Ei sairaussakolleSDP:n muistio

Sairaussakko ja SDP

• SDP ei hyväksy työntekijän rankaisua sairauden vuoksi.• Työnantajalla ja työntekijöiden edustajilla on mahdollisuus puuttua Yksittäistapauksissa perusteettomiin poissaoloihin muilla keinoilla.

18.10.12 nimi

Sairaussakko = Palkaton karenssipäivä

• Kokoomuksen puoluevaltuusto ehdotti, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi työntekijälle palkaton= SAIRAUSSAKKO.

• Lisäksi kokoomus esitti, että kaksi seuraavaa viikkoa maksettaisiin työntekijälle vain 80 % suuruinen osa palkasta.

18.10.12 nimi

Sairaussakko = palkanleikkaus

• Järjestelmä on käytössä Ruotsissa. • Ruotsissa sairauspoissaolot aluksi laskivat ja

myöhemmin lisääntyivät.• Sairaussakko siirtäisi kulut työnantajalta työntekijälle.• Sairaussakko olisi voimakas palkanleikkaus.

18.10.12 nimi

Sairaussakosta sanottua

"Tämä oli odotettu jatko kokoomuksen palkansaajia kurittavaan linjaan.  Aiempiin esimerkkeihin kuuluu muun muassa ehdotus nuorten työntekijöiden palkka-alesta sekä halu heikentää työeläkkeitä eläkkeen alaikärajan pakkonostolla"

Reijo Paananen 30.9.2012

”Ehdotus johtaisi toteutuessaan terveydellisen epätasa-arvoisuuden kasvuun, koska se kohdistuisi voimakkaimmin sairaimpaan osaan työntekijäkuntaa eikä niihin, jotka väärinkäyttävät sairauspoissaoloja.”

THL syksyllä 2012

18.10.12 nimi

Sairauspoissaolot kunnissa

• Työterveyslaitoksen aineisto vuosilta 2000–2011 osoittaa, että kunta-alalla sairauspoissaolot lisääntyivät 2000-2005. Sen jälkeen määrä kääntyi hienoiseen laskuun (18 sairauspäivän tasolle).

• Sairauspoissaolot kasautuvat kohonneessa sairastumisvaarassa oleviin työntekijäryhmiin.

18.10.12 nimi

Sosiaali- ja terveysalalla ollaan poissa omalla ilmoituksella

• Lyhyet sairauspoissaolot kestävät enintään kolme päivää. Näin lyhyissä sairauspoissaoloissa riittää yleensä, että itse ilmoittaa esimiehelle sairastumisesta. (Keskimäärin 18−19 prosenttia kaikista vuotuisista sairaslomapäivistä kunta-alalla.)

• Lastenhoitajat, kodinhoitajat ja lähihoitajat ovat eniten poissa työstä omalla ilmoituksella.

• Myös sairaala-apulaiset, hammashoitajat, toimistotyöntekijät, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit ovat muuta kuntaväkeä useammin poissa 1−3 päivän ajan.

18.10.12 nimi

Sairauspoissaolot

Vuonna 2010: •puolet kaikista sairauspäivistä johtui paljon sairastavista(7% kaikista)•Sairain viidennes henkilöstöstä (22 %) tuotti 80 prosenttia kaikista sairauspäivistä•Lähes 30 prosenttia työntekijöistä ei ollut vuoden aikana ollenkaan sairauden takia poissa työstä.•Sukupuolten välillä oli selvä ero, naisilla oli neljä päivää enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä. •Vanhemmilla enemmän poissaoloja: alle 35-vuotiailla vajaat 16 päivää, yli 55-vuotialla reilut 21 päivää.

18.10.12 nimi

Ammatti ja sairauspoissaolot

Vuonna 2010:•eniten sairastivat siivoojat (keskimäärin 30,4 pv), muut palvelutyöntekijät (30,4 pv), keittiöapulaiset (29,7 pv), kodinhoitajat (29,2 pv), lähihoitajat (26,5 pv) ja sairaala-apulaiset (25,6 pv).•vähiten oman sairauden takia olivat aineenopettajat, tekniset erityisasiantuntijat, lääkärit, päällikköasemassa olevat ja luokanopettajat.•Ammattien väliset erot seuraavat myös sosioekonomiseen asemaan liittyviä terveyseroja. Suorittavaa työtä tekevillä enemmän kyseiseen ammattiin kasautuu sairauspoissaoloja.

18.10.12 nimi

Ammatti ja sairauspoissaolot

• Myös teollisuusaloilla suorittavaa työtä tekevät työntekijät sairastavat enemmän (yhteensä noin 6 %vuonna 2010) kuin toimihenkilöt (2 % samana vuonna)

sairaus- ja tapaturmapoissaoloja työntekijöillä 15 päivää/hlö.

