Design 2012

DESIGN

20 12Näin

muotoilu muuttaamaailmaa

MURROSKAUPUNGIT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, KAUNIAINEN, LAHTI. SIVU 6

TYÖ ANTAA ELÄMÄLLE SISÄLTÖÄ. TÄRKEINTÄ ON SILTI TERVEYS.SIVU 26

UUSIA RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ EGYPTISSÄ, INTIASSA, SENEGALISSA.SIVU 44

AJATUS: ”IHMISEN JA ESINEEN SUHDE ON MINUSTA KUMMALLINEN.”SIVU 64

K A S V U V A S T U UH Y V I N V O I N T IY M P Ä R I S T Ö

M a a i l m a n d e s i g n p ä ä k a u p u n g i n a i k a k a u s l e h t i . K e r t a j u l k a i s u . H i n t a 0 , – | E n g ä n g s t i d s k r i f t u t g i v e n a v d e s i g n h u v u d s t a d e n . P r i s , 0 , – | w w w . w d c h e l s i n k i 2 0 1 2 . f i

DES

IGN

20

12

– World D

esign Capital H

elsinki 20

12

Helsinki, Espoo, Vantaa, K

auniainen ja Lahti

w

ww

.wdchelsinki2

01

2.fi

30275062.indd 1 12.1.2012 15:56:00

Näin luet QR-koodia

QR-koodi (Quick Response) on kaksiulotteinen viivakoodi. Sen sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti älypuhelimella. QR-koodeja luetaan erillisillä, yleensä ilmaisilla sovelluksilla. Ne voidaan asentaa matkapuhelimeen joko puhelimen valmistajan (esim. Nokia ja Apple) tai käyttöjärjestelmän (esim. Android) sovelluskaupan kautta.Tee näin:1. Asenna QR-koodin lukija puhelimeesi puhelinvalmistajan kaupasta.2. Avaa lukija puhelimesta.3. Kohdista kamera koodin päälle.4. Kun koodi on kohdallaan, kohde aukeaa puhelimesi nettiselaimeen.

ISTO

CK

2 DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

Betoni vihertyy 2010-luvun kaupunki muuntautuu myös kasvimaaksi. Veden kulutuksella on iso merkitys myös urbaanissa ympäristössä. 14

Ett bra jobb Hur orkar vi prestera på toppnivå? 38

Ylös, ulos ja lenkille Kuntoilulaitteiden ei tarvitse olla tylsiä. 36

Ovet auki designille Hyvä muotoilu tekee kodista kodin. 32

H Y V I N V O I N T I Hyvinvoinnin muotoDesignin parantava voima. 26

Y M P Ä R I S T Ö Elävää kaupunkia rakentamassaHelsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti muutosten kenttänä. 6

S I S Ä LT Ö

Lyhyesti Kaisa-kirjasto, skeittausta, designkortteli, pyöräilyä ja Matka tulevaisuuteen. 23

Lyhyesti Ruokaa, nostalgiaa, filosofiaa, utopiaa ja luontoa. 42

30341760.indd 2 12.1.2012 15:26:37

Design 2012 on maailman designpääkaupungin aikakauslehti • Julkaisija Kansainvälinen designsäätiö • Päätoimittaja

Pekka Timonen • Toimituspäälliköt Johanna Hytönen, Antti J. Peltonen • Kustantaja Sanoma Yritysjulkaisut • Toimitus

tuottaja Kati Ala-Ilomäki, tuottaja Elina Karemo, AD Tuulia Hyrske, graafinen suunnitte lija Suvi-Tuuli Junttila, graafinen

suunnittelija Iina Lievonen • Avustajat Susanna Ilmoni, Heidi Kalmari, Ilja Karsikas, Tanja Konstenius, Kari Latvanen,

Katja Lindroos, Robert Lindström, Susa Junnola, Antti Kivimäki, Junnu Lusa, Tyyne Pennanen, Ilkka Pernu, Matti Pikku-

jämsä, Mikko Rauhamäki, Päivi Rosqvist, Matti Rämö, Mirva Råman, Juha Salminen, Jussi Särkilahti, Tomas Träskman,

Päivi Ängeslevä • Painopaikka Punamusta Oy • Kansi kuva valokuvaaja Jussi Särkilahti, kuvassa Teemu Suviala • Leh-

den fontit on suunnitellut kirjasinmuotoilija Tomi Haaparanta. • Design 2012 on painettu UPM Maxi Offset -paperille.

www.wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012 3

VA S T U U Hyvällä designilla parempi maailma Muotoilijan työ on myös vastuun kantamista. 44

Kaunis tieto Datavisualisointi tuo tiedon kaikille. 52

Myös meidän kaupunki Asukassuunnittelua Helsingin Meri-Rastilassa. 56

Huset som får alla att dra på smilbanden Det här är ett väldigt annorlunda daghem. 76

Lyhyesti Puhdasta ja arktista designia, videomuotoilijoita ja ulkoilmanäyttely. 61

Lyhyesti Muotia, lehtiä, näyttelyitä ja Helsinki Design Week 2012. 79

Muotoilun vaihto-oppilaat Design ja julkishallinto kohtaavat. 72

K A S V U Muotoilun merkitys Ammattilaiset kertovat, miksi design on tärkeää. 64

30341760.indd 3 13.1.2012 11:17:32

Muotoilu on kuin äiti kun olimme teinejä: emme usein huomanneet, kun hän oli läsnä, mutta heti tuli ikävä, jos hän oli poissa. Onnistunut muotoilu vaan tuntuu oikealta, eikä sitä aina osaa eritellä miksi.

Juuri siksi muotoilu kiinnostaa meitä. Uusi Boeing-717 -laivue, jonka ulkoasun suunnittelimme yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, ei häiritse, vaan elähdyttää. Taitava muotoilu on osa mutkatonta olemista ja menemistä. Elämää, jossa ympäristö auttaa keskittymään siihen, missä olet hyvä ja liikkumaan paikasta toiseen niin, että sinulle jää voimia esitellä osaamistasi myös muulle maailmalle. Se, miltä sinusta koneessamme tuntuu, ratkaisee tuletko kyytiimme yhä uudelleen, kun elämäsi vaatii lentämistä.

Kerro meille facebookissa www.facebook.com/blue1.fi, millä tavoilla voisimme parantaa matkakokemustasi. Sana on vapaa. Let’s do design.

176045_Print_WDC_FIN_Blue1_230x280.indd 1 7.12.2011 12.4530275224.indd 4 12.1.2012 15:25:16

Muotoilu on kuin äiti kun olimme teinejä: emme usein huomanneet, kun hän oli läsnä, mutta heti tuli ikävä, jos hän oli poissa. Onnistunut muotoilu vaan tuntuu oikealta, eikä sitä aina osaa eritellä miksi.

Juuri siksi muotoilu kiinnostaa meitä. Uusi Boeing-717 -laivue, jonka ulkoasun suunnittelimme yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, ei häiritse, vaan elähdyttää. Taitava muotoilu on osa mutkatonta olemista ja menemistä. Elämää, jossa ympäristö auttaa keskittymään siihen, missä olet hyvä ja liikkumaan paikasta toiseen niin, että sinulle jää voimia esitellä osaamistasi myös muulle maailmalle. Se, miltä sinusta koneessamme tuntuu, ratkaisee tuletko kyytiimme yhä uudelleen, kun elämäsi vaatii lentämistä.

Kerro meille facebookissa www.facebook.com/blue1.fi, millä tavoilla voisimme parantaa matkakokemustasi. Sana on vapaa. Let’s do design.

176045_Print_WDC_FIN_Blue1_230x280.indd 1 7.12.2011 12.45

P Ä Ä K I R J O I T U S

Innostavien ihmisten hyvin toimiva kaupunki, jota ympäröi arjen design. Sellainen on maailman designpääkaupunki Helsinki.

Kuten monet muutkin suomalaiset, minäkin kasvoin kodissa, jossa muotoilu oli läsnä jopa keittiössä. Ruoka kiehui mureaksi Sarpanevan padassa. Aamukahvit keitettiin Nurmesniemen punaisessa pannussa. Ja meidät lapset – minut ja kaksi sisarustani – puettiin kylään lähtiessä tietysti tasaraitaan.

Muotoilua on siis ollut elämässäni jopa silloin, kun en itse ole sitä muotoiluksi käsittänyt. Designpääkaupunkihankkeen johtajana olen tosin huomannut uteliaisuuteni suuntautuvan entistä useammin sinne, missä muotoilua ei ole. Huonosti toimiviin tiloihin ja tavaroihin. Tylsiin ympäristöihin. Tai käyttöliittymiin, joiden suunnittelusta on käyttäjä unohdettu kokonaan.

Nykypäivän design on murroksessa, sekä alana että käsitteenä. Kyse ei ole enää pelkästään esineistä tai taidekäsityöstä, vaan muotoilun laajamittaisesta yhteiskunnallisesta hyödyntämisestä. Kaiken ytimessä on vastuu ihmisestä. Joukkoliikenne, koululaitos, terveydenhuolto tai mikään ihmisille suunnattu palvelu ei voi toimia ilman käyttäjiä ymmärtävää suunnittelua.

Ajankohta Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden designpääkaupunkivuodelle 2012 on erinomainen. Kaupunkirakenteet muuttuvat historiallisen nopeasti. Palvelujen tuottaminen on yhä vaativampaa. Luovista aloista on tullut talouden ydintä. Ja mikä tärkeintä, entistä suurempi osa kaupunkilaisista haluaa osallistua elinympäristönsä kehittämiseen.

Tässä lehdessä kerrotaan mahdollisimman monipuolisesti tekijöistä ja tarinoista designpääkaupungin noin 300 hankkeen takana. Ympäristö, hyvinvointi, vastuu ja kasvu. Niiden ympärille lehti on rakennettu, tuossa järjestyksessä.

Vaikka teemamme ovat isoja, design on myös arjen pieniä asioita. Kuten nyt vaikkapa mainiota kahvia keittäviä pannuja tai lähes täydellisesti suunniteltuja patoja. Ja koteja, joissa ihmisen on hyvä paitsi kyläillä myös asua.

Tämän lehden tarkoituksena on antaa vas tauksia, mutta herättää myös kysymyksiä. Maailma ei koskaan ole valmis. Meillä jokaisella on mahdollisuus muotoilla siitä parempi.

Lue lisää designpääkaupungista:www.wdchelsinki2012.fi

Noin 250 sanaa muotoilusta

Pekka Timonen, johtaja World Design Capital Helsinki 2012 S

US

A J

UN

NO

LA


30275224.indd 5 12.1.2012 15:25:19


Elävää kaupunkia rakentamassa

Anfangia käytetään korosteena tarvittaessa, otsikot ovat kevyitä. Taitot vaihtelevia aiheen luonteen mukaan, tässä esimerkkejä käytettävissä olevista korosteista. Um dio officie nisquis volorec epreiunt et lam et eos ea verro eumquias volum eum verum eosima pepperone missoneese annimminit. Umdio officie nisquis volorec epreiunt et lam et eos ea verro eumquias volum eum verum eosima pepperone missoneese annimminit.

Y M P Ä R I S T Ö Muuttuva kaupunki

.

30310817.indd 6 12.1.2012 15:24:46


Elävää kaupunkia rakentamassa

Anfangia käytetään korosteena tarvittaessa, otsikot ovat kevyitä. Taitot vaihtelevia aiheen luonteen mukaan, tässä esimerkkejä käytettävissä olevista korosteista. Um dio officie nisquis volorec epreiunt et lam et eos ea verro eumquias volum eum verum eosima pepperone missoneese annimminit. Umdio officie nisquis volorec epreiunt et lam et eos ea verro eumquias volum eum verum eosima pepperone missoneese annimminit.

Design luo tilan. Tila ohjaa toimintaa. Tästä on pohjimmiltaan kyse, kun designia so-velletaan kaupunkisuunnitteluun.

Design yhdistetään luontevasti esinei-den tuotekehittelyyn, mutta muotoilul-

la on merkittävä rooli myös julkisen tilan muokkaa-misessa. Pienikin muutos voi vaikuttaa siihen, miten kaupunkitilassa toimitaan ja mitä siitä ajatellaan. Siksi lahtelaisten kammoksumiin alikulkutunneleihin ra-kennetaan designpääkaupunkivuonna 2012 aiempaa kirkkaampi valaistus ja ankea betoni peitetään taide-teoksilla. Kauniaisissa kaupungintalon julkisivuun hei-jastetaan paikkakunnan kotiseutuylpeyttä. Seinältä voi lukea kaupunkilaisten ajatuksia siitä, mikä Kauniaisissa tekee heidät onnelliseksi. Espoossa talouden, tieteen ja taiteen osaajien yhteistyötä kehitetään parantamal-la pyöräilymahdollisuuksia. Pyöräiltäessä kun törmää helpommin samalla alueella työskenteleviin ammatti-laisiin kuin autolla ajettaessa.

Nämä ovat vasta esimakua designpääkaupunkivuo-teen linkittyvästä kaupunkisuunnittelusta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa toteutta-villa kehityshankkeilla luodaan elävää kaupunkitilaa ja demokraattisen kaupunkisuunnittelun sekä kestävän kaupunkiasumisen malleja.

Lahdessa Future Lab -hanke murtaa ylhäältä alas-päin tapahtuvaa suunnittelutraditiota antamalla kes-keneräisiä ideoita kaupunkilaisten testattaviksi. Lah-telaiset pääsevät sanomaan sanottavansa muun muassa kaupungille tuoduista kasvihuoneista, grillauspaikoista ja uudesta sähköisestä matkailupalvelusta. Palautteen avulla palvelut hiotaan lopulliseen muotoonsa.

Helsingin Jätkäsaareen rakennettavan Low2No -korttelin hiilijalanjälkeä pienennetään ekologisilla materiaaleilla ja paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä ko-rostavalla suunnittelulla. Siksi 500 asukkaan kort-teliin rakennetaan puutarhaviljelyyn sopivia tiloja. Sadonkorjuun tuotteita myydään osin aurinkoenergi-alla lämmitetyssä kaupassa. Asuntoihin ei rakenneta omia saunoja, vaan asukkaita houkutellaan yhteiseen löylyhuoneeseen. Tuntemattomien naapurien vieres-sä hikoillessa säästyy sähköä, mutta syntyy myös kau-punkielämän alkeishiukkasia: spontaaneja kohtaamisia, innovaatiota ja hyvää elämää.

Tällaista on uusi, elävää urbaania tilaa luova design.

Designilla ei luoda vain tiloja, vaan kokonaisia toimintamalleja. Kaupungeissa design houkuttelee ihmisiä grillaamaan julkisella paikalla, vaihtamaan auton polkupyörään ja kohtaamaan naapureita yhteissaunassa. Tässä viisi tarinaa siitä, miten tämä tapahtuu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa ja Kauniaisissa. TEKSTI MATTI RÄMÖ KUVITUS ILJA KARSIKAS KUVAT SUSA JUNNOLA

HE

I,

TI E S I T K Ö T Ä

MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

World Design Capital Helsinki

2012 -hankkeesta käytetään suomen

kielessä usein nimeä design- pääkaupunki.

30310817.indd 7 12.1.2012 15:24:46

Lahden ammatti-korkeakoulun muotoilu- ja taide- insituutin yliopettaja Ari Känkänen.

Kantolan päiväkodin johtaja Anu Rautanen.


Lahti laboratoriona

”Innovaatioita ei tule kehittää umpiossa, vaan ne pitää tuoda mahdollisimman ai-kaisin käyttäjien testattaviksi. Näin virheet huomataan ja saadaan karsittua. Lahti Fu-ture Labissa uskotaan käyttäjälähtöiseen muotoiluun. Kerrostalojen asfalttipihoille ja ehkä myös katoille tuodaan puutarhavilje-lyvälineitä. Suosittua, mutta kaupunkiolois-sa kiellettyä grillaamista varten kehitetään kiinteitä kokkauspaikkoja. Monien pelotta-viksi kokemiin alikulkutunneleihin tuodaan uudenlaista valaistusta ja taideteoksia. Lahti Future Lab -kokeilun tavoitteena on löytää uusia tapoja käyttää yhteistä tilaa. Jotta kau-punkilaiset ottaisivat innovaatiot omikseen, ne tuodaan käyttöön ensin koemielessä. Lo-pulliset sovellukset muokataan käyttäjiltä kerätyn palautteen perusteella. Kaupunki on läpileikkaus kaikenlaisista käyttäjistä, joten se on luonteva paikka toteuttaa käyt-täjälähtöistä muotoilua.”

”Me kasvatamme ainakin pe-runoita, porkkanoita, juurek-sia ja erilaisia kukkia. Päivä-kodissa puutarhaviljely voi vaikuttaa merkittävästi las-ten luontosuhteeseen. Meil-lä Kankolan päiväkodissa on tästä pitkä kokemus. Pihassa oli kasvimaa yli 30 vuoden ajan ennen kuin kiinteistö joutui remont-tiin. Nyt aiomme ottaa uusissa tiloissa käyt-töön puutarhaviljelyvälineet, joita jaettiin osana Lahti Future Lab -kokeilua. Mullan kanssa puuhaaminen käy lapsille leikistä, ja samalla he näkevät, mitä kasvit tarvitse-vat elääkseen. Sadon kasvattaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kaikki tämä opettaa lapsia ymmärtämään luontoa ja sen tarpeita.”

Lahti Future Lab kutsuu kaupunkilaiset mukaan suunnitteluprosesseihin. Mihin asioihin he pääsevät vaikuttamaan?


30310817.indd 8 12.1.2012 15:24:47

Espoon kaupungin kulttuurijohtaja Georg Dolivo.


Espoolaisen luovuuden kolmiyhteys

”Keilaniemessä sijaitsevan Nokian pääkonttorin, Otaniemessä seisovan Aalto-yliopiston pääraken-nuksen ja Tapiolassa toimivan näyttelykeskus WeeGeen välille voi piirtää kolmion, jonka jokai-nen kylki on kaksi kilometriä pitkä. T3-hankkeen tavoite on luoda tällä alueella työskenteleville tieteen, taiteen ja talouden toimijoille synergia-ympäristö, jossa muodollisten ja epämuodollisten kohtaamisten ja yhteistyöhankkeiden kautta syn-tyy uutta, sisällöllisesti ja taloudellisesti merki-tyksellistä innovointia. Tämän mahdollistamiseksi avainasemassa ovat yhteisten kohtaamisten paikat ja tilanteet. Tärkeitä ovat myös niitä tukevat liikennejär-jestelyt: yhtä lailla kevyen liikenteen väylät kuin luovan kolmion kärjet pian yhdistävä länsimetro. Kolmesta erilli-sestä alueesta muodostetaan yksi dynaamisesti vuorovai-kutuksellinen kokonaisuus, jossa osataan tehdään todek-si visio: Maailman pelastaminen kannattaa – Saving the world is good business.”

”Keilaniemessä työskentelee tuhansia ihmi-siä, mutta kuinka moni heistä käy koskaan töiden jälkeen lähibaarissa oluella? En tarkoi-ta, että innovaatiot tarvitsevat syntyäkseen ravintolaympäristöä, vaan oleellista on luo-da tilanteita, joissa eri alojen ammattilaiset päätyvät juttusille muuallakin kuin neuvot-teluhuoneessa. Vaikka Tapiolaan tultaisiin autolla tai metrolla, kaupunginosan sisällä ihmisiä pitäisi kannustaa liikkumaan kävel-len tai polkupyörällä. Autoilun ja pyöräilyn voisi yhdistää muun muassa tuomalla pyö-rätelineet bussipysäkeille ja parkkipaikoille. Näin on tehty esi-merkiksi Montrealissa. Uuden Tapiolan esikuvaksi taasen sopisi Cambridgen MIT yliopiston kampus. Tapiola kilpailee vetovoi-massa Helsingin kanssa samalla tavalla kuin Cambridge haastaa Bostonin paremmat palvelut. Pienet osaamiskeskukset voivat kuitenkin tarjota jotain, mitä suurilla kaupungeilla ei ole, jos ne luovat miellyttävän ympäristön, jossa on helppo liikkua.”

Tieteellä, taloudella ja taiteella on vahvat yksiköt Tapiolan ympäristössä. Miten T3-hankkeessa kasvatetaan yhteistyötä?

Taideteollisen korkeakoulun massakustomoinnin professori Jarmo Suominen.

30310817.indd 9 12.1.2012 15:24:47

We create inspiring spaces to support people in their work. Inspiration is one of our most valuable resources, bringing people together with common challenges and dreams. It invites new and creative ideas that really make the world go around.

WHAT MAKES THE WORLD GO AROUND?

www.martela.com

30310817.indd 10 12.1.2012 15:24:48


”Sitran järjestämän suunnittelukilpailun tuloksena rakennettavassa ja vuonna 2014 Jätkäsaareen val-mistuvassa Low2No-korttelissa pienennetään kau-punkiasumisen hiilijalanjälkeä. Noin 500 asukkaan kortteliin rakennetaan lähiruokaan erikoistuneita kauppoja ja ekopesula. Omat saunat korvataan yh-teisillä löylytiloilla. Ekologiseen asumiseen kannus-tavien palveluiden lisäksi hiilijalanjälkeä karsitaan hyödyntämällä energialähteinä aurinkopaneeleja ja biopolttoaineista tuotettua kaukolämpöä. Kort-teliin uudet toimitilansa rakentava Sitra osallistuu energiatalkoisiin suosimalla materiaalina puuta. Puu on ekologinen rakennusmateriaali, mutta Suomes-sa sen käyttöä ovat jarruttaneet tiukat paloturval-lisuusmääräykset. Turvallisuusseikkoja enemmän kyse on kuitenkin rakennuskulttuurista. Ruotsissa puuta käytetään rakentamisessa paljon enemmän kuin meillä, vaikka riskit ovat samat kuin täällä.”

Pienemmän hiilijalanjäljen puolesta

”Saksa ja Ruotsi ovat selvästi Suo-mea edellä kestävän kehityksen mukaisessa rakentamisessa. Itä-valtaan rakennettiin kokonainen kylä hiilipäästöjä minimoivalla tekniikalla jo kymmenen vuotta sitten. Suomessa on kuitenkin vähän asukkaita, ja kun kilpailua on niukasti, yrityksillä on vähem-män tarvetta erottua toisistaan. Silloin pidetään helposti kiinni perinteisistä rakentamisen malleista. Kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen suosiota jar-ruttaa myös uusiin tekniikkoihin liittyvät huo-let. Hiilipäästöjä minimoitaessa muun muassa kosteusvaurioiden riski kasvaa. Energiatehok-kaissa taloissa on paksut eristeet, joihin kertyy herkästi kosteutta. Kosteuden torjumiseen on olemassa luotettavia tekniikoita, kuten se, että rakennetaan tiiviin teltan sisällä. Työmaalle voi-daan myös asentaa liiallisesta kosteudesta hälyt-täviä antureita.”

Sitran strategisen designin johtaja Marco Steinberg.

Muuttuva kapunki Y M P Ä R I S T Ö

Helsingin Jätkäsaareen rakennettavassa Low2No-korttelissa puolitetaan kaupunkiasumisen hiilijalanjälki. Mitä ratkaisuja rakentamisessa voidaan käyttää?

Rakennussuunnittelun monialayhtiö Vahasen hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen.

Lue lisää Low2No-hankkeesta:http://www.low2no.org

We create inspiring spaces to support people in their work. Inspiration is one of our most valuable resources, bringing people together with common challenges and dreams. It invites new and creative ideas that really make the world go around.

WHAT MAKES THE WORLD GO AROUND?

www.martela.com

30310817.indd 11 12.1.2012 15:24:49


Ihmisen kokoinen keskusta

”Tikkurilan keskustan kehittämiseksi on jär-jestetty neljä arkkitehtikilpailua, ja nyt niiden tuloksia aletaan toteuttaa. Tikkurilaan rakenne-taan uusi asemakeskus ja junaradan ylittävä silta. Niillä varaudutaan kesällä 2014 avautuvaan ke-härataan, joka kasvattaa matkustajamääriä. Ase-makeskukseen tulee uusia liiketiloja, ja lisäksi keskustaan rakennetaan asuntoja. Kaupunginta-lo peruskorjataan ja kirkko remontoidaan. Koko Tikkurilan ydinkeskusta muuttuu kävelyalueek-si, johon kuuluvat uusi kauppatori ja keskusta-puisto. Puistoalueelle houkutellaan kaiken ikäi-siä ihmisiä, ja nuorille on tarjolla skeittipuisto ja parkour-alue. Keskustasta ei haluta liian prameaa tai mahtipointista, vaan tarkoituksena on raken-taa perinteistä, elävää kaupunkitilaa. Talojen kor-keutta säädellään, ja torin laidalla niissä saa olla enintään neljä kerrosta.”

”Tätä uudistusta on odotettu Tikkurilan keskustassa. Hyvä, kun 10 vuoden odottamisen jälkeen alkaa viimein tapahtua. Se on tärkeää, sillä asiakasvirta keskustan kaupoissa on pie-nentynyt Jumbon kauppakes-kuksen avattua ovensa. Nuoret ovat tottuneet asioimaan suu-rissa ostoskeskuksissa, vaikka palvelua arvostavat asiakkaat pitävät lähellä sijaitsevista liik-keistä. Keskustan uudistumi-nen ja viihtyisyyden lisääminen houkuttelevat asiakkaita takai-sin tänne.”

Keski-Vantaan aluearkkitehti Elli Maalismaa.

Tikkurilan keskustan kehityssuunnitelma tuo Vantaan ytimeen lisää liike- ja asuintilaa. Mitä se tarkoittaa paikallisille?

Kirjakauppias Lea Virnes.


30310817.indd 12 12.1.2012 15:24:50

AR

I K

AR

TTU

NE

N

MA

RK

US

HE

NTT

ON

EN

TUU

KK

A M

IELO

NE

N

VE

IKK

O K

ÄH

KÖ

NE

N

AR

KK

ITEH

TITOIM

ISTO

K2

S

KAMPIN HILJENTYMISKAPPELIHelsingin ydinkeskustassa oleva tila on rauhoittumista varten. Arkkitehti- toimisto K2S Oy:n suunnittelema puurakenteinen kappeli avautuu toukokuussa 2012. Kampin Narinkkatori, Helsinki

PUU

STU

DIO

/AA

LTO-YLIO

PISTO

N

AR

KK

ITEH

TUU

RIN

LAITO

S

PAVILJONKIAalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema puupaviljonki sijaitsee Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon välisellä tontilla kesän 2012. Lue lisää sivulta 83. Ullanlinnankatu 2–4, Helsinki

VANTAAN DESIGNIKKUNANäyttely- ja tapahtumatila Designikkuna on designpää-kaupunkivuoden kohtauspaikka Vantaalla koko vuoden 2012.Asematie 3, Vantaa

LAHDEN MUOTOHUOLTAMOVanhan huoltoaseman tiloihin rakennettu Muotohuoltamo tuo näkyväksi niin lahtelaista, kotimaista kuin kansainvälistä muotoilua. Avoinna koko vuoden.Vesijärvenkatu 7, Lahti

ATELJEE KUKKAPURO Taiteilijaprofessori Yrjö Kukkapuron ateljee aukeaa yleisölle ensim-mäistä kertaa. Kiertokäyntejä, näyttelyitä ja tapahtumia. Avoinna 1.8.–31.10.2012.Ateljee Kukkapuro, Kauniainen

NÄYTTELYKESKUS WEEGEENäyttelykeskus WeeGeessä toimii Espoon designpääkaupunki-vuoden keskus, näyttely- ja tapahtumatila Muotoile Espoo! Ahertajatie 5, Espoo


Yhteisö valaisee kaupungin

”Kauniaisten kaupungintalon valaistussuunnitelma pitää huo-len siitä, ettei kotiseuturakkaus jää huomaamatta keneltäkään kaupungin keskustan ohittaval-ta. Uusi valaistus heijastaa kau-pungintalon seinille asukkaiden vastauksia kysymykseen: mikä Kauniaisissa tekee sinut onnelli-seksi? Hankkeen tavoitteena on viestiä pienen kaupungin yh-

teisöllisyyttä, ja suunnitelman on tehnyt Valoa Design -toimisto. Kauniaisten reilut 8 000 asukasta innostuivat heille asetetus-ta haasteesta ja lähettivät satoja vastauksia. Pimeänä vuodenaikana valo elvyttää mieltä, ja julkisten tilojen näyttävä valaiseminen on miellyttävää ja tuo ne esille. Hyviä esimerk-kejä tästä ovat muun muassa Finlandia talon värivaloilla koristeltu julkisivu ja Aurajoen valaistus Turussa. Kauniaisten kaupunginta-lon uusi valaistus tulee varmasti nostamaan esiin paikallista erityislaatua.” n

Kauniaisten kaupungintalon uusi valaistus kertoo, mikä pikkukaupungissa viehättää.

