1.

11.

13.

2.

3.

4.

5.

6.

1.7.

10.

12.

8.

14.

9.

Diakoniarastirata– innostava tapa kertoa diakoniasta ja etiikasta

Rasti Musiikista nauttiva Hilma

Rasti Surullinen Sami

Rasti Pankki, jota ei pitäisi olla olemassa

Rasti Haaveena kouluun pääsy (Kambodža)

Rasti Rania tarkastuspisteellä (Lähi-itä)

Rasti Pakolaisleirin nuoret (Syyria)

Rasti Katastrofityö (Haiti)

Rasti Pikavipeillä vaikeuksiin

Rasti Vammautunut urheilijanuori

Rasti Julia –– teiniäiti

Rasti Paperiton elää piilossa

Rasti Kun kuolema tulee lähelle

Rasti Mayda – tyttö, joka ei antanut periksi (Guatemala)

Rasti SUURELLA SYDÄMELLÄ — auta ja pyydä apua

Rasti ISÄNMAAN TOIVO

action angels on nuorten oma Yhteisvastuu-liike. action angelina et jää seisoskelemaan tumput suorina, vaan ryhdyt sanoista tekoihin. Kisaat pienistä ja suurista hyvistä teoista ja autat toisia ihmisiä yhdessä Yhteisvastuu- keräyksen ja muiden nuorten kanssa.

15.

Koulussa:* Valitse ryhmällesi sopiva määrä rasteja. Huomioi,

ettei kenenkään oppilaan oma nimi esiinny rasteilla, ja vaihda nimi tarvittaessa. Jaa oppilaat ryhmiin.

* Mieti rasteille sopivat paikat luokassa ja koulun tiloissa. Varaa tarvikkeet, anna ohjeistus rasteilla toimimisesta, käytettävästä ajasta ja kierto- suunnasta.

* Ohjeista oppilaat lukemaan rastin minä-muotoinen tarina tai johdantoteksti sekä toimimaan tehtä-vänannon mukaisesti.

* Varaa aikaa rastien jälkeistä purkukeskustelua varten.

Rippikoulussa: * anna kunkin isosen vastuulle yksi rasti ja käy-

kää läpi rastien tehtävät. Rastiin kirjoitetun ta-rinan henkilön nimen voi vaihtaa isoselle sopivaksi. Esim. Hilmasta voi tulla Toivo.

* Huomioikaa, ettei kenenkään rippikouluryhmä-läisen nimi esiinny rasteilla, ja vaihtakaa nimi tarvittaessa.

* Voitte päättää porukalla mitkä rastit haluatte toteuttaa ja mikä tuntuisi mieluisimmalta rastil-ta kenellekin. Hankkikaa tarvikkeet ja mahdolliset roolivaatteet jo ennen leiriä.

* Käykää rastit läpi kysellen, ideoiden ja kannustaen leirin isospalaverissa rastirataa edeltävänä päivä-

nä tai jo ennen leirille menoa. Sopikaa rastiradan paikat ja kiertosuunta eli mihin kukin isonen ohjaa ryhmän seuraavaksi.

* Voitte pitää rasteja edeltävän diakoniaoppitun-nin jo ennen leiriä tai esimerkiksi aamupäivällä en-nen iltapäivän rasteja. Vinkkejä diakoniaoppitunnille löydät osoitteesta yhteisvastuu.fi/actionangels.

* Pidä rippikoululaisille lyhyt johdanto rastira-dasta ja siellä toimimisesta. Samaan aikaan isoset siirtyvät rasteilleen. Kukin ryhmä suorittaa rastilla annetun tehtävän, joka voi olla pohdintaa, suunnit-telua tai tekemistä.

* Ryhmät kiertävät rastit samanaikaisesti. Kulla-kin rastilla viivytään yhtä kauan, esimerkiksi 15 mi-nuuttia tai muun päättämänne ajan verran. Vaihto toteutetaan pillin vihellyksellä, josta ohjaaja tai apuohjaaja huolehtii. Isonen ohjaa ryhmän seuraa-valle rastille sovitun kiertosuunnan mukaisesti.

* Kierros voidaan suunnitella niin, että ryhmä saapuu oman isosen rastille viimeisenä. Lopuksi ryhmä palaa isosen johdolla luokkaan.

* Luokassa rastit käydään läpi keskustellen ja nostaen esiin keskeisiä asioita. Ryhmille ei erikseen jaeta pisteitä, mutta hyvät oivallukset, vastaukset ja teot nostetaan esille. Mikäli rasteilla on valmistettu esityksiä, ne voidaan esittää kyseistä rastia käsiteltäessä. Lopuksi roolihenkilöt purkavat roolinsa muuttuen jälleen omiksi itsekseen. Dia-koniarastien herättämiin ajatuksiin voidaan vielä palata esimerkiksi oppimispäiväkirjassa, iltahar-taudessa tai loppukokeessa.

Tekijät: Kaisa Aitlahti ja Tuusulan seurakunnan nuoret Einari, Valter ja Viivi, Minna Elo, Johanna Hirsto, Laura Hytti, Piia Junkkari, Pete Ketola ja Seinäjoen seurakun-ta, Seija Knuutila-Loukonen, Virpi Koskinen, Ulla Kärki, Mano Laukkarinen, Tarja Liljendahl, Salla Peltonen, Jari Rissanen, Katariina Stewart, Marjaana Toiviainen, Anne Viljanen, Kaj-Mikael Wredlund ja Sanna Yli-Koski-Mustonen.

ACTION ANGELS: DIAKONIARASTITaction angels –diakoniarastiradasta voit valita ryhmällesi parhainten sopivat rastit. Voit käyttää rasteja nuorten kanssa seurakunnassa ja kouluissa. Rastit sopivat peruskoulun tai lukion etiikan tunneille sekä diakoniatyötä ja seurakuntaa käsitteleviin oppitunteihin. Seurakunnassa rastit soveltuvat erityisesti rippikouluun ja isoskoulutukseen. Moni rasti sopii hyvin myös varhaisnuorten toimintaan sekä partioon. Jos aikaa ei ole usean rastin toteuttamiseen, voit hyödyntää yksittäisen rastin kertomusta ja tehtävää myös yhden oppitunnin työskentelynä tai kerhokerran ohjelmana. Halutessasi voit laminoida rastit, jotta ne kestävät käytössä hyvin.

1. RastiMusiikista nauttiva Hilma

Olen 82-vuotias Hilma ja asun palvelutalossa. Muistini ei ole enää kovin hyvä, mutta van-hat asiat kyllä muistan kirkkaasti. Mieheni on kuollut ja tyttäreni asuu ulkomailla. Tyttäreni soittelee usein minulle ja kesälomillaan hän käy tapaamassa minua täällä palvelutalossa omien lastensa kanssa. Vaikka tyttäreni pu-helut ilahduttavat minua aina kovin, tunnen välillä itseni yksinäiseksi. Vain harvat ystä-väni ovat enää elossa. Hekin ovat sen verran huonokuntoisia, etteivät voi kovin usein vie-railla luonani.

Lauloin nuorempana kuorossa ja osaan vielä ulkoa monia lauluja. Hyräilen usein kansanlau-luja ja virsiä muiden palvelutalon asukkaiden ja hoitajien iloksi. Virret laulan vanhan virsi-kirjan sanoin ja sävelin. Kun meillä palveluta-lossa on jotain musiikkiohjelmaa, haluan aina osallistua ja olen yleensä ensimmäisenä pai-kalla. Erityisesti minua ilahduttavat reippaat ja iloiset kappaleet. Seurakunnan nuorten dia-koniaryhmällä on silloin tällöin tapana käydä laulamassa meillä palvelutalossa.

ACTION ANGELS RASTI M

USIIKISTA NAUTTIVA HILMA

tarvikkeet:• Erilaisia laulukirjoja ja sekä nykyinen että vanha virsikirja• Jos mahdollista, säestäjä tai rippikoulun isonen laulua edistämään

Kuva: Stefan Bremer

Yhteisvastuu 2013 auttoi yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa.

