Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma · sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta. Mikäli sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn kiinnitettäisiin enemmän

2000–2010

Diabeteksenehkäisynja hoidonkehittämisohjelma

TIIVISTELMÄ

2

DEHKO 2000-2010 TIIVISTELMÄ

Sisällys

Aluksi .................................................................................................................................................. 3

Diabetes on kasvava kansanterveysongelma ..................................................................... 4

Lisäsairaudet nostavat diabeetikoiden hoidon kustannuksia ...................................... 5

Valtimotautien vaara huomioitava tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa .................... 6

Elämäntavoilla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta ...................................................... 8

Tyypin 1 diabeetikoiden hoito ikäkausien mukaan ...................................................... 10

Hoidon tehostaminen vähentää diabeteksen lisäsairauksia ..................................... 12

Omahoito ja hoidonohjaus hyvän hoidon edellytyksiä .............................................. 15

Jaettu hoitomalli diabeetikoiden hoidon perustana .................................................... 18

Diabetesrekisterin käyttö hoidossa ja sen laadun seurannassa ............................. 20

Dehkon koordinaatioryhmän kokoonpano ..................................................................... 21

Dehkon toimenpideohjelman työryhmien kokoonpano ............................................ 22

sivu

Dehko-materiaalia:• Toimenpideohjelma -kirja• Kalvosarja• EsitteetTiedustelut: Diabetesliitto,Kirjoniementie 15,33680 Tamperepuh. (03) 286 0111fax. (03) 286 0422e-mail: [email protected]

Dehkon toimenpideohjelma -kirja jamuu materiaali internetissäwww.diabetes.fi

DEHKO – Diabeteksen ehkäisyn ja hoidonkehittämisohjelma 2000-2010 TIIVISTELMÄJulkaisija: Suomen Diabetesliitto ryISBN 952-5301-09-5Toimittaja: Sanna KorkeeTaitto: Aino Myllyluoma3. painosPainatus: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2002

3

DEHKO 2000-2010DEHKO 2000-2010 TIIVISTELMÄ

DE

HK

O

Aluksi

Dehko on Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, joka luo perustandiabeteksen hoidon järjestämiselle maassamme vuosina 2000-2010. Ohjelmanpäätavoite on tyypin 2 (aikuistyypin) diabeteksen järjestelmällinen ehkäisy. Toisek-si tärkeimpänä tavoitteena on sopia toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää tyypin

2 diabeetikoiden vaaraa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Dehko tähtää hoito-organisaa-tion ja diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen niin, että tyypin 1 (nuoruustyypin) ja tyypin2 diabeetikoiden hoitotasapainot korjaantuvat, diabeteksen lisäsairaudet vähenevät ja diabee-tikoiden hoitotyytyväisyys lisääntyy.

Tämä on tiivistelmä toimenpideohjelmasta, jonka laatiminen on ollut Dehkon ensimmäinenaskel. Toimenpideohjelman valmistelu aloitettiin vuonna 1998, ja mukana on ollut suuri jaaktiivinen joukko terveydenhuollon asiantuntijoita, viranomaisia ja diabeetikoita. Dehkonkoordinoijana toimii Diabetesliitto. Toimenpideohjelma hyväksyttiin laajassa konsensuskoko-uksessa tammikuussa 2000. Se sisältää yksitoista tavoitetta, joiden saavuttamiseen pyritäänvuoteen 2010 mennessä, sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Tavoitteita ja toimen-piteitä täydentävät aihekohtaiset, asiantuntijaryhmien laatimat esitykset, jotka perustuvatuusimpaan tietoon diabeteksesta ja sen hoidosta. Ohjelman käytännön toteuttaminen edellyt-tää viranomaisten, terveydenhuollon, järjestöjen ja diabeetikoiden laajaa yhteistyötä.

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa tarvitaan, koska diabetes on yhä kasvavakansanterveysongelma. Puutteellisesti hoidettu diabetes aiheuttaa vakavia, diabeetikon elä-mänlaatua heikentäviä lisäsairauksia. Juuri lisäsairauksien vuoksi diabetes on yhteiskunnallekallis sairaus, jonka lisääntyessä hoidon kustannukset uhkaavat karata käsistä.

Tiivistelmä esittelee aihealueittain Dehkon toimenpideohjelman tavoitteet ja toimenpiteet.Dehko käsittelee tyypin 1 (nuoruustyypin) ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetesta selkeästierillisinä sairauksina. Tietyt hoidon kehittämisen ja laadun tavoitteet pätevät kuitenkin mo-lempiin diabetestyyppeihin.

4


Diabetes on aineenvaihdunnan häiriöistä johtuva sairaus, jossa veren sokeripitoisuus onnoussut vaarallisen korkeaksi, koska elimistö ei insuliinin puutteen tai tehottomuudenvuoksi pysty käyttämään ravinnosta saatavaa sokeria polttoaineekseen. Diabetes jaetaanperinteisesti kahteen päämuotoon: tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypindiabetekseen. Kumpaankin liittyy vakavien lisäsairauksien vaara.

S

Vuosi2000

Vuosi2010

180 000

300 000

120 000

DIABEETIKOIDEN MÄÄRÄ SUOMESSA

Diabeetikoiden määrän Suomessa ennustetaannousevan 300 000:een vuoteen 2010mennessä. Vuosittain diabetekseen sairastuu12 000 suomalaista.

Diabetes on kasvavakansanterveysongelma

uomessa on 180 000 diabeetikkoa, jamäärän arvioidaan nousevan jopa300 000:een vuoteen 2010 mennessä.Diabetekseen sairastuu keskimäärin

12 000 suomalaista vuodessa.Valtaosa (lähes 90%) diabeetikoista

sairastaa tyypin 2 eli aikuistyypin diabetesta.Se on sairaus, jonka puhkeaminen vaatiiperintötekijöiden lisäksi tiettyjä elämäntapa-tekijöitä. Nämä elämäntapatekijät eli liika-paino ja liikunnan puute ovat lisääntyneetniin rajusti, että tyypin 2 diabetes kasvaa yhäsuuremmaksi kansanterveysongelmaksi. Elleimitään tehdä, tyypin 2 diabetesta sairastavienmäärä lisääntyy Suomessa peräti 70 prosen-tilla jo seuraavan kymmenen vuoden aikana.Sairastumiseen altistavia perintötekijöitä onainakin joka kolmannella suomalaisella.

Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminenvoidaan kuitenkin estää, kun muutetaanelämäntapoja terveellisemmiksi. Dehkontärkein tavoite onkin tyypin 2 diabeteksenehkäiseminen siten, että toimenpiteet koh-distetaan sekä riskiryhmiin että koko väes-töön. Liikapaino, kohonnut verenpaine,raskausdiabetes, lievästi kohonnut verensoke-ri sekä lähisuvussa oleva diabetes ovat merk-kejä siitä, että henkilö kuuluu riskiryhmään.

Noin 30 000 suomalaista sairastaa tyy-pin 1 eli nuoruustyypin diabetesta. Tyypin 1diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessamaailman korkein, ja sitä sairastavien määrä

lisääntyy keskimäärin kahden prosentinvuosivauhdilla. Tyypin 1 diabetes on sairaus,jonka taustalla on vahva perinnöllinen alttiusja jonka puhkeamiseen johtavia ympäristöte-kijöitä ei vielä ole löydetty. Siihen voi sairas-tua jo lapsena, mutta myös vanhemmallaiällä. Pienten lasten sairastumisen yleistymi-nen (450 lasta sairastuu vuosittain), taudinpitkä kesto sekä puutteellisesta hoidostajohtuvat ja varhain ilmenevät lisäsairaudetovat raskas taakka yksilölle ja tärkeä haasteterveydenhuollolle.

