Eläketurvakeskus, tutkimusseminaari 10.5.2012 Antti Karisto

Eläketurvakeskus, tutkimusseminaari10.5.2012Antti Karisto

Raha ratkaisee? Köyhyyden heijastuminen hyvinvointiin iäkkäillä ihmisillä.

Ikihyvä Päijät-Häme

Seurantatutkimus kolmen syntymä-kohortin (s. 1926–30, 1936–40 ja 1946–50) terveyskäyttäytymisestä, terveydestä, vanhenemisen kokemuksista ja elämäntyylistä. Aineistojen keruu alkoi vuonna 2002 ja päättyi vuonna 2012.

Ikihyvä-tutkimuksen asetelma: eri kohortteihin kuuluvien tutkittavien määrä eri tutkimusvuosina

82–86 v

78–82 y. 489 (44,7 %)

75–79 y. 689 (53,8 %)

72–76 v (kohortti 1926–30)

884 (62,1 %)

68–72 y. 796 (63,5 %)

65–69 y. 886 (66,1 %)

62–66 v (kohortti 1936–40)

1023 (71,8 %)

58–62 y. 717 (54,1 %)

55–59 y. 840 (61,0 %)

52–56 v (kohortti 1946–50)

908 (63,8 %)

Tutkimusvuosi 2002 2005 2008 2012

Olli Nummela (2008): Trust, participation and health among ageing people : a cross-sectional cohort study of men and women born in 1926-30, 1936-40, and 1946-50 in the Lahti region, Southern Finland. Helsingin yliopisto, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A26.

Nelli Hankonen (2011): Psychosocial processes of health behaviour change in a lifestyle intervention. Influences of gender, socioeconomic status and personality. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuksia 51.

Elisa Pajunen (Tiilikainen): Mitä on olla yksinäinen?Yhteiskuntapolitiikan pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto 2011.

Karisto & Konttinen: Kotiruokaa, kotikatua ja kaukomatkailua. Tutkimus ikääntyvien elämäntyylistä.

Aineistona parikymmentä avokysymystä, joihin 600–2500 vastausta

Esimerkiksi kysymys lempipaikasta tuotti 1078 vastausta: äidin hauta, antikvariaatit, karpalosuo syksyllä, koripallo-ottelut, metsä, rantakivellä istuminen, ravien etäpelipiste, vanhat rautatieasemat, lintutalo, tähtitorni, kesämökin sauna….

Vastaukset luokiteltiin, jolloin päästiin tekemään myös yleisyyttä koskevia vertailuja.

Lempipaikat

Naiset s. 1926–30 s. 1936–40 s. 1946–50

Luonto 31 44 51

Elämänhist. paikat 16 14 26Harrastuspaikat 24 34 22Kaupunkipaikat 5 6Srk ja yhdistykset 20 16 10 Kyläpaikat 14 5

3

Miehet

Luonto 35 36 34

Elämänhist. paikat 31 35 39Harrastuspaikat 21 25 28Kaupunkipaikat 4 5

5Srk ja yhdistykset 5 4

1 Kyläpaikat 5 1 0

Poimintoja vastaajille tärkeistä harrastuksista:

akryylimaalausavantouintihaulikkoammuntahiljainen kävelyitsetuntemusjousisoitinten

rakentaminenkalligrafiakaraokekäsityöt ja bailatinokiinalainen

aamuvoimistelu taichi kirjoittaminen

jälkipolvillekullankaivuu

kylän miesten aamukahvit

linja-autoliikenteen historia

lähetysompeluseuramehiläishoitomoottoripyöräilymurtomaahiihtopäivittäinen avanto puutyötpuutarhanhoitotiffanytyöttikanheitto vertaisryhmätoiminta

Antti Karisto(2004): Maakuntasarjan hyvinvointivertailuja. Risto Alapuro & Ilkka Arminen, toim.: Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia. WSOY, Helsinki, 217-231. Antti Karisto, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen: Well-being of Old People. Is It Different? 20th Nordic Congress of Gerontology. Reykjavik, 30.5. – 2.6. 2010.

Ilkka Haapola, Antti Karisto, Marjaana Seppänen: Köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin. Seurantatutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä. Teoksessa Forssén, Katja & Roivainen, Irene & Ylinen, Satu & Heinonen, Jari toim. : Kohtaako sosiaalityö köyhyyden. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2012; xx–yy.

Hyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta eri yhteyksissä se saa aivan erilaisia merkityksiä. Meneillään on diskursiivinen kamppailu hyvinvoinnin sisällöstä:

• Talousmiesten näkemys: hyvinvointia syntyy, kunhan pidetään huolta talouselämän toimintaedellytyksistä. Toimivasta taloudesta tihkuu hyvinvointia kaikille.



• Sosiaalipoliittinen näkemys: hyvinvointi on turvallisuutta, sosiaalisten ongelmien ja riskien sääntelyä.




• Terveyden edistäjien näkemys: hyvinvointi on terveyttä ja sitä tukevaa käyttäytymistä.





