Brexit, Suomi ja Eurooppa · Brexit, Suomi ja Eurooppa 1-2/2018 Mitä jos Brexit toteutuu toimiiko netti Britanniassa niinkuin kotona opiskelijan Brexit ... Vuonna 2016 Euroo-pan

Europé / EuropEan MagazinE

Brexit, Suomi ja Eurooppa

Eurooppalainen1-2/2018

”Miten kansalaiset

kokisivat eU:noMakseen?”

MEP

Heidi Hautala s. 11

”Will trade betWeen

Finland and Uk end?”

MEP

richard Corbett s. 7

”eU:n pitää olla sUUri sUUrissa ja

pieni pienissäasioissa.”

Valtionvarainministeri

petteri orpo s. 20

32 Eurooppalainen –Brexit, Suomi ja Eurooppa

5

14

28 2423

sisältö

Euroopan vakaa perusta ja horjuva globaali maailmanjärjestysSuurin uhka Euroopalle on tällä hetkellä sen sisäinen epäyhtenäisyys ja solidaarisuudenpuute.

Miten huolehtia kansalaisten EU-tietoudesta?Kouluissa tarjottavan Eurooppa-opetuksen merkitystä ei voi ylikorostaa. Samoin erilaistenkansalaisjärjestöjen roolia ei pidä väheksyä EU-tietouden levittäjinä.

Eurooppalainen Brexit, Suomi ja Eurooppa 1-2/2018

Opiskelijan BrexitToimiiko netti Britanniassa niinkuin kotona?Mitä jos Brexit toteutuu ilman erosopimusta?

4

Brexit, EU ja SuomiBrexit-päätös ei tarkoittanut nopeaa irtaantumista yhteisistä sopimuksista vaan se aloitti pitkällisen eroprosessin, joka on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2019 ennen eurovaaleja.

sisältö

Sisällys .............................................................................2

Pääkirjoitus Jouni Ovaska ....................................................................4 kolumniEuroopan vakaa perusta ja horjuva globaali maailmanjärjestys Aura Salla .........................................................................5

The British Exit and UK parliamentRichard Corbett ................................................................7

Miten kansalaiset kokisivat EU:n omakseen?Heidi Hautala ...................................................................11

Miten Brexit vaikuttaa Suomeen poliittisesti?Tapio Raunio ....................................................................14

Suomen ruokaketju varautuu Brexitiin .....................17Maria Pohjala

Brexitin taloudelliset vaikutukset SuomellePetteri Orpo ......................................................................20 kolumniMitä jos Brexit toteutuu ilman erosopimusta?Janica Ylikarjula ...............................................................23

Opiskelijan BrexitMaria Nyroos ....................................................................24 kolumniToimiiko netti Britanniassa niinkuin kotona?Juuso Järviniemi ..............................................................28

Englannin kielen exit?Sakari Teerikoski ...............................................................29

Suomen mahdollisuudet muuttuvassa Euroopassa - osaaminen edelläJenni Röynä ......................................................................32

Brexit luo tarpeen Britannian ja unionin puolustuskumppanuudelleHenri Vanhanen ...............................................................34

Maahanmuuttajana äänestämässä - maahanmuuttopolitiikan merkitys Brexit- kansanäänestyksessäMauri Vidovic ...................................................................36

Den Europeiska Unionen behöver liberala krafter 2019Björn Bonsdorff ................................................................38

5

Brexit, suomi ja eumiltä tulevaisuus näyttää?

Kuva

: Jou

ni o

vask

a

Kaksi vuotta sitten juhannusaattona Eu-roopan taivaalle ilmestyi myrskypilviä. Isobritannialaiset äänestivät ja päättivät sanoa hyvästit jäsenyydelleen unionissa. Saarivaltion suhde eurooppalaiseen yh-teisöön on aina ollut kimurantti mutta päätöksen myötä entinen suurvalta päät-ti hankaloittaa tilannetta entuudestaan.

Brexit-päätös ei tarkoittanut nopeaa irtaan-tumista yhteisistä sopimuksista vaan se aloitti pit-källisen eroprosessin, joka on tarkoitus saada pää-tökseen keväällä 2019 ennen eurovaaleja.

suomi ja muut eU-jäsenmaat valmistautuvat vauh-dilla Brexitiin. sekä eroavalle iso-Britannialle että jäljelle jääville jäsenille olisi tärkeää saada aikaan

sopimus, joka ei haittaa kansalaisten tai yritysten arkea. Kuitenkin brittihallitus valmistelee myös ns. No Deal -vaihtoehtoa, jonka tarkoituksena on varautua siihen, että maa jättää eU:n ja siitä tulee ns. kolmas maa 29.3.2019 klo 23.00. tämä tarkoittaisi, että unionin ja iso-Britannian väliin muodostuisi kova raja tarkastuksineen, uudet tullit tuotteille tulisivat voimaan ja punnan arvo heikkenisi. Nämä vain mainintana.

se miltä tilanne nyt ja tulevaisuudessa näyttää, riippuu näkökulmasta ja keskustelijasta. ero-prosessiin ja sen jälkeiseen aikaan liittyy paljon huhuja ja luuloja. Myös uhkakuvia maalaillaan ahkeraan.

tämä julkaisu on koottu juuri edellä mainituista syistä. politiikan, talous- ja koulutuselämän asi-antuntijat pohtivat Brexitin vaikutuksia erityisesti suomeen. He pyrkivät valottamaan syitä ja seura-uksia menneestä ja tulevasta. On kuitenkin syytä muistaa, etteivät nämä artikkelitkaan pysty tar-joamaan lopullista totuutta. Ne saattavat sisältää myös arvailuja ja ennustuksia.

eurooppalainen suomi ry:n tavoitteena on yllä-pitää aktiivista kansalaiskeskustelua unioniin liit-tyvissä kysymyksissä. Valmistautuessamme vaa-livuoteen haluamme pitää huolen siitä, että niin kansalaisilla, medialla kuin poliitikoilla on oike-aa ja oikea-aikaista tietoa käytettävissään.

Kirjoittaja on Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja.

Mikäli turvallisuuspo-liittinen tilanne Eu-roopassa muuttui-

si, olisitko valmis lähtemään puolustamaan mantereemme ulkorajoja Suomen alueen ul-kopuolelle? Entä mitä sinulle tarkoittaa eurooppalainen soli-daarisuus?

Itse lähtisin empimättä tarpeen vaatiessa puolustamaan rajaa Baltiassa, Venäjän käymä infor-maatiosota Eurooppaa vastaan on mielestäni koko mantereem-me yhteinen huoli ja Välimeren tilanteeseen tulee suhtautua meillä pohjolassa samalla vaka-vuudella, kun jos sama inhimil-

linen hätä pakottaisi pohjoisia rajojamme. Viiden miljoonan ihmisen kansan, joka elää kyl-kikyljessä itäisen naapurin-sa kanssa, on parasta tukea ja edistää toimivaa läntistä integ-raatiota, jotta Euroopan unioni pysyy jatkossakin sen ensisi-jaisessa tavoitteessa: rauhan ja

Kuva

: un

splash

Euroopan vakaa pErusta ja horjuva globaali

maailmanjärjEstys

Eroprosessiin ja sen jälkeiseen aikaan liittyy paljon huhuja ja luuloja.

KOLUMNI – Aura SallaPÄÄKIRJOITUS – Jouni Ovaska



the British exit

It is no understatement to say that the two years since the referendum result have been a tumultuous time in British politics. Prime Minister Theresa May has veered from crisis to crisis, and our Euro-pean friends have looked on with increas-ing exasperation as the government took two years to come up with a starting po-sition for the talks on the future relation-ship between Britain and the EU - only to see that position discredited as two min-isters resigned and the EU negotiator de-clared it to be unworkable.

NegOtiatiONs witH tHe eU are well behind schedule. and on the domestic front, of the 12 laws the government says are needed to prepare for Brex-it, only four have so far been adopted by the UK par-liament. One of them, the eU (withdrawal) act, took 273 hours of debate and almost collapsed the govern-ment. Others, on agriculture, fishing and migration, have yet to be even introduced. Deep divisions with-in the governing Conservative party mean there is no parliamentary majority for the type of Brexit the gov-ernment envisages - outside the eU’s customs union and single market - while at the same time the indi-viduals who led the Leave campaign in the referen-dum two years ago object to every suggestion that there could be a softer form of Brexit.

the British exit Ku

va: EM

i

People’s Vote -marssi Iso-Britanniassa v. 2017

hyvinvoinnin edistämisessä meille eurooppalaisille.

Euroopan unionin perusarvoja ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuk-sien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeus-valtio. Nämä arvot yhdistävät ko-timanterettamme, eikä unioniin voi kuulua yhtään maata, joka ei tunnusta näitä arvoja tai horju-tamme väistämättä sen perustaa. Euroopan unioniin kuuluminen on jokaiselta maalta vapaaehtoi-nen päätös. Kun liittymispäätös läntiseen yhteisöön on kerran tehty, ei perusarvojen kunnioit-tamisesta voi lipsua. Euroopan komissio esitti seuraavaan rahoi-tuskehyskauteen mahdollisuut-ta sanktioihin, mikäli jäsenmaa ei noudata yhteisiä perusarvoja. Tästä meidän tulee pitää kiinni ja tarjota porkkanan sijaan rikkureil-le tarvittaessa myös keppiä, sillä mikäli unionin yhteinen perusta ei ole kunnossa on yhteisen hy-vinvoinnin kasvattaminen ja tur-van rakentaminen mahdollisia ulkoisia uhkia vastaan huomatta-vasti hankalampaa.

Talouden rakenneuudistuk-set, toimiva talous- ja rahaliitto; pankki- ja pääomamarkkinau-nioneineen rakentavat kestävää kasvua ja näin hyvinvointia koko Eurooppaan. Kun talouden pe-rustat ovat kunnossa, on sen päälle uusien innovaatioiden tai digitaalisten- ja uusien tekno-logiaratkaisujen rakentaminen huomattavasti helpompaa. 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat ja toimiva elinkeino- työllisyys- ja kauppapolitiikka vaativat rin-nalleen kestävää taloudenpitoa. Terve talouden pohja on myös paras kasvualusta uusille inno-vaatioille, työmahdollisuuksille, koulutuksen kehittämiselle ja pit-käjänteiselle ympäristöpolitiikal-le. Turvallisuuspolitiikan kannalta

katsottuna vahva yhteiskuntara-kenne tukee parhaiten ymmär-tävän ja vastustuskykyisen kan-salaisyhteiskunnan rakentamista ulkovalloilta tulevaa painostusta, ja valheelliseen tai väärään tie-toon perustuvaa, tietovaikutta-mista vastaan.

Euroopan unionin on myös aika ottaa vahvempi rooli ulkorajo-jemme valvonnassa. Tällä osoite-taan integraatiomme vahvuutta. Euroopan komissio on esittänyt Euroopan rajoja vartioivan Fron-texin budjetin kuusinkertaista-mista 320 miljoonasta eurosta 1,87 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä. Rajavartiointia halutaan myös tehostaa 10 000 rajavartijalla.

Euroopan kantokykyä koetellaan tällä hetkellä etenkin sen eteläi-sillä rajoilla. Vuonna 2016 Euroo-pan unionissa myönnettiin turva- tai uudelleensijoituspaikka yli 720 000 pakolaiselle, mikä on kolme kertaa niin paljon kuin Yhdysval-loissa, Kanadassa ja Australiassa yhteensä. Euroopan ei tule sulkea ulkorajojaan hädänedessä, mutta turvapaikkapolitiikan tulee olla järkevää ja pitkänäköistä. Taakkaa tulee jakaa tasaisesti Euroopan maiden kesken ja inhimillinen hätä on pystyttävä erottamaan paremman elämän etsijöiden keskeltä. Turvapaikan saajien kotouttamiseen sekä työllisty-miseen on kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota. Jokainen meistä ansaitsee eväät turval-liseen tähän päivään ja toivoon paremmasta huomisesta.

Euroopan unionia on helppo kri-tisoida sen heikkouksista, huo-mattavasti vaikeampi on esittää toimivia ratkaisuja niiden kor-jaamiseksi. Paras tapa nähdä lä-helle on yleensä lähteä kauas ja katsoa kotimanterettamme sen ulkopuolelta. Globaalissa maa-ilmanjärjestyksessä Euroopan unionin perusarvot tarjoavat kes-tävän pohjan rakentaa vakaata maailmanjärjestystä. Siksi niiden vaaliminen rajojemme sisällä on kultaakin kalliimpia. Hyvän vas-tustuskyvyn rakentaminen on aina parempi, kuin lääkitseminen jälkikäteen. Tuloksellista ja vas-tuullista Eurooppa-politiikkaa ei rakenneta poliittisilla pikavoitoilla vaan pitkäjänteisellä ja suunnitel-mallisella tekemisellä. Roomaa ei rakennettu yhdessä päivässä, vahva eurooppalainen identi-teetti ja integraatio vaativat to-dennäköisesti useamman Eras-mus-sukupolven, mutta jokainen kestävä rakennuspalikka hyvällä säällä on muuraamisen arvoinen.

Kirjoittaja työskentelee neuvonan-tajana Euroopan komissiossa ja on European Movement Internatio-nalin hallituksen jäsen.

”Suurin uhka Euroopalle on tällä hetkel-lä sen sisäinen epäyhtenäisyys ja solidaa-

risuuden puute.” tEKSti: RichaRd coRbEtt

Kuva

: au

Ra sa

lla

KOLUMNI – Aura Salla


the British exitthe British exit

with all that in mind, i would not blame our friends in the rest of the european Union for being alarmed at the UK’s political malaise. But what does Brexit mean for our closest partners in europe? How might it af-fect our relationship with Finland specifically, and will it change the political dynamics within the european parliament? will the UK really go ahead with Brexit?

predictions are a dangerous game in politics, but with the Brexit clock ticking it is important to examine what is at stake, where we are heading and what the various possible forms of Brexit mean for the future relationship between the UK and Finland.

the current situation: deep economic and cul-tural relationsThe UK and Finland have a strong, dynamic trading relationship, helped immensely by our membership of the eU. almost £100 billion of goods and servic-es have been traded between the two countries over the past 20 years. shared standards and no customs checks within the eU’s single market have been im-portant factors in this. as a result, in 2016, the UK exported more in services to Finland than it did to Brazil, and that same year, the UK imported almost four times as many goods from Finland as from New

Zealand (which has a similar population size to Fin-land), despite the latter’s historical ties to Britain. if the UK government presses ahead with its plans to leave the customs union and the single market, this trading relationship would be put under threat - and businesses that buy and sell between the two coun-tries would be hampered with massive extra paper-work and possibly tariffs.

There are other serious concerns. Finnair uses air-ports in London for transfers on long-haul flights to asia. Outside the european aviation safety agree-ment, these transfers might not be able to take place - or at least would be more costly and time-consum-ing. to take just one company, rovio, the developers behind angry Birds, have a dozen British employees working in their head office near to Helsinki. if free-dom of movement ends, the cross-pollination of ideas and research that drive businesses to innovate would be badly restricted.

The UK and Finland have long been natural partners in the european Union. as champions of free but fair trade and strong advocates for the single market, i have often worked alongside Finnish Meps to achieve common goals. The eU has helped businesses trade

more easily across europe while safeguarding work-ers’ rights, consumer protection and environmental standards to the benefit of both our countries.

