Talo

udell

iset j

a talo

uspo

liitti

set k

atsa

ukse

t

36a/2008

Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden paranta- miseksi2008-2010

Suomen kansallinentoimenpideohjelma

Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010

Suomen kansallinen toimenpideohjelma

36a/2008 Talo

udel

liset

ja ta

lous

polii

ttis

et k

atsa

ukse

t

Valt iovarainminister iön julkaisuja

VALTIOVARAINMINISTERIÖPL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTOPuhelin 09 16001 (vaihde)Internet: www.vm.fiTaitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi

Edita Prima OyHelsinki 2008

Kuvailulehti

Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, lokakuu 2008

Tekijät Kansantalousosasto

Julkaisun nimi Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010

Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot

Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteestawww.vm.fi/julkaisut

Asiasanat Lissabonin strategia, talouspolitiikka, kilpailukyky, työllisyys

Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 36a/2008

Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: vm-julkaisutiimi@vm.fi

Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2008

ISBN 978- 951-804-865-0 (nid.)ISBN 978-951-804-866-7 (PDF)ISSN 1459-3394

Sivuja 109 Kieli Suomi

Hinta

Tiivistelmä Eurooppa-neuvosto käynnisti tämän vuoden maaliskuun koko-uksessaan Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmivuotis-kauden. Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntaviivat pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jak-solla 2008-2010. Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudis-tetun strategian kulmakiviksi ja korosti, että uudella jaksolla tär-keintä on uudistusten toimeenpano.

Suomen kansallisessa toimenpideohjelmassa on 11 paino-aluetta. Makrotalouden keskeinen tavoite on talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys. Tähän pyrittäessä korostuvat väes-tön ikääntymiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet, julkisten menojen hillintä ja julkisen talouden tuottavuuden kohottami-nen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi.

Mikrotalouden painoalueilla pyritään kilpailukykyä ja tuot-tavuutta edistäviin rakenneuudistuksiin tukemalla osaamista ja innovaatioita, edistämällä yrittäjyyttä, parantamalla markkinoi-den toimivuutta ja viestintä- ja liikenneyhteyksiä sekä edistämällä kestävää kehitystä tukevaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

Työllisyyspolitiikassa pyritään työllisyysasteen nostamiseen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Keskeiset toi-menpiteet ovat työurien pidentäminen, vero- ja etuusjärjestel-mien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten paranta-minen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon paran-taminen.

5

SisältöEsipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.1 Talous- ja rakennekehityksen yleiskuva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.2 Keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

1.3 Hallitusohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

1.4 Eurooppa-neuvoston linjaukset ja Euroopan Unionin neuvoston painotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

1.5 Kansallinen toimenpideohjelma vastauksena annettuihin seurantakohteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

1.5.1 Uudistuksia, joilla lisätään kilpailua ja parannetaan tuottavuutta eräillä palvelualoilla, ja luodaan korkeita hintoja alentava vipuvaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

1.5.2 Toimet Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

1.5.3 Uudistuksia, joilla poistetaan työmarkkinoiden pullonkauloja, vähennetään suurta rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

1.5.4 Työperusteisen maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32

2 Makropolitiikka: talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys . . . 35

2.1 Eläkejärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

2.2 Julkisten menojen hillintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38

2.3 Hyvinvointipalvelujen turvaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40

63 Mikropolitiikka: kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät

rakenneuudistukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

3.1 Osaaminen ja innovaatiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .45

3.2 Yrittäjyyden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54

3.3 Markkinoiden toiminnan ja kilpailullisuuden parantaminen . . . . . . .57

3.4 Tieto-, viestintä- ja liikenneyhteyksien parantaminen . . . . . . . . . . . . . . . . .60

3.5 Rakennemuutosta ja kestävää kehitystä tukeva energia- ja ilmastopolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .64

4 Työllisyyspolitiikka: työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

4.1 Työurien pidentäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

4.2 Vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .73

4.3 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75

5 Aluekehitys ja rakennerahasto- politiikan tuki kansalliselle toimenpideohjelmalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

LIITE ISuomalainen joustoturvamalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83LIITE IISuuntaviivataulukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

7

Esipuhe Käynnistäessään keväällä 2008 Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmi-vuotiskauden Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntavii-vat pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla 2008–2010. Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja korosti, että uudella jaksolla tärkeintä on uudistusten täytäntöönpano.

Eurooppa-neuvosto piti tärkeänä, että jäsenvaltiot esitettävät kansallisissa uudistusohjelmissaan 2008 – 2010 ja sen jälkeen vuotuisissa täytäntöönpano-raporteissaan yksityiskohtaisia ja konkreettisia poliittisia toimia, joita ne aiko-vat toteuttaa vastauksena yhdennettyihin suuntaviivoihin, maakohtaisiin suo-situksiin ja seurattaviin asioihin.

Tämä Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2008 – 2010 on laadittu Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Tavoitteet ovat samat kuin edelli-sessä vuosien 2005 – 2008 toimenpideohjelmassa - työllisyysasteen nostaminen ja kansalaisten hyvinvoinnin parantaminen kestävällä tavalla. Keskipisteessä on jo aiemmin hyväksyttyjen kansallisten politiikkalinjausten toimeenpano.

Kansallinen toimenpideohjelma pohjautuu keväällä 2007 työnsä aloittaneen pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan, siihen liittyvään hallituksen strategia-asiakirjaan 2007 ja hallitusohjelman toimeenpanon väli-neinä oleviin kolmeen poikkihallinnolliseen politiikkaohjelmaan: Työn, yrit-tämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaoh-jelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Toimenpideohjelma on saumaton osa Suomen yleistä talouspolitiikkaa. Ohjelman toteutuksessa keskeisiä välineitä ovat vakausohjelma, kehyspäätök-set, talousarvioesitykset yhdessä lainsäädännön uudistamisen ja hallinnon kehittämisen kanssa. Tämä lähestymistapa merkitsee sitä, että eduskunnalla ja eri sidosryhmillä on ollut valmistelun eri vaiheissa useita tilaisuuksia esittää ohjelmaa koskevia käsityksiä.

Hallitusohjelman mukaisesti tätä toimenpideohjelmaa toteutettaessa suku-puolten välisen tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksen-teossa. Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvio-prosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheessa.

8Esimerkiksi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa kaikki toimenpiteet arvioidaan niin tasa-arvon kuin monikulttuurisuuden näkökulmasta.

Tämä vuosien 2008 – 2010 ohjelma on valmisteltu samoja menettelytapoja noudattaen kuin edellinen vuosien 2005 – 2008 kansallinen toimenpideoh-jelma. Valmisteluun on osallistunut hallituksen ja virkamiesten ohella laaja joukko sidosryhmien edustajia. Toimenpideohjelman innovaatiopolitiikkaa koskevat osat pohjautuvat pääministerin johtaman tiede- ja teknologianeu-voston työhön. Neuvostossa ovat edustettuina hallinto, työmarkkinajärjestöt, elinkeinoelämä ja tiedeyhteisö. Toimintaohjelman eri valmisteluvaiheissa siitä on keskusteltu talousneuvostossa, jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset etu-järjestöt ja talouspolitiikan vaikuttajatahot mukaan lukien Suomen kuntaliitto (paikallishallinnon keskuselin).

Eduskuntaa on informoitu valmisteluista ja ohjelma esiteltiin eduskunnan suurelle valiokunnalle ennen kuin hallitus hyväksyi ohjelman.

Kansallisen toimenpideohjelman toteutumista seurataan hallitusohjelman toteutumisen seurantaan kehitetyn strategia-asiakirjamenettelyn yhteydessä. Vuosittain koottavaan asiakirjaan kootaan arviot hallituksen politiikkaohjel-mien ja muiden toimenpiteiden tavoitteiden toteutumisesta. Tähän liittyy myös kansallisen rakennerahastostrategian seuranta.

9

1 Johdanto

1.1 Talous- ja rakennekehityksen yleiskuva

Suomen talous on tähän saakka selvinnyt kansainvälisen talouden heikenty-misestä hyvin. Vahvana jatkunut korkeasuhdanne on kuitenkin taittunut ja talouskasvu on hidastumassa. Työllisyys vahvistuu kuitenkin edelleen, mutta hinta- ja kustannuspaineet ovat tuntuvasti lisääntyneet. Nopeutunut inflaatio ja heikkenevä kustannuskilpailukyky yhdessä kansainvälisen talouden heik-kenemisen kanssa muodostavat suurimman uhan vakaan talouskehityksen jatkumiselle.

2 000

2 100

2 200

2 300

2 400

2 500

2 600

89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 08

15-74 -vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus

Työlliset, trendi 1 000 henkeä

10Kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2006 alusta lähtien vuoden 2008 puoli-

väliin reipasta vauhtia. Suhdanteet ovat kuitenkin sittemmin heikentyneet. Koko vuoden 2008 kasvuarvio on 2,8 prosenttia. Vuonna 2009 kasvu jäänee alle 2 prosentin.

Työvoiman kysynnän odotetaan edelleen lisääntyvän – joskin hidastuen. Vuonna 2008 työllisiä arvioidaan olevan keskimäärin runsas 40 000 enemmän kuin v. 2007. Työllisyysaste nousee 70,6 prosenttiin. Työvoiman tarjonnan kasvu hidastuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia.

Avoinna olevia työpaikkoja oli vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä 80 400, eli 17 % enemmän kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Työ-voiman saatavuusongelmat ovat merkittäviä. Työvoimakapeikkojen syntymistä on kuitenkin pystytty hillitsemään paitsi työvoiman ulkopuolelta tulevien sekä eläkkeelle lähtöä lykkäävien työntekijöiden myös työperusteisen maahanmuu-ton lisääntymisen ansiosta. Työttömyysaste alenee vuonna 2008 keskimäärin 6,2 prosenttiin ja laskee vuonna 2009 alle 6 prosenttiin.

6

8

10

12

00 02 04 06 0820

30

40

50

Työttömyysaste (vasen asteikko) Uudet avoimet työpaikat (oikea asteikko)

Lähde: Tilastokeskus

Työttömyysaste ja uudet avoimet työpaikat, trendi

1000 kpl%

Työn tuottavuuden kasvu on suhdanneluonteisesti hidastumassa. Tehdas-teollisuuden kustannuskilpailukyky kääntyi vuonna 2007 laskuun ja sen arvi-oidaan vuonna 2008 edelleen heikkenevän. Kehityskuva näyttäisi pysyvän samanlaisena myös vuonna 2009.

Vuonna 2008 julkisen talouden rahoitusasema säilyy edelleen hyvänä. Vuonna 2009 julkisen talouden ylijäämän ennustetaan pienenevän selvästi, 1½ prosenttiyksikköä BKT:hen suhteutettuna. Syitä tähän ovat suhdannetilanteen heikkeneminen, toteutettavat veronkevennykset ja omaisuustulojen pienene-

11minen pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Heikkenemisestä huolimatta rahoi-tusasema pysyy hyvänä sekä kansainvälisesti vertailtuna että Suomen julkisen talouden aiempaan tilaan verrattuna. Julkisyhteisöjen velkojen osuus brutto-kansantuotteesta alenee kuluvana vuonna 32 prosenttiin.

Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouskasvua hidastaa erityisesti väes-tön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan vähentyminen. Tilas-tokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäinen väestö kasvaa tänä ja ensi vuonna enää hyvin hitaasti ja kääntyy laskuun vuosikymmenen vaihteessa. Tämä heikentää merkittävästi talouden kasvumahdollisuuksia, ellei työuria edelleen pidennetä ja tällä hetkellä työvoiman ulkopuolella olevia resursseja saada mukaan työelämään. Demografinen muutos korostaa tuottavuutta paran-tavien toimien tärkeyttä.

Työttömyyden vähenemistä hidastaa se, että suuri osa työttömyydestä on rakenteellista. Työvoimakustannusten nousu saattaa myös heikentää työvoi-man kysyntää. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen lähivuosina, mutta kääntyvän keskipitkällä aikavälillä laskuun työvoiman tarjonnan hei-kentyessä.

Työllisyyden merkittävä kasvattaminen vaatii tulevaisuudessa suotuisan kansainvälisen talouskehityksen ohella talouspoliittisia toimenpiteitä sekä rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi että työvoiman kysynnän ja tar-jonnan kohtaannon parantamiseksi. Kansainvälinen kilpailu ja sen tuomat muutokset työnjakoon edellyttävät lisäksi jatkuvaa työvoiman osaamisen kehit-tämistä.

Globalisaatio edellyttää entistä parempia koulutustarpeiden ennakointijär-jestelmiä ja laadukkaampaa koulutusta sekä riittävää määrää koulutuspaikkoja talouden kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Kansallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen on välttämätön edellytys menestymiselle globalisoituneessa toimintaympäristössä. Se ei kuitenkaan yksi-nään varmista menestystä, vaan tarvitaan myös Lissabonin strategian ulkoisen ulottuvuuden menestyksekästä toimeenpanoa avoimen ja vapaan maailman-kaupan turvaamiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjumiseen pyrkivät kasvihuonepäästöjen vähentä-mistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat sitoumukset voivat heikentää talouden kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä jo keskipitkällä aikavä-lillä. Energiavaltaisen tuotantorakenteen takia ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen asettaa kansantalouden sopeutumiskyvylle Suomen tapauksessa erityisen suuret vaatimukset.

Uusiutuville energianlähteille asetettavan maakohtaisen tavoitteen saavut-taminen voi olla Suomelle erityisen haastavaa, koska uusiutuvan energian osuus on jo nyt korkea. Se riippuu lisäksi ratkaisevasti metsäteollisuuden tuotannosta, jonka näkymät ovat epäsuotuisat. Energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista auttaa osaltaan vuonna 2006 hyväksytty kestävän kehityksen strategia, jossa kiinnitetään huomiota mm. materiaalien käytön tehokkuuteen

12ja uusien teknologioiden käyttöönoton vauhdittamiseen. Vähähiiliseen tuo-tantoon ja kulutukseen sopeutuminen voi myös luoda uusia tuotantomahdol-lisuuksia, joiden hyödyntämiseen Suomella on mm. teknologisen osaamisen vuoksi hyvät lähtökohdat.

Suomen talouden ulkoinen toimintaympäristö on muuttumassa, ja kan-sainvälisen talouden kehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Yhdys-valtain talouskasvun hidastuminen lyhyellä aikavälillä sekä ongelmien heijas-tusvaikutukset ja niiden mahdollinen pitkittyminen varjostavat talousnäky-miä. Lisäksi raaka-aineiden hintakehitys muodostaa riskitekijän inflaatiolle ja talouskasvulle.

Metsäsektorille erityisen haasteen muodostavat Venäjän ilmoittamat ja osit-tain jo käyttöönottamat puutullit, jotka toteutuessaan vaikeuttavat olennaisesti teollisuudenalan raaka-ainehuoltoa ja tuotantoa. Lopulliset vaikutukset koti-maiseen metsäteollisuuteen sekä kansantalouden keskipitkän ajan kokonaistuo-tanto- ja työllisyyskehitykseen riippuvat siitä, missä mittakaavassa tullit toteu-tuvat ja kuinka hyvin korvaavaa puuraaka-ainetta saadaan muista lähteistä.

Talouskehityksen yleiskuvaa ja keskipitkän aikavälin kehitystä tullaan käsit-telemään yksityiskohtaisemmin Suomen vakausohjelmassa.

1.2 Keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen

Makropolitiikan tavoitteena on talouden vakauden ja julkisen talouden kes-tävyyden turvaaminen. Mitä voimakkaammaksi ja pitkäkestoisemmaksi kan-sainvälisen talouden heikkouden tila muodostuu, sitä tärkeämpää on, että vakaan talouden kotimaiset perustekijät, vahva julkinen talous sekä hyvä hintakilpailukyky, ovat kunnossa. Hallitusohjelman mukaiset, työllisyyden parantamiseen tähtäävät työn veronkevennykset sopivat hyvin heikkenevään suhdannekuvaan. Kevennykset lisäävät kotitalouksien ostovoimaa, alentavat verokiilaa, parantavat siten työnteon ja työn teettämisen kannustimia sekä edesauttavat maltillisia palkkaratkaisuja ja pyrkimyksiä alentaa rakennetyöt-tömyyttä.

Pitkään jatkuneen suhteellisen maltillisten työehtosopimusten kauden jäl-keen vuonna 2007 ja tämän vuoden alussa sovittuihin, pääsiassa vuoden 2010 alkuun ulottuviin sopimuksiin sisältyvät palkankorotukset ovat selvästi kor-keampia kuin mihin viime vuosina on totuttu. Riskinä on, että solmitut palk-karatkaisut nostavat inflaation pidempiaikaisesti selvästi korkeammaksi viime vuosina toteutuneeseen inflaatioon nähden. Tilanne on hyvin haasteellinen makropolitiikan eri osien koordinaation kannalta.

Vaalikauden loppupuolen näkymiä varjostaa väestön ikääntymisen nopeu-tuminen. Samalla kun julkiset menot lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä, työllisten määrän supistuminen uhkaa hidastaa kokonaistuotannon ja verotu-

13lojen kasvua. Tuottavuuden kasvu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi tekijä, kun talouskasvun toinen osatekijä työvoima alkaa vähentyä. Tuottavuustavoit-teiden saavuttaminen edellyttää erityisesti osaamiseen panostamista.

Talouden vakauden säilyttäminen on välttämätön edellytys talouspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteena on julkisen talouden rahoitusaseman pitäminen vahvana julkisen talouden kestävyyden varmistami-seksi. Työllisyysasteen kohottamiseen tähtäävän politiikan lisäksi hallituksen tavoitteena on tuottavuuden kohottaminen julkisten palvelujen järjestämisessä. Voimavaroja siirretään tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluera-kenteen muutosten ja palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti.

Makropolitiikan painopistealueet ovat: Eläkejärjestelmä, •julkisten menojen hillintä, sekä •hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden tuottavuuden •kohottaminen.

Kasvupotentiaali

Talouden kasvupotentiaalin lisääminen on Suomen talous- ja työllisyyspo-litiikan keskeinen elementti. Potentiaalinen tuotanto on kasvanut Suomessa viime vuosina reilun 3 prosentin vuosivauhtia. Ilman työllisyysasteen nousua ja tuottavuuden kasvun nopeutumista potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti uhkaa hidastua 2 prosentin tuntumaan. Kasvupotentiaalin lisäämiseen pyri-tään:

Työllisyysastetta nostamalla, •tuottavuuskehitystä nopeuttamalla, •työperusteista maahanmuuttoa edistämällä.•

Keskeistä tavoitteisiin pyrkimisessä on mm. yritystoiminnan toimintaedelly-tysten parantaminen ja kilpailun edistäminen. Keinoja työllisyysasteen nos-tamiseksi käsitellään luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3, tuottavuuden kohottamiseksi luvuissa 3.1 ja 3.2 sekä yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailun edistämiseksi luvussa 3.2.

14Työllisyys

Työllisyystavoitteet saavutettiin ohjelmakaudella 2005 – 2008. Työllisyys-tilanne on parantunut viime vuosina ja työhön osallistumisaste on korkea. Samanaikaisesti rakenteellinen työttömyys ja työvoiman tarjonnan kasvun pysähtyminen uhkaavat jarruttaa talouskasvua.

Työllisyyspolitiikan keskeiset tavoitteet ovat uudella kaudella samat kuin edel-lisessä ohjelmassa.

Työurien pidentyminen, •vero- ja etuusjärjestelmien kannustinvaikutusten parantaminen sekä •työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaanto. •

Tavoitteisiin pyritään jatkamalla vero- ja etuusjärjestelmien uudistusta, kou-lutusta kehittämällä sekä työvoimapoliittisin keinoin. Lisäksi pyritään edistä-mään työperusteista maahanmuuttoa, parantamaan työelämän laatua ja nos-tamaan tuottavuutta sekä tuetaan ja kehitetään työn uusia muotoja. Tavoit-teena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin kevääseen 2011 mennessä sekä pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin.

Hallinnollinen linjaus oli työministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministe-riön yhdistäminen uudeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alusta. Tavoitteena on saavuttaa synergiaetuja sekä innovaatioiden ja tuottavuuden että työvoiman osaamisen ja yritystoiminnan kehittämispalveluissa sekä kas-vuyritysten tukemisessa.

55

60

65

70

75

80

89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 08

15-64 -vuotiaatLähde: Tilastokeskus (Työvoimatutkimus)

Työllisyysaste, trendi%

15Hallituksen strategia-asiakirjassa määriteltyjä yksityiskohtaisempia työllisyys-poliittisia tavoitteita ovat mm.:

Kansalaisten työpanoksen saaminen mahdollisimman täysimääräisesti •käyttöön ja työvoiman saatavuuden turvaaminen,

työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentäminen,•

työn tuottavuuden ja työelämän laadun oleellinen parantaminen, •

työmarkkinoiden joustoturvamallin kehittäminen, •

työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajaväestön •osaamisen ja työpanoksen hyödyntäminen täysimääräisesti, sekä

vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustavuudesta •huolehtiminen.

Kansallisen toimenpideohjelman 2005 - 2008 toteutuminen

Työllisyysaste ylitti vuonna 2007 Lissabonin strategiassa määritellyn 70 pro-sentin tavoitetason. T&K -menojen osuus bruttokansantuotteesta on puoles-taan ylittänyt jo vuosia strategiassa määritellyn 3 prosentin tavoitetason.

Euroopan Unionin neuvoston lausunnon mukaan Suomi on edistynyt erittäin hyvin kansallisen toimenpideohjelmansa täytäntöönpanossa vuosina 2005–2007. Suomi on myös noudattanut hyvin kevään 2006 Eurooppa-neuvos-ton kokouksessa sovittuja sitoumuksia neljällä ensisijaisella alalla: panostukset osaamiseen ja innovaatioihin, liiketoimintapotentiaalin parantaminen erityi-sesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, työllisyysmahdollisuuksien paranta-minen sekä energia- ja ilmastopolitiikka.

Lausunnon mukaan Suomen vahvuuksia ovat käynnissä olevat uudistukset, joilla jatketaan kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistä ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nousu. Komission esityksestä neuvosto ei anta-nut Suomelle lainkaan suosituksia, vaan ainoastaan neljä seurantakohdetta.

Aiemmin Suomelle seurantakohteeksi osoitetut yritysten rekrytointitapo-jen yksinkertaistaminen ja palkanmuodostuksen kehittäminen poistettiin 2005 – 2008 toimenpideohjelman väliraportista vuonna 2008 annetussa neuvoston lausunnossa, kun komissio katsoi kertomuksessaan, että Suomi on toteuttanut asianmukaiset ja riittävät toimet. Uusina lisättiin Kioton tavoitteiden saavut-tamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toimeenpano ja työperusteisen maahan-muuton hyödyntäminen.

Komissio totesi arviossaan vuonna 2007, että Suomi on edistynyt hyvin työehtojen paikallisen sopimisen edistämisessä. Vuonna 2007 työmarkkina-osapuolet luopuivat keskitetystä sopimisesta ja tekivät työehtosopimukset ala-

16kohtaisesti. Niihin sisältyi aiempaa suuremmat mahdollisuudet ottaa paikalli-set olosuhteet huomioon palkoista sovittaessa. Komissio arvioi kertomukses-saan myös, että Suomi on edistynyt hyvin työhönottomenettelyjen yksinker-taistamisessa.

Makropolitiikasta Komissio totesi arviossaan, että menokehykset ovat jat-kossakin keskeinen väline, joilla hallitaan valtion menojen kasvua. Julkisen sek-torin tuottavuutta ja palvelujen laatua parantavien uudistusten Komissio katsoi etenevän hyvää vauhtia. Eläkeuudistuksen asteittaisen toteuttamisen komissio arvioi etenevän alkuperäisen suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Yleis-arvionaan Komissio totesi, että Suomi on edistynyt vuosina 2005 – 2008 hyvin kansallisessa toimenpideohjelmassa esitettyjen kohdennettujen makrotalou-dellisten toimenpiteiden toteuttamisessa.

Määräaikaiskertomuksessaan Komissio totesi, että Suomen kansallinen innovaatiojärjestelmä toimii mallina teknologiavetoiselle talousuudistusohjel-malle. Yritysten lukumäärä on kasvanut ilahduttavasti ja liiketoimintaympä-ristö on suotuisa uusyrityksille. Vanhat P&K –yritykset eivät kuitenkaan ole onnistuneet juurikaan kasvattamaan toimintaansa. Komissio arvioi myös ker-tomuksessaan, ettei Suomi pysty saavuttamaan Kioton tavoitteita ilman uusia toimenpiteitä.

Neuvosto on kehottanut Suomea lisäämään kilpailua eräillä palvelualoilla. Komission kertomuksessa todetaan, että vaikka tuottavuus on palvelusektorilla parantunut odotettua enemmän ja kilpailu lisääntynyt, palvelusektorin hinnat ovat 30 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammalla.

Komissio arvioi kertomuksessaan, että Suomi on yleisesti ottaen edistynyt hyvin useimpien kansalliseen toimenpideohjelmaan sisältyvien työllisyyspo-liittisten sitoumusten täyttämisessä.

1.3 Hallitusohjelma

Keväällä 2007 työnsä aloittaneen pääministeri Matti Vanhasen toisen halli-tuksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edelly-tyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutu-miselle. Hallitus tavoittelee talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua. Näin pyritään vastaamaan julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen kehittämis-tarpeisiin saattamatta julkisen talouden kestokykyä vaaranalaiseksi. Hyvin-voinnin turvaamiseksi talouden kasvua ohjataan ekologisesti kestävälle poh-jalle kestävän kehityksen strategian mukaisesti.

Työllisyysasteen nostaminen on alkaneella vaalikaudella mm. työvoiman ikääntymisen ja kohtaanto-ongelmien vuoksi haastavampaa kuin edellisellä vaalikaudella. Tästä huolimatta määrätietoisen politiikan tukemana työpaik-kojen määrä voi tälläkin vaalikaudella kasvaa 80 000–100 000 hengellä, mikäli kansainvälisen talouden kehitys jatkuu suotuisana ja palkkakehitys muodos-

17tuu työllisyyttä tukevaksi. Tällöin työllisyysaste nousisi noin 72 prosenttiin vaalikauden lopulla. Pitkän aikavälin tavoite työllisyysasteelle on 75 prosent-tia. Lisäksi hallitus on sitoutunut kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan, jonka tavoitteena on pienentää naisten ja miesten välistä palkkaeroa nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin.

Hallitus jatkaa edellisellä hallituskaudella aloitettua ohjelmajohtamiskäy-täntöä. Tähän kuuluvat kolme hallituksen poikkihallinnollista politiikkaoh-jelmaa sekä hallitusohjelman toimeenpanossa, edistämisessä ja seurannassa käytettävä hallituksen strategia-asiakirjamenettely. Hallitusohjelmassa sovitut kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa ovat: Työn, yrittämisen ja työ-elämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä Las-ten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Politiikkaohjelmien lisäksi hallituksen erityisseurannassa on kahdeksan laajaa politiikkateemaa. Näiden aihealueet ovat ilmasto ja energia, osaaminen ja innovaatiot, hallinnon uudistaminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaa-liturva, syrjäytyminen ja sosiaaliturvauudistus, varautuminen ikääntymiseen, turvallisuus ja Suomen kansainvälinen asema. Hallituksen strategia-asiakirjassa määritellään myös sektoritutkimuksen painotukset ja esitellään hallituksen lain-säädäntösuunnitelma sekä suunnitelma eduskunnalle annettavista selonteoista ja hallituksen periaatepäätöksistä. Hallitusohjelman toteutumista seurataan strategia-asiakirjassa määriteltyjen indikaattoreiden perusteella.

Keskeisiä politiikkakokonaisuuksia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuotta-vuuden kohottamiseksi ovat:

Uusi innovaatiostrategia.•

Strategisten huippuosaamisen keskittymien ja uuden osaamiskeskusohjel-•man toteuttaminen.

Korkeakoulujen rakenteen ja hallinnon uudistaminen mukaan lukien •innovaatioyliopiston luominen.

Ammatillisesti suuntautuvan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus.•

Työn verotuksen keventäminen.•

Sosiaaliturvan työhön kannustavuuden parantaminen osana sosiaalitur-•van kokonaisuudistusta.

Työvoiman liikkuvuutta edistävien vero- ja asuntopoliittisten toimien •toteuttaminen.

Uudistettu valtiontalouden kehysmenettely ja tuottavuusohjelman toteut-•taminen.

18Kokonaisarvion laatiminen ikääntymispolitiikan riittävyydestä niin, että •mahdollisesti tarvittavista lisätoimista voidaan päättää vielä kuluvalla vaalikaudella.

Kansalaisten sosiaaliturvan, julkisesti rahoitettujen palveluiden ja hyvin-voinnin parantamiseksi hallitus parantaa vuodesta 2008 alkaen eräitä keskei-siä etuuksia, kehittää palvelurakenteita ja tarkastelee sosiaaliturvajärjestelmää kokonaisuudessaan kannustavuuden ja perusturvan vahvistamisen sekä köy-hyyden vähentämisen näkökulmista. Vuoden 2009 budjettiesitys sisältää ehdo-tukset mm. perhe-etuuksien korotuksiksi ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuol-lon valtionosuuksien lisäyksiksi.

Keskeisiä politiikkakokonaisuuksia kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja julkisten palvelujen tuotannon tehostamiseksi ovat:

Vaiheittain toteutettava sosiaaliturvauudistus.•

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen.•

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma.•

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.•

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke.•

Hallitusohjelmaa selostettiin yksityiskohtaisemmin Suomen 2005-2008 toi-menpideohjelman välitarkistuksessa vuonna 2007.

1.4 Eurooppa-neuvoston linjaukset ja Euroopan Unionin neuvoston painotukset

Käynnistäessään keväällä 2008 Lissabonin uudistetun strategian toisen kol-mivuotiskauden Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suun-taviivat (talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyden suuntaviivat) päte-vät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla 2008 - 2010. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä kansallisissa uudistusohjelmissaan ja sen jälkeen vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissaan yksityiskohtaisia ja konkreettisia poliittisia toi-mia, joita ne aikovat toteuttaa vastauksena yhdennettyihin suuntaviivoihin, maakohtaisiin suosituksiin ja seurattaviin asioihin. Lukuun 1.5 on koottu toi-menpiteet, joilla Suomi vastaa sille annettuihin seurantakohteisiin.

Uuden jakson keskipisteenä on täytäntöönpano. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä paino-pistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja vetosi sen puolesta, että niiden välistä synergiaa hyödynnettäisiin enemmän.

19Eurooppa-neuvosto totesi, että joustoturva merkitsee tasapainoa työmarkki-

noiden joustavuuden ja turvallisuuden välillä ja auttaa yhtä lailla työntekijöitä kuin työnantajiakin tarttumaan globalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eurooppa-neuvosto korosti, ettei ole olemassa vain yhtä ainoaa joustoturva-mallia. Eurooppa-neuvosto pyysi, että jäsenvaltiot toimivat yhteisesti sovittu-jen joustoturvaperiaatteiden mukaisesti ja esittävät vuoden 2008 kansallisissa uudistusohjelmissaan omat järjestelynsä, joilla nämä periaatteet toteutetaan. Suomalaista joustoturvamallia selostetaan luvussa 4.2 ja yksityiskohtaisem-min liitteessä I.

Eurooppa-neuvosto myös pyysi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista Lissabonin prosessiin, koska pai-kallis- ja aluetasolla on merkittävä rooli kasvun ja työllisyyden edistämisessä. Tiiviimpi sitoutuminen kasvu- ja työllisyysohjelmaan kaikilla hallintotasoilla johtaa aiempaa johdonmukaisempaan ja tehokkaampaan päätöksentekoon.

Eurooppa-neuvosto korosti, että taloudellisella, sosiaalisella ja alueellisella yhteenkuuluvuudella on merkitystä Lissabonin uudistetun strategian tavoit-teiden saavuttamiselle, sekä makrotaloudellisen vakauden tärkeyttä edessä oleviin pitkän aikavälin haasteisiin vastaamisessa. Julkistalouden laatua on parannettava lisäämällä julkisten menojen ja tulojen tehokkuutta ja tulokselli-suutta. Eurooppa-neuvosto totesi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen Lissabonin strategian olennaisena osana ja painotti erityisesti tarvetta yhden-tää talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja edelleen.

Suomelle annetut seurantakohteet

Euroopan Unionin neuvoston lausunnossa todetaan, että kansallisen toimen-pideohjelmansa toteutuskaudella Suomen on keskityttävä seuraaviin haastei-siin:

Jatketaan uudistuksia, joilla lisätään kilpailua ja parannetaan tuottavuutta •joillakin palvelualoilla, ja luodaan korkeita hintoja alentava vipuvaikutus, toteutetaan ilmoitetut toimet Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi, •jatketaan uudistuksia, joilla poistetaan työmarkkinoiden pullonkaulat, •vähennetään suurta rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta, ja otetaan huomioon taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton tarjo-•amat mahdollisuudet.

Nämä seurantakohteet on myös kansallisella tasolla tunnistettu ensisijai-siksi ja ne ovat keskeisessä asemassa kansallisessa toimenpideohjelmassa vuo-sille 2008 - 2010.

20Euroalueen jäsenvaltioille annetut suositukset

Euroopan Unionin neuvoston euroaluetta koskevassa lausunnossa annetaan euroalueen maille seuraavat suositukset, jotka niiden on huomioitava kansal-lisissa ohjelmissaan:

Jatkavat julkisen talouden vakauttamista kohti keskipitkän aikavälin ta-•voitteitaan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja pyrkivät saavutta-maan vuotuisen rakenteellisen sopeutuksen, jonka viitearvo on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Parantavat julkisen talouden laatua tarkistamalla julkisia menoja ja vero-•tustavoitteenaan parantaa tuottavuutta ja lisätä innovaatioita sekä edistää talouskasvua ja julkisen talouden kestävyyttä.

Toteuttavat toimia, joilla lisätään kilpailua erityisesti palvelualoilla, ja •tehostavat toimia, joilla edistetään rahoitusmarkkinoiden täydellistä yh-dentymistä ja kilpailua vähittäisrahoituspalveluissa, ja lujittavat samalla rahoitusalan vakautta ja valvontaa.

Parantavat joustavuutta ja turvaa työmarkkinoilla muun muassa toteutta-•malla ”joustoturvastrategioita”, suhteuttamalla palkkakehityksen parem-min tuottavuuden kasvuun sekä toteuttamalla toimia, joilla edistetään valtioiden ja ammattiryhmien rajat ylittävää työntekijöiden liikkuvuutta.

Suomi täyttää julkisen talouden vakautta koskevan suosituksen vaatimukset (ks. luku 2). Budjetin kehysmenettely on keino, jolla varmistetaan keskipit-kän ajan tavoitteen saavuttaminen. Muiden suositusten osalta keskeisiä kei-noja ovat mm.:

Valtion tuottavuushanke, julkisen palvelurakenteen uudistushanke ja uusi •innovaatiostrategia ovat keinoja parantaa julkisen talouden laatua (ks. luku 2).Palveludirektiivin kansallinen voimaansaattaminen on keskeinen väline •edistää kilpailua palvelualoilla. Lisäksi vireillä on kilpailua rajoittavan sääntelyn uudistaminen, vähittäiskaupan aukioloaikojen ja kaavoitus-määräysten selkeyttäminen (ks. luku 1.5.1). Suomi on tehnyt lukuisia uudistuksia, joilla on kehitetty joustoturvaa (ks. •liite I). Valmisteilla on laaja etuusjärjestelmän uudistus. Rajat ylittävää työntekijöiden liikkuvuutta on edistetty monin tavoin. (ks. luku 1.5.4).

211.5 Kansallinen toimenpideohjelma vastauksena

annettuihin seurantakohteisiin

Talouspolitiikan lähtökohtana on keskipitkän aikavälin budjettitavoitteeksi asetettu julkistalouden 2 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa brutto-kansantuotteeseen. Kansallisena tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vuonna 2011 ja edelleen keskipitkällä aikavälillä 75 prosenttiin. T&K -menojen bruttokansantuoteosuuden kansalliseksi tavoitteeksi on ase-tettu 4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

1.5.1 Uudistuksia, joilla lisätään kilpailua ja parannetaan tuottavuutta eräillä palvelualoilla, ja luodaan korkeita hintoja alentava vipuvaikutus

Suomen elinkeinorakenne on ollut perinteisesti teollisuusvetoinen. Kansan-talouden tilinpidon mukaisesti määriteltyjen palvelujen BKT-osuus oli noin 65 % vuonna 2007. Käynnissä on lisäksi nopea rakennemuutos, johon liittyy teollisuuden palveluliiketoiminnan vahva kasvu. Uusissa liiketoimintastrate-gioissa teollisuustuotteet ja niihin liittyvät palvelut kootaan yhteen laajoiksi tuotepaketeiksi. Monien globaalien suomalaisten teollisuusyritysten liikevaih-dosta jo lähes puolet koostuukin tällaisesta palveluliiketoiminnasta. Palvelujen ja niiden tuottavuuden analysoinnissa on siten syytä huomioida myös tämä perinteisten palvelutoimialojen rinnalle kehittyvä palveluliiketoiminta, joka muodostaa yhä kasvavan osan teollisuustoimialojen liiketoiminnasta.

Perinteisten palvelualojen tuottavuutta Suomessa on pidetty matalana. Uusin tutkimustieto antaa kuitenkin myönteisemmän kuvan. Sen mukaan palvelujen tuottavuus Suomessa on keskimäärin vähintään hyvää eurooppalaista keskita-soa. Julkisten menojen bruttokansantuoteosuus on Suomessa korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Julkisten palvelujen osuus on noin 18 % BKT:stä, mikä on suunnilleen sama kuin EU:ssa keskimäärin. Kunnat vastaavat suurimmasta osasta julkisten palvelujen tarjontaa. Julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen on näin ollen erityisen tärkeää.

Sääntely rajoittaa kilpailua joillakin palvelualoilla. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi on joissakin tapauksissa katsottu tarpeelliseksi toimilupien sään-tely. Esimerkiksi apteekkien perustaminen on säänneltyä samoin kuin osa lii-kennesektorista. Lisäksi joillakin palvelualoilla markkinarakenne on oligopolis-tinen. Tästä syystä esimerkiksi vähittäiskaupan markkinatilanne on jatkuvasti arvioitavana, koska ala on poikkeuksellisen keskittynyttä. Kahden suurimman vähittäiskauppaketjun yhteinen markkinaosuus on noin 75 %. Kulutustava-roiden hintataso on yleisesti ottaen korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Osaksi tähän on syynä harva asutus ja pitkät etäisyydet, jotka nostavat kustan-nuksia. Säädökset kuitenkin rajoittavat palvelujen tarjontaa kuten kauppojen aukioloaikoja ja tuotevalikoimaa. Myös kunnalliset ja alueelliset kaavoitusrat-

22kaisut voivat vähentää kilpailua ja edistää keskittymistä, koska ne rajoittavat kauppapaikkojen saatavuutta ja suurten kauppakeskusten kehittymistä.

Kilpailun edistäminen palvelualoilla

Kilpailuvirasto on valvonta- ja selvitystoiminnassaan kiinnittänyt erityistä huomiota kilpailun toimivuuteen vähittäiskaupassa ja rakentamisessa. Tämä liittyy yleisempään pyrkimykseen kohdistaa valvontaresurssit aloille, joilla kilpailunrajoituksilla voidaan katsoa olevan laajimmat vaikutukset. Kilpailun-rajoituslainsäädännön uudistamisen yhteydessä suunnitellut muutokset mm. yrityskauppavalvontaan helpottavat palvelumarkkinoiden valvontaa erityisesti em. sektoreilla, joilla on oligopolistinen markkinarakenne.

Hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus varmistaa kilpailupolitiikan keinoin julkiselle ja yksityiselle palvelutuotannolle yhtäläiset kilpailuolosuh-teet. Tämän lisäksi Euroopan komissio on puuttunut valtion liikelaitosten toi-minnan aiheuttamiin kilpailun vääristymiin. Lokakuussa 2007 asetettiin työ-ryhmä selvittämään julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia. Työ-ryhmän tehtävänä on:

Selvittää julkisen sektorin harjoittamaan elinkeinotoimintaan liittyvien •potentiaalisten kilpailun vääristymien luonnetta,arvioida ilmiön laajuutta ja käytännön merkitystä,•kartoittaa keinoja, joilla kilpailuneutraliteetin toteutuminen voidaan var-•mistaa, ja

antaa suosituksia politiikkalinjauksiksi tai säädösmuutoksiksi.•

Palveluiden sääntely

Palveluiden paremmalla sääntelyllä voidaan vaikuttaa myönteisesti kilpailuun, innovaatioihin ja sitä kautta tuottavuuteen.

Palveludirektiivin voimaansaattaminen on keskeinen osa meneillään olevaa kansallista palvelujen sääntelyn uudistustyötä. Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan tarvittava puitesääntely, sektorikohtaiset lainsäädäntömuutokset sekä luodaan tarvittavat hallinnolliset rakenteet palveludirektiivin voimaan-saattamiseksi. Valmistelua ohjaa laajapohjainen työryhmä, jossa ovat edustet-tuina keskeiset ministeriöt sekä etujärjestöt.

Palveluelinkeinoja koskevien lupa- ja ilmoitusmenettelyiden läpikäynti ja yksinkertaistaminen parantavat toimintaympäristöä ja keskitetyn asiointipis-teen luominen helpottaa käytännössä palveluelinkeinojen harjoittamista myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävillä palvelualoilla.

23Hallitusohjelman mukaisesti kaupan aukioloaikojen sääntelyä selkeytetään.

Tätä koskeva valmistelu tähtää vuoden 2008 loppuun, jolloin tehdään poliit-tiset ratkaisut. Maankäytön sääntelyn osalta Kaupan ja kilpailun työryhmä on esittänyt suosituksia. Valmisteilla ovat ohjeet lainsäädännön tulkinnan selkeyttämiseksi. Nämä liittyvät mm. vähittäiskaupan suuryksikön kokora-jan ajanmukaisuuden arviointiin ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan määritelmään.

Innovaatioiden edistäminen palvelualoilla

Kilpailu ja innovaatiot liittyvät kiinteästi toisiinsa. Toimiva kilpailu kannus-taa yrityksiä innovaatioihin. Kilpailupolitiikalla ja paremmalla sääntelyllä voi-daan siten osaltaan edistää myös innovaatioita.

Innovaatiopolitiikan yksi päämäärä on edistää yhteistyötä julkisen ja yksi-tyisen sektorin välillä. Tietoa ja osaamista pyritään ohjaamaan sellaisiin koh-teisiin, joissa sille on suurin tarve. Tähän liittyen poistetaan sellaisia kilpailues-teitä, jotka aiheuttavat toimintaolosuhteiden vinoutumista. Esimerkiksi julkisen sektorin liikelaitosten verotukselliset edut ovat tarkastelun kohteina.

Julkisissa palveluissa palvelujen asiakasohjautuvuus on ollut vähäistä. Tilan-netta pyritään parantamaan. Kesäkuussa 2008 työryhmä esitti palvelusetelien käytön huomattavaa lisäämistä. Palvelusetelilainsäädäntöä uudistetaan vuonna 2009 siten, että setelien käyttöala laajenee sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palve-lusetelien käyttökohteiden lisääminen tukisi kehitystä, jossa julkisten palvelujen käyttäjät pystyvät valinnoillaan vaikuttamaan saamansa palvelun sisältöön ja laatuun. Tämä loisi edellytyksiä kilpailun lisääntymiselle ja kokonaan uusien palvelutuotteiden syntymiselle, mikä on hallituksen laaja-alaisen innovaatio-politiikan yksi keskeinen tavoite.

Palvelujen innovatiivisuutta on edistetty erityisesti Tekesin innovaatiora-hoituksen avulla. Kohdetoimialoja ovat esimerkiksi vuonna 2007 olleet erityi-sesti liike-elämän palvelut (tietojenkäsittely, tutkimus ja kehittäminen, tekniset ja muut) sekä kuljetus, varastointi, liikenne, kauppa, koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaiken kaikkiaan Tekesin innovaatiorahoituksesta osoitettiin lähes kolmannes palvelujen kehittämiseen. Osa rahoituksesta käytettiin teolli-suuden palveluliiketoiminnan edistämiseen.

Palvelujen ja yleisemminkin ei-teknologisen kehittämisen edistäminen on uudistettujen EU:n valtiontukisäännösten puitteissa aiempaa helpompaa, mikä mahdollistaa tälle alueelle tehtävien panostusten kasvattamisen edelleen ja koh-dealueiden laajentamisen. Uusi T&K&I-valtiontukipuite tuli voimaan touko-kuussa 2008 (ks. luku 3.1)

Ei-teknologinen kehittäminen on keskeisellä sijalla myös vastikään valmis-tuneessa ehdotuksessa kansalliseksi innovaatiostrategiaksi. Strategian paino-

24pistealueisiin kuuluu myös käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämi-nen. Näiden linjausten pohjalta lisätään panostusta palvelujen tuottavuuden kohottamiseen.

Julkisen palvelurakenteen uudistaminen

Suomen yhteiskuntamalliin kuuluvat kattavat julkiset palvelut. Perinteisesti julkinen sektori on itse tuottanut nämä palvelut, mutta toimintamalli on alka-nut vähitellen muuttua. Yksityinen sektori vastaa nykyisin kasvavasta osasta julkisen sektorin järjestämien palvelujen tuotannosta. Kunnat ovat tietoisesti lisänneet palvelujen ulkoistamista ja siihen liittyvää hankintatointaan ja kil-pailuttamista. Nopeinta tämä kehitys on ollut sosiaalipalveluissa. Julkisista terveyspalveluista vain muutama prosentti on toistaiseksi ulkoistettu, mutta ulkoistaminen on alkanut yleistyä myös terveyspalveluiden tuotannossa.

Kunta- ja palvelurakenteen kehittämistä koskeva puitelaki tuli voimaan helmikuussa 2007.

Vuonna 2007 käynnistetty Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hanke pyrkii täydentämään ja vauhdittamaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

Hallitus antaa vuonna 2009 eduskunnalle selonteon uudistuksen toteutu-misesta. Tällöin myös ratkaistaan mahdollisesti tarvittavat jatkotoimet halli-tusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteossa arvioidaan myös, miten kunnilta valtiolle siirrettävien tehtävien, valtion kuntapolitiikan ja valtion-osuusjärjestelmän uudistamisessa sekä tietojärjestelmien ja yhteispalvelujen kehittämisessä on edistytty.

Valtion aluehallinnon uudistaminen on valmisteilla (ALKU-hanke). Hank-keesta valmistui väliraportti maaliskuussa 2008, jonka pohjalta valmistelua jat-ketaan. Valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahden uuden viranomaisen pohjalle, joihin kootaan ja uudelleen organisoidaan valtion nykyisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupaviranomaiset, työsuojelupiirit ja tiepiirit) tehtävät. Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tuloksellisesti ja tehok-kaasti toimiva aluehallinto.

Palvelurakenteen uudistamiseen ja sen onnistumiseen liittyy kiinteästi kan-sallinen tietoyhteiskuntapolitiikka (2007 – 2011). Sitä koordinoi neuvottelu-kunta, joka raportoi edistymisestä hallitukselle vuosittain. Tavoitteena on ICT:n tehokkaampi hyödyntäminen yhteiskunnan eri sektoreilla ja toimialoilla. Jul-kishallinnon sähköisten palveluiden saatavuutta parannetaan ja palveluiden yhteensopivuutta ja helppokäyttöisyyttä edistetään. Tieto- ja viestintätekno-logian käytön hyödyntäminen on keskeisessä asemassa pyrittäessä lisäämään tuottavuutta niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin koulutuksen ja opetuk-sen tarjonnassa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsitellään myös luvussa 2.3.

251.5.2 Toimet Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi

Kioton pöytäkirjan mukaiset kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2006 Suo-messa 80,3 milj. CO2-ekvivalenttitonnia. Päästöt lisääntyivät vuosina 1990 – 2006 lähes yksinomaan EY:n päästökauppaan kuuluvilla aloilla. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla päästökehitys on ollut lievästi laskeva ja sen arvioi-daan jatkuvan alenevana myös lähivuosina.

EU:n sisäisessä taakanjaossa Suomen päästötavoitteeksi Kioton sopimus-kaudella, vuosille 2008 – 2012, on sovittu vuoden 1990 päästöjen taso eli 71,1 milj. CO2-ekvivalenttitonnia keskimäärin vuodessa. Ns. hiilinieluista arvioi-daan Suomelle tulevan vielä noin 0,6 tonnin positiivinen vuosittainen vaiku-tus. Suomen päästötavoite olisi siten Kioton kaudella kaiken kaikkiaan 71,7 milj. tonnia vuodessa.

Päästökauppaan kuuluville sektoreille myönnetään komission päätöksen mukaisesti päästöoikeuksia 37,6 milj. tonnia vastaava määrä keskimäärin vuo-dessa. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöjen arvioidaan olevan Kioton kaudella noin 33 milj. tonnia keskimäärin vuodessa. Päästökauppa-sektorin päästöoikeuksien ja muiden sektoreiden päästöjen yhteismäärä olisi siten 70,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia vastaava määrä. Näin ollen käytettävissä oleva sallittujen päästömääräyksiköiden määrä, 71,7 milj. riittäisi Suomen vel-voitteen kattamiseen.

Päästökauppajärjestelmä ohjaa automaattisesti päästökauppasektorin pääs-töt asetetun katon mukaiseksi. Valtion vastuulla on puolestaan vastuu ei-pääs-tökauppasektorin päästötaseen hoitamisesta. Ei-päästökauppasektorin pääs-tökehitysarvioon liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, joita valtio pyrkii kattamaan ns. Kioton mekanismeilla. Valtio hankkii projektikohtaisilla han-kemekanismeilla päästöyksiköitä tai ostaa valtioiden välisessä päästökaupassa Kioton pöytäkirjan mukaisia sallittuja päästömääräyksiköitä. Vuoden 2007 loppuun mennessä tehtyjen päätösten perusteella mekanismeilla on arvioitu saatavan Kioton kaudella 0,6 – 1,2 milj. tonnin edestä lisää liikkumatilaa epä-varmuuksien varalle.

Vaikka Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2006 selvästi yli vuo-den 1990 tason, saavutetaan Suomen päästötavoite päästökaupan, kotimaisten toimenpiteiden ja Kioton mekanismien avulla.

Kotimaisten energia- ja ilmastopoliittisten toimien painopisteenä ovat uusiu-tuvien energialähteiden, uuden teknologian käyttöönoton ja energiankäytön tehostaminen. Hallitus on valmis lisäämään vesivoiman käyttöä tuntuvasti samoin kuin edistämään tuuli- ja aurinkoenergian käyttöä. Ohjelmassaan hal-litus on sitoutunut toteuttamaan syöttötariffin biokaasulaitosten osalta.

Vuoden 2008 alusta uudistettiin autovero siten, että vero on porrastettu päästöjen mukaan. Tämä uudistus on toiminut toivotulla tavalla. Kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan selvästi aiempaa vähäpäästöisempiä autoja. Valmis-teilla on autojen vuotuisen käyttömaksun porrastaminen päästöjen mukaan.

26Uudistus astunee voimaan vuonna 2010. Polttoaineveroa korotettiin vuonna 2008. Selvitettävänä on myös polttoaineiden verotuksen porrastaminen niiden koko elinkaaren aikaisten päästöjen mukaan.

Helmikuussa 2008 hallitus muutti asuntojen korjaus-, energia ja terveys-haitta-avustuksia koskevaa asetusta kerros- ja rivitalojen energia-avustusten myöntämisperusteiden osalta.

Energia- ja ilmastopolitiikkaa käsitellään myös luvussa 3.5., jossa käydään läpi vuoden 2009 budjettiesitykseen sisältyvät ilmasto- ja energiapoliittiset esi-tykset.

1.5.3 Uudistuksia, joilla poistetaan työmarkkinoiden pullonkauloja, vähennetään suurta rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta

Työttömyys jäi 1990-luvun alun taloudellisen laman jälkeen korkealle tasolle. Syrjäytymisen torjumiseksi hallinnonalojen välistä koordinaatiota parannet-tiin, mikä aloitettiin 18 paikkakunnalla toteutetulla yhteispalvelukokeilulla, johon osallistuivat työhallinto, kunnat ja Kansaneläkelaitos. Tavoitteena oli kehittää toimintamalleja pitkään työttömänä olleiden työllistämiseksi ja työ-markkinavalmiuksien parantamiseksi. Kokeilu vakinaistettiin vuonna 2004, jolloin aloitettiin työvoiman palvelukeskusten perustaminen.

Nykyinen rakennetyöttömyys ei enää ole juurikaan 1990-luvun laman perin-töä, vaan perustuu kysynnän ja tarjonnan ammatilliseen ja alueelliseen yhteen-sopimattomuuteen. Syrjäytymisriskiä lisäävät työkokemuksen ja koulutuksen sisällön vanhentuminen sekä sellaiset sosiaalisesti syrjäyttävät tekijät kuten itsetunnon ja aktiivisuuden lasku työttömyyden pitkittyessä. Noin puolet pit-käaikaistyöttömistä ei ole koskaan päässyt kunnolla kiinni työelämään.

Työmarkkinoiden toimivuus on viime vuosina parantunut. Uusien työt-tömien määrä on laskenut ja lähes kolme neljästä alkaneesta työttömyydestä saadaan katkaistua alle kolmessa kuukaudessa. Maaliskuun 2008 työnvälitys-tietojen mukaan ns. vaikeasti työllistyviä työnhakijoita – pitkäaikaistyöttömiä, toistuvaistyöttömiä, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä tai niille toistuvasti sijoitettuja – oli 111 400 henkilöä eli noin 39 % koko laajasta työttömyydestä (työnvälityksen työttömät työnhakijat + toimenpiteillä sijoitetut).

Vaikeasti työllistyvien määrä on vähentynyt muuta työttömyyttä nope-ammin, tähän on osin vaikuttanut demografian muutos. Rakenteellisen työt-tömyyden laskuun ovat vaikuttaneet työmarkkinatuen rahoituksen ja ehtojen uudistaminen ja työvoiman palvelukeskusten toiminta ja työvoimapolitiikan aktiivitoimien parantunut vaikuttavuus. Lisäksi mm. vammaisten ja vajaakun-toisten työllistämistuki on kaksinkertaistettu. Pitkäaikaistyöttömien aktivoin-tiaste oli 28,2 % sekä vuonna 2006 että 2007, eli yli EU:n työllisyyspoliittisen tavoitteen (25 %).

27

10

15

20

25

30

35

88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö (Työnvälitystilasto)

Aktivointiaste, trendi%

Rakennetyöttömyys maaliskuussa 2006-2008

2008maalisk.

2007maalisk.

2006maalisk.

Muutos 2008-2007 Muutos 2007-2006

henk. % henk. %

a Pitkäaikaistyöttömät 45 650 54 917 68 134 -9 267 -16,9 -13 217 -19,4

b Toistuvat työttömät 30 729 36 293 40 992 -5 564 -15,3 -4 699 -11,5

c Toimenpiteiltä työttömäksi jäävät 25 709 25 189 30 254 520 2,1 -5 065 -16,7

d Toistuvasti toimen-piteille sijoittuvat 9 354 10 229 11 997 -875 -8,6 -1 768 -14,7

Suppea rakenne-työttömyys (a+b) 76 379 91 210 109 126 -14 831 -16,3 -17 916 -16,4

Rakennetyöttömyys (a+b+c) 102 088 116 399 139 380 -14 311 -12,3 -22 981 -16,5

Laaja rakennetyöttömyys (a+b+c+d) 111 442 126 628 151 377 -15 186 -12,0 -24 749 -16,3

Työttömät työnhakijat yhteensä 199 732 221 534 257 921 -21 802 -9,8 -36 387 -14,1

Toimenpiteet yhteensä 87 427 94 608 89 482 -7 181 -7,6 5 126 5,7

Laaja työttömyys yhteensä 287 159 316 142 347 403 -28 983 -9,2 -31 261 -9,0

TEM, Tutkimus- ja ennakointiryhmä 22.4.2008Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto.

28

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

90 92 94 96 98 00 02 04 06 08

Yli vuoden työttömänä olleet

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Pitkäaikaistyöttömäthenkilöä

Työvoimapoliittiset toimet rakennetyöttömyyden vähentämiseksi

Edellisen hallituskauden työllisyysohjelma vuosille 2003 - 2007 käynnisti rakennetyöttömyyden alentamiseen tähtäävän työvoimapalvelu-uudistuk-sen ja työmarkkinatuen uudistuksen. Keväällä 2007 aloittaneen pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikka-ohjelman hankkeista osa tähtää rakennetyöttömyyden pienentämiseen edel-leen nykytasolta, kuten esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksen tavoite työnteon kannustavuuden lisäämiseksi.

Tavoitteena on työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden paran-taminen niin, että vähintään 40 prosenttia toimenpiteiden kohteina olleista sijoittuu työhön avoimille työmarkkinoille kolmen kuukauden kuluessa. Tavoit-teen saavuttamiseksi työvoimapoliittisia toimenpiteitä kohdennetaan yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavaan työvoimakoulutukseen ja tukityöllistämi-seen yrityksissä.

Työvoimapalvelut ja yrityspalvelut integroidaan hallinnollisesti nykyistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Hallitus on antanut lakiesityksen, jolla nykyi-set työvoimatoimistot muutetaan työ- ja elinkeinotoimistoiksi. Ne palvelevat työnhakijoita, tarjoavat alkavan yrittäjän palveluita sekä yrityksille tarkoitettuja työnantajapalveluita. Tavoite on, että toimistot pystyisivät nykyistä paremmin neuvomaan yrityksiä eri tahojen tarjoamista yrityspalveluista ja niiden käyt-tämisestä. Samalla toimistojen ja seudullisten yrityspalveluiden yhteistyötä tiivistettäisiin.

29Vaikeasti työllistettävien työvoimapalvelujen tehostamiseksi perustetut työ-

voiman palvelukeskukset (vuonna 2008 toiminnassa 39 keskusta) ovat poikki-hallinnollinen verkosto. Työvoimatoimisto, kunnan sosiaalitoimi ja Kansanelä-kelaitos tarjoavat erityispalveluja samassa toimipisteessä pitkään työttömänä olleille ja moniammatillista tukea tarvitseville. Asiakasryhmään kuuluvat ovat usein vaikeasti työllistyviä kuten sairauden vuoksi työkyvyttömät, pitkään työt-tömänä olleet tai muuten vaikeasti työllistyvät.

Vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen aktivoivuutta lisättiin siten, että työt-tömyyden pitkittyessä tuen vastikkeellisuus lisääntyy ja työttömälle tarjotaan palveluja tehostetusti. Samalla työmarkkinatuen rahoitusta uudistettiin siten, että työttömyysaikainen työmarkkinatuki rahoitetaan puoliksi valtion ja kun-nan kesken (aikaisemmin kokonaan valtion rahoittama), tavoitteena työllis-tämiskannusteiden luominen paikallishallinnolle. Pitkään työmarkkinatukea saavien aktivointiaste on noussut jopa asetettua tavoitetta nopeammin (2006 noin 26 %, 2007 noin 35 %).

Sosiaalisia yrityksiä koskeva laki tuli voimaan 1.1.2004. Sosiaaliselle yri-tykselle voidaan myöntää palkkatukea vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttö-män työllistämiseen pidemmäksi aikaa kuin muille yrityksille. Vuoden 2007 lopussa sosiaalisia yrityksiä oli 148, määrä oli vuodessa kaksinkertaistunut ja yritykset työllistivät arviolta 750 henkilöä. Sosiaalisten yritysten perustamista on edistetty myös EU:n EQUAL-ohjelman yhteisötalouden ja sosiaalisten yri-tysten teemaprojektien avulla.

Välityömarkkinoiden kehittäminen on työvoima- ja sosiaalipoliittinen hanke, jolla luodaan työmahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaike-uksia sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työmahdollisuuksia tarjoavat erityi-sesti yhdistykset, valmennus- ja sosiaalipalvelusäätiöt, työpajat ja muut yhteisöt kuten sosiaaliset yritykset. Välityömarkkinoiden luomiseksi käytössä ovat jul-kisen työvoimapalvelun työkokeilu, työharjoittelu ja työpaikalla järjestettävä työelämävalmennus, palkkatuettu työ, ohjaava ja ammatillinen työvoimakou-lutus. Kehittämistoimenpiteitä rahoitetaan sekä kansallisella että ESR-määrä-rahoilla. ESR-rahoituksella käynnistetään valtakunnallinen välityömarkkinoi-den kehittämishanke.

Kesäkuussa 2007 asetetun SATA-komitean yhtenä tehtävänä on pohtia kei-noja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Valmisteltavana on mm. ehdotuksia ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä sekä työt-tömien mahdollisimman nopeaa työllistymistä.

Nuorten työllisyys

Hyvän talouskehityksen myötä 15–24-vuotiaiden työllisyysaste on noussut ja työttömyys vähentynyt. Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2007 työttö-

30

10

15

20

25

30

35

40

45

91 93 95 97 99 01 03 05 07

15-19 -vuotiaat 20-24 -vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus (Työvoimatutkimus)

Nuorten työttömyysaste%

mien nuorten naisten osuus koko ikäluokasta oli 8,9 % ja miesten 8,8 %; eli hieman yli EU15-keskiarvon (6,8 % ja 7,4 %).

Palveluja, koulutusta ja aktiivitoimenpiteitä yhdistämällä luodaan polkuja työllisyyteen ja taataan osaavan työvoiman saatavuus. Tavoite on saada nuoret nykyistä nopeammin osaaviksi ja työelämään. Vuonna 2005 käyttöön otettu nuorten yhteiskuntatakuu ja lähes samanaikaisesti aloitettu opetushallinnon koulutustakuu ovat edistäneet nuorten työllistymistä. Korkeakouluopiskelijoi-den pitkiä opiskeluaikoja on pyritty eri keinoin lyhentämään. Valmistumisajat eivät kuitenkaan ole lyhentyneet tavoitellusti, minkä vuoksi asiaan on kiinni-tettävä jatkuvasti huomiota.

Keskeistä yhteiskuntatakuussa on varhainen puuttuminen ja tehostettu pal-veluprosessi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle laaditaan ennen kolmen kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä yksilöity työnhakusuun-nitelma. Siinä sovitaan nuorelle tarjottavasta palvelusta eli nuorelle annetaan lupaus, että hänelle tarjotaan työvoimapalvelun työnhakukoulutusta, työ- tai koulutuspaikka (valmentava tai ammatillinen koulutus), työkokeilu, työhar-joittelu, työelämävalmennus, starttiraha tai palkkatuettu työ. Lisäksi voidaan tarjota työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyviä palveluja. Vuonna 2007 noin 82 prosentille yli 3 kuukautta työttömänä olleista nuorista oli tehty yksilöity työnhakusuunnitelma.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret

Nuorista noin 20 000 on työttömänä, mikä on 3 prosenttia ikäluokasta 15 – 24 -vuotiaat. Sen lisäksi selvityksen mukaan 15 - 24-vuotiaista noin 14 000 eli noin 2 prosentin pääasiallinen toiminta on tuntematon. Vaikka tilastoissa ei

31ole tietoa koulunkäynnistä, opiskelusta tai työssäkäynnistä arvioidaan, että huomattava osa näistäkin nuorista on koulutuksessa. Syrjäytyminen ei näyt-täisi olevan pääsääntöisesti pysyvää, vaan elämänvaiheelle tyypillistä näyttäisi olevan se, että välillä opiskellaan, välillä ollaan töissä tai työttöminä. Selvityk-sen mukaan 4 500 nuoresta, joiden toiminnasta vuonna 2000 ei ollut tietoa, oli enää vajaa 400 rekisteritietojen ulottumattomissa vuoden 2005 lopussa.

Kaikissa kolmessa politiikkaohjelmassa, Työn, yrittämisen ja työelämän, Terveyden edistämisen sekä Lasten, Nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelmassa kiinnitetään huomiota nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Poikkihallinnollisten ohjelmien avulla koordinoidaan samansuuntaisia toimia paremmin yhteenso-piviksi ja parannetaan toiminnan tuloksellisuutta. Erityisen haasteellisen ikä-ryhmän muodostavat 16 - 17 -vuotiaat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Heidän tilanteensa parantamiseksi on perustettu työryhmiä ja käynnistetty hankkeita vuosina 2003–2008.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan liittyen on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on vuoden 2008 loppuun mennessä selvit-tää mm. nuorille tarjottavan paikallistason poikkihallinnollisen viranomaisyh-teistyön ja nuorten työpajatoiminnan lakisääteistämistä. Viranomaisyhteistyötä tulee tarkastella laaja-alaisesti mm. varhaisen puuttumisen, tarvittavien tietojen vaihdon sekä nuorten kunnalliseen päätöksentekoon osallistumisen ja kuule-misen näkökulmasta. Hallitus keskustelee esityksistä keväällä 2009.

Nuorten aktivointitoimia

Hallitus on lisännyt nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden paran-tamiseen käytettävissä olevia määrärahoja 30,5 milj. eurolla. Tämän ns. nuo-risorahan ensimmäinen osa (15,5 milj. euroa) käytetään vuonna 2008 siten, että opetusministeriö käyttää nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työhön 2,5 milj. euroa sekä ammattistarttiin ja laajennettuun työssäoppimi-sen kokeiluun ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuk-sessa 4,25 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää rekrytointitukeen 5,4 milj. euroa. Ammattikoulutettujen nuorten rekrytointikynnystä alenne-taan hyvittämällä kokemuksen ja osaamisen puutteita työnantajalle makset-tavalla palkkatuella (noin 2000 nuorelle). Oppisopimuskoulutukseen liittyvää palkkatukea lisätään 3,35 milj. euroa (noin 700 nuorelle).

Aloituspaikkojen puutetta ammatillisessa koulutuksessa vähennetään lisää-mällä aloituspaikkoja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen alueilla, joilla aloituspaikkapula on suurin (mm pääkaupunkiseudulla) sekä rekrytointivai-keuksista kärsiville aloille. Nuorten maahanmuuttajien joustavaa siirtymistä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen tai lukioon pyritään helpotta-maan. Vuoden 2009 talousarvioesitys sisältää määrärahat ammatillisen kou-lutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseksi.

321.5.4 Työperusteisen maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet

Hallituksen tavoitteena on aktiivinen, kokonaisvaltainen ja johdonmukainen maahanmuuttopolitiikka, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoi-man tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväli-set velvoitteet. Työperusteinen maahanmuutto muista EU-maista Suomeen on täysin vapaata.

Työperusteisien maahanmuuttajien osuudeksi arvioidaan noin 5 – 10 % ulkomaalaisten nettomaahanmuutosta; eli vuositasolla noin 500 – 1 200 hen-keä. Kaiken kaikkiaan työn perusteella maahan muuttaneita ulkomaalaisia arvioidaan olevan nyt noin 14 000.

Hallitusohjelman mukaisesti sellaisten osaamiskapeikkojen täyttämistä, joihin kotimainen työvoima ei riitä, helpotetaan lisäämällä työperusteista maa-hanmuuttoa myös EU-alueen ulkopuolelta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään koulutuksen keinoin sekä ulkomailla suoritettu-jen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta ja maahanmuuttajien sivistysmahdollisuuksia kehittämällä. Pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille laaditaan yhdessä valtion ja seu-dun kuntien kanssa pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen ja työl-listymisen edistämiseksi.

Erityinen haaste on tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen. Ulkomaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomessa vähäistä eikä Suomi houkuttele muutenkaan riittävästi ulkomaisia innovaatioasiantuntijoita. (ks. myös luku 3.1)

Muu kuin työperusteinen pysyvä maahanmuutto kasvaa tasaisesti, koska Suomi on sitoutunut kantamaan humanitaarista vastuuta ja koska perheside on merkittävin maahanmuuton peruste (noin 65 %). Maassa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset työllistyvät usein epätyypillisiin työsuhteisiin erilaisiin vähäistä osaamista edellyttäviin sisääntuloammatteihin.

Luopuminen siirtymäaikalaista vuonna 2006 ja työvoiman liikkuvuuden vapaa salliminen Bulgariasta ja Romaniasta näiden liityttyä EU:hun vuonna 2007 lisäsi ulkomaalaisten tilapäisen työnteon mahdollisuuksia Suomessa. Tila-päisen työnteon voimakas kasvu on kuitenkin muutoin tapahtunut työmark-kinavetoisesti. Sisäasiainministeriö valmistelee luopumista työmarkkinoilla saatavilla olevan työvoiman selvittämisestä edellytyksenä EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle.

Työn perusteella pysyvästi maahan muuttavat ulkomaalaiset työntekijät sijoittuvat suhteellisen tasaisesti sekä työmarkkinoiden eri sektoreille että alu-eellisesti. He ovat usein hyvin koulutettuja, mikä antaa edellytyksiä alueelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen.

Valmisteilla on useita hankkeita maahanmuuttopoliittisen ohjelman toi-meenpanemiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän oleskeluluvan uudis-tamista koskeva hanke sekä hanke työvoiman liikkuvuuteen liittyvien yhteis-

33työjärjestelyjen tarpeen arvioinnista. ESR-rahoituksella on tarkoitus edistää maassa asuvien maahanmuuttajien kotoutumista sekä valmistella strategia Suomen vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja maahan tulevien ulkomaalaisten opastamiseksi.

Koulutus ja tutkimus 2007 - 2012 -kehittämissuunnitelman mukaisesti laa-ditaan opetusministeriön toimialan kattava työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä tukeva toimenpideohjelma.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 - 2012 on sitouduttu lisäämään perusopetuksen valmistavan opetuksen, oman äidin-kielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen tarjontaa. Maahanmuuttaja-opiskelijoiden lukio-opiskelun tuen muodoista ja tarpeista on tehty selvitys.

Maahanmuuttajien osallistumista ammatilliseen peruskoulutukseen edis-tetään turvaamalla riittävä ammatillisen peruskoulutuksen ja siihen valmista-van koulutuksen tarjonta sekä kehittämällä opiskelijoiden valintamenettelyjä ja opiskelun tukipalveluja.

Kokeakoulujen kansainvälistymisstrategia laaditaan vuoden 2008 aikana. Siinä arvioidaan maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutukseen liittyviä haas-teita ja selvitetään maahanmuuttajataustaisten mahdollisia korkeakoulutukseen pääsyn ja opiskelun ja työllistymisen esteitä ja etsitään niihin ratkaisuvaihto-ehtoja. Strategiatyön yhteydessä tarkastellaan myös pätevöittämis- ja täyden-nyskoulutuksen tilannetta ja tarpeita.

Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisesti suuntautunut aikuiskoulutus uudistetaan. Uudistus kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulu-tuksen. Osana uudistusta valmistellaan suunnitelma kiireellisimmistä työpe-rusteista maahanmuuttoa sekä maahanmuuttajien koulutukseen sijoittumista ja työllistymistä koskevista toimenpiteistä.

Selvitettävänä ovat mahdollisuudet käynnistää korkeakoulujen, ammatilli-sen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien, aikuislukioiden ja kansalais- ja työ-väenopistojen yhteistyönä työelämän tarpeisiin räätälöity kolmivuotinen kieli-koulutusohjelma maahanmuuttajille riittävän suomen- ja ruotsinkielen taidon varmistamiseksi ja omaksumisen nopeuttamiseksi.

Osana vapaan sivistystyön rahoitusta jaetaan opintoseteliavustuksia, joilla alennetaan opiskelijamaksuja ja aktivoidaan aikuiskoulutuksessa aliedustet-tujen ryhmien osallistumista. Keskinen kohderyhmä ovat maahanmuuttajat. Aikuislukioiden aineopiskelun tarjontaa suunnataan erityisesti maahanmuut-tajien kielikoulutukseen sekä muuhun osaamisen ja jatko-opintojen kannalta tärkeään koulutukseen.

34ESR-ohjelmat

Manner Suomen ESR-ohjelmassa vuosille 2007 - 2013 on käynnistetty kaksi maahanmuuttoon liittyvää kehittämisohjelmaa:

Toimintalinja 2: Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen

kehittäminen. hjelma koostuu eri paikkakunnilla toteutet-tavista moniammatillisista ja poikkihallinnollisista kehit-tämishankkeista. Hankkeiden tavoitteet ovat: Alkuvaiheen matalan kynnyksen ohjausmallin kehittäminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, osaamisen kehittämis-polkujen laatiminen ja työnantajayhteyksien parantaminen työllistymisen nopeuttamiseksi. Kehittämisohjelmaan liit-tyy maahanmuuttajien yrittäjyysneuvontapalvelujen tehos-taminen sekä sähköisten ohjaus-, kielenopetus- ja kielitai-don arviointivälineiden kehittäminen.

Toimintalinja 4: Kehittämisohjelma työperusteisen maahanmuuton edistä-miseksi. Ohjelma on osa maahanmuuttopoliittisen ohjel-man toimeenpanoa, joka sisältää linjaukset työperusteisen maahanmuuton edistämisestä. Kehittämisohjelma toteute-taan erilaisina EU-alueella toteutettavina projekteina, joista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kansallisen maa-hanmuuttopolitiikan ja – lainsäädännön sekä käytäntöjen kehittämisessä.

Työperusteista maahanmuuttoa edistävän kehittämisohjelman hankekokonai-suudet ovat:

Opastusjärjestelmän kehittäminen, •yhteistyöverkoston rakentaminen Suomen ja niiden EU-maiden kanssa, •joista työntekijöitä on tarkoitus hankkeen puitteissa rekrytoida, Suomen vetovoimastrategian kehittäminen,•työnantajien tukeminen rekrytoinneissa, sekä •pilottiprojektien kehittäminen ja tukeminen. •

ESR – kehittämisohjelman tavoitteena on pilotoida ja kehittää työperustei-sen maahanmuuton kokonaisuuteen kuuluvia toimenpiteitä.

35

2 Makropolitiikka: talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys

Makropolitiikan tavoitteena on talouden vakaus ja julkisen talouden kestä-vyys. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vakaata kasvua, korkeaa työlli-syyttä yhdessä kilpailukyvyn säilyttävän hitaan inflaation kanssa. Suomen talouden pitkään jatkunut voimakas kasvu on hidastumassa nopeasti maail-mantalouden jo alkaneen hiipumisen myötä. Kansainväliseen taloustilantee-seen liittyvät epävarmuudet ovat edelleen suuret. Ohjelmakauden loppupuolen näkymiä varjostaa väestön ikääntymisen nopeutuminen. Samalla kun julkiset menot lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä, työllisten määrän supistumi-nen uhkaa hidastaa kokonaistuotannon ja verotulojen kasvua. Tuottavuuden kasvu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun talouskasvun toinen osate-kijä eli työvoima uhkaa vähentyä.

Pitkään jatkuneen suhteellisen maltillisten työehtosopimusten kauden jäl-keen viime vuonna ja tämän vuoden alussa sovittuihin, vuoden 2010 alkuun ulottuviin sopimuksiin sisältyvät palkankorotukset ovat muodostuneet selvästi korkeammiksi kuin mihin viime vuosina on totuttu. Riskinä on, että solmitut palkkaratkaisut kiihdyttävät inflaatiota ja uhkaavat heikentää hintakilpailuky-kyä pitkäaikaisesti. Mitä voimakkaammaksi ja pitkäkestoisemmaksi kansain-välisen talouden heikkouden tila muodostuu, sitä tärkeämpää on, että vakaan talouden kotimaiset perustekijät eli vahva julkinen talous sekä hyvä hintakil-pailukyky ovat kunnossa.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia helpottamaan tarvitaan suurem-paa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Rakenteellista työttömyyttä pyri-tään alentamaan myös sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän uudistuksin. Metsäteollisuuden työpaikkojen turvaamiseksi ja kotimaisen puunsaannin edistämiseksi puun myyntitulo säädetään määräaikaisesti osittain verovapaaksi. Valtioneuvoston kanslia asetti lokakuussa 2007 työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä metsäteollisuuden ja laajemmin metsäsektorin toimintaedellytyk-set ja tehdä ehdotukset niiden parantamiseksi pitkällä tähtäimellä sekä tehdä

36ehdotuksia puun saannin parantamiseksi jo lähitulevaisuudessa. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen lokakuussa 2008.

Suomen vakausohjelmassa keskipitkän aikavälin budjettitavoitteeksi on ase-tettu julkistalouden 2 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa bruttokansan-tuotteeseen. Suomi täyttää tämän tavoitteen myös tulevalla ohjelmakaudella.

Suomessa julkisen talouden tilaa tulee hallituksen käsityksen mukaan arvi-oida lähivuosina ennen kaikkea demografiseen muutokseen varautumisen näkö-kulmasta. Hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on, että työllisyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten tukemana valtiontalouteen muodostuu ylijäämä, joka kuntien ja sosiaaliturvarahastojen arvioitu kehitys huomioiden vastaa julkisen talouden tasolla noin 3 ½ prosentin rakenteellista ylijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus on myös sitoutunut siihen, että hallituskau-den aikana arvioidaan väestön ikääntymiseen varautumisen riittävyys niin, että tarvittaviin uudistuksiin ryhdytään vielä hallituskauden aikana.

