Upload
trannga
View
215
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
EFNARC
Betoniruiskuttajan sertifiointiohjelma
Kurssimateriaali
ENC 301 SpC 1.31
’vaativimpien standardien saavuttaminen märkäseosruiskubetonoinilla’
www.efnarc.org
EFNARC – Erikoisrakentamisen- ja betonijärjestelmien asiantuntijat
Urakoitsijoiden, laitevalmistajien, raaka-aineen toimittajien ja konsulttien järjestö erikoisrakentamisessa- ja betoniteollisuudessa.
Kaikki EFNARCin ruiskuttajan henkilöpätevöintiohjelmaan liittyvät kysymykset ja kommentit tulee lähettää englanniksi EFNARCin sihteerille: [email protected].
Vaikka olemme pyrkineet parhaan tietämyksemme mukaan varmistamaan, että kaikki ohjelmassa käytetyt tiedot ovat paikkansapitäviä siinä määrin kuin ne viittaavat tosiasioihin, hyväksyttyihin käytäntöihin tai mielipiteisiin julkaisuhetkellä, EFNARC ei ota vastuuta tiedoissa olevista virheistä tai tietojen virheellisestä esityksestä eikä sellaisten tietojen käytöstä aiheutuvista eikä käyttöön liittyvistä menetyksistä tai vahingoista.
Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää, tallentaa hakujärjestelmään tai lähettää missään muodossa tai millään keinoilla, mukaan lukien elektronisesti, mekaanisesti tai tallentamalla tai muutoin, ilman EFNARCinetukäteen antamaa lupaa.
© 2015 EFNARC
ENC 301 SpC 1.32
EFNARCin ruiskuttajan henkilöpätevöintiohjelmaEFNARCin betoniruiskuttajan teknillinen komitea
(EFNARC Nozzleman Technical Committee)
RUISKUTTAJAN KURSSIMATERIAALI
SISÄLTÖ:
BETONITEKNIIKKA
RUISKUTUSLAITTEISTO
TUOTEVAATIMUKSET
RUISKUTUS
JÄLKIHOITO JA MAHDOLLINEN PINNAN VIIMEISTELY
STANDARDIT JA OHJEET
LAADUNVALVONTA JA KELPOISUUDEN TOTEAMINEN
TYÖSUOJELU JA YMPÄRISTÖ
ENC 301 SpC 1.33
RUISKUTTAJAN OHJELMA JA TYÖKOHTEESEEN LIITTYVÄT TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
Tässä materiaalissa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa olevien tietojen uskotaan edustavan eurooppalaisia parhaita käytäntöjä laatimisen aikaan (2011). Kuitenkaan EFNARC, sen jäsenet ja työntekijät eivät ota vastuuta näiden tietojen käytöstä
EFNARC pidättää kaikki oikeudet tietojen jäljentämiseen, julkaisemiseen, kääntämiseen tai muuttamiseen
EFNARC tiedostaa sen, että kaikki ruiskubetonikohteet ovat erilaisia.
Ruiskuttajan on otettava tämän asiakirjan sisältämät tiedot huomioon noudattaen työkohteen omia työskentelykäytäntöjä ja -ohjeita
Jos työkohteessa ilmenee ongelma, joka ei kuulu ruiskuttajan normaalin työmäärittelyn tai -kokemuksen piiriin, hänen on aina kysyttävä neuvoa työnjohtajalta tai työmaainsinööriltä
Ruiskuttajan, muiden työntekijöiden ja koko työmaan turvallisuus on aina asetettava etusijalle. Ruiskuttajalla on oltava tämän turvallisuustason takaavat tiedot, työkoneet ja välineet sekä työmaakohtaiset ohjeet
ENC 301 SpC 1.34
BETONITEKNIIKKA
Ruiskubetonimassan suhteitus ja ainesosat
ENC 301 SpC 1.35
Painuman mittaus Leviämän mittaus
Ruiskubetonimassan suhteituksessahuomioon otettavia asioita
Seoksen suunnittelu on annettava pätevän betonisuunnittelijan tehtäväksi, mutta ruiskuttajan on oltava tietoinen tärkeimmistä ominaisuuksista
Ruiskuttajan ja betonisuunnittelijan on tunnettava seuraavat ominaisuudet:
- Vaadittava lujuus ja rakenteen paksuus
- Lujuuden kehitys
- Kiihdytintyyppi
- Kuitujen käyttö
Ruiskuttajan ja betonisuunnittelijan välinen keskustelu on suositeltavaa.
ENC 301 SpC 1.36
Ruiskubetonin ainesosat
Sementti
Runkoaines
Seosaineet
Lisäaineet
Kiihdyttimet
Kuidut
Vesi
ENC 301 SpC 1.37
Välttämättömiä menetelmälle,
laadulle ja taloudelle
Betonin ominaisuudet ja aineosien vaikutukset
Työstettävyys, notkeus, pumpattavuus
• Suhteitus
• Lisäaine (tehonotkistin)
• Runkoaineen rakeisuus ja muoto (pyöreä > murskattu)
• Seosaineet ja kuidut
• Painuma/juoksevuus (leviäminen)
Sitoutuminen ja loppulujuus
• Sementtityyppi
• Seosaineiden tyyppi ja määrä
• Vesi-sementtisuhde
• Kiihdytin (tyyppi ja annostelu)
• Lämpötila
Koossapysyvyys ja valuminen
• Runkoaineen rakeisuus
• Sementti + hieno täyteaine + seosaineet + vesi
• Seosainetyyppi (mikrosilika > lentotuhka > kuona)
• Lisäaineet
• Kuidut
ENC 301 SpC 1.38
Painuma: 18…22 cm
Leviämä 50…55 cm
Lujuudenkehitys ja loppulujuus ovat
avainasioita
Ainesosat – sementti 1
Sementtien on vastattava standardin SFS-EN 197 vaatimuksia tai kansallisten standardien tai määräysten vaatimuksia, jotka ovat voimassa ruiskubetonointikohteessa
Sementin on oltava tuoretta ja tunnetusti sopivaa
käytettäväksi yhdessä ruiskubetonin kanssa1.
ENC 301 SpC 1.39
Huomautus 1: Sementin kemia voivaikuttaa lisäaineisiin, erityisesti kiihdyttimiin.
Ainesosat – sementti 2
Sementin sitoutuminen ja lujuuden kehitys määräytyvät käytetyn sementin erityisominaisuuksien mukaan. Näitä tekijöitä ovat:
– Ruiskubetonoinnissa käytettävät sementtityypit
• CEM I (portlandsementti)
• CEM II (Portlandseossementti)
• CEM III (Masuunikuonasementti)
– Lujuusluokka (42,5 tai 52,5)
– C3A-pitoisuus (9…13 %)
– Kipsipitoisuus (3…6 %)
– Sementtipitoisuus (450 > 420 > 380 kg/m3)
– (Esisekoitettujen) seosaineiden käyttö
Näistä syistä sementti on valittava huolella ennakkokokeiden perusteella
ENC 301 SpC 1.310
Ainesosat – runkoaineet 1
Runkoaineiden on vastattava standardin SFS-EN 12620 + A1 vaatimuksia (suurin raekoko mieluiten 8 mm, maks. 16 mm) tai kansallisten standardien tai määräysten vaatimuksia, jotka ovat voimassa ruiskubetonointikohteessa
Murskatut runkoaineet ovat yleensä hankalia pumpata, joten käytä pyöreitä runkoaineita, mikäli mahdollista. Murskattuja runkoaineita käyttävät seokset saattavat vaatia tavallista suuremman vesi-sementtisuhteen pumppausta varten
Seosaineiden ja/tai lisäaineiden (pumppauksen apuaineet) käyttö voi auttaa etenkin murskattujen runkoaineiden pumppausta
Rakeisuus on tärkeä tekijä pumpattavuuden ja roiskumisen kannalta
• Seuraavassa diassa on kirjallisuuslähteestä EFNARC European Specification for Sprayed concrete ohjeistus runkoaineen yhdistetylle rakeisuuskäyrälle
ENC 301 SpC 1.311
Ainesosat – runkoaineet 2
ENC 301 SpC 1.312
Seulakoko (mm)
EFNARCin suositus ruiskubetonin runkoaineen yhdistetyn runkoaineen rakeisuuskäyrä alueeksi
Läp
äisy
arvo
(%
)
Ainesosat – seosaineet
Seosaineet reagoivat sementin ja veden välisessä kemiallisessa reaktiossa syntyvien komponenttien kanssa
Niitä voidaan lisätä seokseen tai niillä voidaan korvata osa sementistä, mikä pienentää kustannuksia ja/tai parantaa tuoreen ruiskubetonin ominaisuuksia (esim. pumpattavuutta) sekä kovettuneen ruiskubetonin ominaisuuksia (esim. lujuutta ja kestävyyttä)
Käytössä on kolme pääseosainetta:– Silika (SFS-EN 13263-1 ja -2 + A1:en) suhteellisen nopeasti reagoiva
– Lentotuhka (SFS-EN 450-1 ja -2) suhteellisen hitaasti reagoiva
– Granuloitu masuunikuona (SFS-EN 15167-1 ja -2) hitaasti reagoiva
Huom: Seosaineita käytetään standardin SFS-EN 197 mukaisissa sementeissä CEM II ja III. Tämä saattaa vaikuttaa haitallisesti kiihdyttimen annosteluun, sitoutumisaikaan ja lujuudenkehitykseen.
ENC 301 SpC 1.313
Ainesosat – silika Silikasta käytetään usein nimitystä mikrosilika. Saatavana
jauheena ja vesilietteenä
Tehokkaasti reagoivat pallonmaiset silikahiukkaset, 100 kertaa hienojakoisempaa kuin sementti
– Plastisessa (tuoreessa) betonissa
• Parantaa koossapysyvyyttä ja kiinnittymistä
• Parantaa pumpattavuutta ja vähentää tukoksia
• Vähentää hukkaroisketta
• Lisää ruiskutettavaa kerrospaksuutta
– Kovettuneessa betonissa
• Lisää puristus- ja taivutuslujuutta
• Vähentää rakenteen (veden)läpäisevyyttä
• Vähentää runkoaineen alkalireaktioita ja parantaa kemiallista kestävyyttä
• Vähentää kloridi-ionien tunkeutumisen aiheuttamaa teräksen korroosiota
silikan käyttö voi lisätä veden tarvetta. Silika saattaa vaatia suuremman kiihdytinannoksen.
ENC 301 SpC 1.314
1 mikrometri = 1/1000 millimetriä
Ainesosat – lentotuhka
Hienojakoinen, pääosin pallonmuotoinen pozzolaaninen materiaali, jota saadaan voimalaitoksista
– Plastisessa (tuoreessa) betonissa• Parantaa työstettävyyttä• Vähentää vedentarvetta• Parantaa koossapysyvyy�ä →
pumpattavuus• Sementin korvaaminen (voi
viivästyttää kovettumista ja hidastaa lujuuden kehitystä)
– Kovettuneessa betonissa• Parantaa kestävyyttä• Parantaa lopullista lujuutta
ENC 301 SpC 1.315
Ainesosat – granuloitu masuunikuona
Hienojakoinen, hitaasti hydratoituva sideaine, jota saadaan teräsmasuuneista
Lisätään normaaliin betoniin (keskisuuri tai suuri sideaineen kokonaispitoisuus) parantamaan pitkäaikaisia kovettumisominaisuuksia
Ei useinkaan käytetä seosaineena ruiskubetonissa johtuen rajoitetusta saatavuudesta ja haitallisesta vaikutuksesta varhaislujuuden kehitykseen
ENC 301 SpC 1.316
Seosaineiden/sementtisisällön ja kiihdyttimen vuorovaikutus
• Lentotuhkaa tai granuloitua masuunikuonaa sisältävät seokset tarvitsevat usein tavallista enemmän kiihdytintä, koska tavallisen portlandsementin on toimittava tehokkaammin saavuttaakseen vaaditun kovuuden
• Hyvin suuri kiihdytinannos saattaa kuitenkin aiheuttaa muita ongelmia, kuten ruiskubetonin heikon laadun/kestävyyden sekä kustannusten nousua
ENC 301 SpC 1.317
Lentotuhka ei reagoi kiihdyttimen kanssa joten sitoutuminen ja lujuuden kehitys voivat hidastua.
Ainesosat – lisäaineet 1
Lisäaineet ovat kemikaaleja, joita lisätään pieninä määrinä tarkoituksena muuttaa plastisen (tuoreen) tai kovettuneen betonin ominaisuuksia
Ne lisätään betoniasemalla tai kuorma-auton sekoittimessa
Ruiskubetonin tärkeimmät lisäainetyypit:
• Tehonotkistimet
• Hydrataatiota säätelevät lisäaineet
• Massaan sekoitettavat jälkihoitoaineet ja tartuntaa parantavat lisäaineet
• Massan pumppausta parantavat lisäaineet
ENC 301 SpC 1.318
Ainesosat – lisäaineet 2
Tehonotkistimet• Alhainen vesi-sementtisuhde → parempi lujuus ja kestävyys
• Parempi työste�ävyys → pidempi avoin aika ja parempi pumpattavuus
• Tyypillinen annostusmäärä on 0,5…1,5 % sementin painosta
Hydrataatiota säätelevät lisäaineet• Viivästyttävät hydrataatiota, kunnes kiihdytin lisätään
• Parantaa betonin toimitus-/logistiikkamahdollisuuksia
• Säilyttää betonin tuoreempana käyttöpaikassa
• Tukee kiihdytysprosessia
• Tyypillinen annostusmäärä on 0,5…1,0 % sementin painosta
Massan pumppausta parantavat lisäaineet• Parantaa koossapysyvyyttä, estää kiviainesten erottumista
• → vähentää tukoksia
• → parantaa pumppauksen tehokkuu�a
Betonimassaan sekoitettavat jälkihoitoaineet ja tartuntaa lisäävät aineet• Vähentää ulkoisen jälkihoidon tarvetta
• Lisää välikerrosten tartuntalujuutta
• Tyypillinen annostus 1,0 % sementin painosta
ENC 301 SpC 1.319
Ainesosat – kiihdyttimet 1
Kiihdyttimet lisätään betonin ruiskutuspaikalla:
Suuttimesta lisättävien kiihdyttimien edut:• Nopea sitoutuminen (jäykistyminen)
• Varhainen lujuuskehitys
• Suurempi kerrospaksuus
• Lisää kattopintojen ruiskutuksen tehokkuutta
• Vähemmän betonin valumista
• Suurempi ruiskutusteho
Huom:• Yliannostelu voi aiheuttaa äkkisitoutumista (ei kovettumista) tai
heikon loppulujuuden johtuen ylimääräisestä vedestä ja/tai vesiliukoisesta alkalista, jonka vesi voi ajan myötä uuttaa pois
• Jotkin kiihdyttimet sisältävät alkalia (syövyttää ihoa ja silmiä) ja vaativat tehostettuja turvatoimia
• Säiliöiden on oltava valmistajan ohjeiden mukaisia; esim. alkalivapaiden kiihdyttimien säiliöiden on oltava muovia tai ruostumatonta terästä, EI KOSKAAN MUSTAA TERÄSTÄ!