!Vanhusten yksinäisyys

• Suomalaisvanhuksista joka kolmas (300 000) kärsii yksinäisyydestä

• Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan

• Paraskaan hoito tai lääkkeet eivät korvaa toisen ihmisen seuraa

• Meistä jokainen voi lievittää vanhus-ten yksinäisyyttä pienillä hyvillä teoilla arjessa

• Joissakin seurakunnissa toimii nuorten diakoniaryhmiä, jotka käyvät esimerkiksi ulkoilemassa vanhusten kanssa tai laulamassa sairaalassa ja vanhainkodeissa

Tehtävä: • Valitkaa laulu- ja virsikirjoista viisi

sellaista laulua tai virttä, jotka laulaisitte vierailulla palvelutalossa, jossa Hilma asuu. Valitkaa yksi lauluista ja laulakaa se.

• Valitkaa myös jokin uusi laulu teidän suosikkilauluistanne, jonka haluaisitte esitellä Hilmalle ja muille palvelutalon asukkaille. Heitä kiinnostaa kuulla mitä nuoret nykyään kuuntelevat.

• Pohtikaa olisitko itse valmis lähtemään laulukeikalle palvelutaloon. Miltähän mahtaisi tuntua sellaisen vierailun jälkeen?

• Pohtikaa miltä nuorten vierailu voisi tuntua sellaisesta vanhuksesta, joka asuu palvelutalossa.

• Jos seurakunnassanne olisi nuorten diakoniaryhmä ja kuuluisit siihen, millaisia asioita sinä haluaisit tehdä vanhusten tai muiden hyväksi?

1.

ACTION ANGELS RASTI M

USIIKISTA NAUTTIVA HILMA

1.

2. RastiSurullinen SamiOlen Mika, Lahtikulman koulun 8 A-luokka-lainen. Kouluni 8 D luokalla on 26 oppilasta, 14 tyttöä ja 12 poikaa, myös Sami, josta haluan kertoa teille. Mietin usein, mitä voisin tehdä tälle asialle. Melkein kaikkien 8 D –luokkalais-ten mielestä Sami on jotenkin outo. Samilla on tapana kertoa kotiinsa ja perheeseensä liittyviä juttuja, jotka eivät voi pitää paikkan-sa. Sami on esimerkiksi kertonut, että on ol-lut hiihtolomalla Kanarian saarilla perheen-sä kanssa. Jere kertoi kuitenkin nähneensä Samin kotikulmilla loman aikana. Sami hai-see joidenkin mielestä likaiselta ja hän kulkee samoissa verkkareissa päivästä toiseen. Sami puhuu kovalla äänellä ja hänen on vaikeaa py-syä paikallaan oppituntien aikana.

Kukaan muu Lahtikulman koulun oppilaista ei tiedä, että viime keväänä Samin isä joutui vankilaan. Samin äiti joutuu tekemään kahta työtä voidakseen maksaa vuokrat, että Sami ja hänen pikkuveljensä Jimi voisivat asua kotona. Lastensuojeluviranomaiset ovat ilmoittaneet, että jos perheellä ei ole vakinaista asuntoa, pojat pitää ottaa huostaan. Olen huomannut, että 8 D -luokalla on ainakin neljä oppilasta, jotka kiusaavat Samia. He ni-mittelevät, piilottelevat ja rikkovat Samin ta-varoita, kertovat Samista perättömiä juttuja ja lähettelevät hänelle ilkeitä tekstiviestejä. Kaikki luokan oppilaat eivät osallistu kiusaa-miseen, mutta kukaan ei puolusta Samia tai halua olla hänen ystävänsä.

!• Noin 10 prosenttia koululaisista kokee kiusaa-

mista. Kaverisuhteet ovat paras suoja kiusaami-sen ehkäisemisessä.

• Joka kymmenes nuori kokee itsensä yksinäiseksi.• Joka viidennellä yläasteikäisistä pojista ei ole

yhtään todella läheistä ystävää.• Neljäsosalla nuorista on ainoastaan yksi lähei-

nen ystävä.• ”On vaikeaa antaa anteeksi jotakin sellaista,

mikä on pilannut elämästä niin monta vuotta.” (Minttu, yksinäinen ja kiusattu lähes koko kouluajan)

• Yhteisvastuu 2011 auttoi yksinäisiä nuoria Suomessa ja Mosambikissa.

• Seurakuntien diakoniatyö sekä Lastensuojelu auttavat eri tavoin vaikeuksissa olevia perhei-tä. Apua voi aina hakea. Vähävaraisille perheille voidaan esimerkiksi maksaa harrastusvälineitä ja -maksuja, jotta lapset ja nuoret pääsevät har-rastamaan muiden kanssa, tai ostaa talvitakki,

-kengät tai muuta välttämätöntä. Diakoniatyö voi myös auttaa vuokranmaksussa sekä suunnit-telemaan järkevää rahankäyttöä.

Tehtävä: Pohtikaa • Mikä saa nuo neljä oppilasta kiusaamaan samia?• Miksi kukaan ei puolusta samia kiusaajia vastaan?• Kenen tehtävänä teidän mielestänne olisi puuttua kiusaamiseen?• Miten auttaisitte ja kannustaisitte 8 a -luokkalaista Mikaa

toimimaan, kun hän pohtii mitä voisi tehdä tilanteelle?• Jos olisit itse 8 D -luokan oppilas ja haluaisit että samin

kiusaaminen loppuu, mitä tekisit?

Yksinäisyys

ACTION ANGELS RASTI SURULLINEN SAM

I2.

Kuva: iStockphoto

ACTION ANGELS RASTI SURULLINEN SAM

I2.

3. RastiPankki, jota ei pitäisi olla olemassa

Olen 40-vuotias insinööri Toni. Sairastuin vaka-vasti, enkä voi enää käydä töissä. Rahani eivät millään riitä kaikkiin menoihin ja siksi hain apua seurakunnan ruokapankista. Tuntui ensin tosi vaikealta. Minä, joka aikaisemmin tienasin useita tonneja kuussa ja pystyin ostamaan mitä mie-li teki, jouduin nyt ottamaan vastaan sitä mitä annettiin. Eihän meillä Suomessa pitäisi olla ole-massa mitään ruokapankkeja, vaan kaikilla tulisi olla tarpeeksi syötävää. En kuitenkaan tiedä mi-ten nyt pärjäisin ilman diakoniatyön ruoka-avus-tusta. Mutta miten ihmeessä tällä ruokakassilli-sella voi pärjätä kaksi viikkoa? Yhden ruokaerän on laskettu riittävän yhdelle ihmiselle kahdeksi viikoksi. Ei tuu olemaan helppoa… Isoille perheille annetaan onneksi mukaan useampi kassi, mutta minä elän yksin ja minun on tultava toimeen seu-raavat kaksi viikkoa tämän kassin avulla.

Tehtävä: suunnitelkaa ruokapankin tuotteista yhden päivän ateriat (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala) Tonille. Kirjoittakaa ne paperille. Riittäisikö ruokaa suunnitelmanne jälkeen myös kahden viikon muille päiville? Jos aikaa on vähän, ohjaaja voi pyytää ryhmää suunnittele-maan vain yhden aterian päivälliseksi näistä aineksista.

Pohtikaa: • Miltä sinusta tuntuisi elää ruokapankin antaman

ruoan turvin? • Puuttuiko kassista jotakin tarpeellista, jota olisitte

tarvinneet tonin aterioihin? Entä jos niitä ei olisi rahaa ostaa?

• Mitä ruokaa itse kaipaisit ruokakassiin, jos joutuisit elämään kaksi viikkoa vain näillä ruoilla?

• Miksi suomeen täytyy tuoda ruoka-apua?

