme pi-dimme tärkeänä että lahja olisi sellainen, että se eiunohtuisi – kuten usein saattoi tapahtua – lahjansaajan kirjahyllyyn, vaan olisi laajemminkin kau-punkilaisten ihailtavana.

Tilaisuuden päätyttyä jäi Pro Teekkari Senaatin-torille useamman päivän ajaksi, kaupungin mietti-essä sille sijoituspaikkaa. Sitten se päätyi Hietalah-den torin kupeeseen entisen Teknillisen korkea-koulun edustalla olevaan puistikkoon. Nyttemminrakennuksessa toimii Helsingin ammattikorkea-koulu Metropolia.

Kun TKY vuonna 2006 halusi juhlistaa 40-vuotis-ta Otaniemessä toimimistaan, heitin silloisilleteekkarijohtajille ehdotuksen, että annettakoon Es-poolle samanlainen Pro Teekkari, onhan Espoo jo40 vuoden ajan joutunut kadehtimaan Helsinkiäsen aikaisemmin saaman ansiomerkin vuoksi. Van-hat piirustukset olivat minulla tallessa ja Parma Oylupautui tekemään toisinnon. Sille todettiin luonte-vaksi sijoituspaikaksi Dipolin edusta, liittyihän sejuuri Dipolin 40-vuotiseen olemassaoloon. Ja niinsaivat Espoon edustajat valtuuston puheenjohtajaEero Akaan-Penttilän johdolla vastaanottaa2.10.2006 oman, TKY:n hallituksen puheenjohtajaAleksi Päiväläisen luovuttaman Pro Teekkarinsa.Sittemmin se on liitetty osaksi Espoon kaupungintaidemuseon kokoelmia.

Kuva

t: Pe

tri J

anhu

sen

arki

sto

4

3, 4Espoon kaupungille luovutettu Pro Teekkari näyttävälläpaikallaan Dipolin ja liikekeskuksen välissä.

BET1102_s60-61 Pro_TeekkariUUSI 27.6.2011, 14:3261

2 201162

HENKILÖKUVASSA PIA RÄMÖ

Angelniemi on Pia Rämölle aina se oikea syntymä-kotikunta, vaikka kunta juuri ennen Pian syntymääehtikin yhdistyä Halikkoon. Nyt se on osa Saloa.Pian nykyinen kotikunta on puolestaan Paimiossa.

”Kauas en ole siis maantieteellisesti edennyt”,hän nauraa. ”Tosin ylioppilaaksitulon jälkeen olenollut aikalailla tien päällä. Ykköstietä olen jyrännytjohonkin suuntaan vähintään parina päivänä vii-kossa. Osaan siis olla kiitollinen moottoritiestä.”

PIA LUOTTI AMMATINVALINNASSAPSYKOLOGIINEnsin Pian matka suuntautui Otaniemeen. Teknilli-nen korkeakoulu oli Pialle aivan selvä opiskelu-paikka, tosin osasto ei. ”Unelma-ammattini oli ark-kitehti. Arkkitehtiosastolle en kuitenkaan edespyrkinyt. Lukion ammatinvalintatestien perusteel-la psykologi näet totesi, etteivät piirustustaitoniole riittävät.”

”Sen sijaan psykologi suositteli, että hakisinTKK:n rakennusosastolle, koska matikka oli hyvinhallussa. Sen kautta pääsisin tekemän töitä samo-jen asioiden kanssa kuin arkkitehdit. Minä uskoin.Enkä ole katunut, vaikka niitä arkkitehtikontaktejatyöuralla ei ihan heti vastaan tullutkaan. Kyllä pe-rusinsinööriys on enemmän omaa alaani. Raken-nusosaston sijasta koneosastokin olisi voinut ollasopiva”, hän arvioi runsaan parinkymmenen vuo-den takaista valintatilannetta.

Insinöörikoulutuksessa on Pian mukaan hyvääse, että valmistutaan selkeästi ammattiin. “Saa-daan hyvät perusedellytykset, mutta jää mahdolli-suus toimia hyvin monenlaisten asioiden parissa.Omalta opiskeluajalta jäi tosin tuntuma, että tuol-loin opinnot olivat liiankin suunnittelijapainottei-set. Kun itse sitten työssä päädyin melkein hetityömaalle, olin siellä aikalailla ymmyrkäisenä.”

”Betonitekniikasta, jota itse luin pääaineena,sai kyllä TKK:sta erinomaiset valmiudet rakennus-materiaalipuolelle. Samoin toisessa pääaineessapohjarakennuksessa ja maamekaniikassa sai hyväteväät työelämään”, Pia arvioi.

MAAN MÖYRIMISESTÄ JA KIVIENPOTKIMISESTA OIKEA AMMATTIHän kertoo aina tykänneensä maan möyrimisestäja kivien potkimisesta. ”Betonitekniikan äärimmäi-sen mielenkiintoiseen maailmaan pääsemisestäolen tosi kiitollinen professori Vesa Penttalalle.Hänen innostavat luentonsa olivat näet se tärkeinsyy, miksi itse valitsin pääaineeni.”

Ensimmäisellä harjoittelukesällä silloisellaTVH:lla oli sikäli empivä alku, että Pia oli paikan en-simmäinen naiskesäharjoittelija. ”Porukka ihmette-li, mitä minulla oikein voisi teettää. Sain sen ansi-osta hyvinkin monipuolisia töitä siltojen tarkasta-misesta teiden kuntoarvioiden tekemiseen. Yhtenäaamuna minulta sitten varovasti kysyttiin, voisinkolähteä ajamaan öljysoraa, kun kuorma-autokortilli-set miehet olivat kesäloma-aikana loppuneet. Läh-din tietysti. Kun homma sujui, sain kuskata myöshiekkaa ja soraa. Pääsin jopa tiehöylän ohjaimiin.Sen vivut olisivat tosin vaatineet pidemmän pereh-tymisen.”

Erittäin opettavainen oli myös harjoittelujaksoMaa ja Vesi Oy:ssä geoteknisenä suunnittelijana.Pia toteaa oppineensa siellä vähintään yhtä paljonkuin kolmessa vuodessa korkeakoulussa.

Betonitekniikan opinnot veivät sitten töihin LohjaOy:öön, jonne Pia meni tekemään diplomityötä len-totuhkan ja rikinpoistotuotteiden käytöstä maanra-kennusbetonina. Sen valmistumisen jälkeen Piantyönkuva laajeni erilaisiin ympäristötekniikan kuvi-oihin, erityisesti bentoniittitiivisteiden käyttöönmaanrakentamisessa.

KURKISTUS TUTKIJAMAAILMAANElettiin 90-luvun alkupuolta, jolloin lama iski. ”Loh-jaltakin irtisanottiin kaikki viimeksi tulleet, minämuiden mukana. Itselläni kävi kuitenkin valtavanhyvä tuuri: Penttalan Vesa soitti ja kysyi tutkijaksibetonitekniikan labraan. Pääsin tutkimaan muovi-betonin vetolujuuden parantamista erilaisilla lisä-aineilla.”

”Pääsin näkemään ja kokemaan tutkimusmaail-maa. Se oli mielenkiintoista ja siitä on ollut hyötyämyöhemminkin. En kuitenkaan ole varsinainen tutki-jatyyppi. Kaipaan tietyn sortin äksöniä, jota yritys-puolelta löytyy herkemmin.”

Äksönia tuntuu löytyvän myös pienestä muttapippurisesta Piasta itsestäänkin. Lama-ajasta huoli-matta hän uskalsi sanoa itsensä irti TKK:lta. ”Olinvankasti sitä mieltä, että kyllä lama hellittää ja saantöitä lähempää kotia, Turusta. Tosin ihan näin suju-vasti asiat‘eivät menneet, vaan jäin työttömäksi.”

Tosin työttömyysaika jäi muutaman kuukauteen.Lohja Ruduksen ympäristöteknologiayksiköstä näetkysyttiin Piaa takaisin kehityshommiin. ”Ensin len-totuhka-asioiden kimppuun. Aika pian huomasin te-keväni jo bentoniittieristeitä ja pilaantuneiden mai-den kiinteytyksiä.”

