Betoni 4 2004

4 2004

BETO404 Kansi4/04 27.12.2004, 19:311

betoni 4 2004 1

4 2004

betoni 74. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivisto

Taitto – layoutArkkitehti SAFA Maritta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetIrmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA -jäsenet ao. järjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. + 358 (0)9 6962 360telefax + 358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenRA Pertti VaasioDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerSami Hotanentel. + 358 (0)9 6962 3623gsm + 358 (0)40 8668 427telefax + 358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverYmpäristöbetonituotteiden värimaailmaa.Kuva: Maritta Koivisto. 2003.

SISÄLTÖ – CONTENTS

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 7Toim.joht. Olli Hämäläinen

HARTWALLIN LAHDEN TOIMIPISTEEN YMPÄRISTÖ 8– VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2004Arkkitehti Maritta Koivisto

THE MUSEU DE ARTE CONTEMPORANEA IN NITEROI, BRASILIA 14Arkkitehti Esa Niva

HÄMEENLINNAN UUSI KÄVELYKATU VALMISTUI 22Arkkitehti Tuula Hellstén

VUOSAAREN SATAMAN MELUSEINÄ 28Dipl.ins. Petri Mannonen

HIRVISILTA LOHJANHARJUN MOOTTORITIELLE 32Dipl.ins. Petri Mannonen

BETONIRAKENTEIDEN KÄYTTÖIKÄSUUNNITTELU 36Tekn.tri Jouni Punkki

BETONIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYDEN PARANTAMINEN 42JA PITKÄN KÄYTTÖIÄN VARMISTAMINENPh.D. Erika Holt, tekn.tri Heikki Kukko, tekn.tri Andrzej Cwirzen, prof. Vesa Penttala

HENKILÖKUVASSA HEIKKI HELIMÄKI 48Toimittaja Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 50

BETONIN YHTEYSTIEDOT 57

BETONI-LEHTIEN SISÄLTÖ 2004 57

BETO404 s01 sisalto 27.12.2004, 18:011

6 6 betoni 4 2004

KIITOSKULUNEESTA VUODESTAJA MENESTYKSELLISTÄ

UUTTAVUOTTA 2005

BETONINLUKIJOILLE JAILMOITTAJILLE

BETO404 s06-7 paakirj-65 27.12.2004, 18:036

betoni 4 2004 7PÄÄKIRJOITUS

Mar

itta

Koiv

isto

Suomen ja koko maailman yleisimmin käytetty rakennusmateriaali on beto-ni. Betoni on kaikille tuttu ja kuitenkin suurelle yleisölle varsin tuntematon.Jokainen meistä näkee rakennetussa ympäristössä aina betonia. Betoninpositiiviset arvot liittyvät turvallisuuteen, lujuuteen, terveellisyyteen, pa-lamattomuuteen ja massiivisuuteen. Kukapa meistä ei haluaisi asua kivi-talossa?

Pienrakentajat kokevat betoniin perustuvat kivitaloratkaisut erityisen po-sitiivisina. Kivirakenteiseen pientaloon yhdistetään arvokkuus ja tyylikkyys.Hyvän mielikuvan peruspilarina ovat hyvät kivitalot: sekä hyvin suunnitellutettä hyvin tehdyt. Hyvälle paikalle tehdyn kivitalon suunnittelijana on lähespoikkeuksetta pätevä arkkitehti. Yksilöllisesti suunniteltu talo täyttää käyt-täjänsä toiveet ja tarpeet sekä sopeutuu ympäristöönsä mallikkaasti.

Aivan samalla tavalla betonimyönteisyyttä kasvattavat laadukkaat piha-kiveykset ja -rakenteet. Nykyään asuinympäristöön kiinnitetään entistäenemmän huomiota. Piha-alueet tehdään huolellisesti kestäviksi ja miellyt-täviksi. Tekemällä kerralla kunnolla saadaan kohtuullisin kustannuksin vä-

BETONIN JULKISUUSKUVA

hän huoltoa vaativa siisti ulkoalue, joka sallii veden imeytymisen maape-rään ja estää lian kantautumisen sisälle.

Kerrostalojen uudet betoniset julkisivuratkaisut ovat nykyisellä osaami-sella pitkäikäisiä ja vähän huoltoa vaativia. Huolellinen suunnittelu yhdis-tettynä uuden tekniikan hyväksikäyttöön sekä tarkasti ohjattu ja valvottutuotanto valmistuksesta asennukseen luo luottamusta materiaalin kestä-vyyteen. Toivottavasti vanhojen kohteiden peruskorjaukset hoidetaan osaa-vasti, ettei betoni saa tarpeettomasti syytteitä niskoilleen.

Kaikkein ilahduttavin havainto, jonka olen voinut tehdä, on monen uudenrakennuskohteen erinomainen betonityön jälki. Uusi osaaminen on selvästitulossa näkyville. Toivottavasti erinomaisen betonityön jälki näytetään kai-kille, eikä piiloteta keveiden verhouksien taakse!

Olli Hämäläinentoim.joht., Betonitieto Oy

PUBLIC IMAGE OF CONCRETE

Concrete is the widest used constructionmaterial in Finland and in the world. Every-body knows concrete, but very little actu-ally about it. We all see concrete in thebuilt environment. Concrete is characteri-sed as being safe, strong, healthy, non-flammable and massive. To live in amasonry house is the dream of most of us!

Homebuilders, in particular, favourmasonry houses built with concrete. Digni-ty and elegance are attributes associatedwith a masonry building. The good imageis based on good masonry buildings: welldesigned and well built. Architects are in-variably used to design masonry buildings

in attractive locations. An individually de-signed house both fulfils the hopes andthe needs of the owner and adapts beauti-fully into its environment.

High-quality courtyard paving andmasonry structures also enhance the posi-tive image of concrete. Higher affluence isreflected in more attention being paid tothe living environment. Courtyards are ca-refully realised to resist the rigours of timeand to provide comfort. By doing the jobproperly at once, a neat, low-maintenanceoutdoor living area can be created atreasonable cost, where water is absorbedinto the ground and no dirt is carried into

the house from the courtyard.Current knowledge proves that new

concrete façades on apartment blocks pro-vide a long-term and low-maintenance so-lution. Careful design combined with theutilisation of advanced technology, andprecisely controlled and supervised pro-duction from manufacture to the installati-on stage heals all old wounds. It is to behoped that capital renovation projects ofold buildings are implemented with skill sothat concrete does not have to take theblame for all the errors.

What has delighted me most is the highstandard of concreting work in many new

building projects. The know-how that re-mained hidden for so long has obviouslybeen found. I sincerely hope that the re-sults of excellent concrete workmanshipare shown off and not concealed undersome lightweight cladding!

Olli HämäläinenManaging DirectorBetonitieto Oy

BETO404 s06-7 paakirj-65 27.12.2004, 18:037

betoni 4 20048

Vuoden 2004 Ympäristörakenne -kilpailun voitta-jaksi valittiin Oy Hartwall Ab Lahden toimipisteenympäristö. Kunniamaininnan kilpailussa sai Aspe-grenin puutarha Pietarsaaressa. Puutarhaliiton jaRakennusteollisuus RT ry:n tuoteteollisuusjaostonjärjestämän kilpailun tulokset julkistettiin Lahdes-sa 19.10.2004.

Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkittujenkohteiden rakennuttajille sekä suunnittelussa ja to-teutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille.Lahden kohteen kunniakirjat saivat Oy Hartwall AbLahti, Ramboll Finland Oy, Jaakko Pöyry / JP-Arkki-tehdit, Lemminkäinen Oyj Betonituoteyksikkö ja Pi-kon Taimisto Oy. Aspegrenin puutarhan osalta kun-niakirjalla palkittiin Aspegrenin Puutarhayhdistysry, Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä ja Mai-sema-arkkitehtitoimisto Maarit Jakamo.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteenaon tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonai-suuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuk-sella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kes-tävä, hyvä ympäristö.

YMPÄRISTÖ ON VAHVA VIESTI ITSEYRITYKSESTÄVuoden Ympäristörakenne -kisan tuomaristo pai-notti perusteluissaan, että Hartwallin panostusLahden toimipisteen ympäristöön on suomalaises-sa yrityskulttuurissa poikkeuksellisen mittavaa jaihailtavaa. Jo ensivaikutelma alueelle tultaessa an-taa vierailijalle myönteisen kuvan yrityksen toimin-takulttuurista. Myös alueen hoidettu ilme ja siiste-ys viestivät kokonaisvaltaisesta hyvästä ympäristö-hygienian tasosta

– Suomalaiset yritykset unohtavat aivan liianusein ympäristön merkityksen osana yrityskuvaa.Yhtä tärkeää on ympäristön selkeys ja toimivuus,erityisesti Hartwallin tyyppisissä yrityksissä, joissasamalla alueella toimistorakennusten ja tuotanto-laitosten kanssa pitää pystyä hallitsemaan myösrunsaasti lastauksia ja purkamisia niihin liityvinerekkakuljetuksineen, muistutti Vuoden Ympäristö-rakenne -kisan tuomariston puheenjohtaja, Vi-herympäristöliiton toimitusjohtaja Pekka Leskinen.

ASPEGRENIN PUUTARHAN KUNNOSTUS ONKULTTUURITEKOVuoden Ympäristörakenne 2004 -kilpailussa kunnia-maininnalle sijoittuneen Aspegrenin puutarhan kun-

HARTWALLIN LAHDEN TOIMIPISTEEN YMPÄRISTÖ

– VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2004

Maritta Koivisto, arkkitehti Safa, päätoimittaja

Sepp

o N

ärhi

Seppo Närhi1

2

1,2Raikkautta alueen ilmeeseen tuo värien käyttö. Hartwal-lin sininen toistuu läpi alueen kalusteissa ja rakenteissa.

BETO404 s08-13 VYR04-65 27.12.2004, 18:398

betoni 4 2004 9

BETO404 s08-13 VYR04-65 27.12.2004, 18:399

betoni 4 200410

nostaminen on historiallisesti arvokas puutarhakult-tuuriteko. 1700-luvulla perustettu puutarha on herä-tetty henkiin vanhoja lähtökohtia kunnioittaen. Puu-tarhasta ei kuitenkaan ole rakennettu pelkkää mu-seota ja näköispainosta vanhasta pappilan puutar-hasta. Siitä on muodostunut vilkas toiminta- ja ta-pahtumakeskus, joka tarjoaa samaan aikaan sekäpuutarhaperinnettä ja -kulttuuria helppotajuisessamuodossa että loistavat puitteet erilaisten retkien,kurssien ja muiden tapahtumien järjestämiseen.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tuomaris-tossa ovat järjestäjien edustajien lisäksi mukanaSuomen Arkkitehtiliiton, Suomen Maisema-arkki-tehtiliiton, ympäristöministeriön, Suomen Kuntalii-ton, Viherympäristöliiton, Kiviteollisuusliiton ja leh-distön edustajat

Lisätietoja:Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tuomaristo:puheenjohtaja, toimitusjohtaja Pekka LeskinenViherympäristöliittopuh. 040 555 0175, (09) 5841 1500

toimitusjohtaja Pekka MetsolaPuutarhaliittopuh. 040 552 2004, (09) 5841 6514

www.puutarhaliitto.fiwww.rakennusteollisuus.fi

Sepp

o N

ärhi

Sepp

o N

ä rh i

Sep p

o N

ä rh i

3

4

5

BETO404 s08-13 VYR04-65 27.12.2004, 18:4010

betoni 4 2004 11

OY HARTWALL AB LAHTI,YRITYSYMPÄRISTÖ, LAHTI

– VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2004 TUOMARISTON PERUSTELUT

Vuoden Ympäristörakenne 2004 -kilpailun voittanutOy Hartwall Ab Lahden toimipisteen ympäristö onerinomainen esimerkki tasokkaasta, tyylikkäästä jatoimivasta yritysympäristöstä. Yrityksessä on ym-märretty ympäristön merkitys sekä yrityksen ima-golle että työntekijöiden viihtyvyydelle. Hartwallinpanostus Lahden toimipisteen ympäristöön on suo-malaisessa yrityskulttuurissa poikkeuksellisen mit-tavaa ja ihailtavaa.

Jo ensivaikutelma alueelle tultaessa antaa vie-railijalle myönteisen kuvan yrityksen toimintakult-tuurista. Alueen hoidettu ilme ja siisteys viestivätmyös kokonaisvaltaisesta hyvästä ympäristöhygie-nian tasosta. Edustavan sisääntulon ohella voitto-kohteeseen kuuluu monikäyttöinen sisäpiha.

Hartwallin Lahden toimipisteen ympäristönsuunnittelun, rakentamisen ja hoidon taso on kor-kealuokkaista. Kokonaisuus on tyylikäs, hallittu jasopusoinnussa rakennuskannan kanssa. Suunnitte-lussa ja rakentamisessa on osattu ottaa huomioonalueen kova kulutus ja vilkas liikenne. Sisääntulonohella huolto- ja lastausalueiden ympäristö on kun-nossa. Käytetyt materiaalit ovat kestäviä ja helppo-hoitoisia.

Raikkautta alueen ilmeeseen tuo muun muassarohkea, mutta hyvällä maulla toteutettu värien käyt-

tö. Hartwallin sininen toistuu läpi alueen kalusteis-sa ja rakenteissa.

Jotta mittava panostus yrityksen ympäristöön eivaluisi hukkaan, on jatkossa kiinnitettävä erityistähuomiota alueen asiantuntevaan kunnossapitoon.Hyvällä, pitkäjännitteisellä hoidolla alue pystytäänsäilyttämään tasokkaana ja esteettisenä ja kehittä-mään eteenpäin entistä paremmin yrityksen tavoit-teita tukevaksi, totesi tuomaristo.

Sepp

o N

ärhi

Sep p

o N

ä rh i

Sep p

o N

ä rh i

6

7

8

3 - 8Hartwallin alueen hoidettu ilme ja siisteys viestivät ko-konaisvaltaisesta hyvästä ympäristöhygienian tasosta.Selkeä ja toimiva ympäristö on osana yrityskuvaa.

BETO404 s08-13 VYR04-65 27.12.2004, 18:4011

betoni 4 200412

T eija

Tu i

sku

T eija

Tu i

sku

SURROUNDINGS OF HARTWALL LAHTI FACILITYWIN THE BUILT ENVIRONMENT AWARD 2004

The surroundings of Hartwall Lahti facility have won theBuilt Environment Award for 2004. In addition, an honora-ry mention was awarded to Aspegren Garden in Pietar-saari.

Hartwall Lahti’s surroundings are an excellent exampleof a high-quality, elegant and functional corporate envi-ronment. Hartwall’s investments in the environment inLahti are admirable, and rarely seen in the Finnish corpo-rate culture. The very first impression when entering thegrounds of the Lahti facility reflects positively on the ope-rating culture of Hartwall. The well-tended and neat envi-ronment sends a message of overall high standards of en-vironmental hygiene.

The renovation of the Aspegren Garden that won thehonorary mention can be considered a historically valu-able project in terms of garden culture. The garden thatwas originally established in the 18th century has beenrevived showing great respect for the old startingpoints. The Garden has become a popular venue for va-rious activities and events, and offers not only an insightto garden traditions and garden culture in a comprehen-sible way, but also a magnificent setting for organisingoutings, courses and other events.

The Built Environment Competition is organised byPuutarhaliitto (the Finnish Garden Association) and theProduct Industry Division of the Confederation of FinnishConstruction Industries.

9

10

BETO404 s08-13 VYR04-65 27.12.2004, 18:4012

betoni 4 2004 13

ASPEGRENIN PUUTARHA, PIETARSAARI

– VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2004 KUNNIAMAININTA TUOMARISTON PERUSTELUT

Vuoden Ympäristörakenne 2004 -kilpailussa kun-niamaininnalle sijoittuneessa Aspegrenin puutar-hassa on vaalittu vanhaa puutarhaperinnettä. 1700-luvulla perustettu pappilan puutarha on herätettyuudelleen henkiin vanhoja lähtökohtia kunnioitta-en. Kyseessä on mittava ja historiallisesti arvokaspuutarhakulttuuriteko.

Aspegrenin puutarhan entisöinti on lajissaan ai-nutlaatuinen. Alkuperäisistä suunnitelmista jamuista lähteistä on saatu runsaasti tietoa, joka onhyödynnetty entisöinnissä. Puutarha on jaettu sän-tillisiin ruutuihin, jotka hehkuvat kasviloistoa. Ruu-dukon keskipisteenä on huvimaja, jonka malli on1700-luvun lopulta. Oma paikkansa on löytynytmyös vanhalle kunnostetulle ansarille, jossa nyky-ään toimii ulkotarjoilualueella varustettu kahvila.Aspegrenin puutarha- ja pappila-alueen hienovarai-sesti ja ammattitaidolla entisöidyt rakennukset jarakennelmat sekä pihapiiri muodostavat yhtenäisenkokonaisuuden, josta ei löydy perinteiseen tyyliinsopimattomia yksityiskohtia.

Aspegrenin puutarha on myös erinomainen esi-merkki hyvin suunnitellusta ja määrätietoisesti to-teutetusta, usean tahon yhteistyöhankkeesta. Mu-kaan on saatu useita yhteistyötahoja sekä puutar-han lähialueelta että valtakunnalliselta tasolta.

Aspegrenin puutarhan runsas kasvillisuus on hy-vin esillä ihailua ja oppimista varten. Se tarjoaapuutarhahistoriaa ja -perinnettä helppotajuisessaja mielenkiintoisessa muodossa. Puutarha on kui-tenkin paljon muutakin kuin museo tai näköispainosvanhasta pappilan puutarhasta. Vilkkaasti toimi-vasta puutarhasta on kehittymässä paikka, jossa pi-detään runsaasti erilaisia tapahtumia ja kursseja,retkikohde koululaisille, idea- ja opetuspuutarhaparhaimmillaan. Erittäin hyvin hoidetussa puutar-hassa on ilo vierailla.

Teija Tuisku11

9 -111700-luvulla perustettu Aspegrenin puutarha on herätettyhenkiin vanhoja lähtökohtia kunnioittaen. Puutarhasta onmuodostunut vilkas toiminta- ja tapahtumakeskus.

BETO404 s08-13 VYR04-65 27.12.2004, 18:4013

betoni 4 200414

KATSE ETEENPÄINNiteroin kaupunki sijaitsee vastapäätä Rio de Ja-neiroa, Guanabara -lahden toisella puolen. Vanhanpaikallisen sanonnan mukaan parasta Niteroissa onnäkymät Rioon. Sijainti maailman kauneimmaksisanotun kaupungin läheisyydessä aiheutti alem-muuden tunnetta kaupungin päättäjille, joten por-mestari Jorge Roberto Silveiran johdolla kaupunkilähti kehittämään uutta imagoaan 1990 -luvulla.Osana tätä kulttuurin kasvojen kohotusta annettiinarkkitehti Oscar Niemeyerin tehtäväksi suunnitellataidemuseo näkyvälle niemenkärjelle.

Rakennus valmistui vuonna 1999. Rakennuksentaidekokoelmat muodostuvat pääosin Joao LeaoSattaminin kokoelmista, joka on yksi Brasilian suu-rimman nykytaiteen kokoelman omistajista. Raken-nuksen tilaajia on kritisoitu suunnittelutyön anta-misesta hallituksen vanhalle suosikkiarkkitehdille,ilman yleistä kilpailua, mutta Niemeyer on kuiten-kin onnistunut luomaan kaupungille maamerkin,jonka dramaattinen muoto ja sijainti toimivat niinkuin toivottiin.

FUTURISMIA VAI NOSTALGIAARakennuksen olemus tuo mieleen juuri laskeutu-neen ufon, joka viestii kulttuuritahojen katseestatulevaisuuteen, vaikka samaan aikaan heijastelee-kin menneiden vuosikymmenten futuristisia arkki-tehtuurikokeiluja. Tämä projekti ei kuitenkaan olekokeilu, vaan konkreettinen, betonista valettu jatoimiva rakennus. Sellaisena se on Niemeyerinuralla unelmien täyttymys, muoto, joka kiteyttäähänen mielikuvituksellisen ja kokeilevan muoto-kielensä.

Riittävän yksinkertainen tilaohjelma ja voima-kastahtoinen toteutus ovat johtaneet vahvaan, sel-keään lopputulokseen. Vaikka sisätiloja leimaa tiet-ty viimeistelemättömyys, jopa nuhruisuus (kokolat-tiamatto), on betonirakenteen suomat mahdollisuu-det käytetty hienolla tavalla hyväksi.

THE MUSEU DE ARTE CONTEMPORANEA IN NITEROIBRASILIA

Esa Niva, arkkitehti Safa

Artikkelin valokuvat: Esa Niva

1Rakennus sijaitsee niemenkärjellä vastapäätä Rio deJaneiroa, taustalla Sokeritoppa.

2, 3Niteroin Nykytaiteen Museo on dramaattinen maamerkkikaupungille.

1

2

3

BETO404 s14-21 ONiemeyer UUSI 27.12.2004, 18:4614

betoni 4 2004 15


betoni 4 200416

4 - 7Sisäkuvia museosta.

8Näkymä Guanabara -lahdelta Niteroin kaupunkiin.

9Niteroin Nykytaiteen Museo sijaitsee näkyvästi niemen-kärjellä.