5


Lisäsairaudet nostavatdiabeetikoiden hoidon kustannuksia

D

Verensokerin vaihtelujen aiheuttamien ongelmien lisäksi diabetes voi johtaa lisäsairauk-siin, joista hankalimpia ja hoitokustannuksiltaan kalleimpia ovat sydän- ja verisuonisai-raudet. Lisäsairauksien hoitoon ja ehkäisyyn tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiotadiabeetikkojen elämänlaadun parantamiseksi ja hoitokustannusten alentamiseksi.

iabetes on yhteiskunnalle kallissairaus. Diabeetikoita on maam-me väestöstä noin kolme prosent-tia, mutta heidän hoitonsa koko-

naiskustannukset (5,2 miljardia markkaavuodessa) ovat yli 11 prosenttia terveyden-huollon kokonaiskustannuksista. Diabeeti-koiden terveydenhuolto on ainakin 2,5 ker-taa kalliimpaa kuin muun iältään ja sukupuo-leltaan vastaavan väestön terveydenhuolto, janoin viisi kertaa koko väestön keskiarvoakalliimpaa.

Valtaosa diabeetikoiden hoidon kustan-nuksista (4,6 miljardia markkaa vuodessa)koostuu tyypin 2 diabeetikoiden hoidosta.

Diabeetikoiden hoidon korkeat kustan-nukset eivät johdu pelkästään veren kohon-neen sokeripitoisuuden hoidosta, vaan ennenkaikkea lukuisista lisäsairauksista, joita dia-betes aiheuttaa. Näistä hoitokustannuksiaeniten kasvattavia ovat sydän- ja verisuoni-sairaudet, jotka varsinkin tyypin 2 diabeetik-kojen hoidossa lisäävät vuodeosastohoidontarvetta: diabetekseen liittyvistä vuodeosasto-hoidon kustannuksista 80 prosenttia johtuusydän- ja verisuonisairauksien hoidosta.

Mikäli sydän- ja verisuonisairauksienennaltaehkäisyyn kiinnitettäisiin enemmänhuomiota, alenisivat diabeetikoiden hoidonkustannukset huomattavasti. Verenpaineen javeren rasva-arvojen pitäminen normaaleina,sydän- ja aivohalvausten ehkäiseminen (ase-tosalisyylihapon avulla) sekä silmän verkko-kalvon vaurion, jalkavammojen ja munuais-sairauden ehkäisy ja varhainen toteaminenovat toimenpiteitä, jotka alentavat tutkimus-ten mukaan diabeteksen lisäsairauksienhoidon aiheuttamia kustannuksia. Myösverensokerin tehostetun hoidon on todettualentavan hoidon kustannuksia.

Kotimaisten ja kansainvälisten tutki-musten viesti on yksiselitteinen: diabeteksenlisäsairauksien ehkäisyyn investoiminen tuoselvää kustannussäästöä. Diabeteksen hoidonkustannuksia voidaan pienentää, kun hoitokohdennetaan oikein, hoito-organisaatiotatehostetaan ja tyypin 2 diabetesta sekä senlisäsairauksia ehkäistään.

6


D E H KO N TAVO I T E :

Valtimotautien vaara huomioitavatyypin 2 diabeetikoiden hoidossa

Kaikki tyypin 2 diabeetikot saavat riit-tävän hoidonohjauksen, ja heidän sy-dän- ja verisuonitauteihin liittyvä koko-naisriskinsä hoidetaan kohonneen ve-rensokeripitoisuuden ohella.

Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinituo-tanto on heikentynyt, tai elimistö ei pystyhyödyntämään tuottamaansa insuliinia (insu-liiniresistenssi). Sairauden toteaminen perus-tuu kohonneen verensokerin mittaamiseen.Alttius sairastua on perinnöllinen, muttaelämäntapoihin liittyvillä tekijöillä on suurimerkitys tyypin 2 diabeteksen puhkeamises-sa. Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä (ks.luku Elämäntavoilla voidaan ehkäistä tyypin2 diabetesta, s. 8).

Suurin este tyypin 2 diabeetikoidenhyvälle hoidolle on se, että sairauden ajatel-laan olevan ”lievä sokeritauti”, jonka hoita-miseksi riittävät laihduttaminen, ruokavalio,verensokerin tablettihoito ja vaikeimmissatapauksissa insuliini. Hoidossa tulee kuiten-kin ehdottomasti huomioida myös tyypin 2diabeetikoiden moninkertainen alttius sairas-tua vaarallisiin valtimotauteihin (sepelvalti-motauti, aivohalvaus ja jalkojen verenkierto-häiriöt).

Valtimotautien merkit ovat usein ole-massa jo siinä vaiheessa, kun tyypin 2 diabe-tes todetaan. Tyypin 2 diabetesta näet edeltääusein tila, jota kutsutaan metaboliseksi oire-yhtymäksi. Oireyhtymälle on ominaistamuun muassa vatsakkuus, veren poikkeavatrasva-arvot, kohonnut verenpaine sekä häiri-öt veren hyytymisessä. Kaikki nämä ovat

valtimotautien keskeisiä vaaratekijöitä, joidentunnistaminen, ehkäisy ja ennakoiva hoito ontyypin 2 diabeetikoiden hoidossa yhtä tärke-ää kuin verensokerin hoitaminen.

Tyypin 2 diabeetikoiden hoidon perus-tana on suunnitelmallinen elämäntapaohjausja onnistuneeseen omahoitoon tähtäävähoidonohjaus, joista kerrotaan tarkemminluvussa Omahoito ja hoidonohjaus hyvänhoidon edellytyksiä (s. 15). Hoidon pääta-voitteena on ehkäistä valtimosairauksienkehittyminen ja eteneminen.

Kohonneen verensokerinhoitaminenKohonneen verensokerin hoito vaikuttaaennen kaikkea silmä-, munuais- ja hermo-muutosten esiintymiseen sekä diabeetikonpäivittäiseen vointiin. Onnistuneen hoidonkulmakivet ovat elämäntapaohjaus, lääkkei-den tehokas käyttö, tarvittaessa riittävänaikainen siirtyminen iltainsuliinin ja metfor-miinin yhdistelmähoitoon sekä insuliinian-nosten omasäätö verensokerin omaseurannanperusteella.

Kohonneen verenpaineenhoitaminenJo taudin diagnoosivaiheessa 40–60 prosen-tilla tyypin 2 diabeetikoista on kohonnutverenpaine. Sen tehokas hoitaminen vähen-tää merkittävästi valtimoihin ja hiusverisuo-niin liittyviä sairauksia.

Kohonneen verenpaineen lääkkeetönhoito on eduksi kaikille tyypin 2 diabeeti-koille. Se sisältää suolan käytön vähentämi-sen, laihduttamisen tai normaalipainonylläpitämisen sekä säännöllisen liikunnan jatupakoimattomuuden. Tarvittaessa verenpai-

7


D E H KO N TO I M E N P I D E :

netta tulee alentaa lääkehoidolla. Riittäväntehokas lääkehoito voi vaatia kahden tai jopauseamman lääkkeen käyttöä.

Rasva-aineenvaihdunnanhäiriöiden hoitaminenValtimotaudin vaara on tyypin 2 diabeeti-koilla niin suuri, että poikkeavien rasva-arvojen lääkehoito on tavoitearvojen saavut-tamiseksi tarpeen silloinkin, kun potilaalla eiole todettu valtimotautia. Erityisesti LDL-kolesterolia alentamalla voidaan vähentäätyypin 2 diabeetikoiden verisuonitautikuol-leisuutta, sydäntapahtumia sekä ohitusleikka-usten ja pallolaajennusten tarvetta. Poikkea-vien rasva-arvojen lääkehoito on tarpeenvaltaosalle tyypin 2 diabeetikoista.

Mikäli LDL-kolesterolin pitoisuussaadaan laskemaan alle 3 mmol/l, hoidoksiriittävät terveyttä edistävät elämäntavat eliliikapainon vähentäminen ja liikunta sekäruokavalio, joka on vähärasvainen ja vähänkovaa rasvaa sisältävä.

