EHYT TEEMA 6 Työelämä

6 työelämä

Antti Holma:

Loppu tissutteLuLLe s. 30

ota työterveyshuollosta hyöty irti s. 22

Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10

ehyt

työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana s. 16

6 työelämä

ehyt

Huugo auttaa s. 10–15

Kuva: Matti im

monen

tervetuloa työelämään! s. 26

työterveydestä hyöty irti s. 22

Kuva: Jari Härkönen

2 | EHYT Teema 6

eHYt teema on eHYt ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin erilaisten ammattilaisten, yhtei sö jen, jäsenjärjestöjen ja eri ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta.

JuLKAisiJA ehkäisevä päihdetyö eHYt ry, elimäenkatu 27, 00510 Helsinki, www.ehyt.fi pÄÄtoiMittAJA sari AaltoMatturi toiMituspÄÄLLiKKÖ Kiti poikonen, puh. 040 451 4199, [email protected] toiMitusKuntA sari AaltoMatturi, timo Glad, Antti Hytti, timo nerkko, Kiti poikonen ja päivi tiittanen. toiMitus JA tAitto Legendium oy toiMituspÄÄLLiKKÖ Marjo tiirikka, [email protected] tiLAus- JA osoitteenMuutoKset [email protected], puh. 050 570 6981 pAinopAiKKA Libris oy, Helsinki, helmikuu 2015 issn 2324-0296

ehkäisevä päihdetyö eHYt ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. työ ulottuu lapsista ja nuorista työ ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella eHYt ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Järjestö aloit ti toimintansa 2012, jolloin elämäntapaliitto ry, terveysHälsan ry ja elämä on parasta Huumetta ry yhdistyivät.

sisältö

pääkirjoitusAntti HYtti, aikuistyön päällikkö

7 Kännäämisellä on kova hinta työelämässä

10 Huugo pitää kartalla

14 Arviointivälineeksi toisenlainen kosteusmittari

16 työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana

18 Kissa pöydälle!

22 työterveyshuollon osaaminen käyttöön

25 Vaikuttaja / Minna Helle

26 tervetuloa työelämään!

28 Gallup

30 Loppu tissuttelulle

32 Viisi väitettä

33 Belgiassa joka yrityksellä on oltava päihdeohjelma

35 Kolumni / Liisa Akimof

Mitä (se) sinulle kuuluu?Alkoholista puhuminen herättää tunteita. Lausahdus ”Mitä se muille kuuluu mitä vapaa-ajallani teen?” on ihan oikeutettu. Ei useimmiten kuulukaan. Työkyvystä ja ter-veydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta jo oman hyvinvoinnin vuoksi.

Silloin, kun päihteistä alkaa tulla ongel-mia, ne pyrkivät heijastumaan työyhteisöön ja itse työntekoon. Työpaikan päihdeasiat onkin aina helpompi laittaa kuntoon jo hyvän sään aikana. Pelisäännöt kannattaa suunnitella porukalla ja kirjata ylös työpaikan päihde-ohjelman muotoon tai osaksi hyvinvointi-suunnitelmaa. Ei siis paperia paperin vuoksi, vaan siksi, että kirjoitettu on aina helpompi muistaa, kouluttaa ja päivittää.

Viime vuosina on puhuttu paljon työurien pidentämisestä, josta haetaan ratkaisuja niin huoltosuhteen kuin julkisen talouden kestä-vyysvajeen parantamiseen. Kättä on vään-netty muun muassa siitä, mistä kohtaa työuria olisi tehokkainta pidentää. Alkoholihaittojen vähentäminen voisi parhaimmillaan kattaa mer-kittävän osan työurien pidentämis-tarpeesta. Haittojen vähentäminen pienentäisi samalla alkoholista aiheutuvia välittömiä ja välil-lisiä kustannuksia yhteiskun-nalle, joiden on arvioitu olevan jopa 6–7 miljardia euroa.

Ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä suunnitelmalli-sesti ja suuria linjoja luomalla. Mutta se koostuu myös arjen teoista. Yhteisöllisyyttä vah-vistamalla luodaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, joka auttaa vaikeiden asioiden tullessa eteen. Muistetaan kysyä aina väillä toisiltamme, että mitä sinulle kuuluu. Ja kuunnellaan tarkkaan, vaikka mitään ei olisi kysyttykään.

Antti Hytti

EHYT Teema 6 | 3

Avoimet Huugo-koulutukset

Koonnut Kiti poiKonen

poimintoja

Lataa OttoMitta puhelimeesi

Huugo-koulutukset työyhteisöille

porinakortilla puhetta päihteistä

Miten käytät alkoholia? Juotko yksin vai poru-

kassa? Onko olemassa mies-ten tai naisten juomistyylejä? Millaisia ikäryhmien välisiä eroja olet huomannut? Pori-nakorttien avulla on mahdol-lista viritellä ikääntyneiden kesken keskustelua tervey-destä, elämän voimavaroista ja alkoholista. Porinakortti 1 soveltuu myös yleiseksi tiedotusmateriaaliksi alko-holista.

Tilaa omasi hintaan: 2,50 e/10 kpl tai lataa maksutta osoitteesta www.taitolaji.fi/plus-65.

Kuinka paljon on yksi annos

Yksi pullo (33 cl) ruokakaupan olutta, siideriä tai lonkeroa.Yksi lasillinen (12 cl) puna- tai valkoviiniäYksi pieni lasillinen (8 cl) sherryä, madeiraa tai vermuttia tai muuta väkevää viiniä.Yksi ryyppylasillinen (4 cl) viinaa, konjakkia, viskiä, rommia tai likööriä.

Yksi annos=

Pieni pullokeskiolutta

Lasi viiniä

Viinaryyppy

PORINAKORTTI

www.taitolaji.fi/plus-65

Alkoholinkäyttö on taitolaji

Harkitse, miten juot. Tiedä omat rajasi

Mitä väkevämpi ja makeampi juoma, sitä enemmän kaloreita

1 g alkoholia sisältää 7 kcal. Vakioannos sisältää noin 12 g alkoholia.

Esimerkkejä:

Annos KaloreitaPikkupullo keskiolutta 130 kcalIso tuoppi keskiolutta 220 kcalPikkupullo siideriä 180 kcal8 cl viiniä 85-185 kcal4 cl viinaa 100 kcal4 cl likööriä 90-160 kcal

1Porinahetken

aluksi • Rohkaise mielesi• Kerro lyhyesti asiasi• Etene rauhallisesti• Anna tilaa kaikille ja huomioi jokainen• Puhuminen ja kuunteleminen ovat yhtä tärkeitä

SOPIVASTI VAI LIIKAA?

EHYT ry:n Huugo-koulutuksista osa on suunnattu koko henki-

löstölle ja osa työpaikan avainhen-kilöille. Huugo-koulutus voidaan järjestää erillisenä tai osana työpai-kan omaa koulutuspäivää. Koulu-tuspakettejamme voidaan tarvitta-essa räätälöidä tilaajan toiveiden mukaan. Koulutuksemme kestävät 1– 6 h, kokonaisuudesta riippuen. Tämänhetkiset pakettimme ovat: • Työelämä ja päihteet• Työelämä, päihteet ja ongelmien puheeksiotto• Päihteet ja työhyvinvointi• Havahduttaminen päihdehaittoihin.

Kaikille avoimet Huugo-koulutukset tarjoavat tietoa

alkoholista ja muista päihteistä työelämässä. Koulutuksen aiheita ovat työturvallisuus, päihdeongel-mien ennaltaehkäisy työpaikalla, avainhenkilöiden vastuut, päihde-ohjelma, yhteistyö työterveyden kanssa ja puheeksiotto.

Koulutuksen kesto on klo 9–16. Kou-lutusmaksu sisältää koulutusmateri-aalin, lounaan ja kahvit. Hinta 115 e/ henkilö.

Työyhteisöjen koulutusten lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Antti Hytti, p. 040 779 1387 [email protected]

Tulevat avoimet koulutuksemme löytyvät osoitteesta: www.huugo.fi, kohdasta Koulutukset.

14.4.2015 turku 21.4.2015 tampere27.10.2015 Jyväskylä3.11.2015 Joensuu19.11.2015 Helsinki

Ajat ja paikkakunnat:

EHYT ry:n OttoMitta on ilmainen mobiilisovellus, jonka avulla voi seurata omaa alkoholinkäyt-töään. Sovellus kulkee

mukavasti mukana älypuhelimessa. OttoMitan käyttö on maksutonta ja tallennetut tiedot näkyvät vain käyt-täjälle itselleen.

Kun sovelluksen kirjaa naut-timiensa alkoholiannosten tiedot, kuten juoman laadun, määrän ja hinnan, OttoMitta laskee vaikkapa kalorit ja rahankulutuksen. Otto-Mitta auttaa tunnistamaan alkoho-lin riskikäytön rajoja, joita moni ei välttämättä tule ajatelleeksi. Sovellus voikin olla tukena omaan terveyteen vaikuttavassa elämäntapamuutok-sessa.

ottoMitan voi ladata maksutta Appstoressa, Googleplayssa tai

Windows phonessa. sovellus toimii älypuhelimissa ja tableteissa, joissa on Android, ios tai Windows phone käyttöjärjestelmä.

4 | EHYT Teema 6

savuton työpaikka

Huumeet työelämässä julkaisu tilattavissa

Huumeet työelämässä -tietolehden tavoitteena on antaa työpaikkojen päih-

detyöstä vastaaville ajantasaista tietoa työ-elämän huumetilanteesta. Tietoa voidaan käyttää työpaikkakohtaisen riskien arvioin-nin ja päihdeohjelman laatimisen pohjana. Aihee-seen paneudutaan case-kuvausten avulla, joita täy-dennetään fakta-osuuksilla. Tietolehti pyrkii myös antamaan vinkkejä huumehaittojen ennaltaehkäi-syyn ja ratkaisemiseen työpaikoilla.

Hinta 5 e. Tilattavissa osoitteesta: www.ttk.fi/julkaisut

tulevia tapahtumia

Work Goes Happy

Work goes happy (WGH) on työhyvinvointikonsepti, joka luo ideoita,

avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille. Vuosittainen päätapahtuma järjestetään keväisin Helsingissä. Kaudella 2015 tapahtuma on Wanhassa Satamassa keskiviikkona 11.3.2015 klo 9–17. tapahtuma on yhdistelmä päälavaohjelmaa, teemasaleja, workshoppeja ja messuja. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. eHYt ry on Work Goes Happyn yksi monista työhyvinvointia edistävistä kumppaneista.

Lisätietoja: www.wgh.fi

päihdepäivät

Vuosittain järjestettävä Päihdepäivät on alan ykköstapahtuma sosiaali, terveys

ja kasvatusalan ammattilaisille, tutkijoille ja päättäjille. tapahtumassa voi tutustua uusiin päihdetyön menetelmiin sekä tavata kollegoita messuosastolla. seuraavat päihde päivät järjestetään 19.–20.5.2015 Helsingin Kulttuuritalolla, ja niiden teemana on päihdekulttuurin muutos. tule mukaan päihdepäiville ja voit löytää itsesi vaikka Biletohtorin vastaanotolta!

Lisätietoja: www.ehyt.fi/ paihdepaivat

Työntekijöiden terveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työpaikoilla edistetään savutonta toimintakulttuuria. Suomessa on noin 900 000 tupakoijaa, joista yli 60 prosent-

tia haluaa lopettaa tupakoinnin. Työpaikan savuton toiminta tukee tupakoinnin lopettamista. Savuton Työpaikka -toimenpideohjelma auttaa työpaikkoja valmistelemaan savuttomuuspäätöstä, siitä viesti-mistä ja koko prosessin johtamista.

Ohjelman savuttomuuskriteerit sisältävät konkreettisia toimenpiteitä ja ne voi ottaa

käyttöön osoitteesta: www.savutonkunta.fi

EHYT Teema 6 | 5

faktatutKittuA tietoA

Työkyky

Työikäisistä miehistä jopa 40 prosentilla ja naisista 18 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla.