!• Seurakuntien ylläpitämät ruoka-

pankit jakavat ilmaiseksi ruokaa sitä tarvitseville. Niiden tuot-teet hankitaan EU:n elintarvi-ketuella, seurakunnan rahoin ja lahjoituksin. Yksityiset ihmiset ja ruokakaupat voivat lahjoittaa rahaa ja ruokaa.

• Ruokapankkeja käynnistettiin vuoden 1997 yhteisvastuuvaroin.

Tarvikkeet:• Ruokapankin ruokakassin tuotteet esille oikeasti,

mikäli mahdollista. tonin saaman ruokapankin

kassin sisältö:

Näkkileipäpaketti 250 g 1 pkt Vehnäjauho 2 kg 1 pss Puurohiutale 750 g 1 pkt Maitojauhe 500 g 2 pkt Pasta 200 g 1 pss Mysli 500 g 2 pss Keksi 250 g 1 pkt Makaroni 400 g 4 pss Peruna 3 kg 1 pss Porkkana 2 kg tai sipuli 1 kg

1 pss

Margariini 400 g 1 rasia Uunilenkki 400 g 1 pkt Broilerin paistisuikaleet 300 g 1 rasia Kananmunat 10 kpl 1 rasia Tuore leipä 4-5 kpl

Kassin paino: noin 14,5 kgKassin arvo: noin 40-50 €

Kuva: iStockphoto

ACTION ANGELS RASTI PANKKI, JOTA EI PITÄISI OLLA OLEM

ASSA3.

ACTION ANGELS RASTI PANKKI, JOTA EI PITÄISI OLLA OLEM

ASSA3.

4. RastiHaaveena kouluun pääsy (Kambodža)Olen Manu, 14-vuotias kambodžalaistyttö. Asun mummoni ja 16-vuotiaan veljeni Rathyn kanssa pienessä kylässä. Vanhempani ovat eronneet ja äiti asuu nyt toisella paikkakun-nalla. Mummoni toimii yksin meidän huoltaja-na. Se on tavallista täällä Kambodžassa. Moni-en vanhemmat ovat kuolleet tai muuttaneet siirtotyöläisinä työn perässä pääkaupunkiin Phnom Penhiin tai naapurimaahan Thaimaa-han. Isoäidit toimivat monen lapsen ja nuoren yksinhuoltajina. Koska Kambodžassa ei ole mitään eläkejär-jestelmää, tekevät isovanhemmatkin työtä maksaakseen lastenlastensa koulu- ja lääkäri-

maksut ja ruoat. Minunkin mummoni, Yoeurn, teki töitä viime vuoteen asti, kunnes sairastui. Koska hän ei enää jaksanut työskennellä, ra-haa ei riittänyt meidän koulunkäyntiä varten. Kambodžassa kirjat ja koulupuvut ovat mak-sullisia. Niinpä minun kouluni keskeytyi seit-semänneltä ja Rathyn yhdeksänneltä luokalta. Jäimme tekemään töitä pellolla ja kasvimaalla sekä huolehtimaan sairaasta isoäidistä. Olin kouluaineesta riippuen luokkani toiseksi tai kolmanneksi paras oppilas. Haluaisin takaisin kouluun, mutta millä rahalla? Ja kuka silloin pitäisi huolta mummosta?

Kuva: Ulla Kärki

Mitä tavarat maksavat Kambodžassa?Koko maailmassa 67 miljoonalla lapsella ja nuorella ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin. Kuitenkin yhden lapsen koulupuku ja koulukirjat ovat ostettavissa hy-vinkin pienillä summilla. Esimerkiksi yhden karkkipus-sin tai leffalipun hinnalla voi jo saada ihmeitä aikaan.• koulupuku 5 €• vuoden koulukirjat 3 €• aurinkokennovalaisin läksyjen lukua varten

sähköttömään taloon 15 €• polkupyörä pitkää koulumatkaa varten 40 €

Yhteisvastuu 2013 auttoi yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa.

!Tietoa Kambodžasta:

• Asukasluku: 15 miljoonaa• Eliniänodote: 62 vuotta• Aikuisten lukutaito: 77 %.

Lapsista 90 % käy alakoulun, mutta vain 35 % pystyy jatkamaan yläkouluun.

• Uskonnot: Theravada-buddhalaisuus 95 %, muut 5 %

• Väestöstä ilman puhdasta vettä: 39 %

Tehtävä: • Moni asia maailmassa mättää. Teidän avullanne asiat voivat kuitenkin olla

toisin. Liittykää Yhteisvastuun arkienkeliarmeijaan ja tulkaa tekemään hyviä töitä. Suunnitelkaa ryhmässä Yhteisvastuu-tempaus, jolla kerätään varoja muita heikommassa asemassa olevien lähimmäisten auttamiseksi.

• Miettikää tempauksen perustiedot: •Mitä,missä,milloin? •Mitenihmisetsaadaanlahjoittamaanrahaa? •Ketkäihmisetjamitkätahothaluaisivatauttaa?

ACTION ANGELS RASTI HAAVEENA KOULUUN PÄÄSY (KAM

BODžA)4.

ACTION ANGELS RASTI HAAVEENA KOULUUN PÄÄSY (KAM

BODžA)4.

5. RastiRania tarkastuspisteellä (Lähi-itä)Olen Rania, 11-vuotias palestiinalaistyttö. He-rään aamuisin puoli viideltä, jotta ehdin kah-deksaksi kouluun. Asun pienessä kylässä Län-sirannalla. Kotikylässäni ole koulua, minkä vuoksi joudumme kulkemaan joka päivä parin kilometrin matkan kouluun. Koulumatkamme kulkee israelilaisen tarkastuspisteen läpi, jossa joudumme odottamaan joskus parikin tuntia. Talvella joudumme odottamaan ulkona vesi- sateessa, ennen kuin pääsemme tarkastus-pisteen läpi. Tänäkin aamuna jono etenee hitaasti. Puristan tiukasti taskussa olevaa henkilöllisyystodistustani, jota israelilais- sotilaat pyytävät näyttämään. Jos se unoh-tuu kotiin, joudun hakemaan sen ja kävele-mään takaisin. Kun vihdoin ja viimein pääsen sotilaiden koh-dalle, he pyytävät minua avaamaan koulu-laukkuni ja näyttämään sen sisällön. Hetket

tarkastuspisteellä tuntuvat ikäviltä. En pi-dä siitä, että aseistetut sotilaat penkovat reppuani tai kyselevät henkilöpapereitani. En ymmärrä, miksi joudumme joka aamu herää-mään puoli viideltä vain seistäksemme pit-kän tovin tarkastuspisteellä. Vielä enemmän minua huolettaa se, jos joudun lopettamaan koulun, koska vanhempani pelkäävät vaaral-lista koulumatkaa.Ranian onneksi suomalainen Nina, EAPPI- vapaaehtoinen, tuli auttamaan häntä ja muita lapsia koulumatkan kulkemisessa. Lasten kou-lumatka sujuu nopeammin ja turvallisemmin, kun mukana on aikuinen, joka ulkomaalaisen passin vuoksi saa kulkea tarkastuspisteestä vapaasti. Tarvittaessa hän kertoo eteenpäin mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista ja huonosta kohtelusta.

Kuva: EAPPI-kuvapankki

!Lähi-itä• Lähi-itä on yksi Yhteisvastuukeräyksen koh-

teista. • EAPPI on kansainvälinen kumppanuusohjelma,

joka tekee rauhantyötä Israelissa ja Palestii-nassa yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. EAPPI-vapaaehtoisina toimii nuoria ja aikui-sia eri maista, myös Suomesta. Tarkkailijoi-den työnä voi olla esimerkiksi koulumatkan turvaaminen. Lisäksi he seuraavat ihmis-oikeustilannetta ja raportoivat rikkomuk-sista. Suomessa ohjelmaa hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. EAPPI-ohjelmaa ei rahoiteta Yhteisvastuukeräyksellä, mutta se on yksi esimerkki siellä tehtävästä kansainvälisestä diakoniasta. Lisätietoja: eappi.fi

• Israelin ja palestiinalaisten konflikti alkoi vuonna 1948. Konfliktissa on kyse kahden kansan oikeudesta itsenäisyyteen ja alueiden hallintaan.

