Biokeskukset

• Kehittäneet määrätietoisesti Suomen biotieteiden alaa: tutkimus - toimintaympäristö - koulutus

• Tutkimusprofiileiltaan toisiaan täydentävä osaamiskokonaisuus

• Keskeinen rooli bioteollisuuden innovaatiolähteenä infrastruktuurit - monitieteinen koulutus

• Eri tieteenalojen integroivia toimintaympäristöjä

• Tutkimusmenetelmien ja -palveluiden kehittäjiä

Biotekniikka 2005 työryhmä

• Ehdotukset

– Biokeskusten kehittäminen

– Biokeskus Suomen perustaminen

– Center for Molecular Medicine

Biotieteen tutkimus ja kilpailukyky tänään:

Uusi toimintaympäristö:

"Elävien organismien kehityksen ja toiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja laajoja aineistoja käsittelevä, laiteintensiivinen ala"

Suuri tarve kansainvälisesti kilpailukykyiselle

biokeskusverkostolle

Biokeskus Suomen perustaminen 21.8. 2006:

• kansallisen yhteistyön tehostaminen & koordinointi• kansainvälistymisen edistäminen• korkeatasoisen biotekniikan tutkimuksen ja tuotekehityksen edellytysten ja hyödyntämisen kehittäminen

Biokeskus Suomi - Biocenter Finland

• Suomen bioalan toimijoiden muodostama yhteistyö- ja koordinaatioelin - kriittinen massa - merkittävä biotieteiden tutkimusjärjestelmä Euroopassa

• Perustajajäseninä biokeskukset A.I. Virtanen -instituutti, Kuopio Biocenter Oulu Biocentrum Helsinki & Biotekniikan instituutti, Helsinki BioCity, Turku Lääketieteellisen teknologian instituutti, Tampere

• Alan korkeatasoiset toimijat voivat liittyä - lisääntynyt perustutkimuksen ja teollisuuden integraatio, monitieteiset huippuyksiköt

Biokeskus Suomen tavoitteet:

1) Kokoaa yhteen biokeskukset sekä biotieteiden tutkimusta harjoittavat laitokset ja yliopistojen erillislaitokset ylläpitämään ja tehostamaan kansallista yhteistyöverkostoa - infrastruktuuri

2) Edistää korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä ja alan kansainvälistymistä sekä tehostaa biotekniikan tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa Suomessa

3) Alan perusopetuksen ja tutkijakoulutuksen koordinointi ja kehittäminen

4) Toimivat ja tehokkaat yhteydet yliopistollisiin sairaaloihin ja kliiniseen tutkimukseen, teknillisiin tieteisiin ja alan yritystoimintaan sekä ammattikorkeakouluihin

tutkimuksen arviointi vapaa kilpailu yhteistyö koordinaatiopalvelu kansainväliset infrastruktuurihankkeet

Kansallinen infrastruktuurien verkosto – koordinaatioryhmät tehostamaan

yhteistyötä, työnjakoa ja suunnittelua

• Malliorganismit molekyylilääketieteellisessä tutkimuksessa• Biologinen kuvantaminen• Rakennebiologia• Kvantitatiivinen biologia, bioinformatiikka ja biolaskenta• Proteomiikka ja metabolomiikka• Genominlaajuiset analyysimenetelmät• Geeninsiirtomenetelmät• Lääketieteellinen teknologia

Molekyylilääketieteen, -genetiikan ja –

epidemiologian keskus, CMM

• Molekyylilääketieteen keskus BF:n kärkihanke

• Helsingin yliopiston perustama, muut biokeskusyliopistot partnereita

• Kansainvälinen yhteistyö (EMBL ja Pohjoismaat) ja kv. näkyvä profiili

• Lisäarvoa tuottavat toiminnat liittyen perimätiedon hyödyntämiseen terveydenhuoltojärjestelmässä

• Yhteistyö muihin biokeskuksiin infrastruktuurien ja affilioituneiden ryhmien muodossa

Institute of Medical Technology

Tampereen yliopiston erillislaitos, perustettu vuonna 1995 Tehtävä

Kehittää kansainvälisesti korkeatasoista biolääketieteellistä ja bioteknologista tutkimusta ja koulutusta

Tiivis yhteistyö - Tampereen yliopistollinen sairaala, Regea - Tampereen teknillinen yliopisto- Lääketieteellinen tiedekunta

Ympäristö - Finn-Medi kampus - fyysinen yhteys yliopistolliseen sairaalaan- lääketieteellisen tdk:n ja TTY:n tutkimuslaboratoriot- bioteknologia yritykset (Immunologia, Kudosteknologia)- FinnMedi Tutkimus Oy:n palvelut:

teknologian siirto ja sovellutukset, IPR, liiketoimintasuunnitelmat kliiniset kokeet

- BioneXt Tampere- Medi-Park -teollisuuspuisto

Lääketieteellisen teknologian instituutti, IMT

Tieteellislähtöinen, avoin organisaatio–10-jäseninen johtokunta, edustettuina yliopisto, TAYS, lääk. tdk,