Yritysjohtajat

91 % yritysjohtajista oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn.

71 % yritysjohtajista katsoo, että alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tulevat viime kädessä yritysten maksettaviksi.

Lähde: eHYt ry / tns Gallup: Yritykset ja alkoholi, 2014.

6–7miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset.

Lähde: tHL

Alkoholin takia mene-tetään vuosittain noin

Kustannukset

henkilöstöhallinnon ammattilaisista toivoo enemmän panostusta päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn.

Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisinkertaistunut 1960luvun alusta. Jos kulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin suomen

kokonaiskulutusta 1990luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa. suunta onkin jo hyvä, kulutus on viime vuosina hiukan

laskenut. tällä hetkellä ollaan noin 9,7 litran (100 % alkoholia) tasolla

asukasta kohti eli noin 11,6 litrassa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Lähde: tHL

2Lähde: ttL Alkoholi ja työpaikka 2010.

54%

Alkoholi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle joka vuosi

Lähde: eHYt ry:n kysely Henkilöstö johdon ryhmä – HenRY ry:n jäsenille 2013.

miljoonaa työpäivää. Tämän kus tan nukset ovat varo-vaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla 500–600 miljoonaa euroa. Yhden sairauslomapäivän hinnaksi arvioidaan 350 euroa.

Lähde: eHYt ry / Huugo, VtV ja eK

6 | EHYT Teema 6

Työpaikat ovat kuivuneet. Enää ei biletetä sumei-lematta firman laskuun tai tulla maistissa töihin, mikä ei ollut har-

vinaista vielä muutama vuosikym-men sitten.

Liike-elämässäkin ilmaiset vii-nat jäävät yhä useammin juomatta, mutta vapaalla suomalaiset juovat sitäkin enemmän. Alkoholin koko-naiskulutus on lähes viisikertais-tunut 1960-luvun alusta. Vuonna 2013 suomalaiset joivat 11,6 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.

Riskikulutuksen ja alkoholiriip-puvuuden haitat näkyvät työelä-mässä, vaikka työaikana pysyttäi-siinkin selvin päin. On arvioitu, että alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Menetetyn työpanoksen arvoksi on arvioitu noin 500–600 miljoonaa euroa. Työpaikkojen HR-vastaavat arvioivat päihteiden aiheuttavan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista.

Runsaan alkoholinkäytön tiedetään pahentavan kymmeniä sairauk sia ja lisäävän sairauspois-saoloja ja työkyvyttömyysriskiä. Humalahakuinen juomatapa kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Alko-

holi on myös yksi yleisimmistä kuolinsyistä työikäisillä miehillä ja naisilla.

Tutkimusten mukaan työelä-mässä olevista miehistä 15–20 prosentilla ja naisista 10–15 prosen-tilla alkoholinkäyttö on niin suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhu-taan alkoholin riskikulutuksesta. Kaikista työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 18 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä.

– Alkoholiperäiset sairaudet jätetään monesti pois todistuksista ja hakemuksista, koska ne voivat evätä sairausajan palkan tai hei-kentää työntekijän mahdollisuutta päästä työkyvyttömyyseläkkeelle,

Alkoholinkäytön haitat näkyvät työelämässä vuosittain satojen miljoonien eurojen menetyksinä, vaikka

työaikana pysytelläänkin jo useimmiten kuivin suin.EHYT Kuvitus Henna Ryynänen

Kännäämisellä on kova hinta työelämässä

EHYT Teema 6 | 7

sanoo Elinkeinoelämän keskus-liiton (EK) asiantuntijalääkäri JanSchugk.

Eiihanpienimyrskyvesilasissa

Alkoholihaittojen kustannuksia on vaikea arvioida. Se tiedetään, että välittömät kustannukset koko yhteiskunnalle ovat noin 1,4 miljar-dia euroa. Summa ei sisällä tuotan-non menetyksiä, menetetyn elämän arvoa eikä muita välillisiä kustan-nuksia, joiden arvioidaan olevan noin 4,5–5,5 miljardia euroa.

– Joidenkin mielestä luku on niin epävarma, että sitä on parempi olla esittämättä. Se kertoo silti jotain ongelman suuruusluokasta, sanoo EHYT ry:n johtava erityisasian-tuntija TuomasTenkanen.

Alkoholipolitiikasta keskustel-laan välillä kovilla kierroksilla ja laineet lyövät korkealle. EHYT ry:n kyselyyn vuonna 2014 vastanneet

yritysjohtajat eivät kuitenkaan pitä-neet ylisääntelynä sitä, että oluen sunnuntaimyyntiä rajoitettaisiin maanantairokulien vähentämiseksi. Päinvastoin.

– Kahdeksan kymmenestä vastaajasta uskoi, että alkoholin-kulutusta vähentämällä voitaisiin pidentää suomalaisten työuria mer-kittävästi. Jos alkoholinkulutusta vähennettäisiin viidenneksen ver-ran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa, Tenkanen sanoo.

Alkoholin terveydelle haitalli-set mekanismit tunnetaan melko hyvin. Monissa tutkimuksissa on muun muassa osoitettu, että ren-touttavan unen määrä vähenee jo kolmen alkoholiannoksen jälkeen ja seitsemän annoksen jälkeen sitä ei ole enää juuri lainkaan.

Työterveyslaitoksen pääjohtajan HarriVainion mielestä krapulassa

ei kannata tulla töihin, jos ei ole varma työkunnostaan. Hän kehot-taa tekosyiden sijasta kertomaan heti avoimesti esimiehelle, miksi työkyky epäilyttää.

– Krapulassa ihmisen tarkkaa-vaisuus tutkitusti heikkenee. Sillä voi olla vakavia seurauksia turval-lisuuskriittisissä ammateissa, kun alkoholi on huonontanut myös unen laatua, hän sanoo.

Suurkuluttajistavaltaosakäytöissä

EK:n Jan Schugkin mukaan huu-meet ovat alkoholin rinnalla pieni ongelma suomalaisilla työpai-koilla, vaikka niiden käyttö onkin lisääntynyt.

– Työpaikoilla ja sairauspoissa-oloissa huumeita ei tuoda senkään vertaa esille kuin alkoholinkäyt-töä.

Schugkin mukaan Suomessa ei käytetä juurikaan lääkkeitä vireys-

8 | EHYT Teema 6

tilan säätelemiseen ja työtehon parantamiseen kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Suomalaistutkimuksen mukaan kolme neljästä 30–65-vuotiaasta alkoholin suurkuluttajasta käy töissä. Juomiseen olisikin tärkeä päästä kiinni, kun ihminen on vielä mukana työelämässä.

– Kaikilla, jotka tunnistavat päihdeongelman työpaikallaan, on suorastaan velvollisuus ottaa asia puheeksi, Jan Schugk sanoo.

Työkaverin tai alaisen alkoho-linkäyttöön on silti vaikea puuttua sopivan jämäkällä, mutta rakenta-valla tavalla. Myös näytön saami-nen alkoholiongelmasta on usein vaikeaa, koska juominen tapahtuu harvoin työpaikalla. Lisäksi juo-miseen liittyy paljon syyllisyyttä, häpeää ja puhumatonta asiaa. Puheeksioton harjoitteluun on onneksi saatavilla koulutusta ja tukea, Tenkanen mainitsee.

Kulutus riskirajalla – Riskirajalla tarkoitetaan sitä alko

holin määrää, joka todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja.

– naiset sietävät alkoholia heikommin kuin miehet.

– ikääntyminen heikentää alkoholin sietokykyä kaikilla.

– Juomismäärien lisäksi riskialttiuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät. Riskikulutuksen rajat on laadittu perusterveille aikuisille.

• Naiset:yli5annosta¹kerralla tai 16 annosta viikossa • Miehet:yli7annostakerralla tai 24 annosta viikossa • Yli65-vuotiaat:2annostakerralla tai 7 annosta viikossa

– Hoitoonohjaus on jo hel-pompi vaihe, koska se voidaan ulkoistaa työterveyshuollolle, Schugk sanoo.

Iloilmanviinaateeskentelyä?

Monien mielestä alkoholi voi maltillisesti käytettynä toimia yhteisöllisyyden vahvistajana ja voiteluaineena. Suomessa alkoho-lia pidetään myös vieraanvarai-suuden symbolina.

Tenkasen ja Vainion mielestä tipaton työpaikka olisi mahdolli-nen siinä missä savutonkin.

Vainiosta olisi toivottavaa, että ainakaan työajalla ei työpai-koilla tarjottaisi alkoholia. Hän perustelee näkemystään sillä, että työnantajan ei pidä tarjota yllyk-keitä juomiseen, koska niin moni kuuluu riskiryhmään.

Schugk kuitenkin epäilee, ettei työnantajilla ole intoa täyteen

alkoholittomuuteen, vaikka se hal-lintakeinona olisikin tehokas.

– Yritykset haluavat jättää mahdollisuuden tarjota alkoholia ainakin vierailleen jopa työaikana, ja useimmat myös henkilökunnal-leen tietyissä juhlatilaisuuksissa, hän sanoo.

– Yhteisöllisyyttä vahvistavat tapahtumat ja erilaiset juhlistami-set ovat työhyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Työpaikat määrittelevät itse tavoitetasonsa. Asiasta voi keskustella samalla kun päihde-ohjelmaa laaditaan tai päivitetään, EHYTin Tenkanen lisää.

¹ Yksi annos on pieni pullo keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa (40 %).

EHYT Teema 6 | 9

Koulutus ja virkistyspäivät, after workit ja pikkujoulut ovat hyviä tilaisuuksia lisätä osaamista ja ryhmähenkeä. Mutta jääkö joku porukan ulkopuolelle, jos ei juo muiden lailla? Jääkö jollekin toiselle taas putki päälle? Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen

Huugo tsemp-paa työpaikkoja päihdeongel-mien ehkäisyssä ja työhyvinvoin-nin rakenta-

misessa. Kymmenen vuotta sitten käynnistynyt Huugo-toiminta tarjoaa tukea työelämässä esiinty-vien päihdehaittojen ehkäisemiseen ja hallintaan. EHYT ry:n yhteistyö-kumppanina on Työturvallisuus-keskus, jonka kautta toiminnan sisältöön vaikuttavat kaikki työ-markkinakeskusjärjestöt.

Käytännössä Huugo opastaa kohti vastuullista ja huolehtivaa toimintakulttuuria, lisää toimijoi-den taitoja puheeksiotto- ja hoi-toonohjaustilanteissa sekä auttaa laatimaan tai päivittämään päihde-ohjelmaa tai muuta toimintaohjetta.

– Tarjoamme materiaaleja, kou-lutusta ja tukea esimiehille, henki-löstöjohdolle, työterveyshuollolle, luottamusmiehille ja työsuojeluhen-kilöstölle. Heidän vuorovaikutus-

taitojensa kehittämiseksi olemme kehittäneet ajattelun, kuuntelun ja viestinnän täsmätyökaluja, kertoo EHYT ry:n suunnittelija TimoGlad.

– Toiminta alkaa ajattelusta, kuuntelu paljastaa sanattomiakin viestejä, taitava kyselijä osaa ottaa puheeksi, selittää EHYT ry:n kou-luttaja TimoNerkko.

Ennaltaehkäisykuindiplomatiaa

Päihdehaittojen ehkäisyn ajatel-laan usein tarkoittavan varhaista puuttumista ongelmiin. Sitäkin tar-vitaan, mutta varsinaista ennalta-ehkäisyä se ei ole.

– Ennaltaehkäisy tarkoittaa toimintaa ja asioiden puheeksi otta-mista jo ennen ongelmien ilmene-mistä ja niiden ratkaisemista. Se on

pitää kartalla

päihdeohjelma on tiekartta työhyvinvoinnin kehittämiseen.