SIIRRETTÄVÄÄ BETONIASEMAA OSTAMASSAKehitystehtävistä Pia hyppäsi työmaainsinööriksi,kun yksikkö urakoi bentoniittirakenteita. ”Sittenmyös laskin ja toteutin työpäällikkönä urakoita eripuolella Suomea. Tahti oli kova. Meillä oli yksi siir-

Betonilehden henkilögalleriassa on haastateltavanadiplomi-insinööri Pia Rämö (s. 1967 Angelniemellä).

1Pia Rämö kertoo aina tykänneensä maan möyrimisestä jakivien potkimisesta. Opiskelu- ja työura on vienyt hänetsekä teoriassa että käytännössä sisälle molempiin toimi-aloihin.

Jyrki Vesa

BET1102_s62-63 Henkilokuva_Pia 27.6.2011, 14:3462

2 2011 63

rettävä betoniasema, jonka Partek oli aikanaanhankkinut betoniteiden tekemiseen. Sen käyttöastetuli nopeasti äärirajoille.”

Niinpä Pia pääsi toteuttamaan yhtä työuransahauskimmaksi kuvaamansa duunia, käytetyn siirret-tävän betoniaseman hankintaa. ”Selvittelin ja ih-mettelin, ensin Euroopan, sitten Australian ja USAntarjontaa. Lopulta jenkeistä löytyi kaksi sopivaltatuntuvaa laitetta. Niinpä lähdimme betoniasemanhoitaja Torolf Orrmanin kanssa sinne ostoksille.

Ostosmatka sisälsi jälkeenpäin varsin hauskoiltakuulostavia yksityiskohtia, esimerkiksi sen takia,etteivät esittelijät noteeranneet nuorta naisinsi-nööriä kovin hyväksi ostajakandinaatiksi. Mainos-puheensa he osoittivat Torolfille”, Pia muistelee jatoteaa, että ei hän kyllä laitteiden tekniikasta mi-tään ymmärtänytkään.

Kaupat onneksi tehtiin, sillä urakoissa kaivattiinkiihkeästi apua. Betoniasema ”purjehti” Suomeen.Tullista se saatiin ulos maanantaiaamuna ja jo sa-mana iltana se pystytettiin työmaalle. Tiistaiaamu-na sillä alettiin ajaa massaa. Ilman sydämentyky-tyksiä ei selvitty. Kun näyttötaulu meni pimeäksi,päätettiin massaan lisätä bentoniittia niin paljon,että ollaan takuuvarmasti turvallisella puolella.

KIVIROUHEILLA VAIHTOEHTOJABETONIPINTAAN”Aikansa kutakin”, Pia toteaa. Urakointielämä, jokatarkoitti lähtöä aamuviideltä-kuudelta johonkinpäin Suomea ja kotiinpaluuta iltayhdeksältä, jos sil-loinkaan, ei hänen mukaansa pidemmän päälle ol-lut sitä, mitä hän perhe-elämältä toivoi. Kun koti onvielä maatila, jossa tuolloin oli emakkosikala, aika-taulutus oli minuuttipeliä.

”Puoliso teki lisäksi rakennushommia, joten useinsanoimme lennossa heit, kun vaihdoimme sikala-vuoroja. Possujen hoidon jälkeen oli edessä useinvielä iltareissu toimistolle laskemaan urakoita.”

Syksyllä 1998 Pia siirtyi konsernin sisällä Finn-sementtiin erikoiskiviainesyksikön tuotepäällikök-si. Työmatka suuntautui nyt Paraisille. Piaa jututta-essa on helppo huomata, että mitä enemmän työs-sä on haastetta, sitä innostuneempi hän on: ”To-della mielenkiintoinen työpaikka. Erityisesti sentakia, että työ sisälsi niin monenlaista. Kivirouhe-bisneksen vetämisen rinnalle tulivat myös lisäai-neet sekä sementin myyntiä ja markkinointia, jos-sa asiakaskuntaani olivat maanrakentajat.”

Finnsementissä Pia pääsi toteuttamaan nuoruu-den arkkitehtuurihaaveitakin. ”Olin mukana arkki-tehdeille ja opiskelijoille suunnatuissa koulutuk-sissa, kertomassa erityisesti betonin pintamahdol-lisuuksista.”

”Betonihan on valtavan hyvä ja monipuolinenmateriaali, johon kivirouheet tuovat hurjasti vaihto-

ehtoja. Mutta kivirouheen käyttäytyminen betonis-sa pitää tuntea, jotta saadaan sitä mitä halutaan.Vaativuutta lisää murskatun kiviaineksen erilainenkäyttäytyminen betonissa luonnonkiveen verrattu-na. Kun kiviaineksen saatavuus koko ajan vaikeu-tuu, murskatun kiviaineksen osuus lisääntyy.”

Pian mukaan 10 vuoden yhteistyö betonitehtai-den kanssa betonireseptien laatimisessa on osoit-tanut, että betonin laatuvaatimukset täyttääkseenon tunnettava murskatun kiviaineksen koko histo-ria: miten se on louhittu, miten esimurskattu, mil-laisilla murskaimilla. Kaikki vaikuttaa kaikkeen,myös eri sementti-lisäaineyhdistelmät käyttäytyväteri tavoin murskatun kiviaineksen kanssa.

”Murskatun kiviaineksen hallittu käyttö tuleeolemaan betoniteollisuudelle selkeä kilpailutekijä”,Pia ennustaa tulevaa.

INFRA-ALAN YHTEISTEN ETUJENPUOLESTAPUHUJAKSIEntä sitten kymmenen vuoden Finnsementti-uranvaihtaminen Infra ry:n toimialapäälliköksi vuonna2008, vastuualueena louhinta- ja kiviainesjaostot.Onko järjestöpuolella sitä Pian kaipaamaa äksöniä?

Piaa hymyilyttää: ”Toki pohdiskelin pitkään, ha-kisinko ja saisinko järjestössä toimia. Järjestötyösinällään oli itselle uutta. Mutta itse asiat ovat juu-ri niitä, joita haluan palavasti edistää. Minua onharmittanut, että kiviainesalaa on useissa firmois-sa, jollei nyt sorsittu niin ainakin pidetty jonkinmuun toiminnan tukijalkana.”

”Harva yritys on todennut kiviainesten strategi-sen merkityksen. Siinä haluan nyt oikeasti auttaa.Iso apu itselle on järjestötyössä ollut se, että aikai-sempien työpaikkojen ansiosta tunnen hyvin sekäbetoni- että maanrakentajat.”

Äksonista tai sen puutteesta Pia toteaa, että hä-nellä on paha tapa sotkeutua liiankin moniin asioi-hin. ”Niin sitä äksönia tulee liikaakin, priorisoi-maan pitäisi oppia paremmin.”

Järjestötyössä korostuu Pian mukaan se, ettäkaikki vaikuttaa kaikkeen. ”Tärkeintä on olla tasa-puolinen, rehellinen ja avoin joka suuntaan. Kaikki-en on voitava luottaa siihen, että se tieto mitä tääl-tä tulee, on oikeaa. Erityisen iloinen, ehkä yllätty-nytkin, olen ollut siitä, että yritykset haluavat itseoikeasti tehdä töitä yhteisten asioiden eteen. Vaik-ka kilpailijoita ovatkin.”

Hän kertoo omien silmiensä avautuneen sille,kuinka paljon Suomen ja EU:n lainsäädäntö ja val-tion budjetit ihan konkreettisesti vaikuttavat raken-tamiseen. ”Toisaalta nyt ymmärtää myös sen, kuin-ka asioihin pystyy konkreettisesti vaikuttamaankin.Parannusta tulee, kunhan asioiden eteen tehdäänpitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja määrätietoi-sesti töitä. Tosin pitkässä juoksussa”, Pia vakuuttaa.

2Siirtyminen yrityselämästä järjestöön avasi Pia Rämönsilmät näkemään, kuinka paljon lainsäädäntö ja politiikkaoikeasti vaikuttavat rakentamiseen. ”Ja myös sen, ettäpäätöksiin pystyy oikeasti vaikuttamaan pitkäjänteisellä,suunnitelmallisella ja määrätietoisella yhteistyöllä.”

