40
Caverionin henkilöstölehti 1/2016 CMFS Digitalisaatio tukee huoltoasentajien työtä Caverion Space Saga Vahvaa yrityskuvaa rakentamassa Spirit: Muutosta parempaan

C people 1 2016 (Finland)

Embed Size (px)

DESCRIPTION

 

Citation preview

Caverionin henkilöstölehti 1/2016

CMFSDigitalisaatio tukee

huoltoasentajien työtä

Caverion Space Saga

Vahvaa yrityskuvaa rakentamassa

Spirit:Muutosta parempaan

Caverion Space SagaNäin kampanjamme

on otettu vastaan.

4 – 6

Täysin digitaalinenLuulitko, että BIM:ä

käytetään vain suunnittelussa?

7

Helpompaa tiedonsiirtoaBIM tulee myös

putkistorakentamiseen.

8

Kysyimme caveriltaMikä mielestäsi on

erinomaista johtamista?

9

Megatrendit ja näkökulmaMiten megatrendit

vaikuttavat kysyntään. Näkökulmassa va.

konsernijohtajan ajatuksia.

10 –11

CMFSCaverionin kehittämä työkalu

omiin tarpeisiimme.

12 –13

Tervetuloa uudet caverit!Esittelemme uudet caverit.

14 –15

Ihmishenkiä pelastamassaLue miten palkittu

simulaatiokeskus auttaa pelastamaan ihmishenkiä.

16 –17

Eteenpäin urallaMonet työkaverisi ovat

edenneet urallaan. Tutustu heidän tarinoihinsa.

18 –19

Elinkaari = 100 vuottaMiten Norjan uuden radan

käyttöikä voi yltää 100 vuoteen?

2 0 – 2 1

Uusia sopimuksiaLue uusista merkittävistä

töistämme.

2 2 – 2 3

Morten tekee töitä PPP-projekteissa

Morten asuu parakissa ja nauttii työstään.

2 4 – 2 5

Merkkirakennuksen ekotehostaminen

80-luvun toimistotorniin tuotiin uusi elämä.

2 6

Ennakointi on turvallisuutta

1 000 turvallisuushavaintoa ja 0 tapaturmaa!

2 7

Pyöräilemällä PariisiinHyväntekeväisyyspyöräily

vei pääkirjanpitäjän Pariisiin.

2 8

Elvyttävät liikkeet työssäTyön rasitusta voi helpottaa

elvyttävillä liikkeillä.

2 9

Myöhästymiset ja ruuhkat vähenevät

Tukholman Citybanan helpottaa arkea.

3 0 – 3 1

Huomio koulujen sisäilmaan

Caverion parantaa koulujen sisäilmaa.

3 2 – 3 3

Ruotsin uusi pääkonttori Uusi pääkonttori vahvistaa

Caverion-brändiä.

3 4 – 3 5

Caverion Extreme Caverion turvaa maailman

suurimpiin kuuluvan IT-yhtiön omaisuutta.

3 8

Sisällys

Muutos parempaanCaverion Spirit on työkalu

suoran palautteen antamiseen. Sen avulla voi kertoa, mikä sujuu hyvin ja mitä pitäisi

kehittää.

3 6 – 3 7

Tervehdys, lukijat!

C-People-henkilöstölehti

Caverionin henkilöstölehti julkaistaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa. Lehdestä on myös digitaalinen versio englanniksi.

YhteystiedotCaverion Oyj PL 5900620 Helsinki www.caverion.fi [email protected] Taitto: Liisa Ketola Kannen kuva: Ronni Høirup

Päätoimittaja Helene JohansenApulaispäätoimittaja Louise Wilhelmsen

ToimittajatPäivi Alakuijala, Leena Vanhanen, Holger Winkelsträter, Beate Bredl, Kirsi Hemmilä, Ingrid Peura, Carl Mossberg ja Antti Kivelä.

04

3020

Tervetuloa C-Peoplen kolmannen numeron pariin! Matkamme jatkuu kohti yhtä yhtenäistä Caverio-nia toimintojen harmonisoinnin edetessä täydellä vauhdilla. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia yhteisiä järjestelmiä ja toimintatapoja, jotka on

suunniteltu helpottamaan ja tehostamaan työtämme.Digitalisaatio etenee ja vauhdissa pysyäkseen Caverionin asentajat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ovat ryhtyneet käyttämään Caverion Mobile Field Service- eli CMFS-työka-lua, joka otetaan käyttöön lähiaikoina myös muissa toimin-tamaissa. Sivulla 12 kerrotaan, kuinka CMFS on helpottanut huoltoasentajien työtä.

Vahva yrityskuva on yksi Caverionin strategisista tavoit-teista ja joulukuun alussa käynnistimmekin ensimmäisen yhteisen markkinointikampanja Caverion Space Sagan, joka jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Kampanja perustuu neljän teeman ympärille: Taattua energiatehokkuutta ja kustannus-säästöjä, Hyvä sisäilma, Infraratkaisuista vauhtia kasvuun sekä Älykkäät ja integroidut ratkaisut. Tähän mennessä kam-panjasivuillamme on käyty runsaat 150 000 kertaa ja videoita on katseltu yli 800 000 kertaa. Sivuille 4-6 on koottu paloja kampanjailmoituksista ja sosiaalisen median kommenteista.

Toivomme, että pidät työkavereistasi kertovista jutuista. Me kaikki työskentelemme yhdessä, jotta olisimme yksi Eu-roopan johtavista kiinteistöille ja teollisuudelle edistyksellisiä ja kestäviä elinkaariratkaisuja tarjoavista yrityksistä.

Mukavia lukuhetkiä! C-People-lehden toimitus

Seuraa näitä aiheita

D I G I TA L I S A AT I O N K A S V U

T E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

E N E R G I AT E H O K K U U S

K A U P U N G I S T U M I N E N J AT K U U

S T R AT E G I A

H E N K I L Ö S T Ö

M U U T A I H E E T

Teimme artikkelit hel-pommin seurattaviksi, joten merkitsimme eri aiheet värikoodein - löydät ne joka sivun yläkulmasta.

Liikevaihto maittain, % konsernin liikevaihdosta vuonna 2015

Ruotsi 25%Suomi 22%Norja 16%Saksa 22%

Itävalta 6%Tanska 6%Muut maat 3%

– 4 –

C AV E R I O N C - P E O P L ES T R AT E G I A

YLI 800 000 YouTube-

videolatausta

4-OSAINEN KAMPANJA JOKAISESSA

OSASSA VIDEO JA

KAMPANJASIVU

Caverion Space Saga– Vahvan yrityskuvan rakentaminen

Joulukuussa käynnistimme ensimmäisen yhteisen markkinointikampanjan "Caverion Space Sagan". Yksi Caverionin kuudesta strategisesta painopistealueesta on vahva yrityskuva. Kampanjan tavoitteena on lisätä brändin tunnettuutta ja vahvistaa yrityskuvaa niin henkilöstön kuin ulkoistenkin sidosryhmien keskuudessa sekä tukea myyntiä.

TEKSTI C-Peoplen toimituskunta

Lue lisää kampanjasivuilta Caverion.com/Csaga

Kenen käsialaa kampanja on?Caverion Space Sagan on luonut suomalainen markkinointitoimisto tiiviissä yhteistyössä Caverionin kanssa. Mukana ovat olleet mark-kinointi- ja viestintäammattilaisemme Itäval-lasta, Tanskasta, Suomesta, Saksasta, Norjasta ja Ruotsista. Tuloksena on kampanja, joka näyttää isolla rahalla tehdyltä, mutta joka on kustannuksiltaan huomattavan kohtuullinen muihin samanlaisiin kampanjoihin verrattuna.

Näymme kaikissa kanavissa

˚ Mainonta printtimediassa

˚ Ulkomainonta

˚ Videokatselutilaisuudet

˚ Messut

Tommy Voitte olla ylpeitä mainok-sesta! Vihdoinkin joku onnistui tekemään ymmärrettävän mainok-sen. Hah hah - ja vieläpä hauskan sellaisen!

Tanska tykkää

Arne Yrityksellänne on hyvä huumorintaju!

˚ Verkkomainonta

˚ Facebook

˚ LinkedIn

˚ YouTube

– 5 –

N R O 1 / 2 0 1 6 S T R AT E G I A

Osa 1: Taattua energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä“Avaruusaseman pitäminen toimintakunnossa on äärimmäisen monimutkaista”

Osa 2: Hyvä sisäilma“Joskus ikkunan avaaminen ei ole vaihtoehto”

Jacob Hah hah, en yleensä katso mainoksia, mutta tätä kelpasi katsoa!

Manuel @Patrick – mitä mieltä?

Ruotsi tykkää

Saksa tykkää

Lennart Hämmästyttävää! Sähköhuoltoa nyt myös Marsissa!

Aenne Minulla on universumin mahtavin työnantaja!

Lähes 9 miljoonaa on nähnyt verkko-

mainoksiamme

Tähän mennessä 150 000 vierailua kaikilla

kampanjasivustoilla

Aktiivinen elinkaarenhallinta ei ole rakettitiedettä.

Lue lisää

#Csaga

– 6 –

C AV E R I O N C - P E O P L ES T R AT E G I A

Markus Loistavaa mainontaa!

Suomi tykkää

Norja tykkää

Mika Tällaista mainontaa minäkin voin katsoa... Kerrankin kunnon mainos!

Bjørn-Erik Ajatelkaa, päivittäisiin rutiineihini kuuluu nykyään myös sulakkeiden vaihtaminen superlaseriin!

Håvard Paras näkemäni mainos!

Osa 3: Infraratkaisuista vauhtia kasvuun“Näetkö tuon pisteen kaukana horisontissa? Se on uusi avaruusasemamme”

Osa 4: Älykkäät ja integroidut ratkaisut“Hallitaan etänä, nautitaan paikan päällä.”

Yli 30 000 kampanjasivulatausta

Suomessa

75 % enemmän vierailuja nettisivuilla

viime vuoteen verrattuna

– 7 –

N R O 1 / 2 0 1 6 D I G I TA L I S A AT I O N K A S V U

Kiinteistöjen digitalisaatio etenee

Rakentamisen tietomallinnus (BIM) mullistaa rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön

Kommunikoiva kiinteistöKiinteistön digitaalisen prototyypin avulla kiinteistötekniikka voidaan toteuttaa tilaa säästäen sekä kunnos-sapidon ja korjausten vaatimukset huo-mioiden. Lisäksi tabletilla käytettävät interaktiiviset digitaaliset mallit helpot-tavat asentajien korjaus- ja kunnossapi-totyötä valmiissa kiinteistössä.

”Myös Saksan hallitus on huomannut tämän, ja joulukuussa 2015 se esitteli kolmivaiheisen ohjelman rakentamisen tietomallinnuksen käyttöönottamisek-si. Vuodesta 2020 eteenpäin tietomal-linnus on pakollista kaikissa julkisissa uudisrakentamisprojekteissa”, Tobias sanoo. Hallitus ja joukko valikoituja yri-tyksiä neuvottelee parhaillaan lakisää-teisistä ja teknisistä vaatimuksista. ”Ja

me olemme olleet mukana aivan alusta asti.”

Caverion Saksan ehdotuksesta yhti-ön edustajat tapasivat kolmen ministe-riön ja Baijerin osavaltion hallituksen edustajia sekä joitakin Saksan parla-mentin jäseniä Caverionin pääkonttoris-sa Münchenissä 9. maaliskuuta. Tapaa-misessa käsiteltiin tietomallinnuksen käyttöönottoa koskevia rajoitteita ja esteitä.

”Meillä on siis ratkaisevan tärkeä rooli tietomallinnuksen parametrien muovaamisessa Saksassa”, Tobias sa-noo. Ja tämä on vasta alkua. ”Ensim-mäiset pilottiprojektien sopimukset on jo allekirjoitettu. Voi olla, että saat lukea siitä lisää seuraavasta numerosta”, hän toteaa.

Y hdessä kahdeksan kollegan-sa kanssa Alexander pitää huolta Münchenissä sijaitse-vasta toimistokompleksista. Työhön kuuluu ilmanvaihto-

ja ilmastointilaitteiden tekninen huolto ja kunnossapito.

Tarvittavat tiedot kulkevat mukana tabletilla. Jos esimerkiksi ilmastointi-järjestelmä lakkaa toimimasta, Alexan-derin ei tarvitse purkaa seinää pala palalta vian löytääkseen. Tabletti kertoo hänelle, mistä kannattaa etsiä.

Eikä siinä kaikki. Järjestelmä myös pitää lukua esimerkiksi kaikkien 87 il-mastointilaitteen käyttöiästä ja estää suuret vahingot merkitsemällä huomio-ta vaativat alueet.

Totta eikä taruaKuulostaako scifiltä? Sitä se ei kuiten-kaan ole. Kaiken mahdollistaa raken-tamisen tietomallinnus eli lyhyesti BIM (Building Information Modeling). Caverion Saksan vastikään perustetun tietomallinnusosaston johtaja Tobias Schmidt selittää, mistä on kyse.

”Rakentamisen tietomallinnus mullis-taa rakennusten suunnittelun, rakenta-misen ja käytön. Tietomallinnuksessa rakennuksen kaikki komponentit, niiden tilavaatimukset ja tekniset ominaisuu-det suunnitellaan ja simuloidaan digi-taalisesti.”

”Tietomallinnus tuottaa digitaalisen prototyypin tulevasta rakennuksesta, jonka pinta-ala, energiankulutus ja tek-niset järjestelmät on optimoitu. Lisäksi tietomallinnuksessa otetaan huomioon esimerkiksi sellaiset tekijät kuin aika, tarjous- ja rakennusvaiheen kustan-nukset ja käyttötiedot. Lopputuloksena on yhtenäinen, keskitetty kiinteistön ja työnkulkujen tietokanta, joka on kaikkien asianosaisten käytössä”, Tobias lisää.

“RAKENTAMISEN TIETO-MALLINNUS MULLISTAA

RAKENNUSTEN SUUNNIT-TELUN, RAKENTAMISEN JA

KÄYTÖN. TIETOMALLIN-NUKSESSA RAKENNUKSEN

KAIKKI KOMPONENTIT, NIIDEN TILAVAATIMUKSET JA TEKNISET OMINAISUU-

DET SUUNNITELLAAN JA SIMULOIDAAN DIGITAALISESTI."

TOBIAS SCHMIDT

Jos luulit, että rakentamisen tietomallinnusta käytetään vain suunnitteluvaiheessa, on aika päivittää käsitykset. Caverionin

saksalaiselle huoltoasentajalle Alexander Bergerille BIM-ohjelmistolla varustettu tabletti on tärkein työkalu.