10 | EHYT Teema 6

eHYtin timo Glad (vas.), timo nerkko ja Antti Hytti tietävät, ettei paraskaan kartta korvaa käytännön tietoa ja kokemusta.

EHYT Teema 6 | 11

oikeilla nimillä ilman leimaamista, syyllistämistä ja moralisointia. Pohjimmiltaan päihdehaittaan puuttuminen on välittämistä niin yksittäisestä työntekijästä kuin koko työyhteisöstä.

Gladin, Hytin ja Nerkon mukaan työpaikalle tulee luoda varhaisen puheeksioton toiminta-tapa. Se on kaikkien tuntema työpaikan käytäntö, jossa jokai-nen antaa toiselle luvan puuttua kaikkiin työhön liittyviin poikkea-miin – senkin uhalla, että kyseessä

on väärä hälytys. Varsinaista puheeksi ottovalmiutta tarvitsevat etenkin esimiehet.

– Ensin pitää havaita ja huo-mioida, sitten tarvittaessa puut-tua. Suomessa on korkea kynnys tarttua asioihin, jotka katsotaan toisen yksityiselämään kuulu-viksi. Onneksi tämän kynnyksen madaltamista voi opetella, Nerkko toteaa.

Päihdekysymysten ohella Nerkko ja hänen kollegansa halua vat rohkaista keskustele-

VinKKi:

perjantaipalaveri voi toimia tehokkaammin torstaina, koska perjantaiksi halutaan skarpata.

kuin laaja-alaista diplomatiaa, joka saattaa poistaa tarpeen turvautua maanpuolustuksen keinoihin, sanoo EHYT ry:n aikuistyön pääl-likkö AnttiHytti.

– Varsinkin pienemmät yritykset havahtuvat päihteisiin siinä vai-heessa, kun on jouduttu yllättäen käsittelemään työntekijän päihde-ongelmaa. Sitten pohditaan, olisiko voitu toimia toisin, Nerkko lisää.

Työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäisy kannattaa kyt-keä laajempiin kokonaisuuksiin. Alkoholista voi puhua vaikkapa tyhy-toiminnan yhteydessä yhtenä työhyvinvointitekijänä muiden joukossa. Tärkeintä on pyrkiä päih-dehaitattomuuteen, jolloin esimer-kiksi alkoholin käyttö ei aiheuta ongelmia työlle eikä työkavereille.

Tehtävää riittää, sillä keskimää-räisessä suomalaisessa 10 henki-lön työporukassa on yksi raitis, seitsemästä kahdeksaan alkoholin kohtuukäyttäjää ja yksi tai kaksi riskikuluttajaa.

Alkoholin lisäksi työpaikkojen arkeen heijastuvat yhä enemmän myös lääkkeiden ja huumausainei-den väärinkäyttö.

– Erityisesti kannabiksen ja lääkkeiden päihdekäyttö herättävät nykyään työpaikoilla paljon huolta ja kysymyksiä, Hytti muistuttaa.

Ratkaisukeskeisestipuheeksi

Ratkaisukeskeisenä lähestymis-tapana Huugo-toiminta haluaa edistää keskustelua asioista niiden

Päihdeohjelman hyödyt

• Kokoaayhteentoimintaohjeet,mikäauttaaniiden muistamista ja päivittämistä.

• Helpottaatuenjaavunpyytämistä.• Tukeevarhaistapuuttumistajapuheeksiottoa.• Vastuuttaajasitouttaaniintyöntekijöitäkuinjohtoa.• Herättääajatuksiajakeskustelua,mikäjosinänsä

ennaltaehkäisee päihdehaittoja. • Lisääyhteistenpelisääntöjentuntemustajatyöhyvinvointia.

12 | EHYT Teema 6

Työelämän päihdeneuvonta palvelee

Kuinka otan ongelman puheeksi? Miten pystyn parhaiten auttamaan työkaveria? Mitä päihdeohjelmaan pitäisi sisältyä? • Työelämänpäihdepulmiinsaanytnopeastineuvoja.• UusiTyöelämänpäihdeneuvontaopastaajapäivystää

maanantaisin klo 15–18 numerossa 050 5733262. puhelimeen vastaavat ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat.

• Voitmyöskysyäapuatekstiviestitse. Lähetä viesti otsikolla HuuGoKYsY numeroon 18182.

Ratkaisukeskeisen toiminta-tavan mukaisesti koulutuksissa ei anneta valmiita vastauksia, vaan niitä haetaan yhdessä koulutetta-vien kanssa. Koulutuksen keskeisin teema on päihdehaitan puheeksi ottaminen työpaikalla.

Laajimmillaan koulutukset ulottuvat tukemaan päihdeohjel-man jalkauttamista ja seurantaa. Lyhimmillään ne toimivat tieto-iskumaisesti.

– Jo puolessatoista tunnissa pystyy läpikäymään perusasiat ja

maan kaikesta, mikä parantaa työ-hyvinvointia ja työssäjaksamista.

Koulutustalyhyentaipitkänkaavanmukaan

Huugo-toiminnan merkeissä EHYT ry järjestää vuosittain erilai-sia koulutustilaisuuksia. Kaikille avoimet koulutukset on suunnattu erityisesti työpaikkojen avain-henkilöille. Yrityksille ja muille työyhteisöille on sekä valmiita koulutuspaketteja että räätälöityjä kokonaisuuksia.

antamaan eväitä eteenpäin. Kou-luttajan hienoimpia kokemuksia on ollut, kun tehtaan johtajakin istuu mukana koulutuksessa ja osoittaa sitoutumisensa asiaan, Nerkko mainitsee.

Omatoimista opiskelua ja käy-tännön toimenpiteitä varten Huugo tuottaa ja tarjoaa laajasti aineistoa. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa Työkalupakki-niminen tietoja artikkelipankki, joka kertoo päihdehaitoista ja niiden ennalta-ehkäisystä työelämässä, selvittelee haittoihin puuttumisen mahdolli-suuksia sekä esittelee arviointiväli-neitä ja menettelytapaohjeita.

Päihdeohjelmanlaatiminenkannattaa

Päihdeohjelman laatiminen työyh-teisössä on osoittautunut yhdeksi ennaltaehkäisyn parhaaksi väli-neeksi. Parhaimmillaan päihdeoh-jelma tekee työstä päihdehaitatonta ja tukee siten työssäjaksamista. Jo pelkkä päihdeohjelman olemassa-olo voi ennaltaehkäistä ongelmia.

ehkäisevässä toiminnassa on tärkeää asettaa konkreettinen päämäärä johon pyritään.

timo Glad timo nerkko Antti Hytti

EHYT Teema 6 | 13

– Työpaikoilla on yleensä jonkinlaiset pelisäännöt – työpaikan tapa toimia – päihdeasioissa. Tällaiset vakiintuneet toi-mintatavat kannattaisi kirjata työpaikan päihdeohjelman pohjaksi, Hytti sanoo.

Hyvä päihdeohjelma on työpaikka-kohtaisesti mietitty ja laadittu yhteisen tahdon tulos. Sitä ei kopioida mistään valmiista mallista.

– Päihdeohjelman pitää asettaa rajoja ja määritellä avainhenkilöiden vastuut mutta myös muistuttaa kaikkien vastuuta toisistaan, Glad korostaa.

EHYT ry:n ehkäisevän päihde työn asiantuntijat voivat monin tavoin auttaa päihdeohjelman toteuttamisessa. Tarvit-taessa he tarjoavat tukea ohjelman laati-misen ensiaskeleista ohjelman jalkautta-miseen sisältyvään työyksikkökohtaiseen keskusteluun saakka. Joskus avuksi riittää pelkkä suunnitellun päihdeohjel-man kommentointi.

Jonkinlainen päihdeohjelma vaikuttaa noin viidesosalla työpaikoista. Aktiivi-simpia ohjelman laatimisessa ovat olleet suuret ja keskisuuret yritykset.

Lisätietoja: www.huugo.fi

Arviointivälineeksi

toisenlainen kosteusmittari työpaikan kosteusmittarin avulla voit arvioida työpaikkasi riskiä kohdata päihdeongelmia. samalla se auttaa valitsemaan toimenpiteitä tämän riskin vähentämiseksi.

Työpaikan kosteusmittari tarkaste-lee päihderiskiä neljästä näkö-kulmasta. Niitä ovat päihdehait-tojen todennäköisyys, työpaikan

rakenteet, ennaltaehkäisevän toiminnan tarve ja havaittuihin haittoihin puuttumi-sen tehokkuus.

Kukin näkökulma muodostaa joukon kysymyksiä sisältävän osion. Vastaukset tuottavat plus- tai miinuspisteitä, joiden summa yhdessä osiossa kertoo riskin suuruuden kyseisestä näkökulmasta kat-sottuna.

– Työpaikan kosteusmittari perustuu sekä tilastolliseen että kokemusperäiseen tietoomme päihderiskeistä suomalaisilla työpaikoilla ja eri taustatekijöiden vaiku-tuksista. Sen tehtävänä on herättää keskus-telua ja kiinnittää huomiota mahdollisiin kehittämiskohteisiin, kertoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö AnttiHytti.

Kosteusmittaria voi käyttää jokainen työpaikkansa päihdekysymyksiin jonkin verran perehtynyt henkilö. Eniten hyötyä on luvassa, kun vaikkapa työsuojelutoimi-kunnan tai johtoryhmän jäsenet yhdessä läpikäyvät kysymyksiä, vastaavat niihin ja keskustelevat tuloksista.

Turvautuminen säännöllisin väliajoin Työpaikan kosteusmittariin mahdollistaa päihdetilanteen muutosten ja valittujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin.

Työpaikan kosteusmittarin voit ladata huugo.fi-sivustosta, kohdasta Tukimateri-aalit.

Huugo-ohjelma tarjoaa:

• Materiaalejaalkoholikysymystenkäsittelyynjavirikkeitäkeskustelun herättämiseen työpaikoilla.

• Koulutustatyöpaikkojenvastuuhenkilöillepäihdehaittojenennaltaehkäisystä ja niihin puuttumisesta.

• Tukeatyöpaikanpäihdeohjelmienlaatimiseenjapäivittämiseen.

• Työkalupakin,jokaantaavastauksiatyöpaikanpäihdetyönkeskeisiin kysymyksiin.

VinKKi: Kaikkea tarjolle tuotua ei tarvitse juoda.

14 | EHYT Teema 6

Apua päihdeohjelman laadintaan: www.huugo.� -> Työkalupakki -> Työpaikan päihdeohjelma

tai EHYT ry:n Työelämän päihdeneuvonta-puhelin 050 573 3262 (Ma klo 15-18)

• Ohjelman tarkoitus• Ehkäisevä toiminta• Korjaava toiminta ja hoitoonohjaus• Vastuuhenkilöiden nimeäminen

PÄIHDEOHJELMAN LAATIMINENTyöpaikan

• Kuka tahansa työpaikalla voi tehdä aloitteen päihdeohjelman laatimisesta.

Aloite

1.

• Kehittämisryhmä, jossa on edustajia johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta ja työterveyshuollosta

• Konsultoidaan tarvittaessa asiantuntijoita; työterveyslääkäri, juristi, Työturvallisuuskeskus, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Valmistelevatyöryhmä

3.

Jalkaut-taminen

6.

Esimerkkipäihde-

ohjelmansisällöstä

4.• Ohjelman käyttöönotto• Seurantamittarien valinta• Liitteet (esimerkiksi paljon yksityiskohtaista tietoa sisältävät osuudet ja lomakepohjat)

Työnantajan päätös ohjelman laatimisesta tai sen päivittämi-

sestä

2.

• Ohjelmaehdotus käsitellään työsuojelutoimikunnassa sekä YT-toimikunnassa tai sitä vastaavissa yhteistoimintaelimissä• Lopullinen ohjelma vahvistetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan allekirjoituksella

Päätös-käsittely

5.