4

5

6


betoni 4 2004 17

7

8 9


betoni 4 200418

VIIDENKYMMENEN VUODEN KEHITYSVIIDESSÄNiemeyerin päätyöksi luetaan pääkaupunki Brasili-an julkiset rakennukset (ks. Jussi Tervaojan artikkeliBetoni -lehti 2-99). Presidentti J. Kubitschekin visiovapaiden ja onnellisten ihmisten kaupungista johti50-luvulla uuden pääkaupungin rakentamiseen kes-kelle erämaaylänköä. Kaupungin asemakaavakil-pailun voitti Lucio Costa, Niemeyerin oppi-isä. Nie-meyer sai suunniteltavakseen lähes kaikki kaupun-gin julkiset rakennukset. Arkkitehti ei juuri suurem-pia toimeksiantoja voi urallaan odottaa.

Turistille pääkaupungin olemus on kuitenkin mel-ko kolkko. Varsinaista keskustaa ei ole, maisemaahallitsevat monumentaaliakselit ja -aukiot, sekä en-nenkaikkea mittavat liikenneväylät ja hallintoraken-nukset. Jalankulkija on lähes lainsuojaton, muttaautolla voi liikkua nopeasti. Veistoksellisista raken-nuksista kiinnostuneelle kaupunki on kuin suurinäyttelytila ja useimpiin julkisiin rakennuksiin ontäysin vapaa pääsy. Katu- ja torielämä on ahdettuosittain maanalaisiin liikennekeskuksiin sekä erityi-siin massiivisiin ostoskeskuskortteleihin.

10Pääkaupunki Brasilian monumenttiakseli, jonka päätteenäon hallintokeskus.

11Brasilian oikeustalo.

10

11


betoni 4 2004 19

THE MUSEU DE ARTE CONTEMPORANEAIN NITEROI, BRAZIL

The art museum designed by architect Oscar Niemeyerwas built in the city of Niteroi in Brazil in 1999. Criticismhas been presented for the selection of an all-time favou-rite architect of the Government instead of organising anopen design competition, but Niemeyer has certainly suc-ceeded in creating a landmark for the city. The dramaticshape and the location of the building function as desired,contributing to the general facelift and new image of thecity.

The appearance of the building resembles that of aUFO that has just landed, and sends a message of howthe focus of the cultural circles is on the future. At thesame time, however, it reflects the futuristic architecturalexperiments of the past decades. The building is functio-nal and cast in concrete, and can be considered a dream-come-true for Niemeyer in his career, a real showcase ofhis imaginative and experimenting pattern language.

The sufficiently straightforward spatial programmeand strong-willed implementation have produced a po-werful, clean-cut end-result. Although the interior is cha-racterised by a certain unfinished touch, the possibilitiesprovided by the concrete structure have been utilised in amagnificent manner.

The public buildings in Brasilia, the capital of Brazil,are considered Niemeyer’s main works. As Rio isNiemeyer’s hometown, it is natural that his earliest worksare found there, such as the day-care nursery Obra do Ber-co (1940) and numerous other buildings designed by himover the years. The best known is the Samba Stadium,completed for the 1983 carnival.

Niemeyer (born1907) is by far the internationally best-known architect in Brazil. His career started already in the1930s, and still continues. Over seven decades of archi-tecture is a great achievement for anybody, and particu-larly when the architect’s works represent somethingbeautiful and unique, like the adaptation of modernism tothe Brazilian landscape and cultural environment. He hasdesigned also several buildings abroad, including the Uni-versity of Constantine in Algeria 1969-77, the Headquar-ters of the Communist Party in Paris 1967-80, and the LeHavre Cultural Centre in France 1972-82.

Niemeyer learned the concepts and ideas of moder-nism at an early stage, but soon developed his own synt-hesis, adapted to the rapidly developing Brazilian society(“Brazilian dilemma”). The strict rationalism of the earlymodernists, “form follows function”, translated in hisworks into “form follows beauty” and “form follows fe-male”. Niemeyer shunned the Europeans’ and the Ameri-cans’ idea of the reproducibility and universal applicabili-ty of buildings and structures, and has in his own worksalways been able to emphasise the unique nature of eachsituation.

12Brasilian Sotilasalueen porttiveistos.

12


betoni 4 200420

RIO DE JANEIRO VS. PÄÄKAUPUNKIRio on Niemeyerin kotikaupunki, joten luonnolli-sesti siellä ovat hänen varhaisimmat työnsä, kutenpäiväkoti Obra do Berco (1940), sekä lukemattomiamuita rakennuksia vuosikymmenten varrelta.

Niemeyerin Rion rakennuksista tunnetuin ja ku-vatuin on varmasti Samba Stadion, joka valmistuivuonna 1983 karnevaaleihin. Kokonaisuus käsittääareenan ja liki kilometrin mittaisen paraatikadunkatsomoineen. Koska jokavuotista karnevaalia var-ten jouduttiin aina pystyttämään väliaikaiset katso-mo- ym. rakennelmat, laskettiin, että pysyvillä ra-kenteilla saavutetaan rakennuskustannusten ver-ran säästöä jo muutamassa vuodessa. Tällöin nä-mäkin varat voidaan käyttää kaupungin sosiaalisiinparannuksiin. Vaikka laskelmat kuulostavatkin kun-nianhimoisen projektin selittelyltä, syntyi jälleenbetonista puhuttelevia muotoja.

Päinvastoin kuin pääkaupunki, on Rio täynnä ka-tuelämää, historiaa, luonnon ja rakennuskulttuurinvastakohtaisuuksia, sekä kaoottista kaupunkiraken-netta. Silti kaikki toimii jollain kumman tavalla hy-vin, ainakin turistille. Ehkä Rion ilmastolla onosuutta asiaan, koska mieleen jää ihmisten ystäväl-lisyys ja avuliaisuus, huolimatta kielimuurista. Hy-vin harva paikallinen osaa englantia.

13 - 14Sambodromo, Samba Stadionin katsomorakennuksia.

13

14


betoni 4 2004 21

VANHA JAKSAAOscar Niemeyer (s.1907) on varmasti Brasilian kan-sainvälisesti tunnetuin arkkitehti. Hänen työuransaalkoi jo 1930 -luvulla ja on jatkunut edelleen. Arkki-tehtuuria yli seitsemällä vuosikymmenellä on hienosaavutus henkilöltä, erityisesti jos työt edustavatjotain kaunista ja ainutlaatuista, kuten tässä tapa-uksessa modernismin sovittamista brasilialaiseenmaisemaan ja kulttuuriympäristöön. Kotimaan töi-densä ohella hän on suunnitellut lukuisia ulkomai-sia kohteita, kuten muun muassa Constantinen Yli-opisto Algeriaan 1969-77, Kommunistipuolueenpäämaja Pariisiin 67-80, Le Havren KulttuurikeskusRanskaan 1972-82.

Niemeyer oppi modernismin ajatukset ja ideatjo varhain, mutta teki niistä pian oman synteesin-sä, sovitettuna Brasilian nopeasti kehittyvään yh-teiskuntaan (“Brazilian dilemma”). Varhaistenmodernistien tiukka rationalismi “form followsfunction” kääntyi hänen käsittelyssään muotoon“form follows beauty” ja “form follows female”.Niemeyer vierasti eurooppalaisten ja amerikka-laisten ideaa rakennusten ja rakenteiden monis-tettavuudesta ja yleispätevyydestä, joten hän on-kin omissa töissään kyennyt korostamaan aina ti-lanteen ainutlaatuisuutta.

16Rio de Janeiro on pakkautunut korkeiden vuorten ja merensyleilyyn. Näkymä Corcovadolta.

15Sambodromo, päälava.

16

15


betoni 4 200422

TAUSTAA KÄVELYKATUHANKKEELLEHämeenlinnaan on suunniteltu kävelykatua 1950-luvun lopulta alkaen, jolloin aihe ensimmäisen ker-ran nousi keskusteluun Olli Kivisen ja Mika Ernonlaatiman Hämeenlinnan yleiskaavan pohjalta. Var-sinaista toteutusta saatiin aitohämäläiseen tapaanodottaa 1980-luvun loppuun saakka, jolloin kävely-kaduksi muutettiin yksi kortteliväli Raatihuoneen-katua.

Nyt valmistumassa olevan kävelykadun jatkeensuunnittelu aloitettiin vuonna 1999, jolloin kaupun-kilaisilta tiedusteltiin mielipidettä asiasta. Enem-mistö kyselyyn vastanneista toivoi kävelykadun jat-kuvan Saaristenkadulle saakka. Kadun varren yrit-täjien, kiinteistönomistajien, joukkoliikennöitsijöi-

HÄMEENLINNAN UUSI KÄVELYKATU VALMISTUI

Tuula Hellstén, arkkitehti Safa

den ja muiden osallisten kanssa käytiin neuvottelu-ja. Kaupunginhallitus teki päätöksen kävelykadunjatkamisesta teknisen lautakunnan esityksen mu-kaisesti 19.2.2001. Päätökseen sisältyi keskustanliikennejärjestelyjen muutoksia sekä asemakaavan-muutos alueella. Kävelykadun jatkeen suunnittelutehtiin kaupungin omana työnä ja siitä vastasi ark-kitehti Tuula Hellstén kaavoitustoimistosta.

TAVOITE JA SUHDE KOKONAISVISIOONKävelykadun jatkamisen taustalla on tarve elävöit-tää keskustaa ja lisätä sen viihtyisyyttä ja houkutte-levuutta. Tavoitteena on saada kaupunkilaiset pait-si käymään ja asioimaan keskustassa, myöskinoleskelemaan kävelykadulla ja nauttimaan histori-

1

BETO404 s22-27 Hämeenlinna 27.12.2004, 18:4322

betoni 4 2004 23

allisen kaupungin ainutlaatuisesta miljööstä. Kes-kustan vetovoiman lisääntyminen parantaa kauppo-jen toimintaedellytyksiä alueella.

Toimivan kävelykeskustan edellytyksenä on riit-tävä määrä ilmaisia pysäköintipaikkoja riittävän lä-hellä kävelyaluetta. Tätä asiaa palvelee nykyisel-lään Kaivokadun pysäköintialue. Riippumatta moot-toritien katteen lopullisesta toteutuksesta on alu-eelle tarkoitus jatkossa rakentaa lisää pysäköinti-paikkoja pysäköintitalon tai pysäköintikansien muo-dossa. Kulku Kaivokadun pysäköintialueelta kävely-kadun alkuun tapahtuu Kaivokadun ja Saaristenka-dun välisen kävelypainotteisen katuosuuden kaut-ta, joka toteutetaan istutuksineen, istumapaikkoi-neen ja valaisimineen vuonna 2005. Mahdollinenmoottoritien päälle tai viereen rakennettava raken-nuskompleksi ja Verkatehtaan kulttuurikeskus tule-vat jatkossa muodostamaan Hämeenlinnan kävely-keskustan molemmissa päissä sijaitsevat ”veturit”.Kävelyalue ja kävelypainotteiset alueet sijaitsevatjatkumona niiden välissä välittäen kävelijöitä japolkupyöräilijöitä. Raatihuoneenkadusta on muo-dostumassa keskustan ”valtimo”, jolla on aina elä-mää ja liikettä.

TOTEUTUSVuosina 2002-2003 on Hämeenlinnan keskustassatoteutettu useita kadunrakentamiseen ja liiken-teen ohjaukseen liittyviä toimenpiteitä, joilla ontehty mahdolliseksi kävelykadun jatkeen toteutta-minen Raatihuoneenkadulla välillä Kasarmikatu -

Saaristenkatu.Itse kävelykadun rakentaminen aloitettiin heti

sulan maan aikaan keväällä 2004. Kadun alainenkunnallistekniikka uusittiin täysin, jotta uutta katuaei tarvitsisi lähiaikoina avata. Kadun keskikohdalle,veistoksen alle rakennettiin jo talvella bunkkeri,josta kadun alla kulkevaa tekniikkaa sekä veistok-sen vesialtaan toimintaa ohjataan.

Katusulatusjärjestelmistä saatujen hyvien koke-musten perusteella Hämeenlinnan kävelykadun jat-keelle päätettiin myös toteuttaa vastaava järjestel-mä. Oli tiedossa, että sulatusjärjestelmän ansiostaliikkumisen turvallisuus ja viihtyisyys kävelykadullalisääntyisivät ja kadun sekä alueen kiinteistöjenkunnossapidossa syntyisi säästöjä. Ennen kuin jär-jestelmää on saatu Hämeenlinnassa edes toimi-maan, on sen laajentamista vanhalle kävelykadunosalle jo tiedusteltu.

Vuonna 1999-2000 toteutetussa kyselyssä kau-punkilaisilta tiedusteltiin toiveita kävelykadun suh-teen. Toivelistan kärjestä löytyvät vihreys, istutuk-set, puut ja pensaat sekä istumapaikat ja oleskelu-ja kokoontumispaikat. Tärkeinä nähtiin myöskin ka-tukahviloiden ja terassiravintoloiden avautuminenkadulle. Seuraavaksi eniten toivottiin veistoksia,patsaita, katutaidetta, maamerkkiä tai vesiaihettasekä lasten huomioimista alueella. Kävelykatu-suunnitelmassa on pyritty toteuttamaan näitä toi-veita mahdollisimman pitkälle.

TEKNISIÄ TIETOJA KÄVELYKADUSTAUuden kävelykadun pinta-ala on 3 300 m2

Lämmitetyn alueen pinta-ala on 2 600 m2 ja alueella onlämpöputkistoa 13 kmKurun harmaata graniittia on asennettuna n. 1770 m2

Noppa- ja nupukiveä on asennettuna n. 700 m2

Kustannusarvio hankkeella on 1,3 milj. euroa

2Pertti Kukkonen

2Hämeenlinnan kävelykatuhanke on ainutlaatuinen. Tai-teellista suunnittelua on käytetty koko katualueella. Näinon kävelykadulle saatu yhtenevä ilme ja virkistäviä yksi-tyiskohtia.”Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelema veistos ni-meltä ”Kohtaaminen” on valmistettu kuparibetonista.Veistoksen juurella on kaksi vesiallasta, joiden vesipintanousee ja laskee hitaasti.


betoni 4 200424

UUSI KÄVELYKATUKävelykadun jatkeen on haluttu olevan sukua senolemassa olevalle osuudelle. Sen on klassinen jayksinkertainen ja tukee olemassa olevaa katutilaaja sitä muodostavia rakennuksia korostamattaomaa itseisarvoa. Suunnitelmassa on otettu huomi-oon auringon suunnat, pitkät katunäkymät ja histo-riallinen lähiympäristö. Kadun pintamateriaalina onkäytetty historiasta kertovaa punagraniittista nop-pa- ja nupukiveä kaupungin omasta varastosta sekäKurun harmaata graniittia myönnytyksenä moder-nille kaupunkikuvalle ja vaaleille julkisivuille.

LIPPULINNAKävelykadun alkamisen merkkinä lännestä Turun-tien suunnasta saavuttaessa on valaistu ”lippulin-na”, jonka muodostavat valaistut banderollipylväät.Se on maamerkki, joka ohjaa ajoneuvoliikenteenkääntymään Saaristenkadulle. Banderollien teksti“kaupunki palveluksessasi” sekä iloiset ihmishah-mot toivottavat tervetulleiksi kävelijät ja polkupyö-räilijät, joille lippulinna muodostaa portin keskus-taan. Banderollit on suunnitellut graafinen suunnit-telija Erkki Tuomi.

VEISTOS JA VÄRIBETONISTA VALMISTETUTKADUNKALUSTEETKeskellä katua sen korkeimmalla kohdalla sijaitseekuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelema veis-tos nimeltä ”Kohtaaminen”. Se on valmistettu mus-tasta väribetonista, johon on sekoitettu kuparia vi-hertävän patinan aikaansaamiseksi. Veistoksenjuurella on kaksi vesiallasta, joiden vesipinta nou-see ja laskee hitaasti. Vesipintojen noustua tiettyynkorkeuteen ne yhtyvät. Tästä nimi. Kuparilla värjät-ty betoni eli kuparibetoni on Pertti Kukkosen keksin-tö, jolle hän on hakenut patentin.

Veistoksessa esiintyvä kuparibetoni on valittuuuden kävelykadun muitakin rakenteita yhdistäväk-si tekijäksi. Kuparin patinan turkoosiin vivahtavasävy toistuu viereisen kiinteistön julkisivupinnoit-teessa, joten se sopii hyvin kokonaisuuteen. Väribe-tonista valmistettujen kalusteiden ja rakenteidensuunnittelu on tehty yhteistyössä taiteilija PerttiKukkosen kanssa. Kuparilla värjättyä väribetonia onkäytetty mm. istuimissa, ilmoitustaulussa, istutus-altaassa ja inva-luiskassa/portaassa. Cumuluksenkulmassa sijaitsevien vanhojen puiden juurella ole-va istutuskaukalo on uusittu ja muotoiltu uudelleenPe

rtti K

ukko

nen

3

4


betoni 4 2004 25

väribetonista. Se toimii myöskin istuinalustana.Puuryhmää vastapäätä sijaitsee kaikkien kaupunki-laisten käyttöön tarkoitettu ilmoitustaulu otsikolla”Tapahtumassa”. Siihen saa jokainen kiinnittää il-moituksia ja ilmoitusalusta vaihdetaan kuukausit-tain. Ilmoitustaulun runko on väribetonia ja katosmessinkiä. Kuukausittain vaihdettava levy on maa-lattua vesivaneria. Uuden kävelykadun penkeistäon haluttu jämerät, joten niissä on väribetonirunko,johon puinen istuinosa on kiinnitetty. Kiviluodonkiinteistön eteen on rakennettu uusi normit täyttäväinva-luiska ja porrasrakennelma, jonka materiaalion myös väribetoni ja muoto sukua kadun muille ra-kennelmille.

TAIDELAATATKasarmikadun puoleisessa päässä on kolme is-tuinpenkkiparia, joiden kunkin edessä on teksti- ja

kuvalaatta. Penkkien välissä sijaitsevan pollarinvalokiila pyyhkii vinosti laatan pintaa ja tekee senhämärässäkin luettavaksi. Graafisen betonin kei-noin toteutetut teksti- ja kuvalaatat ovat suunni-telleet kirjailijat Olli ja Riitta Jalonen ja valokuvaa-ja Marjukka Vainio. Jokainen laatta sisältää omanitsenäisen ajatuksen, mutta ne yhdessä muodosta-vat myös kokonaisuuden, jatkumon, jonka nimi on”Linjaali”. Myöhemmin rakennettavalle kävelypai-notteiselle katuosuudelle Saaristenkadun ja Kai-vokadun välille toteutetaan lisää viisi istuinryhmääja taidelaattaa, jotka kuuluvat samaan kokonai-suuteen.

Graafinen betoni on myöskin keksintönä uusi jaHämeenlinnan uuden kävelykadun taidelaatat ovatensimmäiset tällä menetelmällä toteutetut julki-seen ulkotilaan sijoitetut taideteokset.

Pertt

i Kuk

kone

n

5

6 7

3Valaistut banderollipylväät.

4Kadun ilmoitustaulu on valmistettu kuparibetonista.

5, 6, 7Kadun uusissa penkeissä on myös kuparibetonirunko.Penkkien eteen on sijoitettu kolme suurikokoista katulaat-taa, jotka koostuvat Marjukka Vainion kasviaiheisesta va-lokuvasta ja Riitta ja Olli Jalosen teksteistä. Graafinensuunnittelu on Jorma Hinkan. Teosten runoissa ja kuvissakertautuu eri tavoin ajatus kaupungin kerroksellisuudesta.Teokset on toteutettu Graafinen betoni-menetelmällä.


betoni 4 200426

TERASSIHotelli Cumuluksen edustalle on valopollareidenavulla rajattu tila ulkoterassia varten. Alueella onmyös lisärakennusoikeutta lasi-teräs-rakenteisen,ulkotilaan täysin avautuvan, katetun terassin raken-tamiselle, mikäli sellainen halutaan jatkossa katuti-laan toteuttaa.

RISTEYKSEN LED-VALOT JA MUU VALAISTUSKasarmikadun ja Raatihuoneenkadun risteyksessäajoneuvoliikenne nousee luiskaa pitkin kävelykaduntasoon ja laskeutuu jälleen risteyksen vastakkaisel-la puolella normaalin ajoradan tasoon. Korokkeentarkoituksena on varoittaa autoilijoita risteävästäkevytliikenteestä ja alentaa nopeuksia. Kaikkienristeysaluetta lähestyvien kulkijoiden huomio herä-tetään risteysalueella maahan upotetuilla led-va-loilla, jotka muodostavat tähtikuvion. Maavalot li-säävät turvallisuutta pimeään aikaan. Uuden käve-lykadun valaistuksen, maavalot, led-valot, valaistutbanderollipylväät ja jouluvalaistus mukaan lukien,ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Arto Heiska-nen Valoa - valaistusarkkitehtuuria Oy:stä.

PUUT JA POLKUPYÖRÄTPolkupyörätelineitä ja puuistutuksia on uuden käve-lyalueen molemmissa päissä lomittain. Pyörät py-säköidään puiden väleihin. Uudet istutetut puutovat lehmuksia, kuten vanhoissa kaupungeissa onollut tapana. Puut valaistaan alhaalta päin maava-lojen avulla.

Lisätietoja:Tuula Hellstén, arkkitehti, (suunnittelu)puh. 03-621 2206, 050-759 [email protected]

Eero Virtanen, vastaava työnjohtaja, (toteutus)puh. 03-621 2374, 0400-501 [email protected]

8

9

8Valopollarit rajaavat katutilaa.