ENC 301 SpC 1.320
Ainesosat – kiihdyttimet 2
Nykyisin on saatavana kolmentyyppisiä kiihdyttimiä:o Natriumsilikaattipohjainen (vesilasi ja muunnetut silikaatit)
• Suuri alkalipitoisuus (Na2O), syövyttävä (alkalinen), pH yli 11 (syövyttävä), iho ja silmät suojattava henkilönsuojaimilla
• Mahdollistaa nopean jäykistymisen, mutta voi merkittävästi huonontaa loppulujuutta
• (jopa 50 %) ja kestävyyttä, etenkin yliannosteltuna
• Alkali-piihapporeaktion ja vesiliukoisten osuuksien uuttamisen vaara
• Tyypillinen annostusmäärä on 5…14 % sementin painosta. 5 %:n vesilasiannos usein heikentää loppulujuutta 20…25 %.
o Natrium-/kaliumaluminaatit• Suuri alkalipitoisuus (Na2O), syövyttävä (alkalinen), pH yli 12 (syövyttävä), iho ja silmät
suojattava henkilönsuojaimilla
• Vaikuttavat sementin hydraulisiin reaktioihin ja osoittavat erittäin hyviä sitoutumis- ja lujittumisominaisuuksia, mutta voivat merkittävästi huonontaa loppulujuutta (jopa 30 %) ja käyttöikää, etenkin yliannosteltuna
• Alkali-piihapporeaktion vaara
• Tyypillinen annostusmäärä on 3…8 % sementin painosta
Kiihdytintyyppi on valittava työmenetelmän, tuotevaatimusten ja paikallisten olosuhteiden mukaan
ENC 301 SpC 1.321
Aineosat – kiihdyttimet 3
o Alkalivapaa
• Alkalivapaat (Na2O < 1 %) kiihdyttimet ovat pääasiassa alumiinihydroksidi- ja alumiinisulfaattipohjaisia
• Alkalivapailla kiihdyttimillä sitoutuminen ja varhaislujuuden kehitys on hitaampaa kuin aluminaateilla. Siitä huolimatta ne ovat aluminaattejasuositeltavampia, koska ne ovat vaarattomampia ja parantavat työympäristön laatua
• Näillä kiihdyttimillä on myönteinen vaikutus myös betonin loppulujuuteen ja kestävyyteen. Lopulliseksi (lujitus)rakenteeksi käytettävässä ruiskubetonissa suositellaan aina käytettäväksi alkalivapaita kiihdyttimiä
• Ei alkali-piihapporeaktiota
• Tyypillinen annostusmäärä on 5…10 % sementin painosta
Kiihdytintyyppi on valittava työmenetelmän, tuotevaatimusten ja paikallisten olosuhteiden mukaan
ENC 301 SpC 1.322
Kiihdyttimet – lujuuskehitys ja loppulujuus
Nopea kovettuminen ja varhaislujuuden kehitys vaaditaan seuraavissa tapauksissa:• komujen tukeminen
• kallion kontrolloidun liikkumisen tai sortumisen hallinta
• turvallinen työskentelyalue
• peränajon nopeuttaminen
Lujuuskehitys määräytyy paljolti sementtityypin, sementtimäärän (reaktiivisuus), vesi- sementtisuhteen, lämpötilan, kiihdyttimen tyypin ja annostelun mukaan
Lämpötila – betonin lämpötilan tulisi olla +20…25 °C riittävän kiihdytinreaktion takaamiseksi. 10 °C lasku noin kaksinkertaistaa kemialliseen reaktioon kuluvan ajan ja 10 °C lisäys puolittaa sen!
Kiihdyttimen tyyppi, annostelu ja pääasiassa vesi-sementtisuhde ovat erittäin tärkeitä paitsi ruiskubetonin lujuuskehityksen myös loppulujuuden ja laadun/kestävyyden kannalta
Erinomainen pitkäaikainen lujuus voidaan saavuttaa käyttämällä alkalivapaita kiihdyttimiä kohtuullisina annoksina (< 8 %)
Kiihdyttimen lämpötilan tulisi olla > +15 °C, mieluiten > +20 °C (alhainen viskositeetti helpottaa annostelua).
ENC 301 SpC 1.323
Kiihdyttimet – lujuuskehitys
Kuvassa NATM-menetelmään (New Austrian Tunnelling Method) perustuvat lujuuskehityskäyrät Varhaislujuusluokat J1, J2 ja J3 ovat käytössä ohjeistuksena erilaisille maa/kallioluokille:
• J3 Määritellään vain erityisolosuhteissa, esim. nopeassa peränajossa• J2 Kallion nopea kuormituksen lisääntyminen ja/tai myöhemmät toimet, kuten pultitus• J1 Ohuet kerrokset ilman erityisiä kantavuusvaatimuksia
ENC 301 SpC 1.324
Ainesosat – kuidut 1
Synteettiset mikrokuidut (SFS-EN 14889-2:en)• Yksisäikeiset ja fibrilloidut
• Annostus yleensä 1,0…3,0 kg/m³ tai 0,1…0,3 % tilavuudesta
Teräskuidut (SFS-EN 14889-1:en)• Muotoiltu, koukkupäinen, litteäpäinen jne.
• Annostus yleensä 25…60 kg/m³ tai 0,45…0,75 % tilavuudesta
Synteettiset makrokuidut (SFS-EN 14889-2:en)• Jatkuvasti muotoutuvat – rakenteellinen
vaihtoehto teräkselle
• Lisätään yleensä 4,5…9,0 kg/m³ tai 0,5…1,0 % tilavuudesta
ENC 301 SpC 1.325
Ainesosat – kuidut 2
Kuitujen edut ruiskubetonille:• Parempi koossapysyvyys, kerrospaksuus ja
betonin valumisen vähentäminen• Vähentää teräsverkon tarvetta tai poistaa
sen• Vähentää plastisesta kutistumisesta ja
kallion muodonmuutoksesta johtuvaa halkeilua
o Synteettiset mikrokuidut:• Ruiskubetonissa ne estävät betonin ns.
räjähdysmurtumaa palotilanteessa
o Teräs- ja synteettiset makrokuidut:• Parempi taivutus- ja leikkauslujuus• Lisää betonin kestävyyttä pitkäaikaiselle
halkeilulle• Parempi jäännöslujuus ja sitkeys
ENC 301 SpC 1.326
Ainesosat – kuidut 3
Massan suhteitukseen ja käyttöön liittyvät tekijät:• Kuitupallot ovat ongelma, jos pituuden ja läpimitan suhde on suuri, jos
kuitupitoisuus on liian suuri tai jos kuitujen lisäys tapahtuu liian nopeasti
• Kuidun pituus ei saa olla enemmän kuin 75 % pumpun letkun läpimitasta
• Kuitujen hyvä jakautuminen määräytyy annostelumenetelmän ja -nopeuden sekä sekoittimen mukaan
• Kuitujen käyttö saattaa heikentää työstettävyyttä, mutta se voidaan kompensoida käyttämällä notkistimia.
ENC 301 SpC 1.327
Ainesosat – vesi 1
Alhainen vesi-sementtisuhde on tärkeä seuraavien ominaisuuksien kannalta:• Sitoutuminen ja varhaislujuuden kehitys
• Pitkäaikainen lujuus
• Kulutuksenkestävyys ja kemiallisen rasituksen kestävyys
Vesi-sementtisuhteen on aina oltava alle 0,50 ja mieluiten alle 0,45
Tehonotkistimen käyttö on suositeltavaa tarvittavan työstettävyyden saavuttamiseksi näillä vesi-sementtisuhteilla
Vettä tarvitaan betonimassassa seuraaviin tarkoituksiin:• Aikaansaamaan riittävä notkeus/voitelu betonin pumppausta varten
• Sementin kovettuminen edellyttää vettä
• Betonia ei saa päästää kuivumaan haihtumalla ruiskutuksen jälkeen. Katso jälkihoitoa käsittelevä osio.
ENC 301 SpC 1.328
Ainesosat – vesi 2
Veden lisäyksen vaikutusbetonin lujuuteen, läpäisevyyteen ja kestävyyteen
ENC 301 SpC 1.329
Jos sementtihiukkaset ovat liian kaukana toisistaan liian suuren vesimäärän vuoksi, sementin hydrataatiotuotteet eivät voi täyttääaukkoja, mikä aiheuttaa huonon lujuuden ja huokoisen betonin
Pieni vesi-sementtisuhde Sementtihiukkaset lähellä toisiaan Suuri lujuusTiivis betoni
Suuri vesi-sementtisuhde Sementtihiukkaset kaukana toisistaan Alhainen lujuusHuokoinen betoni
Esimerkkejä tyypillisistä märkäruiskubetonin suhteituksista
ENC 301 SpC 1.330
Esimerkki II Määrät
CEM I 52,5 425 kg/m3
Hiekka 0…4 mm 956 kg/m3
Runkoaine 4…8 mm 638 kg/m3
Tehonotkistin 1,2 % s.p.*
Kiihdytin 5…6 % s.p.*
Mikrosilikajauhe 30 kg/m3
Vesi-sideainesuhde 0,45
* sementin painosta
Esimerkki I Määrät
CEM II 52,5/A-M 420 kg/m3
Hiekka 0…4 mm 60 %
Runkoaine 4…8 mm 40 %
Teräskuidut 35 kg/m3
Tehonotkistin 1,2 % s.p.*
Kiihdytin 5…6 % s.p.*
Vesi-sementtisuhde 0,45
Liikuteltavia märkäseosbetonin ruiskutuslaitteistoja
ENC 301 SpC 1.331
Liikuteltava märkäseosbetoninruiskutuslaitteisto
...kestävyyden saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista
näkemystä:
ENC 301 SpC 1.332
Mekanisoitu ruiskutusvarmistaa laadukkaan ja kestävän betonin
Parempi turvallisuus ja tuotanto
Hyvä ruiskubetonin tiivistyminen
Tasainen pinta
Suuri bruttotuotto, jopa 30 m3/h
Vähän hukkaroisketta (alle 10 %)
Ei nostolavojen tarvetta
Laadunvalvonta betoniasemalla, ei suuttimen ääressä
Vähäinen pölyn muodostus
Täysin koneellistettu
Alhaiset kokonaiskustannukset (verrattuna pulttaus- ja verkotusmenetelmään)
ENC 301 SpC 1.333
3
Liikuteltavan märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 1
ENC 301 SpC 1.334
1 6
4 58
2
7
Ruiskutuspuomin zoomBetonipumppuKiihdytinannostuslaitteistoPaineilmakompressoriKiihdytinsäiliöBetonilinja, ts. Betoniputkisto, letku ja ruiskutussuutinTyövalotPuhdistus- ja huoltojärjestelmätNelivetoinen alustaSähköhydraulinen voimayksikkö ja sähkökaapeli
1
2
3
4
5
6
7
8
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 2
Ruiskutuslaitteisto
Ruiskupuomin lisävarusteita ovat ruiskutuspuomin yhdensuuntaisautomatiikka ja suuttimen pyöritys sekä puomin zoomin automatiikka
Sähköhydraulinen ohjausjärjestelmä kauko-ohjauksella
ENC 301 SpC 1.335
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 3
Ruiskutuspää ja –suutin Kiihdytin tuodaan paineilmalla betonilinjaan
ruiskutussuuttimessa olevan injektorin kautta
Hydraulisilla oskillointimoottoreilla varustettu ruiskutuspää sallii kaikki tarvittavat suuttimen liikkeet ja varmistaa ruiskutuksen tasalaatuisuuden.
ENC 301 SpC 1.336
Paineilma
Kiihdytin
Betoni
Kiihdytin ja paineilma
Betoni
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 4
Kaksoismäntäpumppu, joka on suunniteltu ruiskuttamaan betonia nimelliskapasiteetilla 20…30 m3/h
Taitavan käyttäjän maksimiruiskutuskapasiteetti on käytännössä noin 25 m3/h
Suuremmilla betonisylintereillä iskujen määrää on pienempi ja lopullinen ruiskubetonirakenne tasalaatuisempi.