• Länsirannan ja Israelin välillä on Israelin ra-kentama korkea muuri. Osa palestiinalaisista joutuu kulkemaan töihin ja kouluun tarkastus-pisteen läpi. Palestiinalaiset kokevat muurin syrjivänä, osa israelilaisista turva-aitana.

Tehtävä: Maailmassa on miljoonia ihmisiä, joiden liikkumista on rajoitettu. Passin omista-minen ja vapaus liikkua ympäri maailmaa on suuri etuoikeus.• Järjestäkää kuvitteellinen tilanne, jossa

henkilön liikkumista rajoitetaan vain sen perusteella mikä hänen syntyperänsä on. Näytelkää tilanne.

• Pohtikaa millaisia ajatuksia ja tunteita kulkemaan estetyn ihmisen mielessä liikkuu? Entä sotilaiden, joiden on pakko estää ihmisten pääsy jopa sairaalaan? Miksi ihmisten liikkumista rajoitetaan joissakin maissa?

ACTION ANGELS RASTI RANIA TARKASTUSPISTEELLÄ (LÄHI-ITÄ)

5.

ACTION ANGELS RASTI RANIA TARKASTUSPISTEELLÄ (LÄHI-ITÄ)

5.

6. RastiPakolaisleirin nuoret (Syyria) Päivittäin tuhansia ihmisiä pakenee sotia tai nälänhätää, esimerkiksi Syyriasta Jordaniaan. Ylitettyään rajan turvallisemman valtion puolel-le, ihmiset joutuvat asettumaan pakolaisleiriin. Leireissä asutaan tel-toissa. Usein viemäröinti, jätehuolto, vesipiste, mielekäs tekeminen ja muut perusasiat puuttuvat. Mahdollisuus peseytyä, syödä terveellisesti, juoda puhdasta vettä, käydä koulua, työskennellä ja saada lääkkeitä on rajallinen. Tekemisen puute, järkyttävät kokemukset ja epätoivo aihe-uttavat levottomuutta, väkivaltaa, jengiytymistä ja mielenterveysongel-mia. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan leirissä asutaan ja voiko kotiin enää koskaan palata. Kansainväliset järjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanapu, yrittävät helpottaa ihmisten elämää pakolaisleirillä.

Kuva: Karoliina Ek

! Fakta* 42 miljoonaa ihmistä maailmassa elää pakolaisena tai on joutunut

jättämään kotinsa katastrofin tai konfliktin takia. * 783 miljoonaa ihmistä maailmassa elää ilman puhdasta vettä.

Osa heistä asuu pakolaisleireillä alkeellisissa olosuhteissa.* Yhteisvastuuvaroin autetaan myös katastrofien ja sotien uhreja.

Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu, joka on Suomen toiseksi suu-rin katastrofiavun järjestö. Katastrofiavun lisäksi Ulkomaanapu tekee kehitysyhteistyötä ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista yli kolmessakymmenessä maassa.

Tehtävä: Miljoonat lapset ja nuoret elävät tällaisissa olosuhteissa juuri nyt. Pohtikaa:• Mitä ongelmia voi tulla, jos nuorella ei ole pako-

laisleirillä mitään tekemistä? • Mitä tekemistä keksisit pakolaisleirillä asuville

nuorille? • Jos voisit lähettää näille ikätovereillesi toivoa

tuovan viestin ja idean, mikä se olisi?

ACTION ANGELS RASTI PAKOLAISLEIRIN NUORET (SYYRIA)

6.

ACTION ANGELS RASTI PAKOLAISLEIRIN NUORET (SYYRIA)

6.

7. RastiN.Thingué jatkaa opiskelua (Haiti)24-vuotias N. Thingué P. Gaël käy Myrdudin koulun yhdeksät-tä luokkaa Haitin Léogânessa. ”Aiemmin kävin toista koulua, mutta tulin tänne halvemman lukukausimaksun takia. Täällä ei heti potkita ulos koulusta, jos ei ole rahaa. Koulu on myös rakennettu turvalliseksi”, toteaa N.Thingue.

Luokkakavereitaan useita vuosia vanhempi nuori mies haluaa opettajaksi. ”Rakastan opettamista. Olen opettanut pikku-siskoani, ja jos opettaja on poissa, toimin sijaisena luokas-sa. Tulevaisuudelta toivon, että voisin käydä töissä ja saada palkkaa. Haluaisin rakentaa talon, mennä naimisiin ja auttaa vanhempiani.”

Suurin huoli nuorukaisen elämässä ovat talousvaikeudet. Loma-aikoinaan hän on työskennellyt rakennuksilla ystä- viensä kanssa ja ansainnut rahaa lukukausimaksuihin, koulu-pukuun sekä kirjoihin.

Entä mikä tuo iloa nuoren miehen elämään? ”Se, että olen kristitty, ja että olen vaikeuksista huolimatta pystynyt jatka- maan koulunkäyntiäni. Tulevaisuudestani tulee erilainen”, vastaa N.Thingué.

Kuva: Minna Elo

!• Yhteisvastuu 2015 kehitti suomalaista Suu-

rella Sydämellä -vapaaehtoistyötä ja auttoi lapsia kouluun Haitissa.

• Vuonna 2010 tapahtunut maanjäristys tu-hosi Haitissa noin 4 000 koulua, jotka jou-duttiin sulkemaan niiden vaurioiduttua käyttökelvottomiksi. Kirkon Ulkomaanapu on maanjäristyksen jälkeen ottanut Haitissa merkittävän roolin koulujen jälleenrakenta-jana. Jo yli 25 000 lasta on päässyt kouluun, mutta avuntarve on edelleen suuri.

• Koulujen opettajat ovat saaneet psykologis-ta tukea sekä koulutuksen, miten käsitellä maanjäristyksen aiheuttamia traumoja lasten kanssa.

• Uudet koulut ovat ympäristöystävällisiä ja ne on rakennettu kestämään maanjäristyk-set ja hurrikaanit. Haiti on sijaintinsa takia yksi maailman luonnonkatastrofeille altteimmista maista.

Tehtävä: Pohtikaa: • Mikä merkitys koulutuksella on sinulle nyt?

Miten se vaikuttaa tulevaisuuteesi? • Miten hankkisit rahat, jos koulusi perisi lukukausimaksuna 300 euroa ja

sinun pitäisi maksaa maksu itse? Mistä nykyisistä menoistasi karsisit?

ACTION ANGELS RASTI N.THINGUé JATKAA OPISKELUA (HAITI)

7.

Fakta

ACTION ANGELS RASTI N.THINGUé JATKAA OPISKELUA (HAITI)

7.

8. RastiPikavippiOlen Viivi, 21-vuotias opiskelija. Muutin pari vuotta sitten uudelle opiskelupaikkakunnal-le, omaan opiskelukämppään. Aluksi vapauden huuma tuntui ihanalta. Sain mennä ja tulla omien aikataulujen mukaan, eikä tarvinnut selitellä vanhemmille mitään. Mulle tuli kui-tenkin isona yllätyksenä miten paljon kaikkea omaan kotiin täytyi hankkia: vessapaperin ja astioiden lisäksi ostoslista täyttyi lukuisis-ta pikkujutuista. No, tutustuin sitten vuoden mittaan uusiin kavereihin. Muitten asunnot oli tosi kivasti sisustettuja ja ekan opiskelu-kevään kunniaksi päätin itsekin satsata viih-tyvyyteen. Tuntui että uusi sohva oli juuri sitä mitä tarvitsin, ja lisäksi päätin hankkia pyy-kinpesukoneen.