Kauniaisten talousjohtaja Mikael Enberg.

Kohtaamispaikat Y M P Ä R I S T Ö

30310817.indd 13 12.1.2012 15:24:51

K A S V U K A S V UY M P Ä R I S T Ö Ruoka ja vesi

Näinkin voi tehdä: Kasvien viljelyä Linnan- mäen vesitornin katolla, aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumassa.


30310833.indd 14 12.1.2012 15:23:18

NIIN

A A

LA-FO

SS

I

KIR

MO

KIV

ELÄ

/ D

OD

O

Betoni vihertyy

Ihminen kaipaa ympäril-leen jotain vihreää. Se on tieteellisestikin osoitettu. Japanilaiset metsäntutki-jat ovat havainneet, että luonnossa oleskelu alen-

taa stressihormonin pitoisuuksia, verenpainetta ja lihasjännitystä.

Mutta minkä verran tiedäm-me kaupunkipuistojen merki-tyksestä suomalaisille?

”Suomalaisilla metsä vaikut-taa henkiseen hyvinvointiin

voimakkaammin kuin kau-punkipuisto, mutta ihmisten luonto-orientoituneisuudessa on eroja. Joillekulle rakennet-tu puistokin voi olla elvyttävä kokemus”, sanoo Metsäntutki-muslaitoksen professori Liisa Tyrväinen.

Tyrväisen tiedot perustuvat hänen neljä vuotta sitten Hel-singissä ja Tampereella suorit-tamaansa kyselytutkimukseen. Laajempaa ja tarkempaa tietoa

Joutomaiden ja kattojen kautta kaupunkilainenkin voi ryhtyä viljelijäksi.TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI


30310833.indd 15 12.1.2012 15:23:21

GE

TTY IMA

GE

S

VÄLIAIKAISUUS EI OLE DODON KEKSINTÖ. ESIMERKIKSI SAN FRANCISCOSSA JOUKKO AKTIIVEJA ON RAKENTANUT PUISTON VANHALLE YLIAJORAMPILLE.


30310833.indd 16 12.1.2012 15:23:24

kaupunkiviheralueiden vaikutuksesta ihmisten terveyteen kerätään vuonna 2011 alkanees-sa nelivuotisessa Green-

Health-tutkimushankkeessa, jossa suomalaisten ajatuksia kartoite-taan yhteistyössä japanilaistutki-joiden kanssa.

VILJELYÄ PASILASSA

Kaupunkikeskustojen viher-tyminen on globaali trendi, ja Helsinki seuraa designpääkau-punkivuonna mukana. Viherty-minen tarjoaa niin iloa silmäl-le kuin herkullisen tilaisuuden tuottaa ympäristöystävällistä lä-hiruokaa ja luoda ihmisille mah-dollisuuksia yhteisölliseen puu-hasteluun.

”Kaupunkien puistoissa voisi viljellä koristepensaiden sijasta marjapensaita ja hedelmäpuita”, ehdottaa muotoilija Päivi Rai-vio ympäristöjärjestö Dodosta.

Kaupunkimaantiede asettaa rajoja lähiruoan kasvattamiselle. Ajatus kasvihuoneiden kaavoit-tamisesta vaikkapa Helsingissä hyvien liikenneyhteyksien var-rella sijaitseviin Keski-Pasilaan tai Kalasatamaan on kutkuttava. Silloin uudet toimistot ja asun-not pitäisi kuitenkin rakentaa jonnekin syrjemmälle, mikä li-säisi liikennepäästöjä.

Betonikaavaan voi saada veh-reyttä hyödyntämällä joutomaina olevia alueita.

”Joka talon nurkalla on parin neliömetrin tila, johon mahtuisi kasvatuslaareja”, Raivio sanoo.

Muualla maailmassa, kuten Iso-Britanniassa, tätä ajatusta on jo viety käytännössäkin eteen-päin. Lontoolaisia on rohkaistu luomaan yli 2 000 pientä uutta viljelmäplänttiä.

Suomessa ympäristöjärjestö Dodon aktiivit ovat vuodesta 2009 alkaen harrastaneet Kes-ki-Pasilassa ”sissiviljelyä”, eli he ovat viljelleet koemielessä jouto-mailla hyötykasveja. Maan omis-tava Liikennevirasto on katsonut kokeilua läpi sormien. Yhteisym-märryksen syntymistä on autta-nut se, että aktiivit ovat korosta-neet viljelyn väliaikaisuutta.

”Väliaikaiset hankkeet on helpompi viedä läpi. Kun läh-tö tulee, ei auta taistella suuria kiinteistösijoitusyhtiöitä vas-taan”, Raivio kertoo.

Väliaikaisuus ei ole Dodon keksintö. Esimerkiksi San Fran-ciscossa joukko aktiiveja on ra-kentanut puiston vanhalle yliajo-rampille, ja Berliinissä kasvimaita on tehty istuttamalla kasveja siir-rettäviin laatikoihin.

Tänä vuonna Dodo on kuiten-kin saanut vuokrattua maa-alaa

150litraaNiin paljon vettä kuluu yhdenoluttuopillisen tuotantoon.

SA

SA

TKA

LCA

N /

DO

DO

PÄ

IVI R

AIV

IO /

DO

DO

Dodo harrastaa "sissiviljelyä" Keski-Pasilassa. Järjestö voitti viime vuonna Helsingin ympäristöpalkinnon.

Ympäristöjärjestö Dodon sadonkorjuu-

juhlassa Pasilassa herkuteltiin itse

kasvatetuilla kasviksilla.

SA

SA

TKA

LCA

N /

DO

DO

Ruoka ja vesi Y M P Ä R I S T Ö


30310833.indd 17 12.1.2012 15:23:26

New design

SUOMALAISEN MAKUMUOTOILUN HUIPENTUMA

PAULIG SELECTED ON AINUTLAATUINEN KAHVINAUTINTO. TÄMÄ 100 % ARABICA

-KAHVISEKOITUS ON SYNTYNYT YLI 135 VUODEN KAHVIKOKEMUKSELLA ERITTÄIN VALIKOIDUISTA

KAHVILAADUISTA, KUTEN MAAILMAN PARHAAKSI VALITUISTA CUP OF EXCELLENCE -PAVUISTA.World Design Capital Helsinki 2012 yhteistyökumppani

Paulig_Selected_230x137.indd 1 9.1.2012 16.13

30310833.indd 18 12.1.2012 15:23:27

Ruoka ja vesi Y M P Ä R I S T Ö

New design

Liikennevirastolta. Keski-Pasilan van-ha veturinkääntö-pöytä ja sen ym-päristö muuntuvat

puutarhaksi ja kolmion mallisek-si kasvihuoneeksi. Tarkoitus on, että kaupunkilaiset innostuisivat viljelystä niin, että he varastaisi-vat idean omille pihoilleen.

PIENI PALSTA PAREMPI

Ihmiset haluavat tuntea mul-taa sormiensa välissä ja nähdä omien vihannestensa kasvavan. Tätä mieltä on Espoon työväen-opistossa palstanviljelykursseja vetävä Saana Karlsson.

”Omia karmiininpunaisia luumutomaatteja on kiva tarjota vieraille. Sellaisia löytyy kaupois-ta hyvin harvoin.”

Nuoren polven kaupunkilai-sille viljely tarkoittaa eri asioita kuin heidän vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, jotka muutti-vat maaseudulta metsälähiöihin.

Kun Tapiola 1950-luvulla rakennettiin puutarhalähiöksi, perheet saivat kaupungilta aarin (10m x 10m) kokoisia palstoja. Sellaisella palstalla nelihenkinen perhe saattoi kasvattaa koko tal-ven perunat, kurkut ja sipulit kellariin säilöttäviksi. Nyt monet palstoista ovat hoitamatta.

”Niissä on nykyihmiselle liikaa maata, jota on fyysisesti melkoisen raskasta kääntää ja hoitaa”, Karlsson kertoo.

”Kaupunki-ihmiselle sopii paremmin kymmenen neliö-metrin tilkku, jolle voi mennä tunniksi kastelemaan kasveja ja juoda samalla kahvit.”

Kun Designpääkaupungin Kasvimaita kansalle -hankkees-sa Tapiolaan rakennetaan uusia viljelypalstoja, neliön sivu on pudonnut kolmeen metriin.

”Ihmiset hakevat palstatoi-minnasta yhteisöllisyyttä. Kas-veista riittää loputtomasti kes-kusteltavaa, kuten ’miten olet saanut sipulisi noin kauniiksi’”, Karlsson sanoo.

Yksi suomalaisten raskaim-mista ilmastosynneistä on oma kesämökki, jota pidetään pe-ruslämmöllä ympäri vuoden ja jonne matkataan henkilöautol-la. Kaupunkikasvien ilmasto-hyödyt nousevat aivan uusiin mittaluokkiin, jos ne saavat ih-miset viihtymään kesälomat ko-tinurkillaan.

”Sissilaareista tuli meille kesä-mökkimäinen paikka kaupungin keskellä”, Päivi Raivio kertoo.

KASVIEN YMPÄRISTÖTEOT

Kun katutason betoni on viher-retty, on aika valloittaa katot.

Monen ulkomaisen kaupun-gin säädöksissä on alettu kiin-nittää huomiota viherkattoihin. Torontossa yli 2 000 neliön raken-nuksilla pitää kattopinta-alasta 20–60 prosenttia olla kasvitettua, ja vastaavia määräyksiä on

Viljelemällä voi muuttaa kaupungin visuaalista ilmettä

luonnonmukaisempaan suuntaan. Kuvassa Helsingin

Yliopiston Kattoniitty-projektiin kuuluvia viljelmiä.

Kaupunkiviljely vähentää ruoantuotannon öljykuluja. Kuvassa ympäristöjärjestö

Dodon viljelmiä Kalasatamassa.

NIIN

A A

LA-FO

SS

I

JOS

EP

H M

UL

CA

HY

SU

SA

NN

A K

EK

KO

NE

N

Ratapihasta tuli kasvimaaKääntöpöytä -kaupunkiviljely-puutarha on ympäristöjärjestö Dodon ideoima viljely- ja toimintakeidas keskellä Hel-sinkiä, Pasilan vanhojen vetu-ritallien rautatieläismiljöössä. Sieltä löytyy kasvihuone, viljelylaareja ja kesäkahvila terasseineen, monenlaista viljelytoimintaa, työpajoja, talkoita sekä tori- ja kulttuuritapahtumia.http://kaantopoyta.fi

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Helsinki valittiin maailman design-pääkaupungiksi yli 40 kaupungin

joukosta.


SUOMALAISEN MAKUMUOTOILUN HUIPENTUMA

PAULIG SELECTED ON AINUTLAATUINEN KAHVINAUTINTO. TÄMÄ 100 % ARABICA

-KAHVISEKOITUS ON SYNTYNYT YLI 135 VUODEN KAHVIKOKEMUKSELLA ERITTÄIN VALIKOIDUISTA

KAHVILAADUISTA, KUTEN MAAILMAN PARHAAKSI VALITUISTA CUP OF EXCELLENCE -PAVUISTA.World Design Capital Helsinki 2012 yhteistyökumppani

Paulig_Selected_230x137.indd 1 9.1.2012 16.13

30310833.indd 19 12.1.2012 15:23:29

Rakennetaan yhdessä älykkäämpi Suomi – kaupunki kaupungilta.

ibm.com/fi

Y M P Ä R I S T Ö Ruoka ja vesi

ainakin Kööpenhaminassa ja To-kiossa. Tämä johtuu siitä, että vi-herkatoilla voi osin torjua monia ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten kuumuutta ja tulvia.

”Kasvit viilentävät ja puhdis-tavat kaupunki-ilmaa. Viherkat-to viilentää myös talojen sisäil-maa vähemmillä päästöillä kuin koneellinen jäähdytys. Kasvit ja kasvualusta, kuten laavakivi-murske, pidättävät tehokkaasti vettä, mikä hillitsee rankkasa-teista aiheutuvia tulvia”, ker-too Luonnontieteellisen kes-kusmuseon Viides ulottuvuus hankkeen koordinaattori Marja Mesimäki.

Viherkaton rakennuskustan-nukset on suurempia kuin pe-rinteisessä katossa, mutta katon elinkaari voi kaksin- tai kolmin-kertaistua, koska ultravioletti-

säteily ja lämmönvaihtelut ei-vät pääse haurastuttamaan sitä. Nämä luvut on tosin poimittu ulkomaisista lähteistä. Suomessa viherkattoja on vähän, eikä nii-den energia- ja ekotehokkuutta ole aikaisemmin tutkittu.

”Tutkimusryhmämme selvit-tää myös, sopisivatko katoille paahteisten kallioketojen ja har-jujen lajit, kuten ketoneilikka ja kissankäpälä”, Mesimäki kertoo.

Verenpainetta alentaakseen ei kohta välttämättä tarvitse lähteä metsään. Pelkkä katolla hengailu saattaa riittää. n

Vettä lautasellaPaljonko vettä syöt? Useimpien tuotteiden valmistusprosessiin kuluu puhdasta vettä monin-kertaisesti tuotteen painon verran. Esimerkiksi kilo pihviä vaatii jopa 500 litraa vettä.

Vesitietoisuuden ajatus-hautomo Wonderwater muutti pekingiläisen Tian Hai -ravin-tolan syksyllä Water Footprint -ravintolaksi. Ruokalistalle lisättiin annosten vesijalanjälki.

”Ravintolassa sai tilata ruokia, joissa on suuri vesija-lanjälki, kuten Pekingin ankkaa. Valittavana oli myös vihan-neksia, jotka kuluttavat paljon vähemmän vettä”, brittiläinen designkonsultti Jane Withers kertoo.

Vesijalanjälkien laskemi-nen teetti Aalto-yliopiston vesitekniikan tutkijalle Matti Kummulle paljon työtä, sillä kaikista ruoka-aineista ei ole olemassa tarvittavaa tietoa.

Kesällä Wonderwater-kah-vila tulee Helsinkiin. Suoma-laisissa maataloustuotteissa tilanne on melko hyvä.

”Suomessakin voi kuluttaa muiden maiden vesijalanjälkeä, kuten kahvia juotaessa”, Withers huomauttaa.www.wonderwater.fi

Suljetussa kierrossa kaikki voittavatKalanviljely ja vihannesten viljely kuormittavat ympäristöä vastakkaisilla tavoilla. Ne voivat siis hyödyttää toisiaan: Kasvit tarvitsevat lannoitteita, kun taas kalojen ulosteissa oleva typpi rehevöittää vesistöjä. Aquapo-nics-viljely sulkee tämän typpikierron ekologisesti ympyräksi.

Aquaponics-altaassa kalojen ravinteikkaaksi ulostama vesi johdetaan kasveille. Kasvit imevät ravinteet, ja puhdistunut vesi johdetaan takaisin kala-altaaseen.

”Vesiviljelyssä salaatit kasvavat jopa viisi kertaa nopeammin kuin pellossa, ja lisäksi saadaan kalaa. Järjestelmä soveltuu urbaaniin mil-jööseen: parvekkeille, katoille, karuun betonimaahan”, kertoo arkkitehti Péter Paalanen, yksi Aquaponics Finlandin perustajista.

Uudelle Jätkäsaaren 16 000 ihmisen asuinalueelle visioidaan laajaa aquaponics-verkostoa, jossa kasvatusyksiköitä on muun muassa ihmisten kodeissa ja taloyhtiöiden sisäpihoilla. www.aquaponics.fi

TUTUSTU MYÖS:• Viides ulottuvuus Helsingin yliopiston ja Luonnontieteelli-sen keskusmuseon projekti tutkii urbaa-nin tilan käyttöä ja ekosysteemipalve-lujen hyödyntämistä kaupunkien kehittä-misessä. Hankkeen keskiössä ovat viherkatot.www.luomus.fi/ kasvitiede/tutkimus/ viherkatot• Ikäihmisten ruokakulttuuriHelsingin kaupungin sosiaalivirasto kehittää vanhus-palvelun ruokakult-tuuria. Tavoitteena on ravintolamainen ruoanvalmistus- ja tarjoilukulttuuri. www.hel.fi/hki/sosv/fi/etusivu• Rytmi Kauniaisissa kukoistaa keväällä 2012 noin 20 000 oranssista ja valkoi-sesta tulppaanista muodostuva ympä-ristötaideteos Rytmi.www.kauniainen.fi

DE

SIG

N J

A K

UVA

PE

TER

PA

ALA

NE

N,

AQ

UA

PO

NIC

S F

INLA

ND

Lue lisää ympäristöjärjestö Dodosta: http://dodo.org


30310833.indd 20 12.1.2012 15:23:31

Rakennetaan yhdessä älykkäämpi Suomi – kaupunki kaupungilta.

ibm.com/fi

30310833.indd 21 12.1.2012 15:23:32

DDesignilla huipulleKONEelle design on kokonais-valtaista suunnittelua, ratkaisuja ja huoltopalveluja, joiden tavoitteena on paras mahdollininene käyttäjäkokemus.

Hissimme ovat turvallisia, luotettavia, helppokäyttöisiä ja esteettisesti miellyttäviä. KONE on ainoana alan yrityksenä palkittu kansainvälisesti arvostetulla Good Design –palkinnolla.

WDC Helsinki 2012 –kumppa-nuudella haluamme kehittää kaupungeista parempia paikkoja elää ja asua.

Tutustu designratkaisuihimme osoitteessa www.kone.com

KONE suunnitteli ja toteutti hissin Kirnuun, Suomen paviljonkiin Shanghai World Expoon2010. Designin inspiraationa oli kiinalainen lyhty, valoa rakennukseen tuova näyttävä ja elämyksellinen hissi.

30275130.indd 22 12.1.2012 15:22:31

Lyhyest i Y M P Ä R I S T Ö

Kehittäjätiimi. Palvelumuotoilupro-jekti. Nämä sanat saivat minut in-nostumaan kutsusta Kaisa-kir-jaston suunnittelutiimiin viime

vuonna. Uuden opiskelijakirjaston kehit-tämisprojekti on nimittäin tehty yhdessä meidän opiskelijoiden kanssa.

Minun tehtävänäni on ollut raportoida omaa tapaani olla kirjastossa ja ideoida yhdes-sä muiden opiskelijoiden kanssa sitä, millai-nen olisi unelmien kirjasto. Toisiin opiskeli-joihin on ollut hauska tutustua ja huomata samalla, että meillä on jokseenkin samansuun-taisia ajatuksia uudesta kirjastosta.

Hienointa projektissa oli käyttäjäkeskei-nen suunnittelu: opiskelijoita todella kuun-neltiin ja vastavuoroisuus toimi. Suunnitte-lijat saivat ideoita opiskelijoilta ja opiskelijat saavat toivon mukaan viihtyisän kirjaston, jossa on panostettu käytettävyyteen ja käyt-tömukavuuteen. Kaisa-projektiin osallistu-minen on siis ollut todellinen kanava saada omia ideoita ja mielipiteitä kuulluksi.

Osallistuisin samanlaiseen projektiin uu-destaan milloin vain.

Mirva Råman on opiskelija Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.

KAISAN KEHITTÄJÄ

TUTUSTU JA SHOPPAA

SU

SA

JU

NN

OLA

AN

SS

I PAU

KK

UN

EN

TEE

MU

VÄ

ÄTÄ

INE

NOPI OLLIE!

Skeittaus kukoistaa Helsingin Kalasatamassa, jonne valmistuu tänä vuonna uudenaikainen betoniskeittipuisto. Kaareviin muotoihin valet-tua skeittipuistoa on rakennettu talkoovoimin, ja siellä voivat käydä opettelemassa temppuja niin aloittelijat kuin skeittauksen konkaritkin.

Hyvä kaupunkiym-päristö – parempi elämä -näyttelyssä tutustut viime vuosi-kymmenten kaupunki-suunnitteluun. Kenelle: Kaikille, joita kiinnostaa Helsingin kaupun-kirakenteen nopea muutos.Missä: Laituri, Narinkka 2, Helsinki.Milloin: Touko–kesäkuu 2012.

20x0 – Matka tulevaisuuteen -näyttely kertoo tulevaisuuden asumi-sesta, liikkumisesta ja kuluttamisesta. Kenelle: Lapsi lle ja lapsen-mielisille. Missä: Heureka, suomalainen tiede-keskus, Vantaa.Milloin: 27.1.2013 asti.

Muutos: Kohti kestävää tulevai-suutta – ekologinen pientalorakenta-minen Suomessa -näyttely kertoo, miten rakennetaan ekologinen koti.Kenelle: Kaikille omakotitalorakenta-misesta haaveileville.Missä: Arkkitehtuu-rimuseo, Kasarmin-katu 24, Helsinki.Milloin: 1.8.–30.9.2012.

NÄYTTELYTMIELIPIDE: Mirva Råman

Seitsemän vuotta sitten Helsingin Dianapuistoa ympä-röivillä kaduilla alkoi tapahtua. Pian alueen kauppojen, ravintoloiden ja suunnittelutoimistojen ikkunoihin ilmestyi mustia tarroja. Tarroissa luki Design District Helsinki.

Designkortteli oli syntynyt. Nyt alue pitää sisällään noin 200 yritystä, joissa voi tutustua muotoilun moninai-seen maailmaan muodista ja asusteista huoneka-luihin tai nauttia kahvihetkistä ja herkullisesta ateriasta alueen kuppiloissa.

Tämän vuoden kesäkuussa Design-korttelissa juhlitaan viikon verran design-pääkaupunkivuotta. Viikon aikana on mahdollista esimerkiksi shoppailla iltamyö-hään ja tutustua suunnittelijoihin ja heidän työhuoneisiinsa. Designkorttelin alueelta löytyy myös myynti- ja näyttelytila Design Forum Finland. Designkorttelin viikko 7.–10.6.2012. www.designdistrict.fi

Helsingin yliopiston uuden Kaisa-talon kirjaston palvelumuotoiluprojekti parantaa yli miljoonalle vuosikäyttäjälle suunnat-tavia kirjaston paikallis- ja verkkopalveluja. Rakennuk-sen suunnittelu on toteu-tettu käyttäjälähtöisesti. Kaisa-kirjasto avautuu elokuussa 2012.www.helsinki.fi

Älyllistä designia


30341766.indd 23 12.1.2012 15:27:03


BMW GUGGENHEIM LABBMW inspiroi ihmisiä ympäri maa-ilmaa ainutlaatuisella BMW Gug-genheim Lab -projektilla. Kiertue käynnistyi elokuussa New Yorkista ja seuraavan kuuden vuoden aikana BMW Guggenheim Lab osallistaa ihmisiä yhdeksässä eri metropolissa miettimään ratkaisuja tulevaisuuden urbaaniin elämään.

Ihmisten muutto kaupunkeihin on globaali megatrendi. Nykyiset tun-netut metropolit tulevat kasvamaan entisestään ja uusia tulee synty-mään kymmenittäin. Urbanisoitumi-sen vaikutuksia ihmisten arkeen tut-kitaan paljon ja oman uniikin osansa tutkimukseen ja ideointiin tarjoaa BMW Guggenheim Lab.

Kuuden vuoden ajan BMW Gug-genheim Lab tulee tarjoamaan ainutlaatuisen inspiroivan näyttelyn, jonka tärkein tehtävä on kävijöiden osallistaminen tulevaisuuden urbaa-nin elämän ideointiin. Näyttely kier-tää yhdeksässä eri metropolissa, joista ensimmäisenä oli vuorossa

New York 3.8.–16.10.2011. Seu-raava kaupunki on Berliini (24.5.–29.7.2012) ja kolmantena on vuo-rossa Mumbai.

BMW Guggenheim Lab haastaa miljoonakaupunkien ihmiset mietti-mään elinympäristönsä tulevaisuut-ta. Näyttely yhdistää arkkitehtuuria, taidetta, designia, tiedettä, teknolo-giaa, koulutusta ja kestävää kehitys-tä. Vastausten sijaan luvassa on aja-tuksia herättäviä aiheita ja näkymiä tulevaisuuteen BMW:n tyyliin.

BMW ART CARSJo vuodesta 1975 lähtien BMW on tuottanut täysin uniikkeja auto-ja, jotka tunnetaan nimellä BMW Art Cars. Idean isä on ranskalainen Hervé Poulain, joka huutokauppayri-tyksen johtamisen lisäksi harrasti rata-autoilua. Hän osallistui vuonna 1975 legendaariseen 24-tunnin Le Mans -kilpailuun BMW 3.0 CSL au-tolla, jonka ulkoasun suunnitteluun

Poulain pyysi apua yhdysvaltalai-selta kuvanveistäjältä, ystävältään Alexander Calderilta. Näin syntyi en-simmäinen BMW Art Car.

Tähän päivään mennessä BMW on tuottanut 17 BMW Art Car -ko-koelman autoa, joiden ulkoasusta ovat vastanneet muun muassa Andy Warhol, Frank Stella, David Hockney, Jenny Holzer, Roy Lichtenstein, Robert Rauschenberg ja viimei-simpänä Jeff Koons vuonna 2010. BMW Art Car -kokoelman autot ovat liikkuvia veistoksia, jotka osallistu-vat erilaisiin designtapahtumiin ja taidenäyttelyihin ympäri maailmaa, mm. Pariisin Louvressa sekä New Yorkin Guggenheim-museossa. Pysyvä näyttely on BMW-museossa Münchenissä, jossa voit Art Car -kokoelman lisäksi vaikuttua BMW:n innovaatiokyvystä ja muotoiluosaa-misesta yrityksen koko historian ajalta.

Suomeen on muotoilupääkau-punkivuoden aikana tulossa seu-raavat taideautot BMW Art Car -kokoelmasta:

▶ Alexander Calder, 1975▶ Frank Stella, 1976▶ Andy Warhol, 1979▶ Ken Done, 1989▶ Michael Jagamara Nelson, 1989▶ Sandro Chia, 1992

BMW on WDC Helsinki 2012 pääyhteistyökumppani. Muotoilulla on hyvin vahva jalansija BMW:n historiassa ja tulevaisuudessa. Tuotteidemme menestys ei ole koskaan perustunut pelkkään tekniseen osaamiseen, vaan kykyymme puhutella ihmisiä myös tunteiden kautta. Osana tätä vahvaa sidettä BMW Suomi on World Design Capital Helsinki 2012 pääyhteistyökumppani. Tulemme tarjoamaan suomalaisille entistä laajemman ja läheisem-män kosketuspinnan BMW:n maailmaan ja elämyksiä designin parissa. Tervetuloa nauttimaan muotoilun kaikista ulottuvuuksista kanssamme.

bmwguggenheimlab.org

bmw-artcartour.com

Ajamisen iloa

BMW

www.bmw.fi

BMW DESIGN.NÄKEMYS PAREMMASTA.