9Polkupyörät ja puuistutukset on sijoitettu lomittain.


betoni 4 2004 27

HÄMEENLINNAN KÄVELYKADUN VEISTOS”KOHTAAMINEN”Pertti Kukkonen, kuvanveistäjä

VeistosVeistos koostuu kahdesta toisiinsa nojautuvasta korkeas-ta kappaleesta, jotka on sijoitettu samasta materiaalistavalmistetulle jalustalle. Ajatuksena on veistoksella ilmen-tää kävelykadun henkeä: yhdessäoloa ja läheisyyttä.

Symboliikaltaan veistos on lämminhenkinen, sen pintaja muoto houkuttelevat koskettamaan. Veistos on liitettyympäristöön käyttämällä samaa materiaalia muuallakin jamuotoilemalla esim. kadunkalusteita veistoksen tyyliinsopiviksi. Materiaalina on käytetty vihertäväksi patinoi-tua kuparibetonia.

VesiVeistokseen liittyvä vesiaihe ja sen toistuva liike tuo mu-kaan ajallisen perspektiivin. Vesi on oleellinen osa veis-tosta. Se pumpataan ajastimella ohjatun pumpun avullanousemaan kahdessa jalustaosaan muotoillussa altaas-sa. Altaat yhdistyvät veistoksen äärellä ja veden noustes-sa vesilammet lopulta kohtaavat toisensa ja yhdistyvät.Tapahtuma toistuu sopivin väliajoin ja tuo kadulla oleili-joille myös ajallisen ulottuvuuden.

KuparibetoniKuparibetoni on Pertti Kukkosen vuonna 1997 tekemä kek-sintö, jolla on mahdollista värjätä betonia patinoituneenvihreäksi. Menetelmä on patentoitu maailmanlaajuisesti.

Lisätietoja: www.custone.net, www.betonipallas.com,www.kolumbus.fi/p.kukkonen

KadunkalusteetVeistosta lähestyttäessä on kadulle sijoitettu kuparibeto-nista ja puisesta istuinosasta valmistettuja penkkejä.Penkkien yhteyteen maahan on liitetty ”graafinen beto-ni”- menetelmällä toteutettuja laattoja.

Muita kuparibetonista suunniteltuja katurakenteitaovat infotaulu, puuistutusten tukimuuri ja Kiviluodon ra-kennuksen portaikko. Näiden suunnittelu on tehty yhdes-sä arkkitehti Tuula Hellstenin kanssa.

Graafinen betoniGraafinen betoni on sisustusarkkitehti Samuli Naaman-gan kehittämä menetelmä, jolla on mahdollista siirtääbetoniin mitä tahansa kuvaa tai tekstiä. Betonipinta pe-seytyy halutulta kohdalta auki, jolloin kiviaines paljastuumuodostaen toivotun kuvion betoniin.

Lisätietoja: www.graphicconcrete.fi

NEW PEDESTRIAN STREET IN HÄMEENLINNA

A pedestrian street has been planned in Hämeenlinna sin-ce the late 1950s, but it was not until the end of the 1980sthat one block section of Raatihuoneenkatu Street wasactually converted into a pedestrian street. This street isnow being extended. The construction work started in thespring of 2004, with the utilities running under the streetrenewed completely and a street deicing system installedin the area.

The objective has been to create a clear relation bet-ween the existing pedestrian street and the extension.The extension represents classical and simple pedestrianstreet design, supporting the existing street space andthe buildings along the street, without overly emphasi-sing the street itself. The direction of sunlight, the longstreet views and the historical value of the environmenthave all been considered in the plans. The red granitesmall and large stone sett paving, from the town’s ownstores, reflects the history of the town, with grey granitefrom Kuru used as a concession to the modern townscapeand the light-coloured façades.

The beginning of the street is marked with an illumina-ted “castle of flags”, that consists of illuminated bannercolumns creating a landmark, which guides vehicles toSaaristenkatu Street. In the middle of the street, at itshighest point, stands a sculpture designed by Pertti Kuk-konen, called “Meeting”. The black mosaic concrete ofthe sculpture has been dyed with copper to produce agreenish patina. The method of dyeing concrete with cop-per is an invention of Pertti Kukkonen, for which he hasapplied a patent.

The copper concrete of the sculpture has been used asthe common feature also in other structures in the pedest-rian street. The patinated copper colour with a hint of tur-quoise is repeated on the façade cladding of the adjacentbuilding, and mosaic concrete dyed with copper has alsobeen used in e.g. seats, notice boards, a planting basinand the handicap ramp/staircase. The benches on thenew pedestrian street are mosaic concrete structureswith wooden seats. Plaques realised in graphic concreteare fixed to the front of three pairs of bench seats.

In the intersection of Kasarmikatu Street and Raati-huoneenkatu Street LED lights sunk in the ground create astellar pattern. The ground lights also increase safety inthe dark.

10

11

10, 11Valaistut banderollipylväät ja maahan sijoitetut valaisi-met luovat pimeällä kadulle tunnelmaa.


betoni 4 200428

SATAMA ON MITTAVA RAKENNUSHANKEHelsingin Vuosaaren satama rakennetaan 150 heh-taarin alueelle entisen telakan paikalle. Lisäksi sa-taman yhteyteen tulee noin 50 hehtaarin työpaikka-alue yrityksille. Rakennustöitä on nyt tehty reiluvuosi ja tavaraliikenteelle tarkoitetun sataman ontarkoitus valmistua vuoden 2008 lopussa. Uusi sa-tama korvaa Helsingin Sörnäisten sataman sekälänsisataman. Tällöin kantakaupungissa olleidensatamien alueet vapautuvat asuin- ja toimistokäyt-töön. Näille alueille on suunnitteilla uusia asuntoja20 000 ihmiselle.

Satamahankkeen kustannusarvio on yhteensänoin 470 miljoonaa euroa. Tästä itse sataman kus-tannukset ovat 260,6 miljoonaa euroa ja liikenne-väylien 207,4. Liikenneyhteyksistä mainittakoon ra-kennettava satamarata, joka yhtyy päärataan Kera-van Saviolla. Satamaradalla on pituutta 19 kilomet-riä, josta peräti 14,2 kilometriä on tunnelissa. Tun-nelitöiden osuus liikenneväylien kokonaiskustan-nuksista onkin suuri, noin 60 prosentin luokkaa.

Betonia sataman alueella on arvioitu kuluvansuuruusluokkaa 100 000 m3. Betonia ja sementtiäkäytetään muun muassa maaperän stabilointiin, sil-toihin ja sataman laiturirakenteisiin.

BETONINEN MELUSEINÄ NOUSEE SATAMANITÄLAITAANSatama-alueen itäosaan on alettu rakentamaan me-luseinää, josta valmistuttuaan tulee yhteensä kilo-metrin mittainen. Meluseinän tarkoituksena on es-tää satamatoiminnoista syntyvien äänien kantautu-minen Porvarinlahden Natura 2000 -alueelle. Nyt onkäynnissä urakan ensimmäinen vaihe, jonka yhtey-dessä rakennetaan puolet seinästä eli 500 metriäpitkä osa. Urakoitsijana kohteessa toimii TerramareOy. Valuun tarvittavat liukuvalumuotit on toimitta-nut NCC Roads Oy, joka osallistui myös itse beto-nointiin. Betonintoimittajana on Lohja Rudus Oy.Meluseinän jälkipuoliskosta järjestetään myöhem-min erillinen urakkakilpailu.

Muurilla on korkeutta peräti 11,2 metriä. Muuris-sa on neljä metriä syviä kotelomaisia osia, jolloinmuurin yläosaan voidaan istuttaa kasvillisuutta. Ko-telomaisuus lisää myös rakenteen kykyä kestäävaakavoimia.

Muurin alue on lähes kokonaisuudessaan entistämerenpohjaa ja ennen muurin rakentamista alueel-la on tehty massanvaihtoja, täyttöjä ja myös maa-

VUOSAAREN SATAMAN MELUSEINÄ

Petri Mannonendipl.ins., projekti-insinööri, Betonitieto Oy

1Vuosaaren sataman koillisreunaan rakennetaan kilomet-rin pituinen ja 13 metrin korkeuteen merenpinnasta nou-seva melumuuri.

2Aallonmurtajien ja rantarakenteiden reunakiveykset ver-hoillaan luonnonkivillä.

3,4Liukuvaletussa melumuurissa on neljä metriä syviä kote-lomaisia osia, jolloin muurin yläosaan voidaan istuttaakasvillisuutta. Muurin seinämän paksuus on 250 mm.

5Sataman sulautumista ympäristöön parannetaan melues-teillä ja istutuksilla. Havainnekuva meluseinästä lopulli-sessa muodossaan.Lisätietoja satamahankkeesta löytyy:www.vuosaarensatama.fi

1

2

Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka

Petri

Man

none

n

BETO404 s28-31 Vuosaarisatama 27.12.2004, 18:5128

betoni 4 2004 29

3

4

Arkk

iteht

ityöh

uone

Artt

o Pa

lo R

ossi

Tik

kaPe

tri M

anno

nen

Petri

Man

none

n

5


betoni 4 200430

perän tiivistystä. Muurin perustuksina on 400 mmkorkea anturaperustus, joka jää sataman puolella200 mm täytön alle.

Muurin seinämän paksuus on 250 mm, koska ra-kenteeseen haluttiin 50 mm:n suojabetonikerros.Käytetty betoni oli lujuusluokan K40-1 betonia. Be-toni oli P-luku-betonia, (P30) joka takaa rakenteenpakkasenkestävyyden.

TYÖTEKNIIKKANA KÄYTETTIIN LIUKUVALUALiukuvaluvaihtoehto osoittautui urakkakilpailussataloudellisimmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi projektin-johtokonsultilla oli runsaasti kokemuksia liukuvalunkäytöstä, joten näistä syistä päädyttiin sen käyttöön.

Yhdellä kertaa valettavan muurin pituus on 38metriä ja valukertoja tulee yhteensä 25 kappaletta.Nousunopeus valussa on suuruusluokkaa 200 mm/tunti. Yksi valu kestää reilut kaksi vuorokautta. Yh-teen liukuun kuluu betonia 275 m3, lisäksi perustuk-siin kuluu betonia 27 m3/liuku. Koko kilometrin pitui-seen muuriin kuluu betonia yhteensä noin 7 600 m3. Rakenne jäykistetään jännittämällä seinämät pi-tuussuunnassa. Jännepunoksia on sekä muuriosas-sa että kotelo-osassa. Punoksina käytettiin rasvapu-noksia. Kohteen jännitystyöt on tehnyt Tensicon Oy.Pe

tri M

anno

nen

Petri

Man

none

n

P etri

Ma n

n on e

n

6

7 8

9, 10Muurin seinämän paksuus on 250 mm. Liukuvalettavanseinän valun nousunopeus on 200 mm tunnissa.

6, 7, 8Muuri on perustettu 400 mm korkealle anturalle. Muurinseinärakenne jäykistetään jännittämällä seinämät pituus-suunnassa.


betoni 4 2004 31

NOISE ABATEMENT WALL IN VUOSAARI HARBOUR

The Vuosaari harbour is being built on the 15-hectare siteof the old shipyard. Another 50 hectares is reserved forcompanies operating in the harbour. The cargo port har-bour is scheduled to be completed toward the end of2008.

A one kilometre long noise abatement wall in the eastpart of the port area will prevent the noise caused by theport operations from reaching the Natural 2000 area inPorvarinlahti Bay. Half of the wall will be built at the firststage of the construction contract. The wall is quite tall,11.2 m, and contains four-metre deep enclosure-type ca-vities that can be used as planting basins. The enclosedstructure of the cavities also increases the wallstructure’s resistance to horizontal forces.

Almost the entire length of the wall runs on old seabottom. Before the building started, the soil was repla-ced, filled and compacted. The wall is built on 400 mmhigh foundation base, which on the side of the port is co-vered with a 200 mm thick layer of earth fill.

The wall thickness is 25 cm, as a 50-mm protectiveconcrete layer was desired. The strength class of the con-crete is K40-1 and the concrete is P-rate concrete (P30),which ensures its frost resistance.

The wall is built in runs of 38 m using the continuousslipform method, with a total of 25 runs. The mortar risingrate is ca. 20 cm/h, and each concreting operation takes alittle over two days. The structure is longitudinally stif-fened by means of prestressing strands (protected withgrease) used both in the wall section and in the enclosuresection.

11, 12Vuosaaren satama rakennetaan 150 hehtaarin alueelle.Kuvassa 12 on satamakenttä kuvattuna koillisesta syys-kuussa 2004. Etuoikealla meluseinää.

Petri

Man

none

n

Petri

Man

none

nPe

tri M

anno

nen

9

10

11 12


betoni 4 200432

Moottoritietyömaalla E 18, välillä Lohjanharju-Loh-ja rakennetaan hirviä ja muita eläimiä varten ylitys-silta siten, että ajoneuvoliikenne on poikkeukselli-sesti sijoitettu kahteen erilliseen liikennetunneliin.

Tunneleiden vierusta ja päällinen täytetään ra-kentamisen jälkeen maamassoilla maastoa mukail-len. Eläimet pääsevät ylittämään moottoritien tun-nelin yläpuolelta, johon tulee 38 metriä leveä vapaakulkualue riista-aitojen välille.

Rakennettava tunneli on alaosastaan 82 metriäpitkä ja lakikohdastaan 50 metriä pitkä. Leveyttäyhdellä tunnelilla on 16 metriä ja korkeutta 8 met-riä. Tunnelirakenteen alaosan vahvuus on alaosas-sa 620 mm ja muualla 350 mm. Tunnelit rakenne-taan suoalueelle louhepedin päälle.

Tunnelityömaa käynnistyi alkukesällä 2004 ja ko-konaisuudessaan tunnelit valmistuvat ensi kesänaikana, jolloin tehdään tunneleiden vedeneritystyötsekä maamassojen siirrot.

EDISTYKSELLINEN MUOTTITEKNIIKKATunnelin holviosan teossa käytetään siirrettäväämuottia perinteisen lautatavaramuotin sijaan si-ten, että kerralla valettava alue on 10 metriä pitkäpala tunnelia. Muottirakennelma on 90%:sti tehtymuottitoimittajan vakiomuottiosista. Valualuee-seen kuluu betonia noin 85 kuutiota ja raudoitteita13 400 kiloa. Holvirakenteen betonin lujuusluokkaon K35 ja säilyvyysluku P30 sekä reunapalkeissaK50/P50.

Yhden lohkon valu aloitetaan yleensä torstai-aamuna ja se saadaan valmiiksi samana päivänäpuoleenyöhön mennessä. Valun nousunopeus on0,5 - 0,75 metriä tunnissa. Valua nostetaan vuoro-tellen holvin molemmin puolin ja se jaetaan pysty-suunnassa useampaan valualueeseen. Holvin laki-osassa ei käytetä kaksipuolista muottia. Ensin beto-noidaan holvin alin osa, jonka jälkeen siirrytään va-lamaan vastaavaa kohtaa toiselle puolelle, samallakun muotin toisella puolella aloitetaan seuraavanvastamuotin asennus.

MUOTTI SIIRRETÄÄN KOKONAISENASEURAAVAAN VALUKOHTAANKun betoni on saavuttanut riittävän lujuuden siirre-tään holvin sisäpuolinen muotti kokonaisena seu-raavalle valualueelle. Sisäpuolen muottirakennel-malla on painoa noin 26 000 kiloa. Ennen siirtoamuotista käännetään reunojen tuet sivuun ja reuna-

HIRVISILTA LOHJANHARJUN MOOTTORITIELLE

Petri Mannonen,dipl.ins., projekti-insinööri, Betonitieto Oy

1Moottoritietyömaalla E18, välillä Lohjanharju-Lohja ra-kennettava hirvitunneli on paikallavalettu kaksoistunneli,jossa moottoritien kumpikin ajorata kulkee omassa tun-nelissaan. Tunneleiden vierusta ja päällinen täytetään ra-kentamisen jälkeen maamassoilla maastoa mukaillen.

2,3Tunnelin holviosan teossa käytetään siirrettävää muottiaperinteisen lautatavaramuotin sijaan siten, että kerrallavalettava alue on 10 metriä pitkä pala tunnelia.

1Petri Mannonen

BETO404 s32-35 hirvisilta 27.12.2004, 19:1532

betoni 4 2004 33

2

3

Petri Mannonen

Doka Finland Oy


betoni 4 200434

4Tunnelin muottina on kokonaisena siirrettävä muotti, jon-ka sisämuotin paino on noin 26 000kg. Muotti vedetääntelarullien päällä uuteen paikkaan ja asennetaan paikoil-leen. Valujakson pituus on 10 metriä.

5Piirroskuvat muottirakenteesta.

Doka Finland Oy 4

5


betoni 4 2004 35

alueen muottipintoja vedetään hieman sisäänpäin.Lisäksi muottia lasketaan kokonaisuudessaan alas-päin. Itse muotin siirto tapahtuu vetämällä sitä te-larullien päällä hinausautolla. Telarullien alustanatoimii pala Larsen -ponttiseinää. Näin muottityöhönsaadaan toistoa ja työ nopeutuu selvästi.

Betonin lämpötilan ja lujuuden kehitystä seura-taan dataloggereilla. Muotit puretaan valua seu-raavana maanantaina. Nyt säiden kylmettyä käyt-töön on otettu myös muottilämmitys.

Joulukuun alussa valetuista 16 osasta on tehty10 kappaletta eli yksi tunneli on kokonaisuudes-saan valettu ja toisen valutyöt on aloitettu.

Kaikkiaan yhteen tunneliin kuluu betonia 680 m3

ja kahden tunnelin perustuksiin yhteensä 800 m3.Kohteen urakoitsijana toimii Skanska Tekra Oy jamuotit on toimittanut Doka Finland Oy. Betonin toi-mittajana on Lohja Rudus Oy.

OVERPASS FOR ELK ON LOHJANHARJUMOTORWAY

The E18 motorway construction project includes an over-pass for elk and other animals, to be built on the roadsection between Lohjanharju and Lohja. The vehicles arehere exceptionally led into two 16-metre wide and 8-metre high traffic tunnels. When the tunnels are ready,their sides and top will be filled with earth.

Animals can cross the motorway over the tunnels, with38 metres long openings in the game fences for free pas-sage. The tunnel base is 82 metres long and the length ofthe tunnel crown is 50 metres. The structural thickness ofthe tunnel is 620 mm in the bottom part and 350 mm inother parts.

The area is swamp terrain and the tunnels are builton an excavation bed. The tunnel vault is concreted in10-metre runs using a mobile form. The consumption of

concrete is ca. 85 m3 and the consumption of reinforcingsteel 13 400 kg. The strength class of the concrete usedin the vault structure is K35 and durability P30, and theconcrete used in the edge beams is K50/P50.

The mortar rising rate is 0.5-0.75 m/h, with concre-ting alternated on either side of the vault and dividedinto several concreting sections in longitudinal directi-on. A two-sided form is not used in the crown part of thevault. The bottom part of the vault is concreted first,then the corresponding section on the other side, and atthe same time the installation of the next counterformis started on the other side of the form. Once the conc-rete has cured to a sufficient strength, the form insidethe vault is moved in one piece to the next concretingsection.

6Ensin betonoidaan holvin alin osa, jonka jälkeen siirrytäänvalamaan vastaavaa kohtaa toiselle puolelle.

7, 8Muottirakennelma on 90 %:sti tehty muottitoimittajaDoka Finland Oy:n vakiomuottiosista.

Petri Mannonen

Doka Finland Oy

6

7

Petri

Man

none

n

8


betoni 4 200436

Betoninormit ovat uudistuneet. Uusi Suomen Ra-kennusmääräyskokoelman B4, Betonirakenteettulee voimaan 1.1.2005. Lähtökohtana normiuu-distukseen oli eurooppalaisen betonistandardin,SFS-EN 206-1, käyttöönotto, mutta samalla ontäsmennetty betonin säilyvyyteen liittyviä vaati-muksia. Konkreettisin uuden betoninormin aiheut-tama muutos on betonirakenteilta edellytettäväkäyttöikämitoitus. Jatkossa betonirakenteet onsuunniteltava ja valmistettava 50…200 vuodenkäyttöiälle.

Käyttöikäsuunnittelussa ei sinänsä ole mitään uut-ta, betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelua on teh-ty jo kymmeniä vuosia. Uutta on kuitenkin normita-son edellytys käyttöikäsuunnitteluun. Muille raken-nusmateriaaleille vastaavaa vaatimusta ei vielä oleja suomalainen käytäntö lienee myös ainutlaatui-nen koko maailmassa. Eurooppalainen betonistan-dardointi ei edellytä käyttöikäsuunnittelua, vaan ky-seessä on suomalaisittain tehdyt täsmennykset.

Piirustuksiin on jatkossa merkittävä betoniraken-teiden rasitusluokat sekä suunnittelukäyttöikä. Ra-situsluokat kertovat millaiseen ympäristöön raken-ne joutuu ja suunnittelukäyttöikä kertoo kuinka kau-an rakenteen kyseisessä ympäristössä tulee kes-tää. Nämä molemmat tiedot tarvitaan, koska esi-merkiksi pelkästään rasitusluokan avulla rakennet-ta ei voida valmistaa.