Infra ry:llä on vahva 1600 yrityksen kenttä, jonkaäänellä puhua. Perinteisesti siihen liitetään isotmaanrakentamisen urakointiyritykset. Niiden li-säksi jäseninä on iso määrä pieniä, yhden tai muu-taman miehen konepalveluyrityksiä. Maaraken-nusurakoinnin, louhinnan ja kiviaineksen lisäksiInfran toimialoja ovat vahva asfalttiteollisuus, pie-nempiä toimialoja edustavat ajoneuvonosturit japurku-urakoitsijat. On siellä betoniakin: Pian omantoimialan louhintajaostoon kuuluvat kalliorakenta-jat ja tunnelirakentajat, josta löytyvät muun muas-sa ruiskubetonoijat.

VAUHTIA MYÖS VAPAA-AIKANAAjankäytön osalta nykyiset pelit ja vehkeet ovat isoapu. ”Kun aamulla nousen Salossa junaan, työpäi-vä alkaa saman tien. Ja niin näyttää alkavan myös90 prosentilla muista junaan nousevista. Helsinginrautatieasemalta Unioninkadulle on sopiva kävely-matka. Lisäksi teen paljon töitä Infra ry:n Turun pii-ritoimistossa. Kesällä matka sinne taittuu useinmoottoripyörällä.

”Tänne Helsinkiin moottoripyöräilen harvemminihan käytännön syistä: ajaessa ei voi puhua puheli-messa. Myös palaverivaatetuksen mukana kuljet-taminen ja vaihtaminen on hankalahkoa.”

Moottoripyörän Pia hankki puolisoaan peesa-ten. ”En näet halunnut jäädä kalliolle heilutta-maan”. Muuhunkin liikkumiseensa, liikuntaan, Piakertoo tarvitsevansa jotain hauskuutta. Talvellahänen lajinsa on laskettelu. Vauhtia on ollut, siitäkertovat kolhut: kipsatut luut kädessä ja uudet jän-teet polvissa.

Pia myöntää, että työt kulkevat välillä kotiinkin.12-vuotiaan Meri -tyttären ansiosta läppäri aukeaakuitenkin vasta myöhäisillasta. Viljatilan töistävastaa puoliso, Pian vastuulla on sekä talous- ettäympäristöasioihin liittyvä kirjanpito. Ympäristöasi-oihin liittyvä paperisota onkin nykymaanviljelijällevarsin mittava askare.

Sirkka Saarinen

Jyrk

i Ves

a

2

BET1102_s62-63 Henkilokuva_Pia 27.6.2011, 14:3463

2 201164

“KOLME AITAA”

VALITTIIN

VUODEN 2010

YMPÄRISTÖTAIDE-

TEOKSEKSI

Ympäristötaiteen säätiön myöntämä Vuoden ym-päristötaideteos -kunniakirja 2010 myönnettiinkuvataiteilija Denise Zieglerille teoksesta “Kolmeaitaa”. Kunniakirjan jakotilaisuus pidettiin Helsin-gissä keväällä 2011.

AITOJEN UUSI TEHTÄVÄKunniakirjan myöntäjä, Ympäristötaiteen säätiönvaltuuskunta, perustelee Helsingin Konalassa Hila-pellon puistossa sijaitsevan teoksen valintaa vuo-den ympäristötaideteokseksi teoksen moniulottei-suudella.

“Kolme aitaa rytmittää kauniisti avaraa puistoasijaitsemalla pitkän puiston suoraviivaisen jalan-kulkureitin lähettyvillä. Ilmaisultaan yksinkertai-set, keskenään erilaiset aidat eivät dominoi tilaa,ne voi myös kokea erikseen veistoksellisina ele-mentteinä. Vapaasti tilassa, ilman aidalle kuulu-vaa rajaamisen tai estämisen tehtävää ne myösherättävät kysymyksiä – niin kuin taiteen tuleekin.Hyvässä ympäristötaideteoksessa, kuten Kolmes-sa aidassa, on kerroksellisuutta, mahdollisuuksiamoniin tulkintoihin, sen voi kokea monesta erisuunnasta ja näkökulmasta sekä konkreettisestiettä käsitteellisesti” toteaa säätiön valtuuskunnanpuheenjohtaja Marjatta Erwe puheessaan kunnia-kirjan jakotilaisuudessa.

”Ideanani oli siirtää kolme Helsingin keskustanalueen aidoista Helsingin reuna-alueelle” kertoopuolestaan teoksestaan kuvataiteilija Denise Zieg-ler. Aitojen malleista yksi on Meilahden sairaala-alueelta 60-luvulta, toinen funkis-tyylinen malli onTöölön Topeliuksenkadulta ja kolmas vanha kivitol-pista ja ketjusta koostuva Kallion kirjaston edus-talta. Teoksen materiaaleina ovat ruostumaton te-räs, taottu rauta, teräsverkko, betoni ja kivi.

Kolme aitaa on Helsingin taidemuseon tilaamaja pystyttämä. Teoksen taustalla on taidemuseonkäynnistämä ns. alueellinen taideprojekti, jonka ta-voitteena oli tuoda taidetta myös helsinkiläistenasuinalueille. Projektissa kukin taiteilija sai omanalueensa, jonne taiteilija sai ideoida teoksen itsevalitsemaansa paikkaan. Denise Zieglerin teos onprojektin hengen mukaisesti varta vasten paikkaan-sa suunniteltu. Teos paljastettiin 11.10.2010.

TAITEILIJA DENISE ZIEGLERKuvataiteilija Denise Ziegler syntyi vuonna 1965Luzernissa, Sveitsissä. Hän aloitti kuvataide-opin-tonsa Luzernissa (Schule für Gestaltung, AbteilungFreie Kunst 1986-90). Suomessa hän on asunut

1

2

3

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0064

2 2011 65

vuodesta 1990 lähtien ja valmistunut Kuvataide-akatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 1997ja taiteen tohtoriksi vuonna 2010.

Zieglerillä on ollut yksityisnäyttelyitä sekä Suo-messa että Sveitsissä. Zieglerin teoksia on useissajulkisissa kokoelmissa. Helsinkiin hän on aikai-semmin toteuttanut Konsertto Laaksolle -teoksenTöölön jalkapallostadionin läheisyyteen sekä Epi-grammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille ka-tukaivojen kansiin keskustan alueelle.

KUNNIAKIRJAYmpäristötaiteen säätiö on jakanut kunniakirjanvuoden ympäristötaideteokselle vuodesta 1994 al-kaen. Kunniakirjalla säätiö haluaa nostaa esiin ym-päristötaiteen erilaisia tekemisen tapoja ja sisäl-töjä, edistää ympäristötaiteen tunnettuutta ja kan-nustaa sekä kiittää henkilöitä ja yhteisöjä, jotkatoiminnallaan ja työllään pyrkivät parantamaanympäristön laatua taiteen keinoin. Kunniakirja voi-daan myöntää sekä pysyvälle että tilapäiselleteokselle.

Yleensä kunniakirja annetaan yhdelle Suomessatoteutetulle kohteelle. Edellinen kunniakirja myön-nettiin Riikka Latva-Sompin teokselle Satakieli(Helsingin Arabianrannassa). Aikaisempia palkittu-ja ovat mm. vuoden 2008 kaksi kohdetta, HelenEvansin ja Heiko Hansenin Vihreä pilvi (Helsingis-sä) ja Kaija Papun ja Aino Louhen Maailman onnel-lisin puu (Pellossa), sekä 2007 Jan-Erik AnderssoninSateenkaaren salaisuus (Turussa).

Lisätietoja:Denise Zieglerpuh. 050-3320965

Ympäristötaiteen säätiön yhteystiedot:Säätiön sihteeri Erja Väyrynenpuh. [email protected]

GRAPHIC

CONCRETE OY:LLE

BEST MATERIAL

2011 -PALKINTO

HOLLANNISSA

Graphic Concrete Oy:n graafinen betoni™ palkit-tiin Best Material 2011 -palkinnolla MaterialXperience tapahtumassa Utrechtissa, Hollannis-sa. Materian ja Architectenwebin järjestämänMaterial Xperience (7.- 11.2.2011) tapahtumanteemana oli “Adding Value”- “Lisäarvoa”.