But it’s not just about economics. Thanks in no small part to the european Union, cultural exchange has flourished between the UK and Finland over the past thirty years. speaking with Finnish friends in the par-liament, i was amused to hear of the success rowan atkinson’s Mr Bean has had in Finland. and, as i know from my own office, the popularity of the Moomins in the UK is considerable. Just last month, a collab-oration between elina Laitinen, a Finnish textile de-signer, and Laura spring, a British artist, was exhib-ited in the Design Museum in Helsinki. Their joint residency was funded by the european Commission. similar funding opportunities are unlikely to be avail-able if the UK leaves the eU.

This cultural exchange extends to education. There were some 2,000 Finns in higher education in the UK in 2017. However, applications from Finns to study in British universities fell by almost 15% last year, as prospective applicants were deterred by the uncertainty around their status after Brexit and the prospect of having to pay far higher international fees. Funding for Horizon 2020 research projects are in doubt after Brexit, particularly if the government ends free movement for eU citizens. My Finnish col-league Miapetra Kumpula-Natri Mep recently asked a group of young trade unionists who were visiting me in Brussels: “what is eU science without UK uni-versities?” sadly, Brexit may answer this question, as it is likely to prove detrimental for research collabo-ration across europe.

On top of students, many Finns in the UK and Brits in Finland have become long term residents. as eU citizens they have found jobs, started families and set-tled down, believing their rights would continue to be respected. The actions of the UK’s Conservative gov-ernment post-referendum have unfortunately failed to convince all eU citizens that they will be able to stay in the UK without difficulties. it took nearly two years to announce its “settled status” scheme, to which the 20,000 or so Finns living in the UK will need to apply to remain in the UK. But the scheme is expen-sive, costing £62.50 for adults to register and £32.50 for children. it is bureaucratic. it fails to address the barriers that will be faced by the most vulnerable cit-izens. Concerns about it have been raised by the eu-ropean parliament and by campaign groups.

the brexit optionswith Brexit looming, more than three decades of

mutually beneficial cooperation between our two nations as eU members, is at risk. what options are there for the UK when it comes to Brexit?

First, there is the serious risk of Britain leaving the eU without a deal. This would amount to one of the greatest acts of economic self-sabotage in the UK’s history. Dropping suddenly out of all the common eU-wide regulations that we have elaborated togeth-er for decades, without a legal agreement to replace or continue with them, would create a legal vacuum: fights would be grounded, trade would be subject to wtO tariffs, Britain’s trade with the rest of the world would be plunged into chaos and, sadly, eU citizens living in the UK would immediately lose the current legal basis for their residency, employment and health care. although businesses, trade unions, the general public and a majority of the House of Commons are united in their opposition to a no-deal Brexit, the in-ability of the government to put forward any realis-tic proposal for a deal with the eU means that there is a real risk of such an eventuality.

a second possibility is a simple free trade agreement, similar to that recently signed between the eU and Canada. But a Canada-style arrangement would re-quire customs checks on the (currently invisible) border between Northern ireland and ireland. That would be a major political problem endangering the irish peace process - and it is also illegal under UK law to create new checks and controls on the border on the island of ireland. even if it could be done, the UK government’s own analysis revealed that falling back on a mere free trade agreement would reduce growth of UK gDp by 5% over 15 years.

Third, there is the so-called “Chequers proposal” (named after the prime Minister’s country residence). it proposes to follow the eU rulebook on goods but not on services. services would be outside of the sin-gle market. Yet, services make up 80% percent of eco-nomic activity in the UK. and it is difficult in a mod-ern economy to separate the two, because the services, from finance to transport, are often embedded into the value of goods. Not surprisingly, the “Chequers” proposal has been rejected by all the opposition par-ties in the UK and by the eU. More surprisingly, a quarter of Mrs May’s own party’s Mps have said they would vote against it, for other reasons and it sparked the resignation of two of her Cabinet ministers (For-eign Minister Boris Johnson and Brexit Minister Da-vid Davis) who are opposed to anything that keeps Britain even partly in the single market.

Fourth, Theresa May (or a different government)

Kuva

: un

splash

London as a major trade center might suffer due to Brexit.


could go for a closer relationship, to minimise the economic damage of Brexit. Britain could stay inside single market in a similar way to what Norway and iceland do through the eea (european economic area) agreement. it could stay in the customs union. while this “soft Brexit” might make economic sense, the government does not want to go down that road because it would mean that Britain has to follow all the eU’s single market rules without having a say on them any longer as a non-member.

None of these four possible outcomes has a majori-ty in the British parliament. The clock is ticking. The government seems incapable of shifting position. Cri-sis looms.

Reconsidering brexit?in these circumstances, it is not surprising that there are growing calls in Britain to reconsider Brexit en-tirely. There is a growing campaign for a new referen-dum. public opinion has shifted against Brexit rather than, as many had expected, rallying behind the re-sult of the 2016 referendum and supporting Brexit.

Can it be stopped? Legally, the UK parliament can stop it by requiring the government to withdraw no-tification of the UK’s intention to leave the eU sub-mitted under article 50 of the eU treaty. politically, however, it cannot be done without another referen-dum. indeed, if it were, then years ahead, the euros-ceptic narrative would be: “The people voted to leave and the politicians prevented it”. so, it would have to go back to the people through a referendum, or a per-haps a general election with a clear choice on the table.

But at present, the government is opposed to the idea of a referendum. The main opposition party, Labour, says it should be an option if the withdrawal agree-ment is rejected by parliament (or if there is no deal on such an agreement), though at its Congress later this month it may go further and call for a referen-dum anyway.

Opinion could well shift further. every time Brexit is in the news these days, it’s bad news: confusion, costs, problems we never knew about, problems we were never told about, revelations about the unlawful ac-tivities of the Leave campaign in the 2016 referendum (and russian interference), government splits, firms moving abroad, job losses, and much else.

it is also clear that any Brexit will be very different from what was promised by its supporters. They said it would be easy, whereas it’s in fact difficult. They said it would save lots of money (that could all go to the

National Health service), but it is turning out to be an extremely costly exercise. They said Britain could easily make new trade deals with america and oth-er countries around the world, but there is no sign of that happening (indeed, Britain will drop out of the existing trade deals that the eU has made with coun-tries across the world, having negotiated them with the strength of the whole of europe - the world’s larg-est market). it’s just not looking good!

so, the reality is that Brexit is not a settled issue and the coming months are likely to see considerable po-litical turmoil in Britain.

in this period of crisis for my country, i hope that Fin-land will be understanding of our predicament, and will listen not just to UK government ministers, but to its people. as Finland celebrates the centenary of its independence, i want to ensure that the UK spends the next 100 years working alongside its close ally for a more prosperous and peaceful future.

The author is the UK Labour Party leader in the Euro-pean Parliament and member of the Group of the Pro-gressive Alliance of Socialists and Democrats in the Eu-ropean Parliament.

miten kansalaiset kokisivat eu:n omakseen?

miten kansalaiset kokisivat eu:n omakseen?

the British exit

Kuva

: un

splash

Kuva

: un

splash

Kesäkuussa 2016 moni heräsi vahvaan epäuskon ja järkytyksen tuntee-seen: enemmistö äänestäneistä kansalaisista todella kannatti EU-eroa. Komission puheenjohtaja Junckerin kasvoilta oli luettavissa sama epä-usko, kun hän totesi Euroopan parlamentissa Strasbourgissa vain päiviä tuloksen jälkeen, että demokratiaa on kunnioitettava.

tEKSti: hEidi hautala

Kuva

: Richa

Rd co

RbEtt


”Ainoa toimiva lääke tätä vastaan on tieto. Disinformaation aikakau-della medialla on tässä yhä suurempi rooli ja vastuu.”

tODeLLisUUDessa isON-BritaNNiaN kan-san äänen kuulumisesta voi olla montaa mieltä. Oikeata valtaa kansalla on vasta silloin, kun ää-nestettävänä on kaksi hyvin perusteltua vaihtoeh-toa ja keskustelu on faktapohjaista. Brexit-äänes-tys ei täytä kumpaakaan näistä tunnusmerkeistä.

Britit joutuivat äänestämään nykytilan ja täysin määrittelemättömän ”Leave”-vaihtoehdon välil-tä. Brexitin todellisuus jäi brittihallituksen käsiin. äänestyksen jälkeen on myös paljastunut, kuinka etenkin sosiaalisessa mediassa levitetty disinfor-maatio vaikutti tulokseen. Myös skandaaleja rakas-tava brittimedia on saanut katsoa itseään peiliin.

Eurooppalaisen identiteetin jäljilläsilti on selvää, että luotto eU:hun on koetuksella ison-Britannian lisäksi myös muissa jäsenmais-sa. Vaikka euroopan parlamentin valtaoikeudet ovat viime vuosikymmeninä vahvistuneet, suuri osa eU-kansalaisista ei kyselyjen perusteella tun-ne pystyvänsä vaikuttamaan unionin asioihin. eu-rovaalien äänestysprosentti on pysynyt verrattain matalalla. eivätkö eU-kansalaiset koe eurooppa-laista identiteettiä omakseen? Jo edesmennyt euroopan parlamentin puheenjoh-taja ja merkittävä ranskalainen poliitikko simo-ne Veil kutsui elämänkerrassaan nykyaikaa risti-riitaiseksi. eurooppalaiset matkustavat enemmän kuin koskaan, euro on realiteetti monessa maas-sa, internet ja globalisaatio ovat arkea. silti eU-kansalaiset tarraavat tiukasti kansalliseen iden-titeettiinsä, Veilin mukaan jopa tiukemmin nyt kuin vuosikymmeniä sitten. asian voi kuitenkin nähdä myös toiselta kantilta. globaalisaatio on vaikuttanut alueisiin eri lailla. Näyttää siltä, että valtioiden sijaan alueet alkavat muistuttaa toisiaan: kaupungeille löytyy vertailu-kohtia muista kaupungeista, maaseudulle muista maaseutualueista. suomalaiset matkustavat eurooppalaisista eni-ten, mutta harva yhdistää kokemuksensa suoraan eU:hun. Yhteys muodostuu eU:n sijaan suoraan matkakohteeseen. Joku saattaa tuntea olevansa kotonaan niin Helsingissä kuin amsterdamissa,

toinen kokee kotoisaksi vaeltamisen niin pohjoisen metsissä kuin keski-euroopan kansallispuistoissa. ilman eU:ta etäisyydet olisivat kuitenkin monel-la tavalla kauempana: nyt hinnat määritellään sa-moissa euroissa, kännykkää voi käyttää kuin ko-tonaan ja rajan ylittämistä ei aina edes huomaa. interrail-matkat, erasmus-ohjelmat ja eU:n pa-nostukset nuorten kansainvälistymiseen ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka tuoda eurooppalaisuutta lähemmäs ihmisten arkea. Vaihtokokemukset li-säävät tutkitusti eU-ymmärrystä ja kokemuksia eurooppalaisuudesta.

lisää läpinäkyvyyttä, tietoa ja vaikuttami-sen mahdollisuuksiaMiten ihmiset kokisivat eU:n omakseen? On selvää, että syytä demokratiavajeeseen on myös eU:ssa itsessään. toimivan tiedonvälityksen li-säksi instituutioiden toiminnan avoimuudessa on vielä tekemistä ja jäsenmaat itse seisovat tarpeel-listen uudistusten tiellä. Yksi syy epäilyksiin vaikuttaa olevan ihmisten eU-tuntemus. tämä tuli selväksi myös Brexit-äänes-tyksessä: vain tunteja tulosten julkistamisen jäl-keen what is eU oli iso-Britannian toiseksi eniten haettu kysymys googlessa. eU toimii niin monessa maassa, monella sekto-rilla ja monella tasolla, että sen toiminnan hah-mottaminen ei aina ole yksinkertaista. populisti-set liikkeet käyttävät tätä taitavasti hyväkseen, ja eU-kritiikissään niin yksinkertaistavat kuin vää-ristävät tosiasioita. ”ainoa toimiva lääke tätä vastaan on tieto. Disin-formaation aikakaudella medialla on tässä yhä suurempi rooli ja vastuu.”

On suorastaan paradoksaalista, kuinka eU on jo-kaisen huulilla, mutta sen todellisesta toiminnas-ta uutisoidaan verrattain vähän ja pinnallisesti.

Eu - eli kuka?eU puhuu niin monella äänellä, että sen ääni on helppo valjastaa myös omaan käyttöön. eU on

miten kansalaiset kokisivat eu:n omakseen?miten kansalaiset kokisivat eu:n omakseen?

helppo kohde silloin, kun eU-jäsenmaiden sisä-poliittisiin ongelmiin tarvitaan syyllinen. Vain vä-hän aikaa sitten italian populistipuolueen sisämi-nisteri yritti vierittää traagisen siltaromahduksen syyn eU:n niskoille. esimerkkejä löytyy lähempää-kin: Missä eU, siellä ongelma on tuttua populis-tista retoriikkaa suomessakin. tällainen asioihin perustumaton, helppo retoriikka maalaa ihmis-ten käsitystä todellisuudesta, mutta ei vie pitkälle. sen sijaan eU:n voitot ja onnistumiset on helppo omia: ne eivät kuulukaan eU:lle itsessään, vaan kunnian onnistumisista vievät usein kansalliset hallitukset. eU:n yhteiset saavutukset pelkistyvät helposti yksittäisten ministereiden onnistuneiksi neuvottelutuloksiksi. tämä on helppoa, sillä kansallisessa politiikas-sa on selkeät, tutut kasvot, jotka päätöksentekoa edustavat. samaan pyritään nyt myös eU:ssa: tu-levissa vaaleissa jokainen eurooppalainen puolue asettaa taas oman kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajaksi. eurovaaleissa vahvimman tu-loksen saaneen eurooppalaisen puolueen edustaja nappaa siis eU:n näkyvimmän paikan. edelllisissä vaaleissa alkunsa saanut käytäntö tulee toivotta-vasti nyt ihmisille tutummaksi, ja samalla tuodaan esille niin eurooppalaisia puolueita kuin kasvoja. Kommission puheenjohtajaehdokkaiden olisi eh-dottomasti oltava ehdolla myös parlamenttivaa-leissa. Näin kannatusta ei mitattaisi vain puolu-een, vaan myös suoraan henkilön kautta. tämä olisi yksi keino vahvistaa eU:n demokratiaa ja vaalien kiinnostusta.

Globaalien normien luoja, ei niihin sopeutujaVain eU:lla on riittävästi voimaa tarttua monimut-kaisiin, rajat ylittäviin kysymyksiin, aina globaali-en internetjättien toiminnasta ilmastonmuutoksen torjuntaan. On eU:n ansiota, että myös suoma-laisilla yrityksillä on mahdollisuus käydä sujuvas-ti maailmanlaajuista kauppaa eU:n kauppasopi-musten puitteissa, että suomalaiset saavat liikkua vapaasti eU:n alueella, ja että taantumankin ai-kana suomalaisten lainakorot pysyivät matalalla. esimerkkejä on lukemattomia, ne on vain tuotava

näkyviin. suurimmat eU:n saavutukset ovat niin jokapäiväisiä, että niitä tuskin tulee ajatelleeksi.

eU:n olemassaolon oikeutus onkin kyky luoda glo-baaleja normeja - ei sopeutua niihin. eU voi par-haimmillaan olla vahva ja progressiivinen maa-ilmanpoliittinen johtaja. Helppoa tuon aseman lunastaminen ei ole: eU on ulospäin uskottava toimija vain silloin, kun se on sisältä yhtenäinen.