Mulla ei ennestään ollut säästöjä, joten otin pikavippilainan, kun näin niitä mainoksia bus-sipysäkeillä. Pelkkä tekstari riitti lainan hank-kimiseen ja se tuntui helpolta. Korkoja ja muita ehtoja ei tullut siinä innostuksessa katseltua. Suunnittelin maksavani pikavippilainan hel-

posti pois kesätyörahoilla. Kohtahan se loma alkaisi. Kävi vaan niin, etten saanutkaan ke-sätyötä. Lasku oli siitä huolimatta maksetta-va ja hädissäni otin tietenkin uuden pikavipin vanhan lainan maksamiseksi. Siitä se velka-kierre sitten alkoi. Sain maksuhäiriömerkinnän ja jouduin ulosottoon, vaikka mun perhees-sä laskut on aina maksettu ajallaan. Tuntui ihan painajaiselta. Miten mä koskaan selviäi-sin tästä? Enkä olisi selvinnytkään, ellen olisi sattunut löytämään netin keskustelupalstalta vinkkiä ottaa yhteyttä seurakunnan diakonia-työntekijään, joka sitten ohjasi mut kunnan velkaneuvojan puheille. Mun maksuhäiriömer-kintä säilyy rekisterissä vielä muutaman vuo-den, enkä voi saada esimerkiksi lainaa, mutta opin tästä kaikesta sen, että mitään velkaa ei kannata ottaa, jos ei ole varma, että sen pys-tyy maksamaan takaisin. Eikä varsinkaan mi-tään kiskurimaisia pikavippejä, joissa on ihan törkeän korkeat korot!

!Fakta• Yhä useampi suomalainen painii

velkaongelmien kanssa.• Pikavippejä ottavat muita yleisemmin

20–28-vuotiaat. Pahimmissa tapauk-sissa täysi-ikäiseksi tulon jälkeen nuori on velkaantunut muutamassa kuukaudessa yli kymmenen tuhatta euroa.

• Suhteessa eniten maksuhäiriöitä on 25–29-vuotiailla, joista noin 10-15 %:lla on maksuhäiriö.

• Yhteisvastuuvaroin 90-luvun laman aikaan perustettu Takuusäätiö tarjoaa ilmaista apua: Velkalinja p. 0800 9 8009

• Yhteisvastuukeräys 2012 torjui suomalaisten ylivelkaantumista.

Tehtävä:Numeroi nämä asiat tärkeysjärjestykseen. Mitä hankitaan ensin, mikä voi odottaa?

sähkösopimus

internet-yhteys

pyykinpesukone

matkakortti

kahvinkeitin

vuokra

iPhone

vakuutus

astiat

meikit

uudet vaatteet

ruoka

sohva

tietokone

kausikortti jääkiekkojoukkueen peleihin

Kuva: iStockphoto

ACTION ANGELS RASTI PIKAVIPPI

8.

ACTION ANGELS RASTI PIKAVIPPI

8.

9. RastiVammautunut urheilijanuoriOlen Jani. Olen 25-vuotias, mutta jo eläkeläi-nen. Ei minun elämäni näin pitänyt mennä. Mi-nun piti pelata ammattilaisena Jenkeissä jo ensi kaudella. Mutta viime kesänä, kun oltiin viettämässä iltaa kavereiden kanssa, homma lähti lapasesta. Olin kuskina ja keskityin enem-män porukan viihdyttämiseen kuin ajamiseen. Kolarissa sain koko kroppaani pahoja ruhjei-ta ja viiltoja, pahimmat päähäni. Lääkärit sa-noivat, etten enää koskaan tule kävelemään enkä puhumaan. Se oli järkyttävä šokki, kos-

ka urheilu oli minulle koko elämä ja ammatti. Yritin olla onnellinen siitä, ettei kukaan muu porukasta ollut yhtä pahassa kunnossa kuin minä, mutta ei se helppoa ollut. Rukous hel-potti oloa sairaalassa ja kuntoutuksessa, ja se, että Jumala kulki niissä kivuissa ja epä-toivoisissa fiiliksissä koko ajan mukana. Tänä kesänä kävelen jo kainalosauvoilla, vaikka on-tuen, ja pystyn juttelemaan vähän. Olen tosi kiitollinen elämästä Jumalalle.

!Fakta• Jokainen ihminen on kristillisen etiikan mukaan yhtä arvokas

ja jokaisen elämällä on tarkoitus.• Vammaisuus ei koske vain vähemmistöä, vaan elämänsä eri

vaiheissa kaikki ihmiset kokevat eriasteisia rajoituksia terveytensä vuoksi.

• Diakoniatyö tuo konkreettista apua ja toivoa elämään, kun ihminen sairastuu tai vammautuu yllättäen.

Tehtävä: Pohtikaa:• Mikä kaikki muuttuu, kun urheilijanuori loukkaantuu vakavasti?• Mikä olisi muuttunut, jos joku muu olisi loukkaantunut vakavasti

tai kuollut onnettomuudessa?• Miten vammautuminen vaikuttaa nuoren ihmissuhteisiin ja asemaan?• Mitä 25-vuotias eläkeläinen voi tehdä elämällään?• Miten usko Jumalaan voi auttaa vaikeassa elämäntilanteessa?• Millaisista asioista ihmisen arvo toisten silmissä riippuu?

Entä Jumalan silmissä?

Kuva: iStockphoto

ACTION ANGELS RASTI VAM

MAUTUNUT URHEILIJANUORI

9.

ACTION ANGELS RASTI VAM

MAUTUNUT URHEILIJANUORI

9.

10. RastiJulia –– teiniäiti Apua, elämä loppuu tähän! Raskaustestin pikkuruisessa ikkunassa oleva sininen plus-merkki ei katoa, vaikka suljen silmät ja katson tikkua uudelleen. Todellisuus iskee tajun-taan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mä oon 16-vuotias, vasta lukion ekalla. Silloin bailataan ja hengataan kavereiden kanssa, lähdetään vaihto-oppilaaksi ja saadaan ajokortti, mut ei tulla raskaaksi! Musta piti tulla cooli ja sana- valmis huippujuristi, niinku telkkarissa, ei äiti — ei ainakaan vielä pitkään aikaan!Mitä mun vanhemmat sanoo? Ne ei varmaan ikinä enää edes halua nähdä mua. Meidän per-heessä menestytään, ei mokailla. Tai Nikke, sen lätkäkaukalohaaveisiin ei kyllä vauvat kuulu. En mä uskalla kertoa sillekään, se jättää mut

varmasti! Entä kaverit sitten? Hei, kuka jak-saa jotain kakkavaippatyyppiä? Enkä mä edes osaa hoitaa lapsia, ja mistä mä saisin rahaa kaikkeen mitä se tarvii?

Miten tää voi edes olla mahdollista? Mehän käytettiin ehkäisyä! Ja sitä paitsi mä oon ai-na ollut tosi vastuuntuntoinen, en se, joka ei muista perjantaisten bileiden jälkeen mi-tään. Mä jään ihan yksin, mun on pakko tehdä abortti. Mut en mä voi mihinkään sairaalaan mennä, ne soittais heti kotiin ja voisinks mä oikeesti tappaa mun lapsen? Tai eihän se kyl-lä vielä mikään lapsi oo, joku solupallero vain. Ja onhan se tietty osa Nikkeäkin. En mä tiedä. Apua, mitä mä teen?

!Apua?Neuvontaa ja keskusteluapua ilmaiseksi netissä ja puhelimitse:• vaestoliitto.fi/nuoret• sexpo.fi/nuorille• ituprojekti.net

Tehtävä: Pohtikaa yhdessä, miten voisitte auttaa Juliaa tässä tilanteessa? Mitä neuvoisitte häntä tekemään ja miksi?

Kuva: iStockphoto

”Tärkeää oli saada harkita rauhassa, tehdä päätös itse sekä puhua siitä läheisille ihmisille ilman tuomituksi tulemista. Sen vuoksi selvisin tuosta koettelemuksesta.”