KÄYTTÖIKÄSUUNNITTELUPuhdasoppisesti käyttöikäsuunnittelu toimii niin,että rakennuksen tilaaja ensin valitsee rakennuk-sen tavoitekäyttöiän rakennuksen käyttötarkoituk-sen perusteella. Tavoitekäyttöiän perusteellasuunnittelija määrittelee rakennuksen suunnittelu-käyttöiän. Tämän jälkeen tärkeimmille rakennus-osille valitaan kullekin omat suunnittelukäyttöiät.Rakennusosien käyttöikävaatimukset vaihtelevatrakennusosittain ja niiden ei tarvitse olla yhtä pit-kät kuin koko rakennuksen. Periaatteena onkinmitä vaikeampaa ja kalliimpaa rakennusosan kor-jaaminen on, sitä pidemmäksi käyttöikävaatimuson asetettava. Esimerkiksi perustusten ja raken-nuksen rungon suunnittelukäyttöiäksi on valittavavähintään rakennuksen suunnittelukäyttöikä. Tau-lukossa 1 on esitetty tyypillisiä käyttöikävaatimuk-sia betonirakenteille.

Rakennuksen käyttökelpoisuus ei pääty raken-

BETONIRAKENTEIDEN KÄYTTÖIKÄSUUNNITTELU

Jouni Punkkitekn.tri, elinkaari-insinööri, Parma Oy

Taulukko 1Tyypillisiä suunnittelukäyttöikiä betonirakenteille. Koko rakennuksen suunnittelukäyttöikä on esitetty lihavoituna.Suluissa on esitetty vaihtoehtoiset suunnitteluiät.

1Esimerkki käyttöiän jakautumakäyrästä. Suunnittelukäyttö on 50 vuotta.

1) julkisivujen suunnittelukäyttöiän ollessa 200 vuotta tulisi kiinnittää huomiota julkisivujen vaihdettavuuteen. 200 vuoden aikana voi esimerkiksi olla tarpeen vaihtaa lämmöneristeet parempiin.

Asu

inra

kenn

us

Nor

maa

litas

o

Asu

inra

kenn

us

PLU

S-t

aso

Toi

mis

tora

kenn

us

Nor

maa

litas

o

”Mon

umen

taal

i”-ra

kenn

us

Pys

äköi

ntita

lo,

kylm

ä ra

kenn

e

RAKENNUS 50 v 100 v 50 v 200 v 50 v Perustukset 100 v 100 v

(200 v) 100 v 200 v 100 v

Kantava runko (sisärakenteet)

100 v (200 v)

200 v 100 v (200 v)

200 v

Kantava runko (ulkorakenteet)

50 v

Ulkoseinät 50 v (100 v)

100 v 50 v (100 v)

100 v1)

(200 v) 50 v

BETO404 s36-41 Kayttoika 27.12.2004, 18:5036

betoni 4 2004 37

nuksen suunnittelukäyttöiän täytyttyä. Rakennuk-sen käyttöä jatketaan korjaamalla tai vaihtamallakäyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia, näin-hän on tehty aikaisemminkin. Eli vaikka rakennuk-sen käyttöiäksi ilmoitetaan esimerkiksi 50 vuotta,rakennusta voidaan haluttaessa käyttää 200 taivaikkapa 500 vuotta.

SUUNNITTELUKÄYTTÖIKÄSuunnittelukäyttöikä määritellään ajanjaksoksi,jonka ajan betonirakenteen ominaisuudet säilyvätrakenteelta vaadittavalla tasolla edellyttäen, ettäsitä pidetään asianmukaisesti kunnossa. Suunnit-telukäyttöikä arvioidaan normaalisti 95% varmuus-tasolla käyttäen log-normaalista jakaumaa. Käy-tännössä esimerkiksi suunnittelukäyttöiän ollessa50 vuotta, 5% kyseisistä komponenteista voi vau-rioitua ennen 50 ikävuotta, puolet kestää lähes 150vuotta ja pitkäikäisimmät kestävät noin 300 vuotta(kuva 1).

Juuri käyttöiän laajasta hajonnasta johtuensuunnittelukäyttöikää ei kannata ajatella liian kir-jaimellisesti. Käytännössä suunnittelukäyttö onajanjakso, jonka rakenne kestää ilman korjaustar-vetta edellyttäen, että rakennetta huolletaan.Suunnittelukäyttöiän ylityttyä korjaustarpeen to-dennäköisyys kasvaa, mutta korjaus voi tulla ajan-kohtaiseksi vasta kaukana tulevaisuudessa. Valit-semalla pidempi käyttöikä, esimerkiksi 100 vuotta50 vuoden sijaan, voidaan vauriotodennäköisyyttäolennaisesti pienentää. Myös käyttöikälaskennas-sa on muistettava vaikeus tulevaisuuden ennusta-misen suhteen.

RASITUSLUOKATRasitusluokat korvaavat aikaisemmat ympäristö-luokat. Samalla myös koko periaate muuttuu. Enti-set ympäristöluokat olivat tavallaan tyypillisten ra-situsten yhdistelmiä, esimerkiksi Y2 – E2b piti si-sällään sekä terästen korroosion että pakkasrasi-tuksen. Rasitusluokat ovat sen sijaan yksittäisiä ra-situksia ja suunnittelijan on otettava huomioon use-ampia rasitusluokkia. Rasitusluokat jaetaan kuu-teen ryhmään:

X0 Ei korroosion tai rasituksen vaaraaXC Karbonatisoitumisen aiheuttama korroosioXD Muun kuin meriveden kloridien aiheuttama

korroosioXS Meriveden kloridien aiheuttama korroosioXF Jäädytys-sulatusrasitus jäänsulatusaineil-

la tai ilman niitäXA Kemiallinen rasitus

Näistä ensimmäinen, X0, tulee kyseeseen vain si-sätiloissa, joissa on hyvin alhainen kosteuspitoi-suus. Myös raudoittamattomat betonirakenteet si-sätiloissa voidaan suunnitella rasitusluokkaan X0.Sisärakenteet voidaan asettaa X0:n ohella myös ra-situsluokkaan XC1. Raja näiden kahden luokan vä-lillä on osittain harkinnanvarainen, mutta toisaaltavaatimukset ovat hyvin samantasoiset. Normaalitbetonirakenteet täyttävät 200 vuoden vaatimuksetrasitusluokissa X0 ja XC1.

Lähes kaikkia betonirakenteita koskee jokin XC-rasitusluokka. XC2 koskee erittäin kosteissa olo-suhteissa olevia rakenteita, käytännössä maanalai-

2Asuinrakennuksen tyypillisimmät rasitusluokat.

BETO404 s36-41 Kayttoika 27.12.2004, 18:5037

betoni 4 200438

sia betonirakenteita. XC3 koskee sateelta suojattu-ja ulkorakenteita ja XC4 vastaavasti sateelle alttiitaulkorakenteita. Käytännössä kuitenkin useimmatulkorakenteet täytyy mitoittaa sekä XC3:n ettäXC4:n mukaan, koska ei voida olla täysin varmojasiitä, onko koko rakenne sateelta suojattu vai sa-teelle altis. Karbonatisoitumisen suhteen XC3 onvaativampi luokka, mutta karbonatisoitumisen japakkasrasituksen yhteisvaikutuksen suhteen XC4on vaativampi.

Pakkasrasituksen osalta XF1 ja XF3 ovat pakkas-rasituksia ilman suolaa ja XF2 ja XF4 vastaavastisuolan kanssa. XF1 koskee lähinnä pystyrakenteitaja erityisen lievästi pakkasrasitettuja vaakaraken-teita. XF3 koskee vaakarakenteita. XF2:n ja XF4:nosalta jako perustuu vain rasituksen voimakkuu-teen.

2Asuinrakennuksen tyypillisimmät rasitusluokat.

Taulukko 2Tyypillisiä rasitusluokkayhdistelmiä.

RASITUSLUOKKAYHDISTELMÄ KÄYTTÖALUE

X0 Raudoittamattomat rakenteet tai erittäin kuivat sisätilat

XC1 Normaalit kuivat sisätilat

XC2 Maan alla olevat betonirakenteet, esim. osa perustuksista

XC3 Sateelta suojatut ulkorakenteet, ei pakkasrasitustaKosteat sisätilat

XC3,4 – XF1 Pystyrakenteet ulkona, osa rakenteesta voi olla sateelta suojattu, osa sateelle altis, esim. julkisivut

XC3 – XF1 Sateelta suojatut vaakarakenteet ulkona, kosteuspitoisuus korkea, esim. pysäköintitalojen vaakarakenteet

XC3,4 – XF3 Pakkasrasitetut vaakarakenteet ulkona, esim. parvekelaatat

XC3,4 – XD1 – XF2 Lievästi pakkassuolarasitetut rakenteet, jäänsulatussuolaa voi lentää rakenteeseen ilmavirran mukana

XC3,4 – XD3 – XF4 Ankarasti pakkassuolarasitetut rakenteet, suolapitoista vettä lentää suoraan rakenteeseen

BETO404 s36-41 Kayttoika 27.12.2004, 18:5038

betoni 4 2004 39

XD- ja XS-luokat tulevat kysymykseen, jos raken-teeseen kohdistuu kloridirasitus. Jos kloridit tule-vat jäänsulatusaineista, kyseessä on XD-luokat jajos merivedestä, kyseessä on XS-luokat. XD- ja XS-rasitusluokkien suhteen on varottava tarpeettomanankaran luokan valintaa, koska tällöin vaatimuksenbetonipeitteen osalta saattavat nousta kohtuutto-malle alueelle.

Rasitusluokkien valinta on suunnittelijan tehtä-vä. Rasitusluokkien määrittelyssä voidaan käyttääapuna by50:n sisältämiä kuvia asuinrakennukselle(kuva 2) ja pysäköintitalolle. Taulukossa 2 on esitet-ty tyypillisimpiä rasitusluokkayhdistelmiä. Taulu-kosta puuttuvat meriveden kloridirasitukseen sekäaggressiiviseen ympäristöön liittyvät rasitusluokat(XS ja XA).

KÄYTTÖIKÄMITOITUS BY50:N MUKAANUudet betoninormit, by50, tarjoaa kaksi tapaa käyt-töikämitoitukseen. Yksinkertaisella taulukkomitoi-tuksella voidaan mitoittaa rakenteet kaikissa rasi-tusluokissa. Taulukosta 4.7 (by50: s. 104) saadaanbetonin koostumuksen ja ominaisuuksien raja-ar-vot, kun suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta. Taulu-kosta 4.8 saadaan vastaavat arvot 100 vuodensuunnittelukäyttöiälle. Taulukkomitoitusta käytet-täessä betonipeitteen vähimmäisarvo saadaan tau-lukosta 2.17 (by50: s. 73). Taulukkomitoitus on yk-sinkertainen menetelmä, mutta ei mahdollista opti-mointia. Taulukkomitoitus onkin käyttökelpoinen lä-hinnä vain, jos betonirakenteen puristuslujuus onlähellä taulukon 4.7 minimitasoa. Muussa tapauk-sessa menetelmä johtaa helposti tarpeettomaan jahallitsemattomaan käyttöiän ylimitoitukseen.

Tavallisimpia rasitusluokkayhdistelmiä varten onkehitetty tarkemmat käyttöiän mitoitusmenetelmät.Ulkorakenteet ilman pakkassuolarasitusta voidaantehokkaasti mitoittaa laskennallisella mitoituksella(by50: Liite 4). Pakkassuolarasitettujen betonienpakkasenkestävyys mitoitetaan tutulla P-lukuun pe-rustuvalla menetelmällä. XD- ja XS-rasitusluokissa

3Betonirakenteen todennäköinen käyttöikä puristuslujuu-den funktiona taulukko- ja laskennallisella mitoituksessamääritettynä. Suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta.

betonipeitettä voidaan pienentää alentamalla beto-nin vesi-sementtisuhdetta. Käytettäessä laskennal-lista mitoitusta tai XD- ja XS-luokkien tarkempaamenetelmää eivät taulukon 2.17 betonipeitteen vä-himmäisarvot ole enää voimassa.

Koska käyttöikä terästen korroosion suhteen onriippuvainen betonipeitteestä sekä lujuusluokasta(XC), suunnittelijan on tehtävä käyttöikäsuunnitteluterästen korroosion osalta. Pakkasenkestävyydensuhteen tilanne on kuitenkin toinen. Suunnittelijantehtävänä on määritellä rasitusluokka pakkasen-kestävyyden suhteen sekä luonnollisesti suunnitte-lukäyttöikä. Valmistaja valitsee betonin ominaisuu-det siten, että vaatimukset täyttyvät. Valmistajanon ositettava vaatimustenmukaisuuden täyttymi-nen betoninormeissa esitetyllä tavalla. Suunnitteli-jan ei pitäisi asettaa mitään lisävaatimuksia pakka-senkestävyydelle, rasitusluokka ja suunnittelukäyt-töikä riittävät.

LASKENNALLINEN MITOITUS(KERROINMENETELMÄ)Laskennallinen mitoitus on tehokas käyttöiän mitoi-tusmenetelmä ulkorakenteille, joihin kohdistuu pak-kasrasitus, mutta ei pakkassuolarasitusta. Menetel-mä kattaa käyttöiät 50…200 vuotta. Menetelmäperustuu kansainväliseen standardiin ISO 15686-1.Erkki Vesikari (VTT) on kehittänyt menetelmää suo-malaisia olosuhteita ja betonirakenteita silmällä pi-täen. Menetelmällä voidaan tehdä käyttöikämitoi-tus sekä betonin pakkasenkestävyyden että karbo-natisoitumisen / terästen korroosion suhteen.

Käyttöikä betonin pakkasenkestävyyden suh-teen lasketaan betonin ilmapitoisuuden ja vesi-sementtisuhteen avulla. Lisäksi rakenneyksityis-kohdat, työn suoritus, ulkoinen säärasitus sekähuoltotoimenpiteet vaikuttavat käyttöikään. Kar-bonatisoitumisen / teräskorroosion osalta tär-keimmät tekijät ovat betonipeite ja betonin lujuus.Näiden lisäksi käyttöikään vaikuttaa työn suoritus,ulkoinen säärasitus sekä huoltotoimenpiteet. Te-

BETO404 s36-41 Kayttoika 27.12.2004, 18:5039

betoni 4 200440

rästen korroosion osalta riski voidaan kokonaisuu-dessaan eliminoida käyttämällä ruostumattomiaraudoitteita, tällöin käyttöikä terästen korroosionsuhteen oletetaan olevan 200 vuotta betonipeit-teestä riippumatta.

Laskennallinen mitoitus on hyvin edistyksellinenlaskentamenetelmä ja se mahdollistaa betonira-kenteiden tarkan käyttöikämitoituksen. Taulukkomi-toitus saattaa korkeammilla lujuustasoilla johtaajopa 4-kertaiseen ylimitoitukseen käyttöiän osalta.Siten laskennallista mitoitusta tulisikin käyttääaina, kun betonin puristuslujuus ylittää taulukon 4.7vaatimustason. Käytännön työkaluja laskennalli-seen mitoitukseen ovat mm. VTT:n Ennus-Betonisekä by501:ssä oleva käyttöiän laskentaohjelma.

PAKKASSUOLARASITETUT RAKENTEETPakkassuolarasitetuissa rakenteissa betonin pak-kasenkestävyyden käyttöikämitoitus tehdään Sep-po Matalan ja Erkki Vesikarin kehittämän P-luvunavulla. Lievemmässä rasitusluokassa (XF2) P-luvunja suunnittelukäyttöiän välinen yhteys on 1:2. Anka-rammassa rasitusluokassa (XF4) vastaava suhde on1:1,25. Siten esimerkiksi rasitusluokassa XF2, suun-nittelukäyttöiän ollessa 50, saadaan P-luku vaati-mukseksi P25. Myös itse P-luvun laskentaan on teh-ty pieniä muutoksia johtuen lähinnä vesi-sementti-suhteen laskentatavan muutoksesta.

XD- JA XS-RASITUSLUOKATBetonirakenteen käyttöikä teräskorroosion suhteenvoidaan määrittää laskennallisella mitoituksella,mutta ainoastaan karbonatisoitumisen suhteen(vain XC-luokissa). Kun teräskorroosion potentiaali-nen aiheuttaja on kloridit, esitetty laskennallinen

4, 5, 6Turun Yliopiston Kasarmialueella on käytetty julkisivujensuunnittelukäyttöikänä 200 vuotta. Julkisivut on toteutet-tu ripustetulla kuorielementtiratkaisulla, joka mahdollis-taa kuorien irrottamisen tarvittaessa.

4

Parm

a Oy

BETO404 s36-41 Kayttoika 27.12.2004, 18:5140

betoni 4 2004 41

SERVICE LIFE DESIGN OF CONCRETESTRUCTURES

Concrete norms have been revised. The new PartB4 of the Finnish Building Code, Concrete Structu-res, will be enforced on 1 January 2005. The star-ting point of the revision has been the adoption ofthe European Concrete Standard SFS-EN 206-1, butat the same time more specific requirements havebeen laid down for the durability of concrete. Themost concrete change introduced by the new Conc-rete Norm is that the service life design of concretestructures becomes compulsory. In the future, conc-rete structures shall be designed and manufacturedfor a service life of 50-200 years.

Service life design as such is nothing new; it hasbeen applied to concrete structures for decades.What is new, however, is that it becomes compul-sory pursuant to the Concrete Norm. Service lifedesign is at present not required of any other buil-ding materials, and the new Finnish practice is pro-bably unique in the whole world. The EuropeanConcrete Standards contain no requirement for ser-vice life design, this is an additional requirementincluded in the Finnish Building Code.

From now on, the exposure class and the designservice life of the concrete structures shall beshown in the drawings. The exposure class indica-tes in what type of an environment the structurewill be used and the design service life how longthe structure shall sustain in that environment. The-se values are both required, as a structure cannotbe manufactured on the basis of just the exposureclass, for example.

mitoitus ei ole käyttökelpoinen. Myöskään ruostu-mattomien terästen käytöllä ei voida eliminoida te-räskorroosion riskiä XD- ja XS-rasitusluokissa.

Taulukon 23 (by50: s. 230) avulla voidaan vaikut-taa vaadittavaan betonipeitteeseen XD- ja XS-luo-kissa. Vesi-sementtisuhdetta alentamalla vaaditta-vaa betonipeitettä voidaan pienentää. Vesi-se-menttisuhdevaatimus on esitettävä piirustuksissa,mikäli betonipeitettä pienennetään vesi-sementti-suhdetta alentamalla.

KEHITTÄMISTARPEETUusia määräyksiä on kritisoitu kohtuuttoman anka-riksi. Ovathan vaatimukset pakkasrasitetuissa ra-kenteissa, esimerkiksi julkisivuissa, kertaluokkaatiukemmat kuin Ruotsissa. Kokonaisuutena voitai-siin kuitenkin arvioida, että uudet normit takaavatbetonirakenteiden säilyvyyden entistä luotettavam-min. Ja antavathan uudet normit valmistajalle en-tistä enemmän mahdollisuuksia tuotantonsa opti-mointiin.

Sen sijaan XD- ja XS-rasitusluokissa on riskinäbetonipeitteiden selkeä kasvu aikaisempaan verrat-tuna. Liian paksut betonipeitteet kasvattavat raken-teiden dimensioita ja ennen kaikkea kasvattavathalkeamaleveyksiä. Osittain betonipeitteiden kasvulienee perusteltuakin, mutta XD- ja XS-luokkiin tar-vitaan jatkossa tarkempi mitoitusmenetelmä.

Betonirakenteet ovat edelläkävijän roolissa ra-kentamisen käyttöikäsuunnittelussa. Toivottavastimuutkin materiaalit seuraavat vähitellen perässä.Ja olisi tervetullutta, jos rakennustasollakin ryhdyt-täisiin käyttöikäsuunnitteluun. Betonirakenteidenkäyttöikäsuunnitteluun olisi tukevampi perusta, kuntiedettäisiin itse rakennuksen käyttöikätavoite.

Antti

Luu

tone

n

5

6

Mar

itta

Koiv

isto

BETO404 s36-41 Kayttoika 10.1.2005, 15:0341

betoni 4 200442

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTAYmpäristöystävällisten betonien ja sivutuotteidenkäytön edellytyksenä on varmuus betonin hyvästäsäilyvyydestä ja pitkästä käyttöiästä. Syksyllä 2004päättyi EU-projekti, jonka tavoitteena oli tutkia jaohjeistaa sivutuotteita sisältävän korkealuokkaisenja hyvin säilyvän betonin valmistusta ja käyttöä.Tämä kolmivuotinen projekti oli osa EU:n viidettärunko-ohjelmaa ”Competitive and SustainableGrowth” ja projekti oli nimeltään ”CONLIFE : Life-time prediction of high-performance concrete withrespect to durability”.

Projektin budjetti oli noin 2 miljoonaa euroa,josta 1,2 miljoonaa tuli EU:lta /1/. Suomesta pro-jektiin osallistuivat sekä VTT Rakennustekniikkaettä TKK:n rakennusmateriaalitekniikan laborato-rio. Muut osallistujat tulivat Saksasta, Italiasta,Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

CONLIFE-projektin tavoitteena oli selvittää, mitentuotetaan hyvin säilyvää betonia sivutuotteita käyt-täen. Tutkimusohjelmassa keskityttiin yli 60 MPa:nlujuisiin betoneihin. Tässä artikkelissa tutkituistabetoneista käytetään nimitystä korkealujuusbeto-nit, vaikka tavoitteena oli korkean lujuustason li-säksi muiden käyttöominaisuuksien, kuten säily-vyyden hallinta. Projektin aiheen nosti ajankohtai-seksi tarve vähentää CO2-päästöjä Kioton sopimuk-sen /2/ mukaisesti, johon voidaan päästä sementinkäyttömääriä pienentämällä ja mineraalisia sivu-tuotteita hyödyntämällä.

