Bioenergia-alan liiketoiminnan kehittämis- ja hanketarpeet - Lappi, … · 2017-08-30 · Perinteisesti sahoja on tarkasteltu ainespuun jalostajana eikä niinkään bioenergia-alan

Bioenergia-alan liiketoiminnan kehittämis- ja hanketarpeet - Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Kyselyraportti

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan bioenergiahankekartoitus

2 (44)

Kyselyraportti 2017

Tämä raportti ja sen esittelemä kysely toteutettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman

2014–2020 rahoittaman hankkeen Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan bioenergiahankekartoitus puitteissa.

Hankkeen toteutti Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue (tekstissä Metsäkeskus). Lisätietoja

kyselystä, raportista ja hankkeesta antaa projektipäällikkö

Toimittanut Tanja Lepistö, projektipäällikkö

Julkaistu verkossa 29.8.2017

Kannen kuva Tanja Lepistö

ISBN 978-952-283-051-7


3 (44)

Kyselyraportti 2017

Sisällys

Saatteeksi ....................................................................................................................................................................... 4

1 Yhteenveto ........................................................................................................................................................... 6

2 Kyselyyn osallistuneet toimijat ...................................................................................................................... 9

3 Yritysten tyytyväisyys liiketoiminnan kysyntään ja kannattavuuteen............................................ 11

4 Yritysten tavoite markkina-aseman tai liiketoiminnan osalta seuraavan viiden vuoden

aikana ................................................................................................................................................................... 13

5 Yritykselle kiinnostavat kumppanit verkostoitumiseen ...................................................................... 15

6 Ulkomaiden merkitys alan yritysten liiketoiminnassa .......................................................................... 17

7 Yritysten näkemys oman liiketoiminnan kehittämistarpeista ............................................................ 20

7.1 Kokonaiskuva .................................................................................................................................................... 20

7.2 Energiayhtiöt ja lämpöyrittäjät ................................................................................................................... 24

7.3 Energiapuun ostajat ja jalostajat sekä metsäkoneyrittäjät ............................................................... 26

8 Yrityksille mieleinen tapa kehittää omaa toimintaa .............................................................................. 28

9 Yrityksen kiinnostus osallistua hankkeisiin .............................................................................................. 30

10 Mieleinen tapa osallistua hanketoimintaan ............................................................................................. 31

11 Ehdotukset Metsäkeskuksen keräämän yksityismetsien metsävaratiedon hyödyntämiseksi 37

12 Minkälainen muu uusi (julkinen) tieto tai palvelu edistäisi bioenergialiiketoimintaa? ............... 41

13 Palaute kyselystä ja muita ajatuksia aihepiiristä .................................................................................... 44


4 (44)

Kyselyraportti 2017

Saatteeksi

Tämä on raportti kyselystä, joka tehtiin kevättalvella 2017 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan bioenergia-

alan toimijoille sekä valtakunnallisesti laitevalmistajille.

Perinteisesti sahoja on tarkasteltu ainespuun jalostajana eikä niinkään bioenergia-alan toimijana. Tä-

hän kyselyyn sahat haluttiin ehdottomasti ottaa mukaan. Metsäbioenergiaa lähestyttiin pitkään pien-

puun korjuun kysymyksenä. Kiertotalous- ja resurssiviisausajattelun vahvistuttua pidetään tärkeänä

tarkastella puun eri käyttömuotojen suunnittelua kokonaisuutena. On myös ilmeistä, että sahaavan

teollisuuden markkinatilanne vaikuttaa sekä muiden puutavaralajien että sahauksen sivuvirtana tule-

van bioenergiajakeen tarjontaan ja näin ollen myös pienpuun kysyntään energiajakeena.

Kysely lähetettiin sähköpostilla 479:lle vastaanottajalle. Vastaanottajat poimittiin Metsäkeskuksen

asiakasrekisteristä. Laitevalmistajien osalta vastaanottajien listaa täydennettiin Bioenergia-lehden

yritysluetteloihin ilmoitetuilla yrityksillä. Saatteessa pyydettiin vastaanottajaa välittämään kysely tar-

vittaessa sopivammalle henkilölle organisaatiossa. Suorien sähköpostien ohella kyselystä tiedotettiin

@puuenergia-twittertilillä, Facebookissa Energiatehokkuudesta kilpailukykyä -sivulla ja sähköposteis-

sa oltaessa yhteydessä alan toimijoiden kanssa suorien vastauslinkkien lähettämisen jälkeen. Lisäksi

kyselystä kerrottiin hankkeen projektipäällikön blogikirjoituksessa metsäkeskus.fi-sivuilla sekä hank-

keen nettisivuilla. Kyselystä lähetettiin muutamia kertoja muistutusviestejä vastaanottajille, jotka ei-

vät olleet siihen mennessä vastanneet.

Yhteensä kyselyyn vastasi 73 henkilöä. Näistä 61 edusti liiketoimintaa harjoittavia tahoja. Loput vas-

taajat olivat kehittäjiä, asiantuntijoita ja tutkijoita. Joukossa oli myös vastaajia, jotka profiloivat itsensä

sekä jollekin liiketoiminnan sektorille että esimerkiksi kehittäjäksi.

Kyselyn alussa valittiin toimintaa parhaiten kuvaava toimiala ja tarvittaessa useampi. Näin ollen saman

vastaajan vastaus voi esiintyä useamman toimialan vastauksissa ja pylväiden yhteenlaskettu määrä voi

ylittää 73. Tulokset esitetään kuvaajissa prosenttiosuuksina vastanneista, jotta eri vastaajaryhmät

ovat toisiinsa nähden vertailukelpoisia. Vastauspylväs edustaa osuutta toimialan vastaajista, joille

vaihtoehto on kuvaava. Poikkeuksena tästä on kuva, jossa osoitetaan toimialaa edustaneiden vastaaji-

en lukumäärä.


5 (44)

Kyselyraportti 2017

Kuvia on tulkittu siten, että jos toimialalla jonkin vastauksen on valinnut 50 prosenttia tai enemmän

vastaajista, viestii se kyseisen vastauksen trendinomaista tärkeyttä kyseisen alan yrityksille.

Useat kysymykset sisälsivät avoimien vastausten mahdollisuuden. Vastaukset esitetään kuvaajien

jälkeen. Avoimia vastauksia on yhdistelty samankaltaisten vastausten osalta.

Raportti sisältää myös pohdintaa, mitä vastaukset kertovat kustakin alasta. Vastaajien valitsemia vaih-

toehtoja ja antamia avoimia vastauksia on heijasteltu pohdinnoissa keskusteluihin, joita hankkeen ai-

kana on käyty toimijoiden kanssa henkilökohtaisissa keskusteluissa tai työpajoissa. Lisäksi näkemyksiä

raportin tueksi on kertynyt hanketta edeltäneeltä ajalta, jolloin raportin laatija toteutti Metsäkeskuk-

sen yritysohjelmaa Lapissa.

Kyselyn laatimisvaiheessa tehtiin valinta, että kysytään kattavasti asioita silläkin riskillä, että kyselyn laa-

juus aiheuttaa torjuntaa vastaajassa. Vaihtoehto olisi ollut kompakti, muutaman kysymyksen kysely. Toteu-

tusvaiheessa valittiin lopulta linja, että kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata. Tätä mahdollisuutta vas-

taajat myös käyttivät. Toisin sanoen kaikissa kuvaajissa N ei ole maksimimäärä vastaajia.

Osa kysymyksistä oli suunnattu selkeästi oman yritystoiminnan tilanteen tarkasteluun ja osa kysy-

myksistä käsitteli yleistä toimialan kehittämistä. Vastaajat, jotka ilmoittivat olevansa tutkijoita, kehit-

täjiä tai asiantuntijoita, ohjautuivat kyselyn loppuun vastaamaan toimialan kehittämistä koskeviin ky-

symyksiin.

Raportti rakentuu siten, että aluksi esitellään omaa liiketoimintaa tarkastelevat kysymykset, jolloin

kaikki vastaukset ovat liiketoimintaa harjoittavien toimijoiden vastauksia. Luvusta kymmenen alkaen

raportti käsittelee alan yleistä kehittämistä ja siitä eteenpäin vastauksissa on yhdistetty yritysten vas-

taukset tutkijoiden, kehittäjien ja asiantuntijoiden antamat vastaukset.

Raportin kuvat ovat Metsäkeskuksen kuva-arkistosta. Kuvissa esiintyvät henkilöt tai yritykset eivät

siten liity välittömästi raportissa annettuihin vastauksiin.


6 (44)

Kyselyraportti 2017

1 Yhteenveto

Yrityksillä on korkea valmius yritysyhteistyöhön. Jokaisella toimialalla yritysyhteistyö oli vähintään

puolelle vastaajista yksi valituista liiketoiminnan kehittämiskohteista. Energiayhtiöistä jopa 80 % vas-

taajista valitsi sen kehittämiskohteeksi. Tosin kysymyksenasettelu oli sellainen, että vastauksista ei voi

päätellä tarkoittavatko vastaajat yhteistyöllä tavanomaista yritysten välistä asiakassuhdetta (B2B),

jolloin yhteistyö on samalla perinteistä asiakassuhteen hoitoa. Vai onko yrityksillä halukkuus kehittää

omaa liiketoimintaa erilaisten verkostoitumis- ja yhteisliiketoimintamallien avulla.

Yritysyhteistyön lisäksi alalla kyselyssä nousi yleisenä trendinä tärkeäksi olemassa olevien ja uusien

tuotteiden sekä palvelujen kehittäminen. Joitakin huomattavia toimialakohtaisia eroja löytyi myös.

Esimerkiksi kaikki energiayhtiöt valitsivat prosessin tehostamisen tärkeimmäksi liiketoiminnan kehit-

tämisessä. Toiset toimialat eivät pitäneet sitä tärkeänä. Ulkomaat liiketoiminnassa eivät olleet tärkeitä

muille kuin laitevalmistajille ja sahoille, joilla vientitavoitteet painottunevat sahatavaran myyntiin.