Tuomaristo oli valinnut yli 90 osallistujan joukostaviisi ehdokasta, joista voittajan valitsi tapahtumanyleisö. Ehdokkaiden arvioinnin kriteereinä olivatominaisuudet kuten luovuus, estetiikka, kestävyysja inspiraatio. Graafinen betoni™ sai 34 prosenttiakokonaisäänimäärästä. Palkinnon jakoi Materianperustaja ja luova johtaja, arkkitehti Els Zijlstra.

Graafinen betoni™ tuli osaksi Amsterdamissahuhtikuussa avautuvan Materia Inspiration Centren(MIC) pysyvää näyttelyä.

Lisätietoja www.materia.nlja www.architectenweb.nl.

Puoli vuotta aikaisemmin, vuoden 2010 loka-kuussa GCPro™ palkittiin parhaana pintamateriaa-lina Materialica Design + Technology award 2010 -palkinnolla Münchenissä, Saksassa.

GRAAFINEN BETONI™ TEKNOLOGIAGraafinen betoni™ on patentoitu teknologia, jokatarjoaa arkkitehdeille suunnitteluun ja betoniele-menttiteollisuudelle tuotantoon teknologian, jonkaavulla voi tuottaa korkealaatuista kuvioitua betoni-pintaa kustannustehokkaasti ja turvallisesti.

Graafinen betoni™ teknologia perustuu pintahi-dastinaineen tulostamiseen erikoiskalvolle, ennal-ta määrättyihin kohtiin. Betonipinnan kuvio saa-daan aikaan sileän pinnan ja kiviaineksen kontras-tista. Graafinen betoni™ mahdollistaa toistuvat jauniikit grafiikat suurilla pinnoilla niin vertikaalistikuin horisontaalisti betonielementeissä.

Graphic Concrete Oy on suomalainen innovatiivi-nen teknologiayritys, joka tarjoaa arkkitehdeille jabetonielementtitehtaille ympäri maailmaa ainut-laatuisen mahdollisuuden luoda kuvioitua betoni-pintaa. Tarjoamme teollisia tuotteita, jotka kohtaa-vat modernin arkkitehtuurin ja betonielementtiteol-lisuuden haasteet. Tavaramerkkimme on graafinenbetoni™.

Referenssikohteisiin voi tutustua osoitteessa:www.graphicconcrete.com/references

4GCPro™ (itse suunniteltuja rasteri- ja tekstuuripintoja)palkittiin parhaana pintamateriaalina Materialica Design+ Technology award 2010 -palkinnolla.

4

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0165

2 201166

Rakennuksen energiatehokkuus on hiilijalanjäljenkannalta huomattavasti tärkeämpää kuin rakenta-misvaiheen päästöt. Materiaaleista puun hiilijalan-jälki on noin viidenneksen pienempi kuin betonin,mutta rakennuksen käytön aikaiset päästöt ovatratkaisevia. Sadan vuoden elinkaaren aikana tar-kasteltuna puu- ja betonirakenteisten kerrostalojenpäästöissä ei ole merkittävää eroa.

Tulokset käyvät ilmi Heinolaan rakenteilla olevanPuuEra-puukerrostalon hiilijalanjälkilaskennasta.Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerros-talo on passiivienergiatasoinen. Hankkeen toteut-tajaosapuolet halusivat selvittää rakennuksen to-dellisen hiilijalanjäljen. Selvityksessä tehtiin ver-taileva hiilijalanjälkilaskenta puu- ja betonikerros-taloista sadan vuoden elinkaaren kannalta.

”Hiilijalanjälkeä ajatellen olennaista on varmis-taa, että rakennus kuluttaa mahdollisimman vähänenergiaa. Pääasia on valita oikeat materiaalit oike-aan paikkaan ja pyrkiä energiatehokkuudessa vä-hintään passiivitasoon. Myös rakennuksen energia-lähteellä, asukkaiden asumistottumuksilla ja kiin-teistönpidolla on iso rooli”, Rakennusliike Reposentoimitusjohtaja Mika Airaksela kiteyttää selvityk-sen keskeiset tulokset.

Rakennusliike Reponen Oy vastaa PuuEra -ker-rostalon rakentamisesta. Puurakenneratkaisut toi-mittavat Versowood Oy ja Koskisen Oy. Yrityksentoimivat vuokra-asuntokohteen rakennuttajina yh-dessä Heinolan kaupungin kanssa. PuuEraa kutsu-taan hybridipuukerrostaloksi, missä yhdistelläänuudella tavalla aiemmin hyväksi havaittuja materi-aaleja ja rakentamistapoja.

”Paloturvallisuus edellyttää asuinkerrostaloissarakenteiden kattavaa palosuojausta. Tämän vuoksikäytetään paljon kipsilevyä, mikä kasvattaa raken-nuksen hiilijalanjälkeä”, Versowoodin liiketoimin-tajohtaja Tero Vesanen kertoo.

PuuErassa tavoitteena on ollut sekä rakentamis-että asumiskustannuksiltaan kilpailukykyinen, vä-häpäästöinen puurakenteinen kerrostalo. Talon tar-vitsema lämpöenergia saadaan uusiutuvilla poltto-aineilla tuotetulla kaukolämmöllä. Rakennuksenkäyttövaiheen päästöt ovat selvityksen mukaankaksinkertaiset verrattuna rakentamisen päästöi-hin. Tavanomaisella kaukolämmöllä ero olisi kym-menkertainen.

Passiivitalo on rakenteiltaan tiivis ja hyvin eris-tetty matalaenergiatalo, joka kuluttaa tavanomais-ta vähemmän lämpöenergiaa. Lisäksi lämpö tuote-taan kokonaan tai valtaosin passiivisesti eli ilman

RAKENNUKSEN

HIILIJALANJÄLJEN

RATKAISEE

ENERGIAPIHIYS

– Vertaileva hiilijalan

jälkilaskenta puu- ja

betonikerrostaloista

elinkaaren

näkökulmasta

erillisiä laitteita esimerkiksi auringon tai rakennuk-sessa olevien laitteiden aiheuttamaa lämpöä hyö-dyntäen.

Hiilijalanjälki kertoo rakennuksen koko elinkaa-ren ajan ilmastovaikutuksista. PuuEran hiilijalanjäl-jen laskennassa huomioitiin kaikki elinkaaren vai-heet materiaalien valmistuksesta rakentamiseen,rakennuksen käyttöön ja aina purkuun saakka. Tar-kastelujakson oli sata vuotta, joka on talon oletettukestoikä. Laskentatyöstä vastasi Bionova Oy puo-lueettomana asiantuntijatahona.

Lisätietoja:Mika Airaksela, toimitusjohtaja,Rakennusliike Reponen Oy, 0500 703113Panu Pasanen, toimitusjohtaja,Bionova Oy, 044 287 1722Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja,Rakennusteollisuus RT ry, puh. 040 5065021Tero Vesanen, liiketoimintajohtaja,Versowood Oy, 050 3491 354Vesa Ijäs, kehittämispäällikkö,arkkitehti SAFA, 050 552 0004

Lisätietoja kohteesta: www.puuera.fi

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0166

2 2011 67

fib:n ELEMENTTI-

KOMISSION

KOKOUS JA

SEMINAARI

HELSINGISSÄ

Kansainvälisen betonirakenteiden järjestö fib:nElementtikomissio piti toukokuussa 2011 kokouk-sensa Helsingissä. Osanottajia oli yhteensä 38,kaukaisimmat vieraat Yhdysvalloista, Brasiliastaja Australiasta. Elementtikomission puheenjohtajaon italialainen Marco Menegotto. Tuoteryhmä-päällikkö Arto Suikka komission suomalaisena jä-senenä toimi kokouksen isäntänä. Samassa yhtey-dessä Betoniyhdistys ry ja fib järjestivät betonira-kentamisen miniseminaarin.