KOEOHJELMATutkimuksessa valmistettiin koekappaleita sekälaboratorio- että kenttäkokeita varten. Pohjois-maiset koekappaleet, myös Suomessa tehtyjä ko-keita varten, tehtiin käyttäen Aalborg Portlandinsementtiä tyypiltään CEM I 52.5R. Vesimäärä olivakio 150 kg/m3, ja vesi-sideainesuhde oli 0,30,0,35 tai 0,42. Kaikki runkoaine oli saksalaista ba-salttia, jonka suurin raekoko oli 16 mm. Notkisti-mena käytettiin yhtä valmistetta siten, että leviä-mätavoite oli 500 mm. Huokostusta käytettiin kai-kissa vesi-sideainesuhteen 0,42 betoneissa tavoi-teilmamäärän ollessa 5%. Lähes kaikki alempienvesi-sideainesuhteiden (0,30 ja 0,35) betonit oli-vat huokostamattomia.

BETONIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYDENPARANTAMINEN JAPITKÄN KÄYTTÖIÄN VARMISTAMINEN

Erika Holt, Ph.D., VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaHeikki Kukko, tekn. tri, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaAndrzej Cwirzen, tekn. tri, Teknillinen korkeakouluVesa Penttala, professori, Teknillinen korkeakoulu

1Laattakoetulokset lämpötilassa ±20ºC ilman suolaa. Silikamassat (SF) ja huokostus (AE), 112 jäädytys-sulatus-kierrosta.

BETO404 s42-47 Betoninympäristö 28.12.2004, 09:1842

betoni 4 2004 43

Käytetyt 22 suhteitusta voidaan jaotella seuraavasti:– 2 vertailusuhteitusta ilman sivutuotteita– 6 perussuhteitusta (7% silikaa laskettuna se-

mentin määrästä) kolmella vesi-sideainesuh-teella, huokostettuna ja ilman huokostusta

– 6 lentotuhkasuhteitusta (10, 20 ja 40%), joissamyös 7% silikaa

– 4 masuunikuonasuhteitusta (30% tavallistajauhettua masuunikuonaa silikan kanssa tai7% erikoishienoa masuunikuonaa ilman sili-kaa)

– 4 suhteitusta eri silikamäärillä (3 ja 10%).

LABORATORIOKOKEIDEN TULOKSETTässä yhteydessä kuvataan joitakin pakkasenkestä-vyyden päätuloksia EU-projektista. Pakkaskokeidenja muiden säilyvyyskokeiden täydelliset tuloksetlöytyvät projektiraporteista /1/. Seuraavat tuloksetovat, jollei muuta mainita, laatta- eli Borås- kokeis-ta 112 jäädytys-sulatuskierroksen jälkeen 24 tunninkierrosajalla ja ± 20 °C tai ± 40 °C lämpötilavaihte-lulla. Kuvassa 1 pinnan rapautumista (y-akseli) ver-rataan sisäiseen vaurioitumiseen. Sisäinen vaurioi-tuminen on mitattu suhteellisen dynaamisen kim-momoduulin avulla (RDM -akselilla). Betoni, jonkaRDM-arvo on alle 80% tai rapautuminen yli 1000 g/m2, katsotaan vaurioituneeksi. Tässä artikkelissaon käytetty lyhennettä RDM, kuten projektirapor-teissakin. Suomen betoninormeissa /3/ suhteelli-sen dynaamisen kimmomoduulin lyhenne on γ.

LAATTAKOE ± 20 °C , ILMAN SUOLAAKaikki suolattomalla vedellä testatut korkealujuus-betonit osoittivat, että sisäinen vaurioituminen olimerkitsevin vaurioitumismekanismi, koska missäänbetonissa ei ilmennyt vakavaa pinnan rapautumis-ta. Useimmissa tapauksissa huokostamattomat be-tonit eivät täyttäneet hyväksyntärajaa. Tulos oliriippumaton silikamäärästä, joka vaihteli välillä0…10%. Vain yksi huokostettu betoni ei täyttänytvaatimusta. Siinä oli korkea 10% silikamäärä javesi-sideainesuhde 0,42. Kokeen puolivälissä 56kierroksen kohdalla tämäkin betoni oli hyväkuntoi-nen suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin ol-lessa 98% alkuperäisestä. Kokeen lopussa huono-kuntoisimpia olivat runsaasti silikaa sisältävät huo-kostamattomat betonit, joiden dynaaminen kimmo-moduuli oli lopuksi alle 10% lähtöarvosta.

Tulokset olivat parempia, kun massat sisälsivät7% silikamäärän lisäksi eri määriä lentotuhkaa.Vain suurimmalla 40%:n lentotuhkamäärällä (w/b=0,30 ja ilman huokostusta) tulos ei täyttänyt hy-väksyntärajaa. Muut huokostamattomat betonitvesi-sideainesuhteella ja lentotuhkamäärällä 10%tai 20% täyttivät pakkasenkestävyysvaatimuksensamoin kuin kaikki huokostetut betonit (w/b=0,42ja 10, 20 ja 40% lentotuhkaa).

Kahta erilaista masuunikuonaa sisältäneiden be-tonien testaus osoitti, että vain huokostettu nor-maalia kuonaa sisältävä betoni (w/b=0,42, 30%kuonaa) antoi hyväksyttävän tuloksen. Mikään kol-mesta huokostamattomasta betonista ei läpäissyt

testiä. Nämä olivat kaksi erikoishienoa kuonaa 7%sisältänyttä betonia ja tavallista kuonaa käyttäentehty alhaisen vesi-sideainesuhteen betoni.

Näiden ilman suolarasitusta tehtyjen pakkasko-keiden perusteella on ilmeistä, että huokostamisenmerkitys on olennainen pakkasenkestävyydelle. Ko-keissa ei ollut tapausta, että huokostettu betoni ra-pautui, vaikka huokostuksen laatukin oli suhteelli-sen huono.

LAATTAKOE ± 40 °C, ILMAN SUOLAAEdellisten lisäksi tehtiin myös ankarampia pak-kaskokeita ilman suolarasitusta. Näissä lämpötilavaihteli ± 40 °C. Kuvassa 2 näkyy suurimman si-säisen vaurioitumisen vertailu 56 kierroksen jäl-keen ± 20 °C ja ± 40 °C testeissä. Kuten havai-taan, korkealujuusbetonit suoriutuivat kutakuin-kin yhtä hyvin molemmissa testaustavoissa. Sel-vin poikkeus oli, että alhaisella vesi-sideainesuh-teella 0,30 ja lentotuhkamäärillä 10, 20 ja 40%(sekä 7% silikaa ja huokostus) betoni täytti pakka-senkestävyysvaatimuksen ± 20 °C kokeessa, mut-ta ei läpäissyt ± 40 °C koetta. Samaa pätee myös40% lentotuhkaa sisältäneeseen betoniin kor-keammalla vesi-sideainesuhteella 0,42 (huokos-tettu). Päinvastainen suuntaus oli nähtävissä jois-sakin huokostamattomissa vesi-sideainesuhteen0,30 betoneissa, missä eri määriä silikaa sisältä-neet betonit selviytyivät paremmin ankarassapakkaskokeessa kuin ± 20 °C kokeessa.

2Sisäisen vaurioitumisen vertailu (suhteellinen dynaaminen kimmomoduuli RDM) laattakokeessa ilman suolarasitusta± 20 °C ja ± 40 °C pakkaskokeissa 56 jäädytys-sulatuskierroksen jälkeen.


betoni 4 200444

PAKKASENKESTÄVYYDEN MALLINTAMINENIlman suolarasitusta tehtyjen laattakokeiden tulok-set osoittivat, että vaurioitumisen alku riippuu be-tonin kapillaarisesta vedelläkyllästysasteesta. Ko-keiden aikana mitattiin koekappaleiden vedellä kyl-lästyminen. Tulokset osoittavat, että kun kriittinenkyllästysaste on saavutettu, koekappaleiden vauri-oituminen sisäisesti alkaa. Tämä vahvistaa Setzerinmikro-jäälinssiteorian /4/ ja Fagerlundin kyllästys-asteteorian /5/ paikkansapitävyyttä. Esimerkki riip-puvuudesta nähdään kuvassa 3, jossa sisäisen vau-rioitumisen eteneminen (RDM) on käänteisesti ver-rannollinen vedelläkyllästykseen. Nämä tuloksetkoskevat betoneita, joissa on 7% silikaa. Tuloksetosoittavat, että huokostamaton betoni vesi-sideai-nesuhteella 0,42 alkaa vaurioitua nopeimmin sa-malla kun sen vedellä kyllästyminen on nopeinta.Huokostettu betoni vesi-sideainesuhteella 0,30 eivaurioitunut 112 kierroksen aikana ja sen vedellä-kyllästysaste oli alhainen koko kokeen ajan. Tulok-set osoittavat, että kriittisen kyllästysasteen saa-vuttamiseen kuluva aika on tärkeä tekijä ilmansuolaa tapahtuvassa pakkasrasituksessa. Lisäksibetonin mikrorakenteen tiiviys pienentää sisäistävaurioitumista. Tässä koesarjassa kriittinen imeyty-nyt vesimäärä oli lähellä arvoa 0,5 kg/m2.

LAATTAKOKEET (± 20 °C)Pakkaskokeet 3% NaCl-liuoksella osoittivat, ettäpinnan rapautuminen oli kriittisempi vaurioitumis-tapa kuin vasta myöhemmin tapahtuva sisäinenvaurioituminen. Seuraavassa koetuloksia on käsi-telty 56 jäädytys-sulatus-kierroksen jälkeen, koskajoissain kokeissa koekappaleet rapautuivat ennen112 kierrosta niin paljon, että koe keskeytettiin.

Tehdyissä laattakokeissa tulokset vaihtelivatvaurioitumattomista betoneista (kuten huokostetut)totaaliseen kimmomoduulin häviämiseen ja kohta-laisesta suureen pinnan rapautumiseen (kuten huo-kostamattomissa betoneissa). Betonin hyväksy-miskriteerit suola-pakkasympäristössä on yleensäasetettu vain pinnan rapautumiselle. Nyt saadut tu-lokset osoittivat, että korkealujuusbetonille myössisäisen vaurioitumisen mittaus (RDM) on tärkeä,koska joissain betoneissa sisäinen vaurioituminenoli vakavaa pinnan rapautumisen lisäksi.

Kuvassa 4 on esitetty joukko tuloksia vertailube-tonien ja silikabetonien kokeista. Useimmiten huo-

3Sisäisen vaurioitumisen ja vedellä kyllästymisen eteneminen ajan funktiona ilman suolaa tehdyssä laattakokeessa.

4Laattakokeen (± 20 °C) tulokset silikabetoneilla ja huokostettuina 56 kierroksen jälkeen.


betoni 4 2004 45

kostettu betoni ei vaurioitunut riippumatta vesi-si-deainesuhteesta ja silikan käyttömäärästä. Ainoapoikkeus oli suhteitus, jossa vesi-sideainesuhde oli0,42 ja silikamäärä 7%. Tässä betonissa oli havait-tavissa sisäistä vaurioitumista (RDM=15%), muttaei pinnan rapautumista. Huokostamattomat betoniteivät olleet suola-pakkaskestäviä. Huokostamatto-mat perusbetonit 7% silikamäärällä ja eri vesi-side-ainesuhteilla osoittivat vaihtelevaa pinnan rapautu-mista, mutta rapautuivat täysin sisäisestä halkei-lusta. Muilla silikamäärillä (0,3 ja 10%, v/s=0,30,huokostamaton) vaurioituminen ei ollut yhtä suurta,mutta nekään eivät täyttäneet pakkasenkestävyys-vaatimusta.

Huokostuksen vaikutus oli selvin lentotuhkabeto-neissa. Huokostamattomina ne kaikki vaurioituivatvesi-sideainesuhteella 0,30 halkeilemalla. Lento-tuhkamäärän lisääminen 10, 20 ja 40% lisäsi pin-nan rapautumista. Korkeammalla vesi-sideainesuh-teella 0,42 kaikki betonit täyttivät kummatkin säily-vyysvaatimukset, mikä voidaan selittää niiden huo-kostuksella.

Masuunikuonabetoni korkeammalla vesi-sideai-nesuhteella 0,42 ja 7% annostuksella erittäin hie-noksi jauhettua masuunikuonaa rapautui sekä hal-keilemalla että pinnan rapautumisella. Tämä betonioli huokostamaton. Huokostettu betoni, v/s 0,42 ja30% tavallista jauhettua masuunikuonaa ei vaurioi-tunut, samoin kuin eivät alhaisen vesi-sideainesuh-teen 0,30 kummatkaan kuonabetonit.

MUUT KOKEETCONLIFE-projektissa tehtiin useita muita kokeita,kuten lämpötilan vaihtelun kestävyyden testaus,haponkestävyys, meriveden kestävyys (kloridienimeytyminen) ja kutistuminen.Tarkemmat selos-tukset ja johtopäätökset näistä löytyvät CONLIFE-projektin raporteista /1/.

Mikroskoooppitutkimukset osoittivat, että kor-kealujuusbetoneissa on yleensä tiiviimpi ja homo-geenisempi mikrorakenne kuin tavallisessa beto-nissa (kuva 5). Kuitenkin joskus todettiin seosai-neiden tai ilmahuokosten epätasaista jakautumis-ta. Nämä ongelmat olivat yleisempiä alhaisellavesisementtisuhteella.

5Optisella mikroskoopilla otettu kuva korkealujuusbetonis-ta vesi-sideainesuhteella 0,42. Silikaa 7%, huokostama-ton. Kuvan lyhyen sivun pituus on 2,7 mm.

5


betoni 4 200446

KENTTÄKOKEETNopeutettujen laboratoriokokeiden lisäksi labo-ratorioissa valettuja koekappaleita sijoitettiinkoekentälle niiden säilyvyyden tutkimiseksi. Nel-jä koekappaletta jokaisesta 22 betonista sijoite-tiin suomalaiselle koekentälle, joka sijaitsee So-dankylässä (kuva 6), missä alin lämpötila laski- 40°C:een. Jäätymis-sulamiskierroksia oli noin50 vuodessa. Jokaisen talven alussa ja lopussakoekappaleet tutkittiin silmämääräisesti ja niidenominaisuudet mitattiin halkeamien ja rapautumi-sen toteamiseksi. Kolmen vuoden kenttäkokeenjälkeen jotkut betonit hajosivat sisäisen halkeilunvuoksi. Nämä betonit olivat huokostamattomia janiiden vesi-sideainesuhde oli koebetonien kor-kein. Tulokset korreloivat usein samojen betonienlaboratoriotulosten kanssa. Samanlaiset koekap-paleet sijoitettiin myös kahdeksalle muulle koe-kentälle Saksassa, Italiassa, Islannissa ja Ruot-sissa. Muissa maissa vaurioituminen oli vähäi-sempää kuin Suomen kylmässä ilmastossa. Kent-täkokeet jatkuvat toivottavasti tulevina vuosina,jotta laboratorio- ja kenttätulosten korrelaatiotavoidaan varmentaa ja samalla parantaa käyttö-ikämitoituksen menetelmiä.

Projektin yhtenä osana oli myös olemassaolevi-en rakenteiden tutkimus, jossa otettiin eri puolillaEurooppaa olevista rakenteista betoninäytteet jaarvioitiin niiden perusteella korkealujuusbetoninsäilyvyyttä käytännössä. Suomessa tutkittiin kol-me korkealujuusbetonikohdetta, moottoritiebetoniTampereen lähellä (suunnittelulujuus K80, raken-nusvuosi 1984, ks. kuva 7), silta Porvoon lähellä(K70, 2000) ja ratapölkyt (K80, 2001). Kaikkiaanprojektissa tutkittiin lisäksi 50 rakennetta muuallaEuroopassa. Niiden tulokset on raportoitu julkai-suissa /1/ ja /6/. Kaikkiaan suomalaisten rakentei-den tulokset olivat hyväksyttäviä ja kaikki raken-teet olivat hyväkuntoisia. Kiihdytetyissä laborato-riossa tehdyissä pakkaskokeissa jotkut koekappa-leet rapautuivat odottamattoman nopeasti. Näinerityisesti moottoritiebetoni, jonka pinnan rapau-tuminen laboratoriossa oli suolapakkaskokeessanopeaa. Vaurioitumisen arveltiin liittyvän erittäintiiviiseen mikrorakenteeseen.

JOHTOPÄÄTÖKSET

6TKK:n tutkija Sodankylän koekentällä, jossa on CONLIFE-koekappaleita.

6


betoni 4 2004 47

Yleensä tulokset osoittivat, että korkealujuusbeto-neilla, joiden vesi-sideainesuhde on alhainen, alle0,42, oli parempi säilyvyys ympäristörasituksia vas-taan kuin tavallisella vertailubetonilla. Tämän kat-sotaan liittyvän korkealujuusbetonin mikroraken-teen tiiviyteen. Joissakin tapauksissa kuitenkinmyös alhaisen v/s -suhteen betoneilla tapahtuiodottamaton ja äkillinen korkealujuusbetonin vau-rioituminen. On otettava huomioon, että kokeettehtiin vain yhdellä notkistimella, silikalla ja lento-tuhkalla ja ne eivät siten edusta eri maissa käytet-tävissä olevien materiaalien valikoimaa eivätkä ku-vaa niiden yhteensopivuuksia. Tämä on tärkeää tur-vallisen ja kestävän korkealujuusbetonin käytönkannalta.

CONLIFE-projektin tulosten perusteella voidaantehdä johtopäätös, että seosaineiden ja erityisestilisäaineiden vaikutukset ovat suuremmat kuin alun-perin odotettiin. Pienet lisäaineen tyyppiä tai seos-aineiden määrää koskevat muutokset suhteitukses-sa saattoivat aiheuttaa odottamattomia muutoksiasäilyvyyteen ulko-olosuhteissa. Tulokset osoittivat,että korkealujuusbetonin säilyvyyden ennustami-nen saattaa olla vaikeaa, jos kokemus perustuu ta-valliseen betoniin ja yleiseen betonitekniseen tietä-mykseen. Voidaan myös todeta, että korkealujuus-betonin säilyvyyskäyttäytyminen ei riipu sen lujuu-desta ja on vaikeammin ennakoitavissa kuin tavalli-sen betonin. Koska korkealujuusbetonin koostumusvaihtelee paljon, säilyvyyden varmistaminen no-peutetuilla kokeilla on tarpeen ennen käyttöä, jottaturvallisuus ja hyvä säilyvyys varmistetaan. Ohjeis-tusta korkealujuusbetoneille ei voida suoraan siir-tää tavallisesta betonista ja tämän vuoksi standar-disoinnin kehittäminen on tarpeen.

Yksityiskohtaista tietoa CONLIFE-projektista jasen tuloksista on saatavilla projektiraporteista/1/, projektin workshopin julkaisusta /7/ ja pro-jektin nettisivuilta osoitteestahttp://fasae.ibpmw.uni-essen.de/euproject/

KIRJALLISUUTTA 7Tampereen tiebetonin näytteenotto CONLIFE-projektiavarten.

1 Deliverable Reports D1 to D10, CONLIFE: Life-time prediction of high-performance concretewith respect to durability, EU 5th FrameworkProject G5D1-2000-25795,http://fasae.ibpmw.uni-essen.de/euproject/,2004.

2 Convention and Kyoto Protocol, www-sivu Uni-ted Nations Framework Convention on ClimateChange,http://unfccc.int/resource/convkp.html, 2004.

3 BY50 Betoninormit 2004, Suomen Betoniyhdis-tys ry, Helsinki, 2004. 263 s.

4 Setzer, M.J., “The micro ice lens pump – a newsight of frost attack and frost action,” CONSEC2001 Conference proceedings, 2001, ss. 428-438.

5 Fagerlund, G., Critical degrees of saturationmethod of assessing the freeze/thaw resistan-ce of concrete, CBI, Raportti 6:77, 1977.

6 Nordic Concrete Federation: “Durability of Ex-posed Concrete Containing Secondary Cemen-titious Materials,” Proceedings of workshop inHirtshals, Denmark, 21-23.10.2001.

7 Proceedings of international conference on du-rability of high-performance concrete, M.J.Setzer and S. Palecki, toim., 23-24.9.2004, Es-sen, Germany, AEDIFICATIO Publishers, 2004,481 s.

7


48 betoni 4 2004

HENKILÖKUVASSAHEIKKI HELIMÄKIHaastateltavana Betoni-lehden henkilö-galleriassa on tällä kertaa diplomi-in-sinööri Heikki Helimäki (s.1959)

1Saar

a He

limäk

i

Diplomi-insinööri Heikki Helimäen syn-tymäpaikaksi on virallisissa papereissamerkitty Savukoski: ”Lapsuuteni olenkuitenkin viettänyt Tuusulassa. Ja todel-lisuudessa olen syntynyt Vaasassa; Sa-vukoski on virallinen syntymäpaikka,koska opettajavanhempani olivat sielläyhden lukuvuoden töissä”, nyt Helsinginkeskustassa asuva Heikki naurahtaa.