– abortin tehnyt, 27 v.

”Elämä muuttui, muttei loppunut. En jäänyt yksin. Tyttäreni on nyt sinun ikäisesi, tämän vuoden riparilainen, suloinen nuori. Minun päätökseni oli tämä, enkä ole katunut sitä hetke-äkään.”

– Julia, 32 v.

ACTION ANGELS RASTI JULIA –– TEINIÄITI

10.

ACTION ANGELS RASTI JULIA –– TEINIÄITI

10.

11. RastiPaperiton elää piilossa

Kuva: iStockphoto

Tehtävä: Käykää nettisivulla www.paperittomat.fi ja etsikää sieltä viisi paperittomuudesta kertovaa asiaa, joita kukaan ryhmänne jäsen ei aiemmin tiennyt. Pohtikaa:• Ketkä tarinan mukaan olivat auttaneet paperitonta naista ja

hänen lastaan? Miten ja miksi arvelette heidän toimineen? • Millä tavoin erilaiset ihmiset voisivat auttaa heitä?• Voiko laki joskus mielestäsi olla ristiriidassa sen kanssa, mikä

tuntuu oikealta? Mitä silloin voisi tai pitäisi tehdä?• Yrittäkää eläytyä paperittoman kohtaloon: mikä teidän mielestänne

olisi kaikkein kurjinta ja haastavinta paperittomana elämisessä?

a. Terveydenhuollon puuttuminen. (Mitä teen, jos sairastun vaikeasti?)

B. Jatkuva pelko kiinnijäämisestä. (Entä jos poliisi kysyy henkilöllisyystodistusta tai tuttu pettää ja ilmiantaa minut?)

C. Taloudellinen epävarmuus. (Mistä saan huomenna rahaa ja ruokaa?)

D. Ei mahdollisuutta tehdä virallista työsopimusta. (Minua voidaan käyttää hyväksi, koska kukaan ei puolusta oikeuksiani työntekijänä.)

E. Yksinäisyys. (Olisipa joku, jolle puhua kaikesta!)

F. Muiden avun varassa eläminen. (Minua hävettää pyytää rahaa ja majapaikkaa päivä toisensa jälkeen.)

G. Tulevaisuuden epävarmuus. (Saanko koskaan oleskelulupaa? Kuinka minun käy?)

H. Ei mahdollisuutta käyttää henkilöllisyys- todistusta. Ei siis omaa puhelinliittymää, bussikorttia, vuokra-asuntoa, nettiä jne. (Ihan kuin minua ei olisi olemassakaan.)

i. Kotimaasta mieleen jääneet vaikeat muistot. (Loppuvatkohan painajaiset joskus?)

J. Sosiaaliturvan esim. työttömyysturva, opintotuki, sairaspäiväraha, asumistuki puuttuminen. (Ei ole mitään turvaverkkoa, joka ottaisi minut kiinni.)

K. Huoli oman lapsen tulevaisuudesta. (Kuinka tuon pienen viattoman ihmisen käy?)

Minun nimeni on… tai itse asiassa en voi kertoa nimeä-ni. En uskalla, koska en voi luottaa keneenkään noin vain. Suomen kadut ovat aika turvallisia, mutta minulle ne ovat pelottavia: kiinni jääminen ja takaisin Egyptiin käännytetyksi tuleminen ovat jatkuvaa painajaista. Olet voinut kohdata minut – bussipysäkillä, kaupassa tai sii-voamassa erästä ravintolaa. Olen yksi tuhansista, pa-periton Suomessa.

Tulin Suomeen, koska minulla ei ollut mitään muuta vaih-toehtoa. Kotimaassani Egyptissä mieheni ja sukulaisiani tapettiin poliittisten mielipiteidensä vuoksi. Olisin ollut seuraava, joten minun oli pakko paeta ja turvata 4-vuo-tiaan tyttäreni tulevaisuus. Jouduin myymään kaiken omaisuuteni saadakseni kasaan matkaan tarvittavan summan. Matka kesti ikuisuuden; vesitse, maitse, au-ton takaluukussakin. Se oli hirveää.

Suomeen päädyttyäni hain turvapaikkaa. Odotin pää-töstä yli 11 kuukautta. Lopulta päätös tuli: maahan-muuttoviraston mukaan minulla ei ole perusteita tur-

vapaikan saamiselle. Meidän täytyi piiloutua. Tiedän, että oleskelu Suomessa ilman lupaa on rike, mutta toi-nen vaihtoehto on kuolema.

Olemme piileskelleet 1,5 vuotta — virallisesti meitä kah-ta ei ole olemassa. Siivoan työkseni ravintoloita. Työn-antajani kiristää minua 4,5 euron tuntipalkalla, koska hän sai tietää, ettei minulla ole oleskelulupaa. Jos va-litan palkastani, hän ilmiantaa minut. Olemme asu-neet hyväntahtoisten ihmisten kodeissa, varastoissa ja ullakoilla. Ruokaa olemme saaneet sekä moskeijasta että kirkosta. Ilman tuota apua emme olisi selvinneet.

Meitä kutsutaan ”laittomiksi siirtolaisiksi”. En ole ikinä tehnyt rikosta tai halunnut kenellekään mitään pahaa. Tuntuu hurjalta ajatella, että olisin… rikollinen. Minulla on yliopistotutkinto ja ammatti, olen kielitaitoinen ja olisin mielelläni hyödyksi Suomelle. Eniten minua pe-lottaa, että tyttäreni sairastuu: emme voi mennä ter-veyskeskukseen, koska siellä pitäisi esittää henkilölli-syystodistus.

asettakaa seuraavat ongelmat ”vaikeusjärjestykseen” ensimmäisenä suurin ongelma, toisena toiseksi suurin jne.:

3.

2.

1.

ACTION ANGELS RASTI PAPERITON ELÄÄ PIILOSSA

11.

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oles-kelu ei ole virallisesti viranom

aisten tiedossa tai sallim

aa. Hän oleskelee maassa kokonaan

ilman oleskelulupaa tai on ylittänyt m

yönne-tyn luvan aikarajan. Turvapaikanhakijat eivät ole paperittom

ia, sillä he saavat olla maassa

hakemuksen käsittelyn ajan. Passin tai m

uun henkilöllisyystodistuksen puuttum

inen ei vielä tee ihm

isestä paperitonta.

•Suom

essa paperittomia arvioidaan olevan

noin 4000–5000, koko Euroopassa noin

5-8 miljoonaa.

•Suom

essa paperittomia auttavat esim

er-kiksi pakolaisjärjestöt, Vapaa liikkuvuus

-verkosto, seurakunnat ja muut uskonnol-

liset yhteisöt ja vapaaehtoisten sairaan-hoitajien ja lääkärien ylläpitäm

ä terveys-piste Global Clinic.

•Ihm

isoikeudet koskevat myös paperitto-

mia siirtolaisia.

•Paperittom

an siirtolaisen terveydenhoito, m

ajoittaminen, auttam

inen tai tukeminen

ei ole rikos.

Lisätietoa: Pakolaisneuvonta ry ja paperittom

at.fi.

!

ACTION ANGELS RASTI PAPERITON ELÄÄ PIILOSSA

11.

12. RastiKun kuolema tulee lähelle

Kuva: Samuli Karala

!Fakta• Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain

15 000 ihmistä. Noin 400-500 heistä on lapsia. • Saattohoito tarkoittaa kuolemaa lähestyvän

ihmisen yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Myös potilaan omaisia, esimerkiksi perheen- jäseniä, tuetaan.

• Jokaisella ihmisellä on oikeus valmistautua kuolemaansa arvokkaasti, kivuttomasti ja yksilöllisesti.

• Potilaan halutessa saattohoidossa voidaan keskustella myös henkisistä, psyykkisistä ja uskontoon liittyvistä kysymyksistä. Sairaaloissa työskentelee mm. sairaalapappi. Myös muut seurakunnan työntekijät auttavat sairaita ja kuolevia ihmisiä sekä heidän omaisiaan.