Vahva eU ei suinkaan sulje suomalaisia vaikutta-misen ulkopuolelle, vaan antaa mahdollisuuden ottaa aktiivinen rooli maailman neuvottelupöy-dissä. suomella ja suomalaisilla on paljon annet-tavaa, ja ensi vuonna siihen on eU-puheenjohta-juuden myötä näyttävä tilaisuus.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jäsen.

Kuva

: hEid

i ha

uta

la

”EU:n olemassaolon oikeutus onkin kyky luoda globaaleja normeja - ei sopeutua niihin.”


Lähestyvä Brexit on hallinnut viime vuo-det turvapaikanhakijoiden sijoittamisen ohella eurooppalaista poliittista keskus-telua. Moni on jo varmuudella saanut tarpeekseen Iso-Britanniasta: ensin maa hankaloitti vuosikymmenten ajan uni-onin päätöksentekoa ja nyt varsinaiset Brexit-neuvottelut ovat edenneet tus-kaisen hitaasti brittihallituksen sisäisten erimielisyyksien takia. Neuvotteluista on väkisinkin jäänyt sellainen vaikutelma, että Theresa Mayn hallitus haluaa jäse-nen oikeudet ilman jäsenyysvelvoittei-ta. Toistaiseksi yhtenäisenä pysyneelle EU:lle tämä ei ole kelvannut.

tEKSti: tapio Raunio

MaYN tiLaNNetta HaNKaLOittaa Bre-xit-kansanäänestyksen kampanjointi, jossa useat ’leave’-leirin johtavat poliitikot esittivät vähintään kyseenalaisia, ellei suoraan harhaanjohtavia lupauk-sia äänestäjille. Heidän mukaansa Britannia ei mak-saisi enää puntaakaan eU:lle ja ennen kaikkea iso-Britannia saisi päättää omien rajojensa valvonnasta. Myös eron kielteisiä taloudellisia vaikutuksia vähätel-tiin. totuus on kuitenkin vähitellen alkanut paljastua brittiäänestäjille. tutkijoiden ja vaikutusvaltaisen fi-nanssikeskuksen Lontoo Cityn ennustama talouden hiipuminen ja työpaikkojen katoaminen ovat jo käyn-nissä, britit joutuvat maksamaan eU-erostaan menet-täen samalla erilaiset unionin budjetista maksettavat tuet, ja rajavalvonnan yllä on suuria kysymysmerkke-jä – mikäli Britannia haluaa sisämarkkinoille, tulee sen sallia myös työvoiman vapaa liikkuvuus.

ison-Britannian kannalta kiusallisen vaikeasti eden-neet neuvottelut ovat samalla todennäköisesti hil-linneet eU-vastaisia voimia muissa jäsenvaltioissa. Brexitinhän pelättiin toimivan käyntivoimana eri-laisille integraatiota vastustaville puolueille ja kan-sanliikkeille. erityisesti puolassa ja Unkarissa on vallassa unionia ja sen perusarvoja voimakkaasti-kin arvostelevia poliitikkoja, mutta hekään eivät ole ajamassa valtioidensa eroa eU:sta. italiassa ja muu-alla populistit ovat saavuttaneet vaalimenestystä

eU-kritiikillään sopeutuakseen kuitenkin yleensä hallitukseen päästyään Brysselin neuvotteluissa yh-teisiin kompromisseihin. ”eU-jäsenyyden taloudellinen merkitys ymmärre-tään, vaikkei sitä ehkä julkisesti myönnetä.”

sama koskee myös suomea. timo soinin johtamat perussuomalaiset sättivät johdonmukaisesti unionia, mutta eivät ajaneet maamme eroa unionista tai euro-alueesta. sinisen tulevaisuuden eU-kritiikki on osin hallitusvastuusta johtuen kovin laimeaa, kun taas pe-russuomalaisten Jussi Halla-aho ilmoitti, ettei aika ole kypsä kansanäänestykselle eU-jäsenyydestä. Halla-aho tuntee tilastot, sillä unionin ja euron kannatus on vankistunut suomalaisten keskuudessa viime vuo-sina. euroalueen valuvioista muistutetaan, mutta ta-loustieteilijät, yritykset ja työmarkkinaosapuolet ko-rostavat eU-jäsenyyden merkitystä kansainvälisestä kaupasta riippuvaiselle suomelle. Brexit tuskin tulee

Brexit ja tarve huolehtia kansalaisten eu-tietoudesta

nousemaan näkyvään rooliin kevään 2019 vaaleis-samme, varsinkin mikäli Brexit-neuvottelut päättyvät brittihallituksen kannalta huonoon lopputulokseen.

suomalaisessa Brexit-keskustelussa on ajoittain pu-huttu maamme ja iso-Britannian ’erityissuhteesta’. toki yksittäisillä poliitikoilla ja ennen kaikkea yrityk-sillä voi olla painavia syitä kantaa huolta Brexitistä ja iso-Britannia on toki yksi merkittävästä kauppa-kumppaneistamme, mutta mitkään tutkimustulok-set eivät tue väitettä maidemme erityissuhteesta. Bre-xit vaikuttaa varsin samoin tavoin eri jäsenvaltioihin. suomi ja iso-Britannia ovat olleet pitkälti yhtä miel-tä sisämarkkinoiden kehittämisestä, mutta eri miel-tä esimerkiksi maatalouspolitiikassa. Neuvoston ää-nestystilastojen mukaan iso-Britannia on äänestänyt selkeästi muita jäsenmaita enemmän voittavaa enem-mistöä vastaan. euroopan parlamentissa puolestaan brittiedustajilla on ollut keskimääräistä suurempia vaikeuksia sopeutua ryhmiensä linjauksiin. Brexit tu-leekin todennäköisesti helpottamaan päätöksentekoa niin neuvostossa ja eurooppa-neuvostossa kuin eu-roopan parlamentissa. tämä lienee myös suomen etu.

Brexitin keskeinen sanoma ei kuitenkaan liity itse neuvotteluihin tai eron vaikutuksiin suomelle tai koko unionille. Kansanäänestyksen kampanjointi ja tulos heijastelevat kansalaisten jakautumista kahteen lei-riin. Hieman yksinkertaistaen ison-Britannian eron puolesta äänestivät vähemmän koulutetut ja alhaisem-man tulotason omaavat, jotka samalla ovat heikom-min kiinnittyneitä maansa poliittiseen järjestelmään ja suhtautuvat varauksellisemmin kansainvälistymi-seen. Useat heistä kokivat, että rajojen avautuminen ja siitä seuraava maahanmuutto ovat joko vieneet heil-tä työpaikkoja tai johtaneet palkkojen alenemiseen. He ovat myös huolestuneita kansallisen kulttuurin ja itsemääräämisoikeuden murenemisesta. Mielen-kiintoista olikin, että monet haastatelluista jäsenyy-den vastustajista tuntuivat olevan tietoisia Brexitin kielteisistä taloudellisista vaikutuksista. Heille kui-tenkin tärkeämpää oli itsenäisyyden palauttaminen ja eU:n kahleista irtautuminen. ison-Britannian jä-senyyttä puolestaan tukivat korkeammin koulute-tut ja enemmän tienaavat poliittisesti aktiivisemmat

henkilöt. Heille kansallinen identiteetti on usein vä-hemmän tärkeä ja heillä on keskimäärin paremmat valmiudet hyötyä integraatiosta kuin vähemmän kou-lutetuilla. ison-Britannian tilanne ei ole kadehditta-va, varsinkin kun yhtälöön lisätään sukupolvikuilu: nuoremmat ikäluokat äänestivät selvästi jäsenyyden puolesta vanhempien äänestäessä sitä vastaan.

eU:n vastustajat ympäri eurooppaa kokevat, että maailma muuttuu heidän kannalta epäsuosiolliseen suuntaan: yhteiskunnat monikulttuuristuvat, perin-teiset perhemallit saavat tehdä tilaa liberaaleille ar-voille, työpaikkojen pysyvyys on vaihtunut taloudel-liseen epävarmuuteen eikä valtio tarjoa välttämättä enää samanlaista suojaa ja palveluja kuin aikaisem-min. ihmiset kokevat – sinällään aivan oikeutetusti – vallan karanneen demokraattisen valvonnan ulot-tumattomiin: itsenäisille keskuspankeille, ’markkina-voimille’, monikansallisille yrityksille ja ’Brysseliin’. tämä ruokkii erilaisten populististen tai nationalis-tisten puolueiden ja ehdokkaiden vaalimenestystä ja selittää vahvasti myös Donald trumpin nousua Yh-dysvaltojen presidentiksi.

Miten sitten kansalaiset saataisiin tuntemaan, että eU on heitä varten ja vieläpä varsin demokraattinen jär-jestelmä? Yksittäisen kansalaisen ääni hukkuu helpos-ti lähes 30 valtion ja noin 500 miljoonan kansalaisen unionissa. pelkästään numeroiden valossa tarkastel-tuna esimerkiksi päätös olla äänestämättä euroopan parlamentin vaaleissa voikin vaikuttaa yhtä mielek-käältä ratkaisulta kuin äänestäminen. Miksi kansa-lainen uhraisi aikaansa hankkiakseen tietoa eU:sta, mikäli hänellä ei kuitenkaan ole aitoja mahdollisuuk-sia vaikuttaa harjoitettavaan politiikkaan? Kysymys on täten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien ohella siitä, että kansalaisilla on isossa-Britannias-sa ja kautta euroopan vaikeaa hahmottaa, miten eU vaikuttaa – ja miten se ei vaikuta – heidän arkeen-sa. täten populistien on helpompaa syyttää unionia päätöksistä, joista tosiasiassa ovat vastanneet jäsen-maat itse. Kouluissa tarjottavan eurooppa-opetuk-sen merkitystä ei voi ylikorostaa. samoin erilaisten kansalaisjärjestöjen roolia ei pidä väheksyä eU-tie-touden levittäjinä.

Unionin instituutiot ja euroopan parlamentin jä-senet toki tarjoavat erilaista informaatiota, mutta niiden merkitys jää väkisinkin pieneksi verrattuna portinvarjoina toimiviin jäsenmaiden kansallisiin poliitikkoihin ja mediaan. eurooppa-politiikka jakaa puolueita usein sisäisesti ja näin varsinkin vaalimenestystä tavoittelevien puoluejohtajien kannattaa yleensä keskittyä niiden kannalta tur-vallisempiin ja äänestäjille tutumpiin aiheisiin.

”EU-jäsenyyden taloudellinen merkitys ymmärretään,

vaikkei sitä ehkä julkisesti myönnetä.”

Brexit ja tarve huolehtia kansalaisten eu-tietoudesta Brexit ja tarve huolehtia kansalaisten eu-tietoudesta

Kuva

: un

splash


Median on tulkittu suoriutuneen heikosti eU-uu-tisoinnissa. tiedostusvälineissä eU:n päätöksen-teko näyttäytyy isoimpien jäsenmaiden valtatais-teluna, jolloin unionin normaali, arkipäiväinen lainsäädäntötyö ja hallinto jäävät pimentoon. Vii-me aikoina lisäksi useat taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneet mediatalot ovat vähentäneet eU-kir-jeenvaihtajien ja muiden ulkomaan toimittajien määrää. paljon riippuu siis jäsenvaltioiden puo-lueiden ja tiedotusvälineiden halusta ja kyvystä aktivoida eurooppa-keskustelua.

iso-Britannia suoriutuu näillä mittareilla monin tavoin erittäin huonosti. Vain pieni osa briteistä seuraa ns. laatumedioita suuren enemmistön saa-dessa vähäisen eurooppa-tietoutensa eU-kieltei-siltä iltapäivälehdiltä. Maan koulutusjärjestelmä on kärsinyt vakavista ongelmista eikä merkittävä osa brittinuorista saa koulun kautta käytännössä mitään kosketusta eU-asioihin. Ja kuten Brexit-prosessi on osoittanut, kaksi suurinta puoluetta eli konservatiivit ja työväenpuolue ovat enem-män tai vähemmän hajallaan integraation suh-teen. suomalaiset ovat pienen, syrjäisen valtion asukkaina todennäköisesti selvästi brittejä val-miimpia tunnustamaan kansainvälisen yhteis-työn merkityksen. tästä huolimatta meidänkin on syytä katsoa kriittisesti peiliin. Onko suoma-laisella medialla edellytyksiä seurata eU-asioita?

tarjoavatko poliittiset johtajamme vaihtoehtoisia visioita maanosamme tulevaisuudesta? saavatko nuoret koulutustasosta riippumatta riittävästi tie-toa eU:sta? Oma vastaukseni kaikkiin kolmeen kysymykseen on selkeä ei.

Simo Tiainen on MTK:n Kansainvälisten ja EU-asioiden johtaja sekä Euroopan talous- ja sosiaa-likomitean jäsen. Hän toimi ETSK:ssa esittelijänä vuoden 2020 jälkeistä EU:n maatalouspolitiikkaa koskevassa lausunnossa.

suomen ruokaketju varautuu BrexitiinBrexit ja tarve huolehtia kansalaisten eu-tietoudesta

Kuva

: un

splash

Britannian EU-eron on arvioitu iskevän kipeästi Euroopan elintarvikesek-toriin sekä maatalouteen. EU:n sisämarkkinat saavat Brexitin myötä kolhuja, mistä maksaa koko unio-nin ruokaketju.

suomi vie Britanniaan jonkin verran meijerituotteita ja juusto-ja, keksejä ja leivonnaisia, sokeria, öljyjä ja rasvoja, alkoholijuomia, kaakaota ja suklaata, mausteita, lihatuotteita sekä leipää.

Brexitillä ei tule olemaan merkit-täviä suoria vaikutuksia suomen ja Britannian väliseen elintarvi-kekauppaan. Molemminpuolinen kauppa on marginaalista. Brexitin lonkerot ulottuvat suomeen kui-tenkin toista reittiä. Jos Britannia irtautuu eU:n sisämarkkinoilta, unioniin jäävien jäsenmaiden kau-pankäynti Britannian kanssa han-kaloituu ja kallistuu.

elintarvikeviennin taantuma aihe-uttaisi tietyissä hyödykkeissä yli-tarjontaa, mikä synnyttäisi mark-kinahäiriöitä ympäri eurooppaa. tämä näkyisi myös suomessa. eri-tyisesti maito- ja lihatuotteiden ylitarjonta euroopan sisämarkki-noilla voisi painaa kotimaista tuot-tajahintaa rutkasti alaspäin.

pahimmassa tapauksessa Brexi-tin vaikutukset suomelle voisivat olla verrattavissa Venäjän aset-tamiin pakotteisiin, ja aiheuttaa

suomen ruokaketju varautuu BrexitiintEKSti: MaRia pohJala

Kuva

: un

splash

Lihapullia saa jatkossakin, vaikka Brexit tapahtuisi.

Kuva

: tapio

Rau

nio


MtK:n arvioiden mukaan sato-jen miljoonien eurojen tulonme-netykset alempien tuottajahintojen kautta. Markkinahäiriöiden vaka-vuus riippuu pitkälti siitä, millai-sia rajoitteita Brexit tuo tuleviin kauppasuhteisiin. Viennin kan-nalta kriittisimmät muuttujat kos-kevat kaupankäynnin byrokratiaa kuten rajatarkastuksia ja -muo-dollisuuksia sekä hyödykkeiden tullimaksuja.