Oman osaamisen lisääminen ei ollut tärkeää muille kuin sahoille. Tulos oli kiinnostava siksi, että lähes

jokaisessa henkilökohtaisessa kohtaamisessa hankkeen aikana ja sitä edeltäneessä yritysneuvonnassa

koneyrittäjät ovat nostaneet pinnalle oman henkilöjohtamisen kehittämisen tarpeen.

Kyselyn kysymyksissä ei painotettu digitaalisuuden merkitystä yrityksille. Siihen viitattiin vain yhtenä

vaihtoehtona liiketoiminnan kehittämisessä; yritys saattoi valita digimarkkinoihin panostamisen liike-

toiminnan kehittämiseksi. Yritykset eivät pitäneet sitä tärkeänä sahoja lukuun ottamatta. Avoimissa

vastauksissa digitalisaation hyödyntäminen nousi vain yhdessä kommentissa.

On ilmeistä, että digitaalisuus tulee muuttamaan kaikkea liiketoimintaa nopeassa syklissä jo

lähivuosina. Sähköiset palvelut, prosessit ja tuotteet tulevat muuttamaan myös bioenergiatoimialaa.

Kaikilla aloilla digitaalisuus muovaa vähintään markkinointia, asiakashankintaa sekä yritysten kiintei-

den kulujen hallintaa. Joillakin bioenergian aloilla voidaan saada aikaan jopa uusia palvelutuotteita ja

siten muuttaa tulonmuodostuksen rakennetta. Tämän murroksen merkitys on noussut vahvasti esiin

erityisesti kyselyn jälkeen toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja paneutuessa digitaalisuuden

mahdollisuuksiin yrityksen liiketoiminnassa. On ymmärrettävää, että yritysten huomio toiminnan ke-

hittämisessä on vakiintuneissa ja itselle tutuissa toiminnoissa. Ehkä yksi tärkeistä kehittämistoimijoi-


7 (44)

Kyselyraportti 2017

den tehtävistä, jossa ne voivat hyödyttää yrityksiä, on yritysten toimintaan vaikuttavien murrosten

tunnistaminen ajoissa ja hyödyllisten uusien toimintamallien jalkauttamisessa yritysten käyttöön.

Alalla on selvästi kehittämishaluja. Myös avoimien vastausten runsas määrä viestii siitä, että tarpeita

on mietitty ja kyselyn täyttämiseen on panostettu. Hankkeilla koetaan olevan hyödyllinen lokero alan

kehittämisessä, mutta niillä halutaan päästävän aiempaa konkreettisempiin tuloksiin yrityksen liike-

toiminnan kannalta. Näiltä osin tämän ohjelmakauden 2014–2020 linjaukset esimerkiksi EU-

hankevaroissa ovat myönteisiä. Tämän kyselyn ja sen toteuttaneen Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan bio-

energiahankekartoituksen tavoitteena oli saada suunnattua lähivuosien hankesuunnittelua yritysten

toivomaan suuntaan. Saada luotua keskusteluyhteys yrityksiin ja hahmotettua siellä ilmenevät oikeat

tarpeet, jotka toimivat alueen hankevalmisteluiden pohjana.

Yrityksissä halutaan osallistua hankkeisiin, niiden ei haluta jäävän etäälle yritysten tarpeista, mutta

niiden suunnitteluun osallistumiseen ei yrityksillä ole resursseja. Vastauksista käy myös ilmi, että yri-

tykset eivät tunnista kehittämishankkeita mahdollisuutena linkittää tutkimusta tai kehitystyötä osaksi

oman yrityksen kehittämistä. Tähän on syytä hankevalmistelijoiden kiinnittää huomiota; minkälaisia

toimenpiteitä tulisi tehdä tutkimus. ja kehityshankkeissa, jotta ne olisi samaan aikaan yrityksille hyötyä

antavia ja rahoittajalle hyväksyttäviä toimenpiteitä yleishankkeissa.

Tämän kyselyn yksi tärkeä merkitys on siinä, että sen avulla luotiin yhteys useisiin sellaisiin yrityksiin,

joiden kanssa Metsäkeskus ei ole tehnyt aktiivista yhteistyötä. Kyselyn tuomaa kontaktia tulee ylläpi-

tää myös hankkeen jälkeenkin, jotta vastaamalla kehittämistoiminnassa yhteistyön halukkuutta osoit-

taneet yritykset tulevat saamaan näkemyksiään esille.

Nykyinen tietoyhteiskunta on pullollaan kyselyitä emmekä saavuttaneet kyselylle asetettua vastaus-

prosenttia. Pohdittiin, että sähköpostilla lähestyttäessä ei kysely tule riittävän näkyväksi. Saadakseen

hyvän peiton tulisi olla resursseja henkilökohtaiseen yrittäjien lähestymiseen.

Myös kyselyjen laajuus on aina kompromissi laajan tiedonhankinnan ja vastaushalukkuuden välillä.

Vaikka tämän kyselyn vastausaste jäi reiluun 15 prosenttiin, saatiin siinä kuitenkin punnittua pohdin-

taa, jota täydennettiin aktiivisesti vapaan sanan kentissä. Koska kyselyssä kysyttiin vastaajalle yhteys-

tiedot, voidaan heidän kanssaan jatkaa kehittämiskeskusteluja ja yritystarpeiden täsmentämistä myös

tämän hankkeen jälkeen.


8 (44)

Kyselyraportti 2017

Metsäkeskus jatkaa elinkeinojen edistämistoimintaa biotalouden saralla tämän kyselyn ja tämän

hankkeen jälkeenkin. Kyselyn ja muun hanketyön ohella on jo käynnistetty useita erilaisten hankkei-

den valmisteluja, joissa aiempaan verrattuna korostuu yritystarpeista lähtevä sisältösuunnittelu. Ra-

portin tuloksista viestitään myös aktiivisesti sekä oman organisaation että muille Lapin ja Pohjois-

Pohjanmaan elinkeinokehittäjille, jotta yritysten näkemä vaiva kehittämistarpeiden pohtimiseksi tulisi

hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

Bioenergialiiketoiminnan alkulähteillä. Kuva: Tanja Lepistö


9 (44)

Kyselyraportti 2017

2 Kyselyyn osallistuneet toimijat

Kyselyyn vastasi yhteensä 73 henkilöä. Koska vastaaja sai valita yhden tai useamman edustamaansa

organisaatiota parhaiten kuvaavan toimialan, on pylväistä yhteenlaskettu vastaajien määrä enemmän

kuin 73. Vastaajien jakauma toimialoittain ilmenee oheisesta kuvasta.

Joiltakin toimialoilta vastaajien määrä on harmillisen vähäinen. Toisaalta tulee huomata, että eri toimi-

aloja edustavia yrityksiä on hyvin erilaisia määriä. Esimerkiksi koneyrittäjien ja metsäpalveluyrittäjien

lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin vaikkapa sahojen lukumäärä.

Samalla kun tulee olla kriittinen hakiessa alaa kuvaavaa trendiä kolmen tai viiden vastaajan perusteel-

la, on syytä huomata, että kyselyyn vastanneet yritykset ovat todella miettineet omaa ja alan kehittä-

mistarvetta. Siten nämä vähäisetkin vastausmäärät antavat kehittäjille ja rahoittajille punnittuja nä-

kemyksiä alan kehittämistarpeista. Näin ollen kyselyä voi hyödyntää jatkossa vähintään hyvänä kes-

kustelusyötteenä, jos haluaa syventyä yrityskohtaisesti alan kehittämistarpeiden esiin nostamiseksi.

02468

10121416

Vastaajien määrä toimialoittain (kpl)

Kaikista vastanneista Lappia edustaa 28 ja Pohjois-Pohjanmaata myös 28. Muista maakunnista vastaa-

jia oli 16 sekä yksi ulkomailta. Muiden maakuntien vastaajat edustivat Keski-Pohjanmaata (4),


10 (44)

Kyselyraportti 2017

Uusimaata (3), Keski-Suomea (3). Lisäksi yksittäiset vastaukset tulivat myös Etelä-Savosta, Päijät-

Hämeestä, Kanta-Hämeestä, Varsinais-Suomesta sekä Kainuusta. Vaikka vain laitevalmistajille lähe-

tettiin sähköpostikutsuja myös hankkeen maakuntien ulkopuolelle, on muiden maakuntien edustajien

joukossa myös muiden toimialojen edustajia.

Annetuissa toimialavaihtoehdoissa ei ole omana vaihtoehtona metsänhoitoyhdistyksiä. Metsänhoi-

toyhdistysten edustajat ovat valinneet kukin itse parhaiten toimintaansa kuvaavan toimialan.

Vastanneet edustavat pääosin vakiintunutta toimijaa alalla. Vastanneista 34 kertoi edustamansa orga-

nisaation olleen alalla yli 15 vuotta, 12 toimijaa 10–15 vuotta ja 5–10 vuotta oli alalla toiminut 17 vas-

taajan edustama taho. Vähän aikaa, enintään viisi vuotta, alalla toimineita oli vastaajien joukossa 10, ja

näistä neljä toiminut alle vuoden. Hankkeessa tehtävässä tarkemmassa analyysissä ja vuorovaikutuk-

sessa yritysten kanssa on kiinnostavaa vertailla miten toimialakohtaiset kehittämistarpeet vaihtelevat

yritysten iän suhteessa.

Kenttäpalaveri Mustikkamaan terminaalilla. Kuva: Tanja Lepistö


11 (44)

Kyselyraportti 2017

3 Yritysten tyytyväisyys liiketoiminnan kysyntään ja

kannattavuuteen

Yrityksiltä kysyttiin erillisissä kysymyksissä tyytyväisyyttä oman liiketoiminnan kysyntään ja kannat-

tavuuteen. Vastaaja saattoi valita molemmissa kysymyksissä kyllä, ei tai jättää vastaamatta.

Polttopuuyrittäjät ovat ainoa ryhmä, jossa valtaosa vastaajista oli huomattavan tyytyväisiä kysyntään

(71 %), mutta hekään eivät olleet tyytyväisiä kannattavuuteen (29 %). Polttopuumarkkinoilla tiedetään

olevan paljon harmaata taloutta, mikä on muovannut kuluttajien hintakäsitystä ja luo painetta yritys-

mäisesti toimivien yrittäjien hinnoitteluun.