Hallitus pyrkii varautumaan julkiseen talouteen kohdistuvaan paineeseen vahvistamalla julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisin uudistuksin sekä harjoittamalla vastuullista meno- ja veropolitiikkaa. Julkisen talouden kestä-vyyden kannalta työllisyysasteen kohottaminen on välttämätöntä. Työmarkki-nat ovat kiristymässä ja ilman uusia, työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä alkaa rakenteellinen työttömyys rajoittaa kestävää kasvua.

Julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi hallitus on sitoutunut vaalikau-den yli ulottuviin menojen kasvua rajoittaviin menokehyksiin. Tuottavuutta pyritään parantamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä valtion tuot-tavuusohjelman avulla. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita. Julkisen sektorin työvoimakysyntä ei saisi muodostaa rajoitetta yksityisen sektorin ja koko kansantalouden kas-vumahdollisuuksille.

Veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Hallitus-ohjelman mukaiset, työllisyyden parantamiseen tähtäävät työn veronkeven-nykset sopivat hyvin heikkenevään suhdannekuvaan. Vuonna 2009 työn vero-tusta kevennetään 1370 miljoonalla eurolla. Tästä on työn verotuksen aidoksi kevennykseksi laskettavissa noin 870 milj. euroa, koska noin 500 miljoonan euron kevennys tarvitaan yleisen ansiotason nousun ja progression aiheuttaman verotuksen kiristymisen eliminoimiseksi. Kevennykseen sisältyy 4 prosentin inflaatiotarkistus veroasteikkoon. Kokonaisuutena finanssipolitiikan voidaan arvioida olevan ensi vuonna talousarvioesitykseen sisältyvien veroratkaisujen myötä kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa.

Veronkevennyksin pyritään alentaamaan rakenteellista työttömyyttä. Ne lisäävät kotitalouksien ostovoimaa, alentavat verokiilaa, parantavat siten työn-teon ja työn teettämisen kannustimia sekä edesauttavat maltillisia palkkarat-kaisuja. Hallitus tulee puolivälitarkastelussa arvioimaan hallituskauden tulo-

37verokevennysten mitoituksen myös palkkaratkaisut ja julkisen talouden kes-tävyys huomioon ottaen.

Toimenpiteet makropolitiikan osalta voidaan jakaa kolmelle painopistealu-eelle: Eläkejärjestelmä, julkisten menojen hillintä sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden tuottavuus.

2.1 Eläkejärjestelmä

Suomen vanhushuoltosuhde lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä ja on vuonna 2025 EU-maiden korkein. Eläkepolitiikan tavoitteena ovat yleinen luottamus eläkejärjestelmän kestävyyteen, sukupolvien välinen oikeudenmu-kaisuus ja nykyistä pidempi jaksaminen työelämässä.

Eläkejärjestelmä uudistettiin perusteellisesti vuonna 2005. Uudistus näyttää toimineen halutulla tavalla. Eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut hieman viime vuosina. Vuonna 25-vuotiaan odote oli 2007 59½ vuotta, kun vuonna 2004 se oli hieman yli 59 vuotta. Hallitusohjelman mukaisesti eläkeuudistuksen toimivuutta seurataan ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia, jos eläkkeelle-siirtymisikä ei nouse riittävästi turvaamaan eläkejärjestelmän kestävyyden.

Kestävän rahoituksen turvaamiseksi tavoitteena on eläkkeelle siirtymisiän nostaminen edelleen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työeläkkeen karttu-mista koskevia sääntöjä muutettiin siten, että karttuma nousee 1,5 prosentista 1,9 prosenttiin 53 ikävuodesta lähtien ja 4,5 prosenttiin 63 ikävuodesta lähtien. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä työsuhteen kestolla ei ole merkitystä eläke-etuuteen vaan eläke karttuu vuotuisten ansioiden perusteella. Halutes-saan työntekijä voi jäädä ansaitsemalleen työeläkkeelle 63 vuoden iässä tai jat-kaa työntekoa aina 68 ikävuoteen saakka.

Eläkejärjestelmän kestävyyden vahvistamiseksi lisättiin vuoden 2007 alusta lähtien eläkelaitosten riskinottomahdollisuuksia sijoitustoiminnassa. Kasvatta-malla riskillisten osakesijoitusten osuutta eläkevarojen pitkän aikavälin reaali-tuotto pyritään nostamaan 3½ prosentista 4 prosenttiin vuodessa.

Vuonna 2009 lasketaan ensimmäisen kerran elinaikakerroin, jolla sopeute-taan alkavan vanhuuseläkkeen määrää elinajan pitenemiseen. Elinaikakertoi-men eläkettä pienentävää vaikutusta voi kompensoida pysymällä työelämässä pidempään. Joustava eläkeikä ja edellä mainittu korotettu eläkekarttuma ikä-vuodesta 63 lähtien mahdollistavat tämän.

Muita uudistuksia työelämässä jatkamisen pidentämiseksi on käsitelty luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3.

382.2 Julkisten menojen hillintä

Suomessa väestön ikääntyminen vaikuttaa muita maita nopeammin ja voi-makkaammin julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden suurim-pana haasteena keskipitkällä aikavälillä on riittävän vahvan rahoitusaseman säilyttäminen varauduttaessa väestön ikääntymisen synnyttämien menopai-neiden kasvuun. Samalla panostetaan tuottavuuskehityksen ja julkisen palve-lutarjonnan tehostamiseen. Valtion tuottavuushankkeen sekä kunta- ja pal-velurakenneuudistuksen menestyksellinen toteuttaminen ovat avainasemassa menopaineiden hillinnässä.

Valtiontalous

Vastuullisen ja pitkäjänteisen finanssipolitiikan varmistamiseksi hallitus on sitoutunut vaalikauden yli ulottuviin, menojen kasvua rajoittaviin menoke-hyksiin. Kehyspäätöksen mukainen menolinjaus toteuttaa hallituksen talous-strategiaa, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista.

Hallituskauden ensimmäinen kehyspäätös määräsi enimmäistason pää-osalle, noin kolmelle neljännekselle, talousarviomenoista koko vaalikaudeksi. Suhdanneherkät sekä paljolti hallituksen päätöksistä riippumattomasti muut-tuvat menot ovat (menoperusteiden muutoksia lukuun ottamatta) menosään-nön ulkopuolella. Samoin kehyksen ulkopuolelle jäävät hallinnollisista järjes-telyistä tai budjettiteknisistä muutoksista johtuvat menot. Vaalikauden kehys on ilmaistu vuoden 2008 hinta- ja kustannustasossa. Kehyksen kokonaistasoon tehdään vuosittain vain hintatasossa tai talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia vastaavat tarkistukset. Lisätalousarviot sisältyvät kehyksiin.

Hallitusohjelmassa on sallittu tarkistukset kehyksen tasoon menojen ajoi-tusmuutosten ja menojen uudelleenbudjetoinnin perusteella. Jonkin menon ajoituksen muuttuessa voidaan kehyksen kokonaistasoon tehdä vastaava tar-kistus. Tällöin jonkin vuoden kehystä korotetaan samalla määrällä kuin toisen vuoden kehystä alennetaan. Jos jonkin hankkeen tai vastaavan kokonaisuuden menot joudutaan budjetoimaan uudelleen, eikä aiempaa määrärahaa ole pois-tettu, korotetaan kehystä uudelleenbudjetoinnin vaatimalla määrällä. Tarkis-tukset eivät muuta finanssipolitiikan linjaa.

Valtion menovolyymi kasvaa vaalikaudella 2008–2011 vuosittain keskimää-rin 1,8 %. Nopeinta kasvu on vuonna 2008, jolloin menot lisääntyvät reaali-sesti vajaat 5 %. menojen nopea kasvu vaalikauden alussa on osittain seurausta edellisellä vaalikaudella tehdyistä päätöksistä, joiden menovaikutus kohdistuu

39täysimääräisesti vasta kuluvalle kaudelle, sekä hallitusohjelmassa sovittujen menonlisäysten painottumisesta kauden alkuun.

Kuntatalous

Maltillinen menolinja koskee myös kuntasektoria. Suomessa on 415 kuntaa ja 221 kuntayhtymää, jotka vastaavat suurelta osin hyvinvointipalvelujen järjes-tämisestä ja tuottamisesta. Kuntatalous on ollut viimeiset 10 vuotta kokonais-tasolla alijäämäinen. Viime vuosien nopea talouskasvu on kuitenkin paran-tanut kuntien taloustilannetta. Kuntatalouden yleisestä kohenemisesta huo-limatta kuntien velkaantuminen on ollut nopeaa, peruspalvelujen tilastoitu tuottavuuskehitys on ollut heikkoa ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina.

Väestön ikääntyminen sekä toimintaympäristön globalisoituminen ja maan sisäisen muuttoliikkeen jatkuminen asettavat suuria haasteita kuntien rahoi-tukselle ja palvelujen laajalle järjestämisvastuulle. Globalisaation aiheuttama voimavarojen keskittyminen ja kilpailun koveneminen vaikuttaa yhä enemmän myös paikallishallinnon tasolla tiettyjen alueiden noustessa yhä vahvempaan asemaan samalla kun toisten asema heikkenee. Maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi yhdyskuntarakenne tiivistyy, ja väestön kasvu keskittyy ensisijaisesti harvoihin kasvukeskuksiin. Kuntien väliset taloudelliset ja väestön rakennetta koskevat erot kasvavat näillä näkymin entisestään.

Väestön ikääntyminen vaikuttaa kuntien talouteen pääosin terveydenhuol-lon ja vanhusten pitkäaikaishoidon menojen kasvun kautta. Mikäli tuottavuus ei muuttuisi sosiaali- ja terveystoimen reaaliset nettokustannukset kasvaisi-vat v. 2008–2025 keskimäärin 2½ prosenttia vuodessa, jolloin menot kasvaisi-vat yksinomaan väestörakenteen muutoksesta johtuen 50 % v. 2025 mennessä. Kun palvelutarpeen kasvuun yhdistyy samanaikainen kunta-alan henkilöstön ikääntyminen ja työvoimapula, palvelut kallistuvat selvästi enemmän kuin yksinomaan väestörakenteesta johdettu lisäyspaine osoittaa.

Kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaaminen edellyttää, että perus-palvelujen kysynnän kasvuun ja lisääntyviin menopaineisiin varaudutaan ajoissa. Toimintaympäristön muutoksiin varaudutaan uudistamalla kunta- ja palvelurakenteita siten, että palvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Uudistuksen tavoitteena on kunta- ja palvelurakenne, joka mahdollistaa riittävän taloudellisen perustan palvelutuotannolle sekä mahdol-lisuudet tuottavuuden kasvulle. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta selvitetään tarkemmin seuraavassa, julkisen sektorin tuottavuutta käsittelevässä luvussa.

402.3 Hyvinvointipalvelujen turvaaminen

Julkisten palvelujen laatu, tuloksellisuus ja kustannustehokkuus ovat sekä kansainvälisten vertailujen että palvelujen käyttäjien mielipiteiden mukaan Suomessa hyvä.

Valtioneuvosto asetti vuonna 2007 komitean selvittämään sosiaaliturvan kokonaisuudistusta (SATA-komitea). Tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaa-minen kaikissa elämäntilanteissa. Hallitus päätti toukokuussa 2008 nopeuttaa uudistuksen aikataulua. Komitean edellytetään saavan ehdotuksensa sosiaali-turvauudistuksen kokonaislinjauksiksi valmiiksi vuoden 2008 loppuun men-nessä sekä talous- ja työllisyysvaikutusten täsmennetyt arviot helmikuussa 2009. Ehdotusten lakimuutoksiksi on oltava valmiina huhtikuussa 2009, jotta lait saadaan voimaan vuoden 2010 alusta.

Tavoitteena on parantaa tukien saajan asemaa yksinkertaistamalla ja sel-keyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuisuuksien verotus ja asiakasmaksut.

Komitean työtä tukee neljä jaostoa: Perusturva-, ansioturva-, rahoitus- ja kannustavuus- sekä hallinto- ja prosessijaostot. Perusturvajaostossa arvioidaan perusturvaetuisuuksien tasoa, riittävyyttä, keskinäistä suhdetta, riippuvuutta kotitalouden muista tuloista, indeksiturvaa sekä vastikkeellisuutta. Ansiotur-vajaosto arvioi ansioturvan (erityisesti työttömyysturvan) kehittämistä eri-tyisesti aktiivivaihtoehtojen ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Jaosto tarkastelee työttömyysturvan kehittämistä, työvoimapoliittisia toimenpiteitä, ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä ja kuntoutusajan sekä välityö-markkinoiden toimeentuloturvan kehittämistarpeita, sekä vuorotteluvapaa- ja osa-aikajärjestelmän tulevaisuutta. Osa-aikatyön ja kokoaikatyön kannustimiin liittyviä kysymyksiä käsitellään rahoitus- ja kannustavuusjaostossa. Hallinto- ja prosessijaosto keskittyy hakuprosessien, myöntämiskäytäntöjen ja menette-lytapojen selkeyttämiseen ja yhdenmukaistamiseen.

Hallituksen tavoitteena on terveys- ja hyvinvointierojen vähentäminen, sosi-aali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen, osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen, alkoholin käytön vähentäminen sekä vanhusten kotona asumisen ja itsenäisen suoriutumisen parantuminen. Näihin tavoitteisiin liittyvät tärkeimmät hankkeet ovat:

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE), •joka toteutetaan vuosina 2008 - 2011. Ohjelman kehittämisalueet ovat: 1) lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen, 2) sosiaali- ja terve-ydenhuollon henkilöstön riittävyys, osaaminen ja työhyvinvoinnin pa-rantaminen, 3) palvelurakenteiden ja – prosessien uudistaminen, 4) perus-terveydenhuollon vahvistaminen, 5) hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-

41sen rakenteiden kehittäminen sekä 6) välityömarkkinoiden uudistaminen ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen. Kehittämishankkeisiin on valtion talousarviossa varattu vuosittain 24,8, miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke, jonka tavoitteena •on vahvistaa palvelujärjestelmän uudistumiskykyä. Toteutetaan osana KASTE – ohjelmaa vuosina 2007 - 2011.

Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolakien yhdistäminen laiksi tervey-•denhuollosta. Tavoitteena on, että uusi laki tukee ja vahvistaa peruster-veydenhuoltoa ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuotta-mista ja kehittämistä.

Vammaislainsäädäntöä uudistetaan asteittain. •

Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma vuosille 2008 - 2011. •Tavoitteena on sosioekonomisten väestöryhmien välisten erojen vähentä-minen työ- ja toimintakyvyssä, koetussa terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.

Alkoholiohjelman toimeenpanon jatkaminen vuosina 2008 - 2011. •Ohjelma tähtää alkoholihaittojen vähentämiseen.

Valmisteilla oleva valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän lii-•kunnan ja ravinnon kehittämislinjoista ja valmisteilla oleva toimeenpano-suunnitelma vuosille 2008 - 2011.

Tuottavuuden toimenpideohjelma

Hallitus jatkaa edellisellä hallituskaudella aloitetun valtionhallinnon tuotta-vuusohjelman toteuttamista. Keväällä 2008 hallitus päätti käynnistää uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, joiden henkilöstötarvetta vähentävä vai-kutus kohdistuu pääosin vuosille 2012 - 2015. Nämä toimenpiteet vähentävät henkilöstötarvetta vuoteen 2015 mennessä yhteensä 4 800 henkilötyövuodella. Aiemmin päätetyt tuottavuutta lisäävät toimenpiteet pienentävät valtion hen-kilöstömäärää vuodesta 2005 vuoteen 2011 mennessä noin 9 600 henkilötyö-vuodella. Vuonna 2009 tuottavuustoimenpiteet vähentävät valtion henkilöstö-tarvetta noin 2000 henkilötyövuodella.

Hallinnon uudistamisen ja tehostamisen avulla voidaan pitää huolta valtion vastuulla olevien tehtävien hoitamisesta ja palvelutason parantamisesta. Tällä tavoin voidaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön määrää sopeuttaa hal-litusti koko kansantalouden käytettävissä oleviin työvoimaresursseihin. Vähen-tyvät resurssit edellyttävät samalla, että valtiotyönantaja huolehtii kilpailuky-vystään nykyaikaisella henkilöstöpolitiikalla. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvun takia valtion henkilöstön vuosittainen luonnollinen poistuma nousee vuodesta 2011 lähtien ja pysyy suurena koko vuosikymmenen. Kun luonnol-

42linen poistuma sekä tuottavuustoimenpiteiden mukainen henkilöstötarpeen väheneminen otetaan huomioon, vuosien 2012 - 2015 valtionhallinnon rekry-tointitarpeeksi arvioidaan yhteensä 18 800 henkilötyövuotta.

Ministeriöt täsmentävät sisällöltään, vaikutuksiltaan ja ajoitukseltaan hal-linnonaloittaiset uudet tuottavuustoimenpiteet lokakuuhun 2008 mennessä. Selvityksissä kuvataan myös tuottavuustoimenpiteiden vaikutukset hallinnon-alojen toiminnan vaikuttavuuteen. Hallitus käsittelee tämän perusteella tuot-tavuustoimenpiteiden valmistelu- ja toteutustilannetta marraskuussa 2008.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan helmikuussa 2007 voimaan tulleen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain pohjalta. Kunta-rakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toi-siin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan yhdistymisavustuksilla. Avustus on suurempi niin sanotuissa monikuntaliitoksissa ja kuntaliitoksissa, joissa yhdistyminen synnyttää yli 20 000 asukkaan kunnan.

Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla yhteen kuntaa laajempaa väes-töpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Peruster-veydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä kunnan tai yhteistoiminta-alueen vähimmäiskooksi on asetettu vähintään noin 20 000 asukasta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa väestöpohjan minimikoko on vähintään noin 50 000 asukasta. Vuonna 2009 toteutetaan 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 67:llä ja ensi vuoden alussa kuntien määrä on 348.

Kaikki kunnat toimittivat vuoden 2007 loppuun mennessä lain edellyttä-mät toimeenpanosuunnitelmansa ja selvityksensä. Kunnilta edellytetään ennen vuonna 2009 eduskunnalle annettavaa selontekoa päätökset siitä, miten ne tule-vat täyttämään puitelain velvoitteet.

Puitelaki velvoittaa 16 seutua ja pääkaupunkiseudun sekä niiden 101 kuntaa laatimaan kaupunkiseutusuunnitelmat siitä, miten maankäyttöä, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen seu-dulla parannetaan. Kullekin kaupunkiseudulle annettiin palaute niiden suun-nitelmista vuoden 2008 alkupuolella.

Kuntien antamien selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien pohjalta niille annetaan palautetta, jossa ensivaiheessa kiinnitettiin huomiota väestöpohjavaa-timuksen täyttymiseen. Kunnille annettavaan ohjaukseen sisältyy sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisen osalta informaa-tio-ohjausta, jotta järjestelyt tosiasiallisesti parantaisivat kunnan edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tukemaan valtiovarainministeriö käyn-nisti Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeen. Hankkeen avulla pyritään kannustamaan kuntia asiakaslähtöiseen ja tulokselliseen palvelujen kehitystyö-

43hön ja tuotantoon. Tavoitteena on kuntien menojen kasvun hillintä ja parhai-den käytäntöjen käyttöönotto koko paikallishallinnossa.

Tavoitteena on myös edistää palveluiden uusia järjestämis- ja tuottamis-tapoja, kuten julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta sekä tilaaja-tuottaja -mallien käyttöönottoa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on selostettu yksityiskohtaisemmin Suomen kansallisen toimenpideohjelman 2005–2008 väliarviossa (2007). Jul-kisen palvelurakenteen uudistamista on käsitelty myös luvussa 1.5.1.

44

45

3 Mikropolitiikka: kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät rakenneuudistukset

Suomen talous- ja työllisyysstrategian keskeinen tavoite on ollut jo pitkään talouden kasvupotentiaalin lisääminen. Tähän on pyritty uudistamalla kou-lutusta osaamisperustan vahvistamiseksi sekä lisäämällä T&K –panostusta innovatiivisuuden ja tuottavuuden kohottamiseksi. Hallitus jatkaa tätä toi-mintalinjaa vuosien 2008 – 2010 toimenpideohjelmassa. Suomen kilpailukyky on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä. Pitkällä aikavälillä talouden kas-vupotentiaali perustuu kuitenkin yhä enenevässä määrin tuottavuuden kohot-tamiseen, kun työvoiman määrän kasvu pysähtyy.

Mikropolitiikan keskeisinä tavoitteina säilyvät vuosien 2005 – 2008 ohjel-massa asetetut kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavat rakenneuudistukset. Toiminta-alueet, jotka toisiaan tukien luovat edellytykset tuottavuuden kas-vulle ovat:

Osaaminen ja innovaatiot.•

Yrittäjyyden edistäminen.•

Markkinoiden toiminnan ja kilpailun parantaminen.•

Tieto-, viestintä ja liikenneyhteyksien parantaminen.•

Rakennemuutosta ja kestävää kehitystä tukeva energia- ja ilmastopolitiik-•ka.

3.1 Osaaminen ja innovaatiot

Julkisen ja yksityisen T&K -rahoituksen bruttokansantuoteosuus on ollut muutaman vuoden ajan noin 3,5 %. Yksityinen sektori rahoittaa noin 70 % T&K -menoista. Maaliskuussa 2008 tarkistetun vuosia 2008 - 2011 koskevan valtion budjetin kehyspäätöksen mukaan hallitus lisää julkista T&K -rahoi-tusta keskimäärin 5 % vuodessa.

46T&K -toiminnan kasvua rajoittaa mm. T&K -työtä tekevien yritysten vähäi-

syys. Tilanteen kohentamiseksi on käynnistetty erilaisia, lähinnä PK -yrityksiin kohdistuvia aktivointitoimenpiteitä. Niiden tulokset näkyvät kuitenkin vasta muutaman vuoden viiveellä. T&K -rahoituksen tuloksellisuuden ja vaikutta-vuuden kannalta tärkeää on pitää huolta toiminnan järkevän suuruisesta ja tasaisesta kasvusta. Energian korkea hinta, inflaation nopeutuminen, rahoitus-markkinoiden ongelmat sekä talouskasvun hidastuminen ovat tekijöitä, jotka saattavat heijastua yritysten haluun lisätä panostusta T&K -toimintaan.

Tutkimusmenojen kasvu ei juuri lisää yritysten kotimaisen T&K -henkilös-tön määrää, joka pysytellee noin 30 000 hengen tuntumassa. Sen sijaan suoma-laisten yritysten T&K -henkilöstön määrä ulkomailla on parin viime vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Innovaatiopolitiikkaa on viime vuosina pyritty Suomessa laaja-alaistamaan perinteisen T&K -rahoituksen ulkopuolelle. Tämä näkyy selkeästi kesäkuussa 2008 valmistuneessa ehdotuksessa Suomen uudeksi kansalliseksi innovaatio-strategiaksi. Siinä innovaatiopolitiikan painopistettä siirretään innovaatioita edistävien markkinoiden, ei-teknologisen kehittämisen, käyttäjälähtöisyyden ja julkisten palvelujen suuntaan. Näille alueille tehdyt julkiset panostukset näky-vät vain pieniltä osin T&K -menojen bruttokansantuoteosuudessa.

Komission antama uusi T&K&I –valtiontukipuite tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Sen mukainen Tekesin uusi rahoitusasetus tuli voimaan keväällä 2008. Se mahdollistaa tuen myöntämisen myös innovaatiotoimintaan.

T&K –menojen bruttokansantuoteosuus mittaa lähinnä perinteistä teknolo-giapolitiikkaa, josta Suomi on viime vuosina ollut selkeästi irtautumassa. T&K -indikaattori kuvaa huonosti palvelusektorin innovatiivisuutta. Suomessa kuten monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa palvelujen T&K –menojen bruttokansan-tuoteosuus on hyvin alhainen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan palvelusek-tori ei kuitenkaan eroa innovatiivisuudessaan merkittävästi teollisuudesta.

Palvelusektorin innovatiivisuutta voidaan parhaiten edistää laaja-alaisella ei-eknologisella kehittämisellä. Tekesin innovaatiorahoitusta on viime vuosina suunnattu vahvasti palveluihin, jotka kattoivat vuonna 2007 lähes kolmannek-sen Tekesin yrityksille annetusta T&K -rahoituksesta. Innovaatiorahoitusta on nyt alettu kohdistaa myös sellaisiin julkisiin palveluihin, joita myös yksityiset palveluntuottajat voivat tarjota.

Vuoden 2009 talousarvioesitys sisältää 54 miljoonan euron lisäpanostuk-sen innovaatiopolitiikkaan.

Hallituksen tavoitteet

Tavoitteena on julkisen ja yksityisen T&K -rahoituksen yhteenlasketun brut-tokansantuoteosuuden nousu 4 prosenttiin. Osaamiseen panostetaan uudis-tamalla tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmää, lisäämällä yliopistojen perus-rahoitusta sekä perustamalla kansainvälisen kärkeen tähtäävä huippuylipisto.

47Yritysten kasvun mahdollistavan kotimaisen ja ulkomaisen riskirahoituksen saatavuutta parannetaan, ja edistetään kokonaisvaltaisesti yksityisen pääoma-sijoitustoimialan kehittymistä Suomessa.

Talouden innovaatiokapasiteettia vahvistetaan strategisilla osaamispanos-tuksilla valikoituihin kohteisiin. Tavoitteena on tukea osaamisen kehittymistä, parantaa uuden innovatiivisen yritystoiminnan syntymisen ja kasvun edellytyk-siä sekä luoda edellytykset maailman kärkeen yltäville osaamiskeskittymille.

Hallituksen tavoitteena on innovaatio-organisaatioiden toiminnan tehosta-minen tiivistämällä yhteistyötä ja lisäämällä toimijoiden vuorovaikutusta. Koko-naisuuden yhtenäisempi ja tehokkaampi toiminta vaatii elinkeino- ja innovaa-tiopolitiikan toimenpiteiden laajaa koordinaatiota eri hallinnonalojen välillä. Parempaan yhteistoimintaan pyritään mm. kehittämällä strategiaprosesseja, joilla alueellinen ja paikallinen innovaatiopolitiikka ja kansallinen innovaa-tiopolitiikka saadaan paremmin tukemaan tosiaan.

Kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta luodaan alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat glo-baaleja. Monialaisia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatiokeskittymiä voi Suomen kokoisessa maassa olla vain muutamia, muilta keskittymiltä vaaditaan erikoistumista. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa edistää niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantaa niiden kykyä linkittyä oman kehitty-misensä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin.

Kansallinen innovaatiostrategia

Ehdotus kansalliseksi innovaatiostrategiaksi valmistui kesäkuussa 2008. Hal-litus antaa asiasta eduskunnalle selonteon syksyllä 2008.

Tavoitteena on varmistaa Suomen innovaatioympäristön laatu, kansain-välinen kilpailukyky ja houkuttelevuus, jotta voidaan vastata mm. ikäänty-misen, globalisaation, ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen haasteisiin. Kansainvälisyyden vahvistaminen, käyttäjien ja asiakkaiden aktivointi inno-vaatiotoiminnassa sekä laaja-alainen luovuuden ja innovaatioiden edistäminen ovat korkeatasoisen osaamisen lisäksi keinoja vahvistaa suomalaista innovaa-tiotoimintaa.

Erityisenä haasteena on hyödyntää yksilöiden ja yhteisöjen luovuus ja inno-vatiivisuus entistä laaja-alaisemmin. Ehdotuksessa uudistetuksi innovaatiopo-litiikaksi painotetaan asiakkaiden tarpeista lähtevien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä käyttäjien osallistumista kehitystyöhön.

Tavoitteeksi on asetettu innovaatiopolitiikan tehostaminen kokoamalla jul-kishallinnon toimijat strategisesti johdetuksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää uusien välineiden käyttöönottoa sekä olemassa olevien tukitoimien ja organi-saatioiden uudistamista.

48Strategiaehdotus sisältää yksityiskohtaisen toimenpideohjelman. Osana toi-

meenpanoa tehdään laaja suomalaisen innovaatiojärjestelmän arviointi tarvit-tavien uudistusten selvittämiseksi. Ehdotuksen tärkeimmät toimenpidekoko-naisuudet ovat:

Uudistetaan valtionhallinnon konserniohjaus systeemisten uudistusten •edelläkävijäksi maailmassa.

Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia •osaamisen keskittymiä.

Uudistetaan kasvuyrittäjyyttä edistävä rahoitus- ja palvelujärjestelmä •yrittäjä- ja sijoittajalähtöisesti toimivaksi selkeäksi kokonaisuudeksi.

Luodaan ja hyödynnetään uusia, yrityksiä ja muita yhteisöjä laajasti inno-•vaatiotoimintaan houkuttelevia kilpailu- ja markkinakannusteita.

Päivitetään kansallinen asiantuntija- ja rahoituspalvelujen kokonaisuus •kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin.

Kehitetään Suomeen laajasti innovatiivisuuteen kannustava oppimisym-•päristö.

Kehitetään tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmästämme kansainvälisesti •kilpailukykyinen osaamisten ja innovaatioiden kehitysympäristö.

Korjataan henkilöverotus ja muut Suomen houkuttavuutta oleellisesti •heikentävät tekijät kilpailukykyiselle tasolle.

Kehitetään suomalainen johtamiskoulutus kansainvälisen huipun tasolle. •

Mukautetaan innovaatiopolitiikan toteuttajien strategiat ja toiminta kan-•sallisen innovaatiostrategian perusvalintoihin.

Panostukset osaamiskeskittymien synnyttämiseen ja vahvistamiseen

Tiede- ja teknologianeuvoston vuonna 2006 tekemien linjausten mukaisesti hallitus käynnistää ja rahoittaa yhteistyössä yrityssektorin kanssa tieteen, tek-nologian ja innovaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK). Strategisen huippuosaamisen keskittymien avulla kohdistetaan uusia ja nykyisiä rahoitus-, henkilö- ja muita resursseja yritysten kannalta tärkeisiin kohteisiin. Keskittymillä pyritään varmistamaan kilpailukyky pitkällä aika-välillä.

49Keskeisiä osaamisalueita ovat energia ja ympäristö, metalliteollisuus, metsä,

terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut. SHOK:it tar-joavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yri-tyksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Joko yhdessä paikassa tai verkottuneesti toimivissa keskittymissä toteutetaan yritysten ja tutkimus-yksiköiden yhdessä määrittelemiä tutkimussuunnitelmia. Keskittymät ovat sovelluslähtöisiä ja monitieteisyyttä tukevia.

SHOK:ien käynnistäminen on edennyt aikataulussa. Metsäklusteri Oy perustettiin keväällä 2007 ja TIVIT Oy (Tieto- ja viestintäteollisuus ja palve-lut) sekä Fimecc Oy:n (Metallituotteet ja koneenrakennus) keväällä 2008. Fimecc Oy:n tavoitteena on kolminkertaistaa toimialan nykyinen 30 miljardin euron liikevaihto vuoteen 2020 mennessä. Kaksi muuta SHOK:ia on käynnistysvai-heessa. Energia ja ympäristö -keskittymän osakeanti on käynnissä ja Terveyden ja hyvinvoinnin valmistelusta vastaa Suomen Bioteollisuus r.y. Tekesin uusien toimintalinjausten mukaan sen innovaatiorahoitusta suunnataan lisääntyvästi SHOK:ien toiminnan rahoitukseen.

Osaamiskeskusohjelma (OSKE) muutettiin kaudelle 2007–2013 klusteripe-rusteiseksi. Osaamisklusteri kokoaa eri alueiden osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön. Malli mahdollistaa hajallaan eri alueilla olevien kansal-listen osaamisresurssien tehokkaamman hyödyntämisen. Toimintamalli terä-vöittää ohjelman kohdentumista huippuosaamiseen ja sen hyödyntämiseen ja kytkee ohjelman aiempaa tiiviimmin osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa. Samalla klusterirakenne kasvattaa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvit-tavaa kriittistä massaa ja toiminnan kansallista vaikuttavuutta. OSKE -ohjel-massa nimetyt 13 osaamisklusteria ovat valmistelleet toimintansa perustaksi strategiset ohjelma-asiakirjat vuosille 2007–2013.

Alueellisia kehittämisohjelmia kootaan yhteen koheesio- ja kilpailukykyoh-jelmaksi (KOKO). Ohjelma verkottaa innovaatiopolitiikan toimijat sekä tukee hyvien käytäntöjen leviämistä.

Myös Sitra on käynnistänyt energiaohjelman vuosille 2008 – 2012. Sen tavoit-teena on energiatehokkuuden parantaminen rakennus- ja kiinteistöklusterin ja palvelusektorin nopealla uudistumisella sekä kansalaisten aktivoinnilla.

Suomi hakeutuu aktiivisesti yhteistyöhön maailman parhaiden innovaa-tiokeskittymien kanssa ja on kytkeytynyt merkittäviin eurooppalaisiin ja kan-sainvälisiin tutkimus- ja kehittämistoimintaa edistäviin verkostoihin. Euroopan ulkopuolelle suuntautuvaa kahdenvälistä yhteistyötä pyritään lisäämään erityi-sesti johtavien teknologiamaiden (Yhdysvallat ja Japani) ja nousevien talouksien kuten Kiinan ja Intian kanssa. Uudentyyppistä yhteistyömallia edustaa kan-sainväliset FinNode innovaatiokeskukset, joita on perustettu Kiinaan (Shangai), USAhan (Piilaakso), Venäjälle (Pietari) ja Japaniin (Tokio). Keskuksen perus-tamista Intiaan selvitetään syksyllä 2008. FinNode -keskukset ovat Suomen kansallisten innovaatiotoimijoiden (Tekes, VTT, Finpro, Suomen Akatemia ja

50Sitra) työyhteenliittymiä, jotka edistävät suomalaisten yritysten ja tutkimus-organisaatioiden kansainvälisiä yhteyksiä.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK:it ovat kansallisia JTI–ohjelmia ja luovat hyvän pohjan suomalaisten osallistumiselle eurooppalaisiin yhteishankkeisiin. Suomi on osallistunut aktiivisesti ERA-NET –hankkeisiin samoin kuin erilaisiin EUREKA –hankkeisiin.

Innovatiivisten yritysten kasvun vauhdittaminen

Yritysten kasvun edistämisessä Suomi on jäljessä maailman muita innovaa-tio- ja yritystoiminnan huippualueita. Osana laaja-alaista innovaatiopolitiik-kaa on tästä syystä ryhdytty luomaan erillistä kasvuyrittäjyyden politiikkako-konaisuutta osana yleistä yrittäjyyspolitiikkaa. Politiikkakokonaisuus sisältää toimenpiteitä yrittäjyysilmapiirin parantamiseksi, sarjayrittäjyyden vahvista-miseksi, yksityisen riskirahoituksen kasvattamiseksi ja kansainvälistämiseksi, korkeakoulujen yrittäjyysopetuksen tehostamiseksi sekä kasvuyrityksille tar-jottavien palvelukokonaisuuksien uudistamiseksi.

Yksi keskeinen tavoite on synnyttää Suomeen nykyistä enemmän innova-tiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Kas-vuyrittäjyyttä edistetään osana yleistä yrittäjyyspolitiikkaa, ja nopean kasvun yritysten erityistarpeet pyritään ottamaan systemaattisesti huomioon innovaa-tiopolitiikassa sekä laaja-alaisesti että eri politiikkalohkoilla.

Kasvuyritysten määrän lisääminen vaatii mm. riskirahoitusympäristön, kas-vuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen sekä yrityshautomoiden toiminnan kehittämistä edelleen. Esihautomotoimintaa ja alkavien kasvuyritysten liiketoi-mintaympäristöä kehitetään siten, että siihen ohjataan enemmän sekä aineelli-sia että parhaita osaamisresursseja. Hautomotoiminnalle asetetaan tavoitteita ja toimintaa tehostetaan ja jatkokehitetään lisäämällä palveluja ja konsepteja, joita on jo menestyksekkäästi pilotoitu.

Nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten liiketoiminta- ja kasvura-hoituksen varmistamiseksi hallitus pyrkii yhteistyössä työeläkelaitosten kanssa riskipääomarahoituksen tarjonnan merkittävään lisäämiseen. Lisäksi selvitet-tävänä ovat mahdollisuudet kannustaa verotuksen keinoin pääomasijoituksia ja liiketoimintaosaamisen siirtymistä alkaviin yrityksiin.

Yksityisen riskirahoituksen saatavuuden lisääminen on keskeinen kasvu-yrittäjyyden edistämistoimenpide. Nyt julkinen sektori vastaa pääosin Suo-messa innovatiivisen yritystoiminnan alkuvaiheen rahoituksesta. Kokeneita liike-elämän ammattilaisia ja sarjayrittäjiä pyritään houkuttelemaan osallis-tumaan uusien yritysten toimintaan. Näin yrityksiin sitoutuvasta pääomasta tulee osallistuvaa ja osaavaa.

51Syksyn 2008 aikana laaditaan ulkomaisten rahastosijoitusten esteistä ja yksi-

tyishenkilöiden tekemien pääomasijoitusten verohuojennuksista selvitykset. Niiden perusteella valmistellaan vuoden 2008 loppuun mennessä ehdotukset yksityisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseksi ja riskirahoituksen saata-vuuden parantamiseksi.

Innovaatiorahoituksessa on otettu käyttöön nuorille innovatiivisille yri-tyksille suunnattu uusi rahoitustuote. Tavoitteena on nopeuttaa merkittävästi lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tuki kanavoidaan Teke-sin kautta. Tätä rahoitusta voivat saada pienet alle viisivuotiaat Suomeen rekis-teröidyt yritykset, joilla on innovatiivinen, osaamis- tai teknologialähtöinen liikeidea sekä vakuuttavat suunnitelmat sen toteuttamiseksi. Myös perustet-tavat ja vastaperustetut yritykset voivat hakea rahoitusta, mikäli liikeideaa on jalostettu riittävän pitkälle asiantuntijoiden kanssa. On tärkeää, että yritykset kehittyvät riittävän suuriksi voidakseen toimia kansainvälisille markkinoille, jotta innovaatiopanostuksista saadaan täysi hyöty.

Työelämän kehittäminen osana innovaatiopolitiikkaa

Työelämän laatu vaikuttaa suoraan toiminnan tehokkuuteen, tuottavuuteen ja laatuun, eli innovaatioympäristön toimivuuteen. Suunnitelmallinen työelä-män kehittäminen parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti. Työelämä puolestaan kehittyy innovaatioita hyödyntämällä.

Työelämän kehittämiseksi käynnistettyjä ohjelmia on jatkettu ja vahvis-tettu. Hallinnollisesti teknologisen ja työorganisaatioita koskeva innovaatio-toiminnan edistäminen yhdistettiin, kun työ- ja elinkeinoministeriön perus-tettiin vuoden 2008 alusta.

Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelmien (Tykes) toteutus siirtyi tässä yhteydessä Tekesiin. Nykyinen Tykes-ohjelmakausi kestää vuo-den 2009 loppuun, minkä jälkeen työelämän kehittämistoiminnan on tarkoi-tus jatkua osana Tekesin toimintaa. Työ- ja elinkeinokeskukset toimivat kan-sallisen Tykes-ohjelman yhteistyötahoina alueellisen toiminnan toteuttajina. Kansainvälistä vertailua ja tiedonvaihtoa työelämän kehittämistä rahoittavien tahojen välillä toteutetaan eurooppalaisen Eranet –hankkeen (Work-In-Net) kautta. Tavoitteena on saada aikaan myönteinen tuottavuus- ja hyvinvointi-vaikutus vähintään 70 prosentissa hankkeista. Koko ohjelmakaudella toteu-tetaan yhteensä noin 1 000 kehittämisprojektia, jotka koskevat lähes 250 000 työntekijää.

52Teollis- ja tekijänoikeuksien strategia

Kansallisen teollis- ja tekijänoikeuksien strategian (IPR-strategia) laadinta käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti osana kansallisen innovaatiopoli-tiikan vahvistamista. IPR -strategian keskeisenä tavoitteena on laaja-alaisesti kartoittaa teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelyn ja infrastruktuurin nykyti-lanne ja laatia toimenpidesuosituksia nykytilan kehittämiseksi. Tavoitteena on laatia pitkän aikavälin IPR -linjaukset, jotka takaavat parhaan mahdollisen henkisen omaisuuden toimintaympäristön niin yrityselämän kuin yksittäis-ten toimijoidenkin kannalta. IPR -strategialla on tiivis yhteys laaja-alaiseen innovaatiostrategiaan. Hallitus antaa strategiasta tiedonannon eduskunnalle vuoden loppuun mennessä.

Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistaminen

Suomessa on meneillään erittäin merkittäviä tutkimus-, innovaatio- ja koulu-tuspolitiikan uudistuksia, jotka tukevat omalta osaltaan eurooppalaisen tut-kimusalueen kehittämistä. Tavoitteena on kehittää korkeakoulu- ja tutkimus-järjestelmää siten, että toimintaympäristön muutoksiin voidaan vastata niin, että Suomen kilpailukyky kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja kulttuuri, luovuus ja sivistys vahvistuvat.

Yliopistoja koskeva lainsäädännän uudistus on meneillään. Uuden yliopis-tolain on tarkoitus tulla voimaa elokuussa 2009. Yliopistolakia uudistetaan siten, että yliopistojen autonomiaa lisätään ja yliopistoista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Uudistuksella vahvistetaan yliopistojen luovia ja moderneja oppimisympäristöä, tuetaan yliopistojen mahdollisuuksia entistä parempaan henkilöstöpolitiikkaan ja tehdään tutkijanura entistä houkuttelevammaksi. Taloudellisen ja hallinnollisen autonomian vahvistamisen avulla yliopistoille luodaan nykyistä paremmat toimintaedellytykset vahvistaa opetus- ja tutki-mustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on toi-minnan tehostamisella vapauttaa lisävoimavaroja opetukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulujen ja niiden toimipisteiden määrä vähenee. Opetuksen ja tutki-muksen laatua parannetaan sisäisiä koulutus- ja tutkimusrakenteita uudista-malla. Kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut päivittävät strategiansa vuo-teen 2010 mennessä. Strategioiden pohjalta valmistellaan rakenteellisen kehit-tämisen toimenpideohjelma vuosille 2010-2012. Uudet korkeakoulurakenteet ovat käytössä vuonna 2012.

Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppa-korkeakoulu yhdistyvät Aalto-yliopistoksi. Aalto-yliopiston säätiön pääomaksi on tarkoitus luovuttaa vähintään 700 miljoonaa euroa, joka muodostetaan vai-heittain vuosina 2008-2010 valtion 500 miljoonan euron rahoituksella sekä

53elinkeinoelämän ja muiden rahoittajien vähintään 200 miljoonan euron lah-joituksilla. Tavoitteena on luoda teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taidete-ollisen alan huippukorkeakouluista innovatiivinen tiedeyhteisö. Yhdistäminen luo uusia mahdollisuuksia monialaiseen opetukseen ja tutkimukseen. Aalto-yliopisto on tarkoitus aloittaa toimintansa elokuussa 2009.

Vuonna 2010 toimintansa aloittavat Turun yliopiston ja Turun kauppakor-keakoulun pohjalle rakentuva Turun uusi yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuva Itä-Suomen yliopisto. Vuosina 2007-2008 ammatti-korkeakoulujen lukumäärä vähentyi kolmella.

Osana korkeakoulujärjestelmän uudistamista on käynnistetty korkeakoulu-jen kansainvälistymisstrategian valmistelu. Tavoitteena on kehittää Suomeen kansainvälisesti vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tiedeyhteisö. Opetus-ministeriö laatii strategian yhdessä korkeakoulujen, opiskelijoiden, elinkeino-elämän, rahoittajaorganisaatioiden, sektoriviranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Strategia valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä.

Opetusministeriön toimesta on laadittu toimenpideohjelma tutkijankou-lutuksen ja tutkijanuran kehittämiseksi vuosille 2007-2011. Opetusministeriö, Suomen Akatemia ja yliopistot toteuttavat toimenpideohjelmaa, jonka osana yliopistot ottavat käyttöön neliportaisen tutkijanuran mallin. Tavoitteena on tehdä tutkijanurasta entistä läpinäkyvämpi ja ennakoitavampi. Neliportaisessa tutkijanurajärjestelmässä pyritään helpottamaan ja vahvistamaan kaksisuun-taista siirtymistä yliopistojen ja muiden toimijoiden - tutkimuslaitosten, yri-tysten, julkisen hallinnon - välillä esimerkiksi uudistamalla akateemisen työn ulkopuolella saavutettujen ansioiden tarkastelua järjestelmän kelpoisuuskuva-uksia hyödyntäen. Neliportainen järjestelmä antaa myös yrityksille ja tutkimus-laitoksille työkaluja omien virkarakenteidensa tarkasteluun.

Kansallinen tutkimuksen infrastruktuurin kartoitus- ja parantamishanke laaditaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Hankkeessa kartoitetaan kansalli-sen tason tutkimusinfrastruktuureja ja voimassa olevia sitoumuksia kansainvä-lisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Samanaikaisesti suunnitellaan periaatteita kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiselle ja kartoitetaan uusia infrastruktuuritarpeita. Sektoritutkimuksen hyödyntämisen ja tuotta-misen edellytyksiä kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpei-siin. Tämä edellyttää sektoritutkimuksen kokonaisohjauksen ja koordinaation parantamista.. Opetusministeriön yhteyteen on perustettu sektoritutkimuksen neuvottelukunta edistämään sektoritutkimuksen kehittämistä ja suuntaamista. Ehdotus sektoritutkimuksen rakenteellisesta kehittämisestä laaditaan vuoden 2008 loppupuolella.

Suomen Akatemia hyväksyi keväällä 2008 vuoteen 2015 saakka ulottuvan kansainvälisen toiminnan strategian. Tavoitteena on luoda uusia edellytyksiä kansainvälisesti korkealaatuiselle tutkimukselle, tutkijakoulutukselle sekä hou-kutteleville tutkimusympäristöille. Suomen Akatemian kansainvälinen toiminta tukee ja edistää kansallisen innovaatiostrategian toteutumista. Akatemian stra-

54tegiassa keskeisiä keinoja ovat kansainväliset vertaisarvioinnit, huippuyksik-köjen muiden korkeatasoisten tutkimusryhmien ja tutkijoiden sekä strategisen huippuosaamisen keskittymien tukeminen, osallistuminen kansallisen infra-struktuuripolitiikan toteuttamiseen, tutkimusohjelmien ja tutkijanurien kan-sainvälistäminen sekä Suomen tieteen näkyvyyden edistäminen.

FiDiPro (Finland Distinguished Professor Programme) on Suomen Akate-mian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimi-seksi määräajaksi Suomeen. Tavoitteena on luoda uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutki-mus- ja kehitystoiminnan välille. Ensimmäiset FiDiPro-professorit aloittivat työnsä vuoden 2007 alussa. Tekes kannustaa tutkimusprojekteissa työskente-leviä tutkijoita kansainväliseen liikkuvuuteen rahoittamalla siitä tutkimusor-ganisaatiolle syntyviä kustannuksia.

3.2 Yrittäjyyden edistäminen

Hallitus toteuttaa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa, jonka päämääränä on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö yrityksille. Painopiste on erityisesti yritysten kasvuedelly-tysten parantamisessa.

Yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvun tukeminen

Hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma jatkaa yrittä-jyyden edistämistä. Painopisteinä ovat yrittäjyyden lisääminen sekä yritysten kasvun edellytysten vahvistaminen. Yritysten lukumäärä on kasvanut Suo-messa edelleen, mutta ongelmana on yritysten kasvuvalmiuksien ja -edel-lytysten puuttuminen. Nopean kasvun odotuksia omaavia yrittäjiä on Suo-messa vähemmän kuin mm. muissa Pohjoismaissa. Myöskään uusia innovatii-visia yrityksiä ei ole syntynyt riittävästi. Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti innovatiivisten yritysten kasvuvalmiuksien ja kasvuedellytysten parantami-seksi.

Yritysten alkuvaiheen riskirahoitus on Suomessa toistaiseksi ollut pääosin julkisen rahoituksen varassa. Yksityisten riskirahoitusmarkkinoiden kehit-tymisedellytyksiä parantamalla pyritään lisäämään PK-yrityksien mahdolli-suuksia saada paitsi kasvua edistävää rahoitusta myös kasvun edellyttämää osaamista.

Finnvera Oyj on komission hyväksyttyä Suomen asiaa koskevan ehdotuksen saanut tuloverolain muutoksen myötä vapautuksen tuloverosta. Vapautuksen tuoman edun Finnvera Oyj on velvollinen siirtämään asiakasyrityksille sekä

55rahoituksen hinnoittelua alentamalla että riskinottoa lisäämällä. Julkisen sie-menrahoitusvaiheen pääomasijoitustoiminta on keskitetty Finnveran tytäryh-tiön Aloitusrahasto Vera Oy:n yhteyteen.

Vuonna 2007 voimaan tulleessa laissa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi on aiemmin erilliset investointi- ja kehittämistuki yhdistetty yhdeksi uudeksi avustusmuodoksi, yrityksen kehittämisavustukseksi. Tällä pyritään saamaan aikaan laajempia ja monipuolisempia yritysten kehittämis-hankkeita. Ne voivat sisältää sekä aineellisia investointeja että erilaisia liiketoi-mintaosaamista, kansainvälistymistä ja teknologiaa kehittäviä toimenpiteitä.

Yrittäjäksi ryhtyviä tuetaan harkinnanvaraisella ja määräaikaisella ns. start-tirahalla. Tätä tukea voivat nykyisin saada työttömien työnhakijoiden lisäksi myös palkkatyöstä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjiksi siirtyvät hen-kilöt. Starttirahaa voi saada maksimissaan 18 kuukautta.

Yksinyrittäjän tukimallin kokeilua on laajennettu 1. tukialueelle, kaikille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta myös perinteisesti aktiiviselle yrit-täjyysalueelle Etelä-Pohjanmaalle. Tämän kokeilun tuloksia seurataan, ja arvioi-daan toimenpiteen mahdollista laajentamista koko maan kattavaksi. Yksinyrit-täjän tukikokeilussa ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin voidaan myön-tää avustusta kahden vuoden ajan.

TE-keskusten, Tekesin, Finpron ja Finnveran kasvuyrityspalvelu on vakiin-nutettu osaksi näiden organisaatioiden palvelutarjontaa. Innovaatiopalveluja kehitetään ideoiden kaupallistamisen tueksi. Myös yritysten kansainvälisty-mispalveluja kehitetään yritysten kasvun tukemiseksi, ja selvitetään mahdolli-suuksia lisätä julkista rahoitusta kasvaville kansainvälistyville yrityksille.

Työ- ja elinkeinokeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen uudelleenorga-nisoinnilla erityisesti yritysten alkuvaiheen palvelut saatetaan entistä lähem-mäksi yrityksiä. Samalla koko yrityspalveluverkoston muutkin palvelut ovat saavutettavissa paikallisen kontaktipisteen välityksellä.

Valtakunnallisen Yritys-Suomi palvelujärjestelmän toimeenpanoa jatketaan ja sisältöä kehitetään. Uudistettuja palveluja tarjotaan koko maassa.

Akateemisen yrittäjyyden ja naisyrittäjyyden edistämisen erityistarpeita selvitetään. Myös maaseutuyrittäjyyttä sekä luovien alojen yrittäjyyttä kehite-tään erillisillä hankkeilla.

Uusien toimialojen kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi käynnis-tettiin vuonna 2007 Kulttuuriviennin kehittämisohjelman 2007-2011 toimeen-pano että Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESR-osarahoitteinen kehittämisohjelma.

Yrittäjyyskasvatusta monipuolistetaan ja laajennetaan peruskouluissa ja lukioissa, sekä lisätään mahdollisuuksia yrittäjyystietouden ja yrittäjyysval-miuksien opiskelulle ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa.

Yrittäjyyteen liittyy myös yhteiskuntavastuu. Sen edistämiseksi ja päätök-sentekoa tukevaksi elimeksi valtioneuvosto asettaa nelikantaisen yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan vuosille 2008 - 2011. Neuvottelukunnan

56tehtävänä on vahvistaa ja edistää mm. tiedottamalla ja sidosryhmäyhteistyöllä Suomen kansallista ja kansainvälistä yhteiskuntavastuupolitiikkaa sekä yri-tysten ja muiden yhteisöjen vastuullisia toiminta- ja tuotantotapoja. Neuvot-telukunnan tehtävänä on myös edistää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ministerineuvoston hyväksymien monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden tehokasta soveltamista ja toimia ohjeiden sovelta-mista seuraavana kansallisena yhteyselimenä sekä edistää myös muiden kan-sainvälisten järjestöjen yhteiskunta- ja yritysvastuuta koskevien toimintaohjei-den tuntemusta, ymmärtämistä ja soveltamista.

Säädösympäristön parantaminen

Suomi on sitoutunut vähentämään yrityksille sääntelystä aiheutuvaa hallin-nollista taakkaa kevään 2007 Eurooppa-neuvoston linjauksen mukaisesti. Kansalliset vähentämistavoitteet asetetaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Kansallisissa hallinnollisen taakan keventämistoimissa keskitytään yritysten, erityisesti pk-yritysten kannalta raskaimpien säädösalueiden yksinkertaista-miseen ja viranomaismenettelyjen edelleen kehittämiseen. Ohjelma on tarkoi-tus toteuttaa vuoden 2010 loppun mennessä.

Paremman sääntelyn toimintaohjelman tavoitteena on parantaa säädösym-päristöä ja lakien selkeyttä sekä siten edistää kansalaisten hyvinvointia ja yritys-ten kilpailukykyä. Hallitus on määritellyt keskeiset säädösympäristön paranta-miseen liittyvät periaatteet ja toimenpiteet strategia-asiakirjaan (2007) sisälty-vässä lainsäädäntösuunnitelmassa. Keskeiset toimenpidealueet ovat:

Euroopan unionin lainsäädäntötyöhön vaikuttamisen edistäminen, •lainvalmistelun avoimuuden ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuk-•sien lisääminen, vaihtoehtojen arvioinnin lisääminen, •lainsäädännön vaikutusten arvioinnin tehostaminen, sekä •säädöshuollon tehostaminen. •

Lisäksi hallitus on valinnut 22 merkittävää säädöshanketta, joiden valmiste-lua ja valmistelun laatua se erityisesti tukee ja seuraa. Sääntelyn laadun paran-tamisesta vastaavat paremman sääntelyn ministerityöryhmä, keskeisten minis-teriöiden ja sidosryhmien edustajista koostuva paremman sääntelyn neuvotte-lukunta sekä ministeriöt.

Hallinnollisen taakan vähentämisohjelman valmistelussa otetaan huomi-oon jo aloitetut toimet eri sektoreilla. Näitä ovat esimerkiksi maataloustukiin liittyvän byrokratian keventäminen, ympäristölupamenettelyjen yksinkertais-taminen ja yritysten sähköisen viranomaisasioinnin kehittäminen. Sähköis-

57ten palveluiden käytön lisäämisestä esimerkkejä ovat sähköinen maksupalvelu pientyönantajien työnantajavelvoitteille (palkka.fi), tilinpäätöstietojen toimit-taminen yhden luukun periaatteella verottajalle ja kaupparekisteriin (v. 2009), verotilijärjestelmän käyttöönotto (v. 2010) sekä Yritys-Suomi palvelujärjestel-mään liittyvien sähköisten palveluiden kehittäminen.

Säädösvalmistelua koskevat uudet, yhtenäiset vaikutusarviointiohjeet otet-tiin käyttöön marraskuussa 2007. Ohjeet kattavat lainsäädännön taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ohjeiden käytännön soveltamista tuetaan sähköisellä tietoaineistolla ja säädösvalmistelijoiden koulutuksella. Oikeusmi-nisteriö seuraa ohjeiden noudattamista. Syksyllä 2008 asetetaan asiantuntija-verkosto tukemaan ja kehittämään vaikutusarviointia.

Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia edistetään ja tuetaan jatka-malla ns. SÄVY-hanketta (v. 2004–2007). Yritysvaikutusten arviointi sisältyy uusiin vaikutusarviointiohjeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään valmistel-tavan sääntelyn kustannusvaikutuksiin yrityksille (ml. hallinnolliset kustan-nukset), vaikutuksiin kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen, vaikutuksiin pk-yrityksiin, yrittäjyyteen ja yritysten kasvumahdollisuuksiin, vaikutuksiin yritysten investointeihin, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovaatioihin sekä vaikutuksiin yritysten kilpailukykyyn.

3.3 Markkinoiden toiminnan ja kilpailullisuuden parantaminen

Yritysten välisen kilpailun valvonta ja lainsäädännön uudistaminen

Kilpailuviranomaisten aktiivinen toiminta erityisesti kartellien valvonnassa on viime vuosina tuottanut tulosta. Kilpailuvirasto on pyrkinyt keskittymään kaikkein merkittävimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen.

Hallitus on sitoutunut selvityttämään kilpailurajoituslain uudistamistar-peen ja toteuttamaan tarvittavat muutokset. Kesäkuussa 2007 asetettiin työ-ryhmä selvittämään lain muutostarpeita. Työryhmän tulee toimeksiantonsa mukaan erityisesti:

Selvittää tarve säännellä myös muita kuin kilpailunrajoituslain nykyisten •kieltosäännösten piiriin kuuluvia kilpailunrajoituksia.Arvioida yrityskauppavalvontaa koskevien nykyisten säännösten kehittä-•mistarve.Arvioida lain menettelyä koskevien säännösten kehittämistarve muun •muassa Kilpailuviraston mahdollisuuksien parantamiseksi keskittyä kaikkein merkittävimpien kilpailunrajoitusten tutkintaan esimerkiksi palvelualoilla.

58Arvioida lain nykyisen seuraamusjärjestelmän ja vahingonkorvaussään-•nösten toimivuus ja kehittämistarve.

Työryhmän tehtävänä on arvioida myös mahdollisia hyötyjä yrityskauppa-valvonnan säännösten uudistamisesta siten, että nykyisestä määräävää mark-kina-asemaa edellyttävästä dominanssitestistä siirryttäisiin soveltamaan ns. SIEC-testiä (significant impediment of effective competition), jolla arvioidaan kilpailun toimivuutta markkinoilla, jos suunniteltu yrityskauppa toteutuisi. Palvelualojen markkinarakenteet ovat usein oligopolistisia. SIEC-testin käyt-töönotto yrityskauppavalvonnassa voisi tehostaa yrityskauppavalvontaa näillä aloilla, koska usein oligopolissa yhdelläkään toimijalla ei ole määräävää asemaa markkinoilla, mutta oligopolistinen markkinarakenne sinänsä estää tehokkaan kilpailun. EU:n sulautuma-asetuksessa ja useiden muiden EU-maiden yritys-kauppalainsäädännöissä sovelletaan SIEC-testiä.

Kilpailunrajoituslain hallinnollisen seuraamusmaksusäännön täsmentä-minen on harkittavana. Maksun enimmäismäärä voisi säilyä ennallaan, mutta sakkosäännöstä täsmennettäisiin niin, että yksittäistapauksissa maksun taso olisi ennalta paremmin ennustettavissa. Tämä voisi lisätä kilpailunrajoituslain ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Voimassa olevan kilpailunrajoituslain vahingonkorvaussäännös koskee vain elinkeinonharjoittajien välisiä vahingonkorvauskanteita. Lain vahingonkorva-ussäännöksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi niin, että myös muut kuin elinkeinonharjoittajat voisivat hakea sen perusteella korvausta kilpailun-rajoituksesta kärsimästään vahingosta. Kilpailunrajoitukset palvelualalla ovat tyypillisesti sellaisia, joissa vahingonkärsijöinä ovat elinkeinonharjoittajien ohella esimerkiksi kuluttajat.

Palveludirektiivin kansallinen voimaansaattaminen

Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan tarvittava kansallinen puite-sääntely, sektorikohtaiset lainsäädäntömuutokset sekä luodaan tarvittavat hal-linnolliset rakenteet direktiivin voimaansaattamiseksi. Valmistelua ohjaa laa-japohjainen työryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä etu-järjestöt.

Direktiivin voimaansaattaminen on yksi keskeinen osa palvelualan toimin-taympäristön kehittämistä. Palveluelinkeinoja koskevien lupa- ja ilmoitusme-nettelyiden läpikäynti ja yksinkertaistaminen parantavat toimintaympäristöä ja keskitetyn asiointipisteen luominen helpottaa palveluelinkeinojen harjoit-tamista myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävillä palvelualoilla ja helpottaa alalle pääsyä ja lisää kilpailua.

59Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetti

Suomessa julkinen sektori harjoittaa varsin laajasti elinkeinotoimintaa. Euroo-pan komissio on kiinnittänyt huomiota valtion liikelaitosten toiminnan mah-dollisesti aiheuttamiin kilpailun vääristymiin. Hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus varmistaa kilpailupolitiikan keinoin julkiselle ja yksityiselle pal-velutuotannolle yhtäläiset kilpailuolosuhteet.

Lokakuussa 2007 asetettiin työryhmä selvittämään julkisen elinkeinotoi-minnan kilpailuneutraliteettia. Työryhmän tehtävänä on:

Selvittää julkisen sektorin harjoittamaan elinkeinotoimintaan liittyvien •potentiaalisten kilpailun vääristymien luonnetta,arvioida ilmiön laajuutta ja käytännön merkitystä,•kartoittaa keinoja, joilla kilpailuneutraliteetin toteutuminen voidaan var-•mistaa, ja tehdä suosituksia politiikkalinjauksiksi tai säädösmuutoksiksi.•

Työn pohjaksi on kartoitettu kilpailuneutraliteetista Suomessa tehdyistä sel-vityksistä, mitä ongelmia selvityksissä on havaittu ja millaisia ratkaisuja ongel-miin niissä on esitetty. Keväällä 2008 järjestettiin laaja kuulemiskierros, jonka tavoitteena oli saada lisää tietoa ongelmien laajuudesta ja merkityksestä sekä kerätä näkemyksiä ratkaisuiksi.

Esitettyjen näkemysten pohjalta laaditaan ehdotukset lainsäädännön kehit-tämiseksi ja muiksi toimintatavoiksi, joilla varmistetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden tasavertaiset toimintaedellytykset. Ehdotusten toteuttamiseen liit-tyvien vaikutusarvioiden laajuudesta ja ajankohdasta päätetään erikseen. Myös valtion liikelaitosmallin arviointityö on käynnissä.

Valtiontukisääntelyn uudistaminen

Suomen lainsäädäntö edellyttää viranomaisilta tukien kohdentamista todettu-jen markkinahäiriöiden korjaamiseen (esimerkkinä yritysten T&K-toiminnan tukeminen) sekä tukiohjelmien systemaattista arviointia. Keskeisenä haas-teena on arvioida tukipolitiikkaa kokonaisuutena, lisätä tukien tehokkuutta ja luoda edellytyksiä tukien kokonaismäärän alenemiselle. Tukipolitiikkaa arvi-oidaan myös sen varmistamiseksi, etteivät tuet vääristä kilpailua edes kansal-lisella tai alueellisella tasolla.

Valtiontukien vähentäminen ei ole kaikilta osin onnistunut. Tuen koko-naismäärä ilman rautatieliikenteeseen myönnettyä tukea suhteessa BKT:hen oli 1,53 % vuonna 2006 kun se vuonna 2003 oli 1,41 %. EU-25 keskiarvo on 0,58 %. Korkea suhdeluku johtuu kuitenkin pääosin maatalouden tuista. Kun

60maatalouden tukia ei lasketa mukaan, Suomen valtiontuet (0,35 %) ovat EU-25-keskiarvoa (0,42 %) alhaisemmat. Tukien uudelleensuuntaamisessa Suomi on onnistunut. Sektorikohtaisia tukia myönnetään erittäin vähän, noin 3 % tukien kokonaismäärästä. Painopiste tukien myöntämisessä on lisäksi ollut Lissabo-nin strategian tavoitteiden mukaisesti T&K -tuessa sekä ympäristönsuojeluun myönnettävässä tuessa.

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja (SGEI-palvelut) kos-kevan komission sääntelykokonaisuuden eli ns. Montin paketin täytäntöön-pano on edennyt myös vuonna 2008. Osana komission päätöksen 2005/842/EY mukaista raportointivelvollisuutta on jatkettu SGEI -palveluiden kartoitus-työtä ja arvioitu niiden toteuttamistapaa valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Syksyllä 2008 annetaan hallituksen esitys laiksi eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) muuttamisesta.

Komissio julkaisi 20.11.2007 osana yhtenäismarkkinatarkastelua (Single Market Review) tiedonannon yleishyödyllisistä palveluista ml. yleishyödylliset sosiaalipalvelut (KOM 2007/725). Tiedonantopaketin tavoitteena on selkiyttää EU-sääntöjen soveltamista yleishyödyllisiin palveluihin. Kaikilla sidosryhmillä ja paikallisviranomaisilla ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa taloudellisten palveluiden rahoituksen suhteesta valtiontukisääntöihin. Alue- ja paikallishal-linnon sekä sidosryhmien yleistä tietoisuutta valtiontukisääntöjen soveltami-sesta taloudellisista palveluista maksettuihin korvauksiin lisätään tiedotuksen ja koulutuksen avulla.

3.4 Tieto-, viestintä- ja liikenneyhteyksien parantaminen

Suomi on menestynyt tieto- ja viestintäteknologioiden tuottajana ja teknolo-gisena osaajana. Tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa ja palvelujen käyt-töönotossa on kuitenkin parantamisen varaa. Varsinkin julkisella sektorilla on mahdollista kohottaa tuottavuutta hyödyntämällä tietojärjestelmiä ja säh-köisiä asiointiratkaisuja palvelutuotannossa.

Hallituksen tavoitteena on edistää valokaapelien ja langattomien verkkojen rakentamista ja tietoyhteiskunnan palveluinfrastruktuurin kehittämistä nopei-den tietoliikenneyhteyksien tarjonnan lisäämiseksi. Kilpailun toimivuudesta tieto- ja viestintäpalvelujen tarjonnassa kertoo se, että laajakaistayhteyksien keskihinnat ovat pysyneet suhteellisen vakaina ja samanaikaisesti palvelujen kattavuus on parantunut. Palvelujen tarjonnan lisääntymistä edistetään mark-kinapohjaisin keinoin ja sallimalla teknologioiden välinen kilpailu. Alueilla, joille ei synny kaupallista tarjontaa, varmistetaan monipuolisten ja korkealaa-tuisten viestintäpalveluiden saatavuus julkisen tuen avulla.

61 Tietoyhteiskuntapolitiikalla pyritään lisäämään palvelujen helppokäyttöi-

syyttä, yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä edistämään alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta keskeisimmät toimenpiteet suunnataan tietoyhteiskunnan infrastruktuurin, innovaatioympä-ristön ja markkinoiden, sisältöjen ja palveluiden sekä osaamisen ja valmiuksien kehittämiseen. Julkisen sektorin palvelurakenteita uudistetaan ja sähköisen asi-oinnin tarjontaa lisätään. Liikenteessä telematiikan mahdollisuuksia hyödyn-netään yhä laajemmin ja tehokkaammin.

Laajakaistayhteyksien parantaminen

Selvityksen mukaan 93 prosentilla internet -yhteyden omaavista kotitalouk-sista on laajakaistayhteys. Halutessaan 99 prosenttia kansalaisista voi laaja-kaistan saada. Kiinteää verkkoa täydentävät langattomat ja mobiilit yhteydet erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Matkaviestinverkkojen kautta tarjotta-vien laajakaistayhteyksien peittoalueet ovat laajentuneet ja siirtonopeudet kas-vaneet huomattavasti.

Lähivuosien suurin haaste on laajakaistayhteyksien tarjonnan synnyn var-mistaminen haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla. Valokuituyhteyksillä toteu-tetut kohtuuhintaiset ja laadukkaat laajakaistayhteydet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä myös suurten taajamien ulkopuolella nopeita siirtoedellytyksiä edellyttävien palvelujen, kuten teräväpiirtotelevision lisääntyessä. Tavoitteena on, että nopea laajakaistayhteys olisi kaikkien saatavilla v. 2015.

Teleyritysten keskinäistä kilpailua on pyritty edistämään langattoman laa-jakaistan tarjoamiseen rakennetun @450 verkon avulla, joka vuoden 2009 loppuun mennessä kattaa lähes koko Suomen. Valokaapeleiden rakentami-seen perustuvia, jopa 100 Mbit/s yhteysnopeuksia tarjotaan kohtuuhintaisena myös kotitalouksille. Valokuituverkkoja on rakennettu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän edistämään nopei-den ja luotettavien tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaa koko maassa. Työryhmän tehtävänä on seurata nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien ja -palveluiden tarjon-taa, raportoida tarjonnan kehittymisestä ja antaa hallitukselle toimenpidesuo-situksia.

Kiinteän puhelinverkon maksujen vaikutusta puhelin- ja laajakaistapalve-lujen saatavuuteen ja kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen on selvitetty. Selvityksen pohjalta on laadittu ehdotus telepalveluiden palvelutason ja koh-tuullisten hintojen varmistamiseksi koko maassa. Yleispalvelun sääntelyä on muutettu siten, että se kattaa lankaverkon lisäksi myös matkaviestimet. Vireillä on hanke eräiden viestintämarkkinalain säännösten muuttamiseksi. Hankkeen yhteydessä tarkastellaan myös tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden mää-ritelmää. Arvioiden mukaan säädösmuutokset nostavat merkittävästi yleispal-velun yhteysnopeutta.

62Tavoitteena on Suomen säilyttäminen laajakaistayhteyksien tarjonnan kär-

kimaiden joukossa. Teknologia- ja palveluntarjontamurroksen vaikutukset eri-tyisesti taajamien ulkopuolella pyritään ratkaisemaan. Tarkoituksena on var-mistaa laajakaistan perustarjonta koko maassa. Lisäksi on käynnistetty tutki-mushanke maaseudun elinkeinoelämän tietoliikennetarpeista.

Erikseen on laadittu laaja viestintäpoliittinen selvitys koko maan kattavien laajakaistayhteyksien tarjonnan järjestämisestä ja turvaamisesta sekä sen rahoi-tuksesta erityisesti haja-asutusalueilla. Selvitys valmistui syyskuussa 2008.

Arjen tietoyhteiskunnan palvelujen kehittäminen

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ohjaa hallituksen kansallisen tie-toyhteiskuntapolitiikan vuosien 2007-2011 tavoitteista tekemän periaatepää-töksen toteuttamista. Huhtikuussa 2008 päätettiin noin 40 hanketta sisältä-västä käytännön toimintaohjelmasta. Siinä painotetaan erityisesti luotettavien ja käyttäjäystävällisten sähköisten palveluiden tuottamista sekä kansalaisten ja yritysten valmiuksia sähköisten palvelujen käyttäjinä.

Sähköisen tunnistamisen kehittämistyöryhmän tehtävänä on määritellä ja varmistaa eri tunnistamistapojen yhteensopivuus ja käytettävyys tunnistamista vaativissa palveluissa. Työryhmä on laatinut väliraportin sähköisen tunnista-misen nykytilasta Suomessa alkuvuodesta 2008. Työryhmä tekee toimenpide-ehdotuksensa syksyllä 2008. Tämän jälkeen hallitus tekee asiasta periaatepää-töksen.

Keväällä 2008 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on esittää toimenpiteitä sähköiseen laskutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi. Siir-tyminen edellyttää koordinointia sekä julkisen hallinnon, pankkien, sähköisen laskutuksen operaattoreiden että kuluttajien kesken. Tavoitteena on saada säh-köinen laskutus yleistymään merkittävästi vuoteen 2011 mennessä.

Hallituksen tietoturvastrategian tavoitteena on vahvistaa kansalaisten ja yritysten luottamusta sähköisiin palveluihin. Tietoturvatietoisuuden kasvat-tamiseksi järjestetään vuosittain kansallinen tietoturvapäivä. Ehdotus uudeksi kansalliseksi tietoturvastrategiaksi valmistuu vuoden 2008 lopulla. Siinä esite-tään konkreettisia toimenpiteitä toteutettavaksi lähivuosina.

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa -hankkeessa kehitetään uutta sähköistä oppimisympäristöä ja kokeillaan tek-nologian mahdollisuuksia opetuksessa ja opetuksen kehittämisessä. Alkuvuo-desta 2008 teki Helsingin yliopiston koordinoima verkosto selvityksen, jossa arvioitiin koulujen tieto- ja viestintäteknologian nykytilannetta teknologisten ympäristöjen, ohjelmistojen ja infrastruktuurin, pedagogisen käytön ja vaikut-tavuuden sekä osaamisresurssien näkökulmasta. Pilottihanke on käynnistetty ja siihen osallistuvat koulut valitaan syksyn 2008 aikana. Hanke jatkuu vuo-den 2010 loppuun asti.

63Keväällä 2008 asetettu sähköisen viestinnän elinkeinopolitiikka-työryhmä

tekee ehdotuksen siitä, kuinka viestintäalaa ja -markkinoita voidaan edistää ja kehittää turvaten korkealaatuiset viestintäpalvelut yritys- ja yksityiskäyttäjille. Työryhmän toimikausi päättyy loppuvuodesta 2009.

Televisio- ja radiotoiminta sekä lapset ja nuoret median käyttäjinä

Hallituksen maaliskuussa 2004 tekemän päätöksen mukaisesti maassamme siirryttiin kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan maanpäällisissä lähe-tysverkoissa syyskuun 2007 alussa. Kaapeliverkot siirtyivät kokonaan digitaa-liseen lähettämiseen maaliskuun 2008 alusta. Aiempien 4–5 kanavan sijasta antennitalouksille on tarjolla nyt 10 ns. vapaasti vastaanotettavaa kanavaa ja lähes 20 maksutelevisiokanavaa. Siirtyminen uuteen teknologiaan sujui pää-osin joustavasti. Maaliskuussa 2008 televisiotalouksista 95 prosenttia oli hank-kinut itselleen digitaalisten lähetysten vastaanottoon tarvittavan päätelaitteen. Seuraava haaste on teräväpiirtotelevisioon siirtyminen.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttötapojen lisääntyessä lapset ja nuoret voivat joutua kosketuksiin myös heidän kehitykselleen haitallisten sisältöjen kanssa. Koska internetin sisältöjen kattava valvominen on mahdotonta, lainsäädännön lisäksi tarvitaan alan itsesäätelyä. Keväällä 2008 perustettu Lasten ja nuorten mediafoorumi arvioi median ja internetin roolia lasten ja nuorten arjessa. Foo-rumin tehtävä on lisätä lasten ja nuorten valmiuksia toimia sähköisessä viestin-täympäristössä sekä pohtia keinoja vähentää sähköisestä viestinnästä lapsille ja nuorille aiheutuvia haittoja. Lisäksi foorumin tehtävänä on nostaa julkiseen keskusteluun ajankohtaisia kysymyksiä ja etsiä ongelmiin ratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Foorumin työ liittyy hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan.

Panostukset liikenneyhteyksiin ja -palvelujen kehittäminen

Hallitus antoi eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon maaliskuussa 2008. Selonteon keskeinen tavoite on liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden lisäämi-nen. Selonteko on samalla periaatepäätös vaalikauden liikenneinvestoinneista ja niiden rahoittamisesta.

Selonteossa tarkastellaan muun muassa elinkeino- ja ilmastopolitiikkaa, joukko- ja kevytliikennettä, liikenneturvallisuutta, kuljetusmarkkinoita sekä liikenneverkkoja ja niiden rahoitusta. Selonteko sisältää vaalikauden kattavan investointiohjelman ja listan myöhemmistä hankkeista, joita suunnitellaan. Tällä vaalikaudella aloitetaan 17 liikenneinvestointia, joiden arvo on noin 1,9 miljardia euroa. Tämän lisäksi hallitus varautuu tukemaan enintään 200 miljoo-nalla eurolla pääkaupunkiseudun metroverkon laajentamista (Länsimetro).

64Selonteko sisältää liikenteen ilmastopolitiikan yleiset suuntaviivat ja kes-

keisimmät liikennepoliittiset keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. Selonteon mukaan paikannustekniikkaan perustuvien tienkäyttömaksujen mahdolliselle käyttöönotolle ensi vuosikymmenellä luodaan valmiudet. Ruuhkamaksun käyt-töönottoa Helsingin seudulla selvitetään.