Jos Brexit toteutuu ”pehmeänä”, Britannia pysyy eU:n tulliliitos-sa ja sisämarkkinoilla. Jos sopua ei synny, muodostuu ”kova Bre-xit”, joka tekee Britanniasta koko-naan irrottautuneen saarivaltion. Nyt Britannian kauppa muiden unionin maiden kanssa on ollut tullitonta. Jos kaikkia osapuolia tyydyttävää erosopimusta ei ku-luvan syksyn aikana synny, jat-kossa eri tuontihyödykkeille voi-taisiin määrätä omat tullitasonsa.

”Brexitin jälkeen Britanniasta ei tulisi ruuan suhteen oma-varaista vaan maan tulisi myös jatkossa

avata ovensa tuonnille.”

Kova eU-ero voisi tarkoittaa sitä, että Britannia ottaisi käyt-töön Maailman kauppajärjestön wtO:n sääntöjen mukaiset tul-lit. Korkeat tullimaksut vaikeuttai-sivat eU-maiden vientiä Britanni-aan merkittävästi. samaan aikaan kaupankäynnin byrokratia ja vaati-mukset lisääntyisivät. pahimmissa uhkakuvissa Britannian raja-ase-milla seisoisivat pitkät rekkajonot odottelemassa tarkastuksia, mikä olisi erityisesti herkästi pilaantu-ville elintarvikkeille kohtalokasta.

wtO:n tullien astuessa voimaan eU:n ulkopuoliset maat hyödyn-täisivät todennäköisesti kasvavia vientimahdollisuuksiaan Britan-niaan. silloin eurooppalaiset elin-tarvikkeet kilpailisivat Britannian markkinoilla esimerkiksi ameri-kasta tai aasiasta tulevien tuottei-den kanssa. Jos vienti Britanniaan tyrehtyisi, maan entiset kauppa-kumppanit euroopassa ryhtyisi-vät etsimään tuotteilleen vaihtoeh-toisia markkinoita. silloin kilpailu kiristyisi myös suomalaisilla vien-tituotteilla, mikä voisi vaikuttaa suomen vientikilpailukykyyn.

sekä eU:n että suomalaisen ruo-kaketjun toiveena on mahdolli-simman pehmeä erosopimus − toki parhaimmassa tapauksessa Britannia ei eroaisi eU:sta ollen-kaan. silloin kaupankäynti säilyi-si mahdollisimman kitkattomana ja markkinahäiriöt jäisivät pienik-si myös tulevaisuudessa.

euroopan unionin yhteinen maa-talouspolitiikka (Cap, Common agriculture policy) on saanut jo nyt osansa edessä häämöttä-vän Brexitin aiheuttamasta epä-varmuudesta. Britannian päämi-nisteri Theresa May on kertonut maansa irtautuvan Cap:sta. Jat-kossa Britannia voisi siis päättää itse, millaisia kriteerejä se hyödyn-tää elintarvikkeissaan.

Maan ruokastandardit saattaisivat-kin Brexitin jälkeen poiketa eU:n omista vaatimuksista. Jos eroso-puun ei päästä, erilaiset ruokastan-dardit jarruttaisivat jo ennestään tahmeaa kaupankäyntiä Britan-nian kanssa. Lainsäädännöllisiä eroja eU:n kanssa voi syntyä esi-merkiksi geenimuuntelussa sekä käytettyjen hormonien, torjunta-aineiden ja elintarvikehygienian vaatimuksissa.

Maatalouspolitiikasta irtau-tuminen näkyy suomalaisella tuottajalla asti

Koska Britannia eroaa eU:sta, se jättää suuren loven maatalous-budjettiin. Maatalous on kattanut eU:n menoista lähes 40 prosent-tia, ja on alue- ja koheesiopolitii-kan rinnalla eU:n suurimpia raha-syöppöjä. Britannia onkin yhtenä suurimpana nettorahoittajana te-kemässä eU:n budjettiin yli kym-menen miljardin euron aukon.

rahan väheneminen heijastuu vä-littömästi eU:n maatalousbudjet-tiin: jos loput jäsenmaat eivät kas-vata jäsenmaksujaan, maatalouden rahoitus pienenee väistämättä. Vai-kutukset ovat nähtävillä suomalai-sella maatilalla ja pahimmillaan viljelijöiden kapenevassa leivässä.

euroopan komission ensimmäis-ten suunnitelmien mukaan suo-rat tuet laskisivat suomessa 15 prosenttia ja maaseudun kehit-tämistuet jopa neljänneksellä 2020-luvulla, jos inflaation vai-kutus otetaan huomioon. tämä tarkoittaisi, että suomen saamat tuet tippuisivat vuosittain jopa 150 miljoonaa euroa kuluvaan rahoi-tuskauteen verrattuna.

suomen tuottajia edustava MtK on painottanut, että suomen pitäi-si paikata budjettiaukkoa kansal-lisella tuella, jos eU-tukien ehtoi-hin ei saada aikaan parannuksia. Unionin jäsenmaksut ovat nyt noin prosentin jäsenmaiden yh-teenlasketusta bruttokansantulos-ta. euroopan komissio on esittä-nyt, että jäsenmaksuja voitaisiin kasvattaa reiluun 1,1 prosenttiin. Näin Brexitin vaikutukset maata-lous- ja koheesiovaroihin saatai-siin minimoitua ja uusia haasteita, kuten eU:n tutkimusta ja maahan-muuttoa rahoitettua suunnitelmi-en mukaisesti.

suomen hallitus on kertonut, että se aikoo taistella maataloutta uh-kaavia leikkauksia vastaan. Hal-lituksessa on ollut kuitenkin ris-tivetoa siitä, kuinka eU-budjetti

suomen ruokaketju varautuu Brexitiinsuomen ruokaketju varautuu Brexitiin

”Brexit vaikuttaa yli 2000:een maataloutta ja elintarvikkeita koskevaan EU-säädökseen.”

pitäisi rakentaa. puolueista osa oli-si valmis nostamaan jäsenmak-suja jonkin verran, kun taas osan mielestä unioniin jäävien maiden eU-maksujen ei pitäisi missään tapauksessa kasvaa. Lopullinen budjettiratkaisu siintää vielä kau-kaisuudessa. rahoitusneuvottelut eivät ole päässeet täyteen vauhtiin, ja eU:n lopullinen maatalousbud-jetti neuvotellaan luultavasti vasta ensi vuoden lopulla.

britannian poistuminen yh-teisestä neuvottelupöydästä haastaa suomeaBritannia on kuulunut suomen ja muiden pohjois-euroopan maiden kanssa yhteiseen Cap-rintamaan. suomella ja Britannialla on ollut yhteneviä kantoja siitä, millaista maatalouspolitiikkaa eU:n tulisi tehdä. Brexitin myötä suomi me-nettääkin tärkeän maatalouskump-panin, ja poliittiset voimasuhteet Cap-politiikan päätöksenteossa ovat aikeissa siirtyä pohjoisesta etelä-euroopan maihin.

toistaiseksi kaikki Brexitin vaiku-tukset suomelle ovat vasta karkei-ta arvioita. Varautuminen brittien maaliskuun lopussa häämöttä-vään eroon on jo alkanut, mutta sen rinnalla häilyy kysymys siitä, millaiseen muutokseen suomalai-sen ruokaketjun tulisi varautua. todennäköistä on, että kaupan-käynnin ehdot eU:n ja Britannian välillä heikkenevät. Kriittisimmät neuvottelut ovat kuitenkin vasta edessä. toiveena on, että Britan-nia ja eU saavat aikaan myöntei-sen sovun sekä eron ehdoista, että siirtymäajasta.

Britannian hallitus on väläyttänyt, että maataloustuotteiden kauppa pysyisi tulevaisuudessa mahdol-lisimman vapaana. Heinäkuinen ehdotus on kuitenkin kompastel-lut maan päättäjien keskuudessa ja johtanut Britanniassa kahden mi-nisterin eroon.

Kovaa Brexitiä kannattavien mi-nistereiden lähtö Britannian

hallituksesta on antanut toivoa eU:n ruokaketjulle. Vielä on kui-tenkin liian aikaista sanoa, voisi-ko ehdotus mennä läpi sellaise-naan myös eU-neuvottelijoiden keskuudessa.

tärkeintä olisi saada aikaan sopu.

Kirjoittaja on Maaseudun tulevai-suuden EU-kirjeenvaihtaja.

Kuva

: un

splash

Kuva

: Ma

Ria po

hJa

la


Brexitin taloudelliset vaikutukset suomelle

Kuva

: un

splash

tULLiN taVarOiDeN ULKOMaaNKaUppa ‐tilas-ton mukainen suomen vienti Britanniaan on ollut koko euroajan ylijäämäistä. tavaroiden vienti oli viime vuonna arvoltaan 2,7 miljardia euroa ja tuonti 1,8 miljardia eu-roa. Ylijäämää kertyi lähes miljardi euroa, mikä koros-taa Britannian merkitystä suomelle vientimarkkinana.

Britannian osuus suomen tavaraviennistä on viime vuo-sina pienentynyt. Osuus oli 4,5 prosenttia tavaravien-nistä vuonna 2017, kun se edellisvuonna oli 4,8 pro-senttia ja 5,2 prosenttia vuonna 2015. parhaimmillaan Britannia on 2000‐luvulla muodostanut lähes kymme-nesosan suomen viennistä. Myös tuonnissa Britannian osuus on vähentynyt, vaikkakaan ei yhtä nopeasti kuin viennin kohdalla. tuonnissa osuus on viime vuodet ol-lut noin kolmen prosentin tasolla, kun se suurimmil-laan kävi lähes viidessä prosentissa finanssikriisiä edel-tävinä vuosina.

Vaikka Britannian osuus suomen tavaraviennistä on pie-nentynyt, on Britannia edelleen hyvin merkittävä kaup-pakumppani suomelle, minkä johdosta Brexitin vaiku-tuksiin eri toimialoihin ja kaupankäynnin kustannuksiin on perusteltua kiinnittää huomiota.

suomen tavaravienti isoon‐Britanniaan on metsäteolli-suusvaltaista, viime vuonna metsäteollisuuden tuottei-den osuus viennin arvosta oli noin kolmasosa. öljyja-losteiden osuus oli vuonna 2017 vajaa viidesosa. Muita merkittäviä vientituoteryhmiä viime vuonna olivat te-räs, traktorit, lääketieteelliset kojeet ja laitteet sekä muut kemianteollisuuden tuotteet. suomi tuo Britanniasta pääasiassa koneita ja laitteita, henkilöautoja ja lääkkei-tä. tuonnin arvosta noin neljännes muodostui viime vuonna kuljetusvälineistä ja reilu viidennes sekä ke-mianteollisuuden tuotteista, että koneista ja laitteista.

suomen tulli on arvioinut, että Brexitin jälkeen suo-malaiset yritykset joutuvat tekemään yli 200 000 uutta tuonti-ilmoitusta ja yli 35 000 uutta vienti-ilmoitusta Britannian ja suomen välisessä kaupassa. tästä aiheu-tuu yrityksille huomattavia lisäkustannuksia, joiden mittaluokkaa on kuitenkin toistaiseksi vaikea arvioida, koska lopullisen neuvotteluratkaisun sisältö ja tekniset yksityiskohdat Britannian ja eU:n välillä eivät ole vie-lä tiedossa. tullin esittämä haarukka yrityksille koitu-vista lisäkustannuksista on vähintään 12–23 miljoonaa euroa ja enintään 60–115 miljoonaa euroa vuodessa.

Kauppaan liittyen vaikutusten lisäksi Brexitillä tulee ole-maan huomattavia taloudellisia vaikutuksia suomel-le eU-budjetin kautta. Brexit-neuvotteluiden alkuvai-heessa huomio kiinnittyi siihen, suostuuko Britannia maksamaan eU:n nykyiseen rahoituskehyskauteen liit-tyvän laskun, eli vastaamaan niistä velvoitteista, joihin

se sitoutui eU:n rahoituskehyspäätöksen vuosille 2014-2020 hyväksyneenä jäsenmaana – tämä sitoutuminen tapahtui jo vuonna 2013, eli kolme vuotta ennen Bri-tannian Brexit-kansanäänestystä. Vastaus tähän saatiin joulukuussa 2017, jolloin Britannia hyväksyi tämän vel-voitteen täysimääräisen soveltamisen tulevan erosopi-muksen pohjaksi.

toistaiseksi ei ole mitään syytä epäillä erosopimusluon-nokseen sisältyvän iso-Britannian taloudellisen sitoutu-misen pitävyyttä. Brexit-neuvotteluissa on johdonmu-kaisesti pyritty saavuttamaan molempia osapuolia, sekä Britanniaa että eU:n 27 muuta jäsenmaata tyydyttävä kokonaisratkaisu ja tämän osalta mikään ei ole muuttu-nut syyskuuhun 2018 tultaessa. Molemmin puolin on jo pitkään tunnustettu, että on sekä Britannian että eU:n etu, että Britannian ero unionista tapahtuu järjestäyty-neesti ja molempien osapuolten aiemmin tekemiä si-toumuksia kunnioittaen.

Britannian sitoutuminen eU:n nykyisen rahoituske-hyskauden rahoitukseen ei poista sitä tosiasiaa, että seuraavalla, vuoden 2021 alussa alkavalla rahoituske-hyskaudella rahoitusta eU:n jäsenmaissa toimenpan-taviin hankkeisiin tulee olemaan käytettävissä aiempaa vähemmän. Jo pääministeri Margaret Thatcherin aika-naan neuvottelemasta maksualennuksesta huolimat-ta Britannia on ollut huomattava nettomaksaja eU:n budjettiin ja kun he eivät enää ole maksajien joukossa tulevalla kaudella, merkitsee se yli 10 mrd. euron vuo-sittaista lovea eU:n budjetin tulopuolella. suomen lin-ja tähän kysymykseen on ollut, että Brexitistä johtuva eU:n tulorahoituksen pienentyminen on huomioitava rahoituksen kokonaistasossa kuitenkin niin, että myös eU-budjettiin uusiin painopisteisiin, kuten yhteiseen puolustusyhteistyöhön ja muuttoliikkeen hallintaan, pystytään panostamaan riittävästi.

Britannian eU-eron jälkeiseen aikaan liittyen suomen hallitus pyrkii toiminnallaan siihen, että Britannian kanssa onnistutaan neuvottelemaan läheinen, kunnian-himoinen ja tasapuoliset toimintaedellytykset turvaava suhde, joka kattaa kaupan lisäksi yhteistyön myös muilla politiikkasektoreilla, kuten esimerkiksi ulkopolitiikassa sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden aloilla. tulevas-sa suhteessa Britannian oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa sekä suhteessa eU:n jäsenvalti-oihin, että muihin kolmansiin maihin.