• Esimiesten perehdytys ja muu tarpeellinen lisäkoulutus• Läpikäynti työpaikan yksiköissä ja mahdollinen paikallinen soveltaminen

Seurantaja arviointi

7.• Sopii työsuojelu- toimikunnan tehtäviin

työt

erve

yshu

olto

lain

muk

aan

päih

deoh

jelm

an t

ulee

sis

ältä

ä ty

öpai

kan

ylei

set

tavo

ittee

t ja

nou

date

ttav

at

käyt

ännö

t pä

ihte

iden

käy

tön

ehkä

isem

isek

si ja

päi

hdeo

ngel

mai

sten

hoi

toon

ohj

aam

isek

si. o

hjel

ma

on p

akol

linen

si

lloin

, kun

työ

nhak

ijalle

tai

työ

ntek

ijälle

hal

utaa

n te

hdä

ao. l

ain

3 §:

ssa

tar

koite

ttu

huum

ausa

inet

esti

.

Työelämässä alkoholi on edelleen käytetyin päihde.

– Huumeet ja lääkkeet ovat tulleet

vahvemmin mukaan kuvaan, Tamminen kertoo. Tamminen toimii asiantuntijana Työturvallisuuskes-kuksessa ja sen päihdeasiantuntijoi-den ryhmässä.

Suuria muutoksia on tapahtu-nut myös lainsäätäjän suhtautumi-sessa työelämän päihdehaittoihin.

Tammisen aloittaessa tehtä-vässään vuonna 2002 työelämän laeissa ei mainittu sanaa alkoholi

tai päihteet ollenkaan. Työsopimuslaistakin se oli poistettu vuonna 2001.

– Ajattelin, että onpa tässä tabu, kun sitä ei voida edes ääneen sanoa.

Vuonna 2004 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä

kirjattiin huumetestit ja päihde-ohjelma. Siitä lähtien työpaikoilla on alettu laatia päihdeohjelmia ja kysyntää koulutuksille on riittänyt.

Tuotannonmenetyksiäjaturvallisuusriskejä

Päihteiden tarkkaa vaikutusta työ-turvallisuuteen ja työtapaturmiin on vaikea mitata. Koko väestöstä saatavaa tietoa tapaturmariskeistä ja terveyshaitoista ei voi suoraan verrata työelämään, jossa olosuh-

teet ovat vapaa-aikaa valvotummat ja turvallisemmat.

– Meillä on edelleen hyvin vähän tilastotietoa siitä, miten päih-teiden käyttö tarkalleen vaikuttaa työelämässä. Päihteiden osuus tulee väistämättä ilmi ainoastaan kuolemaan johtaneissa tapatur-missa, Tamminen kertoo.

Työpaikalla kannattaa panostaa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn, vaikka päihteiden vaikutuksesta työuraan ja -kykyyn ei ole olemassa kattavaa tutkimusta.

– Eittämättä hyödyllisintä tietoa antaisi henkilöstötaloudellinen tutkimusote, sillä luotettava tieto päihdehaittojen vaikutuksista työ-uraan, työkykyyn ja tuottavuuteen rohkaisisi työnantajia panostamaan kattavasti päihdehaittojen ehkäi-syyn työpaikalla.

Tapaturmariskejä olennaisem-pana kysymyksenä Tamminen pitää heikentyneen työkyvyn kautta syntyvää tuottavuusvajetta. Tätä hän perustelee arkijärjellä.

– Valtaosa suomalaisista tietää, mikä ihmisen toimintakyky on krapulassa, saati millaista saamat-tomuutta päivittäinen naukkailu aiheuttaa.

Työn luonteella ja alalla on vai-kutusta päihteiden aiheuttaman tur-vallisuusriskin suuruuteen. Aloilla, joille on tyypillistä lyhyet työsuh-teet ja vähäinen sitoutuminen, ei ole perinteisten, valvotumpien ja turvallisempien työolosuhteiden muodostamaa suojaavaa tekijää.

– Myös niillä, jotka työssään ovat tekemisissä alkoholin kanssa, on joissakin tutkimuksissa tunnis-tettu kohonnutta riskiä, Tamminen lisää.

Tamminen on toiminut myös kuntakentästä vastaavana asiamie-henä ja näkee kunta-alan monissa kohdin edelläkävijänä päihdekysy-myksissä. Kuntapuolella on ollut suositus päihdeasioiden käsittelystä jo vuodesta 1997 lähtien. Sitä käy-tettiin mallina, kun suositus laadit-tiin kaikille aloille vuonna 2006.

– Kunta-alalla on tehty monia työkykyä koskevia tutkimuksia, jotka antavat tietoa myös päihde-tottumusten vaikutuksesta sairaus-poissaoloihin. Kunnat ovat isoja työnantajia, joilla on resurssia tehdä ja toteuttaa päihdeohjelmia, Tam-minen toteaa.

Kansalaisjärjestöt ovat Tammi-sen mukaan työpaikoille tärkeä tuki ja resurssi päihdekysymyksissä.

– Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole, Tamminen toteaa.

Tamminen on toiveikas entistä laajemman yhteistyön suhteen, sillä edistystä on jo tapahtunut.

Puheeksiotonharjoitteluapalo-japelastusharjoitustentapaan?

Työturvallisuudesta ja päihteistä puhuttaessa nousevat usein esiin puhalluttaminen ja huumetes-tit. Tamminen pitää testaamista hyvänä ennaltaehkäisynä.

”Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole.”

Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana työelämän päihdehaitat ja niistä käytävä keskustelu ovat muuttuneet merkittävästi 2000luvulla. työturvallisuuskeskuksen Hannu tamminen on seurannut kehitystä aitiopaikalta. Hän sanoo, että työturvallisuus päihdekysymyksissä paranee suunnittelemalla ja harjoittelemalla.Jenni Tikkanen Kuvat Pixhill ja Sami Kulju

16 | EHYT Teema 6

– Esimerkiksi huumetesteissä ei raporttien mukaan käy käry enää niin usein kuin vuosituhannen alussa.

Liikenneammattien kohdalla kes-kustellaan sokkotesteistä, mutta salli-misen estää eri osapuolten oikeutettu huoli varjopuolista. Työntekijäpuolta huolettavat riskit testeihin liitty-vässä työntekijän oikeusturvassa, esimerkiksi testien luotettavuuden ja tasapuolisuuden kannalta.

Hannu tamminen työskentelee asiantuntijana työturvallisuuskeskuksessa. Hän kiinnostui päihdekysymyksistä työskennellessään työsuojeluvaltuutettuna. – siltä ajalta on vahva muistikuva siitä, miten puolen päivän koulutuskin aiheesta antaa eväitä viedä asioita eteenpäin, tamminen kuvaa.

Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana

Työpaikoilla heräävä kysymys päihteistä on se ilmeisin: Miten toimia, kun työpaikalla on ilmiselvä epäilys päihtymyksestä? Tammisen mukaan tilanteita sattuu kohdalle niin harvoin, että ne yllättävät. Hän pohtii, pitäisikö puheeksiot-toa harjoitella todenmukaisissa olosuhteissa pelastusharjoitusten tapaan. Henkilökunta olisi mukana oppimassa, miten työterveyskes-kustelussa toimitaan.

– Silloin nähtäisiin, toimivatko suunnitelmat ja ohjeet niin kuin pitää.

Tammisella on suoraviivainen vinkki työpaikalle, joka pohtii päihteistä mahdollisesti aiheutuvaa riskiä.

– Kannattaa käynnistää syste-maattinen päihdetyö hyvän sään aikana. Se on helppo liittää työpai-kan muuhun terveyden ja työhy-vinvoinnin edistämiseen.

EHYT Teema 6 | 17

Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. – Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi.

18 | EHYT Teema 6

satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. – tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi.

Työkyvyn johtaminen ja työkyvyn hallinta ovat SatuVennalan arkipäi-vää. Hän työskentelee HOK-Elannon ravinto-

latoimialan henkilöstöresurssipääl-likkönä ja kokee oman talonsa päih-deohjelman sydämen asiakseen.

– Varhainen tuki on jokaisen työntekijän oikeus ja esimiehen velvollisuus.

– Oma unelmani on se, että jokaisessa työyhteisössä ymmärret-täisiin, että vaikealtakin vaikutta-vaan asiaan välittömällä puuttumi-sella tehdään oikeasti palvelus tälle ihmiselle, Satu Vennala sanoo.

Esimiessaatukea

Vastuullisimmilla työpaikoilla päih-deohjelmat kuuluvat jo olennaisesti työhyvinvointiin. HOK-Elannossa varhaisesta tuesta alettiin aktiivi-semmin puhua kymmenisen vuotta sitten, ja päihdeohjelma päivitettiin vuoden 2013 lopulla.

– Ymmärsin, että on tärkeää viedä esimiehille viesti siitä,

Ainoa oikea tapa puuttua alkoholin mahdolliseen väärinkäyttöön työpaikalla on puhuminen ja puuttuminen. Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen infografiikka Henna Ryynänen

KissA pÖYdÄLLe!

EHYT Teema 6 | 19

PÄIHDEHAITTOIHIN PUUTTUMINEN

Huolenaihe tai epäily

Kyllä Ei

Luottamuksellinenhuolikeskustelu

Luota aisteihisi ja vaistoosi.

Ei

JES!

Kyllä

Päihteidenkäyttö työaikanatai päihtymys työssä

Työnteonkeskeytys

Valmistautuminen

Keskustelua asiastaja sopimus jatkotoimista

Luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu

paikalle (jos mahd.)

Korjautuukotilanne?

Onko työterveyshuoltokäytettävissä?

Työntekijätestiin

Ratkaisuaistinvaraisesti

Onko työkuntoinen?

KylläEi

Kaikki Ok,työ jatkuu

TyöntekijäkotiinOhjaus työterveyshuoltoon

ja tarvittaessa päihdekuntoutukseen



Keskustelua havaituistaongelmista

Annetaantarvittaessahuomautus

tai kirjallinenvaroitus

TyösuhteenpäättäminenEi

Suostuukotyöntekijä hoitoon?

Korjautuukotilanne?

Kyllä

Kyllä

Työsuhteenjatkuminen

Ei



Kyllä Ei



Ei

JES!

Kyllä


Työnteonkeskeytys

Valmistautuminen




Korjautuukotilanne?


Työntekijätestiin


Onko työkuntoinen?

KylläEi











Korjautuukotilanne?

Kyllä

Kyllä


Ei

5Satu Vennalan viisi viisasta1. Rohkeutta varhaiseen puuttumiseen!2. puuttuminen on vastuullinen tapa toimia.3. puheeksiottaminen on hyvä teko, eikä mitään nillitystä. 4. Keskusteluja pidetään vireänä koko ajan.5. Alkoholismi on sairaus, joka ei hoidu nalkuttamalla.

etteivät he ole tämän asian kanssa yksin, Satu Vennala sanoo.

– Otin lähestymistavaksi opastaa miten ongelmatilanne tunnistetaan ja mitä sitten tehdään. Olennaisimpana haluan välittää viestin: Soittakaa minulle, ottakaa yhteyttä ja saatte apua. Tilanteeseen ei tarvitse mennä yksin.

Päihde-epäilystäonpuhuttava

Sellaista ongelmatilannetta ei ole-kaan, mitä ei voisi lähteä ratkomaan puhumalla. Päihde-epäilyssäkään ei pidä jäädä odottamaan, että jotain on jo tapahtunut. Keskustelu aloite-taan siinä kohdassa, kun esimiehelle – tai työkaverille – syntyy huoli, että kaikki ei nyt ole kunnossa.

Vennala kannustaa suorapuhei-suuteen.

– Turhan paljon varotaan ja hys-sytellään. Jos on epäilys, että työn-tekijä ei ole työkuntoinen töissä, siihen on puututtava. Eli ei todeta, että oletpa väsyneen näköinen, pitäisiköhän sinun mennä kotiin nukkumaan. Vaan sanotaan reilusti, että nyt minusta näyttää siltä että olet alkoholin vaikutuksen alainen.