ENC 301 SpC 1.337
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 4 jatkuu
Betonipumppu
Sekoittaja estää massan erottumisen helpottaa betonin virtausta betonisylintereihin
pumppauksen aikana ylläpitää hyvää täyttöastetta ja minimoi
sylinterien vaihdon aiheuttaman pulsaation
Säleikkö estää suurien esineiden pääsy betonisylintereihin
aiheuttamaan vaurioita ja tukoksia
parantaa kuitujen hajontaa betonimassassa
Vibra betonin virtaus
kuitujen erottumisen estäminen
ENC 301 SpC 1.338
Kiihdyttimen annostelujärjestelmä
Annostelupumpputyypit: pakkosyöttöinen, ei pulsaatiota esim.
epäkeskoruuvi (mono)- tai peristalttinen pumppu
Kiihdyttimen virtaus kontrolloidaan virtausmittarilla
Alkalivapaa kiihdytin (suuri viskositeetti) 2” imuletku + hydrostaattinen paine 1” paineletku
Vuorovaikuttava ohjelmoitava logiikkajärjestelmä (PLC) Integroitu kiihdyttimen virtauksen
säätö Kytketty pumpun kapasiteettiin
ENC 301 SpC 1.339
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 5
Kiihdyttimen annostelujärjestelmäVirtausnopeuden säätöön on integroitu vuorovaikutteinen ohjelmoitava logiikkajärjestelmä (PLC) tai CAN väylä järjestelmä, jotta kiihdyttimen määrä (%) pysyy oikeana ja tasaisena muutettaessa betonin pumppaus kapasiteettia.
ENC 301 SpC 1.340
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 5 jatkuu
Elektroninen näyttö:
jatkuvasti ja välittömästi suoraa tietoa betonin virtauksesta (m3/h) kiihdyttimen virtaus (l/min) ja annostelu (% sementin painosta)
Huom.! PLC-asetukset on kalibroitava säännöllisesti oikeiden arvojen saamiseksi
Ruiskutusprosessin tietojen kirjaus:
tiedonseurantajärjestelmät ovat käytettävissä suorituskykytietojen kokoamista ja hakemista varten ja tietojen siirtämiseksi tietokoneelle käsittelyä ja arviointia varten
ENC 301 SpC 1.341
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 5 jatkuu
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 7
Ilmakompressori:
Minimikapasiteetti 10…12 m3/min 6…7 baarin paineella
Kiihdytinsäiliö:
Ruostumatonta terästä tai muovia, yleensä 1 000 litran IBC-säiliöitä tai 500 litran ruostumattomia terässäiliöitä
Terässäiliöitä (ns. musta rauta) ei tule käyttää, koska ne reagoivat alkalivapaan kiihdytinaineen kanssa ja saattavat muodostaa kaasua säiliön sisään ja/tai syövyttää säiliötä voimakkaasti
Kiihdytinsäiliöön tarvitaan lämmitysvaippa kylmissä olosuhteissa
Työvalot:
Työkohteen valaistukseen, ”varjojen” välttäminen tärkeää
ENC 301 SpC 1.342
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 8
Kauko-ohjaus:
Kaikkien päätoimintojen käyttöön (kaapeli- tai radio-ohjauksella)
Ohjaimella voidaan säätää seuraavia toimintoja:
Kiihdyttimen annostelumäärä (%) Betonin pumppaustuotto (m3/h) Paineilmavirtauksen tuotto (m3/min) Veden tuotto seinämän pesua varten (l/min)
Ohjaimella voidaan kytkeä seuraavia toimintoja käyttöön / pois käytöstä
Betonipumppu (päälle/pois/takaisinpumppaus) Kiihdytinainepumppu (päälle/pois) Ilmavirtaus suuttimeen (päälle/pois) Suuttimen pikapesu (päälle/pois) Tunnelin seinämän pesu (päälle/pois) Ruiskutuspuomin vaakasuora
yhdensuuntaisautomatiikka (päälle/pois) Suuttimen pyöritys (päälle/pois)
ENC 301 SpC 1.343
Apujärjestelmät:
Korkeapainepesuri puhdistusta ja huoltoa varten (ulkoinen tai integroitu yksikkö) on erottamaton osa betoninruiskutuslaitteistoa (tarvittaessa sisältäen vesisäiliön)
Muottiöljyjärjestelmä suojaamaan alueita, jotka altistuvat eniten betonille ja hukkaroiskeelle: betonipumppu, ruiskupuomi ja sen jatko (zoom), suutin sekä betoni-, ilma- ja kiihdytinletkut jne. → auttaa pitämään koneen puhtaana
ENC 301 SpC 1.344
Liikuteltava märkäseosbetonin ruiskutuslaitteisto – erittely 9
Laitteistotyyppi vaikuttaa lopulliseen laatuun
Pulsaatio:
• Laitteistotyyppi voi vaikuttaa pulsaatioon
• Alhaisen pulsaation pumppaus-/ruiskutusjärjestelmä on vuorovaikuttava ohjelmoitava logiikkajärjestelmä (PLC) tai CAN väylä ohjattu.
ENC 301 SpC 1.345
Hyvä betonipumppu ei välttämättä ole
hyvä ruiskubetonipumppu
Pulsaatio aiheuttaa kerrostumista
Kerrostuminen
Sähköhydraulinen (EH) vs. dieselhydraulinen (DH) käyttö?
• EH-käyttö parantaa käyttäjän työympäristöä, tunnelin ilmassa ei ole dieselpakokaasuja ruiskutuksen aikana
• EH-käyttö mahdollistaa ruiskutuslaitteeseen asennetun kompressorin käytön. Alustan dieselmoottori ei yleensä riitä käyttämään kompressoria. DH-käyttöiset laitteistot vaativat ulkoisen paineilmasyötön ulkoisesta kompressorista tai kaivoksen paineilmajärjestelmästä
• EH-voimayksikkö voi tuottaa enemmän tehoa betonipumpun hydrauliikkaan kuin mihin ruiskutuslaitteen oma dieselmoottori yleensä pystyy. Sen vuoksi EH-käyttöisen laitteiston ruiskutuskapasiteetti on yleensä suurempi kuin DH-käyttöisen laitteiston
• Jos ruiskutuslaitteisto on rakennettu riittävän suurelle alustalle (esim. kuorma-auton alustalle), jossa moottorin teho on > 150 kW tai jossa on erillinen > 75 kW:n dieselmoottori kompressoria varten, kompressorin dieselhydraulinen käyttö on mahdollista (min. 10 m3/min).
ENC 301 SpC 1.346
Laitteistotyyppi vaikuttaa lopulliseen laatuun
BetoninruiskutuslaitteistoCE-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUSEuroopan unionin konedirektiivin 2006/42/EY mukaan
Esimerkki vaatimustenmukaisuustekstistä, joka valmistajan on sisällytettävä ruiskubetonilaitteiston asiakirjoihin:
(Valmistajan nimi) vakuuttaa, että (koneen nimi ja tyyppi)
- on konedirektiivin 2006/42/EY ja kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukainen;
- on seuraavien EY-direktiivien vaatimusten mukainen:
2006/95/EY (LVD) Pienjännitedirektiivi (vaihtovirta (AC) 50…1 000 V) ja tasavirta (DC) 75…1500 V)
2004/108/EY (EMC) Sähkömagneettinen yhteensopivuus
93/68/EY (CE-merkintä)
ja vakuuttaa, että seuraavia harmonisoituja standardeja on sovellettu:
SFS-EN 1889-1:en Maanalaisten kaivosten koneet. Maan alla käytettävät liikkuvat koneet. Turvallisuus. Osa 1: Kumipyöräiset ajoneuvot
SFS-EN 12001:en Sementin ja laastin kuljetus-, ruiskutus-ja jakelukoneet. Turvallisuusvaatimukset
ENC 301 SpC 1.347
CE-vakuutus ja -merkintä
ovat Euroopan unionissa pakollisia vuoden 1994 jälkeen toimitetuissa
laitteissta.
Alusta
ENC 301 SpC 1.348
Jäykkärakenteinen alusta(neliveto/nelipyöräohjaus)
Tunnelisovellukset
Nivelletty alusta (neliveto)
Kaivossovellukset Ankarat ajo-olosuhteet
Alusta
ENC 301 SpC 1.349
Kuorma-auto alustaTunnelisovelluksetHelppo siirrettävyystyömaiden välillä
Käyttäjä istumassa
ruiskutuskorissa
Suuret tunnelit Erinomainen näkyvyys
Pieni mekaaninen ruiskutusvarsi+
siirrettävätruiskupumppuyksiköt
Erittäin pienet tunnelit ja kuilut
ENC 301 SpC 1.350
Tulevaisuuden ruiskubetoni
Ruiskutusrobottiin asennettu laserskanneri valvoo ruiskubetonin paksuutta
Lähde: Bever Control
viimeisintä tekniikkaa edustava
Kauko-ohjattu ruiskubetonointi; automaattiset suuttimen ja puomin zoomin liikkeet.
ENC 301 SpC 1.351
Tulevaisuuden ruiskubetoni
Automaattinen/puoliautomaattinen ruiskutusjärjestelmä
Tulevaisuuden tekniikka
Kauko-ohjattu ruiskubetonointi; täysin automaattiset suuttimen, puomin ja sen zoomin liikkeet. Automaattinen kerrospaksuuden kontrollointi.
Logica - automaattinen ruiskubetonointilaitteisto
• Tunneliprofiilin skannaus• Kerrospaksuuden valvonta• Suuttimen etäisyyden ja kulman säätö• Automaattinen, puoliautomaattinen tai
manuaalinen toimintatila• Ruiskutettavan profiilin määrittely• Intergroitu tunnelin mittaustekniikka• Online-laadunvalvonta
Lähde: MEYCO
Ruiskutusprosessin reaaliaikainen
ohjaus ja diagnoosi
ENC 301 SpC 1.352
Uusin ruiskubetonitekniikka
Ruiskutusprosessi OK! Ympäristön lämpötila Kiihdyttimen lämpötilaliian matala (< +5°C) liian korkea (> +35°
Simulaattorin avulla voidaan opetella ja
harjoitella käyttämään ohjausyksiköitä
virtuaalisesti, jolloin vältetään tarpeeton
materiaalin kulutus ja vasta-alkajan tekemät
käyttövirheet.
ENC 301 SpC 1.353
Uusin ruiskubetonitekniikka
Lähde: Putzmeister
Märkäseosruiskutuksen tarkistuslista”10 käskyä” 1…5
1. Vesilaatikon on aina oltava vedellä täytetty (tarvittaessa jäätymisenestoaineella varustettuna!)
2. S-putken kääntösylinterit on rasvattava päivittäin nippojen kautta tai automaattisen voitelulaitteen avulla!
3. Tarkista etenkin hydraulijärjestelmän ja pääkäyttökomponenttien öljymäärät
4. Tarkista, että laitteiston ohjaustoiminnot toimivat asianmukaisesti
5. Voitele betoniputket ja -letkut aina ennen ruiskutusta.
ENC 301 SpC 1.354
6. Tarkista, että välppä ja suppilo ovat puhtaat ja että betonitärykalustot toimivat oikein
7. Tarkista, ettei ruiskutussuuttimessa ja injektoriaukoissa sekä ilma- ja kiihdytinletkuissa ole tukoksia
8. Tarkista ennen ruiskutusta tai kiihdytinsäiliön vaihdon jälkeen, että kiihdyttimen imuletku on kokonaan tyhjentynyt ilmasta. Täytä letku tarvittaessa vedellä ennen kiihdyttimen pumppaamista letkun läpi
9. Tarkista ennen ruiskutusta, että kiihdyttimen määrä on näytössä oikein (kg/min tai l/min)
10. Ruiskutuksen jälkeen voidaan puhaltaa muutama litra vettä ilmaletkun läpi, jotta ruiskutussuuttimen injektoriaukot varmasti puhdistuvat.
ENC 301 SpC 1.355
Märkäseosruiskutuksen tarkistuslista”10 käskyä” 6…10
Ennen ruiskubetonoinnin aloitustatarkistettavat asiat 1
Suppilon välpän on oltava puhdas ja esteetön. Älä koskaan täytä suppiloa yli. Täytä vain hieman ritilän tason alapuolelle
Tärytintä käytetään betonimassan siirtämiseksi ritilän läpi. Täyttä suppiloa ei saa koskaan täryttää jatkuvasti. Älä koskaan käytä tärytintä tarpeettomasti
Täytä vesilaatikko aina vedellä; älä koskaan käynnistä ilman jäähdytysvettä
Tarkista kompressorin ja hydraulijärjestelmän öljymäärä. Hydraulisäiliön on oltava täynnä öljyä.
ENC 301 SpC 1.356
Kytke ilma toimintaan ja täytä kiihdytinletku annostelemalla kiihdytin erillisellä annostelutoiminnolla (noin 30 s)
Älä koskaan aloita betonin ruiskutusta ilman, että suuttimessa on kiihdytintä
Tarkista, että kiihdyttimen annostus on oikea
Tarkista kiihdytinpumpun syöttöpaine sulkemalla kiihdytinlinja ennen kuin kytket kiihdytinlinjan ilmalinjaan
Kiihdyttimen syöttöpaineen on oltava suurempi kuin ruiskutussuuttimeen syötettävän ilman paine.
ENC 301 SpC 1.357
Ennen ruiskubetonoinnin aloitustatarkistettavat asiat 2
Aloita ruiskubetonin pumppaus pienellä syötöllä ja tarkkaile pumppauspainetta. Lisää sitten hitaasti vaadittavaan kapasiteettiin
Kytke kiihdytinpumpun ruiskutustoiminto päälle ja tarkista, että kiihdytinpumpun mittari näyttää oikeaa painetta
Tarkista tai täytä betonipumpun suppilo tarvittaessa
ENC 301 SpC 1.358
Ennen ruiskubetonoinnin aloitustatarkistettavat asiat 3
Betoniletkun tukokset
Tarkkaile pumppauksen aikana
a) pumppauspainetta
b) supistusputkia
c) syöttöletkuja
Käännä pumppaus-suunta taaksepäin, katkaise ilmansyöttö ja tarkista, laskeeko ilmanpaine lähelle 0 baaria. Se ilmaisee, onko tukos ruiskutussuuttimessa vai betoniletkussa
Jos tukos on betonilinjassa käännä pumpun syöttösuunta taaksepäin ja avaa betonilinja ja puhdista. Älä koskaan yritä pakottaa tukosta betonilinjan läpi
Jos tukos on injektorissa, tyhjennä ilmaletku käsin venttiilistä ja puhdista injektori ja ruiskutussuutin betonista ja kiihdyttimestä vesihuuhtelulla.