Veren hyytymishäiriöiden hoitoTyypin 2 diabeetikolla verihiutaleet takertu-vat normaalia herkemmin verisuonten seinä-miin ja edesauttavat valtimotukosten syntyä.Asetosalisyylihappo estää verihiutaleidentarttumista toisiinsa ja verisuonten seinämiin.Useat tutkimukset kertovat, että diabeetikoi-den valtimotautitapahtumien määrä onlaskenut 20 prosentilla pelkästään asetosali-syylihapon käytön avulla.

Asetosalisyylihappolääkitystä (100 mg)suositellaan kaikille tyypin 2 diabeetikoille,joilla ei ole asetosalisyylihapon vasta-aiheita.Asetosalisyylihappo on vasta-aiheinen niillä,joilla on yliherkkyyttä, verenvuototautia,aktiivista mahasuolikanavan tai muuta veren-vuotoa aiheuttavaa sairautta tai vuotavaaretinopatiaa. Hoidettu silmän verkkokalvo-sairaus ei ole vasta-aihe.

Tiedot ja valmiudet hoitaa valtimosairauksiaaktiivisesti ovat usein puutteellisia, eikäkonsultointiyhteys perusterveydenhuollon jaerikoissairaanhoidon välillä aina toimi. Jottaparempiin tuloksiin päästään, tarvitaandiabeteksen hoidon toteuttajilta, eli tervey-denhuollon ammattilaisilta ja diabeetikoiltaitseltään, uutta asennoitumista sekä uusiintutkimuksiin perustuvan tiedon omaksumistaja käyttämistä. Myös perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon jaettu hoitomalli sekähoidon laadun seuranta ovat olennaisiatyypin 2 diabeteksen kokonaisvaltaisen hoi-don onnistumisen kannalta (ks. luvut Jaettuhoitomalli diabeetikoiden hoidon perustana,s. 18 sekä Diabetesrekisterin käyttö hoidossaja sen laadun seurannassa, s. 20).

Tehostetaan tyypin 2 diabeteksenlääkkeettömiä hoitomuotoja, ja jär-jestetään sydän- ja verisuonitautienvaaratekijöiden vuosittainen seurantaja hoito perusterveydenhuollon kai-kissa hoitoyksiköissä.

8



Elämäntavoilla voidaan ehkäistätyypin 2 diabetesta

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtää-vät toimenpiteet ovat osa perustervey-denhuollon pysyvää toimintaa.

Tyypin 2 diabetes on sairaus, jossa elämänta-voilla voidaan vaikuttaa paitsi hoitotulok-siin myös sairauden puhkeamiseen. Alttiussairastua on perinnöllistä, mutta sairaudenkehittymistä edistävät tietyt elämäntapate-kijät, joista merkittävimpiä ovat liikapaino,vatsakkuus ja liikunnan puute.

Koska perinnöllinen alttius tyypin 2diabetekseen on ainakin joka kolmannellasuomalaisella, on sairaudesta tulossa mittavakansanterveysongelma, ellei sen tehokastaehkäisyä aloiteta. Ehkäisyn tulisi kohdistuakoko väestöön ja perustua tyypin 2 diabetek-sen muutettavissa olevien vaaratekijöidenhallintaan eli painon, veren rasva-arvojenja verenpaineen pitämiseen normaalitasolla.

Käytännössä tämä tarkoittaa terveelli-siä ruokailutottumuksia ja liikunnan tuntu-vaa lisäämistä. Tyypin 2 diabeteksen ehkäi-syssä pätevät samat terveyttä edistäviinelämäntapoihin tähtäävät toimenpiteet,jotka ovat tärkeitä monien muidenkin kroo-nisten sairauksien ehkäisyssä. Olennaista on,että väestön valtaosa tiedostaa diabeteson-gelman laajuuden ja elämäntapojen merki-tyksen sairauden ehkäisemisessä.

Edellä kuvatun väestöstrategian lisäksityypin 2 diabeteksen ehkäisy edellyttää myösns. korkean vaaran strategiaa. Siinä ihmi-set, joilla on lisääntynyt vaara sairastuatyypin 2 diabetekseen, pyritään saamaan

sairauden vaaratekijöiden järjestelmällisenseurannan piiriin.

Tällaisia ns. korkean vaaran yksilöitä ovat

■ Tyypin 2 diabeetikkojen lapset jasisarukset

■ Raskausdiabeetikot

■ Henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine

■ Henkilöt, joilla on lievästi kohonnutverensokeri

■ Liikapainoiset / vatsakkaat

Tyypin 2 diabetes on salakavala sairaus, silläse voi olla pitkään oireeton. Siksi jokaisen ns.korkean vaaran yksilön verensokeri tuleemäärittää, jotta tiedetään, onko henkilöllä jooireeton diabetes. Samalla tulee mitata ve-renpaine ja veren rasva-arvot sekä paino,jotta voidaan arvioida sydän- ja verisuoni-tautien vaara.

Mikäli verensokerin mittauksessatodetaan diabeteksen kriteerit ylittävä arvo,henkilö ohjataan diabeteksen hoidon piiriin.Mikäli verensokeri on normaali, muttarasva-arvot ovat poikkeavat ja/tai veren-paine koholla, henkilö tulee ohjata hoitoonnäiden ongelmien korjaamiseksi.

Vaikka kaikki verensokeriarvot ovatsukutaustasta huolimatta normaalit, ontarpeen aloittaa säännöllinen tyypin 2 dia-beteksen vaaratekijöiden seuranta. Nor-maalipainoisilta (painoindeksi <25) mita-taan vähintään viiden vuoden välein ve-rensokeri, paino, veren rasva-arvot ja ve-renpaine. Jos henkilön painoindeksi on yli25, vastaavat mittaukset tulee tehdä 2–5vuoden välein, ja henkilölle on lisäksi annet-tava yksilöllistä elämäntapaohjausta, joka

9


■ Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy nimetään yhdeksi Suomen ter veys-poliittiseksi tavoitteeksi WHO:n terveyttä kaikille 21. vuosisa-dalla -ohjelmaan. Ehkäisyohjelmalle laaditaan valtakunnallinenkokonaissuunnitelma ja sille osoitetaan tarvittava rahoitus.Ehkäisyn käynnistämiseksi järjestetään laaja tiedotuskampanja.

■ Perusterveydenhuollon yksiköt laativat suunnitelman siitä,kuinka ne tunnistavat korkean vaaran yksilöt ja toteuttavatehkäisyyn liittyvät toimenpiteet.

■ Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä sovelletaan sydän- ja verisuoni-terveyden edistämisohjelmaa, erityisesti joukkoruokailun, elin-tarvikesymbolin (sydänmerkki), koulutuksen ja viestinnän alueilla.

■ Koko väestön liikuntaa edistetään terveydenhuollon, liikunta-alanjärjestöjen, koulun ja kansanterveysjärjestöjen yhteistyötä tehos-tamalla. Lihavuuden ehkäisyä ryhdytään toteuttamaan järjestel-mällisesti.

D E H KO N TO I M E N P I T E E T :

tähtää liikunnan lisäämiseen sekä painon,verenpaineen ja veren rasva-arvojen pitä-miseen normaalina.

Tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti jalisääntyy iän myötä. Siksi sen ehkäisyä eivoida saada aikaan nopeasti, eikä yksittäi-sellä toimenpiteellä. Toiminnan tulee ollasystemaattista ja pitkäjänteistä.

10


Tyypin 1 diabeetikoiden hoitoikäkausien mukaan


Jokaisella tyypin 1 diabeetikolla onmahdollisuudet yksilöllisesti tarvitse-maansa hyvään omahoitoon.

Alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen onperinnöllistä, mutta sairastumiseen johtaviaympäristötekijöitä tai taudin ehkäisemisenkeinoja ei vielä tunneta riittävästi. Tyypin 1diabeetikon elimistö ei tuota insuliinia, koskahaiman insuliinia tuottavat solut ovat tuhou-tuneet. Insuliinin puute korvataan insulii-nipistoksilla. Lisäksi hoito edellyttää insulii-nin, ruoan ja liikunnan yhteensovittamista.Veren sokeripitoisuuden päivittäinen seu-ranta kertoo, onnistuuko yhteensovittaminenniin, että veren sokeriarvo pysyy jatkuvastimahdollisimman normaalina. Liian matalaverensokeri voi aiheuttaa insuliinisokkeja, javerensokerin huono hoitotasapaino saattaajohtaa hankaliin lisäsairauksiin. Niistäyleisimpiä ovat silmän verkkokalvon sairaus,munuaissairaus, hermovaurio, valtimonko-vettumistauti sekä sydämen sepelvaltimoidenja aivoverisuonten ahtaumat.

Hoidon onnistuessa tyypin 1 diabeetik-ko selviytyy elämässä kuten terveetkin.Lisäsairauksia ehkäisevä hyvä hoitotasapai-no kuitenkin edellyttää, että diabeetikkohallitsee omahoidon ja saa tarvitsemansayksilöllisen hoidonohjauksen. Tyypin 1 diabe-teksen hoidossa on edelleen ongelmia, jahoitotulokset voivat olla hyvinkin huonoja.

Hoidon laadun parantamiseen tähtäävättoimenpiteet esitetään tämän tiivistelmänluvuissa

■ Hoidon tehostaminen vähentää diabetek-sen lisäsairauksia (s. 12)

■ Omahoito ja hoidonohjaus hyvän hoidonedellytyksiä (s. 15)

■ Jaettu hoitomalli diabeetikoiden hoidonperustana (s. 18)

■ Diabetesrekisterin käyttö hoidossa ja senlaadun seurannassa (s. 20)

Koska tyypin 1 diabetes on elinikäinensairaus, sen kulkuun liittyy useita eri vaihei-ta, mahdollisia kriisikohtia sekä elämänti-lanteiden vaihteluja. Sairaus saattaa alkaahyvinkin varhain, mutta myös aikuisiällä, jase kestää aina koko loppuelämän. Kaikkienikäryhmien hoidon keskeisiä tavoitteita ovatmahdollisimman hyvä hoitotasapaino ilmanhypoglykemioita (verensokerin liian matalataso), sairauden huolellinen seuranta jaomahoito sekä lisäsairauksien vaaran mini-moiminen. Hoidon sekä hoidonohjauksentarpeet ja tavoitteet kuitenkin vaihtelevatiän mukaan.

Lapsen normaali kasvu ja kehitys onmahdollista diabeteksesta huolimatta, muttatämä edellyttää perheen ja lähiympäristöntukea. Hoidonohjausta tulisi siksi antaapaitsi lapselle ja lapsen vanhemmille, myösisovanhemmille sekä päiväkodin ja koulunhenkilökunnalle.

Kun diabeetikko siirtyy lasten polikli-nikalta sisätautien poliklinikalle, annetta-van hoidon tulee tukea itsenäistymistä,vastuun kantamista ja omahoidon hallintaa.Hoitotiimin tulee suhtautua joustavastinuoriin, joiden kypsyminen omahoitoon ja

11



Lapset

Nuoret

Aikuiset

• Fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä normaali kasvu ja kehitys.

• Perheen ja lähiympäristön tuki sekä huolellinen ja jatkuva seuranta.

• Lisäsairauksien vaaran minimoiminen ja hypoglykemioiden välttäminen.

• Itsenäistymistä, omahoidon hallintaa ja vastuunkantamista tukeva hoito,joka huomioi nuoren henkilökohtaisen kehitysprosessin.

• Turvallinen ja joustava siirtyminen lasten poliklinikalta sisätautien poliklinikalle.

• Omahoidon hallinta ja sairauden hyväksyminen sekä yhteisiin hoitotavoittei-siin sitoutuminen.

• Lisäsairauksien ehkäisy huolellisen hoidon ja seurannan avulla.

■ Lasten ja nuorten tarvitsematerikoispalvelut turvataan, ja hei-dän saumaton siirtymisensä oi-keassa kehitysvaiheessa korkeata-soisen aikuisdiabeetikoiden hoi-dosta vastaavan yksikön seuran-taan varmistetaan.

■ Tyypin 1 diabeetikkojen hoidon-ohjausta tehostetaan kaikissa ikä-ryhmissä hoitotasapainon paranta-miseksi ja lisäsairauksien välttä-miseksi.

Tyypin 1 diabeetikon hoidon painopisteet ikäkausien mukaan:

vastuuseen voi olla hyvinkin eritasoista.Vaatimukset ja tavoitteet on aina asetettavayksilöllisesti, ja hoidonohjauksen perillemenoon varmistettava. Vertaistuella ja ryhmäoh-jauksella (esim. nuorten kurssit ja leirit) onsuuri merkitys.

Aikuisten tyypin 1 diabeetikoiden hoitototeutetaan pääasiassa perusterveydenhuol-lossa. Hoidon onnistuminen edellyttää lääkä-reiden ja muun henkilökunnan jatkuvaakouluttamista sekä laajaa kokemusta diabee-tikon hoidosta. Hoito tulee keskittää väestö-vastuujärjestelmästä poiketen siten, ettäsaman lääkärin hoidettavana on vähintään20-30 tyypin 1 diabeetikkoa.

Aikuisten tyypin 1 diabeetikkojenhoidon päätavoite on se, että diabeetikkohallitsee omahoidon ja sitoutuu yhteisestiasetettuihin hoitotavoitteisiin. Sairauden jasen omahoidon hyväksyminen osaksi jokapäi-väistä elämää on hyvin tärkeää, sillä hoidonlaiminlyönti vaikuttaa paitsi tämänhetki-

seen vointiin, myös vuosien päähän, ja lisä-sairauksia voidaan ehkäistä vain huolellisenhoidon ja seurannan avulla.

12


D E H KO N TAVO I T T E E T :

Vaikka Suomen diabeteshoidon laatu onkansainvälisissä vertailuissa suhteellisenhyvä, on hoidolle asetettuihin tavoitteisiinvielä pitkä matka. Noin puolella tyypin 1diabeetikoista on huono tai hälyttävän huonoverensokerin hoitotasapaino, ja vain neljän-neksellä on hyvä hoitotasapaino. Tyypin 2diabeetikoiden hoidon taso on vielä huonom-pi: vain kymmenesosalla on hyvä verensoke-rin hoitotasapaino.

Tyypin 2 diabeetikot ovat erityisenhuonossa tilanteessa myös sydän- ja verisuo-nisairauksien keskeisten vaaratekijöiden

osalta: yli puolella heistä on kohonnut veren-paine sekä normaalista poikkeavat verenrasva-arvot, ja suuri osa heistä on ylipainoi-sia.

Hyvän hoitotasapainon merkitys onensiarvoisen tärkeää myös diabeetikonraskauden aikana. Lapsen vaara saadaepämuodostuma on suoraan verrannollinenäidin sokeritasapainoon ennen raskautta jaalkuraskauden aikana.

Huono hoitotasapaino voi johtaa lukui-siin lisäsairauksiin, jotka heikentävät dia-beetikon elämänlaatua sekä aiheuttavatennenaikaisia kuolemia. Hoidon kaikissavaiheissa ja hoito-organisaation jokaisellatasolla tulisi panostaa lisäsairauksien ehkäi-semiseen myös siksi, että niiden hoitaminenon kallista.Lisäsairauksien riittävän var-hainen toteaminen edellyttää säännöllistäseurantaa. Myös eri hoitoyksiköiden välinenjoustava yhteistyö on tärkeää, jotta diabeeti-kon kulloinkin tarvitsema hoito päästäänaloittamaan ajoissa ja oikean tasoisessahoitoyksikössä.

■ VerisuonisairaudetValtimotaudit ovat diabeetikoilla yleisempiäkuin muulla väestöllä: jopa kolme neljästädiabeetikosta kuolee valtimotauteihin. Ylei-sin valtimotauti diabeetikoilla on sepelvalti-motauti, joka voi aiheuttaa odottamattomankuoleman, rintakipuja, sydämen vajaatoi-mintaa ja sydäninfarktin.