Brexit-neuvotteluja ei käydä Britannian ja jokai-sen eU-maan välillä, vaan 27 eU-maata edustaa ko-mission neuvotteluryhmä, jota johtaa useaa kes-keistä eU-tehtävää jo aiemmin hoitanut Michel Barnier. Komission neuvottelijat saavat neuvotte-lumandaattinsa eU-maiden päämiehiltä, mutta

Brexitin taloudelliset vaikutukset suomelleBritannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävimmästä kauppakumppanista. Tava-roita ja palveluita vietiin Suomesta Britanniaan yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta vuonna 2017. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti Britanniaan on nykyisin lähes samalla tasolla Venäjän ja Kiinan kanssa, kun vienti Venäjälle on vähen-tynyt ja Kiinaan kasvanut.

tEKSti: pEttERi oRpo


Vaikuttaako Brexit Suomen talouteen?



heille on jätetty myös liikkumavaraa sen suhteen, mi-ten yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin lopulta päästään. eU:n eduksi voi sanoa, että me olemme onnistuneet pu-humaan yhdellä äänellä ja pysymään yhden neuvotte-luposition takana. tämä on Brexit-neuvotteluissa on-nistumisen edellytys jatkossakin.

Kun suomen eU-puheenjohtajuuskausi alkaa ensi vuo-den heinäkuussa, käynnissä on toivottavasti hallittu siirtymävaihe, jolloin eU:n ja Britannian suhde on ra-kennettava uudestaan. sekä eU:n että Britannian on so-peuduttava nopeasti uuteen tilanteeseen, oli sopimusta tai ei. suomi haluaa eU:n ja Britannian kannalta hyvän sopimuksen uuden suhteen pohjaksi, mutta ei hinnal-la millä hyvänsä.

”EU ei voi tinkiä suurimmasta saavutuksestaan sisämarkkinoista

eikä ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaasta

liikkuvuudesta.”

erimielisyyksistä huolimatta uskon, että ratkaiseva yh-teisymmärrys löytyy. Kummallakin osapuolella on vah-va tahto saada sopimus aikaiseksi, koska intressit ovat molemmin puolin niin suuret.

Britannian lähtö merkitsee suomelle ja muille pohjoisil-le eU-maille tärkeän kumppanin poistumista. Britannia jakoi meille tärkeitä tavoitteita kilpailun puolustamises-sa ja protektionismin vastustamisessa, ja oli tärkeä osa-puoli tämän agendan esillä pitämisessä eU-pöydissä.

suomen ei pidä vain sopeutua uuteen tilanteeseen ja Britannian lähtöön, vaan systemaattisesti rakentaa hy-viä suhteita muihin saman mielisiin eU-maihin, jot-ka jakavat meille tärkeän vastuullisen taloudenpidon ja protektionismin vastaisen agendan. Hyvä esimerk-ki tästä on Hansa-yhteistyö, jota olen ollut käynnistä-mässä Hollannin, irlannin, ruotsin, tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan valtiovarainministereiden kesken euroopan talous- ja rahaliiton kehittämiseen liittyvis-sä kysymyksissä.

Brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta on pidettävä mielessä, että Brexit ei ole eU:n agenda. ensi keväänä eU:ssa alkaa uusi aika, kun eU:lle valitaan seu-raava parlamentti, ja vaalien jälkeen uudet komissaarit. Minusta on tärkeää, että arvioimme perusteellisesti

kulunutta kautta. Ja että syvällisesti pohdimme, mihin eU:n tulisi keskittyä seuraavaksi. eU:n on aika suun-tautua entistä vahvemmin ulospäin ja tulevaisuuteen.

”EU:n pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa.”

suuria asioita, joihin meidän pitää yhdessä keskittyä ovat kasvu, ilmastonmuutoksen hillintä, turvallisuus ja puolustus, muuttoliikkeen hallinta sekä sääntöperustei-sen maailmankaupan puolustaminen.

suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa eu-roopan unionin suuntaan, kun olemme eU-puheen-johtajamaa ensi syksynä. Minun mielestäni luonteva painopiste suomen eU-puheenjohtajuuskaudelle olisi osaaminen ja koulutus.

Odotan, että seuraava komissio keskittyy entistä vah-vemmin talouden kestävään kasvuun ja kansalaisten hyvinvointiin. Uuden kasvun on perustuttava kestävi-en, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön, puhtaaseen teknologiaan ja vähähiilisyyteen.

Meidän on ymmärrettävä kestävä kehitys isona mahdol-lisuutena. Ympäristöstä huolehtiminen ja taloudellinen kasvu eivät ole vastakkaisia asioita. Uutena ajatuksena voimme viedä suomessa viime vuonna käynnistyneen kestävän kehityksen budjetoinnin myös eU-tasolle. Me-hän olemme tässä edelläkävijöitä.

eU:n on tehtävä enemmän euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi ja kansalaisten suoje-lemiseksi. puolustusyhteistyö on alue, jolla eU-jäsen-maat voivat saavuttaa merkittävää eurooppalaista lisä-arvoa. avunantolausekkeen toimivuutta käytännössä voisimme parantaa harjoittelemalla yhdessä. Kaikki mitä voimme tehdä yhdessä eU-lipun alla, on hyväksi euroopan turvallisuudelle.

Kirjoittaja on Suomen valtionvarainministeri ja Kokoo-muksen puheenjohtaja.

Ison-Britannian päätös ero-ta EU:sta on viime vuosien synkimpiä unionia koskevia

uutisia. Päätös pitää kuitenkin hyväksyä ja katsoa eteenpäin. Britannian EU-erolle asettami-en ehtojen seurauksena EU:n ja Britannian suhde muuttuu mer-kittävästi Brexitin myötä.

Kaikista ongelmallisin tilanne on, jos ero tapahtuu järjestäytymättö-mästi ilman sopimusta. Tällöin siir-tymäaikaa ei tule, vaan muutokset tapahtuvat heti eron myötä maa-liskuussa 2019. Tavaroiden, palve-lujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus loppuisivat. Kauppaan kohdistuisi muun muassa tulleja ja määrällisiä rajoituksia. Ruoka-tuotteilla tullit olisivat keskimäärin 14 ja autoilla 10 prosenttia. Jotkut pk-yritykset joutuisivat ensim-mäistä kertaa hoitamaan tulli-muodollisuuksia kuten tuonti- ja vienti-ilmoituksia.

Sopimuksettomaan eroon ei olla täysin valmiita vielä ensi maa-liskuussa. Britannialla ei ole heti

riittävää valmiutta hoitaa uuden tullirajan edellyttämiä muodolli-suuksia ja käytännön järjestely-jä. Satamissa nähtäisiin ruuhkia sekä viivästyksiä ja eurooppalai-sissa tarkasti suunnitelluissa toi-mitusketjuissa koettaisiin häiri-öitä. Kauppa Britannian ja EU:n välillä vähenisi merkittävästi, ai-nakin väliaikaisesti ja kuluttajille tilanne näkyisi tuotteiden kallis-tumisena. Olisi myös epäselvää, mitä tapahtuisi EU-kansalaisten asemalle Britanniassa.

EU-erosopimuksen kariutumi-sen vaikutukset olisivat Britan-niassa selvästi dramaattisemmat kuin EU:ssa. Seuraukset tuntuisi-vat myös Suomessa, vaikka meis-tä ei tule Brexitin merkittävimpiä häviäjiä. Kansainvälinen valuut-tarahasto IMF on arvioinut, että sopimuksettoman Brexitin pitkän aikavälin suorat talousvaikutukset olisivat tarkastelussa mukana ol-leista EU-maista kaikkein pienim-mät juuri Suomessa. Yksittäisille yrityksille vaikutukset voivat kui-tenkin olla merkittäviä.

”Todennäköisyys Brexitin toteutu-miselle ilman sopimusta kasvaa Bri-tannian EU-eropäivän lähestyessä.”

Britannian hallitus ja EU27-maan puolesta neuvotteluita käyvä Eu-roopan komissio ovat ohjeistaneet yrityksiä ja kansalaisia siltä varalta, että EU-erosta ei saada sovittua. Julkisen hallinnon varautumissuun-nitelmilla voidaan lieventää kieltei-siä vaikutuksia vain tiettyyn rajaan asti ja ne koskisivat todennäköi-sesti yhteiskunnan kannalta kriitti-simpiä toimintoja. Epävarmuuden jatkuessa yritykset ottavat yhä to-dennäköisemmin käyttöön omat varautumissuunnitelmansa. Niin-pä Brexitin vaikutuksia näkyy ta-loudessa jo ennen varsinaisen eron toteutumista. Brexitin osalta pitää toivoa paras-ta, mutta valveutuneet varautu-vat myös pahimpaan vaihtoeh-toon – Britannian EU-eroon ilman sopimusta.

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän kes-kusliiton johtava asiantuntija.

Kuva

: un

splash

mitä jos brExit totEutuu ilman Erosopimusta?

Kuva

: pEttERi oRpo

Kuva

: Jan

ica Ylik

aRJu

la

KOLUMNI – Janica Ylikarjula


opiskelijan Brexit

Eu-opiskelijat iso-britanniassaiso-Britannia on ilmoitta-nut, että eU-kansalaisten opiskeluoikeudet, lukuvuo-simaksut tai liikkuvuusmah-dollisuudet pysyvät sama-na ainakin vuoden 2020 loppuun asti . Näin ollen sekä tänä syksynä opin-tonsa aloittaneet, että ensi vuonna aloittavat opiskelijat nauttivat samoista oikeuk-sista kuin edeltäjänsä. sa-maten erasmus+-ohjelma jatkuu sovitusti 2020 lop-puun. Vaikka iso-Britannia on toistuvasti puhunut maa-hanmuuttolainsäädännön kiristämisestä, voi brittiläis-ten poliitikkojen ja Brexit-neuvottelijoiden lausuntoja kuitenkin tulkita niin, ett-eivät opiskelijat ole ensim-mäisenä tulilinjalla maa-hanmuuttoa rajatessa. Näillä näkymin iso-Britannia ha-luaa jatkaa erasmus-ohjel-maa ja antaa eurooppalaisil-le korkeakoulutetuille luvan vapaaseen liikkuvuuteen.

Yliopistot luultavasti

vaativat opiskelijoilleen eri-tyiskohtelua, sillä eU-opis-kelijat muodostavat 6% kai-kista opiskelijoista, eli noin 135,000 . eU:n ulkopuolisia opiskelijoita sen sijaan on yli tuplasti enemmän ja suu-rin osa heistä tulee aasiasta. Joka vuosi noin puoli tuhat-ta suomalaista hakee iso-Britanniaan opiskelemaan ja vuosittain noin 2,000 opis-kelijaa opiskelee päätoimi-sesti siellä, mikä on nel-jännes kaikista ulkomailla opiskelevista . iso-Britannia on siis suosittu myös suoma-laisten nuorten keskuudessa ja Brexit syystäkin herättää paljon kysymyksiä.

Eu-neuvotteluiden eteneminentällä hetkellä iso-Britan-nian Brexit-tulevaisuus on suhteellisen iso mysteeri. Käytännössä Brexit-neuvot-teluille on neljä mahdollista lopputulosta:

1) “good deal”. epäto-dennäköisin tulos on, että iso-Britannia saa kaiken

tahtomansa läpi. tämä tar-koittaisi periaatteessa sitä, että eU antaisi entisen jä-senmaansa jatkaa samalla tavalla ja hinnalla kuin en-nen, mutta ilman jäsenyyttä. sisämarkkinat ja liikkuvuus kuitenkin määritellään eU:n perussopimuksissa, joista iso-Britannia nyt irtautuu.

2) “Bad deal”. Brexit tapah-tuu eU:n ehdoilla ja iso-Bri-tannia joutuu maksamaan huimaavia summia päästäk-seen eU:n kanssa jonkinlai-seen sopimukseen.

3) No deal ja uusi Brexit-äänestys. No deal Brexit alkaa näyttämään yhä to-dennäköisemmältä, kun neuvotteluiden aikataulut paukkuvat, eikä pääminis-teri Theresa May ole vielä-kään saanut vaatimuksil-leen tukea eU:sta . Muun muassa suomen ylioppilas-kuntien liiton sisarjärjes-tö National Union of stu-dent of the United Kingdom kampanjoi “people’s Vote”:n puolesta , jotta kansalaiset

opiskelijan BrexitHyvä lukija,

Kun saat tämän käsiisi, on kirjoitukseni luultavasti jo vanhentunut. Elämme poliittisesti vauhdikasta ja epävakaata aikaa EU:ssa. Iso-Britannian lähtö Euroopan Unionista on ensisijaisesti suuri taloudellinen muutos kaikille

osapuolille, mutta sen sosioekonomiset ja kulttuuriset vaikutukset voivat viipyä Euroopassa vielä pitkään.

tEKSti: MaRia nYRoos

opiskelijan Brexit

Opiskelijan ei näillä näkymin tarvitse huolestua Brexitistä liikaa.

opiskelijan Brexit

Kuva

: un

splash


1. https://www.universitiesuk.ac.uk/policy-and-analysis/brexit/pages/brexit-faqs.aspx

2. https://yle.fi/uutiset/3-10301645

3. https://www.universitiesuk.ac.uk/facts-and-stats/pages/higher-education-data.aspx


5. https://www.politico.eu/article/brexit-negotiation-deal-off-the-menu-at-may-macron-summit/

6. https://www.peoples-vote.uk/about


8. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/166449_yleisimmat_ kansalaisuudet_2017.pdf

9. https://www.statista.com/statistics/567922/distribution-of-eu-referendum-votes-by-age-and-gender-uk/

Viitteet

voivat äänestää lopullisesta sopimuksesta.

4) No deal ja ennenaikaiset par-lamenttivaalit. Brexit-neuvotte-luja varjostaa ison-Britannian poliitikkojen puristus popu-lististen kovien tavoitteiden ja eU:n perussopimusten välillä. sekä konservatiivit että oikeis-topopulistit (UKip) ovat luvan-neet liikoja äänestäjilleen. eU:n poliitikot ja virkamiehet sen si-jaan pitäytyvät sopimuksissam-me, eivätkä anna pois eU:n hyö-tyjä ilman hintalappua. Theresa May yrittää parhaansa, mutta voi olla, että kansa kyllästyy pattiti-lanteeseen ja ajaa parlamentin uudestaan vaalikentille.

arviot Brexit-diilin syntymi-sestä vaihtelevat viikoittain. Kesän ajan saimme lukea tah-meista neuvotteluista ja valmis-tautumisesta no deal-tilantee-seen. Viimeisimpänä uutisena eU:n Brexit-neuvottelija Michel Barnier on kuitenkin ilmoitta-nut, että sopimuksen solmimi-nen marraskuuhun mennessä on mahdollista . Joka tapaukses-sa iso-Britannia irtautuu eU:sta toukokuuhun mennessä euro-vaalien takia.

Opiskelijat ja opiskelijoiden asema ei nähtävästi ole aihe, joka hiertäisi Brexit-neuvotte-luja. sekä isolla-Britannialla, että eU:lla on intressejä jatkaa sujuvaa opiskelijaliikkuvuut-ta. isolla-Britannialla on mon-ta huippuyliopistoa, joihin eu-rooppalaiset opiskelijat haluavat ja joiden osaamista eU-maat edelleen tarvitsevat. toisaalta iso-Britannia ei halua menettää 6% opiskelijoistaan, sillä se oli-si iso lovi lompakkoon ja kolhu huippuyliopistojen maineelle. Myös ison-Britannian yliopis-tot tarvitsevat eurooppalaisia huippuosaajia.