ENC 301 SpC 1.359
Muistettavia asioita pysäytettäessä betonin ruiskutus
ENC 301 SpC 1.360
Pysäytä pumppaus, kun betonin taso on 100 mm S-putken päällä
Peruuta pumppua kaksi iskua, jotta syöttöputkien ja -letkujen paine vapautuu
Pysäytä ilmanvirtaus sekä irrota ilmaletkut, injektori, ruiskutusletku ja suutin. Pese osat, jotta kiihdytin poistuu
Pysäytä betonipumppu ja peitä suppilo, jotta vettä ei katoa haihtumalla
Käytettäessä hydrataatiota kontrolloivaa (avointa aikaa pidentävää) lisäainetta pumppaa betonimassaa vähän aikaa kahden tunnin välein kiviainesten erottumisen tai tukosten välttämiseksi. Tarkista seoksen tila (pumpattavuus) tarkkailemalla pumppauksen painemittaria
Peitä suppilo muovilevyllä, käännä suutin alaspäin, huuhtele suutinjärjestelmä ilmalla ja vedellä, sulje ilma kokonaan ja peitä suutin muovilla.
Puhdistuksen tarkistuslista
ENC 301 SpC 1.361
Puhdistettavat osat Työmenetelmä Päivittäin tai käytön jälkeen
Viikoittain tai pitkien taukojen jälkeen
Vuosittain tai 2 000 työtunnin
välein
Koko laite Pesu X
Betoniputket ja letkut Puhdistus X
Betonipumpun syöttö Pesu X
Syöttösylinterit ja S-putki Huuhtelu X
Betonipumpun vesilaatikko Tarkista likaisuus (jäte, öljy)
X
Ruiskutussuutin Puhdistus X
Kiihdyttimen syöttöjärjestelmä Puhdista tai huuhtele ennen kiihdytintyypin vaihtoa
Puhdista tai huuhtele
Sähkökaappi, sisäosat Pyyhi pöly ja kuivaa X
Ruiskutuspuomi Poista hukkaroiske X
Ruiskutuspuomi Säädä puomin kaapimet X
Alustan puomi, sisäosat Poista hukkaroiske jokaisen käyttökerranjälkeen
X
Huollon tarkistuslista 1
ENC 301 SpC 1.362
Huollettavat osat Toimenpide Päivittäin Viikoittain Kuukausit-tain
½ vuoden välein
Vuosittain
Betoniletkut, hydrauliletkut
Tarkista kuluminen ja vuodot
X
Koko laite Tarkista vauriot X
Rasvausnipat (kaavion mukaan)
Rasvaa X
Suodatinnäytöt, moottori, hydrauliikka, kompressori
Tarkista puhtaus X
S-putki Säädä tarvittaessa X
Vesipumpun rasvausnippa Rasvaa X
Ajoneuvon kardaaniakselien ja polkimien rasvausnipat
Rasvaa X
Huollon tarkistuslista 2
ENC 301 SpC 1.363
Huollettavat osat Toimenpide Päivittäin Viikoittain Kuukausittain ½ vuoden välein
Vuosittain
Betonipumpun sekoitinkoneisto
Tarkista öljymäärä ja lisää tarvittaessa
X
Ruiskutuspuomin kiinnitys
Tarkista välys ja säädä
X
Puomin jatkon kaapimet
Säädä välys (n. 2 mm)
X
Puomin jatkon kannatusrulla
Tarkista toiminta, säädä
X
Ruiskutuspuominsyöttöketju tai hydraulisylinteri
Säädä kireys tai tarkista
hydrauliöljynmahdolliset vuodot
X
Kaapelikelan vaihteisto
Tarkista öljyn taso ja lisää tarvittaessa
X
Kaapelikelan liukukytkin
Säädä tarvittaessa X
Korkeapainepesuri Tarkista öljyn taso ja lisää tarvittaessa
X
Huollon tarkistuslista 3
ENC 301 SpC 1.364
Huollettavat osat Toimenpide Päivittäin Viikoittain Kuukausittain ½ vuoden välein
Vuosittain*
Kehälaakerin kiinnitys Tarkista ruuvien varmistus, kiristys
tarvittaessa
X
Jatkopuomi: ylä-/alaohjaimet ja rullat
Tarkista kuluminen ja vaihda tarvittaessa
X
Kiinnitysrullat Tarkista kuluminen ja vaihda tarvittaessa
X
Puomin jatko:vetopyörä ja ketjun peruutusrulla
Tarkista kuluminen ja vaihda tarvittaessa
X
Kaapelikelankitkakytkin
Tarkista X
Kompressorin hydraulinen järjestelmä
Öljynvaihto**, suodattimien
puhdistus
X
*Vuosittain tai 1 000 käyttötunnin jälkeen **Ensimmäinen öljynvaihto 50 käyttötunnin jälkeen
Turvallisuus on etusijalla ruiskubetonilaitteistoa käytettäessä
Suuri paine, liikkuvat osat, koko laitteisto ja kiinteän aineksen (runkoaineiden) ruiskutus suurella nopeudella muodostavat merkittävän vaaran ja vaativat erityistä huomiota ja varotoimia!
Kaikkien työntekijöiden vastuulla on varmistaa omalta ja alaistensa osalta, että heillä on laitteiston turvalliseen käyttöön tarvittavat tiedot ja koulutus
Tämä koulutus alkaa laitteiston valmistajan kanssa ja etenee koneen omistajaan, urakoitsijaan ja käyttäjään/ruiskuttajaan.
ENC 301 SpC 1.365
Ruiskubetonilaitteiston käyttöönliittyvät turvallisuusasiat
Laitteiston valmistaja on vastuussa tuotteen turvallisuudesta, mutta merkittäviä velvoitteita kuuluu urakoitsijalle, rakennuttajalle ja koneen käyttäjälle
Valmistajan on pyydettävä tietoja rakennuttajalta/käyttäjältä varmistaakseen, että koneen käyttöön liittyvät turvallisuustoimet ovat riittävät
ENC 301 SpC 1.366
Turvallisuusvastuu
Konetta saa käyttää vain sen ollessa teknisesti moitteettomassa kunnossa sekä koneen käyttötarkoituksen ja käyttöohjeissa määriteltyjen ohjeiden mukaisesti
Kaikki toimintahäiriöt, etenkin koneen turvallisuuteen vaikuttavat häiriöt, on korjattava ennen käyttöä
Varmista, että mitään turvalaitteita ei ole poistettu, muutettu toimintakyvyttömiksi tai muunnettu (HÄTÄPYSÄYTYSPAINIKE, pumpun täyttösuppilon välppä jne.)
ENC 301 SpC 1.367
Ote tyypillisestä käyttöohjeesta”Vastuut” 1
Laitteiston omistajan, urakoitsijan jaruiskuttajan velvollisuudet
Turvatoimiin perehtyneen asiantuntijan on tarkistettava kone, puomi ja syöttölinja säännöllisesti. Tarkastustiheys kasvaa koneen käyttövuosien karttuessa.
Ruiskutuspuomia ei saa käyttää nostamiseen.
ENC 301 SpC 1.368
Ote tyypillisestä käyttöohjeesta”Vastuut” 2
Laitteiston omistajan, urakoitsijan ja ruiskuttajan velvollisuudet
Koulutusohjeet. Urakoitsijan tai omistajan on varmistettava, että koneella työskentelee vain koulutettu henkilöstö. Hänen on toimitettava käyttöohjeet käyttäjille, tilapäisille työntekijöille ja apuhenkilöstölle.
Vastuut. Kaikkiin käyttöä koskeviin tehtäviin (etenkin käyttöönotto, käyttö, puhdistus ja huolto) sekä turvallisuuteen liittyvät vastuut on selkeästi määriteltävä ja niitä on noudatettava.
ENC 301 SpC 1.369
Ote tyypillisestä käyttöohjeesta”Vastuut” 3
Laitteiston omistajan, urakoitsijan ja ruiskuttajan velvollisuudet
Riskejä koskevat ohjeetUrakoitsijan tai omistajan on varmistettava, että henkilöstö työskentelee koneella ja koneen kanssa ainoastaan käyttöohjeisiin perustuvalla tavalla. Hänen on varmistettava, että kaikki käyttöohjeissa määritettyyn turvalliseen työskentelyyn vaadittavat apuvälineet ovat käytettävissä. Varoitusmerkit on pidettävä luettavassa kunnossa
Huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät velvollisuudet
Konetta on ylläpidettävä ja käytettävä virheettömässä kunnossa ja huoltovälejä on noudatettava. Huolto- ja kunnossapitotoimiin tarvitaan riittävästi varusteltu korjaamo.
Tarkkailu- ja tiedotusvelvollisuudet
Käyttäjä on velvollinen tiedottamaan työnjohdolle ja työmaa on velvollinen tiedottamaan koneen toimittajalle välittömästi kaikista käytön aikana ilmenevistä vaaroista ja riskeistä, joita ei ole kuvattu käyttöohjeissa.
ENC 301 SpC 1.370
Ote tyypillisestä käyttöohjeesta”Vastuut” 4
Laitteiston omistajan, urakoitsijan ja ruiskuttajan velvollisuudet
Käyttöohjeiden sijainti
Käyttöohjeiden on aina oltava saatavissa tarvittavilla kansallisilla kielillä työpaikalla.
Muuta kieltä äidinkielenään puhuvat työntekijät
Jotkin työtapaturmavakuutukset vaativat, että käyttöohjeissa mainittujen yleisten turvallisuusmääräysten lisäksi käyttäjän on toimitettava suoritettavaa työtä varten asianmukaiset käyttöohjeet työntekijöille, joiden kielitaito on riittämätön. Siinä tapauksessa nämä turvallisuusmääräykset ja asiaan liittyvien lukujen sisältämät turvallisuuteen liittyvät tiedot on käännettävä.
ENC 301 SpC 1.371
Ote tyypillisestä käyttöohjeesta”Vastuut” 4
Laitteiston omistajan, urakoitsijan ja ruiskuttajan velvollisuudet
Ruiskuttajaa koskevat pääasiat
Lue kunkin koneen mukana toimitetuissa valmistajan käyttöohjeissa kuvatut ruiskutusjärjestelmän toiminnot ja käyttötavat siten, että ymmärrät ne.
Tarkista päivittäin ennen käynnistystä, että kone on teknisesti hyvässä kunnossa.
Käytä laitteistoa täsmälleen valmistajan käyttöoppaassa/työmaan ohjeissa kuvatulla tavalla.
Raportoi välittömästi kaikista toimintahäiriöistä sekä mahdollisista ja ilmenevistä vaaroista ja riskeistä, jotka kohdistuvat koneeseen ja käyttäjään.
Varmista, että turvalaitteet ja lisävarusteet ovat aina hyvässä teknisessä kunnossa.
Käytä laitteistoa ainoastaan sille määritettyyn käyttötarkoitukseen.
Varmista, että noudatat huollon tarkistuslistoja (päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla),
ENC 301 SpC 1.372
ENC 301 SpC 1.373
SUUNNITTELIJAN VAATIMUKSET
Tasalaatuisen korkeatasoisen betonin käyttö kaikissa kerroksissa on ensiarvoisen tärkeää.
Liian paksut kerralla ruiskutetut kerrokset, riittämätön jälkihoito, ammattitaidoton ruiskutustekniikka heikentävät ruiskubetonin tasalaatuisuutta. Se heikentää lopullisen rakenteen laatua.
ENC 301 SpC 1.374
Suunnittelijan vaatimukset 1
Tasainen ruiskubetonin laatu kaikissa kerroksissa
Sopiva kerrospaksuus takaa ruiskubetonin tasaisen laadun kaikissa kerroksissa. Tämä on olennaista ruiskubetonin lopullisen laadunkannalta.
Optimaalinen muoto varmistaa voimien tasaisen jakautumisen ja staattisesti vakaan lujituksen kalliolle.
ENC 301 SpC 1.375
Suunnittelijan vaatimukset 2
Pehmeissä kallioissa epäsäännölliset muodot aiheuttavat voimien epätasaisen jakautumisen, mikä voi johtaa tunnelin sortumiseen. Lopullisen kerroksen on oltava muodoltaan optimaalinen järjestelmän stabiiliuden varmistamiseksi.
Kovassa kalliossa epäsäännölliset muodot ovat hyväksyttäviä.
Väärällä ruiskutustekniikalla betoniterästen taakse jää huonolaatuisen betonin katvealueita.
Vesi pääsee näihin koloihin ja aiheuttaa betoniterästen korroosiota.
Korroosio pienentää terästen läpimittaa ja heikentää niiden lujuutta. Sen myötä rakenne menettää kuormankantokykynsä.
ENC 301 SpC 1.376
Suunnittelijan vaatimukset 3
Ei katvealueita ruiskutettujen betoniterästen taakse
Riittävän betonipeitteen ansiosta betoniterästen ankkurointikapasiteetti on riittävä
Jos betoniteräkset eivät ole hyvin betonin peitossa, järjestelmän kuormituksenkesto heikentyy.
ENC 301 SpC 1.377
Suunnittelijan vaatimukset 4
Valmistelut
Aloitus
Ruiskutustekniikat
Työn lopetus
Vianmääritys
ENC 301 SpC 1.378
RUISKUBETONOINTI
Geologia ja kallion stabiilius
Vesivuodot
Lämpötila
Mobilisaatio
Kalliopinnan valmistelu
Betonin tilaaminen
Betonin kuormakirjan tarkistus ja kiihdyttimen tuotemerkinnän tarkistus
ENC 301 SpC 1.379
Valmistelut - tarkistuslista
Lujitusmenetelmän määrittämiseksi tehdään geotekninen kartoitus
Seuraavat tutkimuksesta saadut tiedot on toimitettava suutinmiehelle ennen ruiskutuksen aloittamista:
- Turvallisuusasiat- Ruiskutuksen vaatimat valmistelut- Kalliopinnan geotekniset olosuhteet,
kuten komut ja ruhjeet- Savipitoiset ruhjeet- Vesivuodot
Ilman näitä tietoja betonin ruiskutusta ei saa aloittaa
Poikkeus sallitaan vain valvojan/työmaainsinöörin luvalla!