Joukkoliikenteen harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan par-haillaan. Uudistus liittyy vuoden 2009 joulukuussa voimaan tulevan EU:n palvelusopimusasetuksen täytäntöönpanoon. Valmisteilla on palvelusopimus-asetuksen kansallinen toimeenpano. Tavoitteena on kilpailun lisääminen linja-autoliikenteessä. Siihen liittyen selvitetään kaukoliikenteen ja muun reittiliiken-teen sekä kaupunki- ja seutuliikenteen vapauttamiseen liittyvät erityispiirteet, jotka olisi otettava huomioon kilpailua lisättäessä. Selvitettävänä on myös kil-pailun avaaminen rautatieliikenteessä. Voimassa olevat Helsingin lähiliiken-nettä koskevat sopimukset umpeutuvat vuonna 2017.

3.5 Rakennemuutosta ja kestävää kehitystä tukeva energia- ja ilmastopolitiikka

Kevään 2007 Eurooppa-neuvosto sopi kunnianhimoisista tavoitteista ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseksi. EU sitoutui yksipuolisesti kasvihuonekaasu-päästöjen 20 prosentin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 mennessä ohjeel-liseksi tavoitteeksi asetettiin päästöjä vähentäminen jopa 60 – 80 prosenttia.

Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti Euroopan komissio antoi tam-mikuussa 2008 ns. ilmasto- ja energiapaketin. Siinä konkretisoituvat komission esittämät kansalliset tavoitteet uusiutuvalle energialle ja päästökaupan ulko-puolisten sektoreiden päästöille. Päästökauppasektorin päästöille ja energian-käytön tehostamiselle esitetään EU-laajuisia tavoitteita. Uusiutuvan energian käytön tavoitteeksi vuodelle 2020 komissio ehdottaa Suomelle 38 % osuutta energian loppukulutuksesta. Tämä vaatisi uusiutuvan energian käytön osuu-den lisäämistä Suomessa 9,5 prosenttiyksiköllä. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, kuten asumisen, maatalouden ja liikenteen, kasvihuonekaasuja tulisi komission esityksen mukaisesti vähentää vuoden 2005 määrästä 16 % vuoteen 2020 mennessä.

Hallitus valmistelee parhaillaan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrate-giaa. Strategia annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2008. Siinä mää-ritellään EU:n tavoitteiden vaatimat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen, uusiutuvan energian, energianhankinnan kuin energiatehokkuuden osalta. Strategian pääpaino on vuoden 2020 tavoitteissa ja niiden saavuttamiseksi tarvittavissa toimenpiteissä. Energian säästö ja uusiutuvan energian käytön

65edistäminen ovat strategian kulmakiviä. Strategian keskeisenä lähtökohtana on ehdotettavien toimenpiteiden kustannustehokkuus ja markkinalähtöisyys. Selonteossa hahmotetaan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia myös vuo-sille 2020–2050.

Vaikka ilmasto- ja energiastrategia on vielä valmisteilla, on hallitus päät-tänyt lisätä erittäin tuntuvasti valtion tukea uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen. Vuoden 2008 viimeisessä lisätalousarviossa ja vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa valtiontukea uusiutuvaan energiaan ja ener-giatehokkuuden parantamiseen lisätään noin 80 miljoonalla eurolla. Uusiutu-van energian ja energiatehokkuuden investointitukia yrityksille ja yhteisöille lisätään yhteensä 60 milj. eurolla vuosina 2008 ja 2009. Asuntojen energia-avus-tuksia lisätään 10 milj. eurolla vuonna 2008, jolloin kokonaismäärä nousee 24 milj. euroon. Vuonna 2009 asuntojen energia-avustuksia lisätään 8 milj. eurolla yhteensä 22 milj. euroon, mistä rahoitetaan kerros- ja rivitaloasuntojen energi-aremontteja. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 3 000 euroon, millä pyritään tukemaan erityisesti pientalojen energiatehokkuutta parantavia hankkeita. Uudistus korvaa pääosin pientalojen energia-avustukset. Liikenteen alueella otetaan käyttöön suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, mihin on varattu 5 milj. euroa. Energiapuun haketuksen ja korjuun tukea jatketaan 6,5 milj. eurolla. Maatilapohjaisen bioenergian tuotannon investointi- ym. hank-keita tuetaan edelleen 5 milj. eurolla.

Pidemmän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvi-taan vielä huomattavia lisätoimenpiteitä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi sekä erityisesti vähäpäästöi-sen ja riittävän sähkönhankintakapasiteetin saatavuuden turvaamiseksi. Lähi-vuosien toimenpiteet linjataan tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa. Pidem-män ajan haasteita ja niihin vastaamista käsitellään keväällä 2009 annettavassa hallituksen energia- ja ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa.

Kansallisen kestävän kehityksen strategian mukaisesti energia- ja ilmas-topolitiikan valmistelussa toimenpidevaihtoehtoja arvioidaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Päästöjen vähentäminen päästökauppasektorin ulkopuolella

Päästökauppasektorin ulkopuolisen sektorin päästöistä valtaosa koostuu lii-kenteen, maatalouden ja rakentamisen työkoneiden ja lähinnä kevyttä polt-toöljyä energialähteenään käyttävien talokohtaisten lämpökattiloiden pääs-töistä.

Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden kasvihuonekaasupäästöt olivat Suomessa vuonna 2005 runsaat 35 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Suomen tulisi alentaa päästöt näillä sektoreilla vajaaseen 30 milj. CO2-ekviva-lenttitonniin vuoteen 2020 mennessä.

66Talokohtaisen lämmityksen osalta päästöjen vähentäminen merkitsee erityi-

sesti tarvetta vähentää öljylämmityksen osuutta. Korvaavia ratkaisuja ovat kau-kolämpö, puupelletit sekä maa- ja ilmalämpöpumput. Tulevaisuudessa on myös mahdollista korvata öljylämmityksessä mineraalipohjaista kevyttä polttoöljyä biopohjaisella polttoaineella. Olemassa olevan rakennuskannan lämmitysrat-kaisujen muutoksiin on saatavilla julkista tukea. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2009 sisältää lisäksi ehdotuksen kotitalousvähennyksen laajentamiseksi niin, että omakotitalojen energiajärjestelmien suuret muutostyöt voivat kuulua vähennysoikeuden piiriin. Uuden rakennuskannan osalta lämmitysratkaisuihin vaikutetaan rakentamista ohjaavan lainsäädännön muutoksin.

Liikennesektorilla päästöihin voidaan vaikuttaa autokantaan vaikuttamalla ja biopolttoaineiden käyttöä edistämällä sekä pidemmällä aikavälillä eheyttä-mällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä siten tarvetta liikkumiseen.

Vuoden 2008 alusta uudistettiin autoverotusta siten, että vero on porrastettu päästöjen mukaan. Tämä uudistus on toiminut toivotulla tavalla. Kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan selvästi aiempaa vähäpäästöisempiä autoja. Liikenteen päästöjä alentaa myös velvoite biopolttoaineiden osuuden lisäämisestä. Autojen vuotuinen käyttömaksu tullaan porrastamaan päästöjen mukaan.

Jätehuollossa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vähentämällä bio-hajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamista sekä edistämällä jätteen energia-käyttöä.

Uusiutuvien energialähteiden velvoite

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta oli 28,5 % Suomessa vuonna 2005. Komission ilmasto- ja energiapaketissa esitetään, että osuus tulisi nostaa 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Tavoite on erittäin haastava kun ottaa huomioon, että Suomi on jo nyt uusiu-tuvien energialähteiden - erityisesti bioenergian - hyödyntämisessä maailman johtavia maita. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuk-sesta on Suomessa EU:n kolmanneksi korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen.

Suurin uusiutuvan energian lisäyspotentiaali perustuu metsähakkeen käytön lisäämiseen erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Kansallisen metsäohjelman mukaan metsähakkeen käyttöä olisi mahdollista lisätä nykyi-sestä noin 3.5 miljoonan kiintokuutiometrin tasosta kolminkertaiseksi.

Puun käytön lisäämisellä ei kuitenkaan voida täyttää koko velvoitetta, vaan muita uusiutuvia energiamuotoja tarvitaan. Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut lisäämään vesivoimaa merkittävästi. Tavoitteena on lisätä myös tuu-livoiman käyttöä merkittävästi, vaikka se tukitarpeeltaan on biomassan hyö-dyntämistä kalliimpaa. Tavoitteena on myös lisätä peltobiomassan ja jätteiden energiakäyttöä eri muodoissaan.

67Tavoiteltavan suuruinen uusiutuvan energian käytön lisääminen ei toteudu

nykyteknologialla ilman julkista tukea. Nykyiset tukijärjestelmät perustuvat pääasiassa investointi- ja verotukiin. Harkittavana on syöttötariffien käyttöön-otto sähkön tuotannossa.

Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi valtio tukee erityisesti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvia investointeja. Tuki kohdistetaan entistä enemmän uuden teknologian käyttöönottoon. Tukea voi saada jo markkinoilla olevan edistyksellisen teknologian käyttöönottoon ja uuden teknologian koehankkeisiin.

Energiatehokkuustavoite

Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi energiatehokkuuden parantamisen 20 % vuoteen 2020 mennessä siitä, mitä se olisi ilman uusia toimenpiteitä. Tämä merkitsee Euroopan tasolla keskimäärin noin 14 % vähennystä vuoden 2005 kulutukseen verrattuna. Tavoite on ohjeellinen ja yhteinen koko EU:lle.

Vuonna 2006 hyväksytty energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot osoittamaan, että jäsenmaassa on vuoteen 2016 mennessä toteutettu päästökau-pan ulkopuolisilla sektoreilla energiansäästötoimenpiteitä, joiden säästövaiku-tus on 9 % vuosien 2001–2005 keskimääräisestä energian kulutuksesta vastaa-villa sektoreilla. Keskeisenä toimintatapana ovat vuoden 2007 lopulla solmitut laaja-alaiset energiatehokkuussopimukset.

Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa asetetaan tavoitteet energiatehokkuudelle vuonna 2020. Keväällä 2008 asetettiin laajapohjainen energiatehokkuustoimikunta identifioimaan ne toimenpiteet, millä asetettaviin tavoitteisiin päästään. Tavoitteet ja toimenpiteet yhdessä tulevat muodostamaan hallitusohjelmassa todetun energiansäästön kokonaissuunnitelman.

Energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen

Energia- ja ympäristöteknologiat ovat pitkään olleet Suomessa T&K -toimin-nan painoalue. Strategiansa mukaisesti Tekes pyrkii lisäämään ympäristöasi-oiden huomioimista myös muussa tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoi-minnassa. Kansallisissa teknologiaohjelmissa suunnataan entistä enemmän varoja näiden tekniikoiden kehittämiseen. Tekesillä on käynnissä useita ohjel-mia, joissa energia- ja ympäristönäkökulma on vahvasti mukana.

Ilmastoteknologian globaalien markkinoiden kasvuksi on arvioitu 60 % vuosien 2004 ja 2010 välisenä aikana. Ympäristösektorilla kasvavia alueita ovat myös jätehuollon, kierrätyksen, materiaalien kestävän käytön ja vesihuollon ratkaisut sekä ympäristötietojen mittaus ja monitorointi. Energiateknologian

68markkinat kasvavat voimakkaasti kaikilla uusiutuvan energian ja tehokkaan energiankäytön teknologian aloilla. Suomella on edellytykset olla energia- ja ympäristöteknologian markkinoilla vahva kansainvälinen toimija. Tämän var-mistamiseksi hallitus panostaa energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja kaupallistamiseen mm. julkisia hankintoja kehittä-mällä ja ympäristöteknologian kotimarkkinoita edistämällä. Ehdotus toiminta-suunnitelmaksi ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa tulee valtioneuvoston käsittelyyn loppuvuodesta 2008.

Materiaalitehokkuuden parantaminen sisältyy myös vuonna 2005 julkais-tuun kansalliseen ohjelmaan kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Ohjelman toimeenpano, kuten vuonna 2008 käynnistynyt materiaalitehokkuu-den palvelukeskuksen toiminta, luo välineitä luonnonvarojen käytön tehostami-selle ja samalla myös siitä aiheutuvan ilmastovaikutuksen pienentämisille.

Tekesin energia- ja ympäristöalueen rahoitus kaksinkertaistui vuonna 2007 edellisvuodesta nousten 156 milj. miljoonaan euroon, mikä oli kolmannes Teke-sin koko T&K -rahoituksesta. Tällä hetkellä Tekesin energia- ja ympäristöoh-jelmien kokonaisbudjetti on 550 miljoonaa euroa, josta noin puolet on Teke-sin osuutta. Viime vuonna käynnistyneet ohjelmat Polttokennot, BioRefine ja Kestävä Yhdyskunta sekä tänä vuonna käynnistynyt Vesi-ohjelma ovat osal-taan vahvistamassa kehitystoimintaa energia- ja ympäristöalueella jo aiemmin käynnissä olleiden ohjelmien kuten ClimBus’n lisäksi.

Energia- ja ympäristöalan strateginen huippuosaamisen keskittymä hyväk-syttiin keväällä 2008 Tekesin, Suomen Akatemian ja elinkeinojärjestöjen vajaan kaksivuotisen valmistelun jälkeen. Yrityksillä ja yritysten panostuksella on ollut ratkaiseva merkitys jatkovalmistelussa, joka toteutettiin yhteistyössä yliopis-tojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Suomeen rakennettavat strategisen huippu-osaamisen keskittymät (SHOK) tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteis-työtä keskenään.

Suomen Akatemialla on käynnissä Kestävä-energia tutkimusohjelma (2008 – 2011) ja Sitra käynnisti juuri Energiaohjelman vuosille 2008 – 2012.

Energia- ja ympäristöteknologiaan ja ekoinnovaatioihin sisältyvät mahdol-lisuudet tukevat parhaimmillaan sekä kansantalouden kilpailukykyä että kes-tävää kehitystä. Energia- ja ympäristöteknologian edistämisessä viranomaisten toimenpiteiden merkitys on tavanomaista suurempi. Säädöksillä vaikutetaan uusien teknologioiden kysyntään ja syntyyn. Taloudellisilla ohjauskeinoilla voi-daan vaikuttaa markkinahintoihin. Lisäksi Kioton pöytäkirjan yhteistoteutusta (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) hyödyntämällä voidaan edistää uuden teknologian käyttöönottoa globaalisti.

69

4 Työllisyyspolitiikka: työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen

Työllisyystilanne

Hyvä talouskehitys kohotti työllisyysastetta vuosina 2005 – 2007 kiihty-västi. Vuonna 2007 työllisyysaste oli 70,3 %, naisten työllisyysaste 68,5 ja 55 - 64-vuotiaiden 55,0 %.

Vuonna 2007 sekä naisten että miesten työttömyys väheni edellisvuodesta. Naisten työttömyysaste oli 7,2 % ja miesten 6,5 %. Avoimen työttömyyden ohella myös piilotyöttömien ja koko työvoimareservin määrä on vähentynyt. Työttö-myys on vähentynyt kaikilla alueilla jo kahden vuoden ajan.

30

40

50

60

70

80

00 02 04 06 07Kaikki Naiset Ikääntyvät Nuoret

Lähde: Eurostat

Työllisyysaste%

70Ilman työhön osallistuvuuden nousua työvoima olisi jo vähentynyt. Työ-

voiman tarjontaa on lisännyt alle 25-vuotiaiden aktiivinen hakeutuminen työ-markkinoille sekä ns. suurten ikäluokkien pysyminen työmarkkinoilla aiempia ikäluokkia huomattavasti pidempään. Vuonna 2007 keskimääräinen eläkkeel-lesiirtymisikä kohosi 59½ vuoteen.

Vuonna 2007 osa-aikatyötä teki 13,4 % palkansaajista. Heistä naisia oli lähes kaksi kolmasosaa. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa tekeviä lomautettuja oli kolmannes osa-aikatyöllisistä. Määräaikaisissa työ-suhteissa työskenteli 16,0 % palkansaajista. Pysyvien työsuhteiden määrä on lisääntynyt nopeammin kuin määräaikaisten.

Suomessa pysyvästi asuvat 132 000 ulkomaan kansalaista ovat merkittävä työvoimaresurssi. Heistä työikäisiä on noin 79 %. Työllisyysaste on noin 50 % ja työttömyysaste 20 %. Työvoiman ulkopuolella on 30 %. Hallituksen maahan-muuttopoliittisena linjana on edistää pysyvää työperusteista maahanmuuttoa yhtenä keinona muiden työmarkkinoilla tarvittavien toimien lisäksi.

Työelämän laatu

Suomessa työelämän laatu nähdään tärkeänä tuottavuustekijänä ja pyritään siihen, että työorganisaatioita, työhyvinvointia ja tuottavuutta kehitetään samanaikaisesti. Vuoden 2007 työolobarometrin mukaan työelämän laatu on hieman parantunut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Työhyvinvointiin ja tapaturmien ehkäisyyn tulee edelleen panostaa. Työllisyyden parantuessa epävarmuus oman työpaikan säilymisestä on vähentynyt, tasapuolinen koh-telu ja kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus ovat kohentu-neet. Arviot omien voimavarojen riittävyydestä ovat sitä vastoin heikentyneet tasaisesti viimeisten neljän vuoden aikana. Miehet antavat naisia paremman arvosanan työpaikalleen. Naiset antavat miehiä heikommat arvosanat tasa-puolisessa kohtelussa ja voimavarojen riittävyydessä.

Joka toinen palkansaaja on osallistunut työnantajan maksamaan koulutuk-seen, koulutuspäiviä oli keskimäärin 5-6 päivää vuodessa. Usko ammattitaitoa vastaavan työn löytymisestä tarvittaessa on kokonaisuudessaan vahvaa.

Työaikajoustot lisääntyivät vuonna 2007. Palkansaajista 62 prosentilla oli mahdollisuus kerätä normaalin työajan ylittäviä tunteja säästöön myöhemmin pidettäväksi vapaana. Ylitöitä tehneiden palkansaajien osuus (51 %) on kasva-nut. Neljännes palkansaajista teki myös toista työtä. Vuokratyövoiman osuus työllisistä on noussut vuosituhannen alun noin 2 prosentista 4,1 prosenttiin.

71Työllisyyspolitiikan päälinjaukset

Hallituksen tavoite on työllisten määrän nostaminen 80 000 – 100 000 henki-löllä vuoteen 2011 mennessä, jolloin työllisyysaste nousisi 72 prosenttiin.

Hallinnollinen linjaus oli työministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministe-riön yhdistäminen uudeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alusta. Tavoitteena on saavuttaa synergiaetuja sekä innovaatioiden ja tuottavuuden että työvoiman osaamisen ja yritystoiminnan kehittämispalveluissa sekä kas-vuyritysten tukemisessa.

Työllisyyttä on pyritty lisäämään työssä jatkamiseen kannustavalla eläke-järjestelmän uudistuksella, työnvälityksen tehostamisella, työnhaun aktivoin-titoimilla, työelämän kehittämishankkeilla, koulutuksella sekä työvoiman liik-kuvuutta ja työperusteista maahanmuuttoa edistämällä.

Työllisyysstrategia on poikkihallinnollinen. Sen toteutuksen väline on Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä työvoimapanoksen uhkaavaa vähe-nemistä mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelmaan liittyviä suuria uudistus-hankkeita ovat sosiaaliturvan ja -etuuksien kokonaisuudistus, ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen uudistus, suomalaisen joustoturvamallin kehittäminen, työvoiman kohtaanto-ongelmien vähentäminen ja työperustei-sen maahanmuuton lisääminen.

Kansallisessa toimenpideohjelmassa 2005 - 2008 työllisyyspolitiikan kes-keisiksi tavoitteiksi asetettiin työllisyysasteen nostaminen sekä työmarkkinoi-den toiminnan parantaminen. Näihin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet ryh-miteltiin kolmeen painoalueeseen, jotka ovat myös tämän vuosien 2008 – 2010 toimenpideohjelman työllisyyspoliittiset painoalueet:

Työurien pidentäminen.•Vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaiku-•tusten parantaminen.Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen.•

4.1 Työurien pidentäminen

Pitkään jatkunut nopea talouskasvu on parantanut työllisyystilannetta työ-uran ääripäissä. Sekä ikääntyneiden että nuorten työllisyysasteet ovat nous-seet. Vuonna 2007 erityisesti nuorten työllisyysaste kohosi.

Eläketurvaan 1990- ja 2000-luvulla tehdyt muutokset ovat jo pitkään nos-taneet ikääntyvien työllisyysastetta. Vuoden 2005 eläkeuudistus oli suurin ker-tamuutos. Uudistusta kuvataan luvussa 2.1.

72

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallituskauden aikana arvioidaan väestön ikääntymiseen varautumisen riittävyys. Jos tarvitaan lisäuudistuksia, hallitus on sitoutunut toteuttamaan ne hallituskauden aikana. Vuonna 2007 käynnis-tettiin selvitystyö mahdollisista tarvittavista lisätoimenpiteistä ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi ja eri toimenpidevaihtoehtojen työllisyysvaikutuk-sista. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2008 loppuun mennessä.

Nuorten siirtymistä työelämään pyritään nopeuttamaan opiskelijavalintaa ja opintojen ohjausta kehittämällä, etuusjärjestelmiä uudistamalla ja suuntaa-malla ammattikoulutusta paremmin vastaamaan työvoiman kysyntää. Rahoi-tusta kohdennetaan erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulu-tuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen, ammatilliseen peruskoulutukseen ja peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille sekä ope-tushenkilöstön lisäkoulutukseen. Matalapalkkatuen määrärahasta siirrettiin osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Oppisopimuskoulutusta ja nuorten työpajatoimintaa on lisätty.

20

30

40

50

60

70

80

90

90 92 94 96 98 00 02 04 06 07

15–24 v. 25–54 v. 55–64 v. 15–64 v.

Lähde: Tilastokeskus

Työllisyysaste ikäryhmittäin%

734.2 Vero- ja etuusjärjestelmien sekä

palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen

Vero- ja etuusjärjestelmien kannustimet

Kesäkuussa 2007 asetetun SATA -komitean yhtenä tehtävänä on arvioida verotuksen, perusturvan (mukaan lukien asumistuki) sekä työttömyysturvan uudistamisen tarve.

Tavitteena on, että sosiaaliturva kannustaa opiskelijoita siirtymään nykyistä nopeammin opiskelusta työelämään, lyhentää työttömyysjaksoja, tekee pätkä-töidenkin vastaanottamisen kannattavaksi, helpottaa vajaakuntoisten työllis-tymistä, myöhentää eläkkeelle siirtymistä ja kannustaa eläkkeellä olevia osal-listumaan työelämään nykyistä enemmän sekä parantaa työn tuottavuutta.

Ohjeistaessaan komiteaa hallitus totesi, että kansaneläke on pitkäaikainen sosiaaliturvan muoto ja tämä on otettava huomioon kansaneläkkeen tasoa ja kehitystä määriteltäessä. Sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäessä on arvioitava myös sitä, miten kustannusten kattamiseen tarkoitettujen tulonsiirtojen osto-voima säilyy.

Hallitus on myös linjannut, että sosiaaliturvan lainsäädännön johdonmu-kaisuutta tulee parantaa, asiakkaiden hakemukset on käsiteltävä viivytyksettä ja hakumenettely on tehtävä nykyistä helpommaksi. Tämä edellyttää, että sosi-aaliturvan hajanainen lainsäädäntö kootaan selkeäksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä selvitetään myös, mikä tehtävä Kansanelä-kelaitoksella on perusturvan maksajana ja millaisia määräaikoja sosiaaliturva-asioiden käsittelylle tarvitaan.

Vuorotteluvapaajärjestelmää koskevan lain voimassa oloa on jatkettu kah-della vuodella. Vuodesta 1996 vuoden 2007 loppuun mennessä vuorotteluva-paan oli aloittanut yli 130 000 henkilöä.

Työkyvyttömien työllistymisen edellytyksistä on tehty selvitys. Siihen sisäl-tyneitä ehdotuksia käsitellään sosiaaliturvakomiteassa.

Lisäksi vireillä on koko verojärjestelmän läpikäynti ja uudistustarpeiden sel-vittäminen. Tämän selvitystyö on tarkoitus tehdä vuoden 2010 loppuun men-nessä, jotta kansalaiset voisivat tehdä valintansa puolueiden kantojen perustella vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

74Palkanmuodostus

Palkkausjärjestelmät muuttuvat, ja palkan suuruus perustuu entistä harvem-min vain työssäolovuosiin. Varsinkin julkisella sektorilla on käynnissä suu-ria palkkausjärjestelmien uudistuksia. Käyttöön on otettu työn vaativuuden ja tuloksellisuuden arviointimenetelmiä. Myös työaikajoustot lisääntyivät vuonna 2007. Palkansaajista 62 prosentilla oli mahdollisuus kerätä normaalin työajan ylittäviä tunteja säästöön myöhemmin pidettäväksi vapaana.

Vuosien 2005–2007 keskitetyn tulopoliittisen sopimuksen umpeuduttua työnantaja- ja työntekijäjärjestöt tekivät alakohtaisia työehtosopimuksia, joista useimpiin sisältyy paikallisesti sovittavia palkankorotuseriä. Pääministerin joh-dolla käydään syksyn 2008 aikana keskusteluja makrotaloudellisen vakauden turvaamisesta tilanteessa, jossa palkoista sovitaan hajautetusti.

Henkilöstörahastojen määrä kasvoi vuonna 2007 ja vuoden lopussa rekis-terissä oli 54 rahastoa ja niiden piirissä noin 123 000 jäsentä. Vuonna 2007 voittopalkkioita maksettiin ennätykselliset 107,9 miljoonaa euroa. Henkilös-törahastolain kokonaisuudistusta varten on asetettu kolmikantainen työryhmä edistämään kaikille palkansaajille maksettavien voittopalkkiojärjestelmien käytön lisääntymistä. Henkilöstön oikeutta osallistua yhtiön tai osuuskun-nan hallintoon selkiytettiin rajat ylittävissä sulautumisissa tai jakautumisissa Euroopan talousalueella.

Joustoturva

Eurooppalaisten joustoturvaperiaatteiden sovittamista Suomen olosuhteisiin valmistelee kolmikantainen joustoturvaryhmä. Työryhmän määräaika päät-tyy vuoden 2010 lopussa.

Suomalainen joustoturvan keskeiset tavoitteet ovat:

Nopeasti työstä työhön – hyvät edellytykset jatkuvalle työllistymiselle,•

työvoiman ulkopuolelta työhön – työvoimavarat ja osaaminen parempaan •käyttöön, ja

korkea työelämän laatu – keskeinen tekijä työurien pidentämisessä ja •kilpailukyvyn parantamisessa.

Joustoturvamittareiden mukaan mahdollisuudet joustavien työaikojen käyt-töön ovat Suomessa huomattavasti suuremmat kuin muissa EU-maissa keski-määrin. Samoin koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrä on suhteelli-sesti huomattavasti suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Muilla joustoturvan mittareilla mitattuna Suomi sijoittuu EU-maiden keskiarvon tuntumaan.

75Vuonna 2007 valmistuneen selvityksen mukaan kokonaiskuva mallin toi-

meenpanosta ja toteutuksesta on myönteinen. Erityisen positiivisina on koettu työhallinnon varhainen puuttuminen, työnhaun aktivoituminen sekä koulu-tustoimenpiteiden nopea hyödyntäminen.

Suomalaista joustoturvamallia on selostettu yksityiskohtaisemmin liitteessä I.

4.3 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen

Samalla kun työvoiman saatavuus on vaikeutunut, monilla aloilla esiintyy rakennetyöttömyyttä. Kohtaanto-ongelman poistamiseksi nykyinen ja edelli-nen hallitus ovat toteuttaneet lukuisia uudistuksia. Työn verotusta on keven-netty, etuusjärjestelmien kannustavuutta parannettu ja työvoiman ammatilli-sen ja alueellisen liikkuvuuden edellytyksiä parannettu.

Työvoiman kysyntää on pyritty lisäämään mm. yrittäjyyttä edistävin ja työ-voimakustannusten kasvua hillitsevin toimin, veronkevennyksin, kotitalous-vähennyksen korotuksella sekä työllistämistukien avulla. Matalapalkkaisten ikääntyneiden työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on parannettu työnan-tajan välillisiä työvoimakustannuksia alentavan tuen avulla. Äkillisten raken-nemuutosongelmien lieventämiseksi on kehitetty uusia toimenpiteitä. Hallin-nonalojen yhteistyötä on myös lisätty, jotta ongelmiin voidaan reagoida mahdol-lisimman nopeasti. Valtion vuoden 2007 talousarviossa oli ensi kertaa varattu äkillisiin rakennemuutosongelmiin erillinen määräraha.

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

Beveridge-käyrä, neljännesvuosittain, trendi

avoimet työpaikat / työlliset, %

työttömät / työvoima, %

Lähde: Tilastokeskus (Työvoimatutkimus), Työ- ja elinkeinoministeriö (Työnvälitystilasto)

1973:4

1974:4

1978:4

1990:1

1994:2

2008:2

76Työikäisen väestön vähentyessä työvoiman kysyntä olisi kyettävä ennakoi-

maan mahdollisimman hyvin ja ottamaan huomioon nämä arviot koulutuk-sen sisältöä ja määriä koskevissa ratkaisuissa. Työ- ja elinkeinohallinnon ja opetushallinnon yhteisenä hankkeena on käynnistetty kehittämistyö, jonka tavoitteena on parantaa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointijärjestel-mää. Työryhmä tekee ensimmäiset ehdotukset ennakointijärjestelmän kehit-tämiseksi syksyn 2008 aikana.

Työvoimatoimistojen tavoitteeksi asetettiin vuonna 2007 työnhakijan ensim-mäinen työnhakuhaastattelu kahden viikon kuluessa työnhakijaksi ilmoittau-tumisesta. Lisäksi käyttöön otettiin profilointi-malli, joka auttaa tunnistamaan työttömyyden pitkittymisen riskin. Työnhakuhaastattelun yhteydessä arvioi-daan työnhakijan palvelutarve, mikä nopeuttaa työnhakijoiden sijoittumista avoimille työmarkkinoille, auttaa työvoimatoimistoja asiakaskunnan palve-lutarpeiden jäsentämisessä sekä palvelujen ja toimintatapojen suunnittelussa. Vuonna 2007 lisättiin työnhakijaa velvoittavia työhönosoituksia.

Vuoden 2009 budjettiesitykseen sisältyy toimenpiteitä kohtaannon paran-tamiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään vuonna 2009 erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Samalla aloi-tetaan ammatillisen peruskoulutuksen alueellinen kohdentaminen ikäluokka-kehityksen mukaisesti siten, että tarjonta vastaa alueiden nuorten ja työmark-kinoiden tarvetta.

Meneillään on ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistushanke, AKKU. Lisäksi Aikuiskoulutusta uudistetaan mm. NOSTE-ohjelmalla. Rakennerahas-tokauden 2007-2013 ESR-toimenpiteillä kehitetään neuvonta- ja ohjauspalveluja, mm. sähköisiä palveluja erityisesti neuvontatoiminnassa.

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja syrjäytymiskehityksen katkaise-miseksi suunnataan osa ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatilliseen kou-lutukseen valmistavan koulutuksen paikoista maahanmuuttajille ja tehostetaan erityisesti maahanmuuttajanuorille räätälöityä neuvonta- ja ohjaustoimintaa peruskoulun yläasteella ja sen jälkeen.

Työvoiman liikkuvuutta on tuettu mm. laajentamalla työmatkakulujen vähennysoikeutta ja ottamalla käyttöön työttömien harkinnanvarainen enin-tään 700 euron suuruinen muuttoavustus vuoden 2007 alusta alkaen.

Matalapalkkatuen laajentamiseen varatuista määrärahoista osa kohdenne-taan tukemaan työvoiman kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisua vuoden 2009 budjettiesityksessä. Aikuisiässä Suomeen muuttavien ja Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi lisätään oppilaitos- ja oppiso-pimustyyppisen sekä työelämänläheisin järjestelyin toteutettavan koulutuksen tarjontaa vuodesta 2009 lähtien.

Edellisen rakennerahastokauden yksi menestyksekkäimpiä ESR-hankkeita oli korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pätevöitymiskoulutukseen kes-kittynyt SPECIMA-hanke. Pätevöitymiskoulutusta jatketaan työvoiman saata-

77vuuden parantamiseksi (mm. lääkärit, hammaslääkärit, farmaseutit, sairaan-hoitajat ja muu hoitohenkilökunta).

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Tarkoituksena on torjua yrityk-sille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaiku-tuksia ja varmistaa samalla, että alihankkijat ja työvoimaa vuokralle antavat yritykset noudattavat työnantajavelvoitteita.

Työsopimuslain ja työsuojelua koskevien lakien muutoksilla pyrittiin vähen-tämään perusteettomia määräaikaisia työsuhteita. Tavoitteena on, että työn-antajat harkitsevat työsopimuksen määräaikaisuuden perustetta aikaisempaa tarkemmin, ja että peruste tulee työntekijöiden tietoon paremmin. Työsuoje-luviranomaisten valvontakeinoja lisättiin.

Työsuhdeturvaa koskeva lainsäädäntö on uudistettu kokonaisuudessaan 2000-luvulla. Vuonna 2001 voimaan tulleessa työsopimuslaissa säädetään irti-sanomis- ja purkuperusteista, työsuhteen päättämiseen liittyvistä menettely-tavoista ja työsuhteen laittoman päättämisen seurauksista. Vuonna 2007 voi-maan tulleessa yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädetään lisäksi menettelytavoista, joita työnantajan on noudatettava irtisanoessaan työnteki-jöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen mahdollisti työelämän laatuun liittyvien toimien entistä paremman alueellistamisen ja toimeenpanon TE-kes-kusten kautta. Aluehallinnon yritysneuvojille suunnatussa koulutuksessa työ-elämän laatu ja tuottavuuden samanaikainen parantaminen ovat osana koulu-tuskokonaisuutta. Koulutus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä.

Luopuminen siirtymäaikalaista vuonna 2006 ja työvoiman liikkuvuuden vapaa salliminen Bulgariasta ja Romaniasta näiden liityttyä EU:hun vuonna 2007 lisäsi ulkomaalaisten tilapäisen työnteon mahdollisuuksia Suomessa.

78

79

5 Aluekehitys ja rakennerahasto- politiikan tuki kansalliselle toimenpideohjelmalle

Alueellisen kehityksen tila

Maakuntien kehitys on ollut kohtuullisen tasapainoista. Useimpien maakun-tien keskusalueet ovat kehittyneet myönteisesti ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopea talouskasvu on hieman lisännyt muuttoa suuriin kes-kuksiin. Maakunnista ovat viime vuosina parhaiten menestyneet vahvat kas-vualueet kuten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa, mutta myös pienem-mät maakunnat kuten Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet hyvin. Huolimatta suhteellisen samankaltaisesta kehityskuvasta maakuntien välillä, niiden sisällä esiintyy voimakkaita paikallisia eroja erityi-sesti maakuntien keskusalueiden ja niitä ympäröivien seutujen välillä. Väes-tön ikääntyminen ja kuntien talous ongelmat tulevat voimistamaan tätä kehi-tyssuuntaa.

Työllisyyskehitys on ollut alueellisesti tasapainoista. Työttömyys on alentu-nut kaikissa maakunnissa ja seutukunnissa. Työttömyyden aleneminen on ollut nopeinta useissa korkean työttömyyden seutukunnissa, mikä osaltaan johtuu ikääntymisen aiheuttamasta työvoiman vähenemisestä. Etelä-Savossa, Lapissa ja Etelä-Karjalassa työvoiman määrä on alkanut jo vähentyä ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi.

Voimistuva työvoiman eläköityminen vähentää alueiden työvoimaresursseja ja hidastaa elinkeinotoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Jo nyt useilla alu-eilla työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ikääntymisen ja muutto-tappioiden vuoksi ja tämä kehityssuunta voimistuu 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa noin 25 seutukunnassa ja väestöennusteen mukaan vuonna 2020 enää 15 seutukunnassa.

80Kansallisen aluepolitiikan painotukset

Kansallisen aluepolitiikan painotuksia tarkennettiin joulukuussa 2007, jol-loin hallitus päätti valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet vuosille 2007-2011. Päätöksessä määritellään ne keskeiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin aiotaan suunnittelukauden aikana päästä.

Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima sekä palvelut ja yhteydet. Tavoitteena on alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vahvistaminen, alueiden osaamisen edistäminen, niiden omien vahvuuksien ja erikoitumisen paranta-minen, toimijoiden välisen yhteistyön ja alueiden verkottumisen edistäminen ja elinympäristön laadun kehittäminen.

Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin ja toimivaan kaupunkiverkkoon perustuva aluerakenne, joka vahvistaa kaupunki- ja maaseutualueiden elin-voimaisuutta ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun ja työllisyyden koko maassa.

Tavoitepäätöksen mukaisesti alueellisen kehityksen keskeisimmät painotukset vuosille 2007 - 2011 ovat seuraavat:

Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen.•

Alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserojen •pienentäminen.

Alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen.•

Yhtenä osana tavoitepäätöstä on aluekehitysjärjestelmän vahvistaminen ja sen voimavarojen aiempaa tehokkaampi ja tuloksekkaampi kohdentaminen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. alueiden kehittämisen pitkän aikavälin stra-tegian laatiminen vuoteen 2020 saakka, ministeriöiden aluestrategioiden päi-vittäminen, aluekehityksen ohjelmarakenteen yksinkertaistaminen, aluehal-linnon kokonaisuudistuksen toteuttaminen, valtion aluehallintoviranomaisten tulosneuvottelujen ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaneuvottelu-jen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi, alueellisen rahoituksen määrittely, valtion toimintojen alueellistaminen sekä aluekehityksen ja eri toimenpiteitä koskevan ennakoinnin ja arvioinnin kehittäminen.

Aluepolitiikan onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä on myös kuntien rooli julkisten palvelujen kuten koulutuksesta, terveydenhoidosta ja yritysten toimintaympäristöstä toimenpiteiden erittäin merkittävänä käytännön tason toimenpiteiden toteuttajana.

81Rakennerahastopolitiikan tuki kansalliselle toimenpideohjelmalle

Suomen saama rakennerahastotuki kausille 2007 - 2013 on noin 1 716 miljoo-naa euroa, mikä on noin neljänneksen vähemmän edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Yhdessä kansallisen rahoituksen kanssa rakennerahasto-ohjel-miin sitoutuu julkista rahoitusta kaikkiaan noin 3 726 miljoonaa euroa, joka käytetään sekä Alueellinen kilpailukyky - ja työllisyystavoitteen että Euroo-pan alueellinen yhteistyö- tavoitteen (ml ENPI) mukaisten toimenpideohjel-mien toteutukseen.

Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaisiin toimiin on käy-tettävissä kaikkiaan 1 596 miljoonaa euroa, josta Euroopan Aluekehitysrahas-ton (EAKR) osuus on 977 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahaston osuus (ESR) 618 miljoonaa euroa. Euroopan alueellinen yhteistyö – tavoitteen (ml ENPI) osuus EAKR – varoista on 120 miljoonaa euroa.

Suomen kansallisena rakennerahastostrategiana on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian mukaisesti rakennerahastokauden tavoitteena on osaamisen, teknologisen tason, inno-vaatiotoiminnan, alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäminen sekä osaavan työvoiman turvaaminen kullakin painopistealueella. Strategian kes-keiset painopisteet ovat:

Yritystoiminnan edistäminen (EAKR),•

innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja •osaamisrakenteiden vahvistaminen (EAKR),

osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys (ESR), ja •

alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (EAKR)•

Alustavasti on arvioitu, että kaikkiaan noin 88 % käytettävissä olevista rakennerahastovaroista käytetään suoraan Lissabonin tavoitteiden mukaisiin toimiin. Korkein osuus on Manner – Suomen ESR - toimenpideohjelmassa, jossa noin 96 % toimista on suoraan Lissabonin tavoitteiden mukaisia. Alueellisissa EAKR – toimenpideohjelmissa osuus vaihtelee ohjelmittain ollen keskimää-rin noin 80 %. Tämän lisäksi muiden toimien tulee selkeästi liittyä Lissabonin strategian mukaisten toimien tukemiseen ja siten välillisesti edistää tavoittei-den saavuttamista.

EAKR – toimenpideohjelmien määrärahat pyritään kohdentamaan aiem-paa enemmän alueiden kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeisen yritys-toiminnan ja osaamisklustereiden tukemiseen sekä alueellisesti kattavampaa osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista edistäviin hankkeisiin. Ohjelmien keskeisenä tavoitteena on yritystoiminnan edistäminen sekä inno-vaatiotoiminnan, verkostoitumisen ja osaamisrakenteiden edistäminen. Alusta-

82vasti on arvioitu, että ainakin noin 80 % käytettävissä olevista EAKR – varoista ohjautuu näiden painopisteiden mukaisiin toimiin.

Yritystoiminnan kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämisessä keskitytään erityisesti uusiin ja kasvukykyisiin/-haluisiin yrityksiin ja niiden edellytyk-siin kaupallistaa uusia innovaatioita. Lisäksi edistetään yritysten edellytyksiä osallistua erilaisten yhteistyöverkostojen toimintaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Innovaatiotoimintaa ja osaamista tuetaan mm. vahvistamalla teknologian ja osaamisen siirtoa ja tuotekehityspalveluja. Samoin kehitetään kaupallista-miseen erikoistuneita innovaatiopalveluja sekä käynnistetään yrityslähtöisiä innovaatio- ja kilpailukykyä kehittäviä hankkeita alueiden kehitykselle tär-keillä osaamisalueilla. Varoja käytetään mm. osaamiskeskus- ja aluekeskusoh-jelman innovaatioverkostojen kautta syntyneiden hankkeiden sekä verkosto-maisten osaamisklustereiden kehittämisen kannalta keskeisten yhteishankkei-den tukemiseen.

Ohjelmakauden 2007-2013 rakennerahasto-ohjelmien leimallinen piirre on temaattisuus. Alueellisissa EAKR -ohjelmissa alueet pyrkivät kehittämään nii-den omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuvia osaamiskeskittymiä sekä lin-kittymään muiden alueiden osaamiskeskittymien kanssa vahvistaakseen omaa osaamistaan. Manner-Suomen ESR – toimenpideohjelmassa on teemakohtainen valtakunnallinen osio. Teemakokonaisuudet toteutetaan kansallisesti koordi-noituina valtakunnallisina kehittämishankkeina. Ne ovat poikkihallinnollisia, strategisia ja tavoitteellisia kokonaisuuksia koostuen useista projekteista. Val-takunnalliset kehittämishankkeet liittyvät ohjelman eri painopistealueisiin ja koskevat esim. yrittäjyyden edistämistä, työllisyyden edistämistä ja osaamisen kehittämistä.

Valtioneuvosto hyväksyi sekä kansallisen rakennerahastostrategian että siihen liittyvät toimenpideohjelmat helmikuussa 2007. Komissiossa hyväksyi ohjelmat syksyllä 2007, jonka jälkeen ohjelmien toteutus voitiin käynnistää täy-simääräisesti. Tätä ennen hankepäätöksiä oli voitu tehdä EAKR – toimenpide-ohjelmissa yrityshankkeiden osalta jo kesäkuusta 2007 lähtien (toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen). Kesän 2008 aikana ohjelmien toteutus on aktivoitunut entisestään ja alueilla on runsaasti hankkeita odottamassa lopul-lisia hankepäätöksiä.

83LIITE I

Suomalainen joustoturvamalliEurooppalaisten joustoturvaperiaatteiden sovittamista Suomen olosuhteisiin valmistelee kolmikantainen joustoturvaryhmä. Työryhmän määräaika päät-tyy vuoden 2010 lopussa. Tavoitteena on eri osapuolten yhteinen ymmärrys periaatteista, joilla työelämää ja lainsäädäntöä kehitetään. Työ etenee koordi-noituna sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, aikuiskoulutuksen kokonaisuudis-tusta sekä työmarkkinoiden kohtaannon parantamista selvittävien komiteoi-den ja työryhmien kanssa.

Suomalaisen joustoturvamallin keskeiset tavoitteet ovat:

Nopeasti työstä työhön – hyvät edellytykset jatkuvalle työllistymiselle,•työvoiman ulkopuolelta työhön – työvoimavarat ja osaaminen parempaan •käyttöön, korkea työelämän laatu – keskeinen tekijä työurien pidentämisessä ja •kilpailukyvyn parantamisessa.

Joustoturvatoimien panosmittarit

Joustoturvan panosmittareina käytetään työntekijöiden mahdollisuutta hyö-dyntää joustavia työaikoja, koulutukseen käytettyä julkista rahoitusta (% BKT:stä) sekä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin ja työttömyysturvaan käytettävää rahoitusta suhteessa ansiotyöhön haluaviin. (=työttömiin+ työ-voimareservi). Suomessa arvot ovat lähellä tai hieman yli EU15-keskiarvon, mahdollisuus joustaviin työaikoihin selvästi yli EU15-keskiarvon.

84

0

5 0

1 0 0

1 5 0

2 0 0

2 5 0

Mahdollisuus joustavaan työaikaan 2004,(% palkansaajista)

Julkiset koulutusmenot 2004, 2005 (% of BKT)

Työttömyysturvamenot 2005, 2006(suhteessa ansiotyöhön haluaviin)

Aktiivisen työvoimapolitiikan menot2005, 2006 (suhteessa ansiotyöhön haluaviin)

Ensimmäinen vuosiToinen vuosi

Jous totur van panos m ittar it

EU15-keskiarvo on toinen kehä kuvassa

Joustoturvatoimia kuvaavat mittarit

Joustoturvaprosessia kuvaavia indikaattoreita ovat pysyvässä työsuhteessa tai vapaaehtoisesti määrä-/osa-aikaisesti työskentelevien osuus (ns. ’hyvien’ työsuhteiden osuus kaikista palkkatyösuhteista), koulutukseen osallistuvien osuus sekä työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteisiin osallistuvien osuus sekä työttömyysavustusta saavien osuus kaikista ansiotyöhön halukkaista. Suo-messa koulutukseen osallistuvien työntekijöiden osuus on EU15-keskiarvoa huomattavasti suurempi, työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteisiin osallistu-vien määrä taas on hieman keskiarvoa pienempi.

85

Nopeasti työstä työhön – hyvät edellytykset jatkuvalle työllistymiselle

Työsuhdeturvaa koskeva lainsäädäntö on uudistettu kokonaisuudessaan 2000-luvulla. Vuonna 2001 voimaan tulleessa työsopimuslaissa säädetään irti-sanomis- ja purkuperusteista, työsuhteen päättämiseen liittyvistä menettely-tavoista ja työsuhteen laittoman päättämisen seurauksista. Vuonna 2007 voi-maan tulleessa yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa säädetään lisäksi menettelytavoista, joita työnantajan on noudatettava irtisanoessaan työnteki-jöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein.

0

5 0

1 0 0

1 5 0

2 0 0

Pysyvässä tai vapaaehtoisesti määräaikaisessatai osa-aikaisessa työsuhteessa o levien osuus

2005, 2006 (%)

Työvoimapoliittisissa to imenpiteissä o levienosuus kaikista ansiotyöhön halukkaista 2005, 2006

Työttömyysavustusta saavien osuuskaikista ansiotyöhön halukkaista 2005,2006

Ensimmäinen vuosiToinen vuosi

Jous totur vatoimia k uvaavat m ittar it

Koulutukseen osallistuvien osuus(%) 25-64-vuotiaista 2005,2006

EU15-keskiarvo on toinen kehä kuvassa

86Työsuhdeturvasäännöksiin liittyvät myös työvoiman käyttötapoja koskevat

säännökset. Toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ovat työsuhteiden pää-tyyppi, mutta määräaikaisten sopimusten solmiminen on sallittua, kun siihen on laissa tarkoitettu tehtävän luonteesta tai työnantajan toiminnasta johtuva perusteltu syy. Työvoiman vuokraus ja alihankintatyön käyttö ovat niin ikään työvoiman käyttötapoina mahdollisia. Viime vuosina tehdyillä lainsäädäntö-uudistuksilla on pyritty estämään epäterve kilpailu työsuhteen ehdoilla ja saat-tamaan työnantajat keskenään yhdenvertaiseen asemaan.

Kannustavat vero-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmät ovat tärkeä osa jousto-turvaa. Käynnissä olevassa sosiaaliturvan uudistamisessa tavoitteena on ottaa huomioon pirstaloituvat ja monimuotoistuvat työnteon muodot sekä yrittä-jyyden ja palkkatyön välimaastossa olevien sosiaaliturva niin, että työnteko kannattaisi aina.

Keskeisiä joustoturvan elementtejä ovat myös työttömyysturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka. Tavoitteena on, että irtisanottu työntekijä työllistyy nope-asti uudelleen (työstä työhön).

Vuonna 2005 käyttöön otetun muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa tuo-tannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotun työntekijän uudelleen työllis-tymistä tiivistämällä työnantajan, työntekijöiden ja työhallinnon yhteistyötä irtisanomistilanteissa. Keskeinen tavoite on työntekijän työllistyminen uuden työnantajan palvelukseen mahdollisimman nopeasti. Tähän pyritään tarjo-amalla työvoimapalveluja jo irtisanomisaikana.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä työmarkkinajärjestöt kehittävät parhaillaan muutosturvaa yhteistyössä. Kaikille alueille ja paikkakunnille laaditaan suunni-telmat äkillisiin rakennemuutoksiin varautumiseksi. Erityisesti P&K -yritysten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua koulutukseen pyritään parantamaan jo ennen konkreettista irtisanomista. Yritysten kanssa yhteistyössä toteutetta-vaa työvoimakoulutusta lisätään.

Vuonna 2007 valmistuneen selvityksen mukaan muutosturva on toiminut suhteellisen hyvin. Kokonaiskuva mallin toimeenpanosta ja toteutuksesta on myönteinen. Erityisen positiivisina on koettu työhallinnon varhainen puuttu-minen, työnhaun aktivoituminen sekä koulutustoimenpiteiden nopea hyödyn-täminen. Suurimmat pulmat liittyvät asiasta tiedottamiseen ja osaamisvajeisiin sekä työnantajien ja -tekijöiden erilaisiin valmiuksiin hyödyntää muutosturvaa. Näihin kiinnitetään muutosturvan kehittämisessä erityishuomiota.

Työvoiman ulkopuolelta työhön – työvoimavarat ja osaaminen parempaan käyttöön

Kannustava työttömyysturva yhdistettynä tehokkaaseen aktiiviseen työvoi-mapolitiikkaan on rakennetyöttömyyden ehkäisemisessä keskeisessä ase-massa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia kokeilla työelä-

87mään paluuta pyritään parantamaan osana sosiaaliturvan kokonaisuudis-tusta.

Suomessa toimivalla työnantajalla on suhteellisen suuri vapaus palkata työ-voimaa ulkomailta. Parantamalla ulkomailta rekrytoinnin edellytyksiä voidaan edistää työmarkkinoiden toimivuutta. Samalla pyritään varmistumaan siitä, että työmarkkinoilla sovellettavat työehdot ovat lainsäädännön ja alakohtais-ten työehtosopimusten mukaiset. Suomessa vuonna 2007 voimaan tullut ns. tilaajavastuulaki asettaa ulkopuolista työvoimaa käyttäville yrityksille velvol-lisuuden selvittää, että työvoimaa tarjoava sopijakumppani täyttää työnanta-javelvollisuutensa suhteessa viranomaisiin ja työntekijöihinsä. Tilaajavastuu-lain toimivuuteen, erityisesti lain valvontaan tullaan edelleen kiinnittämään huomiota. Olennaista on, että sekä työmarkkinoilla olevien eri ryhmien kuin myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työntekijöiden kokema turvalli-suus kohenee.

Korkea työelämän laatu – keskeinen tekijä työurien pidentämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa

Työpaikkojen kehittäminen niiden innovaatiokyvykkyyden ja tuloksellisuu-den parantamiseksi on osa suomalaista joustoturvamallia. Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset antavat nykyisin laajat mahdollisuudet sopia työehdoista, kuten työajoista tai muusta työn organisoinnista myös paikallistasolla osa-puolten jousto- ja turvatarpeet huomioonottaen.

Säädösten ja sopimusten lisäksi joustoon ja turvaan vaikuttavat toiminta-tavat ja työpaikkakulttuuri kuten johtaminen ja työnorganisointi. Joustoturva edellyttää onnistuakseen muutoksiin varautumista ja niiden ennakointia.

Työikäinen väestö osallistuu jo nykyisin laajasti aikuiskoulutukseen. Par-haillaan valmisteilla olevassa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa on jous-toturvan näkökulmasta keskeistä, että koulutusta tarjotaan laajemmin myös ydintyövoiman ulkopuolella oleville kuten työttömille, kotityöstä ja eläkkeeltä työelämään palaaville ja että kaikenkokoisten yritysten henkilöstöllä on tasa-vertaiset mahdollisuudet osallistua osaamisensa kehittämiseen.

Väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi työelämän laadun ja innovaatioi-den merkitys työllisyyden ja työn tuottavuuden edistämisessä kasvaa entises-tään. Työaika ja työstä saatava palkka ovat yhä tärkeitä, mutta niiden rinnalla työntekijää kiinnostaa yhä vahvemmin myös työn laadulliset seikat kuten työ-olot, työn autonomia, vaikutusmahdollisuudet työssä ja työn sisällön haasta-vuus. Usein uudet joustavat työnorganisointimuodot edellyttävät työpaikka-koulutuksen lisäämistä.

Suomalaisten työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työn organisointiin ovat eurooppalaisittain hyvät. Työsuoristuksestaan esimiehensä kanssa keskus-televien työntekijöiden määrä on suuri verrattuna useimpiin EU-maihin.

88Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen vuoden 2008 alussa mahdol-

listi työelämän laatuun liittyvien toimien entistä paremman alueellistamisen ja toimeenpanon TE-keskusten kautta. Aluehallinnon yritysneuvojille suunna-tussa koulutuksessa työelämän laatu ja tuottavuuden samanaikainen paranta-minen ovat osana koulutuskokonaisuutta. Koulutus toteutetaan kolmikantai-sena yhteistyönä.

89

1

LIIT

E II

SU

UN

TA

VIIV

AT

AU

LUK

KO

Tal

ousp

olit

iikan

laaj

at s

uunt

aviiv

at

Tila

nne

Tav

oitt

eet

Toi

men

pite

et

Suun

tavi

iva

1: T

alou

den

vaka

uden

tu

rvaa

min

en k

estä

vän

kasv

un e

dist

ä-m

isek

si

- va

ltion

talo

us y

lijää

mäi

nen

mut

ta

ylijä

ämä

heik

kene

mäs

sä s

elvä

sti

- ta

lous

kasv

un h

idas

tum

inen

ris

ki

kunt

atal

oude

n ke

hity

ksel

le,

kunt

ien

välis

et ta

loud

ellis

et e

rot s

uuri

a S

uom

en k

orke

asuh

dann

e on

taitt

unut

ja

talo

uska

svu

on n

opea

sti h

idas

tu-

mas

sa. I

nfla

atio

hid

astu

u vä

hite

llen

ensi

vuo

den

aika

na, t

eolli

suud

en

kust

annu

skilp

ailu

kyky

hei

kent

ymäs

sä

- va

ltion

talo

uden

yht

ä pr

osen

ttia

brut

to-

kans

antu

otte

esta

vas

taav

a ra

kent

eelli

nen

ylijä

ämä

vaal

ikau

den

lopu

ssa

vuon

na

2011

- ve

ropo

liitti

sten

toi

mie

n m

itoitu

s ei

saa

va

aran

taa

julk

isen

ta

loud

en

pitk

än

ajan

ke

stäv

yyttä

ei

kä

Suom

en

vaka

usoh

jel-

maa

n si

sälty

viä

sito

umuk

sia.

-

vero

muu

tost

en

ajoi

tuks

essa

ot

etaa

n hu

omio

on s

uhda

nnet

ilann

e ka

svun

pitä

-m

isek

si m

ahdo

llisi

mm

an v

akaa

na.

Tul

o-ve

roke

venn

yste

n m

itoitu

kses

sa ja

ajo

ituk-

sess

a ot

etaa

n lis

äksi

huo

mio

on p

alkk

arat

-ka

isut

.-

valti

onta

loud

en a

lijää

mä

ei e

des

poik

ke-

ukse

llise

n he

ikon

tal

ousk

ehity

ksen

olo

is-

sa s

aa y

littä

ä 2½

% b

rutto

kans

antu

otte

es-

ta

- ha

llitu

s on

sito

utun

ut v

altio

ntal

oude

n ke

hysj

ärje

s-te

lmää

n-

valti

onta

loud

en k

ehys

päät

ös 2

008-

2011

Suun

tavi

iva

2: T

alou

den

ja ju

lkis

en

talo

uden

kes

tävy

yden

var

mis

tam

inen

pe

rust

ana

työl

lisyy

den

lisää

mis

elle

- ty

öikä

inen

väe

stö

alka

a vä

hetä

vaa

li-ka

uden

lopu

llaja

työv

oim

an ta

rjon

ta

supi

stua

väe

stön

ikää

ntym

isen

seu

ra-

ukse

na-

eläk

emen

ot s

ekä

hoito

- ja

hoi

vapa

l-ve

luje

n r

ahoi

tusp

aine

et li

sään

tyvä

t vä

estö

n ik

äänt

yess

ä ja

pal

velu

iden

ky

synn

än k

asva

essa

- ty

öpai

kkoj

en m

äärä

n ka

svu

vaal

ikau

del-

la 8

0 00

0–10

0 00

0 he

ngel

lä, m

ikäl

i kan

-sa

invä

lisen

talo

uden

keh

itys

jatk

uu s

uo-

tuis

ana

ja p

alkk

akeh

itys

muo

dost

uu

työl

lisyy

ttä tu

keva

ksi

- ty

öllis

yysa

stee

n no

stam

inen

pitk

ällä

ai

kavä

lillä

75

pros

entti

in

- ke

skim

äärä

isen

elä

kkee

llesi

irty

mis

iän

nost

amin

en p

itkäl

lä a

ikav

älill

ä n

oin

3 vu

odel

la n

ykyi

sest

ä 59

½ v

uode

sta

- el

äkem

enoj

en s

opeu

ttam

inen

elin

iän

nous

uun

- ar

vioi

daan

väe

stön

ikää

ntym

isen

var

au-

tum

isen

riit

tävy

ys, n

iin e

ttä ta

rvitt

aviin

uu

dist

uksi

in r

yhdy

tään

vie

lä h

allit

uska

u-de

n ai

kana

- tu

rvat

aan

sosi

aalit

urva

n ra

hoitu

s se

kä

sosi

aali-

ja te

rvey

spal

velu

jen

saat

avuu

s pi

tkäl

lä tä

htäi

mel

lä, l

isät

ään

työn

teon

ka

nnus

tavu

utta

ja p

uret

aan

kann

ustin

-lo

ukku

ja

-työ

n, y

rittä

mis

en ja

työl

lisyy

den

polit

iikka

ohje

lma

(ks.

työl

lisyy

ssuu

ntav

iivat

) -

v. 2

005

alus

ta v

oim

aan

tullu

t elä

keuu

dist

us, m

l. el

inai

kake

rroi

n, jo

ka a

lkaa

vai

kutta

maa

n al

kavi

in

eläk

keis

iin v

uode

sta

2010

läht

ien.

-

kunt

a- ja

pal

velu

rake

nneu

udis

tus

(ks.

suu

ntav

iiva

3) - pe

rusp

alve

luoh

jelm

at 2

007-

2011

, 200

8-20

11,

2009

-201

2-

uudi

stuk

set k

oulu

tusj

ärje

stel

mäs

sä (

ks. t

yölli

syys

-su

unta

viiv

at 1

8, 2

0)

- pä

ivite

tään

lask

elm

at ik

äänt

ymis

en a

iheu

ttam

ista

m

enoi

sta

vuod

en 2

008

lopp

uun

men

ness

ä.

- so

siaa

litur

vauu

dist

us (

2008

-201

1), j

oka

valm

iste

l-la

an h

allit

ukse

n as

etta

man

kol

mik

anta

isen

kom

ite-

an jo

hdol

la.

- E

SR-o

hjel

man

toim

illa

2007

-201

3 py

ritä

än v

as-

taam

aan

väes

tön

ikär

aken

teen

muu

toks

iin ja

osa

a-va

n ty

övoi

man

saa

tavu

uden

turv

aam

isee

n

90

2

Suun

tavi

iva

3: K

asvu

un ja

työl

lisyy

-te

en s

uunt

autu

van

teho

kkaa

n re

surs

si-

en k

ohde

ntam

isen

edi

stäm

inen

- työ

ikäi

nen

väes

tö a

lkaa

väh

etä

ja

työv

oim

an ta

rjon

ta s

upis

tua

väes

tön

ikää

ntym

isen

seu

rauk

sena

- e

läke

men

ot s

ekä

hoito

- ja

hoiv

apal

-ve

luje

n ra

hoitu

spai

neet

lisä

änty

vät

väes

tön

ikää

ntye

ssä

ja p

alve

luid

en

kysy

nnän

kas

vaes

sa

- Suo

men

julk

isen

pal

velu

tuot

anno

n la

atu,

tulo

ksel

lisuu

s ja

kus

tann

usva

i-ku

ttavu

us o

n ar

vioi

tu s

ekä

kans

ainv

ä-lis

issä

ver

tailu

issa

että

pal

velu

jen

käyt

täjie

n m

ielip

iteid

en p

erus

teel

la

hyvä

ksi

- tuo

ttavu

uden

ja te

hokk

uude

n lis

ääm

inen

va

ltion

talo

udes

sa; v

. 201

1 m

enne

ssä

kesk

imää

rin

kaks

i kol

mas

osaa

val

tion

henk

ilöst

ön p

oist

uman

johd

osta

vap

autu

-vi

sta

työp

aiko

ista

täyt

etää

n. T

oim

into

jen

teho

stam

inen

min

iste

riöi

den

tuot

tavu

us-

ohje

lmie

n m

ukai

sest

i. -k

unta

- ja

palv

elur

aken

teid

en u

udis

tam

i-ne

n si

ten,

että

pal

velu

jen

saat

avuu

s ja

la

atu

void

aan

turv

ata

tule

vais

uude

ssa.

- v

oim

avar

ojen

koh

dent

amin

en o

saam

ista

tu

kevi

in k

oulu

tus-

, tie

de-,

tekn

olog

ia- j

a in

nova

atio

polit

iikka

an(k

s. s

uunt

aviiv

at 7

, 8)

- työ

voim

an k

ohta

anno

n pa

rant

amin

en ja

ty

öelä

män

keh

ittäm

inen

- t

yöttö

myy

stur

van

kehi

ttäm

inen

nop

eaa

työl

listy

mis

tä k

annu

stav

aan

suun

taan

- tuo

ttavu

uden

toim

enpi

deoh

jelm

a; h

allin

nona

loje

n tu

otta

vuus

ohje

lmat

men

ojen

kas

vun

hida

stam

isek

si

ja re

surs

sien

uud

elle

enko

hden

tam

isek

si v

. 201

1

men

ness

ä- k

unta

- ja

palv

elur

aken

neuu

dist

us; l

aki k

unta

- ja

palv

elur

aken

neuu

dist

ukse

sta

(pui

tela

ki) s

ekä

lait

kunt

ajak

olai

n ja

var

ains

iirto

vero

lain

muu

ttam

ises

ta

tuliv

at v

oim

aan

23.2

.200

7.

-jul

kist

en p

alve

luje

n ja

hal

linno

n tu

otta

vuud

en

tilas

toin

tia ja

tutk

imus

ta o

n pa

rann

ettu

ja li

sätty

-h

allit

us li

sää

julk

ista

tutk

imus

- ja

kehi

ttäm

isto

i-m

inna

n ra

hoitu

sta

tavo

ittee

na y

ksity

isen

ja ju

lkis

en

T&

K-r

ahoi

tuks

en n

ousu

yht

eens

ä ne

ljään

pro

sent

-tii

nBK

T:s

ta.

- työ

voim

an s

aata

vuud

en p

aran

tam

inen

ja ty

öelä

-m

än k

ehitt

ämin

en h

allit

usoh

jelm

an m

ukai

sest

i (ks

. ty

öllis

yyss

uunt

aviiv

at 1

7-21

) - t

yöttö

myy

stur

van

kehi

ttäm

inen

val

mis

tella

an

osan

a so

siaa

litur

vauu

dist

usta

91

3

Suun

tavi

iva

4: M

akro

talo

udel

lista

va

kaut

ta ja

kas

vua

tuke

van

palk

kake

-hi

tyks

en v

arm

ista

min

en

- pa

lkoi

sta

sopi

min

en k

uulu

u ty

ö-m

arkk

inao

sapu

olill

e. J

oulu

kuus

sa

2004

sol

mitt

u tu

lopo

liitti

nen

sopi

mus

pä

ätty

i 30.

9.20

07. K

evää

llä 2

008

päät

tyne

ellä

liitt

okie

rrok

sella

teht

yjen

so

pim

uste

n va

loss

a an

siot

ason

nou

su

on s

elvä

sti k

iihty

nyt e

delli

sen

kym

-m

envu

otis

kaud

en v

auhd

ista

-

Työ

voim

akus

tann

uste

n ka

svu

Suo-

mes

sa o

n ku

luva

na ja

ens

i vuo

nna

muo

dost

umas

sa m

yös

selv

ästi

mui

den

EU

-mai

den

ja e

uroa

luee

n ke

skim

ää-

räis

tä k

asvu

a no

peam

mak

si

- ta

voitt

eena

on

tuke

a m

akro

vaka

uden

ja

kilp

ailu

kyvy

n ka

nnal

ta s

uotu

isaa

pal

kan-

muo

dost

usta

- ha

llitu

s ot

taa

huom

ioon

tulo

vero

keve

n-ny

sten

mito

ituks

essa

ja a

joitu

kses

sa

palk

kara

tkai

sut

- ta

voitt

eena

on

para

ntaa

pai

kalli

sen

sopi

mis

en e

delly

tyks

iä.

- ha

llitu

s ke

hittä

ä yh

teis

työs

sä ty

ömar

kkin

ajär

jest

ö-je

n ka

nssa

työm

arkk

inoi

den

sopi

mus

järj

este

lmän

to

imiv

uutta

.

Suun

tavi

iva

5: M

akro

talo

us-,

rak

en-

ne-

ja ty

övoi

map

oliti

ikko

jen

välis

en

johd

onm

ukai

suud

en p

aran

tam

inen

- ta

lous

polit

iikan

eri

lohk

ojen

yht

een-

sopi

vuut

ta a

rvio

idaa

n sä

ännö

llise

sti

mm

. keh

ysm

enet

tely

n, b

udje

tin v

al-

mis

telu

n, v

akau

sohj

elm

an s

ekä

halli

-tu

ksen

vuo

tuis

en s

trat

egia

-asi

akir

jan

yhte

ydes

sä

- ty

ö-, h

yödy

ke ja

pää

omam

arkk

inoi

den

toim

ivuu

den

para

ntam

inen

- ha

llitu

ksen

poi

kkih

allin

nolli

set p

oliti

ikka

ohje

lmat

ha

llinn

onal

ojen

yht

eist

yön

lisää

mis

eksi

-

työ-

ja e

linke

inom

inis

teri

ö al

oitti

toim

inta

nsa

v.

2008

alu

sta,

mik

ä lis

ää p

oliti

ikka

kohe

rens

sia

elin

-ke

ino-

, työ

- ja

alu

epol

itiik

an to

teut

tam

ises

sa

Suun

tavi

iva

6: d

ynaa

mis

en ja

toim

i-va

n ta

lous

- ja

rah

aliit

to e

dist

ämin

en

- ra

hoitu

smar

kkin

oilla

on

ollu

t epä

va-

kaat

a, m

utta

EK

P:n

raha

polit

iikka

sa

avut

tanu

t mar

kkin

oide

n lu

otta

muk

-se

n-

euro

alue

en ju

lkis

en ta

loud

en a

lijää

-m

ät p

iene

ntyn

eet k

orke

asuh

dant

een

myö

tä m

utta

har

vat j

äsen

valti

ot k

ui-

tenk

aan

ovat

ryh

tyne

et y

limää

räis

iin

toim

enpi

teis

iin ju

lkis

en ta

loud

en

kohe

ntam

isek

si.

- Su

omen

vai

kutu

s eu

roal

ueen

keh

i-ty

ksee

n on

ollu

t pos

itiiv

inen

- ta

loud

en s

opeu

tum

isky

vyn

vahv

ista

mi-

nen

- va

kaus

- ja

kas

vuso

pim

ukse

n ve

lvoi

ttei-

den

täyt

täm

inen

- ks

. eri

t. m

akro

suun

tavi

ivat

92

4

Suun

tavi

iva

7: E

rity

ises

ti yk

sity

is-

sekt

orin

T&

K-i

nves

toin

tien

lisää

mi-

nen

ja p

aran

tam

inen

- Su

omi o

n pa

nost

anut

jo u

sean

vuo

-de

n aj

an 3

,5 %

BK

T:s

ta tu

tkim

ukse

en

ja k

ehity

ksee

n, y

ksity

isen

sek

tori

n os

uus

on n

. 70

%

- Su

omes

sa tu

tkim

usty

ötä

teke

vien

os

uus

kaik

ista

työl

lisis

tä o

n E

U-

mai

den

kork

ein,

tekn

iikan

ja lu

onno

n-tie

teid

en o

pisk

elijo

iden

osu

us (

n. 3

0 %

ko

rkea

koul

uopi

skel

ijois

ta)

on m

yös

EU

:n k

orke

in

- Ju

lkis

ta T

&K

–ra

hoitu

sta

on l

isät

ty

valti

on v

. 200

7 te

kem

än k

ehys

päät

ök-

sen

muk

aise

sti

- T

eolli

suud

en T

&K

-men

ot ja

tkav

at

kasv

ua; T

&K

-työ

tä te

kevä

yri

tysp

ohja

on

kap

ea

- K

oska

BK

T k

asva

a no

peam

min

kui

n T

&K

–rah

oitu

s, T

&K

–rah

oitu

ksen

B

KT

- os

uus

säily

y su

unni

lleen

vak

io-

taso

lla (

3,5

%)

ja 4

%:n

tavo

ittee

n sa

avut

tam

inen

vai

kutta

a va

ikea

lta;

Suom

essa

on

siir

rytty

puh

taas

ta T

&K

–p

oliti

ikas

ta la

aja-

alai

stuv

aan

T&

K&

I –p

oliti

ikka

an (

ks. m

yös

suun

tavi

iva

8), m

ikä

mer

kits

ee s

itä, e

tteiv

ät in

no-

vaat

iopa

nost

ukse

t enä

ä he

ijast

u ku

in

osak

si T

&K

-mitt

aris

sa.

- Y

liopi

stoj

en r

aken

teel

linen

keh

ittä-

min

en o

n kä

ynni

ssä,

sam

oin

sekt

ori-

tutk

imuk

sen

rake

nneu

udis

tus

- no

stet

aan

julk

isen

ja y

ksity

isen

T&

K-

pano

stuk

sen

BK

T-o

suus

4 p

rose

nttii

n vu

otee

n 20

11 m

enne

ssä

-

T&

K–r

ahoi

tus

kasv

aa ta

sais

esti

ja s

en

vaik

utta

vuus

par

anee

-

T&

K&

I -r

ahoi

tuks

en k

ohte

ita la

aja-

alai

stet

aan

kans

allis

en in

nova

atio

stra

tegi

-an

linj

aust

en m

ukai

sest

i -

yhä

use

ampi

yri

tys

teke

e T

&K

–työ

tä

- va

ltion

tutk

imus

laito

kset

han

kkiv

at

nyky

istä

ene

mm

än u

lkoi

sta

tutk

imus

ra-

hoitu

sta

- va

hvis

teta

an V

altio

n te

knill

isen

tutk

i-m

uske

skuk

sen

rool

ia in

nova

atio

polit

iikan

to

teut

taja

na

- ju

lkis

ta tu

tkim

us- j

a in

nova

atio

raho

itust

a lis

ätää

n 5

pros

entti

a vu

odes

sa v

uosi

na 2

008-

2011

; tav

oite

si

sälty

y ha

llitu

ksen

touk

okuu

ssa

2007

teke

mää

n ke

hysp

äätö

ksee

n 20

08-2

011

- ta

rjot

aan

yrity

ksill

e va

likoi

dust

i jul

kist

a ra

hoitu

sta

T&

K&

I-to

imin

nan

kehi

ttäm

isee

n ja

koh

dist

etaa

n se

pa

rhai

lle h

ankk

eille

kilp

aillu

n ra

hoitu

ksen

kei

noin

-

kehi

tetä

än T

&K

&I–

raho

ituks

en v

aiku

ttavu

uden

se

uran

tain

dika

atto

reita

93

5

Suun

tavi

iva

8: K

aike

ntyy

ppis

en in

-no

voin

nin

help

otta

min

en

- In

nova

atio

järj

este

lmän

suo

ritu

sky-

vyss

ä on

puu

tteita

, joi

den

taki

a in

no-

vaat

iopa

nost

uksi

lla e

i saa

da r

iittä

väst

i tu

loks

ia u

usin

a yr

ityks

inä,

liik

evai

h-do

n ka

svun

a, ty

öpai

kkoi

na e

ikä

vien

-tin

ä-

Ehd

otus

hal

lituk

sen

inno

vaat

iost

ra-

tegi

aksi

val

mis

tui k

esäk

uuss

a 20

08;

inno

vaat

iost

rate

gian

toim

eenp

anol

la

pyri

tään

vai

kutta

maa

n er

ityis

esti

polit

iikan

vai

kutta

vuut

een;

edu

skun

ta

kesk

uste

lee

stra

tegi

an s

isäl

löst

ä sy

k-sy

llä 2

008

- O

saam

ispe

rust

eist

a in

nova

atio

polit

iik-

kaa

vahv

iste

taan

ede

lleen

ja to

teut

etaa

n tä

tä tu

keva

tutk

imus

järj

este

lmän

rak

en-

teel

linen

uud

istu

s -

Inno

vaat

iopo

litiik

an to

teut

tajie

n st

rate

-gi

at ja

toim

inta

muk

aute

taan

kan

salli

sen

inno

vaat

iost

rate

gian

per

usva

linto

ihin

.-

Kys

yntä

läht

öise

n, k

äyttä

jälä

htöi

sen

ja

mui

den

inno

vaat

ioto

imin

nan

uusi

en

muo

toje

n ja

koh

teid

en (

ml.

yksi

tyis

et ja

ju

lkis

et p

alve

lut)

edi

stäm

inen

osa

na

inno

vaat

iopo

litiik

kaa,

mm

. in

nova

a-tio

polit

iikan

laaj

enta

min

en e

rity

ises

ti pa

lvel

usek

tori

lle m

l. so

siaa

li- ja

terv

eys-

palv

elui

nnov

aatio

iden

edi

stäm

inen

-

Kan

sain

välis

täm

isen

ja in

nova

atio

iden

yh

teyd

en v

ahvi

stam

inen

-

Kas

vuyr

ityst

en to

imin

taym

päri

stön

ko

kona

isva

ltain

en k

ehitt

ämin

en o

sana

la

aja-

alai

sta

inno

vaat

iopo

litiik

kaa

(yri

ttä-

jyys

ilmap

iirin

par

anta

min

en, s

arja

yritt

ä-jy

yden

lisä

ämin

en, y

ksit

yise

n ri

skir

ahoi

-tu

ksen

kas

vatta

min

en ja

kas

vuyr

ittäj

yys-

osaa

mis

peru

stan

vah

vist

amin

en)

- K

oota

an a

luei

lle h

ajau

tunu

tta t&

k&i-

toim

inta

a ve

rkot

tune

iksi

inno

vaat

ioyh

tei-

söik

si ja

luod

aan

kans

allis

ten

sisä

ltöva

lin-

toje

n ja

alu

eide

n st

rate

gist

en v

ahvu

uksi

en

pohj

alta

vah

voja

alu

eelli

sia

inno

vaa-

tioke

skitt

ymiä

- H

allit

ukse

n tie

dona

nto

edus

kunn

alle

teol

lis-

ja

teki

jäno

ikeu

ksie

n st

rate

gias

ta v

alm

istu

u vu

oden

20

08 lo

ppuu

n m

enne

ssä

Osa

amis

inno

vaat

iot

- V

altio

n tie

de-

ja te

knol

ogia

neuv

osto

n 20

06 te

ke-

mie

n lin

jaus

ten

muk

aise

sti S

uom

een

peru

stet

aan

tiete

en, t

ekno

logi

an ja

inno

vaat

ioto

imin

nan

stra

te-

gise

n hu

ippu

osaa

mis

en k

eski

ttym

iä (

SHO

K)

elin

-ke

inoe

läm

än ja

yht

eisk

unna

n tu

leva

isuu

den

kann

al-

ta k

eske

isill

e os

aam

isal

ueill

e (e

nerg

ia ja

ym

päri

stö,

m

etal

liteo

llisu

us, m

etsä

, ter

veys

ja h

yvin

voin

ti se

kä

tieto

- ja

vie

stin

täte

ollis

uus

ja –

palv

elut

); M

etsä

klus

-te

ri O

y pe

rust

ettii

n ke

vääl

lä 2

007

jaT

IVIT

Oy

(tie

to-

ja v

iest

intä

) se

kä F

imec

c O

y:n

(met

allit

eolli

-su

us)

kevä

ällä

200

8; K

aksi

muu

ta S

HO

Kia

ova

t va

lmis

telu

vaih

eess

a-

Tot

eute

taan

syk

syst

ä 20

08 a

lkae

n in

nova

atio

poli-

tiika

n ra

kent

eide

n ka

nsai

nväl

inen

arv

ioin

ti os

ana

kans

allis

en in

nova

atio

stra

tegi

an to

imee

npan

oa

- L

aaja

-ala

ista

osa

amis

ta v

ahvi

stet

aan

peru

stam

alla

m

oni-

ja p

oikk

itiet

eelli

siä

opet

usoh

jelm

ia; H

elsi

n-gi

n ka

uppa

kork

eako

ulun

, Tai

dete

ollis

en k

orke

a-ko

ulun

ja T

ekni

llise

n ko

rkea

koul

un y

hdis

täm

ises

sä

synt

yvä

Aal

to–k

orke

akou

lun

sääd

ekir

ja a

lleki

rjoi

-te

ttiin

kes

ällä

200

8 ja

se

aloi

ttaa

toim

inta

nsa

1.9.