Heikki Helimäen nimi osataan aina-kin rakennusalalla liittää heti ääneen jaakustiikkaan. Hän myöntää, että kolle-goita on Suomessa vähän: ”Jos ei otetamukaan tutkimuslaitosten henkilökun-taa, yrityksissä meitä on alle 30. Esimer-kiksi Ruotsissa akustikkoja on kymmen-kertainen määrä. Meidän viisihenkinentoimistomme taitaa olla tällä hetkellätoiseksi suurin. Iso ongelma onkin saa-da varsinkaan opiskelijoita sitoutumaan

alalle, jossa työajatkin ovat usein han-kalat: melumittauksia tehdään työmaillasilloin kun muut ovat työt lopettaneet.”

Myöskään alan koulutus ei ole Heikinmukaan ihan oikeilla raiteilla. ”Opetanitsekin Teknillisen korkeakoulun raken-nusosaston opiskelijoita. Siellä kuudentunnin akustiikan kurssi on liitetty ra-kennusfysiikan kurssiin. Liekö sen kurs-sin hankaluuden syy, mutta vuosittainakustiikkaluentoja käy kuuntelemassavain 5-10 opiskelijaa. Ja kuitenkin jokai-sen rakennusalan diplomi-insinöörin pi-täisi ymmärtää ainakin perusasiat akus-tiikasta”, hän korostaa.

Varsinainen akustiikan opetus on Ota-niemessä keskitetty sähköosastolle:”Sieltä kaverit menevät Nokialle känny-köitä kehittämään, rakentamisen piirissäheitä ei juuri kohtaa”, Heikki harmittelee.

MUSIIKKIHARRASTUS KIMMOKEURAVALINNALLEMyös Heikki pyrki aikanaan TKK:n sähkö-osastolle, mutta päätyi rakennusosastol-le, josta valmistui vuonna 1988 pääai-neenaan rakenteiden mekaniikka. Diplo-mityönsä hän teki tieliikennemelun las-kennasta. ”Pisteet eivät aikanaan sähköl-le riittäneet, mutta myös rakennusosastokiinnosti, sillä pikkupojasta lähtien olentykännyt rakennella kaikenlaista.”

Heikin varsinainen harrastus - jopaintohimokin - on kuitenkin musiikki, jotahän on harrastanut varhaislapsuudestasaakka. ”Jossain vaiheessa kuvioon tu-livat myös äänentoistohommat, kun ka-vereilla oli bändejä. Tein itseopiskelupe-riaatteella nauhoituksia, c-kasetteja,ääniefektihommia. Ison, sadan hengennäytelmän kanssa kierrettiin teini-ikäi-senä jopa ympäri Suomea, minä hoitelinääniasiat. Musiikin ohella tietokoneetja elektroniikka kiinnostivat.”

Ei siis ihme, että opiskeluvaiheessaHeikki huomasi, että akustiikka voisiolla työnäkin hyvä juttu. ”Surffasin kor-keakoululla yli osastorajojen ja suoritinakustiikkaopinnot juuri sähköosastolla.Opinnot venyivätkin peräti kymmeneenvuoteen, tosin olin osan ajasta töissä jaopintojakin tuli suoritettua aika paljonyli vähimmäisvaatimusten.”

Uutta näkökulmaa toivat myös en-simmäisten opiskeluvuosien kesätyötIrakissa: ”Se laajensi tajuntaa aika pal-jon”, Heikki naurahtaa. ”Huomasi, ettäSuomessa monet itsestäänselvyydet ei-vät muualla sitä olekaan, esimerkiksivesi. Sainkin kimmokkeen opiskellamyös vesihuoltotekniikkaa. Se tosinmatkan varrella jäi, kun kaikkea ei ehti-nyt opiskelemaan”, hän huoahtaa jamyöntää, että luonteeltaan taitaa ollasellainen, että aina on oltava montarautaa tulessa.

ÄÄNEN HALLINTA ON MONENOSAPUOLEN YHTEISTYÖTÄArkkitehti Alpo Halme on Heikin mukaanakustiikan uranuurtaja Suomessa: ”Hänoli ensimmäinen, joka alkoi näitä asioitaSuomessa tutkia, tehdä ja myös opettaa

sekä arkkitehti- että rakennusosastoilla.Itse pääsin ensimmäisen kerran teke-mään Alpon toimistolle töitä 80-luunpuolenvälin tienoissa, koodaamaan lvi-yritysten yhteishankkeena kehittämäälaskentaohjelmaa ilmastointilaitostenmelun hallintaan.”

Lienee juuri Alpo Halmeen vaikutus-ta, että suunnitteluvaiheessa tilaajauseimmiten olettaa, että juuri arkkitehtihuolehtii aina myös akustiikasta. ”Käy-tännön arkkitehtisuunnittelussa se eikuitenkaan läheskään aina ole mahdol-lista. Akustiikkaan liittyvät tekniset rat-kaisuthan eivät ole enää millään laillaarkkitehdin asia, esimerkiksi millaisinrakentein hoidetaan äänieristys tai mi-ten hallitaan lvis-järjestelmien äänet.Ääni on sikäli mielenkiintoinen asia,että sen hallitsemiseksi on kaikkiensuunnittelualojen tehtävä yhteistyötä.Jos yksikin ’pettää’, lopputulos on huo-no”, Heikki huomauttaa.

Kuka huolehtii äänestä -kysymyksenperimmäiseksi ongelmaksi nousevatHeikin mukaan yleensä kustannukset:”Jos tilaaja olettaa, että arkkitehti ottaaomaksi alikonsultikseen akustikon, seon silloin arkkitehdin palkkiosta pois.”

AKUSTIIKKASUUNNITTELULLAMONTA LAAJUUSTASOASen rinnalle nousee myös laajuusongel-ma: ”Akustiikkasuunnittelua voidaantehdä niin monella tasolla. Liian vähäntarkastellaan esimerkiksi huonevaimen-nuksia. Meillä on aivan liikaa vaikkapakoulutiloja, joissa puheesta ei saa kun-nolla selvää. Luokkahuoneissa tosinsaattaa olla vaimennusmateriaaleja,mutta ne on väärin sijoitettu, esimerkiksikeskelle kattoa. Arkkitehtonisesti nenäyttävät siinä ehkä paremmilta, muttatappavat puheen selvyyden kannalta tär-keän katon kautta tulevan heijastuksen”,Heikki kertoo konkreettisen esimerkin.

Toinen valitettavan tavallinen ongel-ma ovat toimistorakennusten vastaan-ottoaulat: ”Isoissa upeissa tiloissa vas-taanottotiskillä ei virkailijan puheestametrin päästä saa mitään selvää, koskakaikuminen on niin pahaa. Ja harmi kyl-

1Heikki Helimäen akustikon uravalintaan vaikutti lapsuuden vahva musiikkiharrastus.Aikuisiällä hän on tarttunut myös baritonisaksofoniin.

BETO404 s48-49 HenkilökuvaHeli 27.12.2004, 18:5548

betoni 4 2004 49

lä, useimmiten tyydytään epäonnistu-neeseen tilanteeseen.”

Rakennuttajan haluja ottaa hankkee-seen mukaan akustikko hillitsee Heikinmukaan usein myös se, että ”Me esi-tämme inhottavia vaatimuksia, jotkayleensä nostavat kustannuksia.” Koli-kolla on kuitenkin kääntöpuoli: ”Josakustikko ei ole mukana ja talon vas-taanottovaiheessa havaitaan äänion-gelmia, niiden korjaaminen vaatii yleen-sä rakenteiden auki repimistä, joka puo-lestaan maksaa moninkertaisesti.”

Heikki toppuuttelee kuitenkin anta-masta liian synkkää kuvaa. Akustikko onnykypäivän rakennusprojektissa osa-puoli, jonka arvo on palokonsultin tavoinvähitellen ymmärretty: ”Akustikko on jomukana alusta lähtien monissa muissa-kin projekteissa kuin konserttisaleissa.”

Isoja eroja rakentamisen ääniasioi-hin suhtautumisessa on Heikin mukaanmyös kuntatasolla: ”Joissakin viran-omaiset ja rakennusvalvonta ovat hy-vin valveutuneita, toisissa kontrolli onolematonta.”

TYÖMAALLEAKUSTIIKKAVALVOJAJos Heikki saisi haluamallaan tavallamyydä akustiikkasuunnittelun, se tapah-tuisi niin ”että pääsisimme projektinarkkitehdin kanssa yhteistyöhön jo tilo-jen sijoittamisvaiheesta lähtien. Sittenkatsotaan yhdessä läpi tarvittava tek-niikka ja rakenteet. Suunnitellaan kun-nolla, niin että on aikaa. Aikapulahan onnykyään hirmuinen.”

Ehdoton edellytys hyvälle akustiikka-lopputulokselle on Heikin mukaan myösse, että työmaalla on akustiikkavalvoja.Loppukädessä onnistuminen on kiinnisiitä, että työmaalla tehdään kaikki oi-kein. Heikillä itsellään onkin kokemustavaativien töiden valvonnasta, sillä AlpoHalmeen toimistossa työskennellessäänhän valvoi muun muassa Helsingin oop-peran ja Tampere-talon rakentamista.

OMA YRITYSHeikki perusti oman akustiikkayrityksen,Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n

vuonna 1996. ”Kymmenen vuoden toi-sella työskentelyn aikana itselliseksiheittäytyminen ehti muhia jo jonkin ai-kaa. Tavoitteena oli hakea uutta tiettyynrutinoitumiseen. Ja uuttahan oman yri-tyksen perustaminen todella tuo jo isoi-ne investointeineen ja paperisotineen”,Heikki naurahtaa, mutta toteaa samalla,ettei ole kaduttanut.

”Aluksi oli tarkoitus työllistää vainoma itsensä, mutta vuonna 2000 ylittyikynnys ulkopuolisen palkkaamiseen.Nyt meitä on viisi, kaikilla taustanaanrakennusalan koulutus. Töiden kirjo oniso uudis- ja peruskorjaushankkeista,kaavoitusta palveleviin meluselvityk-siin ja teollisuuden meluntorjuntaan”,Heikki listaa.

Myös töiden laajuus vaihtelee muu-taman tunnin asiantuntijalausunnon an-tamisesta jopa viiden vuoden pituiseenhankkeeseen.

Akustiikasta isolle yleisölle ensim-mäisenä tulevia konserttisalejakin onollut tehtävänä: ”Savonlinna-sali jaOlavinlinnan katos, olemme myös teh-neet yksityiskohtia muihin saleihin ali-konsulttina.”

Varsinaisten hankkeiden ohella Heik-ki on tuttu luennoitsija kursseilla ja se-minaareissa: ”Se on sikälikin antoisaa,että kurssilaisilta saa palautetta omaantyöhön ja toisaalta alalla tapahtuu kokoajan niin paljon, että omista töistä saatuoretta tietoa esityksiin. Samaa nau-haa ei ole tarvetta pyörittää.”

EI LIIAN HILJAISTA, VAAN TARKOI-TUKSEEN SOPIVA ÄÄNITASOAkustikon työssä on kaksi puolta: ”Välil-lä pyrimme saamaan äänen kuulumaansellaisena kuin halutaan, välillä pyrim-me saamaan äänen pois”, Heikki linjaa.

2000-luvun alussa muuttuneet ää-neneristysmääräykset eivät Heikin mu-kaan tuoneet kovinkaan isoa muutosta.”Askeläänieristysvaatimukset tiukkeni-vat ja lvis-laitteiden melutasotkin osit-tain, mutta toisaalta niihin tuli myöshelpotuksia.”

”Sikäli määräysten vaikutus oli iso,että ne muuttivat välipohjarakenteita.

Esimerkiksi betonipuolella RTT:ssä teh-tiin paljon tutkimusta, jossa mekin olim-me mukana. Alkuvaiheessa näytti näetsiltä, ettei lautaparkettilattioita pystytätekemään vanhojen välipohjarakentei-den päälle vaatimukset täyttävinä. Kunsiirryttiin painavampiin ontelolaattoihinja massiivibetonilaattoihin, vaatimuksetkuitenkin täyttyivät”, Heikki kertaa.

Kysymykseen siitä, ovatko ääneristys-määräykset normaalin asuinkerrostalonosalta nyt riittävät Heikki vastaa, että”riippuu valtavasti ihmisestä itsestään.”

”Me teemme tällä hetkellä yli puolettöistämme asuinkerrostaloihin, sekä uu-disrakentamiseen että esimerkiksi van-hojen tilojen muuntamiseen asuintiloik-si ja ullakkorakentamiseen. Meidän ko-kemuksemme on sellainen, ettei asuin-kerrostalossa saa olla liian hiljaista”,hän huomauttaa. ”Varsin usein käy näetniin, että kaikkein kalleimmista ja hiljai-simmista rakennuksista tulee eniten va-lituksia äänistä. Kun ääneneristystä sit-ten niissä tutkitaan ja mitataan, tode-taan että määräyksen tasot täyttyvätkirkkaasti.”

”Pyrkimys täydelliseen hiljaisuuteenonkin mielestäni aivan väärä. Tavoittee-na pitää olla tarkoitukseen sopiva ääni-taso. Olihan vanha tehokas kidutusme-netelmäkin laittaa hiljaisuudessa vesitippumaan. Kun esimerkiksi talon tausta-melu on hyvin alhainen, monissa hiljais-ten talojen asunnoissa jopa 20 dB eli ää-nitysstudion luokkaa, erottuu puhe naa-purista tai oven kolahdus selvästi. Hiljai-suudessa ihminen myös herkistyy kuun-telemaan, eikö täällä nyt kuulu mitään.”

AVOTOIMISTOSSA PITÄÄ OLLATAUSTAMELUAMyös määräysten ohjearvoja toimisto-jen äänitasoiksi Heikki pitää tällä het-kellä liian alhaisina: ”Miksi tiputtaa esi-merkiksi ilmastointitekniikka huippuhil-jaiseksi järjestelmän käytön siitä ehkäkärsiessä, kun tietokoneet, kopiokoneetja printterit hurisevat huomattavasti ko-vempina”, hän ihmettelee.

Myös avotoimistot ovat äänitekni-sesti hankalia. ”Ihmisten on vaikea kä-

sittää, että niissä pitäisi olla jatkuvastiluokkaa 42 - 47 dB taustamelu, jotteinaapurin ääni vierekkäisissä työpisteis-sä erottuisi. Normaali avotoimisto suun-nitellaan kuitenkin 33 dB tasoon. Se onaivan liian hiljaista: kun joku puhuu pu-helimeen, kaikki kuulevat ja häiriinty-vät”, Heikki selvittää.

Avotoimiston äänitekniikkaan liittyypaljon muutakin, esimerkiksi vaimennus-ja seinäkeratkaisujen käyttö. ”Vierekkäintyöskentelevien välillä suora ääni pitäisiaina katkaista seinäkkeellä ja äänen hei-jastuminen katon kautta pitäisi tappaavaimentamalla. Näistä syntyy kuitenkinhelposti arkkitehdin ja asiakkaidenkinkanssa erilaisia näkemyksiä.”

AKUSTIIKKA EI OLE MYSTIIKKAAVAAN FYSIIKKAAHeikki myöntää, että akustiikkaa pide-tään usein mystiikkana. ”Ei se sitä ole,vaan fysiikkaa. Siinä on kaksi puolta:äänen käyttäytyminen eri tiloissa ja semiten ihminen kuulee ja tajuaa.”

Esimerkiksi konserttisalien akustiik-kaa on tutkittu valtavasti, erilaisille ilmi-öille on kymmeniä erilaisia tunnusluku-ja. Niitä ei voi kuitenkaan tuijottaa suo-raan, sillä eri ihmiset kokevat saman ti-lanteen eri tavalla.

BARITONISAKSOFONI SOIVaikka yrittäjä onkin, Heikki vakuuttaa,ettei työ vie 24 tuntia vuorokaudesta.Nuoruuden musiikkiharrastus sai muu-tama vuosi sitten uutta puhtia, kunHeikki ihastui konsertissa baritonisak-sofonin ääneen.

”Työväenopistolla meillä on oma po-rukka, jonka kanssa soittelemme jazziaja kevyttä musiikkia lähinnä omaksi ilok-semme. Musiikin kuuntelun suhteenolenkin kaikkiruokainen oopperastarock-musiikkiin.”

Viiden lapsen isältä sujuu myös vai-panvaihto: ”Olen toista kertaa naimisis-sa, vanhimmat tyttäret asuvat Jyväsky-lässä. Nuorin lapsista on vasta 1,5-vuo-tias, joten pääharrastukseni vapaa-aika-na on vauvanhoito”, Heikki selventää.

Sirkka Saarinen

Heikki Helimäen toimisto on akustiikka-asiantuntijana mm. paraikaa Joensuus-sa rakennettavassa elokuvateatterissa. Elokuvateatterin sali on Suomessaensimmäistä kertaa toteutettu kokonai-sina betonisina huone huoneessa -jär-jestelmän rakenteina. “Elokuvateatteri on umpinainen beto-ninen huone, joka tukeutuu rakennuk-sen muuhun runkoon tärinäneristimillä.Tavoitteena on, ettei elokuvien katso-minen aiheuta samassa talossa oleviinasuntoihin mitään häiriötä. Ainoa taparatkaista äänikysymys on käyttää kak-sinkertaisia betonisia rakenteita, joillasaadaan matalat taajuudet eristettyä”,kertoo Helimäki.

BETO404 s48-49 HenkilökuvaHeli 27.12.2004, 18:5549

50 betoni 4 2004

by 40BETONIRAKENTEIDENPINNAT 2003

168 s., 76 euroa

Kirjassa esitetään kaikki betonipin-nat, jotka nykyaikainen betonitek-niikka pystyy tarjoamaan. Seikkape-räiset pintojen laatutekijät luokitel-tuine raja-arvoineen mahdollistavatpintalaadun entistä tarkemman mää-rittämisen.

Julkaisun korkeatasoinen graafi-nen toteutus tuo hyvin esille käytettä-vissä olevat pintavaihtoehdot. Malli-rakennusten ja -pintojen värikuvatsekä pintoihin liittyvät laatuvaatimuk-set antavat mahdollisimman havain-nollisen kuvan eri vaihtoehdoista.

Ohjeet on laadittu Betoniyhdistyk-sen hallituksen asettamassa työryh-mässä NT-90 ja ne korvaavat nykyisen,vuodelta 1994 olevan, ohjeen (by 40).

by 49 / BLY10BETONILATTIOIDENPINNOITUSOHJEET2003

Tämä ohje keskittyy pääsääntöisestilattioihin, joissa pinnoitteen alustanaon betoni, joka on valmistettu käyttä-en sideaineena rakennussementtiä.Ohjeessa käsiteltävät pinnoitemateri-aalit ovat ns. polymeerituotteita, jois-sa sideaineena on: epoksi, polyure-taani, akryyli tai sementtipolymeeri-seos. Julkaisu antaa myös ohjeita pö-lynsidonta- ja imeytyskäsittelyistäsekä betonilattian kulutuskestävyyttälisäävistä sirotteista.

Ohje on laadittu pääasiassa uudis-lattioille, mutta niitä voidaan soveltu-vin osin käyttää myös vanhojen latti-oiden sekä ulkorakenteiden pinnoitus-työssä. Ohjeessa ei käsitellä sement-tipohjaisia tasoitteita eikä bitumipoh-jaisia pinnoitteita.

Suomen Betoniyhdistys r.y. ja Suo-men Betonilattiayhdistys r.y. ovat yh-teistyössä laatineet nyt julkaistavatBetonilattioiden pinnoitusohjeet by49/ BLY10. Suomen Betonilattiayhdistysry:n Pinnoitejaos on vastannut ohjeenuusimistyöstä.

Tämä uusittu ohje korvaa ohjeenby35 / BLY6 Betonilattioiden pinnoi-tusohjeet vuodelta 1992.

31 s., 22 euroa

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

ITSETIIVISTYVÄBETONI2004

Itsetiivistyvällä betonilla (ITB) on kykytäyttää muotit ja ympäröidä raudoitusilman mekaanista tiivistystä. ITB poik-keaa nimenomaan muokkautuvuudel-taan tavanomaisesta betonista.

Itsetiivistyvän betonin kehitystyöalkoi Japanissa 1980-luvulla ja nyt seon otettu teollisuudessa käyttöönmaailmanlaajuisesti.

Itsetiivistyvän betonin etuja ovatbetonointityön nopeutuminen ja hel-pottuminen sekä melun väheneminen.Itsetiivistyvällä betonilla voidaan to-teuttaa erityisen vaativia valukohtei-ta, kuten rakenteiden korjauskohteitaja tiheästi raudoitettuja rakenteita. It-setiivistyvän betonin avulla on mah-dollista saavuttaa hyvä pintojen laatuja vähentää jälkitöiden määrää.

Julkaisussa esitetään vuosina2001-2004 toteutetun itsetiivistyväbetoni-projektin tulokset. Julkaisuperustuu suomalaisiin tutkimustulok-siin sekä käytännön sovellusten kaut-ta hankittuun tietoon. Lisäksi julkai-sua on täydennetty State of the art -esiselvitysvaiheessa sekä projektinkuluessa hankitulla ulkomaisella tie-toudella.