KOMISSIOLLA USEITA TYÖRYHMIÄFib:n Elementtikomissio kokoontui Helsingissä 26.-28. toukokuuta. Komissiolla on eri työryhmiä, joissatällä hetkellä ajankohtaisia teemoja ovat mm. onte-lolaatat, sandwich- seinäelementit, mitoitus onnet-tomuus- ja maanjäristyskuormille, elementtikäsikir-ja sekä pohjoisamerikkalaisen PCI:n ja fib:n yhteis-työ. Fib toimii esinormittavana järjestönä, joka jul-kaisee eritasoisia työryhmissä laadittuja asiantun-tijajulkaisuja.

Ks. fib:n internetsivut http://fib.epfl.ch/

MINISEMINAARISamassa yhteydessä Betoniyhdistys ry, Betoniteol-lisuus ry ja fib järjestivät kansainvälisen elementti-rakentamisen miniseminaarin. Seminaarissa puhui-vat puheenjohtaja Marco Menegotto eurooppalai-sesta mallinormista (Model Code) 2010, Arnold vanAcker fib:n käsikirjasta, Stef Maas ontelolaatas-toista ja energiansäästöstä, yhdysvaltalainen Ja-son Krohn PCI:n julkaisuista, David Fernandez- Or-donez elementtisilloista ja Timo Kukkola TVO:ltaOlkiluodon uuden ydinvoimalan rakenteista.

Uusi mallinormi ottaa aiempaa enemmän huo-mioon mm. toiminnallisen ja käyttöikäsuunnitte-lun, kestävän kehityksen ja rakenteiden kunnossa-pidon. Uudet rakennusmateriaalit ja -tekniikat ote-taan myös huomioon. Tavanomaiset betonilujuu-det on ulotettu 120 MPa asti ja sitä lujemmat ovatns. korkealujuusbetoneja. Mallinormia hyödynne-tään eurokoodia uusittaessa vuoden 2017-jälkeen.

Elementtisilloista valmistui pari vuotta sittenfib:n State of the Art-raportti. Fernandez-Ordonezesitteli, miten Keski-Euroopassa käytetään ele-menttejä huomattavasti enemmän kuin Suomessa.Erilaisilla palkki- ja kotelopalkkiratkaisuilla toteute-taan aina 60 metrin jännevälejä. Sillan kansi voiolla kohtuullisesti kaareva, laatikkopalkit voivatolla vaihtuvakorkeuksisia ja sillat 1-aukkoisia taivaihtelevan jatkuvia rakenteita.

Elementtisillan etuja ovat mm. nopeus, häiriötönliikenne risteyssilloissa rakentamisen aikana sekäkorkea betonin laatu ja erilaisten arkkitehtonistenratkaisujen mahdollisuus. Jason Krohn esitteliUSA:n PCI:n julkaisuja. Myös Kanadassa toimii vas-taava järjestö, CPCI. PCI:llä on laajat suunnittelu- javalmistusmanuaalit, joihin voi tutustua sivuillawww.pci.org

1Pitkiä siltapalkkeja Hollannin Spannbetonin tehtaalla.

2Betonielementtisilta voi olla rakenteeltaan myös vaihtu-vakorkeuksinen ja jatkuva.

3Miniseminaarin luennoitsijat ryhmäkuvassa.

fib:n työryhmien puheenjohtajina toimivat tällä hetkellä:

Työryhmä Puheenjohtaja Seuraava julkaisu valmistuuUusi mallinormi Marco Menegotto (IT) kesäkuussa 2011Ontelolaatat Stef Maas (BE) 2012 lopussaLow cost- asunnot David Fernandez-Ordonez (ES) julkaisu tulossa 2011Onnettomuuskuormamitoitus Arnold van Acker (BE) julkaisu tulossa 2011Maanjäristysalueiden Spyros Tsukantas (GR) 2011 lopussasuunnitteluratkaisutSandwich- seinäelementit Simo Hughes (AUS) 2012 lopussaElementtirakenteiden käsikirja Arnold van Acker (BE) julkaisu 2012Elementtirakenteiden Jaime Fernandez Gomez (ES) työ alussalaadunvalvonta

1

2

3

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0167

2 201168

KIVITASKU-NOLLAENERGIATALO ONENERGIATEHOKAS JA EKOLOGINEN VALINTAKORKEALUOKKAISEEN ASUMISEEN.Suutarinen-yhtiöiden rakentama Kivitasku-nolla-energialoma-asunto on viimeisintä rakennustekno-logiaa edustava betonielementtitalo, joka on nähtä-villä Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 27.6 -10.7.2011 välisenä aikana.

Kivitaskutalo on rakenteeltaan betonisandwich-elementtitalo, jossa ulkoseinät on hienopestyä val-kobetonia ja graafista betonia. Kaikkien rakentei-den lämmöneristeenä on 300 mm polyuretaania.Polyuretaaniin päädyttiin sen hyvän lämmöneristä-vyyden, kosteusteknisen toimivuuden sekä ilmatii-veyden vuoksi. Seinän U-arvo on 0,08.

GRAAFINEN BETONIGraafisella betonilla julkisivuihin on saatu uutta ko-risteellisuutta. Kivitaskutaloon voi valita kymmenis-tä valmiista kuviomalleista tai kuvion voi suunnitel-la myös itse. Kuviot voidaan suunnitella talon ja sensijainnin mukaan suurina tai pienipiirteisinä.

ELINKAARIAJATTELUKivitasku-nollaenergiatalo on turvallinen ja ener-giatehokkuudeltaan tehokas. Kivitaskutalon tilatovat muunneltavia; tässä messutalossa huoneidenmäärää voidaan muuttaa asukkaiden tarpeiden mu-kaan. Toisen kerroksen oleskelutilat aukeavatitään, Pyhäveden kauniisiin maisemiin. Alakerranmakuuhuoneet ovat luontaisesti oleskelutiloja vii-leämmät. Leveä porras mahdollistaa kaidehissinrakentamisen.

Erillinen pihasauna on kiireettömän vapaa-ajanja elämyksellisen yhdessä olon keidas, johon tuotunnelmaa saunaan liittyvä kesäkeittiö. Hyvä läm-pöeristys pesutiloissa ja kesäkeittiön tulisijat mah-dollistavat myös ympärivuotisen käytön.

KIVITASKU-NOLLAENERGIATALOMÄNTYHARJUN LOMA-ASUNTOMESSUT3 - 4 h + takka-aula + k + 2 pesuh. + s japihasauna ja autokatos-varasto

Rakenteet: Betonisandwich-sokkelielementitBetonisandwich-seinäelementitSPU-passiivikattoelementitMaanvarainen alapohja

Huoneisto-ja kerrosala:150.6 m2 ja 174.5 m2

Energialuokka: ALämmitysratkaisu: Maalämpö ja aurinkoenergiaNäytteilleasettaja: Maarakennus Suutarinen Oy ,

www.suutarinen.fi , www.kivitasku.fipuh. 0207940640, 0400-188447

Arkkitehti / pääsuunnittelu:Tuija Mustonen,Arkkitehtitoimisto Tuija Mustonen,puh. 040 523 0583

Sisustussuunnittelu:Tuija Mustonen,Arkkitehtitoimisto Tuija Mustonen,

Rakennesuunnittelu:DI Olavi Lehmonen

Pihasuunnittelu: Riitta Liukkonen,Maisema- ja ympäristösuunnitteluSofia, puh. 0400 274 949

“KIVITASKU”

-NOLLAENERGIA-

TALO

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0168

2 2011 69

ARKKITEHTUURIMME VUOSIKYMMENET- KIRJASARJA ON VALMISTUNUT

Kirjasarjan kolmas osa Arkkitehtuurimme vuosi-kymmenet 1960-1980 saattaa komeasti päätökseensuomalaisen arkkitehtuurin vaiheet 1900-luvunalusta 1990-luvulle. Runsaasti kuvitettu kirjasarjakokoaa selkeästi ja asiantuntevasti yhteen lähihis-toriamme suuret ja pienet tapahtumat sekä kertoo,miten ne muokkasivat rakennetun ympäristömmetäysin uudenlaiseksi.

Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960-1980jatkaa aikamatkaa rakennettuun ympäristöön. Kir-jasarjan edelliset osat kertoivat, mitä yhteiskun-nassa, arkkitehtuurissa ja rakennustekniikassa ta-pahtui vuosina 1900-1959. Sarjan kolmannessaosassa kerrotaan ajasta, joka on monelle lukijalletuttu. Suomi kaupungistui ja muuttui hyvinvointi-yhteiskunnaksi 1960-luvulla. Televisio valtasi olo-huoneet, ja amerikkalaisten televisiosarjojen välit-tämä yltäkylläinen elämäntapa toi vaikutteita suo-malaisten arkeen. 1970-lukua leimasivat sekä elin-tason nousu että energiakriisi. Rakennustaiteelli-set ja sosiaaliset päämäärät väistyivät tehoraken-tamisen tieltä. 1980-luku oli kulutuksen ja hedo-nistisen city-kulttuurin vuosikymmen, jolloin syn-tyivät käsit teet kasinotalous, pörssikupla, jupit jamediapersoonat.

Arkkitehtuurissa ja rakennustekniikassa vuosien1960-1989 kehitys vertautuu edellisten vuosikym-menten saavutuksiin. 1960-luvun niukkaeleinenkonstruktivismi pohjautuu 1930-luvun funktionalis-miin. Materiaaleissa ja sisustuksissa suosittiin sel-keitä pintoja ja kirkkaita perusvärejä. 1950-luvullaalkanut betonielementtiarkkitehtuurin alkutaivalhuipentui 1970-luvulla suurelementtituotantoon.Sisustuksessa käytettiin puukalusteita ja voimak-kaita, jopa tummia värejä. Yhdysvalloissa 1960-lu-vulla syntyneestä filosofisesta käsitteestä ”post-modernismi” tuli 1980-luvulla suosittu arkkitehtoni-nen tyyli. Julkisivuissa leikiteltiin runsailla väreilläja muodoilla; lasi ja teräs yleistyivät.

Arkkitehtuurimme vuosikymmenet on selkeä jamonipuolinen tietokirjasarja, joka avaa uusia näkö-kulmia arkiˇympäristöön jokaiselle arkkitehtuuristaja rakennusperinnöstämme kiinnostuneelle. Se tuoesiin historiallisten tapahtumien ja rakennustek-nisten keksintöjen vaikutuksen arkkitehtuuriin sekäauttaa lukijaa erottamaan eri aikakerrostumat ma-

teriaalien, tyylipiirteiden ja yksityiskohtien avulla.Kukin kirja jakautuu kolmeen osaan, kolmeen vuo-sikymmeneen, joiden lopuksi esitellään neljä ajal-leen tyypillistä rakennusta.

Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960-1980Elina StandertskjöldJulkaisijat Suomen rakennustaiteen museo jaRakennustietosäätiö RTSRakennustieto Oy, 2011ISBN 978-951-682-981-7158 s., 40 euroaKoko kirjasarja, 95 euroa

Kirjoja voi ostaa kustantajan verkkokaupasta ja- Rakennustiedon kirjakaupoista sekä muista hy-

vin varustetuista kirjakaupoista.- Suomen rakennustaiteen museon verkkokau-

pasta www.mfa.fi ja Museokaupasta.

POHJOISMAIDEN BETONILIITONMITALI 2011 OLAF WALLEVIKILLE

Pohjoismaiden betonitutkimuksen symposiumin il-tajuhlassa Hämeenlinnassa touko-kesäkuun vaih-teessa, professori Olaf Wallevikille myönnettiinPohjoismaiden betoniliiton (Nordic Concrete Fede-ration NCF) mitali 2011. Mitali myönnetään yleensäjoka kolmas vuosi.

Palkinnon myöntämisen perusteluissa todettiinseuraavaa: Olaf Wallevik on tehnyt mittavaa kehi-tystä betonin ominaisuuksien suunnittelun ja tes-taamisen teoriassa ja metodologiassa, yhdistäenbetonin ainesosien ominaisuuksia betonin valmis-tuksen ja rakennuksen ominaisuuksiin. Tähän liittyymyös betonin ainesosien laatuparametrit ja tätentuotekehitys molemmilla tasoilla.

Hän on onnistunut kehittämään testauslaitteis-toa, jotka kohdistuvat näihin keskeisiin ominaisuuk-siin ja jopa kaupallisen bisneskonseptin.

Hänen työnsä ja saavutuksensa ovat pitkältimahdollistaneet laboratoriopohjaisen tutkimuksenja työmaan rakennusolosuhteiden yhdistämisen.

25 vuoden aikana, hän on omistautunut yhteis-työlle kaikkien Pohjoismaiden kanssa, tutkimuspro-jekteissa, konsultointipalveluissa ja luennoissa.Näissä toiminnoissa hän on ollut aina tukena jaedistänyt yhteistyökumppaniensa omaa kehitystä.Hänen toimintansa ja tyylinsä on epätavallisen in-nostunutta ja inspiroivaa.

Kirjaimellisesti “koko maailma leikkikenttä-nään”, hän on erinomainen lähettiläs Pohjoismai-selle tutkimukselle, todettiin kiitoksissa.

Hän on aktiivinen myös vastuunkantajana amma-tillisen ympäristömme kehittämisessä, johtaessaankonferensseja ja antaessaan tukea verkostoitumi-selle. Nämä seikat korostavat hänen epäitsekästäasennettaan ja lähestymistapaansa. Kansallisellatasolla hän on ottanut vastuuta eri alojen yhteis-työssä ja teollisuuden ja auktoriteettien yhdistymi-sessä. Mm. näillä sanoilla kiittäen ojennettiin OlafWallevikille betoniliiton mitali.

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0169

2 201170

SEMTU TOI MARKKINOILLE LIIKUNTA-SAUMATUOTTEEN BETONILATTIOIHIN

Sem®Joint Sinus on uutuus betonilattioiden lii-kuntasaumoihin. Betonilattioiden saumojen ongel-mana on kautta aikojen ollut saumareunojen huo-no kestävyys. Trukkien ja lavansiirtovaunujen pyö-rien aiheuttamat iskut ja tärinä murtavat sauma-reunoja ja aiheuttavat hankalia ja kalliita korjauk-sia. Liikuntasaumat ovat tarpeellisia koska nemahdollistavat betonin kutistumisen. Saumat au-keavat n. 10-20 mm ja antavat näin pyörälle sau-maa ylittäessään mahdollisuuden tipahtaa hiemanalaspäin ja täten iskeytyä kovalla voimalla saumanreunaan. Tästä aiheutuva tärähdys on perimmäi-nen syy sauman murtumamekanismille. Lisäksi yli-tys aiheuttaa kovaa melua varastotiloihin.

Sinus sauman aaltomainen muoto on suunnitel-tu siten, että sauman ylittävä pyörä ei pääse tipah-tamaan alaspäin vaan on tuettu koko sauman yli-tyksen ajan. Näin eliminoidaan reunan iskut ja sa-malla vähennetään huomattavasti saumamelua.Sauma toimii näin myös suurella aukeamalla. En-simmäisessä testikohteessa Belgiassa (tehty v.2006) on toimivuuden lisäksi huomattu kuskien sel-kävaivojen vähentyneen selvästi. Tuotteelle onhaettu patenttia.

Tuotetta toimitetaan lattiapaksuuksille 120-300 mm sekä saumakorjauksiin ja pintabetonei-hin tarkoitettua matalaa versiota, jonka korkeuson 35-85 mm.

Käyttämällä Sem®Joint Sinus liikuntasaumalai-tetta voidaan päästä todelliseen saumattoman lat-tian tuntumaan.