ENC 301 SpC 1.380
Valmistelut – Geologia ja kallion stabiilius
Laitteiston on oltava hyvässä käyttökunnossa. Käyttäjän on suojattava laitteisto ennen ruiskutusta muottiöljykerroksella, joka helpottaa betonin ja lian poistoa
Turvallisuussyistä kaikki letkut, liitännät, venttiilit ja pultit on tarkistettava ennen ruiskutusta
Kiihdytin-, diesel- ja vesikontit (kontin sijasta saatetaan käyttää säiliötä) on täytettävä ennen jokaista työvuoroa
Ruiskutuslaitteisto on sijoitettava turvalliselle työskentely-alueelle vakaalle pinnalle, eikä työtä saa aloittaa, ennen kuin hydrauliset tukijalat ovat tukevasti paikoillaan
Asennukset ja/tai tiet on suojattava hukkaroiskeelta
Vallitsevan lämpötilan on oltava vähintään +5 oC ja alle 35 oC, eikä ruiskutuspaikalla saa olla kovaa tuulta tai voimakasta sadetta, ellei valvoja/työmaainsinööri hyväksy erikoisolosuhteita
Vastaruiskutettu betoni ei saa altistua pakkaselle, ennen kuin 5 MPa puristuslujuus on saavutettu
ENC 301 SpC 1.381
Valmistelut - Mobilisaatio
Kovan, rakoilleen kallion rusnaus
- Ennen puhdistusta kallio on rusnattavamekaanisesti ja tarkistettava komukangella, että kaikki irtonainen materiaali on poistunut
- Etsi etenkin pienten kivien alueita ja irtonaista ruiskubetonia, jotka saattaa pudota omalla painollaan tai ruiskutettavan betonin painon vaikutuksesta
ENC 301 SpC 1.382
Valmistelut – Ruiskutettava pinta
Pinnan puhdistus
Pinta on puhdistettava korkeapainepesurilla tai paineilman ja veden seoksella paikallisten olosuhteiden sallimassa laajuudessa. Se parantaa tartuntalujuutta sekä vähentää pudonneen ruiskubetonin määrää ja pölyn muodostusta
ENC 301 SpC 1.383
Valmistelut – Ruiskutettava pinta
Pinnan puhdistus aloitetaan ylhäältä ja siinä edetään alaspäin Pakokaasulle tai muille haitallisille aineille altistuneet pinnat on käsiteltävä
rasvaa liuottavilla aineilla ennen vesipesua Erikoistapauksissa, joissa kivi sisältää savea, silttiä, hiekkaa tai muuta
irtoainesta, veden määrää on vähennettävä Äärimmäisissä kiviolosuhteissa vesi voidaan jättää kokonaan pois ja
käyttää vain paineilmaa Pintojen on aina oltava kosteita, kun ruiskubetonointi aloitetaan Seuraavia ruiskubetonikerroksia varten on poistettava jälkihoitoaineet,
öljyn sekä irtonainen ja pehmeän aineksen jäämät ja pinta on kasteltava Jälkihoitoaineen käyttö ei vähennä seuraavien kerrosten puhdistamisen
tarvetta
Paineenalaisen pohjaveden pääsyä ei voida estää ruiskubetonilla vaan seuraavilla keinoilla:
- Paikallisinjektoimalla ja pienet vuotokohdat
- Asentamalla kuivatusjärjestelmä esim. ruiskubetonisalaojilla
- Poraamalla vuotoreiät ja mahdollisesti asentamalla putkia, letkuja tai vastaavia
- Voimakkaat vesivuodot esi- tai jälki-injektoimalla, erikoistapauksissa jäädyttämällä suunnittelijan suunnitelmien ja ohjeiden mukaan
Pinnan lämpötila- Kiven pinnan minimilämpötilan on oltava > +5 °C, ellei erityistoimenpiteitä ole tehty
Ruiskutettavan pinnan hyväksyminen- Ruiskutusta ei saa aloittaa, ennen kuin työmaan valvoja/työmaainsinööri on antanut lopullisen
hyväksynnän
ENC 301 SpC 1.384
Valmistelut – Ruiskutettava pinta
Ruiskuttajalle on tiedotettava seuraavat asiat:
• Suhteitus; v/s suhde, painuma, mahdolliset kuidut jne.
• Lisäaineiden käyttö hydrataation säätämisessä (avoin aika)
• Jälkihoito: sisäinen vai ulkoinen
• Ruiskutetun betonin laatuvaatimukset
• Ennakkokokeen tulos, kiihdyttimen tyyppi ja annostelu
• Ruiskutettavan alueen sijainti ja suunta
• Ruiskutettavan betonikerroksen paksuus ja mahdolliset kuidut/verkotus/raudoitus
• Paikalla ruiskutettavan betonin kokonaismäärä
• Betonin ruiskutuksen ajoitus ja syöttönopeus
ENC 301 SpC 1.385
Valmistelut – Betonin tilaaminen
Ruiskutuspaikkaan saapuva betoni tarkistetaan sopimuksen vaatimusten mukaisesti• Jokaisen betoniauton osalta tarkistetaan, että toimitusasiakirjat
vastaavat tilausta, ja poikkeamat merkitään muistiin• Toimitetun seoksen yleinen silmämääräinen arviointi paakkujen ja veden
erottumisen varalta, ennen kuin seos siirretään pumpun syöttöaukkoon• Kuitujen ja mahdollisten kuitupallojen olemassaolon silmämääräinen
tarkistus (soveltuvin osin)• Betoniseoksen kiviainesten/veden erottumisen silmämääräinen tarkistus• Betonin lämpötilan on oltava >15 ˚C, mieluiten >20 ˚C• Viiveiden ja pitkien keskeytysten sattuessa työstettävyys on tarkistettava
ja mitattava uudelleen• Painumaa ei saa koskaan korjata lisäämällä vettä seokseen
Poikkeuksissa tai epävarmoissa tapauksissa on noudatettava työmaakohtaisia työskentelyohjeita ja/tai pyydettävä valvojan/työmaainsinöörin hyväksyntä ennen ruiskutuksen aloittamista
ENC 301 SpC 1.386
Valmistelut – Betonin tilaaminen
Aloitustoimet
Ruiskutustekniikat
Lopetustoimet
Vianmääritys
ENC 301 SpC 1.387
Aloitus, ruiskutus ja työn lopettaminen
Juuri ennen ruiskutusta Tarkista ruiskutettavan pinnan kalliolaatu
Tarkista kalliopulttien, teräsverkon, palkkien, teräskaarten ja tyyppi, kunto ja sijoitus
Valitse ruiskutusmenetelmä
Pyri aina aloittamaan alhaalta ja etenemään ylöspäin välttääksesi hukkaroiskeiden päälle ruiskuttamisen
Oletko suorittanut laitteiston ja ympäröivän alueen turvallisuustarkistuksen? Onko koko muu henkilöstö turvallisella alueella kaukana roiskevyöhykkeeltä?
Ovatko kaikki turvalaitteet paikoillaan ja toiminnassa?– Valaistus– Ilmanvaihto– Ensiapuvälineet– Vesi– Sammuttimet– Viestintäjärjestelmä– Apuhenkilöstö (älä koskaan työskentele yksin)– Ovatko kaikki tarvittavat henkilönsuojaimet käytössä?
ENC 301 SpC 1.388
Aloituksen suunnittelu
Tarkista kiihdytintyyppi (nimi ja turvamerkinnät)
Tarkista kiihdyttimen lämpötila
Tarkista kiihdyttimen syöttö. Riittävä paine ja
annostelu jatkuvassa virtauksessa
Aseta kiihdytinannos ennakkokokeiden,
suunnitelmien ja käyttötarkoituksen
vaatimusten mukaan
ENC 301 SpC 1.389
Aloitus - Kiihdytin
Betonilinja on voideltava tukosten välttämiseksi, ennenkuin betonia täytetään pumpun syöttöaukkoon
- Tämä voidaan tehdä käyttämällä sementistä ja vedestä tehtyä lietettä tai voiteluainetta, joka sekoitetaan veteen pumpun syöttöaukossa
- Sekoita noin 15…20 kg sementtiä 10 litraan vettä. Sekoita käsin juoksevaksi lietteeksi. Syötä liete suoraan supistusputkeen. Liitä putki ja syötä betonimassaa betonipumpun syöttöaukkoon
- Käytettäessä voiteluainetta täytä suppilo puolilleen vedellä, lisää oikea määrä voiteluainetta (tuotteen toimittajan ohjeen mukaan) hitaasti veteen ja peruuta pumppua muutaman iskun verran, ennen kuin pumppaat voiteluseoksen linjaan
ENC 301 SpC 1.390
Aloitus – Betonilinjan voitelu
Tarkista, että välppä on puhdas ja että täry(t) toimivat oikein
Käynnistä täry(t)
Täytä syöttöaukosta 2/3 betonilla ja aloita pumppaus pienellä tuotolla letku irti suuttimesta
Tarkista, että syöttöaukossa olevan betonin määrä pumppauksen aikana on aina vähintään 100 mm pumpun s-putken yläpuolella käytettäessä mäntäpumppua ja samalla tasolla staattorin roottorin yläpuolella käytettäessä monopumppua.
Pumppaa, kunnes sementtiliete/voiteluaine on kulkenut betonilinjan läpi ja betonia alkaa tulla jatkuvana virtana. Pysäytä pumppu.
Liitä letku suuttimeen
ENC 301 SpC 1.391
Aloitus – Syöttöaukon täyttö
Tarkista, ettei suuttimen edessä olevalla alueella, ruiskutusalueella tai läheisyydessä ole ihmisiä
Siirrä ruiskutuspää ruiskutuksen aloitusasentoon. Suuntaa suutin alaspäin
Avataan ilmahana ja sitten kiihdytinpumppu päälle.
Tarkista silmämääräisesti, että suuttimesta tulevassa ilmavirrassa on kiihdytintä
Tarkista, että ilman paine ja määrä ovat riittävät.
Robotisoidussa ruiskutuksessa paineen on oltava vähintään 6 baaria ja yleensä 10…12 m3/min ilmaa tarvitaan:
– työntämään betoni suuttimesta kallion pintaan
– tiivistämään betoni sen osuessa kallion pintaan
Vältä puhtaan kiihdyttimen ruiskuttamista kallioon. Se voi aiheuttaa betonin sitoutumisongelmia
Käynnistä betonipumppu hitaalla nopeudella ja säädä se muutaman iskun jälkeen normaalille toimintateholle. Samanaikaisesti siirrä suutin ruiskutuksen aloitusasentoon
ENC 301 SpC 1.392
Aloitustoimenpiteet
Sijoitu siten, että näet hyvin ruiskutussuuttimen ja ruiskutettavan pinnan sekä suuttimen etäisyyden ja kulman
Älä mene vaara-alueelle. HUOM! Vastaruiskutettu alue on vaarallinen
ENC 301 SpC 1.393
Ruiskutus- Ruiskuttajan sijainti
Huonot kallio-olosuhteet Jos kallio-olosuhteet ovat niin huonot (hiekkaa,
savea tai rapakiveä), etteivät ne pysty kantamaan yli 50 mm paksun kerroksen painoa, ruiskuta ensin ohut 10…20 mm korjauskerros kiven vakauttamiseksi ja lujittamiseksi, jotta se kantaa täyden kerrospaksuuden painon
ENC 301 SpC 1.394
Ruiskutustekniikka- Kiviolosuhteet
Korjauskerroksen paksuus 10…20 mm
Suuttimen kulma
- Suutinta on pyrittävä pitämään 90˚ kulmassa betonin vastaanottavaan pintaan nähden
- Ruiskutus teräskaariin, paksuun raudoitukseen, ristikkopalkkiin ym. muodostaa poikkeuksen
ENC 301 SpC 1.395
Ruiskutustekniikka- Suuttimen kulma
Suuttimen etäisyys
- Robotisoidussa ruiskutuksessa etäisyyden on oltava 1…2 m
ENC 301 SpC 1.396
Ruiskutustekniikka- Suuttimen etäisyys
1–2 m
Vaikutus
- Suuttimen väärä kulma ja etäisyys huonontavat betonin laatua merkittävästi, esimerkiksi heikentämällä kokoonpuristumista, lujuutta jne., ja lisäksi roiskeiden määrä lisääntyy huomattavasti
ENC 301 SpC 1.397
Ruiskutustekniikka- Hukkaroiske
ENC 301 SpC 1.398
Ruiskutustekniikka- Hukkaroiske
Pidä betonisuppilo täynnä aivan välpän alapuolelle asti, jotta betonisylinteriin ei pääse ilmaa
Älä käytä vibraattoria jatkuvasti! Sitä on käytettävä vain materiaalin siirtämiseksi välpän läpi. Liika vibraattorin käyttö saattaa aiheuttaa betonin erottumista. Jos ruiskutus pysähtyy, kytke vibraattori aina pois toiminnasta!