2009

- Su

omee

n ke

hite

tään

laaj

asti

inno

vatii

visu

utee

n ka

nnus

tava

ja k

ansa

invä

lises

ti hu

ippu

taso

inen

op

pim

isen

keh

itysy

mpä

rist

ö

- V

ahvi

stet

aan

kork

eako

uluj

en tu

tkim

uska

pasi

teet

-tia

val

tion

lisär

ahoi

tuks

ella

-

Ylio

pist

ouud

istu

sta

kosk

evat

pää

töks

et te

hdää

n 1.

9.20

09 m

enne

ssä

Kys

yntä

- ja

käy

ttäj

äläh

töis

et in

nova

atio

t -

edel

läkä

vijä

mar

kkin

a-al

oitte

en k

ansa

llise

en to

i-m

eenp

anoo

n ry

htym

inen

syk

syllä

200

8 -

kom

issi

on a

loitt

een

pohj

alta

alo

iteta

an k

ansa

lline

n ke

skus

telu

sta

ndar

diso

inni

n kä

ytös

tä in

nova

atio

po-

litiik

an v

älin

eenä

-

Inno

vatii

vist

en ju

lkis

ten

hank

into

jen

raho

itusv

äli-

ne o

n va

lmis

teill

a T

ekes

issä

-

laki

ehdo

tus

palv

elus

etel

ien

käyt

ön li

sääm

isek

si

julk

isis

sa p

alve

luis

sa a

nnet

tiin

kesä

kuus

sa 2

008

- t&

k-ra

hoitu

sta

suun

nata

an h

allit

usoh

jelm

an

94

6

Suun

tavi

iva

8: In

nova

atio

iden

ed

istä

min

en (j

atko

a)

muk

aise

sti l

isää

ntyv

ästi

palv

elus

ekto

rille

ja e

i-te

knol

ogis

een

inno

vaat

ioto

imin

taan

; Inn

ovaa

tiot

sosi

aali-

ja te

rvey

spal

velu

järje

stel

mäs

sä –

tekn

olog

iaoh

jelm

a kä

ynni

stet

tiin

touk

okuu

ssa

2008

ja

Inno

vatii

vist

en p

alve

luje

n te

knol

ogia

ohje

lma

Serv

e kä

ynni

stet

tiin

2006

Inno

vaat

iot a

luei

lla

- osa

amis

kesk

usoh

jelm

assa

(OSK

E) k

eski

tytä

än

kaud

ella

200

7-20

13 k

ansa

llist

en a

vain

klus

tere

iden

ja

aie

mpa

a ko

rkea

taso

isem

pien

osa

amis

kesk

uste

n ke

hittä

mis

een

valit

uilla

alo

illa

- keh

ittäm

isoh

jelm

ien

välin

eillä

tuet

aan

suur

ten

kaup

unki

seut

ujen

ulk

opuo

liste

n to

imijo

iden

ver

-ko

stoi

tum

ista

suu

riin

kesk

ittym

iin

- alu

eelli

silla

inno

vaat

iost

rate

gioi

lla (m

m. s

uurte

n ka

upun

kise

utuj

en) l

uoda

an e

delly

tyks

iä k

ansa

llisi

l-le

pai

nopi

stev

alin

noill

e m

aailm

anlu

okan

inno

vaa-

tioym

päris

töje

n lu

omis

eksi

Suo

mee

n

Inno

vaat

iot j

a ka

nsai

nväl

istä

min

en

- vah

vist

etaa

n ka

nsai

nväl

iste

n in

nova

atio

kesk

uste

n ve

rkos

toa

(Fin

Nod

e); 2

005-

2008

per

uste

ttuje

n ke

skus

ten

(Kiin

a, U

SA, V

enäj

ä, J

apan

i) lis

äksi

se

lvite

tään

Fin

Nod

en p

erus

tam

ista

Intia

an.

Kas

vuyr

ittäj

yys

- hal

litus

ohje

lman

ja v

alm

istu

neen

inno

vaat

iost

ra-

tegi

aesi

tyks

en p

ohja

lta s

elvi

tetä

än in

nova

tiivi

sten

, ka

nsai

nväl

isty

mis

een

täht

äävi

en n

opea

n ka

svup

o-te

ntia

alin

yrit

yste

n er

ityis

tarp

eet

- hal

litus

ohje

lman

muk

aise

sti l

aadi

taan

syk

syn

2008

aik

ana

selv

ityks

et v

erot

ukse

llist

en e

stei

den

pois

tam

ises

ta u

lkom

aisi

lta p

ääom

asijo

ituks

ilta

ja

yksi

tyis

henk

ilön

teke

mie

n ris

kisi

joitu

sten

luov

u-tu

svoi

ttove

ron

huoj

ennu

kses

ta; s

elvi

tyst

en p

erus

-te

ella

VM

ja T

EM la

ativ

at a

ihee

sta

esity

ksen

vuo

-de

n 20

08 lo

ppuu

n m

enne

ssä.

95

7

Su

unta

viiv

a 9:

Tie

to- j

a vi

estin

täte

k-ni

ikan

levi

ämis

en ja

teho

kkaa

n kä

ytön

ed

istä

min

en s

ekä

osal

lista

van

tieto

yh-

teis

kunn

an lu

omin

en

- ede

llise

n ha

llitu

ksen

tiet

oyht

eisk

un-

taoh

jelm

assa

ase

tetu

t tav

oitte

et (m

il-jo

ona

laaj

akai

staa

v. 2

005

lopp

uun

men

ness

ä, ti

etot

ekni

ikan

per

usta

idot

ka

ikill

e ka

nsal

aisi

lle, s

ähkö

isen

asi

-oi

nnin

ja ti

etov

erkk

ojen

turv

allis

uus,

ty

önte

kijö

iden

tiet

oyht

eisk

unta

osaa

-m

inen

, T&

K:n

suu

ntaa

min

en ti

etoy

h-te

isku

ntak

ehity

ksee

n, ju

lkis

en h

allin

-no

n pa

lvel

un la

atu,

IT:n

hyö

dynt

ämi-

nen

kaik

issa

org

anis

aatio

issa

, kan

-sa

invä

linen

vai

kutta

vuus

) on

joko

sa

avut

ettu

tai o

llaan

hyv

ää v

auht

ia

saav

utta

mas

sa

- vie

stin

nän

infr

astru

ktuu

ria k

ehite

tään

en

sisi

jais

esti

kaup

allis

in e

hdoi

n ja

ki

lpai

levi

lla te

knol

ogio

illa

- kilp

ailu

n ed

istä

min

en k

aiki

ssa

vies

tin-

täve

rkoi

ssa

sekä

eri

vies

tintä

verk

koje

n vä

lillä

- laa

jaka

ista

isia

yht

eyks

iä y

li 90

%

kaik

ista

yht

eyks

istä

ja y

htey

snop

eus

vähi

ntää

n 8M

bit/s

v. 2

007

- edi

stet

ään

kans

alai

sten

ja y

ritys

ten

osaa

mis

ta s

ähkö

iste

n pa

lvel

ujen

käy

ttä-

jinä.

- edi

stet

ään

kans

alai

sten

ja y

ritys

ten

luot

tam

usta

arje

n tie

toyh

teis

kunn

an

palv

elui

hin

- ope

tush

enki

löst

ön ja

tutk

ijoid

en ti

eto-

tekn

isen

osa

amis

en li

sääm

inen

; tie

to- j

a vi

estin

täte

kniik

an te

hoka

s hy

ödyn

täm

i-ne

n ja

sov

elta

min

en tu

tkim

us- j

a op

e-tu

styö

ssä

- kiin

nite

tään

erit

yist

ä hu

omio

ta la

sten

ja

nuo

rten

asem

aan

tieto

yhte

isku

nnan

ka

nsal

aisi

na ta

voitt

eena

an k

aiki

lle

turv

allin

en d

igita

alin

en y

mpä

ristö

. - e

rityi

stä

huom

iota

kiin

nite

tään

julk

i-se

n se

ktor

in p

alve

lura

kent

eide

n as

ia-

kasl

ähtö

isee

n uu

dist

amis

een

tieto

- ja

vies

tintä

tekn

iikka

a la

ajam

ittai

sest

i hy

ödyn

täm

ällä

sek

ä to

imin

tam

alle

ja

uudi

stam

alla

- säh

köis

ten

palv

elui

den

ja tu

otte

iden

ta

rjont

aa ja

yht

eent

oim

ivuu

tta li

sätä

än,

mah

dolli

stet

aan

avoi

nten

raja

pint

ojen

kä

yttö

ä ki

lpai

lune

utra

alill

a ta

valla

ju

lkis

halli

nnon

tiet

o- ja

vie

stin

täjä

rjes-

telm

issä

- rad

iota

ajuu

ksie

n kä

yttö

ä uu

dist

etaa

n m

altil

lises

ti jo

usta

vam

paan

ja te

hok-

kaam

paan

suu

ntaa

n.

- laa

dita

an to

imin

taoh

jelm

a, jo

ssa

kesk

itytä

än la

aja-

pohj

aise

sti v

alm

iste

llun

tieto

yhte

isku

ntas

trate

gian

kä

ytän

nön

tote

utuk

seen

ja to

teut

usta

joht

amaa

n as

ete-

taan

min

iste

rijoh

toin

en n

euvo

ttelu

kunt

a.

- par

anne

taan

nop

eide

n yh

teyk

sien

saa

tavu

utta

edi

s-tä

mäl

lä v

alok

aape

lien

ja la

ngat

tom

ien

verk

koje

n ra

kent

amis

ta s

ekä

kehi

tetä

än ti

etoy

htei

skun

nan

palv

e-lu

infr

astru

ktuu

ria.

- mon

ipuo

liste

n ja

kor

keal

aatu

iste

n vi

estin

täpa

lvel

ui-

den

saat

avuu

s va

rmis

teta

an k

oko

maa

ssa

edis

täen

ve

rkko

jen

kehi

tyst

ä m

yös

julk

isin

var

oin

alue

illa,

jo

nne

ei s

ynny

kau

palli

sta

tarjo

ntaa

- v

arm

iste

taan

yrit

yste

n to

imin

taed

elly

tyks

et k

aiki

ssa

oloi

ssa

kriit

tisen

infr

astru

ktuu

rin to

imin

tava

rmuu

tta

ja y

ritys

sala

isuu

ksie

n su

ojaa

keh

ittäm

ällä

. - u

udis

teta

an h

elpp

okäy

ttöis

tä s

ähkö

istä

tunn

ista

mis

ta

kosk

evaa

lain

sääd

äntö

ä

- dig

itaal

isee

n te

levi

siot

oim

inta

an s

iirty

min

en e

lo-

kuun

lopu

ssa

2007

- t

oteu

teta

an la

aja

koke

iluha

nke,

jonk

a ta

voitt

eena

on,

et

tä jo

kais

ella

per

usko

ulul

aise

lla o

n op

pim

isen

kes

-ke

isen

ä vä

linee

nä k

äytö

ssää

n op

pila

skoh

tain

en ti

eto-

kone

- arv

ioid

aan

tele

visi

o- ja

radi

otoi

min

nan

tule

vais

uutta

ja

sel

vite

tään

mm

. int

erne

t-tel

evis

ion,

mob

iilite

levi

si-

on ja

terä

väpi

irtot

elev

isio

n va

ikut

ukse

t tel

evis

ioto

i-m

inna

n ra

hoitu

ksel

le, t

oim

ilupa

ohja

ukse

lle ja

teki

-jä

noik

eusj

ärje

stel

mäl

le.

- jul

kist

en ti

etoj

ärje

stel

mie

n yh

teen

toim

ivuu

den

ja

tuot

tavu

uden

par

anta

min

en ju

lkis

en p

alve

lutu

otan

non

teho

stam

ises

sa- s

osia

ali-

ja te

rvey

shal

linno

n sä

hköi

stäm

isha

nkke

et

mm

. pot

ilasa

siak

irjoj

en s

aatta

min

en s

ähkö

isee

n m

uoto

on- k

irjas

toje

n la

ajak

aist

ayht

eyks

ien

lisää

min

en ja

as

iaka

spää

tteid

en k

atve

koht

ien

ratk

aise

min

en

- työ

voim

apal

velu

jen

sähk

öist

ämis

tä ja

tket

aan

ja

palv

eluj

en s

isäl

töä

kehi

tetä

än

- säh

köis

ten

haku

järje

stel

mie

n ra

kent

amin

en e

ri ko

ulut

usas

teill

e- m

aaha

nmuu

ttoas

iois

sa o

n ta

rkoi

tus

otta

a kä

yttö

ön

uusi

säh

köin

en ti

etoj

ärje

stel

mä

(UM

A) v

uode

n 20

09

aika

na

96

8

Suun

tavi

iva

10: E

uroo

ppal

aise

n te

ol-

lisuu

spoh

jan

kilp

ailu

etuj

en v

ahvi

sta-

min

en

- glo

balis

aatio

kehi

tys

aset

taa

jatk

uvas

-ti

haas

teita

talo

uden

uud

istu

mis

- ja

sope

utum

isky

vylle

- S

uom

essa

tuot

tavu

uden

kas

vu o

n ol

lut n

opea

a te

ollis

uude

ssa

ja e

rity

i-se

sti t

ieto

- ja

vies

tintä

laitt

eide

n va

l-m

istu

kses

sa, m

utta

pal

velu

sekt

orill

a on

vie

lä p

aran

tam

isen

var

aa

- tuo

ttavu

uden

kas

vun

peru

stan

laaj

en-

tam

inen

- yri

tyst

en to

imin

taym

päri

stön

säi

lyttä

-m

inen

Suo

mes

sa k

ansa

invä

lises

ti ki

l-pa

iluky

kyis

enä

- klu

ster

ien

vahv

ista

min

en

- toi

min

taym

päri

stön

vah

vist

amin

en in

nova

atio

ita,

mar

kkin

oide

n ja

työe

läm

än to

imiv

uutta

, kilp

ailu

a se

kä y

rittä

jyyt

tä e

dist

ävill

ä to

imen

pite

illä

- P

uutu

otea

lan

ja p

uura

kent

amis

en e

dist

ämis

ohje

lma

on v

oim

assa

v. 2

010

lopp

uun

- met

säkl

uste

rin

uudi

stam

isek

si o

n kä

ynni

stet

ty m

et-

säal

a 20

30 s

trat

egin

en h

anke

(200

8-20

11)

97

9

Suun

tavi

iva

11: R

esur

ssie

n ke

stäv

än

käyt

tön

edis

täm

inen

sek

ä ym

päri

stön

-su

ojel

un ja

kas

vun

välis

en s

yner

gian

lu

jitta

min

en.

- Suo

mi t

oteu

ttaa

ilmas

tonm

uuto

ksen

to

rjun

taa

kosk

evie

n ka

nsai

nväl

iste

n so

pim

uste

n m

ukai

set t

oim

enpi

teet

- tur

vata

an ta

loud

en s

uotu

isa,

eko

logi

sest

i ja

sos

iaal

ises

ti ke

stäv

ä ke

hity

s

- Suo

men

ilm

asto

- ja

ener

gias

trat

egia

n va

lmis

telu

on

käy

nnis

tetty

hal

lituk

sen

ohje

lman

muk

aise

sti

- Eur

oopa

n ko

mis

sion

Suo

men

hiil

idio

ksid

ipää

stö-

jen

enim

mäi

smää

rää

kosk

evas

ta p

äätö

kses

tä s

eu-

raav

an p

ääst

öoik

euks

ien

mää

rän

leik

kaam

isen

ko

hdis

tam

ista

val

mis

tella

an

- Kes

tävä

n ku

lutu

ksen

ja tu

otan

non

toim

ikun

nan

ohje

lmae

sity

s va

lmis

tui k

esäk

uuss

a 20

05 ja

sen

to

teut

umis

esta

laad

itaan

seu

rant

arap

ortti

, jon

ka

pohj

alta

ohj

elm

aa p

äivi

tetä

än v

. 201

0.

- kan

salli

sen

ET

AP-

toim

inta

suun

nite

lma

on la

aditt

u ja

sen

tote

utum

ista

seu

rata

an

- Mat

eria

alite

hokk

uude

n pa

lvel

ukes

kus

on p

erus

tet-

tu M

OT

IVA

Oy:

n yh

teyt

een

- Tek

esin

, Suo

men

Aka

tem

ian

ja y

mpä

rist

ömin

iste

-ri

ön tu

tkim

usoh

jelm

at, S

itran

ym

päri

stöo

hjel

ma

- Suo

men

kes

tävä

n ke

hity

ksen

str

ateg

ia u

udis

tetti

in

ja k

estä

vän

kehi

tyks

en to

imik

unta

hyv

äksy

i sen

ke

säku

ussa

200

6; v

altio

neuv

osto

hyv

äksy

i sen

pe

rust

eella

laad

itun

peri

aate

päät

ökse

n jo

uluk

uuss

a 20

06- v

altio

neuv

osto

n ku

lutta

japo

liitti

sess

a oh

jelm

assa

vu

osill

e 20

08-2

011

toim

enpi

teitä

kes

tävä

ä ku

lutu

s-ta

tuke

van

kulu

ttaja

info

rmaa

tion

edis

täm

isek

si

Suun

tavi

iva

12: S

isäm

arkk

inoi

den

laaj

enta

min

en ja

syv

entä

min

en

- Suo

mi e

i vi

ivyt

tele

EU

-sää

döst

en

täyt

äntö

önpa

noss

a ka

nsal

lisel

le ta

solle

- S

uom

i osa

llist

uu s

isäm

arkk

inae

stei

-de

n ra

tkai

sem

isee

n SO

LV

IT-

mek

anis

min

avu

lla s

ekä

kehi

ttää

osal

taan

jäse

nval

tioid

en v

iran

omai

-sy

htei

styö

tä s

isäm

arkk

inoi

den

tieto

-je

nvai

htoj

ärje

stel

män

(IM

I) a

vulla

- j

ulki

sia

hank

into

ja k

oske

vat u

usim

-m

at d

irek

tiivi

t im

plem

ento

idaa

n os

ak-

si k

ansa

llist

a la

insä

ädän

töä

- p

alve

ludi

rekt

iivin

kan

salli

nen

täyt

än-

töön

pano

on

aloi

tettu

v. 2

007

-t

yövo

iman

vap

aan

liikk

uvuu

den

osal

ta s

ovel

leta

an y

htei

söla

insä

ädän

-tö

ä

- py

ritä

än E

U:n

taso

lla s

ovitt

uun

1,0

%

täyt

äntö

önpa

nova

jetta

kos

keva

an ta

voit-

tees

een

- pyr

itään

turv

aam

aan

yrity

sten

ja k

ansa

-la

iste

n si

säm

arkk

inao

ikeu

ksie

n to

teut

u-m

inen

sek

ä m

ahdo

llist

amaa

n vi

rano

mai

s-te

n te

hoka

s yh

teis

työ

sisä

mar

kkin

alai

n-sä

ädän

nön

velv

oitte

iden

tote

utum

isek

si

- jul

kisi

ssa

hank

inno

issa

tavo

ittee

na li

sätä

jo

usta

vuut

ta ja

kilp

ailu

llisu

utta

- t

oim

ivan

ja te

hokk

aan

lain

sääd

ännö

n ai

kaan

saan

ti pa

lvel

umar

kkin

oide

n to

imi-

vuud

en p

aran

tam

isek

si

- seu

rata

an ja

tkuv

asti

dire

ktiiv

ien

täyt

äntö

önpa

noti-

lann

etta

ja ta

rpee

n va

atie

ssa

ryhd

ytää

n to

imen

pite

i-si

in- l

aadi

taan

vuo

den

2009

aik

ana

sisä

mar

kkin

apol

i-tii

kka

kosk

eva

stra

tegi

a ta

voitt

eena

sis

ämar

kkin

oi-

den

teho

kkaa

mpi

hor

ison

taal

inen

hyö

dynt

ämin

en

- tar

jota

an y

rity

ksill

e ja

kan

sala

isill

e ap

ua ra

jat

ylitt

ävis

sä o

ngel

mat

ilant

eiss

a se

kä k

äynn

iste

tään

tie

toje

nvai

htoj

ärje

stel

män

(IM

I) p

ilotti

hank

e am

-m

attip

ätev

yysd

irek

tiivi

n os

alta

- p

alve

ludi

rekt

iivin

kan

salli

sta

täyt

äntö

önpa

noa

valm

iste

llaan

laaj

apoh

jais

essa

työr

yhm

ässä

, jok

a as

etet

tiin

maa

lisku

ussa

200

8. M

erki

ttävä

ä on

lupa

- ja

mui

den

halli

nnol

liste

n va

atim

uste

n lä

pikä

ynti

ja

arvi

oint

i sek

ä ke

skite

tyn

asio

intip

iste

en p

erus

tam

i-ne

n pa

lvel

uelin

kein

on h

arjo

ittaj

ille.

- a

mm

attip

ätev

yysd

irek

tiivi

n ka

nsal

linen

toim

een-

pano

val

mis

tui 1

.1.2

008

-

valm

iste

llaan

maa

hanm

uutto

polii

ttise

n oh

jelm

an

tark

oitta

mat

työl

upaj

ärje

stel

män

yks

inke

rtai

stam

i-

98

10

seen

ja s

elki

inny

ttäm

isee

n lii

ttyvä

t lai

nsää

dänt

öeh-

dotu

kset

-ole

skel

ulup

ajär

jest

elm

ää s

elki

ytet

ään

site

n, e

ttä

oles

kelu

lupa

an s

isäl

tyy

työn

teko

- ja

opis

kelu

oike

-us

. Työ

voim

an s

aata

vuus

hark

inna

sta

luov

utaa

n as

teitt

ain

99

11

Suun

tavi

iva

13: A

voin

ten

ja k

ilpai

-lu

llist

en m

arkk

inoi

den

varm

ista

min

en

Euro

opas

sa ja

sen

ulk

opuo

lella

ja

glob

alis

aatio

n hy

ödyn

täm

inen

- EU

-kes

kiar

voa

kork

eam

pi h

inta

taso

, ku

lutta

jien

alha

inen

ost

ovoi

ma

- erä

iden

pal

velu

aloj

en a

lhai

nen

tuot

-ta

vuus

ja k

ilpai

lun

vähä

isyy

s, jo

skin

vi

imea

ikai

nen

akat

eem

inen

tutk

imus

an

taa

tilan

tees

ta a

iem

paa

valo

isam

-m

an k

uvan

- Suo

mes

sa ’h

yviin

val

tiont

ukiin

’ eli

horis

onta

alis

iin ta

voitt

eisi

in k

anav

oi-

tuu

97 %

teol

lisuu

den

ja p

alve

luje

n tu

ista

- nel

jänn

es te

ollis

uude

n ja

pal

velu

jen

yrity

stui

sta

kohd

entu

u T&

K-

toim

inna

n ke

hittä

mis

een;

sam

alla

T&

K-to

imin

nan

BK

T-os

uus

pyrit

ään

nost

amaa

n 4

%:ii

n v.

201

1 m

enne

ssä

- mar

kkin

oide

n to

imin

nan

para

ntam

inen

ja

teho

kkuu

shyö

tyje

n sa

avut

tam

inen

, ku

lutta

jien

osto

voim

an p

aran

tam

inen

, pa

lvel

ualo

jen

tuot

tavu

uden

koh

entu

min

en

- kilp

ailu

polit

iikka

osa

ksi k

okon

aisv

al-

tais

ta e

linke

inop

oliti

ikka

a - s

elke

ästi

kilp

ailu

a es

tävä

n sä

änte

lyn

purk

amin

en- v

altio

ntuk

ipol

itiik

an k

oord

inoi

min

en

koko

nais

uute

na ja

tuen

kok

onai

smää

rän

pien

enem

inen

- laa

jenn

etaa

n pa

lvel

uset

elijä

rjest

elm

ää ja

ko

tital

ousv

ähen

nyks

en k

äyttö

alaa

, mik

ä os

alta

an e

desa

utta

a to

imiv

ien

palv

elu-

mar

kkin

oide

n sy

ntyä

- työ

- ja

elin

kein

omin

iste

riön

työr

yhm

ä se

lvitt

ää

vuod

en 2

008

lopp

uun

men

ness

ä ki

lpai

lunr

ajoi

tus-

lain

muu

tost

arpe

et k

ilpai

lupo

litiik

an te

hokk

aan

täyt

äntö

önpa

non

varm

ista

mis

eksi

- j

ulki

sen

ja y

ksity

isen

elin

kein

otoi

min

nan

välis

tä

kilp

ailu

neut

ralit

eetti

a se

lvitt

ävän

työr

yhm

än ra

port-

ti va

lmis

tuu

loka

kuus

sa 2

008

- u

lote

taan

pal

velu

sete

li ko

tisai

raan

hoito

on v

uode

n 20

08 a

lust

a

Suun

tavi

iva

14: K

ilpai

luky

kyis

em-

män

toim

inta

ympä

ristö

n lu

omin

en ja

yk

sity

isen

alo

ittee

llisu

uden

edi

stäm

i-ne

n pa

rem

man

sää

ntel

yn a

vulla

– Su

omen

vah

vuut

ena

on jä

rjest

elm

än

avoi

muu

s, jo

usta

vuus

ja te

hokk

uus

– ha

llitu

sohj

elm

an m

ukaa

n sä

ädös

ym-

päri

stöä

par

anta

mal

la ja

laki

en s

elke

-yt

tä li

sääm

ällä

edi

stet

ään

kans

alai

sten

hy

vinv

oint

ia ja

yrit

yste

n ki

lpai

luky

kyä

– pa

rem

man

sää

ntel

yn ta

voitt

een

konk

re-

tisoi

min

en to

imen

pite

iksi

–

yrity

sten

hal

linno

llise

n ta

akan

kok

o-na

isva

ltais

empi

ja ta

voitt

eelli

sem

pi p

ai-

kant

amin

en, m

ittaa

min

en ja

kev

entä

mi-

nen

– va

ikut

usar

vioi

ntie

n pa

rant

amin

en

– sä

änte

lyn

vaih

toeh

toje

n jä

rjest

elm

älli-

sem

pi s

elvi

ttäm

inen

–

lain

valm

iste

lun

avoi

muu

den

ja s

idos

-ry

hmie

n os

allis

tum

ism

ahdo

llisu

uksi

en

lisää

min

en- t

yöel

ämän

, yrit

ysto

imin

nan

ja ty

öyht

ei-

söje

n to

imin

ta- j

a tu

otan

tota

poje

n va

s-tu

ullis

uude

n va

hvis

tam

inen

– ha

llitu

ksen

lain

sääd

äntö

suun

nite

lmas

sa (2

007)

on

mää

ritel

ty k

eske

iset

sää

dösp

oliit

tiset

toim

enpi

teet

ja

kes

keis

et s

äädö

shan

kkee

t –

kans

allin

en to

imin

taoh

jelm

a yr

ityst

en h

allin

nolli

-se

n ta

akan

väh

entä

mis

eksi

laad

itaan

vuo

den

2008

lo

ppuu

n m

enne

ssä;

hal

linno

llist

a ta

akka

a ke

venn

e-tä

än y

ksin

kerta

ista

mal

la la

insä

ädän

töä

ja k

ehitt

ä-m

ällä

vira

nom

aisa

sioi

ntia

–

halli

nnol

lista

taak

kaa

on jo

kev

enne

tty m

m.

lisää

mäl

lä m

ahdo

llisu

uksi

a sä

hköi

sten

vira

nom

ais-

palv

elui

den

käyt

töön

–

uude

t, yh

tenä

iset

sää

döse

hdot

uste

n va

ikut

usar

vi-

oint

iohj

eet a

nnet

tiin

mar

rask

uuss

a 20

07; o

hjee

t ka

ttava

t lai

nsää

dänn

ön ta

loud

ellis

et, v

irano

mai

s-,

ympä

ristö

- ja

muu

t yht

eisk

unna

llise

t vai

kutu

kset

; oh

jeid

en k

äytä

nnön

sov

elta

mis

ta tu

etaa

n ko

ulut

uk-

sella

, säh

köis

ellä

tiet

oain

eist

olla

ja a

sian

tunt

ijave

r-ko

ston

per

usta

mis

ella

; oik

eusm

inis

teriö

seu

raa

ohje

iden

nou

datta

mis

ta

– la

insä

ädän

nön

yrity

svai

kutu

sten

arv

ioin

tihan

ketta

(S

ÄV

Y) j

atke

taan

- k

ansa

llise

n yh

teis

kunt

a- ja

yrit

ysva

stuu

n ne

uvot

-te

luku

nnan

ase

ttam

inen

vuo

siks

i 200

8 –

2011

yh

teis

vast

uupo

litiik

an e

4dis

täm

isek

si

100

12

Suun

tavi

iva

15: Y

rittä

jähe

nkis

em-

män

kul

ttuur

in e

dist

ämin

en ja

P&

K-

yrity

ksiä

tuke

van

ympä

ristö

n lu

omi-

nen

- kan

sain

välis

esti

verr

aten

Suo

mes

sa

liian

suu

ri os

a yr

ityks

istä

syn

tyy

ja

kuol

ee m

ikro

yrity

ksin

ä, v

ain

harv

at

kasv

avat

kes

kisu

urik

si ta

i suu

riksi

- y

rittä

jyyd

en h

eikk

o ho

ukut

tele

vuus

ja

koe

tut k

annu

stee

t suh

tees

sa y

rittä

jä-

toim

inna

n ris

keih

in ra

joitt

avat

var

sin-

kin

inno

vatii

vist

en li

ikei

deoi

den

muu

ttum

ista

voi

mak

kaas

een

kasv

uun

täht

äävi

ksi y

rityk

siks

i

- Suo

men

nos

tam

inen

yrit

täjy

yden

toi-

min

taed

elly

tyst

en s

uhte

en E

uroo

pan

kärk

imai

den

jouk

koon

- y

rittä

jäks

i ryh

tym

isen

kan

nust

imie

n ja

yr

ittäj

yysu

rava

ihto

ehdo

n ho

ukut

tele

vuu-

den

kehi

ttäm

inen

ml.

akat

eem

inen

yrit

tä-

jyys

- y

ritys

ten

kasv

uhal

un ja

kas

vuyr

ittäj

yy-

den

toim

inta

edel

lyty

sten

vah

vist

amin

en

- inn

ovaa

tioto

imin

nan

tulo

sten

teho

k-ka

ampi

hyö

dynt

ämin

en tu

otte

iksi

ja

uusi

ksi y

rityk

siks

i - r

ahoi

tuks

en s

aata

vuud

en p

aran

tam

inen

- y

rittä

jyyt

tä s

uosi

vien

kilp

ailu

olos

uhte

i-de

n va

rmis

tam

inen

ja s

äädö

sym

päris

tön

ennu

stet

tavu

us- y

rittä

jyyt

een

liitty

vän

byro

krat

ian

vä-

hent

ämin

en- n

aisy

rittä

jyyd

en ro

hkai

sem

inen

- m

aaha

nmuu

ttajie

n yr

ittäj

yyttä

edi

stet

ään

KTM

:n ty

öryh

mär

apor

tin m

ukai

sest

i

Rah

oitu

s- u

uden

yrit

ysto

imin

nan

kehi

ttäm

isek

si a

nnet

tu

valti

onav

ustu

slak

i tul

i voi

maa

n 18

.6.2

007;

raho

i-tu

sta

on ta

rkoi

tus

suun

nata

erit

yise

sti p

k-yr

ityks

ille

niid

en o

saam

isen

, tek

nolo

gise

n ta

son,

kan

sain

välis

-ty

mis

en e

delly

tyst

en ja

toim

inta

ympä

ristö

n ke

hit-

täm

isee

n se

kä y

rityk

sille

, joi

lla o

n hy

vät k

asvu

edel

-ly

tyks

et.

- Fin

nver

alle

on

myö

nnet

ty tu

love

rova

paus

, mik

ä nä

kyy

raho

ituks

en h

inna

ssa

ja ri

skin

otos

sa

- Tek

esin

tekn

olog

iayr

ityst

en a

lkuv

aihe

en ra

hoitu

s-oh

jelm

a on

käy

nnis

tetty

- a

loitt

avie

n yr

ittäj

ien

star

ttira

haka

utta

on

pide

nnet

-ty

- y

ksin

yritt

äjie

n tu

kim

allin

kok

eilu

a on

laaj

enne

ttu

Ver

otus

- y

ritys

- ja

pääo

mat

uloj

en v

erot

us u

udis

tetti

in v

. 20

05- v

aral

lisuu

sver

o po

iste

ttiin

v. 2

006

alus

ta

- suk

upol

venv

aihd

oste

n ve

roko

htel

ua k

even

netti

in

v. 2

006;

uud

en h

allit

ukse

n oh

jelm

an m

ukaa

n va

l-m

iste

llaan

ver

otuk

sen

pois

tam

ista

tiet

yin

ehdo

in

koko

naan

yrit

yste

n su

kupo

lven

vaih

doks

ilta

- p

erin

tö- j

a la

hjav

eroa

uud

iste

taan

- S

uom

i osa

llist

uu E

U:n

ale

nnet

un A

LV-

vero

kann

an k

okei

luun

tiet

yiss

ä ty

övoi

mav

alta

isis

sa

palv

elui

ssa

- sos

iaal

iturv

amak

sust

a va

paut

tam

isen

alu

eelli

nen

koke

ilu ja

tkuu

- lak

i väl

iaik

aise

sta

työn

anta

jan

mat

alap

alkk

atue

sta

tuli

voim

aan

v. 2

006

Tal

oude

llise

t kan

nust

imet

- y

rittä

jien

sosi

aalit

urva

a on

par

anne

ttu v

. 200

6. -

ha

llitu

sohj

elm

an m

ukai

sest

i jat

keta

an y

rittä

jien

sosi

aalit

urva

n ke

hittä

mis

tä.

- uud

iste

ttu y

ritys

sane

erau

slak

i tul

i voi

maa

n 23

.1.2

007;

laki

luo

pare

mm

at e

delly

tyks

et s

anee

ra-

uste

n on

nist

umis

elle

ja n

opeu

ttaa

sane

erau

shak

e-m

uste

n ra

tkai

sem

ista

- l

aki y

ksity

ishe

nkilö

n ve

lkaj

ärje

stel

ystä

uud

iste

t-tii

n 1.

1.20

07; l

aki k

annu

staa

vel

kajä

rjest

elys

sä

olev

ia y

rittä

jiä h

ankk

imaa

n lis

ätul

oja

- y

rittä

jien

perh

eenj

äsen

ten

työt

töm

yyst

urva

oike

ut-

101

13

ta p

aran

netti

in lo

kaku

ussa

200

7

- yri

ttäjie

n sa

irau

svak

uutu

ksen

kar

enss

ipäi

vien

m

äärä

on

pien

enty

nyt n

eljä

än ja

vas

taa

nyt p

alka

n-sa

ajan

ase

maa

; myö

s os

asai

raus

päiv

ärah

a on

tullu

t m

ahdo

llise

ksi v

uode

n 20

07 a

lust

a; li

säks

i sai

raan

-ho

ito o

n si

sälly

tetty

osa

ksi y

rittä

jän

työt

erve

yshu

ol-

toa

- van

hem

muu

den

aihe

utta

mia

työn

anta

jaku

stan

nuk-

sia

on ta

sattu

nai

s- ja

mie

sval

tais

ten

aloj

en k

eske

n

- uus

i yri

ttäjä

n el

äkel

aki (

YE

L) o

n hy

väks

ytty

ed

usku

nnas

sa 2

4.11

.200

6; y

rittä

jien

eläk

etur

vaan

ei

tule

mer

kittä

viä

muu

toks

ia ja

sää

nnök

set o

vat

suur

elta

osi

n sa

man

lais

et k

uin

vanh

assa

yri

ttäjie

n el

äkel

aiss

a

Pk-

yrit

yste

n in

nova

atio

kyky

- ks.

suu

ntav

iiva

8

Julk

iset

yri

tysp

alve

lut j

a yr

ittä

jyys

koul

utus

- j

ulki

sia

yrity

spal

velu

ja k

ehite

tään

ede

lleen

Yri

-ty

sSuo

mi-

uud

istu

ksen

muk

aise

sti;

kehi

ttäm

isen

ta

voitt

eena

ova

t yri

tysp

alve

luor

gani

saat

ioid

en

tiivi

isee

n yh

teis

työh

ön ja

teho

kkai

siin

säh

köis

iin

palv

elui

hin

peru

stuv

at to

imin

not

–työ

- ja

elin

kein

omin

iste

riön

alu

e- ja

pai

kalli

stas

on

orga

nisa

atio

järj

este

tään

uud

elle

en; p

alve

lut t

uo-

daan

lähe

mm

äksi

yri

tyks

iä

Työ

llist

ämin

en ja

pie

ntyö

nant

ajan

a to

imim

inen

- v

uode

n 20

06 a

luss

a av

attu

ww

w.p

alkk

a.fi

-pa

lvel

u on

pie

ntyö

nant

ajill

e ta

rkoi

tettu

inte

rnet

iin

tote

utet

tu m

aksu

ton

mak

supa

lvel

ujär

jest

elm

ä ty

ön-

anta

jave

lvoi

tteid

en s

uori

ttam

ista

var

ten

- t

yöm

inis

teri

ön jo

hdol

la o

n va

lmis

tunu

t toi

men

pi-

desu

ositu

kset

pie

ntyö

nant

ajie

n ty

öoik

eude

llise

n os

aam

isen

vah

vist

amis

eksi

- y

ksin

yritt

äjän

työl

listä

mis

kynn

ykse

n m

adal

tam

i-se

ksi o

n ot

ettu

kes

ällä

200

7 kä

yttö

ön e

nsim

mäi

sen

työn

teki

jän

palk

kaam

isen

tuki

koke

ilu; h

allit

ukse

n oh

jelm

an m

ukai

sest

i kok

eilu

a la

ajen

nettu

vuo

den

2008

alu

sta

Sääd

ösym

päri

stö

ja h

allin

nolli

set r

asit

teet

- L

ains

äädä

nnön

yri

tysv

aiku

tust

en a

rvio

intih

ank-

kees

sa (S

ÄV

Y) o

n al

oite

ttu v

. 200

6 an

alys

oida

jä

rjes

telm

ällis

esti

käyn

niss

ä ol

evia

lain

sääd

äntö

-ha

nkke

ita y

rity

svai

kutu

sten

näk

ökul

mas

ta.

102

14

- Osa

keyh

tiö- j

a til

inta

rkas

tusl

ait o

n uu

dist

ettu

v.

2006

; uus

i osa

keyh

tiöla

ki m

ahdo

llist

aa n

s. m

inim

i-yh

tiön

peru

stam

isen

, mik

ä he

lpot

taa

uude

n yr

ityk-

sen

yhtiö

järj

esty

ksen

laad

inta

a, k

un s

e vo

idaa

n la

atia

ns.

ole

ttam

a-sä

ännö

sten

muk

aise

sti;

osak

eyh-

tiön

peru

stam

isen

min

imip

ääom

avaa

timus

on

las-

kettu

8 0

00 e

uros

ta 2

500

eur

oon;

uus

i tili

ntar

kas-

tusl

aki t

ekee

vap

aaeh

tois

eksi

tilin

tark

asta

jan

käyt

ön

pien

ille

yhtiö

ille

- v

erot

ilijä

rjes

telm

ä ot

etaa

n kä

yttö

ön v

. 200

9 - t

ilinp

äätö

stie

toje

n to

imitt

amin

en e

ri v

irano

mai

sil-

le y

hden

luuk

un p

eria

atte

ella

on

tark

oitu

s to

teut

taa

v. 2

009

- Lai

nsää

dänn

ön y

rity

svai

kutu

sten

arv

ioin

tihan

k-ke

ella

(SÄ

VY

) tue

taan

ja te

host

etaa

n jä

rjes

telm

älli-

sest

i lai

nsää

dänt

öhan

kkei

den

yrity

svai

kutu

sten

ar

vioi

ntia

; ks.

myö

s su

unta

viiv

a 14

Muu

t toi

men

pite

et

- työ

- ja

elin

kein

omin

iste

riös

sä o

n kä

ynni

stet

ty

hank

keet

nai

syri

ttäjy

yden

sek

ä lu

ovie

n al

ojen

yr

ittäj

yyde

n ed

istä

mis

eksi

-E

SR-o

hjel

mal

la 2

007-

2013

pyr

itään

vah

vist

amaa

n pk

-yri

tyst

oim

inta

a ja

niid

en h

enki

löst

ön o

saam

ista

ja

sop

eutu

mis

ta

Suun

tavi

iva

16: E

uroo

ppal

aise

n in

f-ra

stru

ktuu

rin

laaj

enta

min

en, p

aran

ta-

min

en ja

yhd

istä

min

en s

ekä

etus

ijalle

as

etet

tuje

n ra

jat y

littä

vien

han

kkei

den

lopp

uun

saat

tam

inen

- ei a

ina

riitt

äväs

ti in

sent

iivej

ä ra

ken-

taa

yhte

yksi

ä - T

EN

-ene

rgia

raho

itus

on o

llut v

ähäi

s-tä

ver

rattu

na v

aadi

ttavi

in in

vest

oint

ei-

hin

- TE

N-j

ärje

stel

män

liik

enne

inve

stoi

n-tie

n ka

nsal

linen

han

kelis

ta

- tie

liike

ntee

n E

urov

inje

tt-jä

rjes

telm

ä

- TE

N-o

hjel

man

keh

ittäm

inen

ja fo

ku-

soin

ti- e

nerg

iayh

tiöid

en y

htei

stoi

min

nan

kehi

t-tä

min

en It

ämer

en a

luee

lla

- ene

rgia

infr

astr

uktu

urin

kus

tann

uste

n m

l. en

ergi

an s

iirro

n pi

täm

inen

kilp

ailu

kyky

i-si

nä

- Ete

lä-S

uom

en ja

Ruo

tsin

väl

inen

toin

en s

ähkö

n-si

irto

yhte

ys o

n lu

vitu

svai

hees

sa

- Suo

men

hal

linto

on

osal

listu

nut E

uroo

pan

elin

tär-

keän

infr

astr

uktu

urin

suo

jelu

ohje

lman

val

mis

telu

un

- Suo

men

ja V

iron

väl

istä

maa

kaas

uput

kea

kosk

eva

selv

ityst

yö o

n ed

enny

t

- TE

N –

liike

nnev

erko

n E

18-m

ootto

ritie

n vi

imei

set

länt

iset

osa

t ova

t val

mis

tum

assa

ja p

uuttu

vien

itä

iste

n m

ootto

ritie

osie

n to

teut

tam

ista

suu

nnite

llaan

- E18

–tie

nkäy

ttöm

aksu

koke

ilun

tote

utta

mis

esta

, la

ajuu

dest

a ja

vai

kutu

ksis

ta te

hdää

n se

lvity

s

103

15

Työ

llisy

yssu

unta

viiv

at

Su

unta

viiv

a 17

: Täy

styö

llisy

ytee

n,

työn

laad

un ja

tuot

tavu

uden

ja p

aran

-ta

mis

een

sekä

sos

iaal

isen

ja

alue

elli-

sen

yhte

enku

uluv

uude

n lu

jitta

mis

een

täht

äävi

en ty

öllis

yysp

oliti

ikko

jen

täyt

äntö

önpa

no

- työ

llisy

ysas

te o

li k

esäl

lä 2

008

70,8

%

ja y

littä

ä L

issa

boni

n vä

litav

oitte

en.

Lis

sabo

nin

työl

lisyy

sast

etav

oitte

et

2010

on

saav

utet

tu n

aist

en (6

8,5

%)j

a 55

-64-

vuot

iaid

en (5

5,0

%) o

salta

. - t

yöttö

myy

sast

e v.

200

7 6,

9 %

(nai

set

7,2

%) o

n al

enem

assa

, mut

ta k

orke

a ra

kenn

etyö

ttöm

yys

kesk

eine

n on

gel-

ma

- alu

eelli

set t

yöttö

myy

s- ja

työl

li-sy

yser

ot o

vat 2

000-

luvu

lla k

aven

tu-

neet

- hal

lituk

sen

tavo

ittee

na o

n ty

öpai

kkoj

en

mää

rän

kasv

u 80

000

– 1

00 0

00:ll

a ja

ty

öllis

yysa

stee

n no

usu

n. 7

2 %

:iin

vaal

i-ka

udel

la 2

007

- 201

1

- työ

ttöm

yyst

urva

a py

ritä

än k

ehitt

ämää

n yh

teis

työs

sä ty

ömar

kkin

ajär

jest

öjen

ka

nssa

nop

eaa

työl

listy

mis

tä k

annu

sta-

vaan

suu

ntaa

n: v

alm

iste

luss

a s

osia

alitu

r-va

a uu

dist

avas

sa k

omite

ssa

(SA

TA

-ko

mite

a)

- työ

llisy

yske

hity

ksen

vah

vist

amin

en o

n lä

pikä

yvä

tavo

ite k

aiki

lla y

htei

skun

tapo

litiik

an lo

hkoi

lla

- ans

iotu

loje

n ve

rotu

sta

ja v

erok

iilaa

on

alen

nettu

ty

öllis

yyde

n tu

kem

isek

si

- ESR

-ohj

elm

a 20

07-2

013

-T

yön,

yri

ttäm

isen

ja ty

öelä

män

pol

itiik

kaoh

jelm

a

- sos

iaal

ietu

uksi

en ja

työn

, eri

tyis

esti

mat

alap

alk-

kais

en ty

ön, y

htee

nsov

ittam

ista

sel

vite

tään

sos

iaal

i-tu

rvan

uud

ista

mis

en y

htey

dess

ä (k

s. s

uunt

aviiv

a 2)

Suun

tavi

iva

18: E

läm

änka

aria

jatte

-lu

n ed

istä

min

en ty

öelä

mäs

sä

- työ

llisy

ysas

teid

en k

ohoa

mis

pote

nti-

aali

on s

uuri

n ty

öura

n al

ku- j

a lo

ppu-

pääs

sä- n

uort

en ty

öttö

myy

sast

e on

kor

kea,

m

utta

lask

ussa

v. 2

007

16,

5 %

) ja

työm

arkk

inoi

lle tu

llaan

myö

hään

- i

kään

tyne

iden

työl

lisyy

sast

e (5

5-64

- vu

otia

at) (

v. 2

007

55,0

%) o

n no

ussu

t, m

utta

kes

kim

äärä

inen

elä

kkee

llesi

ir-

tym

isik

ä ed

elle

en a

lhai

nen

(ylit

tää

kuite

nkin

EU

15 ja

EU

27 ta

son)

- m

iest

en ja

nai

sten

väl

iset

työl

lisyy

s-

ja ty

öttö

myy

sero

t pie

niä,

mut

ta p

alk-

kaer

oja

esiin

tyy

eivä

tkä

ne o

le p

iene

n-ty

neet

- t

yön

ja k

oulu

tuks

en v

uoro

ttelu

mah

-do

llisu

udet

ova

t suh

teel

lisen

hyv

ät,

mut

ta v

ajav

aise

sti h

yödy

nnet

yt

- pie

ni o

sa m

iehi

stä

käyt

tää

vanh

em-

pain

vapa

ata

- ylip

aino

sek

ä na

utin

toai

neid

en li

ika-

käyt

tö u

hkaa

vat v

äest

ön ty

ökyk

yä

- mie

lent

erve

yson

gelm

at m

uodo

stav

at

mer

kittä

vän

osan

sai

rasp

oiss

aolo

ista

se

kä e

nnen

aika

isis

ta e

läkk

eist

ä

- hal

lituk

sen

tavo

ittee

na o

n no

staa

työl

li-sy

ysas

teita

kai

kiss

a ik

äryh

mis

sä (p

l. ko

ulut

ukse

ssa

olev

at) j

a er

i alu

eilla

- t

avoi

tteen

a on

elä

kkee

lle jä

ämis

iän

pite

nem

inen

noi

n 3

vuod

ella

pitk

ällä

ai

kavä

lillä

ja k

orke

akou

lust

a va

lmis

tum

i-se

n no

peut

tam

inen

väh

intä

än v

uode

lla

- mie

sten

ja n

aist

en v

älis

ten

palk

kaer

ojen

se

lkeä

kav

enta

min

en ja

suk

upuo

lten

tasa

-ar

von

edis

täm

inen

työm

arkk

inoi

lla

- nuo

rten

kou

lutu

kses

ta ja

työe

läm

ästä

sy

rjäy

tym

isen

ehk

äise

min

en

- edi

stet

ään

työi

käis

ten

työ-

ja to

imin

ta-

kyky

ä ja

työh

yvin

voin

tia

- pan

oste

taan

last

en, n

uort

en ja

per

heid

en

hyvi

nvoi

ntiin

- m

iehi

ä ka

nnus

teta

an p

erhe

vapa

iden

pi

täm

isee

n

- nuo

rten

yht

eisk

unta

taku

u (v

. 200

5 lä

htie

n), j

onka

m

ukaa

n nu

orel

le ty

öttö

mäl

le o

n 3

kuuk

aude

n ku

lu-

essa

tarj

otta

va a

ktiiv

itoim

enpi

de

- lap

si- j

a nu

oris

opol

iittin

en k

ehitt

ämis

ohje

lma

on

valm

istu

nut v

uode

n 20

07 lo

pulla

; keh

ittäm

isoh

jel-

ma

toim

ii la

sten

, nuo

rten

ja p

erhe

iden

hyv

invo

inni

n po

litiik

kaoh

jelm

an p

ohja

na

- toi

men

pite

itä o

pint

oihi

n si

joitt

umis

en te

host

ami-

seks

i (m

m. k

oulu

tuks

eenh

akuj

en s

ähkö

isty

s, to

dis-

tusv

alin

toje

n lis

ääm

inen

, val

inta

yhte

isty

ön li

sääm

i-ne

n)- t

oim

enpi

teitä

ylio

pist

o-op

into

jen

aloi

ttam

isiä

n va

rhen

tam

isek

si (m

m. v

. 200

8 m

enne

ssä

ns. u

usie

n yl

iopp

ilaid

en o

suud

en n

osta

min

en 5

5 %

:in u

usis

ta

opis

kelij

oist

a)- o

pint

ojen

läpä

isyä

par

anta

vat t

oim

enpi

teet

, mm

. he

nkilö

koht

aist

en o

pint

osuu

nnite

lmie

n kä

yttö

önot

-to

ja o

pint

ojen

aik

aise

n op

into

jen

ohja

ukse

n lis

ää-

mis

pyrk

imys

- a

mm

atill

isen

aik

uisk

oulu

tuks

en k

okon

aisu

udis

tus

–työ

ryhm

ä (A

KK

U)

- elä

keuu

dist

us v

. 200

5 al

kaen

- t

yöel

ämän

laad

un ja

tuot

tavu

uden

keh

ittäm

inen

ko

kona

isva

ltais

ella

Tyk

es-o

hjel

mal

la (2

004-

2009

),

ESR

200

7-20

13-

ohje

lmal

la ty

össä

pys

ymis

en

tuke

mis

eksi

- ESR

: aik

uist

en ti

eto-

, neu

vont

a ja

ohj

ausp

alve

lu-

jen

para

ntam

isen

keh

ittäm

isoh

jelm

a pr

ojek

tein

een

2007

-201

3- N

OST

E-o

hjel

ma

(200

3-20

09) a

ikui

sten

kou

lutu

s-ta

son

koho

ttam

isek

si

- uud

en ta

sa-a

rvol

ain

toim

eenp

ano

kesä

kuus

ta 2

005

104

16

läht

ien

(mm

. työ

paik

kako

htai

set t

asa-

arvo

suun

nite

lmat

)

- ter

veyd

en e

dist

ämis

en p

oliti

ikka

ohje

lma

2007

-20

10- t

yöte

rvey

s 20

15 to

imee

npan

naan

, työ

terv

eysh

uol-

lon

ja k

unto

utuk

sen

yhte

isty

ötä

kehi

tetä

än, k

ehite

-tä

än te

rvey

dene

dist

ämis

tä ty

öpai

koill

a, ty

ösuo

jelu

s-st

rate

gia

arvi

oida

an 2

007

- la

sten

, nuo

rten

ja p

erhe

iden

pol

itiik

kaoh

jelm

a

(200

7-20

10)

- per

heva

paas

äänn

östö

ä ke

hite

tty (

mm

. isy

yslo

mi-

en p

iden

nys)

- t

yöhy

vinv

oint

ifoor

umin

200

8 –

2011

käy

nnis

tä-

min

en ty

ön, t

erve

ellis

yyde

n. tu

rval

lisuu

den

ja

työe

läm

än v

etov

oim

aisu

uden

edi

stäm

isek

si

105

17

Suun

tavi

iva

19: O

salli

suut

ta e

dist

ä-vi

en ty

ömar

kkin

oide

n va

rmis

tam

inen

, ty

ön v

etov

oim

an p

aran

tam

inen

ja

työn

teon

teke

min

en k

anna

ttava

ksi

työn

haki

joill

e, m

yös

mui

ta h

eiko

m-

mas

sa a

sem

assa

ole

ville

, sek

ä ty

öelä

-m

än u

lkop

uole

lla o

levi

lle h

enki

löill

e

- ns

. vai

keas

ti ty

öllis

tyvi

ä on

39,

1 %

(k

esäk

uu 2

008)

työt

töm

ien

ja to

imen

-pi

teill

ä ol

evie

n yh

teis

mää

räst

ä, m

äärä

on

kui

tenk

in li

eväs

sä la

skus

sa

- pi

tkäa

ikai

styö

ttöm

yysa

ste

( v.

200

7 1,

6 %

nai

set 1

,4 %

) on

EU

:n k

eski

ta-

son

alap

uole

lla ja

pitk

äaik

aist

yöttö

-m

iena

ktiv

oint

iast

etav

oite

on

ylite

tty

(v. 2

007

33,

0%)

-

työt

töm

ien

aktiv

oint

iast

e ol

i 29,

1 %

ja v

ajaa

kunt

oist

en ty

öttö

mie

n 2

6,3

%

- m

aaha

nmuu

ttajie

n ke

skim

äärä

inen

ty

öttö

myy

sast

e (

vuon

na 2

007

noin

21

%)

ylitt

ää k

oko

väes

tön

luke

man

-

ilman

ns.

uut

ta a

lkua

akt

iivito

imen

-pi

teen

muo

doss

a en

nen

6 kk

jäi 3

,6 %

(n

aise

t 2,8

%)

alle

25-

vuot

iais

ta ty

öt-

töm

istä

. Ilm

an n

s. u

utta

alk

ua a

ktiiv

i-to

imen

pite

en m

uodo

ssa

enne

n 12

kk

jäi 6

,4 %

(na

iset

4,9

%)

25 v

uotta

tä

yttä

neis

tä ty

öttö

mis

tä-

työl

listy

min

en a

ktiiv

itoim

ista

, ete

n-ki

n ko

ulut

ukse

sta

on p

aran

tunu

t -

sosi

o-ek

onom

iset

terv

eyse

rot o

vat

joko

pys

ynee

t suu

rina

tai j

opa

kasv

a-ne

et

- m

aaha

nmuu

ttajie

n ty

öllis

tym

istä

edi

ste-

tään

- ko

tout

umis

kaud

en a

ikan

a m

aaha

nmuu

t-ta

jat h

ankk

ivat

yht

eisk

unna

ssa

ja ty

öelä

-m

ässä

tarv

ittav

an k

ielit

aido

n ja

muu

t pe

rusv

alm

iude

t.-

vahv

iste

taan

työn

kys

yntä

ä m

atal

an

tuot

tavu

uden

töis

sä

- ki

inni

tetä

än h

uom

iota

syr

jäyt

ymis

vaa-

rass

a ol

eviin

ryh

miin

sek

ä vä

henn

etää

n la

sten

, nuo

rten

ja p

erhe

iden

pah

oinv

oint

ia

ja s

yrjä

ytym

iske

hity

stä

- 39

työv

oim

apal

velu

kesk

usta

per

uste

ttu v

aike

asti

työl

listy

vien

pal

vele

mis

eksi

200

4-20

06

- ty

ömar

kkin

atue

n uu

dist

amin

en v

uode

n 20

06

alus

ta ja

työl

listä

mis

tuki

en y

ksin

kert

aist

amin

en

- nu

orte

n ko

ulut

us- j

a yh

teis

kunt

atak

uu, t

yöpa

ja-

toim

inna

n ke

hittä

min

en ja

muu

t nuo

riin

koh

dist

u-va

t lis

ätoi

met

-

työv

oim

apol

itiik

an v

aiku

ttavu

uden

par

anta

min

en

nost

amal

la a

voim

ille

työm

arkk

inoi

lle s

ijoitt

unei

den

osuu

s 40

%:ii

n to

imen

pite

en p

äättä

neis

tä

- ka

nsal

linen

sos

iaal

isen

suo

jelu

n to

imin

tasu

unni

-te

lma

- ku

ntou

ttava

n ty

ötoi

min

nan

velv

oitta

vuud

en ik

ära-

ja p

oist

etaa

n ja

työt

oim

inna

n si

sältö

ä ke

hite

tään

va

staa

maa

n ku

nkin

osa

llist

ujan

yks

ilölli

siä

tarp

eita

-

ESR

-ohj

elm

a 20

07-2

013

-

helm

ikuu

ssa

2004

voi

maa

n tu

llut y

hden

vert

ai-

suus

laki

edi

stää

eri

lais

ten

ihm

iste

n yh

denv

erta

isia

m

ahdo

llisu

uksi

a ty

öelä

mäs

sä (

ikää

n, e

tnis

een

ja

kans

allis

een

alku

perä

än, k

ansa

lais

uute

en, k

iele

en,

usko

ntoo

n, v

akau

muk

seen

, mie

lipite

esee

n, te

rvey

-de

ntila

an, v

amm

aisu

utee

n se

kä s

ukup

uolis

een

suun

taut

umis

een

peru

stuv

an s

yrjin

nän

kiel

täm

inen

) -

kehi

tetä

än m

aaha

nmuu

ttajie

n ja

syr

jäyt

ymis

vaa-

rass

a ol

evie

n ai

kuis

ten

sivi

stys

mah

dolli

suuk

sia

E

SR: m

aaha

nmuu

tajie

n en

siva

ihee

n ne

uvon

ta-

ja

ohja

uspa

lvel

ujen

par

anta

min

en 2

007-

2013

-

valm

iste

llaan

maa

hanm

uutto

polit

iikan

toim

enpi

-de

ohje

lma

- va

lmis

tella

an k

otou

ttam

isen

pui

teoh

jelm

a ja

si

ihen

liitt

yvä

koto

utta

mis

en v

aiku

ttavu

uden

sek

ä ko

tout

tam

isen

ja e

tnis

ten

suht

eide

n se

uran

tajä

rjes

-te

lmä

(tam

mik

uu 2

008)

-

välit

yöm

arkk

inoi

ta k

ehite

tään

site

n, e

ttä n

e ta

r-jo

avat

osa

lle a

siak

kais

ta v

äylä

n ty

öllis

tyä

avoi

mill

e ty

ömar

kkin

oille

ja o

salle

asi

akka

ista

työ-

ja to

imin

-ta

kyky

ä pa

rant

avia

työp

aikk

oja,

myö

s E

SR/v

alta

kunn

allin

en k

ehitt

ämis

ohje

lma

-

muu

tost

urva

järj

este

lmä

2005

-

laki

sos

iaal

isis

ta y

rity

ksis

tä tu

llut v

oim

aan

v. 2

004

-

last

en, n

uort

en ja

per

heid

en h

yvin

voin

nin

poli-

tiikk

aohj

elm

a (2

007-

2010

)

- te

rvey

sero

jen

kave

ntam

isen

toim

inta

ohje

lma

toim

enpa

nnaa

n v.

200

7 al

kaen

-

edus

kunn

an la

usum

an m

ukai

sest

i lak

ia s

osia

alis

is-

106

18

ta y

rity

ksis

tä la

ajen

neta

an k

oske

maa

n m

yös

maa

ssa

asuv

ia m

aaha

nmuu

ttajia

- s

amap

alkk

aisu

usoh

jelm

a - h

allit

ukse

n ta

sa-a

rvo-

ohje

lman

vuo

sille

200

8 –

2010

- sel

onte

ko n

aist

en ja

mie

sten

väl

ises

tä ta

sa-a

rvos

ta

2010

Suun

tavi

iva

20: T

yöm

arkk

inoi

den

tarp

eisi

in v

asta

amis

en p

aran

tam

inen

- avo

imie

n ty

öpai

kkoj

en m

äärä

on

su

uri s

uhte

essa

työt

töm

yyte

en ja

su

hde

on e

delle

en k

asva

nut (

Vuo

nna

2007

joka

ista

työt

öntä

koh

ti ol

i kes

-ki

mää

rin

0,29

avo

inta

työp

aikk

aa.)

- erä

illä

aloi

lla ja

am

mat

eiss

a on

va

ikeu

ksia

saa

da ty

övoi

maa

- j

ulki

sen

työn

välit

ykse

n m

arkk

ina-

osuu

s on

65

%

- tav

oitte

ena

on ty

övoi

man

kys

ynnä

n ja

ta

rjon

nan

alue

ellin

en ja

alo

ittai

nen

tasa

-pa

ino

lyhy

ellä

ja p

itkäl

lä a

ikav

älill

ä - e

dist

etää

n ty

övoi

man

liik

kuvu

utta

EU

- ja

ET

A-a

luee

lla

- edi

stet

ään

työp

erus

teis

ta m

aaha

nmuu

t-to

a, lu

odaa

n op

astu

sjär

jest

elm

ä ja

teho

s-te

taan

muu

n m

uass

a ul

kom

ailla

han

kitu

n os

aam

isen

tunn

usta

mis

ta

- työ

voim

apal

velu

jen

ja y

rity

spal

velu

jen

yhte

yttä

tii

vist

etää

n uu

siss

a ty

ö- ja

elin

kein

otoi

mis

tois

sa

- työ

voim

a- ja

kou

lutu

star

peid

en e

nnak

oint

itied

on

hyöd

yntä

mis

en te

host

amin

en

- työ

voim

atoi

mis

toje

n pa

lvel

umal

lin u

udis

tam

inen

v.

200

6 lo

ppuu

n m

enne

ssä,

työn

haku

kesk

uste

n pe

rust

amin

en- t

oim

inta

linja

uste

n la

atim

inen

työn

anta

japa

lvel

un

kehi

ttäm

isek

si ja

työn

välit

ykse

n te

host

amis

eksi

- m

uuto

stur

van

voim

aant

ulo

hein

äkuu

ssa

2005

ta

loud

ellis

ista

syi

stä

irtis

anot

tuje

n uu

delle

en ty

öllis

-ty

mis

en n

opeu

ttam

isek

si, t

utki

mus

muu

tost

urva

n to

imin

tam

allin

toim

ivuu

dest

a 20

07

- Eur

oopa

n gl

obal

isaa

tiora

hast

on h

yödy

ntäm

inen

20

07- j

oust

avie

n ty

öelä

mäl

ähei

sten

kou

lutu

s- ja

raho

i-tu

smuo

toje

n ke

hittä

min

en

- yri

tyst

en ja

työ-

ja e

linke

inov

iran

omai

sten

kan

ssa

yhte

ises

ti ha

nkitt

avan

työv

oim

apol

iittis

en k

oulu

-tu

ksen

lisä

ämin

en

- maa

hanm

uutto

polii

ttine

n oh

jelm

a hy

väks

ytty

va

ltion

euvo

stos

sa 1

9.10

.200

6

- työ

peru

stei

sta

maa

hanm

uutto

a pi

loto

idaa

n E

SR-

ohje

lmas

ta 2

007-

2013

. Luo

daan

opa

stus

järj

este

lmä

töih

in m

aaha

n tu

levi

lle ja

hei

dän

perh

eenj

äsen

illee

n

- EU

RE

S-ve

rkos

ton

hyöd

yntä

min

en E

U/E

TA

-al

ueen

liik

kuvu

uden

edi

stäm

ises

sä

- Eur

opea

n Jo

b Fa

irs-t

apah

tum

ien

järj

estä

min

en

Suom

essa

- osa

llist

umin

en t

yöpa

ikka

mes

suill

e m

uiss

a E

U/E

EA

mai

ssa

-

EU

RE

S C

ross

Bor

der-

hank

keen

käy

nnis

täm

inen

V

iron

ja S

uom

en v

älill

e 20

08

107

19

Suun

tavi

iva

21: J

oust

avuu

den

edis

-tä

min

en y

hdes

sä ty

ösuh

detu

rvan

ka

nssa

sek

ä ty

ömar

kkin

oide

n se

gmen

-to

itum

isen

väh

entä

min

en o

ttaen

työ-

mar

kkin

aosa

puol

ten

asem

a as

ianm

u-ka

ises

ti hu

omio

on

- työ

eläm

ä on

keh

ittyn

yt v

iime

vuos

i-na

myö

ntei

sest

i, m

utta

kiir

een

ja

voim

avar

ojen

riitt

ämät

töm

yyde

n ko

kem

inen

on

kasv

anut

(v.

200

7 pa

lkan

saaj

at a

ntoi

vat t

yöpa

ikoi

lleen

ar

vosa

nan

7,97

ast

eiko

lla 4

-10)

- v

. 200

7 m

äärä

aika

ises

sa ty

ösuh

tees

-sa

ole

vien

osu

us o

n hi

eman

n la

sken

ut

olle

n no

in 1

6 %

, joi

sta

lähe

s 2/

3 na

isia

(3

48 0

00 h

enke

ä) .

Osa

-aik

atyö

tä

teke

vien

osu

us o

li 13

% (2

92 0

00

henk

eä, j

oist

a lä

hes

2/3

nais

ia)

- työ

eläm

än m

onip

uolin

en k

ehitt

ämin

en

työn

tuot

tavu

uden

ja ty

öelä

män

laad

un

para

ntam

isek

si y

htei

styö

ssä

työm

arkk

i-na

järje

stöj

en k

anss

a - t

yönt

ekijö

iden

sai

rasp

äivi

en o

suud

en

pitä

min

en 3

,9 p

rose

ntis

sa

- ulk

omaa

lais

ten

työn

teki

jöid

en ty

öeh-

toje

n ja

työo

loje

n se

uran

nan

teho

stam

i-ne

n- e

desa

utet

aan

toim

ia, j

oilla

väh

enne

-tä

än ty

ömar

kkin

oide

n ja

kaut

umis

ta

suku

puol

en m

ukaa

n

- jou

ston

ja tu

rvan

tasa

pain

oa u

udis

teta

an k

olm

ikan

-ta

ises

sa ty

öryh

mäs

sä 2

007-

2010

- v

aiku

teta

an tu

otta

vuus

kehi

tyks

een

kehi

ttäm

ällä

ty

öpai

kkoj

en to

imin

tata

poja

Tyk

es- y

m. o

hjel

mill

a (k

s. s

uunt

aviiv

a 18

) - t

yöel

ämän

laat

u ja

tuot

tavu

us o

saks

i alu

ehal

linno

n yr

itysn

euvo

jille

suu

nnat

tua

kolm

ikan

tais

ena

yhte

is-

työn

ä to

teut

etta

vaa

koul

utus

ta.

- työ

eläm

än la

adun

muu

tost

en s

eura

nta

työo

loba

ro-

met

rillä

200

8 - y

htei

stoi

min

tala

in k

okon

aisu

udis

tus

tuli

voim

aan

1.7.

2007

- HE

mää

räai

kais

ia ty

ösuh

teita

kos

kevi

sta

toim

enpi

-de

-ehd

otuk

sist

a an

neta

an s

yksy

llä 2

007,

työs

opim

us-

lain

ja ty

ösuo

jelu

n va

lvon

tala

in m

uuto

kset

tuliv

at

voim

aan

1.1.

2008

H

E vu

okra

työt

ä ko

skev

ista

erit

yiss

äänn

öksi

stä

anne

t-tii

n ke

vääl

lä 2

008

- u

usi v

uokr

atyö

ntek

ijöid

en a

sem

aa s

elvi

ttävä

työ-

ryhm

ä

- ulk

omaa

lais

ten

työn

teki

jöid

en v

ähim

mäi

styö

ehto

jen

varm

ista

min

en ja

niid

en v

alvo

nnan

teho

stam

inen

(li

ittyy

myö

s ha

rmaa

n ta

loud

en to

rjunt

aan)

mm

. va

lvon

taan

pal

kattu

12

uutta

tark

asta

jaa

työs

uoje

lu-

piire

ihin

- kol

mik

anta

inen

sam

apal

kkai

suus

ohje

lma

2006

- - l

aki t

ilaaj

an s

elvi

tysv

elvo

llisu

udes

ta ja

vas

tuus

ta

ulko

puol

ista

työv

oim

aa k

äyte

ttäes

sä tu

li vo

imaa

n 1.

1.20

07- l

aki l

ähet

etyi

stä

työn

teki

jöis

tä a

nnet

un la

in m

uutta

-m

ises

ta tu

li vo

imaa

n v.

200

6 al

ussa

, lak

i työ

turv

alli-

suus

lain

muu

ttam

ises

ta tu

li vo

imaa

n he

lmik

uuss

a 20

06 ja

- mon

ipuo

liste

n ty

öaik

amuo

toje

n ed

istä

min

en ja

ty

öaik

apan

kkijä

rjest

elm

än s

ekä

työn

ja v

apaa

-aja

n vu

orot

telu

n m

ahdo

llist

amin

en, m

m. v

uoro

ttelu

vapa

an

jatk

amin

en 1

.1.2

008

alka

en (m

äärä

aika

inen

2-

vuot

inen

laki

). - p

aran

neta

an p

ient

en la

sten

van

hem

pien

mah

dolli

-su

uksi

a vi

että

ä ai

kaa

last

ensa

kan

ssa,

osi

ttais

en h

oito

-ra

han

nost

amin

en v

. 201

0, la

ajen

neta

an o

sitta

inen

ho

itora

ha y

rittä

jille

, pid

enne

tään

isyy

svap

aata

kah

del-

la v

iikol

la, p

aran

neta

an la

psip

erhe

iden

mah

dolli

suuk

-si

a sa

ada

kotip

alve

luita

- k

evää

llä 2

008

aloi

tetti

in s

elvi

tyst

yö o

mai

shoi

tajie

n

108

20

hoito

vapa

ista

- ed

iste

tään

työp

oliti

ikas

sa s

ella

isia

työa

ikaj

ärje

ste-

lyitä

, jot

ka tu

keva

t työ

llisy

yttä

ja h

elpo

ttava

t työ

n ja

pe

rhee

n yh

teen

sovi

ttam

ista

, edi

stet

ään

työp

ankk

ijär-

jest

elm

än k

ehitt

ämis

tä

- yrit

yste

n pe

rust

amis

eksi

myö

nnet

tävä

n st

artti

raha

n la

ajen

tam

inen

myö

s ty

öllis

iin ja

työv

oim

an u

lkop

uo-

lella

ole

viin

v. 2

005

- h

enki

löst

örah

asto

lain

kok

onai

suud

istu

s kä

ynni

ssä,

m

äärä

aika

vuo

den

2009

alk

uun

- työ

eläm

än y

hden

verta

isuu

skys

ymys

ten

selv

ittäm

i-ne

n os

ana

yhde

nver

tais

uusl

ains

äädä

nnön

kok

onai

s-uu

dist

usta

Suun

tavi

iva

22: T

yölli

syyt

tä tu

kevi

-en

työv

oim

akus

tann

uste

n ke

hitty

mi-

sen

ja p

alka

nmuo

dost

usm

ekan

ism

ien

varm

ista

min

en

- Suo

mes

sa v

ähän

kou

lute

ttuje

n ty

öt-

töm

yys

on s

uhte

ellis

en s

uurta

, vai

kka-

kin

alen

emas

sa, j

a pa

lkka

erot

mel

ko

pien

et- k

s. s

uunt

aviiv

a 4

- par

anne

taan

hei

kost

i tuo

ttava

n ty

ö-vo

iman

työl

listy

mis

mah

dolli

suuk

sia

- 54-

vuot

ta tä

yttä

neid

en, a

lle 2

000

euro

a ku

ukau

dess

a an

saits

evie

n ty

övoi

mak

usta

nnuk

sia

alen

neta

an m

ata-

lapa

lkka

tuel

la.

- ans

iotu

loje

n ve

roke

venn

ykse

t 200

3-20

07

- ko

tital

ous-

, hoi

va- j

a re

mon

ttity

ön tu

kem

isek

si

tark

oite

tun

kotit

alou

sväh

enny

ksen

laaj

enta

min

en

Suun

tavi

iva

23: I

nhim

illis

een

pää-

omaa

n te

htäv

ien

inve

stoi

ntie

n la

ajen

-ta

min

en ja

par

anta

min

en

- nuo

rten

koul

utus

taso

on

kans

ainv

äli-

sest

i kor

kea

ja S

uom

i on

saav

utta

nut

EU:n

nuo

rten

koul

utus

taso

a ja

opi

nto-

jen

kesk

eyttä

mis

tä k

oske

vat t

avoi

tteet

- v

anhe

mm

issa

ikäl

uoki

ssa

koul

utuk

-se

n ta

so o

n su

htee

llise

n m

atal

a - S

uom

i on

saav

utta

nut E

U:n

elin

-ik

äist

ä op

pim

ista

kos

keva

n ta

voitt

een.

–a

ikui

skou

lutu

s ja

kaan

tuu

epät

asai

ses-

ti -kou

lutu

sala

t ova

t jak

aant

unee

t suk

u-pu

olitt

ain,

mik

ä he

ijast

uu ty

ömar

kki-

noill

e

- kou

lutu

ksee

n si

irtym

isen

teho

stam

i-ne

n ja

kou

lutu

ksen

kes

keyt

täm

isen

vä

hent

ämin

en n

iin, e

ttä 9

7 %

per

usop

e-tu

ksen

pää

ttävi

stä

sijo

ittuu

jatk

okou

lu-

tuks

een

- työ

ikäi

sten

kou

lutu

ksee

n os

allis

tum

is-

ta li

sätä

än n

iin, e

ttä 6

0 %

työi

käis

istä

os

allis

tuu

aiku

isko

ulut

ukse

en v

.200

8 - a

ikui

skou

lutu

ksee

n os

allis

tum

isen

al

ueel

liste

n er

ojen

kav

enta

min

en

- aik

uist

en o

hjau

s- ja

neu

vont

apal

velu

-je

n pa

rant

amin

en

- opp

ilaan

- ja

opin

to-o

hjau

ksen

sek

ä op

iske

lijav

alin

-to

jen

kehi

ttäm

inen

mm

. uud

ista

mal

la to

isen

ast

een

yhte

isha

ku ja

tote

utta

mal

la v

alta

kunn

allin

en y

htei

s-ha

ku y

liopi

stoi

hin

- aik

uist

en a

mm

atill

isen

osa

amis

en k

ehitt

ämin

en

työu

rien

jatk

amis

eksi

(mm

. Nos

te)

- OPM

:n ja

TEM

:n to

imen

pide

ohje

lman

tote

utus

al

oite

ttu 2

006

aiku

isop

iske

lun

tieto

palv

eluj

en, n

eu-

vonn

an ja

ohj

auks

en k

ehitt

ämis

eksi

- E

SR: a

ikui

sten

tiet

o-, n

euvo

nta

ja o

hjau

spal

velu

jen

para

ntam

isen

keh

ittäm

isoh

jelm

a pr

ojek

tein

een

2007

-20

13 (v

rt. s

v 18

) - p

erus

opet

ukse

n jä

lkei

seen

kou

lutu

ksee

n si

irtym

isen

te

host

amin

en- o

pint

ojen

kes

keyt

täm

isen

väh

entä

min

en m

m. t

utki

n-to

rake

ntee

n uu

dist

ukse

lla ja

tulo

ksel

lisuu

tta k

oros

ta-

valla

raho

ituks

ella

- maa

hanm

uutta

jako

ulut

ukse

n ke

hittä

min

en

- ESR

-ohj

elm

a 20

07-2

013)

109

21

Suun

tavi

iva

24: K

oulu

tusj

ärje

stel

mi-

en m

ukau

ttam

inen

uus

iin p

ätev

yys-

vaat

imuk

siin

.