Metsäkoneyrittäjillä oli suurempi tyytyväisyys kysyntään kuin kannattavuuteen, mutta molemmat

olivat alhaisella tasolla.

Kannattavuuteen ollaan parhaiten tyytyväisiä energiantuotannon alalla. 60 prosenttia energiayhtiöis-

tä ja 40 prosenttia lämpöyrittäjistä on tyytyväisiä kannattavuuteen. Tyytyväisyys kysyntään on vähäi-

sempää, lämpöyrittäjistä kukaan ei vastannut olevansa tyytyväinen kysyntään.


12 (44)

Kyselyraportti 2017

Energiantuottajien muita toimialoja korkeampi tyytyväisyys voi selittyä toimialan lämmön osalta mo-

nopoliluonteisesta markkina-asemasta ja tuotteen kriittisyydestä asiakkaalle. Hinnoittelun korotus-

paineet on helpompi toteuttaa kuin laajasti kilpaillulla toimialalla.

Maalämpö lienee pienentänyt monilla alueilla olemassa ollutta asiakaskuntaa. Kiinnostavaa on, ovatko

erilaiset hybridiratkaisujen, kuten aurinkopaneelien nähty energiatuottajan mielessä vaihtoehtona

kysynnän lisäämiseksi.

Sahoista yksikään ei vastannut olevansa tyytyväinen kysyntään tai kannattavuuteen. Toisaalta vain 67

prosenttia vastaajista valitsi molemmissa kysymyksissä, että ei ole tyytyväinen yrityksen kysynnän tai

kannattavuuden nykytilaan.

Kaikkiaan tyytyväisyyttä kysyntään tai kannattavuuteen ei ainakaan hehkuteta millään kysytyllä

toimialalla.

Erään lämpölaitoksen ratkaisu

polttoainevaraston täyttöön.

Kuva: Risto Mulari


13 (44)

Kyselyraportti 2017

4 Yritysten tavoite markkina-aseman tai liiketoiminnan osalta

seuraavan viiden vuoden aikana

Yritykset valitsivat kysymyksessä parhaiten omaa tilannetta kuvaavan vaihtoehdon. Oli myös mahdol-

lista valita vaihtoehto muu, ja avata vaihtoehtoa sanallisesti.

Avoimet vastaukset: Muuta, mitä? Pienentää liiketoimintaa, tulla toimeen, hakea muuta kannattavaa

liiketoimintaa, lisätä uusiutuvan energian lisäkäyttöä ja saada biojalostukseen liittyviä investointeja

Koillismaalle.

Pääosa vastaajista tavoittelee oman markkina-aseman tai liikevaihdon kasvattamista seuraavan viiden

vuoden aikana nykytilaan verrattuna. Tästä poikkeuksena ovat lämpöyrittäjät, metsäkoneyrittäjät ja

polttopuuyrittäjät.


14 (44)

Kyselyraportti 2017

Lämpöyrittäjillä suosituin tulevaisuuskuva on yrityksen myynti/sukupolvenvaihdos. Lämpöyrittäjyy-

den kasvuhaluja voinee selittää muutama seikka. Liiketoiminta on paikkasidonnaista ja päivystystä

tarvitsevaa. Kannattavalla toiminnalla on kohtuullinen rajaetäisyys, mitä etäämmälle ei ole houkutte-

levaa laajentua. Toisaalta, jos lämpöyrittäjä tuottaa itse hakepolttoaineen, säätelee korjuuketjujen

käyttöaste kannattavuutta. Seuraavalle korjuuketjulle kasvaminen vaatisi sitten huomattavaa laajen-

tamista. Lämpöyrittäjän liiketoiminnalle ominaista ovat myös pitkät sopimukset. Jos yrittäjä häviää

kotiseudulla toimivan laitoksen pitkäaikaisen sopimuksen, on vaikea jatkaa vanhaa liiketoimintaa kan-

nattavana ilman uusia liiketoimintamalleja.

Metsäkoneyrittäjät valitsivat hieman useammin nykyisen aseman säilyttämisen, mikä kertonee toimi-

alan realiteetista nykyisessä kireässä markkinatilanteessa.

Polttopuuyrittäjillä liiketoiminnan säilyttäminen ja kasvattaminen olivat yhtä suosittuja tulevaisuus-

kuvia. Polttopuuyrittäjyys on useimmiten yrittäjän osa- tai kokoaikaisesti työllistävää. Kasvun rajat

tulevat henkilöresurssin vuoksi pian vastaan, sillä polttopuiden tuottaminen palkatun henkilöstön

avulla edellyttää kokonaan uudenlaista liiketoimintamallin kehittämistä tuotantoon.

Markkina-aseman kasvattamisen tavoitetta voidaan pitää selvänä trendinä aloilla, joissa sen valitsivat

tavoitteeksi 50 prosenttia tai yli vastaajista. Tällaisia kasvua tavoittelevia aloja edustivat energiayhti-

öt, energiapuun osto ja jalostus, metsäpalveluyrittäjät, sahat ja laitevalmistajat.


15 (44)

Kyselyraportti 2017

5 Yritykselle kiinnostavat kumppanit verkostoitumiseen

Yrityksiltä kysyttiin, minkälaista verkostoitumista yrityksenne tarvitsee. Kysymyksessä tarjottiin vaih-

toehtoisia toimintamalleja ja vastaaja saattoi valita useamman toimintamallin.

Avoimet vastaukset: Muuta, mitä? Asiakkaat, kaikki kannattavuutta parantava yhteistoiminta ja han-

keyhteistyö.

Avoin kommenttikenttä

- Laitteet eivät ole vielä läheskään niin kehittyneitä kuin voisivat olla. Laitekehitystä hankaloittaa

menetelmä-erot Keski-Eurooppaan nähden, josta laitteet tulevat, mutta meidän markkinat on niin

onnettoman pienet....

- Kysyntää ja kannattavuutta lisää

- Bioenergian tuotantoon kaivataan uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia

- Toimitamme mekaanisen käsittelyn laitteita myös kiviaines-, jäte- ja kierrätysalalle, mutta erityi-

sesti tämä energiapuupuoli on ollut alamaissa

- Esim. puukauppaa Oulun kaupungin kanssa


16 (44)

Kyselyraportti 2017

- Olemme tyytyväisiä keskimäärin, mutta ei Suomen osalta. Myyntimme Baltian maissa, Iso-

Britanniassa, Ukrainassa ja Valkovenäjällä toimii nousevasti.

- Biolämpölaitosten myynti koko toimialalla laski viime vuonna noin 75 prosenttia Suomessa ja noin

55–60 prosenttia Euroopassa johtuen erityisesti fossiilisen energian hinnan alhaisuudesta sekä

kohtuuttomilla tuulivoimatuilla pilatusta sähkön hinnasta. Suuri osa alan yrityksistä Suomessa on

jo joko konkurssissa, saneerauksessa tai muuten merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa.

Selvästi suosituin verkostoitumismalli oli muiden yritysten kanssa. Seitsemällä toimialalla kahdeksasta

yritysyhteistyö oli tärkeää yli puolelle vastanneista, energiayhtiöistä jokainen piti sitä tärkeänä. Yritys-

yhteistyön lisäksi ainoa yli 50 prosentin kannatus tuli energiayhtiöiltä asiantuntijayhteistyöhön. Muut

vaihtoehdot saivat alle 50 prosentin kannatuksen toimialoilla.

Vain lämpöyrittäjät olivat kaikkiaan vain vähän kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yritysten välinen

yhteistyö oli niille yhtä kiinnostavaa kuin asiantuntijayhteistyö.

Yritysyhteistyön jälkeen asiantuntijat olivat toiseksi tärkein verkotuttava yrityksille. Tutkimusyhteis-

työ oli kaikkiaan vähäisen kiinnostuksen kohteena. Tästä poikkeuksena olivat laitevalmistajat. Se oli

ainoa toimiala, jossa tutkimusyhteistyö nostettiin toiseksi tärkeimmäksi verkostoitumiskumppaniksi.

Vastauksia voi selittää se, että alalla ei ole vahvaa perinnettä liiketoimintaa välittömästi hyödyttävästä

tutkimusyhteistyöstä. Usean toimijan, myös tutkimuksen sisältävät yhteishankkeet ja tutkimusta sisäl-

tävät yritysten kehittämishankkeet lisännevät kokemusta tutkimuksen hyödyistä liiketoiminnalle.


17 (44)

Kyselyraportti 2017

6 Ulkomaiden merkitys alan yritysten liiketoiminnassa

Yrityksiltä kysyttiin ulkomailla tapahtuvasta liiketoiminnasta ja viennistä seuraavilla kolmella kysy-

myksellä:

- Toimitteko tällä hetkellä ulkomaisilla (vienti tai työkohteet ulkomailla) markkinoilla?

- Onko tavoitteenanne kasvattaa ulkomaiden osuutta liiketoiminnasta?

- Onko tavoitteenanne toimia jatkossa ulkomaan markkinoilla?

Mitä ulkomaiden liiketoimintaa teillä on?

- Kuitupuun vientiä.

- Suoraa myyntiä kuluttajille sekä jälleenmyyjälle

- Tuomme koneita ja laitteita ulkomailta suomeen

- Sahatavaran vienti

- Pienimuotoista turvetuotteiden vientiä

- Viedään tuotteitamme ulkomaille ja myydään niitä meidän jälleenmyyntiverkoston kautta. Meillä

on n. 15–20 jälleenmyyntimaata ja useissa maissa useampi jälleenmyyjä.


18 (44)

Kyselyraportti 2017

- Pienimuotoista vientiä, lähinnä omavalmisteemme.

- Konemyyntiä vientiin n. 40–60% vuosittain.

- Vientiä EU:n alueelle

- Huoltopalvelua ja uusmyyntiä

- Dealerit maailmalla

- Puuhakkureiden myynti ja huolto.