Sydäninfarkti aiheuttaa diabeetikoillehuomattavasti enemmän kuolemia ja sydä-men vajaatoimintaa kuin ei-diabeetikoille.Jo ensimmäinen infarkti johtaa vuodenkuluessa kuolemaan 40 prosentilla diabetestasairastavista miehistä ja lähes yhtä suurellaosalla naisista.

Hoidon tehostaminen vähentäädiabeteksen lisäsairauksia

■ Diabeetikoiden hoitotasapainotparantuvat siten, että vähintään 50prosentilla tyypin 2 ja tyypin 1 dia-beetikoista on hyvä hoitotasapaino,ja vähintään 30 prosentilla on vält-tävä tasapaino.

■ Diabeetikoiden sydän- ja verisuoni-sairastuvuus vähenee vähintäänkolmanneksella.

■ Diabetekseen liittyvien lisäsairauk-sien esiintyminen vähenee Euroo-pan St. Vincent -ohjelman tavoit-teiden mukaisesti:• Jalkojen amputaatioiden määrä

vähintään puoleen• Diabetekseen liittyvä silmän verk-

kokalvon sairaus vähintään kol-manneksella

• Diabetekseen liittyvä munuais-tauti vähintään kolmanneksella

13


Verenpaineen ja verensokerin huolelli-nen hallinta, rasva-aineenvaihdunnanhäiriöiden hoito sekä tupakoinnin lopettami-nen ja asetosalisyylihapon käyttö ovat keinojasepelvaltimotaudin ehkäisyyn. Jo syntyneensydänsairauden hoitoperusteet ovat diabeeti-koilla samat kuin muilla. Koska diabeetikoi-den ennuste on muita huonompi, on erityisentärkeää, ettei mitään hyödylliseksi osoitettuahoitoa jätetä antamatta ilman vankkojaperusteita.

■ MunuaissairausKolmannekselle tyypin 1 diabeetikoista jajopa puolelle tyypin 2 diabeetikoista kehittyymunuaissairaus (nefropatia), joka voi johtaadialyysihoitoon tai munuaisensiirtoon.Munuaissairaus lisää myös diabeetikoidensydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Dia-beettinen munuaissairaus on lisääntynytviime vuosina huolestuttavasti tyypin 2diabeetikoilla.

Munuaissairauden varhaisin merkkion mikroalbuminuria (eli albumiini-valku-aisaineen erittyminen virtsaan). Sen seu-ranta on tehtävä vuosittain kaikille tyypin 2diabeetikoille ja tyypin 1 diabeetikoillemurrosiän alkamisen jälkeen.

■ Silmän verkkokalvon sairausYleisin diabetekseen liittyvistä silmäsaira-uksista on silmän verkkokalvon sairaus

(retinopatia), joka on diabeetikoiden sokeu-tumisen merkittävin syy. 80 prosentilla tyy-pin 1 diabeetikoista on silmän verkkokalvo-muutoksia 20 vuotta kestäneen diabeteksenjälkeen. Tyypin 2 diabeetikoista puolella onsilmän verkkokalvomuutoksia kymmenenvuoden sairastamisen jälkeen.

Muutokset ovat pitkään oireettomia.Jos ne todetaan vasta, kun näkö on merkittä-västi heikentynyt, jäävät hoitotulokset useinhuonoiksi. Silmänpohjatutkimus tuleekintehdä diabeetikolle vuosittain.

■ Hermoston toimintahäiriötDiabeteksen huono hoitotasapaino voi johtaamyös hankalaan hermoston toimintahäiriöön(neuropatia), johon liittyy useita elämänlaa-tua huonontavia oireita. Valtimotauti jahermoston toimintahäiriö aiheuttavat dia-beetikoille jalkasairauksia, jotka voivatpahimmassa tapauksessa johtaa alaraaja-amputaatioon. Valtaosa alaraaja-amputaati-oista, jotka olisivat olleet vältettävissä,tehdään tyypin 2 diabeetikoille.

Diabeetikon hoidon osana tulee ollaehkäisevä jalkojenhoito ja jalkaterapia. Nii-den toteuttaminen edellyttää hoitohenkilö-kunnan koulutusta sekä jalkojenhoito- jajalkaterapiapalvelujen nykyistä huomatta-vasti parempaa organisointia ja saatavuutta.Terveydenhuollon tulee myös opastaa diabeeti-koita jalkojen huolelliseen omahoitoon.

Viitearvon rajat ovat 4.0–6.0.

Tyypin 1 diabetes

• Hyvä tasapaino: HbA1c alle 7.5%

• Välttävä tasapaino: HbA1c 7.5–8.9%

• Huono tasapaino: HbA1c yli 9%

Tyypin 2 diabetes

• Hyvä tasapaino: HbA1c alle 7.0%,insuliinihoidossa alle 7.5%

• Välttävä tasapaino: HbA1c 7.5–8.9%

• Huono tasapaino: HbA1c yli 9%

Verensokerin hyvän hoitotasapainon tavoitearvot

14


■ Hoidon laadun ja tulosten seurantaa tehostetaan diabeteksenlisäsairauksien varhaiseksi toteamiseksi ja ehkäisemiseksi säännöl-listen vuositarkastusten avulla. Hoitoyksiköiden yhteistyötä jousta-voitetaan niin, että diabeetikon asianmukainen hoito päästäänaloittamaan viivytyksettä oikean tasoisessa hoitoyksikössä.

■ Diabetestietoutta lisätään kaikilla terveydenhuollon sektoreillakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen avulla.

■ Erityiskorvattavien lääkkeiden myöntämisperusteita muutetaansydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden alentamista suosiviksi.Veren rasvoja alentavat lääkkeet tulee saada erityiskorvattaviksikaikille niitä tarvitseville diabeetikoille. Rasva- ja verenpainelääk-keiden käyttö erityiskorvattuina tulee voida aloittaa alemmillatasoilla kuin ei-diabeetikoilla.

■ Diabeetikoiden silmänpohjien säännöllinen valokuvaus järjestetäänkeskitetysti sairaanhoitopiireittäin kerran vuodessa tai harkinnanmukaan harvemmin.

■ Diabeetikon suun terveyden hoito järjestetään terveyskeskuksissasamoin kuin muille erityisryhmille.

■ Hoidon seurannassa käytettävien laitteiden laadun seurantaan jakehittämiseen luodaan kattava järjestelmä.


15



Diabeetikolla itsellään on keskeinen roolihyvän hoitotasapainon saavuttamisessa, silläomahoito on diabeteksen hoidon olennaisinosa. Vain diabeetikko itse voi tasapainottaajoka hetki toimivaa energia-aineenvaih-duntaansa ja huolehtia sairautensa päivit-täisestä hoidosta kuten ruuan annostelusta,verensokerin mittaamisesta, riittävästäliikunnasta ja lääkehoidosta.

Huolellisen omahoidon lisäksi jokaisendiabeetikon kannattaa suosia terveyttäedistäviä elämäntapoja, jotka voivat viivyt-tää lisäsairauksia. Elämäntavoilla voidaanmyös ehkäistä tyypin 2 diabetesta (ks. sivu 8)ja vähentää lääkityksen tarvetta sen hoidos-sa erityisesti sairauden alkuvaiheessa.

Diabeetikon terveyden kannalta oleel-lista on tupakoimattomuus, liikunta osanaelämäntapaa sekä terveellinen syöminen.

■ TupakoimattomuusTupakointi on erityisen haitallista sydämelleja verisuonille. Se supistaa verisuonia jaaltistaa verisuonten ennenaikaiselle kalk-kiutumiselle ja sepelvaltimotaudille sekäaivojen ja jalkojen verenkiertohäiriöille.Myös lievät muutokset munuaisissa etenevättupakoitsijoilla nopeammin.