- kou

lutu

sver

kost

on ti

ivis

täm

inen

- t

utki

ntoj

ärje

stel

mie

n ke

hittä

min

en

- kou

lutu

ksen

kes

keyt

täm

isen

väh

entä

-m

inen

ja lä

päis

yn e

dist

ämin

en k

aiki

lla

koul

utus

aste

illa

- tas

a-ar

votie

tois

uude

n lis

ääm

inen

pe

rusk

oulu

issa

sekä

suku

puol

itiet

oisu

u-de

n si

sälly

ttäm

inen

ope

ttaja

nkou

lutu

k-se

en ja

last

enta

rhan

opet

tajie

n ko

ulut

uk-

seen

- tut

kinn

oist

a ja

niid

en o

sist

a ke

hite

tään

am

mat

tipät

e-vy

yden

muo

dost

avia

pol

kuja

- o

petta

jien

työe

läm

äjak

sot j

a ty

öpai

kkao

hjaa

jien

koul

utus

- työ

paik

alla

tapa

htuv

an o

ppim

isen

lisä

ämin

en (t

yös-

sä o

ppim

inen

, opp

isop

imus

koul

utus

, työ

harjo

ittel

u,

työv

alta

iset

kou

lutu

smuo

dot)

- a

ikai

sem

min

han

kitu

n os

aam

isen

tunn

ista

mis

- ja

tunn

ustu

skäy

tänt

öjen

keh

ittäm

inen

- k

orke

akou

lu- j

a op

pila

itosv

erko

ston

keh

ittäm

inen

- k

irjas

tost

rate

gia

2010

-toim

enpi

de-e

hdot

uste

n to

teut

-ta

min

en: k

irjas

tonh

allin

nan

uudi

stam

inen

, asi

akas

-pä

ätte

iden

lisä

ämin

en, v

alta

kunn

allis

esti

tuot

ettu

jen

ja h

anki

ttavi

en p

alve

luid

en m

äärit

tely

, hen

kilö

stön

tä

yden

nysk

oulu

tus

- kor

keak

oulu

tuks

en ja

am

mat

illis

en k

oulu

tuks

en

laad

unva

rmis

tusj

ärje

stel

mät

- kan

sain

välis

en o

petta

ja-,

opis

kelij

a- ja

tutk

ijava

ih-

don

kehi

ttäm

inen

- ope

tush

enki

löst

ön tä

yden

nysk

oulu

tuks

en v

ahvi

sta-

min

en- k

orke

akou

luje

n tu

tkim

usto

imin

nan

kehi

ttäm

inen

- i

nnov

aatio

ylio

pist

on p

erus

tam

inen

- E

SR-o

hjel

ma

2007

-201

3

VALTIOVARAINMINISTERIÖSnellmaninkatu 1 A

PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTOPuhelin (09) 160 01

Telefaksi (09) 160 33123www.vm.fi

36a/2008Valtiovarainministeriön julkaisuja

lokakuu 2008

ISSN 1459-3394 ISBN 978-951-804-865-0 (nid.)ISBN 978-951-804-866-7 (PDF)

VM:n julkaisusarjan

teeMat:

Budjetti

Hallinnon kehittäminen

Kunnat

Ohjaus ja tilivelvollisuus

Rahoitusmarkkinat

Taloudelliset ja talouspoliittiset

katsaukset

Valtion työmarkkinalaitos

Verotus

Ekon

omisk

a och

fina

nspo

litisk

a öve

rsikt

er

36b/2008

Lissabon- strategin för förbättradtillväxt och syssel- sättning2008-2010

Finlands nationellahandlingsprogram

Lissabonstrategin för förbättrad tillväxt och sysselsättning 2008-2010

Finlands nationella handlingsprogram

36b/2008 Ekon

omis

ka o

ch fi

nans

polit

iska

öve

rsik

ter

F inansminister iet s publikationer

FINANSMINISTERIETPB 28 (Snellmansgatan 1 A) 00023 STATSRÅDETTelefon 09 16001 (växeln)Internet: www.finansministeriet.fiLayout: Anitta Heiskanen/FM, informationen

Helsingfors 2008

Presentationsblad

Utgivare och datum Finansministeriet, Oktober 2008

Författare

Publikationens titel Lissabonstrategin för förbättrad tillväxt 2008-2010 – Finlands nationella handlingsprogram

Publikationensandra versioner

Publikationen finns på finska på Internet-addresswww.vm.fi/julkaisut

Nyckelord -

Publikationsserie och nummer

Finansministeriets publikationer 36b/2008

Beställningar/distribution Finansministeriet publikationsteamet,e-post: vm-julkaisutiimi@vm.fi

Tryckeri/tryckningsort och -år Edita Prima Ab, Helsingfors 2008

ISBN 978-951-804-000-0 ( nid.)ISBN 978-951-804-000-0 (PDF) ISSN 1459-3394

Sidor Språk Finska

Pris

Sammandrag Europeiska rådet inledde vid sitt möte i mars 2008 an-dra treårsperioden för den reviderade Lissabonstrategin. Europeiska rådet bekräftade att de nuvarande integrerade rikt-linjerna gäller fortfarande, och att de är användbara även under perioden 2008-2010. Europeiska rådet bekräftade dessutom de fyra prioriteringarna från mötet våren 2006 som hörnstenarna för den nya strategin, och betonade att det viktigaste under den nya perioden är att reformerna verkställs.

Finlands nationella handlingsprogram omfattar 11 priori-terade områden. Det viktigaste målet för makroekonomin är att säkra ekonomisk stabilitet och hållbara offentliga finanser. Åtgärder som har samband med förberedelserna inför åldran-det, tyglandet av de offentliga utgifterna och höjandet av den of-fentliga ekonomins produktivitet i syfte att trygga välfärdstjäns-terna framhävs i detta sammanhang.

Mikropolitikens viktigaste målsättningar består av struktu-rella konkurrenskrafts- och produktivitetsfrämjande reformer vilka förverkligas genom stödjande av kompetens och innova-tioner, främjande av entreprenörskap, förbättring av markna-dernas funktion och informations- och kommunikationsför-bindelserna samt genom främjande av energi- och klimatpolitik som stödjer hållbar utveckling.

Målet med sysselsättningspolitiken är att höja sysselsätt-ningsgraden och att förbättra arbetsmarknadens funktion. De viktigaste åtgärderna består av förlängning av arbetskarriärerna, förbättring av incitamenteffekten hos skatte- och förmånssyste-men samt lönebildningen och förbättring av matchningen mel-lan utbud och efterfrågan av arbetskraft.

5Innehåll

Förord . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 Inledning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.1 Allmän bild av ekonomi- och strukturutvecklingen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91.2 De viktigaste utmaningarna och svarandet mot dem . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

1.3 Regeringsprogrammet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

1.4 Europeiska rådets linjedragningar och prioriteringarna av Europeiska Unionens råd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

1.5 Det nationella handlingsprogrammet som svar på de angivna uppföljningsobjekten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

1.5.1 Reformer som ökar konkurrensen och förbättrar produktiviteten inom vissa servicebranscher, och som skapar häveffekter som sänker de höga priserna . . . . . . . . . . . . . .22

1.5.2 Åtgärder för att uppnå Kyotomålen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

1.5.3 Reformer som avvecklar arbetsmarknadsflaskhalsar och minskar på den stora strukturella arbetslösheten framför allt för lågutbildade arbetstagares och ungas del . . . . . . . . . . . . . .27

1.5.4 Möjligheter som erbjuds av arbetsbaserad invandring . . . .33

2 Makropolitiken: Ekonomisk stabilitet och hållbar ekonomisk utveckling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372.1 Pensionssystemet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .392.2 Kontroll av de offentliga utgifterna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .402.3 Tryggande av välfärdstjänsterna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42

3 Mikropolitiken: konkurrenskraft och strukturella reformer som främjar produktivitet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

3.1 Kompetens och innovationer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .47

3.2 Främjandet av entreprenörskap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .56

3.3 Förbättring av marknadernas funktion och konkurrensen på dem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .59

63.4 Förbättring av informations- kommunikations- och trafikförbindelserna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .63

3.5 Energi- och klimatpolitik som stödjer strukturella förändringar och hållbar utveckling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .67

4 Sysselsättningspolitiken: Höjandet av sysselsättningsgraden och förbättrandet av arbetsmarknadens funktion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71

4.1 Förlängning av arbetskarriärerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74

4.2 Förbättring av incitamenteffekten hos skatte- och förmånssystemen samt lönebildningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75

4.3 Förbättring av matchningen mellan efterfrågan och utbud av arbetskraft . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .77

5 Regionutveckling och strukturfondspolitikens stöd till det nationella handlingsprogrammet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

BILAGA IDen Finlänska modellen för flexibel trygghet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85BILAGA IIRiktlinjetabell . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91

7

FörordEuropeiska rådet bekräftade våren 2008 då det inledde den andra treårspe-rioden för den reviderade Lissabonstrategin att de nuvarande integrerade riktlinjerna gäller fortfarande, och att de är användbara även under perio-den 2008-2010. Europeiska rådet bekräftade dessutom de fyra prioriteringarna från mötet våren 2006 som hörnstenarna för den nya strategin, och betonade att det viktigaste under den nya perioden är att reformerna verkställs.

Europeiska rådet ansåg det viktigt att medlemsländerna i sina nationella reformeringsprogram under 2008-2010 och efterföljande årliga verkställighets-rapporter presenterar detaljerade och konkreta politiska åtgärder som de ämnar verkställa som svar på de integrerade riktlinjerna, landspecifika rekommenda-tioner och frågor som ska följas upp.

Denna Finlands nationella handlingsprogram 2008-2010 har utarbetats i enlighet med Europeiska rådets linjedragningar. Målen är de samma som i det föregående handlingsprogrammet för 2005-2008 – att höja sysselsättningsgra-den och att förbättra medborgarnas välfärd på ett hållbart sätt. Verkställandet av redan tidigare antagna nationella politiska riktlinjer står i fokus.

Det nationella handlingsprogrammet baserar sig på regeringsprogrammet för Matti Vanhanens andra regering som inledde sitt arbete våren 2007, det därtill hörande regeringens strategidokument 2007 och de tre tväradministra-tiva politikprogram som används som verktyg för verkställandet av regerings-programmet: Politikprogrammet för arbete, företagande och arbetsliv, Poli-tikprogrammet för hälsofrämjande samt Politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd.

Handlingsprogrammet är en integrerad del av Finlands allmänna ekono-miska politik. Centrala verktyg för verkställandet av programmet är stabilitets-programmet, rambesluten, budgetpropositionerna tillsammans med reforme-ringen av lagstiftningen och utvecklandet av förvaltningen. Denna approach betyder att riksdagen och olika intressentgrupper har under beredningens gång haft flera tillfällen att föra fram sina åsikter om programmet.

Främjandet av jämlikheten mellan könen kommer i enlighet med regerings-programmet att beaktas i allt beslutsfattande då detta handlingsprogram verks-tälls. Könsaspekten införlivas i lagberedningen, budgetprocessen samt i andra betydande projekt redan i inledningsskedet. Inom t.ex. politikprogrammet för

8barns, ungas och familjers välfärd utvärderas alla åtgärder såväl ur jämlikhets- som mångkulturalitetssynvinkel.

Detta program för 2008-2010 har beretts enligt samma förfaringssätt som det föregående nationella handlingsprogrammet för 2005-2008. Förutom rege-ringen och tjänstemän har ett stort antal representanter för intressentgrupperna deltagit i beredningen. De delar i handlingsprogrammet som gäller innovations-politiken baserar sig på det av statsministern ledda vetenskaps- och teknologirå-dets arbete. I rådet ingår representanter för förvaltningen, arbetsmarknadsor-ganisationerna, näringslivet och vetenskapssamfundet. Handlingsprogrammet har i sina olika beredningsskeden diskuterats i ekonomiska rådet, som har rep-resentanter för alla de viktigaste intresseorganisationerna och aktörerna med inflytande över den ekonomiska politiken, inklusive Finlands Kommunförbund (centralorgan för lokalförvaltningen).

Riksdagen har informerats om beredningen och programmet presenterades åt riksdagens stora utskott innan regeringen godkände programmet.

Förverkligandet av det nationella handlingsprogrammet följs upp i samband med strategidokumentförfarandet som utvecklades för att följa upp förverkli-gandet av regeringsprogrammet. I dokumentet som sammanfattas årligen sam-las bedömningarna över uppnåendet av målen i regeringens politikprogram och med andra åtgärder. Uppföljningen av den nationella strukturfondstrategin har också samband med detta.

9

1 Inledning

1.1 Allmän bild av ekonomi- och strukturutvecklingen

Finlands ekonomi har hittills klarat sig väl trots försvagningen av den interna-tionella ekonomin. Den hittills kraftiga högkonjunkturen har dock vikit ner, och den ekonomiska tillväxten börjar avta. Sysselsättningen förstärks dock fortfarande, men pris- och kostnadstrycket har ökat avsevärt. Den tilltagande inflationen och den försvagade priskonkurrenskraften utgör tillsammans med avmattningen i den internationella ekonomin det största hotet mot fortsatt stabil ekonomisk utveckling.

2 000

2 100

2 200

2 300

2 400

2 500

2 600

89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 08

15-74 -åringar

1 000 personer

Källa: Statistikcentralen

Sysselsatta, trend

10Totalproduktionen ökade kraftigt från ingången av 2006 till mitten av 2008.

Konjunkturerna har dock försvagats sedan dess. Tillväxtprognosen för hela året 2008 är 2,8 procent. Nästa års tillväxt torde bli mindre än 2 procent.

Efterfrågan på arbetskraft förväntas öka ytterligare – om dock i långsammare takt. Antalet sysselsatta beräknas vara i genomsnitt dryga 40 000 större år 2008 än år 2007. Sysselsättningsgraden höjs till 70,6 procent. Ökningen av utbudet på arbetskraft avtar på grund av de stora årskullarnas pensionsavgångar.

Det fanns 80 400 lediga arbetsplatser under det första kvartalet av 2008, dvs. 17 % flera än under samma kvartal året innan. Problemen med tillgång på arbetskraft är betydande. Man har dock lyckats att förhindra uppkomsten av arbetskraftsflaskhalsar, dels tack vare sådana som kommit utanför arbets-marknaden och sådana som skjutit framåt på sin pensionsavgång, dels tack vare arbetsbaserad invandring. Arbetslöshetsgraden sjunker år 2008 i genomsnitt till 6,2 procent, och år 2009 till under 6 procent.

6

8

10

12

00 02 04 06 0820

30

40

501000 st%

Arbetslöshetsgrad (vänstra skalan) Nya lediga arbetsplatser (högra skalan)

Källa: Statistikcentralen

Arbetslöshetsgrad och nya lediga arbetsplatser, trend

.

11Ökningen av arbetets produktivitet håller på att avta konjunkturartat. Fab-

riksindustrins kostnadskonkurrenskraft började försvagas år 2007, och utveck-lingen beräknas fortsätta även i år. Nästa års utvecklingsbild ser tämligen lika-dan ut.

Den offentliga ekonomins finansieringsställning förblir god även under 2008. Den offentliga ekonomins överskott beräknas minska avsevärt år 2009, 1½ procent i förhållande till BNP. Orsakerna till detta är det försvagade kon-junkturläget, skattelättnaderna och minskningen av egendomsavkastningar efter en långvarig tillväxt. Finansieringsläget förblir gott trots försvagningen både i internationell jämförelse och jämfört med det tidigare läget för Finlands offentliga ekonomi. Offentliga samfunds skuldandel av bruttonationalproduk-ten minskar i år till 32 procent.

Den ekonomiska tillväxten i Finland hotas på medellång sikt i synnerhet av befolkningsåldrandet och den därav beroende minskningen av arbetskraft-sutbudet. Den arbetsföra befolkningen ökar enligt Statistikcentralens befolk-ningsprognos endast mycket långsamt i år och nästa år, och den börjar minska vid decennieskiftet. Detta kommer att försvaga de ekonomiska tillväxtförutsätt-ningarna på ett betydande sätt om arbetskarriärerna inte förlängs ytterligare, och om de resurser som för tillfället befinner sig utanför arbetsmarknaden inte fås med i arbetslivet. Den demografiska ändringen betonar viktigheten av pro-duktivitetsförbättrande åtgärder.

Minskningen av arbetslösheten saktas ner av att en stor del av arbetslöshe-ten är strukturell. Ökningen av arbetskraftskostnaderna kan också försvaga efterfrågan på arbetskraft. Antalet sysselsatta beräknas öka ytterligare under de närmaste åren, men det torde börja minska på medellång sikt på grund av att utbudet på arbetskraft försvagas.

En betydande höjning av sysselsättningen skulle kräva förutom en gynnsam internationell ekonomisk utveckling även ekonomipolitiska åtgärder både för minskning av den strukturella arbetslösheten och för förbättrandet av matchnin-gen mellan utbud och efterfrågan på arbetskraft. Den internationella konkur-rensen och därav följande förändringar i arbetsfördelningen kräver dessutom kontinuerlig utveckling av arbetskraftens kompetens.

Globaliseringen kräver allt bättre system för förutseende av utbildningsbe-hov, utbildning av högre kvalitet samt tillräckligt många utbildningsplatser för att ekonomins konkurrenskraft ska kunna tryggas.

Sörjandet för den nationella konkurrenskraften är en nödvändig förut-sättning för framgång i en global verksamhetsmiljö. Det garanterar dock inte ensamt framgång, utan man behöver också framgångsrikt verkställande av Lissabonstrategins yttre dimensioner i syfte att trygga öppen och fri värld-shandel.

De förbindelser om minskning av växthusgasutsläpp och utökning av användningen av förnybar energi som syftar till att bekämpa klimatförändrin-gen kan försvaga ekonomins tillväxtpotential och konkurrenskraft redan på

12medellång sikt. Den energiintensiva produktionsstrukturen innebär i Fin-lands fall att uppnåendet av de klimatpolitiska målen ställer exceptionellt stora utmaningar för samhällsekonomins anpassningsförmåga. Uppnåendet av den landspecifika målsättningen för förnybara energikällor kan för Finlands del vara särskilt utmanande, eftersom andelen av förnybar energi redan nu är hög. Det beror också på ett avgörande sätt på skogsindustrins produktion, vars utsikter är dystra. Uppnåendet av de energi- och klimatpolitiska målen underlättas dels av strategin för hållbar utveckling, vilken antogs år 2006, och där man fäster uppmärksamhet bl.a. vid effektiviteten hos materialanvändning och påskyn-dandet av ibruktagningen av nya teknologier. Anpassningen till kolsnål pro-duktion och konsumtion kan också skapa nya produktionsmöjligheter, något som Finlands tack vare det teknologiska kunnandet kan utnyttja.

Den finländska ekonomins yttre verksamhetsomgivning håller på att föränd-ras, och den internationella ekonomins utveckling är fortfarande osäker på många sätt. De ekonomiska utsikterna fördunklas på kortare sikt av avmatt-ningen inom Förenta Staternas ekonomi samt av problemens återspeglingseffek-ter och den eventuella förlängningen av dem. Råvarornas prisutveckling utgör också en riskfaktor för inflationen och den ekonomiska tillväxten.

En särskild utmaning för skogssektorn utgörs av de exporttullar för virke som Ryssland meddelat om, och som redan delvis tagits i bruk, och vilka ifall de förverkligas försvårar industribranschens råvaruförsörjning och produktion på ett väsentligt sätt. De slutliga konsekvenserna för den inhemska skogsin-dustrin samt för samhällsekonomins medelfristiga totalproduktions- och sys-selsättningsutveckling beror på omfattningen av tullarna, och på hur väl man får ersättande råvirke från andra källor.

Den allmänna ekonomiska utvecklingen och den medelfristiga utvecklingen kommer att behandlas noggrannare i Finlands stabilitetsprogram.

1.2 De viktigaste utmaningarna och svarandet mot dem

Målet med makropolitiken är att säkerställa ekonomisk stabilitet och hållbara offentliga finanser. Ju djupare och långvarigare den internationella ekonomins svacka blir, desto viktigare är det att de inhemska grundfaktorerna för stabil ekonomi, en kraftig offentlig ekonomi och en god priskonkurrenskraft, är i gott skick. De i regeringsprogrammet ingående skattelättnader som syftar till att förbättra sysselsättningen lämpar sig väl för en försvagad konjunkturbild. Lättnaderna ökar på hushållens köpkraft, minskar på skattekilen, och för-bättrar således incitamenten för arbete och anställande, samt bidrar till åter-hållsamma löneuppgörelser och strävandena att minska på den strukturella arbetslösheten.

Efter en lång period av relativt återhållsamma kollektivavtal var de löneför-höjningar som ingår i de avtal som ingicks 2007 och i början av innevarande

13år, och som huvudsakligen sträcker sig till början av 2010, klart högre än vad man vant sig vid under de senaste åren. Risken är nu att de löneuppgörelser som uppnåtts ökar inflationen för en längre tid till en klart högre nivå än under de senaste åren. Situationen är mycket utmanande med tanke på koordineringen av makropolitikens olika delar.

Tilltagandet av befolkningsåldrandet kastar sin skugga över utsikterna för slutet av valperioden. Samtidigt som de offentliga utgifterna ökar på grund av befolkningsåldrandet, hotar minskningen av den arbetsföra befolkningen att bromsa in ökningen av totalproduktionen och skatteinkomsterna. Ökningen av produktiviteten kommer att vara en allt viktigare faktor i framtiden, då den ena faktorn i ekonomisk tillväxt, arbetskraften, börjar minska. Uppnåendet av pro-duktivitetsmålsättningarna förutsätter framför allt satsningar i kompetens.

Bevarandet av ekonomisk stabilitet är en nödvändig förutsättning för upp-nåendet av finanspolitikens långfristiga målsättningar. Målet är att bevara den offentliga ekonomins kraftiga finansiella ställning i syfte att trygga den offent-liga ekonomins hållbarhet. Regeringen har som mål, förutom att höja på sys-selsättningsgraden, att öka på produktiviteten inom ordnandet av offentlig ser-vice. Resurser flyttas från ett uppgiftsområde till ett annat i enlighet med nya prioriteringar som beror på ändringarna i befolknings- och regionstrukturen och servicebehoven.

Makropolitikens prioriteringar:

Pensionssystemet•Kontrollerandet av de offentliga utgifterna, samt•Tryggandet av välfärdstjänsterna och höjandet av den offentliga ekonomins •produktivitet

Tillväxtpotentialen

Utökandet av ekonomins tillväxtpotential är ett centralt element i Finlands ekonomi- och sysselsättningspolitik. Den potentiella produktionen har ökat i Finland under de senaste åren med dryga 3 procent per år. Om sysselsätt-ningsgraden inte höjs och produktivitetsökningen inte påskyndas, riskerar den potentiella produktionens tillväxt att avta till ca 2 procent. Tillväxtpoten-tialen ska utökas genom att:

Sysselsättningsgraden höjs•Produktivitetsutvecklingen påskyndas•Arbetsbaserad invandring främjas. •

14Det viktigaste i försöken att uppnå målen är att verksamhetsförutsättnin-

garna för entreprenörskap förbättras och att konkurrens främjas. Medlen för höjande av sysselsättningsgraden behandlas i kapitlen 4.1, 4.2 och 4.3, för för-bättring av produktiviteten i kapitlen 3.1 och 3.2 samt för förbättring av förut-sättningarna för entreprenörskap och främjande av konkurrens i kapitel 3.2.

Sysselsättningen

Sysselsättningsmålsättningarna uppnåddes under programperioden 2005-2008. Sysselsättningsläget har förbättrats under de senaste åren, och arbetsdeltagandet ligger på en hög nivå. Samtidigt riskerar den strukturella arbetslösheten och det stagnerande arbetskraftsutbudet att bromsa upp den ekonomiska tillväxten.

55

60

65

70

75

80

89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 08

15-64 -åringar

%

Källa: Statistikcentralen (Arbetskraftsundersökningen)

Sysselsättningsgrad, trend

Den nya periodens viktigaste sysselsättningspolitiska målsättningar är iden-tiska med det föregående programmet.

Förlängande av arbetskarriärerna•Förbättring av skatte- och förmånssystemens incitamentverkan, samt •Bättre matchning mellan efterfrågan och utbud av arbetskraft.•

Målen eftersträvas genom fortsatt reformering av skatte- och förmånssys-temen, utveckling av utbildningen samt arbetskraftspolitiska åtgärder. Dessu-tom ska arbetsbaserad invandring främjas, arbetslivets kvalitet förbättras, pro-

15duktiviteten höjas och nya arbetsformer understödas och utvecklas. Målet är att höja sysselsättningsgraden till 72 procent före våren 2011 samt till 75 pro-cent på längre sikt.

En administrativ linjedragning var att slå samman arbetsministeriet och handels- och industriministeriet till ett nytt arbets- och näringsministerium från och med början av 2008. Målet är att uppnå synergifördelar när det gäller stödjandet av såväl innovationer och produktivitet som arbetskraftskompetens, utvecklingstjänster för företag och tillväxtföretag.

Detaljerade sysselsättningspolitiska mål som definierats i regeringens strate-gidokument:

Medborgarnas arbetsinsats ska utnyttjas fullt ut och tillgången på •arbetskraft ska tryggasMatchningsproblemen på arbetsmarknaden ska minskas•Arbetets produktivitet och arbetslivets kvalitet ska förbättras på ett •väsentligt sättEn flexicuritymodell ska utvecklas för arbetsmarknaden•Arbetsbaserad invandring ska främjas och invandrarbefolkningens •kompetens och arbetsinsats ska utnyttjas fullt utSkatte- och förmånssystemens samt lönebildningens uppmuntrande effekt •ska sörjas för

Förverkligandet av det nationella handlingsprogrammet 2005-2008

Sysselsättningsgraden översteg år 2007 Lissabonstrategins målnivå på 70 pro-cent. FoU-utgifternas andel av BNP har redan i åratal överskridit strategins målnivå på 3 procent.

Finland har enligt Europeiska unionens råds utlåtande gjort mycket stora framsteg i förverkligandet av det nationella handlingsprogrammet under åren 2005-2007. Finland har också iakttagit väl de utfästelser inom fyra prioriterade områden som överenskoms vid Europeiska rådets möte våren 2006: satsningar i kompetens och innovationer, förbättring av affärsverksamhetspotentialen spe-ciellt för små och medelstora företags del, förbättring av sysselsättningsmöj-ligheterna samt klimat- och energipolitiken.

Finlands starkheter är enligt utlåtandet de pågående reformerna, genom vilka man fortsätter utvecklandet av det nationella innovationssystemet, samt höjningen av sysselsättningsgraden för äldre arbetstagare. Rådet gav på kom-missionens förslag inte några rekommendationer alls åt Finland, endast fyra uppföljningsobjekt.

16De uppföljningsobjekt som tidigare utpekats för Finlands del, förenkling

av företagens rekryteringssätt och utvecklandet av lönebildningen slopades från halvtidsrapporten över handlingsprogrammet 2005-2008 genom rådets utlåtande av 2008, då kommissionen i sin rapport ansåg att Finland vidtagit korrekta och tillräckliga åtgärder. Som nya uppföljningsobjekt tillades verkstäl-landet av åtgärder som behövs för uppnåendet av Kyotoprotokollet samt utnytt-jandet av arbetsbaserad invandring.

Kommissionen konstaterade i sin utvärdering från 2007 att Finland gjort goda framsteg när det gäller främjande av lokalt avtalande om arbetsvillkor. Arbetsmarknadsparterna avstod år 2007 från centraliserade avtal och ingick branschvisa kollektivavtal. De inkluderade större möjligheter än tidigare att beakta de lokala förhållandena vid löneförhandlingarna. Kommissionen bedö-mer i sin rapport också att Finland framskridit väl i fråga om förenklandet av rekryteringsprocesserna.

I fråga om makropolitiken konstaterade kommissionen i sin bedömning att budgetramarna även i framtiden kommer att vara ett centralt verktyg för kont-rollerandet av statens utgifter. De reformer som förbättrar den offentliga sek-torns produktivitet och servicens kvalitet framskrider enligt kommissionens uppfattning väl. Kommissionen bedömde att det gradvisa förverkligandet av pensionsreformen går framåt i enlighet med de ursprungliga planerna och mål-sättningarna. Finland har enligt kommissionens allmänna bedömning frams-kridit väl under 2005-2008 med genomförandet av de specificerade makroeko-nomiska åtgärder som presenterats i den nationella handlingsplanen.

Kommissionen konstaterade i sin framstegsrapport att Finlands nationella innovationssystem fungerar som modell för teknologidrivna ekonomireforme-ringsprogram. Ökningen av antalet företag har varit uppmuntrande, och affär-sverksamhetsmiljön är gynnsam för nya företag. Gamla små och medelstora företag har dock inte lyckats utöka sin verksamhet i nämnvärd mån. Kommis-sionen uppskattar i sin rapport också att Finland knappast kommer att uppnå Kyotomålsättningarna utan nya åtgärder.

Rådet har uppmanat Finland att utöka på konkurrensen inom vissa serviceb-ranscher. I kommissionens rapport konstateras det att även om produktiviteten inom servicesektorn förbättrats mera än väntat och även om konkurrensen ökat, så är priserna inom servicesektorn 30 procent högre än EU-genomsnittet.

Kommissionen bedömer i sin rapport att Finland allmänt taget framskridit väl i fråga om uppfyllandet av de flesta sysselsättningspolitiska utfästelser som ingår i det nationella handlingsprogrammet.

171.3 Regeringsprogrammet

Statsminister Matti Vanhanens andra regering som inledde sin verksamhet våren 2007 har som mål att öka på finländarnas välfärd genom att förbättra förutsättningarna för avsevärd förbättring av sysselsättningen och snabbare höjning av produktiviteten. Regeringen eftersträvar en ekonomisk tillväxt som skulle vara klart kraftigare än vad som prognosticeras. På så sätt försöker man svara mot behoven att utveckla den offentliga ekonomin och inkomstöverfö-ringarna utan att äventyra den offentliga ekonomins uthållighet. Ekonomisk tillväxt styrs mot en ekologiskt hållbar grund i syfte att trygga välfärden i enlighet med strategin om hållbar utveckling.

Det blir svårare att höja sysselsättningsgraden under den pågående valpe-rioden jämfört med den föregående, bl.a. på grund av arbetskraftens åldrande och matchningsproblemen. Trots det kan antalet arbetsplatser tack vare mål-medveten politik öka även under denna valperiod med 80 000-100 000, ifall den internationella ekonomin utvecklas i en positiv riktning och löneutvecklingen blir sysselsättningsfrämjande. Då skulle höja sysselsättningsgraden till ca 72 procent vid slutet av valperioden. Den långfristiga sysselsättningsmålsättningen är 75 procent. Dessutom har regeringen utfäst sig till ett trepartsbaserat lika-löneprogram, vars syfte är att minska löneskillnaden mellan män och kvinnor från nuvarande 20 procent till 15 procent.

Regeringen fortsätter med den programledningspraxis som inleddes under den föregående regeringsperioden. Den omfattar tre regeringens tväradministra-tiva politikprogram samt regeringens strategidokumentförfarande som utnytt-jas vid verkställandet, främjandet och uppföljningen av regeringsprogrammet. De tre tväradministrativa politikprogramm som överenskommits i regerings-programmet är: Politikprogrammet för arbete, företagande och arbetsliv, Poli-tikprogrammet för hälsofrämjande samt Politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd.

Utöver politikprogrammen följer regeringen särskilt noga upp åtta omfattande politikteman. De handlar om klimat och energi, kompetens och innovationer, reformerande av förvaltningen, kommun- och servicestruktur-reformen, socialskyddet, utslagning och socialskyddsreformen, förberedelserna inför åldrandet, säkerheten och Finlands internationella ställning. I regerin-gens strategidokument definieras även sektorforskningens prioriteringar och där presenteras regeringens lagstiftningsplan samt en plan för redogörelser och regeringens principbeslut som ska överlämnas till riksdagen. Förverkligandet av regeringsprogrammet följs upp med hjälp av indikatorer som definierats i strategidokumentet.

18Följande politikhelheter är väsentliga för höjandet av sysselsättningsgraden och produktiviteten:

En ny innovationsstrategi•Förverkligandet av strategiska spetskompetenskoncentrationer och ett •nytt kompetenscenterprogramFörnyandet av högskolornas struktur och administration inklusive •skapandet av ett innovationsuniversitetTotalreform av yrkesinriktad vuxenutbildning•Lättande av beskattningen av arbete•Förbättring av socialskyddets arbetsuppmuntrande inverkan som en del •av totalreformen av socialskyddetFörverkligandet av skatte- och bostadspolitiska åtgärder som främjar •arbetskraftsrörlighetDet förnyade ramförfarandet för statsfinanserna och förverkligandet av •produktivitetsprogrammet Utarbetandet av en helhetsutvärdering om åldrandepolitikens •tillräcklighet, så att beslut om ytterligare åtgärder som eventuellt kan behövas kan fattas under innevarande valperiod.

Från och med 2008 ska regeringen, i syfte att förbättra medborgarnas socials-kydd, de offentligt finansierade tjänsterna och välfärden, förbättra vissa centrala förmåner, utveckla servicestrukturer och se över socialskyddssystemet som en helhet med tanke på förstärkandet av uppmuntringseffekten och grundskyddet samt minskandet av fattigdom. Budgetpropositionen för 2009 innehåller förs-lag bland annat till höjningar av familjeförmåner och till utökningar av kom-munernas social- och hälsovårdsstatsandelar.

Följande politikhelheter är väsentliga för tryggandet av medborgarnas välfärd och för effektiviseringen av offentlig serviceproduktion:

En socialskyddsreform som förverkligas stegvist•Genomförandet av kommun- och servicestrukturreformen•Politikprogrammet för främjande av hälsan•Politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd•Projektet för serviceinnovationer inom social- och hälsovården.•

Regeringsprogrammet presenterades noggrannare i halvtidsöversynen av Finlands handlingsprogram för 2005-2008.

191.4 Europeiska rådets linjedragningar och

prioriteringarna av Europeiska Unionens råd

Europeiska rådet bekräftade, då det våren 2008 inledde den andra treårsperi-oden för den reviderade Lissabonstrategin, att de nuvarande integrerade rikt-linjerna (allmänna riktlinjer för den ekonomiska politiken och sysselsättnings-riktlinjerna) gäller fortfarande, och att de är användbara även under perio-den 2008-2010. Medlemsländerna ska i sina nationella reformeringsprogram och därefter i de årliga verkställighetsrapporterna presentera detaljerade och konkreta politiska åtgärder genom vilka de ämnar förverkliga sina svar till de integrerade riktlinjerna, landspecifika rekommendationerna och ärenden som ska följas upp. Kapitel 1.5 redogör för de åtgärder genom vilka Finland svarar mot de angivna uppföljningsobjekten.

Verkställandet står i fokus för den nya perioden. Europeiska rådet bekräftade därför på nytt de fyra prioriterade områden som antogs vid mötet våren 2006 som hörnstenarna i den nya strategin, och vädjade för att synergin mellan dem skulle utnyttjas effektivare.

Europeiska rådet konstaterade att flexibel säkerhet innebär balans mellan arbetsmarknadsflexibilitet och trygghet, vilket hjälper såväl arbetstagarna som arbetsgivarna att gripa de möjligheter som globaliseringen erbjuder. Europeiska rådet betonade att det finns flera slags flexicuritymodeller. Europeiska rådet bad att medlemsländerna skulle agera i enlighet med gemensamt överenskomna flexicurityprinciper, och att de i sina nationella reformplaner för 2008 skulle presentera sina egna arrangemang för förverkligande av dessa principer. Den finländska modellen för flexibel trygghet presenteras i kapitel 4.2 och noggran-nare i bilaga I.

Europeiska rådet bad också att kommissionen och medlemsländerna skulle effektivisera behöriga intressentgruppers deltagande i Lissabonprocessen, efter-som den lokala och regionala nivån spela en viktig roll för främjandet av tillväxt och sysselsättning. En kraftigare utfästelse till tillväxt- och sysselsättningspro-grammet på samtliga administrativa planer leder till konsekventare och effek-tivare beslutsfattande.

Europeiska rådet poängterade att ekonomisk, social och regional samhö-righet har betydelse för uppnåendet av den reviderade Lissabonstrategins mål-sättningar, och betonade viktigheten av makroekonomisk stabilitet för mötan-det av de långfristiga utmaningarna i framtiden. Den offentliga ekonomins kvalitet måste förbättras genom effektivisering av de offentliga utgifterna och inkomsterna. Europeiska rådet konstaterade att EU:s sociala dimension är en väsentlig del av Lissabonstrategin, och betonade speciellt behovet av ytterligare harmonisering av finans-, sysselsättnings- och socialpolitiken.

20Finlands uppföljningsobjekt

I Europeiska Unionens utlåtande konstateras att Finland bör koncentrera sig på följande utmaningar vid verkställandet av det nationella handlingspro-grammet:

Reformer som ökar konkurrensen och förbättrar produktiviteten inom •vissa servicebranscher bör fortsättas, och en häveffekt som sänker de höga priserna bör skapasDe meddelade åtgärderna för uppnående av Kyotomålen ska verkställas•Reformer som avvecklar arbetsmarknadsflaskhalsar fortsätts, den höga •strukturella arbetslösheten minskas framför allt för mindre utbildade arbetstagares och ungas delDe möjligheter som erbjuds av invandring på grund av ekonomiska •faktorer tas i beaktande.

Dessa uppföljningsobjekt har även på nationell nivå identifierats som pri-mära, och de intar en central roll i det nationella handlingsprogrammet för 2008-2010.

Rekommendationerna åt medlemsländerna i euroområdet

Europeiska Unionens råds utlåtande om euroområdet ger euroländerna föl-jande rekommendationer som de ska iaktta i sina nationella handlingspro-gram:

De ska fortsätta med stabiliseringen av den offentliga ekonomin mot de •medelfristiga målen i enlighet med stabilitets- och tillväxtpakten, och försöka uppnå en årlig strukturell anpassning vars referensvärde är minst 0,5 procent i förhållande till bnp.De ska förbättra den offentliga ekonomins kvalitet genom att se över de •offentliga utgifterna och beskattningen i syfte att förbättra produktiviteten och utöka innovationerna samt att främja den ekonomiska tillväxten och den offentliga ekonomins uthållighet.De ska verkställa åtgärder som utökar konkurrensen speciellt inom •servicebranscherna och effektivisera åtgärder som främjar fullständig integration av finansmarknaderna och konkurrens i fråga om finansiella tjänster till privatpersoner, och samtidigt konsolidera finansbranschens stabilitet och översyn.

21De ska förbättra flexibiliteten och tryggheten på arbetsmarknaden •bland annat genom att förverkliga ”flexicuritystrategier”, förstärka sambandet mellan löneutveckling och produktivitetsökning samt genom att verkställa åtgärder som främjar arbetskraftsrörlighet över riks- och yrkesgruppsgränser.

Finland uppfyller kraven i rekommendationen om stabilitet inom den offent-liga ekonomin (se kap. 2). Förfarandet med budgetramar är ett medel för upp-nående av de medelfristiga målsättningarna. Centrala medel för de övriga rekommendationernas del är bl.a.:

Statens produktivitetsprojekt, projektet för reformerandet av den •offentliga servicestrukturen och den nya innovationsstrategin är medel för förbättrandet av den offentliga ekonomins kvalitet (se kap. 2).Det nationella ikraftsättandet av konkurrensdirektivet är ett centralt •verktyg för främjandet av konkurrensen inom servicebranscherna. Dessutom har man inlett reformerandet av konkurrenshämmande reglering samt förtydligandet av öppettiderna för detaljhandeln och planläggningsbestämmelserna (se kap. 1.5.1).Finland har verkställt ett antal reformer genom vilka man utvecklat •flexibel trygghet (se bilaga I). En omfattande reformering av förmånssystemen bereds. Arbetstagares gränsöverskridande rörlighet har främjats på många olika sätt (se kap. 1.5.4)

1.5 Det nationella handlingsprogrammet som svar på de angivna uppföljningsobjekten

Utgångspunkten för finanspolitiken utgörs av det medelfristiga budgetmålet om ett strukturellt överskott på 2 procent i förhållande till bruttonationalpro-dukten. Den nationella målsättningen är att höja sysselsättningsgraden till 72 procent år 2011 och vidare till 75 procent på medellång sikt. Den nationella målsättningen för FoU-utgifternas bruttonationalproduktandel är 4 procent i förhållande till bnp.

221.5.1 Reformer som ökar konkurrensen och förbättrar produktiviteten inom

vissa servicebranscher, och som skapar häveffekter som sänker de höga priserna

Finlands näringsstruktur har traditionellt sett varit industridriven. Tjänste-sektorns bnp-andel var enligt nationalräkenskaperna ca 65 % år 2007. Des-sutom pågår en hastig strukturell förändring som har samband med en kraf-tig ökning av industriell serviceproduktion. I de nya affärsverksamhetsstra-tegierna samlas industriella produkter och därtill hörande service ihop till omfattande produktpaket. Nästan hälften av flera stora finländska globala industriföretags omsättning består redan nu av detta slags serviceaffärsverk-samhet. Man bör därför vid analyseringen av tjänster och deras produktivitet också beakta denna serviceaffärsverksamhet som utvecklas vid sidan av tra-ditionella servicebranscher, och som utgör en allt större del av industribran-schernas affärsverksamhet.

De traditionella servicebranschernas produktivitet har ansetts vara låg i Finland. Nya forskningsrön ger dock en positivare bild. De visar att servicens produktivitet i Finland ligger åtminstone i genomsnitt på god europeisk nivå. De offentliga utgifternas andel av bruttonationalprodukten är högre i Finland än i EU-länderna i medeltal. Den offentliga servicens bnp-andel är ca 18 %, vil-ket motsvarar ungefär medeltalet i EU. Kommunerna svarar för största delen av den offentliga serviceproduktionen. Förbättrandet av den offentligt finan-sierade servicens produktivitet är alltså särskilt viktigt.

Regleringen begränsar konkurrensen inom vissa servicebranscher. Det har i vissa fall ansetts nödvändigt att reglera koncessioner i syfte att garantera till-gången på service. Grundandet av till exempel apotek regleras, liksom även vissa delar av trafiksektorn. Dessutom är marknadsstrukturen oligopolistisk inom vissa servicebranscher. Därför utvärderas t.ex. detaljhandelsmarknaden kontinuerligt, eftersom branschen är exceptionellt koncentrerad. De två största detaljhandelskedjornas gemensamma marknadsandel är 75 %. Prisnivån på kon-sumtionsvaror är allmänt taget högre än inom EU-länderna i genomsnitt. Detta förklaras delvis av den glesa bebyggelsen och de långa avstånden, vilka ökar på kostnaderna. Lagstiftningen begränsar dock tillhandahållandet av service, såsom till exempel öppettiderna för och produkturvalet i dagligvaruaffärerna. Kommunal och regional planläggning kan också minska på konkurrensen och bidra till koncentrering, eftersom de begränsar tillgången på affärsplatser och utvecklingen av stora köpcentra.

Främjandet av konkurrensen inom servicebranscherna

Konkurrensverket har i sin tillsyns- och utredningsverksamhet fäst särskild uppmärksamhet vid konkurrensens funktion inom detaljhandeln och byggan-

23det. Detta har samband med en allmännare strävan att rikta tillsynsresurser till branscher där konkurrenshindren kan anses ha mera omfattande konsek-venser. De förändringar i bl.a. tillsynen över företagsförvärv som planerats i samband med revideringen av konkurrenslagstiftningen underlättar övervak-ningen av servicemarknaderna speciellt inom sektorer med en oligopolistisk marknadsstruktur.

Det har konstaterats i regeringsprogrammet att regeringen garanterar lika konkurrensförhållanden åt den offentliga och den privata serviceproduktionen genom konkurrenspolitiska åtgärder. Dessutom har Europeiska kommissionen ingripit i konkurrensförvrängningar som beror på statliga affärsverks verksam-het. I oktober 2007 tillsattes en arbetsgrupp med uppgiften att utreda den offent-liga näringsverksamhetens konkurrensneutralitet. Arbetsgruppen ska:

Utreda karaktären av potentiella konkurrensförvrängningar som har •samband med näringsverksamhet som drivs av den offentliga sektornBedöma fenomenets omfattning och praktiska betydelse•Kartlägga medel för säkrande av konkurrensneutralitet, samt•Utfärda rekommendationer till politiska linjedragningar eller •lagstiftningsändringar

Regleringen av tjänster

Bättre reglering av tjänster kan ha en positiv inverkan på konkurrensen, inno-vationerna och därigenom på produktiviteten.

Ikraftsättandet av tjänstedirektivet är en central del av det pågående natio-nella reformerandet av tjänsteregleringen. Före utgången av 2009 ska nödvän-dig ramreglering och sektorvisa lagstiftningsändringar beredas och nödvändiga administrativa strukturer för ikraftsättandet av tjänstedirektivet skapas. Bered-ningen styrs av en bredbasig arbetsgrupp med representanter från de centrala ministerierna och intresseorganisationerna.

Verksamhetsomgivningen förbättras av en översyn och förenkling av till-stånds- och anmälningsförfarandena i fråga om servicenäringarna, och ska-pandet av ett enda serviceställe underlättar i praktiken drivandet av servicenä-ringar även inom de branscher som lämnar utanför tillämpningsområdet för direktivet.

Regleringen av handelns öppettider ska enligt regeringsprogrammet förtyd-ligas. Beredningen av detta siktar mot slutet av 2008, då de politiska besluten ska fattas. När det gäller regleringen av markanvändning har arbetsgruppen för handel och konkurrens lagt fram rekommendationer. Anvisningar för förtyd-ligandet av tolkningen av lagstiftningen bereds som bäst. Dessa har samband bland annat med utvärderingen av tidsenligheten hos storleksgränsen för detalj-handelsenheter, och definitionen för platskrävande specialvaruhandel.

24Främjandet av innovationer på servicebranscherna

Konkurrens och innovationer har ett nära samband. Fungerande konkur-rens sporrar företagen till innovationer. Innovationer kan alltså främjas även genom konkurrenspolitik och bättre lagstiftning.

Ett ändamål med innovationspolitiken är att främja samarbetet mellan den offentliga och den privata sektorn. Information och kompetens styrs till sådana mål där behovet är störst. I anslutning till detta undanröjs sådana konkur-renshinder som orsakar snedvridning av verksamhetsförhållandena. De skat-temässiga förmåner som offentliga affärsverk åtnjuter ska exempelvis ses över.

Kundstyrningen har haft en liten betydelse inom den offentliga servicen. Situationen ska förbättras. En arbetsgrupp föreslog i juni 2008 att användningen av servicesedlar skulle utvidgas avsevärt. Servicesedellagstiftningen ska förnyas 2009 så att användningsområdet för sedlar utvidgas inom social- och hälso-vården. Utökandet av användningsändamålen för servicesedlarna skulle stödja en utveckling där användarna av offentliga tjänster kunde påverka innehållet i och kvaliteten av den service de erhåller. Detta skulle skapa förutsättningar för ökad konkurrens och uppkomst av helt nya serviceprodukter, vilket är en cent-ral målsättning för regeringens omfattande innovationspolitik.

Innovationer inom servicebranschen har främjats i synnerhet med hjälp av Tekes innovationsfinansiering. Målbranscherna har t.ex. under 2007 varit framför allt affärslivstjänster (informationsbehandling, forskning och utveck-ling, tekniska och övriga) samt transport, förvaring, trafik, handel, utbildning samt social- och hälsoservicen. Av Tekes innovationsfinansiering har samman-lagt nästan en tredjedel (93 miljoner euro) anvisats till utvecklandet av tjäns-ter. En del av finansieringen användes till främjande av serviceaffärsverksam-het inom industrin.

Främjandet av tjänster och icke teknologisk utveckling i allmänhet är lät-tare än tidigare inom ramen för EU:s reviderade statsstödsbestämmelser, vil-ket möjliggör ytterligare ökning av satsningarna i detta område samt utvidg-ning av målområdena. Den nya statsstödsramen för FoUoI trädde i kraft i maj 2008 (se kap. 3.1).

Icke-teknologisk utveckling intar en central ställning även i det färska förs-laget till nationell innovationsstrategi. Främjandet av användarvänlig innova-tionsverksamhet hör också till strategins prioriteringar. Satsningarna i höjandet av produktiviteten hos service utökas enligt dessa principer.

Reformerandet av den offentliga servicestrukturen

Den finländska samhällsmodellen inkluderar täckande offentlig service. Den offentliga sektorn har traditionellt sett själv producerat dessa tjänster, men handlingsmodellen har så småningom börjat förändras. Den privata sektorn

25svarar nuförtiden för en allt större del av produktionen av tjänster som den offentliga sektorn ordnar. Kommunerna har målmedvetet utökat på externa-liseringen av tjänster och därtill hörande upphandlingsverksamhet och kon-kurrensutsättande. Denna utveckling har varit snabbast i fråga om socialtjäns-ter. Inom den offentliga hälsoservicen har endast några procent externaliserats tills vidare, men externaliseringen börjar bli vanligare även inom hälsoservi-ceproduktionen.

Ramlagen om utvecklandet av kommun- och servicestrukturen trädde i kraft i februari 2007.

Projektet Goda exempel i kommunerna som inleddes 2007 har som mål att komplettera och påskynda kommun- och servicestrukturreformen.

Regeringen ska lämna en redogörelse över förverkligandet av reformen till riksdagen nästa år. Då avgörs även eventuella nödvändiga tilläggsåtgärder för uppnåendet av regeringsprogrammets målsättningar. I redogörelsen uppskat-tas också hur man framskridit med reformerandet av uppgifter som flyttas från kommunerna till staten, statens kommunpolitik och statsandelssystemet samt utvecklandet av informationssystemen och samservicen.

Reformeringen av statens regionförvaltning bereds som bäst (ALKU-projek-tet). En mellanrapport om projektet blev färdig i mars 2008, och beredningen fortsätts utgående från den. Statens regionförvaltningsuppgifter organiseras enligt en modell med två myndigheter, dit man koncentrerar och omorgani-serar de sex nuvarande statliga myndigheternas (länsstyrelserna, arbetskrafts- och näringscentralerna, regionala miljöcentralerna, miljötillståndsmyndighe-terna, arbetarskyddsdistrikten och vägdistrikten) uppgifter. Målet är att skapa en medborgar- och kundvänlig, effektiv regionförvaltning.

Den nationella informationssamhällspolitiken (2007-2011) har ett nära sam-band med framgångsrik reformering av servicestrukturen. Den koordineras av en delegation som rapporterar årligen om sina framsteg åt regeringen. Målet är att bidra till effektivare utnyttjande av ICT inom de olika samhälleliga sek-torerna. Tillgången till offentlig elektronisk service förbättras, och kompati-biliteten och användbarheten av tjänsterna främjas. Utnyttjandet av informa-tions- och kommunikationsteknologi spelar en avgörande roll för förbättrandet av produktiviteten såväl för tillhandahållandet av social- och hälsovård som av utbildning och undervisning.

Kommun- och servicestrukturreformen behandlas också i kapitel 2.3.

1.5.2 Åtgärder för att uppnå Kyotomålen

De i Kyotoprotokollet avsedda växthusgasutsläppen uppgick i Finland till 80,3 miljoner CO2-ekvivalentton år 2006. Utsläppen ökade under 1990-2006 näs-tan uteslutande inom områden som ingår i EG:s utsläppshandel. Utsläppsut-vecklingen har varit något minskande inom sektorer utanför utsläppshandeln, och trenden förväntas fortsätta under de närmaste åren.

26Inom EU:s interna bördefördelning har man som Finlands utsläppsmål

inom Kyotoavtalsperioden, 2008-2012, fastslagit nivån för utsläppen under 1990, dvs. i genomsnitt 71,1 miljoner CO2-ekvivalentton per år. S.k. kolsvalg beräknas ha en positiv effekt för Finland motsvarande 0,6 ton per år. Finlands utsläppsmål kommer således under Kyotoperioden att vara sammanlagt 71,7 miljoner ton per år.

De sektorer som omfattas av utsläppshandeln beviljas i enlighet med kom-missionens beslut utsläppsrätter för i genomsnitt 37,6 miljoner ton per år. Uts-läppen inom sektorer utanför utsläppshandeln beräknas vara i genomsnitt 33 miljoner ton per år under Kyotoperioden. Den sammanlagda utsläppsmängden för utsläppssektorns utsläppsrätt och utsläppen inom andra sektorer beräknas alltså bli 70,6 miljoner CO2-ekvivalentton. Det betyder att mängden för de till-gängliga tillåtna utsläppsbestämmelseenheterna, 71,7 miljoner, skulle räcka till att täcka Finlands förpliktelser.

Utsläppshandelssystemet ser automatiskt till att utsläppshandelssektorns utsläpp följer den utsatta gränsen. Staten ansvarar för sin del för skötandet av utsläppsbalansen inom sektorn som inte omfattas av utsläppshandeln. Uppskatt-ningen av utsläppsgenomsnittet för sektorn utanför utsläppshandeln innehåller många osäkerhetsfaktorer som staten försöker täcka genom s.k. Kyotomekanis-mer. Staten skaffar utsläppsenheter med projektspecifika projektmekanismer, eller så köper den inom utsläppshandeln mellan stater utsläppsenheter som är tillåtna enligt Kyotoprotokollet. Man uppskattar att beslut som fattats före utgån-gen av 2007 gör att mekanismen skapar en säkerhetsmarginal på 0,6-1,2 ton.

Även om Finlands växthusgasutsläpp år 2006 låg klart över 1990 års nivå, kommer Finlands utsläppsmål att uppnås med hjälp av utsläppshandeln, inhemska åtgärder och Kyotomekanismer.

Prioriteringarna i de inhemska energi- och klimatpolitiska åtgärderna bes-tår av effektivisering av förnybara energikällor, ibruktagningen av ny tekno-logi och energianvändning. Regeringen är beredd att utöka utnyttjandet av vattenkraft på ett betydande sätt samt att främja användningen av vind- och solenergi. Regeringen har i sitt program förbundit sig till att förverkliga inmat-ningstariffen för biogasverkens del.

Bilskatten reformerades från och med ingången av 2008 så att skatten grade-ras enligt utsläppen. Denna reform har hatt önskad effekt. Konsumenterna har gått över till bilar med klart mindre utsläpp än tidigare. Som bäst bereds även graderingen av bilars årliga användningsavgift enligt utsläppen. Reformen torde träda i kraft 2010. Bränsleaccisen höjdes 2008. Man utreder också en eventuell gradering av bränsleaccisen på basis av utsläppen under hela deras livscykel.

Regeringen ändrade i februari 2008 på förordningen om understöd för repa-ration av bostäder, energiunderstöd och understöd för sanitära olägenheter när det gäller grunderna för beviljande av energiunderstöd åt hög- och radhus.

Energi- och klimatpolitiken behandlas även i kapitel 3.5, där man går igenom de klimat- och energipolitiska propositionerna i budgetpropositionen för 2009.

271.5.3 Reformer som avvecklar arbetsmarknadsflaskhalsar och minskar på

den stora strukturella arbetslösheten framför allt för lågutbildade arbetstagares och ungas del

Arbetslösheten lämnade på en hög nivå efter depressionen i början av 1990-talet. Koordinationen mellan olika förvaltningsområden förbättrades i syfte att bekämpa utslagning, och ett samserviceförsök, i vilket arbetsförvalt-ningen, kommunerna och Folkpensionsanstalten deltog, inleddes på 18 orter. Målet var att utveckla handlingsmodeller för sysselsättning av långtidsarbets-lösa, och att förbättra deras arbetsmarknadsfärdigheter. Försöket permanen-terades 2004 då man började grunda arbetskraftsservicecentra.

Den nuvarande strukturella arbetslösheten härstammar knappt alls längre från 1990-talets depression, utan den beror på yrkesmässig och regional inkom-patibilitet i fråga om efterfrågan och utbud. Risken för utslagning ökas av att arbetserfarenheterna och innehållet i utbildningen föråldras, samt av att de socialt marginaliserande faktorerna, såsom nedsatt självkänsla och aktivitet förlängs. Ungefär hälften av de långvarigt arbetslösa har aldrig ordentligt etab-lerat sig i arbetslivet.

Arbetsmarknadens funktion har förbättrats under de senaste åren. Antalet nya arbetslösa har minskat, och nästan tre av fyra nya arbetslöshetstillstånd kan avbrytas inom tre månader. Enligt arbetsförmedlingsuppgifterna från mars 2008 var 111 400 personer, eller ca 39 % av hela den omfattande arbetslösheten (arbetslösa arbetssökanden vid arbetsförmedlingen + de som placerats genom åtgärder) svårsysselsatta – långtidsarbetslösa, periodiskt arbetslösa, arbetslösa efter åtgärder eller periodvis arbetsplacerade.

10

15

20

25

30

35

88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08

%

Källa: Arbets- och näringsministeriet (Arbetsförmedlingsstatistik)

Aktiveringsgrad, trend

28

Antalet svårsysselsatta har minskat snabbare än den övriga arbetslösheten, detta beror delvis på den demografiska förändringen. Minskningen av den strukturella arbetslösheten har berott på reformerandet av finansieringen av och villkoren för arbetsmarknadsstödet, samt på den förbättrade effektiviteten hos arbetskraftscentralernas verksamhet och de arbetskraftspolitiska åtgärderna. Dessutom har bl.a. sysselsättningsstödet för invalider och funktionshindrade fördubblats. Aktiveringsgraden för långtidsarbetslösa var 28,2 % både 2006 och 2007, alltså högre än EU:s sysselsättningspolitiska mål på 25 %.

Den strukturella arbetslösheten i mars 2006-20082008mars

2007mars

2006mars

Ändring 2008-2007 Ändring 2007-2006

pers. % pers. %

a Långtidsarbetslösa 45 650 54 917 68 134 -9 267 -16,9 -13 217 -19,4

b Upprepade gånger arbetslösa

30 729 36 293 40 992 -5 564 -15,3 -4 699 -11,5

c Arbetslösa trots åtgärder 25 709 25 189 30 254 520 2,1 -5 065 -16,7

d Flera gånger åtgärdade 9 354 10 229 11 997 -875 -8,6 -1 768 -14,7

Begränsad strukturell arbetslöshet (a+b) 76 379 91 210 109 126 -14 831 -16,3 -17 916 -16,4

Strukturell arbetslöshet (a+b+c) 102 088 116 399 139 380 -14 311 -12,3 -22 981 -16,5

Öppen strukturell arbetslöshet (a+b+c+d) 111 442 126 628 151 377 -15 186 -12,0 -24 749 -16,3

Arbetslösa arbetssökanden sammanlagt 199 732 221 534 257 921 -21 802 -9,8 -36 387 -14,1

Åtgärderna sammanlagt 87 427 94 608 89 482 -7 181 -7,6 5 126 5,7

Den öppna arbetslösheten sammanlagt 287 159 316 142 347 403 -28 983 -9,2 -31 261 -9,0

ANM, Forsknings- och prognosgruppen 22.4.2008Källa: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistik

29Arbetskraftspolitiska åtgärder för minskning av den strukturella arbetslösheten

Den föregående regeringsperiodens sysselsättningsprogram för 2003-2007 inledde arbetskraftsservicereformen och arbetsmarknadsstödsreformen, vilka syftar till att minska på den strukturella arbetslösheten. En del av projekten i politikprogrammet för arbete, företagande och arbetsliv, vilket inletts av Matti Vanhanens andra regering som varit verksam från våren 2007, syftar till att minska den strukturella arbetslösheten ytterligare från den nuvarande nivån; som exempel kan nämnas socialskyddsreformens mål om en utökning av arbetandets lönsamhet.

Målet är att förbättra de arbetskraftspolitiska åtgärdernas effektivitet så att åtminstone 40 procent av dem som varit föremål för åtgärder skulle etablera sig på den öppna arbetsmarknaden inom tre månader. För att målet ska uppnås riktas arbetskraftspolitiska åtgärder till arbetskraftsutbildning som förverkligas tillsammans med företagen och till stödsysselsättning i företag.

Arbetskrafts- och företagstjänsterna integreras administrativt till en mer koncis helhet än i dagsläget. Regeringen har gett ett lagförslag enligt vilket de nuvarande arbetskraftsbyråerna ändras till arbets- och näringsbyråer. De bet-jänar arbetssökanden, erbjuder service åt nya företagare samt arbetsgivartjäns-ter avsedda åt företagare. Målet är att byråerna kunde guida företagen bättre än i dagsläget om företagsservice som olika parter erbjuder och utnyttjandet av dem. Samtidigt ska samarbetet mellan byråerna och regionala företagstjäns-ter intensifieras.

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

90 92 94 96 98 00 02 04 06 08

personer

Arbetslösa längre än ett år

Källa: Arbets- och näringsministeriet

Långtidsarbetslösa

30Arbetskraftsservicecentren, vilka grundades i syfte att effektivisera arbets-

kraftsservicen åt svårsysselsatta (39 centra var verksamma år 2008), utgör ett tväradministrativt nätverk. Arbetskraftsbyrån, kommunens socialväsende och Folkpensionsanstalten erbjuder särskilda tjänster på ett och samma services-tälle åt långtidsarbetslösa och sådana som behöver mångprofessionellt stöd. Kunderna är ofta svårsysselsatta, såsom t.ex. långvarigt sjukskrivna, långvarigt arbetslösa eller annars svårsysselsatta.

Arbetsmarknadsstödets aktiverande effekt förstärktes vid ingången av 2006 så att stödets vederlagskaraktär förstärks då arbetslösheten drar ut, och arbets-lösa erbjuds effektiviserade tjänster. Finansieringen av arbetsmarknadsstödet reformerades samtidigt så att finansieringen av arbetsmarknadsstöd som utbeta-las under arbetslöshetens gång delas jämnt mellan staten och kommunen (tidi-gare helt statsfinansierat), i syfte att skapa sysselsättningsincitament för lokal-förvaltningen. Aktiveringsgraden för dem som mottagit arbetsmarknadsstöd en längre tid har höjts till och med snabbare än det uppsatta målet (ca 26 % år 2006, ca 35 % år 2007).

Lagen om sociala företag trädde i kraft den 1 januari 2004. Sociala företag kan beviljas lönestöd för sysselsättande av invalider eller långtidsarbetslösa under en längre tid än andra företag. Det fanns 148 sociala företag i slutet av 2007, antalet har fördubblats på ett år, och företagen sysselsatte uppskattningsvis 750 personer. Grundandet av sociala företag har också främjats genom temapro-jekt för samfundsekonomi och sociala företag inom EU:s EQUAL-program.

Utvecklandet av mellanarbetsmarknader är ett arbetskrafts- och socialpo-litiskt projekt, med vars hjälp man skapar arbetstillfällen åt personer som på grund av olika orsaker har svårt att etablera sig på den öppna arbetsmarknaden. Arbetstillfällen erbjuds speciellt av föreningar, tränings- och socialtjänstfonder, arbetsverkstäder och andra samfund såsom sociala företag. Mellanarbetsmark-nader skapas med hjälp av den offentliga arbetsförvaltningens arbetsprövning, arbetspraktik och arbetslivsträning som sker på arbetsplatsen, löneunderstött arbete, styrande och yrkesinriktad arbetskraftsutbildning. Utvecklingsåtgär-derna finansieras både med nationella medel och anslag inom ESF. ESF-finan-siering används till att inleda ett riksomfattande utvecklingsprojekt för mel-lanarbetsmarknader.

Ett att uppgifterna för SATA-kommittén som tillsattes i juni 2007 är att fun-dera hur den strukturella arbetslösheten kunde minskas. Beredningar pågår bl.a. av förslag om utveckling av förtjänstskyddet och i synnerhet arbetslöshetsskyd-det så att socialskyddet stödjer aktiva alternativ och förlängning av arbetskar-riärerna samt så snabb sysselsättning av arbetslösa som möjligt.

31Sysselsättningen bland unga

Sysselsättningen bland 15-24-åriga har höjts tack vare det goda ekonomiska läget, och arbetslösheten har minskat. Enligt arbetskraftsundersökningen var andelen arbetslösa unga kvinnor av hela åldersgruppen 8,9 % år 2007, och andelen män 8,8 %. Siffrorna var något högre än EU15-medeltalet (6,8 % res-pektive 7,4 %).

10

15

20

25

30

35

40

45

91 93 95 97 99 01 03 05 07

15-19 -åringar 20-24 -åringar

%

Källa: Statistikcentralen (Arbetsgraftsundersökningen)(Arbetskraftsundersökningen)

De ungas arbetslöshetsgrad

Man kan skapa sysselsättningsstigar och trygga tillgången på kompetent arbetskraft genom att förena service, utbildning och aktiveringsåtgärder. Målet är att göra de unga kunniga och få dem i arbetslivet hastigare än i dags-läget. Samhällsgarantin för unga som togs i bruk 2005 och utbildningsförvalt-ningens utbildningsgaranti som inleddes nästan samtidigt har främjat syssel-sättandet av unga. Man har försökt förkorta högskolestudenternas långa stu-dietider på olika sätt. Utexamineringstiderna har dock inte förkortats tillräck-ligt, därför bör ärendet uppmärksammas kontinuerligt.

Det viktigaste med samhällsgarantin är att man ingriper i tid och erbjuder effektiviserad service. Varje arbetslös arbetssökande som är under 25 år ska få en individuell arbetssökningsplan innan arbetslösheten varat i tre månader. Planen ska innehålla en överenskommelse om service som erbjuds den unge, dvs. personen i fråga får ett löfte om att han eller hon erbjuds arbetssökning-sutbildning inom arbetssökningsservicen, en arbets- eller utbildningsplats (trä-nande eller yrkesinriktad utbildning), arbetsprövning, arbetspraktik, arbetslivs-träning, startpenning eller löneunderstött arbete. Dessutom kan man erbjuda tjänster som har samband med utredning av arbetsförmåga eller hälsotillstånd. År 2007 hade ca 82 procent av unga som varit arbetslösa i över 3 månader fått en individuell arbetssökningsplan.

32Unga som hotas av utslagning

Ungefär 20 000 unga är arbetslösa, vilket motsvarar 3 procent av åldersgrup-pen mellan 15 och 24 år. Dessutom är den huvudsakliga sysslan för ca 14 000 15-24-åringar, dvs. 2 procent, enligt utredningar okänd. Även om statistiken inte innehåller uppgifter om skolgång, studier eller arbete, uppskattar man att en betydande del av dessa ungdomar går på utbildning. Utslagningen tycks sällan vara varaktig, utan det förefaller typiskt för livsskedet att man tidvis studerar, tidvis arbetar eller är arbetslös. Utredningen visar att endast 400 av de 4 500 unga, om vilkas verksamhet det inte fanns någon information år 2000, stod utanför registeruppgifterna i slutet av 2005.

Samtliga tre politikprogram, Arbete, företagande och arbetsliv, Hälsofräm-jande samt Barns, ungas och familjers välfärd, fäster uppmärksamhet vid före-byggandet av utslagningen av unga. Tväradministrativa program används till att koordinera likartade åtgärder så att de blir förenliga samt till att förbättra verk-samhetens effektivitet. En särskilt utmanande målgrupp utgörs av 16-17-åriga som står utanför utbildningen och arbetslivet. Arbetsgrupper har tillsatts och projekt har inletts under åren 2003-2008 i syfte att förbättra deras situation.

Man har i anslutning till politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd tillsatt en arbetsgrupp som före utgången av 2008 ska utreda huruvida tväradministrativt arbete inom den offentliga sektorn som erbjuds unga på lokal nivå samt verkstadsverksamhet borde göras lagstadgade. Myndighetssamarbetet bör granskas ur ett vitt perspektiv bl.a. med tanke på tidigt ingripande, utbyte av nödvändig information samt hörande av unga och deras deltagande i kom-munalt beslutsfattande. Regeringen diskuterar förslaget våren 2009.

Aktiveringsåtgärder åt unga

Regeringen har ökat anslagen för förebyggande av utslagning av unga och för-bättrande av deras sysselsättning med 30,5 miljoner euro. Den första delen av denna s.k. ungdomspenning (15,5 miljoner) används år 2008 så att under-visningsministeriet använder 2,5 miljoner till sökande arbete som har sam-band med ungas verkstadsverksamhet, samt 4,25 miljoner till utvidgad pröv-ning av lärande i arbete inom yrkesinriktad grundutbildning och läroavtal-sutbildning. Arbets- och näringsministeriet använder 5,4 miljoner euro till rekryteringsstöd. Rekryteringströskeln för yrkesutbildade unga sänks genom att saknandet av erfarenhet och kompetens kompenseras genom ett lönestöd som betalas åt arbetsgivaren (gäller ca 2 000 ungdomar). Lönestödet som har samband med läroavtalsutbildning ökas med 3,35 miljoner euro (gäller ca 700 ungdomar).

Saknaden av startplatser i yrkesinriktad utbildning minskas genom att man ökar antalet startplatser inom andra gradens yrkesutbildning på områden där

33startplatser saknas mest (bl.a. huvudstadsregionen) och inom branscher som lider av rekryteringsproblem. Man försöker också underlätta unga invandrares flexibla övergång från grundutbildningen till yrkesinriktad utbildning eller gym-nasieutbildning. Budgetpropositionen för 2009 innehåller anslag för utökandet av studieplatserna inom den yrkesinriktade utbildningen.

1.5.4 Möjligheter som erbjuds av arbetsbaserad invandring

Regeringens målsättning är en aktiv, heltäckande och konsekvent invandrings-politik som beaktar fullt ut såväl arbetskraftsbehovet och invandrarnas mång-facetterade utgångslägen som de internationella förpliktelserna. Den arbetsba-serade invandringen från EU till Finland är helt fri.

Den arbetsbaserade invandringens andel av utlänningars nettoinvandring uppskattas till ca 5-10 %, dvs. ungefär 500-1 200 personer per år. Det samman-lagda antalet utlänningar som flyttat till Finland på grund av arbete uppskat-tas uppgå till ca 14 000.

Enligt regeringsprogrammet ska fyllandet av sådana kompetensbehov som beror på brist av inhemsk arbetskraft underlättas genom att arbetsbaserad invandring från områden utanför EU också utökas. Integrationen och syssel-sättandet av invandrare främjas genom utbildning samt genom att erkännan-det av utländska examina, den kompletterande utbildningen och bildningsmöj-ligheterna för invandrare utvecklas. Till huvudstadsregionen, Åboregionen och andra betydande invandringsområden utarbetas ett pilotprogram för främjande av integrationen och sysselsättandet av invandrare i samarbete mellan staten och kommunerna i regionerna.

Ökandet av forskarnas internationella rörlighet är en särskild utmaning. Utländska företags forsknings- och utvecklingsverksamhet är tämligen obe-tydlig i Finland, och Finland lockar annars heller inte tillräckligt utländska innovationsexperter (se även kap. 3.1).

Annan än arbetsbaserad invandring ökar kontinuerligt, eftersom Finland förbundit sig till att ta humanitärt ansvar, och eftersom familjebanden är den viktigaste invandringsfaktorn (65 %). De utlänningar som är varaktigt bosatta i Finland sysselsätts för det mesta i icke typiska anställningsförhållanden i olika ingångsyrken med låga kompetenskrav.

Slopandet av övergångsperiodslagen 2006 och tillåtandet av fri arbetskrafts-rörlighet från Rumänien och Bulgarien efter att de blivit medlemmar i EU år 2007 utökade möjligheterna för utlänningar att arbeta tillfälligt i Finland. Den kraftiga ökningen av tillfälligt arbete har i övrigt dock skett utgående från arbetsmarknaden. Inrikesministeriet bereder slopandet av förfarandet med utre-dande av arbetskraft som är tillgänglig på arbetsmarknaden som ett villkor för beviljande av uppehållstillstånd för arbetstagare som kommer utanför EU.

34Utländska arbetstagare som flyttar in på grund av arbete etablerar sig förhål-

landevis jämnt både på arbetsmarknaden och regionalt. De är ofta välutbildade, vilket förbättrar förutsättningarna för regional och yrkesmässig rörlighet.

Flera projekt bereds som bäst i syfte att verkställa det invandringspolitiska programmet. Som exempel kan nämnas projektet för förnyandet av arbetsta-gares uppehållstillstånd samt projektet för bedömning av behovet av samarbet-sarrangemang i anslutning till arbetskraftsrörlighet. Avsikten är att ESF-medel ska användas till att främja integrationen av invandrare samt till att bereda en strategi för förbättrandet av Finlands attraktivitet och guidning av utlänningar som anländer till Finland.

Man utvecklar i enlighet med utvecklingsplanen för utbildning och forsk-ning för 2007-2012 ett åtgärdsprogram som omfattar undervisningsministeriets verksamhetsområde och som stödjer arbetsbaserad invandring och sysselsätt-ning av invandrare.

Utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2007-2012 innehåller en utfästelse om ökning av utbudet av förberedande undervisning inom grun-dutbildningen, undervisning i det egna modersmålet och i finska/svenska. En utredning har gjorts om formerna för och behovet av understöd för invandrar-studerandes gymnasieutbildning.

Invandrares deltagande i yrkesinriktad grundutbildning främjas genom att man säkrar tillräckligt utbud av yrkesinriktad grundutbildning och därtill hörande förberedande utbildning, samt genom att elevantagningsförfarandena och stödtjänsterna för studerande utvecklas.

Högskolornas internationaliseringsstrategi utarbetas under 2008. I den bedöms utmaningarna i anslutning till högskoleutbildningen av studeranden med invandrarbakgrund, och utreds eventuella hinder för deras tillträde i hög-skoleutbildningen, studier och sysselsättande, samt söks alternativa lösningar till problemen. I samband med strategiarbetet granskar man även läget med och behoven i fråga om kvalificerings- och kompletteringsutbildning.

Den yrkesinriktade vuxenutbildningen reformeras i enlighet med regerings-programmet. Reformen omfattar den yrkesinriktade vuxenutbildningen, hög-skolornas vuxenutbildning, den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen samt personalutbildningen. Som en del av reformen bereder man en plan om de mest brådskande åtgärder som gäller arbetsbaserad invandring, invandrares place-ring i utbildning och sysselsättning.

Man utreder också möjligheterna att som samarbete mellan högskolorna, anordnare av yrkesinriktad grund- och tilläggsutbildning, vuxengymnasier samt medborgar- och arbetarinstitut inleda ett för arbetslivets behov skräddar-sytt treårigt språkutbildningsprogram åt invandrare i syfte att ge tillräckliga kunskaper i finska och i svenska, och för att påskynda tillägnandet.

Som en del av finansierandet av fri bildningsarbete utdelar man studiesedel-bidrag, vilka sänker på studieavgifterna och aktiverar de gruppers deltagande vilka annars är underrepresenterade i vuxenutbildningen. Invandrarna utgör

35en central målgrupp. Utbudet av ämnesundervisning vid vuxengymnasier rik-tas speciellt till språkundervisning för invandrare samt till annan utbildning som är viktig med tanke på kompetens och fortsatta studier.

ESF-programmen

Två utvecklingsprogram som har samband med invandring har inletts inom Fastlandsfinlands ESF-program för 2007-2103:

Handlingslinje 2: Utvecklandet av första skedets rådgivning och guidning av invandrare. Programmet består av mångprofessionella och tväradministrativa utvecklingsprojekt som verkställs på olika orter. Projektens målsättningar: utvecklandet av en styrmodell med låg tröskel vid inledningsskedet, iden-tifiering och godkännande av kompetens, utarbetande av kompetensutveckling och förbättring av arbetsgivarkon-takterna i syfte att påskynda sysselsättandet. Utvecklings-programmet har samband med effektivisering av före-tagarrådgivningsservice åt invandrare samt utveckling av elektroniska styrnings- och språkundervisningsmedel samt metoder för bedömning av språkfärdigheterna.