- Ahtaus ja nosturitoiminta

- Klapikoneiden vientiä

- Kierrätyspuun polttolaitteet ja kattilat UK:ssa

Avoin kommenttikenttä ulkomaanmarkkinoihin liittyen

- Olemme toimineet Venäjällä vuodesta 1994 mutta lopetimme toiminnan kannattamattomana

vuonna 2016

- Suomen sahatavaran kulutus on romahtanut alle puoleen siitä mitä se oli vielä 10 vuotta sitten.

Kasvua saadaan vain viennistä

- Bioenergiatuotteiden ja jalosteiden osalta kaivataan uusia liiketoimintamahdollisuuksia

- Tarkoitus on laajentaa ulos Euroopasta jollain aikavälillä.

- Tuontikanavat pidettävä avoinna äkillisiä tarpeita varten

- Oman tuotteen osalta ainut mahdollisuus laajentua on ulkomaan markkinat

- Toimia ulkomailla mutta ei bioenergiasektorilla

- Ilman vientiä yritystoiminta olisi mahdotonta. Suomen bioenergiamarkkinat ovat täysin jäässä.

Pääosin kotimaassa yrittävät aikovat jatkossakin toimia kotimaassa. Kysymykseen vastanneet metsä-

kone- ja metsäpalveluyritykset eivät toimi vielä ulkomailla, mutta näkevät sen olevan osa tulevaisuu-

den liiketoimintaa. Tulevaisuuden aikeet ulkomailla nousivat nykyhetkeä isommaksi vain energiayhti-

öissä, energiapuun ostossa ja jalostuksessa sekä sahojen vastauksissa. Avoimissa vastauksissa energia-

laitokset halusivat pitää vaihtoehdon auki ulkomaan polttoaineen tuonnille. Energiapuun ostajien ja

jalostajien voinee päätellä puhuvan samasta asiasta.

Ulkomaiden merkitys on tärkeintä sahoille ja laitevalmistajille. Tämä käy hyvin myös ilmi useista avoi-

mista vastauksista.


19 (44)

Kyselyraportti 2017

Tässä kysymyksessä sahojen toiminta poikkeaa muista vastaajista. Sahoilla voitaneen olettaa, että

vientitavoitteet liittyvät yritysten päätuotteen, sahatun tavaran vientiin, kun muilla toimialoilla vasta-

uksissa tarkastellaan todennäköisesti bioenergiaan liittyvien laitteiden, palvelujen tai raaka-aineen

tuontia tai vientiä. Tosin on mahdollista, että sahoilla on suunnitelmia sivuvirran jalostamiseen omana

liiketoimintana ja vientiaikeita tälle ehkä bioenergiaan liittyvän korkeamman jalostusasteen loppu-

tuotteelle.

Klapikoneita tuloillaan. Kuva: Risto Mulari


20 (44)

Kyselyraportti 2017

7 Yritysten näkemys oman liiketoiminnan kehittämistarpeista

7.1 Kokonaiskuva

Yrityksiä pyydettiin valitsemaan kuudestatoista vaihtoehdosta neljä tärkeintä teemaa, joiden kehittä-

miseen niiden tulisi omasta mielestä panostaa varmistaakseen lähivuosien liiketoiminnan menestyk-

sen.

Liiketoiminnan kehittämiseen tarjottiin vaihtoehtoja, jotka oli ryhmitelty kolmen teeman alle. Tuotta-

vuuden parantamiseksi tarjottiin kulujen vähentämistä, hintojen nostoa, palvelu- tai tuotantoproses-

sin tehostamista, markkinoinnin kehittämistä sekä uusasiakashankintaa. Toiminnan kehittämisen työ-

kaluiksi ehdotettiin nykyisten tuotteiden tai palveluiden kehittämistä, uusien tuotteiden tai palvelui-

den kehittämistä, panostusta vientiin, olevan kaluston päivittämistä, kaluston lisäämistä, henkilöstön

osaamisen kehittämistä tai oman osaamisen kehittämistä sekä digitaalisiin markkinoihin panostamista.

Uudet yhteistyömallit sisälsivät yhteistyön yritysten tai kehittämisorganisaatioiden kanssa sekä

hankkeisiin osallistumisen keinona kehittää omaa liiketoimintaa.

Oheisessa kuvassa on esitetty kaikkien yritysten vastaukset.


21 (44)

Kyselyraportti 2017

Avoin kommenttikenttä liiketoiminnan eri kehittämisvaihtoehdoista

A. Tuottavuuden parantaminen

Karsia kuluja

- Sahapuun hinta on liian korkea

- Tuotantokulujen pienentäminen

Nostaa hintoja

- Suomalaiset yritykset eivät voi juurikaan vaikuttaa sahatavaran markkinahintaan vientimaissa

- Löytää muuta oikeaa liiketoimintaa

- Lisätä puun kysyntää Koillismaalla

Tehostaa palvelu- tai tuotantoprosessia

- Prosessin automatisointi / tehostaminen

- Asennus ja korjaamotoiminnan kehitys

- Verkostohäviön pienentäminen, savukaasujen lämmön talteenotto

- Uusi klapikone

- Logistiikka ja tuotantotehokkuus

- Työllisyyden tasaaminen (talvi vs. kesä)

- Palvelun parantaminen

- Löytää uusia käyttäjiä mekaanisen puunjalostuksen sivuvirroille ja tehostaa puun logistiikkapro-

sesseja

Kehittää yrityksen markkinointia

- mm. nettisivut ja sosiaalinen media

Hankkia uusia asiakkaita

- Alihankintaa energia-alalla

- Muilta kuin energia alalta

- Löytää uusia asiakkaita mekaanisen puunjalostuksen sivuvirroille

B. Toiminnan kehittäminen

Kehittää nykyisiä palveluita tai tuotteita

- Asennus ja korjaamotoiminnan kehitys


22 (44)

Kyselyraportti 2017

- Lähemmäs asiakasta

- Paremmiksi ja halvemmalla

Kehittää uusia palveluita tai tuotteita

- Uusia tuotteita edustukseen

- Uudet käyttökohteet

- Uusia liiketoimintamalleja

Panostaa vientiin

- Toimintaa muualla

Päivittää vanhaa kalustoa

- Investoida uuteen tuotantolaitokseen korjauskulujen alentamiseksi.

Lisätä kalustoa

- Muulla toimialalla

Kehittää työntekijöiden osaamista

- Moniosaaminen paremmaksi

Kehittää yrityksen roolia digitaalisilla markkinoilla

- Ajantasaista tietoa asiakkaille

C. Uudet yhteistyömallit

Kehittää omia yritysten välisiä verkostoja

- Uusia ajatuksia

- Aktivoimalla yrityksiä yhteistyöhön

Osallistua kehittämishankkeisiin

- mm Puunet-hankkeen ja muiden bioenergiahankkeiden tilaisuuksiin ja toimintaan


23 (44)

Kyselyraportti 2017

Eniten toimialoja yhdistää yritysyhteistyön tärkeys oman liiketoiminnan kehittämisessä. Jokaisessa

ryhmässä vähintään 50 prosenttia vastaajista valitsi sen yhdeksi tärkeimmistä teoista liiketoiminnan

kehittämiseksi.

Uusasiakashankinta, uusien tuotteiden tai palvelujen kehittäminen ja yhteistyön lisäys yritysten kans-

sa olivat teemoja, jotka nousivat vähintään neljällä alla (aloja kahdeksan) merkittäväksi kehittämiskoh-

teeksi. Neljäntenä teemana oli hintojen nosto, jonka valitsi kolme toimialaa merkittäväksi kehittämis-

kohteeksi.

Yksittäisiä toimialoja lukuunottamatta trendinomaisesti vähän merkitystä annettiin kaluston

päivitykselle ja lisäämiselle, yhteistyölle kehittämiskumppaneiden kanssa sekä digimarkkinoihin

panostamiselle.

Digimarkkinoinnin kehittämistä ei juuri pidetty tärkeänä, vaikka joukossa on useita toimialoja, joilla

tulomuodostus perustuu jatkuvaan asiakashankintaan. Koneyrittäjät on joukon ainoa toimiala, joka

pystyy liiketoiminnassa nojaamaan pitkiin sopimuksiin, ja jolle lisäpalvelujen myynti asiakkaalle ei ole

helppoa.

Digimarkkinoinnin hyötyjen tunnistamattomuudesta voi ehkä päätellä, että yritykset ovat

tunnistaneet huomattavan määrän aiheellisia kehittämiskohteita niistä vaihtoehdoista, jotka ovat

perinteisiä ja yrityksissä paremmin tunnistettuja. Olihan vastaajien tyytyväisyys kannattavuuteen ja

kysyntään vähäinen (luku 3) jolloin voi olettaa yritysten miettineen kehittämiskohteita omassa

liiketoiminnassa.

Yritykset pitivät samaan aikaan tärkeänä olemassa olevien ja uusien palvelujen kehittämistä, kun

yhteistyö kehittämisorganisaatioiden kanssa ei tuntunut tärkeältä. On mahdollista, että yrityksissä ei

ole tunnistettu hyötyä, mitä kehittäjäkumppanin kanssa, joihin tutkimuskin voidaan sisällyttää,

voidaan saavuuttaa. Yhtenä esimerkkinä tästä on metsätietolain uudistuminen, jonka myötä

Metsäkeskus on hyödyllinen kumppani uusien avoimeen metsätietoon perustuvien kaupallisten

palvelujen kehittämisessä. Toisaalta vastaus voi heijastella edellisiä ohjelmakausia, joissa yrityksiä

tarvittiin hankkeisiin kumppaneiksi, mutta toimenpiteiden tuli olla yleisiä, ei yrityskohtaista hyötyä

tuottavaa.


24 (44)

Kyselyraportti 2017

Energiayhtiöiden vastaukset poikkesivat muista siten, että toimialalla kaikki vastaajat kokivat

prosessin tehostamisen yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Muissa ryhmissä tehostaminen oli

vähälle osalle vastaajista tärkeää. Seuraavaksi useimmin sen valitsi laitevalmistajat, joista 40

prosenttia piti prosessin tehostamista tärkeänä.

Seuraavaksi tarkastellaan hieman tarkemmin muutamia toimialoja ja niiden valintoja oman

liiketoiminnan kehittämiseksi.