• Palvelualoilla poissaoloja on keskimäärin 5 prosenttia.

18.10.12 nimi

Suomalaiset ja sairaussakko

• Valtaosa suomalaisista (70%) ja SAK:laisista (90 %) tyrmää kokoomuksen esityksen sairauslomakarenssista.

• Lähes puolet suomalaisista menisi töihin sairaana, jos kokoomuksen esitys sairauslomakarenssista toteutuisi.

• Sairaana töihin menisivät erityisesti SAK:laiset jäsenet (57 %) ja ammattiryhmistä työntekijät (54 %) ja alemmat toimihenkilöt (55 %).

• Yrittäjien keskuudessa kannatusta sairaussakolle on keskimääräistä enemmän.

18.10.12 nimi

Sairaupoissaolojen ehkäisy

• Sairauspoissaoloihin vaikutetaantehokkaimmin sekä ennaltaehkäisevillä työterveyspalveluilla että kehittämällä työympäristöä, mukauttamalla työn vaatimukset vastaamaan työntekijän voimavaroja ja edistämällä oikeudenmukaista johtamista.

• Huomioitavaa on, että yli puolettyökyvyttömyyseläkkeistä myönnetään tänä päivänä mielenterveysongelmien vuoksi, taustalla ovat kuormitus ja työelämän stressitekijät.

18.10.12 nimi

Asiaa kilpailutuksesta

Kilpailutuksen haasteellisuus

• Näkymättömistä kilpailutuksen kustannuksista ei ole Pohjoismaissa tutkittua tietoa. Arvion mukaan ne ovat kuitenkin suuria (JHL on Tampereen yliopiston kanssa käynnistämässä asiasta tutkimusta).

• Kunnan hankintabyrokratia paisuu sen sijaan, että varat suunnattaisiin suoraan palveluiden parantamiseen (esim. lisätään sairaanhoitajia).

• Sosiaalinen kriteeristö ei ole riittävästi kilpailutuksessa mukana: laatu, osaaminen, hinta, työehtojen noudattaminen, oikeus valvoa.

• Työntekijöiden asema heikkenee, kun palkkoja ja työaikakorvauksia sekä muita ehtoja heikennetään halvemmilla työehtosopimuksilla.

18.10.12

Palvelualoite • Palvelualoite tarkoittaa yksityistämisen suosimista. • Ruotsissa on käytössä palvelualoite. Sen mukaisesti kunnan tuottama

palvelu pitää kilpailuttaa, mikäli yksityisen haastajan palvelu osoittautuu vertailussa kunnan itse tuottamaa palvelua paremmaksi.

• Suomessa on Euroopan alhaisimmat hankintojen kynnysarvot ja laatutekijöiden osuus keskimäärin alhainen.

• Kilpailutuksessa tulisi suosia laatua ja sosiaalisia kriteereitä, kuten henkilöstön osaamisen taso ja työllistäminen.

• Tanskassa on olemassa esitys, jonka mukaan yksityisen toimijan voittaessa kilpailun sosiaali- ja terveystoimessa, velvoitetaan se työllistämään tietty määrä kunnan osoittamia vaikeasti työllistettäviä henkilöitä.

• Tanskassa esimerkiksi lääkäri voi olla vain joko julkisen tai yksityisen tahon palveluksessa, mutta ei molemmissa!

18.10.12 nimi

Ruotsin kokemukset

Seurauksia palvelualoitteesta Ruotsissa:•Johtaa jatkuvaan prosessiin, jossa yritykset koko ajan aktiivisesti hakevat uusia markkinoita.•Ongelmia syntyy, kun kunta ei hallitse kilpailuttamista ja hankinnan vaativuutta. •Yritykset tulevat sisään alhaisella hinnalla, mutta nostavat pian hintojaan - tällä hetkellä ostopalvelujen hintakehitys on korkeampaa kuin kunnan omassa tuotannossa. •Sopimusten purkaminen on ollut vaikeaa.

18.10.12 nimi

Ruotsin kokemukset

• Yksityinen toiminta on lisääntynyt.• Kunnan oma tuotanto on piristynyt.

• Varjopuolena hintaetua haetaan yleensä alhaisemmista palkkauskustannuksista:– vuosien varrella hinnat alkavat kohota nopeasti samalla, kun

laadussa esiintyy suuria ongelmia.– Myös alueellinen eriarvoisuus on kasvanut – joillain alueilla

yrittäjiä ja markkinoita on, toisilla taas ei juuri lainkaan.