Handlingslinje 4: Utvecklingsprogram för främjande av arbetsbaserad invandring. Programmet är en del av verkställandet av det invandringspolitiska programmet som innehåller lin-jedragningar om främjandet av arbetsbaserad invandring. Utvecklingsprogrammet verkställs genom olika projekt som genomförs inom EU-området, vilkas erfarenheter sedan kan utnyttjas vid utvecklandet av den nationella invandringspolitiken och –lagstiftningen samt förfaran-dena. Projekthelheterna i utvecklingsprogrammet som främjar arbetsbaserad invandring är:

Utvecklandet av ett guidningssystem•Byggandet av ett samarbetsnät mellan Finland och de EU-länder varifrån •man har för avsikt att rekrytera arbetstagare inom ramen för projektet

Utvecklandet av Finlands attraktionsstrategi•

Stödjande av arbetsgivarna vid rekryteringen, samt•

Utvecklandet och understödandet av pilotprojekt •

Målet med ESF-utvecklingsprogrammet är att pilotera och utveckla åtgär-der som ingår i helheten för arbetsbaserad invandring.

36

37

2 Makropolitiken: Ekonomisk stabilitet och hållbar ekonomisk utveckling

Målet med makropolitiken är att säkra ekonomisk stabilitet och hållbara offentliga finanser. För att målet ska uppnås krävs stabil ekonomisk tillväxt, hög sysselsättning och långsam inflation som bevarar priskonkurrenskraften. Den långvariga kraftiga tillväxten inom den finländska ekonomin har bör-jat avta hastigt på grund av världsekonomins begynnande avmattning. Osä-kerhetsfaktorerna inom den internationella ekonomin är fortfarande många. Utsikterna mot slutet av programperioden fördunklas av det tilltagande befolkningsåldrandet. Samtidigt som de offentliga utgifterna ökar på grund av befolkningsåldrandet, hotar det minskande antalet sysselsatta att bromsa upp ökningen av totalproduktionen och skatteinkomsterna. En ökning av pro-duktiviteten blir allt viktigare i framtiden då den andra delfaktorn i ekono-misk tillväxt, arbetskraften, börjar minska.

Efter en lång period av förhållandevis återhållsamma kollektivavtal har de löneförhöjningar som ingår i avtal som ingicks i fjol och i år, och som räcker till 2010, blivit betydligt större än man vant sig vid under de senaste åren. Risken finns att de nu överenskomna löneuppgörelserna accelererar inflationen och hotar att försvaga priskonkurrenskraften för en lång tid framöver. Ju djupare och långvarigare den internationella ekonomins svacka blir, desto viktigare är det att de inhemska fundamenten för stabil ekonomi, dvs. en kraftig offentlig ekonomi och en god priskonkurrenskraft, är i skick.

Större yrkesmässig och regional rörlighet krävs för underlättandet av matchningsproblemen på arbetsmarknaden. Den strukturella arbetslösheten åtgärdas också genom reformering av socialskyddet och utbildningssystemet. Inkomster från försäljning av virke befrias för en viss tid från skatt i syfte att trygga skogsindustrins arbetsplatser och tillgången på inhemskt virke. Statsrå-dets kansli tillsatte i oktober 2007 en arbetsgrupp för att utreda skogsindustrins, och i högsta allmänhet skogsbranschens verksamhetsförutsättningar. Arbetsg-ruppen ska lägga fram förslag till förbättrandet av dem på längre sikt samt till förbättring av tillgången på virke redan inom den närmaste framtiden. Arbetet ska vara slutfört i oktober 2008.

38Man har i Finlands stabilitetsprogram satt upp en medelfristig budgetmål-

sättning om ett strukturellt överskott inom statsfinanserna på 2 procent i för-hållande till bruttonationalprodukten. Finland kommer att uppnå målet även under den kommande programperioden.

Enligt regeringens uppfattning bör den offentliga ekonomins läge i Finland under de närmaste åren utvärderas framför allt med tanke på förberedandet inför den demografiska förändringen. Det i regeringsprogrammet fastställda målet är att man med hjälp av sysselsättningsstödjande strukturella reformer skapar ett överskott i statsfinanserna, vilket med beaktande av kommunernas och socialskyddsfondernas förväntade utveckling skulle motsvara ett struktu-rellt överskott på ca 3½ procent i förhållande till bruttonationalprodukten. Rege-ringen har också förbundit sig till att under regeringsperiodens gång utvärdera förberedelserna inför befolkningsåldrandet så att nödvändiga reformer inleds under regeringsperiodens gång.

Regeringen försöker möta det tryck som riktas mot den offentliga ekono-min genom att förstärka den offentliga ekonomins hållbarhet med strukturella reformer samt genom att föra en ansvarsfull utgifts- och skattepolitik. Det är med tanke på den offentliga ekonomins hållbarhet nödvändigt att höja sys-selsättningsgraden. Arbetsmarknaden skärps och den strukturella arbetslös-heten börjar begränsa hållbar tillväxt om inga nya arbetskraftsutbudsökande åtgärder vidtas.

Regeringen har, i syfte att tygla ökningen av offentliga utgifter, förbundit sig till utgiftsramar som sträcker sig längre än valperioden och som begrän-sar utgiftsökningarna. Produktiviteten förbättras med hjälp av kommun- och servicestrukturreformen samt statens produktivitetsprogram. Detta innebär effektivisering av offentlig verksamhet och omallokering av den offentliga sek-torns arbetskraft så att den bättre skulle motsvara de behov som ställs av befolk-ningsåldrandet. Den offentliga sektorns efterfrågan på arbetskraft får inte börja begränsa den privata sektorns och hela samhällsekonomins tillväxtmöjlighe-ter.

Skattepolitikens tyngdpunkt ligger på lättandet av beskattningen av arbete. De i regeringsprogrammet ingående sysselsättningsfrämjande lättnaderna av beskattningen av arbete lämpar sig väl för den vikande konjunkturbilden. Under 2009 kommer beskattningen av arbete att lättas med 1370 miljoner euro. Av detta kan 870 miljoner euro anses utgöra verkligt lättande av beskattningen av arbete, eftersom ca 500 miljoner euro behövs för eliminering av den skatteskärpning som beror på den allmänna höjningen av lönenivån och skatteprogressionen. Lättandet inbegriper en inflationsjustering på 4 procent till skatteskalan. Som helhet kan finanspolitiken tack vare de skattelösningar som ingår i nästa års budgetproposition anses stödja den totala efterfrågan och tillväxten.

Syftet med skattelättnaderna är att minska på den strukturella arbetslös-heten. De ökar på hushållens köpkraft, minskar skattekilen, förbättrar däri-genom incitamenten att arbeta och låta utföra arbete, och främjar återhållsamma

39inkomstuppgörelser. Regeringen kommer i samband med halvtidsöversynen att utvärdera dimensioneringen av regeringsperiodens skattelättnader även med beaktande av löneuppgörelserna och den offentliga ekonomins hållbarhet.

De makropolitiska åtgärderna kan indelas i tre prioriterade områden: Pen-sionssystemet, kontrollen över de offentliga utgifterna samt tryggandet av välfärdstjänsterna och den offentliga ekonomins produktivitet.

2.1 Pensionssystemet

Finlands äldreförsörjningsförhållande kommer nästan att fördubblas före 2030, och kommer 2025 att vara högst inom hela EU. Målet med pensions-politiken är att bevara det allmänna förtroendet för pensionssystemets håll-barhet och jämlikheten mellan generationerna samt att förlänga orkandet i arbetslivet.

Pensionssystemet reformerades grundligt år 2005. Reformen verkar ha haft önskad effekt. Den förväntade tiden för pensionering har förlängts något under de senaste åren. År 2007 var den förväntade pensionsåldern för 25-åringar 59½ år; 2004 var åldern lite över 59 år. Pensionsreformens funktion följs i enlighet med regeringsprogrammet upp, och den justeras vid behov ifall åldern för pen-sionsavgångar inte höjs tillräckligt för att pensionssystemets hållbarhet ska kunna tryggas.

För att en hållbar finansiering ska kunna tryggas har man som mål att höja åldern för pensionsavgångar ytterligare. För att denna målsättning ska kunna uppnås ändrades bestämmelserna om intjänad pension så att den intjänade pensionen höjs från 1,5 procent till 1,9 procent från och med 53 år, och till 4,5 procent från och med 63 år. Efter 2005 års pensionsreform har anställningsför-hållandets längd inte längre någon betydelse för pensionsförmånen, utan den bestäms enligt de årliga inkomsterna. Arbetstagaren kan vid behov gå i förtjä-nad arbetspension vid 63 års ålder, eller fortsätta arbeta ända till 68 års ålder.

I början av 2007 ville man förstärka pensionssystemets hållbarhet genom att utvidga pensionsanstalternas rätt till risktagning i placeringsverksamhe-ten. Genom att öka på andelen riskbenägna aktieplaceringar försöker man höja pensionsmedlens långfristiga reella avkastning från 3½ procent till 4 pro-cent per år.

År 2009 ska man beräkna den första livstidskoefficienten, genom vilken beloppet för den påbörjade ålderspensionen anpassas till förlängningen av livs-tiden. Livstidskoefficientens pensionsminskande inverkan kan kompenseras genom att man blir kvar en längre tid i arbetslivet. Flexibel pensionsålder och den ovan nämnda höjda intjänade pensionen efter 63 år möjliggör detta.

Andra reformer som syftar till att förlänga arbetskarriärerna behandlas i kapitlen 4.1, 4.2 och 4.3.

402.2 Kontroll av de offentliga utgifterna

Befolkningsåldrandet påverkar den offentliga ekonomins finansiella ställ-ning snabbare och kraftigare än i övriga länder. På medellång sikt utgörs den offentliga ekonomins största utmaning av bevarandet av en tillräckligt kraftig finansiell ställning då man förbereder sig för utgiftsökningarna på grund av befolkningsåldrandet. Samtidigt görs satsningar i effektiviseringen av produk-tivitetsutvecklingen och det offentliga serviceutbudet. Framgångsrikt genom-förande av statens produktivitetsprojekt samt kommun- och servicestruktur-reformen har en avgörande betydelse då utgiftstrycket hålls tillbaka.

Statsfinanserna

Regeringen har, i syfte att säkra ansvarsfull och långsiktig finanspolitik, för-bundit sig till utgiftsramar som begränsar utgiftsökningarna och som sträcker sig över valperioden. Utgiftslinjen som iakttar rambeslutet förverkligar rege-ringens finansstrategi, vilken syftar till att öka på finländarnas välfärd genom att förbättra på förutsättningarna för en märkbar förbättring av sysselsättnin-gen och snabbare höjning av produktiviteten. Åtgärder som ingår i regerings-programmet verkställs i den mån rambeslutet tillåter.

Regeringsperiodens första rambeslut fastställde ett maximibelopp för största delen, ungefär ¾ av hela valperiodens budgetutgifter. Konjunkturkänsliga utgif-ter, och sådana som i stort sett är oberoende av regeringens beslut (med undan-tag av ändringar i grunderna för utgifterna) lämnas utanför ramen. Utan-för ramen lämnas också utgifter som beror på administrativa arrangemang eller budgettekniska ändringar. Ramen för valperioden har fastställts enligt 2008 års pris- och kostnadsnivå. Den sammanlagda ramnivån justeras årligen endast enligt ändringarna i prisnivån eller budgetstrukturen. Tilläggsbudge-tarna ingår i ramen.

Regeringsprogrammet tillåter justeringar av ramen på grund av ändringar i timingen av utgifterna eller ombudgetering av dem. Då timingen för någon utgift ändras kan ramnivån justeras till motsvarande del. I sådana fall höjs ramen för ett visst år medan ramen för något annat år sänks på motsvarande sätt. Om utgifterna för något projekt eller någon motsvarande helhet måste ombudgeteras, och det tidigare anslaget inte strukits, utökas ramen med det belopp som ombudgeteringen kräver. Justeringarna ändrar inte på den finan-spolitiska linjen.

Statens utgiftsvolym ökar årligen under valperioden 2008-2011 i genomsnitt med 1,8 %. Ökningen kommer att vara störst 2008, då utgifterna reellt kom-mer att öka med knappa 5 %. Den hastiga ökningen av utgifterna i början av valperioden är delvis en följd av beslut från den föregående valperioden, vilkas utgiftskonsekvenser förverkligas till det fulla beloppet först under innevarande

41period, samt av att de utgiftsökningar som ingår i regeringsprogrammet för-läggs i början av valperioden.

Kommunalekonomin

Den återhållsamma utgiftslinjen gäller även för kommunsektorn. Det finns 451 kommuner och 221 samkommuner i Finland, vilka till största delen sva-rar för ordnandet och producerandet av välfärdstjänsterna. Kommunaleko-nomin har som helhet haft ett underskott under se senaste 10 åren. De senaste årens snabba ekonomiska tillväxt har emellertid förbättrat kommunernas eko-nomiska situation. Kommunernas skuldsatthet har ökat hastigt trots den all-männa förbättringen av kommunalekonomin. Den statistiska produktivitet-sutvecklingen inom basserviceproduktionen har varit svag, och de ekono-miska skillnaderna mellan olika kommuner är fortfarande stora.

Befolkningsåldrandet och verksamhetsomgivningens globalisering samt den kontinuerliga interna flyttrörelsen i landet ställer stora utmaningar för finan-sieringen av kommunerna och för det omfattande serviceproduktionsansva-ret. Den koncentration av resurser och skärpning av konkurrensen som följer av globaliseringen får allt större konsekvenser även på regionförvaltningsnivå, då vissa områden får en allt starkare ställning medan andra försvagas. Den interna flyttrörelsen skapar en allt tätare samhällsstruktur, och befolknings-tillväxten koncentreras främst till vissa få tillväxtcentra. De ekonomiska och befolkningsstrukturella skillnaderna mellan olika kommuner kommer enligt gällande uppfattning att öka ytterligare.

Befolkningsåldrandet påverkar kommunernas ekonomi huvudsakligen via ökningen av utgifterna för hälsovård och långvård av äldre. Om produktiviteten inte förbättras kommer social- och hälsoväsendets reella nettokostnader att öka mellan 2008-2025 i genomsnitt med 2½ procent per år, vilket betyder att utgif-terna skulle öka med 50 % före 2025 enbart på grund av ändringen i befolknings-strukturen. Då ökningen av servicebehovet förknippas med samtidig föråldring av den kommunala personalen och brist på arbetskraft, blir servicen avsevärt dyrare än vad blotta utgiftstrycket från befolkningsstrukturen visar.

Säkrandet av hållbarheten hos finansieringen av kommunalekonomin förut-sätter att man förbereder sig i tid för ökningen av efterfrågan på basservice och för det ökade utgiftstrycket. Ändringarna i verksamhetsomgivningen kan mötas genom att kommun- och servicestrukturerna reformeras så att tillgången till och kvaliteten av service kan garanteras även i framtiden. Målet med reformen är att skapa en kommun- och servicestruktur som möjliggör en tillräcklig eko-nomisk grund för serviceproduktion samt möjligheter för ökad produktivitet. Kommun- och servicestrukturreformen presenteras noggrannare i nästa kapi-tel som handlar om den offentliga sektorns produktivitet.

422.3 Tryggande av välfärdstjänsterna

Den offentliga servicens kvalitet, effektivitet och kostnadseffektivitet är god i Finland både enligt internationella jämförelser och enligt serviceanvändar-nas åsikter.

Statsrådet tillsatte år 2007 en kommitté för att utreda totalrevisionen av soci-alskyddet (SATA-kommittén). Målet är att förbättra arbetets lönsamhet, minska på fattigdom och garantera en tillräcklig nivå för grundskyddet i alla livssitu-ationer. Regeringen beslutade i maj 2008 att påskynda beredningen av refor-men. Av kommittén krävs att den lägger fram sina förslag till helhetsriktlinjer för socialskyddsreformen före utgången av 2008, samt specificerade uppskatt-ningar om finans- och sysselsättningseffekterna i februari 2009, så att lagarna kan sättas i kraft vid ingången av 2010.

Målet är att förbättra stödmottagarnas ställning genom att förenkla och för-tydliga systemet. Reformen verkställs så att finansieringen av socialskyddet vilar på en långfristigt hållbar grund. I samband med socialskyddsreformen utreds också beskattningen av socialförmåner samt eventuella kundavgifter.

Kommitténs arbete understöds av fyra sektioner: grundskydds-, förtjänsts-kydds-, finansierings- och uppmuntrings- samt förvaltnings- och processek-tionerna. Grundskyddssektionen bedömer nivån för grundskyddsförmånerna, tillräckligheten av dem, inbördes förhållandet, beroendet av hushållets andra inkomster, indexskyddet samt vederlag. Förtjänstskyddssektionen bedömer utvecklandet av grundskyddet (i synnerhet arbetslöshetsskyddets) framför allt med tanke på aktiveringalternativ och förlängning av arbetskarriärerna. Sektio-nen granskar utvecklandet av arbetslöshetsskyddet, arbetskraftspolitiska åtgär-der, utvecklandet av yrkesinriktad vuxenutbildning samt behoven att utveckla utkomstskyddet under rehabilitering och på mellanarbetsmarknaden, samt framtiden för alterneringsledighets- och deltidssystemen. Frågor som har sam-band med incitamenten för deltidsarbete och heltidsarbete behandlas vid finan-sierings- och uppmuntringssektionen. Förvaltnings- och processektionen kon-centrerar sig på förtydligande och harmonisering av ansökningsprocesser, för-faranden för beviljande och handlingssätt.

Regeringens målsättning är att minska på skillnaderna i hälsa och välfärd, förbättra tillgången på och kvaliteten hos social- och hälsovårdsservicen, utöka på deltagandet och minska på utslagningen, minska på alkoholkonsumtionen samt förbättra seniorers hemmaboende och självständiga tillvaro. De viktigaste projekten för uppnåendet av dessa målsättningar är:

43Det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården •(KASTE), vilket genomförs 2008-2011. Programmets utvecklingsområden är: 1) utvecklandet av service åt barn, unga och familjer, 2) tillräcklig tillgång till social- och hälsovårdspersonal, förbättring av kompetensen och arbetstrivseln, 3) förnyande av servicestrukturer och –processer, 4) förstärkande av bashälsovården, 5) utveckling av välfärd- och hälsofrämjande strukturer, samt 6) förnyande av mellanarbetsmarknader och minskning av långvarig bostadslöshet. Till utvecklingsprojekten har i statsbudgeten reserverats årligen 24,8 miljoner euro.

Social- och hälsovårdens serviceinnovationsprojekt, vars målsättning är •att förstärka servicesystemets reformförmåga. Genomförs 2007-2011 som en del av KASTE-programmet.Förenandet av folkhälso- och specialsjukvårdslagarna till en •hälsovårdslag. Målet är att den nya lagen stödjer och förstärker bashälsovården och främjar tillgången på samt effektiv producering och utveckling av hälsoservice. Invalidlagstiftningen utvecklas stegvist.•Nationella programmet för minskning av hälsoskillnader 2008-2011. •Målet är att minska på skillnaderna mellan de socioekonomiska befolkningsgrupperna i fråga om arbets- och funktionsförmåga, upplevd hälsa, morbiditet och dödlighet. Fortsättandet av verkställandet av alkoholprogrammet under 2008-2011. •Programmet syftar till att minska på alkoholskadorna. Ett statsrådets beslut om utvecklingsprinciper för hälsofrämjande motion •och näring som bereds som bäst, samt en verkställighetsplan som bereds som bäst för åren 2008-2011.

Åtgärdsprogrammet för produktiviteten

Regeringen fortsätter med genomförandet av statsförvaltningens produkti-vitetsprogram som inleddes under den föregående valperioden. Regeringen beslutade våren 2008 att inleda nya produktivitetsfrämjande åtgärder, vilkas personalbehovsminskande inverkan gäller huvudsakligen åren 2012-2015. Dessa åtgärder minskar på personalbehovet före 2015 med sammanlagt 4 800 årsverke. Tidigare fastslagna produktivitetsfrämjande åtgärder minskar på sta-tens personal från 2005 till 2011 med ca 9 600 årsverke. År 2009 kommer produktivitetsåtgärderna att minska på statens personalbehov med ca 2 000 årsverke.

Genom förnyande och effektivisering av förvaltningen kan man se till att de uppgifter som ligger på statens ansvar sköts, samt att servicenivån förbättras. På så sätt kan antalet anställda inom staten på ett kontrollerat sätt anpassas till hela

44samhällsekonomins tillgängliga arbetskraftsresurser. De krympande resurserna förutsätter samtidigt att staten i egenskap av arbetsgivare sörjer för sin konkur-renskraft genom modern personalpolitik. De tilltagande ålderspensionsavgån-garna ökar på det naturliga årliga bortfallet inom statens personal från och med 2011, och omsättningen kommer att vara kraftig under hela årtiondet. Då man beaktar både det naturliga bortfallet och produktivitetsåtgärdernas personabe-hovsminskande inverkan, beräknas statsförvaltningens rekryteringsbehov vara sammanlagt 18 800 årsverke under 2012-2015.

Ministerierna specificerar innehållet i, verkningarna av och timingen för sina förvaltningsområdsvisa produktivitetsåtgärder före oktober 2008. Utred-ningarna ska också beskriva produktivitetsåtgärdernas effektivitetskonsekven-ser för förvaltningsområdenas verksamhet. Regeringen behandlar på basis av detta i november 2008 läget med beredningen och förverkligandet av produk-tivitetsåtgärderna.

Kommun- och servicestrukturreformen

Kommun- och servicestrukturen reformeras utgående från en ramlag om en kommun- och servicestrukturreform som trädde i kraft i februari 2007. Kom-munstrukturen förstärks genom att kommuner slås samman och genom att delar av kommuner fogas till andra kommuner. Kommunfusioner understöds genom sammanslagningsunderstöd. Bidraget är större vid s.k. flerkommun-sammanslagningar och vid kommunfusioner där sammanslagningen skapar en ny kommun med över 20 000 invånare.

Servicestrukturerna förstärks genom att man samlar ihop tjänster som kräver en befolkningsbas större än kommunen, och genom att kommunernas samarbete utökas. När det gäller basservicen och därtill intimt hörande upp-gifter inom socialväsendet har man satt upp en minimistorlek för kommunerna på ca 20 000 invånare. Vid yrkesinriktad grundutbildning är befolkningskravet minst 50 000 invånare. År 2009 genomförs 32 kommunfusioner, vilka omfattar 99 kommuner. Kommunantalet minskar med 67 stycken, och vid ingången av nästa år finns det 348 kommuner.

Samtliga kommuner lämnade före utgången av 2007 in sina lagstadgade verkställighetsplaner och utredningar. Av kommunerna krävs att de före den redogörelse som överlämnas till riksdagen 2009 beslutar om hur de ska upp-fylla ramlagens krav.

Ramlagen förpliktar 16 regioner och huvudstadsregionen samt de 101 kom-muner som ingår i dem att utarbeta stadsregionsplaner om hur samordnandet av markanvändningen, boendet och trafiken samt kommungränsöverskridande utnyttjande av service förbättras i regionerna. Varje stadsregion fick feedback på sina planer i början av 2008.

45Kommunerna fick feedback utgående från sina utredningar och verkstäl-

lighetsplaner, där man i första skedet fäste uppmärksamhet vid uppfyllandet av kravet på en tillräcklig befolkningsbas. Styrningen som gäller kommuner omfattar informationsstyrning i fråga om social- och hälsoservicen samt ord-nandet av yrkesinriktad utbildning, så att arrangemangen faktiskt skulle för-bättra kommunernas förutsättningar att svara för ordnandet av servicen.

Finansministeriet inrättade projektet Goda exempel i kommunerna för att stödja kommun- och servicestrukturreformen. Projektet uppmuntrar kommu-nerna till kundvänlig och effektiv utveckling och produktion av service. Målet är att hålla tillbaka ökningen av kommunernas utgifter samt att få i bruk de bästa förfarandena inom hela lokalförvaltningen.

Målet är också att främja nya sätt att ordna och producera service, såsom partnerskap mellan den offentliga, privata och tredje sektorn, samt ibruktag-ning av beställar-producentmodeller.

Kommun- och servicestrukturreformen har presenterats noggrannare i halvtidsöversynen (2007) av Finlands nationella åtgärdsprogram 2005-2008. Reformeringen av den offentliga servicestrukturen har även behandlats i kapi-tel 1.5.1.

46

47

3 Mikropolitiken: konkurrenskraft och strukturella reformer som främjar produktivitet

Den centrala målsättningen med Finlands ekonomi- och sysselsättningsstra-tegi har redan länge varit att utöka på ekonomins tillväxtpotential. Detta har eftersträvats genom förnyande av utbildningen i syfte att förstärka kompetens-basen samt genom ökade satsningar i FoU för att höja på innovativiteten och produktiviteten. Regeringen fortsätter med denna handlingslinje i handlings-programmet för 2008-2010. Finlands konkurrenskraft är god enligt internatio-nella jämförelser. På längre sikt kommer den ekonomiska tillväxtpotentialen dock att i allt större grad att basera sig på ökning av produktiviteten, eftersom ökningen av arbetskraft upphör.

Mikropolitikens viktigaste målsättningar kommer fortfarande att bestå av de strukturella konkurrenskrafts- och produktivitetsfrämjande reformer som satts upp i programmet för 2005-2008. De handlingsområden, vilka genom ömsesidigt stödjande skapar förutsättningar för ökad produktivitet, är:

Kompetens och innovationer•Främjande av entreprenörskap•Förbättring av marknadernas funktion och konkurrens•Förbättring av informations-, kommunikations- och trafikförbindelserna•Energi- och klimatpolitik som stödjer strukturella reformer och hållbar •utveckling

3.1 Kompetens och innovationerDen offentliga och den privata FoU-finansieringens BNP-andel har under några års tid varit ca 3,5 %. Den privata sektorn finansierar ca 70 % av FoU-utgifterna. Enligt statens rambeslut för budgeten 2008-2011 som granskades i mars 2008 ska staten utöka den offentliga FoU-finansieringen i genomsnitt med 5 % per år.

48Ökningen av FoU-finansieringen begränsas bl.a. av det ringa antalet FoU-

företag. Man har försökt förbättra situationen med hjälp av olika aktiveringsåt-gärder som främst riktats mot små och medelstora företag. Resultaten från dem syns dock först efter några år. Det är med tanke på FoU-finansieringens effek-tivitet viktigt att se till att verksamheten växer på ett jämnt och förnuftigt sätt. De höga energipriserna, den tilltagande inflationen, problemen på finansmark-naderna samt den avtagande ekonomiska tillväxten är alla faktorer som kan återspegla sig i företagens vilja att öka sina satsningar i FoU-verksamhet.

Ökningen av forskningsutgifterna ökar knappast på företagens inhemska FoU-personal, vilken torde hållas på en nivå intill 30 000 personer. Däremot har finländska företags FoU-personal utomlands fördubblats under de senaste två åren.

Innovationspolitiken har utvidgats i Finland under de senaste åren utanför den traditionella FoU-finansieringen. Detta syns tydligt i det förslag till Fin-lands nya nationella innovationsstrategi som blev färdigt i juni 2008. I det flyt-tas tyngdpunkten för innovationspolitiken mot innovationsfrämjande mark-nader, icke teknologisk utveckling, användarvänlighet och offentlig service. Offentliga satsningar som görs i dessa områden syns endast till små delar i FoU-utgifternas BNP-andel.

Kommissionens nya ram för statsstöd för FoUoI trädde i kraft vid ingången av 2007. Tekes nya finansieringsförordning som följer ramen trädde i kraft våren 2008. Den möjliggör beviljande av stöd även för innovationsverksamhet.

FoU-utgifternas bruttonationalproduktandel mäter främst traditionell tek-nologipolitik, vilken Finland tydligt börjat frångå under de senaste åren. FoU-indikatorn lämpar sig dåligt för beskrivning av innovativitet inom servicebran-schen. Tjänsternas FoU-andel är mycket låg i Finland, liksom i många andra EU-länder. Färska undersökningar visar dock att servicesektorn inte avviker så mycket från industrin när det gäller innovativitet.

Servicebranschens innovativitet främjas bäst genom omfattande icke-tek-nologisk utveckling. Tekes innovationsfinansiering har under de senaste åren kraftigt riktats mot tjänster, vilka under 2007 gjorde anspråk på nästan en tredjedel av Tekes FoU-finansiering åt företag. Innovationsfinansiering har nu börjat anvisas till sådan offentlig service som kan erbjudas även av privata ser-viceproducenter.

Budgetpropositionen för 2009 innehåller tilläggssatsningar i innovations-politik för 54 miljoner euro.

Regeringens målsättningar

Målet är att höja den offentliga och den privata FoU-finansieringens sam-manlagda bruttonationalproduktandel till 4 procent. Man satsar i kompetens genom att förnya forsknings- och högskolesystemet, öka på universitetens bas-

49finansiering samt genom att grunda ett toppuniversitet som siktar mot den internationella täten. Tillgången på inhemsk och utländsk riskfinansiering vil-ken möjliggör företagstillväxt förbättras, och utvecklingen av privat kapitalin-vesteringsverksamhet i Finland främjas på ett heltäckande sätt.

Ekonomins innovationskapacitet förstärks genom strategiska kompetens-satsningar i utvalda mål. Målet är att stödja kompetensutveckling, förbättra förutsättningarna för uppkomst och tillväxt av ny innovativ företagsverksam-het samt att skapa förutsättningar för kompetenscentra som kan mäta sig med världseliten.

Regeringen har som mål att effektivisera innovationsorganisationernas verk-samhet genom att intensifiera samarbetet och öka på interaktionen mellan olika aktörer. För att helheten ska fungera enhetligare och effektivare krävs en omfattande koordinering av närings- och innovationspolitiska åtgärder mellan olika förvaltningsområden. Bättre samarbete eftersträvas bl.a. genom utveck-ling av strategiprocesser, så att den regionala och den lokala innovationspoliti-ken fås att stödja varandra ännu bättre.

Man skapar utgående från de nationella innehållsvalen och regionernas stra-tegiska starkheter regionala innovationskoncentrationer med globala verksam-hetsomgivningar. I ett land av Finlands storlek kan det finnas endast ett fåtal internationellt konkurrenskraftiga innovationskoncentrationer som är verk-samma inom flera branscher, av andra koncentrationer krävs specialisering. Om regionerna specialiserar sig på sina egna starkheter främjas den kritiska massan av deras kompetens, och deras förmåga att bilda nätverk med kompetens- och värdenät som är väsentliga för deras utveckling, förbättras.

Den nationella innovationsstrategin

Propositionen till nationell innovationsstrategi blev färdig i juni 2008. Rege-ringen lämnar hösten 2008 en redogörelse åt riksdagen i ärendet.

Målet är att svara mot utmaningarna med åldrandet, globaliseringen, kli-matförändringen och hållbar utveckling genom att säkra kvaliteten av Finlands innovationsmiljö, internationella konkurrenskraft och attraktivitet. Förstärkan-det av internationaliteten, aktiveringen av användare och kunder vid innova-tionsverksamheten samt mångsidigt främjande av kreativitet och innovationer utgör vid sidan av högklassig kompetens medel för förstärkandet av finländsk innovationsverksamhet.

Genom innovationsstrategin ska man också svara mot utmaningarna med klimat- och energipolitiken samt de knappa naturresurserna.

En särskild utmaning är att utnyttja individers och samfunds kreativitet på ett ännu mera omfattande sätt än förr. I förslaget till ny innovationsstrategi betonas utveckling av produkter och tjänster som utgår från kundernas behov samt användarnas deltagande i utvecklingsarbetet.

50Målet är att effektivisera innovationspolitiken genom att man koncentre-

rar aktörerna inom den offentliga förvaltningen till en strategiskt ledd helhet. Detta förutsätter ibruktagning av nya medel samt förnyande av redan existe-rande stödfunktioner och organisationer.

Strategiförslaget innehåller en detaljerad åtgärdsplan. Som en del av verks-tällandet görs en omfattande utvärdering av det finländska innovationssyste-met i syfte att utreda nödvändiga reformer. De viktigaste åtgärdshelheterna i förslaget:

Statsförvaltningens koncernstyrning förnyas och görs till föregångare i •hela världen i fråga om systemiska reformer Man skapar kreativa innehållsmässiga och regionala kompetenscentra i •FinlandDet finansierings- och servicesystem som främjar tillväxtföretagande •förnyas och görs till en tydlig helhet som fungerar utgående från företagares och investerares behovMan skapar och utnyttjar nya konkurrens- och marknadsincitament •som på ett mångsidigt sätt lockar företag och andra samfund till innovationsverksamhetDen nationella helheten för sakkunnig- och finansieringstjänster •uppdateras så att den svarar mot efterfrågans- och användarvänlighetsbaserad innovationsverksamhetI Finland utvecklas en uppmuntrande lärningsmiljö som på ett •mångsidigt sätt sporrar till innovationerVårt forsknings- och högskolesystem utvecklas till en internationellt •konkurrenskraftig utvecklingsmiljö för kompetens och innovationerPersonbeskattningen och andra faktorer som på ett väsentligt sätt •minskar på Finlands attraktionskraft justeras till en konkurrenskraftig nivåDen finländska ledarutbildningen utvecklas till internationell toppnivå•De innovationspolitiska aktörernas strategier och verksamhet anpassas •till grundprinciperna i den nationella innovationsstrategin.

Satsningar i frambringandet och förstärkandet av kompetenscentra

Regeringen inleder och finansierar, i enlighet med principer som rådet för vetenskap och teknologi lade fram år 2006, tillsammans med företagssek-torn koncentrationer av spetskompetens inom vetenskap, teknologi och inno-vationsverksamhet (SHOK). Koncentrationerna av strategisk spetskompetens ska inrikta nuvarande och nya finansierings-, personal- och andra resurser

51till mål som är viktiga för företagen. Koncentrationerna ska säkra långfristig konkurrenskraft.

Centrala kompetensområden utgörs av energi och miljö, metallindustri, skog, hälsa och välfärd samt informations- och kommunikationsindustri och –tjänster. SHOK:arna erbjuder toppklassiga forskningsenheter och företag som utnyttjar forskningsresultaten ett nytt sätt att driva nära samarbete med varan-dra. Vid koncentrationer som antingen verkar på ett och samma ställe eller via nätverk verkställs forskningsplaner som företagen och forskningsenheterna utarbetat tillsammans. Koncentrationerna verkar utgående från tillämpningar och de stödjer mångvetenskaplighet.

SHOK:arna har kommit igång enligt planerna. Metsäklusteri Oy grundades våren 2007 och TIVIT Oy (Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut) samt Fimecc Ab (metallprodukter och maskinbyggande) våren 2008. Fimec Ab har som mål att tredubbla branschens nuvarande omsättning på 30 miljarder euro före 2020. Två andra SHOK:ar startas som bäst. Energi och miljö-klusterns aktieemission pågår som bäst, och beredningen av Hälsa och välfärd sköts av Suomen Biote-ollisuus r.y. Dess innovationsfinansiering ska i enlighet med TEKES nya verk-samhetsprinciper riktas i allt större omfattning till finansiering av SHOK:arnas verksamhet.

Kompetensklusterprogrammet (OSKE) gjordes klusterbaserat för perioden 2007-2013. Kompetensklustret samlar de viktigaste aktörerna inom olika områ-dens kompetenscentra till samarbete. Modellen möjliggör effektivare utnytt-jande av nationella kompetensresurser som annars låg utspridda i olika områden. Verksamhetsmodellen fokuserar riktandet av programmet mot spetskompetens och utnyttjandet av den, och integrerar programmet i den nationella innova-tionspolitiken effektivare än tidigare. Klusterstrukturen utökar samtidigt den kritiska massa som behövs vid forskning och produktutveckling samt verksam-hetens nationella verkningsfullhet. De 13 kompetensklustrar som omnämns i OSKE-programmet har utarbetat strategiska program för åren 2007-2013 som en grund för sin verksamhet.

Regionala utvecklingsprogram koncentreras till ett kohesions- och konkur-renskraftsprogram (KOKO). Programmet skapar nätverk mellan innovations-politiska aktörer och stödjer spridandet av goda praxis.

Sitra har också inlett ett energiprogram för åren 2008-2012. Målet med det är att förbättra energieffektiviteten genom hastig reformering av byggnads- och fastighetsklustret och servicesektorn samt aktivering av medborgarna.

Finland söker sig aktivt i samarbete med världens bästa innovationskoncent-rationer, och har redan skapat förbindelser med betydande europeiska och inter-nationella nätverk som främjar forskning och utveckling. Bilateralt samarbete som riktas utanför Europa ska utökas speciellt med ledande teknologiländer (Förenta Staterna, Japan), och stigande ekonomier, såsom Kina och Indien. En ny slags samarbetsmodell utgörs av internationella FinNode-innovationscentra, vilka grundats i Kina (Shanghai), USA (Silicon Valley), Ryssland (S:t Petersburg)

52och Japan (Tokyo). Grundandet av ett center i Indien utreds hösten 2008. Fin-Node-centren är finländska nationella innovationsaktörers (Tekes, VTT, Fin-pro, Finlands Akademi, Sitra) arbetssammanslutningar vilka främjar finländska företags och forskningsorganisationers internationella kontakter.

Centren för strategisk spetskompetens (SHOK) är nationella JTI-program och de skapar en god grund för finländskt deltagande i europeiska samprojekt. Finland har deltagit aktivt i ERA-NET-projekt liksom även i olika EUREKA-projekt.

Stödjandet av innovativa företags tillväxt

Finland halkar efter jämfört med andra toppområden för innovations- och företagsverksamhet i världen när det gäller stödjande av företagens tillväxt. Man har därför, som en del av omfattande innovationspolitik, börjat skapa en skild politikhelhet för tillväxtföretagande inom den allmänna företagar-politiken. Politikhelheten inkluderar åtgärder för förbättring av företagsmil-jön, förstärkning av serieföretagande, ökning och internationalisering av pri-vat riskfinansiering, effektivisering av högskolornas företagarutbildning samt för förbättring av servicehelheter som erbjuds åt tillväxtföretag.

En central målsättning är att skapa flera innovativa och internationaliserade företag till Finland med snabb tillväxtpotential. Tillväxtföretagande främjas som en del av den allmänna företagarpolitiken, och de särskilda behoven hos företag med snabb tillväxt tas systematiskt i beaktande i innovationspolitiken både i största allmänhet och inom olika politiksektorer.

Utökandet av antalet tillväxtföretag kräver bl.a. vidareutveckling av riskfi-nansieringsmiljöer, företagstjänster som riktats till tillväxtföretag samt företag-skuvöser. Inledande kuvösverksamhet och affärsverksamhetsomgivningen för nya tillväxtföretag utvecklas så att de anvisas mera både materiella och bästa möjliga kompetensresurser. Kuvösverksamheten ges målsättningar, verksam-heten effektiviseras och vidareutvecklas genom ökning av tjänster och koncept som redan tidigare piloterats med framgång.

Regeringen försöker trygga affärsverksamhets- och tillväxtfinansieringen av hastigt växande och internationaliserade företag genom att i samarbete med arbetspensionsanstalterna märkbart utöka utbudet av riskfinansiering. Dessu-tom utreds möjligheterna att genom skatteincitament uppmuntra kapitalinves-teringar och överföring av affärsverksamhetskompetens till nya företag.

Ökandet av tillgång till privat riskfinansiering är en central åtgärd för främ-jande av tillväxtföretagande. I dagsläget svarar den offentliga sektorn för huv-uddelen av finansieringen av nya innovativa företag. Erfarna affärsverksamhets-proffs och serieföretagare ska nu lockas att delta i nya företags verksamhet. På så sätt blir det kapital som investeras i företagen aktivt och kunnigt.

53Under hösten 2008 utreds hindren för utländska fondinvesteringar samt

möjligheterna till skattelättnader för privata personers kapitalinvesteringar. Utgående från dem bereder man före slutet av 2008 förslag till utveckling av en privat kapitalinvesteringsmarknad och förbättring av tillgång på riskfinan-siering.

Man har inom innovationsfinansieringen tagit i bruk en ny finansieringspro-dukt som avsetts för unga innovativa företag. Målet är att på ett betydande sätt påskynda de mest lovande företagens tillväxt och internationalisering. Stödet delas ut via Tekes. Små företag som registrerats i Finland och som varit verk-samma i mindre än fem år, som har en innovativ, kompetens- eller teknologi-baserad verksamhetsidé samt övertygande planer om förverkligandet av den, kan beviljas finansiering. Företag som ska grundas eller som grundats allde-les nyss kan också ansöka om finansiering ifall affärsidén förädlats i tillräcklig mån tillsammans med experter. Det är viktigt att företagen blir tillräckligt stora för att kunna verka på den internationella marknaden, så att man får maximal nytta av innovationssatsningarna.

Utvecklandet av arbetslivet som en del av innovationspolitiken

Arbetslivets kvalitet påverkar direkt verksamhetens effektivitet, produktivitet och kvalitet, dvs. innovationsmiljöns funktion. Planenlig utveckling av arbets-livet förbättrar verksamhetens effektivitet och arbetslivets kvalitet samtidigt. Arbetslivet utvecklas däremot genom att innovationer utnyttjas.

Program som inletts för att utveckla arbetslivet har fortsatts och förstärkts. Främjande av innovationsverksamhet som gäller teknologiska och arbetsorga-nisationer förenades administrativt, då arbets- och näringsministeriet grunda-des från och med början av 2008.

Verkställandet av utvecklingsprogrammen för arbetslivets produktivitet och kvalitet (Tykes) flyttades i samband med detta till Tekes. Den nuvarande Tykes-programperioden räcker till slutet av 2009, varefter utvecklandet av arbetsli-vet ska bli en del av Tekes verksamhet. Arbets- och näringscentralerna agerar samarbetsparter för det nationella Tykes-programmet i egenskap av regionala verkställare av verksamheten. Internationella jämförelser och informationsut-byte mellan de parter som finansierar utvecklandet av arbetslivet genomförs via det europeiska Eranet-projektet (Work-In-Net). Målet är att åstadkomma en positiv produktivitets- och välfärdseffekt åtminstone i 70 procent av projekten. Under hela programperioden genomförs tillsammans ungefär 1 000 utveck-lingsprojekt, vilka gäller nästan 250 000 arbetstagare.

54Strategi för industriell äganderätt och upphovsrätt

Utarbetandet av en nationell strategi för industriell äganderätt och upphovs-rätt inleddes i enlighet med regeringsprogrammet som en del av förstärkandet av en nationell innovationspolitik. Den centrala målsättningen för IPR-strate-gin är att på ett omfattande sätt kartlägga nuläget med regleringen av industri-ell äganderätt och upphovsrätt, och att lägga fram åtgärdsrekommendationer om utveckling av nuläget. Målet är att skapa långfristiga IPR-principer som tryggar bästa möjliga verksamhetsmiljö för mentala tillgångar såväl för före-tagslivets som enskilda aktörers del. IPR-strategin har ett nära samband med en omfattande innovationsstrategi. Regeringen ger riksdagen ett tillkännagi-vande om strategin före utgången av innevarande år.

Reformerandet av högskole- och forskningssystemet

I Finland pågår som bäst mycket betydande forsknings-, innovations- och utbildningspolitiska reformer vilka för sin del stödjer utvecklandet av ett euro-peiskt forskningsområde. Målet är att utveckla högskole- och forskningssyste-met så att ändringarna i verksamhetsomgivningen kunde besvaras så att Fin-lands konkurrenskraft och välfärd ökar, och så att kulturen, kreativiteten och bildningen förstärks.

Reformeringen av universitetslagstiftningen pågår som bäst. Avsikten är att den nya universitetslagen skulle träda i kraft i augusti 2009. Universitets-lagen reformeras så att universitetens autonomi utökas och universiteten görs till självständiga juridiska personer. Reformen förstärker universitetens krea-tiva och moderna lärningsmiljöer, stödjer universitetens möjligheter till bättre personalpolitik och förbättrar forskarkarriärens attraktivitet. Syftet med förs-tärkandet av universitetens ekonomiska och administrativa autonomi är att skapa bättre verksamhetsförutsättningar för universiteten för förstärkandet av undervisningens och forskningens kvalitet och effektivitet.

Det strukturella utvecklandet av högskolorna fortsätts. Målet är att frigöra mera resurser till undervisning och forskning genom effektivisering av verksam-heten. Antalet högskolor och verksamhetsställen minskas. Kvaliteten av under-visningen och forskningen förbättras genom reformering av interna utbild-nings- och forskningsstrukturer. Alla universitet och högskolor ska uppdatera sina strategier före 2010. Utgående från strategierna bereds handlingsprogram-met för strukturell utveckling för 2010-2012. De nya högskolestrukturerna ska vara i bruk 2012.

Tekniska högskolan, Konstindustriella högskolan och Helsingfors Handels-högskola slås samman till Aalto-universitetet. Avsikten är att kapitalet i Aalto-universitetets fond ska bli åtminstone 700 miljoner euro, vilket kumuleras steg-vis under åren 2008-2012 genom statens andel på 500 miljoner samt näringsli-

55vets och andra donatorers donationer på åtminstone 200 miljoner euro. Målet är att skapa ett innovativt vetenskapssamfund som består av toppklassiga hög-skolor inom tekniska vetenskaper, handelsvetenskap och den konstindustriella branschen. Fusionen skapar nya möjligheter till mångfacetterad utbildning och forskning. Aalto-universitetet ska inleda sin verksamhet i augusti 2009.

Det nya Åbo universitet som bygger på Åbo universitet och Åbo handels-högskola, och Östra Finlands universitet som består av Joensuu och Kuopio uni-versitet, inleder sin verksamhet 2010. Antalet yrkeshögskolor minskade under 2007-2008 med tre stycken.

Som en del av reformerandet av högskolesystemet har man inlett bered-ningen av högskolornas internationaliseringsstrategi. Målet är att utveckla ett internationellt sett kraftigt och attraktivt högskole- och vetenskapssamfund till Finland. Undervisningsministeriet utarbetar strategin tillsammans med hög-skolorna, studerandena, näringslivet, finansierarorganisationerna, sektormyn-digheterna och andra delaktiga. Strategin blir färdig före slutet av 2008.

Undervisningsministeriet har låtit utarbeta ett åtgärdsprogram för utveck-lande av forskarutbildningen och forskarkarriärerna för 2007-2011. Undervis-ningsministeriet, Finlands Akademi och universiteten verkställer ett åtgärdspro-gram enligt vilket universiteten tar i bruk en forskarkarriärmodell med fyra steg. Målet är att göra forskarkarriärerna transparentare och mera förutsäg-bara. Forskarkarriärsystemet med fyra steg ska underlätta och förstärka dub-belriktad övergång mellan universitet och andra aktörer – forskningsinstitut, företag, offentliga förvaltningen – t.ex. genom reformering av granskningen av meriter som förtjänats utanför den akademiska världen med utnyttjande av det nya systemets behörighetsbeskrivningar. Systemet med fyra steg ger även före-tagen och forskningsinrättningarna verktyg för granskning av de egna befatt-ningsstrukturerna.

Projektet för kartläggning och förbättring av den nationella forskning-sinfrastrukturen utarbetas före slutet av 2008. I projektet kartläggs nationella forskningsinfrastrukturer och gällande förbindelser med internationella forsk-ningsinfrastrukturer. Samtidigt planerar man principer för deltagandet i inter-nationella forskningsinfrastrukturer och kartlägger nya infrastrukturbehov. Förutsättningarna för utnyttjandet och producerandet av sektorforskningen utvecklas så att de svarar mot samhällets föränderliga behov. Detta kräver att helhetsstyrningen och koordineringen av sektorforskning förbättras. Delega-tionen för sektorforskning har inrättats vid undervisningsministeriet i syfte att främja utvecklandet och inriktandet av sektorforskning. Ett förslag om struk-turell utveckling av sektorforskningen utarbetas i slutet av 2008.

Finlands Akademi godkände våren 2008 strategin för internationell verk-samhet som sträcker sig ända till 2015. Målet är att skapa nya förutsättnin-gar för internationellt högstående forskning, forskarutbildning samt lockande forskningsmiljöer. Finlands Akademis internationella verksamhet stödjer och främjar förverkligandet av en nationell innovationsstrategi. Centrala medel i

56Akademins strategi utgörs av internationella jämförande utvärderingar, stö-djandet av spetsenheter, andra högstående forskningsgrupper och forskare samt strategiska spetskompetenscentra, deltagande i förverkligandet av strukturpo-litik, internationalisering av forskningsprogrammen och forskarkarriärerna samt främjandet av den finländska vetenskapens visibilitet.

FiDiPro (Finland Distinguished Professor Programme) är Finlands Akade-mis och Tekes gemensamma finansieringsprogram för rekrytering till Finland för en viss tid av utländska eller finländska toppforskare av professorsnivå som varit verksamma utomlands en längre tid. Målet är att skapa nytt slags inter-nationellt samarbete mellan grundforskning och tillämpande forskning samt företagens forsknings- och utvecklingsverksamhet. De första FiDiPro-profes-sorerna inledde sitt arbete i början av 2007. Tekes uppmuntrar forskare som arbetar inom forskningsprojekten till internationell rörlighet genom att kom-pensera för de kostnader som orsakas forskningsorganisationen.

3.2 Främjandet av entreprenörskap

Regeringen verkställer i nära samarbete med intressentgrupperna politikpro-grammet för arbete, företagande och arbetsliv, vars syfte är att skapa en stabil och förutsägbar verksamhetsmiljö för företagen. Förbättrandet av företagens tillväxtförutsättningar prioriteras särskilt.

Främjandet av entreprenörskap och stödjandet av små och medelstora företags tillväxt

Regeringens politikprogram för arbete, företagande och arbetsliv fortsätter med främjandet av entreprenörskap. Ökandet av företagande och förstärkan-det av företagens tillväxtförutsättningar prioriteras. Antalet företag har ökat ytterligare i Finland, men problemet är att företagen saknar tillväxtfärdigheter och -förutsättningar. Det finns färre företagare med förväntningar om snabb tillväxt i Finland än i de övriga nordiska länderna. Det finns också alltför få nya innovativa företag. Åtgärder riktas framför allt till förbättrandet av inno-vativa företags tillväxtfärdigheter och tillväxtförutsättningar.

Riskfinansieringen av inledningsskedet av företag har tills vidare i Finland huvudsakligen varit beroende av offentlig finansiering. Genom att förbättra utvecklingsförutsättningarna för privata riskfinansieringsmarknader försöker man öka små och medelstora företags möjligheter att få både tillväxtfrämjande finansiering och kompetens som tillväxten kräver.

Finnvera Abp har efter att kommissionen godkänt Finlands förslag fått befrielse från inkomstbeskattningen genom en ändring i inkomstskattelagen. Finnvera är skyldig att överföra skattenyttan till kundföretagen både genom

57att sänka finansieringspriset och genom att öka risktagningen. Det offentliga kapitalinvesterandet i fröstadiet har koncentrerats till Finnveras dotterbolag Aloitusrahasto Vera Oy.

I lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet som trädde i kraft 2007 har investerings- och utvecklingsstöden som tidigare varit skilda slagits samman till en ny stödform, understöd för utvecklande av företag. Syf-tet med detta är att åstadkomma mera omfattande och mångsidigare företag-sutvecklingsprojekt. De kan innehålla både materiella investeringar och affär-sverksamhetskompetens, internationalisering och åtgärder som utvecklar tek-nologi.

Nya företagare understöds med en prövningsberoende och tidsbunden s.k. startpenning. Detta stöd kan nuförtiden ansökas förutom av arbetslösa arbets-sökande även av personer som övergår till företagande antingen från lönearbete eller utanför arbetsmarknaden. Startpenning kan betalas högst i 18 månader.

Experimentet med stödmodellen för ensamföretagare har utvidgats till 1. stödområdet, samtliga områden med plötsliga strukturella förändringar, men även till traditionellt aktiva företagarområden, såsom Södra Österbotten. Resul-taten av detta experiment följs upp, och ett eventuellt utvidgande av åtgärden att omfatta hela landet, utvärderas. Inom stödexperimentet för ensamföreta-gare kan man bevilja stöd för den första arbetstagarens lönekostnader under två års tid.

TE-centralernas, Tekes, Finpros och Finnveras tillväxtföretagsservice har etablerats som en del av dessa organisationers serviceutbud. Innovationstjäns-ter utvecklas till stöd för kommersialisering av idéer. Företagens internationa-liseringsservice utvecklas också i syfte att stödja företagstillväxt, och möjlighe-terna att öka den offentliga finansieringen av växande företag som internatio-naliseras, utreds.

Arbets- och näringscentralerna samt arbets- och näringsbyråerna omorga-niseras så att speciellt servicen för nya företag i inledningsskedet förs närmare företagen. Samtidigt finns hela företagsservicenätets övriga tjänster tillgängliga via det lokala kontaktstället.

Verkställandet av det riksomfattande Företags-Finland servicesystemet fort-sätter, och innehållet utvecklas. Förnyade tjänster erbjuds i hela landet.

De särskilda behoven för akademiskt företagande och kvinnoföretagande utreds. Landsbygdsföretagande och kreativa branschers företagande utvecklas också med skilda projekt.

År 2007 inleddes verkställandet av utvecklingsprogrammet för kulturex-port 2007-2011, vilket främjar tillväxten och internationaliseringen av nya branscher, samt ett utvecklingsprogram för tillväxt och internationalisering av företagsverksamhet inom kreativa branscher, vilket delvis finansieras med ESF-medel.

Företagaruppfostrandet görs mångsidigare och det utvidgas i grundskolan och gymnasiet. Dessutom utökas möjligheterna till studerande av företagskuns-

58kap och företagarfärdigheter vid yrkesinriktad utbildning och högskolor.

Företagandet har också ett samhällsansvar. Regeringen tillsätter en fyraparts delegation för samhälls- och företagsansvar för 2008-2011 med uppgiften att främja företags samhällsansvar och stödja beslutsfattandet. Delegationen ska bl.a. genom informering och intressentgruppssamarbete förstärka och främja Finlands nationella och internationella samhällsansvarspolitik, samt företagens och andra samfunds ansvarsfulla handlings- och produktionssätt. Delegationen ska också främja effektiv tillämpning av de handlingskoder för multinationella företag som Organisationen för ekonomiskt samarbete och utveckling, OECDs ministerråd godkänt, agera nationell kontaktorgan som följer tillämpningen av anvisningarna, samt främja kännedomen om samt förstående och tillämpning av andra internationella organisationers handlingsanvisningar som gäller före-tagens samhälls- och företagsansvar.

Förbättring av författningsmiljön

Finland har i enlighet med Europeiska rådets linjedragning från våren 2007 förbundit sig till att minska på den administrativa börda som lagstiftningen orsakar företagen. De nationella minskningsmålen slås fast före utgången av 2008. Minskningen av den nationella administrativa bördan koncentrerar sig på förenkling av de författningsområden som är tyngsta med tanke på företa-gen, speciellt små och medelstora företag, samt ytterligare utveckling av myn-dighetsförfaranden. Programmet ska vara färdigt före utgången av 2010.

Målet med handlingsprogrammet för bättre reglering är att förbättra lagstift-ningen och lagarnas tydlighet samt att på så sätt främja medborgarnas välfärd och företagens konkurrenskraft. Regeringen har i den lagstiftningsplan som ingår i strategidokumentet (2007) definierat de viktigaste principer och åtgär-der som har anknytning till förbättrandet av författningsmiljön. De viktigaste åtgärdsområdena är följande:

Främjandet av påverkandet av Europeiska unionens lagstiftning•Ökandet av lagberedningens öppenhet och intressentgruppernas •möjligheter till deltagandeÖkning av bedömningen av alternativ•Effektivisering av bedömningen av lagstiftningens konsekvenser, samt •Effektivisering av författningsöversyn•

Dessutom har regeringen valt 22 betydande lagstiftningsprojekt vilkas bered-ning, och kvaliteten av beredningen, följs upp och understöds speciellt noggrant. Ministerarbetsgruppen för bättre reglering, delegationen för bättre reglering som består av representanter för de centrala ministerierna och intressentgrup-

59perna, samt ministerierna svarar för förbättrandet av lagstiftningens kvalitet.

De åtgärder som redan vidtagits inom olika sektorer tas i beaktande vid beredningen av programmet för lättande av den administrativa bördan. Som exempel kan nämnas lättandet av byråkratin i anslutning till jordbruksstöden, förenkling av miljötillståndsförfarandena och utvecklandet av företagens elekt-roniska myndighetskommunikation. Den elektroniska betalningstjänsten för småarbetsgivares arbetsgivarprestationer (palkka.fi), tillställandet av bokslut-suppgifterna åt skattemyndigheterna och handelsregistret via ett enda kontakts-tälle (2009), ibruktagningen av ett skattekontosystem (2010) samt utvecklandet av elektroniska tjänster som ingår i servicehelheten FöretagsFinland är exempel på ökandet av användningen av elektroniska tjänster.

Nya enhetliga konsekvensutvärderingsanvisningar för lagberedningen togs i bruk i november 2007. Anvisningarna omfattar lagstiftningens ekonomiska konsekvenser, konsekvenserna för myndigheternas verksamhet, miljökonsek-venserna samt andra samhälleliga konsekvenser. Det praktiska tillämpandet av anvisningarna understöds med elektroniskt datamaterial och utbildning av författningsberedarna. Justitieministeriet övervakar iakttagandet av anvis-ningarna. Hösten 2008 tillsätts ett expertnätverk med uppgiften att stödja och främja konsekvensutvärderingarna.

Utvärderingen av lagstiftningens konsekvenser för företagen främjas och understöds genom att det s.k. SÄVY-projektet (2004-2007) fortsätts. Utvärde-ringen av konsekvenserna för företagen ingår i de nya konsekvensutvärdering-sanvisningarna. Särskild uppmärksamhet ska fästas vid den nya lagstiftningens kostnadskonsekvenser för företagen (inkl. administrativa kostnader), inver-kan på konkurrensen och marknadernas funktion, konsekvenserna för små och medelstora företag, entreprenörskapet och företagens tillväxtmöjligheter, inverkan på företagens investeringar, forsknings- och utvecklingsverksamhet och innovationer samt konsekvenserna för företagens konkurrenskraft.

3.3 Förbättring av marknadernas funktion och konkurrensen på dem

Tillsynen över konkurrensen mellan företagen och revideringen av lagstiftningen

Konkurrensmyndigheternas aktiva verksamhet speciellt vid övervakningen av karteller har under de senaste åren varit framgångsrik. Konkurrensverket har koncentrerat sig på utredandet av de allra viktigaste konkurrenshindren.

Regeringen har förbundit sig till att låta utreda behovet att reformera kon-kurrensbegränsningslagen och till att förverkliga nödvändiga reformer. I juni 2007 tillsattes en arbetsgrupp med uppgiften att utreda behoven av att ändra lagen. Arbetsgruppen ska framför allt:

60

Utreda behovet av att reglera även andra konkurrensbegränsningar än •dem som omfattas av den nuvarande konkurrensbegränsningslagenUtreda behovet av att utveckla de nuvarande bestämmelserna om •företagsförvärvstillsynUtreda behovet av att utveckla lagens bestämmelser om förfarande •bl.a. i syfte att förbättra Konkurrensverkets möjligheter att fokusera på granskningen de allra viktigaste konkurrenshindren inom t.ex. servicebranschernaUtvärdera funktionen av och behovet av att utveckla lagens nuvarande •påföljdssystem och skadeståndsbestämmelser

Arbetsgruppen ska också utvärdera eventuella nyttor som kunde fås om företagsförvärvstillsynen reviderades så att man övergick från det nuvarande dominanstestet som förutsätter dominerande ställning på marknaden till att tillämpa s.k. SIEC-test (Significant Impediment of Effective Competition), med vilka man utvärderar konkurrensens funktion på marknaden ifall ett planerat företagsförvärv skulle förverkligas. Servicemarknadernas marknadsstrukturer är ofta oligopolistiska. Ibruktagandet av SIEC-testen kunde effektivisera till-synen över företagsförvärv inom dessa branscher, eftersom det vanligtvis inte finns någon enskild aktör på en oligopolistisk marknad som har en domine-rande ställning, men den oligopolistiska marknadsstrukturen hindrar i och för sig effektiv konkurrens. SIEC-testen tillämpas i EU:s koncentrationsförordning och i flera andra EU-länders företagsförvärvslagstiftning.

Preciseringen av den administrativa påföljdsbestämmelsen i konkurrens-begränsningslagstiftningen övervägs som bäst. Maximibeloppet för avgiften kan förbli oförändrad, men bötesbestämmelsen preciseras så att nivån för avgiften skulle vara mera förutsägbar i enskilda fall. Detta kunde öka på konkurrens-begränsningslagens förebyggande verkan.

Skadeståndsbestämmelsen i den gällande konkurrensbegränsningslagen gäl-ler endast för skadeståndstalan mellan näringsidkare. Det föreslås att tillämp-ningen av lagens skadeståndsbestämmelse utvidgas så att även andra näringsid-kare kunde söka om ersättning för skador som orsakats av konkurrensbegräns-ningar. Typiska konkurrensbegränsningar inom servicebranscherna är sådana att de skadelidande ofta är konsumenter, inte enbart näringsidkare.

Nationella ikraftsättandet av tjänstedirektivet

Man bereder före utgången av 2009 den nödvändiga nationella ramreglerin-gen, sektorvisa lagstiftningsändringar samt skapar de nödvändiga administra-tiva strukturerna för ikraftsättandet av direktivet. Beredningen styrs av en

61bredbasig arbetsgrupp med representation från de centrala ministerierna och intressentorganisationerna.

Ikraftsättandet av direktivet är en väsentlig del i utvecklandet av serviceb-ranschens verksamhetsmiljö. Genomgången och förenklingen av tillstånds- och anmälningsförfaranden som gäller servicenäringarna förbättrar verksam-hetsmiljön, och skapandet av ett enda kontaktställe underlättar idkandet av servicenäringar även inom branscher som lämnar utanför direktivets tillämp-ningsområde samt underlättar marknadstillträdet och ökar på konkurrensen.

Konkurrensneutralitet mellan den offentliga och den privata näringsverksamheten

I Finland idkar den offentliga sektorn näringsverksamhet i tämligen stor omfattning. Europeiska kommissionen har fäst uppmärksamhet vid eventu-ella konkurrenssnedvridningar som kan orsakas av statliga affärsverks verk-samhet. Det har konstaterats i regeringsprogrammet att regeringen genom konkurrenspolitiska medel garanterar likvärdiga konkurrensförhållanden åt den offentliga och den privata serviceproduktionen.

I oktober 2007 tillsattes en arbetsgrupp för att utreda den offentliga närings-verksamhetens konkurrensneutralitet. Arbetsgruppen har till uppgift att:

Utreda karaktären av potentiella konkurrenssnedvridningar i anslutning •till näringsverksamhet som idkas av den offentliga sektornBedöma fenomenets omfattning och praktiska betydelse•Kartlägga medel för säkrande av att konkurrensneutralitet förverkligas, •samt attLägga fram rekommendationer till politikprinciper eller •lagstiftningsändringar

Man har som grund för arbetet, på basis av utredningar om konkurrens-neutraliteten i Finland, kartlagt de problem som observerats och vilka lösnin-gar som föreslagits för dem. Våren 2008 ordnades en omfattande hearing, vars målsättning var att få mera information om problemets omfattning och bety-delse, samt att samla in uppfattningar om eventuella lösningar.

Man ska, utgående från de åsikter och uppfattningar som presenterats, utar-beta förslag till utveckling av lagstiftningen och till andra handlingssätt, genom vilka man kan garantera likvärdiga verksamhetsförutsättningar för offentliga och privata aktörer. Omfattningen av och tidpunkten för de konsekvensana-lyser som anknyter till förverkligandet av förslagen beslutas senare. Utvärde-ringen av regeringens affärsverksmodell pågår också.

62Reformerandet av statsstödsbestämmelserna

Den finländska lagstiftningen kräver av myndigheterna att stöden riktas till att avveckla observerade marknadsstörningar (t.ex. stödjandet av företagens FoU-verksamhet) samt att stöden systematiskt utvärderas. En central utma-ning är att utvärdera stödpolitiken som en helhet, att effektivisera stöden och att skapa förutsättningar för en sänkning av det sammanlagda stödbeloppet. Stödpolitiken utvärderas också i syfte att se till att stöden inte snedvrider kon-kurrensen ens på nationell eller regional nivå.

Minskningen av statsstöden har inte lyckats till alla delar. Det totala stödbe-loppet, exklusive stödet för byggande av järnvägstrafik, var 1,53 % i förhållande till BNP år 2006, medan det var endast 1,41 % år 2004. EU-25-medeltalet är 0,58 %. Det höga referenstalet beror dock huvudsakligen på jordbruksstöden. Om man bortser jordbruksstöden är Finlands statsunderstöd (0,35 %) lägre än EU-25-medeltalet (0,42 %). Finland har lyckats med att omallokera stöden. Sektor-vist stöd beviljas i mycket liten grad, ungefär för 3 % av det totala stödbeloppet. Tyngdpunkten för stöden har dessutom i enlighet med Lissabonstrategins mål-sättningar legat hos FoU-stöd samt i stöd för skydd av miljön.

Verkställandet av kommissionens regleringshelhet som gäller tjänster av allmänt ekonomiskt intresse (SGEI-tjänster), dvs. det s.k. Montipaketet, har också framskridit i år. Som en del av den rapporteringsskyldighet som ingår i kommissionens beslut 2005/842/EG har man fortsatt kartläggningen av SGEI-tjänster och utvärderat förverkligandet av dem med tanke på statsstödsbestäm-melserna. Hösten 2008 lämnas en regeringsproposition med förslag till lag om ändring av lagen om skyldighet att medge insyn i och lämna uppgifter om vissa företags ekonomiska verksamhet (19/2003).

Kommissionen publicerade den 20 november 2007 som en del av inremark-nadsöversikten (Single Market Review) ett tillkännagivande om tjänster av all-mänt intresse, inkl. sociala tjänster av allmänt intresse (KOM 2007/725). Målet med tillkännagivandet var att förtydliga tillämpningen av EU-bestämmelser på tjänster av allmänt intresse. Alla intressentgrupper och lokala myndigheter har i dagsläget inte tillräckligt med information om förhållandet mellan finansiering av ekonomiska tjänster och statsstödsbestämmelserna. Region- och lokalför-valtningens samt intressentgruppernas allmänna kännedom om tillämpandet av statsstödsbestämmelserna på ersättningar för ekonomiska tjänster utökas med hjälp av information och utbildning.

633.4 Förbättring av informations- kommunikations- och

trafikförbindelserna

Finland har varit en framstående producent och teknologisk kunnare när det gäller informations- och kommunikationsteknologier. Tillämpningen av informations- och kommunikationsteknologi och ibruktagningen av tjänster kunde dock förbättras. Framför allt har den offentliga sektorn möjligheter att höja sin produktivitet genom utnyttjande av informationssystem och elektro-niska kommunikationslösningar i sin serviceproduktion.

Regeringen har som mål att främja byggandet av ljuskablar och trådlösa nät-verk och utvecklandet av informationssamhällets serviceinfrastruktur i syfte att utöka utbudet av snabba datakommunikationsförbindelser. Att konkurrensen inom informations- och kommunikationstjänsterna fungerar illustreras av att medelpriserna för bredbandsuppkopplingar har varit förhållandevis stabila, och att servicens täckning samtidigt förbättrats. Ökandet av serviceutbudet främ-jas med marknadsbaserade åtgärder, och genom att konkurrens mellan olika teknologier tillåts. På områden där det inte uppstår något kommersiellt utbud, säkras tillgången på mångsidiga kommunikationstjänster av hög kvalitet med hjälp av offentligt stöd.

Informationssamhällspolitiken ska hjälpa att förbättra tjänsternas lättan-vändbarhet, företagens konkurrenskraft och produktivitet samt att främja regio-nal och social jämlikhet. De ur informationssamhällsutvecklingens synvinkel viktigaste åtgärderna riktas till utvecklandet av informationssamhällets infra-struktur, innovationsmiljöer och marknader, innehåll och tjänster samt kom-petens och färdigheter. Den offentliga sektorns servicestrukturer förnyas och utbudet av elektronisk kommunikation utökas. Inom trafiken utnyttjas telema-tikens möjligheter effektivare och i allt större omfattning.

Förbättring av bredbandsförbindelserna

Utredningar visar att 93 procent av hushållen med Internetanslutning har bredbanduppkoppling. 99 procent av medborgarna kan få bredband om de vill. Det fasta nätet kompletteras av trådlösa och mobila förbindelser speciellt i glest bebodda områden. Täckningarna av bredbandsförbindelser som erbjuds via mobila kommunikationsnät har utvidgats och överföringshastigheterna har ökat betydligt.

De närmaste årens största utmaning kommer att vara att säkerställa tillgån-gen på bredbandsförbindelser även på glesbygden och i avsides trakter. Rimligt prissatta bredbandsförbindelser av god kvalitet som förverkligats med optiska kablar kommer i framtiden att bli allt viktigare även utanför de största tätor-terna då tjänster som kräver snabba överföringshastigheter, såsom högupplös-ningssändningar, blir vanligare. Målet är att alla skulle ha tillgång till snabba bredbandsförbindelser år 2015.

64Man har försökt främja konkurrensen mellan telebolagen med hjälp av

@450-nätet som byggts för trådlöst bredband, och som ska täcka nästan hela Finland före slutet av 2009. Uppkopplingshastigheter som når upp till 100 Mbit/s, och som baserar sig på byggandet av optiska kablar, erbjuds till rimliga priser även åt hushåll. Optiska kabelnät har tills vidare byggts främst i de största stä-derna.

Kommunikationsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att främja till-handahållandet av snabba och pålitliga informationsöverföringsförbindelser i hela landet. Arbetsgruppen ska följa upp utbudet av snabba informationsöver-föringsförbindelser och –tjänster, rapportera om utvecklingen av utbudet och ge åtgärdsrekommendationer åt regeringen.

De effekter som det fasta telefonnätets avgifter har på tillgången till telefon- och bredbandtjänster och tryggandet av medborgarnas basservice har utretts. Ett förslag till säkerställande av en servicenivå för teletjänster och rimliga pri-ser i hela landet har utarbetats på basis av utredningen. Regleringen av allmän service har ändrats så att den omfattar förutom trådnätet även de mobila kom-munikationsmedlen. Ett projekt för förändring av vissa bestämmelser i kom-munikationsmarknadslagen pågår. I samband med projektet ser man också över definitionen av ändamålsenlig Internetanslutning. Det uppskattas att ändrin-garna i lagstiftningen kommer att höja den allmänna servicens uppkopplings-hastighet på ett betydande sätt.

I maj 2008 tillsattes en arbetgrupp för att bereda en ny nationell bredban-dsstrategi. Målet är att bevara Finland i täten när det gäller tillhandahållande av bredbandförbindelser. Man försöker lösa de utmaningar som förändringen i teknologin och servicetillhandahållandet medför speciellt för områden utanför tätorterna. Avsikten är att garantera grundläggande bredbandsutbud i hela lan-det. Dessutom har man inlett ett forskningsprojekt om landsbygdsnäringarnas datakommunikationsbehov. En omfattande kommunikationspolitisk utredning över ordnandet och tryggandet av tillhandahållande av bredbandförbindelser som täcker hela landet, samt om finansieringen av dem speciellt på glesbygden, har utarbetats skilt. Utredningen blev färdig i september 2008.

Utvecklandet av tjänsterna för vardagens informationssamhälle

Delegationen för vardagens informationssamhälle styr verkställandet av rege-ringens principbeslut om målen med det nationella informationssamhällspro-grammet 2007-2011. I april 2008 beslutade man om ett praktiskt handlings-program som inkluderar ca 40 projekt. I det prioriteras särskilt producerandet av pålitliga och användarvänliga elektroniska tjänster samt medborgarnas och företagens färdigheter som användare av elektroniska tjänster.

Utvecklingsarbetsgruppen för elektronisk identifiering ska definiera och säkra olika identifieringssätts kompatibilitet och användbarhet inom tjänster

65som kräver identifiering. Arbetsgruppen har i början av 2008 sammanfattat en halvtidsrapport om nuläget med elektronisk identifiering i Finland. Arbetsg-ruppen ska lägga fram sina åtgärdsförslag hösten 2008. Efter det ska regeringen fatta ett principbeslut i ärendet.

Våren 2008 tillsattes en arbetsgrupp som ska föreslå åtgärder för påskyn-dande och säkrande av övergång till elektronisk fakturering. Övergången förut-sätter koordinering mellan den offentliga förvaltningen, bankerna, operatörerna inom elektronisk fakturering samt konsumenterna. Målet är att elektronisk fakturering blir betydligt vanligare före 2011.

Målet med regeringens datasäkerhetsstrategi är att förstärka medborgarnas och företagens förtroende till elektroniska tjänster. En årlig datasäkerhetsdag inrättas för att öka kännedomen om datasäkerhet. Ett förslag till ny nationell datasäkerhetsstrategi blir färdigt i slutet av 2008. I det presenteras konkreta åtgärder som ska verkställas under de närmaste åren.

I projektet Utnyttjande av informations- och kommunikationsteknologi i undervisning och studier utvecklar man en ny elektronisk lärningsmiljö och undersöker teknologins möjligheter i undervisningen och utvecklandet av den. Ett nätverk som koordineras av Helsingfors universitet gjorde i början av 2008 en utredning där man utvärderade nuläget med skolornas informations- och kommunikationsteknologi ur de teknologiska miljöernas, programvarans och infrastrukturens, den pedagogiska användningens och effektivitetens samt kom-petensresursernas synvinkel. Pilotprojektet har inletts och de skolor som deltar i det väljs under hösten 2008. Projektet pågår till slutet av 2010.

Arbetsgruppen för elektronisk kommunikation och näringspolitik som till-sattes våren 2008 lägger fram förslag till hur kommunikationsbranschen och marknaderna kan främjas och utvecklas så att man garanterar kommunika-tionsservice av hög kvalitet åt företags- och privatanvändare. Arbetsgruppens mandatperiod löper ut i slutet av 2009.

Televisions- och radioverksamheten samt barnen och de unga som mediakonsumenter

I enlighet med regeringens beslut från mars 2004 övergick man i början av september 2007 i Finland helt och hållet till digital televisionsverksamhet inom markbundna sändningsnät. Kabelnäten övergick till digital sändnings-verksamhet i början av mars 2008. I stället för de 4-5 kanaler som fanns tidi-gare erbjuds antennhushållen nu 10 s.k. fritt mottagbara kanaler och nästan 20 betalkanaler. Övergången till ny teknologi skedde huvudsakligen smidigt. I mars 2008 hade 95 av tv-hushållen skaffat sig en terminal som behövs för mot-tagning av digitala tv-sändningar. Nästa utmaning utgörs av övergången till högupplösningstelevisionsteknologi.

Risken för att barn och unga kommer i kontakt med innehåll som kan vara skadliga för dem ökar i och med att informations- och kommunikationstek-

66nologierna blir mångsidigare. Eftersom det i praktiken är omöjligt att på ett heltäckande sätt övervaka innehållet på Internet, krävs förutom lagstiftning självreglering inom branschen. Mediaforumet för barn och unga som grun-dades våren 2008 undersöker medias och Internets roll i barns och ungas var-dag. Forumet ska främja barns och ungas färdigheter att agera i en elektronisk kommunikationsmiljö, och dryfta på olika medel för att minska på skadeverk-ningarna som den elektroniska kommunikationen kan orsaka barn och unga. Forumet ska också ta upp aktuella frågor till offentlig diskussion och söka lös-ningar till problemen tillsammans med aktörer inom branschen. Forumets arbete har samband med regeringens politikprogram för Barns, ungas och familjers välfärd.

Satsningarna i trafikförbindelser och utvecklandet av trafiktjänster

Regeringen överlämnade sin trafikpolitiska redogörelse åt riksdagen i mars 2008. Det viktigaste målet i redogörelsen är att öka på trafikpolitikens lång-siktighet. Redogörelsen är samtidigt ett principbeslut om valperiodens trafi-kinvesteringar och finansieringen av dem.

I redogörelsen granskas bl.a. närings- och klimatpolitiken, kollektivtrafiken och den lätta trafiken, trafiksäkerheten, transportmarknaden samt trafiknäten och finansieringen av dem. Redogörelsen innehåller ett investeringsprogram för hela valperioden och en uppräkning av senare projekt som planeras. Denna val-period inleds 17 trafikinvesteringar till värdet av ca 1,9 miljarder euro. Dessu-tom är regeringen beredd att understöda utvidgandet av huvudstadsregionens metronät (Västmetron) med högst 200 miljoner euro.

Redogörelsen inkluderar de allmänna riktlinjerna för trafikens klimatpolitik och de viktigaste trafikpolitiska medlen för bekämpning av klimatförändrin-gen. Enligt redogörelsen ska man under nästa årtionde skapa förutsättningar för ibruktagande av väganvändningsavgifter som baserar sig på lokaliseringstekno-logi. Ibruktagningen av trängselavgifter i Helsingforsregionen utreds också.