7.2 Energiayhtiöt ja lämpöyrittäjät

Energiatuottajien kehittämistarpeet vaihtelevat laitoskokoluokan mukaan. Energiayhtiöiden tär-

keimmät kehittämiskohteet ovat prosessien tehostaminen (100 %) ja yhteistyö muiden yritysten kans-

sa (80 %). Kolmannelle sijalle nousee 60 % vastausaktiivisuudella neljä kehittämiskohdetta: Markki-

noinnin kehittäminen, uusasiakashankinta, uusien palvelujen kehittäminen sekä työntekijöiden osaa-

misen lisäys.


25 (44)

Kyselyraportti 2017

Lämpöyrittäjät nostivat tärkeimmiksi yrityksen kehittämiskohteiksi yritysten välisen yhteistyön

(60 %), uusasiakashankinnan (40 %) ja uusien palvelujen kehittämisen (40 %).

Yhteisiä tärkeitä kehittämiskohteista molemman kokoluokan yrityksille olivat siten yritysyhteistyö,

uusasiakashankinta ja uusien palvelujen kehittäminen.

Energiantuottajat pitävät uusasiakashankintaa tärkeänä. Käytännössä niitä voidaan saada kolmella

tavalla lämmöntuotannon osalta: Rakentamalla uusia lämpölaitoksia verkostoineen, laajentamalla ole-

vaa lämpöverkostoa uusien kiinteistöjen ääreen tai onnistumalla asiakashankinnassa olemassa olevan

verkoston varrelta. Lisäksi yritykset ovat alkaneet tuottaa uusia palveluja esimerkiksi aurinkopaneeli-

en tai asuntokohtaisten digitaalisten mittauspalvelujen myynnillä. Vastauksista ei käy ilmi, mitkä ovat

vastanneille yrityksillä realistisia vaihtoehtoja.

Sähkön myynnissä uusasiakashankinta ei ole maantieteeseen sidottua. Lisäksi uusia palveluja tai tuot-

teita, kuten energiankulutuksen seurantajärjestelmien tai aurinkopaneeleiden kaltaisilla tuotteilla

voinee saada lisämyyntiä uusien sekä vanhojen asiakkaiden parissa. Pien-CHP toisi myös kannattavana

ollessa lämpöyrittäjille uutta myyntiä.

Lämpöyrittäjät jättivät energiayhtiöitä enemmän vastaamatta liiketoiminnan kehittämisen kysymyk-

seen. Johtuiko se siitä, että kehittämiskohteita ei ole mietitty. Vai kenties siitä, että heidän keskuudes-

sa oli yritystoiminnasta luopumista miettinyt jopa 40 prosenttia vastanneista, jolloin liiketoiminnan

kehittäminen ei kenties kiinnostanut kyselyn harjoituksena.


26 (44)

Kyselyraportti 2017

7.3 Energiapuun ostajat ja jalostajat sekä metsäkoneyrittäjät

Metsässä operoivien yritysten kehittämistarpeissa oli luonnollisesti vaihtelua huolimatta yhteisestä

toimintaympäristöstä.

Energiapuun oston ja jalostuksen parissa TOP 3 kehittämiskohdetta ovat yritysten välinen yhteistyö

(53 %), uusasiakashankinta (47 %) ja kulujen vähentäminen (40 %). Viime vuosien suuntaus, missä

puunhankintayritykset ovat tarjonneet sopimusyrittäjille suuremman osan puunoston jälkeisistä

suunnittelutehtävistä, kuvastaa halua karsia yrityksien kuluja.

Metsäkoneyrittäjän tärkeimmät kehittämiskohteet olivat hintojen nosto (71 %), yhteistyö yritysten

välillä (50 %) sekä nykyisten palvelujen kehittäminen (50 %).


27 (44)

Kyselyraportti 2017

Metsäpalveluyrittäjille tärkein kehittämiskohde on uusasiakashankinta (70 %). Lisäksi 60 prosenttia

vastaajista nosti tärkeiksi toimenpiteiksi uusien palvelujen kehittäminen, hintojen noston sekä yritys-

ten välinen yhteistyön.

Pienyritysten kanssa käydyissä keskusteluissa nousee usein esiin tyytymättömyys taksaneuvottelui-

den lopputulokseen. Tässä annetut vastaukset tukevat tuota käsitystä. Koska koneyrittäjällä on myyn-

nissä periaatteessa vain ”yksi tuote”, puunkorjuu, on luontevaa, että heillä vastauksissa nykypalvelun

kehittäminen nähdään tärkeäksi.

Metsäpalveluyritysten vastaukset vaikuttavat johdonmukaisilta. Alalla on mahdollista tuottaa uusia

palveluja ja kehittää toimintaa yritysasiakkaista (B2B) enemmän metsänomistaja-asiakkaiden (B2C)

suuntaan, jotka molemmat lisäävät mahdollisuutta uusiin asiakkaisiin ja taksojen tarkastukseen.

Yritysyhteistyön tuomat mahdollisuudet voivat olla pienyritykselle moninaiset. Osana yritysverkostoa

yritys voi voittaa isompia tarjouksia, jotka olisivat yksin yrittäen liian isoja, laajentaa palvelutarjontaa,

alentaa koneiden siirtokustannuksia, lisätä niiden käyttöastetta jne.

Koneyrittäjän toimisto. Kuva: Erkki Jalkanen


28 (44)

Kyselyraportti 2017

8 Yrityksille mieleinen tapa kehittää omaa toimintaa

Yrityksiltä kysyttiin kehittävätkö ne omaa toimintaa mieluummin yksin vain yhdessä. Kysymys mah-

dollisti molempien vaihtoehtojen valinnan.

Avoin kommenttikenttä ajatuksille oman yrityksen kehittämistavoista

- Ensisijaisesti skaalamme ja kehitämme yrityksemme sisällä olevia hyviä käytäntöjä ja osaamista.

Samanaikaisesti seuraamme bioenergia-alan kehitystä ja olemme tarvittaessa mukana kehitys-

hankkeissa.

- Uudet bioenergian tuotteet ja asiakkaat esim. kemian ja lääketeollisuuden alalta loisi uusia liike-

toiminnan mahdollisuuksia.

- Vähentää kalusto ja henkilöstö tarvittavaan minimiin

- Kehittäminen on yhteistyötä riippumatta rahoituksesta

- Palvelun laadun yhä edelleen parantamista, se on meidän mielestä asia numero YKSI.

- Hankkeisiin suhtaudumme varauksella. Ovat raskasta byrokratiaa. ei niihin yrityksen aika riitä.

- Tyypillinen ongelma toimialan yrityksillä on heikko tase ja käyttöpääoman puute, jonka vuoksi

merkittäviin kehityspanoksiin ei ole mahdollisuutta.


29 (44)

Kyselyraportti 2017

Yksin kehittäminen oli yhdessä tekemistä huomattavasti suositumpaa energiayhtiöissä, lämpöyrittäjil-

lä sekä polttopuuyrittäjillä. Suhteellisen samanarvoisina toimintamalleina kehittämistapoja pitivät

energiapuun osto ja jalostus, metsäkoneyrittäjät, metsäpalveluyritykset, sahat ja laitevalmistajat.

Tässä luvussa esitetyt vastaukset poikkesivat liiketoiminnan kehittämistarpeita käsitelleistä kysymyk-

sistä. Siinä missä yritysyhteistyö oli kauttaaltaan yksi tärkeimmistä ja joillekin tärkein kehittämiskoh-

de, tässä kysymyksessä todettiin, että omaa toimintaa kehitetään mieluiten yksin. Jatkossa tähän ajat-

telun eroon tulee syventyä yritysten kanssa. Ilmeisesti vastaajat erottelivat yritystä hyödyttävän ke-

hittämisen kahteen osaan. Joitakin asioita kehitetään sisäisesti, mutta joihinkin asioihin toivotaan yh-

teistyötä. Jotta tulevat kehittämishankkeet ovat toiminnaltaan yrityksille mieleisiä ja hyödyttäviä, tu-

lee tämä ajattelun ero tunnistaa.

Kuva: Risto Mulari


30 (44)

Kyselyraportti 2017

9 Yrityksen kiinnostus osallistua hankkeisiin

Yritykset saivat valita kyllä tai ei kysymyksessä: Oletteko kiinnostuneita osallistumaan toimialaa kehit-

täviin hankkeisiin

Kiinnostus alan kehittämiseen hanketoiminnalla on suurta. Jokainen vastaaja oli kiinnostunut tällaises-

ta toiminnasta energiayhtiöiden, lämpöyrittäjien, energiapuun oston ja jalostuksen, metsäpalveluyrit-

täjien ja sahojen joukossa. Metsäkoneyrittäjät, laitevalmistajat sekä polttopuuyrittäjät olivat myös

kiinnostuneita, vaikka vastausprosentti ei ollut aivan sataa.


31 (44)

Kyselyraportti 2017

10 Mieleinen tapa osallistua hanketoimintaan

Kysymyksessä oli mahdollista valita yksi tai useampi mieluinen tapa osallistua alaa kehittävään hanke-

toimintaan. Toimintavaihtoehtoja olivat osallistuminen suunnitteluun, hankkeen toimintaan, pilotti-

kohteiden tarjoamiseen, rahoitukseen tai hankkeen järjestämiin koulutuksiin.

Tästä luvusta eteenpäin kysymykset käsittelevät yleistä alan kehittämistä ja vastauksissa tarkastellaan

myös tutkijoiden, kehittäjien ja asiantuntijoiden vastauksia.

Vaihtoehdoista mieleisin on pilottikohteiden tarjoaminen hankkeeseen. Yrityksillä on luonnollisesti

pilottikohteiden kautta mahdollisuus saada näkyvyyttä omalle yritykselle. Niitä tarjottiin runsaasti

(vähintään 50 prosenttia vastanneista) muissa ryhmissä paitsi metsäkoneyrittäjissä, laitevalmistajissa

ja polttopuuyrittäjissä.


32 (44)

Kyselyraportti 2017

Koulutuksiin osallistuminen on mielekästä energiayhtiöille, energiapuun ostolle ja jalostukselle, met-

säkoneyrittäjille, metsäpalveluyrittäjille ja polttopuuyrittäjille, joille se oli tärkein anti, mitä hankkeilla

on tarjota.