Ja siitä lähdetään keskustelemaan. Asian salailu vain pahentaa tilan-netta. Huomioimatta jättämisellä mahdollistetaan ongelman jatkumi-nen ja paheneminen.

Työnantajalla on tietenkin vaitiolovelvollisuus, mutta yleisellä tasolla päihdeasioista voidaan työ-yhteisössä puhua.

– Usein siinä kohdassa, kun ongelma on todettu ja työntekijä on sitoutunut hoitoon, hän ottaa asian itse puheeksi työyhteisössä ja saa sitäkin kautta tukea.

Satu Vennala muistuttaa myös, ettei kenenkään saa antaa jatkaa työntekoa, mikäli on epäilys päih-tymisestä. Kyseessä on työturvalli-suusriski.

Esimiesepäiltynä

Entä jos epäilys kohdistuukin esi-mieheen? Kuka häntä valvoo?

– Tilanne on hankalampi, sillä ravintolapäällikkö on aina yksinäi-semmässä paikassa, koska hänen oma esimiehensä harvoin työsken-telee saman katon alla. Alkoholin väärinkäyttö havaitaan hitaammin. Tässä tulevat onneksi meidän jär-jestelmämme apuun. Seuraan koko

henkilöstön sairauspoissaoloja, ja sitäkin kautta saa arvokasta puuttu-miseen johtavaa tietoa.

Seurantakannattaa

Alkoholi aiheuttaa työpaikalla sekä fyysisiä, henkisiä että taloudellisia haittoja sairauspoissaoloina, tapa-turmina ja työkyvyttömyyseläk-keinä. Sen lisäksi tulee kuormitus työyhteisön muille jäsenille sekä tietenkin vaikutukset yksityiselä-mässä.

Satu Vennala katsoo kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteen.

– Jokaista ei tietenkään voi olla vahtimassa. Mutta olen optimisti. Ajattelen, että mitä enemmän tästä puhutaan työpaikoilla, sen mata-lampi kynnys ihmisillä on avata suunsa. Jo se on päihdeohjelman onnistumista.

– Lisäksi meillä on sairauspois-saolot kohtuullisen hyvällä tasolla, ja joka vuosi on saatu parannusta aikaan. Kun yhdenkin työntekijän työkyky paranee, se näkyy kustan-nuksissa. Vielä tärkeämpää on kui-tenkin se, että se parantaa kyseisen työntekijän elämänlaatua ja samalla koko työyhteisön jaksamista.

20 | EHYT Teema 6



Kyllä Ei



Ei

JES!

Kyllä


Työnteonkeskeytys

Valmistautuminen




Korjautuukotilanne?


Työntekijätestiin


Onko työkuntoinen?

KylläEi











Korjautuukotilanne?

Kyllä

Kyllä


Ei



Kyllä Ei



Ei

JES!

Kyllä


Työnteonkeskeytys

Valmistautuminen




Korjautuukotilanne?


Työntekijätestiin


Onko työkuntoinen?

KylläEi











Korjautuukotilanne?

Kyllä

Kyllä


Ei

päihdehaittoihin puuttumisen voi kuvata prosessina esimerkiksi näin. tämä on kuitenkin vain yksi malli. Jokainen työpaikka vastaa itse omien puuttumiskäytäntöjensä määrittelystä.

Diacorin työterveyslääkäri MarkusHavukainen on kollegansa kanssa täsmälleen samaa mieltä:

– Ongelmien varhainen havait-seminen on olennaisen tärkeää. Siinä tarvitaan työterveyshuollon ja työpaikan tiivistä yhteistyötä, hän miettii.

Eipaperiapaperinvuoksi

Monella työpaikalla on käytössä kirjallinen päihdeohjelma tai -toi-mintamalli. Tavallisimmin siihen on kirjattuna ehdotuksia ennaltaehkäi-sevästä toiminnasta kuten tiedotuk-sesta, koulutuksesta ja työyhteisön sitouttamisesta päihteettömään kulttuuriin. Päihdeohjelmassa on yleensä myös vinkkejä esimerkiksi tilanteen tunnistamisesta, puheeksi otosta, hoitoon ohjaamisesta sekä eri osapuolten roolista prosessissa.

Kun SAK kyseli asiaa noin vuosi sitten luottamusmiespaneelissaan, niin kävi ilmi, että yli 250 hengen työpaikoissa ohjelma oli lähes kai-

työpaikan ja työterveyshuollon hyvä yhteistyö auttaa päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä. sAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring ja diacorin työterveyslääkäri Markus Havukainen puhuvat rohkeuden puolesta ja hyssyttelyä vastaan.Matti Välimäki Kuvat: Rodeo, Patrik Lindström ja Matti Immonen

työterveyshuollon osaaminen käyttöön

kissa, alle 50 henkilön työpaikoissa alle puolessa ja alle kymmenen hengen työpaikoissa noin viides-osassa.

– Pienemmillä työpaikoilla on parantamisen varaa. Monesti ajatellaan, että jos työpaikalla ei ole päihdeongelmia, niin silloin ei kaivata ohjelmiakaan. Oleellista onkin, että kaikki tietävät miten toi-mia. Toimintatapojen kirjaaminen ylös yhdessä auttaa juurikin tässä. Silloin toimintaohjeet on helpompi muistaa ja päivittää, Haring miettii.

Myöskään Havukainen ei usko papereihin papereiden vuoksi. Hän muistuttaa, että työpaikan päihde-ohjelmalla ei ole suurtakaan mer-kitystä, jos se jää vain koristeeksi mappiin eikä sitä viedä aktiivisesti käytäntöön.

– Ehkäpä työpaikat ja työter-veyshuolto voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä päihdeoh-jelmien jalkauttamisessa osaksi työpaikan arkea. Päihdeasioista tarvittaisiin jatkuvaa muistutusta.

SAK:n asiantuntija-lääkäri KariHaring huomauttaa, että kun puhumme työpaikasta ja päihteistä, näemme usein vain huipun,

mutta emme itse jäävuorta:– Monesti ajatellaan, että

päihdeongelma tarkoittaa sitä, että työntekijä on humalassa töissä. Päihdeohjelmissakin pääpaino on hoitoon ohjauksessa siinä vai-heessa, kun ollaan jo aika pitkällä. Vähemmälle huomiolle jää se, että työelämässä on suuri joukko suurkuluttajia, jotka eivät ole humalassa työpaikalla, mutta jotka käyttävät vapaa-ajallaan niin paljon alkoholia, että se tulee väistämättä johtamaan ongelmiin ja terveyshait-toihin.

Haringin mukaan tärkein haaste on se, miten pääsemme tekemään ennaltaehkäisevää työtä tämän ryhmän parissa. Puuttumalla suur-kulutukseen saavutettaisiin suurin mahdollinen hyöty.

22 | EHYT Teema 6

– Uskon, että asian esille nosta-minen alkaa olla työterveyslääkä-reillä jo vakiintunut käytäntö – ja varsinkin, jos heillä on syytä epäillä henkilön käyttävän paljon alkoho-lia, Havukainen kertoo.

– Hyvin toimivissa työterveys-huolloissa alkoholiasiat otetaan esille terveystarkastuksissa ja sai-rausvastaanotoilla, mutta varmaan parannettavaa on myös osassa työ-terveyshuolloista kuten muussakin terveydenhuollossa, Haring pohtii.

Toisinaan työntekijä ei itse edes tiedä, mistä hänen ongelmansa johtuvat.

– Viikonlopun suurkulutus voi vaikkapa aiheuttaa unihäiriöitä koko viikolle. Tällöin esimerkiksi pelkkä unta parantavien lääkkeiden kirjoittaminen ei riitä, vaan tulisi pureutua itse ongelmaan, Havukai-nen huomauttaa.

Erilaisissa tempauksissa, kampan-joissa ja koulutuksissa voisi käyttää hyväksi myös järjestöjä, Havukai-nen miettii.

– Työyhteisöissä voisi myös miettiä, onko välttämätöntä, että työporukan yhteiset iltatilaisuu-det ja juhlat ovat kosteita. Voisiko yhdessäoloon ja yhteishengen kohottamiseen löytyä joskus myös jotain muita muotoja? Haring pohtii.

Hän mainitsee, että alkoholiasi-oista voisi kysyä myös esimerkiksi työpaikkojen henkilöstökyselyjen yhteydessä.

Asiatpuheeksityöterveyshuollossa

Työterveyshuollon terveystarkas-tukset ja vastaanottokäynnit ovat luontevia paikkoja käsitellä työnte-kijän alkoholinkäyttöä.

sAK:n Kari Haring patistaa myös pieniä yrityksiä tekemään päihdeohjelman.– oleellista on, että kaikki tietävät miten toimia ongelman ilmetessä.

– Jos oma intuitio kertoo, että kaikki ei ole kunnossa, intuitio on yleensä oikeassa, diacorin Markus Havukainen muistuttaa.

EHYT Teema 6 | 23

on karhun palvelus kaverille olla puuttumatta ongelmaan.

Vinkkejä työterveyspalveluja tilaaville» Miten päihdeasiat huomioidaan työhöntulotarkastuksessa?» Millainen varhaisen puuttumisen malli on tarjolla?» osaako työterveyshuolto käyttää miniinterventiota?» Millaista apua on saatavilla päihdeohjelmien laadintaan ja kommentointiin?» Millaista apua on saatavilla hoidon suunnitteluun ja hoitoonohjaukseen?» Miten työhön palaamista tuetaan?» saako tukea savuttoman työpaikan suunnitteluun tai ylläpitoon?» Millaisia koulutuksia, materiaaleja, kyselyjä ja raportteja on saatavilla?» Miten pidetään yhteyttä työpaikan ja työterveyshuollon välillä?» Miten työntekijöille tiedotetaan työterveyden palveluista?

Työterveyshuollon hoitohen-kilökunnalla on käytössään myös AUDIT-kyselyn ja muun muassa maksan toimintaa kartoittavan ”labrapaketin” kaltaisia alkoho-linkäytön runsautta selvittäviä apuvälineitä.

– Apuvälineet helpottavat puheeksiottoa. Niiden avulla myös työntekijälle on helpompi konk-retisoida, mitä kohtuukäyttö on ja mitkä ovat suurkulutuksen riskit, Havukainen mainitsee.

”Menikövähänpitkäksieilenillalla?”

Varhaisen puuttumisen kannalta olennaisen tärkeää on myös se,

mitä tapahtuu työyhteisössä. Sekä Havukainen että Haring puhuvat rohkeuden puolesta ja hyssyttelyä vastaan.

– Jos tuntuu siltä, että kaverilla on ongelmia, pitää mennä sano-maan, että ’mitäs, menikö vähän pitkäksi illalla.’ Vaarana on tie-tenkin, että toinen loukkaantuu ja sanoo, että ’mitä se sulle kuuluu’. Pahinta – ja karhunpalvelus kave-rille – on kuitenkin se, että kukaan ei sano mitään ja katsoo toisaalle, Haring muotoilee.

Hän huomauttaa, että puheeksi-otossa voi auttaa esimerkiksi työpaikan luottamusmies. Mikäli työntekijä sitä haluaa, niin luotta-

musmies voi olla läsnä myös silloin, jos prosessi johtaa neuvotteluihin työnantajan kanssa.

– Jos ongelma johtaa sitten esi-merkiksi hoitoonohjaukseen, niin työkavereilta vaaditaan tietenkin sensitiivisyyttä myös silloin, kun henkilö palaa töihin. Hänet on otettava vastaan tasavertaisena työtoverina.

Esimiehelläonvelvollisuuskinpuuttua

Markus Havukainen korostaa puheeksiotossa erityisesti esimie-hen roolia.

– Esimiehellä on velvollisuuskin ottaa asia puheeksi ja valtuutus viedä tapausta eteenpäin. Esi-miehen täytyy pitää huolta myös esimerkiksi työpaikan työturvalli-suudesta.