30341766.indd 24 12.1.2012 15:27:04

Lyhyest i Y M P Ä R I S T Ö

X PYÖRÄILY KANNATTAA

1. Pyöräily tulee halvaksi. Pyörät eivät maksa paljon, ja pyörän käyttökustannukset ovat lähes olemattomat. 2. Pyöräily on ajankäytön kannalta tehokasta. Kun pyöräilet, sinun ei tarvitse lähteä erikseen lenkille. 3. Pyöräily virkistää mieltä. Se laittaa endorfiinit liik-keelle, ja saat samalla päivittäisen annoksen ulkoilmaa.4. Pyöräily on ympäristöystävällistä. Pyörä ei tarvitse ben-saa tai sähköä, vaan sinun lihaksesi riittävät moottoriksi.5. Pyöräily on sosiaalista. Leppoisasti polkiessa voi samalla vaihtaa kuulumiset rinnalla pyöräilevän kaverin kanssa.

Mikä on ekologisen rakentamisen tila 10 vuoden kuluttua?

”Kaksi ilmiötä ajavat rakentamista kohti ekologisuutta: ilmastonmuutos ja ener�giakustannukset. Kun kulutuskulttuuri

valtaa kehittyvät maat, energian hinta nousee rajusti. Energiayhtiöiden täytyy etsiä energia�varantoja entistä vaikeammin saavutettavilta alueilta, ja se tulee kalliiksi niin taloudelli�sesti kuin turvallisuudenkin kannalta. Tässä tilanteessa ’vihreät’ rakennukset, jotka ovat mahdollisimman vähän riippuvaisia ulkoises�ta energiantuotannosta, tulevat olemaan kus�tannustehokkaampia ja arvokkaampia kuin vanhankantaiset ’ruskeat’ rakennukset. �a�’ruskeat’ rakennukset. �a�ruskeat’ rakennukset. �a�’ rakennukset. �a� rakennukset. �a�kentamisen lisäksi tulevaisuudessa kiinnite�tään enemmän huomiota siihen, miten ihmi�set käyttäytyvät sisällä ja miten asumisesta saisi sitä kautta ympäristöystävällisempää. Esimerkiksi neurotieteistä voi olla apua poh�dittaessa sitä, miten ihmisten käyttäytymistä saisi muutettua.”www.rose-network.com

Jonathan F.P. Rose johtaa perustamaansa Jonathan Rose Companies -yritystä, joka on erikoistunut kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen.

?

OLL

I H

IRV

ON

EN

& L

OTT

A J

ULK

UN

EN

JOH

AN

NE

S R

OM

PPA

NE

N /

KU

VA H

EL

SIN

KI B

EYO

ND

DR

EA

MS

-KIR

JAS

TA5

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Valtaosa design- pääkaupungin ohjelmasta on

syntynyt kaikille avoimen ohjelma-

haun kautta.

TUTUSTU MYÖS:• Julkiset vesipis-teet -projektissa Lahden muotoiluins-tituutin opiskelijat pohtivat veden käyttöä urbaanissa ympäristössä suun-nittelemalla julkisia vesipisteitä kaupun-kilaisten käyttöön. Vesipisteet myös viedään asukkaiden testattaviksi. www.lahti.fi

JON

ATH

AN

RO

SE

CO

MPA

NIE

S


BMW GUGGENHEIM LABBMW inspiroi ihmisiä ympäri maa-ilmaa ainutlaatuisella BMW Gug-genheim Lab -projektilla. Kiertue käynnistyi elokuussa New Yorkista ja seuraavan kuuden vuoden aikana BMW Guggenheim Lab osallistaa ihmisiä yhdeksässä eri metropolissa miettimään ratkaisuja tulevaisuuden urbaaniin elämään.

Ihmisten muutto kaupunkeihin on globaali megatrendi. Nykyiset tun-netut metropolit tulevat kasvamaan entisestään ja uusia tulee synty-mään kymmenittäin. Urbanisoitumi-sen vaikutuksia ihmisten arkeen tut-kitaan paljon ja oman uniikin osansa tutkimukseen ja ideointiin tarjoaa BMW Guggenheim Lab.

Kuuden vuoden ajan BMW Gug-genheim Lab tulee tarjoamaan ainutlaatuisen inspiroivan näyttelyn, jonka tärkein tehtävä on kävijöiden osallistaminen tulevaisuuden urbaa-nin elämän ideointiin. Näyttely kier-tää yhdeksässä eri metropolissa, joista ensimmäisenä oli vuorossa

New York 3.8.–16.10.2011. Seu-raava kaupunki on Berliini (24.5.–29.7.2012) ja kolmantena on vuo-rossa Mumbai.

BMW Guggenheim Lab haastaa miljoonakaupunkien ihmiset mietti-mään elinympäristönsä tulevaisuut-ta. Näyttely yhdistää arkkitehtuuria, taidetta, designia, tiedettä, teknolo-giaa, koulutusta ja kestävää kehitys-tä. Vastausten sijaan luvassa on aja-tuksia herättäviä aiheita ja näkymiä tulevaisuuteen BMW:n tyyliin.

BMW ART CARSJo vuodesta 1975 lähtien BMW on tuottanut täysin uniikkeja auto-ja, jotka tunnetaan nimellä BMW Art Cars. Idean isä on ranskalainen Hervé Poulain, joka huutokauppayri-tyksen johtamisen lisäksi harrasti rata-autoilua. Hän osallistui vuonna 1975 legendaariseen 24-tunnin Le Mans -kilpailuun BMW 3.0 CSL au-tolla, jonka ulkoasun suunnitteluun

Poulain pyysi apua yhdysvaltalai-selta kuvanveistäjältä, ystävältään Alexander Calderilta. Näin syntyi en-simmäinen BMW Art Car.

Tähän päivään mennessä BMW on tuottanut 17 BMW Art Car -ko-koelman autoa, joiden ulkoasusta ovat vastanneet muun muassa Andy Warhol, Frank Stella, David Hockney, Jenny Holzer, Roy Lichtenstein, Robert Rauschenberg ja viimei-simpänä Jeff Koons vuonna 2010. BMW Art Car -kokoelman autot ovat liikkuvia veistoksia, jotka osallistu-vat erilaisiin designtapahtumiin ja taidenäyttelyihin ympäri maailmaa, mm. Pariisin Louvressa sekä New Yorkin Guggenheim-museossa. Pysyvä näyttely on BMW-museossa Münchenissä, jossa voit Art Car -kokoelman lisäksi vaikuttua BMW:n innovaatiokyvystä ja muotoiluosaa-misesta yrityksen koko historian ajalta.

Suomeen on muotoilupääkau-punkivuoden aikana tulossa seu-raavat taideautot BMW Art Car -kokoelmasta:

▶ Alexander Calder, 1975▶ Frank Stella, 1976▶ Andy Warhol, 1979▶ Ken Done, 1989▶ Michael Jagamara Nelson, 1989▶ Sandro Chia, 1992

BMW on WDC Helsinki 2012 pääyhteistyökumppani. Muotoilulla on hyvin vahva jalansija BMW:n historiassa ja tulevaisuudessa. Tuotteidemme menestys ei ole koskaan perustunut pelkkään tekniseen osaamiseen, vaan kykyymme puhutella ihmisiä myös tunteiden kautta. Osana tätä vahvaa sidettä BMW Suomi on World Design Capital Helsinki 2012 pääyhteistyökumppani. Tulemme tarjoamaan suomalaisille entistä laajemman ja läheisem-män kosketuspinnan BMW:n maailmaan ja elämyksiä designin parissa. Tervetuloa nauttimaan muotoilun kaikista ulottuvuuksista kanssamme.

bmwguggenheimlab.org

bmw-artcartour.com

Ajamisen iloa

BMW

www.bmw.fi

BMW DESIGN.NÄKEMYS PAREMMASTA.

20–50 litraa määrä, jonka ihminen tarvitsee puhdasta, makeaa vettä päivittäin ruoanlait-toon, juomiseen ja peseytymiseen.

KATOAVA VESI890 miljoonalla ihmisellä maailmassa ei ole käytössään riittävästi puhdasta vettä.

2 litraa vettä on minimimää-rä, joka ihmisen pitää juoda päivittäin.

17 miljoonaa tynnyrillistä öljyä on määrä, joka kuluu vuosittain Yhdys-valloissa kulutetun pullotetun veden tuottamiseen.

KYSYMYS: Jonathan Rose

30341766.indd 25 13.1.2012 11:19:34

Hyvinvoinnin muotoilu tarkoittaa ihmisen

kuuntelemista ja huomioonottamista.


H Y V I N V O I N T I Arki

30341780.indd 26 12.1.2012 15:31:49


Sinun ei tarvitse olla opiskelija, jotta Aalto-yli-opisto koskettaisi elämääsi. Ei ainakaan, jos Aalto-yliopiston 365 Wellbeing -hanke tekee lupauksistaan totta.

Perinteisesti muotoilu on nähty esineinä. 365 Wellbeing -hankkeessa kyse kuitenkin on hyvin-voinnin muotoilusta. Siitä, miten palveluita, konsep-teja, visuaalisia ilmeitä ja prosesseja suunnittelemalla voidaan parantaa ihmisten elämänlaatua. Tavoitteena on, että hankkeessa olevat 12 projektia koskettaisivat mahdollisimman monen ihmisen elämää.

Käytännössä 365-hanke toteutetaan ryhmissä, joissa on mukana viitisentoista opiskelijaa ja kahden tohtori-opiskelijan muodostama designin voimakaksikko. Pro-jektit konkretisoituvat vuoden 2012 kuluessa.

Hyvinvoinnin muotoilu ei ole uusi keksintö. Aja-tuksen juuret ovat 1960-luvulla itävaltalaisen muo-toilijan Victor Papanekin ajatuksissa. Papanekista muotoilijan tehtävä oli täyttää tarpeita, ei luoda kei-notekoisia haluja. Hänestä muotoilulla oli laajempi yhteiskunnallinen tehtävä kuin vain lihottaa yritys-ten pankkitilejä. Wellbeing 365 onkin hanketta joh-tavan professori Turkka Keinosen mielestä omalla tavallaan jatkoa 1960-luvulla syntyneelle vastuullisen suunnittelun eetokselle, joka ei kuitenkaan lähtenyt nousuun, sillä sitä pidettiin liian idealistisena.

MEGATRENDEJÄ JA OSALLISTAMISTAAalto-yliopiston 365 Wellbeing -hankkeen projektit pyrkivät vaikuttamaan elämän eri osa-alueisiin. Aal-to-yliopiston, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaa-miskeskus Soccan, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Lahden yhteisprojektissa esimerkiksi tutkitaan sitä, miten julkisista ja yhteisöllisistä ympäristöistä saadaan

Hyvinvoinninmuoto Miten muotoilun avulla voi parantaa

ihmisten hyvinvointia? Siinä haaste, johon Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen maisteriopiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat etsivät vastauksia 365 Wellbeing -hankkeessa. TEKSTI KARI LATVANEN KUVAT SUSA JUNNOLA

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Design Forum Finland on

maailman toiseksi vanhin maailman

muotoilun edistämis-

organisaatio.

30341780.indd 27 12.1.2012 15:31:51



savuttomia. (Projekti alkaa kesällä 2012, jo-ten tätä juttua tehtäessä suunnitelmat eivät olleet vielä täysin lukkoon lyötyjä.)

”Todennäköisesti rakennutamme instal-laatioita puistoihin ja pyrimme aloittamaan keskustelua savuttomuudesta esimerkiksi sosiaalisen median avulla”, Keinonen kertoo.

Väestön ikääntyminen on yksi läntisen maailman megatrendeistä. 365 Wellbeingis-sä haetaan vastauksia myös tähän haastee-seen, kuten Kauniaisissa sijaitsevassa ikäih-misten palvelutalo Villa Bredassa tehdään.

”Tämä hanke on pitkälti Kauniaisten oma idea. Tarkoituksena on tuoda ennakkoluu-lottomalla tavalla kunnan kulttuuripalvelui-ta palvelutaloon ja kenties innostaa vanhuk-sia tuottamaan kulttuuripalveluita itsekin”, Keinonen kertoo.

Villa Bredassa pyritään myös luomaan kohtaamisia sukupolvien välille, jotta van-husten palvelutalo ei olisi vain paikka, jo-hon ikäihmiset piilotetaan.

Väestön ikääntyminen näkyy myös Hel-

dessa muotoilijalle tärkeitä osaamisalueita ja mistä löytyvät työpaikat. Ainakin monet meidän opiskelijoistamme kokevat nykyti-lanteen hämmentävänä”, Keinonen sanoo.

Lisäksi 365 Wellbeing -hankkeessa ha-lutaan nostaa esille muotoilun uusia työta-poja ja mahdollisuuksia kuntien päättäjille, suurelle yleisölle ja opiskelijoille. Tavoit-teena on kertoa muotoilun merkityksestä sosiaalisesti vastuullisena toimintana.

”Itse toivoisin kuitenkin, että hankkeis-samme nousisi esille idealistisiakin ajatuk-sia”, Keinonen sanoo.

”Kytkentä arkeen pitää kuitenkin säilyt-tää. Jos ei ole idealisti, ei tiedä, mitä pitää muuttaa. Mutta jos ei ole kytkentää arkeen, idealismi jää irralliseksi.” n

MITEN JULKISISTA YMPÄRISTÖISTÄ VOIDAAN LUODA SAVUTTOMIA?

MILLAISESSA LÄHIÖSSÄ IHMISET HALUAISIVAT ASUA 60 VUODEN KULUTTUA?

singin Mellunkylässä ja Lahden Tonttilassa, joissa kehitetään lähiöasumista. Projektissa tutkitaan, miten muotoilun avulla voidaan parantaa 1970-luvulla rakennettujen lä-hiöiden asukkaiden elämänlaatua niin fyy-sistä ympäristöä päivittämällä kuin sosiaa-lista hyvinvointia tukemalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asunnoissa ote-taan huomioon tarvittaessa muun muassa esteettömyys. Asuinalueiden haluttavuutta koitetaan kasvattaa vaikuttamalla niissä vie-tettävään elämäntyyliin.

”Lähiökehittämiseen lukeutuu myös Su-burb 2072 -projekti”, kertoo Aalto-yliopis-tossa tohtorintutkintoa suorittava Katja Soini.

”Katseet kohdistetaan pitkälle tulevaisuu-teen ja kysytään, millaisessa lähiössä ihmiset haluaisivat asua 60 vuoden kuluttua. Ajatuk-

sena on saada keskinäiseen vuoropuheluun kaikki lähiöasumiseen vaikuttavat tahot, kuten asukkaat, kaupunkien päättäjät, kaa-voittajat, rakentajayritykset ja alueelliset palvelutuottajat.”

Soinista hankkeissa korostuu se, että muotoilu on ryhmätyötä.

”Toki näin on ollut perinteisessäkin teol-lisessa muotoilussa”, Soini sanoo.

”Mutta hyvinvoinnin muotoilussa yh-teistyön ja vuoropuhelun rooli on erityisen suuri. Muotoilu on suurelta osin eräänlaista luovaa muutosjohtamista.”

Ryhmätyössä korostuu osallistaminen, eli ajatus siitä, että ihmiset ovat itse elä-mänsä asiantuntijoita ja löytävät vastauksia ongelmiin paremmin kuin ulkopuolinen muotoilija.

”Monissa hankkeissamme yritämme rat-koa tavattoman hankalia ikuisuusongelmia. Jotta ratkaisu olisi tyydyttävä, on tärkeää, että päätöksenteossa on mukana useita osapuolia, kuten asukkaat itse ja heidän sukulaisensa, kaupunki, alueen yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat”, Keinonen sanoo.

PUHETTA TULEVAISUUDESTA

Wellbeing 365 -projektien työskentelyä ja tuloksia esitellään yleisölle muun muassa avoimissa työpajoissa. Hankkeen tiimoilta on myös tarkoitus virittää hyvinvoinnin ja muotoilun välistä suhdetta käsittelevää keskustelua online-foorumeilla, mediajul-kisuudessa ja akateemisissa julkaisuissa. Nämä keskustelut ovat pitkälti akateemisia, ja niissä on tarkoitus hakea vastausta sille, mitä on tulevaisuuden muotoilu.

”Esineiden muotoilu ei ole enää domi-noiva kenttä designin maailmassa. Keskus-teluissa mietitään, mitkä ovat tulevaisuu-

Lue lisää 365 Wellbeing -hankkeesta: http://living.aalto.fi/

30341780.indd 28 12.1.2012 15:31:52

”Jumankauta, olenko minä leikannut noin vinoon”, tokaisi kirurgi potilaansa Pekka Rytkösen kotiut-

tamistarkastuksessa reilu pari vuotta sitten.

Sitten lääkärin kännykkä soi, ja tämä katosi käytävälle.

”Odottelin lääkäriä pitkään takaisin, ja kun mitään ei enää kuulunut, vedin housut jalkaan ja lähdin kotiin”, Rytkönen muistelee.

Häneltä oli juuri leikattu eturauhassyöpä. Muutamien viikkojen ajan miehen terveys vaikutti paremmalta, mutta rei-lut puoli vuotta myöhemmin hänen verensä PSA-arvot alkoi-vat taas nousta.

Se tarkoitti uutta syöpää.

Rytkönen päätti hakeutua hoitoon Docrates Sairaalaan. Ainakin hänen tapauksessaan se oli hyvä päätös. Rytkönen tunsi, että Docratesissa hänestä pidettiin huolta. Ei ainoastaan potilaana, vaan myös ihmisenä.

DOCRATESIN FILOSOFIA

Vuonna 2009 perustettu Doc-rates on Helsingissä, Jätkäsaaren ja Ruoholahden välissä sijaitse-va syöpäsairauksien diagnostiik-kaan, lääke- ja sädehoitoon sekä seurantaan erikoistunut yksi-tyissairaala, joka hoitaa myös julkisen puolen potilaita.

Sairaalan idea, konsepti ja hoitofilosofia ovat suurelta osin sen johtavan ylilääkärin, Timo Joensuun, käsialaa.

Ihmisen ehdoilla suunniteltu sairaalaDocrates Sairaalan hoitofilosofiassa potilaat on otettu huomioon myös arkkitehtuurissa.


Pekka Rytkönen arvostaa sitä, että hoitotilanteessa häntä kohdellaan ihmisenä, ei vain potilaana.

Timo Joensuun perustamassa Docrates Sairaalassa oli viime vuonna yli 15 000 potilaskäyntiä.

30341780.indd 29 12.1.2012 15:31:53



muita hoitotiimin jäseniä sekä omaiset ja läheiset”, Joensuu selventää.

”Lääkäri on tiimissä ammat-tiauttajan roolissa eikä niinkään erehtymättömänä auktoriteetti-na, vaikka oman alansa ammat-tilainen onkin.”

AURINGON PARANTAVA VOIMA

Ihmiskeskeinen hoitotapa tar-koittaa Joensuun mukaan sitä, että hoidossa luotetaan syö-pää sairastavan omiin voimava-roihin.

”Hoitokeinot ovat kehitty-neet huimasti. Syövästä voi parantua täysin, tai sitten sen kanssa voi elää pitkäänkin", Jo-ensuu kertoo

Docrates Sairaalaa suunni-teltaessa lähdettiin liikkeelle sairastuneen ihmisen tarpeista – oli kyse sitten arkkitehtuuris-ta, hoitolaitteiden sijoittelusta, hoitopolusta tai rahoituksesta.

”Syöpäsairaala on rakennus-kohteena ja arkkitehtuurin kannalta vaativa erikoiskoh-de. Esimerkiksi sädehoitotilat asettavat suunnittelulle suuria haasteita”, Joensuu kertoo.

Arkkitehti Tuomo Siito-nen onnistui kuitenkin suun-nittelemaan tilat siten, että kai-killa potilailla ja työntekijöillä on yhteys päivänvaloon.

Se oli tärkeää myös Pekka Rytköselle. Auringon valo kun tunnetusti tekee ihmiselle hy-vää. Myös sairaille ihmisille. Eri-tyisesti heille. n

www.docrates.fi

Hänellä on mielenkiintoi-sia ja vahvoja ajatuksia tervey-denhoidosta, erityisesti syöpä-potilaiden hoidosta. Joensuun mielestä syöpäpotilaan koke-muksessa heijastuvat muun muassa sairaaloiden ja lääkärei-den hoitofilosofiat, lääkäreiden ja hoitajien käsitykset omasta työnkuvastaan, sairaaloiden or-ganisaatiorakenteet sekä lääke-tieteen historia.

”Esimerkiksi lääkärikunnan pitkään hellimä ajatus lääkärin ehdottomasta auktoriteetista juontaa vähintäänkin antiikin aikoihin”, Joensuu kertoo.

”Muistamme Claudius Ga-lenuksen, joka toimi keisari Marcus Aureliuksen henki-lääkärinä 1600-luvulla. Galenus kirjoitti aikoinaan, ettei hän ole koskaan ollut väärässä.”

Sairaalat on perinteisesti jaettu niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella tiukan

hierarkkisesti kahteen linjaor-ganisaatioon: lääkäreihin ja hoi-tajiin. Eri osastojen välillä käy-dään jatkuvaa taistelua rahasta, laitteista, maineesta ja vallasta. Tämä heijastuu muun muassa siihen, mitä hoitoja potilaalle kulloinkin annetaan.

”Kaiken tämän vuoksi po-tilas ei välttämättä aina asetu hoidossa tärkeimmäksi asiaksi, vaikka niin saatetaan juhlapu-heissa tai ihan vilpittömästikin ajatella asioiden olevan”, Joen-suu sanoo.

Hänen omat ajatuksensa toi-senlaisesta hoitofilosofiasta ja -käytännöstä alkoivat muotou-

tua vuonna 1999 fi-losofi Esa Saarisen Pafos-seminaarissa Kyproksella.

”Aloin miettiä, miksi kritisoin. Enkö voisi sen sijaan alkaa tehdä itse aktiivises-ti jotain asioiden hy-väksi?”

Vähitellen aja-tuksesta kasvoi idea syöpäsairaalasta, jossa syöpää sairastava ihminen on kaiken keskiössä: Docrates Sairaalassa ihminen todella on Joensuun mukaan lähimmäi- nen, ei ensisijaisesti potilas tai asiakas.

”Meidän organi-saatiokaaviossamme hoidettava ihminen on keskellä, ja sitten hänen ympärillään on lääkäri, hoitaja ja

© 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Visit www.deloitte.fi

Where inspiration strikes

Sairas ihminen kaipaa

lääkkeiden ja hoidon lisäksi

myös empatiaa.

HOIDOSSA LUOTETAAN SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN OMIIN VOIMAVAROIHIN.

30341780.indd 30 12.1.2012 15:31:53

© 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Visit www.deloitte.fi

Where inspiration strikes

30341780.indd 31 12.1.2012 15:31:54

Varapatja lainaksi naapurista, energiaa aurinkopaneeleista ja saunailta keskellä kaupunkia? Värikkäät tarrat, joiden avulla löytää roskahuoneeseen? Kotielämää on myös neljän seinän ulkopuolella, ja designin avulla siitä tulee helpompaa ja hauskempaa.TEKSTI HEIDI KALMARI KUVAT TANJA KONSTENIUS

Ovet auki designille

Hoasin opiskelija-asuntolassa Pasilassa Junailijankujalla oli ongelma: käytäviltä löy-

tyi liian usein roskia. Tavallaan tilanne ei ollut yllättä-

vä, sillä roskahuone sijaitsi kahdeksan oven takana. Kaikki asukkaat, joista suuri osa on ulkomaisia, eivät yksin-kertaisesti koskaan löytäneet perille.

Hoasin avuksi tuli ajatushau-tomo Demos ja Aalto-yliopiston

Parempi kämppä

opiskelijat Janne Salovaara ja Brenda Vertiz. Pohdinnan jäl-keen asuntolan lattioihin päätettiin laittaa selkeät tarrat, jotka johtivat roskahuoneeseen. Aika pian roska-ongelma katosi.

Myös asuntolan yhteistila re-montoitiin viihtyisämmäksi. Ti-lasta tuli keittiö ja elokuvahuone, joka sisustettiin Suomi-teemalla. Keittiön seinillä on kylttejä, joissa vinkataan esimerkiksi syömään lä-hiruokaa ja välttämään kertakäyt-töastioita.

Nyt jokaiselle uudelle asukkaal-le jaetaan myös oma ensimmäisen yön survival kit. Siinä on asumis-opas ja muun muassa kaurahiuta-leita, vessapaperia ja hernekeittoa. Ongelmatilanteita ratkotaan talon omilla Facebook-sivuilla. www.demos.fi

Hoas ja Demos kehittivät toimivan opiskelija-asuntolan.

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Ohjelmastamme löytyy sellaisiakin tapahtumia kuin

Keinutuolien kokoontumisajotja Fonttikävely.


H Y V I N V O I N T I Asuminen

30341823.indd 32 12.1.2012 15:34:54

Kaveri on tulossa yökylään. Kuka lainaisi patjaa? Tietokone meni jumiin. Osaisikohan joku kor-jata sen?

Muun muassa yllä oleviin pulmiin löytyy apu Aal-to-yliopiston opiskelijoiden Juho Makkosen ja Antti Virolaisen perustamasta Kassi-verkkopalvelusta. Pal-velun kautta voi lainata tavaroita ja vaihtaa palveluita.

Kassia on käytetty Aalto-yliopiston kampuksella, jos-sa yhteisöön kuuluu 4 000 ihmistä. Palvelun kautta opis-kelijat esimerkiksi kierrättävät tenttikirjoja ja vuokraavat asuntoja sekä tarjoavat suomen kielen tunteja. Tänä vuon-na Kassi laajenee myös yliopiston ulkopuolelle, ainakin muutamiin kaupunginosiin Helsingissä ja Lahdessa.

Tällainen nettipalvelu ei ole ainutlaatuinen idea. Kassista omaperäisen tekee kuitenkin se, että palve-lu kohdistuu aina tiettyyn kaupunginosaan. Virolai-sen ja Makkosen unelma onkin, että kaupunginosis-ta kehittyisi kyläyhteisöjä, jossa ihmiset kohtaavat ja käyvät lainaamassa naapurilta vaikkapa sokeria. http://aalto.kassi.eu

Diakonissalaitoksen korttelissa Helsin-gin Alppilassa kulkee päivittäin tuhan-sia ihmisiä: Opiskelijoita, työntekijöitä,

vanhuksia, päihde- ja mielenterveyskuntou-tujia sekä maahanmuuttajia, joista useat eivät osaa hyvin suomea. He ovat kaikki menossa johonkin alueen lukuisista rakennuksista. On auditorio, hallintorakennus, asuntoja, kirjasto, kahvila, apteekki, opisto, kirkko ja yhteistiloja. Ei ihme, että moni menee kortteliin sisään tul-lessaan aivan pyörälle päästään.

Nyt tilanteeseen aiotaan saada tolkku. Dia-konissalaitos on alkanut suunnitella alueen opasteita ja kylttejä uusiksi yhdessä Aivan-suunnittelutoimiston kanssa. Projektissa yh-distyvät monet erityistarpeet.

Mukana suunnittelutyössä ovat myös enti-set asunnottomat, Hanna ja Tino. Heillä kummallakin on nykyisin omat kodit Helsingin Diakonis-salaitoksen asumisyksiköissä.

Tino on suunnitteluprojek-tista innoissaan, ja ideoita riittää:

”Kylttejä voisi tehdä vaikka eri väreillä. Että kun seuraa tätä väriä, niin pääsee sinne ja tänne. Tuolla takana on parkkipaikka, mutta se on aina ihan tyhjil-lään, kun sinne ei osata mennä.”