Tampereen kaupunki ja yritykset

– johtajalla viiden vuoden toimikausi

– Scientific Advisory Board (J. Celis, C.-H. Heldin, M. Saarma)

– ryhmänjohtajien palaverit, henkilöstö- ja opiskelijakokoukset

Instituutin toimintaperiaatteita

Instituutin tutkimustuki: – professori: postdoc-tutkija + tekninen avustaja– ryhmänjohtaja: tekninen avustaja/jatko-opiskelija– tutkimusrahoitus tuloksellisuuden perusteella

Aktiivinen kansainvälinen rekrytointi– valintatoimikunta– kaikki professorin ja vanhemman tutkijan virat rolling tenure –periaatetta soveltavia 7v + 5v + mahdollisuus vakinaistamiseen – SAB arvioi sekä instituutin toimintaa että professorien pätevyyttä

IMT pähkinänkuoressa

Tutkimuksen laatu

- Korkeatasoiset julkaisut - Ulkopuolisissa kv evaluaatioissa kiitettävät arviot

- EMBO 1996, HY:n arviointi 1999, Bioteknologian tutkimuksen arviointi 2002 - TaY 2004: Ainoa 7/7 arvosanan saanut yksikkö

- Mitokondrio-tutkimusryhmä Suomen Akatemian huippuyksikkö - Suomen Lääkärilehden väitöskirjapalkinnot 2002 ja 2003- EU Descartes palkinto Howy Jacobsille 2004- Duodecim nuoren tutkijan palkinto Mika Rämetille 2005

Bioteknologian edistäminen

- teknologinen ja tieteellinen asiantuntemus- bioteknologian koulutusohjelma yhteistyössä TTY:n kanssa- patentit, soveltavat tutkimusprojektit - teknologian siirto, IPR (Finn-Medi Tutkimus Oy)- Spin-off yrityksiä

Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus (63% vuosibudjetista)

Henkilöstön kokonaismäärä 160, 25 % tutkijoista ulkomaalaisia.

Henkilöstö

Henkilöstön jakautuminen:

71 % Akateemisia tutkijoita22 % Tekninen henkilökunta4,5% Bioteknologian koulutusohjelma2,5% Hallinto

Tutkimus

13 tutkimusryhmää ja 2 affilioitunutta ryhmää

Mitokondriotutkimus Howy JacobsHans Spelbrink

SyöpätutkimusJorma IsolaTapio VisakorpiAnne KallioniemiJohanna Schleutker

Bioinformatiikka Mauno Vihinen

Solujen viestintä ja geeninsäätely- Immunologia

Olli SilvennoinenAri HuovilaSeppo ParkkilaMarkku MäkiMika RämetHerma Renkema

Jukka Westermarck

Bioteknologia-nanoteknologiaMarkku Kulomaa

Bioteknologian maisteri/DI-koulutusohjelma (25 opiskelijaa/v + erikoistapausvalinnat, 192 hakijaa)

Moderni poikkitieteellinen koulutusohjelma,tiivis yhteistyö tutkimuksen ja työelämän/yritysten kanssa

Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston, tietojenkäsittelytieteiden, kauppatieteiden sekä Turun yliopiston kanssa

Suuntautumisvaihtoehdot:- solu- ja kudosteknologia- molekyylibiologia (kansainvälinen harjoitteluohjelma)- bioinformatiikka (kv MSc ohjelma TY:n kanssa)- bioteknologian liiketoiminta

Koulutus

Biolääketieteen ja bioteknologian tutkijakoulu- 90 opiskelijaa, 22 OPM rahoittamia

- Koulun johtokunta valitsee opiskelijat sekä koulutusta antavat ryhmät

- Opiskelijoilla oma seurantaryhmä

Tulevaisuuden strategia:

Tutkimuksen ja koulutuksen huippuyksikkö

Dynaaminen instituutti, jossa synergistiset tutkimusalueet luovat vahvan perustan moderneille poikkitieteellisille tutkimus-hankkeille sekä kliinisille projekteille

Lääketieteellinen teknologia Tampereen alueella

Vahva kansainvälisesti kilpailukykyinen poikkitieteellisen osaamiskeskittymä joka yhdistää huipputeknologian lääketieteen sovellutuksiin

Genetiikka – Syöpäbiologia

Immunologia Kantasolu- ja kudosteknologiaBioICT (Biological Information Center)

Nanobioteknologia

BioneXt kärkihankkeet

BiomateriaalitKudosteknologia

Immunologia

Bio ICT

Regea &Kliininen

kudospankki

InfectiousDiseaseControl Centre

BiologicalInformation

Centre BiosensensingVTT, TTY/BIRCA

TutkimuskudospankitTAKU

PSHP, TAY, IMT

Biologisen datan käsittelynkonsortio

IMT,TTY,VTT

Infektiotaudit

IDCCRokote

Immuunitaudit

Syöpätaudit

IMT SPIRIT

2002 evaluation:

“The IMT impressed the

panel with its dynamic

and ambitious spirit: the

faculty, postdocs, and

students were

enthusiastic about being

in Tampere and proud to

“score” internationally

from there”