Lisätietoja:Semtu Oy, Jouko Ilvonen, osastonjohtajapuh. +358 400 421376Antti Saajanlehto, tuotepäällikköpuh. +358 40 537 2656www.semtu.com

LUJA-PIENKOURURAUTATIERAKENTAMISEEN

Lujabetoni Oy on tuonut markkinoille uuden Luja-pienkourun, joka tuo varmuutta, turvallisuutta jakustannustehokkuutta rautatierakentamiseen. Tuo-te on luja, mutta aiempaa kevytrakenteisempi beto-nikouru, jonka sisälle ratatekniikan kaapelit saa-daan suojaan radan viereen. Uuden kourun ansiostamyös sellaisten rataosuuksien kaapelit, jotka perin-teisesti on upotettu suojaamattomina maahan, saa-daan suojattua kustannustehokkaasti.

Luja-pienkouru tarjoaa optimoidun ratkaisun eri-tyisesti rataosuuksille, joilla data- ja sähkökaapelei-ta tarvitaan vilkkaimpia yhteyksiä vähemmän. Kou-run tuotekehitys lähti asiakastarpeesta: markkinoil-le tarvittiin kevyt ja kustannustehokas kouru. Haas-teena oli kehittää kourusta tarpeeksi ohut ja kevyt,mutta kuitenkin kestävä ja toimiva. Tuotteesta saa-tiin erittäin tehokas sekä helppo asentaa ja käsitelläuudenlaisen kuitubetoniteknologian avulla.

– Luja-pienkouru on oleellisesti tehokkaampi ko-konaisratkaisu kuin perinteinen kouru. Se on kool-taan puolta pienempi kuin perinteinen kouru ja onsiten myös hankintahinnaltaankin edullisempi. Ke-veys tuo säästöjä myös kuljetus- ja asennuskustan-nuksissa, kertoo betonituoteyksikön johtaja SakariPetsalo Lujabetonilta.

Kun kaapelointi on tehty, kouru suljetaan betoni-silla kansilla. Kannet on mitoitettu siten, että niitäpystytään käsittelemään käsin. Koska valmistusma-teriaalia tarvitaan vähän, tuote on myös erittäinekologinen vaihtoehto. Liikenneviraston rataosastoja Lujabetoni ovat testanneet tuotetta Iisalmen jaSiilijärven välisellä rataosuudella. Kokemukset ovatolleet hyviä.

Luja-pienkourua voidaan käyttää ratatekniikan li-säksi esimerkiksi kaupunkirakentamisessa, teolli-suuslaitosten pihojen kaapeloinneissa ja tietolii-kenne- sekä sähköverkon kaapeloinnissa.

Lisätietoja: Lujabetoni Oy

LUJA-HYBRIDIVÄLIPOHJATUO SÄÄSTÖÄ RAKENNUSTYÖMAILLE

Lujabetoni Oy on kehittänyt uudenlaisen lattiarat-kaisun kerrostaloja toimitilarakentamiseen. Luja-hybridivälipohja on paikalla valettu kivitalon ele-menttivälipohja.

– Innovaatiomme avulla lattiarakentamisen elivälipohjan suorat kustannukset putoavat noin 10-20prosenttia. Myös aikaa säästyy huomattavasti, kunyksi perinteinen työvaihe elementtirakentamisestajää kokonaan pois, kertoo Lujabetonin toimitusjoh-taja Mikko Isotalo.

Luja-hybridivälipohja on kerralla parkettivalmisvälipohja, joka koostuu standardikokoisista ontelo-laatoista sekä Lujabetonin kehittämästä uutuudes-ta, HTS-betonista. Hybridivälipohja yhdistää onte-lolaatan kustannustehokkuuden ja nopeuden sekäpaikalla valetun välipohjan laadukkuuden, äänene-ristävyyden ja tiiviyden. Sen avulla pystytään hyö-dyntämään paikallavalun ja elementtitekniikan par-haat puolet. Keksintö helpottaa erityisesti kerrosta-lo- sekä toimitilarakentamista.

HTS-betoni on Lujabetonin kehittämä valmisbe-toni, jolla ontelolaattojen väliset saumat ja lopulli-nen viivasuora lattia voidaan valaa jo elementti-asennusvaiheessa yhdellä valulla. Välipohja saa-daan näin valmiiksi kerralla. Perinteisessä element-tirakentamisessa ontelolaattojen saumat on ensinvalettu, jonka jälkeen on jatkettu elementtiasen-nusta. Kun rakennus on ollut runkovalmis, välipoh-jan ontelolaatta-alue on puhdistettu ja vasta sittenvalettu lopullisen lattian muodostava tasoitepinta.Kallis ja hidas työvaihe jää nyt uuden innovaationavulla kokonaan pois.

Hybridivälipohja on jatkoa Lujabetonin kolmevuotta sitten kehittämälle HT-lattiabetonille, jokaon saanut markkinoilla tyytyväisen vastaanoton.

– Kyseessä on mielestämme merkittävin edistys-askel lattiarakentamisessa sitten modernien onte-lolaattojen käyttöönoton. Hybridivälipohja on kus-tannustehokkaampi kuin kumpikaan nykyisin käy-tetty ratkaisu eli ontelolaatta tai paikalla valettuvälipohja, Mikko Isotalo toteaa.

Lisätietoja: Mikko Isotalo, toimitusjohtaja, Luja-betoni Oy, puh. 044 585 2305 [email protected]

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0170

2 2011 71

BETOPLUS -OHJELMASTA APUABETONIVALUJEN SUUNNITTELUUN JASEURANTAAN

Jäätyykö rakenne vai lämpiääkö se liikaa?Rudus Oy kehitti ja toi markkinoille betonin läm-mön- ja lujuudenkehitystä mittaavan BetoPlus-oh-jelman ensimmäisen version 25 vuotta sitten. Oh-jelman avulla voidaan mm. vähentää rakenteidenhalkeiluriskiä sekä välttää rakenteen laadun kan-nalta liian aikaista tai liian myöhäistä muotin pur-kua. Nykyisin BetoPlus on rakennesuunnittelijoidenja työmaiden käytössä kerrostalojen ja siltojen va-lujen suunnittelussa ja seurannassa ympäri maata.

Ruduksen BetoPlus-ohjelmalla voidaan laskeaennakkoon erilaisissa ympäristöolosuhteissa mil-laisella betonireseptillä valu kannattaa toteuttaa.Ohjelma kertoo tarkasti rakenteessa saavutettavanlämmön ja lujuuden kehityksen. Talvivaluissa ra-kenteeseen voidaan valita säätilaan ja muottirat-kaisuun parhaiten soveltuva betonilaatu. Työmaal-la betonista mitattujen lämpötilatietojen perus-teella voidaan jälkikäteen laskea sen tarkka lujuustarkasteluhetkellä ja siten määrittää sopiva muo-tinpurkuhetki.

Massiivisissa rakenteissa voimakas betonin si-toutumislämmön kehitys ja sitä seuraava jäähtymi-nen voivat aiheuttaa rakenteeseen voimakasta hal-keilua, jos rakenne ei pääse vapaasti kutistumaan.Laskelmien perusteella rakenteeseen voidaan vali-ta jo ennakkoon oikeat betonilaatuvaihtoehdot sää-olosuhteiden mukaan ja näin vähentää oleellisestirakenteiden halkeiluriskiä.

Työmaalla lämpötilojen mittaus rakenteista voi-daan suorittaa kätevimmin ohjelmoitavilla tietoatallentavilla dataloggereilla. Niistä purettava tietovoidaan lähettää sähköpostilla Rudukselle lasken-taa varten.

Lisätietoawww.rudus.fi: Tuotteet –> Betonit –>TyömaapalvelutRudus Oy, projekti-insinööri Petri Manninen,puh. 050 365 4671, [email protected]äällikkkö Vesa Anttila,puh. 040 544 1996, [email protected]

FINNGARD -LEVYRAPPAUS ON TUULETTUVAJULKISIVURATKAISU

Levyrakenteisten julkisivuratkaisujen suosio on jat-kuvassa kasvussa. Tikkurila Oy:n Finngard -levyrap-paus on tuulettuva julkisivuratkaisu, joka soveltuusekä korjaus- että uudisrakentamiseen.

Stabiili levyrakenne on erinomaisen rappaus-alusta, joka mahdollistaa viimeistellyn ja saumatto-man lopputuloksen. Mahdollisen lisälämmöneris-teen avulla voidaan myös parantaa kiinteistön ener-giataloutta.