Hannan mielestä kylttien on oltava ennen kaikkea selkeitä ja helppolukuisia. Ehkä valo-jakin voitaisiin käyttää hyväksi? Hän on luvan-nut kysellä myös samassa kerroksessa asuvilta naapureiltaan mielipiteitä.

”Kun on kyse omasta asumisesta, niin kyllä alkaa tulla ideoita”, Hanna sanoo.

Diakonissalaitoksessa uskotaan, että kyltti-projekti poikii jatkossa paljon muutakin. De-signilla ja yhdessä suunnittelemalla voitaisiin lisätä yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Jokaisella on oikeus designajatteluun – myös marginaa-leissa elävillä ihmisillä.

”Tulee hyvä mieli, kun katsotaan, että meil-läkin on jotain sanomista”, sanoo Tino. www.hdl.fi

Oikeaan suuntaan

Virtuaalinen kyläyhteisöNettipalvelu Kassi auttaa tutustumaan naapuriin vaikkapa tavaroita vaihtamalla.

Helsingin Diakonissalaitoksen pihapiiriin suunnitellaan asukkaiden kanssa uudet kyltit.


30341823.indd 33 12.1.2012 15:34:55

Kulttuurisauna vuosimallia 2012. Ekologisen saunan

rakennusmateriaalina luonnollisesti puu.

4 x vihreää asumistaKodin valitseminen on yksi suurimmista ekoteoista, sillä asuminen kuluttaa noin neljäsosan koko Suomen energiasta. Espoon Leppävaarassa Adjutantinkadulle keväällä valmistuvassa kerrostalossa on satsattu energiatehokkuuteen. Talon ovat suunnitelleet yhteistyössä Skanska, Fortum, ABB ja Kone.

Talon katolle on asennettu aurinko- paneelit. Ne tuottavat sähköä muun muassa porraskäytävien valaistukseen ja ilmanvaihtoon.

Asukkailla on yhteinen sähköauto, jota varten talossa on neljä latauspistettä.

Talon hissi kulkee osittain omalla jarrutusenergiallaan.

Talossa on käytössä huoneistokohtainen sähkön-, veden- ja lämmityksenseuranta-järjestelmä.

1

234

TEK

STI

KA

TI A

LA

-IL

OM

ÄK

I

TUTUSTU MYÖS• Futuro 2012Miltä näyttää arkki-tehti Matti Suurosen 60-luvulla polyes-terimuovista suun-nittelema, lentävää lautasta muistuttava Futuro-talo tänään? Futuro 2012 -näyt-tely WeeGeessä 8.5.-16.9.2012.www.weegee.fi• Sauna Finlandia Etelä-Helsingin Hernesaareen suunnitteilla oleva vapaamuotoinen design-saunojen kokonaisuus, joka yhdistelee perinteistä saunakulttuuria ja nykyarkkitehtuuria.http://www.avan.to• World Student Capital 2012 Hanke ottaa pää-kaupunkiseudun yli 90 000 korkea-kouluopiskelijaa mukaan kaupunki-suunnitteluun. Kestäviä ratkaisuja asumiseen ja kampusten väliseen liikkumiseen. www.hyy.helsinki.fi• Habitare Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja design-tapahtuma Habitare esittelee tuotteet kotien ja julkitilojen sisustukseen ja toimivuuteen, 12.–16.9.2012.www.habitare.fi • Kolmas tila Töölö Kulttuuritehdas Korjaamon Kolmas tila ei ole koti eikä työpaikka, vaan kolmas tila näiden välissä ja lisäksi. Kulttuuria, elämyksiä, ravintoa, oleskelua ja työskentelytiloja. www.korjaamo.fi

Rakentakaamme sinne sauna! Ei ta-vallista vanhan saunan puolisivis-tynyttä irvikuvaa, vaan kulttuuri-

sauna, kansallismonumentti, ensimmäinen laa tuaan Suomen heräävässä sivistyksessä.

Näin sanaili arkkitehti Alvar Aalto vuonna 1925 sanomalehti Keskisuomalai-sessa. Hän oli silloin huolestunut Suomen rappeutuvasta saunakulttuurista.

Aallon saunasuunnitelmia ei koskaan to-teutettu Jyväskylään, mutta nyt arkkitehti Tuomas Toivonen ja suunnittelija Nene Tsuboi ovat samalla asialla. He suunnitte-levat ja rakennuttavat Helsingin Hakanie-menrantaan uuden yleisen saunan. Inspiraa-tiota on saatu paitsi Suomi-saunasta myös Tsuboin kotimaan, Japanin, kylpylöistä ja saunoista. Tsuboin mielestä saunan pitä-minen on oikea unelmatyö: hänellä on nyt mahdollisuus tarjota ihmisille paikka, jossa voi puhdistautua, kylpeä ja jakaa hiljaista yhdessäoloa. Toivonen uskoo, että kulttuu-risauna virkistää Helsinkiä entisestään.

Löylyttelyn, mereen pulahtamisen ja kahvilassa huilimisen lisäksi Tsuboin ja Toivosen saunassa voi nauttia kulttuurista. Saunassa järjestetään esimerkiksi seminaare-ja, keskustelutilaisuuksia ja luentoja.http://kulttuurisauna.posterous.com

KulttuurilöylytHelsingin Hakaniemenrantaan nousee kesällä 2012 yleinen sauna, josta voi pulahtaa mereen ja nauttia kulttuurista.

NO

W O

FFIC

E


H Y V I N V O I N T I Asuminen

30341823.indd 34 12.1.2012 15:34:56

Näköalapaikka. Kertomuksia Pihlajamäestä.

Pihlajamäessä tammi–helmikuussa 2012 (paikka ja aika vielä avoin)Viikin kirjastossa 8.3.–18.4.2012. Sederholmin talossa 12.5.–26.8.2012.

Pihlajamäki täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Lähiö on yksi Helsingin ensimmäisistä, ja sen arkkitehtuuri on saanut tunnustusta ja arvostusta. Mutta mitä pihlajamäkeläi-set itse alueestaan ajattelevat? Valoku-vat ja haastattelut tarjoavat tirkistysikku-nan yhdeksään kotiin.

Lenkkeilijöille, joiden lempiharrastus on talvi-iltaisin kuikuilla naapurien ikkunoista sisään.

Rantaviivoja – Kaupunki meren äärellä.

Arkkitehtuuri-museossa 28.3.–27.5.2012.

”Ja merikin pilkot-taa.” Tuttu lausahdus asuntoilmoituksissa kuvaa, kuinka paljon suomalaiset rakas-tavat asua veden äärellä. Rannoille on rakennettu aina, ja tahti vain kiihtyy. Näyttely esittelee veden tuntumaan kohonneita asuin-alueita 1700-luvulta tähän päivään.

Helsingin Jätkäsaaren hitas-asuntoja haikai-leville ja meriterassis-ta unelmoiville.

Koti

Designmuseossa. Alkaa 12.10.2012 ja loppuu tammikuussa 2013.

Kaappikello ja tupa-keittiö. Loft-kämppä ja Lokki-valaisin. Nahkasohvat ja kotiteatteri. Millainen on ihannekoti? Entä millainen se oli 1800-luvun lopulla? Näyttelyssä tarkastellaan kotia eri aikakausina: maalais- ja kaupunkikoteja, sinkkukämppiä ja suurperheen taloja, sisustustyylejä ja ka-lusteita. Esimerkkejä on sekä Suomesta että ulkomailta.

Omaa pallotuolia varten säästävälle.

Koteja ennen ja nyt, koteja veden äärellä ja koteja lähiössä. Designpääkaupunkivuoden näyttelyt pysyttelevät pihapiirissä.

MIKÄ?

MISSÄ JA MILLOIN?

MITÄ?

KENELLE?

Koti kullan kallis

Aallon jakkara, Jokapoika-paita, Fis-karsin sakset, Villa Mairea ja Block-lamppu. Suomalaisen muotoilun

klassikkojen lista on pitkä. Mutta miltä näyt-tävät huomisen tilat ja esineet?

Tätä pohtivat Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja Elizabeth Salonen, vuoden 2012 teollinen muotoilija.

”Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mis-sä tuotteet on tehty, kuka on tehnyt ne ja mikä niiden tarina on. Paikallisesti, ekologi-sesti ja eettisesti tehdyt tuotteet ovat aitoja ja arvokkaita. Jopa massatuotteisiin yrite-tään saada aitouden leima”, Salonen sanoo.

Omaa suunnitteluyritystään Mottoformia pyörittävä Salonen on suunnitellut esimer-kiksi valaisimia ja tekstiilejä.

Tämän päivän muotoilu on muutakin kuin esineitä. Nyt suunnitellaan parempia palveluja. Myös muotoilun kohderyhmä on murroksessa.

”Suomessa on koko ajan enemmän van-huksia. Tulevaisuudessa heille suunnitel-laan tuotteita ja palveluja.”

Yksi tulevaisuuden trendi on se, että asi-akkaat haluavat olla mukana suunnittelussa.

”Kaikki haluavat oman luovan projektin-sa. Kuluttajat antavat palautetta ja ideoita sekä odottavat, että heidän kädenjälkensä näkyy lopputuloksessa.”Muotoilijat 2012 -näyttely, 25.1.–23.3.2012, Virka Galleria, Helsinki. Tulevan perinne – Ornamon 100-vuotis-näyttely, 16.6.–5.8.2012, Taidehalli, Helsinki.

Ornamo ja vuoden teollinen muotoilija katsovat kristallipalloon.

Huomisen muotoilu

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Design- pääkaupunki

mahtuu puhelimeesi. Lataa mobiilisovel-

lus osoitteesta www.wdchelsinki

2012.fi/app

KA

LL

E K

AIT

AL

A


LO

UIS

SPA

RR

E

VAS

TAVAL

O

KA

ISA

KA

RH

U

30341823.indd 35 12.1.2012 15:34:56

Suomalaislapset jumppaavat ja pelaa-vat harrastuksissaan, mutta tärkeää arkiliikuntaa he eivät saa tarpeek-si. Digitaalinen maailma on vienyt

voiton ulkoilmasta, ja joka kolmannes lapsi liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.

Kun perusterveitä lapsiakin on vaikea saada liikkeelle, miten on liikuntarajoit-teisten lasten laita, jotka tarvitsevat apu-välineitä päästäkseen eteenpäin? Heille liikunta olisi tärkeää painonhallinnan ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, puhuttama-kaan siitä, miten suuri merkitys liikuntaky-vyllä on elämänhallinnan tunteen ja hyvän mielen kannalta.

Yksi ryhmä liikuntarajoitteisia lapsia ovat he, jotka tarvitsevat jo elämänsä en-simmäisistä askeleista lähtien rollaattoria. Mutta miten innostaa lasta liikkumaan har-maan ja vaikeakäyttöisen laitteen avulla?

Voisiko lasten rollaattori muistuttaa ul-konäöltään vaikkapa polkupyörää tai leik-kikalua? Ehkäpä se houkuttelisi liikuntara-joitteiset lapset mahdollisimman varhain liikkumaan? Näin pohti teollisen muotoilun opiskelija Maarit Keskitalo todet tuaan, että nykyiset lasten rollaattorit ovat kopi-oita vanhusten rollaattoreista.

Keskitalo suunnitteli Metropolia am-mattikorkeakoulussa opinnäytetyökseen rollaattorin 1–3-vuotiaille lapsille. Lähtö-kohtana oli, että rollaattori ei saa näyttää apuvälineeltä, vaan lapsen tulee kiinnos-tua leikkisän näköisestä laitteesta, jotta hän alkaisi tutkia ympäristöään sen avulla. Keskitalon ideoima rollaattori näyttääkin enemmän vauhdikkaalta ja virtaviivaiselta kulkuvälineeltä kuin apuvälineeltä. Siitä ol-laan nyt toteuttamassa ensimmäistä versio-ta yhdessä Helsingin Lastenlinnan kanssa.

Ranneke auttaa muistisaiRasta

Vanhukset elävät yksin kodeissaan yhä pidempään, ja liian moni heistä käpertyy

Suomalaisten fyysinen kunto ja terveys ovat heikkenemässä leikki-ikäisestä vaariin.

Tilastot kertovat karua kieltä: Joka seitsemäs kansalainen syö mielialalääkkeitä, joka viides aikuinen on ylipainoinen ja joka

yhdestoista suomalainen sairastaa aikuistyypin diabetesta. Terveyden

rahoitus on kriisissä, elleivät suomalaiset ala liikkua enemmän. Jotain pitäisi siis tehdä, mutta mitä? Liikunnan täytyisi koukuttaa ihmiset. Auttaisiko, jos liikuntavälineet olisivat kauniita, leikkimielisiä tai muuten vain helposti saatavilla, jotta niihin tarttuisi ikään kuin huomaamatta? TEKSTI Päivi ängeslevä KUVAT Juha salminen

Ylös, ulos ja telineille

h Y v i n v O i n T i Li ikkuminen


30310869.indd 36 13.1.2012 11:11:23

neljän seinän sisään, kun ulkona liikkumi-nen alkaa tuntua hankalalta. Toimintakyky – ja sitä kautta selviytyminen arkiaskareista – pysyy yllä kuitenkin vain liikunnan avulla.

Muistisairaudet on yksi vanhusten liik-kumista rajoittava tekijä. Esimerkiksi joka kolmannella yli 85-vuotiaalla on dementia. Silloin eksyminen voi alkaa pelottaa sekä vanhusta itseään että sukulaisia, jotka saat-tavat toppuutella vanhuksen haluja käydä kävelyllä ulkosalla.

Ratkaisu saattaa löytyä helppokäyttöi-sessä paikannusrannekkeessa. Helsinkiin pystytetyssä Toimiva koti -näyttelyssä on keskitytty vanhusten ja liikuntarajoitteisten asumisen ratkaisuihin. Näyttelyssä voi tu-tustua Vaios-rannekkeeseen. Ranneke pue-taan ylle kuin rannekello mutta toimii lä-hes matkapuhelimen tavoin. Vaioksella voi ottaa puheluja vastaan, ja sillä voi soittaa kymmeneen ohjelmoituun numeroon, ku-ten hoitajalle tai lähimmäiselle. Lisäksi ran-nekkeessa on gps-paikannin, ja vaikeimmat pulmatilanteet ratkeavat sos-näppäimen avulla. Kun sos-näppäintä painaa, ranneke hälyttää ohjelmoituihin numeroihin, kun-nes jostakin vastataan. Ranneke käy vah-distakin. Vanhukselle voi rajata reviiriksi vaikka korttelin. Jos hän ylittää rajansa, ran-neke hälyttää hoitajalle tai lähimmäiselle, joka voi seurata tämän liikkeitä reaaliajassa kartalta.

tasapainoa teLineeLtä

Pitää ihan hieraista silmiään: onko tuo kimurantti vehje tarkoitet-tu koiralle vai lapselle? Lapsi on oikea vaihtoehto, sillä kyse on tasapainoradasta, jonka pitäi-si herättää sisäinen lapsi meissä kaikissa. Tasapainoradalla voi tai-teilla, hyppiä, askeltaa ja harjoitel-la käden koordinaatiota. Se on yksi Muotoile itsesi -projek-tin kuudesta kuntoilulait-teesta, jotka Helsingin kaupungin liikunta-virasto rakennuttaa toukokuuksi Helsin-gin Töölönlahdelle.

Jalkapenkkiä, kiipeilyseinää ja mui-ta telineitä voi opetella käyttämään kosketusnäytöllä varustetuista opas-teista, jotka on liitetty laitteisiin.

Idea sai alkunsa Los Angelesis-ta, missä teollinen muotoilija Reijo Markku tutustui kauniisti muotoil-tuihin liikuntavälineisiin paikallisel-la bulevardilla kävellessään. Hän halusi suunnitella suomalaisen version liikunta-välineestä, jossa yhdistyy liikunta ja kult-tuuri sekä muotoilla visuaalisesti ilmavia ja veistoksellisia kuntoilulaitteita. Laitteiden materiaalit ovat kulutusta kestäviä ja eko-logisia, kuten puuta, betonia ja ruostuma-tonta terästä.

Markun toiveissa on, että Töölönlah-den kuntoiluvälineet innostaisivat ihmisiä heräteliikuntaan. Los Angelesin lisäksi aja-tus on tuttu Kiinasta, jossa erityisesti elä-keläiset käyvät jumppaamassa puistoissa vapaasti käytettävissä olevilla kuntoiluväli-

neillä. Markku toivoo, että heräte-liikunnasta innostuvat kaiken

ikäiset ja kuntoiset ihmi-set myös Suomessa. Hä-nen suunnittelemissaan laitteissa tulee olemaan haastetta niin satunnai-selle liikkujalle kuin te-hotreenaajallekin. n

www.toimivakoti.fi

tutustu mYÖs:• liikkuvan arjen Designmetropolia ammatti-korkeakoulu tuottaa tietoa, jonka perus-teella kehitetään en-tistä turvallisempia ja esteettömämpiä malleja kaupungissa liikkumiseen.lad.metropolia.fi• Pyöräilyprojekti projektin keskeisiä tehtäviä ovat Helsingin pyöräilyn suunnitteluohjeen laatiminen, pyörätei-den rakentaminen ja ylläpito, pyörien pysäköinnin järjestä-minen, pyöräkeskus sekä pyöräilyn markkinointi ja valistus. www.hel.fi• urbaani ratas – pyöräilijä on kaupunkimuotoilija Lahden asukkaiden, virkamiesten, muotoilijoiden, korkeakoulutoimijoi-den, yritysedustajien ja opiskelijoiden vuorovaikutteinen kaupunkisuunnit-telun väline, jonka myötä pyöräilijät saavat aktiivisen roolin kaupunkitilan käytettävyyden suunnittelussa.www.greencity.fi

tasapainoRadaLLa kuka taHansa voi Leikkiä ja HYppiä.


30310869.indd 37 13.1.2012 11:11:25

Ett bra jobb38 DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

V Ä L M Å E N D E Arbete

30341830.indd 38 13.1.2012 9:10:45

VI ÄR MITT I EN KULTURREVOLUTION

Enligt en rapport från 2010, publicerad av Näringslivets Delegation EVA, har arbetet återvänt till centrum för samhällsdebatten i Finland, vi är mitt i en arbetets kulturrevo-lution. Medelfinländaren vill ha ett intres-sant jobb i en inspirerande arbetsgemen-skap som leds av en ”rejäl” förman. Ändå rapporterar EVA att 82 procent av arbets-tagarna är av den åsikten att man jobbar på övervarv på finländska arbetsplatser och under så hård press att många bränns ut i förtid. Men arbetet är svårt att kritisera, för vi surfar på det.

Dessutom arbetar vi på ohälsosamma sätt. Vi sover för lite, äter för lite, eller för mycket, vi sitter för mycket, rör oss för lite, träffar våra vänner, barn, släktingar för lite och sedan går vi till jobbet mera döda än levande. I det här skedet vill de flesta sä-kert höra tröstande ord om att lindringen är här … att en revolution står för dörren. Och visst står den där, någonstans, bara man kunde urskilja den från alla de myria-der av andra budskap som vi bombarderas med i InformationOverload2.0. Ofta kom-mer budskapen i termer av enkel retorik: ”Fem steg för att bli av med dåliga arbetsru-

Ett bra jobb

Det egentliga jobbet blir allt mindre hanterbart på grund av alla överloppsprocesser, som ibland paradoxalt nog är designade för att öka produk-

tiviten, men som nu bara fragmenterar arbetsdagen.

17 000 möten under 17 års tid, resultat: ”inga förändringar av nämnvärd betydelse”. Så beskriver Claes Andersson sitt samhälle-liga och politiska arbete i boken Ottos liv. Tillbakablickandet förvandlar de självbio-grafiska observationerna till en anklagelse, en kriminografi där alla möten, trots goda intentioner, är i stort sett meningslösa. Claes Anderssons process mot sitt för-flutna bekräftar många av fördomarna om politikens förmåga att verkligen påverka samhället. Därmed kunde det hela tas med en axelryckning: Än sen då? Politik är me-ningslöst. Ändå är det allt fler av oss som börjar göra liknande bokslut som Anders-son, ”allt vårt arbete rinner ut i sanden”.

Det som orsakar det sugande vakuumet i arbetet är vi alla bekanta med: eviga möten, e-post och andra avbrott. Samtidigt är vi tämligen överens om att själva arbetet ofta är meningsfullt. Med andra ord gör vi in-telligent arbete, men på ointelligenta sätt.


För 100 år sedan gjordes arbetet i en enhet och man gick dit och därifrån i en uniform. Idag byter jobbet innehåll som molekyler byter sina atomer. Världen går sönder. Arbetet likaså. Design, kognitionsforskning, och managementteori uppmuntrar oss att tänka ”out of the box”. Arbetslivets stora äventyr uppstår då vi spränger oss ur vår låda. Ändå är vi pessimistiska: ”tänk om det enda som väntar oss på andra sidan väggen är granncellen?” TEXT TOMAS IVAN TRÄSKMAN ILLUSTRATION KASPER STRÖMMAN

82%av arbetstagarna är av den åsikten att man jobbar på övervarv

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Kommunikoimme nettisivuillamme suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi.

30341830.indd 39 13.1.2012 9:10:47

GLÖM INTE DE HÄR• AH-DEsign: Accessible and Sustainable Design Aalto-universitetet inför approachen Design for All som syftar till god produktplanering i vardagen. Man be-aktar särskilt äldre personer och mötet mellan generatio-nerna i vardagen.www.aalto.fi• Design Thinking, pilotprojekt Hur ser framtidens servicemodeller ut inom välmående, turism, energi och boende? Målet är att hitta lösningar som gör företag mer innovativa.www.livingbusiness.fi• Social Respon-sibility & Design I British Council Finlands, Goethe-Institut Finnlands och Helsingfors universitets ge-mensamma projekt undersöks stadsbor-nas välbefinnande och den samhäl-leliga aspekten av offentliga lokaler genom inkluderande stadsplanering.www.responsible-design.fi • Urban Office – Ett urbant kontor Avgiftsfria arbets- och mötesrum som är öppna för alla på Glaspalatsets Träffpunkt. Man kan reservera ett skriv-bord eller ett av-skärmat mötesrum. Det är ett arbetsrum för stadsborna, där företagare och IT-arbetare som behöver ett tillfäl-ligt arbetsrum kan arbeta ensamma eller tillsammans.www.lasipalatsi.fi

YOGATRÄNARE, POLITIKER, FÖRETAGSLEDARE OCH SOCIALA MEDIER HAR EN EN GEMENSAM FIENDE, DET KOMPLICERADE LIVET.

tiner”, ”Fyra sätt för att göra din arbetsdag lyckligare”, ”Tre steg till ett bättre förhål-lande”, ”Två steg till ett lyckligare Finland”, ”Ett steg till ett lyckligare liv.”

Arbetsplatskonsulter, yogatränare, poli-tiker, företagsledare och sociala medier har en sak gemensamt: en gemensam fiende, det komplicerade livet. Comfort is Justice, ”bekvämt är rättvist”, sammanfattar arki-tekten Rem Koolhaas vår tidsålders led-ord. Detta synliggörs bäst i alla de appar som finns tillgängliga för våra intelligenta telefoner (och för oss). Det finns applika-tioner för allt: Apps for Work, Apps for go-ing out, Apps for Cooks, Apps for Mums and Dads, Apps for keeping current och så vidare. Tillsammans med kartfunktioner är bekvämligheten total.

Är du hungrig, så söker appen upp en restaurang åt dig. Söker du sällskap, så kan appen hitta det. Liv, hälsa och relationer: trots att det handlar om det mest funda-mentala i vår tillvaro, så kräver vi att få verktyg som gör det så lätt för oss som möjligt att upprätthålla detta komplicerade ekosystem. Vad berättar det om oss?

FRÅN KÖTTÄTARE TILL INFORMATIONSSLUKARE

I bloggen Älykäs Työ lyfter Teemu Arina fram de sociala medierna (digg it / com-ment / share) som nästa steg i utvecklingen

mot bättre arbetsvälmående. Som exempel lyfter Arina fram Foodzy, HeiaHeia, FitBit och HackDay (digg it). Alla Arinas exempel bygger på en strävan efter utveckling i en-lighet med ett ideal om universell jämlik-het (comment).

Ur delande av information uppstår ge-menskap (Tweet This!). Informationen på till exempel Foodzys ”live food feed” upp-dateras med en genomsnittshastighet på några tiondels sekunder per inmatning (share). För hundra år sedan var vi kött- ätare, idag slukar vi information. Information är viktigare än kalorier (Tweet This!).

Älykäs työ är en förlängning av projektet Redesigning 925, ett projekt som skall for-matera om kontorsarbetarens arbetsvecka. Idealist Group, som lotsar projektet, befin-ner sig i frontlinjen när det gäller att omfor-ma vår uppfattning om arbete. De briljanta uppfinningar som formade den industriella erans arbetssätt fungerar inte i dagens kun-skapsarbete.

Intelligens, kultur och arbete kan dock sammangjutas genom design. Men för att detta skall ske ”krävs mera kunskap om människan, hjärnans funktioner och vår för-måga att hantera förändring”, förklarar pro-jektets ledare Pekka Pohjakallio för mig.

Projektet Redesigning 925 befinner sig i observationsfasen, där data samlas in från ett antal arbetsplatser. Data från denna fas


V Ä L M Å E N D E Arbete

30341830.indd 40 13.1.2012 9:10:47

Lue suomeksi Redesigning 925 -hankkeesta:http://www.alykastyo.fi/tag/redesign

visar att kontorsarbetare är frustrerade över att arbetet inte är hanterbart. Allt flyter samman, verktyg som borde vara objekt, blir som i de sociala mediernas fall minisub-jekt med sin egen stil identitet och kultur och sina egna krav. De kräver sin egen upp-märksamhet.

I den modell som Redesigning 925 hål-ler på att utveckla sammangjuts inte bara hjärna och arbete, utan företaget, arbetsbil-den, arbetssätten, arbetskulturen och livet i en sinnrik diamant, som Pohjakallio före-visar för mig. Work 2.0?

HUR ORKAR VI PRESTERA PÅ TOPPNIVÅ?

Det är också annat som flyter samman, t.ex. referenserna till vår andliga sida blomstrar.

I Redesigning 925 är vokabulären ofta tagen från de kognitiva vetenskaperna. Allt från en kirurgs till ett ishockeylags presta-tioner ger projektet insikter om ledarskap och processer via en enkel fråga: ”Hur orkar de prestera på toppnivå hela tiden?”

Men utöver detta börjar ord som yoga, meditation, zumba, Cxworx, Fustra, All One… ord från fjärran, från det glada 60-talet, krypa in på arbetsplatser, i firmanamn och produkter. Ta till exempel ZenRobotics Oy: ett finländskt företag som tillverkar robotar som sorterar avfall. Roboten förpackas i in-telligens och hippiekultur.

”Zenroboten” Steve Jobs förkropps-ligar på många sätt denna anda: ”Jag blev vuxen under en magisk tid”, skriver Walter Isaacson i Jobs biografi, ”vårt medvetande skärptes av zen och av LSD”.

I Steve Jobs förenas humanism med teknologi, konstnärsbohemens status med affärsmannens lönekuvert. I Redesign 925 är det ofta ganska enkla metoder som föreslås: ändra längden på mötet till 45 minuter, ta en tupplur före mötet, håll hjär-nan i skick… En arbetslivsstil där livsstil skall ses som livsetik – inte som inredningsguide. Vi borde vara glada! Ändå kan jag läsa på Redesigning 925:s blogg att den första reaktionen är motstånd. Så kluven är vår relation till detta lyck-ligt leende monster: arbetslivet. n

Ajaton muotoilu rikastuttaa arkea.Iittalan tavoitteena ei ole ainoastaan luoda kauniita esineitä, vaan myös parantaa jokapäiväistä elämänlaatua toiminnallisen muotoilun avulla. Uskomme ajattomaan, kestä-vään ja erottuvaan muotoiluun, jolla on positiivinen vaikutus elinympäristöömme. Olemme ylpeitä roolistamme WDC Helsinki 2012 virallisena kumppanina. WDC Helsinki 2012 -vuoden toivomme avaavan suomalaiselle muotoilulle uusia kasvumahdollisuuksia sekä lisäävän ihmisten ymmärrystä siitä, mitä on hyvä ja kestävä muotoilu ja kuinka se voi parantaa jokapäiväistä elämäämme.