TEKSTI Holger Winkelsträter | KUVA Caverion

C AV E R I O N C - P E O P L E

– 8 –

D I G I TA L I S A AT I O N K A S V U

Helpompaa tiedonsiirtoa, nopeampaa yhteydenpitoa,

parempia projekteja

BIM (Building Information Modelling) on pitkään rakennusteollisuudessa käytössä ollut rakennustietomallin rikastusjärjestelmä, jota soveltuvin osin voidaan käyttää nyt myös teollisuuden putkistorakentamisessa. BIMin pääasial-lisena tarkoituksena on hallita ja lisätä koko projektin tietovirtaa ja rakentami-sen loppuvaiheessa jakaa sitä eteenpäin asiakkaalle toimien näin kunnossapi-don apuna myös projektin luovutuksen jälkeen. Projektin sisällä BIM toimii koko projektihenkilöstön välisenä tie-donvälityskeinona. BIM-mallinnuksen avulla koko projektiryhmä toimii yhden yhteisen mallin ympärillä suunnittelusta työmaahenkilöstöön.

BIMin tarkoituksena on parantaa kommunikaatiota ja lisätä informaatiota 3D-malliin, jotta koko projektiprosessim-me toimisi sujuvammin vähentämällä virheiden mahdollisuuksia ja uudelleen tehtävää työtä.

Tällä hetkellä lähes jokainen Cave-rion Teollisuuden ratkaisujen Projekti-palvelujen projekteissa oleva toimihen-kilö ja työntekijä joutuvat tekemään samaa työtä useamman kerran useasta

syystä johtuen. Projektipalveluissa BIM-mallissa tullaan toimimaan siten, että nykyiseen malliin saadaan uudella NavisTools-työkalulla kuljetettua paljon enemmän informaatiota suunnittelun, esivalmistuksen ja asennuksen välillä.

Virheet vähenevät ja tuottavuus paraneeUuden NavisToolsin avulla saamme hallittua iPadin ja työpöytäohjelmiston avulla samaa mallia suoraan asennus-paikoilla. Hallinnalla tarkoitetaan tässä tapauksessa kommentointia, uusien revisioiden muutoksia ja asennuspai-kalla havaittujen ongelmien korjaamista ilman suurta sähköpostikierrosta. Kom-mentit päivittyvät päämalliin joka yö ja näin aamulla kaikkien on mahdollista nähdä muutospyynnöt ja mahdolliset uudet kommentit. Täten saamme koko projektin toimimaan sujuvammin vähen-tämällä virheiden määrää ja paranta-malla työmaan tuottavuutta uusien tut-kimusten mukaan jopa neljänneksellä.

Myös esivalmistuksen osalta voi-daan seurata tarkkaan, missä vaiheessa mennään putkistovalmistuksen osalta

projektissa. NavisToolsilla saadaan mer-kittyä tietyllä värillä kuvaan valmis-tuneiden putkien osat ja lisätä kuvaan muuta informaatiota valmistuksesta. Tästä tieto myös kulkee sekä suunnit-telulle että työmaalle yhteisen mallin mukana. Näin voimme toimia yhteisesti tehokkaammin ilman pitkää odotusai-kaa, ja jokainen projektissa mukana ole-va henkilö voi seurata mallista projektin valmistumista.

Suunnittelu voi keskustella BIMin avulla vaikka muissa maissa olevien asiakkaan suunnittelutoimistojen kans-sa, joten tässäkin asiassa saamme no-peutettua viestintäämme kaikkien pro-jektin osapuolien välillä.

Teollisuuden ratkaisujen Projektipal-velut ovat edelläkävijöitä BIMin suhteen. Ensimmäinen BIMiä hyödyntävä projekti on käynnistymässä tänä keväänä.

Lisätietoja BIMistä ja sen mahdolli-suuksista antavat Teollisuuden ratkaisu-jen Projektipalvelujen Tomi Metsäniemi ja Lasse Kuusijärvi.

BIM-mallinnus on tulossa tutuksi myös Teollisuuden ratkaisut -divisioonan Projektipalveluissa. Uusilla työkaluilla saadaan

putkistorakentamisessa tuotua runsaasti tietoa suunnittelun, esivalmistuksen ja asennuksen välille.

TEKSTI Tomi Metsäniemi | KUVA Caverion

Data kulkee läpi prosessimme yhteiseen malliin.

BIMProduction planning Installation

Documentation

Logistics Pre-fabricationPlanning

Materials

N R O 1 / 2 0 1 6

– 9 –

TEOLLISUUDEN RATKAISUT -divisioonas-sa selvitetään, miten voisimme parantaa Caverionin palvelukilpailukykyä 3D-tu-lostuksen avulla. Selvitystä tekee puolen vuoden ajan – syyskuun loppuun saakka – Juho Halinen diplomityönään.

Juhon työn tavoitteena on vastata kysymykseen, onko uuden teknologian omaksuminen jo jopa välttämätöntä. Lisäksi työssä tarkastellaan sitä, miten tulostus voidaan ottaa käyttöön ja to-teuttaa käytännössä.

”3D-tulostustekniikat ja -menetelmät kehittyvät kovaa vauhtia. Käytännössä

”Erinomaista johtamista on mielestäni tavoitteellinen vuorovaiku-tus, ihmisten johtaminen ja vuorovaikutuksessa oleminen muiden kanssa. Hyviä asioita syntyy yhdessä tekemällä. Ihmiset voivat hy-vin ja pitävät työstään, jos ilmapiiri on hyvä. Taulukkojen ja raport-tien perusteella päätösten tekeminen ei ole erinomaista johtamista.”

KARI TORNIAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TURKU

”Erinomainen johtaminen on mielestäni johdonmukaista, riittävän avointa ja vuoropuheluun kannustavaa. Avoimen keskustelun kaut-ta on helpompi työskennellä yhdessä ja kehittää työmenetelmiä. Onnistunut johtaminen näkyy työyhteisössäni myönteisenä ilma-piirinä, töihin on mukava tulla.”

ARJA JUUTINEN, HALLINTOPALVELUIDEN TIIMINVETÄJÄ, OULU

on jo mahdollista valmistaa lähes mitä vain. Diplomityöni keskittyy selvittä-mään, minkälaisia vaikutuksia 3D-tulos-tuksella voisi olla asiakasnäkökulmasta tai Caverionin liiketoiminnan kannalta”, Juho toteaa.

”Teollisuuden ratkaisuissa ja kunnos-sapidossa 3D-tulostuksen mahdolliset hyödyt voisivat liittyä esimerkiksi va-raosavarastojen pienentämiseen samoin kuin yksittäiskappaleiden sekä pienten erien nopean ja kustannustehokkaan valmistuksen kaikkiin tarpeisiin”, kertoo Juho.

3D-tulostuksesta kilpailukykyä?

Kiinnostuitko tai onko sinulla jo kokemusta 3D-tulostuksesta?

Kuulisimme mielellämme lisää, joten ota yhteyttä Juhon diplo-mityön ohjaajana toimivaan Petri Lundahliin, [email protected] tai p. 050 390 3599. Voit olla yhteydessä myös suoraan Juhoon, [email protected] tai p. 050 4088 363.

Petri Lundahl (vas.) ja Juho Halinen perehtyvät palveluliiketoimintaa kuvaavaan kirjallisuuteen..

Yksi Caverionin arvoista on Erinomainen johta-minen. Mikä mielestäsi on erinomaista johtamista ja mitä se merkitsee omassa työyhteisössäsi?

KYSYIMME CAVERILTA

Megatrendit

TEKNOLOGIAN LISÄÄNTYMINEN RAKENNUKSISSA

˚ Nykyisin jo noin 40 - 60 % kiinteistön rakennuskustannuksista liittyy teknologiaan.

˚ Toisiinsa integroituneet tekniset järjestelmät vaativat monialaista erikoisosaamista.

˚ Kunnossapito perustuu entistä enemmän ennakointiin sekä todellisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin.

DIGITALISAATION KASVU

˚ Kaikilla kiinteistön teknisillä järjestelmillä on IP-osoite.

˚ Etävalvonnan kysyntä on kasvussa.

˚ Jo 10 000 rakennusta on liitetty Caverionin etävalvontaan.

ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

˚ Energiatehokkuuteen liittyvä lainsäädäntö tiukentuu.

˚ Toisiinsa integroituneet tekniset järjestelmät vaativat monialaista erikoisosaamista.

˚ Energiatehokkaiden ratkaisujen kysyntä kasvaa myös jo olemassa olevissa kiinteistöissä.

KAUPUNGISTUMINEN JATKUU

˚ Tärkeiden infrastruktuurien (vesi, viemäröinti, tietoliikenne, kuljetus) merkitys kasvaa.

˚ Kaupunkikehityksen johtamisen merkitys kasvaa (maankäyttö, asuminen, työympäristö, kuljetus).

Visio ja toiminta-ajatusOlemme Euroopan johtavia kiinteis-töille ja teollisuudelle edistyksellisiä ja kestäviä elinkaariratkaisuja tarjoavia yrityksiä.

Suunnittelemme, toteutamme, huol-lamme ja ylläpidämme käyttäjäystä-vällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja rakennuksille, infrastruktuurille ja teolli-suuslaitoksille.

Strategian painopisteet 2013 – 2016

˚ Kannattavuuden parantaminen

˚ Vahva kasvu

˚ Innovatiiviset ja edistykselliset ratkaisut

˚ Vahva yrityskuva

˚ Erinomainen johtaminen

˚ Tehokas toiminta

Taloudelliset tavoitteet

˚ Käyttökate (EBITDA) yli 6 % liikevaihdosta

˚ Liikevaihdon kasvu > 10 % vuodessa

˚ Negatiivinen käyttöpääoma

Miten megatrendit lisäävät palvelujemme kysyntää ja vievät

strategiaamme eteenpäin?Konsernin johto on määritellyt neljä globaalia megatrendiä, jotka muuttavat tällä

hetkellä Caverionin toimintaympäristöä. Megatrendit vauhdittavat Caverionin

strategian toteutumista ja lisäävät palveluidemme kysyntää.

TEKSTI C-People-lehden toimitus

C AV E R I O N C - P E O P L ES T R AT E G I A

– 1 0 –

Elinkaariratkaisut varmistavat terveelliset ja turvalliset olosuhteet kiinteistöissä vuosi-kymmenien ajaksi

NÄKÖKULMASakari Toikkanen, väliaikainen konsernijohtaja

Kuluvan alkuvuoden aikana olemme julkistaneet kaksi suurta elinkaarihanketta Suomessa ja Tanskassa. Nämä projektit ovat hieno osoitus teknisten osa-alueiden ja palvelualueiden osaamisemme laajuudesta sekä toteuttavat visiotamme käytännössä.

JULKISTIMME HILJATTAIN SOPIMUKSEN Hämeenlin-nan kaupungin kanssa Nummen palvelukeskuksen toteuttamisesta. Nummen palvelukeskus on erään-lainen kyläkeskus, joka käsittää yhtenäiskoulun, kirjaston, monipuoliset liikuntatilat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja sekä kulttuuripalvelutiloja. Tulemme alkuun hoitamaan koko palvelukeskuksen talotekniikan kokonaistoimi-tuksen.

Palvelukeskuksen val-mistuttua vastaamme myös kohteen teknisestä huollos-ta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta seuraavan 20 vuoden ajan. Olen todella ilahtunut siitä, että Hämeenlinnan kaupun-ki valitsi meidät vastaa-maan kiinteistön käytet-tävyydestä, olosuhteista, turvallisuudesta, kunnosta ja energian käytöstä koko sen elinkaaren ajan.

Aiemmin julkistimme toisen samankaltaisen mutta jopa suuremman, yli 80 miljoonan euron arvoisen, Kalvebod Bryggen elinkaarihankkeen

Kööpenhaminassa Tanskassa. Caverionin vastuulla tässä PPP-kumppa-nuushankkeessa (Public-Private Partnership) on talotekniikan kokonais-toimitus sekä kohteen valmistuttua sen käyttö sekä tekninen huolto ja kunnossapito 20-vuotisella sopimuskaudella. Caverion vastaa kiinteistön energiankäytöstä, tehokkuudesta, käytettävyydestä, turvallisuudesta ja kunnosta koko sen elinkaaren ajan.

Nämä Hämeenlinnan ja Kööpenhaminan pro-jektit osoittavat, että etenemme kohti Caverio-nin strategista tavoitetta elinkaarihankkeiden tarjoamisessa asiakkaillemme. Samalla rikomme myös ennätyksiä. Kalvebod Brygge on itse asias-sa yksi Tanskan suurimmista PPP-hankkeista ja myös yksi Caverionin suurimmista tilauksista koskaan. Lisäksi olemme käynnistäneet 29 mil-joonan euron arvoisen energiansäästöhankkeen (EPC) Söderhamnin kunnassa Ruotsissa. Kysees-sä on Caverionin suurin yksittäinen EPC-sopi-mus Pohjoismaissa. Asiakkaalle palvelu takaa energiansäästöjä, sillä Caverion optimoi julkisten rakennusten kiinteistötekniikan toiminnan pit-källä aikavälillä.

Kiinteistöjen ja teollisuuden prosessien ener-gia- ja kustannustasojen optimointi tarjoaa suuria mahdollisuuksia. On kiehtovaa olla osana tätä kaikkea ja nähdä, miten asiakkaidemme tar-peet ja liiketoimintaympäristömme kokonaisuudessaan ovat muuttu-massa.

Kalvebod Brygge on yksi Caverionin suu-rimmista tilauksista

ja PPP-kumppanuus-hankkeista Tanskassa

N R O 1 / 2 0 1 6 S T R AT E G I A

– 11 –

– 12 –

C AV E R I O N C - P E O P L ED I G I TA L I S A AT I O N K A S V U

CMFS:

Digitalisointi helpottaa huoltoasentajien työtä

HELPOTTAA TYÖTÄ: Stavro Gurma, jäähdytysasentaja Norjasta, sanoo CMFS:n helpottaneen hänen työtään.

CMFS-työkalulla voi

˚ Vastaanottaa työtehtäviä

˚ Tehdä asiakasraportointia

˚ Raportoida sähköisesti työtunnit, lomat, korvaukset

˚ Luoda ilmoituksia asiakkaan lisätyömahdollisuuksista tai havainnoista

˚ Lähettää ja vastaanottaa sähköpostia, Lync-viestejä

˚ Päästä Compassiin ja muihin sisäisiin palveluihin

– 13 –

N R O 1 / 2 0 1 6 D I G I TA L I S A AT I O N K A S V U

mutta CMFS:n haltuun ottaminen olikin helppoa. Se toimii hienosti, enkä ole huomannut käyttöongelmia.”

”Jos verrataan Evaticiin, uuden työn luominen järjestelmään käy nopeammin CMFS:ssä. Laskutustietojenkin lähettä-minen on tehokkaampaa.”