Riskit opiskelijoilleMonet opiskelijat ovat ymmär-rettävästi hämillään ja huolis-saan. Kukaan ei vielä tiedä miltä ison-Britannian tuleva maahan-muuttolainsäädäntö tulee näyt-tämään. Vaikka ison-Britannian Brexit-neuvottelijat ja diplomaa-tit vakuuttavat, ettei opiskelijoi-den statusta heikennetä, niin kunnon edunvalvoja tietää, et-tei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Opiskelijoiden kannalta tär-keintä on lukuvuosimaksujen tila, toimeentulo ja oleskelulu-pa. Lukuvuosimaksuthan voivat nousta milloin vain briteillekin, mutta ne ovat jo nyt englannis-sa kohtuuttomat, etenkin suo-malaisille opiskelijoille, joilla on maksuton vaihtoehto kotimaas-sa. Ulkomailla opiskelu yleensä vaatii suuria lainoja ja osa-ai-kaista työpaikkaa joko opintojen ohella tai lomilla. Lisäksi nähtä-väksi jää, miten kauan opiskeli-jat voivat jäädä isoon-Britanni-aan opintojensa jälkeen. Moni rakentaa verkostoja opintojen-sa aikana ja voivat jäädä opin-tomaahan, etenkin jos työllisty-mismahdollisuudet ovat pienet kotimaassa.

erasmus-vaihdot sen sijaan luul-tavasti pysyvät samana, sillä iso-Britannia on valmis maksamaan ylimääräiset kulut ei-jäsenmaa-na. Vuosittain 15,000 brittiläistä lähtee erasmuksen kautta ulko-maille, mutta 27,000 ulkomaista saapuu isoon-Britanniaan.

Vaikka suomi ei olekaan britti-läisten opiskelijoiden ykköskoh-demaa, niin vuonna 2017 341 brittiä opiskeli suomalaisessa korkeakoulussa . Jos iso-Britan-nia päättää jatkaa eta-maana, niin opiskelijat säästyvät luku-vuosimaksuilta, mutta muus-sa tapauksessa brittiläiset saat-tavat pian joutua maksamaan

koulutuksestaan suomessa. se mahdollisesti, todennäköises-ti, laskee innokkuutta muuttaa suomeen. Kaikki nämä pää-tökset riippuvat suomen päät-täjistä ja suhtautumisestamme kansainvälisiin opiskelijoihin. Nykyisellään eU- ja eta-mai-den ulkopuolelta tulevat opis-kelijat joutuvat varautumaan to-distettavalla varallisuudella ja heidän tulee työllistyä vuoden sisällä opintojen päätyttyä, jos haluavat jäädä maahan. Jos ha-luamme säilyttää brittiläisten opiskelijoiden liikkuvuuden, joudumme keksimään uusia ta-poja houkutella heitä tänne.

suurempi ongelma on eriarvoistuminenKerratakseni - suomalaisten opiskelijoiden onneksi ison-Britannian ja eU:n intres-sit ovat heidän puolellaan, eli Brexit-neuvotteluiden ei olete-ta kaatuvan koulutusasioihin. Huolestuttavinta Brexitissä on-kin mahdollinen eriarvoistu-misen kasvu opiskelijoiden keskuudessa.

Joka tapauksessa sekä opiske-lijavaihtojen että täysipäiväi-sen opiskelun kokemukset tu-levat muuttumaan. Brexit tulee lisäämään byrokratiaa ja vaa-timuksia opiskelijoille. Mah-dollisten oleskelu- ja työlupi-en hankkiminen on työlästä ja kallista. Ulkomaisten opiskeli-joiden sosioekonominen taus-ta tulee laajalti määrittämään heidän mahdollisuutta opiskel-la isossa-Britanniassa.

”Brexit kokonaisuudessaan

uhkaa kasvattaa eriarvoistumista

Isossa-Britanniassa.”

Nykyisellään brittiläiset voi-vat saada lainan kanditutkin-non suorittamiseen, mutta eivät maisteriin. Koko korkeakoulu-järjestelmä on itsessään epäta-sa-arvoinen lukuvuosimaksu-jen takia ja väestö jakautuu yhä enemmän koulutustason perus-teella. Jos maksavien ulkomais-ten opiskelijoiden osuus vähe-nee yliopistoissa, niin tuloksena voivat olla korotetut lukuvuo-simaksut tai asumiskustannuk-set. toisaalta myös vaatimusta-sot voivat laskea, kun kilpailu opintopaikoista vähenee. tämä vuorostaan laskee brittiläisten korkeakoulujen tasoa tilastoissa.

Jos iso-Britannia eriytyy yhä vahvemmin koulutettuun ja kouluttamattomaan väestöön, sillä on iso vaikutus sekä ison-Britannian työmarkkinoihin että poliittiseen ilmapiirin. eriar-voistuminen kasvattaa poliittis-ta levottomuutta ja lisää ääriliik-keiden suosiota. eurooppalainen liikkuvuus sen sijaan edistää de-mokratiakasvatusta ja kulttuuri-en välistä ymmärrystä, joka on-kin osa erasmus-tavoitteita. eU:n tehtävä on siis myös huolehtia ison-Britannian

hyvinvoinnista, vaikka se ei oli-si enää eU-jäsenmaa. Meidän edunvalvonnan sydämessä on kaikille saavutettava koulutus ja se koskee myös brittiläisiä opis-kelijoita. Jos eriarvoisuus kas-vaa iso-Britanniassa, niin sen vaikutukset heijastuvat koko eurooppaan.

Jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus koulutukseen huolimatta sosioekonomisesta taustastaan. Nuoret eivät valinneet Brexitiä,

mutta he joutuvat siitä eniten kärsimään . Onkin ensisijaisen tärkeää, ettei eriarvoistuminen osu nuoriin ja opiskelijoihin. eU:n tavoite vapaasta liikku-vuudesta, oikeudesta koulutuk-seen ja eurooppalaisesta rauhas-ta tulee toteutua vielä Brexitin jälkeenkin.

Kirjoittaja on kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Suomen Ylioppilas-kuntien Liitto SYL ry:ssä.

opiskelijan Brexit opiskelijan Brexit

Kuva

: Ma

Ria n

YRoo

s


Brexit-neuvottelut ovat vielä pahasti auki, mut-ta lähtö sisämarkki-

noilta uhkaa Britanniaa. Bri-tannian parlamentti on jo äänestänyt ETA-jäsenyyttä vastaan, ja neuvotteluista riip-puen myös digitaalisten sisä-markkinoiden tulevaisuus on Britannian osalta katkolla. Pa-lomuurien pystyttäminen Bri-tannian rajoille hankaloittaisi myös suomalaisten, erityisesti matkailijoiden, elämää.

Digitaalisista sisämarkkinoista tulee ensimmäisenä mieleen halpa puhelindata ulkomaan-matkoilla. Vuonna 2017 suo-malaiset tekivät Tilastokeskuk-sen mukaan 250 000 matkaa Britanniaan. Näiden matkojen keskimääräinen kesto oli mil-tei viisi yötä.

Kun samaan aikaan suomalai-set tunnetaan maailman ylivoi-maisesti ahkerimpina datan-käyttäjinä, ei halpaa roamingia voida sivuuttaa vain mität-tömänä argumenttina, jota

EU-myönteiset käyttävät väit-telyissä paremman puutteessa. Vuosien saatossa Brexit voi tar-peettomasti kaventaa satojen tuhansien suomalaisturistien mahdollisuuksia netinkäyttöön.

Eräs toinen digitaalisten si-sämarkkinoiden etu on, että käyttäjien digitaaliset tilaukset säilyvät ennallaan myös valtio-rajojen ylittyessä. Kanadalainen kämppäkaverini on käytännös-sä kokenut, mistä on kyse: hän latasi Monty Python -elokuvan Netflixissä Britanniassa olles-saan, mutta Kanadassa elokuva ei enää ollutkaan katsottavissa. Elokuvavalikoiman kapenemi-nen sateisena hotelli-iltana ei kenties pilaa retkeä Skotlannin ylämaille, mutta se ei myöskään paranna reissua.

Koska kyse on sisämarkki-noista, myös verkkoshoppai-lun suhteen Britannia saattaa jäädä kehityksen kelkasta jäl-keen. EU on helpottamassa ulkomaisissa verkkokaupois-sa asioimista EU-alueella niin,

ettei esimerkiksi suomalaisen pääsyä kaupan brittiversioon voi estää. Kielitaidon puolesta suomalaisella olisi rahkeet se-lata brittiläisiä tuotevalikoimia, jos vain mahdollisuus säilyy.

Digitaalisten sisämarkkinoi-den kehitys jatkuu samalla kun maailma muuttuu, mutta jos Britannian kanssa taloudelli-sista suhteista pitää aina so-pia erikseen, jää suomalaisen näkökulmasta Britannia jatku-vasti kehityksestä jälkeen. Kun muualla Euroopassa suoma-lainen voi olla yhä varmempi siitä, että netissä asiat toimi-vat niin kuin kotimaassa, voi Britannian suhteen ilmassa olla enemmän epävarmuut-ta. Vanhoina hyvinä aikoina ei Netflixiä tai Spotifyta voi-nut käyttää ulkomailla, mutta useimmat suomalaiset halun-nevat mieluummin elää EU-ajassa – myös brittien kanssa asioidessaan.

Kirjoittaja on federalisti ja JEF Europen hallituksen jäsen.

Kuva

: un

splash

toimiiko nEtti britanniassa niin kuin kotona?

englannin kielen exit?

rOOMaN VaLtaKUNNaN periNtöNä ykkösasema kuului pitkään latinan kielelle. sitä ennen ainakin idempänä hallitsi hellenistisen antiikin maailman kreikka. Hansan ajan poh-jois-euroopassa saksan kieli oli dominoiva ja 1600-luvulla kaupankäynnin suuri kieli oli hol-lanti. Modernimpina aikoina poliitiikan, tieteen ja kulttuurin kielinä on toiminut sekä saksa että ranska. Myös eU:n alkuaikoina instituutioiden hallinnollinen pääkieli oli ranska. sittemmin eU

on laajentunut pohoiseen ja itään, ja tällä het-kellä kiistaton ykkönen on englannin kieli. Mut-ta kuinka pitkään? Voiko Brexit tuoda mukanaan myös englannin kielen heikentymisen euroopas-sa? toteutuuko Jean-Claude Junckerin vitsi jonka mukaan englannista tulee vähemmän tärkeä kie-li tulevaisuudessa?

Bien sur, sanoo Victor Hugon linjoilla oleva nos-talgikko joka haikailee takaisin vanhoihin hy-viin aikoihin jolloin ranskan kieli hallitsi. tot-takai ranskan kielen asema euroopassa kohenee kun suurin englannin kielinen jäsenmaa lähtee eU:sta. Onkin hyvin todennäköistä että Brysse-lin konttorikäytävillä kuullaan entistä enemmän ranskaa, jos englanninkielisten eU-virkailijoiden määrä vähänee. se kuva ei välttämättä kuiten-kaan päde eU:ssa laajemmin. Monet spekuloi-vat aivan päinvastaiseen suuntaan, nimittäin että englannin kielen käyttö suorastaan vahvistuu

englannin kielen exit?Ranskalainen kirjailija Victor Hugo (1802-1885) unelmoi aikanaan ranskankielisestä Euroopasta. Sama unelma varmasti kävi monen ranskalaisen mielessä aamulla 24:s päivä kesäkuuta vuonna 2016, jolloin Eurooppa heräsi vaalitulokseen jonka mukaan Iso-Britannia olisi jättämässä Euroopan unionin. Seurasi pientä spekulointia siitä, miltä englannin kielen asema Euroopassa näyttäisi Brexitin jälkeen. Olisiko ranskan kielen come-back tulossa?

tEKSti: sakaRi tEERikoski

Kuva

: un

splash

Kuva

: Juu

so Jä

Rvin

iEMi

”Euroopassa poliittinen ja kultuurillinen ykköskieli on

vaihtunut monta kertaa historian saatossa.”

KOLUMNI – Juuso Järviniemi


englannin kielen exit? englannin kielen exit?

eU:n keskiössä. Brexitin jälkeen eU:n päkieli-kokoonpano johon kuuluu kolme suurta kieltä ei enää heijastakaan kolmea suurinta jäsenmaata kuten se on tähän asti heijastanut. tähän nähden englannin kielen käyttö tulee olemaan neutraa-limpi vaihtoehto eU:ssa kuin aiemmin. Uusis-sa jäsenmaissa englannin osaaminen on lisäksi paljon vahvempaa kuin ranskan ja saksan osaa-minen. se on luonnollisin lingua franca, mikä myös puoltaa sen luonnollista jäämistä suurek-si eU-kieliksi. sen lisäksi olemme kulttuurillises-ti nykyään hyvin sitoutuneita englannin kieleen. enlannin kieli on myös maailmanlaajuisen kau-pankäynnin suurin kieli. englantia opiskellaan Kiinassa, Koreassa ja Japanissa muttei niinkään ranskaa eikä saksaa.

Brexit-kansanäänestyksen aikoihin, kun kävi ilmi että Leave-osapuoli voitti vaalit, kysymys ”will the eU stop speaking english?” oli usein kysyt-tyjen kysymysten joukossa. siihen eU-tietoiset kanssaihmiset sitten vastasivat selittämällä, että kyllä se jää unionin 24:n virallisen kielen jouk-koon – onhan siellä vielä irlanti ja Malta jäljellä. tosin kumpikaan ei sitä muodollisesti vielä ole viralliseksi kieleksi eU:lle ilmoittanut. tähän asti nimittäin jokainen jäsenmaa on ilmoittanut kor-keintaan yhden uuden kielen lisättäväksi eU:n virallisten kielten joukkoon, vaikkei säännöt suo-raan kiellä useamman kielen ilmoittamista. esi-merkiksi suomi ei eU:hun liittyessään ilmoitta-nut ruotsin kieltä viralliseksi eU-kieleksi, vaikka suomi on kaksikielinen maa (ei tietenkään, sillä ruotsi liittyi eU:hun samaan aikaan). samalla ta-valla eivät myöskään kaksikieliset irlanti ja Mal-ta ilmoittanet englantia virallisten kielten jouk-koon, vaan maat ilmoittivat iirin ja maltan kielet. ainoa maa joka on ilmoittanut englannin kie-len viralliseksi eU-kieleksi on siis lähdössä ulos. tämä seikka antoi väitteelle ”eU lopettaa eng-lannin puhumisen” siivet. tätä samaa tarkoit-ti myös puolalainen eU-parlamentaarikko Danu-ta Hübner sanoessaan että ”englanti on virallinen kielemme koska Britannia sen on listannut. Jos meillä ei ole Britanniaa, meillä ei myöskään ole englantia”.

Jos jätetään englannin kielen asema sikseen, niin seuraava kysymys lieneekin Brexitin vaiku-tus englannin kielen ja vaihtoehtoisten kielten opiskeluun eU:n eri jäsenmaissa. suomessa eu-rooppalaisten kielten opetuksella ja opiskelulla on pitkät perinteet, ja voi hyvinkin olla että kiin-nostus esimerkiksi ranskaa ja saksaa kohtaan li-sääntyy Brexitin myötä. Jos euroopasta tulee

monikielisempi, se vauhdittaisi kielten opiske-lua suomessa ja muissa jäsenmaissa vaikka eng-lannin opiskelu sinänsä pysyisi samankaltai-sena kuin nyt. Maailma saattaa hyvinkin olla menossa monikielisempään suuntaan kun esi-merkiksi mandariini, eli kiinan suurin kieli, te-kee valloitustaan. Myös japanin opiskelu on yhä suositumpaa. siihen nähden Victor Hugon rans-kan kielen renessanssi ei olisi ollenkaan mahdo-ton ajatus.