■ LiikuntaSäännöllinen liikunta lisää insuliiniherk-kyyttä ja vaikuttaa suotuisasti verenpainee-seen ja rasva-aineenvaihduntaan, parantaalihastoimintaa sekä yleistä toimintakykyä jamielialaa.

■ RuokavalioRuokavalion avulla voidaan vaikuttaasamanaikaisesti useimpiin aineenvaihdun-nan poikkeavuuksiin. Kovan rasvan vähen-täminen vähentää LDL -kolesterolia, japehmeän rasvan saannilla on suotuisa vai-kutus verenpaineeseen sekä insuliiniresis-tenssiin. Runsaskuituinen ja hiilihydraatti-pitoinen ravinto lisää insuliiniherkkyyttä,vähentää LDL -kolesterolin määrää veressäja lisää kylläisyyden tunnetta aterian jäl-keen.

Diabeteksen päivittäinen hoitaminen jaelämäntapojen muuttaminen edellyttäädiabeetikolta tietoa, taitoa, motivaatiota jajokapäiväistä jaksamista. Siksi terveyden-huollon tulee antaa jokaiselle diabeetikolleriittävästi hoidonohjausta ja siihen sisälty-vää elämäntapaohjausta.

Omahoito ja hoidonohjaus hyvänhoidon edellytyksiä

■ Diabeetikot hallitsevat omahoidonja ovat tyytyväisiä hoitoonsa.

■ Terveydenhuollon ja diabetesyh-distysten yhteistyö omahoidontukemiseksi on vakiintunut pysy-väksi toimintamuodoksi.

16


Elämäntapaohjauksen tavoitteena onsaada aikaan pysyviä muutoksia siten, ettäsairauden hoidon kannalta olennaiset, ter-veyttä edistävä elämäntavat, tulevat pysy-väksi osaksi diabeetikon elämää. Elämänta-paohjauksen tulee olla suunnitelmallista japitkäjänteistä ja sisältää ruokavalio- jaliikuntaohjausta sekä tarvittaessa laihdutta-miseen sekä tupakoinnin lopettamiseentähtäävää ohjausta.

Hoidonohjauksen tarkoitus on sovittaadiabeteksen hoito osaksi jokapäiväistä elä-mää niin, että diabeetikko hallitsee omahoi-don ja on myös motivoitunut siihen. Hoidon-ohjaus tukee diabeetikon oppimisprosessia,jolloin omahoidossa tarvittavat tiedot jataidot lisääntyvät ja vastuun ottaminenhoidosta vahvistuu. Ohjauksen perustana ontasavertainen hoitosuhde, jossa diabeetikkoon hoidon toteuttaja ja ongelmien ratkaisija,ja hoitohenkilökunta on hänen käytössäänoleva resurssi. Diabeetikko on omien tarpei-densa paras arvioija ja tavoitteidensa aset-taja.

Hoidonohjauksen tulee sisältyä kaik-kiin ammatillisiin hoitokontakteihin, joissadiabeetikko tavataan. Siksi jokaisella dia-beetikon hoitoon osallistuvalla (lääkäri,diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti, jalko-jenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä) tuleeolla valmiudet hoidonohjaukseen. Peruster-veydenhuollon organisaatiossa diabetesvas-tuulääkäri ja diabeteshoitaja koordinoivat jaohjaavat oman yksikkönsä hoidonohjaustoi-mintaa sekä sen arviointia ja kehittämistäyhteistyössä sairaanhoitopiirin diabetestyö-ryhmän kanssa. Hoito-organisaation tuleemyös taata riittävät resurssit hoidonohjauk-seen.

Hoidonohjaus on jatkuva ja suunnitel-mallinen prosessi, joka muovautuu ajankoh-taisen tilanteen mukaan. Hoitohenkilökuntalaatii yhdessä diabeetikon kanssa hoito- jaohjaussuunnitelman, jonka toteutumistaarvioidaan kohta kohdalta vuositarkastus-käyntien yhteydessä.

Hoidonohjauksen arvioinnin tuleesisältää ainakin seuraavat kohdat:

■ Lyhyen ja pitkän tähtäimen hoito-tavoitteiden toteutuminen

■ Hoidon toteuttamisessa tarvittavakäytännön diabetestietous

■ Hoitotaidot• omaseuranta ja sen hyödyntäminen,

syömisen arviointi ja ruokavalionjoustava toteutus, pistostekniikka,liian matalan verensokerin enna-kointi ja hallinta

■ Biokemialliset mittarit• veren sokeripitoisuus omaseuran-

nassa, sokerihemoglobiinin arvo,painonmuutos, veren rasva-arvot javerenpaine

■ Hoitokäytännöt• ruokavalinnat, pistospaikkojen

valinta, lääkkeiden käyttö, jalkojen-hoitotottumukset, kengät

■ Elämäntavat• tupakointi ja liikunta

■ Hoitotyytyväisyys ja diabetekseenliittyvä elämänlaatu• diabetekseen liittyvät tunteet ja

mieliala sekä diabetekseen liittyvätkoetut esteet elämässä

17


Diabeetikon yksilöohjausta täydentääryhmäohjaus. Ryhmässä voidaan jakaa jakäsitellä vertaiskokemuksia, etsiä vastauk-sia kysymyksiin, ratkaista ongelmia ja keksiäyhdessä sovellutuksia. Ryhmä vaikuttaaasenteisiin, ja ryhmään sinänsä liittyy ”pa-rantavia” tekijöitä, jotka auttavat pitkäai-kaissairauteen sopeutumisessa.

On tärkeää, että diabeetikon hoitoonosallistuvien ammattitaitoon ja koulutukseensisältyy osaamista hoidonohjauksesta, pitkä-aikaissairauden hallintaan liittyvästäpsykologiasta ja vuorovaikutustaidoista.

■ Omahoidon mahdollistamiseksijokaiselle diabeetikolle taataanyksilöllinen ja jatkuva hoidonoh-jaus. Hoitovälinejakelu järjeste-tään asianmukaisesti Diabetes-liiton lääkärineuvoston ja sosiaali-ja terveysministeriön suosituksianoudattaen.

■ Kehitetään hoidonohjauksenperusmalli paikallisesti sovelletta-vaksi käytössä olevien ohjelmienja menetelmien pohjalta.

■ Otetaan käyttöön eurooppalaises -ta mallista sovellettu omahoidonseurantamalli, yhtenäinen valta-kunnallinen ”diabetespassi”.

■ Terveydenhuollon ja diabetesyhdis-tysten yhteistyötä tehostetaankaikkialla maassamme erityisestitiedotuksessa, koulutuksessa, ver-taistukitoiminnassa sekä omahoi-don toteuttamisessa ja sen edelly-tysten valvonnassa.

■ Diabeetikoiden asiantuntemustahyödynnetään hoitokäytäntöjen jauusien hoitovälineiden kehittä-misessä.


18


PERUSTERVE YDENHUOLTOdiabetestiimi

Jaettu hoitomalli diabeetikoidenhoidon perustana


■ Diabeetikkojen hoito-organisaationperustana ovat hyvin toimivat hoi-toketjut, perusterveydenhuollon jaerikoissairaanhoidon jaettu hoito-vastuu ja joustava konsultointi-käytäntö.

■ Hoitoyksiköissä on diabeteksenhoidon laatujärjestelmä, jonkaluonteva osa on terveydenhuollonsäännöllinen ja monipuolinendiabeteskoulutus.

Diabeteksen hoidon laadun parantaminen eivälttämättä vaadi terveydenhuollon resurssi-en lisäämistä. Jo nykyisten voimavarojenuudelleen organisoiminen ja henkilökunnankoulutus tuottavat parempia hoitotuloksia,

ERIKOISSAIRAANHOITOdiabetestiimiYHTEISTYÖ JA KONSULTOINTI

• Lapset, nuoret ja raskaanaolevat

• Vaikeat komplikaatiot jalisäsairaudet

• Epävakaa diabetes, huonohoitotasapaino

• Aikuisena sairastuneidenalkuhoito ja omahoidonohjaus (1–2 vuotta)

• Aikuiset• Aikuisena sairastuneet, jotka

hallitsevat omahoidon

• Pääsääntöisesti kaikki tyypin 2diabeetikot

• Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

• Raskaana olevat• Vaikeat komplikaatiot ja

lisäsairaudet• Huonon hoitotuloksen

selvittäminen

Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen hoito julkisessa terveydenhuollossa (jaettu hoitomalli).