Saksa: tabletit kaikkiin toimipaikkoihin vuonna 2017Vähemmän papereita, kevyemmät pro-sessit, nopeammat projektit – CMFS tuo huomattavia etuja. Kaikkiin Saksan toi-

Monet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa työskentelevät Caverionin huoltoasentajat hyötyvät nopeasti etenevästä

digitalisoinnista ja käyttävät nyt Caverionilla kehitettyä Caverion Mobile Field Service- eli CMFS-työkalua, joka onkin helpottanut työntekoa merkittävästi. Työkalun käyttöönotto

alkaa myös Saksassa ja Tanskassa piakkoin.

TEKSTI C-Peoplen toimituskunta | KUVA Caverion

mipaikkoihin hankitaan tabletit vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tällä välin uutta järjestelmää testa-taan Hampurin ja Münchenin toimipai-koissa kesäkuusta alkaen. ”Valitsim-me erityisen vankan, roiskesuojatun Samsungin tabletin, jotta laitteet kes-täisivät käytössä”, kertoo Walter von Koskull, joka toimii projektipäällikkönä Caverionin Saksan divisioonassa.

Jos pilotti on onnistunut, seuraavat toimipaikat ovat vuorossa heti tammi-kuun 2017 alusta lähtien. ”Työntekijät saavat tarkat ohjeet laitteiden käyttöön ennen varsinaista käyttöönottoa”, Kos-kull jatkaa. ”Tavoitteenamme on saada järjestelmä käyttöön kaikissa toimipai-koissa vuoden 2017 aikana.”

Ruotsi: CMFS ollut käytössä vuodesta 2011Ruotsalaiset asentajat ovat käyttäneet CMFS-työkalua jo vuodesta 2011, joten heillä on laajasti käytännön kokemusta järjestelmästä.

”Koska kaikki divisioonat käyttävät samaa järjestelmää, tietojen ja koke-musten vaihto on sujuvaa, mikä on yksi monista eduista”, sanoo Stefan Anders-son, ICT-ratkaisuarkkitehti.

”Aiemmin monissa maissa käytettiin omia mobiiliratkaisuja. Niiden hallinta, tuki ja yhdistäminen yhteiseen SAP-jär-jestelmään ei kuitenkaan ollut kestävä vaihtoehto. CMFS on kehitetty Caverio-nilla täysin Caverionin tarpeisiin, joten sen toiminnot tukevat strategioitamme ja yhteisiä prosesseja.”

Järjestelmä on räätälöity Caverionin toimintaa varten, ja sitä voidaan paran-taa, kun yrityksen tarpeet ja vaatimuk-set muuttuvat.

”Olemme jo lisänneet ja myös kehit-tämässä useita käteviä ominaisuuksia asentajien ehdotusten perusteella. Li-säksi eri maissa on mahdollisuus muo-kata järjestelmää vastaamaan paikallis-ten säännösten vaatimuksia esimerkiksi palkka-asioissa. Tällä hetkellä yhdellä-kään kilpailijoistamme ei ole näin pit-källe räätälöityä järjestelmää kuin meil-lä,” Stefan kertoo.

C MFS toimii tableteissa ja älypuhelimissa, ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti. Tällä hetkellä sillä voi muun muassa luoda

asiakastilauksia, jakaa tehtäviä kolle-goille, lähettää asiakkaille sähköpostia, ladata asiakastietoja suoraan Client-Netiin, ilmoittaa ja vahvistaa työtunte-ja, sairauspoissaoloja ja lomia sekä ylläpitää auton varustevalikoimaa.

Suomi: papereita ei enää tarvitaCaverion Suomella on käytössä noin 900 CMFS-laitetta, ja koko huoltopal-veluhenkilöstö käyttää niitä aktiivisesti. ”Papereita ei enää tarvita”, sanoo kehi-tyspäällikkö Lauri Pönniö.

Huoltoasentajat Toni Roivonen ja Juuso Mikkola Turusta ovat käyttäneet CMFS-työkalua kahden vuoden ajan eivätkä enää luopuisi siitä. ”Raportointi on kätevää, ja monet toiminnot tekevät prosessin sujuvaksi. Kehitettävääkin on vielä, varsinkin laitteen käytettävyy-dessä.”

Kunhan meneillään oleva järjestel-mäpäivitys on valmis, CMFS-laitteella voi käyttää Compassia. Näin muualla kuin toimistossa ahertavat työtekijät pääsevät paremmin käsiksi yrityksen si-säiseen viestintään ja tietovarastoihin.

Laitteissa on myös Google Maps -karttalinkit, joten asentajat löytävät työmaalle nopeammin. Heillä on käy-tössään myös Lync-kokoussovellus sekä Speech Text raporttien sanelua varten.

Tanska ja Norja: CMFS on näppäräCMFS-työkalua pilotoitiin Norjassa hyvin tuloksin, ja se onkin nyt kaikkien itäisen alueen asentajien käytössä. Jotta käyttöönotto sujuisi ongelmitta Tanskan ja Norjan divisioonan muilla asentajilla, järjestettiin koulutustilaisuus, johon osallistui pääkäyttäjiä ja kollegoita kai-kista näiden maiden toimipaikoista.

Jäähdytysasentaja Stavro Gurma Porsgrunnista on käyttänyt uutta työka-lua kuukauden päivät ja on innoissaan sen näppäryydestä.

”Arvelimme, että siirtyminen Evati-cista CMFS-työkaluun olisi iso muutos,

“RAPORTOINTI ON KÄTEVÄÄ, JA

MONET TOIMINNOT TEKEVÄT PROSESSIN

SUJUVAKSI."

– 14 –

C AV E R I O N C - P E O P L EH E N K I L Ö S T Ö

CAVERION TEOLLISUUDET RATKAISUT käyn-nisti kunnossapidon kumppanuuden Metsä Woodin Lappeenrannan ja Ren-gon sahoilla helmikuun alussa. Vas-taamme sahojen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta. Samassa yhteydessä saimme uusia cavereita, kun sahojen kunnossapidosta siirtyi Caverioniin 24 henkilöä.

AV-ratkaisuja toimittava Sähkötaso Esi-tystekniikka siirtyi yrityskaupan myötä osaksi Caverionia toukokuun alussa. Kauppa tukee Caverionin kasvustrategi-aa ja täydentää Caverionin palveluvali-koimaa informaatio- ja viestintäteknolo-gisissa järjestelmissä.

Sähkötaso Esitystekniikka on AV-rat-kaisujen johtava toimittaja Suomessa. Yrityksessä työskentelee 28 henkilöä Helsingissä, Tampereella ja Jyväskyläs-sä, ja vastaa valtakunnallisesta palvelu-verkostosta.

Toiminta käsittää AV-ratkaisujen pro-jektin toteutuksen sekä teknisen huollon ja kunnossapidon ja se kuuluu Caverio-nin järjestelmissä ja tuotteissa infor-maatio- ja viestintäteknologiaan. Cave-rionilla ei ole päällekkäistä toimintaa.

”Digitalisaation kasvu edellyttää entistä laajempaa eri teknologioiden

Mitä tuumaa muutoksesta yksi ca-vereistamme, luottamusmiehenäkin toimiva vuorosähkömies ja korjausmies Joni Andersson Lappeenrannan toimi-pisteesta?

”Siirtymä on mennyt toistaiseksi ihan kivuttomasti, ja asiat on saatu hy-vin sovittua. Työt ovat pääosin samoja kuin ennenkin, lähinnä on tehty muu-

hallintaa. AV-ratkaisut ovat nyt ja tule-vaisuudessa tärkeä ja kasvava osa ta-loteknistä kokonaistoimitusta. Jatkossa voimme entistä kattavammin tarjota asiakkaillemme huippuluokan AV-osaa-mista ja -teknologiaa”, sanoo Jarno Hacklin.

toksia työteon järjestelyissä. Haalarit vaihtuivat ja palkka tulee eri paikasta”, naurahtaa Joni.

”Vakavasti puhuen on hyvä, että olemme nyt yrityksessä, jolla on paljon kokemusta ulkoistuksista ja jossa tiede-tään, mihin kunnossapitotyössä kannat-taa panostaa toiminnan kehittämiseksi. Lyhyen yhteisen taipaleen jälkeen näyt-täisi siltä, että mennään pikku hiljaa ja suunnitelmallisesti eteenpäin. Vuoden päästä voi olla jo paljon uutta”, Joni to-teaa lopuksi.

Teknisen huollon ja kunnossapidon harmonisoinnin tavoitteena on merkit-tävä tason nosto niin sahojen käytettä-vyydessä, kustannustehokkuudessa kuin käyttöpääoman hallinnassakin.

KUVA Jukka Haakana

Liiketoiminta kuuluu Caverion Suo-men Teknologia-liiketoimintaryhmään ja raportoi Tapio Lajuselle. Henkilöstö siirtyy toimipaikkakunnilla Caverionin kanssa saman katon alle.

Tervetuloa uudet caverit!

Sähkötaso Esitystekniikka Oy tuli osaksi Caverionia

Caverion Metsä Woodin kumppaniksi

UUDET CAVERIT METSÄ WOODIN RENGON SAHALLA: Esa Meriläinen (vas.), Juha Yli-Paunu, Seppo Vähämäki, Erkka Rautanen (takana), Tapio Rantanen, Miikka Seppälä, Erkki Peltonen ja Ville Heikkonen. Poissa: iltavuoron asentajat Janne Vuorinen ja Tero Välimäki sekä sähkökunnossapidon esimies Mikko Toivonen.

Sähkötaso Esitystekniikan henkilöstö kokoontui yhteiseen tiedotustilaisuuteen Vantaan Vapaalaan 3.5.2016.

– 15 –

N R O 1 / 2 0 1 6 U U S I A S O P I M U K S I A

CAVERION OSTI YIT Kuntatekniikka Oy:ltä kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan 1.2.2016. Samassa yhteydessä Caverion Suomen palvelukseen siirtyi liiketoimin-nan henkilöstö, noin 60 henkilöä.

Yksikönpäällikkö Kari Pitkänen Mik-kelistä kertoo Caverionille siirtymisen olleen positiivinen asia ja tuoneen hen-kilöstölle uutta motivaatiota. ”Koemme nyt olevamme osa yrityksen ydinliike-toimintaa ja meillä on omaa toimin-taamme tukevat järjestelmät ja työkalut. Toki niiden oppiminen ja käyttöönotta-minen vie oman aikansa, mutta olemme saaneet hyvää tukea”, Kari sanoo.

Aluepäällikkö Sami Remeksen mu-kaan Caverion tarjoaa nyt Mikkelin alueella monipuolisesti palveluitaan. ”Kiinteistöjen energiatehokkuuden pa-rantaminen ja laadukkaat ylläpitopal-velut ovat keskeinen osa tarjontaamme myös Mikkelin alueella”, hän toteaa.

Mikkelin kaupungin kanssa on tehty merkittävä sopimus kiinteistöjen tek-nisestä huollosta ja kunnossapidosta. Alueella toimitaan pääasiassa yritysten, teollisuuden, kaupan ja julkisen sektorin kiinteistöissä.

Caverion vahvisti toimintaansa Mikkelissä

Mikkelin toimistolla yksikönpäällikkö Kari Pitkänen (vas.) sekä Johanna Puranen, Helena Hirvonen, Leena Himanen, Markku Kautonen, Toni Kaipainen sekä Sauli Noponen.

Innovaatiot ja ideat vievät strategiaa eteenpäin

CAVERION ON SIIRTYNYT strategiassaan kasvun vaiheeseen. Uuden kasvun ai-kaansaaminen edellyttää uusia ideoita ja luovia ratkaisuja.

Uusien ideoiden ja aloitteiden te-kemiseen ja käsittelyyn on otettu Suomessa käyttöön Caverion Spark -ideointikanava. Caverion Spark toimii verkossa ja näkyy Compassin etusi-vulla, josta pääsee yhdellä klikkauk-sella siirtymään ideointiin.

Ideatyökalu on vuorovaikutteinen ja siinä on mahdollista kommentoida ja äänestää tehtyjä ideoita ja aloittei-ta. Kommentoinnilla voidaan jalostaa alkuperäistä ideaa yhdessä ja saada siihen lisää näkökulmia. Eniten kanna-tusta saaneet ideat ja niiden toteutus käsitellään aloitetiimissä.

Kaikki ideat ovat julkisia, ne teh-dään omalla nimellä ja jokainen voi kommentoida kaikkia tehtyjä ideoita.

Caverion Sparkissa on ideoitu muun muassa seuraavanlaisia aiheita: hen-kilöstön kouluttaminen tunnistamaan energiansäästömahdollisuuksia asia-kaskohteissa, savuton Caverion, mobii-lilaitteeseen sekä teknisiin järjestelmiin ja tuotteisiin liittyviä kehitysideoita, uusien viestintäkanavien käyttöä asiak-kaille, palvelupassin jatkojalostamiseen ja työturvallisuuteen liittyviä aloitteita.

Caverion Spark -ideointikanava toimii kaikissa päätelaitteissaIdeointikanava on internet-pohjainen ja se toimii kaikissa mobiililaitteissa: älypuhelimissa ja tableteissa. Kirjau-tuminen toimii suoraan IE-selaimessa (Internet Explorer, oletusselain). Kaikki ne henkilöt, joilla on henkilökohtainen käyttäjätunnus Caverionin verkkoon pystyvät kirjautumaan järjestelmään verkkotunnuksillaan.

Ne henkilöt, joilla ei ole henkilökoh-taisia verkkotunnuksia (pääosin projek-

tiliiketoiminnan asentajia), antavat ide-ansa ja aloitteensa esimiehelleen, joka kirjaa ne järjestelmään tekijän nimellä.

Innovaatiohaastekilpailut neljännesvuosittainVapaan ideoinnin lisäksi Caverion Sparkissa avataan erityisiä kohden-nettuja haasteita, joihin jokaisen panosta kaivataan. Haasteet liitty-vät johonkin strategisesti tärkeään teemaan, johon halutaan löytää uusia luovia ratkaisuja ja tuoreita ideoita.

– 1 6 –

C AV E R I O N C - P E O P L ET E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

Lääketieteellisen simulaation suunnannäyttäjäCaverion Norjan kehittämä lääketieteellinen simulaatiokeskus voitti äskettäin kaksi kategoriaa Crestron Integration Awards -kilpailussa. Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa sijaitsevaa älykästä simulaatiokeskusta kuvailtiin ”lääketieteellisen simulaation tulevaisuuden suunnannäyttäjäksi”.

TEKSTI Helene Johansen | KUVA Caverion

VALVOMO: Ohjaaja voi helposti tarkkailla valvomosta opiskelijoiden edistymistä potilaan hoidossa.

– 17 –

N R O 1 / 2 0 1 6 T E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

L ääketieteellinen simulaatio on tietokoneohjatun nuken ja realistisen ympäristön käyt-töön perustuva opetusmene-telmä, jonka tavoitteena on

luoda tosielämää muistuttavia tilanteita. Simulaatio tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille ainutlaatuisen keinon oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, ihmishenkiä vaarantamatta.