HEL2012*Per Josephson 2012

Espressokuppi 0,1 L 12,00 € | Espressolautanen 11 cm 7,60 €Kulho 0,6 L 24,90 € | Takeaway-muki 0,45 L 5,90 € | Lautanen 22 cm 24,10 € Muki 0,4 L 18,90 €

* Saatavilla vain Suomesta WDC Helsinki 2012 -vuoden ajan.

WDC Helsinki 2012 -vuoden kunniaksi ruotsalainen, digitaalisesta taiteestaan tunnettu Per Josephson loi mielenkiintoisen tulkinnan suomalaisesta kulttuurista ja ilmiöistä. Kuvion nimeksi tuli HEL2012 ja se kätkee sisälleen tarinan suomalaisesta taiteesta, urheilusta, arkkitehtuurista, historiasta ja kansallissankareista. Jokaisen HEL2012-tuotteen pohjaan on painettu koordinaatit 60° 10’ 4’’ N, 24° 56’ 56’’ E. Joko tiedät mihin ne ohjaavat?

www.iittala.com

Ajaton muotoilu rikastuttaa arkea.Iittalan tavoitteena ei ole ainoastaan luoda kauniita esineitä, vaan myös parantaa jokapäiväistä elämänlaatua toiminnallisen muotoilun avulla. Uskomme ajattomaan, kestä-vään ja erottuvaan muotoiluun, jolla on positiivinen vaikutus elinympäristöömme. Olemme ylpeitä roolistamme WDC Helsinki 2012 virallisena kumppanina. WDC Helsinki 2012 -vuoden toivomme avaavan suomalaiselle muotoilulle uusia kasvumahdollisuuksia sekä lisäävän ihmisten ymmärrystä siitä, mitä on hyvä ja kestävä muotoilu ja kuinka se voi parantaa jokapäiväistä elämäämme.

HEL2012*Per Josephson 2012

Espressokuppi 0,1 L 12,00 € | Espressolautanen 11 cm 7,60 €Kulho 0,6 L 24,90 € | Takeaway-muki 0,45 L 5,90 € | Lautanen 22 cm 24,10 € Muki 0,4 L 18,90 €

* Saatavilla vain Suomesta WDC Helsinki 2012 -vuoden ajan.

WDC Helsinki 2012 -vuoden kunniaksi ruotsalainen, digitaalisesta taiteestaan tunnettu Per Josephson loi mielenkiintoisen tulkinnan suomalaisesta kulttuurista ja ilmiöistä. Kuvion nimeksi tuli HEL2012 ja se kätkee sisälleen tarinan suomalaisesta taiteesta, urheilusta, arkkitehtuurista, historiasta ja kansallissankareista. Jokaisen HEL2012-tuotteen pohjaan on painettu koordinaatit 60° 10’ 4’’ N, 24° 56’ 56’’ E. Joko tiedät mihin ne ohjaavat?

www.iittala.com

30341830.indd 41 13.1.2012 9:10:47

Hur känns och doftar skogen, hur ser den ut? Det kan många ung-domar inte längre svara på. Där-för öppnar Finlands naturcen-

trum Haltia, som presenterar hela Finlands natur, sina dörrar för allmänheten i Noux i Esbo våren 2013. Ett av Haltias mål, liksom ett av designårets, är att få folk att må bra och ge dem en bättre vardag.

Miljöfostran som främjar hållbar utveck-ling är en av Haltias viktigaste aktiviteter. Må-let är att alla högstadieelever i huvudstadsre-gionen ska besöka Haltia minst en gång.

Målgruppen är krävande, den vill ha upplevelser. I Haltia får ungdomarna därför uppleva fjällnaturen eller havets skumman-de vågor och se en björn som sover vin-tersömn i sitt ide. Björnen är förstås inte riktig, utan skapad med toppteknologi.

Ungdomarna går ut i närliggande Noux nationalpark för att naturupplevelsen ska fortsätta även utanför Haltias väggar. Under-sökningar visar att barn bör lära sig att röra sig i naturen innan de fyllt 12 för att natu-ren inte ska kännas främmande eller rent av skrämmande. Däri ligger utmaningen. I naturen måste man röra på sig, och det kan dagens barn inte. Bara hälften av fin-ländska 12–14-åringar rör på sig tillräckligt, och bara en tredjedel av 16–18-åringarna. Samtidigt har barn och ungdomar allt mer koncentrationssvårigheter och mentala pro-blem. Det beror inte enbart på att de har fjärmat sig från naturen, men den kunde ändå ge lika god hjälp som ett piller. Exem-pelvis i vården av barn med uppmärksam-hetsstörningen ADHD har motion i naturen gett lika goda resultat som mediciner. Vil-ket alternativ är mänskligare?www.metsa.fi/haltia

Päivi Rosqvist är kommunikationschef på Forststyrelsen.

FRISKA UNGDOMAR – NATURLIGTVIS

ÅSIKT: Päivi Rosqvist

SU

SA

JUN

NO

LA

RUOKAA, NOSTALGIAA JA DESIGNIAValokuva on vanha ja mustaval-koinen. Tiilirakennuksen katosta roikkuviin koukkuihin on ripustettu teuraseläinten ruhoja. Kivilattia niiden alla on verestä punainen. Käytävillä käveleskelevät herras-miehet, eli ostavat asiakkaat, ovat pukeutuneet niin kuin herrasmiehillä noihin aikoihin oli tapana. Pitkään päällystakkiin, kravattiin ja hattuun. Jokseenkin tuolta näytti Helsin-gissä, Kalasataman metroaseman läheisyydessä sijaitsevalla Tukkuto-rin alueella noin 70 vuotta sitten. Silloin siellä piti kotiaan Helsingin Teurastuslaitos.

Syksyllä 2012 näihin samoihin rakennuksiin aukeaa toisenlainen Teurastamo. Noin 400 m² väliaikai-nen tila, joka toimii designpääkau-punkivuoden ruoka-tapahtumien keskuspaikkana syyskuusta joulu-kuuhun.

Teurastamo-nimisen tilan koordinoin-nista vastaa ravintolasuunnittelija Antto Melasniemi.

”Täällä voidaan pitää erilaisia ruokakursseja, pop up -ravintoloita tai Farmers Market -tyylisiä toreja”, Melasniemi visioi.

Hänelle, yhdelle Suomen tunne-tuimmalle ravintoloitsijalle, ruoka on paitsi maku- myös terveysasia.

”Ravinnolla on suora yhteys ih-misen hyvinvointiin. Niin henkiseen kuin fyysiseenkin.”

Keittiömestarin tehtävä on tiedostaa, millaisia vaikutuksia raaka-aineiden alkuperällä on ympäristöön ja ihmisiin.

”Toivon, että Teurastamomme muodostuu kohtauspaikaksi, jossa nautitaan ruoasta ja designista sekä keskustellaan laaja-alaisesti ruokakulttuuriin liittyvistä asioista.”

Kuulostaa hyvältä.

TEKS

TI A

NTT

I J. P

ELTO

NEN

KU

VAT

TUKK

UTO

RI


30341800.indd 42 13.1.2012 9:13:16

KYSYMYS: John Thackara

Miten hyvinvointi ja design kohtaavat?

”Filosofi Martin Buber ilmaisee asian täydellisesti, ja hänen ajattelunsa on-kin erityisen tärkeää muotoilijoille.

Buberin filosofiassa tapaaminen on läh-tökohta ihmisten välisille suhteille ja sil-le, miten maailmaa voi ymmärtää. Ajatus on tervetullut vastalääke nykyajan tekno-logiauskolle ja kuvitteelliselle tarpeelle löytää ratkaisu jokaiseen pulmaan. Kuten Buber itse sanoi: ’Mikään konsepti ei voi ennakoida, mitä ihmisen elämässä tapah-tuu. Niin kauan kun kehitymme, myös uskomuksemme ja ajatuksemme muuttu-vat. Niiden täytyy.’ Uskon siis elämän ole-van jatkuvaa löytämistä. Meidän tulisi olla avoinna tälle seikkailulle.”www.thackara.com

John Thackara on brittiläinen design-asiantuntija, kirjailija ja ajattelija.

?

JAN

BIJ

L

Ikäihmisten elämänlaatua paran-tavissa hankkeissa olisi tärkeää kuunnella kohderyhmää.

”Palveluketjut iäkkäiden hoitoon liittyen ovat usein pirs-taleisia, ja vanhuksille aiheutuu toistuvia sairaalakäyntejä tai jopa ennenaikainen pysyvä laitoshoito tämän vuoksi. Se voitaisiin mahdollisesti estää, jos ikäihmisen oma näkökulma ja osallistuminen huomioitaisiin paremmin”, pohtii toimitusjoh-taja Katja IIvonen Oulunkylän kuntoutussairaalasta.

Sairaalassa käynnistyy geriatrisen kuntoutuksen

palvelumuotoilu hanke. Hanketta varten vanhuksia haastatellaan ja kuunnellaan.

”Tarvitaan uusi ajattelutapa. Iäkkäitä pitää osallistaa ja asiakaslähtöisyyttä ja organi-saatiorajat ylittävää toimintaa kehittää. Kun ikäihminen on aktiivinen toimija, ei hoidon passiivinen vastaanottaja, se motivoi ja edistää kuntoutumista ja parantaa elämänlaatua.”

Myös Vanhus- ja lähimmäis-palvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton KÄKÄTE-projekti on ottanut huomioon vanhusten omat mielipiteet. Viisivuotisen

RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on tukea teknologian keinoin ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.

Se tapahtuu kehittämällä vanhusystävällistä teknologiaa.

”Kun vanhuksille suunnitel-laan teknologiaa, sen tulee olla helppokäyttöistä. Ikäihmisten täytyy olla mukana suunnittelu- prosessissa”, kertoo VTKL:n projektisuunnittelija Marika Nordlund. Lue lisää KÄKÄTE-teknolo-giasta: www.ikateknologia.fi

MA

RIM

EK

KO

VANHUSYSTÄVÄLLISTÄ TEKNOLOGIAA

TUTUSTU MYÖS:• LuontoPortti Verkkopalvelu yhdistää teknologian ja luonnon sekä edistää luonnon-tieteen uudenlaista omaksumista. www.luontoportti.fi• Rusetti – Espoon keskuspuisto Hankkeessa kohennetaan Espoon keskus-puistoa asukkaiden virkistyskeitaaksi.www.espoo.fi• KaupunkipolutTavoitteena on kaupunkilaisten ja kaupungin yksiköi-den osallistaminen omien kaupunki-polkujen tuotantoon. Vuonna 2012 Hel-singissä toteutetaan mm. matkailijoille suunnattuja reittejä Hernesaaresta keskustaan.www.forumvirium.fi

ASTU KYLÄÄN”Marimekko on elämisenlaatua ohjaava kulttuuri-ilmiö”, tuumi Marimekon perustaja Armi Ratia 1960-luvulla. Hän oli innostunut mediatutkija Marshall MacLuhanin maailmanky-lä-ajatuksesta ja alkoi hahmottella omaa Marikylää. Kylän oli tarkoitus olla sekä tuotesuunnittelun laboratorio että uusia elämäntapoja luova Marimekon työntekijöiden asuinyhteisö.

Vuonna 2012 ajatus Marikylästä herää henkiin. Kylää to-teutetaan Marimekon tiloissa, tapahtumissa ja virtuaalisessa maailmassa. Tavoitteena on tuoda onnea ihmisten arkeen, aivan kuin Armi Ratia jo yli 50 vuotta sitten haaveili.www.marimekko.fi

HE

I!


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Myös Aku Ankka rakastaa muotoilua.

Aku Goes Design -erikoisnumero ilmestyy huhti- kuussa 2012.

Lyhyest i H Y V I N V O I N T I


30341800.indd 43 13.1.2012 9:13:17

Kivijalkaliike Helsingissä täyttää kaikki laa-dukkaan designbrändin tunnukset. Logo on pelkistetty, ja selkeät tuotteet ja graafiset kuosit miellyttävät skandinaavista silmää.

”Nykyisin he itse lähtevät kutomaan matoista mus-tavalkoisia, kun tietävät, että täällä tykätään sellaises-ta”, naurahtaa Taina Snellman, Tikau-yrityksen ja Tikau Share -yhdistyksen perustaja.

Snellmanin mainitsemat ”he” ovat asukkaita Kut-chissa Intiassa. Heidän elintasonsa on reilusti köyhyys-rajan alapuolella. Snellman on kuitenkin löytänyt ky-lästä muutakin kuin kurjuutta.

Käsityö on Intian maaseudulla hyvä keino työllis-tyä. Snellman omistaa käsityötuotteita myyvän Tikau-yrityksen ja humanitaarisia projekteja toteuttavan Ti-kau Share -yhdityksen. Hän päätti ottaa yrityksensä tuotevalikoiman perustaksi kädentaidot Orissan osa-valtiossa Intiassa. Tällä tavoin yritys voi tarjota uniik-keja designtuotteita vaativalle asiakaskunnalle ja apua kastittomien työllistymiseen.

Orissassa suomalainen designyrittäjä on otettu lä-hes perheenjäseneksi.

Hyvällä designilla parempi maailmaKöyhyyttä, epätasa-arvoa, luonnonvarojen hupenemista… Entä jos maailman ongelmiin voitaisiin vastata designin keinoin? Kolmessa suomalaisessa projektissa haaste on otettu vastaan. TEKSTI KATJA LINDROOS KUVAT JENNI REUTER, HELENA SANDMAN, EA SÖDERBERG JA TIKAU

VA S T U U Kestävä muotoi lu

Senegalin Rufisquessa sijaitseva Naisten talo on suomalaisten arkkitehtien

Hollménin, Sandmanin ja Reuterin käsialaa.

Talossa on toiminut muun muassa päiväkoti ja

siellä on myös järjestetty koulutustilaisuuksia


30310873.indd 44 13.1.2012 10:06:06

Hyvällä designilla parempi maailma


30310873.indd 45 13.1.2012 10:06:07

Mu

oti, m

uo

toilu

, asum

inen

DESIGNDesignin erikoislehti

10e

Osta Gloria DesignI l m e s t y y 2 0 . 3 . 2 0 1 2

ruo

ka

& k

ult

tuu

ri

Gloria_Design_ilmo.indd 1 15.12.2011 10:12:3230310873.indd 46 13.1.2012 10:06:08

VASTUU OSAKSI MUOTOILUA

Tavallinen tarina globalisoitumisesta on toi-senlainen kuin se, mitä Tikaun tapaiset toi-mijat haluavat olla luomassa. Kolmannen maailman halpaa työvoimaa ja luonnonvaroja hyödyntävässä länsimaisessa kulutuskulttuu-rissa designerit ovat, halusivat tai eivät, osa paljon parjattua järjestelmää. Siinä järjestel-mässä hinnat painetaan alas huonommassa ase-massa olevien kustannuksella. Silloinkin kun lopputuote myydään luksusliikkeessä, kate päätyy yleensä myyjän, markkinoijan ja mui-den tuotteen arvoketjun varrella olevien hen-kilöiden, ei varsinaisen valmistajan, taskuun.

Systeemi on huonosti suunniteltu. Voisiko sen muuttaa designin avulla?

”Saattaa kuulostaa pahalta, kun väitän, että designiin pitäisi suhtautua välineellisemmin”, Taina Snellman sanoo.

”Designereiden osaamisella voisi tehdä niin paljon enemmän hyvää kuin mitä yleisesti ym-märretään.”

Merkkejä uudenlaisesta vastuullisuudesta toki löytyy jo. Maailmalla ”designmaailman Bonoksi”, eli hyväntekeväisyysjulkkikseksi, alkaa olla lähes tunkua. Kansainväliset tähdet muotoilija Philippe Starckista konsultoin-titoimisto Ideoon keräävät mediahuomiota kolmanteen maailman suunnatuilla projek-teillaan.

Myös alan arvostetuimmat tunnustukset palkitsevat muotoilijoita enenevässä määrin kekseliäisyydestä sosiaalisessa ja kestäväs-sä kehityksessä. Kööpenhaminassa jaettavan maailman suurimman designpalkinnon INDEX: Awardin on saanut muun muassa vettä puh-distava Lifestraw-pilli, jonka ansiosta likaisen-kin puron vedestä tulee juomakelpoista. Toi-nen palkinnon sai Design for Change -projekti. Projektissa muotoiltu työkalupakki on viety yli 300 000 kouluun. Pakin avulla lapset ovat löytäneet keinoja vähentää esimerkiksi yhtei-söissä esiintyvää alkoholismia ja alaikäisten pakkoavioliittoja.

Mu

oti, m

uo

toilu

, asum

inen

DESIGNDesignin erikoislehti

10e

Osta Gloria DesignI l m e s t y y 2 0 . 3 . 2 0 1 2

ruo

ka

& k

ult

tuu

ri

Gloria_Design_ilmo.indd 1 15.12.2011 10:12:32

LIFESTRAW- pillin avulla likaisesta vedestä tulee juoma-kelpoista. sairaudet, kuten ripuli, vähenevät.

Käsityöt ovat monelle intialaiselle naiselle ainut mahdollinen tapa työllistyä.

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Teollisen muotoilun maail-

manjärjestön Icsidin perustamaa

kansainvälistä teollisen muotoilun

päivää vietetään 29.6.

Näin syntyvät Tikau-yrityksen ekologiset kangaskassit Intiassa.


Kestävä muotoi lu VA S T U U

30310873.indd 47 13.1.2012 10:06:09

H Y V Ä L L ÄM A U L L A O N M U O T O N S A

PääkauPungin kehittäjä

Suurena toimijana HOK-Elanto vaikuttaa päivit-täin satojen tuhansien ihmisten elämään. Osuus-toiminnan perusarvo on pyrkimys yhteiseen hyvään. HOK-Elannolle ei riitä pelkkä kehitys, vaan kehityksen on oltava kestävää.

Ihminen on HOK-Elannossa toiminnan keski-pisteessä. Liiketoiminnan uudistuksia ja palvelu-tarjonnan kehittämisessä eivät ohjaa pelkästään tuotto-odotukset, vaan etusijalla ovat asiakas-omistajan tarpeet. Suurimman osan palveluistaan HOK-Elanto tuottaa omalla liiketoiminnallaan, mutta tarjontaa täydentää joukko hyviä yhteistyö-kumppaneita.

HOK-Elanto työllistää pääkaupunkiseudulla suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä.

jokaPäiväinen leiPä Leipä on suomalainen peruselintarvike. Se edus-taa parhaimmillaan myös erinomaista, suoma-laista arjen muotoilua. Reikäleipä on kätevän ko-koinen, helppo kuljettaa ja murtaa annospaloiksi. Leipä näkyy vahvasti HOK-Elannon historiassa. Elannon leipätehdas aloitti tuotantonsa 1907 ja siitä tuli nopeasti pääkaupunkiseudun suurin leivänvalmistaja.

Elannon kaurakakku oli suosikkituote, jota val-mistettiin 1960-1984. Helsingin Designpääkau-punkivuoden kunniaksi kaurakakku on palannut uudelleen tuotantoon, Elannon leipätehtaan alku-peräisen reseptin mukaan leivottuna. Kaurakakku on herkullinen leipä, oiva osoitus siitä, että hyvällä maulla on muotonsa.

HOK-Elanto on ollut muotoilemassa pääkaupunkiseudun elämää jo yli 100 vuotta. Samalla se on vahvasti tulevaisuuteen suuntautunut yritys.

30310873.indd 48 13.1.2012 10:06:10

H Y V Ä L L ÄM A U L L A O N M U O T O N S A

PääkauPungin kehittäjä

Suurena toimijana HOK-Elanto vaikuttaa päivit-täin satojen tuhansien ihmisten elämään. Osuus-toiminnan perusarvo on pyrkimys yhteiseen hyvään. HOK-Elannolle ei riitä pelkkä kehitys, vaan kehityksen on oltava kestävää.

Ihminen on HOK-Elannossa toiminnan keski-pisteessä. Liiketoiminnan uudistuksia ja palvelu-tarjonnan kehittämisessä eivät ohjaa pelkästään tuotto-odotukset, vaan etusijalla ovat asiakas-omistajan tarpeet. Suurimman osan palveluistaan HOK-Elanto tuottaa omalla liiketoiminnallaan, mutta tarjontaa täydentää joukko hyviä yhteistyö-kumppaneita.

HOK-Elanto työllistää pääkaupunkiseudulla suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä.

jokaPäiväinen leiPä Leipä on suomalainen peruselintarvike. Se edus-taa parhaimmillaan myös erinomaista, suoma-laista arjen muotoilua. Reikäleipä on kätevän ko-koinen, helppo kuljettaa ja murtaa annospaloiksi. Leipä näkyy vahvasti HOK-Elannon historiassa. Elannon leipätehdas aloitti tuotantonsa 1907 ja siitä tuli nopeasti pääkaupunkiseudun suurin leivänvalmistaja.

Elannon kaurakakku oli suosikkituote, jota val-mistettiin 1960-1984. Helsingin Designpääkau-punkivuoden kunniaksi kaurakakku on palannut uudelleen tuotantoon, Elannon leipätehtaan alku-peräisen reseptin mukaan leivottuna. Kaurakakku on herkullinen leipä, oiva osoitus siitä, että hyvällä maulla on muotonsa.

HOK-Elanto on ollut muotoilemassa pääkaupunkiseudun elämää jo yli 100 vuotta. Samalla se on vahvasti tulevaisuuteen suuntautunut yritys.

tarjosi kuitenkin innoitusta myös toiseen projektiin. Paikallinen yhteisö käytännössä elää kierrätyksellä.

”Näimme miten kaikki, siis ihan kaikki, kierrätetään – siniset muovipullot erilleen vihreistä, korkit omaan kasaansa – ja ajatte-limme että näinhän systeemin pitäisi toi-mia Suomessakin!” Jenni Reuter kuvailee.

Kokemuksesta syntyi syyskuussa 2012 avautuva näyttely Kierrätyksen maailman-mestarit. Näyttely on esillä Helinä Rauta-vaaran museossa, missä yleisö pääsee tu-tustumaan kairolaiseen kierrätystehtaaseen muun muassa Stefan Bremerin valoku-vien avulla. Näyttelyssä voi tutustua myös arkkitehtien suunnitelmiin Mokattamin op-pimiskeskuksesta, joka toivon mukaan on tuolloin monttua pidemmällä.

Kierrätys on keskeisellä sijalla myös op-pimiskeskuksen arkkitehtuurissa. Esimer-kiksi mosaiikkikoristeita on suunniteltu toteutettaviksi pullojen muovikorkeista. Kuviota ovat piirtäneet Mokattamin lapset.

”Aina paikalliset eivät itse näe omien materiaaliensa tai perinteisten rakennus-tapojen vahvuuksia, vaan pitävät kaikkea

KIERRÄTYS ANTOI IDEAN

Ovi helsinkiläisessä entisessä tehdasraken-nuksessa on maalattu kirkkaan vihreäksi. Ovessa lukee Ukumbi. Se on swahilinkie-linen ilmaisu julkiselle kohtaamispaikalle. Oven takaa löytyy yhdistyksen perustajien, arkkitehtien Saija Hollménin, Helena Sandmanin ja Jenni Reuterin työhuone.

1990-luvun puolivälissä kolmikko otti vastaan tavallista isomman haasteen.

”Olimme vielä opiskelijoita, kun lähdim-me Rufisqueen Senegaliin suunnittelemaan Naisten taloa”, Sandman kertoo.

Naisten yhteiseen toimintaan suunnitel-tu talo rakennettiin kestävän kehityksen periaattein. Projektin kautta he näkivät, että arkkitehtuuri voi olla työkalu köyhien yhtei-söjen olojen parantamiseen. Vuosia myöhem-min, useiden Afrikassa saatujen kokemusten innoittamina, he perustivat Ukumbin vuon-na 2007 edistämään kulttuurisesti ja ekologi-sesti kestävää arkkitehtuuria. Yhdistyksessä on kolme arkkitehtiryhmää, jotka ovat to-teuttaneet projekteja muun muassa Tansa-niassa, Ruandassa ja Kambodzassa.

HollménReuterSandmanin uusin hanke on Mokattamissa Kairossa. Sinne arkkiteh-dit saivat kutsun suunnitella oppimiskes-kuksen, johon kuuluu koulu ja päiväkoti.

”Siellä on toistaiseksi pelkkä iso mont-tu”, Jenni Reuter kertoo.

Oppimiskeskuksen rakentaminen on pa-hasti myöhässä Egyptissä viime aikoina ta-pahtuneiden mielenosoitusten vuoksi.

Montun ympärillä oleva kaupunginosa

Kehitysmaissa muotoilijat kohtaavat erilaisia

haasteita kuin läntisten maiden luksusmarkkinoilla

työskennellessään.

TUTUSTU MYÖS:• INDEX: Education designed to improve lifeOpetusohjelma tutustuttaa lukio-laisia muotoilun prosesseihin ja luoviin ratkaisuihin. www.index.dk• Club of Helsinki Hanke tutkii uusia yhteistyömahdol-lisuuksia, jotka syntyvät poishei-tettyjen tuotteiden keräämisestä. Brasilian Sao Pao-lossa toteutettava testiprojekti tähtää uuteen työtapaan, joka parantaa niin jätteenkäsittelyä kuin köyhien ihmis-ten elintasoa.www.clubofhelsinki.com• Vanhusten hoito-paikkojen visuaali-nen ympäristöHankkeessa luodaan vanhusten elämän-laatua parantavia ympäristöjä lahtelai-siin hoitolaitoksiin ja sairaaloihin. www.lamk.fi/ kuvataide

”NÄIMME MITEN KAIKKI, SIIS IHAN KAIKKI, KIERRÄTETÄÄN”


Kestävä muotoi lu VA S T U U

30310873.indd 49 13.1.2012 10:06:10

lännestä tulevaa hienompana”, Helena Sandman sanoo.

”Ulkopuolisen on sanottava, että se mitä teillä on, on kaunista.”

KÖYHIEN MAAILMA

”Kyse ei ole kehitysavusta.”Teija Lehtonen Helsingin Kauppakor-

keakoulusta sanoo lauseen kokemuksen tuomalla varmuudella. Pitkään kolmannen maailman projekteissa työskennellyt Leh-tonen vetää nyt Aalto-yliopiston koordi-noimaa BoP-hanketta. Siinä tavoitellaan köyhyyden vähentämistä yrittäjyyden, de-signin ja innovaatioiden keinoin. Mukana on Aallon lisäksi Helsingin yliopisto, useita yrityksiä, kansalaisjärjestöjä sekä Ulkominis-teriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Hank-keen päärahoittaja on Tekes.

BoP tulee sanoista Bottom of the Pyra-mid, eli pyramidin pohjaosa. Termin isänä pidetään strategiaprofessori C.K. Prahala-dia, joka kuvasi nimityksellä alle viidellä

dollarilla päivässä elävää väestöä. Heitä on neljä miljardia, joten se on maailman suurin sosio-ekonominen ryhmä.

”Prahalad näki köyhissä kekseliäisyyttä ja luovuutta, jolla voisi olla huomattavaa-kin taloudellista voimaa ja vaikutusvaltaa”, Lehtonen kertoo.