TYYPIN 1DIABEETIKOIDEN HOITO

TYYPIN 2DIABEETIKOIDEN HOITO

parantavat diabeetikoiden elämänlaatua javähentävät lisäsairauksia.

Suomessa tarvitaan diabeteksen hoidonjärjestämiseen useita vaihtoehtoisia malleja,jotka huomioivat maantieteelliset, alueellisetja muut toimintatapoihin vaikuttavat erot.Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don yhteistyön tehostaminen on avainase-massa hoitoa kehitettäessä – onhan vastuudiabeteksen hoidon järjestämisestä julkisellaterveydenhuollolla. Yhteistyön pohjana onns. jaettu hoitomalli, joka edellyttää joustavaakonsultointia puolin ja toisin.

Diabeteksen hoidossa on huomioitavamyös työterveyshuollon sekä yksityistenpalveluntarjoajien roolit. Joitakin palveluja(esim. jalkojenhoitaja ja ravitsemusterapeutti)voidaan tarpeen vaatiessa hankkia ostopalve-luina. Työterveyshuolto on tärkeä voimavaratyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä sekä sydän-ja verisuonisairauksien riskitekijöiden seuran-

19


vauksen diabeetikoiden hoidon järjestämisestä(resurssit, toimintojen kuvaus ja saatavuus,hoidonohjauksen järjestäminen, potilastyyty-väisyys ja hoitotasapaino).

Diabeteksen hoidon parantamisen kan-nalta on olennaista, että lääkäreiden ja muunterveydenhuollon henkilökunnan perus- jajatkokoulutuksessa painotetaan diabetestieto-uden lisäämistä. Ammatillisella täydennys-koulutuksella tulee varmistaa, että kaikkiterveydenhuollon toimijat hallitsevat diabe-teksen nykyaikaisen hoidon, joka huomioimyös lisäsairauksien vaaran. Koulutusta tuleejärjestää sekä valtakunnallisesti että alueelli-sesti; paikalliset olosuhteet huomioiden.

nassa ja hoidossa. Julkisen terveydenhuollonperuspalvelujen (laboratorio, diabeteshoitaja,hoitovälinejakelu) tulee olla myös yksityislää-kärien hoidossa olevien diabeetikkojen käy-tettävissä.

Koska diabeteksen hoito on monien eritoimijoiden yhteistyötä, sen kehittämiseksitulee tehdä keskeiset linjaukset sairaanhoito-piireittäin. Näissä otetaan laatutyön ohellahuomioon hoidon porrastus, hoitoketjujentoimivuus, ongelmalähtöinen ja asiakaskes-keinen lähestymistapa sekä prosessiajattelu.Diabeteksen hoidon linjauksista sairaanhoi-topiirissä vastaa diabetestyöryhmä.

Hoitoyksikkökohtainen laatujärjestelmävoi olla yksinkertainenkin, sisältäen yleisku-

■ Jokaisessa terveyskeskuksessa tulee olla nimettynä diabetesvastuulääkäri ja diabetes-hoitaja, jotka koordinoivat diabeteksen hoitoa, koulutusta ja laatuseurantaa terveys-keskuksessa. Erikoissairaanhoidon toimipisteessä tulee olla nimettynä diabetestiimi,jota johtaa diabeteksen hoidosta vastaava erikoislääkäri (vastuulääkäri). Sekä perus-terveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa diabetestiimien käytettävissä tuleeolla ainakin jalkojenhoitaja, ravitsemusterapeutti, psykologi ja fysioterapeutti tailiikunnanohjaaja. Diabeetikko on hoitopaikassaan diabetestiimin tasavertainen jäsen.

■ Jokaisessa sairaanhoitopiirissä tulee olla nimettynä diabetestyöryhmä, jonka tehtävänäon diabeteksen hoidon kehittäminen ja koordinointi. Työryhmään tulee kuulua eri hoi-totahojen (myös työterveyshuolto ja yksityissektori) lisäksi diabeetikkojen edustaja.

■ Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään kaksisuuntai-seksi ja nykyistä joustavammaksi erityisesti konsultaatiomahdollisuuksien osalta sekäluodaan sairaanhoitopiireittäin kattava ja laadukas palveluketju diabeetikon hoitoon.

■ Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatukriteerit, jotkajokaisen diabeetikkoja hoitavan yksikön (erikoissairaanhoito / perusterveydenhuolto)tulee täyttää paikallisiin olosuhteisiin sovellettuna.

■ Tehokkaan hoidon ja hoidonohjauksen resurssien arvioimiseksi tehdään diabeteshoita-jien, jalkojenhoitajien / jalkaterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien tarvekartoitus.Hoitohenkilöstön keskuudessa tarvittavan diabetesasiantuntemuksen tarve selvitetään.

■ Jokaiseen keskussairaalaan nimetään jalkojenhoitotyöryhmä.


20



D E H KO N TO I M E N P I D E :

Diabetesrekisterin käyttö hoidossaja sen laadun seurannassa

Maassamme on ATK-pohjaiset hoitoyk-sikkökohtaiset ja alueelliset diabetes-rekisterit sekä valtakunnallinen diabe-tesrekisteri.

Diabetesrekisteri on hoidon laadun ja seuran-nan välttämätön apuväline. Oikein toteutettudiabetesrekisteri on hyvä työkalu paitsi yksit-täisissä hoitotilanteissa, myös silloin, kunarvioidaan hoidon laatua alueellisesti javaltakunnallisesti. Hoidon toteutumisen laajaseuranta on tarpeen, sillä diabeteksen hoidos-sa on edelleen alueellisia eroja. Yhtenäinendokumentointi- ja palautejärjestelmä helpot-taa eriarvoisuuden ja korjaustarpeiden tun-nistamista.

Diabetesrekisterijärjestelmän pohjanavoidaan käyttää nykyisiä potilaskertomusjär-jestelmiä tai niihin liitettävää diabetesseuran-tajärjestelmää.

Diabetesrekisterin tulisiolla rakenteeltaankolmitasoinen:

Toimintayksikkötason (terveyskes-kus / terveysasema, työterveyshuolto, sairaala,diabetekseen erikoistunut yksikkö terveyskes-kuksessa tai sairaalassa) diabetesrekisteri onosa normaalia potilaskertomusjärjestelmää jakertoo, miten potilaan hoito onnistuu. Tar-koituksena on se, että diabetesta sairastavatvoidaan tunnistaa, hoidon laatua seurata jatiettyjä erityistoimenpiteitä (esim. silmän-pohjaseurannat) toteuttaa kattavasti ja koh-

dennetusti. Lisäksi rekisterin avulla löyde-tään hoitoketjusta ja säännöllisestä seuran-nasta syrjäytyneet. Tavoitteena on saadakaikki diabeetikot rekisterin piiriin.

Yksittäisissä hoitotilanteissa rekisteritoimii hoidonohjauksen apuvälineenä sekämuistutusjärjestelmänä sovittujen toimenpi-teiden toteuttamisessa ja hoitotavoitteidensaavuttamisessa.

Alueellista diabetesrekisteriä ylläpitääsairaanhoitopiiri. Rekisteri seuraa ja vertaaeri toimintayksiköiden palvelujen laatua jahoitotuloksia ilman, että yksittäisiä potilas-tietoja annetaan. Asiakkaan suostumuksellarekisteriä voidaan kuitenkin käyttää myöspotilaan hoitoon liittyvän tiedon välittäjänähoitoyksiköstä toiseen (esim. terveyskeskuk-sen ja sairaalan välillä).