Mahdottomasta mahdollistaKun Caverionin Trondheimin-toimipai-kalle annettiin tehtäväksi kehittää uusi simulaatioratkaisu Norjan teknis-luon-nontieteellisen yliopiston terveys- ja yh-teiskuntatieteiden tiedekunnalle, tiimille kävi pian selväksi, että ratkaisuun liittyi suuria teknisiä haasteita, joita ei ollut ratkaistu koskaan ennen.

Caverionin projektipäällikön Thor Bergin mukaan pääasiallisena haastee-na oli nykyisten simulaatioratkaisujen kyvyttömyys kommunikoida nykyisten audiovisuaalisten järjestelmien kanssa.

”Olin varma, että pystyisimme selät-tämään tämän ongelman, ja todistimme kaikki epäilyt vääriksi. Aivan hetkessä tämä ei käynyt: keskustelimme eri vaih-toehdoista yli 500 tunnin ajan ennen lopulliseen ratkaisuun päätymistä”, Berg sanoo.

Ainutlaatuinen ratkaisuYliopiston operatiivinen johtaja Ulrika Eriksson kertoo, että perinteisissä simu-laatiokeskuksissa jokainen potilassimu-laattori on liitetty erilliseen valvomoon, jossa kokenut hoitohenkilöstö tarkkailee opiskelijoiden edistymistä potilaan hoi-dossa peiliseinän takaa.

”Caverionin simulaatioratkaisu puo-lestaan on integroitu Lærdal-simulaat-toreihin monimutkaisen audiovisuaali-sen järjestelmän avulla. Nyt meillä on valvomo, jossa on neljä operaattorin työpistettä ja jossa voimme helposti

Tämä on ensimmäinen kerta, kun norjalainen yritys on voittanut kyseiset palkinnot, jotka jaettiin Integrated Sys-tems Europe -messuilla Amsterdamissa 10. helmikuuta.

Innovointi on ratkaisevan tärkeääCaverionin Tanskan ja Norjan divisioo-najohtaja Knut Gaaserud ylistää Trond-heimin kollegojaan.

”Tarvitsemme yhä enemmän älykkäi-tä ja kehittyneitä teknisiä ratkaisuja sekä ihmisiä, jotka eivät luovuta, vaikka muut pitävät jotakin hanketta mahdottomana. Berg ja hänen tiiminsä ovat osoittaneet, että edistys edellyttää luovaa ja innova-tiivista ajattelua”, Gaaserud toteaa.

”Tämä on loistava esimerkki siitä, mi-ten yhteisön hyvinvointia voidaan edis-tää yhteistyön ja teknologian avulla.”

Caverionin projektipäällikkö nostaa esiin ”työlleen omistautuneet työntekijät”.

”Näin haastavan projektin toteutta-minen vaatii Caverionin oman asian-tuntijaverkoston rakentamista. Ilman työntekijöidemme osaamista emme olisi voineet saada aikaan tätä tärkeää rat-kaisua, jonka avulla voidaan jopa pelas-taa ihmishenkiä”, Berg toteaa tyytyväi-senä.

tarkkailla ja ohjata potilaan hoitoa kuu-dessa eri hoitopisteessä.”

”Valvomon henkilökunta voi katsella leikkaussalin tapahtumia suurelta näy-töltä, jossa on 4K-resoluutio, ja keskus-tella vuoron perään tarkkailijan tai opis-kelijoiden kanssa tai esittää potilasta”, Eriksson selittää.

Lisäksi simulaatioita voidaan seu-rata reaaliajassa yliopiston luokka-huoneissa, joten myös muut opiskelijat voivat oppia simulaatiohuoneen tapah-tumista. Simulaatioita käytetään aktii-visesti myös jälkipuintiin harjoitusten päätyttyä.

Koko ihmiskunta hyötyyJulistaessaan voittajat tuomaristo perusteli, miksi Caverionin integroin-tiratkaisu ansaitsi ensimmäisen sijan kahdessa kategoriassa: Ainutlaatuinen käyttö ja Paras koulutusprojekti.

”Caverion on kehittänyt ratkaisun, josta voi tulla lääketieteellisen simu-laation tulevaisuuden suunnannäyttä-jä. Tämä on hämmästyttävä projekti, joka ylittää liike- ja asuinrakennusten integraatioiden rajat ja jonka lopputu-los on merkittävä koko ihmiskunnan kannalta.”

TABLETTINÄKYMÄ: Ohjaaja voi katsella näytöltään haluamiaan tapahtumia, esittää potilasta tai keskustella tarkkailijan kanssa.

HARJOITTELU: Simulaation avulla opiskelijat voivat harjoitella sairaanhoitoa ihmishenkiä vaarantamatta.

"TARVITSEMME YHÄ ENEMMÄN ÄLYKKÄITÄ JA KEHITTYNEITÄ TEKNISIÄ RATKAISUJA SEKÄ

IHMISIÄ, JOTKA EIVÄT LUOVUTA, VAIKKA MUUT PITÄVÄT JOTAKIN HANKETTA MAHDOTTOMANA."

– 1 8 –

C AV E R I O N C - P E O P L EH E N K I L Ö S T Ö

Eteenpäin uralla –

miten Caverion tukee urakehitystä?

Monipuoliset uramahdollisuudet on yksi lukemattomista eduista, joita työskentely suuressa, kansainvälissä yrityksessä tarjoaa. Riippumatta siitä, missä tehtävissä aloittaa, työntekijän

on mahdollista edetä urallaan ja saavuttaa tavoitteensa. Tarvitaan vain positiivista asennetta, intohimoa ja päättäväisyyttä. Esittelemme nyt joitakin menestyksekkäästi

urallaan edenneitä Caverionin työntekijöitä eri puolilta Eurooppaa.

TEKSTI JA KUVAT C-People-lehden toimitus

Jos haluaa edetä, tukea on tarjollaHARTMUT HÖLZEL TULI CAVERIONILLE töihin heti valmistumisensa jäl-keen – nykyään hän on toimipisteen päällikkö

”Kuulin Caverionista työnantajana jo opiskellessani insinööriksi kor-keakoulussa.

Aloitin työt yrityksessä vuonna 2003 kokemattomana projekti-insi-nöörinä. Minulle annettiin vastuuta jo varhaisessa vaiheessa, ja sain tu-kea tavoitteilleni.

Hyödynsin sekä sisäisiä että ulkoisia koulutuksia. Ensin johdin osia projekteista, sitten kokonaisia projekteja ja lopulta minusta tuli kokonais-vastuussa oleva projektipäällikkö.

Tammikuusta 2016 lähtien olen johtanut Deggendorfin-toimipistettä, jossa on noin 70 työntekijää. Ilman sitoutumista ja kunnianhimoa en oli-si nyt tässä. Työntekijät, jotka haluavat edetä urallaan, saavat Caverio-nilta kaiken tarvittavan tuen.”

Uusia haasteita saadakseen ei tarvitse vaihtaa työpaikkaaCAVERIONIN OSLON-PALVELUPISTEEN PÄÄLLIKKÖ Jan Aasvang pitää Caverionin jatkuvaa muutosta etuna, koska se tuo uusia mahdollisuuksia uralla kehitty-miseen.

”Toisten mielestä organisaation jatkuva muuttuminen on stressaavaa, mut-ta elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Myös meidän on muututtava, jos haluamme pysyä askelen edellä kilpailijoitamme. Sitä paitsi yrityksen ke-hittyminen avaa uusia mahdollisuuksia. Jos haluaa vaihtaa tehtäviä, ei tarvit-se lähteä Caverionista. Voi tarttua uusiin tilaisuuksiin, kun niitä tulee eteen.”

Jan tietää, mistä puhuu. Hän aloitti Caverionissa oppisopimuksella vuonna 1984 ja on sen jälkeen toiminut yhdeksässä eri tehtävässä, kuten harjoittelija-na, asentajana, projektipäällikkönä ja viimeisimpänä toimipisteen päällikkönä.

”Olen erittäin kiitollinen kaikista tilaisuuksista, joita Caverion on minul-le vuosien saatossa antanut, ja nyt pyrin antamaan tiimiläisilleni samanlaisia kehitysmahdollisuuksia. Uuteen työhön liittyy uusia haasteita, ja on aina haus-kaa sekoittaa välillä pakkaa. Vielä tärkeämpänä pidän sitä, että toimistossa on töissä myös ihmisiä, joilla on kokemusta kentältä. He ymmärtävät, millaista kenttätyöntekijöiden työ todella on, ja osaavat tarjota oikeanlaista tukea.”

– 1 9 –

N R O 1 / 2 0 1 6 H E N K I L Ö S T Ö

Asentajasta projektipäälliköksi viidessä vuodessaPETER GUSTAVSSON ALOITTI URANSA huoltoasentajana vuonna 2007 Varbergissa Ruotsissa. Viisi vuotta myöhemmin hänestä tuli kunnossapi-don projektipäällikkö, jonka vastuulla on nykyään noin 30 asiakasta.”Tässä työssä tapaa paljon ihmisiä ja saa tehdä monenlaista päivystä-misestä kokonaisratkaisujen toteuttamiseen. Mielestäni hyvä kunnos-sapidon projektipäällikkö on sosiaalisesti taitava, oma-aloitteinen ja tavoitteisiin pyrkivä”, Peter sanoo.

Asiakkaita on ympäri Hallandin maakuntaa, ja joukkoon mahtuu se-kä pieniä kiinteistöjä että suuria teollisuuslaitoksia.

”Joskus en tarvitse kuin kolme tai neljä työntekijää, mutta juuri nyt meillä on samanaikaisesti käynnissä monta suurta projektia, joten tarve on huomattavasti suurempi. Yksi ison yrityksen eduista on, että voi aina lainata osaavia ihmisiä muilta osastoilta.”

Mitä isompi haaste, sitä enemmän oppiiSAMULI OJALA ON TYÖSKENNELLYT HELSINGISSÄ Caverionin projektipäällikkönä vuo-desta 2012. Hän on vastuussa pääasiassa sähkö-, tietoliikenne- ja turvallisuusprojek-teista. Tällä hetkellä hän on myös kiinteistötekniikasta vastaava päällikkö laajassa liike- ja toimistokortteliprojektissa.

Samuli on suorittanut ylioppilastutkinnon, ja lisäksi hänellä on elektroniik-ka-asentajan pätevyys. Caverionilla työskennellessään Samuli päätti jatkaa opinto-jaan ja valmistui vuonna 2010 sähköinsinööriksi.

”Pidän työstäni todella paljon. Se on vastuullista, mutta jos tarvitsen apua, työka-verit ovat aina valmiita auttamaan. Haastavimmista projekteista oppii kaikkein eni-ten. Aiemmasta työstäni IT- ja sähköjärjestelmien asentajana on ollut paljon hyötyä projektipäällikön tehtävässä”, Samuli kertoo.

Samuli on mukana kiinteistötekniikkapäälliköiden mentorointiohjelmassa, jon-ka suorittaneet projektipäälliköt ovat päteviä johtamaan projektin kaikkia teknisiä osa-alueita.

Kouluttamattomasta työntekijästä huoltopäälliköksi24-VUOTIAS IRNEL BILANOVIC haaveili sähköasentajan työstä, mutta hänen äitinsä ajatteli ammatin olevan liian vaarallinen eikä pitänyt suunnitelmasta. Nykyään Irnel työskentelee huoltopäällikkönä Vejlen ja Frederician palvelukeskuksen vesi- ja vie-märiosastolla Tanskassa.

Irnel on syntynyt Roskildessa sisällissotaa paenneille bosnialaisille vanhemmille. Hän aloitti uransa ilman minkäänlaista koulutusta, koska keskittyi koulussa lähinnä häiriköintiin.

”Mutta kun lopulta aloin tehdä koulussa töitä, sain hyviä numeroita. Ja tiesin, että haluan tulla samanlaiseksi kuin kaikki pukua käyttävät ja Mersulla ajavat ihmiset. Niinpä kun olin suorittanut putkiasentajan harjoittelun, suoritin myös asentajan tut-kinnon, ja nyt haluan opiskella johtamista, jotta voin kehittyä vielä pidemmälle”, Irnel kertoo.

Teknisestä piirtäjästä harjoittelijoiden kouluttajaksiELLEN OTTERNBERG on ollut yli 30 vuotta Caverionilla. ”Minulla ei ole ollut tarvetta vaihtaa työnantajaa”, hän sanoo. ”Esimieheni ovat tukeneet minua aina – erityisesti silloin, kun tyttäreni syntyi. Minulle annettiin mahdollisuus tehdä töitä kotoa käsin kolmen vuoden ajan, kunnes tytär oli tarpeeksi vanha päiväkotiin. Sen jälkeenkin minulla oli joustavat työajat.” Vuonna 2015 Ellenistä tuli harjoittelijoiden kouluttaja. Hänen vastuualueenaan ovat Saksan eteläosissa sijaitsevat kuusi toimistoa. ”Nuor-ten kanssa työskentely on aina ollut erittäin mielekästä”, hän sanoo.

Ellen aloitti työnsä Caverionilla teknisenä piirtäjänä. ”Minulla oli mahdollisuus kehittää taitojani eri projekteissa ja pääsin jopa työskentelemään ulkomailla. Viime vuonna minulle tarjottiin töitä kouluttajana. Esimieheni lähetti minut jälleen koulu-tukseen, muun muassa pedagogiseen valmennukseen, jossa valmistauduin uusiin tehtäviini”, hän muistelee. ”Nyt opiskelijat, jotka aloittavat työnsä Caverionissa, juuri niin kuin minä 30 vuotta sitten, voivat hyötyä laajasta kokemuksestani”, Ellen sa-noo lopuksi.

– 2 0 –

C AV E R I O N C - P E O P L EK A U P U N G I S T U M I N E N J AT K U U

Uuden rautatien odotetaan kestävän sata vuotta

VALAISTUS: Kohta tunnelissa on myös valot.TIIMI: Caverionin projektitiimi valmiina toimintaan: Arild Barstad, Are Klausen, Trond Sunnset, Mikael Bernhardsson,Jan Nybo, Therese Høy, ErikAskheim, Mathias Moen, Stian Svendby, Geir Arne Moe ja Per Morten Rostille.

TARKASTUS: Projektitiimi tarkastaa tunnelin, johon kohta asennetaan Caverionin sähköistys.

– 2 1 –

N R O 1 / 2 0 1 6 K A U P U N G I S T U M I N E N J AT K U U

Tarkasti dokumentoitavalla, kahdeksan viikon mittaisella pilottihankkeella varmistetaan, että uuden Farriseidet–Porsgrunn-radan käyttöikä on sata vuotta. Ensimmäisten 30 vuoden aikana ei tarvita juuri lainkaan huoltoa.