Hankkeiden suunnitteluun osallistuminen ei ollut kovin kannatettua. Tämä on ymmärrettävää, onhan

se aikaa vievää ilman välitöntä tai varmaa tuottoa. Tämän vuoksi tämänkaltaiset kyselyt, aktiivinen

vuorovaikutus hankeaikana yritysten kanssa sekä esimerkiksi Metsäkeskuksen yritysneuvojien rooli

viestikapulana yritysten ja hankevalmistelijoiden välillä ovat tärkeitä. Siten saadaan ylläpidettyä yhte-

yttä yrityksiin ja siellä pinnalla olevat tarpeet nousevat mahdollisimman tuloksekkaasti mukaan hank-

keiden valmisteluun ja hankeraha kohdentuu yrityksiä hyödyttäviin toimenpiteisiin.

Rahoitukseen osallistuminen ei luonnollisesti ollut ensisijainen toive, mutta jokunen vastaaja eri ryh-

mistä ilmoitti myös siihen valmiutta.

0

20

40

60

80

100

suunnittelu toiminta pilottikohteet rahoitus koulutukset

osallistumistapa

Tutkijoille, kehittäjille ja asiantuntijoille mieleinen hanketoiminnan tapa (%)

Lähes kaikki vastanneet tutkijat, kehittäjät ja asiantuntijat ovat kiinnostuneita osallistumaan alaa

kehittäviin hankkeisiin. Huomattava määrä kehittämisestä ja tutkimuksesta on resursoitu hankerahoi-

tuksella, mikä tekee luontevaksi näiden toimijoiden kiinnostuksen osallistua hankkeiden suunnitte-

luun.


33 (44)

Kyselyraportti 2017

Avoimet vastaukset: Muuta, mitä?

- Alueen yrityksien nopeaa kasvua tukevat projektit.

- Olen iäkäs.

- Hankeyhteistyö.

- Koulutusten järjestäjä.

- Isommat tehdashankkeet biodiesel/sellu.

- Kv-hankkeisiin.

- Kassavirtaa tuottaviin hankkeisiin, ei kassavirtaa heikentäviin hankkeisiin.

- Yhteistyö ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen.

Minkälaista toimintaa tällaisen kehittämishankkeen tulisi sisältää?

Vastaukset on ryhmitelty teemoituksella luettavuuden parantamiseksi. Ideoita voisi ryhmitellä myös

muilla tavoilla.

Liiketoiminta-teema

- Esim. nopeaan kasvuun tähtäävien tuotteiden ja palveluiden pilotointi alueella, alueen ratkaisujen

viennin edistäminen, merkittävä energiaomavaraisuuden nostaminen.

- Uusien kannattavien kohteiden lisääminen! Tehostaa energiapuun käyttöä.

- Digitalisaation hyödyntäminen.

- Suuren mittakaavan kiinteän biopolttoaineen käsittelyä olevia projekteja.

- Hajasijoitettu yhdistetty lämmön-; ja sähköntuotanto. Nykyisten pelkästään lämmöntuotantoon

keskittyvien laitosten korvaaminen lämmön ja sähköntuotannolla. Tällainen CHP-laitos pitkän

sähköverkon päässä vapauttaa sähköverkon siirtokapasiteettia muuhun käyttöön. "Maaseudulla"

kaukana etelän keskuksista mahdollistaa energiapuun korjuussa suuren joukon työllistämisen. Li-

sääntyvä lämpöenergian tarjonta mahdollistaa joukon muita uusyritystoimintoja. Kaukolämpö on

tehokkainta kotimaista energiataloutta.

- Liiketoiminnan aloittamisen tukeminen, olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen, koulutus-

palvelut, aivoriihet. Hyvien käytäntöjen välittäminen alan toimijoille. Synergia-etujen sovittaminen

ja löytäminen alan toimijoiden välille.

- Polttopuuyrittäjien tarpeita.

- Me voimme osallistua puun prosessoinnin ja kokonaislogistiikan järjestämiseen.

- Erityisen tärkeää olisi sahateollisuuden sivutuotteiden menekin edistäminen. Metsähakkeen säh-

köntuotantotuki vääristää kilpailua.


34 (44)

Kyselyraportti 2017

- Oikeaa liiketoimintaa.

- Puunhankinta kannattavaksi kaikkien osapuolien kannalta.

- Energiapuunkorjuun kannattavuuden kehittäminen ja taksan työhaittakorvausten mittaaminen

todellisissa olosuhteissa esim. pitkät ajomatkat, tykkyhaitta, alikasvoksen raivaus/ risukorvaus,

pehmeät maapohjat, suunnittelijoiden perehdyttäminen koneiden ominaisuuksiin.

- Yritysryhmien perustaminen, ketjutus --> raaka-aineen tuottaja-kuljetus-jalostus-energian käyttö

- sivutuotteiden markkinointi tai jalostus.

Tutkimus ja kehitys

- Mahdollisten uusien tuotteiden kehittäminen uusille tai jo olemassa oleville markkinoil-

le/käyttötarkoituksiin.

- Laitesuunnittelua.

- Yritysten tarpeista lähtevää kehittämistoimintaa, ongelmien ratkaisua, tuottavuuden lisäämistä,

raaka-aineen saatavuutta lisääviä toimia, sivuvirtojen hyödyntämistä koskevia toimia, synergioita

yritysten välille, uusia yhteistoimintamalleja.

- Tutkimus- ja kehittämistyön linkittäminen. Oikea tarve, johon lähdetään etsimään ratkaisua eli

hankeaihe / ongelman ratkaisutarve tultava yrityksistä.

- Uusien menetelmien kokeilu.

- Uusien koneiden kokeilu.

- Uusien tuotteiden kokeilu.

- Energiapuun korjuuseen kaipaisin kehittämishanketta. Korjuuvälineisiin sekä työmenetelmiin. Ke-

hittämistä että energiapuu korjuu olisi ehkä joskus tulevaisuudessa kannattavaa.

- Metsähakkeen jalostusketjussa pidemmälle pääseminen, esim. liikennepolttoaineiden tuotanto.

- Vihreän biomassan hyödyntäminen puun korjuun tai vesakoinnin yhteydessä esim. biokaasun raa-

ka-aineeksi.

- Uudenlaiset puun käyttömuodot, uusia jatkojalostusmuotoja vähäarvoiselle puutavaralle (myös

pienpuu ja mm. raakkitukit). Jatkojalostusmahdollisuuksia myös sahatavaralle.

- Tarveselvitystä bioenergiatuotteiden uusista käyttömahdollisuuksista ja vientikartoitusta.

Konelähtöiset teemat

- Hakettamista ja hakkeen kuljetusta.

- Energiapuun korjuun ja logistiikan kehittämistä kannolta kattilaan.


35 (44)

Kyselyraportti 2017

- Yrityksemme tavoitteena on luoda alueelle liiketoimintaa ja työllisyyttä. Bioenergialla on tässä

vahva rooli ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Yhteistyöverkostojen ja uusien liiketoimintamal-

lien luominen alalle kiinnostaa. Esim. maisemanhoidon ja puuenergian korjuun yhdistäminen.

- Biokaasulaitosten yhteyteen suunniteltava energiayhteistyö esim. klapikuivurit.

- Vaivattominta avunantoa on kertoa kustannustehokkaista tekniikoista puumurskeen ja -hakkeen

teossa, koska tällaista materiaalia meillä on myyntisyistä valmiina.

Viestinnällisiä teemoja

- Tutustumista uutuuslaitoksiin, toimintoihin yms.

- Metsien virkistyskäytön ja keruutuotetoiminnan edistämisen huomioiminen metsien hoidossa ja

hyödyntämisessä.

- Ajantasaista tietoa ja tulevaisuuden näkymiä.

- Kustannusten/katteen muodostuminen eri konetyyppien välillä eli liiketaloudellinen tuottavuus

eri koneiden ja menetelmien välillä.

- Pyrkiä hyödyntämään jo tehtyjen hankkeiden tuloksia ja lisätä käynnissä olevien hankkeiden yh-

teistyötä.

- Hanke voisi arvioida toimialalla tapahtuvien muutosten merkitystä, esim. siitä näkökulmasta, että

voidaanko aiemmin toteutettujen hankkeiden tuloksia edelleen hyödyntää, vai pitäisikö niitä jolta-

kin osin päivittää sen sijaan, että tehdään kokonaan uusi selvitys.

- Bioenergian käyttöä edistävää toimintaa, esim. viestintää kunnan päättäjille siitä, että bioenergia

on kilpailukykyinen ja kestävä vaihtoehto. Toimittajia kyllä riittää, jos kysyntää on.

- Metsänomistajien ja Energiapuun ostajien tietoutta toistensa tarpeista.

- Aktiivista tiedonvälitystä, vuorovaikutuksen luomista ja konkreettisten toimien edistämistä.

- Yritysyhteistyö ja yrityssymbioosit.

Laajempia teemoja ja palautetta

- Hankkeita energia-alalla on riittänyt, mutta konkretiaa vähemmän.

- Maaseudun monivaikutteinen kehittäminen eri näkökulmista.

- Iänikuiset seminaarit voi jo lopettaa. Toimijat tulisi saada yhteen tiiviimmin.

- Voidaan hallinnoida ja toteuttaa ko. hankkeita Koillismaalla ja laajemminkin.

- Uusiutuvan energian lisäksi muita vähähiilisyyteen tähtääviä toimenpiteitä, kuten resurssiviisaus

tai teollinen ekologia.


36 (44)

Kyselyraportti 2017

- Pienenä firmana meillä ei ole rahkeita rahoittaa kehityshankkeita ja valitettavasti henkilöstö-

resurssitkin riittävät huonosti siihen, että aikaa voisi käyttää yleishyödyllisiin ideapajoihin ym.

- Täytyy saada lisää yrittäjyyttä alalle Lappiin, jolloin voidaan saada lisää pääomia alueelle.