Valtakunnallinen diabetesrekisteriantaa tietoa siitä, miten diabeteksen hoitototeutuu eri puolilla maata, ja osoittaa alueel-liset erot ja korjaustarpeet. Tieto on hoitoyk-sikkökohtaista, ei yksittäiseen potilaaseenliittyvää.

Diabeteksen hoidon laadun seuraami-seksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksimaahamme luodaan kolmiportainendiabetesrekisteri, joka muodostuu toi-mintayksikkö-, alue- ja valtakunnanta-son rekistereistä. Valtakunnallisen dia-betesrekisterin toteuttamiseksi teh-dään selvitys ja käynnistetään kokeilu-projekti.

21


Diabeteksen ehkäisyn ja hoidonkehittämisohjelma (DEHKO)

Koordinaatioryhmä

Puheenjohtaja: Professori Marja-Riitta Taskinen

Sihteerit: Leena Etu-Seppälä (Dehkon pääsihteeri), Keiju Pääskynkivi (Dehkon sihteeri)

Jäsenet:

Professori Matti Uusitupa (Hoito-organisaatio ja resurssit -työryhmä)

Ylilääkäri Tero Kangas (Hoidon kustannukset -työryhmä, St Vincent -yhdyshenkilö)

Järjestöpäällikkö Tuula Lehto (Diabeetikon oma rooli -työryhmä)

Vs. ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Hoidonohjaus -työryhmä)

Professori Hannele Yki-Järvinen (Tyypin 2 diabetes -työryhmä)

Professori Jaakko Tuomilehto (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy -työryhmä)

Professori Olli Simell (Tyypin 1 diabetes -työryhmä)

Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (Diabetesrekisterit -työryhmä)

Johtava lääkäri Timo Kohvakka (Lappeenrannan terveyskeskus)

Johtava lääkäri Jouko Saramies (Savitaipaleen terveyskeskus)

Vs. kehittämisjohtaja Ammi Isokallio (Diabetesliiton puheenjohtaja)

Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen (Diabetesliiton II varapj.)

Professori Mikael Knip (Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtaja)

Toimitusjohtaja Jorma Huttunen (Diabetesliitto)

Ylilääkäri Seppo A. Salo (Diabetesliitto)

Tiedotuspäällikkö Tarja Sampo-Mäkinen (Diabetesliitto)

22


Hoito-organisaatio ja resurssit -ryhmä

Puheenjohtaja:Professori Matti Uusitupa

Sihteeri:Sihteeri Keiju Pääskynkivi

Ylilääkäri Stig BergkullaPääsihteeri Leena Etu-SeppäläToimitusjohtaja Jorma HuttunenDiabeteshoitaja Liisa HyvärinenYlilääkäri Tero KangasJohtava lääkäri Jorma KivekäsYlilääkäri Heikki OksaYlilääkäri Seppo A. SaloJohtava lääkäri Jouko SaramiesKansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen

Hoidon kustannukset -ryhmä

Puheenjohtaja:Ylilääkäri Tero Kangas

Pääsihteeri Leena Etu-SeppäläTutkimuspäällikkö Unto HäkkinenProfessori Sirkka Keinänen-KiukaanniemiProfessori Antero KesäniemiProfessori Timo StrandbergProfessori Jaakko TuomilehtoProfessori Hannele Yki-Järvinen

Diabeetikon oma rooli -ryhmä

Puheenjohtaja:Järjestöpäällikkö Tuula Lehto

Etelä-Suomi:Sairaankuljettaja Erkki RantanenToimittaja Kirsti Talsi-SirkkaValtiotieteiden yo Hanne Österberg

Länsi-Suomi:Dosentti Matti KatajaTyöteknikko Hannu KesonenKirjanpitäjä Erkki Poukkula-KaartinenSosiaaliohjaaja Irmeli Salonen

Itä-Suomi:Radioasentaja Teuvo JuveniusKunnanjohtaja Erkka OllilaLiikenne-esimies Ismo VarisToiminnanjohtaja Marja-Leena Väisänen

Keski-Suomi:Terveystarkastaja Seija AholaVerovalmistelija Aune NieminenJalkaterapeutti (AMK) Irma Virpikari

Pohjois-Suomi:Diabeteshoitaja Eine HeikkiläLähihoitaja Raija HyvönenTalouspäällikkö Raija MäkeläInsinööri Ensio Räihä

Hoidonohjausryhmä

Puheenjohtaja:Sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka

Sihteeri:Opetushoitaja Outi Himanen

Ravitsemusterapeutti Liisa HeinonenTutkija Liisa HiltunenTerveyskeskuslääkäri Jouko HänninenPsykologi Jukka MarttilaDiabeteshoitaja Paula NikkanenTerveydenhuollon opettajaTuula-Maria PartanenKoulutussuunnittelija Marja PuomioDiabeteshoitaja Kristiina SalonenErikoistutkija Tuula Simell

Dehkon toimenpideohjelman valmistelleet työryhmät

23


Tyypin 2 diabetes -ryhmä

Puheenjohtaja:Professori Hannele Yki-Järvinen

Sihteeri:Ravitsemusterapeutti Eliina Haapa

Johtava lääkäri Timo KohvakkaOpetushoitaja Leena KokkonenLääkäri Helena LevänenLehtori Irmeli LiukkonenDiabeteshoitaja Leena PekkonenApulaisylilääkäri Leena RyysyProfessori Tapani RönnemaaDosentti Mikko Syvänne

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy -ryhmä

Puheenjohtaja:Professori Jaakko Tuomilehto

Sihteeri:Tiedotuspäällikkö Tarja Sampo-Mäkinen

Dosentti Johan ErikssonKehitysjohtaja Mikael FogelholmVs. kehittämisjohtaja Ammi IsokallioDiabeteshoitaja Sirkka-Liisa KudjoiVanhempi tutkija Seppo MiilunpaloYlilääkäri Pertti MustajokiTutkimusassistentti Jaana LindströmProjektipäällikkö Mika PyykköDosentti Aila Rissanen

Tyypin 1 diabetes -ryhmä

Puheenjohtaja:Olli Simell

Sihteeri:Vastaava opetushoitaja Maija Ojala

Dosentti Per-Henrik GroopDiabeteshoitaja Rauni Häkkinen

Lastentautien erikoislääkäri Jorma KomulainenDiabeteshoitaja Else-Maj LammiJohtava lääkäri Ismo PirttiniemiRavitsemusterapeutti Auli PölönenErikoislääkäri Kaija SaarelmaSisätautien erikoislääkäri Juha SaltevoErikoislääkäri Sirkku Tulokas

Diabetesrekisterit -ryhmä

Puheenjohtaja:Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Sihteeri:Koulutussuunnittelija Marja Puomio

Osaston ylilääkäri Carola Grönhagen-RiskaSisätautien erikoislääkäri Paula KemppainenErikoislääkäri Jorma LahtelaKehittämispäällikkö Mikko NenonenDosentti Antti ReunanenHallinnon apulaisylilääkäri Juha TuominenErikoislääkäri Markku Vähätalo

Diabeetikon lisäsairaudet ja niiden hoito

Kirjoittajat:

SydänsairaudetDosentti Mikko Syvänne

MunuaissairausDiabetesliiton nefropatia -suositus

Silmän verkkokalvon sairausProfessori Leila Laatikainen

Hermoston toimintahäiriöProfessori Leo Niskanen

JalkasairaudetProfessori Tapani Rönnemaa

Diabetes ja raskausProfessori Kari Teramo

Sponsorit 2002:

Aventis Pharma OyEli Lilly Finland OyNovartis Finland OyTamro MedLab OyGlaxoSmithKline Oy

Tukijat 2002:

Bayer Oy / DiagnostiikkaosastoGea OyHemoCue OyLifeScan / Johnson&JohnsonOy Leiras Finland AbOrion OyPfizer OyRoche DiagnosticsSuomen MSD Oy

Pääsponsori 2002:

Documents

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma · sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta. Mikäli sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn kiinnitettäisiin enemmän