TEKSTI JA KUVAT Helene Johansen

P ilotin tavoitteena on saada 14 päivän välein valmiiksi yksi kilometri rautatietä sähköis-tyksineen. Se takaa Caverio-nin sähkötöiden valmistumi-

sen ennätysajassa Norjan rautatievirasto Jernbaneverketin tilaamassa valtavassa projektissa.

Caverionin projektipäällikkö Per Mor-ten Rostille korostaa pilottihankkeen merkitystä.

”Pilotin hyvä dokumentointi on rat-kaisevan tärkeää, jotta pystymme vie-mään projektin päätökseen vaaditussa aikataulussa”, hän sanoo.

Jernbaneverketin osaprojektin pro-jektipäällikkö Georg Kalland on samaa mieltä.

”Jernbaneverket ei ole koskaan aiem-min asettanut näin tiukkoja vaatimuksia dokumentaatiolle. Uskon kuitenkin, että Caverionilla on tarvittava osaaminen ja avainhenkilöitä, joilla on oikeanlaista kokemusta monimutkaisista suunnitte-luprojekteista”, hän toteaa.

Luotettava ja turvallinen infrastruktuuri modernin yhteiskunnan tarpeisiinCaverionin projektisuunnittelija Erik Askheim selittää, miten 22,5 kilometriä rautatietä saadaan valmiiksi ennätys-ajassa.

”Pilotin tuottaman hyvän dokumen-taation pohjalta voimme laatia ohjeet myöhempiä asennustöitä varten. Lisäk-si dokumentaatio muodostaa jatkossa perustan hyvälle johtamiselle, käytöl-le ja ylläpidolle, joiden avulla voimme varmistaa luotettavan ja turvallisen infrastruktuurin, joka vastaa modernin yhteiskunnan tarpeisiin.”

Georg Kalland painottaa, että Jernba-neverket rakentaa tulevaisuutta varten.

”Jos onnistumme heti ensi yrittämäl-lä, rataa ei tarvitse huoltaa juuri ollen-kaan 30 vuoteen, lukuun ottamatta joi-takin osia, joiden käyttöikä on lyhyempi ja jotka täytyy uusia.”

Käytössä Caverionin paras osaaminenProjektia johtavat Caverionin Jan Nybo ja Stig Jarle Østgaarde sanovat, että vaikka urakka on nimellisesti Oslon-toi-mipisteen projekti, siihen osallistuu työntekijöiden parhaimmisto Caverionin eri toimipisteistä.

”Oslo ja Telemark & Vestfold hoitavat asennuksia, Trondheim tarjoaa toimin-nan ohjauksen, työsuojelun ja laadun-varmistuksen asiantuntemusta, Bergen auttaa suurjänniteasioissa ja Caverion Ruotsi kytkintaulujen kanssa.”

Are Klausen konsultointi- ja insinöö-ritoimisto Swecosta, joka on projektissa

Tietoa projektista

˚ Kokonaispituus 22,5 km

˚ Seitsemän tunnelin yhteispituus 15,3 km

˚ 10 siltaa (yhteensä 1,5 km)

˚ Pintarataa 5,8 km

˚ Maksiminopeus 250 km/h

˚ Rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa 2012

˚ Projektin kokonaiskustannukset 757 miljoonaa euroa

˚ Suunniteltu käyttöönotto 2018

Caverionin alihankkija, uskoo, että Cave-rionilla on käytössään oikeat ihmiset.

”Caverionilla on alan paras rautatei-den suunnittelun osaaminen. Olen var-ma, että projektista tulee erittäin onnis-tunut”, hän vakuuttaa.

Tietoja projektistaLarvikin ja Porsgrunnin kaupunkien välille rakennetaan 22,5 kilometrin pituinen kaksiraiteinen rautatie. Reitille tarvitaan seitsemän tunnelia ja kym-menen siltaa. Radan hinnaksi tulee 757 miljoonaa euroa. Uusi rata valmistuu loppuvuodesta 2018.

Jernbaneverketin valtava projekti koostuu seitsemästä osaprojektista. Ca-verionin sähköistysprojekti on projek-teista suurin.

Uuden radan ansiosta matkustus-ajat lyhenevät ja sekä matkustajien että radanvarren asukkaiden turvallisuus paranee. Tasoristeyksiä, vanhentunei-ta tunneleita ja maanvyörymäalueil-la sijaitsevia rataosuuksia poistetaan. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi lisäänty-nyt kapasiteetti, matkustusmukavuus ja täsmällisyys.

Rautatien kokonaispituus

15,3 km seitsemän tunnelin läpi

22,5 km

7 tunneliaTEKNISTEN TILOJEN TARKASTUS: Mathias Moen, Stig-Jarle Østgaard, Jan Nybo, Mikael Bernhardsson ja Per Morten Rostille tarkastavat yhtä 21:stä teknisestä tilasta, johon sähkölaitteet asennetaan.

– 2 2 –

C AV E R I O N C - P E O P L E

CAVERIONIN JA NCC:N muodostama ryh-mittymä, Visible, toteuttaa Turun Hir-vensalon Syvälahteen allianssimallilla rakennettavan monitoimitalon. Caverion vastaa monitoimitalon kokonaistalo-tekniikan toteutuksesta. Syvälahden monitoimitaloon tulee tilat noin 800

CAVERION TOTEUTTAA YHTEISTYÖSSÄ YIT:n kanssa Hämeenlinnan kaupungin Nummen palvelukeskuksen elinkaari-hankkeena. Caverionin osuus sisältää talotekniikan kokonaistoimituksen, kiinteistön teknisen huollon ja kunnos-sapidon sekä palveluiden johtamisen 20

CAVERION VASTAA TALOTEKNIIKAN koko-naistoimituksesta YIT:n rakentamaan Rantatie Business Parkin laajennuksen ensimmäiseen vaiheeseen Helsingin Kalasatamassa. Caverion toteuttaa rakennuksen koko talotekniikan, joka käsittää projektin johtamisen ja pro-

Uusia sopimuksiaTurun Syvälahden monitoimitalo nousee allianssimallilla

Nummen palvelukeskus elinkaarihankkeena Hämeenlinnaan

Talotekninen kokonaistoimitus Rantatie Business Parkin laajennukseen Helsingissä

peruskouluikäiselle koululaiselle, 140 päiväkotilapselle, kirjastolle, nuorisolle, kouluterveydenhoidolle ja neuvolatoi-minnalle. Monitoimitalon rakentami-nen on alkanut ja se otetaan käyttöön syksyllä 2018.

vuoden sopimuskauden ajan. Nummen palvelukeskus käsittää yhtenäiskoulun, kirjaston, monipuoliset liikuntatilat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja sekä kulttuuripalvelutiloja

jektin toteutuksen sekä talotekniikan suunnittelun. Laajuudeltaan noin 6 000 neliömetrin toimistotalo sekä maanalai-set pysäköintitilat valmistuvat vuoden 2017 lopulla.

CAVERION ON SOPINUT Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibre Oy:n kanssa mas-satehtaan ja haihduttamon putkistojen toimituksista Äänekosken uuteen bio-tuotetehtaaseen. Kyseessä on jo kolmas tilaus massatornien ja korkeapaine- ja turbiinialueputkistojen lisäksi. Toteutus sisältää biotuotetehtaan massatehtaan

Caverionille jatkosopimus Metsä Groupin uuteen biotuotetehtaaseen Äänekoskella

ja haihduttamon prosessiputkistojen materiaalitoimitukset, esivalmistuk-sen ja asennuksen. Ruostumattomasta teräksestä tehtävät putkiesivalmisteet valmistetaan pääosin Leppävirran kone-pajalla ja hiiliteräsputkistot Ylivieskan konepajalla.

CAVERION ON TEHNYT Pankaboardin omistaman Pankakoski Mill Oy:n kanssa kumppanuussopimuksen. Caverion vas-taa Lieksan Pankakoskella sijaitsevan kartonkitehtaan teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä niihin liittyvien palveluiden johtamisesta pitkäaikaisella

Caverion Pankakoski Mill Oy:n kumppaniksi

sopimuksella. Kumppanuuteen liittyen 32 henkilöä Pankakosken tehtaan kunnossapidosta siirtyi nykyiseltä palveluntuottajalta Caverion Suomi Oy:n palvelukseen 1.4.2016 alkaen.

U U S I A S O P I M U K S I A

– 2 3 –

N R O 1 / 2 0 1 6

C averion toimittaa biotuote-tehtaalle viisi jättimäistä massatornia selluntuotannon kuitulinjaa varten. Tornit ovat kooltaan yhteensä 43 000 m3.

Kaksi torneista on kokoluokassaan maa-ilman suurimpien massatornien joukossa. Korkeutta isoimmilla yksiköillä on lähes 70 metriä. Halkaisijaltaan ne ovat 18,5 m ja kokonaispainoltaan 700 tn. Massator-nien asennus on jo käynnissä, ja työn on tarkoitus valmistua marraskuun loppuun mennessä. Tornien sekoitinosat (jalustat) on esivalmistettu ja ne tuotiin Äänekos-kelle erikoiskuljetuksilla. Kunkin tornin kartio ja ylälieriö kasataan työmaalla levy levyltä.

Toimitus sisältää lujuustekniset tar-kastukset, suunnittelun, materiaalit, asennuksen ja loppudokumentoinnin.

”Massatornien asennus on monel-la tapaa erityisen haastava projekti. Jo työmaaolosuhteet ovat usein vaati-via. Esimerkiksi asennukset aloitettiin keskellä talven 32 asteen pakkaskelejä. Asennussuunnittelussa on otettava huo-mioon sekä meidän omat että asiakkaan työturvallisuusmääräykset. Lisäksi lo-gistiikan on toimittava JOT-periaatteel-la (just on time), koska asennuspaikalla ei ole varastointialuetta. Asentajien ja hitsaajien ammattitaito saadaan sitä te-hokkaammin hyödynnettyä mitä parem-min ennakkosuunnittelu on tehty”, ku-

Caverion toimittaa jättimäiset massatornit

uudelle biotuotetehtaalle

vailee Caverionin projektipäällikkö Timo Kants asennusprojektin vaatimuksia.

Maailman ensimmäinen uuden suku-polven biotuotetehdas tuottaa korkea-laatuisen sellun ohella monipuolisesti myös muita erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biokomposiittia ja biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasi-teetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Se aloittaa toimintansa syksyllä 2017.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-

Suomeen. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa

TEKSTI Ingrid Peura | KUVAT Timo Jokinen

Tornien sekoitinosat saapuivat työmaalle tammikuussa.

Massatornin yläosaa nostetaan kartioon asennetuille tunkeille. Tornin ruostumatonta terästä oleva katto ja viisi levysarjaa oli esikasattu valmiiksi.

T Y Ö M A AV I E R A I L U

– 2 4 –

C AV E R I O N C - P E O P L ES T R AT E G I A

Morten viettää viikot PPP-projektien parissaHolstebron uusi poliisiasema keltaisine ikkunoineen ja asemaa ympäröivine työmaakoppeineen on helppo huomata. Asema otetaan käyttöön kevään aikana. Parakeissa asuu Caverionin työntekijä Morten Dissing, joka on matkustanut paikan päälle kaukaa. Morten on töissä projektiliiketoiminnassa ja viimeistelee yhtä Caverionin elinkaariprojekteista ennen kuin se luovutetaan asiakkaalle.

TEKSTI Louise Wilhelmsen | KUVA Ronni Høirup

M ortenin Fynin saarella sijaitsevasta kodista on pitkä matka Holsteb-rohon, joten hän asuu yhden parakin ensimmäi-

sessä kerroksessa aina maanantaista torstaihin. Työpäivät ovat pitkiä mutta niin ovat viikonloputkin.

”Parakissa asuminen ei ole yhtään hassumpaa”, Morten sanoo nauraen toimittajan luodessa väliaikaiseen asu-mukseen epäilevän katseen.

”Tämä työrytmi on minulle oikein hyvä. Lapseni ovat jo isoja, ja vaimol-

leni sopii, että olen työviikon poissa kotoa. Työpäivät ovat pitkiä, joten meil-lä on vapaata perjantaisin. Torstaisin ajan töiden jälkeen kotiin ja rentoudun maanantaiaamuun asti”, Morten selittää samalla kun kävelemme ympäri kesken-eräistä poliisiasemaa.

Vastuu koko elinkaaresta Holstebron poliisiasema on PPP-mallin mukainen julkisen ja yksityisen sekto-rin kumppanuushanke, jossa Caverion on vastuussa kiinteistön koko elinkaa-resta. Caverion paitsi toimittaa kaiken

kiinteistötekniikan, myös huolehtii teknisestä huollosta ja kunnossapidosta, siivouksesta ja ulkoalueiden kunnos-sapidosta seuraavan 25 vuoden ajan. Elinkaarivastuu kiinteistöistä ja teolli-suuslaitoksista on Caverionin strategi-nen painopiste kaikissa yhtiön tarjoa-missa ratkaisuissa. Sen avulla voidaan parantaa energiatehokkuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja pienentää asiakkaan energiakustannuksia.

”Tehdessäni erilaisia hommia eri puolilla poliisiasemaa en juuri ajattele sitä, että elinkaarihankkeet ovat yksi

NAUTTII MATKUSTAMISESTA: Morten nauttii matkustamisesta eikä parakissa asuminen ole hänestä yhtään hassumpaa.

– 2 5 –

N R O 1 / 2 0 1 6 S T R AT E G I A

Caverionin strategisista painopistealu-eista. Pidän kuitenkin työstäni, joten on hieno asia, että Caverion saa hoitaak-seen monia PPP-projekteja, joihin voin osallistua”, Morten sanoo.

Kaihtimet teettävät paljon työtäMortenin tehtäviin kuuluu esimerkiksi savunpoistojärjestelmien ja ikkunoiden kaihtimien asentaminen.

”Työtä on paljon, koska kaikkiin ik-kunoihin tarvitaan kaihtimet. Kaihtimet asennetaan lasien väliin, jolloin ne voi-daan vetää kokonaan pois ikkunoiden edestä, säätää vaakasuoraan tai kään-tää valoa vastaan”, Morten selittää.

Savunpoistoon tarkoitetut paineis-tusjärjestelmät asennetaan pohjakerrok-

seen, jonne luodaan tarvittaessa painet-ta. Tulipalon syttyessä paine avaa isot ikkunat, joiden kautta savu pääsee ulos.

Kaikki pelaa yhteenPaloilmaisinjärjestelmä ja turva-alueet takaavat poliisiaseman turvallisuuden. Jos paloilmaisinjärjestelmä laukeaa, se ohjaa automaattisesti myös aseman muiden järjestelmien toimintaa.

”Tällaisissa suurissa talotekniik-kaprojekteissa on jännittävää nähdä, miten tuomme kaikki järjestelmät ja tuotteet yhteen. Työskentelen tiiviis-ti yhdessä projektin muiden asentajien kanssa.”, Morten kertoo.