Tehtävä: 1. Kaverinne kertoo teille, että hänen äidillään on

todettu pitkälle edennyt syöpä. Lääkäreiden mukaan hän elää ehkä vain muutaman kuukauden. Miten lohdutatte kaverianne? Keksikää myös tapoja auttaa ja lohduttaa kaverinne perhettä äidin kuoleman jälkeen. Kirjatkaa vastauksenne ylös paperille.

2. Lukekaa oheinen teksti ”Guatemalassa kukaan ei kuole yksin” ja pohtikaa: Mitä ajatuksia teksti herätti teissä? Mitä voisimme oppia guatemalalaisten tavoista suhtautua kuolemaan ja kuoleviin ihmisiin?

3. Mitä tekisit, jos sinulla olisi vain kuukausi elinaikaa jäljellä?

Guatemalassa kukaan ei kuole yksin

Guatemalassa, Väli-Amerikassa, vaikeasti sai-rasta ihmistä hoidetaan sairaalassa, kuten Suomessakin. Kun selviää, ettei häntä voida enää parantaa, ihminen tuodaan takaisin ko-tiin. Suku, ystävät ja läheiset kokoontuvat yh-teen ja jakavat sairaan hoitovuorot niin, ettei hänen tarvitse jäädä hetkeksikään yksin, ei edes yöllä. Kaikki rukoilevat sairaan puolesta. Hänestä huolehtiminen parhaalla mahdollisel-la tavalla on kunnia-asia läheisille.

Kun ihminen kuolee, perinteisesti kylän van-himmat pesevät kuolleen ruumiin — miehet miehen ja naiset naisen. Uskonnoltaan rooma-laiskatoliset vainajat puetaan siisteihin vaat-teisiin, kun taas mayojen, Guatemalan alkupe-räiskansan, perinteistä uskontoa noudattavat ihmiset lisäävät vainajalle myös kaikki hänen omistamansa korut. Osa mayoista myös pal-samoi ruumiin ja käärii sen liinoihin.

Tämän jälkeen alkaa kolmen päivän suruaika, jolloin kaikki vainajan perheenjäsenet, ystä-vät ja tuttavat käyvät hyvästelemässä hänet avoimen arkun äärellä ja rukoilevat kuolleen ja hänen perheensä puolesta. Arkun jalkopäähän asetettuun koriin vieraat jättävät rahaa hau-tajaistarjoilujen järjestämistä varten.

Hautajaistilaisuus alkaa saattueella, jossa vai-naja kuljetetaan kirkkoon autolla tai kantaen. Vieraat seuraavat kävellen perässä. Taustalla soitetaan musiikkia. Kirkossa pidetään puhei-ta ja vainajan puolesta rukoillaan. Guatema-lassa ihmisiä haudataan sekä maahan että kivihautoihin (pantheon), joihin on varaa vain rikkaammilla. Lähisuku rukoilee vainajan puo-lesta kotona vielä yhdeksän päivän ajan hau-tajaisten jälkeen.

Haudoilla vieraillaan erityisesti loka-marras-kuun vaihteessa. Lokakuun viimeisenä päivä-nä Guatemalassa vietetään kuolleiden päivää, jolloin perheet muistelevat syöden ja juoden kaikkia poisnukkuneita rakkaitaan. Seuraa-vana päivänä Guatemalassa juhlitaan pyhäin-päivää.

Yhteisvastuu 2014 kehitti saattohoitoa Suomessa ja teki ihmisoikeustyötä Guatemalassa.

ACTION ANGELS RASTI KUN KUOLEM

A TULEE LÄHELLE12.

ACTION ANGELS RASTI KUN KUOLEM

A TULEE LÄHELLE12.

13. Rasti

Mayda — tyttö, joka ei antanut periksi (Guatemala) Olen Mayda, 21-vuotias sosiaalialan yliopisto-opiskelija Guatemalasta, Väli-Amerikasta.Elä-mäni suurin haaste tällä hetkellä on se, että olen nuori, nainen ja intiaani. Olen maya, Gua-temalan alkuperäiskansan ja huikean muinai-sen kulttuurin edustaja. Meitä on lähes puolet kotimaani Guatemalan noin 14,5 miljoonasta asukkaasta. Määrästä huolimatta vuosisatoja kestänyt syrjintämme jatkuu edelleen ja ih-misoikeuksiamme rikotaan monin tavoin. Meitä ei esimerkiksi välttämättä päästetä sairaaloi-hin, sukujuuret saattavat estää työnsaannin, virastoissa joutuu odottamaan, että muita palvellaan ensin ja sukupolvien ajan mayojen asuttamia maita luovutetaan korvauksetta esimerkiksi kansainvälisille, palmuöljyä tuot-taville yrityksille. Moni yrittääkin peittää in-tiaanitaustansa kaikin mahdollisin keinoin.

Itse olen toista mieltä. Olen ylpeä alkuperäs-täni. Pukeudun päivittäin maya-naisten pe-rinneasuun, vaikka kaikki muut opiskelija-tytöt pukeutuvat länsimaisittain farkkuihin ja toppeihin. Vaikka opettaja haukkui minut, useita stipendejä saaneen tytön, koko luokan edessä heti ensimmäisenä opiskelupäivänäni avuttomaksi intiaaniksi, joka osaa tuskin edes lukea. Vaikka olen ainut opiskelija maya-kie-

len, quechin, kurssilla. Selviytyäkseni minun täytyi oppia pääsemään pilkan yli.

Olen vanhin perheemme kuudesta lapsesta. Isäni oli suunnitellut minulle perinteisempää tulevaisuutta kotona, mutta en antanut pe-riksi. Halusin toisenlaista elämää. Äitini tuella kävin isältäni salaa koulua kahteen otteeseen. Kun asia selvisi, isä heitti minut pois kotoa. Hän sanoi minua vikuroivaksi ja vallankumouk-selliseksi tytöksi.

Onneksi isä on nyt hyväksynyt opintoni. Jotta voin opiskella iltapäivisin ja iltaisin, minun on kuitenkin herättävä joka päivä kolmen aikaan aamuyöstä ennättääkseni torille myymään perheeni viljelemiä vihanneksia. Aamupäivisin teen oman osani kotitöistä ja autan perhee-ni omistamassa kaupassa. Iltapäivät ja illat vietän yliopistolla. Opintojeni ohella edustan nuoria viranomaisten ja kansalaisten yhteis-työelimessä. Mielestäni yhteiskunta voi muut-tua vain koulutuksen kautta. Ihmisten täytyy oppia tuntemaan oikeutensa ja mahdollisuu-tensa vaikuttaa. Toivon tulevaisuudessa saa-vani hyvän työn, jotta voin varmistaa myös si-sarteni koulutuksen.

Kuva: Ville Asikainen

Tehtävä: Pohtikaa:• Mitä ihmisoikeuksia tiedätte? Kirjatkaa ylös paperille

niin monta, kuin tulee mieleen. Valitkaa mielestänne 3 kaikkein tärkeintä ihmisoikeutta.

• Mitä ihmisoikeudet merkitsevät ihmisille?• Mitä ihmisoikeuksien loukkaukset tarkoittavat?• Miten Maydan ja muiden mayojen asemaa Guatemalassa

voitaisiin parantaa?• Ottakaa selvää suomen ihmisoikeustilanteesta. Mikä on

ihmisoikeuksien tilanne suomessa? • Onko suomessa alkuperäiskansaa tai -kansoja? Miten

heitä kohdellaan? Onko heillä samat oikeudet kuin muilla suomalaisilla? Mitä ongelmia he joutuvat kohtaamaan?