BoP-projekti on pitkäaikainen oppimis-prosessi. Parhaillaan käynnissä on kaksi kah-den vuoden mittaista pilottia, joista toinen liittyy ravitsemusneuvonnan ja mobiilitek-nologian yhdistämiseen vastasyntyneiden äideille Intiassa. Toinen taas tutkii kestä-vän kehityksen mukaisen huonekaluval-mistuksen mahdollisuuksia Perussa. Mukaan lähteneet Helsingin yliopiston ra-vitsemustieteen ja Aallon muotoilun opis-kelijat ovat saaneet jo kokea uudenlaisten toimintaympäristöjen haasteet.

”Nämä ovat isoja oppimisprosesseja kai-kille ja sellaisina erittäin hyödyllisiä. Tule-vaisuuden työelämä ei ole niin yksiselitteis-tä kuin on totuttu”, Lehtonen pohtii.

BoP-hankkeen filosofiana on rakentaa bisnesmahdollisuuksia sosiaalisesti ja eko-logisesti kestävällä tavalla. Tavoitteena ei ole siis vain avata markkinoita osallistuvil-le suomalaisyrityksille vaan rakentaa myös liike-elämän edellytyksiä paikallisille.

”Mietimme myös, millaiset neuvolapal-velut hyödyttäisivät äitejä ja voisiko äideil-le itselleen löytyä bisnesmahdollisuuksia.”

Usein niitä löytyykin, ja vielä paikallisten omista oivalluksista. Lehtosen mukaan esi-merkiksi Intia on muuttunut 20 vuodessa valtavasti, ja osaaminen varsinkin teknolo-gian saralla on vahvaa. Keniassa taas on tehty huimia hyppyjä mobiilisektorilla. Monet ke-hittyvät maat näyttävät jättävän yhden teol-listumisen vaiheen välistä pois ja loikkaavat suoraan nykyteknologian kärkeen.

KULTTUURIA PITÄÄ YMMÄRTÄÄ

Muutos on päältä katsottuna nopeaa, mutta asenteet muokkautuvat hitaasti. Lännessä mielikuvat kehitysmaista ovat yksipuolisia

VA S T U U Kestävä muotoi lu

Digital service design experts

We partner with our clients to solve problems,

find opportunities and intelligently shape the

world through holistic service design thinking.

www.fjordnet.com twitter@fjord

Official partner of World Design Capital Helsinki 2012and designer of the official app across digital platfoms.

30310873.indd 50 13.1.2012 10:06:11

Lue lisää tanskalaisesta muotoilujärjestö INDEX:stä:http://www.indexaward.dk

ja vanhakantaisia. Rakenteiden monimut-kaisuus ei helpota asiaa.

”Meillä on paljon keskusteluja etiikasta”, Teija Lehtonen kertoo.

”Moraalikysymykset nousevat konkreet-tisten tilanteiden kautta jatkuvasti esiin. Esimerkiksi suhtautuminen degrowthiin, kohtuullistamiseen, muuttuu sen mukaan, kenen näkökulmasta sitä katsotaan.”

Myös Tikaun Taina Snellmanin omat kä-sitykset ovat kokeneet kolauksia:

”Intialaisessa tehtaassa tehdyssä kartoi-tuksessa huomautettiin ruokasalin puut-teellisuudesta. Siellä ei ollut ruokapöytiä, vaan naiset söivät lattioilla. Kun kävin seu-raavan kerran paikan päällä, kaikki pöydät oli kasattu yhteen. Naiset söivät edelleen lattialla, tosin aiempaa ahtaammassa tilas-sa. Heidän kulttuurissaan lattialla syöminen on normaalia.”

Vieraan ymmärtäminen on kaiken lähtö-kohta. Tikau Sharen Design Helps – Living Room 2012 -projekti pyrkii ymmärryksen lisäämiseen rakentamalla lounge-tyyppisen olohuonetilan Helsinkiin. Tila tuo kolman-nen maailman kysymykset lähemmäksi suomalaisia kodikkaalla tavalla. Kuka ta-hansa saa ehdottaa sisältöjä keskusteluja luentotilaisuuksiin nettisivuston kautta.

Hankkeen tavoitteena on kerätä rahoi-

World Design Impact PrizeTeollisen muotoilun maailmanjärjes-tön Icsidin perustama World Design Impact Prize tähtää maailman parantamiseen muotoilun avulla. Tämän vuoden finalistien joukossa on esimerkiksi Intiassa kehitetty proteesi, jolla maamiinojen vammaut-tamat ihmiset ovat saaneet takaisin liikuntakykynsä. World Design Impact Prize jaetaan 2.2.2012 Lahden Sibeliustalolla järjestettävässä World Design Capital Galassa.http://worlddesignimpact.org

tus Orissan osavaltiossa Intiassa toteutetta-valle yhteiselle olohuoneelle.

”Sinne tulee koulutuskeskus käsityöläi-sille ja tiloja lapsille”, Snellman visioi.

Talon valmistuminen vie kauan, asuk-kaiden olojen muutos vieläkin kauemmin.

”Jos saisin sukupolven aikana edes jon-kin parannuksen aikaan, voisin olla tyyty-väinen. Koulutus on avain, ja yhden suku-polven aikana se on mahdollista saavuttaa.”

Helena Sandman ja Jenni Reuter ovat nähneet, mitä surullisimmillaan hyvää tar-koittavat länsimaalaiset arkkitehtiryhmät voivat saada aikaan. Afrikka on täynnä tyh-jillään olevia taloja, joita asukkaat eivät koe omakseen.

”Meille tärkeintä esimerkiksi Senegalin Naisten talossa on se, että sitä käytetään. Jo avajaisissa paikalliset esittelivät sitä omana saavutuksenaan”, Helena Sandman kertoo.

”Niin pitää ollakin”, Jenni Reuter jatkaa.Hyvää ei synny kiitollisuudenvelalla. n

http://tikau.comwww.hollmenreutersandman.com

Arkkitehtiyhdistys HollménReuterSandmanin uusin hanke on Mokattamissa Kairossa. Tähän maisemaan nousee aikanaan koulu ja päiväkoti.

Digital service design experts

We partner with our clients to solve problems,

find opportunities and intelligently shape the

world through holistic service design thinking.

www.fjordnet.com twitter@fjord

Official partner of World Design Capital Helsinki 2012and designer of the official app across digital platfoms.


30310873.indd 51 13.1.2012 10:06:13


VA S T U U Avoimuus

30341834.indd 52 13.1.2012 9:16:42

Kuvittele kaupunki, jossa asuk-kaat voivat osallistua oman korttelinsa suunnitteluun il-man virastoissa ramppaamista ja hakupapereiden täyttämistä.

Kuvittele joukkoliikenne, jossa kuka tahan-sa saa kaiken tiedon liikennevälineiden rei-teistä reaaliaikaisesti. Tai millaista olisi, jos kaikki sinusta valtion kansioihin tallennet-tu tieto olisi saatavillasi parilla napin painal-luksella internetissä selkeässä visuaalisessa muodossa.

Tuo kaikki on jo täällä, tai ainakin hyvin lähellä – kiitos julkisen tiedon digitalisoi-misen ja avaamisen sekä datavisualisoin-nin. Pohjois-Amerikasta ja Iso-Britanniasta alkunsa saaneen avoimen tiedon periaat-teen mukaisesti kaiken julkisen tiedon pi-täisi olla jokaisen ihmisen saatavilla. Mutta miksi?

Valtioiden ja kaupunkien laitokset ke-räävät jatkuvasti tutkimus- ja tilastotietoa asuinalueista ja kaupunkilaisista. Tieto on koottu erilaisiin kirjoitettuihin julkistuk-siin ja hautautunut virastojen arkistoihin. Nyt tuota tietoa on alettu siirtää digitaa-liseen muotoon julkisille palvelimille. Se tarkoittaa, että kuka tahansa – yksityinen kaupunkilainen, yhdistys tai kaupallinen yritys – voi käyttää tietoja ja luoda niistä jopa internet-sovelluksia.

Jotkut tekevät tiedon avulla myös rahaa. Siitä on hyviä esimerkkejä Suomessakin.

Espoolaisen Essentia Solutions -firman kehittämää ReittiGPS-matkapuhelinso-vellusta on ladattu kymmeniätuhansia kertoja. Palvelu kertoo käyttäjälle, millä julkisilla välineillä hän pääsee parhaiten

määränpäähänsä. Suositun ohjelman on mahdollistanut Helsingin Seudun Liikenne HSL, joka on tuonut reittiverkkonsa GPS-tiedot vapaasti käytettäväksi.

Julkinen liikenne on vain yksi esimerkki Helsinki Region Infoshare (HRI) -hankkeen avulla avatuista tiedoista.

”Uskomme, että voimme tarjota parem-pia palveluja ihmisille ja samalla synnyt-tää liiketoimintaa”, HRI:n projektipäällikkö VilleMeloni sanoo.

Digitalisoimisen ja avaamisen lisäksi tie-toa pitää seuloa ja analysoida. Lisäksi se pi-tää muokata helpommin ymmärrettävään muotoon. Yksi esimerkki tästä on LauriVanhalan Miten menee, kunta? -nettivi-sualisoinnit. Niistä on helppo tulkita, mil-laisia muuttovirtoja Suomen kuntien välillä on ja miten verotulot ja velkataakat eroavat kunnittain.

TIETO ON DESIGNIA

Tiedon avaamisessa on kyse laajasta ajat-telutavan muutoksesta, jonka kautta de-sign-termi määrittyy uudelleen: Esineiden lisäksi myös prosessit ja rakenteet aletaan nähdä designina. Kun tieto digitalisoituu ja avataan, se myös visualisoituu. Ihminen on hyvä hahmottamaan koko- ja värieroja. Li-säksi vi suaalinen tieto omaksutaan parem-min kuin kirjoitettu.

Vaikeankin asian voi saada visualisoinnin avulla ymmärrettävään muotoon vastaanot-tajan iästä tai äidinkielestä riippumatta. Da-tavisualisoiminen ei saa olla vain kikkailua, vaan muodon tulee palvella sisältöä.

Hyvä esimerkki avoimeen dataan perus-tuvasta palvelusta on Pär Österlundin,

3,3%internetin käyttäjistä asuu Lähi-idässä.

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Muotoilua hyödyntävät

yritykset menes-tyvät tutkimusten mukaan keskimää-rin paremmin kuin

muut yritykset.


Datavisualisointi tekee tiedon avoimeksi. Niin kuin pitääkin. TEKSTI ILKKA PERNU KUVITUS MIKKO RAUHAMÄKI

30341834.indd 53 13.1.2012 9:16:43

KariSilvennoisen ja JonHaglundin Ve-rokuitti-nettipalvelu. Palvelussa kuka tahansa voi ”tulostaa” henkilökohtaisen verokuitin, josta näkyy, mihin valtiolle maksetut verora-hat tarkalleen menevät. Näin visualisoitu tieto avaa silmiä ja auttaa hahmottamaan asioita, jot-ka pelkkänä tekstimassana saattaisivat tuntua ylivoimaisilta.

Avoin ja ymmärrettävä tieto on tärkeää de-mokratian kannalta. Sen avulla kuka tahansa voi päästä tietoon kiinni, ja valtion ja viranomaisten toiminta on entistä avoimempaa.

Tietenkin tietoja voidaan myös käyttää väärin, ja tilastoilla voi valehdella. Datavisu-alisointi on ikään kuin algoritmi, joka pakkaa tietoa aivoillemme sopivaan muotoon. Me-dialukutaidon merkitys ei katoa minnekään.

Tietojen jakaminen voi olla myös pelotta-vaa – varsinkin viranomaisille, jotka aiemmin ovat istuneet tiukasti tiedon päällä. Toisille kansalaisaktiivisuus voi näyttäytyä uhkana, toisten mielestä avoimuus tehostaa päätök-sentekoprosessia.

”Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Paju-nen tietää, että tietojen avaamisen myötä var-jobudjetteja tulee, mutta hän ymmärtää ja hy-väksyy sen. Demokratian kannalta se on hyvä asia”, HRI:n projektipäällikkö Meloni sanoo. n

www.essentia.fiwww.wanhala.net/kunnatwww.verokuitti.fi

Lue lisää Helsinki Region Infoshare -hankkeesta:http://www.hri.fi/fi

TUTUSTU MYÖS:• Grapho Learning Initiative (GLI)GLI:n kehittämä Ekapeli on kaikkien suomalaislasten käytettävissä Opetusministeriön tukemana.http://grapho-learning.info• C My City – lasten arkkiteh-tuurikarttaVirtuaalinen kartta esittelee raken-nettua ympäristöä lasten ja nuorten näkökulmasta.www.cmycity.net• ArkkiHankkeen tavoitteena on Kelan palvelujen parantaminen käyttäjälähtöisesti. www.kela.fi• Mobiilikirjasto-korttiHelsingin kaupungin-kirjaston kehityshan-ke, jonka keskeinen tavoite on tuottaa mobiililaitteessa toimiva kirjastokortti.http://suuntaamo.fi

Kuka pelkää numeroita? Datavisualisointikilpailu johdattaa nuoret tutkimaan kaupunkia

Helsingin kaupungin tietokeskus järjestää tänä vuonna koululaisille ja opiskelijoille datavisualisointi-kilpailun. Se alkaa helmikuussa ja kestää desingpääkaupunkivuoden loppuun. Mukana olevien kuntien kouluihin suunnatun kilpailun tarkoitus on löytää uusia tapoja hyödyntää kaupunkien mittavia tietoarkistoja.

”Aineistot jäävät alikäytetyksi. Nuoret ja koululaiset voisivat nykyaikaisin välinein visualisoida perustietodataa uusin ja jännittävin tavoin”, sanoo Timo Cantell Helsin-gin kaupungin tietokeskuksesta.

Sata vuotta täyttävällä tieto-keskuksella on yksityiskohtaista tietoa muun muassa siitä, mitä nuoret syövät ja juovat missäkin kaupunginosassa.

”Lopputulos voisi olla vaikka jännittävä video tai koulunäytelmä, joka näytetään YouTubessa”, Cantell hekumoi.

Kilpailu on suunnattu aina alakoulun ensimmäisistä luokista lukioon asti. Kilpailulla on Cantellin mukaan myös piilo-opetussuunni-telma.

”Nuoret ehkä havahtuvat siihen, että myös heidän elinympä-ristöstään ja ikäryhmästään löytyy tilastoaineistoa, jota hyödynnetään liian vähän. Nuorten pitäisi oppia olemaan pelkäämättä numeroita, koska yhteiskunta perustuu numeroihin ja dataan.”TE

KST

I ILK

KA

PER

NU


VA S T U U Avoimuus

30341834.indd 54 13.1.2012 9:16:45

ärlden har tagit många kliv fram-åt sedan ABC-bo-

ken och kulramen.I dag kan barn er-

bjudas andra – och roligare – metoder för att lära sig läsa, skriva och räkna, till exempel med hjälp av dataspel.

Dataspel som också har en pe-dagogisk eller beteendepåverkande uppgift kallas lärspel på svenska (se-rious games på engelska) och är en växande trend.

Som spelare kan du till exempel reda upp efter en naturkatastrof eller försöka lösa en ekonomisk kris.

Lärspelen riktar sig även till de yngre, då oftast i pedagogiskt syfte.

En effektivare inlärningsprocess för barnen genom dataspel är målet för finländska Grapho Learning Initia-tive (GLI) som siktar på internatio-nell framgång genom att kombinera teknologi med över tjugo års erfaren-het av inlärningsforskning.

I Finland står GLI bakom LukiMat- projektet, som bland annat har ut-vecklat flera Ekapeli-dataspel (Grap-hoGames) för barn med läs- och skrivsvårigheter, varav ett finns på svenska: Spel-Ett som tränar kopp-lingen mellan bokstav och ljud.

”Under Helsingfors år som världens designhuvudstad 2012 satsar vi på större synlighet för lärspelen så att fler skulle upptäcka deras potential”, säger projektchef HelenaLehtimäki.

Ett samarbetsavtal med Helsing-fors och Jyväskyläs stadsbibliotek innebär att lärspelshörnor inrättas i biblioteken så att barn och föräldrar kan sitta och spela. Även invandrare ges då en chans att på ett enkelt sätt förkovra sig i finska eller svenska.

Konceptet ska förhoppningsvis exporteras till Afrika. Projektet Grap-hoRead har som mål att miljontals barn ska få lära sig läsa på sitt eget modersmål med hjälp av datorer och mobiltelefoner.

År 2011 ordnades en tävling i Zambia för att sätta fart på den inter-nationella spridningen, och skörden var 700 berättelser och dikter på sju lokala språk. Texterna kommer små-ningom att kunna läsas av barnen via mobiltelefoner, som finns i allt fler afrikanska familjer.

År 2012 är det meningen att yt-terligare sprida GraphoRead-koncep-tet, bland annat till Tanzania, Kenya och Namibia.

”Den här finländska innovationen kan öka läskunnigheten i u-länderna och samtidigt förhindra att barnen blir utslagna. Genom att erbjuda läs-kunnighet kan vi öppna dörrarna till utbildning och en framtid för bar-nen”, säger Lehtimäki.

Det är inte omöjligt att de finländ-ska lärspelen snart blir en ny Angry Birds-framgång. n

Seriöst spel lär miljontals barn läsa

FAKTA OM LÄRSPEL:• Det finns olika slag av lärspel. De kan ha en politisk eller samhällelig agenda, en nyhetsvinkling eller ett pedagogiskt syfte. De kan även byggas upp kring ett varumärke eller en valkampanj.• Lärspelen är en växande trend som tros tilltala speciellt barn och unga efter-som de är uppvuxna med virtuella spel och sociala medier.• 1993 lanserade Coca-Cola sitt spel ”Pepsi Invader” och var bland de första som kombinerade reklam med dataspel. Ett av de mest kända lärspelen är ”Global Conflicts: Palestine” där spelaren är en frilansjournalist i ett virtuellt Jerusalem.• Spel-Ett bygger på det finskspråkiga dataspelet Ekapeli, som utvecklats i sam-band med LukiMat-projektet vid Jyväskylä universitet och Niilo Mäki Institutet. Eka-pelis far är professor Heikki Lyytinen och LukiMat leds av Juha-Matti Latvala.

Dataspel är inte bara lek och underhållning. Ett finländskt projekt som bygger på virtuella spel ska hjälpa miljontals barn lära sig läsa och skriva.

TEXT

SU

SAN

NA

ILM

ON

I


30341834.indd 55 13.1.2012 9:16:47

”Haluaisin, että Meri-Rastilasta tulisi kodikas ja elinvoimainen kaupunginosa, jossa asukkaat kunnioittavat toisiaan ja josta he voivat olla ylpeitä.” Michail Galanakis


30341839.indd 56 13.1.2012 9:18:04

Itä-Helsingissä sijaitsevan Meri-Rastilan pääkatua on jo reilut kymmenen vuotta kutsuttu Moga-dishu Avenueksi. Tämä

1990-luvun laman aikaan ra-kennettu alue on yksi Helsin-gin monikulttuurisimpia. Il-taisin Mogadishu Avenue ja sen lähellä oleva tori kuiten-kin autioituvat, kun maahan-muuttajat ja kantasuomalaiset käpertyvät omiin oloihinsa. OURCity-hanke (Meidän kau-punki) haluaa tilanteeseen muutoksen.

”Kävin Meri-Rastilassa ensi kerran vuonna 2002. Alue ei ole sen jälkeen paljoakaan muuttunut. Se on yhä Helsin-gin muslimiosa, pikku-Moga-dishu. Tuosta leimasta olisi jo aika päästä eroon. Minusta Meri-Rastila on omaleimainen ja kiinnostava kaupunginosa. Asuk-kailla on paljon ideoita, toiveita ja halua kehittää asuinaluettaan, kunhan heille annetaan ääni”, kertoo OURCity-projektin yh-distyksen puheenjohtaja, arkki-tehti ja taiteen tohtori Michail Galanakis.

Kolmiosaisella projektilla on paljon tavoitteita. OUTreach-toimintaohjelmassa ydinajatukse-

Osallistaminen on päivän sana. Kaupungista tulee mukavampi paikka, kun asukkaat saavat itse vaikuttaa elinympäristöönsä. Maahanmuuttajien asuttamassa Meri-Rastilassa muutos on jo alkanut.TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ KUVAT JUNNU LUSA

na on houkutella Meri-Rastilan asukkaat, etenkin maahanmuut-tajat, mukaan yhteisöllisiin ta-pahtumiin ja julkisten tilojen suunnitteluun. He jäävät usein näkymättömiksi vaikka heitä asuukin alueella paljon. Asuk-kaita alueella on reilut viisitu-hatta, ja joka neljännen äidin-kieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

”Toivoisin, että asukkaat ot-taisivat käyttöönsä alueen julki-set tilat. Nykyisin tori on tyhjä, vaikka siellä voisi olla etnisiä kauppoja, kahviloita ja kojuja. Julkisista tiloista pitäisi luoda avoimia ja mukavia tiloja, joissa asukkaat rohkaistuisivat kohtaa-maan toisensa”, Kreikasta vuon-na 2001 Suomeen muuttanut Galanakis sanoo.

Kulttuuriohjelma OUR-Colours pääsee vauhtiin tou-kokuussa. Luvassa on etniset markkinat ja muotinäytöksiä, jotka esittelevät maahanmuut-tajataustaisten yrittäjien muo-toilua. Monesti eri kulttuureista tulevat ihmiset kuitenkin toivo-vat asioita, joita ei voi lokeroida erityisen etnisiksi. Esimerkiksi Somalimaasta Suomeen muut-tanut Anab Osman toivoisi kotikulmilleen kuntosalia. Hän

on asunut Meri-Rastilassa jo pa-rikymmentä vuotta.

”Tämä on suuri kaupungin-osa, ja ihmisiä on paljon, mutta meillä ei ole paikkaa, jossa voisi jumpata ja kuntoilla. Miehille ja naisille pitäisi olla omat vuorot. Tytöille ja pojille toivoisin lisäk-si koripallosalia, sillä koulun lii-kuntasali on iltaisin varattu”, yh-deksän lapsen äiti Osman sanoo.

Hän haaveilee Galaniksen ta-voin myös yhteisistä kokoontu-mistiloista.

”Tarvitsisimme juhlasalin, jossa asukkaat voisivat viettää yhteisiä juhlia, kuten id-juhlaa, johon ramadan-kuukausi päät-tyy. Ja suuremman kerhotilan, jossa somalivanhempien yhdis-tys voisi koontua, sillä nykyi-nen tila on liian ahdas kaikil-le vanhemmille. Myös nuoret aikuiset tarvitsevat kokoon-tumistilan. Nyt he notkuvat torilla, jossa heille kaupitellaan

Myös meidän kaupunki

167954 Niin monta ulkomaiden kansalaista asui Suomessa vuonna 2010.

OURCOLOURS-OHJELMA TARJOAA ETNISIÄ MARKKINOITA JA MUOTINÄYTÖKSIÄ.


Osal l istaminen VA S T U U

30341839.indd 57 13.1.2012 9:18:05

huumeita, ja sille pitäisi saada nopeasti piste.”

Projektia varten kerätään tietoa OURCourse-koulutusoh-jelmassa. Opiskelijat Aalto-yli-opistosta, Helsingin yliopistosta ja Laurea ammattikorkeakou-lusta haastattelevat asukkaita ja pohtivat ratkaisuja ongelmiin. Asukkaille on myös kaavailtu työpajoja, seminaareja ja käve-lyjä lähimetsään, jonka säilyttä-misen puolesta kamppailee Pro Meri-Rastila -liike.

”Toivon, että metsämme säilyy. Pro Meri-Rastila -liike syntyi, kun yleiskaava 2002 esiteltiin asukkaille. Olimme hä-keltyneitä. Metsän peittämälle länsirannalle kaavailtiin asuin-aluetta, joka tuhoaisi ulkoilu-alueen. Laadimme yleiskaavan muutosesityksen. Se ei johta-nut mihinkään. Nyt länsirannan kaavaa ollaan muuttamassa, ja luonnoksessa asuinalue on piir-retty paljon suuremmaksi kuin yleiskaavassa. Ulkoilualueelle voisi hankkia liikuntavälineitä, ja siellä voisi järjestää ohjattuja kävelyretkiä”, pohtii Pro Meri-Rastila liikkeen jäsen Jaana Pylkänen.

Miltä Meri-Rastila näyttää OURCity-projektin jälkeen?

No, ainakaan alueen pääka-tua ei enää toivottavasti pilkata

ASUKKAILLE ON MYÖS KAAVAILTU TYÖPAJOJA, SEMINAAREJA JA KÄVELYJÄ LÄHIMETSÄÄN.

”Meidän kaupunki -projekti tarjoaa meille tavan vaikuttaa. Teemme vaihtoehtoista rakennuskaavaa, joka tarkoittaa täydennysrakentamista metsän tuhoamisen sijasta. Esimerkiksi ostoskeskuksen päälle voisi rakentaa kerrostalon, josta pääsisi hissillä ruokakauppaan, ja metrokannen voisi kattaa asunnoiksi.", sanoo Pro Meri-Rastila liikkeen Jaana Pylkänen

Mogadishu Avenueksi. Etninen tori tarjoaa somalialaisia sam-buuseja ja venäläisiä keittoja. Entisen terveysaseman tiloissa vietetään kyläjuhlia. Ja ehkä se lähimetsäkin, joka nyt uhkaa jäädä uusien asuinrakennus-ten alle, nousee vielä Helsingin suosituimmaksi ulkoilualueeksi. Aika näyttää. n

http://meidankaupunki.word-press.com

OURCity-projektin tuloksia esitellään kulttuurikeskus Stoassa 7.–28.11.2012.

TUTUSTU MYÖS:• HakuVerkko Vantaalla kehitetään malleja, joiden avulla asukkaat pääsevät entistä paremmin mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen. www.vantaa.fi/ hakuverkko• Ihmiset tekevät SuurpellonEspoon Suurpellon asukkaat halutaan saada tutustumaan toisiinsa, viihtymään ja sopeutumaan uuteen asuinympä-ristöönsä. www.suurpelto.fi• Marja-Vantaan palvelumuotoiluPalvelumuotoilu-projekti esittelee palveluarkkiteh-tuurikilpailun voit-taneita ideoita ja niiden kehittämistä asukaslähtöisiksi palveluratkaisuiksi Marja-Vantaalla.www.vantaa.fi


VA S T U U Osal l istaminen

30341839.indd 58 13.1.2012 9:18:08

30275243.indd 59 13.1.2012 9:18:53

30275135.indd 60 13.1.2012 9:19:40

EM

ILIA

HA

UK

KA

Maailman pohjoisin muotoiluviikko tuo designin myös joulupukin maahan.

1. 24h Designkisa Monialaiset muotoilutiimit Helsingissä ja Rovaniemellä työskentelevät 24 tuntia kehittääkseen molempien kaupunkien kivijalkayritysten toimintamahdollisuuksia. Kilpailu alkaa Helsingissä keskiviikkona 22.2.2012, Voittajien julkistus Rovaniemellä 23.2.2012.

2. KAAMOS ON / OFF -designshowUlkoilmatapahtuma esittelee arktista valoa, ääntä ja muotoilua.18.2.2012 ja 24.2.2012 Rovaniemen keskustassa.

3. Arctic Design -seminaari Seminaarissa pohditaan, miten pohjoinen ilmasto vaikuttaa muotoiluun. Arctic Design -seminaari 24.2.2012 Lappia-talossa.

4. Yrityspäivä Konkreettisiin toimiin ohjaava ”Business, Trend and Design” -iltapäiväseminaari valottaa muotoilun ja trendien vaikutusta liiketoimintaan. Yrityspäivä 23.2.2012 Lappia-talossa.