On spekuloitu, että englannin kielen sanallinen sisältö tulee muuttumaan, ainakin eurooppalais-ten ei-natiivien suussa. Jo nyt Brysselin käytävil-lä kuulee sanoja ja sanontoja jotka kuuluvat yk-sinomaan kategoriaan ”eU english” ja joita ei natiivin englanninpuhujan suusta kuulla. tämän teorian edustajien mukaan sanoja kuten ”actor-ness” ja ”planification” tulee lisää ja eurooppalai-nen englanti leviää mantereella jatkuvasti muut-

tuvassa muodossa. tällainen taipumus englannin kielen muuttumiselle saattaisi vauhdittua Brexi-tin myötä, kun suuren englanninkielisen väes-tön vaikutus ainakin poliittisella kentällä heikke-nee. erasmusvaihto on jo vuosikymmenten ajan nostanut englannin kielen roolia lingua francana ja monipuolistanut englannin kielen käyttöä eu-roopan mantereella.

ranskan siirtomaavallan perintönä maailmassa on useita euroopan ulkopuolisia maita joissa pu-hutaan ranskaa. ranskan presidenttii emmanuel Macron lanseerasi suunnitelman jonka mukaan hän aikoo korostaa ranksan kielen asemaa näissä maissa vedoten yhteisen kielen yhdistävään vai-kutukseen. ei turhaan, sillä tuoreiden väestönlas-kun ennusteiden perusteella maailmassa olisi jo vuonna 2065 yli miljardi ranskan kielen natiivia puhujaa. Macron antoi puheessaan ranskan aka-temialle aiemmin tänä vuonna ymmärtää, että hänen tavoitteenaan on kohentaa ranskan kie-len asemaa maailmankielenä tukemalla ranskan kielen opetusta maailmalla, etenkin vanhoissa

”Vaikka Euroopan kielitasapaino kallistuu jatkossakin englannin

suuntaan, se ei tarkoita ranskan kielen heikentymistä

maailmassa.”

siirtomaissa. Näin ollen ranskan kieli kasvattaisi asemiaan ainakin yleismaailmallisesti, vaikka se ei niinkään euroopassa onnistuisikaan.

entä vaikuttaako Macronin suunnitelma kielten opiskeluun täällä suomessa? sanoisin, että kiin-nostus eri eurooppalaisia kieliä kohtaan nou-see Brexitin myötä. sanoisin myös, että etenkin nuorten kysyntä ranskan, saksan, espanjan, ruot-sin ja italian opsikelua kohtaan kohenee. Koulu-jen panostus kielten opetukseen ja nimenomaan usean vieraan kielen opetukseen (eli englanti ja ruotsi eivät riitä) on äärimmäisen tärkeää, mut-ta ei se Brexitistä johdu, vaan näin se on aina ol-lut. Kieli on ehdoton avain toisen maan kulttuu-rin ymmärtämiseen. tämä vanha viisaus pätee myös eU:n jäsenmaihin, oli englanti yhteinen lingua franca tai ei. Loppujen lopuksi se on pu-hujista kiinni, mitä kieliä tulevaisuuden euroo-passa puhutaan.

Kirjoittaja on Turussa ja Upsalassa opiskellut diplomi-insinööri joka tällä hetkellä työskente-lee EU-komission teollisuuden pääosastolla Brys-selissä. Sen lisäksi Sakke on aktiivinen ruotsa-laisessa Swedish Association of International Affairs-järjestössä.

Kuva

: sak

aRi tEERiko

ski

Kuva

: istock

pho

to


suomen mahdollisuudet muuttuvassa euroopassa – osaaminen edellä suomen mahdollisuudet muuttuvassa euroopassa – osaaminen edellä

tUrKKia ei UNiONiN jä-senmaaksi kelpuutettu, kun taas yksi suurimmista jäsenvaltiois-ta on nyt toteuttamassa eroa eU:sta keväällä 2019. Unioniin jäävien jäsenmaiden poliittiselle agendalle on noussut keskuste-lu siitä, kuinka moninaisuudes-saan yhtenäisiä haluamme eu-rooppana ja suomena Brexitin jälkeisessä euroopassa olla. narratiivi Euroopan tulevaisuudestaKomission viime vuonna avaa-mista kansalaiskeskusteluista euroopan tulevaisuudesta py-rittiin kansalaisten, jäsenval-tioiden ja eU-instituutioiden välillä määrittämään harkit-tu yhteisymmärrys euroopan suunnasta ja tulevista politiik-ka-alueiden keskipisteistä.Keskustelujen lopputulosten voidaan kuitenkin väittää jää-neen melko epämääräisiksi, ja todellinen politiikka-alueiden keskinäinen kilpa on käyty mo-nivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä käydyissä keskuste-luissa ja neuvotteluissa. iso-Britannian ero eU:sta

nosti keskusteluun kysymyk-sen luottamuksesta unionissa, sekä jäsenvaltioiden välillä että kansalaisten suhteessa eU-insti-tuutioihin. Luottamusta on kui-tenkin vaikea rakentaa keino-tekoisesti ulkoisin menetelmin, vaan tarvitaan aitoja, kestäviä politiikkatoimia ja avoimia pää-töksentekoprosesseja vakaan tulevaisuuden luomiseksi. täs-sä katse kääntyy sukupolvipoli-tiikkaan. investoimalla nuorten erilaisiin yhteistyömahdolli-suuksiin eU voi kasvattaa suku-polven, jolle eU:n sisäinen yh-teistyö on luontevaa ja ilmeistä. tämä vaatii kuitenkin panos-tuksia sekä budjettiin että poli-tiikan tekemisen tapoihin. osaaminen turvaamassa tulevaisuuttaHalu panostaa jäsenmaiden vä-liseen yhtenäisyyteen tulevai-suudessa näkyy esimerkiksi erasmus+:n kaltaisten liikku-vuusohjelmien arvostuksena. Komissio on ainakin puheen ja osittain taloudellisten resurssi-en osalta tajunnut sukupolvi-politiikan tärkeyden euroopan unionin pelastajana. irralliset ja

vain pientä joukkoa hyödyttävät ratkaisut, kuten ilmaiset inter-rail-liput nuorille eivät itsessään takaa yhtenäistä unionia, kun taas osaamisperustainen liikku-vuus ja kolmannen sektorin toi-minta ovat tässä avaintekijöitä. suomella on tässä mahdollisuus ottaa johtavaa roolia unionin si-sällä. panostamalla osaamiseen ja kestävään kehitykseen var-mistamme sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja yhte-näisyyden unionissa. tulevai-suuden työelämä vaatii yhä use-ammalta työntekijältä korkeaa osaamista, jolloin jäsenmai-den tuleekin panostaa erityi-sesti korkeakoulutuksen saa-vutettavuuteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Vuosi 2019 tulee olemaan suo-melle merkittävä mahdollisuus edistää meille tärkeitä politii-kan painopisteistä eU:ssa. pu-heenjohtajuuskaudella esiin nostettavat suomelle luontai-set teemat osaamisesta ja in-novaatioista voivat olla mää-rittelemässä tulevan komission toimikauden aikana laadittavia

suomen mahdollisuudet muuttuvassa euroopassa – osaaminen edellä Osallistuin ensimmäiseen kansainväliseen tapahtumaani lukioikäisenä EU-politiikan juniorina. Tapahtuma järjestettiin Istanbulissa Turkin jäsenyysneuvottelujen ollessa käynnissä kuumimmillaan. Tapahtuman teemana oli Euroopan Unionin motto United in Diversity. Tämä ympäripyöreä lausahdus kuulosti aluksi vieraalta lukiolaisen korviin, mutta tapahtuman lopussa jo itkin maailmanrakkautta John Lennonin Imagine-biisin tahdittamana.

tEKSti: JEnni RöYnä

keskipitkän aikavälin tavoittei-ta, ohjaten myös pidemmän ai-kavälin painopisteitä. suomen mahdollisuudettulevasta monivuotisesta rahoi-tuskehyksestä käydyssä julki-sessa keskustelussa nousi huoli suomen saannosta eU-budje-tista. tarkkailun kohteeksi nou-si varsinkin koheesiorahasto. iso-Britannian jättämää lo-vea eU-budjettiin ei tulla kor-vaamaan muiden jäsenmaiden toimesta, ja Brexitin varjosta-ma budjetin jakautuminen luo-kin uuden ulottuvuuden bud-jettineuvotteluihin. toisaalta Brexitin jälkeisessä eU-bud-jetin uudelleenjaossa nousee suomelle mahdollisuus kes-kittyä osaavaan kasvuun. iso-Britannian korkeakoulujen väistyessä kilpailusta eU:n tut-kimusrahoituksen piiristä, on

suomalaisten korkeakoulujen mahdollisuus saada suurempi saanto tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. suomalaisista nuorista 81% pi-tää suomen eU-jäsenyyttä hy-vänä asiana (eurooppanuoret 2018). eU:lla onkin toimival-taa juuri niillä alueilla, joissa sukupolvien ylittävää politiik-kaa tehdään. pääministeri Juha sipilä vetosi turussa euroop-pa-foorumissa 31.8. pitämässä puheessaan vahvaan ilmastopo-litiikkaan ja osaavaan kasvuun unionissa. tätä moninaisuu-dessaan yhtenäiset nuoret myös eU:lta odottavat. Brexitin jäl-keisessä euroopassa suomel-la on mahdollisuus hankkiutua pienuuskompleksistaan eroon, ja johtaa esimerkillä eU:ta so-siaalisesti ja kestävästi yhtenäi-sempään suuntaan.

Kirjoittaja työskentelee kansain-välisten asioiden koordinaatto-rina Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:ssä.

http://eurooppanuoret.fi/2018/03/eurooppanuoret- selvitti-suomalaiset-nuoret- pitavat-suomen-eu-jasenyytta-erittain-hyvana-asiana/

Lähdeviittaus:

KUVA

: ShU

TTeRSTOcK

Kuva

: JEnn

i RöYn

ä

Osaaminen on Suomen ja EU:n yhteinen mahdollisuus.


Brexit luo tarpeen Britannian ja unionin puolustuskumppanuudelle Brexit luo tarpeen Britannian ja unionin puolustuskumppanuudelle

taLOUDeLListeN sUHteiDeN OLLessa bre-xit-keskustelun ja –neuvottelujen ytimessä, kysy-myksiä on herättänyt myös Britannian eU-eron vaikutukset maanosan turvallisuusarkkitehtuuriin. samaan aikaan kun eU:ssa on ryhdytty herättele-mään unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspo-litiikkaa ruususen unesta, brexit on eurooppalaisen puolustuksen näkökulmasta iso kysymysmerkki.

Yleisen käsityksen mukaan Britannia on

perinteisesti vastustanut eU:n sotilaallisen roolin kasvattamista. eU:n yhteisen turvallisuus- ja puo-lustuspolitiikan käynnistyessä vuonna 1999 Bri-tannia oli yksi prosessin aktiivisimpia tukijoita. taustalla vaikutti ajatus eurooppalaisista puolus-tuskyvykkyyksistä, jotka paikkaisivat Yhdysvaltain euroopan puolustuksen asteittaisen vähentymisen aukkoja. sittemmin ajatus kääntyi päälaelleen kun Lontoossa euroopan itsenäisten puolustuskykyjen kehittämisen pelättiinkin heikentävän Naton roolia.

Brexit luo tarpeen Britannian ja unionin puolustuskumppanuudelleBritannian brexit-äänestyksestä on jo kaksi vuotta ja eroprosessi on edelleen pahasti kesken. Pääministeri Theresa Mayn hallituksen sisäiset eripurat sekä erimielisyydet EU:n kanssa tulevan suhteen päärakenteista luovat sekavuutta. On edelleen kyseenalaista, onko eroprosessia mahdollista toteuttaa edes sille annetun aikataulun mukaisesti.

tEKSti: hEnRi vanhanEn

Vaikka Britannian lähdön on katsottu helpottavan eU-puolustuksen kehittämistä jatkossa, brexit ei silti automaattisesti tarkoita unionin puolustusyh-teistyön syventämisen helpottumista. Britannia on ranskan ohella eU:n sotilasmahti omine ydinasei-neen, jonka lisäksi maan puolustusmenot ovat suu-remmat kuin millään muulla eU-jäsenmaalla. Maa täyttääkin esimerkiksi Naton 2 % vaatimuksen puo-lustusmenoista suhteessa bruttokansantuotteeseen.

”On selvää, että ilman Britanniaa EU:n kyky tuottaa turvallisuutta

on huomattavasti heikompi.”

Vaikka Britannian ja euroopan välinen tulevai-suuden suhde brexitin jälkeen on vielä avoin, puo-lustus- ja turvallisuuspolitiikka näyttäytyy yhtenä muita politiikan osa-alueita vakaampana yhteistyö-alueena. Kun läntisen euroopan turvallisuusarkki-tehtuuri rakentuu käytännössä Naton eikä eU:n va-raan, hankalan eroprosessin keskellä Britannian turvallisuuspoliittinen asema tai keskeiset puolus-tuspoliittiset tavoitteet tuskin muuttuvat merkittä-vällä tavalla brexitin myötä.

Jatkuvuuksista huolimatta on kuitenkin huolestut-tavaa, miten Britannia ei ole kyennyt muodosta-maan omaa suunnitelmaansa tulevasta puolustus-poliittisesta suhteestaan eU:n kanssa. epäselvyys turvallisuudentuottajien rooleissa tai niiden välisis-sä suhteissa on vakavimmillaan poliittisen päätök-senteon ja operatiivisen toiminnan hidaste. Onkin epäselvää, missä rakenteissa ja millä tasolla yhteis-työ tulee jatkumaan.

Brexitin jälkeen Britannia menettää paikkansa eU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa sekä eU:n ulkosuhdehallinnossa eli toisin sanoen niissä pöydissä, jossa eU:n puolustus- ja turvalli-suuspolitiikasta neuvotellaan. tämä tarkoittaa li-säksi sitä, ettei Britannia voi olla johtoroolissa eU:n sotilaallisissa operaatioissa. ilman institutionaalis-ten suhteiden järjestämistä eU:n kanssa, Britannia on käytännössä neuvotteluhuoneen ulkopuolella.

erityisen hankalaksi brittien kannalta tilanteen te-kee myös se, että eU on hiljattain tuonut uutta vir-taa unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspo-litiikkaan pysyvän rakenteellisen yhteistyön (prY) käynnistämisen kautta. Britannia lienee jatkossa-kin kiinnostunut osallistumaan euroopan yhteisten

puolustusmarkkinoiden ja alan tutkimushankkei-den kehittämiseen – ei vähiten sen omien kansallis-ten yritysten kilpailukyvyn takia.

Jotta eU:n ja Britannian välinen tuleva turvalli-suus- ja puolustuspoliittinen suhde olisi toimiva, olisi toimijoiden välille solmittava erillinen kump-panuussopimus, joka sisältäisi sekä suhteen poliitti-set tavoitteet että yhteistyön rakenteelliset puitteet. Britannian olisi ennen kaikkea kyettävä osallistu-maan eurooppalaista turvallisuutta koskevaan pää-töksentekoon ja keskinäiseen tiedonvaihtoon sekä mahdollisiin sotilaallisiin operaatioihin. Näiden ta-voitteiden on toteuduttava, jotta Britannian ja eU:n välinen puolustussopimus palvelisi kenenkään etu-ja. eU:n on kuitenkin myös kyettävä tulemaan Bri-tanniaa vastaan ja ymmärrettävä, että sopimukse-ton tilanne turvallisuuden alalla olisi molempien osapuolten tappio.