Myös korjuumenetelmiin ja teknologiaan kaivataan kehittämispanoksia. Kuva: Risto Mulari


37 (44)

Kyselyraportti 2017

11 Ehdotukset Metsäkeskuksen keräämän yksityismetsien metsäva-

ratiedon hyödyntämiseksi

Kyselyssä tiedusteltiin, minkälaiset metsävaratiedosta sovellettavat tietotuotteet tai palvelut hyödyt-

täisivät yritysten toimintaa?

Vastaajien ehdotuksia on samanlaisten vastausten osalta yhdistelty ja ryhmitelty sen mukaan, miltä

niiden toteutuminen Metsäkeskuksen palveluissa vaikuttaa. Vastauksia käytiin läpi metsänomistajien

palvelupäällikkö Veikko Iittaisen kanssa. Yhteenvetokommentit ovat koottuina kunkin teeman lopuksi.

Ominaisuudet, jotka ovat jo saatavissa Metsäkeskuksen palveluissa

- Puusto- ym. tiedot, hakkuu- ja hoitokohteet.

- Lähinnä metsiin jäävän energia-aineksen hyödyntäminen nykyistä paremmin jo suunnitteluvai-

heessa.

- Alueelliset metsävarannot sekä niiden vuosittainen hakkuumäärä.

- Metsään.fi on kaikille ilmainen. Millaisia kunta-, kyläkoosteita mahdollista saada ulos?

- Vihreän biomassan määrä ja hyödyntämismahdollisuus.

- Esim. nuorten koivikoiden harventamisen yhteydessä luonnon keruutuotteena koivun lehtien

hyödyntämismahdollisuudet.

- Kiinnostuneisuus ympäristöarvojen ja keruutuotteiden huomioimiseen metsän hoitotoimien yh-

teydessä.

- Metsänhoitotöiden kustannusarviot / kiireellisyys / suorakauppa yrittäjille.

- Informaatio metsänomistajille palveluiden metsävaratiedon tasosta - teettäessä suunnitelmia/tila-

arvioita on MO:lla käsitys että metsävaratiedot =yksityiskohtainen suunnitelma.

- Metsänomistajarekisteri josta saa yhteystiedot ja voi tarjota palvelua sekä kartoittaa yhdessä

energiapuun korjuun tarvetta. Moni Metsänomistaja eivät ole edes ajatellut että omistamansa

esim. riukuuntuneet metsäkohteet kelpaa ostajille, vaikka juuri nämä kohteet tarvitsisivat pikaista

kunnostusta. Haku pitäisi tehdä palstan sijainnin mukaan ei Metsänomistajan yhteystietojen pe-

rusteella.

- Kattava avoin ja ajantasainen tieto ml. laserkeilausaineisto.


38 (44)

Kyselyraportti 2017

Metsään.fi-palvelu antaa tällä hetkellä puustotiedot, hakkuu- ja hoitoehdotukset sekä niille kustan-

nusarviot. Palvelussa on myös kuvion tarkkuudella arvio biomassasta. Kuntatasolla on myös saatavissa

tiedot alueellisista metsävaroista.

Metsään.fi-sivuilla on luettavissa palvelun laatuseloste, jossa kuvataan julkaistun tiedon tarkkuus.

Metsäkeskus julkistaa aina ajantasaisinta tietoa, mutta ajantasaisin tieto edellyttää enemmän tietoa

metsässä tapahtuneista toimista. Esimerkiksi isännän tekemän taimikonhoidon voi ilmoittaa sähköi-

sesti Metsään.fi-palveluun, jolloin kuvion puustotieto ja puuston laskennallinen kasvattaminen ajan-

tasaistuu.

Kiinnostusta kehittää jatkossa

- Kehittyvä Metsään.fi, sähköiset viranomaisdokumentit nykyistä kattavammin ja joustavammin.

- Metsien virkistyskäytön ja keruutuotetoiminnan edistämisen huomioiminen.

- Marja- ja muu keruutuotepotentiaali ja alueet.

- Esim. pienempien puuerien saatavuudesta.

- Energiapuun korjuussa kuljetuskustannus on vielä herkempi kannattavuuden kannalta, kuin aines-

puun korjuussa.

- Alikasvoksen läpimitta, runkoluku, puulaji.

- Viranomaisdokumenttien käsittelyn sujuvoittaminen Metsään.fi-palvelussa kuuluu Metsäkeskuk-

sen kehittämissuunnitelmiin.

Metsään.fi-palveluun on kehitteillä ominaisuus, jolla metsänomistaja voi asettaa metsänhoidollisen

tavoite näkyviin. Hänellä voi olla vaihtelevia tavoitteita palstalla eri painotuksilla vaikkapa talouden,

talouden, luonnon, maiseman, marjastuksen ja sienestyksen, virkistyskäytön ja metsästyksen kesken.

Tämä ominaisuus tullee palveluun vuoden 2018 aikana.

Korjuun kannattavuuden tarkasteluun ollaan jo tuottamassa palveluun hilakohtaista tietoa alueen

korjuukelpoisuudesta. Työkalu valmistuu vaiheittain; noin puolet valtakunnasta tänä vuonna (v. 2017)

ja loput ensi vuonna.

Alikasvosta koskevaa tiedonsaantia selvitetään meneillään (v. 2017) olevassa hankkeessa.


39 (44)

Kyselyraportti 2017

Luonnontuotteiden keruuseen liittyvää ei ole vielä palvelussa, mutta ehdotus on kiinnostava. Työkalu-

jen kehittäminen pienempien puuerien saatavuudesta olisi vaikea toteuttaa, mutta ei mahdotonta.

Tuotettavissa tilauksesta jo nyt

- Esim. ensiharvennustarpeet / teemakartta-aineistot ja alueellisesti rajatut metsävaratiedot.

- Lähinnä määrälliset tiedot eli saatavilla oleva bioenergiapotentiaali, Tällä hetkellä ei ole tarvetta

paikkatietoon, mutta emme sulje tarvetta pois tulevien hankkeiden osalta. Mikäli hankkeessa tar-

vitaan metsätilakohtaista tietoa, tällöin kyseisen palvelun tiedot ovat tärkeitä.

- Potentiaalikartoitukset ja tietojen linkittäminen käytäntöön.

- Metsävaratiedot ja todelliset, ei vain teoreettiset puuntarjontapotentiaalit omaa hankinta-aluetta

koskien.

Tilauksesta (maksullinen, määräytyy työmäärän mukaan) voidaan tällä hetkellä tuottaa erilaisia alueel-

lisia teemakartta-aineistoja, rajatun alueen metsävaratietoja ja erilaisia todellisia aluepotentiaalilas-

kelmia. Aluekohtaisia metsävaratietoja ei viedä metsänomistajatasolle ja tämä rajaus tulee säilymään

myös metsätietolain uudistumisen jälkeen.

Ei saatavissa näillä näkymin julkisista metsävaratiedoista

- Missä aiotaan nostaa kantoa energiaksi ja missä ei.

- Yleensä voisi auttaa hoitamattomien metsien sijainti ja tiedot, jotta ne saataisiin tuottamaan. Ja-

keiden hintatiedot selvästi esitettynä Suomessa ja muualla maailmassa. Yksiköissä €/MWh, ja las-

kettu kosteusprosentti ilmoitettuna, eikä esim. €/m3 ilmoittamatta laskentakosteutta ja sitä puhu-

taanko irto- vai kiintokuutioista (niin kuin nykyään esim. Luken palvelussa).

- Kohteen kemerakelpoisuus.

- Ajantasainen tieto uusista ja suunnitteilla olevista bioenergian käyttöpaikoista.

- Kuinka moni aikoo kerätä itse energiapuuta tai tehdä itse ensiharvennuksia omalla kalustollaan.

Jos kohdennettu tieto sisältää henkilötiedon, ei sitä voida tietosuojan vuoksi julkaista palvelussa tai

saada erillistilauksella.

Metsään.fi-palvelussa tuodaan esiin hoitotarve, mutta kohteen kemerakelpoisuutta ei pysty tuotta-

maan riittävällä luotettavuudella.


40 (44)

Kyselyraportti 2017

Palveluun on tulossa metsänomistajalle mahdollisuus kertoa omat metsänhoidolliset tavoitteet. Muu-

toin omatoimiaikeita ei pysty tuottamaan palveluun.

Metsätietolain muutos ja Metsään.fi-palvelu

Tällä hetkellä tiedossa oleva sopuratkaisu tulee näkymään Metsään.fi-palvelussa niin, että palvelun

alle tulee kolmanneksi ”huoneeksi” kirjautumista vaativien metsänomistaja- ja toimijapalveluiden li-

säksi avoin metsätieto. Avoimessa metsätiedossa näytetään lakimuutoksen avoimiksi tuomat tiedot,

joissa ei ole mukana henkilötietoja (tilanraja, metsänomistajan yhteystiedot). Avoimella puolella on

mahdollista selata, ladata ja siirtää tietoja. Avoimen puolen tiedot tilakohtaistetaan kirjautumista vaa-

tiviin ”huoneisiin” eli tiedot ovat tilakohtaisia ja henkilötietoon liitettyjä. Tavoitteena on, että erilaiset

luokitukset ja väritykset ovat yhteneviä kaikissa kolmessa osiossa. www.metsaan.fi

Metsään.fi on alusta metsätiedolle metsänomistajien ja toimijoiden käyttöön. Kuva: Metsäkeskus

http://www.metsaan.fi/tietoa-palvelusta


41 (44)

Kyselyraportti 2017

12 Minkälainen muu uusi (julkinen) tieto tai palvelu edistäisi

bioenergialiiketoimintaa?

Vastaajilla oli mahdollisuus nostaa esiin näkemyksiään liiketoimintaa ja bioenergia-alaa kehittävistä

(tieto)palveluista. Tähän lukuun on koottu vastaukset yritysten ohella tutkijoilta, kehittäjiltä ja asian-

tuntijoilta.

- Julkinen tieto kuntakohtaisesti käytetyn kotimaisen ja paikallisesti tuotetun bioenergian osuu-

desta suhteessa kokonaisenergian määrään. Esim. Ruotsissa on jo useita kuntia, jotka tuottavat

paikallisesti kaiken käyttämänsä energian! Siitä mallia kunnallispolitiikoille!