Älä koskaan täytä betonisuppiloa yli. Täytä vain hieman välpän tason alapuolelle
ENC 301 SpC 1.399
Ruiskutustekniikka 1
Betonin pumppausnopeus
Pumppausnopeus on säädettävä tunnelin koon ja käyttäjän taitojen mukaan. Pumppaus yli 25 m3/h vaatii poikkeuksellisen taitavia käyttäjiä
Suuttimen ja puomin liike
Paksujen kerrosten ruiskuttaminen vaatii paljon työtä käyttäjältä. Hallitut, hitaat ja järjestelmälliset liikkeet
Ruiskubetonin levityksessä on tärkeää säätää suuttimen liikkeiden nopeutta betonin tuoton mukaan. Liikkeet eivät saa olla liian nopeita, mutta niiden on oltava riittävän nopeita pitämään kerrospaksuus oikeana. Levitys tapahtuu jatkuvilla pyyhkäisyillä, ei pistemäisellä ruiskutuksella
ENC 301 SpC 1.3100
Ruiskutustekniikka 2
Levitä tasaisella paksuudella ja hyödynnä holvivaikutus
Jos toista kerrosta ei ruiskuteta märkään pintaan, puhdista pinta normaalin menettelyn mukaisesti ennen uuden kerroksen levitystä
Tarkkaile betonin käyttäytymistä sen osuessa kallioon ja heti sen jälkeen. Kiihdyttimen reagointia ei saa olla tapahtunut betonisuihkun osuessa pintaan, mutta pinnassa sen on tapahduttava nopeasti.
- Valuminen viittaa liian pieneen kiihdytinannostukseen ja aiheuttaa huonon tartuntalujuuden.
Jos kiihdyttimen reagointi on jo tapahtunut betonisuihkun osuessa pintaan, hukkaroiskeen määrä kasvaa.
- Tämä viittaa liian suureen kiihdytinannostukseen.
Huomaa, että betoni käyttäytyy hieman eri tavalla kiihdytintyypin mukaan.
Betonin epätasainen suihku tai poksahteleva ääni suuttimessa viittaa joko liian suureen kiihdytinannokseen tai liian pieneen ilman määrään/paineeseen
Tarkkaile betonisuihkua ruiskutuksen aikana ja kiinnitä huomiota muutoksiin.
- Suuttimesta tulevan betonisuihkun alhainen nopeus saattaa tarkoittaa, että suuttimen ilmareiät ovat tukossa.
- Liian pieni ilman määrä/paine aiheuttaa huonon tiivistymisen, huokoisen betonin, huonon lujuuden ja huonon kestävyyden.
ENC 301 SpC 1.3101
Ruiskutustekniikka 3
Tarvittavan kerrospaksuuden muodostaminen
Normaaleissa olosuhteissa muodosta tarvittava kerrospaksuus ruiskuttamalla useita 20…40 mm:n paksuisia kerroksia
Kerralla ruiskutettava paksuus määräytyy esimerkiksi ruiskutettavan pinnan ja runkoaineen koon mukaan
Kerroksen maksimipaksuus määräytyy usein paikallisten tai kansallisten ohjeistusten mukaan
Lisäkerrokset ruiskutetaan yleensä vasta sitten, kun ensimmäinen kerros on sitoutunut ja pinta on puhdistettu
ENC 301 SpC 1.3102
Ruiskutustekniikka 4
Vesivuodot- pienennä ruiskutuspaksuus 10…20 mm
tarvittaessa• lisää suuttimen etäisyyttä• lisää kiihdytinannostusta
ENC 301 SpC 1.3103
Ruiskutustekniikka 5
Paksuus: 10…20 mm
Ruiskutus käytettäessä teräskaaria tai ristikkopalkkeja
ENC 301 SpC 1.3104
Ruiskutustekniikka 6
Alaosa ruiskutettu ensin
Syvä ylilouhinta
”Hitsaa” teräskaari/ristikkopalkki/ tukirakenne kallioon ruiskubetonin avulla. Tue betonia tukirakenteen avulla
Ruiskuta yhtäjaksoisesti ja täytä tukikaarien ympärykset sekä estä taskujen muodostuminen
Ruiskuta kaarien molemmin puolin käyttäen suuttimen automaattipyöritystä, kun ”hitsaus” on suoritettu
Jos tunnelissa on suuria ylilouhinta-alueita, ruiskuta useita kerroksia. Hyödynnä holvivaikutusta ja ruiskuta tasaisella paksuudella
Ruiskutus raudoitusverkkoon Täytä kalliopinnan epäsäännölliset muodot
ennen raudoitusverkon ja/tai betoniterästen asettamista paikoilleen
Asenna raudoitus niin, että sen ja kalliopinnan väliin voidaan ruiskuttaa niin, ettei raudoituksen ja kalliopinnan väliin jää ns. ”rotankoloja” (raudoitus tulee olla kokonaan ympäröity betonilla)
Tarkista, että verkko on oikein asennettu, puhdas ja ettei se ruiskutuksen paineesta tärise
Älä ruiskuta kahden verkkokerroksen läpi, mikäli mahdollista. Kiinnitä toinen kerros, kun ensimmäinen on ruiskutettu
Ruiskuta ”taskuihin” ja täytä suuret kolot
Älä ruiskuta verkon läpi, kun betonin kerrospaksuus pienentää tunnelin suunniteltua profiilia
Teräsverkon läpi ruiskutus vaatii paljon ilmaa: Vähän ilmaa = huono tiivistyminen = alhainen tiheys = alhainen lujuus = huono laatu
ENC 301 SpC 1.3105
Ruiskutustekniikka 7
Pudonnut ruiskubetoni
Älä ruiskuta heti. Odota hetki, että ympäröivä betoni ehtii sitoutua
Jos ruiskubetonia putoaa paksun ruiskubetonikerroksen alueelta, ympäröivän alueen tartunta on saattanut vaurioitua. Tarkista alue ja rusnaa irtonainen betoni ennen aukon täyttämistä
Kun täytät pudonneen ruiskubetonin jättämiä aukkoja, levitä ensin ohut kerros ja pyri välttämään levittämistä alueen reunojen yli. Odota, että tuore kerros kovettuu, ennen kuin ruiskutat uuden 20…40 mm kerroksen. Odota, että betoni sitoutuu. Jatka samalla tavalla, kunnes pudonneen ruiskubetonin jättämä aukko on täytetty.
ENC 301 SpC 1.3106
Ruiskutustekniikka 8
Ruiskubetonoinnin lopettaminen
Älä pidä ilmavirtausta auki toimintojen seistessä, koska tällöin suutin lämpenee ja betoni alkaa sitoutua
Kun lopetat ruiskubetonoinnin, suuntaa suutin ensin alaspäin, pysäytä sitten kiihdyttimen tulo ja sammuta heti sen jälkeen betonipumppu
Sulje ilma sen jälkeen, kun suuttimesta ei enää tule betonia ja kiihdytintä
Suutin kannattaa puhaltaa hetken kuluttua puhtaaksi avaamalla ja sulkemalla ilma muutamia kertoja
Pidä suutin alaspäin suunnattuna, jotta kiihdytin ei virtaa takaisin betoniletkuun ja muodosta tukosta
Huuhtele suutin ilmalla (ja vedellä, mikäli mahdollista)
ENC 301 SpC 1.3107
Työn lopetustoimet 1
Suojaus
Suojaa betoni seuraavilta:
- Jäätyminen
- Tuuli/tuuletus
- Korkea lämpötila
- Kuivuminen
Tarvittavat suojaustoimenpiteet on tehtävä heti ruiskutuksen päätyttyä
ENC 301 SpC 1.3108
Työn lopetustoimet 2
Laitteiston puhdistus- Huuhtele suutin ilmalla (ja vedellä, mikäli mahdollista)- Pumppaa letkuissa jäljellä oleva betoni pois- Huuhtele putket ja betoniletkut vedellä ja ilmalla- Irrota suutin ja suutinpää poistaaksesi mahdollinen kovettunut betoni- Poista väliaikaiset suojat- Avaa betoniputket käyttöohjeen mukaan ja huuhtele betonipumppu ja betoniputket
vedellä- Tarkista, ettei kiihdytinpumpussa, -putkissa ja -letkuissa ole sakkaumia- Pese ruiskutusrobotin pinta korkeapainepesurilla- Jos ruiskutuksessa on välitaukoja suutin on purettava ja puhdistettava säännöllisesti
Huolto ja seuraavan käytön valmistelu- Ruiskutusrobotti on pysäköitävä paikkaan, jossa se ei altistu jäätymiselle tai muille
vaaroille, kuten putoileville kiville tai törmäyksille- Voitelu ja muu huolto on tehtävä käyttöohjeen ja valmistajan ohjeiden mukaan- Tarkista ja korjaa käyttäjän raportoimat viat- Tarkista kuluvat osat. Säädä tai vaihda tarvittaessa- Noudata huoltovälejä valmistajan vaatimusten mukaisesti
ENC 301 SpC 1.3109
Työn lopetustoimet 3
Ruiskuttajan on siirrettävä kone sille määrätylle puhdistusalueelle heti ruiskutuksen jälkeen ja suoritettava seuraavat toimet:
- Puhdista betoniletku, pumppu ja suutin vedellä- Puhdista ruiskutusrobotti korkeapainepesurilla
ENC 301 SpC 1.3110
Työn lopetustoimet 4
Lopuksi
Täytä polttoainesäiliö
Täytä kiihdytinsäiliö
Sijoita kone sille määrätylle turvalliselle alueelle valmiiksi seuraavaa käyttöä varten
Täydennä ruiskutusraportti
ENC 301 SpC 1.3111
Työn lopetustoimet 5
Raportointi tapahtuu työkohteen vaatimusten mukaisesti sisältäen yleensä seuraavat asiat:
- Ruiskutuspaikka
- Ruiskutetun betonin määrä
- Kiihdyttimen kulutus
- Jälkihoitomenetelmä
- Keskeytykset
- Betonin mahdollinen uudelleensekoitus
- Betoniin lisätyt lisäaineet
- Silmämääräisesti arvioitu hukkaroiskeen määrä
- Laitteiston toimintahäiriöiden ja/tai huoltotarpeen raportointi
Liitä kopio betoniasemalta toimitetusta kuormakirjasta
ENC 301 SpC 1.3112
Raportointi
Tukos
Tukoksen sattuessa betonin paine nousee ja saavuttaa maksimitasonsa
Tarkkaile paineen nousua betonipumpussa sillä se ilmaisee, kuinka kaukana tukos on pumpusta. Jos paine nousee hyvin nopeasti, tukos on todennäköisesti lähellä betonipumppua
Suuntaa suutin alaspäin ja sammuta betonipumppu (jos se ei sammu automaattisesti)
Pysäytä kiihdyttimen ja ilman tulo. Peruuta betonipumppua 2 iskua, jotta betoniletkun paine vapautuu
Älä koskaan yritä pakottaa tukosta supistusputken/letkun läpi. Jos tukos on injektorissa, katkaise ilman tulo ja tyhjennä ilmaletku sekä puhdista injektori ja suutin. Pese ne vedellä, jotta kaikki kiihdytin ja betoni poistuu
ENC 301 SpC 1.3113
Vianmääritys 1
Tärkeitä pumppauksesta muistettavia asioita
Älä koskaan yritä pumpata jäykkää betonia läpi laittamalla vettä suppiloon. Sekoita aina uudelleen betoniautossa, ennen kuin aloitat betonin ruiskutuksen
Kun käytät hydrataation säätämiseen tarkoitettua lisäainetta, aloita hyvin hitaasti ja lisää tuottoa vähitellen kun ruiskutus on ollut keskeytyneenä pidemmän ajan
Älä koskaan yritä pakottaa tukosta läpi pumppaamalla. Yli kolme yritystä johtaa seoksen erottumiseen, joka aiheuttaa ongelmia letkuissa ja putkissa
Älä koskaan peruuta pumppua kolmea männän iskua enempää. Se vain aiheuttaa kiviaineksen erottumista seoksessa ja lisää betonin ilmapitoisuutta
ENC 301 SpC 1.3114
Vianmääritys 2
Muistettavia asioita betonin ruiskutuksessa tapahtuvistavälitauoista
S-putken päällä on oltava vähintään 100 mm betonia, kun ruiskutus pysäytetään
Pysäytä kiihdytinpumppu
Peruuta betonipumppua kaksi iskua, jotta syöttöputkien ja -letkujen paine vapautuu
Huuhtele suutin ilmalla ja vedellä
Pysäytä ilmavirtaus. Jos tauko on pitkä, irrota suutin ja puhdista se. Puhdista myös injektori ja sen ilmareiät. Tämä varmistaa ongelmattoman käynnistyksen
Pysäytä betonipumppu ja peitä pumpun syöttöaukko, jotta vettä ei katoa haihtumalla
Pumppaa muutamia iskuja aina silloin tällöin kiviainesten erottumisen ja tukosten välttämiseksi. Betonin iän mukaan on tarkkailtava pumppauksen painemittaria seoksen tilan (pumpattavuuden) tarkistamiseksi
ENC 301 SpC 1.3115
Vianmääritys 3
ENC 301 SpC 1.3116
PINNAN VIIMEISTELY JA JÄLKIHOITO
Pysyvät ruiskubetonirakenteet on jälkihoidettava tavanomaisten betonirakenteiden tavoin
Rakenteissa tapahtuu nopeaa kosteuden menetystä ja kuivumista tunnelin tuuletuksen vuoksi
Seoksen suhteellisen suuri sementtipitoisuus ja kiihdyttimen käytöstä johtuvat varhaiset reaktiolämpötilat voivat aiheuttaa nopeaa kuivumista
Nopea kuivuminen aiheuttaa:
- kutistumishalkeilua- seuraavien kerrosten huono
tartuntalujuus- loppulujuuden alentuminen- heikko kestävyys
Vettä on estettävä haihtumasta liian nopeasti
ENC 301 SpC 1.3117
Jälkihoito on tärkeä vaihe
Sementin hydrataatio tarkoittaa sementin ja veden välistä reaktiota, jossa muodostuu hydrataatiotuotteita, pääasiassa kalsiumsilikaattihydraattia
Hydrataatiotuotteet muodostavat sideaineen, joka antaa betonille lujuuden
Jos betonissa oleva vesi haihtuu liian nopeasti, nämä tärkeät hydrataatioprosessit eivät pysty luomaan tiheää ja voimakasta sidettä runkoaineiden välille
Jälkihoitoa tarvitaan pitämään vesi ruiskubetonissa mahdollisimman kauan sementin hydrataation edistämiseksi
Huolellisen jälkihoidon edut:
- Suurempi loppulujuus
- Suurempi tartuntalujuus alustaan
- Parempi kestävyys
- Vähentää kuivumishalkeilua
ENC 301 SpC 1.3118
Miksi jälkihoito on niin tärkeää?