PAINOPISTEALUEET: Tehdessään töitä Morten ei juuri ajattele sitä, että elinkaarihankkeet ovat yksi Caverionin strategisista painopistealueista.

Tällaisissa suurissa talotekniikka-projekteissa on jännittävää nähdä, miten

tuomme kaikki järjestelmät ja tuotteet yhteen. Työskentelen tiiviisti yhdessä projektin muiden asentajien kanssa.

– 2 6 –

C AV E R I O N C - P E O P L EE N E R G I AT E H O K K U U D E N PA R A N TA M I N E N

Merkkirakennuksen peruskorjaus ja ekotehostaminen

80-luvun toimistotorni uudistuu nykyaikaisella ja energiatehokkaalla kiinteistötekniikalla: Caverion oli mukana peruskorjaamassa ja ekotehostamassa yhtä Münchenin korkeimmista toimistorakennuksista.

TEKSTI Beate Brede | KUVA HypoVereinsbank/HGEsch

C averionin asiakkaan, HVB Immobilien AG:n, päätavoite oli leikata energiankulutusta ja pienentää siten merkit-tävästi rakennuksen hiilija-

lanjälkeä. Kiinteistöyhtiö on yksi Saksan suurimmista rahoituslaitoksista ja vastaa yli tuhannesta kiinteistöstä. Yhtiö investoi Münchenissä sijaitsevan HVB-tornin ja pohjoisen toimistorakennuksen peruskor-jaukseen 250 miljoonaa euroa.

Caverion asensi 41 ilmanvaihtojärjes-telmää, joiden yhteenlaskettu ilmamää-rä on 704 000 m3/h. Tornin ja poistu-misteiden osalta Caverionin vastuulla oli portaikkojen ilmanvaihto, lämmön takaisinottojärjestelmä ja 380 viemä-röintiratkaisun asentaminen. Lämmi-tyskapasiteetti on yhteensä 5,8 MW ja jäähdytyskapasiteetti 5,9 MW. Sopimus kattoi myös mekaanisten tehdasalueiden peruskorjauksen.

”Asiakkaamme tavoite oli luoda en-siluokkainen vihreä toimistorakennus ja saada Platinum-tason LEED-sertifikaat-ti. Kokonaisenergiankulutuksen vähen-täminen nykyaikaisella kiinteistötek-niikalla säästää käyttökustannuksia ja pienentää hiilijalanjälkeä”, toteaa Manf-red Kölbl, Caverion Saksan projektitoi-miston johtaja.

”Olemme huomanneet, että moni-puolisten teknisten energiatehokkuus-

ratkaisujen kysyntä on kasvusuunnas-sa.”

Korkeimmillaan 114-metrinen HVB-torni on koristanut Münchenin si-luettia yli 30 vuotta ja on ollut suojeltu rakennus vuodesta 2006 lähtien. Moder-nisointi valmistui tammikuussa 2016, ja rakennus toimii nyt HypoVereins-bank-rahoituslaitoksen pääkonttorina. Se tarjoaa nykyaikaisen monitilatyöym-päristön noin 1 400 työntekijälle.

HVB-Towerin korkeus on 114 m

114 m

ASIAKKAAMME PÄÄTAVOITE OLI LUODA ENSILUOKKAINEN VIHREÄ TOIMISTO-RAKENNUS

PERUSKORJAUS: Energia-tehokkaiden ratkaisujen kysyntä kasvaa. HVB-tornin omistaja investoi peruskorjaukseen 250 miljoonaa euroa.

– 2 7 –

N R O 1 / 2 0 1 6 T Y Ö T U R VA L L I S U U S

Ennakointi on turvallisuutta

"Kaikki mukana, ennakointi ja puheeksi ottaminen.” Nämä ovat avaimet hyvään työ- ja ympäristöturvallisuuteen.

TEKSTI Hill&Knowlton | KUVAT Caverion

T urvallisuustyö Caverionil-la tarkoittaa ennakoivaa tekemistä, jossa jokainen työntekijä on mukana: tiedetään mitä tehdään ja

toimitaan suunnitelman mukaan. Kun homma on hallussa, asiakkaat voivat olla levollisin mielin”, Petri Lundahl ker-too. Hän vastaa Caverionin Teollisuuden ratkaisuissa kumppanuuskohteiden kehittämisestä Suomessa.

Turvallisuustoiminnasta palkitaan Yksi hyvä turvallisuutta lisäävä toimin-tatapa on Caverionin vesivoima-asiakas Kemijoki Oy:n aloitejärjestelmä, joka kannustaa kumppaneiden – eli myös Caverionin – työntekijöitä ideoimaan, miten asioita voimalaitoksilla voisi tehdä fiksummin, helpommin ja tur-vallisemmin. Turvallisuusideat liittyvät useimmiten esimerkiksi öljynkäsittelyyn, kulkureittien turvallisuuteen sekä tois-tuvien häiriötilanteiden välttämiseen. Jokaisesta tehdystä aloitteesta makse-taan tuntuva palkkio. Tämä kannustaa työntekijöitä aktiivisuuteen.

Caverionin koneasentaja Jari Jarkko Rovaniemeltä on ollut erityisen aktii-vinen aloitteentekijä. ”Ideat aloitteisiin ovat tulleet, kun olen miettinyt, miten

työn voisi tehdä helpommin ja turvalli-semmin”, Pirttikosken tunnelivoimalai-tokselta tavoitettu Jari kertoo. ”Marras-kuussa laitoin sisään vuoden neljännen aloitteeni. Se liittyi voimalaitoksen por-taiden turvallisuuden parantamiseen. Kannustan kaikkia työkavereita aloit-teentekoon. Rahabonus on pieni ja mu-kava lisä, mutta tärkein juttu on oman ja työkavereiden työn helpottuminen ja työturvallisuuden parantuminen.” 1 000 turvallisuushavaintoa, 0 tapaturmaaToinen hyvä esimerkki turvallisuus-havaintojen tekemisestä on Borealis Polymersin ja Neste Oilin suurseisokki Porvoon Kilpilahden jalostamolla 2015. Sen aikana 500 Caverionin työntekijää työskenteli erittäin vaativissa olosuh-teissa erinomaisin tuloksin. Suurseisokin aikana tehtiin nolla tapaturmaa ja lähes 1 000 turvallisuushavaintoa.

Caverion pärjää turvallisuudessa suhteessa toimialaan Ennakoivat menettelyt helpottavat ja täydentävät turvallisuuden onnistumi-sen arviointia. Tapaturmat ovat perintei-sin ja yleisimmin käytetty mittari, mutta luonteeltaan liian satunnainen ja yksit-

täinen. Lisäksi täytyy mitata prosessia ja sitoutumista siihen. ”Olemme saaneet asiakkailta kiitosta aktiivisuudestamme turvallisuustyössä. Asiakkaille on tärkeää, että turvallisuu-desta saadaan tuloksia. Turvallisuus-asioissa ei ole Caverionin tapauksessa kyse mistään tempauksesta, vaan teemme pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä”, Petri kertoo.

Oman haasteensa turvallisuusasioi-hin tuo se, että ollaan aina tekemisis-sä ihmisten kanssa ja ihmiset tekevät virheitä. ”Tarvitaan yhdessä tekemisen kykyä jokapäiväisessä työssä. Myös ali-hankkijat ja muut kumppanit on saatava mukaan yhteisiin toimintamalleihin”, to-teaa Petri lopuksi.

turvallisuushavaintoa, mutta nolla tapaturmaa

1 000 "

– 2 8 –

C AV E R I O N C - P E O P L EH E N K I L Ö S T Ö

C averion Suomen pääkirjan-pitäjänä syyskuussa 2015 aloittanut Jonna Jumisko on keksinyt, kuinka yhdistää liikuntaharrastus ja hyvän-

tekeväisyys. Hän osallistuu ensi kesänä toista kertaa Team Rynkebyn järjes-tämään hyväntekeväisyyspyöräilyyn, jossa matkataan reilut 1 200 kilometriä Tour de Paris -reittiä. Hänet motivoi mukaan halu auttaa muita sekä oman kestävyyskunnon testaaminen.

Team Rynkebyn järjestämä hyvänte-keväisyyspyöräilytapahtuma on Pohjois-maiden suurin. Se kerää mukaan ensi kesänä 38 joukkuetta, 1650 pyöräilijää ja 400 huoltojoukkojen jäsentä. Suomes-ta tapahtumaan osallistui kesällä 2015 kolme joukkuetta, Espoo, Helsinki ja Tampere. Kesällä 2016 osallistuvia jouk-kueita on neljä, kun mukaan lähtee jouk-kue Jyväskylästä. Yhteensä Suomesta osallistuu noin 140 innokasta pyöräilijää. Joka vuosi hakijoita on enemmän kuin joukkueisiin pystytään ottamaan. Vähin-tään puolet joukkueesta on aina uusia. Joukkueen lisäksi mukana kulkee jokai-sen joukkueen oma huoltotiimi, johon kuuluu noin 10 henkilöä.

Pyöräilijät kustantavat itse omat matkansa, pyöränsä ja vaatteensa. Näin Team Rynkebyn kaikkien joukkueiden keräämät rahat lahjoitetaan lyhentä-mättöminä kunkin maan paikalliselle syöpäyhdistykselle. Vuonna 2015 kaikki Team Rynkebyn joukkueet keräsivät yhteensä 6,45 miljoona euroa, mistä Syl-va ry, Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys, sai lähes 239 000 euroa. Tämä oli Suomen joukkueen uusi ennätyssumma. Hy-väntekeväisyyspyöräilyn lisäksi Team

Rynkebyn joukkueet ovat sitoutuneet hankkimaan lahjoitusvarjoa syöpää sai-rastaville lapsille ja heidän perheilleen ympäri vuoden. Suomessa varoja kerä-tään muun muassa myymällä ajoasujen mainospaikkoja yrityksille, järjestämäl-lä erilaisia tapahtumia ja osallistumalla Sylva ry:n tapahtumissa rahalipaskerä-yksiin. Myös Caverion tuki vuonna 2015 Sylva ry:tä lahjoittamalla joululahjava-ransa yhdistykselle.

Jumiskon lähipiiristä löytyy pitkän matkan hiihtäjä ja kestävyysjuoksija, joten hän oli seurannut kestävyyslajien harrastamista vierestä. Hän tiesi mitä kestävyyslajin harjoittelu vaatii ja halusi testata oman kunnon kehittymistä.

”Minä olen enemmän sellainen hyvän olon jumppaaja, joten halusin ko-keilla jotain, missä tarvitaan kestävyyt-tä ”, Jumisko naurahtaa.

Hyväntekeväisyystyöstä ystäviä ja parempi fyysinen kuntoTeam Rynkebyn toimintaan osallistuak-seen ei tarvitse olla valmiiksi huippu-kunnossa. Jumisko kertoo joukkueen harjoittelevan ahkerasti – peruskuntoa harjoiteltiin talven aikana spinning-tun-neilla ja pitkillä kävelylenkeillä. Kelien sallittua on käyty ryhmälenkeillä ja harjoiteltu ryhmäajoa. Tavoitteena on jokaisella noin 2 500 kilometriä ennen heinäkuuta. Yhdessä liikkuminen vaikut-taa positiivisesti työssä jaksamiseen ja omaan hyvään oloon.

Pyöräilemällä 1 200 kilometriä Pariisiin – hyväntekeväisyyttä

syöpäsairaiden lasten puolesta

”En ole koskaan aikuisiälläni ollut näin hyvässä kunnossa. Tämä ei kui-tenkaan ole mitään kilpaurheilua, vaan kuntourheilua. Samalla se on sellaista matalan kynnyksen urheilua”, Jumisko rohkaisee.

Ainut vaatimus on täysi-ikäisyys, mutta yläikärajaa osallistumiselle ei ole. ”Tämän toiminnan kautta saa uusia ys-täviä. Ei tällainen porukka muuten löy-täisi toisiaan, kun on niin eri-ikäistä ja eri taustoista olevia. Olemme kuitenkin hyvin samanhenkisiä ihmisiä”, Jumisko sanoo.

Hyväntekeväisyys on tärkeää monella tavallaJumisko tietää henkilökohtaisesti, kuin-ka läheisen sairastuttua järjestön tuki voi olla tärkeää sairastuneen läheisille. Hän mietti, mikä olisi oma tapa auttaa muita ja sitten hän löysi Team Rynke-byn, josta tuli hänelle sydämen asia.

“Hyväntekeväisyys tuo hyvää omaan elämään ja muille. On hienoa, jos pystyy auttamaan muita perheitä. Järjestöjen tekemä työ on kullanarvoista”, Jumisko tiivistää.

Jumisko haastaakin nyt kollegan-sa vuoden 2017 pyöräilyyn. Rekrytointi kesän 2017 joukkueeseen on juuri nyt menossa ja jatkuu 18.8.2016 asti. Myös Oulusta on tulossa ensi vuonna joukkue. Ota Jonnaan yhteyttä mikäli olet kiin-nostunut Team Rynkebyn toiminnasta.

TEKSTI Hill&Knowlton | KUVAT Pasi Vuori

Suomesta osallistui Team Rynkebyn järjestämään hyväntekeväisyyspyöräilyyn viime vuonna kolme joukkuetta.

Jonna Jumisko osallistui hyväntekeväisyyspyöräilyyn, jossa matkaa kertyi reilut 1 200 kilometriä. Pyöräilyurakan jälkeen on hienoa tuulettaa.

– 2 9 –

N R O 1 / 2 0 1 6 H E N K I L Ö S T Ö

TEKSTI Mehiläinen työterveys, Kirsi Hemmilä | KUVAT Olli Kiikkilä

T uki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaiva on tavallisin caverionilaisten työhön liitty-vä terveysongelma ja yleisin sairauspoissaolojen syy. Työ

sisältää usein runsaasti käsin tehtäviä nostoja, painavien materiaalien kanta-mista ja paljon työskentelyä yläraajat yli hartiatason. Haastavat työolosuhteet lisäävät omalta osaltaan fyysistä kuor-mittumista. Asialle voidaan kuitenkin tehdä jotain: ennaltaehkäisyllä on paras vaikuttavuus.

Miten toimia työmaalla?Sopivasti kuormittava työ tukee terveyt-tä. Liian yksipuolinen ja suuri työkuormi-tus, epäergonomiset työasennot ja liian vähäinen työstä palautuminen lisäävät TULE-vaivojen riskiä. Työpaikoilla vaivo-jen ennaltaehkäisyyn ja helpottamiseen voidaan vaikuttaa muun muassa työjär-jestelyillä ja -ergonomialla. Perehdytys hyviin työasentoihin ja liikkeisiin on tär-keää. Esimerkiksi alaselän rasittumista pystytään vähentämään pitämällä selkää suorassa, jännittämällä vatsalihaksia ja koukistamalla jalkoja.

Tarkoituksenmukaisilla työ- ja apu-välineillä pystytään vähentämään nos-toja ja taakkojen kantamista.