Yhteisvastuukeräys 2014 tuki Guatemalassa alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Ihmisiä koulutettiin tiedos- tamaan ja vaatimaan omia oikeuksiaan, kannustettiin heitä jatkamaan opintojaan sekä osallistumaan aktiivisesti yhteisönsä kehittämiseen. Avun vei perille Kirkon Ulkomaanapu.

ACTION ANGELS RASTI M

AYDA — TYTTö, JOKA EI ANTANUT PERIKSI (GUATEM

ALA) 13.

! Tietoa Guatemalasta:• Maa Väli-Amerikassa, naapurimaita

Meksiko, Belize, Honduras ja El Salvador.• Asukasluku: n. 14,5 miljoonaa • Eliniänodote: 71 vuotta• Uskonnot: Katolilaisia 47,9 %, protestant-

teja 38,2 %, ei uskontoa 11,6 %, muut 2,3 %.• Sijoitus YK:n inhimillisen kehityksen indek-

sillä: 133 (Suomi 21)• Yli puolet väestöstä (alkuperäisväestöstä

eli mayoista lähes 80 %) elää köyhyys-

rajan alapuolella ja 15 % äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä.

• Guatemalassa ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää. Alkuperäiskansan edus-tajia, mayoja, syrjitään monin tavoin.

• Naiset ja lapset kärsivät perheväkivallasta.• Kaupungeissa rikollis- ja huumejengit

houkuttelevat koulunsa keskeyttämään joutuneita köyhiä nuoria mukaansa.

ACTION ANGELS RASTI M

AYDA — TYTTö, JOKA EI ANTANUT PERIKSI (GUATEM

ALA) 13.

14. Rasti

SUURELLA SYDÄMELLÄ — auta ja pyydä apua

Vapaaehtoistyö pähkinänkuoressa

Vapaaehtoistyo.fi on vapaaehtoistoiminnan verkosto, jonka kautta autetaan eri elämän-tilanteessa olevia ihmisiä suurella sydämel-lä. Tarjolla olevat vapaaehtoistehtävät ilmoi-tetaan vapaahtoistyo.fi-verkkopalvelussa. Muutamilla paikkakunnilla verkoston kautta voi myös pyytää apua. Auttamassa on sekä vapaaehtoisia että eri alojen ammattilaisia.

toiminnan ilo ja oppiminen

Vapaaehtoistyössä saa kokea hyvää mieltä, onnistumista ja yhdessä tekemisen iloa. Toi-minnassa oppii itselle tärkeitä taitoja, joita voi käyttää elämän eri vaiheissa.

toisen ihmisen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus

Lähimmäispalvelussa toimitaan kohdattavien ihmisten ehdoilla ja heidän tarpeitaan kuun-nellen. Toisen ihmisen auttaminen on herk-kä laji, jossa auttaja ja autettava ovat yhtä arvokkaita. Toisen ihmisen kokemusta tulee kunnioittaa ja antaa arvo myös erilaisuudelle ja erilaisille elämänratkaisuille.

Kuva: iStockphoto

Yhteisvastuukeräyksen kotimainen erityis- kohde vuonna 2015 oli suurella sydämellä tehtävän vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Verkkopalvelun kautta voi ilmoittautua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin eri syistä ahdingossa olevien lähimmäisten auttamiseksi. www.vapaaehtoistyo.fi

Diakonia on toisten ihmisten auttamista. Syy avuntarpeelle on monesti hyvin konkreettinen. Vanhukselle tarvitaan kassinkantajaa kauppareissulle tai kehitysvammaiselle kaveria kerhomatkalle. Usein syynä on myös yksinäisyys. Vapaaehtoistyö on tavallisen ihmisen taidoin tehtävää auttamista, tukemista ja kuuntelemista.

ACTION ANGELS RASTI SUURELLA SYDÄM

ELLÄ — AUTA JA PYYDÄ APUA

14.

Tehtävä: 1. avatkaa netistä vapaaehtoistyo.fi-

verkkosivut.2. Kurkistakaa useamman

paikkakunnan sivuja ja etsikää millaisiin erilaisiin tehtäviin tarvitaan auttavia käsiä tai kuuntelevia korvia.

3. tutustukaa vapaaehtoistyön eettisiin periaatteisiin. Mitä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus vapaaehtoistyössä?

4. Miten luotettavuus ja sitoutuminen liittyvät vapaaehtoistoimintaan?

5. Etsikää itseänne kiinnostavia tehtäviä eri paikkakuntien sivuilta.

Keskustelkaa:1. Millaista apua sinä voisit tarjota?2. Missä olet hyvä ja miten voisit

ilahduttaa kyseisellä taidollasi muita?

Pyydä apuaElämässä on monenlaisia tilanteita, joista on vaikeaa selvitä yksin ja saatat tarvita toisen ihmisen apua.

Keskustelkaa: • Millaista apua sinä voisit tarvita?• Millaista apua joku läheisesi voisi

tarvita? • Mistä apua voi saada?

14.ACTION ANGELS RASTI SUURELLA SYDÄM

ELLÄ — AUTA JA PYYDÄ APUA

14. Rasti

ISÄNMAAN TOIVO

Olen 16 vuotias ja muutin toiselle paikkakun-nalle käydäkseni taidelukiota. Meidän per-heessä ei kaikki ole aina oikein hyvin, joten halusin muuttaa muualle, jotta saisin opis-kella rauhassa ja pääsisin eroon vanhoista kavereista. Kaikki kaverini eivät ehkä olleet ihan parasta A-ryhmää.

On kiva asua yksin, vaikka välillä kaipaankin seuraa ja olisi hienoa, jos edes joku perheen-jäsen asuisi samassa osoitteessa. En ole ai-kaisemmin tajunnut miten paljon asioita on hoidettava, kun asuu yksin. Kukaan ei käy kau-passa tai vie roskia, jos en itse sitä tee. Tun-tuu, että on mennyt monta kuukautta, kun yrittää selvittää mitä kaikkea pitää osata teh-dä ja hoitaa. Ruokaa olisin voinut opetella te-kemään jo kotona, mutta nyt se on myöhäistä.

Kuva: Veikko Kähkönen

Yhteisvastuu 2016 auttaa syrjäytymisvaaras-sa olevia nuoria Suomessa ja Ugandassa.

Arviot syrjäytyneiden nuorten määrästä Suo-messa vaihtelevat. Vuonna 2014 nuoria, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa eivätkä suorittamassa asevelvollisuutta oli 64 000 eli 10 % koko 15-24 vuotiaiden ikäluokasta. Syrjäytymisen kannalta kriittisimpiä hetkiä ovat koulutuksen ja elämän siirtymävaiheet, jos omaa paikkaa yhteiskunnassa ei löydy.

Ugandassa Yhteisvastuu 2016 tukee nuorten ammatillista koulutusta. Uganda on väestöl-tään yksi maailman nuorimmista valtioista; noin 70 % väestöstä on alle 25-vuotiaita. Perusasteen jälkeinen ammatillinen koulutus on kuitenkin lähes olematonta ja nuorisotyöt-tömyys jopa yli 80 %. Jatkuva toimettomuus ajaa nuoria masennuksen ja epätoivon kierteeseen. Yhteisvastuukeräyksen tuella Ugandaan on rakenteilla ammattikoulu jossa voi opiskella mekaniikkaa sekä rakennus-, hotelli- ja maatalousalaa.

ACTION ANGELS RASTI ISÄNM

AAN TOIVO15.

Tehtävä: Pohtikaa:• Millaisia käytännön taitoja elämässä

tarvitaan?• Missä näitä taitoja voi oppia?• Kuka voi opettaa tai keneltä voi pyy-

tää apu?• Mitä voi itse tehdä?• Millä tavoin kaveria voi auttaa?• Mitkä elämässä tarvittavat käytän-

nön asiat tuntuvat nyt kaikkein vai-keimmilta?

• Millaisia elämäntaitoja tarvitaan Ugandalaisella pakolaisleirillä?

ACTION ANGELS RASTI ISÄNM

AAN TOIVO

15.