144 s., 45 euroa

BETO404 s50-51 kirjat-65 27.12.2004, 19:0950

betoni 4 2004 51

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2004KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

272 s., 18 euroa

75 s., 18 euroa

ITSETIIVISTYVÄNBETONIN KÄYTTÖPAIKALLAVALU-RAKENTEISSA. 2004

Itsetiivistyvän betonin koostumus jatyöstettävyysominaisuudet poikkea-vat perinteisestä betonista. Tämänvuoksi itsetiivistyvän betonin valmis-tuksessa, käytössä ja laadunvalvon-nassa on eroja verrattuna perintei-seen betoniin.

Tämä opas keskittyy itsetiivistyvänbetonin käyttöön paikallavalurakenta-misessa. Kirjassa käsitellään mm. be-tonoinnin suunnittelua, muottitekniik-kaa, itsetiivistyvän betonin valmistus-ta ja betonointityötä.

Ohjeet perustuvat pääosin kansal-lisen itsetiivistyvän betonin tutki-musprojektin tuloksiin sekä kansain-välisiin tutkimustuloksiin ja käyttöko-kemuksiin.

Kirjan lopussa esimerkkejä kohteis-ta joissa on käytetty itsetiivistyvääbetonia. Lisäksi kirjassa esitelläänyleisimmät itsetiivistyvän betonintyöstettävyyskokeet.

86 s., 17 euroa

MAATALOUDENBETONIRAKENTAMINEN- RAKENNUTTAJA- OHJE. 2004

Maatalouden rakennuskanta on noin10 % koko talonrakennustuotannosta.Merkittävä osa tästä rakentamisestaon betonirakentamista joko paikalla-valaen tai elementteinä.

Rakentamisen säännöstö muuttuukoko ajan. Nämä muutokset ovat suu-ri haaste rakentamisen osapuolille.Muuttuva ympäristölainsäädäntövaikuttaa enenevästi maataloudenrakentamiseen.

Rakennuttajana toimivan maata-lousyrittäjän on tunnettava tärkeim-mät rakentamista ohjaavat säännök-set ja määräykset. Julkaisu on laa-dittu ohjeeksi betonirakentamisensuunnittelun ohjaukseen, materiaali-hankintoihin, työmaatoteutukseen javalvontaan.

Julkaisun tavoite on kertoa betonineri mahdollisuuksista maataloudenrakentamisessa sekä neuvoa raken-nuttajaa teknisesti, laadullisesti ja ta-loudellisesti hyvän lopputuloksen ai-kaansaamiseksi. Vain täten voidaanvarmistaa rakenteiden kestävyys jaturvallisuus niin eläinten, ihmistenkuin ympäristönkin kannalta. 2004

MAATALOUDENBETONIELEMENTTI-RAKENTEET- SUUNNITTELUOHJE. 2004Rakentamisen säännöstö muuttuukoko ajan. Nämä muutokset ovat suurihaaste rakentamisen osapuolille.Muuttuva ympäristölainsäädäntö vai-kuttaa enenevästi maatalouden ra-kentamiseen.

Julkaisu on laadittu ensisijassasuunnittelijoille ohjeeksi maataloudenbetonielementtirakenteiden suunnit-teluun. Samalla se antaa lisätietoamaatalousyrittäjille, muille rakennut-tajille, tuoteteollisuudelle ja urakoitsi-joille. Julkaisun tavoite on ohjataosaltaan suunnittelua niin, että maa-talouden betonielementtirakentami-nen onnistuu teknisesti, laadullisestija taloudellisesti.

69 s., 18 euroa

BETO404 s50-51 kirjat-65 27.12.2004, 19:0951

52 betoni 4 200452

BETONILABORANTTI-MYLLÄRIKURSSI

I-KURSSIJAKSO 25.-27.01.2005II-KURSSIJAKSO 15.-17.02.2005III-KURSSIJAKSO 15.-17.03.2005LOPPUKOE 01.04.2005

KURSSIN SISÄLTÖ:

I-KURSSIJAKSO 25.-27.1.2005,Kokoushotelli Matinlahti, Espoo– Betonirakentaminen ja laborantti– Laboratoriotöiden perusteet SFS-

Inspecta Sertifiointi Oy:n kannalta– Laboratoriotöiden perusteet teolli-

suuden kannalta– Työturvallisuus betonin valmistami-

sen ja käsittelyn yhteydessä– Betonin osa-aineet: rakennussementit,

kiviainekset, seosaineet, lisäaineet– Osa-aineiden laadunvalvonta ja sen

merkitys betonin valmistamisenkannalta

– Betonin koostumuksen määrääminen:suhteituksen periaatteet ja lähtötie-dot, uudet suhteitusnomogrammit,suhteituksen kulku

– Suhteitusharjoituksia ryhmätyönä– Suhteituksen korjaus notkeuden, lujuu-

den ja runkoaineen tiheyden mukaan– Seosaineiden huomioiminen suhtei-

tuksessa– Huokostuksen, notkistuksen ja hidas-

tuksen vaikutus suhteitukseen– Nuoren ja kovettuneen betonin omi-

naisuudet– Kotitehtävien antaminen

II-KURSSIJAKSO 15.-17.2.2005,Kokoushotelli Matinlahti (15.2.) jabetonilaboratorio (16.-17.2.)– Kotitehtävien tarkistus– Testausmenetelmät– Betonin optiset tutkimusmenetelmät– Vaatimustenmukaisuus lujuuden

suhteen– Laskuharjoituksia ryhmätöinä ja koti-

tehtävien antaminen– Käytännön harjoituksia betonilabora-

toriossa, 2 päivää– Kotitehtäviä laboratoriotöistä

III-KURSSIJAKSO 15.-17.3.2005,Kokoushotelli Matinlahti– Kotitehtävien palautus ja suhteitus-

harjoituksia– Korkealujuusbetonin suhteitus– Betonin tasalaatuisuuteen vaikutta-

vat tekijät– Laboratoriotöiden harjoitusten

(kotitehtävien) tarkistus– Betonin lujuudenkehitys– Betonituotteiden massan valmistus– Erikoisbetonien suhteituksia, itsetii-

vistyvät ja jäykät massat, kevyt- javäribetonit

– Betonin valinta– Betonimassan valmistus ja siirrot– Betonin vaatimustenmukaisuuden

osoittaminen– SFS-Inspecta Sertifiointi Oy:n toiminta– Säilyvyysvaatimukset, arvosteluerät– Betoniperheet: betoniperheiden

muodostaminen ja vaatimukset, las-kuharjoituksia ryhmissä, vaatimustentäyttyminen

LOPPUKOE 1.4.2005,Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 HelsinkiKaikille kurssipäiville osallistuneet, kotiteh-tävät suorittaneet ja loppukokeesta hyväk-sytyn pistemäärän saaneet henkilöt saavattodistuksen kurssin suorittamisesta. Todis-tuksella voi osoittaa omaavansa FISE:n pä-tevyyteen vaadittavat tiedolliset asiat.

KOHDERYHMÄTKurssi on elementti- ja valmisbetonitehtai-den betonilaboranttien, betonimyllärien jasekoitinauton kuljettajien peruskurssi.Osanottajilta edellytetään jonkin verrankäytännön työkokemusta alalla, jotta hevoivat omaksua kurssin suhteellisen tiiviinopetuksen. Lisäksi edellytetään betoni-tekniikan perusasioiden ja betonimatema-tiikan tuntemista.

TAVOITEKurssin tavoitteena on, että kurssin ja lop-pukokeen hyväksytysti suoritettuaan hen-kilöllä on SFS-Inspecta Sertifiointi Oy:nohjeiden edellyttämät tiedot ja taidot.Kurssi sisältää pätevyyden arviointilauta-kunnan asettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Pätevyy-den saaminen edellyttää lisäksi yhdenvuoden työkokemusta.

RakMK B4 PÄTEVYYSVAATIMUKSET(Betonilaborantit)Uusissa betoninormeissa by 50-2004 onpaljon uutta asiaa, joka nimenomaan kos-kee betonilaborantin työtä. Sen vuoksi pä-tevyysvaatimukset on uusittu ja työkoke-musvaatimus lisätty. Betonilaborantin pä-

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JARAKENNUSFYSIIKKA

PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 10KOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

I-KURSSIJAKSO 07. - 08.02.2005II-KURSSIJAKSO 10. - 11.03.2005

LOPPUKOE 08.04.2005TIETEIDEN TALO/SALI 104, HELSINKI

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoitettuhenkilöille, jotka aikovat hakea FISE:n to-teamaa betonirakenteiden A-vaativuus-luokan korjaussuunnittelijan tai a-vaati-vuusluokan kuntotutkijan pätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoitettuhenkilöille, jotka aikovat hakea FISE:n to-teamaa betonirakenteiden korjaustyönjoh-tajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä on tar-koitettu henkilöille, jotka haluavat täyden-tää rakennusfysiikan peruskoulutusta vas-taamaan RakMK A2:ssa esitettyjä vaati-muksia.

Rakennusfysiikan tentin suorittaminenon vaatimuksena kaikissa betonirakentei-den korjaamista koskevissa pätevyyksissäja pätevyyksien uusimisissa, lukuun otta-matta siltoja koskevia pätevyyksiä. Kurssin järjestäjinä ovat Betonitieto/Betoniyhdistys.

Kurssin tarkempi ohjelma löytyyBetonitiedon kotisivuilla:www-betoni.com

ILMOITTAUTUMINEN31.1.2005 mennessä.

BETO404 s52-53 BTkurssit 27.12.2004, 19:1452

betoni 4 2004 53

tevyyden toteaa FISE ja pätevyysvaatimuk-set sekä hakemuslomake löytyvät FISE:nkotisivuilta www.fise.fi “pätevyysvaati-mukset ja hakulomakkeet”, “muut päte-vyydet”, “uudisrakennus”, “betonilaboran-tin pätevyysvaatimukset”.

Vuonna 2002 ja sitä ennen Betonilaborant-ti-myllärikurssin hyväksytysti suorittanei-den tulee osoittaa päivittäneensä tieto-jaan esim. osallistumalla ”RakMK B4: Be-tonin uudet vaatimukset” -kurssille (seu-raava järjestetään keväällä 2005).

LABORATORIOHARJOITUKSET16.-17.02.2005II-kurssijaksolla 16.-17.2. kurssin ohjel-massa on käytännön harjoituksia betonila-boratoriossa.

Laboratoriossa saaduista mittaustulok-sista tehdään kotitehtävänä asianmukai-set laskelmat, jotka palautetaan kurssinIII-jaksolla. Ko. kotitehtävien tekeminenon yksi edellytys kurssin hyväksyttäväänsuorittamiseen.

Järjestäjän toimesta osallistujille jae-taan suojahaalarit ja -käsineet laborato-rioharjoituksia varten. Jokaisen tulee itsevarata mukaansa asianmukaiset jalkineet,jotta voi osallistua betonimassan ja kovet-tuneen betonin testaukseen.

Kurssin ohjelman on suunnitellut ja luen-noitsijat valinnut Suomen Betoniyhdistys r.y.

MAJOITUS Hotelli Matinlahdessa- yhden hengen huone 58 euroa vrk- kahden hengen huone 74 euroa vrk

KURSSIN OSALLISTUMISMAKSU2100 euroa + alv. 22 %

BETONIYHDISTYKSEN JÄSENETU: By:nhenkilöjäsenet saavat kurssin osallistumis-maksusta 20 %:n alennuksen kun mainit-sevat siitä ilmoittautumisen yhteydessä.

ILMOITTAUTUMINEN 17.1.2005 mennessä.

BETONIJULKISIVUTYÖN-JOHTAJA 3.- 4.2.2005

PÄTEVÖITYSKURSSIN JATKOKURSSINRO 2KOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

OHJELMA TORSTAINA 3.2.200508.15 Ilmoittautuminen ja kurssi-

materiaalin jako

08.45 - KURSSIN AVUSPUHEENVUORO09.30 DI Matti T. Virtanen, SFS-

Inspecta Sertifiointi Oy- Betoniyhdistys r.y. / Betonitieto Oy- Kurssin tavoitteet- Päiväohjelma- Uudet betoninormit 2004- Uudet nostolenkkiohjeet

09.35 - EN-STANDARDITKÄYTTÖÖN10.00 DI Tauno Hietanen,

Betonikeskus ry- Betonirakentamisen SFS-EN standardit- CE-merkinnän periaatteet ja elementtien erikoispiirteet- EN 13369 Betonielementtien yhtei- set säännöt- prEN 14992 Seinäelementtistandar- diehdotus

10.15 - KIVIAINEKSET11.00 TkT Risto Mannonen, Suomen

Betoniyhdistys r.y.- Mitä ja miksi näistä pitää tietää jul- kisivuelementtien kannalta- Laboratoriotyöskentely- Kiviainesohjeet 2001 (luokitus, ominaisuudet ja vaatimukset)- Betoniaseman lähtötiedot- Muutosten hallinta (kiviaineisten ja betonin kosteuden hallinta)- Mineraaliset seosaineet- Pigmentit- Käytännön ongelmat

11.00 Lounas

12.00 - BETONINORMIT RakMK B4:12.45 SÄILYVYYSOHJEET (by 50)

Risto Mannonen- Säilyvyys (rasitusluokat, käyttöikä- mitoitus)- Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen (lujuuden laskeminen, betoniperheet, kriteerit vaatimuksenmukaisuudelle)

13.00 - BETONINORMIT RakMK B4:14.00 VAATIMUKSENMUKAISUUDEN

OSOITTAMINEN PAKKASEN-KESTÄVYYDEN SUHTEEN (by 50)

Risto Mannonen- Arvosteluerien muodostaminen- Laadunvalvonnan toteuttaminen (ennakkokokeet, jatkuva laadunvalvonta, tasokokeet)- Vaatimuksenmukaisuuden kriteerit (ilmamäärään vaikuttavat tekijät, huokosjakoon vaikuttavat tekijät, jäädytys-sulatuskoetuloksiin vaikuttavat tekijät)

14.00 Kahvi

14.30 - BETONIELEMENTTIEN UUDET15.00 TOLERANSSIT

DI Heikki Aapro, Parma Oy

15.05 - UUDET BETONIPINTOJEN15.50 LUOKITUSOHJEET (by 40)

DI Heikki Aapro, Parma Oy

16.00 - RYHMÄTYÖ:16.30 MISTÄ SYNTYY HYVÄ LAATU?

RI Jarmo Saunajoki,SFS-Inspecta Sertifiointi Oy

- Ryhmiin jako ja tehtävien anto: Elementtien valmistus

16.45 - RYHMÄTYÖN TEKO…klo 19.00

OHJELMA PERJANTAINA 4.2.200508.15 - RYHMÄTÖIDEN PURKU JA10.15 TULOSTEN ESITTELY

RI Jarmo Saunajoki

10.30 - KIVIAINESTEN JA BETONIN11.15 LAADUNVALVONTA, SFS-

INSPECTA SERTIFIOINTI OY:NOHJEETRI Jarmo Saunajoki

-Pakkasenkestävyys

11.15 Lounas

12.15 - BETONIN ILMAPITOISUUDEN13.30 TEORIA, ILMAN LISÄÄMINEN

BETONIIN JA SEN KONTROLLOINTITkT Jouni Punkki, Parma Oy

- Pakkasenkestävyys- Ilmapitoisuus- Suojahuokossuhde- Jäädytys-sulatuskestävyys- Vedenpitävyys- Vaatimukset ja tarkastukset

- Miten vaatimuksenmukaista betonia valmistetaan

13.30 Päiväkahvi

14.00 - VALMISTUSTEKNISET JA15.30 VIIMEISTELYN KANNALTA

KESKEISET ONGELMAKOHDATluennoitsija avoin

Kurssin ohjelman on suunnitellut ja luen-noitsijat valinnut Suomen Betoniyhdistys r.y.

KOHDERYHMÄT JA TAVOITEKurssi on tietojen päivityskurssi erityisestiniille henkilöille, joilla on tarkoitus uusiabetonijulkisivutyönjohtajan pätevyydenvoimassaolo. Kurssilla tutustutaan mm.uusiin ohjeisiin, jotka käsittelevät julkisi-vuelementtien valmistusta, materiaalitek-niikkaa, julkisivuun liittyviä määräyksiä jalaatuominaisuuksia sekä laadunvarmis-tusmenettelyä. Kurssille osallistuneetsaavat todistuksen, joka liitetään pätevyy-den uusimishakemukseen. Pätevyyden to-teaa FISE Oy arviointilautakunnan esityk-sestä. Pätevyysvaatimukset ja -haku-lo-makkeet sekä luettelo pätevistä betonijul-kisivutyönjohtajista löytyy FISEn kotisivuil-ta: www.fise.fi

OSALLISTUMISMAKSU650 euroa + alv. 22 %Hintaan sisältyy: Julkaisut ja tarjoilut

BETONIYHDISTYKSEN JÄSENETU:By:n henkilöjäsenet saavat kurssin osallis-tumismaksuun 20 %:n alennuksen kun mai-nitsevat siitä ilmoittautumisen yhteydessä.

MAJOITUS hotelli Meripuistossa, Espoo

ILMOITTAUTUMINEN 26.1.2005 mennessä.

KURSSEILLE ILMOITTAUTUMISET :

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti: [email protected]

BETO404 s52-53 BTkurssit 27.12.2004, 19:1453

54 betoni 4 200454

SBK-säätiö myöntää vuonna 2005 EinarKahelinin rahaston stipendejä betonira-kentamiseen liittyviin teknillisten kor-keakoulujen diplomi-, lisensiaatti- ja väi-töskirjatöihin sekä alan opinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoisellahakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemustenperusteella jaettavien stipendien määränja summat. Stipendien saajille ilmoitetaanpäätöksestä henkilökohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:

SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 381, 00131 Helsinki

SBK-säätiön hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betonira-kentamiseen paneutuvien nuorten toimin-taa. Tämä tarkoittaa mm. lisämahdolli-suuksia opinnäytestipendeihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysymäänyrityksiltä ja Betonikeskukselta betoni-sektorin opinnäytemahdollisuuksia ja ha-kemaan säätiöltä stipendejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 69623625 taipuh. (09) 696 2360.

Rahaston apurahoja voi hakea vapaamuo-toisilla hakemuksilla koko vuoden. Rahaston hoitokunta käsittelee tulevathakemukset noin kuukauden kuluessa siitäkun hakemus on vastaanotettu.

Apurahat on tarkoitettu betoniteknologianalaan kuuluvien tutkimustöiden ja matkojenapurahoiksi yksityisille henkilöille. Tasavah-voista hakijoista Betoniyhdistyksen jäsenetasetetaan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoitus eritel-tynä sekä muut haetut avustukset, lähete-tään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintäKerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”.

Apurahojen saajia informoidaan heti hoito-kunnan kokouksen jälkeen. Apurahat ovattarvittaessa välittömästi nostettavissa. Ha-kemuksia käsittelee Betoniyhdistyksen hal-lituksen asettama hoitokunta: Prof RalfLindberg puheenjohtajana, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn.tri. Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

by

Betoniyhdistyksellä on valmistumassa be-toniohjelmapaketti, joka tulee yhdistyksenkotisivuille sitä mukaan kun ohjelmienkäyttöliittymät valmistuvat, itse ohjelmatovat valmiina. Kaikki ohjelmat perustuvatuusissa betoninormeissa by50 esitettyihinkaavoihin ja ohjeisiin.

Ohjelmapaketti sisältää:1. Betoniperheohjelman (puristuslujuu-

den vaatimustenmukaisuuden osoit-taminen). Ohjelma on tarkoitettu be-tonin valmistajille.

2. F - ja P-lukujen laskentaohjelmat.Hankalan näköiset kaavat on saatettukäyttäjäystävälliseen muotoon. Oh-jelma on tarkoitettu betonin valmista-jille ja suunnittelijoille.

3. Uuden (ennen kuin perheohjelmaavoidaan alkaa käyttämään) reseptinalkutestauksen ohjelma. Ohjelma ontarkoitettu betonin valmistajille.

4. Betonirakenteen käyttöikä. Ohjelmal-la voi arvioida rakenteen käyttöiänkaikissa rasitusluokissa XC, XS, XD jaXF olevissa rakenteissa ja rakenne-osissa. Ohjelma on tarkoitettu beto-nin valmistajille ja suunnittelijoille.

5. Betonin suhteitusohjelma. Ohjelmaperustuu by 501:ssä olleeseen by 50pohjalta korjattuun ”Nykäsen mene-telmään”. Ohjelma on tarkoitettu be-tonin valmistajille.

6. Betonirakenteen kuivumisen arvioin-ti. Ohjelma perustuu Tarja Merikallionkehittämään menetelmään. Ohjelmaon tarkoitettu urakoitsijoille ja suun-nittelijoille.

Myös muut by 501 rompulla julkaistut van-hat ohjelmat viedään nyt nettiin.

Ensimmäiset ohjelmat tulevat kotisi-vuille www.betoniyhdistys.fi ennen vuo-denvaihdetta. Niiden käyttö on aluksi il-maista. Ilmaiskäytön aikana kerätään pa-lautetta ja kehitetään ohjelmia tarvittaes-sa. Ohjelmiin liittyen järjestetään myöskurssitusta koska ohjelmien käyttö eimyöskään ole täysin yksiselitteistä.