5. DesignBrunssi Lappilaista lähiruokaa Rovaniemi Design Weekin päätteeksi.Sunnuntaina 26.2.2012.

www.rovaniemidesignweek.fi

X ROVANIEMI DESIGN WEEK5

MITÄ ON CLEANDESIGN? NO, ESIMERKIKSI UUSIO- MATERIAALISTA VALMISTETTUJA PUUTARHATYÖKALUJEN KÄDENSUOJIA.


Lyhyest i VA S T U U

TE

KS

TI

RII

KK

A S

AL

OK

AN

NE

LJU

HA

TA

NH

UA

Mitä on cleandesign? Esimerkiksi sitä, että romutettavista autoista otetaan talteen iskuja ja säätä kestävät puskurimuo-vit. Muovisekoitteen ominaisuuksien määrittelyn jälkeen ne granuloidaan uudestaan ja uusiomateriaalista valmistetaan vaikkapa puutarhatyökalujen kädensijoja. Tai sitä, kuinka japanilainen muotoilija Shigeru Ban suunnitteli Artekille kalus-tesarjan UPM Profin puumuovikomposiitista, jossa tarravalmis-tuksessa syntyvä muovin- ja paperin leikkuujäte muokkaantuu käyttökelpoiseksi ja inspiroivaksi materiaaliksi.

Näissä esimerkeissä toteutuu materiaalin karma, eli materiaalit kestävät pidempään kuin tuotteet joissa ne alun perin on käytetty. Lisäksi uuden tuotteen valmistuksessa on vähennetty esimerkiksi ympäristölle haitallisemman, kemialli-sesti kyllästetyn puun käyttöä.

Tähän pyritään myös Lahden CleanDesign Centerin tuoteke-hitysprojekteissa: saamaan vähemmällä enemmän aikaiseksi. Työn alla on muun muassa pakkausten uudelleenkäyttöä kehittävä hanke. Materiaalivirtoja parannetaan erilaisissa kalustemuotoiluprojekteissa. Biomuovien muovautumista käyttöesineisiin tutkitaan.

CleanDesign Center saattaa yhteen materiaali- ja tekno-logiaosaajia teollisten muotoilijoiden kanssa. Material Lab Networkin kautta ammattilaiset pääsevät käsiksi uusiomate-riaalitietopankkiin ja prototypointiosaajiin. Muotoilupääkaupun-kivuonna CleanDesign Centerillä järjestetään useita poikki-toiminnollisia työpajoja. Kansainväliset workshopit tarttuvat osaltaan kestävän kehityksen haasteeseen.

PUHDASTA DESIGNIALahtelainen CleanDesign Center yhdistää ympäristöystävällisen teknologian ja käyttäjä- lähtöisen teollisen muotoilun.

Japanilaisen Shigeru Banin fuusiomateriaalituolia tarkastelevatLahden tiede-ja yrityspuiston muotoilun kehitysjohtajaRiikka Salokannel, muotoilija Tapio Anttila ja UPM Profin tuote-kehitysjohtaja Katri Parovuori.

30341803.indd 61 13.1.2012 9:20:41

www.vikingline.fi

UUSILAIVA

VUONNA 2013!

Muotoilulla ja käyttömukavuudella on suuri merkitys matkustajiemme arjessa sekä tulevien risteilyalusten kehityksessä. Uuden laivahank-keen kautta pääsemme yhdistämään kotimai-sen suunnittelun huippuosaajat ja risteilymat-kailun täysin uudella tavalla. Siksi Viking Linen pääyhteistyökumppanuus World Design Capital Helsingin kanssa on ollut luonnollinen ja toi-miva ratkaisu.

Design och användarvänlighet har stor betydelse i våra resenärers vardag och i utvecklandet av fram-tidens kryssningsfartyg. I vårt nya fartygsprojekt har vi möjlighet att kombinera den kunskap verk-liga toppnamn inom finländsk formgivning besitter med kryssningsresande på ett helt nytt sätt. Det är därför naturligt att Viking Line är en World Design Capital Helsinki 2012 huvudsamarbetspartner.

Haluamme risteilyn olevan inspiroiva kokemus. Siksi valitsimme uuden laivamme yleisten tilojen suunnittelijaksi palkitun suomalaisen sisustus-arkkitehtitoimiston dSign Vertti Kivi & Co. Muo-toilu näkyy ja tuntuu laivalla vahvasti tunnelman

luojana sekä uusina palveluina. Laivamme uu-dentyyppinen ja muunneltava miljöö on räätä-löitävissä moniin eri tunnelmiin ja tarkoituksiin. Avarat tilat ja suuret ikkunapinnat tuovat saa-riston käsinkosketeltavan lähelle. Palveluita ja tiloja suunniteltaessa myös esteettömyys on ol-lut tärkeä tekijä.

Vi vill att det skall vara inspirerande att åka på kryss-ning. Den prisbelönta finska inredningsarkitektbyrån dSign Vertti Kivi & Co står för designen i det nya farty-gets samtliga publika utrymmen. Designen återspeglas i såväl stämningen på fartyget som i planeringen av nya upplevelser ombord. Fartyget erbjuder en ny, modi-fierbar miljö som kan skräddarsys enligt önskad stäm-ning och för olika ändamål. Med öppna utrymmen och stora fönsterytor accentueras närheten till skärgården. Även tillgänglighetsaspekterna har haft en central roll i planeringen av fartygets utrymmen och tjänster.

Laivan polttoaineeksi on valittu nestemäi-nen maakaasu eli LNG, jota käytettäessä lai-va täyttää EU:n tulevat päästömääräykset. Lai-van runko on hydrodynaamisesti optimoitu,

jotta saaristoa rasittava aallonmuodostus oli-si mahdollisimman vähäistä. Uuden äänenvai-mennustekniikan ansiosta laiva on paitsi yksi vihreimmistä myös yksi hiljaisimmista matkus-taja-aluksista koko maailmassa!

LNG, d.v.s. flytande naturgas, är ett av bränslealterna-tiven för det nya fartyget. Genom att använda LNG uppfylls även EU:s kommande utsläppsdirektiv. Skro-vet är hydrodynamiskt optimerat för att minimera vågbildningen och med den nya ljudisoleringstekniken är fartyget inte bara ett av de grönaste utan också ett av de mest tystgående passagerarfartygen i hela världen!

Pääset seuraamaan hankkeemme edistymistä uusilla verkkosivuillamme www.nb1376.com På vår nya interaktiva webb- plats www.nb1376.com kan du följa hur projektet framskrider!

Uudessa matkustajalaivassa yhdistyvät upea muotoilu ja vihreät arvot

Vårt nya passagerarfartyg kombinerar design med gröna värderingar

30341803.indd 62 13.1.2012 9:20:41

X AJATUS 1. Oletko koskaan miettinyt, miten lämpenevät talvet vaikuttavat meihin suomalaisiin ja luon-toon? Miten kasvit ja eläimet selviävät tai joutuvat muuttamaan tapojaan, jos lumi katoaa? Lisääntyykö kaamosmasennus, kun valkoisia hankia ei enää ole piristämässä mieltämme?2. Voiko ihminen siirtää kasveja kasvamaan paikasta toiseen? Kysymys on aiheellinen, kun ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin kasvit ehtivät siihen sopeutua. Kukka ei voi kiivetä vuorenrinnettä ylös paremmille asuinmaille, joten tulisiko ihmisten auttaa sitä?

3. Palveleeko luonto meitä? Kasvit ja maaperä pidättävät vettä, vähentävät melusaastetta ja puhdista-vat ilmaa myös kaupungissa. Luonto tuottaa palveluita, joten olisiko meidän syytä oppia laskemaan niiden arvo, jotta emme tuhoaisi kaikkea, ennen kuin on myöhäistä?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan Helsingin Yliopiston Globaalimuutos-projektissa, joka tuo tieteen ihmisten lähelle muun muassa seminaarein ja taiteiden keinoin.

Helsingin yliopiston designpääkaupunki-blogi: http://blogs.helsinki.fi/wdc-2012

INDEX: AWARD 2011 -NÄYTTELY HELSINGISSÄ Miten designilla voidaan parantaa ihmisten arkielämää kaikkialla maailmassa?

Kysymykseen saadaan konkreettisia vas tauksia toukokuussa, kun INDEX: Award 2011 -ulkoilmanäyttely saapuu Helsinkiin.

Keskuskadulle pystytettävä ilmais-näyttely esittelee 60 kansainvälistä muotoilijaa, joiden työt kilpailivat viime vuonna maailman suurimmasta elämänlaa-dun parantamiseen tähtäävästä designpalkinnosta eli INDEX: Award 2011 -palkinnosta.

Palkinnon myöntää INDEX:, tanskalainen voittoa tavoittelematon muotoilujärjestö, joka pyrkii edistämään design-ajattelua sekä suunnitteluprosessien käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Näyttelyssä paneudutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin ja ongelmiin.

INDEX: Award 2011 -ulkoilmanäyttely Helsingin Keskuskadulla 10.5.-10.6.2012

www.vikingline.fi

UUSILAIVA

VUONNA 2013!

Muotoilulla ja käyttömukavuudella on suuri merkitys matkustajiemme arjessa sekä tulevien risteilyalusten kehityksessä. Uuden laivahank-keen kautta pääsemme yhdistämään kotimai-sen suunnittelun huippuosaajat ja risteilymat-kailun täysin uudella tavalla. Siksi Viking Linen pääyhteistyökumppanuus World Design Capital Helsingin kanssa on ollut luonnollinen ja toi-miva ratkaisu.

Design och användarvänlighet har stor betydelse i våra resenärers vardag och i utvecklandet av fram-tidens kryssningsfartyg. I vårt nya fartygsprojekt har vi möjlighet att kombinera den kunskap verk-liga toppnamn inom finländsk formgivning besitter med kryssningsresande på ett helt nytt sätt. Det är därför naturligt att Viking Line är en World Design Capital Helsinki 2012 huvudsamarbetspartner.

Haluamme risteilyn olevan inspiroiva kokemus. Siksi valitsimme uuden laivamme yleisten tilojen suunnittelijaksi palkitun suomalaisen sisustus-arkkitehtitoimiston dSign Vertti Kivi & Co. Muo-toilu näkyy ja tuntuu laivalla vahvasti tunnelman

luojana sekä uusina palveluina. Laivamme uu-dentyyppinen ja muunneltava miljöö on räätä-löitävissä moniin eri tunnelmiin ja tarkoituksiin. Avarat tilat ja suuret ikkunapinnat tuovat saa-riston käsinkosketeltavan lähelle. Palveluita ja tiloja suunniteltaessa myös esteettömyys on ol-lut tärkeä tekijä.

Vi vill att det skall vara inspirerande att åka på kryss-ning. Den prisbelönta finska inredningsarkitektbyrån dSign Vertti Kivi & Co står för designen i det nya farty-gets samtliga publika utrymmen. Designen återspeglas i såväl stämningen på fartyget som i planeringen av nya upplevelser ombord. Fartyget erbjuder en ny, modi-fierbar miljö som kan skräddarsys enligt önskad stäm-ning och för olika ändamål. Med öppna utrymmen och stora fönsterytor accentueras närheten till skärgården. Även tillgänglighetsaspekterna har haft en central roll i planeringen av fartygets utrymmen och tjänster.

Laivan polttoaineeksi on valittu nestemäi-nen maakaasu eli LNG, jota käytettäessä lai-va täyttää EU:n tulevat päästömääräykset. Lai-van runko on hydrodynaamisesti optimoitu,

jotta saaristoa rasittava aallonmuodostus oli-si mahdollisimman vähäistä. Uuden äänenvai-mennustekniikan ansiosta laiva on paitsi yksi vihreimmistä myös yksi hiljaisimmista matkus-taja-aluksista koko maailmassa!

LNG, d.v.s. flytande naturgas, är ett av bränslealterna-tiven för det nya fartyget. Genom att använda LNG uppfylls även EU:s kommande utsläppsdirektiv. Skro-vet är hydrodynamiskt optimerat för att minimera vågbildningen och med den nya ljudisoleringstekniken är fartyget inte bara ett av de grönaste utan också ett av de mest tystgående passagerarfartygen i hela världen!

Pääset seuraamaan hankkeemme edistymistä uusilla verkkosivuillamme www.nb1376.com På vår nya interaktiva webb- plats www.nb1376.com kan du följa hur projektet framskrider!

Uudessa matkustajalaivassa yhdistyvät upea muotoilu ja vihreät arvot

Vårt nya passagerarfartyg kombinerar design med gröna värderingar

3

TEKS

TI A

NTT

I J. P

ELTO

NEN

CO

CO

A

IND

EX

:

V IDEOHENKILÖKUVIA

Tutustu muotoilijoiden arjesta kertoviin videoihin: http://vimeo.com/ wdchelsinki2012/videos

Hieman alle kaksi minuuttia. Sen pituisia ovat filmi-tuotantoyhtiö Cocoan designpääkaupungille tekemät videot, joissa eri alojen muotoilijat kertovat arjestaan.

Välillä haastateltavat puhuvat suoraan kameralle. Välillä kamera kiertää ympäri huonetta, näyttää työtilaa, ateljeeta tai muistivihkoa. Videoilla vilahtaa grafiikoita tai tuokiokuvia Helsingistä. Taustamusiikki on instrumentaalista ja rauhallista. Kuin katsoja olisi hississä, taitavasti leikatun filmin vietävänä jonnekin.

Videoiden tarkoituksena on nostaa monipuolisesti esiin myös vähemmän tunnettuja suomalaissuun-nittelijoita. Mukana on esimerkiksi ruotsalaisen kauppakorkeakoulun palvelusuunnittelun professori Christian Grönroos, jota moni ei muotoilijaksi heti edes luokittelisi.

”Palvelusuunnittelu on hyvin erilaista perinteiseen designiin verrattuna. Kyse on prosesseista, ei esineis-tä”, Grönroos sanoo videolla.

Muotoilijaksi kokee itsensä myös Cocoan Creative Director Taito Kawata, 28, yksi videohenkilökuvien ohjaajista.

”Lyhyenkin elokuvan tekeminen on kuin mikä tahansa suunnitteluprosessi.”


Lyhyest i VA S T U U

HE

I,


MÄ

N

DE

SI

GN

PÄÄKAUPUNG

IST

A?

Design- pääkaupunki-

tuotteita voi ostaa

Finnish Design Shop -verkko-

kaupasta.

Filmituo-tantoyhtiö Cocoan Creative Director Taito Kawata ohjaus-työssään.

30341803.indd 63 13.1.2012 9:20:42

K A S V U Teki jät


”Muotoilu tarjoaa sattumaa ja ennakkoluulottomuutta kultivoivan alustan ympäristön, yhteiskunnan

ja itsensä kehittämiselle. Se on tehokas työkalu uuden

ajattelun sekä paremman maailman ja tulevaisuuden rakentamisessa. Graafisen suunnittelun keskiössä on

viestinnän, identiteettien ja palveluiden muotoilu.

Merkityksellisintä muotoilussa on monialainen osaaminen,

yhteistyö ja kokonaisvaltainen näkemys designista,

ihmisistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.”

Teemu Suviala, 35, on luova johtaja Kokoro & Moi -toimistossa,

joka on suunnitellut design- pääkaupungin visuaalisen ilmeen.

Alkuvuodesta 2012 Grafia valitsi Kokoro & Moin Vuoden

Graafikoksi.www.kokoromoi.com

30310920.indd 64 13.1.2012 9:23:01

Designin ammattilaiset kertovat, miksi muotoilu on tärkeää heille, meille ja yhteiskunnalle.

TEKSTI KATI ALA-ILOMÄKI KUVAT JUSSI SÄRKILAHTI

Muotoilun merkitys


30310920.indd 65 13.1.2012 9:23:03


K A S V U Teki jät

”Muotoilun yhteiskunnallinen merkitys on sidoksissa ihmisten määrään. Esimerkiksi kylissä tai pienissä kaupungeissa muodostuu yleensä luonnostaan tietty toimintamalli, jonka mukaan yhteisö toimii. Suurkaupungeissa vastaavaa ei tapahdu, koska väkimäärä on niin valtava. Erityisesti silloin tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kesken. Ja tässä yhteistyössä design-ajattelulla on korvaamaton rooli. Tulevaisuudessa muotoilu tulee keskittymään ihmisten perustarpeiden turvaamiseen.”

Aamu Song 37, on muotoilija. Songin ja Johan Olinin Helsingin salat -projektissa muotoillaan uudestaan vanhoja suomalaisia design-klassikoita. http://com-pa-ny.com

”Olen kiinnostunut esineistä ja ilmiöistä, jotka ovat muovautuneet ajan kanssa sen sijaan, että joku olisi ne muotoillut. Vaikka designin nimissä on tehty myös räikeitä ylilyöntejä, niin muotoilun yhteiskunnallinen merkitys on valtava. Toivoisin, että tulevaisuudessa muotoilu nähtäisiin jo luonnollisena osana tätä maailmaa. Niin, ettei designin merkitystä tarvitsisi aina kirosanojen kera erikseen korostaa. Varsinkaan silloin, kun oikeaa sisältöä ei ole.”

Johan Olin, 37, on muotoilija. Olinin ja Aamu Songin Helsingin salat -projektissa muotoillaan uudestaan vanhoja suomalaisia design-klassikoita.http://com-pa-ny.com

30310920.indd 66 13.1.2012 9:23:04

”Minua kiinnostaa ajatusleikki siitä, miten ja mitä ihminen rakentaisi kaupungissa, jos hän saisi päättää asiasta ilman byrokratiaa. Arvostan muotoilussa kekseliäitä, resurssien puutteesta syntyviä ratkaisuja. Esteettisellä tasolla pidän japanilaisesta tilasuunnittelusta ja naisten muodista. Nostan hattua suunnittelijoille, jotka hallitsevat nämä edellä mainitut kaksi osa-aluetta.”

Tuomas A. Laitinen, 35, on taiteilija. Hänen Helsinki Underground -projektinsa tutkii installaatioiden ja elokuvan keinoin Helsingin maanalaista maailmaa. www.tuomaslaitinen.net


”Vastuullisuus on bisneksen ytimessä, sillä vastuun avulla luodaan työllisyyttä ja vaurautta. Yritysten tulisi suoraan hyötyä vastuullisista valinnoista liiketoiminnassaan. Tätä hyötyä yritykset voivat saada viestinnän avulla, sillä tämän päivän kuluttajaa kiinnostaa yritysten yhteiskuntavastuu. Se on mahdollisuus erottautua tiukassa kilpailutilanteessa.”

Jussi Korpikoski, 28, on toimitusjohtaja Verso Globessa, joka tarjoaa viestintäratkaisuja yrityksille. http://verso.info

”Muotoilu on toimivaa arkea, kauneutta ja käytettävyyttä. Muotoilulla on myös yhteiskunnallinen merkitys – siinä tulee ottaa kantaa yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Hyväksi muotoilijaksi voi kehittyä yhteistyökumppanien ja työtehtävien avulla, mutta kehittyminen vaatii myös avoimen yhteiskunnan, jossa koulutus ja tieto ovat helposti saatavilla.”

Susan Elo, 45, on kalustesuunnittelija, joka sai Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Ornamo Design Awardin vanhuksille suunnittelemastaan Design Senior -kaluste- ja palvelukokonaisuudesta.www.susanelo.com

30310920.indd 67 13.1.2012 11:22:42


K A S V U Teki jät

”Ihmisen ja esineen suhde on minusta kummallinen. Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa mikään osa ei toimi yksinään. Minulle ei niinkään ole tärkeää se, luonko kalusteita, vaatteita vai autoja. Tärkeintä on, että saan tuoda muotoiluun oman näkemykseni. Opiskelin Taideteollisessa korkeakoulussa yhtä aikaa kaluste- ja vaatesuunnittelua. Monitaituruus ei ole kuitenkaan tavoitteeni. Minulle asioiden yhdistäminen ilman luokittelua on vain luonteva tapa työskennellä.”

Naoto Niidome, 37, on kaluste- ja vaatesuunnittelija. Hän on mukana Vantaan taidemuseon näyttelyssä Kauneus – 6 näytöstä.www.vantaa.fi/taidemuseo

”Kiinnostuin jo nuorena käsillä tekemisestä. Alan opinnot tekivät muotoilusta vakavan harrastuksen, ja ammattina se on kovaa työtä ja elämäntapa, joka edellyttää lapsellisen alkuinnostuksen säilyttämistä. Yhteiskunnassa muotoilulla on myös kauneuden ulottuvuus. Muotoilu, kuten taidekin, pystyy parhaimmillaan ilmentämään asioita, joita ei osata kuvata sanoin. Ihmisellä on onneksi kyky ja herkkyys tuntea niitä, mutta niitä ei voi mitata.”

Nathalie Lähdenmäki, 37, on muotoilija-keraamikko. Hän on mukana Vantaan taidemuseon näyttelyssä Kauneus – 6 näytöstä. www.vantaa.fi/taidemuseo

30310920.indd 68 13.1.2012 9:23:07


”Design on yhteiskunnalle välttämätöntä. Ilman sitä me olisimme luolaihmisiä.

Design on kuitenkin niitä asioita, jotka huomataan yleensä vasta sitten, kun ne puuttuvat tai ovat tehty huonosti.

Sain idean Beibamboosta kesällä 2007, kun tyttäreni syntyi kaksi kuukautta etuajassa. Hän kasvoi

nopeasti, ja ihmettelin, mitä järkeä oli ostaa vauvanvaatteita. Ajatus

vauvanvaatteiden vuokrapalvelusta sen sijaan tuntui loogiselta. Vuotta

myöhemmin sain töistä potkut, joten tilanne Beibamboon perustamiselle oli otollinen. Beibamboon ideana on tehdä vastuullista bisnestä, ja haluan luoda siitä kansainvälisen yrityksen. Rahaa tulee jos tulee, mutta tunne siitä, että

on mukana muuttamassa maailmaa, on korvaamaton.”

Nina Ignatius, 41, on vauvojen vaatevuokrauspalvelu Beibamboon

perustaja.www.beibamboo.com

30310920.indd 69 13.1.2012 9:23:09

”Lentomatkustaminen liittyy useimmiten mukaviin asioihin, kuten lomaan. Silti lentokenttä koetaan usein stressaavaksi ympäristöksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalla olemme kiinnittäneet entistä enemmän huomiota palvelumuotoiluun. Mietimme esimerkiksi sitä, miten turvatarkastuksesta saisi miellyttävämmän kokemuksen.”

Johanna Metsälä, 40, on Finavian Customer Experience Manager.www.finavia.fi

70 DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi DESIGN 2012 – www.wdchelsinki2012.fi

K A S V U Teki jät

”Muotoilun merkitys kasvaa arkisissa asioissa. Onnistuneesti muotoiltu oven-kahva kuvastaa ajatustani hyvin. Siihen tartutaan satoja kertoja päivän mittaan, mutta se ei tee itsestään sen suurempaa numeroa vaan antaa kulkijan keskittyä liikkumiseen. Hyvä muotoilu auttaa meitä keskittymään oleelliseen ja tuo iloa ja kauneutta elämäämme.Muotoilu auttaa sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.”

Sari Lehtonen, 46, on arkkitehti ja mukana OpenHouseHelsinki-projektissa, jossa järjestetään vierailuja Helsingin mielenkiintoisiin arkkitehtuurikohteisiin.www.openhousehelsinki.fi

30310920.indd 70 13.1.2012 9:23:12

”Muotoilijan aarrearkku -opetuspaketin tarkoituksena on tuottaa lapsille onnistumisen elämyksiä designin avulla. Paketti jaetaan kaikkiin esikouluihin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa. Muotoilukasvatus on tärkeää, sillä sen avulla lapsi oppii tekemään esimerkiksi ostopäätöksiä ja näkemään, miten muotoilu helpottaa arkea. Samalla lapsi voi oppia jotain vaikkapa ympäristöarvoista. Uskomme, että kun lasta rohkaisee tiedostamaan valintojen merkitystä ja etsimään ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja, luodaan vankat juuret uuden kasvulle.”

Jaana Brinck, 39, Reeli Karimäki, 45, Laura Rautkallio-Salminen, 37, Marjaana Jaranne, 36 ja Susanna Koponen, 39, ovat mukana Muotoilijan aarrearkku -hankkeessa.www.wdchelsinki2012.fi

wdchelsinki2012.fi – DESIGN 2012 71

30310920.indd 71 13.1.2012 9:23:13


Eletään 1950-lukua tanskalaisessa pikkukaupungissa. Päättäjillä on ongelma: uimahallin kävijämää-rät ovat lyhyessä ajassa romahta-neet. Paikallispoliitikot matkusta-

vat tutkimaan hallin kuntoa. Ränsistynythän se on, he huomaavat, ja päättävät houkutella asiakkaat takaisin remontoimalla uimahallin perusteellisesti.

Remonttipalaveri alkaa. Arkkitehti esit-telee poliitikoille bussiaikataulun. Arvio kuuluu: uimahalli on menettänyt kävijän-sä siksi, ettei sinne kulje busseja sopiviin aikoihin. Pelkkä remontti ei tuo asiakkaita takaisin.

Sitran strategisen designin yksikön johta-ja Marco Steinberg kertoo tämän tarinan, sillä se näyttää, minkälaisissa tilanteissa Sit-ran Design Exchange -hanketta tarvitaan.

”Kun monta ongelmaa limittyy, on tyy-pillistä, ettei niiden keskinäistä suhdetta hahmoteta. Silloin tartutaan tutuimpaan pulmaan kokonaisuutta ymmärtämättä. Strateginen design on tapa avata monimut-kaisia ongelmia. Kun ymmärretään systee-min eri osien yhteisvaikutus, pystytään ke-hittämään kokonaisuuden kannalta toimiva ratkaisu”, Steinberg sanoo.

Sitran Design Exchange -hanke pyrkii syventämään muotoilun ja julkishallinnon suhdetta. Sitran strategisen designin yksikön johtaja Marco Steinberg kertoo lisää.TEKSTI MATTI RÄMÖ KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

Muotoilun vaihto-oppilaat

K A S V U Yhteiskunta

30341847.indd 72 13.1.2012 9:24:10


Iittalan, Marimekon ja Nokian koti-maassa on totuttu röyhistelemään design- saavutuksilla. Suomessa on kuitenkin pidet-ty yllä suppeaa ja esinekeskeistä käsitystä designista.

”Suomen kielessä puhutaan erikseen muotoilusta ja suunnittelusta. Design on molempia”, Steinberg sanoo.

KULTTUURI KOHTAA NUMEROT

Strateginen design tarkoittaa päätöksen-teon muotoilua. Siinä etsitään kokonai-suuden kannalta oikeat kysymykset, jot-ka ohjaavat toimintaa ratkaisua etsittäessä. Steinbergin mielestä strateginen design voi olla työkalu monimutkaisten ongelmien, kuten eurokriisin tai ympäristökysymysten selvittämiseksi. Kummankin ongelmakoko-naisuuden hahmottaminen vaatii syvää ym-märrystä vaikeasta alasta, joten mitä annet-tavaa designin ammattilaisilla voisi olla?

Paljonkin, Steinberg uskoo.Entinen Harvardin yliopiston arkki-

tehtuurin apulaisprofessori jakaa design-ammattilaisten vahvuudet neljään osaan: koko systeemin laajuista ymmärrystä vaali-va toimintakulttuuri, tottumus vastata pro-jekteista koko niiden elinkaaren ajan, kyky visualisoida ongelmia ja tuottaa ihmiskes-keisiä ratkaisuja.

”Kaikkien designereiden pitää ymmärtää mittakaavojen keskinäisiä suhteita. Yhteen tilaan sopiva tuoli ei aina sovi toiseen. Vas-taavasti ihmisten toiminnassa on huomioi-tava erilaiset kulttuurisidonnaiset ulottu-vuudet”, Steinberg sanoo.