Miten vaivoja voi itse ehkäistä?Jokainen voi itse ehkäistä ennalta vai-vojen syntymistä. Terveellisillä elinta-

voilla ja turvallisilla työtavoilla on suuri vaikutus. Hyvistä elintavoista tärkeim-mät ovat säännöllinen ja monipuolinen liikunta, ylipainon välttäminen, tupa-koimattomuus ja riittävä palautuminen unen aikana.

Työpäivän aikana rasittumista voi vähentää tekemällä elvyttäviä liikkeitä työn lomassa. Liikkeitä voi tehdä työvai-heen mukaan kuten kannattelun jälkeen pumppaavaa liikettä, noston jälkeen vastaliikettä ja jalkojen elvyttelyyn ve-nytyksiä.

Ergonomia ja vastaliikkeet työssä ovat olleet yhtenä Caverionin työhy-vinvoinnin painopisteenä viime ja tänä vuonna. Tavoitteena on vähentää tuki-

Elvyttävillä liikkeillä voi helpottaa fyysistä rasittumista työssä

ja liikuntaelinoireita. Tietoiskuja ergo-nomiasta ja vastaliikkeistä pidetään eri puolilla maata työmailla, yksiköiden viikkopalavereissa ja yksiköiden tyky- päivissä.

Omaan työhyvinvointiin voi vaikut-taa hankkimalla tietoa hyvistä työasen-noista, -tavoista ja -turvallisuudesta ja hyödyntämällä tietoa aktiivisesti omas-sa työssä. Lisätietoja saa esimerkiksi Caverionin Työhyvinvointiyksiköstä.

Työfysioterapeutti Antti Pursio ohjasi työmaalla Ergo-vartin ja antoi vinkkejä elvyttävien liikkeiden tekemiseen.

– 3 0 –

C AV E R I O N C - P E O P L EK A U P U N G I S T U M I N E N J AT K U U

Myöhästymiset ja ruuhkat vähenevät Tukholmassa

Caverionin ansiosta Tukholman Citybanan parantaa tuhansien

työmatkalaisten arkea.

TEKSTI Carl Mossberg | KUVA 3XN©

UUSI ILME: Citybanan tuo myös uuden ilmeen Odenplan-aukiolle rakennettavan uuden aseman myötä.

– 3 1 –

N R O 1 / 2 0 1 6 K A U P U N G I S T U M I N E N J AT K U U

K aikki Tukholman läpi kulke-vat lähi- ja kaukoliikenteen junat sekä tavarajunat käyt-tävät tällä hetkellä kahta raidetta. Rataosuus on siis

selvästi ylikuormitettu, mutta onneksi nykyinen tilanahtaus on pian pelkkä muisto.

Pohjois-eteläsuunnassa kaupungin läpi kulkeville paikallisjunille valmistuu vuonna 2017 kuuden kilometrin mittai-nen tunneli. Samaan aikaan keskustaan nykyisten metroasemien läheisyyteen avataan kaksi uutta paikallisjunaliiken-teen asemaa, Odenplan ja Stockholm City. Caverion on vastannut uusien ase-mien teknisistä asennuksista.

Ohjaus-järjestelmä kaikille teknisille asennuksille”Olemme teh-neet Odenplanin asemalla valais-tus-, sähkö- ja ohjausjärjestelmien asennustöitä vuo-desta 2013 lähtien. Urakan on määrä valmistua maa-liskuussa, minkä jälkeen alkaa järjestelmien testaus. Näin voimme varmistaa, että kaikki toimii asianmukaisesti ennen kuin projekti luovutetaan asiakkaan organisaatiolle. Asema yhdistetään asiakkaan omiin ohjausjärjestelmiin, jolloin asiakas saa kattavan yleiskuvan kaikista teknisistä järjestelmistä ja asennuksista”, selit-tää Caverionin projektipäällikkö Kåre Persson.

Lisäksi Caverion on toteuttanut rat-kaisun, joka takaa asemien turvallisen toiminnan. Aivan keskustan tuntumassa sijaitseva varavoimalaitos pitää asemien

Luotettava ja turvallinen

infrastruktuuri kaupunki- yhteisöille

tekniset järjestelmät toiminnassa jopa pitkän sähkökatkon aikana.

”Pohdimme asiakkaan kanssa, mitä kaikkea voisi tapahtua sähkökatkon sat-tuessa. Lopulta päädyimme suurjännite-voimalaan, jossa on 20 kuution diesel-säiliö ja joka voi hätätilanteessa tuottaa kahdelle asemalle varavoimaa viidellä eri tavalla. Kun järjestelmään lisätään säännöllisesti dieseliä, voimala voi toi-mia viikkojen ajan.”

Yhteydet paranevatMyös Tukholman liikenteen solmukoh-taan eli päärautatieasemalle on raken-nettu uusi paikallisjunaliikenteen asema

aivan metrolinjan viereen. Tällä hetkellä siirtyminen metrosta paikallis-junaan kestää jopa kymmenen minuut-tia, mutta uuden aseman parempien yhteyksien myötä siihen menee vain muutama minuutti. Caverion on tehnyt asemalla monen-laisia putkistoasen-nuksia vuodesta 2013 lähtien. Työt ovat loppusuo-

ralla, ja niiden odotetaan valmistuvan huhtikuussa 2016. Caverion on asenta-nut esimerkiksi kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen sekä suunnitellut aseman kuuma- ja kylmävesijärjestelmät. Lisäksi Caverion on vastannut viemä-ri-, lämmön takaisinotto-, jäähdytys-, sammutusvesi- ja sprinklerijärjestelmien asennuksista.

20 000 metriä putkiaAsemalle asennettujen putkien lisäk-si – joita on kaikkiaan noin 20 000 metriä – Caverion on toteuttanut koko

asemalle asennettuja putkia

Caverion on toteuttanut koko asennusalueen kattavan, 1 000 suutinta sisältävän sprinklerijärjestelmän.

20 000 m

1 000

AJANSÄÄSTÖ: Keskusaseman uusi käytävä säästää useita minuutteja metron ja lähijunien välisellä matkalla.

asennusalueen kattavan, 1 000 suutinta sisältävän sprinklerijärjestelmän. Maan alle 40 metrin syvyyteen on asennettu 10 pumppuasemaa hulevesien poista-miseen.

Sekä Odenplanin että Stockholm Cityn asema on rakennettu nykyisten metroraiteiden alapuolelle, eli asemat sijaitsevat syvällä maan alla. Tämä on asettanut erityisvaatimuksia logistiikalle ja suunnittelulle.

”Esimerkkeinä voisin mainita pitkät kuljetusreitit ja haasteet materiaalien siirtämisessä oikeaan paikkaan. Lisäksi on ollut vaikea saada työmaasta selkeää kokonaiskuvaa, joten meidän oli välillä keksittävä hyvinkin innovatiivisia rat-kaisuehdotuksia. Teimme koko projektin ajan tiivistä yhteistyötä asiakkaan kans-sa, jotta pystyimme tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmat jo ennen niiden syntymistä”, Kåre sanoo.

– 3 2 –

C AV E R I O N C - P E O P L ET E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

”Tuhannet norjalaiset koululaiset opiskelevat tällä hetkellä tulevaisuutta varten sisäilmassa, joka on niin heikkolaatuista, ettei sitä hyväksyttäisi millään työpaikalla”, sanoo Caverion Norjan teknologia- ja kehitysjohtaja Jens Petter Burud. TEKSTI Helene Johansen | KUVA Caverion

Koulujen huono sisäilma saa vihdoin huomiota

T utkimus toisensa perään on todistanut sen, mitä Caverion on sanonut jo vuosia: hyvä si-säilma parantaa tuottavuutta ja vähentää terveysongelmia

ja sairauspoissaoloja. Meillä on monen vuoden kokemus optimaalisen sisäilman tuottamisesta, ja olemme erittäin iloisia, että koulujen sisäilmaongelmiin kiinnite-tään lopultakin huomiota”, Burud jatkaa.

Parempi ilmanlaatu lisää tuottavuutta selvästiAarhusin yliopiston tutkimusryhmä teki kokeen, jossa oppilaat tekivät neljässä eri luokkahuoneessa samoja tehtäviä. Huoneiden ilmanvaihto oli järjestetty eri tavoin. Tulokset olivat yksiselitteiset: mitä enemmän huoneessa oli raitista ilmaa, sitä paremmin oppilaat keskit-tyivät.

Tutkijat havaitsivat, että tuottavuus lisääntyi peräti 7 %.

7 %

– 3 3 –

N R O 1 / 2 0 1 6 T E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

Terveissä taloissa elää tyytyväisiä ihmisiä

Tutkijat havaitsivat, että tuottavuus lisääntyi peräti seitsemän prosenttia. Tut-kimusraportti julkaistiin lääketieteellises-sä Indoor Air -julkaisussa vuonna 2015.

Burudin mukaan koulujen huonoa sisäilmaa pitäisi parantaa käyttämäl-lä tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, joka varmistaa, että luokassa on riittävästi ilmaa ihmismäärään nähden.

Pilottiprojektissa parannetaan koulujen sisäilmaaOslon koulurakennuksista vastaava kunnallinen yritys järjesti vuonna 2014 yhteistyössä Bergenin kunnallisen kehi-tysorganisaation kanssa innovaatiokil-pailun, jossa Caverionin KlimaTak tuli jaetulle ensimmäiselle sijalle.

Caverion tekee yhteistyötä Oslon kunnallisen yrityksen kanssa ja testaa KlimaTak-ratkaisuaan Trosterudin kou-lussa Oslossa. Tarkoituksena on paran-taa oppilaiden ja opetushenkilökunnan sisäilmaa. Testaus suoritetaan koulun ollessa käytössä.

”Olemassa olevien koulujen ilman-vaihtoprojektit ovat tavallisesti erittäin laajoja ja kalliita”, sanoo Oslon koulu-rakennuksista vastaavan kunnallisen yrityksen projektipäällikkö Erik Eskild. Hänellä on suuria toiveita testaus- ja kehitystyölle: tavoitteena on järjestelmä, joka täyttää kaikki vaatimukset silloin, kun koulussa on oppilaita.

”Haluamme testata ratkaisua kah-dessa luokkahuoneessa kerrallaan ja neljässä luokkahuoneessa viikon aikana. Silloin näemme, pystymmekö lyhentä-mään asennusaikaa ja vähentämään kustannuksia”, Eskild kertoo. ”Sisäilma vaikuttaa oppilaiden terveyteen ja oppimiskykyyn”Burud odottaa jo innolla Trosterudin pi-lottiprojektin alkua. Projektissa KlimaTa-kia testataan kokonaisratkaisuna, jolla päivitetään vanhat ilmanvaihtojärjestel-mät hyvän sisäilman varmistamiseksi.

”Sisäilma vaikuttaa oppilaiden ter-veyteen ja oppimiskykyyn. Uskomme, että saamme Trosterudin koulussa teh-tävästä testauksesta mielenkiintoista ja hyödyllistä palautetta”, Burud sanoo.

Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ta-kaava KlimaTak on Caverion Norjan kehittämä kokonaisratkaisu, joka yh-

"Kun rakennamme, meidän täytyy ajatella rakennuksen tulevia

käyttäjiä. Heillehän me rakennuksen teemme."

JENS PETTER BURUD

distää kaikki asennukset: ilmanvaihdon, sähkö- ja datakaapelit, sprinklerit sekä putkiston.

Tekninen ratkaisu on testattu perus-teellisesti.

”Olemme teettäneet laskelmat Cave-rionin tutkimus- ja kehityskeskukses-sa Saksan Aachenissa nähdäksemme, miten KlimaTak toimii ilmastointirat-kaisuna erilaisissa olosuhteissa, kuten luokkahuoneessa. Keskuksessa on myös laboratoriot täysimittaisia testejä var-ten. Aiempien perusteellisten tutkimus-ten perusteella voimme todeta täysin varmasti, että KlimaTak takaa energia-tehokkuuden ja optimaalisen sisäil-man.”

”Rakentamisessa kaikkein tärkeintä on käyttäjien tyytyväisyys ja rakennuk-sen terveys. Rakennamme tietysti aina käyttäjiä varten”, Burud sanoo lopuksi.

ESIVALMISTETUT OSAT: KlimaTak on käyttäjäystävällinen ja energiatehokas ratkaisu.

– 3 4 –

C AV E R I O N C - P E O P L ET E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

Ruotsin uusi pääkonttori parantaa työympäristöä ja vahvistaa brändiäKun Ruotsin divisioona siirsi pääkonttorinsa uuteen paikkaan Tukholman keskustassa, tavoite oli selvä. Tilojen tuli heijastaa yhtiön edelläkävijyyttä.TEKSTI Carl Mossberg | KUVA Caverion

J oulukuun puolivälissä yhtiö jätti taakseen kaupungin reunamilla sijainneet vanhentuneet tilat ja muutti vastaremontoituihin toimistoihin Kungsholmenin

kaupunginosaan. Muuton ansiosta työympäristö ja Caverionin mahdolli-suudet esitellä toimintaansa ja palvelu-valikoimaansa paranivat. Lisäksi yhtiö sai käyttöönsä tilat, jotka heijastavat Caverionin brändiä.

Energiatehokkaita ratkaisujaUudet toimistot kunnostettiin täy-dellisesti ennen muuttoa, ja Caverion vastasi luonnollisesti suunnittelusta, projektin johtamisesta ja projektin to-teuttamisesta. Peruskorjauksen projek-tipäällikön Lars Andreassonin mukaan energiatehokkaiden ja ympäristöys-tävällisten ratkaisujen löytäminen oli tärkeä askel.

”Olemme käyttäneet vain LED-va-loja ja kierrättäneet olemassa olevat materiaalit mahdollisimman tehok-kaasti. Esimerkiksi lasiset väliseinät olivat niin hyväkuntoisia, ettei meidän tarvinnut kuin koota ne uudelleen, niin että ne sopivat siihen avoimeen ja kut-suvaan ympäristöön, jonka halusimme saada aikaan. Lisäksi päätimme jättää vanhan sisäkaton lähes ennalleen, ja pukuhuoneet olivat niin hyvässä kun-nossa, ettei niitä tarvinnut uusia kuin pintapuolisesti.”

Itse kehitetty AV-ratkaisuValaistuksen ja pukuhuoneiden pintojen uusimisen lisäksi Caverion asensi tiloi-hin ilmanvaihto-, jäähdytys-, lämmitys-, sähkö-, kulunvalvonta- ja palontorjunta-järjestelmät. Caverion Ruotsilla on run-saasti kokemusta useimmista projektin osa-alueista, mutta yksi projektin vaihe oli työntekijöille vieraampi.