• Wellness-näkemys: hyvinvointi on kevytterveyttä, ruumillista nautintoa ja hemmottelua, jota saadaan kylpylöistä ja kauneuskirurgiasta.






• Kulttuuri-ihmisten näkemys: hyvinvointia ovat esteettiset kohokokemukset ja kontemplatiiviset nautinnot.






• Kulttuuri-ihmisten näkemys: hyvinvointia ovat esteettiset kohokokemukset ja kontemplatiiviset nautinnot.

• Ekologinen näkemys: hyvinvointia on ekologisesti kestävä elämänmuoto.

• Jne.

Onko hyvinvointi objektiivisesti olemassa oleva, ulkoisesti arvioitava asiain tila vai onko kyse mielentiloista ja ihmisten kokemuksista, jotka ovat vain subjektiivisesti arvioitavissa?

Ontologinen näkökulma: mitä hyvinvointi on?

Epistemologinen näkökulma: miten siitä saadaan tietoa?

Problematisointia: onko ikä vain ”taustamuuttuja”?

Hyvinvoinnin ajatellaan olevan kaikille samaa. Tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu siihen, missä määrin se vaihtelee iän ja sukupuolen tapaisten ”taustamuuttujien” mukaan.

Ehkäpä ”taustamuuttujat” vaikuttavat hyvinvoinnin sisältöönkin: miesten ja naisten tapa ajatella elämän merkityksellisiä asioita voi olla erilainen, eikä vanhan ihmisen hyvinvointikaan välttämättä koostu tai painotu täsmälleen samoin kuin nuoren hyvinvointi.

Vastaajille esitettiin pitkä, 30-osioinen kysymyssarja, johon he ottivat kantaa kahdella tavalla:

* kouluarvosanoja (4–10) käyttäen he kertoivat, miten hyvin heidän asiansa ovat näiden asioiden suhteen

* sitä ennen he arvioivat viisiportaisella asteikolla, miten merkityksellisinä he pitävät näitä asioita oma hyvinvointinsa kannalta.

Osiolista oli pitkä, koska tarkoituksena oli reagoida aikaisempaan hyvinvointimittaukseen suuntautuneeseen kritiikkiin ja ottaa huomioon joitakin uusia keskustelussa esillä olleita painotuksia.

Osiot

Suhteet perheenjäseniinSuhteet sukulaisiinSuhteet naapureihinLuottamukselliset ihmissuhteetKuuluminen johonkin yhteisöönFyysinen kuntoUlkonäköTerveysHyvä sukupuolielämäVarallisuus Tulot ja kulutusmahdollisuudetItsensä tunteminen rakastetuksiUskonnollisuus Mahdollisuus matkustellaMahdollisuus harrastaa liikuntaaMahdollisuus opiskella ja oppia uusia

asioitaKulttuuriharrastukset

Osallistuminen järjestö- tai asukastoimintaan

Auttaminen ja vapaaehtoistoimintaMuiden osoittama arvostusMahdollisuus vaikuttaa asuinalueen

tai asuinseudun asioihinAsunnon kokoAsunnon laatu ja varustustasoAsuinympäristön kauneusLuonto ja mahdollisuus liikkua

luonnossaViihde ja hauskanpitoElinympäristön puhtausPalvelujen läheisyysMielihyvää tuottavat arkiset asiatMahdollisuus elää ympäristössä,

jossa tuntee olevansa kotonaan















Suhteet perheenjäseniinSuhteet sukulaisiinSuhteet naapureihinLuottamukselliset ihmissuhteetKuuluminen johonkin yhteisöönFyysinen kuntoUlkonäköTerveysHyvä sukupuolielämäVarallisuus Tulot ja kulutusmahdollisuudetItsensä tunteminen rakastetuksiUskonnollisuus Mahdollisuus matkustellaMahdollisuus harrastaa liikuntaaMahdollisuus opiskella ja oppia

uusia asioitaKulttuuriharrastukset






Suhteet perheenjäseniinSuhteet sukulaisiinSuhteet naapureihinLuottamukselliset ihmissuhteetKuuluminen johonkin yhteisöönFyysinen kuntoUlkonäköTerveysHyvä sukupuolielämäVarallisuus Tulot ja kulutusmahdollisuudetItsensä tunteminen rakastetuksiUskonnollisuusMahdollisuus matkustellaMahdollisuus harrastaa liikuntaaMahdollisuus opiskella ja oppia uusia




























Amartya Sen:

Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti.