Alkuperäinen sementtipartikkeli
Hydrataatiotuotteet
Vesi, joka aiheuttaa hydrataation
Menetelmä 1: Vedellä suihkutus
- Tyypillisenä vaatimuksena vettä on suihkutettava betonin pintaan 7 päivää betonin ruiskutuksen jälkeen
- Tämä tehdään tavallisesti tankkiauton sprinklerjärjestelmällä tai käsiletkulla
- Se unohtuu helposti tai sitä ei tehdä vaadittavaan aikaa tai ei tehdä lainkaan!
- Se voi saattaa tilapäiset kulkureitit, etenkin tunneleissa, veden valtaan ja aiheuttaa vahinkoja
ENC 301 SpC 1.3119
Menetelmä 2: Suojaaminen muovikalvoilla
- Muovikalvojen käyttö on erittäin hankalaa tunneleissa, mutta niillä voidaan peittää ruiskubetonoituja seiniä tai kaltevia alueita
- Muovikalvojen on oltava mahdollisimman läheisessä kosketuksessa ruiskubetonipintaan, ja ne on kiinnitettävä hyvin, jotta ne eivät irtoa
Ruiskubetonin jälkihoitomenetelmät 1
Menetelmä 3: Ulkopintaan levitettävät jälkihoitoaineet (kalvot)
- Ruiskutuksen jälkeen pintaan voidaan levittää jälkihoitopinnoitteita, jotka ”tiivistävät” ruiskubetonin pinnan ja estävät veden haihtumisen betonista
- Jälkihoitoaine on levitettävä huolellisesti kaikille alueille, jotta jälkihoito-olosuhteet ovat oikeat
- Jälkihoitoaine on lisättävä mahdollisimman pian ruiskutuksen jälkeen
- Jos ruiskubetonikerroksia tarvitaan lisää, jälkihoitoaine on poistettava korkeapainepesurilla betonin hyvän tartuntalujuuden varmistamiseksi
- Jotkin jälkihoitoaineet mahdollistavat ruiskubetonin lisäkerrosten käytön, eikä niitä tarvitsee poistaa korkeapainepesurilla (tarkista asia tuote-esitteestä)
ENC 301 SpC 1.3120
Ruiskubetonin jälkihoitomenetelmät 2
Ruiskubetoniin levitetään ulkoista jälkihoitoainetta
ENC 301 SpC 1.3121
Menetelmä 4: Uudet kehitysaskeleet –sisäiset jälkihoitoaineet:
- ”Sisäisiä” jälkihoitoaineita voidaan lisätä seokseen muiden lisäaineiden ohella betoniasemalla
- Jälkihoidosta ei tarvitse huolehtia, sillä asia on hoidettu jo seoksessa
- Menetelmä toimii heti ruiskutuksen jälkeen ja on aktiivinen koko levitetyssä ruiskubetonikerroksessa
- Ruiskubetonin pintaa ei tarvitse puhdistaa seuraavien kerrosten ruiskutuksen välissä
- Muita ylimääräisiä jälkihoitotoimenpiteitä, kuten vesiruiskutusta, muovikalvoja tai ruiskutettavia jälkihoitoaineita ei tarvita
Ruiskubetonin jälkihoitomenetelmät 3
ENC 301 SpC 1.3122
Pinnan viimeistely
Mitä tarvitaan?Mikä on mahdollista? Kuinka se tehdään?
Ruiskubetonoitu pinta Varastoluolat Fenno-skandinavian rautatie-, metro- ja tietunnelit
sekä kalliopysäköintialueet Maanalaiset kalliotilat Kallioluiskat ja paalutetut seinät
Ohjaimin ruiskubetonoitu pinta Suurnopeusjunien rautatietunnelit Metrotunnelit Ilmanvaihtotunnelit ja –kuilut Joissain tapauksissa tunneleiden suuaukot Vesieristettävät tunnelit
Hierretyt/tasoitetut pinnat Monet, etenkin voimakkaasti liikennöidyt tietunnelit
Euroopassa Monet metroasemat Euroopassa Maanalaiset pysäköintialueet Euroopassa
ENC 301 SpC 1.3123
Pinnan viimeistely – Mitä tarvitaan?
Pysyvää ruiskubetonia käytetään monenlaisissa monimutkaisissa tunneleissa
Sellaisenaan ruiskutettu pinta sopii ei-julkisille alueille, jotka eivät vaadi erityistä viimeistelyä
Ruiskubetoniseoksen suhteitus on valittava siten, että saadaan erinomainen ruiskutettu pinta
Ristikkopalkkeja voidaan asentaa ylläpitämään suunniteltua profiilia
Ruiskubetonisalaojat tai muu vuotovedenhallintajärjestelmä on asennettava ennen ruiskubetonointia
Vaaditaan ammattitaitoinen työvoima ja hyvä kalusto
ENC 301 SpC 1.3124
Ruiskutettu betonipinta
Valitse oikeat runkoaineet ja käytä EFNARCin määrittämää rakeisuusaluetta
Suurimman raekoon tulisi olla alle 8 mm
Varmista että kiihdyttimellä saadaan riittävän nopea sitoutuminen
Suuret runkoainerakeet eivät saa muodostaa ”kraatereita”
Pidä suuttimen etäisyys ja kulma oikeina
Siirrä suutinta pinnan yli nopeasti muodostaen ohuita kerroksia
ENC 301 SpC 1.3125
Tasainen ruiskutettu betonipinta
ENC 301 SpC 1.3126
Tasoittaminen ja hiertäminenIlmanvaihtotunnelit – muuttuvat läpimitat,
risteykset ja kaltevuuden muutokset
ENC 301 SpC 1.3127
Tasoitettu pinta – Tunneleissa ja kuiluissa
Harjattu pinta
- Ruiskubetonipinta harjataan, jotta ulkonemat poistuvat ja pinta tasoittuu
Telalla tasoitettu pinta
- Lopullinen kiihdytintä sisältämätön 25 mm ruiskubetonikerros tasoitetaan käsitoimisella sienitelalla tasalaatuiseksi
Tasoitettu pinta- Betoni ruiskutetaan ohjainkiskojen väliin, jotka on
esiasennettu keskeltä keskelle 1…2 metrin etäisyydelle toisistaan
- Lievästi ylimenevä betoni siirretään takaisin kiskoille tasoituslaudalla. Kun viimeisessä 25 mm:n kerroksessa on vain vähän tai ei lainkaan kiihdytintä, tasoitus voidaan tehdä tasoituslaudalla
Hierretty pinta- Tasoituksen jälkeen pinta voidaan hiertää puusta,
vaahtomuovista tai teräksestä valmistetulla hiertimellä, jolloin saavutetaan vielä sileämpi pinta
ENC 301 SpC 1.3128
Pinnan viimeistelyvälineet
ENC 301 SpC 1.3129
Pinnan hiertäminen
Ruiskubetoni
Kallio
●●●●
●●
●●●
●●●
●●
●●
●●
25 mm tasoituskerros (ruiskubetoni)
Ristikkopalkki
Vaihe 1: Poista ohjainkiskot edellisistä tasoitetuista ja hierretyistä valukaistoista. Ohjainkiskot voidaan poistaa satunnaisessa järjestyksessä. Tasoituskerroksen paksuus on noin 25 mm.
Vaihe 2: Yliruiskuta profiili lievästi vähän (noin 2…4 % annostus) tai ei lainkaan kiihdytintä sisältävällä ruiskubetonilla ja tasoita pinta viereisten valukaistojen tasalle.
Vaihe 3: Tasoitettu pintakerros voidaan tarvittaessa hiertää vielä sileämmäksi puu- tai teräshiertimellä. Tasoitus vaatii jälkihoitoa.
STANDARDIT ja VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTA
ENC 301 SpC 1.3130
Ruiskubetonia koskevat määräykset käsitellään standardin SFS-EN 14487 osassa 1- Tämä standardi sisältää myös määritelmät ja
vaatimustenmukaisuusehdot
- Siinä määritellään etenkin varhaislujuuden kehitys
- Tuoreen märkäbetonin osalta SFS-EN 14487 viittaa standardiin SFS-EN 206 ennen ruiskutusta
- Siinä viitataan myös standardisarjaan SFS-EN 14488 ruiskubetonin koestusmenetelmien osalta
SFS-EN 14487 osa 2 määrittelee, kuinka ruiskubetonointi suoritetaan oikein käyttötarkoituksen mukaan
ENC 301 SpC 1.3131
SFS-EN 14487 standardit ruiskubetonille
Näytteen valmistelua ja koestusta koskevat standardit ovat sarjassa SFS-EN 14488, jossa on seuraavat osat:
Osa 1: Tuoreen ja kovettuneen betonin näytteenottoOsa 2: Nuoren ruiskubetonin puristuslujuusOsa 3: Kuitubetonipalkkikoekappaleen taivutuslujuus (ensimmäinen lujuushuippu,
murtolujuus ja jäännöslujuus)Osa 4: Tartuntalujuus porattujen lieriöiden suoralla vetokokeellaOsa 5: Kuitubetonilaattakoekappaleen energiansitomiskyvyn määrittäminenOsa 6: Betonin paksuus perustassaOsa 7: Kuitubetonin kuitupitoisuus
Ruiskuttajan on tunnettava standardin EN 14488 osien 1 ja 2 tärkeimmät lausekkeet
Tämän sarjan muut testit suorittaa yleensä työkohteen testauslaboratorion henkilöstö
ENC 301 SpC 1.3132
SFS-EN 14488 testaus standardit
Periaate
- Tuoreen tai kovettuneen ruiskubetonin näyte otetaan joko paikalla ruiskutetusta rakenteesta tai ruiskutetusta testipaneelista
Tuoreen näytteen ottaminen perusseoksesta
- Perusbetoniseoksen näyte otetaan sekoittimesta tai betonipumpusta tai suuttimesta kauhalla sarjana, joka yhdistetään yhdeksi homogeeniseksi näytteeksi
Tuoreen näytteen ottaminen paikalla ruiskutetusta betonista
- Näyte otetaan muurauslastalla paikalla ruiskutetusta materiaalista, ennen kuin sitoutuminen on alkanut
Tuoreen näytteen ottaminen koelaatasta
- Näyte otetaan ruiskutetun materiaalin koelaatasta, ennen kuin sitoutuminen on alkanut. Se ei saa sisältää materiaalia vialliselta alueelta
Kovettuneen näytteen ottaminen
- Vain testauslaboratorion henkilöstö saa ottaa näytteen
ENC 301 SpC 1.3133
SFS-EN 14488-1: Ruiskubetonin testaus –
tuoreen ja kovettuneen betonin näytteenotto
Testaus suoritetaan yleensä standardin SFS-EN 14488 soveltuvan osan mukaan mutta noudattaen ensisijassa dokumentoituja työkohteen ohjeita noudattaen
Testausajankohta ruiskutuksen päätyttyä on merkittävä muistiin, ajankohta on tavallisesti työkohteen ohjeiden mukainen
Paksuus & lämpötila
- Tarkista betonikerroksen paksuus naulalla tai vastaavalla esineellä, jonka voit työntää betonin läpi kiveen asti
- Lämpötilan nousu tarkoittaa, että kovettuminen on alkanut. Tarkista ruiskubetonin lämpötilan kehitys koskettamalla sitä kädellä tai käyttämällä elektronista lämpömittaria ennen ruiskutuksen jatkamista
ENC 301 SpC 1.3134
Rakenteiden kelpoisuuden toteaminen
Testipaneelien muotit
- Materiaalin tulee olla terästä tai muuta vettä imemätöntä materiaalia
- Materiaali esim. vähintään 4 mm teräslevy tai 18 mm vaneri
- Minimimitat ovat 500 mm x 500 mm käsiruiskutuksessa ja 1 000 mm x 1 000 mm robotisoidussa ruiskutuksessa
- Paksuuden on oltava riittävä, jotta levystä voidaan leikata koekappale. Paksuus ei saa olla alle 100 mm
- Hukkaroiskeiden jääminen muottiin on estettävä sopivilla keinoilla, kuten viistetyillä reunoilla
ENC 301 SpC 1.3135
SFS-EN 14488-1: Testipaneelit
Testipaneelin ruiskuttaminen
- Muotit on sijoitettava 20° kulmaan pystyasennosta (ellei muuta asentoa ole määritetty, esim. kattopintaan). Testipaneelit eivät saa liiku ruiskutuksen aikana ja sen jälkeen
- Ruiskutuksen on tapahduttava samalla materiaalilla, laitteistolla, tekniikalla, kerrospaksuudella ja ruiskutusetäisyydellä kuin varsinaisessa työssä
- Myös ruiskuttajan on oltava sama
- Testipaneeli on suojattava välittömästi kosteuden menetystä vastaan samalla menetelmällä kuin mitä rakenteessa on käytetty
- Näytteet on merkittävä myöhempää tunnistamista varten (betonimassatyyppi, paikka, päivämäärä ja ruiskuttaja)
- Testipaneelia ei saa siirtää 18 tunnin sisällä ruiskutuksesta, ellei osapuolten kesken ole sovittu lyhemmästä jaksosta
- Jälkihoitoa on jatkettava työkohteen olosuhteissa vähintään 7 päivää tai kunnes siitä otetaan näytteitä
ENC 301 SpC 1.3136
SFS-EN 14488-1: Testipaneelit
ENC 301 SpC 1.3137
Testipaneelit 1
SFS-EN 14488-1 testipaneelien muotit
Australialaiset ja ASTM:n mukaiset pyöreät testipaneelit
ENC 301 SpC 1.3138
Käytössä on muitakin testipaneeleita,
jotka eivät ole EN-standardien mukaisia
ENC 301 SpC 1.3139
Testipaneelit 2 - Puristus- ja vetolujuuden mittaus