Järjestelmä soveltuu sekä pien- että kerrostaloi-hin ja liiketilarakennuksiin.

Finngard-tuoteperhe sisältää runsaasti pinnoite-vaihtoehtoja. Hiertopinnoitteet, kivipinnoite ja sili-konihartsipinnoite sekä niiden laaja sävyvalikoimatakaavat arkkitehtonisesti viimeistellyn ja arvok-kaan lopputuloksen.

Finngard-tuotteet sävytetään Avatint Facade -sä-vytysjärjestelmällä. Epäorgaanisilla väripigmenteil-lä on hyvä säänkesto, joten ne eivät haalistu.

Lisätietoa Finngard-menetelmistä:www.tikkurila.fi/finngard

LUONNONKIVIJULKISIVUFINNGARD -KIVIPINNOITTEELLA

Tikkurila Oy:n uusi Finngard Kivipinnoite on hel-posti toteutettava ja edullinen kivipinta julkisivui-hin ja niiden yksityiskohtiin. Pinnoite on vesiohen-teinen ja kestää hyvin alkalirasitusta. Aitoa suo-malaista kivirouhetta sisältävä Finngard on moder-ni vaihtoehto terastirappaukselle. Sen maksimi-raekoko on 1,5 mm.

Finngard Kivipinnoitteella saadaan aikaan kaunisja kestävä pinta esimerkiksi sokkeleihin, seiniin, pi-lareihin sekä ikkuna- ja ovikehyksiin. Tuote soveltuubetonirakenteille sekä sementtivahvoilla laasteillaylitasoitetuille betoni-, harkko- ja levypinnoille.

Tarjolla on neljä vakioväriä: Taivassalon punai-nen graniitti, Hyvinkään musta gabro, Kalannin har-maa graniitti ja Paraisten vaalea kalkkikivi. Lisäksion saatavissa Kivipinnoitteet-värikartan 25 luon-nonmukaista väriä, jotka sävytetään tehtaan sävy-tyslinjalla.

Tuote toimitetaan suoraan työmaalle 25 kg:npakkauksissa. Riittoisuus riippuu kulloinkin valitta-vasta levitystavasta ja pinnoitekerrosten lukumää-rästä.

Finngard Kivipinnoite voidaan levittää ruiskullatai teräslastalla pohjamaalatulle alustalle. Koh-teesta ja käsiteltävän alueen koosta ja kunnostariippuen pinta käitellään yksi tai kaksi kertaa. Pintaon kosketuskuiva seuraavana päivänä.

Lisätietoa Finngard-menetelmistä:www.tikkurila.fi/finngard

4BetoPlus -ohjelmaa hyödynnettiin Crusellin-sillan valu-jen ennakkosuunnittelussa ja lujuudenkehityksen seu-rannassa.

BetoPlus

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0271

2 201172

BETONIJULKISIVU- ARKKITEHTUURIPALKINTO 2011

Betonikeskus ry järjestää kolmannen kerran Betonijulkisivu -arkkitehtuurikilpailun.Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin uusia onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niidensuunnittelijoita sekä kannustaa kehittämään laadukasta betonijulkisivuarkkitehtuuria.

Kilpailun voittaa uudisrakennuksen betonijulkisivu, joka parhaiten edustaa hyvääbetoniarkkitehtuuria. Tärkeimpinä perusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus,yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hyödyntäminen ja uudenkehittäminen.

Kilpailuun osallistuminen

Kilpailuun voi osallistua vuosien 2009 - 2011 aikana Suomessa valmistuneillabetonijulkisivukohteilla. Kilpailuehdotuksen voi tehdä yksityinen henkilö tai yhteisö.Osallistuvan kohteen julkisivupinnat voivat olla eri tavoin käsiteltyä betonia tai pinnoitettuabetonia, kuten rapattua tai laattapintaa. Julkisivussa saa olla myös muita materiaaleja kuinbetonia.

Tuomaristo

Kilpailun 2011 tuomariston muodostavat Markku Puumala, arkkitehti SAFA,Mari Matomäki, arkkitehti SAFA ja Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA.Tuomariston sihteerinä toimii DI Arto Suikka Betoniteollisuus ry:stä.

Palkinnot

Kilpailussa palkitaan 10.000,- eurolla voittaneen julkisivun suunnitellutarkkitehtuuritoimisto, sen suunnittelutiimi tai yksittäinen arkkitehti-/ rakennussuunnittelija.Kilpailussa voidaan jakaa myös kunniamainintoja ja muita palkintoja. Mikäli riittävänhyvää kohdetta ei löydy, tuomaristo voi myös jättää palkinnon jakamatta.

Ehdotukset ja julkistaminen

Kilpailuehdotukset toimitetaan viimeistään 10.8.2011, klo 16.00osoitteella: Betoniteollisuus ry/ Arto Suikka,PL 381 ( Unioninkatu 14), 00131 Helsinki [email protected], puh. (09) 1299 290.

Kilpailun tulos julkistetaan 14. lokakuuta 2011Julkisivu 2011-julkisivurakentamisen ammattitapahtumassa Messukeskuksessa.Kilpailun säännöt ja lisätietoja www.elementtisuunnittelu.fi

Rakennustuoteteollisuus RTT / Betoniteollisuus ry

Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen, kuvat: Jussi Tiainen

kilpailukutsu

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0272

2 2011 73

PL 381 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected]@rakennusteollisuus.fivaihde (09) 12 991fax (09) 12 99 291

Betoniteollisuus ry

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 [email protected]

Viestintäpäällikkö Jari Lemetyinen(09) 1299 304, 0400 883 [email protected]

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 1299 402, 040 900 [email protected]

Projektipäällikkö Petri Mannonen(09) 1299 [email protected]

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 [email protected]

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen040 900 3578

Erityisasiantuntija Kim Johansson050 550 6556

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26, 040 831 4577

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLABetoniyhdistys ry ja Betoniteollisuus ry (entinenBetonitieto Oy ja Betonikeskus ry) sijaitsevat Unio-ninkatu 14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös betonipintanäyt-tely, joka esittelee mm. erilaisia betonin väri- japintakäsittelytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tarvittaessaesittelystä voi sopia etukäteen arkkitehti MarittaKoiviston kanssa,gsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.comBETONINYHTEYSTIEDOT 2011

ILMOITTAJALUETTELO2 2011

Ilmoittaja Sivu

A-Tiilikate Oy 3Betoni.com/raskasliikenne

III kansiBetonimestarit Oy 3Betoniteollisuus ry 2Betton Oy 5Contesta Oy 5Dyny Oy 2Elementtisuunnittelu.fi 3Finnsementti Oy IV kansiProtenoil Oy 4Rudus Oy 6SPU Systems Oy II kansiSteel Kamet Oy 4WSP Finland Oy 2

BETONIPÄIVÄT &- NÄYTTELY23. - 24.11.2011

SCANDIC MARINA CONGRESSCENTER, HELSINKI

Betoniteollisuus ry:n ja Suomen Betoniyhdistys ry:njärjestämä kaksipäiväinen seminaaritapahtuma be-tonialan asiantuntijoille, sidosryhmille ja alastakiinnostuneille.

Teemoina ovat kestävä kehitys ja ympäristöasiatsekä suunnittelu-, tulevaisuus- ja ajankohtaisasiat.

Vuosien varrelta tuttu betonitekniikan näyttelyjärjestetään tällä kertaa kaksipäiväisenä.

Jos olet kiinnostunut näytteilleasettajamahdolli-suuksista, workshopin järjestämisestä tai muunoheisohjelman suunnittelemisesta näyttelyn yhtey-teen, ota yhteyttä:[email protected] gsm +358 (0)50 376 2005.

Järjestäjät ja tiedustelut:Betoniteollisuus ry, [email protected]

merkit

se kal

enteri

in

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

SUOMEN BETONIYHDISTYS RYKOULUTTAA – SYKSY 2011

Lisätietoja kursseista:www.betoniyhdistys.fi

byKOULUTTAA

BET1102_s64-73 27.6.2011, 15:0273

Documents

Betoni 2 2011