Pääkomponenttianalyysiin perustuva tiivistys viisi ulottuvuutta, viisitoista komponenttia

Elintaso

Terveys•Terveys•Fyysinen kunto

Taloudelliset resurssit• Tulot ja kulutus-mahdollisuudet• Varallisuuus

Asunto•Asunnon koko•Asunnon laatu ja varustustaso

Palvelujen läheisyys

Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys(1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

Taloudelliset resurssitAsunto


Terveys

Perhe ja suku

Naapurit

Luottamukselliset ihmissuhteet

Uuden kokeminenLiikunta

Vaikuttaminen ja osallistuminen

Uskonnollisuus

Viihde ja hauskanpito

Sukupuolielämä

"Pieni hyvinvointi"

Ympäristö

1

2

3

4

5

3.4 3.6 3.8

4.5

4.0

3.2

4.03.23.8

2.63.0

2.8

3.3

3.8

4.1

Elämänalueille annettu hyvinvointi-merkitys miehillä ja naisilla Päijät-Hämeen hyvinvointibarometrissä

vuonna 2002

• BAROMETRIKUVA

0

1

2

3

4

perh

e

suku

naap

urit

luot

t.ih

yhte

isö

fyys

inen

ulko

näkö

terv

eys

seks

ielä

vara

kkuu

tulo

t

työs

uh.p

työn

mie

l

raka

stet

usko

nto

mat

kust

e

liiku

nta

opis

kelu

kultt

uur

järje

stö

arvo

stus

asui

nalu

valin

nat

sija

int

koko

laat

u

kaun

eus

luon

to

viih

de

puht

aus

palv

elut

arki

asia

koto

isuu

merkitys (miehet) merkitys (naiset)

Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys miehillä ja naisilla

(1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

Taloudelliset resurssitAsunto


Terveys

Perhe ja suku

Naapurit

Luottamukselliset ihmissuhteet

Uuden kokeminenLiikunta

Vaikuttaminen ja osallistuminen

Uskonnollisuus

Viihde ja hauskanpito

Sukupuolielämä

"Pieni hyvinvointi"

Ympäristö

1

2

3

4

5

NaisetMiehet

Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys eri ikäryhmissä

(1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

Elämänalueita, joiden hyvinvointi-merkitys vähenee iän myötä

– hyvä sukupuolielämä– viihde- ja hauskanpito– uusien asioiden kokeminen (naisilla)– luottamukselliset ihmissuhteet

Pieni mutta tilastollisesti merkitsevä ero vanhimman ja nuorimman ikäryhmän välillä myös seuraavissa:• terveys• perhe- ja sukulaissuhteet

Elämänalueita, joiden hyvinvointi-merkitys kasvaa iän myötä

– uskonnollisuus

– palvelujen läheisyys– naapurisuhteet– asunto (miehillä)

Esimerkki iän ja sukupuolen interaktiosta: ”uuden oppimisen” hyvinvointimerkitys

(”uuden oppiminen” koostuu osioista: ”mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita”, ”mahdollisuus matkustella” ja ”kulttuuriharrastukset”)

syntymäkohortti1926-301936-401946-50

Es

tim

ate

d M

arg

ina

l M

ea

ns

3,2

3,1

3

2,9

nainenmies

Sukupuoli

Estimated Marginal Means of Uuden oppiminen 2005 (3 m)

Uusien harrastusten omaksumisen (0-linjan yläpuolella olevat pylväät) ja vanhoista harrastuksista luopumisen (0-linjan yläpuolella olevat pylväät) yleisyys eri ikäryhmissä (Ikihyvä Päijät-Häme

2008)

1946-50 1936-40 1926-30-40 %

-30 %

-20 %

-10 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

Löytänyt uuden mielenkiinnon kohteen tai harrastuksen Joutunut luopumaan tärkeästä mielenkiinnon kohteesta tai harrastuksesta

Yhdistelmämittarin kuvaama köyhyys profiloituu eri tavoin nuorimmassa ja vanhimmassa kohortissa:

Nuorimmassa kohortissa köyhät pääosin (61 %) miehiä, työntekijöitä (2/3), kaupunkilaisia.

Vanhimmassa kohortissa köyhät pääosin (62 %) naisia, maataloustyötä tehneitä (1/2) ja usein maaseudun haja-asutusalueilla asuvia (1/3).

Pitkittäisaineiston hyödyntäminen köyhyyttä tutkittaessa

Tilastot kertovat vanhusväestön suhteellisen tulotason parantuneen 1990- ja 2000-luvulla, mutta tämä saattaa johtua kohorttivaihdunnasta: uusien eläkeläisten eläkkeet ovat suurempia kuin joukosta poistuneiden eläkkeet.

Kun tutkitaan samojen ihmisten taloudellisessa tilanteessa tapahtuneita muutoksia, kohorttivaihdunta ei pääse vaikuttamaan.

Miten köyhyys heijastuu hyvinvointiin?

Sitä tutkittiin vertaamalla, miten vuonna 2002 köyhiksi ja ei-köyhiksi luokitellut arvioivat vuonna 2008 elämäntilannettaan eri elämänalueilla (30-osioinen hyvinvointimittari)

Suurimmat erot köyhien ja ei-köyhien välillä löytyivät vapaa-ajan vietosta, mahdollisuuksista matkustella, kulttuuriharrastuksista, terveydestä…

Yhteisyyssuhteiden, asumisen sekä asuin- ja elinympäristön osalta köyhiksi luokiteltujen hyvinvointi ei paljonkaan poikennut paremmin toimeentulevien hyvinvoinnista.

Documents

Eläketurvakeskus, tutkimusseminaari 10.5.2012 Antti Karisto