Hän muistuttaa, että esimies voi myös kysyä neuvoa työterveys-huollosta jo varhaisessa vaiheessa.

– Jos esimies kokee, että hänen on vaikea ottaa asiaa puheeksi, hän voi miettiä oikeaa lähestymistapaa yhdessä vaikkapa työterveyslääkä-rin kanssa.

Tärkeintä on, että kun tilanne huomataan, siihen reagoidaan, vaikka mentäisiin oman muka-vuusalueen ulkopuolelle.

– Jos oma intuitio kertoo, että kaikki ei ole kunnossa, intuitio on yleensä oikeassa, Markus Havukai-nen muistuttaa.

24 | EHYT Teema 6

VALtAKunnAnsoVitteLiJAMinnA HeLLe

vaikuttaja

Umpisolmut auki kuuntelemallaValtakunnansovittelija Minna Helle on oppinut neuvottelutaitonsa kantapään kautta. Hän uskoo asioiden etenevän parhaiten, kun ne on yhdessä sovittu. Kuuntelemalla toista tarkkaan voi löytää väyliä, joita pitkin edetä vaikeissakin tilanteissa.Sara Salomaa Kuva Työ- ja elinkeinoministeriö

Olet tunnettu neuvottelutaidoistasi. Miten tätä taitoa voi oppia?Neuvottelutaito kasvaa kokemuksen myötä. Ainakin itse olen oppinut neuvottele-mista ihan kantapään kautta ja toki on tiettyjä asioita, joita voi itse tehdä. Tärkein asia on, että kuuntelee toista osa-puolta. Jos vain itse puhuu eikä kuuntele toista, ei löydä niitä väyliä, mistä voi päästä eteenpäin. On todella tär-keää kuunnella myös rivien välistä.

Miksi työpaikoilla yhdessä sopiminen ja neuvottelu on niin tärkeää?Uskon vahvasti asioiden menevän parhaiten eteen-päin silloin kun asiat on yhdessä sovittu. Ei nyky-päivän työelämä toimi enää niin, että esimiehet ja johto tekevät päätöksiä ja sitten kerrotaan, että näin tämä menee. Totta kai johdolla on aina viimekätinen vastuu ja johdon on myös tehtävä pää-tökset, mutta on parempi jos ne ovat syntyneet keskuste-lun kautta ja erilaiset vaihto-ehdot on käyty yhdessä läpi.

Miten sopimisen ja neuvottelun kulttuuria voi rakentaa?Kysymys on tahdosta ja asenteista. Uskon, että nykypäivänä jokainen fiksu työnantaja ymmärtää sen, että työn tulos voi olla moninkertaisesti parempi jos työntekijä on motivoitunut ja innostunut, kun jos hän ei sitä ole. Näihin asioihin vai-kuttaa paljon se, minkälainen

henki työpaikalla on. Hyvä henki syntyy ennen kaikkea siitä, että asioista sovitaan.

Miten työhyvinvointiin liittyvät asiat näkyvät työssäsi?Valtakunnansovittelijan toi-mistolla ratkotaan tilanteita, joissa työmarkkinaosapuol-ten neuvottelut ovat joutu-neet umpisolmuun. Kysy-mys on useimmiten ihan perustavanlaatuisista asioista kuten palkasta, työajasta, erilaisista korvauksista. Jos puhutaan yleisesti työmark-kina-asioista ja asioista, joista neuvotellaan, työhyvinvoin-tiin ja työssäjaksamiseen liit-tyvät asiat ovat yhä vahvem-min agendalla.

Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat keskustelunaiheet työurien pidentämisen ja työhyvinvoinnin kannalta? Työurien pidentäminenhän on yhteinen, kansallinen tavoite. On juuri valmisteltu eläkeuudistus, joka pyr-kii vaikuttamaan työurien pitenemiseen. Yksi – tässä taloudellisessa ja työllisyys-tilanteessa aivan kriittinen asia on se, että ihmisillä olisi töitä. Etenkin iäkkäiden on erittäin vaikeaa työllistyä. Tämä on iso ongelma tällä hetkellä. Toiseksi työurien pidentämiseen vaikuttaa se, mitä työelämässä tapahtuu: onko riittävän joustavat työ-ajat, kuinka paljon panos-tetaan työssäjaksamiseen. Myös sillä, että työssään voi kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan on todella suuri merkitys.

EHYT Teema 6 | 25

tervetuloa työelämään!

Jari Ketola sami Häkkinen

26 | EHYT Teema 6

ammattiopistossa kolmevuo-tisella hyötyajoneuvoasen-tajalinjalla. Koulua on vielä vuosi jäljellä.

Sami Häkkinen saapui ottamaan selvää työelämän säännöistä, niin kirjoitetuista kuin kirjoittamattomistakin. Jari Ketola kertoo kokemuk-siaan ja näkemyksiään.

Sami Häkkinen: Mitkäovatratkaiseviatekijöitäuudentyöntekijänvalinnassa?

Jari Ketola: Varmasti positiivinen suhtautuminen työn tekemiseen ja työnantajaan. Ei se, että tarvitsisi heti osata ja hallita työ, jota tulee tekemään, mutta se mitä odotetaan, on oppimishalukkuus ja terve työmoraali. Ne ovat ne tärkeimmät tekijät.

Millainenonhyvätyökaveri?Sellainen, joka ottaa toisen huomioon, ihan samalla tavalla kuin muussakin elämässä. Jos kaveri on vaikka ajamassa autoa sisälle halliin ja toinen sen kuulee, niin avaa ovet hänelle. Se on pieni mutta kohtelias ele. Kohtelias käytös, niin kuin kotona on opetettu, terveh-ditään ja kiitetään, pätee työpaikallakin. Kiroiluun ei sillä tavalla puututa, jos ei se ole aivan ylenmääräistä. Kova kiroilu luo huonoa ilmapiiriä ja kyllä siitä kolle-gat huomattavat.

Ihmisiä kun ollaan, niin huonoja päiviä sattuu itse kullekin. Jollakin voi olla koira kipeänä ja mieli sen takia maassa, kurja tunne voi silloin mennä väärään osoitteeseen. Ei sellaisesta kannata loukkaantua tai aja-tella, että vika olisi minussa. Ja voihan sitä kysyä, mikä on, jos huomaa että toista jokin asia hiertää.

Klisee sanonta pätee tässäkin: kohtele työkaveria niin kuin haluaisit, että itseäsi kohdellaan.

Mitentyöhönperehdytetään?Perehdyttäminen tapahtuu aina vanhemman mukana työn ohessa, yksinään ei aluksi tehdä mitään. Yksilölli-sesti sitten pääsee, joku ennemmin, joku myöhemmin, tekemään itsenäisesti töitä.

JariKetola toimii Scanian kuorma-autokorjaa-mossa työnjohtajana. Scanialla hän on työsken-nellyt 17 vuotta, sitä ennen katsastusasemalla. Työelämään Ketola astui jo 15-vuotiaana, kun hän koulun ohessa avusti yrittäjäperhettään maidonkuljetuksissa.

Kun aikoinaan menin katsastuskonttoriin töihin, kuljin kuukauden päivät ammattimiehen mukana, vaikka oli ammattitutkinto taskussa. Kun vanhempi teki vierellä töitä, oli hyvä kysyä neuvoja aina kun tarvitsi. Mutta oli siellä sellaisiakin kavereita, jotka sel-

västi panttasivat tietoa. Meillä kyllä vanhemmat ammattimie-het neuvovat hyvin nuoria. Jos nuori ei jotakin osaa, ei se hait-taa, mutta silloin täytyy olla rohkeutta ja nöyryyttä kysyä apua. Niitä kuuluisia tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa-kaan.

Eikä virheiden tekemistä kannata pelätä, kaikillehan niitä sattuu. Jos sattuu virhe, niin sitten korjataan se.

Mitäontyöhyvinvointijamitensitätoteutetaan?Konkreettisia asioita ovat tie-tysti pitävä vesikatto ja riittävä

lämmitys. Tietenkin työhyvinvointiin kuuluu työter-veyshuolto ja meillä kerran päivässä tarjolla oleva ravitseva ruoka. Vakituisessa suhteessa oleville on tarjolla liikuntaseteleitä. Yhtenä osana työhyvinvoin-tia meillä on päihteetön työympäristö, nollatoleranssi päihteitten suhteen, ei huumeita, ei alkoholia – eikä nuuskaakaan saa käyttää. Mutta mikä on tärkeää, on henkinen puoli, se että neuvotaan ja ohjataan nuoria, eikä aseteta heille kohtuut-tomia tuotantovaatimuksia, vaan annetaan opetella työ rauhassa.

Mitenevästäisittyöuranalussaolevianuoria?Ei pidä arastella sitä, ettei ole teh-nyt sitä ja tätä, eikä oikein osaa-kaan paljoa. Ei kukaan oletakaan, että nuori heti osaisi kaikkea, hänhän vasta opettelee työtä ja työelämää. Mutta se mistä täytyy pitää kiinni on, että tulee ajoissa töihin ja pitää tauot asiallisesti. Ja ennen kaikkea, että on positiivinen asenne oppimiseen. Kehotan oikein imuroimaan tietoa kokeneemmilta työ-kavereilta silloin, kun sitä on tarjolla. Aina tietoa ei ole otettavissa, vaan omalla kokemuksella ja pelisilmällä täytyy mennä eteenpäin. Pitää muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta ajan mittaan kehittyvät taidot, myös itsensä säästämisen taito. Rohkeutta ja avoimuutta!

SamiHäkkinen (17), opiskelee Stadin työelämään astuminen

on suuri muutos nuoren elämässä. Mitä pitää osata, millaisella asenteella pärjää, millaisiin asioihin on syytä

kiinnittää huomiota? näistä asioista työelämän

konkari kertoo pian koulusta työelämään siirtyvälle

nuorelle.Minna Saano Kuva Jari Härkönen

”Jos sattuu virhe, niin sitten korjataan se.”

EHYT Teema 6 | 27

pyysimme kolmea yritystä avaamaan omien päihdeohjelmiensa sisältöjä ja kertomaan työhyvinvointia edistävistä toimintatavoistaan. Kiti Poikonen Kuvat Haastateltujen omat kuvat

galluptYÖpAiKAt ÄÄnessÄ

Miten teillä toimitaan?

Kysyimme haastateltavilta nämä kysymykset:

Heli uusitalohenkilöstösuunnittelija, pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

123

1 Järjestän esimiehil-lemme koulutuksia, joissa heille annetaan

työkaluja päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimin-taohjeita tilanteisiin, kun työntekijä saapuu päihteiden vaikutuksen alaisena töihin tai on poissa päihteiden vuoksi. Pidän myös huolta siitä, että sisäiset ohjeistuk-semme ovat kaikkien saata-villa ja ajan tasalla.

2 Päihdetapauksemme ovat vähentyneet huomattavasti viime

vuosina. Päihdeohjelma ja varhaisen välittämisen malli koskevat kaikkia Kierrätys keskuksen työnte-

kijöitä. Ohjelma on laadittu työsuojelutoimikunnassa, hyväksyntä ja viime käden vastuu on johtoryhmällä. Jalkautamme ohjelmaa kou-lutuksilla, ohjeistuksilla ja aktiivisesti muistuttamalla. Toteutumista seurataan esimiesten kanssa keskuste-lemalla ja päihdetapausten seurannalla. Päihdeohjelma sisältää yhteiset pelisään-tömme ja auttaa osaltaan luomaan työpaikkaa, jossa on hyvä tehdä työtä. Peri-aatteena on, että kaikkia kohdellaan samanarvoi-sesti.