”Meillä ei juurikaan ole kokemus-ta AV-järjestelmistä, mutta päätimme silti kehittää itse ratkaisun kaikkiin AV-toimintoihin. Tämä oli jännittävä osaprojekti, jossa mukautimme laitteet toimimaan niin pienissä kokoushuoneis-sa kuin suurten projektorikankaiden ja oleskelutilojen mutkikkaiden äänentois-tojärjestelmien kanssa”, Lars sanoo.

Määrätietoinen toimijaCaverionin Ruotsin-divisioonan johtaja Thomas Lundin selittää, miksi on tär-keää, että tilat heijastavat Caverionin brändiä.

”Ensinnäkin vanhat tilamme olivat epäkäytännölliset, ja toiseksi ne eivät välittäneet Caverionista oikeaa kuvaa määrätietoisena toimijana ja alan edel-läkävijänä. Toimintamme ytimessä ovat kiinteistöasennusten sekä kiinteistöjen koko elinkaaren aikaisten toimivien ja tehokkaiden ratkaisujen toteuttaminen. Sitä silmällä pitäen ei ollut järkevää ta-vata mahdollisia asiakkaita ja sijoittajia kuluneissa 1980-luvun tiloissa”, Thomas sanoo.

VIIHTYVYYS: Paljon painoa laitettiin vierailijoiden viihtyvyyteen ja siihen, että tilat heijastavat Caverionin brändiä modernina alansa edelläkävijänä.

– 3 5 –

N R O 1 / 2 0 1 6 T E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

Aulatiloissa vieraili-jat voivat juoda kupin

kahvia ja katsoa Caverionista kertovia videoita odottaessaan

tapaamistaan.

Uusittuun toimis - toon asennettiin

ilmanvaihto-, jääh-dytys-, lämmitys-,

sähköistys- ja turva-järjestelmät.

Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällis-

ten ratkaisujen löytäminen oli projektin olennainen osa. Esimerkiksi lasiset välisei-nät uusiokäytettiin, sillä ne

sopivat hyvin avoimeen toimistoympäristöön.

Uudet toimitilat kunnostettiin Caverionin

tarpeisiin. Uudet tilat ovat muunneltavia erilaisiin

tarpeisiin koko rakennuk-sen elinkaaren ajan.

Caverion vastasi peruskorjauksen pro-

jektin johtamisesta ja toteutuksesta.

– 3 6 –

C AV E R I O N C - P E O P L EH E N K I L Ö S T Ö

Caverion Spirit on työkalu suoran palautteen antamiseen. Sen avulla kaikki voivat kertoa, mikä sujuu hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Spirit on kuitenkin enemmän kuin pelkkä

mielipidepalsta. Se auttaa selvittämään tarkasti, mitä voimme parantaa, ja se myös auttaa johtoa ja työntekijöitä sopimaan siitä, miten asiat hoidetaan. Olemme kuulleet lukuisia innostavia Spirit-tarinoita eri

puolilta Caverionia, mutta valitettavasti ne eivät kaikki mahdu tähän. Tässä kuitenkin parhaita paloja.

TEKSTI C-People-lehden toimitus

Spirit: muutos parempaan

"Spirit ei ole johdolle

mikään merkityksetön

velvollisuus. Se vaikuttaa

jokapäiväiseen työhömme.

Sitä niittää, mitä kylvää."

"Monille on helpompaa kertoa näkemyksensä

nimettömästi kuin kasvotusten pomon

kanssa."

Norja: Tulokset paranivat vaikeista ajoista huolimattaÖljyn alhaisella hinnalla on ollut valtava vaikutus markkinoihin, ja valitettavasti se on aiheuttanut

irtisanomisia monissa yrityksissä, erityisesti Stavangerissa, joka on Norjan öljypääkaupunki. Palvelupäällikkö Arne Gryte kertoo, ettei Caverionkaan ole niiltä säästynyt. Hän arveli, että jokin aika sitten tehdyt irtisanomiset laskisivat Spirit-kyselyn tuloksia vielä lisää vuoden 2014 kyselyn heikoista luvuista.”Vaikka jouduimme tekemään leikkauksia, työntekijät olivat tyytyväisiä siihen, miten tilanne hoidettiin, ja se näkyi Spi-rit-tuloksissa”, Arne kertoo.

Esimerkiksi väitteestä ”esimieheni on hyvä johtaja” oli vuonna 2014 samaa mieltä vain 37 prosenttia ihmisistä, mut-ta vuonna 2015 luku nousi 68 prosenttiin.

“Kunnossapitoprojektin johtaja Rolf Wathne ja ServiFlexin johtaja Kenneth Erga ovat tehneet loistavaa työtä. He ylläpi-tävät avointa ja rehellistä vuorovaikutusta työntekijöidensä kanssa, ja se luo molemminpuolista luottamusta ja ymmärrys-tä”, Arne selittää.

Arne seuraa sovitun suunnitelman toimeenpanoa kollegoi-densa kanssa kolmen kuukauden välein varmistaakseen, että asiat etenevät.

”Spirit ei ole johdolle mikään merkityksetön velvollisuus. Se vaikuttaa jokapäiväiseen työhömme. Sitä niittää mitä kyl-vää”, Arne toteaa.

Ruotsi: Spirit – ei pelkästään isoja ongelmia varten Spiritin ansiosta Peter Skanvik, Palveluiden johtamisen aluepääl-likkö, on löytänyt ja pystynyt kor-jaamaan pieniä, jokapäiväiseen työntekoon liittyviä ongelmia.

“Meidän tarvitsee harvoin puuttua mihinkään isoihin ongelmiin Spiritin jälkeen, eikä tämä kerta ollut poikkeus. Huomasimme kuitenkin pari yksin-kertaista asiaa, jotka piti tehdä, ja oli aika hoitaa ne pois päi-väjärjestyksestä”, kertoo Peter.

Työntekijät halusivat esimerkiksi kirjalliset henkilökohtai-set viisivuotissuunnitelmat sekä asiakkaiden yhteystiedot ja numerot. Lisäksi he halusivat useammin palautetta. Tämänta-paisia asioita Peterin mielestä tulee esiin Spiritissä selkeäm-min kuin muuten.

“Toisin kuin kehityskeskustelussa, Spiritissä voi nostaa asioita esiin nimettömänä. Monille on helpompaa kertoa näke-myksensä nimettömästi kuin kasvotusten pomon kanssa. Se on myös tärkeä signaali meille johtajille. Kun ongelmat tuo-daan esiin Spiritissä, ne otetaan vakavasti.“

Peterin toimintasuunnitelmassa on neljä kohtaa. Niitä seurataan nyt yksikön viikoittaisissa tuloskokouksissa. Näin toimintasuunnitelma on jatkuvasti osa yksikön päivittäistä työtä.

87 %

HENKILÖSTÖSTÄMME SANOO: "PIDÄN

TYÖSTÄNI."(2014: 86%)

C AV E R I O N C - P E O P L E

– 3 6 –

– 3 7 –

N R O 1 / 2 0 1 6I S S U E 1 / 2 0 1 6 P E O P L E

"Meille tämä on merkki siitä, että henkilöstömme

ymmärtää strategiset tavoitteemme ja

hyväksyy ne."

"Jatkokehitykseen valittiin kaksi asiaa - työturvallisuus ja

tiedottaminen."

"Olemme saaneet hyvää palautetta.

Asentajien mielestä ryhmässä on

mielekkäämpää miettiä koko tiimin

kehitystoimenpiteitä ja ratkaisuja."

Saksa: Työntekijät tyytyväisiä strategiaan

Työturvallisuus, yhteistyö ja työn ilo: näistä kolmesta tuli taas ker-

ran keskiarvoa paremmat arvosanat Saksan viimeisimmässä Spirit-kyselyssä. Tulokset ovat jopa paremmat kuin edellisenä vuonna. Erityisen selvästi käy ilmi se, että yhä useamman työntekijän mielestä Caverionin tulevaisuus näyttää lupaaval-ta. ”Meille tämä on merkki siitä, että henkilöstömme ymmär-tää strategiset tavoitteemme ja hyväksyy ne”, selittää Werner Kühn, Caverion Saksan divisioonajohtaja.

Tulokset osoittavat myös sen, että kohdennettuja toimen-piteitä kannattaa tehdä. Pakolliset henkilöstön arvioinnit otettiin käyttöön vuoden 2014 kyselystä saatujen huonojen arvosanojen vuoksi. Ne alkavat nyt kantaa hedelmää, sillä 81 % työntekijöistä – 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna – vastasi saaneensa esimieheltään viimeisten 12 kuukauden ai-kana henkilökohtaista palautetta työsuorituksestaan ja työssä kehittymisestään.

Suomi: Kehitysaloitteita ryhmäkehitys-keskusteluistaSpirit-kyselyn tuloksena Caverion

Suomen projektitoiminnassa on otettu käyttöön uusi tapa käydä kehityskeskusteluja projektiasentajien kanssa. Keskus-telut päätettiin yhdistää projektitoiminnan High5-kehittä-misohjelmaan ja toteuttaa ryhmäkeskusteluina koulutusten ohessa. Näin voidaan varmistaa, että keskustelut tulee pidet-tyä ja että ne nivoutuvat järkevästi muihin kehityshankkeisiin.

Ryhmäkehitystapaamisissa ihmiset kokoontuvat keskuste-lemaan Spirit-tuloksissa esiin nousseista kehittämistarpeista ja valmistelemaan kehittämissuunnitelmaa. Jokaisella asenta-jalla on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen keskusteluun.

“Olemme saaneet hyvää palautetta. Asentajien mielestä ryhmäkeskustelut ovat mielekkäitä.. Myös kehityspäällikkö, esimiehet ja luottamusmiehet osallistuvat ryhmäkeskustelui-hin“, kertoo henkilöstöpäällikkö Marie Styf-Mannonen.

Tanska: Spirit paransi tyytyväisyyttä Aloittaessaan uutena palvelupääl-likkönä CTS Vestissä Tanskassa Jacob Elgaard tarkasteli edellisen päällikön aikana tehtyä Spirit-ky-selyä.

“Koska olin vasta aloittanut tehtävässä, päätin ottaa tiimin mukaan ja kutsuin ihmiset kokoukseen. Kävimme edellisen päällikön tekemän kyselyn läpi kohta kohdalta ja laadimme toimintasuunnitelman. Jatkokehitykseen valittiin kaksi asiaa - työturvallisuus ja tiedottaminen", kertoo Jacob Elgaard.

Nyt Jacob on jo saanut omatkin Spirit-tuloksensa, ja vas-taukset ovat parantuneet kautta linjan. Johtajuus- ja sitoutu-mispisteet ovat nousseet yli 50 %, mistä hän tietysti on erityi-sen tyytyväinen.

“Nyt minun täytyy jatkaa työhön panostamista. Jos jään lepäämään laakereillani, se näkyy ensi vuoden tuloksissa”, Ja-cob tuumii.

N R O 1 / 2 0 1 6 H E N K I L Ö S T Ö

– 3 7 –

– 3 8 –

C AV E R I O N C - P E O P L ET E K N O L O G I A N L I S Ä Ä N T Y M I N E N

M icrosoftin uusi Tanskan pääkonttori Lyngbyssä vaikuttaa ensi silmäyksel-lä täysin avoimelta. Tästä huolimatta on ilmiselvää,

että turvallisuus on Microsoftille äärim-mäisen tärkeää. Caverion on toteuttanut kiinteistön turvallisuusasennukset ja vastaa siten siitä, että ulkopuoliset eivät pääse lähellekään yrityksen arvokkaita tietoja. Caverionin turvallisuusteknikko Michael Diget on auttanut Microsoftin omaisuuden turvaamisessa.

Erilainen kuin aiemmat projektitCaverion on toimittanut Microsoftille kulunvalvonnan, kameravalvonnan, hen-kilökohtaiset turvahälyttimet ja varkau-denestojärjestelmän sekä alihankkijan kautta pikaportit sisäänkäyntiin.

”Oman Frederician toimipisteeni työntekijät ja kollegamme Skovlunden toimipisteessä ovat tehneet hienoa yh-teistyötä tässä projektissa. Minä olen muun muassa auttanut valvontataulu-jen, ovien, lukkojen, kortinlukijoiden ja ovihälyttimien asentamisessa. Projekti on ollut erilainen kuin aiemmat pro-jektit, joissa olen ollut mukana, koska Microsoft tekee asiat omalla tavallaan. On tietysti mielenkiintoista osallistua projektiin, jonka asiakas on Microsoftin kaltainen yritys”, Michael sanoo.

Turvallisuuden taso on korkeaMicrosoftin turvallisuusvastaavan mu-kaan turvallisuuden taso kiinteistössä on korkea eikä kukaan voi noin vain mennä sisään ja ulos. Kameravalvonta on katta-vaa, ja Microsoft on aina tietoinen sisään tulevien henkilöllisyydestä. Vastaan-otossa on aina kaksi ihmistä, ja vieraat pääsevät vain tiettyihin rakennuksen osiin – ja niihinkin vain, jos heillä on kulkukortti tai sovittu tapaaminen.

Microsoft määritti vaatimuksetCaverionin projektipäällikkö Søren Ros-borg on turvallisuusteknikko Michaelin kanssa samaa mieltä siitä, että projekti

Caverion ExtremeCaverionin turvallisuus-

teknikko auttaa Microsoftin omaisuuden turvaamisessa

TEKSTI Louise Wilhelmsen | KUVA Ronni Høirup

on erilainen kuin monet aiemmat tur-vallisuusprojektit.

”Projekti on ollut mielenkiintoinen ja erilainen kuin muut projektit, koska tällä kertaa emme toimineet konsultin roolissa kuten yleensä. Nyt olemme vas-tanneet lähinnä asennuksista. Microsof-tin kanssa kaikki oli päätetty etukäteen. Heillä oli selkeä suunnitelma, josta em-me poikenneet”, Søren kertoo..

"ON TIETYSTI MIELENKIINTOISTA

OSALLISTUA PROJEKTIIN, JONKA

ASIAKAS ON MICROSOFTIN

KALTAINEN YRITYS"

Tietoja

CAVERIONIN PALVELUT:

˚ Suunnittelu ja projektointi

˚ Projektin johtaminen

˚ Projektin toteutus

JÄRJESTELMÄT JA TUOTTEET:

˚ Turvallisuus

AJANKOHTA:

˚ 2014-2015

Toim. huom. Turvallisuussyistä emme voi kertoa Microsoftin turvallisuusvastaavan nimeä.

– 3 9 –

N R O 1 / 2 0 1 6

#Csaga

Energiankulutuksen tehokas optimointi on ehdoton osa kaikkien kiinteistöjen ja teollisuuden prosessien elinkaarta – alusta loppuun. Caverionin avulla säästät rahaa, energiaa ja planeettaa. Lue lisää ja katso Caverion Space Saga -video: caverion.fi/Csaga

Haluatko pelastaa planeettamme?

Ilmanvaihto ja

ilmastointi

Jäähdytys

Lämmitys, vesi ja viemäri

#caverion