Lagstiftningen som gäller idkande av kollektivtrafik reformeras som bäst. Reformen har samband med ikraftsättandet av EU:s tjänsteavtalsförordning som träder i kraft i december 2009. Det nationella ikraftsättandet av tjänsteavtalsfö-rordningen bereds som bäst. Målet är att öka konkurrensen inom busstrafiken. I anslutning till det utreder man de särdrag med befriandet av fjärrtrafik och annan ruttrafik samt stads- och regiontrafiken som borde tas i beaktande då konkurrensen ökas. Man utreder också om trafik på järnvägarna kunde öpp-nas för konkurrens. De avtal om närtrafiken i Helsingfors som är i kraft för tillfället gäller ända till 2017.

673.5 Energi- och klimatpolitik som stödjer strukturella

förändringar och hållbar utveckling

Europeiska rådet kom våren 2007 överens om ambitiösa mål för bekämpnin-gen av klimatförändringen. EU utfäste sig unilateralt till att minska växthus-gasutsläppen med 20 procent före 2020 jämfört med 1990 års utsläppsnivå. På längre sikt uppsattes ett principiellt mål om att utsläppen ska minskas med hela 60-80 procent före 2050.

Europeiska kommissionen gav i januari 2008 i enlighet med Europeiska rådets linjedragningar ut det s.k. klimat- och energipaketet. Det konkretiserar de av kommissionen föreslagna nationella målsättningarna för förnybar energi och utsläpp inom sektorerna utanför utsläppshandeln. För utsläpp som omfat-tas av utsläppshandeln samt för effektivisering av energianvändningen föreslås mål som är gemensamma för hela EU. För Finlands del föreslår kommissionen att målet för andelen av förnybar energi av slutkonsumtionen av energi skulle vara 38 % före 2020. Detta innebär att andelen av förnybar energi borde ökas med 9,5 procentenheter i Finland. Enligt kommissionens förslag borde utsläp-pen inom sektorerna utanför utsläppshandeln, dvs. boendet, jordbruket och trafiken, minskas med 16 % jämfört med 2005 års nivå före 2020.

Regeringen bereder som bäst en långfristig klimat- och energistrategi. Stra-tegin överlämnas till riksdagen som redogörelse hösten 2008. I strategin definie-ras de åtgärder som EU:s målsättningar förutsätter såväl för växthusgasutsläp-pens, den förnybara energins, energianskaffningens som energieffektivitetens del. Strategins tyngdpunkt ligger på 2020 års målsättningar och de åtgärder som uppnåendet av dem kräver. Energibesparing och främjandet av användningen av förnybar energi är hörnstenar i strategin. De föreslagna åtgärdernas kost-nadseffektivitet och marknadsförankring utgör de viktigaste utgångspunkterna för strategin. I redogörelsen skisseras även energi- och klimatpolitiska riktlin-jer för åren 2020-2050.

Även om klimat- och energistrategin fortfarande bereds, har regeringen bes-lutat att öka avsevärt på det statliga stödet för producering av förnybar energi samt för energieffektivitet. I 2008 års sista tilläggsbudget och i den egentliga budgeten för 2009 ökas statsstödet till förnybar energi och förbättring av ener-gieffektiviteten med ca 80 miljoner euro. Investeringsstöden åt företag och samfund för förnybar energi och energieffektivitet ökas sammanlagt med 60 miljoner euro åren 2008 och 2009. Energiunderstöden till bostäder höjs med 10 miljoner euro år 2008, varvid det sammanlagda beloppet höjs till 24 miljo-ner euro. År 2009 höjs bostädernas energiunderstöd med 8 miljoner euro till sammanlagt 22 miljoner euro, av vilket man finansierar energirenoveringar i hög- och radhusbostäder. Maximibeloppet för hushållsavdraget höjs till 3 000 euro, genom vilket man understöder speciellt projekt som förbättrar energief-fektiviteten hos småhus. Reformen ersätter till stora delar energiunderstöden åt småhus. När det gäller trafiken tar man i bruk ett kollektivtrafikstöd åt stors-

68täderna, för vilket ändamål man reserverat 5 miljoner euro. Stödet för flisning och bärgning av energivirke fortsätts med 6,5 miljoner euro. Investerings- och andra projekt i anslutning till gårdsbaserad bioenergi stöds fortfarande med 5 miljoner euro.

För att de långfristiga klimat- och energimålen ska uppnås behövs ytter-ligare omfattande åtgärder som ökar på användningen av förnybara energikäl-lor, förbättrar energieffektiviteten och som framför allt tryggar tillgången på utsläppssnål och tillräcklig elanskaffningskapacitet. De närmaste årens åtgärder fastslås i den kommande klimat- och energistrategin. De långfristiga utmanin-garna och mötandet av dem behandlas i regeringens energi- och klimatpolitiska redogörelse som ges våren 2009.

Vid beredningen av energi- och klimatpolitiken bedömer man i enlighet med strategin för nationell hållbar utveckling åtgärdsalternativen även med tanke på hållbar utveckling.

Minskandet av utsläppen utanför utsläppshandelssektorn

En stor del av utsläppen utanför utsläppshandelssektorn består av utsläpp från trafiken, maskiner som används inom jordbruket och byggandet samt husvisa värmepannor som huvudsakligen använder lätt brännolja som energikälla.

Växthusgasutsläppen inom sektorerna utanför utsläppshandeln uppgick i Finland år 2005 till dryga 35 miljoner ton koldioxidekvivalent. Finland borde minska utsläppen inom dessa sektorer till knappa 30 miljoner CO2-ekviva-lentton före 2020.

För den husspecifika uppvärmningens del innebär minskningen av utsläppen speciellt ett behov av att minska på oljeuppvärmningen. Ersättande lösningar utgörs bl.a. av fjärrvärme, träpelletar samt mark- och luftvärmepumpar. I fram-tiden blir det också möjligt att vid oljeuppvärmning ersätta mineralbaserad lätt brännolja med biobaserade bränslen. Ändringar av uppvärmningslösningarna i den existerande byggstocken understöds med offentliga medel. Regeringens budgetproposition för 2009 innehåller dessutom ett förslag till utvidgande av hushållsavdraget så att stora renoveringar av egnahemshus energisystem skulle omfattas av avdragsrätten. När det gäller den nya byggstocken påverkas upp-värmningslösningarna genom ändringar i den styrande lagstiftningen.

Inom trafiksektorn kan utsläppen påverkas genom påverkning av bilpar-ken och genom främjande av användningen av biobränslen, samt på längre sikt genom att förenhetliga samhällsstrukturen och på så sätt minska behovet av rörlighet.

Bilskatten ändrades från och med ingången av 2008 så att skatten grade-rats enligt utsläppen. Denna reform har haft önskad inverkan. Konsumenterna har börjat köpa bilar med betydligt mindre utsläpp. Trafikutsläppen minskas också av förpliktelsen att utöka andelen av biobränslen. Bilarnas årliga använd-ningsavgift kommer att graderas enligt utsläppen.

69Inom avfallshanteringen kan växthusgasutsläppen minskas genom att man

minskar på placerandet av biosönderfallande avfall på avstjälpningsplatser och ökar på energianvändningen av avfall.

Förpliktelsen att utnyttja förnybara energikällor

De förnybara energikällornas andel av slutkonsumtionen av energi var 28,5 procent i Finland år 2005. I kommissionens klimat- och energipaket förutsätts att andelen höjs till 38 procent före 2020.

Målet är mycket utmanande med tanke på att Finland redan nu är en före-gångare inom utnyttjandet av förnybara energikällor – i synnerhet bioenergi. Andelen av förnybar energi i Finlands totala energikonsumtion är tredje högst i EU, genast efter Sverige och Lettland.

Den största potentialen för ökning av förnybar energi baserar sig på öknin-gen av användningen av skogsflis, speciellt inom kombinerad el- och värmepro-duktion. Enligt det nationella skogsprogrammet kan användningen av skogsflis tredubblas från dagens nivå på ca 3,5 miljoner fasta kubikmeter.

Ökningen av användning av virke kan emellertid inte uppfylla hela förp-liktelsen, andra förnybara energikällor behövs också. Regeringen har i sitt pro-gram utfäst sig till att öka vattenkraften på ett betydligt sätt. Målet är också att avsevärt öka på användningen av vindkraft, även om den kräver mer stöd än utnyttjandet av biomassa. Målet är också att öka på energianvändningen av åkerbiomassa och avfall i olika former.

Det eftersträvade ökandet av användningen av förnybar energi kommer inte att förverkligas med dagens teknologi utan offentligt stöd. De nuvarande stöd-systemen baserar sig huvudsakligen på investerings- och skattestöd. Ibruktag-ningen av inmatningstariffer vid elproduktionen övervägs också.

För att Kyotomålen ska kunna uppnås stödjer regeringen speciellt investe-ringar som främjar förnybar energi och energieffektivitet. Stödet riktas i allt större omfattning till ibruktagning av ny teknologi. Stöd kan fås för ibruktag-ning av redan existerande avancerad teknik eller för experimentering med ny teknologi.

Energieffektivitetsmålet

Energi- och miljöteknologierna har redan länge varit ett prioriterat område för FoU-verksamheten i Finland. Tekes försöker i enlighet med sin strategi öka på iakttagandet av miljöfrågor även vid annan forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet. I de nationella teknologiprogrammen riktas allt mera medel till utvecklandet av dessa tekniker. Tekes driver flera program där energi- och miljöaspekten har en framträdande roll.

Man har beräknat att miljöteknologiernas globala marknader växer med 60 % mellan 2004 och 2010. Inom miljösektorn växer även områdena för avfall-

70shantering, återanvändning, hållbar användning av material och lösningar för vattenförsörjningen, samt för mätning och monitorering av miljöinformation. Marknaderna för energiteknologi växer kraftigt inom samtliga teknikbranscher som sysslar med förnybar energi och effektiv energianvändning. Finland har förutsättningar att vara en kraftig internationell aktör på energi- och miljötek-nologimarknaderna. Regeringen stödjer detta genom att satsa i forskning och utveckling samt kommersialisering av energi- och miljöteknologi bl.a. genom utveckling av offentlig upphandling och främjande av hemmamarknaden för miljöteknologi. Ett förslag till handlingsplan för ökande av miljövänligheten hos offentliga upphandlingar ska behandlas av statsrådet i slutet av 2008.

Förbättrandet av materialeffektiviteten ingår också i det nationella program för främjande av hållbar konsumtion och produktion som gavs ut 2005. Verkstäl-landet av programmet, liksom verksamheten av servicecentret för materialeffek-tivitet som inleddes 2008, skapar verktyg för effektivisering av användningen av naturresurser och samtidigt för minskning av klimatkonsekvenserna därav.

Tekes finansiering av energi- och miljöbranschen fördubblades år 2007 jäm-fört med året innan, och den uppgick till 156 miljoner euro, vilket utgjorde en tredjedel av Tekes totala FoU-finansiering. Det totala beloppet för Tekes energi- och miljöbudget är för tillfället 550 miljoner euro, varav hälften består av Tekes andel. Programmen Bränsleceller, BioRefine och Hållbart Samhälle som inled-des i fjol och Vattenprogrammet som inleddes i år förstärker för sin del utveck-lingsverksamheten inom områdena för energi och miljö utöver redan existe-rande program, såsom ClimBus.

Koncentrationen av spetskompetensen inom energi- och miljöbranschen godkändes våren 2008 efter Tekes, Finlands Akademis och näringsorganisatio-nernas beredning som tog knappt två år. Företagen och företagens satsningar har spelat en avgörande roll för den fortsatta beredning som gjordes i samarbete med universiteten och forskningsinrättningarna. De koncentrationer av strate-gisk spjutspetskompetens (SHOK) som konstrueras i Finland erbjuder toppk-lassiga forskningsenheter och företag som utnyttjar forskningsresultaten nya möjligheter till nära samarbete med varandra.

Finlands Akademi har inlett forskningsprogrammet Hållbar energi (2008-2011), och Sitra inledde alldeles nyss sitt Energiprogram för åren 2008-2011.

De möjligheter som finns i anslutning till energi- och miljöteknologin och ekoinnovationerna stödjer i bästa fall både samhällsekonomins konkurrens-kraft och hållbar utveckling. Myndighetsåtgärderna spelar en större roll än vanligt för främjandet av energi- och miljöteknologi. Lagstiftningen påverkar efterfrågan och uppkomst av nya teknologier. Marknadspriserna kan påverkas med ekonomiska styrmedel. Dessutom kan ibruktagningen av ny teknologi främjas globalt genom gemensamt genomförande av Kyotoprotokollet (JI) och mekanismen för ren utveckling (CDM).

71

4 Sysselsättningspolitiken: Höjandet av sysselsättningsgraden och förbättrandet av arbetsmarknadens funktion

Sysselsättningsläget

Den goda ekonomiska utvecklingen höjde sysselsättningsgraden under åren 2005-2007 i accelererande takt. År 2007 var sysselsättningsgraden 70,3 %, kvinnornas sysselsättningsgrad var 68,5 % och 55-64 –årigas sysselsättnings-grad var 55,0 %. Arbetslösheten minskade år 2007 både för mäns och för kvinnors del jäm-fört med året innan. Kvinnornas arbetslöshetsgrad var 7,2 % och männens 6,5 %. Förutom den öppna arbetslösheten har även den dolda arbetslösheten

30

40

50

60

70

80

00 02 04 06 07

%

Sammanlagt Kvinnor Äldre Unga

Källa: Eurostat

Sysselsättningsgrad

72och arbetskraftsreserven minskat. Arbetslösheten har minskat inom samtliga regioner redan under två års tid.

Om det inte vore för ökningen av deltagandet i arbete hade arbetskraf-ten redan minskat. Utbudet av arbetskraft har ökats framför allt av att under 25-åringarna har aktivt sökt sig till arbetsmarknaden, och av att de s.k. stora årskullarna lämnat kvar i arbetslivet betydligt längre än sina företrädare. År 2007 steg den genomsnittliga pensionsåldern till 59½ år.

I fjol arbetade 13,4 % av löntagarna på delt. Nästan två tredjedelar av dem var kvinnor. En tredjedel av de deltidsanställda arbetade antingen ofrivilligt på deltid eller så hade de förkortade arbetsveckor. 16 % av löntagarna arbetade i tidsbundna anställningsförhållanden. Antalet permanenta anställningsförhål-landen har ökat snabbare än antalet anställningar på viss tid.

De 132 000 utländska medborgare som är fast bosatta i Finland utgör en betydande arbetskraftsresurs. 79 % av dem är arbetsföra. Sysselsättningsgra-den är ungefär 50 %, och arbetslöshetsgraden 20 %. 30 % befinner sig utanför arbetsmarknaden. Regeringens invandringspolitiska linje är att främja stadig-varande arbetsbaserad invandring som ett medel utöver andra åtgärder som behövs på arbetsmarknaden.

Arbetslivets kvalitet

I Finland betraktas arbetslivets kvalitet som en viktig produktivitetsfaktor, och man har som mål att arbetsorganisationer, arbetstrivseln och produktivi-teten utvecklas samtidigt. Enligt arbetsmiljöbarometern från 2007 har arbets-livets kvalitet förbättrats något jämfört med de två föregående åren. Satsnin-gar bör dock fortfarande göras i arbetstrivseln och förebyggande av olyckor. Oron över den egna arbetsplatsen har minskat något tack vare den förbät-trade sysselsättningen, jämlik behandling och uppmuntring, innovativitet och ömsesidigt förtroende har förbättrats. Uppskattningarna om tillräckligheten av de egna krafterna har däremot försvagats kontinuerligt under de senaste fyra åren. Männen ger bättre betyg åt sin arbetsplats än kvinnorna. Kvinnorna ger lägre betyg än männen i fråga om jämlik behandling och orkande.

Varannan löntagare har deltagit utbildning som arbetsgivaren betalat. Utbildningsdagarna var i medeltal 5-6 stycken per år. Förtroendet för att man vid behov hittar arbete som motsvarar den egna kompetensen var allmänt taget kraftigt.

Arbetstidsflexibiliteten ökade 2007. 62 procent av löntagarna hade möjlighet att samla in arbetstimmar som överskrider den normala arbetstiden för att användas senare i form av ledighet. Andelen löntagare som arbetat övertid (51 %) har ökat. En fjärdedel av arbetstagarna hade en bisyssla. Den hyrda arbets-kraftens andel av de sysselsatta har ökat från ca 2 procent vid millenieskiftet till dagens 4,1 procent.

73Sysselsättningspolitikens viktigaste principer

Regeringen har som mål att öka antalet sysselsatta med 80 000 – 100 000 per-soner före 2011, varvid sysselsättningsgraden skulle höjas till 72 procent.

En administrativ linjedragning var att slå samman arbetsministeriet och handels- och industriministeriet till ett nytt arbets- och näringsministerium från och med ingången av 2008. Målet är att uppnå synergifördelar såväl i fråga om innovationer och produktivitet som utvecklingstjänsterna för arbetskrafts-kompetens och företagsverksamhet samt stödjandet av tillväxtföretag.

Man har försökt höja sysselsättningen genom en pensionsreform som upp-muntrar att förlänga på arbetskarriären, effektivisering av arbetsförmedlingen, aktivering av arbetssökandet, projekt för utveckling av arbetslivet, utbildning samt främjande av arbetskraftsrörlighet och arbetsbaserad invandring.

Sysselsättningsstrategin är tväradministrativ. Den genomförs med hjälp av Politikprogrammet för arbete, företagande och arbetsliv. Målet med Politikpro-grammet för arbete, företagande och arbetsliv är att förebygga den förestående minskningen av arbetsinsatsen så effektivt som möjligt. Stora reformprojekt som ingår i programmet är bl.a. totalrevisionen av socialskyddet och –förmå-nerna, reformeringen av den yrkesinriktade vuxenutbildningen, utvecklandet av en finländsk flexicuritymodell, minskningen av problemen med arbetskrafts-matchning samt utökandet av arbetskraftsbaserad inflyttning.

I den nationella handlingsplanen för 2005-2008 satte man upp höjningen av sysselsättningsgraden och förbättrandet av arbetsmarknadernas funktion som centrala mål för sysselsättningspolitiken. Åtgärder som siktar mot dessa mål grupperades i tre prioriterade områden, vilka också utgör de sysselsättnings-politiska prioriteringarna i denna handlingsplan:

Förlängning av arbetskarriärerna•Förbättring av skatte- och förmånssystemens samt lönebildningens •uppmuntrande inverkanFörbättring av matchningen mellan efterfrågan och utbud av arbetskraft.•

744.1 Förlängning av arbetskarriärerna

Den långvariga snabba ekonomiska tillväxten har förbättrat sysselsättnings-läget i båda ändarna av arbetskarriären. Sysselsättningsgraden har höjts både för de äldres och för ungas del. I fjol förbättrades speciellt sysselsättningen för unga.

20

30

40

50

60

70

80

90

90 92 94 96 98 00 02 04 06 07

%

15–24 -åringar 25–54 -åringar 55–64 -åringar 15–64 -åringar

Källa: Statistikcentralen

Sysselsättningsgrad enligt åldersgrupper

De ändringar som gjorts i pensionsskyddet på 1990- och 2000-talen har redan länge höjt sysselsättningsgraden för de äldre. 2005 års pensionsreform var den största engångsändringen. Reformen beskrivs i kapitel 2.1.

I regeringsprogrammet konstateras att tillräckligheten av beredelserna inför befolkningsåldrandet utvärderas under regeringsperiodens gång. Om ytterligare reformer behövs, har regeringen utfäst sig till att verkställa dem. I fjol inleddes en utredning över eventuella tilläggsåtgärder som behövs för främjandet av sys-selsättningen bland äldre samt över olika åtgärdsalternativens sysselsättning-seffekter. Utredningen ska bli klar före slutet av 2008.

Ungas övergång i arbetslivet påskyndas genom utveckling av elevantagnin-gen och studiehandledningen, reformering av förmånssystemen samt genom inriktning av yrkesutbildningen så att den på ett bättre sätt skulle motsvara efterfrågan på arbetskraft. Finansieringen allokeras speciellt till utökandet av yrkesinriktad grundutbildning och grundutbildningsberedande utbildning åt invandrare samt till tilläggsutbildning av undervisningspersonalen. En del av anslagen för låglönestödet flyttades till åtgärder som stödjer förebyggandet av utslagningen av unga samt sysselsättandet av dem. Läroavtalsutbildningen och verkstadsverksamheten för unga har ökats.

754.2 Förbättring av incitamenteffekten hos skatte- och

förmånssystemen samt lönebildningen

Incitamenten i skatte- och förmånssystemen

En uppgift för SATA-kommittén som tillsattes i juni 2007 är att utvärdera behovet av att reformera beskattningen, grundskyddet (inkl. bostadsbidraget) samt arbetslöshetsskyddet.

Målet är att socialskyddet skulle uppmuntra studeranden att övergå från studier till arbetslivet fortare än i dagsläget, förkorta arbetslöshetsperioderna, göra det lönsamt att ta emot även tillfälliga arbeten, underlätta sysselsättandet av invalider, senarelägga pensioneringarna, uppmuntra pensionerade att delta aktivare i arbetslivet samt att förbättra arbetets produktivitet.

Regeringen konstaterade i samband med guidandet av kommittén att folk-pensionen är en långvarig form av socialskydd, och att detta bör tas i beaktande vid fastställandet av nivån för och utvecklandet av folkpensionen. Man bör vid utvecklandet av socialskyddssystemet också bedöma hur köpkraften hos inkomstöverföringar som avsetts för täckandet av kostnaderna bevaras.

Regeringen har också slagit fast att socialskyddslagstiftningen ska göras mera konsekvent, kundernas ansökningar ska behandlas utan dröjsmål och ansök-ningsförfarandena ska förenklas. Detta förutsätter att den splittrade socials-kyddslagstiftningen sammansätts till en tydlig och konsekvent helhet. I detta sammanhang utreder man också Folkpensionsanstaltens roll som betalare av grundskyddet samt de tidsfrister som behövs för behandlingen av socialskydd-särenden.

Giltigheten för lagen om alterneringsledighetssystemet har förlängts med två år. Från 1996 till slutet av 2007 hade mera än 130 000 personer inlett alter-neringsledigheten.

En utredning har gjorts över förutsättningarna för sysselsättandet av arbetso-förmögna. Förslagen som ingick i den behandlas av socialskyddskommittén.

Dessutom påbörjas snart en översyn av hela skattesystemet och eventuella reformeringsbehov. Avsikten är att denna utredning blir färdig före utgången av 2010, så att medborgarna vid riksdagsvalet 2011 kunde göra sina val på basis av partiernas ståndpunkter.

Lönebildningen

Lönesystemen förändras, och lönebeloppet baserar sig allt mera sällan endast på antalet uträttade arbetsår. Framför allt pågår inom den offentliga sektorn stora reformeringar av lönesystemen. System för utvärdering av arbetets svå-righet och resultaten av det har tagits i bruk. Arbetstidsflexibiliteten ökade

76också 2007. 62 procent av löntagarna hade möjlighet att samla in timmar som överskrider den normala arbetstiden, för att ta ut dem senare som ledighet.

Efter att den centraliserade inkomstpolitiska uppgörelsen för 2005-2007 löpte ut ingick arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna branschvisa kol-lektivavtal, av vilka största delen inkluderade lokalt avtalade löneförhöjnings-potter. Under hösten 2008 ska man under statsministerns ledning föra diskus-sioner om tryggandet av den makroekonomiska stabiliteten i en situation där lönerna fastsälls decentraliserat.

Antalet personalfonder ökade år 2007, och i slutet av året fanns det 54 registrerade fonder som hade ca 123 000 medlemmar. År 2007 utbetalades vinstarvoden till ett rekordartat belopp om 107,9 miljoner euro. En trepartsar-betsgrupp har tillsatts för att genomföra en totalrevision av personalfondsla-gen, och den ska främja utökandet av vinstarvodesystem som omfattar alla lön-tagare. Personalens rätt att delta i ett företags eller ett andelslags förvaltning förtydligades i fråga om gränsöverskridande fusioner eller fördelningar inom Europeiska ekonomiska området.

Flexibel trygghet

Anpassningen av europeiska flexicurityprinciper till de finländska förhållan-dena bereds av en treparts flexicuritygrupp. Arbetsgruppens mandatperiod löper ut vid slutet av 2010.

De viktigaste målen för finländsk flexibel trygghet är:

Snabbt byte från ett arbete till ett annat – goda förutsättningar för •kontinuerlig sysselsättningTill arbete från utanför arbetskraften – bättre utnyttjande av •arbetsresurser och kompetensHög kvalitet i arbetslivet – en väsentlig faktor för förlängandet av •arbetskarriärerna och förbättrandet av konkurrenskraften

Flexicuritymätarna visar att möjligheterna till användning av flexibel arbets-tid är klart bättre i Finland än i övriga EU-länder i medeltal. Antalet arbetstagare som deltar i utbildning var också förhållandevis klart större än i EU-länderna i medeltal. När man mäter med andra flexicuritymätare placerar sig Finland intill medeltalet för EU-länderna.

Enligt en utredning från 2007 var helhetsuppfattningen av verkställandet och förverkligandet av modellen positiv. Som särskilt positivt upplevdes arbetsför-valtningens tidiga ingripande, aktiveringen av arbetssökandet samt det snabba utnyttjandet av utbildningsåtgärder.

Den finländska flexicuritymodellen har presenterats noggrannare i bilaga 1.

774.3 Förbättring av matchningen mellan efterfrågan och

utbud av arbetskraft

Samtidigt som tillgången på arbetskraft har försvagats, råder det strukturell arbetslöshet inom flera branscher. Den nuvarande och den föregående rege-ringen har genomfört många reformer för att avhjälpa matchningsproblemen. Beskattningen av arbete har lättats, förmånssystemens uppmuntrande inver-kan har förbättrats och förutsättningarna för arbetskraftens professionella och regionala rörlighet har förbättrats.

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

1973:4

1974:4

1978:4

1990:1

1994:2

2008:2

Beveridgekurvan, kvartalsvis, trend

lediga arbetsplatser / sysselsatta, %

arbetslösa / arbetskraften, %

Källa: Statistikcentralen (Arbetskraftsundersökningen), Arbets- och näringsministeriet (Arbetsförmedlingsstatistik)

Man har försökt utöka på efterfrågan av arbetskraft bl.a. genom åtgärder som främjar entreprenörskap och som håller tillbaka ökningen av arbetsgi-varkostnader, höjningar av hushållsavdraget samt genom sysselsättningsstöd. Lågavlönade äldre arbetstagares ställning på arbetsmarknaden har förbättrats med hjälp av ett stöd som sänker arbetsgivarens indirekta arbetskraftskostna-der. Nya åtgärder har utvecklats i syfte att lindra på problemen med plötsliga strukturella förändringar. Samarbetet mellan olika förvaltningsområden har ökats så att man kan reagera på problemen så snabbt som möjligt. Statsbudge-ten för 2007 inkluderade för första gången ett anslag för plötsliga strukturfö-rändringsproblem.

Då den arbetsföra befolkningen minskar borde efterfrågan av arbetskraft kunna förutses så väl som möjligt och tas i beaktande vid planeringen av innehål-let i och mängden av utbildning. Arbets- och näringsministeriet samt utbild-ningsstyrelsen har inlett ett gemensamt projekt för utveckling av ett system för förutseende av arbetskrafts- och utbildningsbehoven. Arbetsgruppen lägger hösten 2008 fram de första förslagen för utvecklandet av systemet.

78Arbetskraftsbyråerna fick 2007 som mål att arbetssökanden skulle ha sin

första arbetssökningsintervju inom två veckor från anmälningen som arbets-sökande. Dessutom tog man i bruk en profileringsmodell som hjälper att iden-tifiera riskerna för förlängd arbetslöshet. I samband med arbetssökningsin-tervjun bedömer man arbetssökandens servicebehov, vilket försnabbar sökan-denas etablering på den öppna arbetsmarknaden, hjälper arbetskraftsbyråerna att strukturera kundkretsens servicebehov samt underlättar planeringen av servicen och handlingssätten. År 2007 utökades arbetsanvisningarna som förp-liktar arbetssökandena.

Budgetpropositionen för 2009 inkluderar åtgärder som förbättrar matchnin-gen. Studieplatserna inom yrkesinriktad grundutbildning utökas år 2009 spe-ciellt i huvudstadsregionen och i övriga tillväxtcentra. Samtidigt inleder man en regional inriktning av den yrkesinriktade utbildningen i enlighet med utveck-lingen av årskullarna, så att utbudet motsvarar de ungas och arbetsmarknader-nas behov i regionerna.

Projektet för reformering av den yrkesinriktade vuxenutbildningen, AKKU, pågår som bäst. Dessutom reformeras vuxenutbildningen bl.a. genom NOSTE-programmet. Genom ESF-åtgärder som ingår i strukturfondsperioden 2007-2013 utvecklar man bl.a. rådgivnings- och guidningstjänster, inkl. elektroniska tjäns-ter speciellt inom rådgivningen.

En del av studieplatserna inom den yrkesinriktade grundutbildningen och beredande utbildningen för yrkesutbildning inriktas till invandrare i syfte att säkra tillgången på arbetskraft och att sätta stopp för utslagningsutvecklingen, och den rådgivnings- och den guidningsverksamhet på grundskolans högsta-dium, och efter det, som speciellt skräddarsytts för invandrarungdomar, effek-tiviseras.

Arbetskraftsrörligheten har understötts bl.a. genom att avdragsrätten för arbetsresekostnader har utvidgats samt genom att man vid ingången av 2007 tagit i bruk ett prövningsberoende flyttbidrag på högst 700 euro för arbets-lösa.

En del av anslagen som reserverats för utvidgandet av låglönestödet allo-keras i 2009 års budgetproposition till att stödja lösandet av problemen med arbetskraftsmatchningen. För att sysselsättningen av invandrare som flyttar till Finland i vuxenåldern samt av invandrare som bor i Finland ska främjas, ökas utbudet av läroinrättnings- och läroavtalsutbildning samt utbildning som verkställs genom arbetslivsnära arrangemang från och med 2009.

Ett av de mest framgångsrika ESF-projekten under den föregående struk-turfondperioden var SPECIMA-projektet som fokuserade på kvalificeringsut-bildning av högt utbildade invandrare. Kvalificeringsutbildningen fortsätts i syfte att förbättra tillgången på arbetskraft (bl.a. läkare, tandläkare, farmaceu-ter, sjukskötare och annan vårdpersonal).

Lagen om beställarens utredningsskyldighet och ansvar vid anlitande av utomstående arbetskraft trädde i kraft vid ingången av 2007. Syftet med lagen

79är att bekämpa de skador för företag som orsakas av grå ekonomi och osund konkurrens, och att samtidigt garantera att leverantörerna och företagen som hyr ut arbetskraft iakttar sina arbetsgivarförpliktelser.

Arbetsavtalslagen och lagen om arbetarskydd ändrades i syfte att minska på icke motiverade tidsbundna anställningsförhållanden. Målet är att arbetsgi-varna skulle begrunda grunden för arbetsavtalets tidsbundenhet noggrannare än tidigare, och att motiveringarna också skulle delges arbetstagaren bättre än förr. Arbetarskyddsmyndigheternas tillsynsmetoder utökades.

Lagstiftningen om anställningstryggheten har totalreviderats under 2000-talet. Arbetsavtalslagen som trädde i kraft 2001 innehåller bestämmelser om grunderna för uppsägning och upphävning, förfaranden vid avslutandet av ett anställningsförhållande och påföljderna av olagligt avslutande av ett anställ-ningsförhållande. Lagen om samarbete inom företag som trädde i kraft 2007 innehåller dessutom bestämmelser om förfaranden som arbetsgivaren ska iaktta då anställda friställs på produktionsmässiga eller ekonomiska grunder.

Grundandet av arbets- och näringsministeriet möjliggör bättre regionalise-ring och verkställning av åtgärder som har anknytning till arbetslivets kvalitet genom TE-centralerna. Arbetslivets kvalitet och samtidig förbättring av produk-tiviteten är en del av den utbildningshelhet som riktats till regionförvaltningens företagsrådgivare. Utbildningen verkställs som trepartssamarbete.

Slopandet av övergångsperiodslagen år 2006 och tillåtandet av fri arbets-kraftsrörlighet från Bulgarien och Rumänien efter att dessa länder blev med-lemmar i EU år 2007 ökade de utländska arbetstagarnas möjligheter till tillfäl-ligt arbetande i Finland.

80

81

5 Regionutveckling och strukturfondspolitikens stöd till det nationella handlingsprogrammet

Läget med den regionala utvecklingen

Landskapen har utvecklats tämligen balanserat. De flesta landskapens cent-ralområden har utvecklats i en positiv riktning, och produktionen och syssel-sättningen har förbättrats märkbart. Massflyttrörelsen har också jämnats ut mellan landskapen, även om den kraftiga ekonomiska tillväxten ökat flyttan-det till de stora centren i någon mån. De kraftiga tillväxtområdena, såsom Nyland, Egentliga Finland och Birkaland har under de senaste åren varit mest framgångsrika bland landskapen, men även mindre landskap såsom Mellersta Finland, Norra Österbotten och Österbotten har klarat sig väl. Den lokala utvecklingen inom landskapen uppvisar dock stora skillnader, speciellt mel-lan centerområdena och de omringande regionerna, trots att utvecklingsbil-den till synes är tämligen likadan. Befolkningsåldrandet och kommunernas ekonomiska problem kommer att förstärka denna utveckling.

Sysselsättningsutvecklingen har varit regionalt balanserad. Arbetslöshe-ten har minskat i samtliga landskap och ekonomiska regioner. Minskningen av arbetslösheten har varit snabbast inom flera ekonomiska regioner med hög arbetslöshet, vilket delvis beror på minskningen av arbetskraften på grund av befolkningsåldrandet. I Södra Savolax, Lappland och Södra Karelen har arbets-kraften redan börjat minska på grund av åldrandet och flyttförlusterna.

Den tilltagande pensioneringen av arbetskraften minskar på regionernas arbetskraftsresurser och inskränker möjligheterna att utveckla näringsstruk-turen. Den arbetsföra befolkningen har redan nu börjat minska inom flera områden på grund av befolkningsåldrandet och flyttförlusterna, och denna utvecklingstrend förstärks under 2010-talet. Antalet arbetsföra ökar för tillfället i ungefär 25 ekonomiska regioner, och år 2020 kommer det enligt befolknings-prognosen att öka endast i 15 ekonomiska regioner.

82De nationella prioriteringarna inom regionpolitiken

Prioriteringarna i den nationella regionpolitiken preciserades i december 2007 då regeringen beslutade om målen för det riksomfattande utvecklandet av regionerna 2007-2011. Genom beslutet fastställs de viktigaste riktlinjer och principer genom vilka man ska uppnå målsättningarna inom den planerade tiden.

Prioriteringarna inom regionpolitiken består av närings- och företagsverk-samhet, kompetens och arbetskraft samt service och förbindelser. Målet är att förstärka ökningen av regionernas nationella och internationella konkurrens-kraft, främja kompetensen inom regionerna, förbättra deras egna starkheter och specialisering, främja samarbetet mellan aktörer och nätverksbildning mellan regionerna samt att utveckla levnadsmiljöns kvalitet.

Målet är att skapa en regionstruktur som baserar sig på kraftiga landskap och ett fungerande stadsnät, som förstärker stads- och landsbygdsområdenas livskraft och som möjliggör en jämnare fördelning än i dagsläget av ekonomisk tillväxt och sysselsättning i hela landet.

De viktigaste prioriteringarna för den regionala utvecklingen under 2007-2011 är enligt målbeslutet:

Förstärkning av regionernas nationella och internationella •konkurrenskraftFörstärkning av regionernas livskraft och minskning av de regionala •utvecklingsskillnadernaLösande av särskilda regionala utmaningar•

Förstärkandet av regionutvecklingssystemet och en effektivare användning och allokering av dess resurser utgör en del av målbeslutet. Centrala åtgärder är bl.a. att utarbeta en långfristig strategi för regionutveckling som räcker till 2020, att uppdatera ministeriernas regionstrategier, att förenkla strukturen för regionutvecklingsprogrammet, att verkställa totalrevisionen av regionförvalt-ningen, att förena de statliga regionförvaltningsmyndigheternas resultatför-handlingar och förhandlingarna om verkställandet av landskapsprogrammen till en helhet, att definiera den regionala finansieringen, att omplacera stat-lig verksamhet samt att utveckla förutseendet och utvärderingen av regionut-vecklingen och olika åtgärder.

Kommunernas roll som förverkligare av offentlig service, såsom utbildning, hälsovård och skapare av god företagsmiljö har också en avgörande betydelse för framgångsrik regionpolitik.

83Strukturfondspolitikens stöd åt det nationella handlingsprogrammet

Det strukturfondsstöd som Finland får för perioden 2007-2013 uppgår till ca 1 716 miljoner euro, vilket är ungefär en fjärdedel mindre än under den före-gående programperioden. Tillsammans med den nationella finansieringen uppgår de offentliga utfästelserna till strukturfondsprogrammet sammanlagt till 3 726 miljoner euro, vilket används både till genomförandet av det Regio-nala konkurrenskrafts- och sysselsättningsmålet och åtgärdsprogram som ingår i det Europeiska regionala samarbetsmålet (inkl. ENPI).

Till åtgärder som ingår i det regionala konkurrenskrafts- och sysselsättnings-målet kan man använda sammanlagt 1 596 miljoner euro, varav Europeiska regionutvecklingsfondens (ERF) andel är 977 miljoner euro och Europeiska socialfondens (ESF) andel 618 miljoner euro. Europeiskt regionalt samarbete –målets (inkl. ENPI) andel av ERF-finansieringen är 120 miljoner euro.

Finlands nationella strukturfondsstrategi går ut på att förstärka den natio-nella och den regionala konkurrenskraften, sysselsättningen och välfärden. Strukturfondsperiodens målsättning är, i enlighet med strategin, att främja kompetens, teknologisk nivå, innovationer, regional konkurrenskraft och sys-selsättning samt att trygga tillgången på kompetent arbetskraft inom varje pri-oriterat område. Strategins viktigaste prioriteringar är:

Främjandet av företagsverksamhet (ERF)•Förstärkandet av innovationsverksamhet, nätverksbildning och •kompetensstrukturer (ESF)Kompetensen, arbetskraften, sysselsättningen och företagandet (ESF), •samtFörbättring av regionernas tillgänglighet och verksamhetsmiljön (ERF)•

Preliminära uppskattningar antyder att sammanlagt 88 % av de tillgängliga strukturfondsmedlen används direkt till åtgärder som följer Lissabonstrategin. Den högsta andelen utgörs av Fastlandsfinlands ESF-handlingsprogram, där ca 96 % av åtgärderna direkt följer Lissabonstrategin. Andelen varierar program-vist inom ERF-programmen, och är i medeltal ungefär 80 %. Dessutom ska de övriga åtgärderna ha ett klart samband med stödjande av åtgärder som följer Lissabonstrategin, och således stödja uppnåendet av målsättningarna.

Anslagen inom ERF-åtgärdsprogrammen ska allokeras så att de bättre än tidigare stödjer sådan företagsverksamhet och sådana kompetensklustrar som är av central betydelse för regional utveckling och konkurrenskraft, och pro-jekt som främjar regionalt mera täckande kompetens, innovationsverksamhet och nätverksbildning. Programmens viktigaste målsättning är att främja före-tagsverksamhet, innovationer, nätverksbildning och kompetensstrukturer. Man har preliminärt uppskattat att åtminstone 80 % av de tillgängliga ERF-medlen riktas till åtgärder som är förenliga med dessa prioriteringar.

84

Utvecklandet av företagsverksamhetens konkurrenskraft och kompeten-sen fokuserar speciellt i nya och tillväxtdugliga och –villiga företag och deras förutsättningar att kommersialisera nya innovationer. Dessutom främjar man företagens förmåga att delta i olika samarbetsnätverks verksamhet på regional, nationell och internationell nivå.

Innovationsverksamheten och kompetensen understöds bl.a. genom förs-tärkning av teknologi- och kompetensöverföring och produktutvecklingstjäns-ter. Man utvecklar också innovationstjänster som specialiserar sig på kommer-sialisering, och inleder företagsbaserade innovations- och konkurrensutveck-lande projekt inom kompetensområden som är viktiga för regionens utveckling. Medel används bl.a. för stödjande av projekt som uppstått via kompetenscen-ter- och regioncenterprogrammets innovationsnätverk samt för stödjandet av samprojekt som har central betydelse för utvecklandet av nätverksbaserade kompetensklustrar.

Strukturfondsprogrammen under programperioden 2007-2013 präglas av tematiskhet. Inom de regionala ERF-programmen försöker regionerna utveckla kompetenskoncentrationer som bygger på deras egna starkheter och egen kom-petens, och skapa förbindelser med kompetenskoncentrationer inom andra regioner i syfte att förstärka den egna kompetensen. Fastlandsfinlands ESF-åtgärdsprogram inkluderar en riksomfattande del som indelats enligt teman. Temahelheterna verkställs som nationellt koordinerade riksomfattande utveck-lingsprojekt. De är tväradministrativa, strategiska och ambitiösa helheter som består av flera olika projekt. De riksomfattande utvecklingsprojekten har sam-band med programmets olika prioriterade områden och de gäller t.ex. främ-jande av entreprenörskap, sysselsättning och kompetens.

Statsrådet godkände både den nationella strukturfondsstrategin och de därtill hörande åtgärdsprogrammen i februari 2007. Kommissionen godkände programmen hösten 2007, vartefter programmen kunde verkställas fullt ut. Innan detta hade det varit möjligt att göra projektbeslut för företagsprojektens del inom ERF-åtgärdsprogrammen redan från och med juni 2007 (Handlings-linje 1: främjande av företagsverksamhet). Genomförandet av programmen har aktiverats ytterligare under sommaren 2008, och regionerna har flera projekt som väntar på slutliga projektbeslut.

85

BILAGA I

Den Finlänska modellen för f lexibel trygghetEn treparts flexicuritygrupp bereder tillämpandet av europeiska flexicuri-typrinciper i finländska förhållanden. Arbetsgruppens mandatperiod löper ut vid utgången av 2010. Målet är att uppnå samförstånd mellan de olika par-terna om principerna enligt vilka arbetslivet och lagstiftningen ska utvecklas. Arbetet framskrider i koordinering med kommittéerna och arbetsgrupperna som utreder totalrevisionen av socialskyddet, totalrevisionen av vuxenutbild-ningen samt förbättringen av matchningen på arbetsmarknaden.

De viktigaste målen för den finländska flexicuritymodellen:

Snabbt från arbete till arbete – goda förutsättningar för kontinuerlig •sysselsättningTill arbete från utanför arbetskraften – bättre utnyttjande av •arbetsresurser och kompetensHög kvalitet i arbetslivet – en väsentlig faktor för förlängandet av •arbetskarriärerna och förbättrandet av konkurrenskraften

Insatsmätarna för flexicurityåtgärderna

Som insatsmätare för den flexibla tryggheten används arbetstagarnas möjlighe-ter att utnyttja flexibla arbetstider, den offentliga finansiering som används till utbildning (% av BNP) samt förhållandet av den finansiering som används till aktiva arbetsmarknadsåtgärder till dem som önskar förvärvsarbeta (=arbets-lösa + arbetskraftsreserven). Finlands siffror ligger nära eller något över EU15-medeltalet, möjligheten till flexibla arbetstider är klart högre än EU15-medel-talet.

86

Mätarna som beskriver flexicurityåtgärder

Indikatorer som beskriver flexicurityprocessen utgörs av andelen av dem som har ett permanent anställningsförhållande eller som frivilligt arbetar för viss tid eller på deltid (s.k. ”goda” anställningsförhållandens andel av alla lönear-betsförhållanden), andelen av dem som deltar i utbildning samt av dem som deltar i arbetskraftspolitiska aktiveringsåtgärder, samt andelen arbetslöshets-stödmottagare av alla som är villiga till förtjänstarbete. I Finland är andelen anställda som deltar i utbildning betydligt högre än EU15-medeltalet, antalet av sådana som deltar i arbetskraftspolitiska aktiveringsåtgärder är däremot något lägre än medeltalet.

0

5 0

1 0 0

1 5 0

2 0 0

2 5 0

Möjlighet till �exibel arbetstid(% av arbetstagarna 2004)

De o�entliga utbildningsutgifterna, (% av BNP 2004,2005)

Arbetslöshetsutgifterna i förhållande till de som önskar förvärvsarbeta, 2005, 2006

Utgifterna för den aktiva arbetskrafts-politiken jämfört med de som önskar förvärvsarbeta 2005, 2006

Första åretAndra året

Insatsmätarna för �exibel tygghet

EU-15-medeltalet markeras av den andra

87

Snabbt från arbete till arbete – goda förutsättningar för kontinuerlig sysselsättning

Lagstiftningen om anställningstryggheten har reviderats i sin helhet under 2000-talet. I den nya arbetsavtalslagen som trädde i kraft 2001 föreskrivs om grunderna för uppsägning och hävande, förfaranden i samband med upphö-rande av ett anställningsförhållande och påföljderna för olagligt avslutande av ett anställningsförhållande. I lagen om samarbete inom företag som trädde i kraft 2007 föreskrivs dessutom om förfaranden som arbetsgivaren ska iaktta då anställda friställs på produktionsmässiga och ekonomiska grunder.

0

5 0

1 0 0

1 5 0

2 0 0

Andelen anställda i permanent anställningsförhållandeeller i frivillig tidsbunden eller deltidsanställning

2005, 2006 (%)

Andelen av dem som be�nner sig i arbetspolitiskaåtgärder av alla som önskar förvärvsarbeta, 2005, 2006

Arbetslöshetsstödsmottagare av alla som önskar förvärvsarbeta, 2005, 20

Första åretAndra året

Mätare som beskriver �exicurityåtgärder

Andelen av dem som deltar i utbildning (%) av 25-64-åriga, 2005, 2006

EU-15-medeltalet markeras av den andra cirkeln i bilden

88Bestämmelserna om sätten att utnyttja arbetskraft har också samband med

arbetarskyddslagstiftningen. Den huvudsakliga typen för anställningar utgörs av arbetsavtal som gäller tills vidare, men tidsbundna avtal får ingås om det finns i lagen avsedd grundad anledning som beror på uppgiftens natur eller arbetsgivarens verksamhet. Hyrning av arbetskraft och utnyttjande av under-leverantörer är också möjliga sätt att utnyttja arbetskraft. Man har genom lags-tiftningsreformer som verkställts under de senaste åren försökt hindra osund konkurrens med anställningsvillkoren och skapa likvärdiga förutsättningar för arbetsgivarna.

Uppmuntrande skatte-, socialskydds- och pensionssystem är en viktig del av den flexibla tryggheten. Målet med den pågående reformeringen av socials-kyddet är att ta i beaktande de splittrade och allt heterogenare arbetsformerna samt deras socialskydd som befinner sig mittemellan företagande och lönear-bete, så att arbetandet alltid skulle löna sig.

Arbetslöshetsskyddet och en aktiv arbetskraftspolitik är också centrala ele-ment inom den flexibla tryggheten. Målet är att den som friställs sysselsätts has-tigt på nytt (från arbete till arbete).

Målet med omställningsskyddet som togs i bruk 2005 är att påskynda sys-selsättandet av anställda som uppsagts på produktionsmässiga eller ekonomiska grunder genom intensivare samarbete mellan arbetsgivaren, arbetstagarna och arbetsförvaltningen i uppsägningssituationer. Den viktigaste målsättningen är att sysselsätta arbetstagaren i en annan arbetsgivares tjänst så snabbt som möjligt. Detta eftersträvas genom att man erbjuder arbetskraftsservice redan under uppsägningstiden.

Arbets- och näringsministeriet samt arbetsmarknadsorganisationerna utvecklar som bäst omställningsskyddet tillsammans. Alla områden och alla orter får planer för beredning inför plötsliga strukturella förändringar. Man försöker speciellt förbättra möjligheterna för anställda vid små och medelstora företag att delta i utbildning redan innan konkreta uppsägningar. Arbetskraft-sutbildning som verkställs i samarbete med företagen utökas.

Enligt en utredning från 2007 har den flexibla tryggheten fungerat förhål-landevis väl. Helhetsbilden av verkställandet och förverkligandet av modellen är positiv. Arbetsförvaltningens tidiga ingripande, aktiveringen av arbetssökan-det samt det snabba utnyttjandet av utbildningsåtgärder har upplevts som särs-kilt positivt. De största problemen har samband med informering och kompe-tensbrist samt arbetsgivarnas och arbetstagarnas olika färdigheter att utnyttja omställningsskyddet. Speciell uppmärksamhet ska fästas vid detta i samband med utvecklandet av omställningsskyddet.

89Till arbete från utanför arbetskraften – bättre utnyttjande av arbetsresurser och kompetens

Ett uppmuntrande arbetslöshetsskydd spelar tillsammans med en aktiv arbets-kraftspolitik en viktig roll för förebyggandet av strukturell arbetslöshet. För-bättrandet av invalidpensionärers möjligheter att försöka återvända till arbets-livet ska ingå som en del i totalrevisionen av socialskyddet.

Arbetsgivare som är verksamma i Finland har förhållandevis fria händer att anställa arbetskraft från utlandet. Arbetsmarknadens funktion kan främjas genom att man förbättrar förutsättningarna för rekrytering utomlands. Samti-digt ska man se till att de arbetsvillkor som iakttas på arbetsmarknaden följer lagstiftningen och de branschvisa kollektivavtalen. Den s.k. lagen om bestäl-laransvar som trädde i kraft i Finland 2007 förpliktar företagen som utnyttjar utomstående arbetskraft att säkerställa att en avtalspartner som tillhandahål-ler arbetskraft uppfyller sina arbetsgivarförpliktelser gentemot myndigheterna och sina egna anställda. Uppmärksamhet ska fortfarande fästas vid funktionen av lagen om beställaransvar, och i synnerhet vid övervakningen av den. Det väsentliga är att den trygghet som olika grupper på arbetsmarknaden upplever förstärks, och samma gäller för arbetstagarna utanför arbetsmarknaden.

Hög kvalitet i arbetslivet – en väsentlig faktor för förlängandet av arbetskarriärerna och förbättrandet av konkurrenskraften

Utvecklandet av arbetsplatserna i syfte att förbättra deras innovationsförmåga och effektivitet är en del av den finländska flexicuritymodellen. Arbetslags-tiftningen och kollektivavtalen erbjuder nuförtiden omfattande möjligheter till avtalande om arbetsvillkoren, såsom arbetstiden eller annan organisering av arbetet, även på lokal nivå med beaktande av parternas behov för flexibili-tet och trygghet.

Förutom av lagarna och avtalen påverkas flexibiliteten och skyddet av han-dlingssätten och arbetsplatsens kultur, såsom ledandet och organiseringen av arbetet. För att flexicurity ska lyckas krävs beredning inför och förutseende av förändringar.

Den arbetsföra befolkningen deltar redan nu i stor omfattning i vuxenut-bildning. I den totalrevision av vuxenutbildningen som bereds som bäst är det ur flexicuritysynvinkel väsentligt att utbildning erbjuds även i större omfatt-ning till sådana som befinner sig utanför arbetsmarknaden, dvs. arbetslösa och sådana som återvänder från hemarbete eller pension till arbetslivet, och att personalen inom företag av alla storlekar har likvärdiga möjligheter att delta i kompetensutveckling.

Ändringen i befolkningens åldersstruktur gör att arbetslivets kvalitet och innovationer får en allt större betydelse vid främjandet av sysselsättningen och

90produktiviteten. Arbetstiden och lönen för arbetet är fortfarande viktiga, men utöver dem intresserar sig arbetstagarna i allt större grad för kvalitativa fakto-rer, såsom arbetsförhållandena, arbetets autonomitet, påverkningsmöjligheterna och arbetets innehållsmässiga utmaningar. Nya, flexibla sätt för organisering av arbetet förutsätter ofta att arbetsplatsutbildningen utökas.

De finländska arbetstagarnas möjligheter att påverka organiseringen av arbe-tet är goda i europeisk jämförelse. Antalet anställda som diskuterar sin arbets-prestation med sin chef är stort jämfört med de flesta EU-länderna.

Grundandet av arbets- och näringsministeriet i början av 2008 möjligg-jorde ännu bättre utlokalisering och verkställning via TE-centralerna av åtgär-der som hänför sig till arbetslivets kvalitet. Arbetslivets kvalitet och samtidig förbättring av produktiviteten är en del av den utbildningshelhet som riktats till regionförvaltningens företagsrådgivare. Utbildningen verkställs som tre-partssamarbete.

91

BIL

AG

A II

: RIK

TL

INJE

TA

BE

LL

Fi

nans

polit

iken

s int

egre

rade

rik

tlinj

er

Läg

et

Mål

sätt

ning

arna

Å

tgär

dern

a

Rik

tlinj

e 1:

Säk

erst

älla

eko

nom

isk

stab

ilite

t för

hål

lbar

tillv

äxt

- sta

tsfin

anse

rna

har e

tt öv

ersk

ott m

en

det f

örsv

agas

bet

ydlig

t - d

en a

vtag

ande

eko

nom

iska

tillv

äxte

n är

ett

hot m

ot k

omm

unek

onom

ins

utve

cklin

g, sk

illna

dern

a m

ella

n ko

m-

mun

er st

ora

- Hög

konj

unkt

uren

har

vik

it i F

inla

nd

och

tillv

äxte

n av

tar h

astig

t. In

flatio

-ne

n av

tar s

å sm

ånin

gom

näs

ta å

r, in

dust

rins p

risko

nkur

rens

kraf

t för

sva-

gas.

- ett

stru

ktur

ellt

över

skot

t i st

atsf

inan

-se

rna

som

mot

svar

ar e

n pr

ocen

t av

brut

tona

tiona

lpro

dukt

en fö

re u

tgån

gen

av 2

011

- dim

ensi

oner

inge

n av

skat

tepo

litis

ka

åtgä

rder

får i

nte

även

tyra

den

off

entli

ga

ekon

omin

s lån

gfris

tiga

hållb

arhe

t elle

r fö

rplik

tels

erna

i Fi

nlan

ds st

abili

tets

-pr

ogra

m

- ska

tteän

drin

garn

a tid

spla

nera

s med

be

akta

nde

av k

onju

nktu

rläge

t så

att

tillv

äxte

n hå

lls så

jäm

n so

m m

öjlig

t. V

id d

imen

sion

erin

gen

och

timin

gen

av

inko

mst

skat

telä

ttnad

erna

tar m

an d

ess-

utom

hän

syn

till l

öneu

ppgö

rels

erna

. - u

nder

skot

tet i

stat

sfin

anse

rna

får i

nte

över

skrid

a 2

% e

ns u

nder

exc

eptio

nellt

sv

aga

tillv

äxtfö

rhål

land

en

- reg

erin

gen

har u

tfäst

sig

till r

amsy

stem

et fö

r sta

tsfin

an-

sern

a - r

ambe

slut

et fö

r sta

tsfin

anse

rna

2008

-201

1

Rik

tlinj

e 2:

Slå

vak

t om

eko

nom

isk

och

finan

spol

itisk

stab

ilite

t som

en

grun

dval

för ö

kad

syss

elsä

ttnin

g

- den

arb

etsf

öra

befo

lkni

ngen

bör

jar

min

ska

mot

slut

et a

v va

lper

iode

n, o

ch

arbe

tskr

afts

utbu

det a

vtar

till

följd

av

befo

lkni

ngså

ldra

ndet

- p

ensi

onsu

tgift

erna

sam

t utg

iftst

ryck

-et

från

vår

d- o

ch o

mso

rgss

ervi

cen

ökar

då

befo

lkni

ngen

åld

ras o

ch e

fter-

fråg

an a

v se

rvic

e ök

ar

- ant

alet

arb

etsp

lats

er ö

kar u

nder

val

pe-

riode

n m

ed 8

0 00

0-10

0 00

0 pe

rson

er,

ifall

den

inte

rnat

ione

lla e

kono

min

ut

veck

las g

ynns

amt o

ch lö

nebi

ldni

ngen

st

ödje

r sys

sels

ättn

inge

n - h

öjni

ng a

v sy

ssel

sättn

inge

n til

l 75

%

på lä

ngre

sikt

- h

öjni

ng a

v de

n ge

nom

snitt

liga

pen-

sion

såld

ern

på lä

ngre

sikt

med

3 å

r frå

n nu

vara

nde

59½

år

- anp

assn

ing

av p

ensi

onsu

tgift

erna

till

förlä

ngni

ngen

av

livst

iden

- b

ered

ning

arna

infö

r bef

olkn

ings

åld-

rand

et u

tvär

dera

s så

att n

ödvä

ndig

a åt

gärd

er v

idta

s und

er in

neva

rand

e va

lper

iod

- fin

ansi

erin

gen

av so

cial

skyd

dssy

ste-

met

sam

t till

gång

en ti

ll so

cial

- och

hä

lsov

årds

tjäns

ter t

rygg

as p

å lä

ngre

si

kt, a

rbet

ets l

önsa

mhe

t för

bättr

as o

ch

flitfä

llor a

vvec

klas

- pol

itikp

rogr

amm

et fö

r arb

ete,

före

taga

nde

och

arbe

tsliv

(s

e sy

ssel

sättn

ings

riktli

njer

na)

- pen

sion

sref

orm

en so

m tr

ädde

i kr

aft v

id in

gång

en a

v 20

05, i

nkl.

en li

vstid

skoe

ffic

ient

som

bör

jar i

nver

ka p

å pe

nsio

ner s

om st

arta

r frå

n oc

h m

ed 2

010

- kom

mun

- och

serv

ices

trukt

urre

form

en (s

e rik

tlinj

e 3)

- b

asse

rvic

epro

gram

men

200

7-20

11, 2

008-

2011

och

200

9-20

12

- ref

orm

erna

i ut

bild

ning

ssys

tem

et (s

e sy

ssel

sättn

ings

rikt-

linje

rna

18,2

0)

- kal

kyle

rna

över

utg

ifter

som

ber

or p

å ål

dran

det u

ppda

te-

ras f

öre

utgå

ngen

av

2008

- s

ocia

lsky

ddsr

efor

m (2

008-

2011

), vi

lken

ber

eds a

v en

tre

parts

kom

mitt

é so

m le

ds a

v re

gerin

gen

- åtg

ärde

r som

ingå

r i E

SF-p

rogr

amm

et 2

007-

2013

an-

vänd

s till

at s

vara

mot

änd

ringa

rna

i åld

erss

trukt

uren

och

til

l att

trygg

a til

lgån

gen

på k

ompe

tent

arb

etsk

raft

92R

iktli

nje

3: F

räm

ja e

n ef

fekt

iv ti

ll-vä

xt- o

ch sy

ssel

sättn

ings

orie

nter

ad

resu

rsfö

rdel

ning

- den

arb

etsf

öra

befo

lkni

ngen

bör

jar

min

ska,

och

arb

etsk

rafts

utbu

det a

vtar

til

l föl

jd a

v be

folk

ning

såld

rand

et

- pen

sion

sutg

ifter

na sa

mt u

tgift

stry

ck-

et fr

ån v

ård-

och

om

sorg

sser

vice

n ök

ar d

å be

folk

ning

en å

ldra

s och

efte

r-fr

ågan

av

serv

ice

ökar

- k

valit

eten

, eff

ektiv

itete

n oc

h ko

st-

nads

effe

ktiv

itete

n ho

s Fin

land

s of-

fent

liga

serv

icep

rodu

ktio

n är

god

båd

e en

ligt i

nter

natio

nella

jäm

före

lser o

ch

serv

icea

nvän

darn

as å

sikt

er

- ökn

ing

av p

rodu

ktiv

itete

n oc

h ef

fek-

tivite

ten

inom

stat

seko

nom

in: f

öre

2011

kom

mer

ung

efär

två

tredj

edel

ar

av d

e ar

bets

plat

ser i

nom

stat

en so

m b

lir

ledi

ga p

å gr

und

av p

erso

nalb

ortfa

ll at

t til

lsät

tas.

Ver

ksam

hete

rna

ska

effe

kti-

vise

ras i

enl

ighe

t med

min

iste

riern

as

prod

uktiv

itets

prog

ram

- r

efor

mer

ing

av k

omm

un- o

ch se

rvic

e-st

rukt

urer

na så

att

tillg

ånge

n til

l och

kv

alite

ten

av se

rvic

e ka

n try

ggas

i fr

amtid

en

- allo

kerin

g av

resu

rser

till

kom

pete

ns-

stöd

jand

e ut

bild

ning

s-, v

eten

skap

s-,

tekn

olog

i- oc

h in

nova

tions

polit

ik (s

e rik

tlinj

erna

7,8

) - f

örbä

ttran

det a

v ar

bets

kraf

tsm

atch

-ni

ngen

och

utv

eckl

ande

t av

arbe

tsliv

et

- utv

eckl

ande

av

arbe

tslö

shet

ssky

ddet

i en

rikt

ning

som

upp

mun

trar t

ill sn

abb

syss

elsä

ttnin

g

- åtg

ärds

prog

ram

met

för p

rodu

ktiv

itete

n; fö

rval

tnin

gsom

-rå

dena

s pro

dukt

ivite

tspr

ogra

m fö

r bro

msa

nde

av u

tgift

s-ök

ning

arna

och

för o

mal

loke

ring

av re

surs

erna

före

201

1 - k

omm

un- o

ch se

rvic

estru

ktur

refo

rmen

; lag

en o

m e

n ko

mm

un- o

ch se

rvic

estru

ktur

refo

rm (r

amla

g) sa

mt k

om-

mun

inde

lnin

gsla

gen

och

lage

n om

änd

ring

av la

gen

om

över

låte

lses

katt

trädd

e i k

raft

23.2

.200

7 - s

tatis

tikfö

ringe

n oc

h fo

rskn

inge

n av

off

entli

g se

rvic

e oc

h fö

rval

tnin

g ha

r för

bättr

ats o

ch ö

kats

- r

eger

inge

n ök

ar fi

nans

ierin

gen

av o

ffen

tlig

fors

knin

gs-

och

utve

cklin

gsve

rksa

mhe

t i sy

fte a

tt hö

ja d

en p

rivat

a oc

h de

n of

fent

liga

FoU

-fin

ansi

erin

gen

sam

man

lagt

till

4 pr

o-ce

nt a

v B

NP

- för

bättr

ing

av ti

llgån

gen

på a

rbet

skra

ft oc

h ut

veck

ling

av

arbe

tsliv

et i

enlig

het m

ed re

gerin

gspr

ogra

mm

et (s

e sy

ssel

-sä

ttnin

gsrik

tlinj

erna

17-

21)

- utv

eckl

ing

av a

rbet

slös

hets

skyd

det b

ered

s som

en

del a

v so

cial

skyd

dsre

form

en

Rik

tlinj

e 4:

Säk

erst

älla

att

löne

utve

ck-

linge

n bi

drar

till

mak

roek

onom

isk

sta-

bilit

et o

ch ti

llväx

t

- arb

etsm

arkn

adsp

arte

rna

gör u

pp o

m

löne

rna.

Det

inko

mst

polit

iska

avt

al

som

ingi

cks i

dec

embe

r 200

4 lö

pte

ut

30.9

.200

7. F

örbu

ndsr

onde

n so

m a

v-sl

utad

es v

åren

200

8 le

dde

till a

tt lö

ne-

nivå

n hö

jdes

kla

rt ha

stig

are

än u

nder

de

gån

gna

tio å

ren

- a

rbet

skra

ftsko

stna

dern

a ko

mm

er a

tt hö

jas i

Fin

land

i år

och

näs

ta å

r bet

yd-

ligt h

astig

are

än i

EU-lä

nder

na o

ch

euro

områ

det i

med

elta

l

- mål

et ä

r att

stöd

ja så

dan

löne

bild

ning

so

m b

idra

r till

mak

rost

abili

tet o

ch

konk

urre

nskr

aft

- reg

erin

gen

beak

tar l

öneu

ppgö

rels

erna

vi

d di

men

sion

erin

gen

och

tidsp

lane

-rin

gen

av in

kom

stsk

atte

lättn

ader

na

- mål

et ä

r att

förb

ättra

föru

tsät

tnin

garn

a fö

r lok

alt a

vtal

ande

- reg

erin

gen

utve

ckla

r i sa

mar

bete

med

arb

etsm

arkn

ads-

parte

rna

funk

tiona

litet

en h

os a

rbet

smar

knad

ens a

vtal

ssy-

stem

Rik

tlinj

e 5:

Öka

sam

ordn

inge

n av

den

m

akro

ekon

omis

ka p

oliti

ken,

stru

ktur

-po

litik

en o

ch sy

ssel

sättn

ings

polit

iken

- kom

patib

ilite

ten

mel

lan

olik

a fi-

nans

polit

iska

sekt

orer

utv

ärde

ras

kont

inue

rligt

bl.a

. i sa

mba

nd m

ed

ram

förf

aran

det,

budg

etbe

redn

inge

n,

stab

ilite

tspr

ogra

mm

et sa

mt r

eger

ing-

ens å

rliga

stra

tegi

doku

men

t

- för

bättr

ing

av a

rbet

s-, p

rodu

kt- o

ch

kapi

talm

arkn

ader

nas f

unkt

ion

- r

eger

inge

ns tv

ärad

min

istra

tiva

polit

ikpr

ogra

m fö

r öka

n-de

t av

förv

altn

ings

områ

dena

s sam

arbe

te

- arb

ets-

och

när

ings

min

iste

riet i

nled

de si

n ve

rksa

mhe

t i

börja

n av

200

8, v

ilket

öka

r på

polit

ikko

here

nsen

vid

för-

verk

ligan

det a

v nä

rings

-, ar

bets

- och

regi

onpo

litik

en

Rik

tlinj

e 6:

Bid

ra ti

ll en

dyn

amis

k oc

h fu

nger

ande

eko

nom

isk

och

mon

etär

un

ion

- fin

ansm

arkn

aden

har

var

it os

tabi

l, m

en E

CB

:s fi

nans

polit

ik h

ar få

tt m

arkn

ader

nas f

örtro

ende

- d

e of

fent

liga

ekon

omie

rnas

und

er-

- för

stär

knin

g av

eko

nom

ins a

npas

s-ni

ngsf

örm

åga

- upp

fylla

nde

av st

abili

tets

- och

till-

växt

pakt

ens f

örpl

ikte

lser

- se

spec

iellt

mak

rorik

tlinj

erna

93

skot

t har

min

skat

inom

eur

oom

råde

t ta

ck v

are

högk

onju

nktu

ren,

men

få

med

lem

slän

der h

ar d

ock

vidt

agit

extra

åt

gärd

er fö

r att

förb

ättra

den

off

entli

-ga

eko

nom

in

- Fin

land

s inv

erka

n på

eur

oom

råde

ts

utve

cklin

g ha

r var

it po

sitiv

R

iktli

nje

7: Ö

ka o

ch fö

rbät

tra k

valit

e-te

n på

inve

ster

inga

r i fo

rskn

ing

och

utve

cklin

g, sä

rski

lt in

om d

et p

rivat

a nä

rings

livet

- Fin

land

har

reda

n un

der f

lera

år

sats

at 3

,5 %

av

BN

P i f

orsk

ning

och

ut

veck

ling,

den

priv

ata

sekt

orns

and

el

är c

a 70

%

- I F

inla

nd ä

r and

elen

av

dem

som

ut

för f

orsk

ning

sarb

ete

blan

d al

la sy

s-se

lsat

ta a

llra

högs

t i E

U, a

ndel

en

stud

eran

den

inom

tekn

ik o

ch n

atur

ve-

tens

kape

r (ca

30

% a

v hö

gsko

lest

ude-

rand

ena)

är o

ckså

hög

st i

EU

- den

off

entli

ga F

oU-f

inan

sier

inge

n ha

r öka

ts i

enlig

het m

ed st

aten

s ram

-be

slut

från

200

7 - i

ndus

trins

FoU

-utg

ifter

forts

ätte

r att

öka:

För

etag

sbas

en so

m u

tgör

FoU

-ar

bete

är s

mal

- E

fters

om B

NP

ökar

snab

bare

än

FoU

-fin

ansi

erin

gen,

förb

lir F

oU-

finan

sier

inge

ns B

NP-

ande

l ung

efär

på

sin

etab

lera

de n

ivå

(3,5

%) o

ch u

pp-

nåen

det a

v m

ålet

på

4 %

ser s

vårt

ut;

man

har

i Fi

nlan

d öv

ergå

tt fr

ån re

n Fo

U-p

oliti

k til

l mer

a om

fatta

nde

FoU

oI-p

oliti

k (s

e äv

en ri

ktlin

je 8

) vi

lket

bet

yder

att

inno

vatio

nssa

tsni

ng-

arna

inte

läng

re sy

ns fu

llt u

t i F

oU-

mät

arna

- d

et st

rukt

urel

la u

tvec

klan

det a

v un

iver

site

ten

pågå

r, lik

som

äve

n de

n st

rukt

urel

la re

form

erin

gen

av se

ktor

-fo

rskn

inge

n

- de

offe

ntlig

a oc

h de

priv

ata

FoU

-sa

tsni

ngar

nas B

NP-

ande

l höj

s till

4 %

fö

re 2

011

- FoU

-fin

ansi

erin

gen

ökar

jäm

nt o

ch

dess

eff

ektiv

itet f

örbä

ttras

- m

ålen

för F

oUoI

-fin

ansi

erin

g ut

vid-

gas i

enl

ighe

t med

den

nat

ione

lla in

no-

vatio

nsst

rate

gins

prin

cipe

r - a

llt fl

era

före

tag

utfö

r FoU

-arb

ete

- s

tate

ns fo

rskn

ings

inst

itut s

kaff

ar m

era

utom

ståe

nde

fors

knin

gsfin

ansi

erin

g än

i d

agsl

äget

- S

tate

ns te

knis

ka fo

rskn

ings

cent

ral f

år

en st

örre

roll

som

ver

kstä

llare

av

inno

-va

tions

polit

iken

- den

off

entli

ga fo

rskn

ings

- och

inno

vatio

nsfin

ansi

erin

gen

ökas

med

5 p

roce

nt p

er å

r und

er å

ren

2008

-201

1: m

ålet

in

går i

rege

ringe

ns ra

mbe

slut

för 2

008-

2011

som

gjo

rdes

i m

aj 2

007

- utv

alda

före

tage

n er

bjud

s off

entli

g fin

ansi

erin

g fö

r ut-

veck

land

et a

v Fo

UoI

-ver

ksam

het,

och

den

allo

kera

s till

de

bäst

a pr

ojek

ten

via

konk

urre

nsut

satt

finan

sier

ing

- u

ppfö

ljnin

gsin

dika

tore

r för

FoU

oI-f

inan

sier

inge

ns e

ffek

-tiv

itet u

tvec

klas

Rik

tlinj

e 8:

Und

erlä

tta in

nova

tion

i al

la fo

rmer

. - i

nnov

atio

nssy

stem

ets p

rest

atio

ns-

förm

åga

är b

ristfä

llig,

där

för g

er in

-no

vatio

nssa

tsni

ngar

na in

te ti

llräc

klig

a re

sulta

t i fo

rm a

v ny

a fö

reta

g, ö

kad

- kom

pete

nsba

sera

d in

nova

tions

polit

ik

förs

tärk

s ytte

rliga

re o

ch e

n str

uktu

rell

refo

rm a

v fo

rskn

ings

syst

emet

som

st

ödje

r det

ta g

enom

förs

- reg

erin

gens

tillk

änna

giva

nde

åt ri

ksda

gen

om st

rate

gin

för i

ndus

triel

l och

upp

hovs

rätt

blir

färd

ig fö

re sl

utet

av

2008

94om

sättn

ing,

arb

etsp

lats

er e

ller e

xpor

t - f

örsl

aget

till

rege

ringe

ns in

nova

-tio

nsst

rate

gi b

lev

färd

igt i

juni

200

8;

syfte

t med

ver

kstä

lland

et a

v in

nova

-tio

nsst

rate

gin

är fr

amfö

r allt

att

på-

verk

a po

litik

ens e

ffek

tivite

t; rik

sda-

gen

disk

uter

ar in

nehå

llet i

stra

tegi

n hö

sten

200

8

- de

inno

vatio

nspo

litis

ka a

ktör

erna

s st

rate

gier

och

ver

ksam

het a

npas

sas t

ill

grun

dval

en i

den

natio

nella

inno

va-

tions

stra

tegi

n - f

räm

jand

et a

v ef

terf

råga

nsba

sera

de,

anvä

ndar

vänl

iga

och

andr

a ny

a fo

rmer

oc

h ob

jekt

inom

inno

vatio

nspo

litik

en

(inkl

. priv

at o

ch o

ffen

tlig

serv

ice)

som

en

del

av

inno

vatio

nspo

litik

en, b

l.a.

utvi

dgan

det a

v in

nova

tions

polit

iken

sp

ecie

llt ti

ll se

rvic

esek

torn

, ink

l. fr

äm-

jand

et a

v so

cial

- och

häl

sovå

rdsi

nnov

a-tio

ner

- för

stär

kand

et a

v sa

mba

ndet

mel

lan

inte

rnat

iona

liser

ing

och

inno

vatio

ner

- hel

hets

inrik

tad

utve

cklin

g av

tillv

äxt-

före

tage

ns v

erks

amhe

tsm

iljö

som

en

del a

v om

fatta

nde

inno

vatio

nspo

litik

(f

örbä

ttrin

g av

före

taga

rmilj

ön, ö

kan-

det a

v se

riefö

reta

gand

e, ö

knin

g av

pr

ivat

risk

finan

sier

ing

och

förs

tärk

ning

av

tillv

äxtfö

reta

gark

ompe

tens

grun

den)

- d

en re

gion

alt s

plitt

rade

FoU

oI-

verk

sam

hete

n sa

mla

s till

nät

verk

sbas

e-ra

de in

nova

tions

sam

fund

, och

kra

ftiga

re

gion

ala

inno

vatio

nsko

ncen

tratio

ner

skap

as u

tgåe

nde

från

nat

ione

lla in

ne-

hålls

val o

ch re

gion

erna

s stra

tegi

ska

star

khet

er

Kom

pete

nsin

nova

tione

r - t

ill F

inla

nd g

rund

as i

enlig

het m

ed st

aten

s tek

nolo

gi- o

ch

vete

nska

psrå

ds p

rinci

per f

rån

2006

kon

cent

ratio

ner a

v st

rate

gisk

spet

skom

pete

ns in

om v

eten

skap

, tek

nolo

gi o

ch

inno

vatio

nsve

rksa

mhe

t (SH

OK

) ino

m k

ompe

tens

områ

den

som

är c

entra

la fö

r när

ings

livet

och

sam

hälle

ts fr

amtid

(e

nerg

i och

milj

ö, m

etal

lindu

stri,

skog

, häl

sa o

ch v

älfä

rd

sam

t inf

orm

atio

ns- o

ch k

omm

unik

atio

nsin

dust

ri oc

h -

tjäns

ter)

; Met

säkl

uste

ri O

y gr

unda

des v

åren

200

7 oc

h TI

VIT

Oy

(info

rmat

ion-

och

kom

mun

ikat

ion)

sam

t Fin

-ne

cc O

y (m

etal

lindu

stri)

vår

en 2

008.