3 Yhteiset kävelyretket, keilailu, jouluaskar-telut, teatterikäynnit,

makkaranpaisto, kielikerhot ja erilaiset hyvinvointiin liittyviä koulutukset edis-tävät kaikki työyhteisössä viihtymistä. Esimerkiksi maahanmuuttajille suun-natut suomi-kerhot ovat suosittuja, vapaaehtoisten vetämissä kerhoissa työnte-kijät voivat petrata suomen kieltään työajalla. Jokai-sessa toimipisteessämme on myös työhyvinvointiryhmä, joka järjestää erilaisia tempauksia. Ergonomiasta huolehditaan työterveys-palvelujen ergonomiakäyn-tien avulla. Työhyvinvointi-suunnitelman toteutumista seurataan ja siitä viestitään sisäisissä kanavissa.

Miten päihteet liittyvät työhösi?

Miten päihdeohjelma toimii teillä?

Mitä kaikkea teette työhyvinvoinnin edistämiseksi?

28 | EHYT Teema 6

Armi terhotehtaanlääkäri, outokumpu stainless ja outokumpu Chrome

Annika Rentola toimittaja ja työsuojeluvaltuutettu, Hufvudstadsbladet

2 Päihdeohjelmaamme päivitetään säännölli-sesti, ja sen laadinnassa ovat olleet mukana henkilöstö, johto, luottamushenkilöt ja

työterveyshuolto. Esimiehet ja luottamushenkilöt harjoittelevat varhaisen puuttumisen tilanteita puheeksiottokoulutuksissa. Kaikki työnteki-jämme osallistuvat päihteiden käyttöä pohtivaan koulutukseen. Hoitoon hakeutuminen ja sitou-tuminen perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja ne käsitellään mahdollisista sanktioista erillisinä asioina. Työntekijöistä koostuvat päihderyhmät suunnittelevat ja arvioivat toimintaa ja tarjoavat tukihenkilöitä. Päihteiden suhteen on nollato-leranssi ja porttipuhallutuksia tehdään ennalta ilmoittamatta säännöllisesti. Positiivisen tuloksen puhaltaneet ohjataan keskustelemaan työterveys-huoltoon. Myös ulkopuoliset urakoitsijat toimit-tavat tällöin hoitosuunnitelman.

3 Kannustamme vapaa-ajan liikuntaan lii-kuntakortin, yhtiön liikuntavuorojen ja erilaisten kampanjoiden ja tapahtumien

avulla. Työntekijöiden lapsille järjestetään talvella hiihtokilpailut ja syksyllä yleisurheilukilpailut. Kehityskeskustelut käydään kvartaaleittain ja henkilöstökysely muutaman vuoden välein. Oma työkyvyn varhaisen tuen malli on ollut käytössä vuodesta 2010 lähtien. Työntekijöiden käytössä on myös useampi vapaa-ajanviettopaikka, joita voi vuokrata kohtuullisin kustannuksin.

1 Kirjoittaessani sukel-lan mielelläni aiheisiin, jotka liittyvät lääketie-

teeseen tai sosiaalityöhön. Minua kiinnostaa ihmisen elämä iloineen ja suruineen. Työsuojeluvaltuutettuna etsin ratkaisuja havaittuihin päihdeongelmiin, yhdessä esimiesten ja työterveyshuol-lon kanssa.

2 KSF Media -konser-nissa on juuri päivitetty päihdeohjelma. Ohjel-

man suurin hyöty on, että se linjaa miten ongelmiin tartutaan. Myös työterveys-huolto kyselee työnteki-jöiltä päihteiden käytöstä. Joskus olen mukana jo siinä vaiheessa, kun asia otetaan

ja kotiin vietävät joululahjat, joista yleensä on voinut valita myös alkoholittoman vaihto-ehdon.

3 Työpaikalla tapahtu-vat suuret muutokset vievät tunnetusti paljon

voimia, jolloin työhyvin-voinnista huolehtimisesta tulee entistäkin tärkeämpää. Talossamme ollaan hyvin tietoisia yhteisöllisyyden merkityksestä. Olemme suun-nittelemassa parempaa kah-vilamiljöötä ja nurkkauksia, joissa voisi välillä rentoutua hetken. Myös joogatauoista on puhuttu. Monet meistä käyvät yhdessä syömässä lounasta ja osa pelaa jalkapal-loa tai sählyä työporukassa.

puheeksi esimiehen toimesta. Keskuste-lussa selvitetään vaih-toehdot, puhutaan hoitoonohjauksesta ja kerrotaan mihin ja miten nopeasti mah-dolliset työnantajan antamat varoitukset ja/tai kieltäytyminen hoidosta johtavat. Ensisijainen tavoite on saada työt suju-maan ja päihteiden käyttö hallintaan. Työntekijän on myös itse näytettävä, että hän haluaa ongel-mastaan irti. Olemme myös sopineet, että alkoholia ei tarjoilla talon puolesta, poik-keuksena pikkujoulut

1 Toimin tehtaan-lääkärinä ja vastaan terveys-

aseman toiminnasta. Outokummulla on ollut oma integroitu työterveyshuolto aina tehtaan alkuajoista lähtien. Vastuullani on myös yhtiöiden päihdeohjelman toteutus.

EHYT Teema 6 | 29

Sonkajärvellä Pohjois-Savossa vart-tuneelle AnttiHolmalle, papin ja uskonnonopettajan esikoiselle.

Viikonloppukaljoittelut suunni-teltiin jo heti maanantain välitun-neilla: kuka hankkii kaljat ja kenen luona yövytään. Holma ei muista jääneensä kertaakaan kiinni.

– Maalla eläminen oli lopulta aika turvallista ja aina oli tuttua porukkaa ympäirillä. Vaikka vähän juotiinkin, pitkin iltaa otetun muu-taman oluen jälkeen ´känni´ taisi olla pikemminkin teeskenneltyä kuin todellista.

Holma muutti 15-vuotiaana yksin Helsinkiin aloittaakseen opin-not Kallion Ilmaisutaidon lukiossa. Kaveriporukassa saatettiin päästä alaikäisinä joskus baariinkin, mutta rilluttelu oli varsin hillittyä jo siksi-kin, ettei rahaa paljon ollut.

Juominenarkipäiväistyy

Teatterikorkeakoulussa alkoholin käyttö liittyi lähinnä ensi-iltoihin ja juhliin, mutta Kansallisteatterissa työskennellessään Holma saattoi lähteä kuutenakin iltana esitysten jälkeen työkavereitten kanssa parille oluelle.

Pikku hiljaa alkoholin käyttö arkipäiväistyi.

– Saatoin juoda kotonakin pari kaljaa illassa, ja tapa jäi elämääni vähän salakavalasti.

Antti Holma oli aiemmin myös tupakkamiehiä. Siitä eroon pää-

Loppu tissuttelulle

päihteet olivat vain pienessä sivuroolissa näyttelijä Antti Holman elämässä. silti hän päätti pistää korkin pysyvästi kiinni. Marjo Tiirikka Kuva Matti Immonen

seminen vaati sitkeästi työtä, ja lopullisesti se onnistui vasta kun Holma matkasi Lontooseen vieroi-tuskurssille.

Alkoholin käyttö jatkui edel-leen. Ajatus päihteettömyydestä alkoi kuitenkin kyteä Holman mielessä, sillä hän oli saanut perinteisillä laskiaisesta pääsiäiseen kestäneillä paastoillaan tuntuman raittiiseen elämään.

Pienikin määrä alkoholia teki unesta katkonaista, mikä taas vai-kutti seuraavana päivän jaksami-seen. Kaikenlainen tekeminen alkoi tuntui jotenkin hankalalta.

Sitten koitti yö, jolloin kaikki muuttui.

Vuorokauteenlisäätunteja

Yhtenä levottomana yönä kolme vuotta sitten Holma tajusi, että nyt oli tehtävä päätös: valittava joko tissuttelu tai täysipainoinen työn-teko. Mies nousi juomaan viimeisen Fernet brancansa, eikä sen koom-min ole paria kuohuviinikulausta lukuun ottamatta alkoholia kurkus-taan alas huuhtonut.

– Päätös on vaikuttanut elä-määni pelkästään positiivisesti. Elämänlaatu ja vireystila paranivat vähitellen ja mieliala koheni.

Nyt Antti Holmasta tuntuu kuin hän olisi saanut vuorokauteen lisää tunteja, koska iltaisinkin aivot ovat vielä vireät.

Täysraittius herätti osassa kavereista vähän ihmetystä. Joku kysyikin varovasti, kannattaisiko alkoholiin suhtautua sittenkin ”jotenkin vähän normaalimmin”.

– Minulle on normaalimpaa olla juomatta kokonaan kuin juoda silloin tällöin. Puolessa vuodessa totuin asiaan niin, etten enää ajatel-lut koko asiaa. Kukaan kaveripiiris-säkään ei enää noteeraa juomatto-muuttani.

Päihteettömyystoivapauden

Holma kuvailee saaneensa päih-teettömän elämän myötä rajoittei-den sijaan vapauden elämäänsä. Tiukka linja sopii hänelle: Jos itselle sallisi tupakan ja kaljan perjantai-sin, niitä ajattelisi koko viikon.

Holma ei halua arvostella muiden tekemisiä, ja jos jollekin alkoholi kuuluu hauskanpitoon, se on heidän asiansa. Humaltuneiden seurassa hän ei kuitenkaan viihdy ja poistuu viimeistään jankkausvai-heen alkaessa kotiinsa.

Rentoutumiseen Holmalle riittää oleilu ja vaikkapa tyhjän-päiväisten kissavideoiden katselu kotisohvalla.

– Ehkä juomisen lopetettuani pelkäsin vähän ulkopuolisuuden tunnetta, mutta pelko osoittautui aivan turhaksi. On aina muita-kin, jotka haluavat lähteä ajoissa nukkumaan. En ole jäänyt mistään paitsi vaan päinvastoin saanut tilalle paljon enemmän. Elämässäni on nyt virtaa ja hauskuutta, Antti Holma kertoo.

Antti Holman elämänlaatu ja vireystila paranivat raittiuden myötä.

Aika monen suomalaisen ensimmäiset päihdeko-keilut alkavat murros-iässä. Niin kävi myös

30 | EHYT Teema 6

EHYT Teema 6 | 31EHYT Teema 6 | 31

5 Mitä se muille kuuluu mitä minä

vapaa-ajallani teen?

totta, ei suoraan kuulukaan. työkyvystä ja omasta terveydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta. Kaikilla on oikeus nukkua vaikka vain neljän tunnin unet joka yö, mutta sitä tahtia ei ehkä jaksa kovin kauan. samoin voi käydä, jos vuosien ajan ottaa liikaa kuppia.

Meidän työpaikalla ei ole päihdeongelmia.

Loistavaa! nyt voisikin olla hyvä hetki käydä läpi työpaikkanne toimintaa ja katsoa mitä kaikkea olette tehneet, kun olette päässeet näin hyvään tilanteeseen – hyvistä käytännöistä kannattaa pitää kiinni. toiseksi, nyt on hyvä aika miettiä valmiiksi mitä tehdään, jos joku kuitenkin joutuu vaikeuksiin. Harva nimittäin päättää ryhtyvänsä päihteiden ongelmakäyttäjäksi.

Yksi paperi lisää ei vähennä kenenkään

juomista.

työpaikan päihdeohjelman päätarkoitus ei ole neuvoa yksittäiselle työntekijälle, miten juoda. päihdeohjelman pääasiallinen tarkoitus on sopia yhdessä siitä, miten meidän

talossa päihdekysymyksissä toimitaan. Lisäksi se päihdeohjelmaa laadittaessa käytävä keskustelu voi oikeasti havahduttaa yhden ja toisen miettimään omaa alkoholinkäyttöään.

Me olemme turvassa päihteiden haitoilta,

koska puhallutamme ja testaamme työntekijät.

Hienoa, että olette jo miettineet päihteisiin liittyviä asioita. testit eivät kuitenkaan estä vapaaajan päihteidenkäytön haittoja ulottumasta töihin: väsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä, lisääntyneitä sairauspoissaoloja. ennen kuin joku lopulta tulee päihtyneenä töihin, hän on saattanut jo vuosien ajan kärsiä päihteiden aiheuttamista haitoista.