Tämä standardi määrittää esimerkkeinä kaksi menetelmää, joiden perusteella voidaan mitata työmaalla ruiskubetonin varhaislujuus:
- Menetelmä A – Puristuslujuuden määritys tunkeumaneulalla
- Menetelmä B – Puristuslujuuden määritys naulapistoolilla ammutulla naulalla
- Myös muita puristuslujuuden testausmenetelmiä voidaan käyttää, kunhan ne vastaavat valtuutetun testauslaitoksen arvioimaa todellista puristuslujuutta
Koekappale
- Mitään erityistä koekappaletta ei vaadita, koe tehdään ruiskutetulle betonirakenteelle. Testausmenetelmää voidaan käyttää mittaukseen missä tahansa ilman ennakko-valmisteluja
- Koestukseen tarvitaan vähintään 50 mm paksuinen ruiskubetonikerros
ENC 301 SpC 1.3140
SFS-EN 14488-2: Ruiskubetonin varhaislujuus
Tunkeumaneulalla mitataan voima, joka tarvitaan työntämään tietyillä mitoilla varustettu neula ruiskubetoniin 15 mm syvyyteen
Tunkeumaneula ilmaisee vastustavan voiman puristamalla kalibroitua jousta. Tämän perusteella voidaan arvioida puristuslujuus testilaitteiston valmistajan toimittaman muuntokäyrän avulla
Mitään erityistä koekappaletta ei vaadita. Testausmenetelmää voidaan käyttää mittaukseen missä tahansa ilman ennakkosuunnittelua
Testaukseen tarvitaan vähintään 50 mm paksuinen ruiskubetonikerros
ENC 301 SpC 1.3141
Menetelmä A - Tunkeumaneula
Laitteisto- Laite, joka pystyy työntämään 3 mm:n neulan pinnan läpi 15 mm:n syvyyteen ja
mittaamaan voiman
Mittaus- Varmista, että voiman ilmaisin on nollattu
- Aseta laite kohtisuoraan ruiskubetonikerroksen pintaan ja työnnä neula tasaisesti 15 mm syvyyteen yhdellä jatkuvalla liikkeellä. Jos tämä ei onnistu esimerkiksi suuren runkoainekappaleen tai lujituksen vuoksi, keskeytä testi ja aloita se uudestaan vierestä
- Lue vastusvoima asteikolta, tallenna arvo pöytäkirjaan ja palauta ilmaisin alkuperäiseen asentoon
- Puhdista neula tarvittaessa
- Toista testi kymmenen kertaa mahdollisimman nopeasti (1 minuutin sisällä, jos lujuudet ovat alle 0,5 MPa) alueelta, joka vastaa ruiskutettua aluetta
ENC 301 SpC 1.3142
Menetelmä A - Tunkeumaneula
Puristuslujuuden määritys- Laske 10 mittauksen keskimääräinen vastusvoima
- Katso tarvittaessa arvioitu puristuslujuus valmistajan muuntokäyrältä
- Esimerkki neulatoimisen tunkeumaneulan kalibrointikäyristä:
ENC 301 SpC 1.3143
Menetelmä A - Tunkeumaneula
Y = puristuslujuus, MPaX = Tunkeutumavoima (työntötangon asteikolta), Kilopondia1 = Luotettavuusrajat
- Naula ammutaan ruiskubetoniin naulapistoolilla ja tunkeutuman syvyys mitataan. Sen jälkeen naula vedetään ulos ja ulosvetovoima mitataan
- Ulosvetovoiman ja tunkeutuman suhteen avulla määritetään puristuslujuus muuntokäyrältä tai kaavalla, jonka testauslaitteiston valmistaja on toimittanut
ENC 301 SpC 1.3144
Menetelmä B - Naulapistooli
Laitteisto
- Naulapistooli
- Naulapistoolin on pystyttävä iskemään naula betoniin vähintään 20 mm syvyyteen
- Naulan ulosvetolaite
- Naulan ulosvedossa on varmistettava, että kuorma kohdistuu kohtisuoraan naulan suuntaan nähden
- Ulosvetolaitteiston tarkkuuden tulee olla ≤ 5 %. Osoittimessa, asteikossa tai näytössä on oltava laite, joka mahdollistaa käytetyn maksimivoiman tallennuksen
ENC 301 SpC 1.3145
Menetelmä B - Naulapistooli
ENC 301 SpC 1.3146
Menetelmä B - Naulapistooli
Menettelytapa
- Lataa naulapistooli valmistajan ohjeiden mukaan
- Aseta naulapistooli ruiskubetonin pintaan ja ammu naula betoniin. Jos pisin naula työntyy betoniin kokonaan, odota jonkin aikaa ja toista toimenpide, kun betoni on kovempaa. Naulan kierre ei saa upota ruiskubetoniin
- Jos naulan ulostyöntyvä osa on liian pitkä (tunkeutumissyvyys < 20 mm), käytä lyhempää naulaa. Ammu betoniin yhteensä 10 naulaa ja pidä naulojen välillä riittävä etäisyys (> 80 mm)
- Varmista, että naulat eivät tunkeudu kallioon valitsemalla sopiva naulan pituuden ja patruunan yhdistelmä
ENC 301 SpC 1.3147
Menettelytapa (jatkuu)
- Mittaa ja merkitse muistiin naulojen ulostyöntyvä pituus ja määritä naulojen tunkeutuman pituus
- Kiinnitä ulosvetolaite naulan kierrepäähän ja vedä naulat ulos samassa järjestyksessä kuin ammuit ne betoniin
- Merkitse kunkin naulan ulosvetovoima sekä 10 naulan testauksen aloitus- ja lopetusaika muistiin
- Korjaa kutakin ulosvetovoimaa käyttämällä laitteiston mukana toimitettua muuntokäyrää
- Määritä ulosvetovoiman (P) ja tunkeutuman pituuden välinen suhde (L) kunkin naulan osalta
Puristuslujuuden määritys
- Laske 10 mittauksen keskimääräinen ulosvetovoima (käyttämällä laitteiston mukana toimitettua kalibrointikäyrää)
- Määritetään puristuslujuus keskimääräisen P/L-suhteen avulla käyttämällä valmistajan muuntokäyriä.
Menetelmä B - Naulapistooli
Näytteet kairataan joko paikan päällä (valvoja/työmaainsinööri määrittää paikat) tai ruiskutuslaatikoista
Kairaus 7 päivää ruiskutuksen jälkeen
Kairausnäytteen suositeltu läpimitta on 50 mm
Näyte vastaan kuutiolujuus vastaan sylinteri → useita laskentakertoimia otettava huomioon
Puristuslujuuden mittaus
ENC 301 SpC 1.3148
Menetelmä C - Näytekairaus
ENC 301 SpC 1.3149
Menetelmien A, B, ja C testiraportti
Raportissa on oltava seuraavat asiat:- a) Testauspöytäkirja
- b) Testauspaikan kuvaus ja testauspäivämäärä
- c) Ruiskutuksen lopetusaika sekä testauksen aloitus- ja lopetusaika lähimpään minuuttiin pyöristettynä
- d) Työntö- ja ulosvetolaitteiston tyyppi ja sarjanumero
- e) Menetelmä A: Vastusvoiman kymmenen mittausta ja keskiarvo lähimmän 10 N tarkkuudella
- f) Menetelmä B: Kymmenen tunkeutumismittausta lähimmän mm:n tarkkuudella, kymmenen ulosvetoarvoa lähimmän 10 N tarkkuudella ja korjattujen ulosvetoarvojen keskiarvo lähimmän 10 N tarkkuudella
- g) Menetelmä C: kooltaan 50 x 50 mm olevien 5 kairausnäytteen puristuslujuus mitataan
ENC 301 SpC 1.3150
TYÖSUOJELU JA YMPÄRISTÖ
ENC 301 SpC 1.3151
Työsuojelu ja ympäristö
Yleistä- Ruiskuttajalla on oltava työstä riittävä tietämys, joka on dokumentoitu todistuksilla,
CV:llä (ansioluettelo) ja työmaakohtaisella koulutuksella ja lisäksi hänen on tunnettava työkohteen käyttöoppaan olemassaolo ja turvallisuusasiakirjojen ja -laitteiden sijainti
- Ruiskuttajalla on oltava työkohteeseen soveltuva koulutus ja työmaakohtainen tietämys kaikista käytettävistä materiaaleista, ruiskutuksen aikaisista suojatoimenpiteistä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa
- Kaikista käytettävistä materiaaleista on projektissa oltava saatavilla käyttöturvallisuustiedotteet työntekijän omalla äidinkielellä ja työhön liittyvän henkilöstön on tunnettava niiden sijainti ja sisältö etenkin koskien vaaroja ja suojavaatetussuosituksia
- Asianmukaiset ensiapuvälineet ja raikasta vettä on oltava saatavilla ruiskutuspaikan läheisyydessä
- Ruiskuttajan lisäksi muita työntekijöitä ei saa oleskella roiskealueella eikä suojavyöhykkeellä. Ruiskuttajan on noudatettava erityistä varovaisuutta roiskealueella työskennellessään ja käytettävä asianmukaisia turvavarusteita. Hänen on lopetettava ruiskutus heti, jos joku muu tulee suojavyöhykkeelle
ENC 301 SpC 1.3152
Työsuojelu ja ympäristö
Vähintään seuraavat henkilönsuojaimet vaaditaan:
- Turvakypärä
- Kuulosuojaimet
- Suojalasit tai muu sopiva silmä- ja kasvosuojain (mieluiten koko kasvot peittävä maski ilmahuuhtelulla)
- Hengitys-suojain tai ylipainemaski
- Suojaavat työvaatteet (hyvin näkyvä heijastava ulkovaatetus)
- Tuoreen betonin käsittelyyn sopivat käsineet
- Turvakengät, joissa on teräskärki ja naulasuojattu pohja
Valmistajan toimittamia käyttöturvallisuustiedotteita on noudatettava. Ne sisältävät kaikki tarvittavat tiedot kuljetuksesta, käsittelystä, myrkyllisyydestä, turvatoimista ja roiskuneen aineen käsittelystä ja hävityksestä työntekijän äidinkielellä
Käyttöturvallisuustiedotteiden on oltava REACH-asetuksen (Euroopan parlamentin neuvoston asetus N:o 1907/2006) ja ohjeistusten mukaisia
Myös tuotekilvet sisältävät turvallisuustietoja ja varoituspiktogrammeja
Käynnissä on vanhojen piktogrammien muuttaminen maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun järjestelmän (GHS) mukaisiksi. Tämä on jo tehty monissa EU-maissa
Pakkaustarrojen piktogrammit (tynnyrit jne.) on tarkistettava toimituksen yhteydessä ja ennen ruiskutusta
Älä koskaan käytä tyhjää tynnyriä tai säiliötä läikkynyttä ainetta varten irrottamatta tarraa siitä
Varotoimia ja turvatoimenpiteitä on noudatettava ja henkilönsuojaimia on käytettävä kaikissa tapauksissa
ENC 301 SpC 1.3153
Työsuojelu ja ympäristö
Nykyiset yleisesti käytetyt tarrat/piktogrammit (kuvakirjoitus) ruiskubetonin lisäaineiden pakkauksissa (tynnyrit, säiliöt jne.)
Voi koskea joitakin aluminaatti- ja silikaattipohjaisia kiihdyttimiä
ENC 301 SpC 1.3154
Työsuojelu ja ympäristö
Voi koskea joitakin alkalivapaita kiihdyttimiä
C: ihoa, silmiä ja esim. terästä ja betonia syövyttävä. Esim. sementti, voimakkaat hapot tai emäksiset kemikaalitXi : ihoa ja silmiä ärsyttävä. Esim. heikot hapot kuten etikkahappoXn : vaarallinen, terveysriski. Ei koske lisäaineitaN: Ympäristöriski. Esim. tietyt injektointilaastit, kontaminoituneet roiskeet
Syövyttävä
Ärsyttävä
Tarrat/piktogrammit, joita ei käytetä ruiskubetonin lisäaineiden pakkauksissa (tynnyrit, säiliöt jne.)
Näitä tarroja sisältäviä tuotteita ei saa käyttää ruiskubetonisovelluksissa!
ENC 301 SpC 1.3155
Työsuojelu ja ympäristö
Merkinnöillä T, T+, E, F, F+ varustettuja kemikaaleja ei saa käyttää maanalla
Erityistä huomiota on kiinnitettävä tarraan N : Ympäristöriski, esim. tietytinjektointilaastit, kontaminoituneet roiskeet
SFS-EN ISO 14001 määrittelee ympäristöjärjestelmän vaatimukset
Jäte ja läikkynyt materiaali on kierrätettävä ja hävitettävä vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä ympäristöä vahingoittavia menetelmiä. Erityisesti on estettävä:
- Veden, ilman, maan sekä kasviston ja eläimistön vaarantaminen
- Kohtuuttomat melu- ja hajupäästöt
- Haitalliset vaikutukset ympäristöön tai maisemaan
ENC 301 SpC 1.3156
Ympäristönsuojeluohjeet
Hukkaroiske on jätettä, joten sen määrä on pidettävä minimaalisena!
Kiitokset EFNARCin Ruiskuttajan tekniselle komitealle (Nozzleman Technical Committee) sen tekemästä työstä ja kansainvälisesti tunnetuille asiantuntijoille heidän panoksestaan EFNARCin ruiskuttajan sertifiointiohjelman kehityksessä.
EFNARCin jäsenet:
ENC 301 SpC 1.3157
KIITOKSET