Mayn hallitus ja Britannian puolustusministeriö ovat korostaneet brittien halua olla edelleen kes-keinen toimija euroopan turvallisuuden alalla. ta-voitteena tämä on realistinen ja toivottavaa, mut-ta toteutuakseen Britannialla on oltava ensin selkeä suunnitelma sille, miltä sen turvallisuus- ja puolus-tuspoliittinen suhde eU:n kanssa brexitin jälkeen näyttää. Kyseessä on viime kädessä ennen kaikkea brittien oma etu ja vaikutusvalta – mikäli maa halu-aa säilyttää alueellisen turvallisuudentuottajan ase-man, on sen oltava kaikin puolin osa eurooppalais-ta turvallisuusarkkitehtuuria.

Kirjoittaja on toimittaja Tähdistö- ja The Ulkopoli-tist -lehdissä. Hän on erikoistunut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Euroopan ja Yhdysval-tain turvallisuuskysymyksiin.

KUVA

: UN

SPLaSh

Kuva

: hEn

Ri van

ha

nEn

Yhteistyötä tehdään jatkossakin Iso-Britannian ja EU:n välillä puolustuksessa.


maahanmuuttajana äänestämässä – maahanmuuttopolitiikan merkitys Brexit-kansanäänestyksessä

Britannian brexit-äänestyksestä on jo kaksi vuotta ja eroprosessi on edelleen pahasti kesken. Pääministeri Theresa Mayn hallituksen sisäiset eripurat sekä erimielisyydet EU:n kanssa tulevan suhteen päärakenteista luovat sekavuutta. On edelleen kyseenalaista, onko eroprosessia mahdollista toteuttaa edes sille annetun aikataulun mukaisesti. tEKSti: MauRi vidovic

YHDistYNeeN KUNiN-gasKUNNaN eU-KaNsaN-ääNestYKseN, eli Brexit-kansanäänestyksen, kuumia teemoja oli maahanmuutto. en-tinen pääministeri David Ca-meron painotti erityisesti eu-roopan unionin ulkopuolelta suuntautuvan maahanmuuton rajoittamista. tämä on kuiten-kin teema, joka jakaa mielipi-teitä hyvin monikulttuurisessa valtiossa, jossa monen tausta on iso-Britannian ulkopuolelta.

euroopan unionista lähtemi-nen tarkoittaisi monen Brexi-tin puolesta äänestäneen britin mielestä päätösvallan palaut-tamista maalle, joka on ol-lut houkutteleva kohde monel-le maahanmuuttajalle . Vaikka Yhdistynyt kuningaskunta ei olekaan osa schengen-aluetta,

yhdistetään eU-jäsenyys usein vahvasti avoimiin rajoihin ja heikkoon kontrolliin maahan-muuton suhteen.

On totta, että maan väestö kas-vaa todella nopeasti. iso-Bri-tannia kärsi maastamuutos-ta aina 1980-luvun puoliväliin asti. tämän jälkeen väestön-kasvu on ollut nousussa paljolti maahanmuuton ansiosta. Vuo-den 2004 eU:n itäisen laaje-nemisen myötä maahanmuut-to unionin sisältä on kasvanut. erityisesti puolasta, romanias-ta ja Liettuasta on tullut pal-jon maahanmuuttajia Britanni-an vahvojen työmarkkinoiden houkuttelemina.

euroopan unionin avoimis-ta rajoista huolimatta merkittä-vin maahanmuutto Britanniaan suuntautuu euroopan ulkopuo-lelta. Britannian kohdalla tähän ovat vaikuttaneet niin erilai-set humanitääriset kriisit Lähi-idässä ja afrikassa kuin maan menneisyys siirtomaavalta-nakin. arvioiden mukaan iso-Britanniasta saattaa tulla eu-roopan unionin väkirikkain valtio vuoteen 2050 mennessä.

Brexit-kansanäänestykseen osallistui kesällä 2016 noin 72 prosenttia väestöstä. Näiden äänestäjien taustat jakautui-vat laajasti sosiaalisten olojen sekä kulttuurillisen ja etnisen taustan perusteella. Brittiläi-nen yhteiskunta on eri aikoi-na vastaanottanut eri taustoista tulleet ihmiset eri tavoin, joka

näkyy myös eri etnisten ryh-mien äänestysvalinnoissa, kun kyseessä on maahanmuuton rajoittaminen.

ilmiö ei ole uusi. Jo 1950- ja 1940-luvuilla maahanmuuton lisääntyessä eri puolilta maail-maa Britannian yhteiskunnan suhtautumista uusiin tulokkai-siin muokkasi paljosti maan siirtomaamenneisyys ja sen taakka. Britannian siirtomaissa tapahtuneet ihmisoikeusrikok-set alettiin nähdä negatiivisessa valossa sodasta toipuvassa va-lossa. tästä johtuen esimerkiksi karibialaisia maahanmuuttajia pyrittiin auttamaan paljon puo-lalaisia enemmän. puolalaisil-ta maahanmuuttajilta vaadittiin huomattavasti enemmän osal-listumista ja resursseja.

Nykyään maahanmuutosta ja sen rajoittamisesta puhuttaes-sa painotetaan eU:sta suun-tautuvan maahanmuuton ra-joittamista. Muuta maailmaa kohtaan, johon lukeutuu useita entisiä siirtomaita ja muita eng-lanninkielisiä maita, tunnetaan julkisessa keskustelussa syylli-syydentunnetta – ja jopa halua kantaa vastuuta.siirtomaaval-ta-aikana sorto ei kohdistunut vain ihonväriin vaan myös kult-tuurillisiin seikkoihin. Britti-läinen kulttuuri nähtiin muita ylempiarvoisena. Näiden aja-tusten pohjalle luotiin systeemi, joka jakoi eri ihmisryhmät eri luokkiin.

Osittain tästä johtuen, peräti

kolmannes Britannian mustasta väestöstä, joiden tausta juontaa entisistä siirtomaista afrikas-ta ja Karibialta, äänesti Brexi-tin puolesta. sama ilmiö pätee alueisiin, kuten Bradford, Lu-ton ja wolverhampton, joissa sijaitsee suuret eteläaasialaiset populaatiot.

Britannian tiukempi asenne eu-rooppalaisiin maahanmuut-tajiin on monilta osin pannut nämä töihin, mikä puolestaan on auttanut muista euroopan maista tulevia integroitumaan brittiläiseen yhteiskuntaan no-peasti. entisistä siirtomais-ta tulevat puolestaan kohtaavat edelleenkin verrattain vastaan-ottavaisen valtion viranomaiset. Omien elämäntapojen ja kult-tuurin ylläpitäminen on varsin laajasti sallittua yleisesti plura-listiseksi hyväksytyssä valtiossa.

puolalaisten tehokas työllisty-minen ja integroituminen Bri-tanniassa on herättänyt monis-sa eteläaasialaisissa ja muissa euroopan ulkopuolelta tulleissa maahanmuuttajaryhmissä vas-tustusta. siirtomaamenneisyys on sen synkkyydestä huolimat-ta luonut Britannian ja entisis-tä siirtomaista tulleiden välille yhteisen siteen. itä- ja mui-ta eurooppalaisia ei aina näh-dä samassa valossa tai samana ryhmänä.

”Ongelmana on Euroopan ulkopuolelta

tulevien päätyminen matalapalkka-aloille, mikä lisännee halua

äänestää EU:ta vastaan.”

westminsterin ajama maahan-muuttopolitiikka ja eroavainen asennoituminen eri ryhmiä kohtaan on lisännyt ryhmien välisiä sosioekonomisia ero-ja. tämä puolestaan vaikut-taa kunkin ryhmän tapoihin äänestää vaaleissa ja kansan-äänestyksissä. Brexit-kansan-äänestyksessä eri kansanosi-en väliset railot tulivat erittäin selvästi esiin. Kansanäänestys osoitti, miten vahvasti siirto-maamenneisyys ja suhteet eu-rooppaan vaikuttavat maan sisäpolitiikassa.

Kirjoitus on alun perin jul-kaistu tähdistö-verkkolehdes-sä 2.9.2018.

Kirjoittaja on ihmisten muut-toliikkeisiin ja yhteiskuntien monikulttuurisuteen erikoistu-nut Euroopan aluetutkimuk-sen maisteriopiskelija Helsingin yliopistolta. Erityisiin mielen-kiinnon kohteisiin kuuluvat Iso-Britannian ja Irlannin yh-teiskunta ja politiikka. Opinto-jen ohella kirjoittaja on toimi-nut kääntäjänä ja tulkkina eri tahoilla, kuten Kroatian suur-lähetystössä, Helsingissä.

maahanmuuttajana äänestämässä – maahanmuuttopolitiikan merkitys brexit-kansanäänestyksessä

Kuva

: Ma

uRi v

ido

vic

maahanmuuttajana äänestämässä – maahanmuuttopolitiikan merkitys Brexit-kansanäänestyksessä

Kuva

: un

splash

Lontoo on yksi vanhimmista kan-sainvälisistä suurkaupungeista, jonka suuruus perustuu suurelta osin maahanmuuttajiin.


Eurooppalainen

JulkaisiJaEurooppalainen Suomi ry

tämä Eurooppalainen Suomi ry:n julkaisu on julkaistu ulkoministeriön rahoituksella ”Brexit ja Suomen asema Eu:ssa” -hankkeen puitteissa.”

vastaava päätoiMittaJaaku aarva

päätoiMittaJaJenni Kuisma

kannEn kuvitusistockphoto

kiRJoittaJatJouni ovaskaaura Sallarichard CorbettHeidi Hautalatapio raunioMaria pohjalapetteri orpoJanica YlikarjulaMaria nyroosJuuso JärviniemiSakari teerikoskiJenni röynäHenri vanhanenMauri vidovicBjörn Bonsdorff

kuvatunsplashistockphotoEMikirjoittajien albumit

visuaalinEn ilME Ja taittoHenri Häkkinenwww.intovisuals.fi

painotrükikoda iL

Kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa.

I Storbritannien hägrar ett maktskifte, och här hemma sitter vi och hoppas att det sker först efter att Brexitförhandlingarna är över, för faller Mays regering så har vi nog en ”no-deal Brexit att in invänta.

tEKSti: bJöRn bonsdoRff

i sVerige ser det ut att ta länge innan en reger-ing kan bildas.

i italien har inrikesministern kapat landets eU-po-litik och den nya budgeten ser ut att föra landet allt närmare den ekonomiska kris man där med nöd och näppe lyckades undvika under eurokrisen.

i tyskland ser vi Merkels roll försvagad.

Och här hemma kom vi inte ens överens om vad vi ska göra med det nya mandatet i eU-parlamentet, då vi istället borde ha en bred diskussion om vilken

riktning Finland vill att unionen skall röra sig mot.

Min största förhoppning inför riksdagsvalet är att den nya regeringen kommer prioritera eU-frågor högre, samt ha ministrar som aktivare deltar i dis-kussionen om europas framtid.

inte bara här hemma, utan också på tillställning-ar och i medier ute i de andra medlemsländerna.

europa bör också efter valet se till att faktiskt slutfö-ra den utlovade bankunionen och den digitala inre marknaden. Dessa är två tydliga områden var eU gör skillnad för den enskilde medborgaren, och det enskilde medlemslandet.eU behöver en plattform för morgondagens goog-le och apple, och för att de skall lyckas behövs en marknad var spelreglerna är lika också i det digitala.

sedan kan debatten om Unionens framtid i de stora linjerna ta vid. Klart är att en av de första priorite-ringarna blir att se över de inre rättsmekanismerna i

den europeiska unionen behöver liberala krafter 2019

Kuva

: un

splash

den europeiska unionen Behöver liBerala krafter 2019 den europeiska unionen Behöver liBerala krafter 2019

unionen, vad göra då en medlemsstat så fundamen-talt bryter mot unionens grundvärderingar som po-len och Ungern gör nu?

artikel 7- förfarandet i all ära, men den så kallade ”Nuclear optionen” saknar verklig effekt då den inte kommer kunna användas. Finland gör därför smart i att se till att man i MFF (Långtidsbudgeten) byg-ger in mekanismer som minskar på stöd åt länder som bryter mot kärnvärderingarna.

sedan bör migrationsfrågan verkligen lösas på eU-nivå. Då räcker inte bara gemensam kustbe-vakning och mer grejer åt dem, utan solidaritet med de länder som drar det största lasset bör åter kom-ma in i mötesrummen. Och medmänsklighet bör bli ett ord som rådet vågar yttra igen.

Men visst finns det hopp också. reformandan är i luften bland europas unga ledare. Macron i Frank-rike, rutte i Nederländerna och rivera som är en stigande kraft i spanien har redan alla enats om en samlande kraft i Unionen. Visst finns det frågor kvar att lösa, men det är dags för de kreativa och framåt-strävande lösningarna, istället för att komma hem från rådsmötet och skylla på eU.

slutklämmen blir att vi från Finlands håll gör klokt i att se till att skicka så många samlande liberaler som möjligt till Bryssel. Både till parlamentet, och vid utnämningar till eventuella top-positioner, och från alla sidor av det politiska fältet.

Björn Bonsdorff arbetar som politiskt sakkunnig på Svenska Bildningsförbundet. Han har tidigare job-bat med EU-politik på utrikesministeriet, hos Li-beral Demokraterna i London, och i Bryssel på Eu-ropean Liberal Forum. Bonsdorff kandiderar i EU-valet 2019 för Svenska Folkpartiet

Kuva

: bJöRn

bon

sdo

Rff

LIITY JÄSENEKSI!

Eurooppalainen suomi ry tunnus 500125800003 vaStauSLäHEtYS

nimi.......................................................................................................

Lähiosoite .........................................................................................

postinumero ja -toimipaikka ....................................................................................

puhelin ................................................................................................

Sähköposti ........................................................................................

Syntymävuosi .................................................................................

Kyllä, haluan liittyä Eurooppalaisen Suomen jäseneksi.

olen kiinnostunut saamaan lisätietoja Eurooppalainen Suomi ry:stä.

Liittyä voit myös netissä!Lue lisää: www.eurooppalainensuomi.fi

Eurooppalainen suomi ry Siltasaarenkatu 4, 7. krs. 00530 Helsinki +358 41 432 6510 [email protected] aku aarva Toiminnanjohtaja +358 41 432 6510 [email protected] Jouni ovaska Puheenjohtaja [email protected]

Eurooppalainen Suomi maksaa postimaksun

anna palautEtta Kerro mielipiteesi tai ehdota jutun aihetta seuraavaan lehteen. kirjoita meille osoitteeseen: [email protected]

Facebook: @eurooppalainensuomi Twitter: @EM_Finland Instagram: eurooppalainensuomi Youtube: Eurooppalainen Suomi ry

Documents

Brexit, Suomi ja Eurooppa · Brexit, Suomi ja Eurooppa 1-2/2018 Mitä jos Brexit toteutuu toimiiko netti Britanniassa niinkuin kotona opiskelijan Brexit ... Vuonna 2016 Euroo-pan