BETONIOHJELMAT

Betoni on ylivoimaisesti maailman enitenkäytetty rakennusmateriaali. Sitä on tut-kittu hyvin paljon - tietoutta ja osaamistaon olemassa. Teknisiltä ja ulkonäöllisiltäominaisuuksiltaan se on erinomainen ma-teriaali myös kuvanveisto- ja ympäristötai-teellisiin tarkoituksiin.

Toistaiseksi betonin käyttö on ollut mel-ko rajallista eikä esimerkiksi taiteilijakun-ta tunne riittävästi sen antamia mahdolli-suuksia luovaan työhön. Toisaalta teolli-suus tarvitsee uusia käyttötapoja ja myösbetonin imago kaipaa kohennusta. Beto-nitaidetapahtumassa saatetaan yhteentaiteilijoita ja alan osaajia kehittämään jahyödyntämään yhteistyötä ja osaamista.Tapahtuma juhlistaa omalta osaltaan Be-toniyhdistyksen 80-vuotisjuhlallisuuksia.

Tähän mennessä on tapahtuman suun-nitteluryhmä kokoontunut ja valinnut tapah-tumaan mukaan kahdeksan maamme eturi-vin kuvanveistäjää. Samanaikaisesti onneuvoteltu usean kaupungin kanssa pai-koista, joihin taiteilijat voivat suunnitellataideteoksen.

Kaupunkien kanssa tehtävällä sopimuk-sella kaupungit tilaavat 1-2 taiteilijaltaluonnoksen taideteokseksi suunniteltuunpaikkaan ja kaupungit voivat sitten lunastaaluonnosten pohjalta valitsemansa teokset.Tällä menettelyllä taiteilijat tutustuvat ma-teriaaliin ja tulevat saamaan teoksensanäyttävälle paikalle. Kaupungit saavat ete-vien taiteilijoiden kestäviä teoksia valitse-miinsa kohteisiin ja Betoniyhdistyksen tar-joamalla laadunvarmistuksella. Betonialasaa uusia innovaatioita ja sen pohjalta be-tonin käyttö uusia kohteita.

Projektin organisointiBetoniyhdistys tekee pääsääntöisesti so-pimukset kaupunkien, taiteilijoiden ja teol-lisuuden kanssa. Projektin vastuullisenajohtajana toimii Betoniyhdistyksen toimi-tusjohtaja Klaus Söderlund ja taiteellisenakuraattorina VTM Kari Poutasuo.

Suunnitteluryhmä järjesti maaliskuus-sa seminaarin Keravan taidemuseossa,jossa kukin kaupunki esitteli teosten koh-depaikat ja taiteilijat esittelivät omaa jul-kisten teosten tuotantoaan. Kymenlaak-son ammattikorkeakoulussa järjestettiin20.4.2004 taiteilijoille koulutustilaisuus,jossa maan parhaat asiantuntijat luennoi-

BETONITAIDE-TAPAHTUMA2004 - 2005.SILKKAA BETONIA

BETO404 s54-55 stipendit 27.12.2004, 19:2454

betoni 4 2004 55

.com

VBR04

Palkinto annetaan vuosittain suomalaistaarkkitehtuuria ja betonirakennustekniik-kaa hyvin edustavalle rakennuskohteelle.

Vuoden Betonirakenne on valittu vuo-desta 1970 lähtien.

Kilpailutuomariston jäsenet:Suomen ArkkitehtiliittoSuomen BetoniyhdistysRakennusinsinöörit ja -arkkitehditSuomen Rakennusinsinöörien LiittoRT BetoniteollisuusLehdistön edustaja

Julkistamistilaisuus:Perinteinen julkistamis- ja cocktail-tilaisuus pidetään 10. helmikuuta 2005Dipolissa, Espoossa uuden Betonipäivä-seminaarin yhteydessä.

Betonipäivän ohjelma löytyy Betonitiedonkotisivuilta:www.betoni.com

Lisätietoja: www.betoni.comtai Maritta Koivisto p. (09) 6962 3624 taiOlli Hämäläinen p. (09) 6962 3625.

BETONIPÄIVÄ - JAVUODEN 2004BETONIRAKENNE-SEMINAARI10.02.2005 DIPOLISSA

vat betonin ominaisuuksista ja käyttö-mahdollisuuksista.

Kun pääosa teoksista ja suunnitelmistaon valmiina, on tarkoitus tehdä julkaisu,jonka avulla halutaan herättää laajempaakiinnostusta betonin käyttöön taiteessa jarakennetun ympäristön osana. Projektiinliittyen järjestetään osallistuvissa kaupun-geissa lisäksi näyttelyitä.

TaiteilijatMukana taidetapahtuma -projektissaovat taiteilijat Martti Aiha, FedericoAssler, Marja Kanervo, Pertti Kukkonen,Kimmo Pyykkö, Vesa-Pekka Rannikko,Hannu Siren ja Veijo Ulmanen.

Kukin taiteilija tulee saamaan 3000euron kutsupalkkion luonnoksen tekemi-sestä. Veistoksen toteuttamisesta palk-kio taiteilijoille on 12 000 euroa. Taiteili-jat voivat suorittaa projektiin liittyviä ko-keiluja materiaalin kanssa Kymenlaak-son ammattikorkeakoulun betonilabora-toriossa. Teosten valmistamiseen tarvit-tavat muotit ja teosten valutyöt tekevätbetonitehtaat. Betoniyhdistyksen kotisi-vuille on tulossa linkki, josta osanottajatvoivat saada yhteistä tietoa tapahtumanetenemisestä ja asiantuntijavastauksiakysymyksiin.

AikatauluPääosa luonnoksista on tarkoitus saadavalmiiksi vuodenvaihteeseen 2004 - 2005mennessä. Pääosa teoksista on myös tar-koitus pystyttää kesän 2005 aikana.

Mukana olevat kaupungit ja taiteilijatEspoo

Tapiolan kulttuuriraitin varrella ole-van WeeGee -talon sisäänkäyntialue– Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen

HelsinkiTorpparinmäen puistikko– Kuvanveistäjä Vesa-Pekka Rannikko

KeravaNikkarin koulun pysäköintirakennuk-sen julkisivut ja lähiympäristö.– Kuvanveistäjä Hannu Siren

KotkaKotkan Keskuskadun lehmusbulevar-dille toteutumassa oleva veistos-puisto– Kuvanveistäjä Federico Assler(Chile) ja Kimmo Pyykkö

VantaaHakunilan keskustan laajentumisalueLahdenväylän molemmin puolin.– Taiteilijat Marja Kanervo ja MarttiAiha. He osallistuvat myös koko alu-een suunnitteluun

HyvinkääHyvinkään keskustan Jussinpuistoontuleva veistos.– Kuvanveistäjä Veijo Ulmanen

NäyttelytToteutettavien teosten luonnokset ja piir-rokset asetetaan näytteille Keravan Taide-museossa 4.2.2005 ja Kotkan kirjaston ti-loissa 9.6.2005.

Koko betonitaidetapahtuman budjetti vuo-sina 2004 - 2005 tulee olemaan n. 200 000euroa. Pääosan siitä kattavat mukana ole-vat kaupungit lunastuksillaan sekä Suo-men Betoniyhdistys sekä opetusministe-riö. Loppu katetaan eri yhteisöiltä haetta-villa avustuksilla.

1Kuvanveistäjä Vesa-Pekka Rannikko,“Aaumu”, betoniveistosmalli, 2004.

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

Kolme betonialan yhteisöä: Betonitieto Oy,Betoniyhdistys r.y. ja RT Betoniteollisuus -Betonikeskus ry sijaitsevat Unioninkatu14:n toisessa kerroksessa. Jokainen onajamassa omassa roolissaan ja yhteis-työssä betonirakentamisen asiaa.

Betonin mahdollisuuksista kertoo myössuunnittelijoille ja muille rakentamisenammattilaisille tarkoitettu tiloissa toimivabetonipintanäyttely, jossa esitellään mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsittelyta-poja. Näyttely on avoinna toimiston auki-oloaikoina 8.15 - 16.00 ja tarvittaessaesittelystä voi sopia etukäteen arkkitehtiMaritta Koiviston kanssa,puh. 09 - 6962 3624 [email protected]

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA-JA TUOTETIETOA

www.betoni.com -betonisivut palvelevatbetonista tietoa hakevia tahoja laajalti.Betoni.com -sivujen kehitys jatkuu. Kehit-tämisessä on erittäin tärkeänä lähtökohta-na palaute sivuihin tutustuneilta henkilöil-tä. Palautetta todella toivomme! Mitä tie-toa toivot betoni.com:sta löytyvän? Kerroehdotuksesi ja asiasi suoraan sähköpostit-se [email protected] tai kotisi-vuille sivukartan vieressä olevan Palaute-painikkeen kautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoiten Si-vukartta -painikkeen kautta. Siitä aukeaakerralla sivujen eri otsikot ja osiot. Valmis-tajatiedot löytyvät bannerista sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilastot.

Ja verkkosivujemme Keskustelupalstaodottaa aktiivista mielipiteenvaihtoa!

1

BETO404 s54-55 stipendit 27.12.2004, 19:2455

56 betoni 4 2004

BETONI-LEHTIEN SISÄLTÖ 2004

betoni 1 2004PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Rakennusneuvos Hannu Martikainen

LLEIDAN YLIOPISTON KIRJASTO JA KULTTUURIKESKUS 10– VUODEN 2003 BETONIRAKENNEArkkitehti Maritta Koivisto

HELSINGIN YLIOPISTO – OPPIMISKESKUS ALEKSANDRIA, 18FABIANINKATU 28VUODEN 2003 BETONIRAKENNE KUNNIAMAININTAArkkitehti Aki Davidsson

KARHULAN MOOTTORITIEN TUKIMUURIEN KORJAUS 24– VUODEN 2003 BETONIRAKENNE KUNNIAMAININTAArkkitehti Maritta Koivisto

KARHULAN MOOTTORITIEN TUKIMUURIEN KORJAUS 26ITSETIIVISTYVÄLLÄ BETONILLADipl.ins. Mirva Kinnunen, rak.ins. Karri Knaapinen,dipl.ins. Jorma Lampinen, tekn.tri Seppo Matala

OPAS ITSETIIVISTYVÄN BETONIN KÄYTTÖÖN 30Dipl.ins. Vesa Anttila

ITSENÄISYYDEN ORNAMENTIT EILEN JA TÄNÄÄN – 34CHANDIGARH, DACCAArkkitehti Arvi Ilonen

EKOTEHOKAS KAUPUNKITALO 2003 – SOINTUTIE 2 PILOTTIKOHTEENA 40Toimittaja Sirkka Saarinen, arkkitehti Kristiina Hannunkari

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJELMISTO 46OSANA TEKLA STRUCTURES - TUOTETTADipl.ins. Lassi Lifländer

BY50 – BETONINORMIT UUDISTUVAT 50Dipl.ins. Klaus Söderlund

BETONIRAKENTAMISEN TUOTTEIDEN CE-MERKINTÄ 52Dipl.ins. Tauno Hietanen

HENKILÖKUVASSA SEPPO MATALA 56Toimittaja Sirkka Saarinen



betoni 2 2004PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Dipl.ins. Petri Janhunen

AXEL SCHULTES – MUOVAA BETONISTA MIELEENPAINUVIA TILOJA 10Arkkitehti Tarja Nurmi

KAMPIN KESKUS – SUOMEN SUURIN RAKENNUSTYÖMAA 17Toimittaja Arto Rautiainen

KAMPIN BETONIRAKENTEET – SÄILYVYYS JA KÄYTTÖIKÄMITOITUS 19Dipl.ins. Teuvo Meriläinen

KAMPIN KESKUKSEN LOUHINTATYÖT 23Dipl.ins. Jannis Mikkola

EDUSKUNTATALON LISÄRAKENNUS 25Arkkitehti Maritta Koivisto, dipl.ins. Pekka Vuorinen

PUHDASVALUPINNAT – KUINKA VÄLTTÄÄ BETONIPINTOJEN VIRHEET 31Dipl.ins. Seppo Petrow, dipl.ins. Petri Mannonen

TILA AJATUKSILLE 36– OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON BETONITYÖ 2004Tekn.tri Anna Kronlöf, arkkitehti Kimmo Lintula

QMAX PUTKILLA TEHOA JÄTEVEDEN KULJETUKSEEN 40Dipl. ins. Mika Tulimaa

VALOKAAPELI SEURAA BETONIRAKENTEEN KUNTOA 44KOKO ELINKAAREN AJANFil.lis. Marja Englund, dipl. ins. Ari Ipatti

MAATALOUDEN BETONIRAKENTAMINEN 48Dipl. ins. Arto Suikka

EUROCODE-STANDARDIT TULEVAT 52Dipl. ins. Matti J. Virtanen

HENKILÖKUVASSA OLLI KORANDER 56Toimittaja Sirkka Saarinen



betoni 3 2004PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Arkkitehti Maritta Koivisto

PELKKÄÄ ULOKETTA 10Arkkitehti Tarja Nurmi

BETONINEN MÖHKÖFANTTI 16Arkkitehti Tarja Nurmi

RUUTUKAAVAA, RAUSKUJA JA VALAITA 22– EERO SAARISEN ARKKITEHTUURIA YHDYSVALLOISSAArkkitehti Kaisu Taskinen

PORVOON ALEKSANTERINKADUN SILTA 30Dipl.ins. Pekka Vuorinen

VILLASAAREN ASUINALUE, HELSINKI 38Arkkitehti Petri Rouhiainen

GRAAFINEN BETONI – UUSI JULKISIVUVAIHTOEHTO 42Toim.joht. Harri Lanning

2 20041 2004

BETO404 s56-57 sisällöt 27.12.2004, 19:2356

betoni 4 2004 57

BETONINYHTEYSTIEDOT

PL 11 ( Unioninkatu 14, 2.krs )00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti Maritta Koivisto(09) 69623624, 040 9003577

Kustannustoimittaja Sami Hotanen(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 3626

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

betoni 4 2004PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 7Toim.joht. Olli Hämäläinen

HARTWALLIN LAHDEN TOIMIPISTEEN YMPÄRISTÖ 8– VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2004Arkkitehti Maritta Koivisto

THE MUSEU DE ARTE CONTEMPORANEA IN NITEROI, BRASILIA 14Arkkitehti Esa Niva

HÄMEENLINNAN UUSI KÄVELYKATU VALMISTUI 22Arkkitehti Tuula Hellstén

VUOSAAREN SATAMAN MELUSEINÄ 28Dipl.ins. Petri Mannonen

HIRVISILTA LOHJANHARJUN MOOTTORITIELLE 32Dipl.ins. Petri Mannonen

BETONIRAKENTEIDEN KÄYTTÖIKÄSUUNNITTELU 36Tekn.tri Jouni Punkki

BETONIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYDEN PARANTAMINEN 42JA PITKÄN KÄYTTÖIÄN VARMISTAMINENPh.D. Erika Holt, tekn.tri Heikki Kukko, tekn.tri Andrzej Cwirzen, prof. Vesa Penttala

HENKILÖKUVASSA HEIKKI HELIMÄKI 48Toimittaja Sirkka Saarinen



BETONI-LEHTIEN SISÄLTÖ 2004 57

KIINTEISTÖ OY PACIUKSENKATU 21, HELSINKI 48Arkkitehti Maritta Koivisto

HELSINGIN YLIOPISTO, EXACTUM, HELSINKI 50Arkkitehti Riitta Id

ASUNTO OY HORISONTTI, HELSINKI 52Arkkitehti Tapani Lehtinen

UNIONINKATU 14:N JULKISIVUREMONTIN PÄÄSYYNÄ 54ILMANVAIHDON TARPEETToimittaja Sirkka Saarinen

EUROCODE-STANDARDIEN KÄYTTÖÖNOTTO 60Dipl.ins. Matti J. Virtanen

HENKILÖKUVASSA KIRSTI SIVÉN 64Toimittaja Sirkka Saarinen



3 2004JULKISIVUT JA YMPÄRISTÖ

4 2004

.com

BETO404 s56-57 sisällöt 27.12.2004, 19:2557

58 betoni 4 2004

Tammet Oy, Pälkäne • puh 0201 450 201 • fax 0201 450 [email protected] • www.tammet.fi

hitsatut verkot • levyverkot • työmaa-aidat • portit • sideverkot• harjateräkset • hitsatut raudoitteet • muut raudoitteet

• raudoitusverkot • työteräkset • geolujitteet • meluesteet

ILMOITTAJALUETTELO4 2004

Ilmoittaja: sivu

Bestset Oy IV kansi

Contesta Oy 3

Finnsementti Oy II kansi

Forssan Kirjapaino Oy 4

Lakan Betoni Oy 5

Lohja Rudus Oy III kansi

Morenia Oy 2

Pielisen Betoni Oy 3

Pintos Oy 3

Suomen IP-Tekniikka Oy 5

Tammet Oy 58

Teräs Peikko Oy 5

OULUN 2005ASUNTOMESSUTALOSOLIDUS

Kivitalon suosio kasvaaPientalorakentamisessa kivitalon suosioon vahvassa nousussa. Palamaton, laho-amaton ja kestävä kivitalo on yhä useam-man suomalaisen haave. Kivitalo merkit-see useimmille turvallisuutta, kestävyyttä,vähäistä huollon tarvetta, korkeata laatuaja yksilöllisyyttä – kotia, joka rakennetaankerran elämässä ja jossa voi elää ja asuapitkälle tulevaisuuteen. Eristetyistä kevyt-soraharkoista, ns. lämpöharkoista raken-nettu kivitalo on lisäksi energiataloudelli-sesti järkevä ratkaisu – Lämmin Kivitalo.

Helposti kevytsoraharkoistaKevytsoraharkot antavat suunnittelijallemahdollisuuden toteuttaa vapaammin eri-laisia muotoja tilaratkaisuja, jotka muilla

rakennustavoilla voisivat olla hankalia jakalliita. Kevytsoraharkoista rakentaminenon helppoa ja nopeaa, eikä muuraajan-kaan välttämättä tarvitse olla erikoisam-mattilainen. Pinnoitusta vaille valmis ul-koseinä valmistuu kertamuurauksella.

Kevytsoraharkkojen lämmöneristysomi-naisuudet, rakenteellinen lujuus ja harkko-jen keveys työmaalla ovat selviä etujapientalojen perustusratkaisuja valittaessa.Yli puolet pientalojen perustuksista raken-netaankin jo kevytsoraharkoista.

www.kevytsoraharkko.fiEri puolilla Suomea toimivat, kevytsora-harkkoja valmistavat yritykset ovat yhdes-sä avanneet kevytsoraharkoista ja harkko-rakentamisesta tietoa antavat kotisivutosoitteessa www.kevytsoraharkko.fi.

Yritykset valmistavat standardin mu-kaisia perusharkkoja, sekä tehdaskohtai-sesti monipuolisen valikoiman tuotteita,joille yleensä on haettu tyyppihyväksyntä.Sivuilta saa tietoa kevytsoraharkkojenvalmistajista ja yrityskohtaisesti valmis-tettavista tuotteista.

Sivuilta saa tietoa myös rakennuksensuunnitteluun ja harkkojen valintaan vaikut-tavista tekijöistä sekä matalaenergiahark-kotalon rakentamisesta. Kevytsoraharkko-talon rakentaminen anturan ja kellarin muu-raamisesta väli- ja ulkoseinien pintakäsit-telyihin käydään sivuilla läpi vaihe vaiheel-ta rakenne-esimerkein, ohjein ja kuvin.

Myös kevytsoraharkkojen käytöstä pi-han rakenteisiin sivuilta löytyy vinkkejä jaohjeita.

Aineistopankista niin pientalorakentajakuin urakoitsija voi tulostaa tarvitsemiaanohjeita ja esitteitä. Mm. matalaenergiara-kentamisen suunnitteluohjeet, ratkaisu-mallit ym. ohjeistot ovat tulostettavissa jaladattavissa sivuilta.

Kevytsoraharkkojen valmistajat:Abetoni OyHB-Betoniteollisuus OyKouvolan Betoni OyLakan Betoni OyLujabetoni OyOptiroc Oy AbRakennusbetoni- ja Elementti OyReikäbetoni OyLemminkäinen Oyj Tampereen betonituote-tehdasTermoharkko Oy

WWW.KEVYTSORAHARKKO.FIPIENTALORAKENTAMISEN UUSINTIETOPANKKI

RAIKKAASTI KIVESTÄ

Oulun asuntomessujen pientalokohdeSolidus edustaa modernia, korkealaa-tuista kivitaloarkkitehtuuria ja betonira-kentamista. Vahvat, selkeät linjat, jännit-tävät yksityiskohdat ja pehmeät luonnon-materiaalit luovat kohteeseen harmoni-sen, kodikkaan ilmapiirin.

Solidus on toteutettu moderneista beto-nielementeistä. Julkisivut ovat valkobeto-nia ja väli- sekä yläpohjat ontelolaattaa.Betonia on käytetty omintakeisesti sisus-tuksessa sekä piharakentamisessa. Soli-duksen sisääntuloaulan suuri seinäpinta onvalmistettu näyttävästä graafisesta beto-nista. Pihalla, lähellä saunan ulko-ovea, onbetonista valmistettu "avanto" eli kylmäve-siuima-allas ympärivuotiseen käyttöön.

Lisätietoja: www.solidus.fi

.com

BETO404 s58-59 yht.tiedot 27.12.2004, 19:2658

Documents

Betoni 4 2004