Strategisessa designissa tavoitteena on yhdistää kulttuurinen ymmärrys ja nume-rot. Näin koko systeemi, jossa projektit to-teutetaan, tulee huomioitua.

Steinberg piirtää fläppitaululle karkean kartan. Sen on määrä symbolisoida Napo-leonin Venäjälle tekemää sotaretkeä kuvaa-vaa karttaa ja visualisoinnin merkitystä on-gelmien hahmottamisen työkaluna.

”Kartasta näkee samaan aikaan taistelu-jen, sään ja maaston vaikutuksen sodan-käyntiin. Siitä huomaa esimerkiksi sen, että sotilaiden määrä pienenee merkittävästi joka kerta, kun joukko ylittää joen.”

Jos monen muuttujan yhtälö purettaisiin taulukoksi, kokonaiskuva sodankäynnin todellisuudesta hämärtyisi. Steinbergista sama ongelma vaivaa monimutkaisen tie-don käsittelyä.

”SUOMEN KIELESSÄ PUHUTAAN ERIKSEEN MUOTOILUSTA JA SUUNNITTELUSTA. DESIGN ON MOLEMPIA.”

30341847.indd 73 13.1.2012 9:24:13


”Päättäjät katsovat lukemattomia Exel-taulukoita ja raportteja, joissa tiedot ovat erillään ja vaikeasti lähestyttävässä muodos-sa. Niistä tiedoista heidän pitäisi muodostaa kokonaiskuvia. Design-ammattilaiset kyke-nevät visualisoimaan monimutkaisia ongel-mia ja siten tarjoamaan uusia työkaluja nii-den ymmärtämiseen.”

Steinberg uskoo, että visualistin lisäksi jokaisessa design-osaajassa tulee asua myös etnografi. Sen avulla design-osaaja tuntee ympäristön, johon hänen suunnittelutyön-sä tulos istutetaan.

”Jos ratkaisut eivät sovi ympäröivään kulttuuriin, niistä ei tule merkityksellisiä tai kestäviä.”

Kaikkien näiden näkökulmien lisäksi de-sign-ammattilaiselta vaaditaan kykyä seura-ta hanketta ideasta valmistumiseen saakka.

”Varsinkin julkisella sektorilla on se on-gelma, että yksi porukka ideoi, mutta sit-ten tuotanto siirtyy tehokkuuden nimissä kokonaan toiselle porukalle. Asioiden kyt-kökset eivät kuitenkaan ole lineaarisia, ja kokonaisymmärrys kärsii siirtymistä.”

LIIAN VÄHÄN OSAAJIA

Strategisen designin osaajan tulisi siis hallita design-ammattilaisten toimenkuvat sekä ym-märtää kattavasti talouden tai ilmastotutki-muksen kaltaista erikoisalaa, tai mitä hyvänsä hänen projektinsa sattuukin käsittelemään.

Missä tällaisia superosaajia koulutetaan? Ei missään. ”Suuri osa koulutuksesta valmistaa ih-

misiä tarkkaan rajattuihin ammattikuntiin, eikä tavoitteena ole ymmärryksen jalosta-minen. Pula strategisen designin osaajista on ongelma koko maailmassa. Erityisesti julkishallinnossa työskennelleet designerit ovat harvassa.”

K A S V U Yhteiskunta

Jyväskylässä syntynyt Marco Steinberg, 43, on tehnyt näyttävän kansainvälisen uran. Hän valmistui arkkitehdiksi Rhode Island School of Designista ja on työskennellyt Harvardin yliopistossa arkkitehtuurin apulaisprofessorina. Yhdysvalloissa pitkään asunut Steinberg ehti työs-kennellä myös museo- ja teatterialalla ennen kuin siirtyi vuonna 2008 Sitran strategisen designin johtajaksi.

Sitra pyrkii täyttämään yliopistojärjestel-män jättämän aukon. Rahaston käynnistämä Helsinki design lab -hanke luo design-osaajil-le, poliitikoille ja virkamiehille yhteisen kes-kustelufoorumin. Design Exchange -ohjelma pyrkii puolestaan syventämään designin ja julkishallinnon suhdetta. Kokeilussa Sitra auttaa kahta ministeriötä ja kahta kunnallis-tason virastoa rekrytoimaan organisaatioonsa design-ammattilaisen. Kokeiluun ovat lähte-mässä mukaan Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Lahden kaupunkisuun-nitteluvirasto ja Helsingin sosiaalivirasto.

”Designerit työskentelevät vuoden ajan organisaatioiden omina työntekijöinä”, Steinberg sanoo.

Design Exchange -ohjelmalla haettujen strategisen designin-osaajien roolina on olla valistuneita virkamiehiä. Steinberg vertaa ohjelmaa vaihto-oppilasjärjestelmään: Pe-rimmäisenä tehtävänä on rakentaa uuden-laisia siltoja kulttuurien välille.

”Moni virkamies pitää designia höpö-höpönä ja design-ammattilaiset virkako-neistoa harmaana ja jäykkänä. Yhteistyön kautta designerit voivat kuitenkin oivaltaa, miten paljon osaamista ja innovaatiokykyä virastoissa on. Virkamiehillä on mahdolli-suus seurata designereiden kommunikaa-tio-osaamista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda julkishallinnon yksiköihin pysyviä design-tiimejä”, Steinberg sanoo.

Steinberg haluaa kuroa eron kiinni alo-jen välillä, sillä designereilla on kykyä yhdistää arvoja ja numeroita ja toimia ti-lanteessa, jossa suunnitelmia on tehtävä vajavaisen tiedon pohjalta. Sitä osaamista tarvitaan, kun julkishallinto valmistautuu edessä oleviin haasteisiin. n

www.sitra.fi

TUTUSTU MYÖS:• Ready Steady GO! Finland Kaksivuotisessa ohjelmassa synnyte-tään uusia tuote- ja palveluinnovaatioita.www.lahtisbp.fi• Helsinki Design LabTavoitteena on edistää strategisen designin osaamista ja verkottumista julkisella sektorilla. www.helsinkidesignlab.org• Cloud CityKehitysprojekti pohtii monimuotoi-sen rakentamisen mahdollisuuksia Etelä-Helsingin Merikortteliin.www.cloudcity.fi

RA

MI

LAP

PALA

INE

N

30341847.indd 74 13.1.2012 9:24:13

UPM LIVING valmistaa kestäviä, kauniita ja kierrätettäviä puupohjaisia tuotteita kodin sisustamiseen, talojen ja pihojen rakentamiseen. Uutuuksia on luvassa designpääkaupunkivuoden 2012 aikana.

UPM Grada on uusi, vallankumouk sellinen vaneri. Siitä voidaan valmis taa entistä ohuempia, kevyempiä ja kestävämpiä huonekaluja. Tuote lanseerattiin toukokuussa 2011 Kölnin Interzummessuilla esittelemällä Mikko Laakkosen suunnittelema Kaavatuoli.

Kestävästä kierrätysmateriaalista valmistettu UPM ProFi Deck terassilauta sai vuonna 2010 arvostetun Green Good Design Awardin, joka myönnetään par haille kestävän kehityksen periaatteita noudattaville tuotteille.

PUU ELÄÄ. Tuoli ohuesta, kevyestä lämpömuotoiltavasta vanerista.

Komposiittiterassi kestävästä kierrätysmateriaalista.

Olohuoneen seinä hienosahatusta struktuuripaneelista.

Uusia materiaaleja. Esteettisiä arvoja. Ja ekologisesti vastuullisia valintoja.

Puu elää. Tässä ajassa.

Tunnetko sen uusimmat mahdollisuudet muotoilussa?

www.upm.fi

UPM_WDC_230x280mm_0712.indd 1 7.12.2011 16.0330275094.indd 75 13.1.2012 9:24:49


Huset som får alla att dra på smilbanden

Byggnaden som hyser både daghem och barn�rådgivning kittlar alla sinnen, utmanar fanta�sin och får besökaren att

dra på smilbanden så att det nästan gör ont. Bastvikens barnhus i syd�västra Esbo är ett konkret bevis på att kvalitetsarkitektur kan vara kul.

Barnens och personalens behov har helt enkelt fått styra, säger arki�tekten Samuli Miettinen på arki�tektbyrån JKMM.

”�uset är en fysisk användarpor��uset är en fysisk användarpor�tal för verksamheten.”

�är ges leken utrymme, liksom den intelligenta kreativiteten. �är kan berättelserna ta plats, allego�rierna växa och lustiga detaljer ympas smidigt in i den tekniska

referensramen av elektricitet, ven�tilation och uppvärmning.

Daghemsföreståndare Leena Ky�rönen har varit involverad i pla�nerings� och byggprocessen sedan starten 2007 och vet exakt vad man får för 5,7 miljoner euro.

”Det här är ett väldigt annorlun�Det här är ett väldigt annorlun�da daghem.”

Nu hoppas husets upphovsma�kare och användare att fler ska låta sig inspireras.

”Jag efterlyser större risktagning och fler okonventionella lösningar. Alltid behöver det inte hänga på pengarna. Vi sparade in 1,5 miljo�ner euro på bygget genom att nog�grant se över alla arbetsmoment och utnyttja fantasin”, berättar Samuli Miettinen. n

En varning innan vi kliver på: barnhuset i Bastviken i Esbo liknar inget annat vi sett. Det är ett hus som slår knockout på besökaren. TEXT SUSANNA ILMONI

FOTO ROBERT LINDSTRÖM

Eerika (till vänster), Tuomas och Noora älskar att leka i gröna jättedonitsar. Wow-ringarna är egentligen traktorhjul som klätts med filttyg.

T I L LV Ä X T Barn

Ett mellanmål från fågel-perspektiv. Tack och lov finns det inga måsar inomhus som kan dyka ner på smörgåsarna. Vid bordet sitter Axel (från vänster), Rasmus och Noora.

30341843.indd 76 13.1.2012 9:25:42


Fönstren når ända ner till golvet, vilket är behändigt om man är lite på en meter lång och vill följa med hackspetten i trädet utanför eller titta på ekorren som leker i tallen. Eller så kan man bara linda in sig i gardinen och leka kurragömma som Louna.

Husets finska arbetsnamn "Mato matala" är lånat ur Richard Scarrys kända barnböcker. Dagge Mask heter han på svenska och som en fet larv ser huset ut från gårdssidan, medan den vita fasaden i tegel är betydligt mer murlik eller borglik från gatusidan. 85 barn leker nu i det finska daghemmet och personalen uppgår till 15 personer.

Det finns alternativ till fula torkställ. Det här är vardagsinnovationer när de är som bäst. Metallpinnarna kan lösgöras från väggen för att tvättas. Inredningsarkitekten Päivi Meuronen, byggnads-ingenjören Katja Peltola-Metsälä och föreståndaren Leena Kyrönen har tillsammans förverkligat flera aha-upplevelser.

Elli sköter viktigt kontorsjobb, men har också andra

lekar på sin repertoar. – Jag tycker om att bygga kojor under

bordet. Av filtar. Eller så leker vi tafatt.

Jag springer ganska fort. Och så brukar vi leka hemmalekar.

Under tvättstället i de öppna skötrummen finns det skjutbara bräden att stå på för barnen så att de når upp till kranen. Alex sköter handhygienen noggrant.

Färgerna, formerna och materialen i Bastvikens barnhus är

inspirerade av omgivningen; av klipporna, havet och trädbeståndet.

Grönt, brunt och granitrött syns överallt i daghemmet.

Daghemmets tre ingångar är havs-, rymd- eller jordinspirerade. Konstnären Aimo Katajan-mäki stod en månad på en hög ställning för att pryda ljustornen i tamburtaken. Få daghem kan stoltsera med handgjorda freskomålningar.

Den amfiteaterlika gården är sparsmakad och bullerfri. Alla redskap och ställningar är stadigt förankrade i underlaget. Det enda lösa materialet är sanden i sandlådan. Utebelysningen som bygger på sex svamplika ställningar är designad av Sara Leino på företaget Ramboll. Undertill är ljusställningarna målade i pärlemorskimrande strukturfärg och dessutom finns det lampor i det omgärdande staketet som ytterligare bidrar till en effektfull upplevelse.

30341843.indd 77 13.1.2012 9:25:45

MITÄ FORTUM VOISI TIETÄÄ DESIGNISTA?DESIGNISTA?

P O W E R E DB YF O R T U M

LATAA ITSESI ELÄMYKSILLÄ

Mikä yhdistää esimerkiksi käyttöesineitä,

tilasuunnittelua ja energiaa? Ne on kaikki mietitty

niin, että kun ne toimivat, niin ne vain toimivat

ilman, että niihin edes kiinnittää huomiota.

Me Fortumissa arvostamme toimivuutta arjessa.

Onhan meillä talo täynnä luovia ihmisiä, jotka

kehittävät jatkuvasti uusia tapoja tuottaa ja

hyödyntää energiaa mahdollisimman tehokkaasti

ja ekologisesti. Samat ihmiset ovat luoneet myös

Fortumin oman WDCH-ilmeen. Olemme oman

alamme designyritys.

Sen kunniaksi olemme luoneet joukon Fortum

Virtaamoja – paikkoja, joissa voit ladata itsesi

elämyksillä.

Liity nyt Virtaamo by Fortum -Facebook-ryhmään,

ja katso lista Virtaamoista, samalla olet mukana

ainutlaatuisten elämysten arvonnoissa.

FORTUM_WDC_printti_230x280.pdf 1 8.12.2011 11.02

30275207.indd 78 13.1.2012 9:27:15

KYSYMYS: Tomas Träskman

Mikä on ADC?

”ADC tarkoittaa Alternative Design Capitalia, eli Vaihtoehtoista design-pääkaupunkia. ADC on verkosto, jonka

tavoitteena on mahdollistaa vaihto ehtoisten, muotoilun vapaan kentän toimijoiden hank-keita. Designpääkaupunkivuoden hankkeis-ta suurin osa nimittäin toteutetaan isojen toimijoiden, kuten museoiden ja yliopisto-jen, kanssa. Aluksi myös tavallisilla kansalai-silla oli mahdollisuus suunnitella projekteja. Tästä syntyi jonkin verran kielteistä keskus-telua World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta kohtaan. ADC:n avulla halusimme kääntää tuon energian myönteiseksi, luovak-si voimaksi.” www.adc2012.org

Tomas Träskman on taidehistorioitsija ja taiteen ja muotoilun sekatyöläinen.

?

KAT

AR

INA

SIL

TAV

UO

RI

ISTO

CK

SYYSKUISTA MUOTOILUA

Seminaareja, näyttelyitä, näytöksiä, työpajoja, virallisia sekä satunnaisia kohtaamisia ja paljon muuta.

Sitä kaikkea on tarjolla syyskuussa 2012, kun Helsinki Design Week valtaa Helsingin. Tänä vuonna muotiiviikon suunnittelusta vastaa kansainvälinen työryhmä, johon kuuluvat lontoolainen designkuraattori Jane Withers, suomalainen designkriitikko Kaj Kalin, saksalaisen brandi-viestintätoimisto Gannacan perustaja Christoper Peterka, Lontoon Suomi-instituutin kulttuurijohtaja Hanna Harris sekä kestävään ja omaehtoiseen yhteisöjen kehittämiseen erikoistuneen brittiläisen Clear Villagen Thomas Ermacora.

Luvassa on arvatenkin jotain uutta ja erilaista, mutta mitä?”Syksyn teemana on sosiaalisten innovaatioiden toteuttami-

nen osallistavan muotoilun avulla. Muotoilijoista tulee muutok-sen välikappaleita, jotka antavat muillekin kuin ammattilaisille mahdollisuuden leikkiä leluillaan”, Ermacora sanoo.

”Emme siis pelkästään esittele designia, vaan pyrimme löytämään uusia tapoja olla hyödyksi yhteiskunnalle ja itse kaupungille.”

www.helsinkidesignweek.comwww.habitare.fi

Helsinki Design Week 12.9.–16.9.2012 Tulli- ja pakkahuoneella sekä Kaapelitehtaalla. Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare järjestetään samaan aikaan Helsinki Design Weekin kanssa.

HD

W

Helsinki Design Week 2012 on syksyn tärkein muotoilutapahtuma Suomessa.

Urheilun kiehtova maailma on myös designin maailma.Jääkiekossa, Suomen suosituimmassa lajissa, muotoilulla on oma merkityksensä esimerkiksi varusteiden, peliareenoiden ja jopa jään suunnittelussa, sekä tietysti kaukalon rakentamisessa. Niin sanotun ”turvakaukalon” reunat ja pleksilasit joustavat taklausten voimasta, mikä laskee pelaajien loukkaantumisriskiä huomattavasti.

Design tuo siis jääkiekkoiluun turvallisuutta, niin huippu- kuin junnutasollakin. Design tekee urheilusta myös hauskempaa pelaajille, valmentajille ja katsojille.

Ja kuten moni muotoilun ystäväkin varmasti muistaa, Helsinki isännöi keväällä 2012 jääkiekkoilun MM-kisoja. Niiden järjestelyissä on osaltaan mukana myös designpää-kaupunki. Syy yhteistyölle on selvä. Minkä tahansa suurtapahtuman onnistuminen nojaa poikkeuksetta hyvään suunnitteluun.

Konreettisesti muotoilulla voidaan kehittää vaikkapa MM-otteluiden televisointi- formaattia. Myös pelitapahtumien tilastointi ja tiedon edelleen analysointi ovat alueita, joissa designilla on roolinsa. Lätkä on designia. Niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.www.finhockey.fi

JÄÄKIEKKODESIGNIA


Lyhyest i KASVU

30341807.indd 79 13.1.2012 11:24:28

Suurikokoinen näyttö

Ei näppäimiä

Tyylikäs muotoilu

Uskomaton nopeus

Kaikki vain

kosketuksen päässä

Nokia N9

© N

okia

201

1.

30275185.indd 80 13.1.2012 9:29:11

Tämän kolumnin kuvassa minulla on ylläni Samujin mekko. Samu-ji on muutaman vuoden ikäinen suomalainen muotibrändi, jota

suunnittelee Marimekon entinen luova joh-taja Samu-Jussi Koski.

Koski haluaa kansainvälistää bisneksen-sä, sillä Suomen pienillä markkinoilla se on vaatealan yrittäjälle elinehto – jos tavoit-teessaan siis onnistuu.

Monet ovat yrittäneet samaa kikkaa ai-kaisemmin, laihoin tuloksin. Suomalainen vaatevienti on junnannut paikallaan yli kymmenen vuotta siitäkin huolimatta, että Suomi on täynnä talenttia.

Muodin mahdollisuuksia täällä ei kuiten-kaan ole ymmärretty.

Toisin on Ruotsissa. Vuonna 2010 ruot-salaiset veivät vaatteita maailmalle 1,3 mil-jardin euron edestä, eli noin neljä kertaa enemmän kuin meikäläiset. Eikä se ole vaa-teketju H&M:n ansiota. H&M ei näy tässä luvussa ollenkaan.

Naapurimaassa on ymmärretty, että muoti on bisnestä, vientituote, joka luo työpaikkoja ja ropsauttaa verorahoja valtion kassaan. Muoti on myös mediaseksikäs ala, jolla on paljon huomioarvoa. Lisäksi muodin menestys työllistää muotisuunnittelijoiden lisäksi muidenkin luovien alojen ihmisiä – muun muassa muusikkoja, graafikkoja, va-lokuvaajia ja markkinointiväkeä.

Mutta se ei tapahdu ilman kansainvälis-tymistä.

Tällä hetkellä suomalainen muotiala tar-vitsee sijoittajien ja lobaajien lisäksi am-mattilaisia, jotka tuntevat kansainväliset vaatemarkkinat. Onneksi alan yrityksissä ja or-ganisaatioissa jo keskustellaan näistä asioista.

Ehkä Suomi on maailman seuraava muoti-ihme?

Tyyne Pennanen on muodista kirjoittava toimittaja.

MUOTI ON BISNESTÄ

MIELIPIDE: Tyyne Pennanen

Masters of A! on Aalto-yliopiston vuosittainen näyttely- ja tapahtumafestivaali, joka syntyy sekä Taideteollisesta korkeakoulusta että kaupan ja tekniikan kouluista valmistu-vien maistereiden graduista, diplomi- ja opinnäytetöistä.Kenelle: Muotoilun ja muodin tulevaisuuden tekijöistä kiinnostu-neille. Missä: Lisätietoja www.mastersofarts.fiMilloin: 9.5.–3.6.2012.

Arjen aarteita – muotoilun mini-maailmannäyttely tuo ajankohtaisimmat muotoilun ilmiöt Helsinkiin. Noin 20 maan muotoiluorga-nisaatiot esittelevät muotoilukonsepteja parempaan arkeen leikin, muistojen ja tarinoiden kautta.Kenelle: Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä muotoilun maailmassa tapahtuu. Missä: Suvilahti, Helsinki.Milloin: 6.9.–16.9.2012.

CamouflageOn näyttely, jossa nykytaiteen ja designin rajat sekoittuvat. Kenelle: Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ny-kytaiteen ja muotoilun joskus ristiriitaisesta-kin suhteesta.Missä: Kiasma, Helsinki.Milloin: 15.6.–7.10.2012.

NÄYTTELYT

HUIPUT YHDESSÄ PAKETISSAUudenlaisella konseptilla syntynyt SAW-lehti yhdistää Suomen lahjakkaimmat lehdentekijät, muotisuunnittelijat, stai-listit ja kuvaajat tämän hetken kovimpiin kansainvälisiin muodin huippunimiin. SSAW esittelee maailmalla tunnustusta niittäneiden suomalaisten suunnittelijoiden kuten Heikki Salosen, Daniel Palillon ja Samu-Jussi Kosken uusimpia mallistoja ja sekoittaa joukkoon kansainvälisiä huip-pubrändejä ja -suunnittelijoita. Juttujen ja kuvasarjojen tekijät ovat muotivaikuttajia, jotka katsovat suomalaista muotia uudesta näkökulmasta. SSAW:ta on tekemässä muun muassa Vogue Hommes Japan -lehden ja Dazed & Confused -lehden valokuvaajia, kirjoittajia ja stailisteja. SSAW ilmestyy 25.5.2012

BR

UN

O S

TAU

B

SU

SA

JU

NN

OLA

TEK

STI

T K

ATI

ALA

-ILO

MÄ

KI

”VUONNA 2010 RUOTSALAISET VEIVÄT VAATTEITA MAAILMALLE 1,3 MILJARDIN EURON EDESTÄ, ELI NOIN NELJÄ KERTAA ENEMMÄN KUIN MEIKÄLÄISET.”


Lyhyest i KASVU

30341855.indd 81 13.1.2012 9:30:00

F A K TA


TAUSTA

•Helsinkion vuonna 2012 maailman designpääkaupunki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa.

•Maailmandesignpääkaupun-giksi valitaan yksi kaupunki maailmassa joka toinen vuosi. Aikaisemmat maailman design-pääkaupungit olivat Italian Torino 2008 ja Etelä-Korean Soul 2010. Vuoden 2014 designpääkaupunki on Etelä-Afrikan Kapkaupunki.

•Maailmandesignpääkau-pungin valitsee hakemusten perusteella teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid (Inter-national Council of Societies of Industrial Design).

•Helsingindesignpääkaupun-kivuoden 2012 tavoitteena on kaupunkilaisten arjen ja elinympäristön parantaminen sekä julkisten palvelujen ja yritysten toiminnan kehittämi-nen designin avulla.

•Kokonaisuudestavastaa tarkoitusta varten perustettu Kansainvälinen designsäätiö.

OHJELMA JA HANKKEET

•Ohjelmakokonaisuussisältää noin 300 hanketta. Ohjelmaa on vuoden 2012 jokaisena päivänä.

•Noinpuoletohjelmasta on erilaisia kehittämishankkeita, joita esittelevät teemat Muuttuva kaupunki ja Uudet ratkaisut. Näissä hankkeissa designin eri muotoja käytetään poikkeuksellisen laajasti.

•Toinenpuoliohjelmasta on kaupunkilaisille, matkailijoille ja muotoilun vaikuttajille suunnatut tapahtumat. Ne on koottu teemoihin Tapah-tumien vuosi, Näyttelyt ja Kohtaamiset.

•Lisäksiohjelmaan kuuluu Julkaisuja ja sovelluksia.

•Ohjelmalöytyy kokonaisuu-dessaan osoitteesta www.wdchelsinki2012.fi/ohjelma

TAUSTAYHTEISÖT

•Viisikaupunkia: Helsinki (595 000 asukasta), Espoo (252 000), Vantaa (203 000), Kauniainen (8 700) ja Lahti (102 000).

•Valtio: Työ- ja elinkeinominis-teriö, Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö. Mukana myös muita ministeriöitä sekä Sitra ja Tekes.

•Yritykset:Designpääkau-punkivuosi on yksi suurimpia Suomessa koskaan toteutet-tuja yritysyhteistyöhankkeita. Mukana on yhteensä 21 yrityskumppania.

•Yliopistotjakorkeakoulut:Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Mukana myös pää-kaupunkiseudun sekä Lahden ammattikorkeakouluja.

•Muotoiluorganisaatiot:Design Forum Finland, Ornamo, Grafia, SAFA.

BUDJETTI

•Projektibudjetti:16 miljoonaa euroa (vuodet 2010–2013).Tulot: kaupungit 6 miljoonaa euroa, valtio 5 miljoonaa euroa sekä yritykset ja säätiöt 5 miljoonaa euroa.Menot:sisällöt 7 miljoonaa euroa, viestintä ja markkinointi 5 miljoonaa euroa, organisaatio ja muut kulut 4 miljoonaa euroa.

•Toimijoidentaloudellinen kokonaispanos on arviolta yli 50 miljoonaa euroa.

World Design Capital Helsinki 2012 -hanke on monen toimijan ja tekijän summa.

Näin designpääkaupunki syntyy

30341811.indd 82 13.1.2012 9:33:51

Meidät löytää myös täältä:

• www.wdchelsinki2012.fi • Facebook • Twitter • Tumblr• Lataa mobiilisovellus: www.wdchelsinki2012.fi/app • Tilaa uutiskirje: www.wdchelsinki2012.fi

Paviljonki - Välipala keskellä kesäistä HelsinkiäDesignpääkaupunkivuoden kohtaamispaikkana Helsingissä toimii toukokuusta syyskuun loppuun Paviljonki. Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema puurakennus nousee Designmuse-on ja Arkkitehtuurimuseon välissä olevalle tyhjälle tontille vapun jälkeen. Paviljongissa järjestetään kesän 2012 aikana monen-laista ohjelmaa. Esimerkiksi workshopeja, keskustelutilaisuuk-sia, näyttelyitä, päivätansseja sekä elokuvanäytöksiä. Paviljonki tunnetaan myös nimellä Välipala. Ehkä juuri siksi rakennuksessa toimii myös kahvila. Tervetuloa. Paviljonki, Ullanlinnankatu 2–4, Helsinki, auki 10.5.–30.9.2012

PUU

STU

DIO

/AA

LTO

-YLI

OPI

STO

N A

RK

KIT

EH

TUU

RIN

LA

ITO

S

30341811.indd 83 13.1.2012 9:33:52

WO

RL

D D

ES

IGN

CA

PIT

AL

HE

LS

INK

I 2

012

Tiesitkö, että designpääkaupunki

mahtuu puhelimeesi? Lataa WDC Helsinki 2012

-mobiilisovellus osoitteesta

W W W . W D C H E L S I N K I 2 0 1 2 . F I / A P P

WW

W.W

DC

HE

LS

INK

I20

12.F

I

C I T I E S O F H E L S I N K I , E S P O O , V A N T A A , K A U N I A I N E N A N D L A H T I

30275248.indd 84 13.1.2012 9:34:41

Documents

Design 2012