18.10.12 nimi

Tapaus Carema

• Merkittävä palveluiden tuottaja Ruotsissa, jonka toiminnassa ilmeni räikeitä laiminlyöntejä mm. vanhustenhuollon osalta.• Vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö oli riisuttu

”katastrofaaliselle tasolle”, vanhusten ruokaa varattiin kymmenen sijaan 6-7:lle ja vaippoja ei säästösyistä vaihdettu.

• Asiasta syntyi niin iso kohu, että Carema-yhtiö pyysi julkisesti anteeksi ja lupasi ettei henkilöstöä enää karsita.

• Yhtiön juuret juontavat veroparatiiseihin. Verotusta on vältetty käyttämällä hyväksi veroparatiisimaita. Näin on saatu aikaan jopa 15 miljoonan euron verosäästöt vuodessa.

• Samaan aikaan johtajat saivat säästöistä bonuksia!

18.10.12 nimi

Kokonaisvastuu vai oma etu?

Kun kunnissa vaaditaan hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä ja kokonaisvastuun lisäämistä, pilkotaan kilpailutuksella toiminnot palasiin. Tällöin jokainen yksikkö pyrkii maksimoimaan vain omaa tuottavuuttaan kokonaisuudesta välittämättä.

18.10.12 nimi

Kunnat ovat ottaneet takaisin palvelujaan

• Kunnan omien työntekijöiden arvostusnousun syynä ovat paitsi säästötarpeet, myös suoranaiset pettymykset ja ostopalveluiden asiakkailta tulleet valitukset.

• Yleisimpinä perusteluina omien palveluiden palautusaikeille kunnat mainitsevat ostopalveluiden hintojen suhteettoman nousun tai palvelutason laadunvaihtelut.

18.10.12 nimi

Esimerkit kertovat ongelmistaTaloussanomien eri puolilta Suomea keräämät esimerkit kertovat monenkirjavista ongelmista:•Kaupunki siirsi koulu- ja vanhainkotiruokailut ateriafirmalle ja luopui toimipaikkakohtaisista keittäjistä. Ruuan laadusta alkoi tulla huomattavasti aiempaa enemmän valituksia. Pidentyneiden kuljetusmatkojen takia lämmin ruoka tuli perille joskus kylmänä, ja toisinpäin. Ruoka myös loppui päivittäin monesta toimipisteestä.•Kunta alkoi hankkia katujen ja viheralueiden kunnossapitoa yksityiseltä yhtiöltä. Odotettua runsaslumisempi talvi nosti ylläpitokulut moninkertaisiksi, koska kalliita lisätilauksia jouduttiin tekemään jatkuvasti.•Kunta sopi vanhuspotilaiden kuntoutuspalveluista yksityisen hoitoyhtiön kanssa. Omaisten mielestä jatkuvasti vaihtuvat hoitajat ja vaihteleva hoidon taso hidastivat toipumista. Kunnan omassa laitoksessa potilaat paranivat nopeammin ja pystyivät palaamaan koteihinsa aiemmin.

18.10.12 nimi

Esimerkit kertovat ongelmista• Kunta ulkoisti atk- ja palkkakirjanpitopalvelunsa suurelle yksityiselle

palveluntuottajalle. Samalla omat mikrotukihenkilöt poistettiin. Nyt tietokonepulmien ratkaiseminen vie viikkoja, laiteasennukset ja palkanmaksutkin tökkivät. Palveluntuottajan ilmeisesti Aasiassa sijaitseva help desk ei aina pysty antamaan neuvoja suomeksi.

• Kunta valitsi siivouspalvelut halvimmalta tarjoajalta. Paljastui, että yhtiöllä ei ollut tarpeeksi työntekijöitä kaikkiin kohteisiin, ja tarjouksen mukainen perussiivous oli lähinnä näennäistä siistimistä. Kunta irtisanoi palvelusopimuksen, mutta seuraavankin yrityksen kanssa oli laatupulmia. Yrityksen mukaan kunnan kiinteistöt olivat ilmoitettua heikommassa kunnossa, jolloin siivoamiseen tarvitaan huomattavasti enemmän aikaa. Kiinteistöjen muut huolto- ja remonttipalvelut oli kunnassa ulkoistettu jo muutama vuosi aiemmin.

• Kunta tilasi vammaishoitopalvelun yksityiseltä toimijalta. Ensimmäinen vuosi mentiin sovitulla tarjoushinnalla, seuraavana vuonna hoitopäivän hinta olikin jo 237 euroa kalliimpi kuin mitä se olisi ollut kunnan omalla väellä tehtynä.

Lähde:JHL18.10.12 nimi

www.sdp.fi