Två

övr

iga

SHO

Kar

be

reds

. - f

rån

och

med

hös

ten

2008

ver

kstä

lls so

m e

n de

l av

ge-

nom

föra

ndet

av

den

natio

nella

inno

vatio

nsst

rate

gin

en

inte

rnat

ione

ll ut

värd

erin

g av

inno

vatio

nspo

litik

ens s

trukt

u-re

r - o

mfa

ttand

e ko

mpe

tens

främ

jas g

enom

bild

ande

av

mån

g-

och

tvär

vete

nska

plig

a ut

bild

ning

spro

gram

: stif

tels

eurk

un-

den

för A

alto

-uni

vers

itete

t, so

m sk

apas

då

Hel

sing

fors

ha

ndel

shög

skol

a, T

ekni

ska

högs

kola

n oc

h K

onst

vete

n-sk

aplig

a hö

gsko

lan

fusi

oner

as, u

nder

teck

nade

s som

mar

en

2008

, och

det

inle

der s

in v

erks

amhe

t den

1 se

ptem

ber

2009

- i

Fin

land

skap

as e

n ut

veck

lings

milj

ö av

inte

rnat

ione

ll to

ppni

vå fö

r lär

ande

som

upp

mun

trar t

ill o

mfa

ttand

e in

no-

vativ

itet

- hög

skol

orna

s for

skni

ngsk

apac

itet f

örst

ärks

gen

om st

atlig

til

lägg

sfin

ansi

erin

g

- bes

lute

n om

uni

vers

itets

refo

rmen

fatta

s för

e de

n 1

sep-

tem

ber 2

009

Eft

erfr

ågan

s- o

ch a

nvän

darb

aser

ade

inno

vatio

ner

- nat

ione

lla ik

rafts

ätta

ndet

av

före

gång

arin

itiat

ivet

hös

ten

2008

- m

an in

lede

r utg

åend

e fr

ån k

omm

issi

onen

s ini

tiativ

en

natio

nell

disk

ussi

on o

m a

nvän

dnin

g av

stan

dard

iser

ing

som

med

el fö

r inn

ovat

ions

polit

iken

- T

ekes

ber

eder

ett

finan

sier

ings

inst

rum

ent f

ör in

nova

tiva

offe

ntlig

a up

phan

dlin

gar

- lag

förs

lage

t om

utö

knin

g av

anv

ändn

inge

n av

serv

ices

ed-

lar u

tfärd

ades

i ju

ni 2

008

- FoU

-fin

ansi

erin

gen

inrik

tas i

enl

ighe

t med

rege

rings

pro-

gram

met

i al

lt st

örre

om

fattn

ing

till s

ervi

cese

ktor

n oc

h til

l

95

icke

-tekn

olog

iska

inno

vatio

ner;

Inno

vatio

nern

a i s

ocia

l- oc

h hä

lsos

ervi

cesy

stem

et –

tekn

olog

ipro

gram

met

inle

ddes

i m

aj 2

008

och

tekn

olog

ipro

gram

met

för i

nnov

ativ

a tjä

nste

r, Se

rve,

inle

ddes

200

6 In

nova

tione

rna

inom

reg

ione

rna

- kom

pete

nsce

nter

prog

ram

met

(OSK

E) k

once

ntre

rar s

ig

unde

r per

iode

n 20

07-2

013

till u

tvec

klan

det a

v na

tione

lla

nyck

elkl

ustra

r och

kom

pete

nsce

ntra

av

allt

högr

e kl

ass

inom

utv

alda

bra

nsch

er

- ins

trum

ent i

nom

utv

eckl

ings

prog

ram

men

anv

änds

till

att

stöd

ja in

tegr

erin

gen

av a

ktör

er u

tanf

ör d

e st

ora

stad

sreg

io-

nern

a til

l sto

ra k

once

ntra

tione

r - g

enom

regi

onal

a in

nova

tions

stra

tegi

er (b

l.a. s

tora

stad

s-ce

nter

s) sk

apas

föru

tsät

tnin

gar f

ör n

atio

nella

prio

riter

ings

-va

l i sy

fte a

tt sk

apa

inno

vatio

nsm

iljöe

r av

värld

skla

ss i

Finl

and

Inno

vatio

ner

och

inte

rnat

iona

liser

ing

- nät

et a

v in

tern

atio

nella

inno

vatio

nsce

ntra

förs

tärk

s (F

inN

ode)

; för

utom

de

cent

ra so

m g

rund

ats 2

005-

2008

(K

ina,

USA

, Rys

slan

d, Ja

pan)

utre

ds g

rund

ande

t av

ett

FinN

ode

i Ind

ien

Till

växt

före

taga

nde

- man

utre

der u

tgåe

nde

från

rege

rings

prog

ram

met

och

det

fä

rdig

a in

nova

tions

stra

tegi

förs

lage

t de

särs

kild

a be

hove

n ho

s inn

ovat

iva

före

tag

med

snab

b til

lväx

tpot

entia

l som

si

ktar

mot

inte

rnat

iona

liser

ing

- und

er h

öste

n 20

08 u

trede

r man

i en

lighe

t med

rege

rings

-pr

ogra

mm

et sl

opan

det a

v de

skat

tem

ässi

ga h

indr

en fö

r ut

länd

ska

kapi

talin

vest

erin

gar o

ch li

ndrin

garn

a av

öve

rlå-

tels

evin

stbe

skat

tnin

gen

vid

priv

atpe

rson

ers r

iski

nves

ter-

inga

r; FM

och

AN

M sk

a ut

gåen

de fr

ån u

tredn

inga

rna

ge

en p

ropo

sitio

n i ä

rend

et fö

re u

tgån

gen

av 2

008

R

iktli

nje

9: U

nder

lätta

sprid

ning

och

än

dam

ålse

nlig

anv

ändn

ing

av IK

T sa

mt

utve

ckla

ett

info

rmat

ions

sam

hälle

som

om

fatta

r alla

- mål

sättn

inga

rna

i den

före

gåen

de

rege

ringe

ns i

nfor

mat

ions

sam

hälls

-pr

ogra

m (1

milj

on b

redb

ands

upp-

kopp

linga

r för

e ut

gång

en a

v 20

05,

info

rmat

ions

tekn

iska

gru

ndku

nska

per

åt v

arje

med

borg

are,

säkr

a nä

tver

k fö

r el

ektro

nisk

äre

ndeh

ante

ring

och

in-

form

atio

n, a

rbet

stag

arna

s inf

orm

a-

- inf

orm

atio

nsin

fras

trukt

uren

utv

eckl

as

prim

ärt p

å ko

mm

ersi

ella

vill

kor o

ch

geno

m si

nsem

ella

n ko

nkur

rera

nde

tekn

olog

ier

- frä

mja

ndet

av

konk

urre

nsen

inom

sa

mtli

ga k

omm

unik

atio

nsnä

t sam

t m

ella

n ol

ika

kom

mun

ikat

ions

nät

- öve

r 90

% a

v al

la fö

rbin

dels

er ä

r

- man

uta

rbet

ar e

tt ha

ndlin

gspr

ogra

m so

m fo

kuse

rar p

å de

t pr

aktis

ka g

enom

föra

ndet

av

ett o

mfa

ttand

e in

form

atio

ns-

sam

hälls

prog

ram

, och

förv

erkl

igan

det s

ka le

das a

v en

m

inis

terle

dd d

eleg

atio

n - t

illgå

ngen

på

snab

ba h

astig

hete

r för

bättr

as g

enom

att

bygg

ande

t av

optis

ka k

abla

r och

tråd

lösa

nät

främ

jas,

sam

t ge

nom

att

info

rmat

ions

sam

hälle

ts in

fras

trukt

ur u

tvec

klas

- t

illgå

ngen

till

mån

gsid

iga

och

högk

lass

iga

info

rmat

ions

-

96tio

nssa

mhä

llsku

nska

p, in

rikta

ndet

av

FoU

till

info

rmat

ions

sam

hälls

utve

ck-

land

et, k

valit

eten

hos

den

off

entli

ga

förv

altn

inge

ns se

rvic

e, u

tnyt

tjand

et a

v IT

inom

sam

tliga

org

anis

atio

ner,

inte

rnat

ione

ll in

verk

an) h

ar a

ntin

gen

uppn

åtts

elle

r kom

mer

att

uppn

ås

inom

kor

t

bred

band

sför

bind

else

r och

förb

inde

lse-

hast

ighe

ten

min

st 8

Mbi

t/s å

r 200

7 - m

edbo

rgar

nas o

ch fö

reta

gens

kun

-na

nde

som

anv

ända

re a

v el

ektro

nisk

a tjä

nste

r frä

mja

s - m

edbo

rgar

nas o

ch fö

reta

gens

förtr

o-en

de fö

r var

dage

ns in

form

atio

nssa

m-

hälls

tjäns

ter f

räm

jas

- utö

kand

e av

und

ervi

snin

gspe

rson

a-le

ns o

ch fo

rska

rnas

info

rmat

ions

tek-

nisk

a ku

nnan

de; e

ffek

tivt u

tnyt

tjand

e oc

h til

läm

pand

e av

info

rmat

ions

- och

ko

mm

unik

atio

nste

knol

ogi v

id fo

rsk-

ning

och

und

ervi

snin

g - s

ärsk

ild u

ppm

ärks

amhe

t ska

fäst

as

vid

barn

s och

ung

as st

älln

ing

som

in

form

atio

nssa

mhä

llsm

edbo

rgar

e m

ed

mål

et a

tt up

pnå

en d

igita

l om

givn

ing

som

är t

rygg

för a

lla

- sär

skild

upp

mär

ksam

het f

ästs

vid

ku

ndvä

nlig

refo

rmer

ing

av d

en o

ffen

t-lig

a se

ktor

ns se

rvic

estru

ktur

er g

enom

om

fatta

nde

utny

ttjan

de a

v in

form

a-tio

ns- o

ch k

omm

unik

atio

nste

knol

ogi

sam

t ref

orm

erin

g av

han

dlin

gsm

odel

-le

rna

- kom

patib

ilite

ten

hos o

ch u

tbud

et a

v el

ektro

nisk

a tjä

nste

r utö

kas,

möj

lighe

-te

rna

till a

nvän

dand

e av

öpp

na g

räns

-sn

itt ö

kas p

å et

t kon

kurr

ensn

eutra

lt sä

tt in

om d

en o

ffen

tliga

förv

altn

inge

ns

info

rmat

ions

- och

kom

mun

ikat

ions

sy-

stem

- a

nvän

dnin

gen

av ra

diof

rekv

ense

r re

form

eras

åte

rhål

lsam

t i e

n fle

xibl

are

och

effe

ktiv

are

riktn

ing

tjäns

ter t

rygg

as i

hela

land

et så

att

nätv

erks

utve

cklin

gen

främ

jas ä

ven

med

off

entli

ga m

edel

inom

regi

oner

där

det

in

te u

ppst

år n

ågot

kom

mer

siel

lt ut

bud

- för

etag

ens v

erks

amhe

tsfö

ruts

ättn

inga

r säk

ras i

alla

om

-st

ändi

ghet

er g

enom

utv

eckl

ing

av d

en k

ritis

ka in

fras

trukt

u-re

ns fu

nktio

nssä

kerh

et o

ch sk

ydde

t av

före

tags

sekr

etes

s - l

agst

iftni

ngen

som

gäl

ler a

nvän

darv

änlig

ele

ktro

nisk

id

entif

ierin

g fö

rnya

s - ö

verg

ånge

n til

l dig

ital-t

v i s

lute

t av

augu

sti 2

007

- ett

omfa

ttand

e fö

rsök

spro

jekt

gen

omfö

rs m

ed m

ålet

att

varje

gru

ndsk

olee

lev

har s

om v

iktig

aste

läro

verk

tyg

en

elev

spec

ifik

dato

r - t

elev

isio

ns- o

ch ra

diov

erks

amhe

tens

fram

tid u

tvär

dera

s, oc

h de

ssut

om u

treds

hur

Inte

rnet

-tv, m

obil-

tv o

ch h

ögup

p-lö

snin

gs-tv

påv

erka

r fin

ansi

erin

gen

och

konc

essi

onss

tyr-

ning

en a

v te

levi

sion

sver

ksam

hete

n sa

mt u

ppho

vsrä

ttssy

-st

emet

- f

örbä

ttrin

g av

off

entli

ga in

form

atio

nssy

stem

s kom

patib

i-lit

et o

ch fö

rbät

tring

av

prod

uktiv

itete

n in

om e

ffek

tivis

e-rin

gen

av d

en o

ffen

tliga

serv

icep

rodu

ktio

nen

- soc

ial-

och

häls

oför

valtn

inge

ns e

lekt

roni

fierin

gspr

ojek

t bl

.a. e

lekt

roni

fierin

g av

pat

ient

hand

linga

r - ö

knin

g av

bib

liote

kens

bre

dban

dsfö

rbin

dels

er o

ch lö

san-

det a

v pr

oble

men

med

skug

gom

råde

na fö

r kun

dter

min

a-le

rna

- a

rbet

skra

ftstjä

nste

rna

elek

troni

fiera

s ytte

rliga

re o

ch in

ne-

hålle

t i se

rvic

en u

tvec

klas

- b

ygga

ndet

av

ett e

lekt

roni

skt a

nsök

ning

ssys

tem

för o

lika

utbi

ldni

ngsg

rade

r - i

fråg

a om

inva

ndrin

gsär

ende

n sk

a m

an ta

i br

uk e

n ny

el

ektro

nisk

dat

abas

(UM

A) u

nder

200

9

Rik

tlinj

e 10

: Stä

rka

den

indu

strie

lla

base

ns k

onku

rren

sför

dela

r - g

loba

liser

ings

utve

cklin

gen

stäl

ler

kont

inue

rligt

nya

utm

anin

gar f

ör

ekon

omin

s för

nyel

se- o

ch a

npas

s-ni

ngsf

örm

åga

- i F

inla

nd h

ar p

rodu

ktiv

itets

ökni

ngen

va

rit sn

abb

inom

indu

strin

och

spec

i-el

lt in

om ti

llver

knin

gen

av in

form

a-

- utv

idgn

ing

av b

asen

för p

rodu

ktiv

i-te

tsök

ning

- b

evar

ande

av

en in

tern

atio

nellt

sett

konk

urre

nskr

aftig

ver

ksam

hets

milj

ö fö

r för

etag

i Fi

nlan

d

- för

stär

knin

g av

klu

stra

r

- för

stär

knin

g av

ver

ksam

hets

milj

ön g

enom

åtg

ärde

r som

fr

ämja

r inn

ovat

ione

r, m

arka

nder

nas o

ch a

rbet

sliv

ets f

unk-

tion,

kon

kurr

ens s

amt f

öret

agan

de

- pro

gram

met

för f

räm

jand

e av

virk

espr

oduk

tbra

nsch

en

och

träby

ggan

det g

älle

r till

slut

et a

v 20

10

- stra

tegi

ska

proj

ekte

t sko

gsbr

ansc

hen

2030

(200

8-20

11)

har i

nlet

ts i

syfte

att

förn

ya sk

ogsk

lust

ret

97

tions

- och

kom

mun

ikat

ions

don,

men

se

rvic

esek

torn

har

fortf

aran

de m

ycke

t at

t för

bättr

a

Rik

tlinj

e 11

: Frä

mja

en

hållb

ar re

-su

rsan

vänd

ning

och

stär

ka sy

nerg

iern

a m

ella

n m

iljös

kydd

och

tillv

äxt.

- Fin

land

ver

kstä

ller d

e åt

gärd

er so

m

ingå

r i a

vtal

en o

m b

ekäm

pnin

g av

kl

imat

förä

ndrin

gen

- en

gynn

sam

, eko

logi

skt o

ch so

cial

t hå

llbar

eko

nom

isk

tillv

äxt t

rygg

as

- ber

edni

ngen

av

Finl

ands

klim

at- o

ch e

nerg

istra

tegi

har

in

letts

i en

lighe

t med

rege

ringe

ns p

rogr

am

- allo

kerin

gen

av d

en m

insk

ning

kol

diox

idut

släp

pen

som

be

ror p

å ko

mm

issi

onen

s bes

lut o

m m

axim

imän

gden

för

utsl

äppe

n i F

inla

nd b

ered

s - d

eleg

atio

nen

för h

ållb

ar k

onsu

mtio

n oc

h pr

oduk

tions

pr

ogra

mfö

rsla

g bl

ev fä

rdig

i ju

ni 2

005,

och

man

uta

rbet

ar

utgå

ende

från

det

en

uppf

öljn

ings

rapp

ort,

på b

asis

av

vil-

ken

prog

ram

met

upp

date

ras 2

010

- den

nat

ione

lla E

TAP-

hand

lings

plan

en h

ar u

tarb

etat

s, oc

h fö

rver

klig

ande

t av

den

följs

upp

- S

ervi

cece

ntre

t för

mat

eria

leff

ektiv

itet h

ar g

rund

ats i

an

slut

ning

till

MO

TIV

A O

y - T

ekes

, Fin

land

s Aka

dem

is o

ch m

iljöm

inis

terie

ts fo

rsk-

ning

spro

gram

, Sitr

as m

iljöp

rogr

am

- Fin

land

s stra

tegi

för h

ållb

ar u

tvec

klin

g re

vide

rade

s och

de

lega

tione

n fö

r hål

lbar

utv

eckl

ing

godk

ände

s den

i ju

ni

2006

; sta

tsrå

det g

odkä

nde

i dec

embe

r 200

6 et

t prin

cipb

e-sl

ut so

m g

jorts

utg

åend

e fr

ån d

en

- sta

tsrå

dets

kon

sum

entp

oliti

ska

prog

ram

för 2

008-

2011

in

nehå

ller å

tgär

der f

ör fr

ämja

nde

av k

onsu

men

tinfo

rma-

tion

som

stöd

jer h

ållb

ar k

onsu

mtio

n R

iktli

nje

12: U

tvid

ga o

ch fö

rdju

pa

den

inre

mar

knad

en

- Fin

land

drö

jer i

nte

med

ver

kstä

llan-

det a

v EU

-för

fattn

inga

rna

på n

atio

nell

nivå

- F

inla

nd d

elta

r i lö

sand

et a

v in

re-

mar

knad

spro

blem

gen

om S

OLV

IT-

mek

anis

men

och

utv

eckl

ar fö

r sin

del

m

edle

msl

ände

rnas

myn

digh

etss

amar

-be

te m

ed h

jälp

av

info

rmat

ions

utby

-te

ssys

tem

et fö

r den

inre

mar

knad

en

(IM

I)

- de

nyas

te d

irekt

iven

om

off

entli

ga

upph

andl

inga

r int

as i

den

natio

nella

la

gstif

tnin

gen

- d

et n

atio

nella

ikra

ftsät

tand

et a

v tjä

nste

dire

ktiv

et h

ar in

letts

200

7 - f

ör d

en fr

ia a

rbet

skra

ftsrö

rligh

eten

s de

l till

ämpa

s gem

ensk

apsl

agst

iftni

ng

- man

efte

rsträ

var d

et p

å EU

-niv

å öv

er-

ensk

omna

mål

et o

m e

tt ve

rkst

ällig

hets

-un

ders

kott

på 1

,0 %

- m

an fö

rsök

er g

aran

tera

förv

erkl

igan

-de

t av

före

tage

ns o

ch m

edbo

rgar

nas

inre

mar

knad

srät

tighe

ter s

amt m

öjlig

gö-

ra e

ffek

tivt s

amar

bete

mel

lan

myn

dig-

hete

rna

när d

et g

älle

r gen

omfö

rand

et

av in

rem

arkn

adsl

agst

iftni

ngen

s för

plik

-te

lser

- f

ör o

ffen

tliga

upp

hand

linga

rs d

el

förs

öker

man

öka

på

flexi

bilit

eten

och

ko

nkur

rens

en

- åst

adko

mm

ande

t av

en fu

nger

ande

oc

h ef

fekt

iv la

gstif

tnin

g i s

yfte

att

förb

ättra

serv

icem

arkn

aden

s fun

ktio

n

- läg

et m

ed g

enom

föra

ndet

av

dire

ktiv

en fö

ljs k

ontin

uer-

ligt u

pp o

ch v

i d b

ehov

vid

tas å

tgär

der

- und

er 2

009

utar

beta

s en

inre

mar

knad

spol

itisk

stra

tegi

i sy

fte a

tt up

pnå

effe

ktiv

are

horis

onte

llt u

tnyt

tjand

e av

den

in

re m

arkn

aden

- f

öret

agen

och

med

borg

arna

erb

juds

hjä

lp i

grän

söve

r-sk

ridan

de p

robl

emsi

tuat

ione

r, oc

h in

om in

form

atio

nsut

by-

tess

yste

met

(IM

I) in

leds

ett

pilo

tpro

jekt

för y

rkes

kom

pe-

tens

dire

ktiv

ets d

el

- det

nat

ione

lla g

enom

föra

ndet

av

tjäns

tedi

rekt

ivet

ber

eds i

en

bre

dbas

ig a

rbet

sgru

pp so

m ti

llsat

tes i

mar

s 200

8. D

et

väse

ntlig

a är

att

tills

tånd

s- o

ch a

ndra

adm

inis

trativ

a kr

av

geno

mgå

s och

utv

ärde

ras s

amt a

tt m

an g

rund

ar e

tt en

da

serv

ices

tälle

för i

dkar

e av

tjän

sten

ärin

gar

- det

nat

ione

lla g

enom

föra

ndet

av

yrke

skom

pete

nsdi

rekt

i-ve

t ble

v fä

rdig

t 1.1

.200

8 - d

e i d

et in

vand

rings

polit

iska

pro

gram

met

avs

edda

lag-

98st

iftni

ngsf

örsl

ag so

m g

älle

r för

enkl

ing

och

förty

dlig

ande

av

arb

etst

illst

ånds

syst

emet

ber

eds

- upp

ehål

lstil

lstå

ndss

yste

met

förty

dlig

as så

att

uppe

hålls

-til

lstå

ndet

inkl

uder

ar a

rbet

s- o

ch st

udie

tills

tånd

. Utv

ärde

-rin

gen

av ti

llgån

g på

arb

etsk

raft

slop

as st

egvi

st

Rik

tlinj

e 13

: Säk

erst

älla

öpp

na o

ch

konk

urre

nskr

aftig

a m

arkn

ader

inom

oc

h ut

anfö

r Eur

opa

sam

t utn

yttja

glo

ba-

liser

inge

ns fö

rdel

ar

- hög

re p

risni

vå ä

n i E

U i

geno

msn

itt,

kons

umen

tern

as k

öpkr

aft l

åg

- låg

pro

dukt

ivite

t och

lite

n ko

nkur

-re

ns in

om v

issa

serv

iceb

rans

cher

, äv

en o

m n

yare

aka

dem

isk

fors

knin

g ge

r en

ljusa

re b

ild a

v lä

get ä

n tid

igar

e - i

Fin

land

kan

alis

eras

97

% a

v st

öden

til

l ind

ustri

och

serv

iceb

rans

chen

till

”god

a st

atss

töd”

, dvs

. hor

ison

tella

mål

- e

n fjä

rded

el a

v in

dust

rins o

ch se

rvi-

cebr

ansc

hens

före

tags

stöd

allo

kera

s til

l utv

eckl

ing

av F

oU-v

erks

amhe

t; sa

mtid

igt f

örsö

ker m

an h

öja

FoU

-ve

rksa

mhe

tens

BN

P-an

del t

ill 4

%

före

201

1

- för

bättr

ing

av m

arkn

ader

nas f

unkt

ion

och

uppn

åend

e av

eff

ektiv

itets

nytto

r, fö

rbät

tring

av

kons

umen

tern

as k

öpkr

aft

och

serv

iceb

rans

cher

nas p

rodu

ktiv

itet

- kon

kurr

ensp

oliti

ken

till e

n de

l av

helh

etsi

nrik

tad

närin

gspo

litik

- a

vvec

klan

de a

v re

gler

ing

som

på

ett

tydl

igt s

ätt h

indr

ar k

onku

rren

s - k

oord

iner

ing

av st

atss

töds

polit

iken

so

m h

elhe

t sam

t min

skni

ng a

v de

t sa

mm

anla

gda

stöd

belo

ppet

- s

ervi

cese

dels

yste

met

och

anv

änd-

ning

som

råde

t för

hus

hålls

avdr

aget

ut

vidg

as, v

ilket

för s

in d

el fr

ämja

r up

pkom

sten

av

fung

eran

de se

rvic

e-m

arkn

ader

- arb

ets-

och

när

ings

min

iste

riets

arb

etsg

rupp

utre

der f

öre

2008

beh

oven

av

att ä

ndra

kon

kurr

ensb

egrä

nsni

ngsl

ag-

stift

ning

en i

syfte

att

säkr

a ef

fekt

ivt v

erks

tälla

nde

av k

on-

kurr

ensp

oliti

ken

- a

rbet

sgru

ppen

som

utre

der k

onku

rren

sneu

tralit

eten

mel

-la

n de

n of

fent

liga

och

den

priv

ata

sekt

orn

får s

in ra

ppor

t fä

rdig

i ok

tobe

r 200

8 - s

ervi

cese

deln

utv

idga

s till

hem

vård

från

och

med

bör

jan

av 2

008

Rik

tlinj

e 14

: Ska

pa e

tt m

er k

onku

r-re

nskr

aftig

t för

etag

sklim

at o

ch st

imul

e-ra

priv

ata

initi

ativ

gen

om b

ättre

lag-

stift

ning

- Fin

land

s sta

rkhe

t bes

tår i

syst

emet

s öp

penh

et, f

lexi

bilit

et o

ch e

ffek

tivite

t - m

edbo

rgar

nas v

älfä

rd o

ch fö

reta

gens

ko

nkur

rens

kraf

t frä

mja

s i e

nlig

het

med

rege

rings

prog

ram

met

gen

om a

tt fö

rfat

tnin

gsm

iljön

förb

ättra

s och

att

laga

rna

förty

dlig

as

- kon

kret

iser

ing

av m

ålet

med

bät

tre

regl

erin

g til

l åtg

ärde

r - m

era

helh

etsi

nrik

tad

och

ambi

tiös

loka

liser

ing,

mät

ning

och

lind

ring

av

före

tage

ns a

dmin

istra

tiva

börd

a - f

örbä

ttrin

g av

kon

sekv

ensa

naly

sern

a - s

yste

mat

iska

re u

tredn

ing

av a

ltern

ativ

til

l reg

lerin

g - ö

knin

g av

lagb

ered

ning

ens ö

ppen

het

och

intre

ssen

tgru

pper

nas m

öjlig

hete

r til

l del

taga

nde

- reg

erin

gens

lags

tiftn

ings

plan

(200

7) in

nehå

ller d

e ce

ntra

-la

förf

attn

ings

polit

iska

åtg

ärde

rna

och

lagp

roje

kten

- d

et n

atio

nella

han

dlin

gspr

ogra

mm

et fö

r min

skni

ng a

v fö

reta

gens

adm

inis

trativ

a bö

rda

utar

beta

s för

e ut

gång

en a

v 20

08; d

en a

dmin

istra

tiva

börd

an lä

ttas g

enom

att

lags

tift-

ning

en fö

renk

las o

ch m

yndi

ghet

skom

mun

ikat

ione

n ut

-ve

ckla

s - d

en a

dmin

istra

tiva

börd

an h

ar re

dan

lätta

ts b

l.a. g

enom

at

t man

öka

t möj

lighe

tern

a til

l anv

ändn

ing

av e

lekt

roni

ska

myn

digh

etst

jäns

ter

- nya

enh

etlig

a an

visn

inga

r om

lagf

örsl

agen

s kon

sekv

ens-

utvä

rder

ing

gavs

ut i

nov

embe

r 200

7; a

nvis

ning

arna

om

-fa

ttar l

agst

iftni

ngen

s kon

sekv

ense

r för

eko

nom

in, m

yndi

g-he

tern

a, m

iljön

och

det

övr

iga

sam

hälle

t; de

n pr

aktis

ka

tillä

mpn

inge

n av

anv

isni

ngar

na st

öds g

enom

utb

ildni

ng,

elek

troni

sk d

atam

ater

ial o

ch g

rund

ande

av

expe

rtnät

verk

; ju

stiti

emin

iste

riet f

ölje

r upp

iakt

taga

ndet

av

anvi

snin

garn

a - p

roje

ktet

för u

tvär

derin

g av

lags

tiftn

inge

ns k

onse

kven

ser

för f

öret

agen

(SÄ

VY

) for

tsät

ts

- till

sätta

ndet

av

den

natio

nella

del

egat

ione

n fö

r sam

hälls

- oc

h fö

reta

gsan

svar

för å

ren

2008

-201

1 i s

yfte

att

främ

ja

99

solid

arite

tspo

litik

en

Rik

tlinj

e 15

: Frä

mja

en

mer

före

ta-

garv

änlig

kul

tur o

ch e

tt gy

nnsa

mt k

li-m

at fö

r sm

å oc

h m

edel

stor

a fö

reta

g

- int

erna

tione

llt se

tt til

lkom

mer

och

dö

r en

alltf

ör st

or d

el a

v fö

reta

gen

i Fi

nlan

d so

m m

ikro

före

tag,

end

ast

någr

a få

tal v

äxer

till

med

elst

ora

elle

r st

ora

före

tag

- för

etag

ande

ts lå

ga a

ttrak

tions

kraf

t oc

h de

upp

levd

a in

cita

men

ten

i för

-hå

lland

e til

l ris

kern

a m

ed fö

reta

gs-

verk

sam

het b

egrä

nsar

spec

iellt

om

-va

ndlin

gen

av in

nova

tiva

affä

rsid

éer

till f

öret

ag so

m st

räva

r efte

r kra

ftig

tillv

äxt

- lyf

tand

et a

v Fi

nlan

d til

l den

Eur

ope-

iska

täte

n nä

r det

gäl

ler f

öret

agen

s ve

rksa

mhe

tsfö

ruts

ättn

inga

r - u

tvec

klan

de a

v in

cita

men

ten

att i

nle-

da e

n fö

reta

gark

arriä

r, in

kl. a

kade

mis

k en

trepr

enör

skap

- f

örst

ärkn

ing

av fö

reta

gens

tillv

äxtv

il-ja

och

föru

tsät

tnin

garn

a fö

r till

växt

fö-

reta

gand

e

- eff

ektiv

are

utny

ttjan

de a

v in

nova

-tio

nsre

sulta

t i fo

rm a

v pr

oduk

ter o

ch

nya

före

tag

- för

bättr

ing

av ti

llgån

gen

till f

inan

sie-

ring

- säk

rand

e av

före

tags

amhe

tsvä

nlig

a ko

nkur

rens

förh

ålla

nden

och

en

föru

t-sä

gbar

förf

attn

ings

milj

ö - m

insk

ning

av

byrå

krat

in i

ansl

utni

ng

till f

öret

agan

de

- upp

mun

tring

av

kvin

nofö

reta

gand

e - i

nvan

drar

nas f

öret

agan

de fr

ämja

s i

enlig

het m

ed A

NM

:s a

rbet

sgru

ppsr

ap-

port

Fina

nsie

ring

- d

en n

ya st

atss

töds

lage

n so

m sk

a bi

dra

till n

y fö

reta

gs-

verk

sam

het t

rädd

e i k

raft

den

18 ju

ni 2

007;

avs

ikte

n är

att

finan

sier

ing

anvi

sas s

peci

ellt

åt sm

å oc

h m

edel

stor

a fö

re-

tag

för u

tvec

klin

g av

der

as k

ompe

tens

, tek

nolo

gisk

a ni

vå,

föru

tsät

tnin

gar f

ör in

tern

atio

nalis

erin

g oc

h ut

veck

ling

av

verk

sam

hets

milj

ön sa

mt å

t för

etag

som

har

god

a til

lväx

t-fö

ruts

ättn

inga

r - F

innv

era

har b

evilj

ats b

efrie

lse

från

inko

mst

skat

t, vi

lket

sy

ns i

pris

et p

å fin

ansi

erin

gen

och

i ris

ktag

ning

en

- Tek

es fi

nans

ierin

gspr

ogra

m fö

r tek

nolo

gifö

reta

g i i

nled

-ni

ngss

kede

t har

inle

tts

- sta

rtpen

ning

sper

iode

n fö

r nya

före

taga

re h

ar fö

rläng

ts

- mod

elle

n fö

r stö

d av

ens

amfö

reta

gare

har

utv

idga

ts

Bes

katt

ning

- f

öret

ags-

och

kap

italb

eska

ttnin

gen

refo

rmer

ades

200

5 - f

örm

ögen

hets

skat

ten

slop

ades

i bö

rjan

av 2

006

- ska

ttebe

hand

linge

n av

gen

erat

ions

växl

inga

r lin

drad

es å

r 20

06; e

nlig

t den

nya

rege

ringe

ns p

rogr

am b

ered

er m

an

slop

ande

t av

besk

attn

inge

n vi

d ge

nera

tions

växl

inga

r i

före

tag

unde

r vis

sa v

illko

r - a

rvs-

och

gåv

obes

kattn

inge

n fö

rnya

s - F

inla

nd d

elta

r i E

U:s

exp

erim

ent m

ed sä

nkta

mom

ssat

ser

inom

vis

sa a

rbet

sint

ensi

va tj

änst

er

- det

regi

onal

a fö

rsök

et m

ed b

efria

nde

från

soci

alsk

ydds

-av

gifte

r for

tsät

ts

- lag

en o

m te

mpo

rärt

lågl

önes

töd

åt a

rbet

sgiv

are

trädd

e i

kraf

t 200

6 E

kono

mis

ka in

cita

men

t - f

öret

agar

nas s

ocia

lsky

dd fö

rbät

trade

s 200

6

- utv

eckl

ande

t av

före

taga

rnas

soci

alsk

ydd

forts

ätts

i en

-lig

het m

ed re

gerin

gspr

ogra

mm

et

- den

revi

dera

de la

gen

om fö

reta

gssa

nerin

g trä

dde

i kra

ft 23

.1.2

007;

lage

n sk

apar

bät

tre fö

ruts

ättn

inga

r för

lyck

ade

sane

ringa

r och

pås

kynd

ar a

vgör

ande

t av

sane

rings

proj

ekt

- lag

en o

m sk

ulds

aner

ing

för p

rivat

pers

oner

revi

dera

des

den

1 ja

nuar

i 200

7; la

gen

uppm

untra

r för

etag

are

som

be-

finne

r sig

i sk

ulds

aner

ing

att s

kaff

a sig

tillä

ggsi

nkom

ster

- f

öret

agar

es fa

milj

emed

lem

mar

s rät

t till

arb

etsl

öshe

ts-

skyd

d fö

rbät

trade

s frå

n oc

h m

ed o

ktob

er 2

007

- kar

ensd

agar

na i

före

taga

res s

jukf

örsä

krin

g ha

r sän

kts t

ill

100fy

ra v

ilket

nu

mot

svar

ar lö

ntag

arna

s stä

llnin

g; p

artie

ll sj

ukpe

nnin

g ha

r ock

så b

livit

möj

lig fr

ån o

ch m

ed b

örja

n av

20

07; d

essu

tom

har

sjuk

vård

en g

jorts

till

en d

el a

v fö

reta

-ga

rnas

före

tags

häls

ovår

d - d

e ar

bets

giva

rkos

tnad

er so

m b

eror

på

förä

ldra

skap

har

jä

mna

ts u

t mel

lan

kvin

no- o

ch m

ansd

omin

erad

e br

ansc

her

- en

ny la

g om

pen

sion

för f

öret

agar

e ha

r ant

agits

i rik

sda-

gen

den

24 n

ovem

ber 2

006;

före

taga

rnas

pen

sion

ssky

dd

ändr

as in

te ra

dika

lt, o

ch b

estä

mm

else

rna

är ti

ll st

örst

a de

len

likad

ana

som

i de

n ga

mla

lage

n om

pen

sion

för f

öre-

taga

re

Små

och

med

elst

ora

före

tags

inno

vatio

nsfö

rmåg

a (s

e rik

tlinj

e 8)

O

ffen

tliga

före

tags

tjän

ster

och

före

taga

rutb

ildni

ng

- de

offe

ntlig

a fö

reta

gstjä

nste

rna

utve

ckla

s ytte

rliga

re i

enlig

het m

ed F

öret

agsF

inla

nd-r

efor

men

; mål

et ä

r att

skap

a nä

ra sa

mar

bete

mel

lan

före

tags

serv

iceo

rgan

isat

ione

rna

och

funk

tione

r som

bas

erar

sig

på e

ffek

tiva

elek

troni

ska

tjäns

-te

r - a

rbet

s- o

ch n

ärin

gsm

inis

terie

ts o

rgan

isat

ion

på re

gion

- oc

h lo

kaln

ivå

omor

dnas

: ser

vice

n fö

rs n

ärm

are

före

tage

n Sy

ssel

sätt

ning

och

ver

ksam

het s

om sm

åarb

etsg

ivar

e

- pal

kka.

fi-tjä

nste

n so

m ö

ppna

des i

bör

jan

av 2

006

är e

n åt

sm

åför

etag

are

avse

dd In

tern

etba

sera

d av

gifts

fri b

etal

ning

s-tjä

nst f

ör b

etal

ning

av

arbe

tsgi

varu

tgift

er

- åtg

ärds

reko

mm

enda

tione

rna

för s

måa

rbet

sgiv

ares

arb

ets-

rätts

liga

kom

pete

ns h

ar b

eret

ts u

nder

ledn

ing

av a

rbet

smi-

nist

erie

t - f

ör a

tt sä

nka

ensa

mfö

reta

gare

s ans

tälln

ings

trösk

el to

g m

an v

åren

200

7 i b

ruk

stöd

förs

öket

för a

nstä

lland

et a

v en

fö

rsta

arb

etst

agar

e; fö

rsök

et h

ar i

enlig

het m

ed re

gerin

gs-

prog

ram

met

utv

idga

ts i

börja

n av

200

8 Fö

rfat

tnin

gsm

iljön

och

adm

inis

trat

iva

bela

stni

ngar

- a

ktie

bola

gs- o

ch re

visi

onsl

agen

har

revi

dera

ts 2

006;

den

ny

a ak

tiebo

lags

lage

n m

öjlig

gör g

rund

ande

t av

s.k. m

ini-

mib

olag

, vilk

et u

nder

lätta

r upp

rätta

ndet

av

nya

bola

gs

bola

gsor

dnin

g, d

å de

n ka

n up

prät

tas e

nlig

t de

s.k. p

resu

m-

tions

best

ämm

else

rna;

min

imik

apita

lkra

vet f

ör n

ya a

ktie

bo-

lag

har s

änkt

s frå

n 8

000

euro

till

2 50

0 eu

ro; d

en n

ya

101

revi

sion

slag

en g

ör d

et fr

ivill

igt f

ör sm

åför

etag

att

anlit

a re

viso

rer

- ska

tteko

ntos

yste

met

tas i

bru

k 20

09

- avs

ikte

n är

att

inlä

mna

ndet

av

boks

luts

uppg

ifter

na ti

ll ol

ika

myn

digh

eter

via

ett

enda

serv

ices

tälle

ska

förv

erkl

i-ga

s 200

9 - f

öret

agen

s adm

inis

trativ

a bö

rda

lätta

s och

utv

ärde

ringe

n av

lags

tiftn

inge

ns k

onse

kven

ser f

ör fö

reta

gen

effe

ktiv

ise-

ras (

se ä

ven

riktli

nje

14)

And

ra å

tgär

der

- arb

ets-

och

när

ings

min

iste

riet h

ar in

lett

proj

ekt f

ör fr

äm-

jand

e av

kvi

nnof

öret

agan

de o

ch fö

reta

gand

e in

om k

reat

iva

bran

sche

r - s

må

och

med

elst

ora

före

tags

ver

ksam

het o

ch d

eras

per

-so

nals

kom

pete

ns o

ch a

npas

snin

gsfö

rmåg

a sk

a fö

rstä

rkas

m

ed h

jälp

av

ESF-

prog

ram

met

200

7-21

03

Rik

tlinj

e 16

: Utv

idga

, för

bättr

a oc

h sa

mm

anlä

nka

den

euro

peis

ka in

fra-

stru

ktur

en o

ch sl

utfö

ra ö

vere

nsko

mna

pr

iorit

erad

e gr

änsö

vers

krid

ande

pro

jekt

- int

e al

ltid

tillrä

cklig

a in

cita

men

t att

bygg

a fö

rbin

dels

er

- TEN

-ene

rgifi

nans

ierin

gen

har v

arit

liten

jäm

fört

med

de

inve

ster

inga

r so

m b

ehöv

s - n

atio

nell

proj

ektli

sta

över

TEN

-sy

stem

ets t

rafik

inve

ster

inga

r - v

ägtra

fiken

s Eur

ovin

jetts

yste

m

- utv

eckl

ande

t och

foku

serin

gen

av

TEN

-pro

gram

met

- u

tvec

klin

g av

ene

rgib

olag

ens s

amar

-be

te in

om Ö

ster

sjöo

mrå

det

- bev

aran

de a

v ko

nkur

rens

kraf

ten

hos

ener

giin

fras

trukt

uren

s kos

tnad

er o

ch

ener

giöv

erfö

ringe

n

- den

and

ra e

löve

rför

ings

förb

inde

lsen

mel

lan

Finl

and

och

Sver

ige

är i

tills

tånd

sbeh

andl

ings

sked

et

- för

valtn

inge

n i F

inla

nd h

ar d

elta

git i

ber

edni

ngen

av

skyd

dspr

ogra

mm

et fö

r inf

rast

rukt

ur so

m ä

r liv

svik

tig fö

r Eu

ropa

- u

tredn

inge

n öv

er jo

rdga

sled

ning

en m

ella

n Fi

nlan

d oc

h Es

tland

har

fram

skrid

it - d

e si

sta

väst

ra d

elar

na a

v E1

8-m

otor

väge

n i T

EN-

trafik

näte

t hål

ler p

å at

t bli

färd

iga,

och

byg

gand

et a

v de

ös

tra d

elar

som

sakn

as p

lane

ras

- för

verk

ligan

det,

omfa

ttnin

gen

och

kons

ekve

nser

na a

v et

t vä

ganv

ändn

ings

avgi

ftssy

stem

för E

18 u

treds

R

iktli

nje

17: F

öra

en sy

ssel

sättn

ings

-po

litik

som

sikt

ar p

å at

t upp

nå fu

ll sy

s-se

lsät

tnin

g, fö

rbät

tra k

valit

eten

och

pr

oduk

tivite

ten

i arb

etet

och

stär

ka d

en

soci

ala

och

terr

itorie

lla

sam

man

hålln

inge

n

- sys

sels

ättn

ings

grad

en v

ar 7

0,8

pro-

cent

som

mar

en 2

008,

och

den

öv

ersk

rider

hal

vtid

smål

et i

Liss

abon

-st

rate

gin.

Lis

sabo

nstra

tegi

ns sy

ssel

-sä

ttnin

gsm

ål h

ar re

dan

uppn

åtts

för

kvin

norn

as (6

8,5

%) o

ch 5

5-64

årig

as

del (

55,0

%)

- arb

etsl

öshe

tsgr

aden

hål

ler p

å at

t sj

unka

, 6,9

% å

r 200

7, (7

,2 %

för

kvin

nor)

, men

den

hög

a st

rukt

urel

la

arbe

tslö

shet

en ä

r ett

allv

arlig

t pro

blem

- reg

erin

gen

har s

om m

ål a

tt ök

a ar

-be

tspl

atse

rna

med

80

000-

100

000

och

höja

syss

elsä

ttnin

gen

till c

a 72

% u

nder

va

lper

iode

n 20

07-2

011

- arb

etsl

öshe

tssk

ydde

t ska

utv

eckl

as

tills

amm

ans m

ed a

rbet

smar

knad

sorg

a-ni

satio

nern

a i e

n rik

tnin

g so

m u

pp-

mun

trar t

ill sn

abb

syss

elsä

ttnin

g: b

e-re

ds a

v ko

mm

ittén

som

refo

rmer

ar

soci

alsk

ydde

t (SA

TA-k

omm

ittén

)

- för

stär

kand

et a

v sy

ssel

sättn

ings

utve

cklin

gen

är e

tt ge

nom

gåen

de te

ma

för a

lla se

ktor

er in

om sa

mhä

llspo

liti-

ken

- b

eska

ttnin

gen

av fö

rvär

vsar

bete

och

skat

teki

len

har

sänk

ts i

syfte

att

stöd

ja sy

ssel

sättn

inge

n - E

SF-p

rogr

amm

et 2

007-

2013

- p

oliti

kpro

gram

met

för a

rbet

e, fö

reta

gand

e oc

h sy

ssel

sätt-

ning

- s

amm

anjä

mkn

inge

n av

soci

alfö

rmån

er o

ch a

rbet

e, fr

am-

för a

llt lå

gavl

önat

arb

ete,

utre

ds i

sam

band

med

refo

rme-

ringe

n av

soci

alsk

ydde

t (se

rikt

linje

2)

102- d

e re

gion

ala

syss

elsä

ttnin

gs- o

ch

arbe

tslö

shet

sski

llnad

erna

har

min

skat

un

der 2

000-

tale

t R

iktli

nje

18: F

räm

ja e

n liv

scyk

elin

rik-

tad

syn

på a

rbet

e - s

ysse

lsät

tnin

gsgr

aden

s höj

ning

spo-

tent

ial ä

r stö

rst i

bör

jan

och

i slu

tet a

v ar

bets

karr

iäre

rna

- de

unga

s arb

etsl

öshe

tsgr

ad ä

r hög

, m

en d

en sj

unke

r (16

,5 %

år 2

007)

; m

an k

omm

er se

nt in

på

arbe

tsm

ark-

nade

n - d

e äl

dres

syss

elsä

ttnin

gsgr

ad (5

5-64

år

) (55

,0 %

år 2

007)

har

stig

it, m

en

den

geno

msn

ittlig

a pe

nsio

nsål

dern

är

fortf

aran

de lå

g (ö

vers

krid

er d

ock

EU15

och

EU

25-m

edel

tale

n)

- ski

llnad

erna

mel

lan

män

s och

kvi

n-no

rs sy

ssel

sättn

ings

- och

arb

etsl

ös-

hets

tal ä

r sm

å, m

en lö

nesk

illna

der

före

kom

mer

och

de

har i

nte

min

skat

- m

öjlig

hete

rna

att a

ltern

era

mel

lan

arbe

te o

ch u

tbild

ning

är t

ämlig

en

goda

, men

de

utny

ttjas

inte

fullt

ut

- en

liten

del

av

män

nen

utny

ttjar

sin

förä

ldra

ledi

ghet

- ö

verv

ikt o

ch ö

verk

onsu

mtio

n av

nj

utni

ngsm

edel

hot

ar b

efol

knin

gens

ar

bets

förm

åga

- pro

blem

en m

ed d

en m

enta

la h

älsa

n ut

gör e

n be

tyda

nde

del a

v sj

ukfr

ånva

-ro

n oc

h fö

rtids

pens

ione

rna

- reg

erin

gen

har s

om m

ål a

tt hö

ja sy

s-se

lsät

tnin

gsgr

aden

inom

alla

åld

ers-

grup

per (

exkl

. de

som

bef

inne

r sig

i ut

bild

ning

) och

alla

regi

oner

- m

ålet

är a

tt fö

rläng

a pe

nsio

nsål

dern

m

ed 3

år p

å lä

ngre

sikt

och

att

påsk

yn-

da u

texa

min

atio

nen

från

hög

skol

or

med

åtm

inst

one

ett å

r - t

ydlig

min

skni

ng a

v lö

nesk

illna

dern

a m

ella

n m

än o

ch k

vinn

or o

ch fr

ämja

nde

av jä

mlik

het m

ella

n kö

nen

på a

rbet

s-m

arkn

aden

- f

öreb

ygga

nde

av u

tsla

gnin

g av

ung

a fr

ån u

tbild

ning

en o

ch a

rbet

sliv

et

- de

arbe

tsfö

ras a

rbet

s- o

ch fu

nktio

ns-

förm

åga

och

välb

efin

nand

e i a

rbet

et

främ

jas

- män

upp

mun

tras a

tt ta

ut s

ina

fam

ilje-

ledi

ghet

er

- sam

hälls

gara

ntin

för u

nga

(fr.o

.m. 2

005)

enl

igt v

ilken

un

ga a

rbet

slös

a sk

a er

bjud

as a

ktiv

erin

gsåt

gärd

er in

om 3

m

ånad

er

- det

bar

n- o

ch u

ngdo

msp

oliti

ska

utve

cklin

gspr

ogra

mm

et

blev

färd

igt i

slut

et a

v 20

07; u

tvec

klin

gspr

ogra

mm

et u

tgör

gr

unde

n fö

r pol

itikp

rogr

amm

et fö

r bar

ns, u

ngas

och

fam

il-je

rs v

älfä

rd

- åtg

ärde

r för

eff

ektiv

iser

ing

av p

lace

ring

i utb

ildni

ng (b

l.a.

elek

troni

fierin

g av

ans

ökni

ngar

, öka

d in

tagn

ing

på b

asis

av

bety

g, ö

kat s

amar

bete

vid

inta

gnin

gen)

- å

tgär

der f

ör sä

nkan

det a

v ål

dern

för i

nled

ande

av

univ

er-

site

tsst

udie

r (bl

.a. f

öre

2008

höj

ning

av

ande

len

nya

stu-

dent

er ti

ll 55

% a

v al

la n

ya st

uder

ande

n)

- åtg

ärde

r som

främ

jar k

lara

ndet

av

stud

iern

a, b

l.a. i

bruk

-ta

gnin

g av

per

sonl

iga

stud

iepl

aner

och

strä

vand

et a

tt ök

a st

udie

hand

ledn

inge

n un

der s

tudi

erna

s gån

g - t

otal

revi

sion

en a

v yr

kesi

nrik

tad

vuxe

nutb

ildni

ng

- arb

etsg

rupp

(AK

KU

) - p

ensi

onsr

efor

men

från

och

med

200

5 - u

tvec

klan

det a

v ar

bets

livet

s kva

litet

och

pro

dukt

ivite

t ge

nom

det

hel

täck

ande

Tyk

es-p

rogr

amm

et (2

004-

2009

), ge

nom

ESF

200

7-20

13-p

rogr

amm

et fö

r stö

djan

de a

v kv

ar-

bliv

ande

t i a

rbet

sliv

et

- ESF

: utv

eckl

ings

prog

ram

met

för f

örbä

ttrin

g av

info

rma-

tions

-, rå

dgiv

ning

s- o

ch st

yrse

rvic

en å

t vux

na i

nklu

sive

pr

ojek

t 200

7-20

13

- NO

STE-

prog

ram

met

(200

3-20

09) f

ör h

öjan

de a

v vu

xnas

ut

bild

ning

sniv

å - v

erks

tälln

ing

av d

en n

ya jä

mst

älld

hets

lage

n fr

.o.m

. jun

i 20

05 (b

l.a. a

rbet

spla

tsvi

sa jä

mst

älld

hets

plan

er)

- pol

itikp

rogr

amm

et fö

r frä

mja

nde

av h

älsa

200

7-20

10

- arb

etsh

älsa

201

5 ge

nom

förs

, sam

arbe

tet m

ella

n fö

reta

gs-

häls

ovår

den

och

reha

bilit

erin

gen

utve

ckla

s, hä

lsof

räm

jan-

det p

å ar

bets

plat

ser u

tvec

klas

, arb

etar

skyd

dsst

rate

gin

ut-

värd

eras

200

7 - p

oliti

kpro

gram

met

för b

arns

, ung

as o

ch fa

milj

ers v

älfä

rd

(200

7-20

10)

- bes

täm

mel

sern

a om

fam

iljel

edig

hete

r har

utv

eckl

ats

(bl.a

. för

läng

ning

av

fade

rska

psle

digh

eter

na)

- inl

edni

ng a

v fo

rum

et fö

r väl

befin

nand

e i a

rbet

et 2

008-

10320

11 i

syfte

att

främ

ja a

rbet

e, h

älsa

, säk

erhe

t och

arb

etsl

i-ve

ts a

ttrak

tivite

t R

iktli

nje

19: S

örja

för e

n ar

bets

mar

k-na

d so

m ä

r öpp

en fö

r alla

, gör

a ar

bete

t til

l ett

attra

ktiv

t alte

rnat

iv o

ch få

arb

etet

at

t lön

a si

g fö

r arb

etss

ökan

de, i

nbeg

ri-pe

t mis

sgyn

nade

per

sone

r och

per

sone

r ut

anfö

r arb

etsl

ivet

- 39,

1 %

(jun

i 299

8) a

v de

t sam

man

-la

gda

anta

let a

rbet

slös

a oc

h så

dana

so

m b

efin

ner s

ig p

å åt

gärd

er ä

r s.k

. sv

årsy

ssel

satta

, ant

alet

hål

ler d

ock

på

att m

insk

a nå

got

- lån

gtid

sarb

etsl

öshe

tsgr

aden

(år 2

007

1,6

%, k

vinn

or 1

,4 %

) lig

ger u

nder

EU

-med

elta

let o

ch m

ålet

för a

ktiv

e-rin

gsgr

aden

av

lång

tidsa

rbet

slös

a ha

r öv

ersk

ridits

(37

% å

r 200

7)

- akt

iver

ings

grad

en fö

r arb

etsl

ösa

var

29,1

% o

ch fö

r arb

etsl

ösa

med

ned

satt

funk

tions

förm

åga

26,3

%

- inv

andr

arna

s gen

omsn

ittlig

a ar

bets

-lö

shet

sgra

d (c

a 21

% å

r 200

7)

över

skrid

er ta

let f

ör h

ela

befo

lkni

ngen

- 3

,6 %

av

arbe

tslö

sa u

nder

25

år b

lev

utan

en

s.k. n

y st

art (

kvin

nor 2

,8 %

) i

form

av

aktiv

erin

gsåt

gärd

er in

nan

6 m

ånad

er g

ått.

Uta

n s.k

. ny

star

t i fo

rm

av a

ktiv

erin

gsåt

gärd

er b

lev

6,4

% (4

,9

% a

v kv

inno

rna)

av

25 å

r fyl

lda

ar-

bets

lösa

- s

ysse

lsät

tnin

gen

efte

r akt

iver

ings

åt-

gärd

er, s

peci

ellt

efte

r utb

ildni

ng, h

ar

förb

ättra

ts

- de

soci

o-ek

onom

iska

häl

sosk

illna

-de

rna

har a

ntin

gen

förb

livit

stor

a el

ler

t.o.m

. öka

t

- inv

andr

arna

s sys

sels

ättn

ing

främ

jas

-inva

ndra

rna

skaf

far s

ig u

nder

anp

ass-

ning

stid

en så

dana

språ

kfär

digh

eter

och

an

dra

grun

dfär

digh

eter

som

beh

övs i

sa

mhä

llet o

ch i

arbe

tsliv

et

- efte

rfrå

gan

på a

rbet

skra

ft fö

rstä

rks

inom

lågp

rodu

ktiv

a ar

bete

n - u

ppm

ärks

amhe

t fäs

ts v

id g

rupp

er so

m

hota

s av

utsl

agni

ng o

ch b

arns

, ung

as

och

fam

iljer

s illa

befin

nand

e oc

h ut

-sl

agni

ngsu

tvec

klin

g m

insk

as

- 39

arbe

tskr

afts

cent

ra h

ar g

rund

ats 2

004-

2006

för a

tt be

tjäna

svår

syss

elsa

tta

- rev

ider

ing

av a

rbet

smar

knad

sstö

det f

rån

och

med

bör

jan

av 2

006

och

före

nklin

g av

syss

elsä

ttnin

gsst

öden

- u

tbild

ning

s- o

ch sa

mhä

llsga

rant

in å

t ung

a, u

tvec

klin

g av

ve

rkst

adsv

erks

amhe

ten

och

andr

a til

lägg

såtg

ärde

r som

rik

tas m

ot u

nga

- för

bättr

ing

av a

rbet

skra

ftspo

litik

ens e

ffek

tivite

t gen

om

att a

ndel

en a

v de

m so

m e

tabl

erat

s på

den

öppn

a ar

bets

-m

arkn

aden

höj

s till

40

% a

v al

la so

m a

vslu

tat å

tgär

dern

a - d

et n

atio

nella

han

dlin

gspr

ogra

mm

et fö

r soc

ialt

skyd

d - å

lder

sgrä

nsen

för r

ehab

ilite

rand

e ar

bets

verk

sam

het s

lo-

pas o

ch in

nehå

llet i

arb

etsv

erks

amhe

ten

utve

ckla

s så

att

det m

otsv

arar

var

je d

elta

gare

s ind

ivid

uella

beh

ov

- ESF

-pro

gram

met

200

7-20

13

- jäm

stäl

ldhe

tsla

gen

som

träd

de i

kraf

t i fe

brua

ri 20

04

främ

jar o

lika

män

nisk

ors j

ämlik

a m

öjlig

hete

r i a

rbet

sliv

et

(för

bud

av d

iskr

imin

erin

g på

gru

nd a

v ål

der,

etni

sk o

ch

natio

nell

härk

omst

, nat

iona

litet

, spr

åk, r

elig

ion,

öve

rtyge

l-se

, åsi

kt, h

älsa

, han

dika

pp e

ller s

exue

ll lä

ggni

ng)

- bild

ning

smöj

lighe

tern

a fö

r inv

andr

are

och

såda

na v

uxna

so

m h

otas

av

utsl

agni

ng u

tvec

klas

- E

SF: f

örbä

ttrin

g av

förs

ta sk

edet

s råd

givn

ings

- och

styr

-ni

ngst

jäns

ter å

t inv

andr

are

- ett

inva

ndrin

gspo

litis

kt å

tgär

dspr

ogra

m b

ered

s - e

tt ra

mpr

ogra

m fö

r int

egre

ring

bere

ds o

ch e

tt dä

rtill

hö-

rand

e sy

stem

för u

ppfö

ljnin

g av

inte

grer

ande

ts e

ffek

tivite

t sa

mt f

ör in

tegr

erin

g oc

h et

nisk

a fö

rhål

land

en (j

anua

ri 20

08)

- mel

lana

rbet

smar

knad

en u

tvec

klas

så a

tt de

erb

jude

r en

del a

v ku

nder

na e

n m

öjlig

het a

tt et

able

ra si

g på

den

öpp

na

arbe

tsm

arkn

aden

och

arb

ets-

och

funk

tions

förb

ättra

nde

arbe

tspl

atse

r åt e

n de

l, oc

kså

ESF/

ett n

atio

nellt

utv

eck-

lings

prog

ram

- o

mst

älln

ings

skyd

dssy

stem

et 2

005

- l

agen

om

soci

ala

före

tag

trädd

e i k

raft

2004

- p

oliti

kpro

gram

met

för b

arns

, ung

as o

ch fa

milj

ers v

älfä

rd

(200

7-20

10)

- han

dlin

gspr

ogra

mm

et fö

r min

skni

ng a

v hä

lsos

killn

ader

ve

rkst

älls

från

och

med

200

7 - i

enl

ighe

t med

riks

dage

ns u

ttala

nde

ska

lage

n om

soci

ala

104fö

reta

g ut

vidg

as a

tt om

fatta

äve

n in

vand

rare

som

bor

i la

ndet

- l

ikal

önep

rogr

amm

et

- reg

erin

gens

jäm

likhe

tspr

ogra

m fö

r åre

n 20

08-2

010

- red

ogör

else

n öv

er jä

mlik

hete

n m

ella

n m

än o

ch k

vinn

or

2010

R

iktli

nje

20: F

örbä

ttra

förm

ågan

att

bem

öta

arbe

tsm

arkn

aden

s beh

ov

- ant

alet

ledi

ga a

rbet

spla

tser

är s

tort

jäm

fört

med

arb

etsl

öshe

ten

och

för-

hålla

ndet

har

fortf

aran

de ö

kat (

år

2007

fann

s det

i ge

nom

snitt

0,2

9 le

diga

arb

etsp

lats

er p

er a

rbet

slös

) - i

nom

vis

sa b

rans

cher

och

vis

sa y

r-ke

n ha

r man

pro

blem

med

att

få a

r-be

tskr

aft

- den

off

entli

ga a

rbet

sför

med

linge

ns

mar

knad

sand

el ä

r 65

%

- mål

et ä

r att

uppn

å en

regi

onal

och

br

ansc

hvis

bal

ans m

ella

n ef

terf

råga

n oc

h ut

bud

av a

rbet

skra

ft på

kor

tare

och

på

läng

re si

kt

- arb

etsk

rafte

ns rö

rligh

et fr

ämja

s på

EU- o

ch E

ES-o

mrå

det

- arb

etsb

aser

ad in

vand

ring

främ

jas,

ett

guid

ning

ssys

tem

skap

as, o

ch id

entif

ie-

ringe

n av

kom

pete

ns so

m sk

affa

ts

utom

land

s eff

ektiv

iser

as

- sam

band

et m

ella

n ar

bets

förm

edlin

gstjä

nste

rna

och

före

-ta

gsse

rvic

en fö

rstä

rks i

de

nya

arbe

ts- o

ch n

ärin

gsby

råer

na

- eff

ektiv

iser

ing

av u

tnyt

tjand

et a

v pr

ogno

supp

gifte

rna

om

arbe

tskr

afts

- och

utb

ildni

ngsb

ehov

en

- rev

ider

ing

av a

rbet

skra

ftsby

råer

nas s

ervi

cem

odel

l för

e ut

gång

en a

v 20

06, g

rund

ande

av

arbe

tskr

afts

cent

ren

- uta

rbet

ande

av

hand

lings

linje

r för

utv

eckl

ing

av a

rbet

sgi-

vars

ervi

cen

och

effe

ktiv

iser

ing

av a

rbet

sför

med

ling

- ikr

afttr

ädan

det a

v om

stäl

lnin

gssk

ydde

t 200

5 i s

yfte

att

påsk

ynda

syss

elsä

ttnin

gen

av u

ppsa

gda

som

fris

tällt

s på

ekon

omis

ka g

rund

er, u

nder

sökn

ing

om o

mst

älln

ings

-sk

ydds

mod

elle

ns fu

nktio

n 20

07

- utn

yttja

nde

av E

urop

eisk

a gl

obal

iser

ings

fond

en 2

007

- utv

eckl

ing

av fl

exib

la a

rbet

sliv

snär

a oc

h ut

bild

ning

s- o

ch

finan

sier

ings

form

er

- ökn

ing

av a

rbet

skra

ftspo

litis

k ut

bild

ning

som

skaf

fas

tills

amm

ans m

ed fö

reta

gen

sam

t arb

ets-

och

när

ings

myn

-di

ghet

erna

- i

nvan

drin

gspo

litis

ka p

rogr

amm

et g

odkä

nt a

v st

atsr

ådet

de

n 19

okt

ober

200

6 - a

rbet

sbas

erad

inva

ndrin

g pi

lote

ras m

ed h

jälp

av

ESF-

prog

ram

met

200

7-20

13. E

tt gu

idni

ngss

yste

m sk

apas

för

inva

ndra

nde

arbe

tsta

gare

och

der

as fa

milj

emed

lem

mar

- u

tnyt

tjand

e av

EU

RES

-nät

verk

et v

id fr

ämja

ndet

av

rör-

lighe

t ino

m E

U/E

ES-o

mrå

det

- ord

nand

et a

v Eu

rope

an Jo

b Fa

irs –

even

eman

g i F

inla

nd

- del

taga

nde

i arb

etsp

lats

mäs

sor i

and

ra E

U/E

ES-lä

nder

- i

nled

ande

t av

EUR

ES C

ross

Bor

der-

proj

ekte

t mel

lan

Finl

and

och

Estla

nd 2

008

R

iktli

nje

21: F

räm

ja fl

exib

ilite

t i

kom

bina

tion

med

ans

tälln

ings

trygg

het

och

min

ska

segm

ente

ringe

n av

arb

ets-

mar

knad

en, m

ed v

eder

börli

gt b

eakt

an-

de a

v de

n ro

ll so

m ti

llkom

mer

ar

bets

mar

knad

ens p

arte

r

- arb

etsl

ivet

har

utv

eckl

ats i

en

posi

tiv

riktn

ing

unde

r de

sena

ste

åren

med

un

dant

ag a

v ar

bete

ts m

enin

gsfu

llhet

oc

h up

plev

ande

t av

bråd

ska

(år 2

007

gav

arbe

tsta

garn

a si

na a

rbet

spla

tser

vi

tsor

det 7

,97

på e

n sk

ala

från

4 ti

ll 10

)

- mån

gsid

igt u

tvec

klan

de a

v ar

bets

livet

i s

amar

bete

med

arb

etsm

arkn

adso

rga-

nisa

tione

rna

i syf

te a

tt fö

rbät

tra a

rbet

ets

prod

uktiv

itet o

ch a

rbet

sliv

ets k

valit

et

- bev

aran

de a

v an

dele

n ar

bets

taga

res

sjuk

daga

r på

en n

ivå

av 3

,9 %

- e

ffek

tivis

erin

g av

upp

följn

inge

n av

- bal

anse

n m

ella

n fle

xibi

litet

och

tryg

ghet

förn

yas i

nom

en

trepa

rtsar

bets

grup

p 20

07-2

010

- pro

dukt

ivite

tsut

veck

linge

n på

verk

as g

enom

utv

eckl

ing

av a

rbet

spla

tser

nas h

andl

ings

sätt

med

Tyk

es o

ch d

ylik

a pr

ogra

m (s

e rik

tlinj

e 18

) - a

rbet

sliv

ets k

valit

et o

ch p

rodu

ktiv

itet t

ill e

n de

l av

den

trepa

rts u

tbild

ning

som

erb

juds

regi

onfö

rval

tnin

gens

före

-

105

- a

ndel

en a

nstä

llda

på v

iss t

id m

insk

a-de

avs

evär

t år 2

007

jäm

fört

med

åre

t in

nan,

och

var

ca

16 %

, av

vilk

a nä

s-ta

n v

ar k

vinn

or. A

ndel

en d

eltid

san-

stäl

lda

är 1

3 %

, (29

2 00

0 pe

rson

er, a

v vi

lka

näst

an

kvi

nnor

).

utlä

ndsk

a ar

bets

taga

res a

rbet

svill

kor

och

arbe

tsfö

rhål

land

en

- åtg

ärde

r, so

m m

insk

ar p

å ar

bets

mar

k-na

dsin

deln

inge

n en

ligt k

önen

, frä

mja

s

tags

rådg

ivar

e - u

ppfö

ljnin

g av

änd

ringa

rna

i arb

etsl

ivet

s kva

litet

med

hj

älp

av a

rbet

sbar

omet

ern

2008

- t

otal

revi

sion

en a

v sa

mar

bets

lage

n trä

dde

i kra

ft 1.

7.20

07

- pro

posi

tione

n om

åtg

ärds

förs

lag

som

gäl

ler t

idsb

undn

a an

stäl

lnin

gsfö

rhål

land

en ö

verlä

mna

s hös

ten

2007

, änd

-rin

garn

a av

arb

etsa

vtal

slag

en o

ch la

gen

om ti

llsyn

en ö

ver

arbe

tars

kydd

et tr

ädde

i kr

aft 1

.1.2

008

- pro

posi

tione

n om

spec

iella

bes

täm

mel

ser f

ör h

yrt a

rbet

e öv

erlä

mna

des v

åren

200

8 - e

n ny

arb

etsg

rupp

som

utre

der s

tälln

inge

n fö

r hyr

d ar

-be

tskr

aft

- säk

rand

e av

min

imia

rbet

svill

kore

n fö

r utlä

ndsk

a ar

bets

-ta

gare

och

eff

ektiv

iser

ing

av ö

verv

akni

ngen

av

dem

(har

sa

mba

nd m

ed b

ekäm

pnin

gen

av g

rå e

kono

mi)

man

har

t.e

x. a

nstä

llt 1

2 ny

a in

spek

töre

r ino

m a

rbet

arsk

ydds

dist

rik-

ten

för i

nspe

ktio

n - t

repa

rts li

kalö

nepr

ogra

m 2

006-

- l

agen

om

bes

tälla

rens

utre

dnin

gssk

yldi

ghet

och

ans

var

vid

anlit

ande

av

utom

ståe

nde

arbe

tskr

aft t

rädd

e i k

raft

den

1 ja

nuar

i 200

7 - l

agen

om

änd

ring

av la

gen

om u

tsta

tione

rade

arb

etar

e trä

dde

i kra

ft i b

örja

n av

200

6, la

gen

om ä

ndrin

g av

arb

e-ta

rsky

ddsl

agen

träd

de i

kraf

t i fe

brua

ri 20

06

- frä

mja

nde

av m

ångs

idig

a ar

bets

tidsa

rran

gem

ang

sam

t m

öjlig

göra

nde

av a

rbet

stid

sban

ker o

ch a

ltern

erin

g m

ella

n ar

bete

och

friti

d, b

l.a. f

orts

ättn

ing

av a

ltern

erin

gsle

digh

et

från

och

med

1.1

.200

8 (ti

dsbu

nden

lag,

gäl

ler i

2 å

r)

- sm

åbar

nför

äldr

ars m

öjlig

hete

r till

att

tillb

ringa

tid

med

si

na b

arn

förb

ättra

s, de

n pa

rtiel

la v

årdp

enni

ngen

höj

s frå

n oc

h m

ed 2

010,

den

par

tiella

vår

dpen

ning

en u

tvid

gas a

tt om

fatta

före

taga

re, f

ader

skap

sled

ighe

ten

förlä

ngs m

ed tv

å ve

ckor

, bar

nfam

iljer

s möj

lighe

ter a

tt få

hem

serv

ice

för-

bättr

as

- vår

en 2

008

inle

ddes

utre

dnin

gen

om a

nhör

igvå

rdar

es

alte

rner

ings

ledi

ghet

er

- ino

m a

rbet

spol

itike

n fr

ämja

s såd

ana

arbe

tstid

sarr

ange

-m

ang

som

stöd

jer s

ysse

lsät

tnin

gen

och

som

und

erlä

ttar

sam

man

jäm

knin

gen

av a

rbet

e oc

h fa

milj

, utv

eckl

ande

t av

arbe

tsba

nksy

stem

främ

jas

- utv

idgn

ing

år 2

005

av st

artp

enni

ngen

att

omfa

tta ä

ven

syss

elsa

tta o

ch så

dana

som

bef

inne

r sig

uta

nför

arb

ets-

mar

knad

en

106- t

otal

revi

sion

en a

v la

gen

om p

erso

nalfo

nder

påg

år, t

ids-

fris

t änd

a til

l bör

jan

av 2

009

- utre

dnin

gen

av a

rbet

sliv

ets j

ämst

älld

hets

fråg

or so

m e

n de

l av

tota

lrevi

sion

en a

v jä

mst

älld

hets

lags

tiftn

inge

n R

iktli

nje

22: S

äkra

utv

eckl

ande

t av

syss

elsä

ttnin

gsfr

ämja

nde

arbe

tskr

ats-

utgi

fter o

ch lö

nebi

ldni

ng

- arb

etsl

öshe

ten

blan

d lå

gutb

ildad

e är

tä

mlig

en h

ög i

Finl

and,

äve

n om

den

hå

ller p

å at

t min

ska,

och

löne

skill

na-

dern

a är

små

- s

e rik

tlinj

e 4

- den

lågp

rodu

ktiv

a ar

bets

kraf

tens

att

syss

elsä

ttnin

gsm

öjlig

hete

r för

bättr

as

- arb

etsk

rafts

kost

nade

rna

för 5

4 fy

llda

arbe

tsta

gare

som

fö

rtjän

ar m

indr

e än

2 0

00 e

uro

i mån

aden

sänk

s med

hjä

lp

av lå

glön

estö

d - l

ättn

ader

na a

v in

kom

stbe

skat

tnin

gen

2003

-200

7 - u

tvid

gnin

g av

hus

hålls

avdr

aget

som

avs

etts

för s

tödj

ande

av

hus

hålls

-, om

sorg

s- o

ch re

nove

rings

arbe

te

Rik

tlinj

e 23

: Utv

idga

och

förb

ättra

in

vest

erin

garn

a i m

änsk

ligt k

apita

l - e

ffek

tivis

erin

g av

öve

rgån

gen

till

utbi

ldni

ng o

ch m

insk

ning

av

stud

ieav

-br

otte

n så

att

97 %

av

dem

som

avs

lu-

tar g

rund

skol

an p

lats

ar i

forts

att u

tbild

-ni

ng

- de

arbe

tsfö

ras d

elta

gand

e i u

tbild

ning

ök

as så

att

60 %

av

de a

rbet

sför

a de

ltar

i vux

enut

bild

ning

200

8 - m

insk

ning

av

de re

gion

ala

skill

nade

r-na

när

det

gäl

ler d

elta

gand

e i v

uxen

ut-

bild

ning

- f

örbä

ttrin

g av

styr

ning

s- o

ch rå

dgiv

-ni

ngst

jäns

tern

a åt

vux

na

- utv

eckl

ing

av st

uden

t- oc

h st

udie

hand

ledn

ing

sam

t stu

-de

ntin

tagn

ing

bl.a

. gen

om re

form

erin

g av

and

ra g

rade

ns

gem

ensa

mm

a an

söka

n sa

mt v

erks

tälla

nde

av e

n rik

som

fat-

tand

e ge

men

sam

ans

ökni

ng ti

ll un

iver

site

ten

- utv

eckl

ande

t av

vuxn

as y

rkes

kom

pete

ns i

syfte

att

för-

läng

a ar

bets

karr

iäre

rna

(bl.a

. NO

STE)

- g

enom

föra

ndet

av

UV

M:s

och

AN

M:s

åtg

ärds

prog

ram

på

börja

des 2

006

i syf

te a

tt ut

veck

la in

form

atio

nsse

rvic

en

och

rådg

ivni

ngen

åt o

ch st

yrni

ngen

av

vuxe

nstu

dera

nden

- E

SF: u

tvec

klin

gspr

ogra

mm

et in

klus

ive

proj

ekt 2

007-

2013

för f

örbä

ttrin

g av

vux

nas i

nfor

mat

ions

-, rå

dgiv

ning

s-

och

styr

tjäns

ter (

jfr ri

ktlin

je 1

8)

- eff

ektiv

iser

ing

av ö

verg

ånge

n i u

tbild

ning

efte

r gru

nd-

skol

an

- min

skni

ng a

v st

udie

avbr

otte

n bl

.a. g

enom

en

refo

rm a

v ex

amen

sstru

ktur

en o

ch e

ffek

tivite

tsbe

tona

nde

finan

sier

ing

- u

tvec

klin

g av

inva

ndra

rutb

ildni

ngen

- E

SF-p

rogr

amm

et 2

007-

2013

R

iktli

nje

24: A

npas

sa u

tbild

ning

ssy-

stem

en ti

ll ny

a be

hörig

hets

krav

- de

unga

s utb

ildni

ngsn

ivå

är in

tern

a-tio

nellt

sett

hög

och

Finl

and

har u

pp-

nått

EU:s

mål

sättn

inga

r för

ung

as

utbi

ldni

ngsn

ivå

och

stud

ieav

brot

t - u

tbild

ning

sniv

ån ä

r täm

ligen

låg

inom

de

högr

e ål

ders

grup

pern

a

- Fin

land

har

upp

nått

EU:s

mål

för

livsl

ångt

lära

nde

- vux

enut

bild

ning

en fö

rdel

as o

jäm

nt

- utb

ildni

ngsb

rans

cher

na h

ar fö

rdel

ats

enlig

t kön

en, v

ilket

ock

så sy

ns p

å ar

bets

mar

knad

en

- kon

cent

rerin

g av

skol

näte

t - u

tvec

klin

g av

exa

men

ssys

tem

en

- min

skni

ng a

v st

udie

avbr

ott o

ch fr

äm-

jand

e av

gen

omgå

ng in

om sa

mtli

ga

utbi

ldni

ngsg

rade

r - ö

kand

e av

jäm

likhe

tsm

edve

tenh

eten

i gr

unds

kolo

rna

sam

t ink

lude

rand

et a

v kö

nsm

edve

tenh

eten

i lä

raru

tbild

ning

en

och

utbi

ldni

ngen

av

barn

trädg

årds

lära

-re

- exa

min

a oc

h de

lar a

v de

m u

tvec

klas

till

stig

ar so

m le

der

till y

rkes

kom

pete

ns

- lär

arna

s arb

etsl

ivsp

erio

der o

ch u

tbild

ning

en a

v ar

bets

-pl

atsh

andl

edar

e - ö

knin

g av

lära

nde

på a

rbet

spla

tsen

(lär

ande

i ar

bete

t, lä

roav

tals

utbi

ldni

ng, a

rbet

spra

ktik

, arb

etsi

nten

siva

utb

ild-

ning

sfor

mer

) - u

tvec

klin

g av

förf

aran

den

för i

dent

ifier

ing

och

erkä

nnan

-de

av

tidig

are

erhå

llen

kom

pete

ns

- utv

eckl

ing

av h

ögsk

ole-

och

uni

vers

itets

näte

t - g

enom

föra

nde

av å

tgär

dsfö

rsla

gen

i bib

liote

ksst

rate

gin

2010

: för

nyan

de a

v bi

blio

teks

kont

rolle

n, ö

knin

g av

ant

alet

ku

ndte

rmin

aler

, def

inie

ring

av tj

änst

er so

m p

rodu

cera

s och

107

skaf

fas p

å et

t rik

som

fatta

nde

plan

, kom

plet

tera

nde

utbi

ld-

ning

av

pers

onal

en

- kva

litet

ssäk

rings

syst

em fö

r hög

skol

eutb

ildni

ng o

ch y

r-ke

sinr

ikta

d ut

bild

ning

- u

tvec

klin

g av

inte

rnat

ione

ll lä

rar-

, stu

dent

- och

fors

kar-

utby

te

- för

stär

knin

g av

und

ervi

snin

gspe

rson

alen

s till

äggs

utbi

ld-

ning

- u

tvec

klin

g av

hög

skol

orna

s for

skni

ngsv

erks

amhe

t - g

rund

ande

av

ett i

nnov

atio

nsun

iver

site

t - E

SF-p

rogr

amm

et 2

007-

2013

108

FINANSMINISTERIETSnellmansgatan 1 A

PL 28, 00023 STATSRÅDETTelefon (09) 160 01

Telefaks (09) 160 33123www.finansministeriet.fi

36b/2008Finansministeriets publikationer

Oktober 2008

ISSN 1459-3394 ISBN 978-951-804-869-8 (pdf)

TEMATA FÖRFM:S

PUBLIKATIONSSERIE:

Budgeten

Utvecklande av förvaltningen

Kommunerna

Styrning och redovisningsskyldighet

Finansmarknaderna

Ekonomiska och finanspolitiska

översikter

Statens arbetsmarknadsverk

Beskattning