Hoitoonohjaus on turhaa, ei sieltä ole kukaan

takaisin tullut.

suomessa on tarjolla monenlaista laadukasta päihdekuntoutusta. Mutta hoito on sitä vaikeampaa, mitä pidempään ongelma on saanut kehittyä. Varhainen puuttuminen tekee aina hoidon onnistumisesta todennäköisempää.

väitettä päihteistä ja työelämästä

2.

3.

4.

5.

1.

32 | EHYT Teema 6

Yksi laissa määritellyistä alueista on psykososiaa-linen hyvinvointi, jonka piiriin kuuluu myös päih-

dehaittojen ehkäisy. Tältä osin lakia vahvistaa työnantajien ja ammatti-liittojen yhdessä hyväksymä päih-desopimus CAO 100, jota on sovel-lettu vuodesta 2009 lähtien.

CAO 100:n mukaan yrityksellä on työntekijämäärästä riippumatta

oltava virallinen päihdeohjelma. Sen sisältöä ei säädellä yksityis-kohtaisesti, vaan työpaikat luovat käytäntönsä itse. Yrityksen on kuitenkin tehtävä sopimus jonkun alalle erikoistuneen palveluntarjoa-jan kanssa.

Yksi psykososiaaliseen työhy-vinvointiin erikoistunut palvelui-den tuottaja on Securex, joka vastaa myös muun muassa 30 000 belgia-

Belgiassa joka yrityksellä on oltava päihdeohjelma

Belgiassa lainsäädäntö määrittelee yleisten työterveyttä ja turvallisuutta koskevien säännösten ohella erikseen viisi aluetta, joilla työnantajan on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista. Paula Mannonen Kuva Päivi Tiittanen

EHYT Teema 6 | 33

laisen yrityksen työterveyshuol-losta. Vuonna 2006 Securex laati terveysministeriön tuella pilottioh-jelman työpaikkojen päihdeohjel-mien toteuttamiseen.

Päihdeohjelmankaksivaihetta

Securexin selvitysten mukaan 13 prosenttia yritysten työntekijöistä käyttää alkoholia riskialttiilla tavalla ja yli puolet yrityksistä kokee alkoholinkäytön vaikuttavan tuottavuuteen. Juuri alkoholin-käytön vaikutus työkykyyn toimi perusteena myös CAO 100 -sopi-mukselle.

CAO 100:n mukainen toiminta etenee kahdessa vaiheessa. Ensim-mäinen vaihe eli päihdetoiminta-suunnitelman teko on pakollinen kaikille yrityksille. Tarkoituksena on löytää yhteisymmärrys työnan-tajan ja työntekijöiden välillä sekä päättää suunnitelman päälinjoista. Kirjallisesti laadittavasta paperista tulee automaattisesti osa työyhtei-sön sääntöjä.

Kakkosvaiheen aluksi yrityksen toimintatapoja ja sääntöjä verrataan

toimintasuunnitelman tavoitteisiin, mietitään tarvittavia muutoksia ja päätetään mittareista, joilla suun-nitelman toteutumista arvioidaan. Tämän pohdinnan jälkeen pääte-tään konkreettisista toimista.

Toinen vaihe ei ole pakollinen, mutta suositeltava yrityksissä, joissa sille on tarvetta. Tarve voi perustua esimerkiksi riskiarvioon tai terveystarkastusten tuloksiin.

Vaikuttavuudenvaatimukset

CAO 100 -sopimuksen mukaan tehokas päihdetoimintasuunni-telma vaatii työpaikan käytäntöjen ja sääntöjen läpikäymistä, tiedot-tamista ja koulutusta sekä avun saamista päihdeongelmiin.

Päihdeohjelman tuloksena työpaikalla on oltava selvää, millaisissa tilanteissa ja määrin alkoholia voi tai ei voi käyttää ja mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Johdon, henkilöstöhallinnon ja muiden ohjelmaa toteuttavien henkilöiden koulutus on välttämä-töntä, jotta asiaa osataan käsitellä oikealla tavalla työntekijöiden kanssa ja jotta esimiehet tietävät, miten menetellä ongelmatilanteissa. Jotta varhaisen puuttumisen ajatus toteutuisi, Securexin koulutuksessa ongelmatilanteita käydään läpi videoiden ja roolipelien avulla.

Työntekijöille on tiedotettava päihteiden vaikutuksista. Tarjolla on oltava myös mahdollisuus hoitoon, jos mahdollisen ongelman

Kansainvälisiä käytäntöjäAUDIT on kymmenestä kysymyksestä koostuva testi, joka antaa viitteitä alkoholinkäyttöön mahdollisesti liittyvistä haitoista. Kokonaistulos kertoo yleisestä riskitasosta ja vastaukset eri kysymyksiin puolestaan asioista, joihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. testi on Maailman terveysjärjestö WHo:n kehittämä ja sitä käytetään kansainvälisesti.

Mini-interventio on lyhytaikainen menetelmä, jolla voidaan ottaa alkoholinkäyttö puheeksi, tunnistaa riskikulutus ja keskustella runsaan käytön vähentämisestä. neuvonnassa on keskeistä antaa palaute tilanteen mukaan, sopia yhdessä tavoitteista ja tukea asiakkaan omaa kykyä muutoksen toteuttamiseen. Lähestymistapa on kannustava, ei arvosteleva.

ratkaisu ei onnistu omin voimin. Hoitokysymyksissä asiantuntijana toimii työterveyshuolto. Se vastaa myös alkoholin riskikäyttöä mittaa-vista AUDIT-testeistä ja toteuttaa mini-interventiot.

Esteitäjaedistäviätekijöitä

Securex selvitti myös yritysten päihdetoiminnan kannustimia ja esteitä. Pääosin yritykset hyväk-syvät päihdeohjelman kuuluvan tehtäviinsä. Esteiksi koettiin muun muassa resurssien puute ja se, että muut asiat koettiin päihdetyötä kiireisemmiksi.

Vaikka monissa yrityksissä oli voimassa jonkinlainen päihdeoh-jeistus, se ei aina tarjonnut riittävän selkeitä sääntöjä ja menettelytapoja. Esimiesten katsottiin myös tarvitse-van enemmän koulutusta ohjelman toteuttamiseen. Lisäksi jotkut vas-taajat kaipasivat enemmän näyttöä siitä, että päihdeohjelmaan tehty investointi on kannattava.

Securexin pilottihankkeissa teh-dyissä selvityksissä 95 prosenttia työntekijöistä suhtautui työpaikan päihdeohjelmaan myönteisesti. 64 prosenttia koki sen hyödyttäneen heitä itseään ja yli 80 prosenttia katsoi sen olleen hyödyksi koko työpaikalle.

Juttu pohjautuu securexin aluepäällikkö

Bart Garmynin haastatteluun ja hänen

aiemmin kirjoittamaansa artikkeliin.

Yli puolet yrityksistä kokee alkoholinkäytön vaikuttavan tuottavuuteen.

34 | EHYT Teema 6

havainnoista. YLEllä esitettävän 100 päivää ilman viinaa -ohjelman ideana on innostaa ihmisiä haasta-maan itsensä haluamansa mittaiselle tipattomalle. Ilmiötä on käsitelty eri näkökulmista vimmaisesti – talous-lehdistä blogeihin, kulttuurisivuilla ja Twitterissä.

Kiinnostus 100 päivää ilman viinaa -haastetta kohtaan on ollut valtavaa, mutta minut on yllättänyt innostuksen lisäksi tipattomuushaas-tetta kohtaan osoitettu vastustus. Usein kysytään, miksi olla juomatta, jos ei tarvitse. Kysymys on mainio tapa leimata alkoholista pidättäyty-vät alkoholisteiksi. Onko niin, että toisen kohtuukäyttäjän tipattomuus koetaan toisen elämäntavan arvos-teluksi, jolloin joukosta ei kannata erottautua? Kun kaikki juovat kiltisti, oman juomisen ja elämäntavan normaaliuteen on helpompi tuudit-tautua.

On aika muuttaa juomiseen liitty-viä kulttuurisia merkityksiä. Juomi-sesta täytyy voida keskustella siinä missä syömisestäkin, monipuolisesti eikä vain ongelmana tai lainsäädän-nön kysymyksinä. Tipattomuuden toivoisi muodostuvan yhtä hyväksyt-täväksi ja ”normaaliksi” kuin koh-tuukäytönkin. Tipatonta kannattaa mielestäni kokeilla, oli vuodenaika mikä tahansa. Ja kohtuukäyttäjäkin saa haastaa itsensä.

Liisa Akimof tuottaja Production House

kolumniLiisA AKiMof

saako kohtuukäyttäjä olla juomatta?Olen viettänyt tipatonta tam-

mikuuta useamman kerran, useimmiten porukassa.

Ajatus olon kaikinpuolisesta keven-tämistä joulun jälkeen on tuntunut hyvältä. Kuukausi ilman pisaraakaan alkoholia on lisännyt energiaa pime-ässä vuodenajassa ja kohottanut itse-kunnioitusta, kun itsekuri on pitänyt.

Televisiossa on kosolti ruoka- ja muodonmuutosohjelmia. Kaikenikäi-set kilpailevat kokkaustaidoillaan, personal trainerit auttavat laihdut-tajia huimiin painonpudotuksiin, sohvaperunat kampeavat triathlo-nille. Yhdestä ei kuitenkaan puhuta: alkoholinkäytöstä ei ole tehty lifesty-leohjelmia, vaikka alkoholi näyttää asettuneen sivistyneiden aikuisten ruokapöytiin osoituksena hyvin-voinnista ja elämänlaadusta. Kun alkoholista puhutaan mediassa, sävy on huolijournalistinen tai alkoholipo-liittinen.

Alkoholia suositellaan eri yhteyk-siin ja sitä toden totta juodaan, mutta niin sanottujen tavallisten ihmisten alkoholinkäytöstä ei puhuta. Alko-holinkäyttö on siirtynyt koteihin, ja samalla siitä on tullut yksityis-asia, josta ei sovi kysellä. Epäilen, että moni käyttää alkoholia paljon enemmän kuin mitä antaa itselleen tai muille ymmärtää. Alkoholi on palkinto rankan työviikon jälkeen, sen avulla puhutaan ystävien kanssa syvimmistä tunnoista, rentoudutaan ja lähdetään hetkeksi lomalle har-maasta arjesta.

Ajatus alkoholia käsittelevistä uusista tv-sarjoista syntyi näistä

Kuva

: eH

Yt

EHYT Teema 6 | 35

päihdeneuvontaa soita ilmaiseksi 24/7 numeroon

0800 900 45 tarjoamme päihdeneuvontaa ja apua kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä – täysin ilmaiseksi ja nimettömästi.

tYÖeLÄMÄn pÄiHdeneuVontA

050 573 3262

päihdehaitta voi ilmaantua työpaikalla hyvinkin odottamatta, eikä kaikkiin tilanteisiin voi ennakolta varautua.nyt saat monenlaisiin työelämän päihdepulmiin apua puhelimitse.

Voit kysyä esimerkiksi seuraavista aiheista:• Mitenotanongelmanpuheeksi?• Mitenvoinparhaitenauttaatyötoveriani• Saakotyönantajapuhalluttaatyöpaikalla?• Mitäpäihdeohjelmaanpitäisisisältyä?

maanantaisin klo 15–18 *

puhelimeen vastaavat ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat.puhelu maksaa kunkin oman operaattorin mukaisen maksun, ei lisämaksuja.

työelämän päihdeneuvonta toimii myös tekstiviestillä. Lähetä kysymyksesi numeroon 18182. Kirjoita viestin alkuun HuuGoKYsY ja sen perään oma kysymyksesi.

* palveluun ei kuulu juridinen neuvonta tai oikeusapu. tarkista mahdolliset palveluaikojen muutokset osoitteesta www.huugo.fi.

Documents

EHYT TEEMA 6 Työelämä