- Avoin ja luotettava tieto metsäenergian riittävyydestä ja kestävyydestä. Eri polttoaineiden ku-

lutustiedot alueittain ja tietoa lämpöyrittäjäkohteista.

- Energiapuusta maksettavien hinnasto eri työvaiheisiin sekä hinnasto puun myynnissä ja ostos-

sa.

- Mm. pyrolyysilaitosten lupa-asiat selventäminen helpottaisi näiden hankkeiden eteen viemistä.

- Palvelun tuottajia on jo olemassa. Puu yksityismetsistä tulisi saada liikkeelle. Metsänomistajien

markkinointi alasta tehokkaammin.

- Saisi avustusta laitehankintoihin.

- Sahateollisuudelle tulisi myöntää riittävä syöttötariffi, jotta sivutuotteet voitaisiin jalostaa

sähköenergiaksi. Lämmöntuotantoon tarvittavan biopolttoaineen kysyntä on erittäin heikko

Pohjois-Suomessa jo nyt ja tilanne tuskin tulee paranemaan lähitulevaisuudessa.

- Tutkimus- ja kehitystieto uusista bioenergiatuotteiden käyttömahdollisuuksista ja tuotantoon

liittyvät eri kannattavuusselvitykset.

- Markkinahinta tuotteille on kiinnostava tieto.

- Uskon, että tukipolitiikan selventäminen metsänomistajille olisi paikallaan. Myös mahdollisten

uusien hakelaitosten sijainnit kiinnostaisi, koska silloin osaisi painottaa myyntiä ja markkinoin-

tia alueelle.

- Seulonnalla ja tuuliseulonnalla puupolttoaineen laatua voitaisiin parantaa (seulonnalla myös

tehdä murskauksesta kustannustehokkaampaa, kun ylipituudet poistettaisiin eikä väkisin jau-

hettaisi viimeistä prosenttia rajamitan alle). Asiakkaitamme ovat kuitenkin koneyrittäjät, eivät

voimalaitokset ja ne valitsevat urakoijan vain halvimman hinnan perusteella. Eli heidän ei kan-

nata tehdä parempaa, kun siitä ei makseta.


42 (44)

Kyselyraportti 2017

- Pitkässä juoksussa voimalat varmaan kuitenkin hyötyisivät kattiloiden hoitokuluissa, kun esim.

hiekkaa ja kiveä olisi vähemmän.

Olisi mukava, kun laitteisiin ja järkeviin puumurskeentuottoprosessiin liittyvä tieto kulkisi

myös asiakkaidemme asiakkaille.

- Mahdollisuuksista tiedottaminen, investointien tuominen käyttäjille helposti tietouteen, asen-

nevaikuttaminen, asiantuntijat käyttöön kylille.

- Kansalliset päätökset jotka mahdollistaisivat investointipäätösten tekemisen, vakautta mark-

kinoille epävarmuuden sijaan.

- Mahdollisten ja varmasti toteutuvien biodiesel-tehtaiden sijainti ja puuntarve.

- Työvoimatuet vastikkeelliseksi, tukea saadakseen tulisi osallistua esim. energiapuun keruu-

seen.

- Toimintamallien kehittäminen. Koulutus. Verkostoitumisen helpottaminen. olemassa olevat

hyvät käytännöt.

- Uusien isojen puun hyödyntäjien puumäärien käytön johdosta puuvirtojen uudet suunnat ja lo-

gistiikka.

- Pitkäjänteinen ja vakaa toiminta mahdollistaa investoinnit.

- Tietoa varmaankin on paljon, mutta miten saada mahdolliset bioenergian liiketoimintaa suun-

nittelevat toimijat hyödyntämään tietoa omassa toiminnassaan.

- Patenttien julkisuus! 1960-1980 välisenä aikana öljyteollisuus ostivat patentteja markkinoilta,

jotka vähensivät öljynkulutusta. Onko samaa havaittavissa bioyritystoiminnassa?

- Nyt puhutaan paljon metsäbiomassan hyödyntämisestä energiantuotannossa. Eri instanssit

ovat esittäneet huolen puun riittävyydestä. Näen tärkeänä, että metsä- ja esim. agribiomassoja

olisi hyvä tarkastella enemmän yhdessä ja miettiä symbiooseja ja yhteishyötyjä. Puuvaratietoa.

on hyvin olemassa ja samalla tavalla koko ajan agribiomassojen tietokannat ja tiedot kehitty-

vät. Näiden tarkastelu samanaikaisesti on kuitenkin vielä hankalaa.

- Kaikessa kehittämisessä ja liiketoiminnan edistämisessä pitäisi käydä yritysten tarpeet läpi.

Mikä on kasvun este? Tarvittaisiin rohkeita avauksia uudenlaiseen yhteistyöhön, kokeiluun ja

pilotointiin.

- Toimialan yrityslistaukset. Näitä on toki ollut ja ne vanhenevat yllättävän nopeasti, mutta jos

toimijat päivittäisivät niitä itse, voisi onnistua paremmin (esim. metsään.fi -palvelun sisällä).


43 (44)

Kyselyraportti 2017

Listassa on ehdotuksia, jotka edellyttävät poliittisten linjausten muutoksia ja lobbausta. Tämä on luon-

teva rooli eri edunvalvontaorganisaatioille. Toisaalta on tunnistettu, että suuret puunkäyttöä lisäävät

investoinnit luovat kysyntää. Nämä investoinnit tapahtuvat riippumatta hanketoiminnasta, mutta in-

vestointien toteutumiseen voi vaikuttaa se, minkälaista politiikkaa toteutetaan.

Monet tässä olevat ehdotukset ovat sellaisia, jotka eivät ole Metsäkeskuksen jo tuottamaa tietoa,

mutta teemallisesti voisivat sopia esimerkiksi hankkeissa toteutettaviksi. Hankkeiden alueellisesta

koordinoinnista vastaavat elinkeinopäälliköt

Metsäkeskuksen yritysneuvojat/ bioenergian asiantuntijat ylläpitävät kontaktia alueellisiin lämpöyrit-

täjiin. Tällä hetkellä mikään toimija ei taida julkaista avointa alueellista tietoa lämpöyrittäjistä yrittäjä-

ja laitossijainnin mukaan. Koosteita lämpöyrittäjäkohteiden roolista uusiutuvan energian käyttäjinä

kokoaa tällä hetkellä Työtehoseura. Bioenergian ja biotalouden asiantuntijat .

Metsäkeskuksen yritysneuvojat auttavat lisäksi alueensa yrittäjiä erilaisissa investointitukien haaru-

koinnissa ja hakemisen tukemisessa. Asiakasneuvoja, yritykset

Tämä kyselyraportti ja siinä tulleet nostot lähetetään julkaisun ja siitä tiedottamisen lisäksi sähköpos-

titse elinkeinopalveluja kehittäville henkilöille organisaatiossa tiedoksi.

https://www.metsakeskus.fi/yhteystiedot/yhteystietohaku?title=&field_title_value=elinkeinop%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6&field_services_tid=All&field_region_target_id=All&=Hae

https://www.metsakeskus.fi/yhteystiedot/yhteystietohaku?title=&field_title_value=bioenergian+ja+biotalouden+asiantuntija&field_services_tid=All&field_region_target_id=All&=Hae

https://www.metsakeskus.fi/yhteystiedot/yhteystietohaku?title=&field_title_value=Asiakasneuvoja%2C+yritykset&field_services_tid=All&field_region_target_id=All&=Hae


44 (44)

Kyselyraportti 2017

13 Palaute kyselystä ja muita ajatuksia aihepiiristä

- Tulevaisuuden investoinnit, kuten Kaidi on mielenkiintoinen. Kuinka paikalliset yrittäjät pääse-

vät osalliseksi liiketoimintaan muutenkin kuin puun myyjänä ja välittäjänä.

- Kysely juuri oikean mittainen!

- Kehittämällä koko energiapuuketju kannolta kattilaan tehokkaaksi on mahdollista saada ener-

giatoiminta kaikille kannattavaksi, vaikka tuet poistuisikin.

- On tärkeää saada pysymään puu uusiutuvana energialähteenä.

- Kuitenkaan puuta ei saisi polttaa, vaan ainoastaan se määrä, mikä jää jalostuksen ulkopuolelle.

Resurssiviisaus tärkeää.

- Miten saada pienet toimijat tekemään yhteistyötä asian eteen?

- Bioenergian käyttöä hidastaa tällä hetkellä tuulivoimalle annettava tuotantotuki eniten.

- Tarvitaan uusia monipolttoainekattiloita, joissa polttotapahtumaa voidaan hallita erilaisilla

energiajakeilla. Kaasu, neste, kiinteä tai liete.

- Bioenergia laitosten tukea ei rannikkoalueelle koska ne siirtyvät käyttämään ulkomaista raaka-

ainetta.

- Kuntiin saatava oma bioenergiastrategia jolla pyritään ohjaamaan omaa energiatuotantoa.

Tämä on saatava toimimaan yrittäjävetoisena.

- Vedämme hallituksen kärkihanketta HELMET -hevosenlanta menestystarinoiksi. Jos liittymä-

pintaa hevosenlannan hyödyntämiseen löytyy, olemme ehdottomasti kiinnostuneita yhteis-

työstä. Lisätietoa www.envitecpolis.fi/helmet.

- Pohjoisen puun arvoketjuja kannattaisi tuulettaa kunnolla. Uusia jalostusmahdollisuuksia olisi,

jos pilotointiin ja toimintaan saataisiin yhteistyötä. Yhteistyö voisi mahdollistaa kehityksen li-

säksi mm. laajemmat pilotoinnit ja kasvavan tuotannon. Yhteistyö voisi mahdollistaa myös ra-

hoitusmahdollisuuksia kehitykseen ja ensi vaiheen demoihin.

- Osaamista, raaka-ainetta ja markkinoita uusille jalosteille olisi. Pitäisi purkaa auki esteet ja

hidasteet.

Documents

Bioenergia-alan liiketoiminnan kehittämis- ja hanketarpeet - Lappi, … · 2017-08-30 · Perinteisesti sahoja on tarkasteltu ainespuun jalostajana eikä niinkään bioenergia-alan