Elämänkatsomustiedon työtavoista

Eero SalmenkiviHY, opettajankoulutuslaitos

ET opetuksen ydintehtävä (POPS 2004)

VUOSILUOKAT 1−5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja

antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa

elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

VUOSILUOKAT 6−9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa

elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa

ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista

opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua

vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi

tuetaan.

Lähtökohtana oppilas itse

lähteminen kotien katsomuksesta ei ole käytännössä

mahdollista, koska uskontokuntiin kuulumattomuus ei ole

katsomus

ei ’oman perinteen’ mukaista opetusta vaan oman

katsomuksen opetusta

lähdetään lapsen maailmasta ja otetaan ikäkausi ja

kehitystaso huomioon käsillä olevat asiat kokemukset, tapahtumat, tarinat

Lähtökohtana oppilas itse

oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään käsitystään

maailmasta oppilaan maailmankuvan jäsentyminen

(ei: jonkin maailmankuvan omaksuminen; tosin

6.–9:llä lisäksi perustietoja katsomuksista). oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään suhdettaan

itseensä, toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön sekä

yhteiskuntaan oppilaan identiteetin rakentaminen

(ei: jonkin Identiteetin omaksuminen; tosin 6.–9:llä

perusorientaatio kansalaisen identiteettiin).

ET on avoin oppilaiden itsensä kokemille ongelmille

niiden tutkimiseen varataan paljon aikaa.

Katsomuksellinen kyvykkyys tavoitteena

Ymmärtää oman katsomuksensa sitoumuksineen ja

jännitteineen identiteetin rakentaminen pohdinnan herättäminen Itsekritiikki

Tuntee muita ajattelutapoja katsomuksellinen yleissivistys moninaisuuden hyväksyminen suvaitsevaisuus

Oppilaan tavoitteena:

1. Herätä huomaamaan ja kysymään ajattelun ja asenteiden

rakenteita.

2. Tunnistaa ja hyväksyä erilaisuutta (Toiseutta).

Opetuksen tavoitteet

Oppimistavoitteet ovat yksilöllisiä ja pitkälle

henkilökohtaisia opetuksen tavoitteet esteiden

poistamista ja rakennustelineiden tarjoamista:

1. tiedolliset esteet

2. taidolliset esteet

3. asenteelliset esteet

4. toiminnalliset esteet

Tiedot

7–12 -vuotias lapsi omaksuu informaatiota varsin

tehokkaasti (”imee tietoa”/”oppi ulkoa”). ET:ssä ei informaation määrän suhteen kovin haastavia

tiedollisia tavoitteita, ongelmat toisaalla:

1. Eri lähteistä saatu disinformaatio (esim. muunmaalaisia

ja maahan muuttajia tai muita vähemmistöjä koskevat

stereotypiat).

2. Tiedon rooli eettisessä ja asennekasvatuksessa (onko

esim. evoluutioteoria tai kasvihuoneilmiö totuus vai yksi

hypoteesi muiden joukossa).

Tiedon rooli ET-opetuksessa

1.–6. -oppilaan (ja usean aikuisenkin!) on erittäin vaikea

erottaa ’mutu’-mielipiteitä, perusteltuja näkemyksiä ja

”riittävän varmoja” totuuksia. Filosofisessa mielessä erottelu voidaan kyseenalaistaa,

mutta usein itse kyseenalaistus on kyseenalainen. OPS-perusteet tarjoaa jälleen opettajalle

käytännössä toimivan mittatikun. Huom: opettajan ei tarvitse tietää kaikkea vaan hän

voi selvittää asiat seuraavaksi kerraksi, vielä

parempi on, jos asiat voidaan selvittää yhdessä.

Opettajan käsitykset

OPS on tosiseikkojen mittari ja ’mutu’-mielipiteet eivät

saa vaikuttaa opetukseen. Käytännössä vaikeus voi koskea opettajan perusteltuja

(katsomuksellisia) mielipiteitä. Oppilaiden tiedollinen auktoriteetti koulussa on opettaja,

siksi heidän ei voi edellyttää kykenevän erottamaan

opettajan mielipiteitä ja tosiseikkoja.

Tiedollisten vaihtoehtojen esittäminen

Esim. evoluutioteoriasta, ihmisoikeuksista ja kestävästä

kehityksestä on olemassa ”OPS-totuus”; ts. nämä ovat

hyviä ja tosia asioita ja merkitsevät suurin piirtein sitä,

mitä OPS sanoo → opetetaan totena (kuten Helsinki on

Suomen pääkaupunki). Jos asiasta ei ole olemassa OPS-totuutta kannattaa

yleensä esittää kaksi vastakkaista peruskantaa; esim: kapitalismi tällä hetkellä parhaiten menestyneenä ja

eniten hyvinvointia tuottavana

yhteiskuntajärjestelmänä vs. arvojen

yksiulotteistuminen kaiken määräytyessä rahalla ja

lähtökohtien epätasa-arvoisuus

Katsomusvaihtoehdot

Katsomuksellisista kysymyksistä (esim. maailman synty)

kannattaa yleensä ottaa vähintään kolme kantaa:

1. Tieteellinen (Big Bang)

2. Kristillinen (luominen)

3. Joku muu, usein muinaissuomalainen on

käyttökelpoinen & neutraali (Sotkan muna) Mikä tämä kolmas on ja onko neljäs, viides jne.

riippuu opettajan osaamisesta ja tunnin tavoitteista Käsitykset esitetään tarinoina ja vaihtoehtoina, mutta

yleensä niiden totuusarvon vertaileminen ei ole tarpeen,

jolleivät oppilaat ota asiaa esiin. Niiden tunteminen on katsomuksellista

yleissivistystä, mutta niiden totuuden pohdinnan on

syytä lähteä oppilaista.

Taidot

ET-taidot: kyky identiteetin ja elämänkatsomuksen kehittämiseen ja itseilmaisuun, arvostelukyky, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, kyky kohdata epävarmuutta, kyky myötäelämiseen ja eettiseen ajatteluun ja toimintaan sekä kyky oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta.

Näihin taitoiin liittyy paljon mystiikkaa, jonka mukaan ne eivät ole opetettavissa.

Tämä on väärä käsitys. Ne ovat opetettavissa, tätä opettamista on usein perusteltua kutsua kasvatukseksi ja se tarkoittaa oppimisen esteiden poistamista.

Näitä asioita ei voi siirtää, mutta nykykäsityksen mukaan ei mitään muutakaan voi. (Toki näiden taitojen kehittäminen on vaikeaa .)

Luonne ja muut synnynnäiset tai muut koulun ulkopuoliset tekijät määräävät näiden oppimista, mutta niin kaikkien muidenkin asioiden.

Taitojen oppiminen

Taitoja opitaan harjoittelun kautta. Kasvatuspsykologian tutkimus (esim. soitin- ja

urheiluvalmennus): asiantuntijan (mestarin) kouluttamisen

ensimmäinen lähtökohta on 10 000 tuntia harjoittelua. ET:ssä harjoituskeino on pääasiassa keskustelu:

SOKRATES Tällaiset mielipiteet ovat aluksi hänen

mielessään sekavina, mutta jos häneltä kysytään samaa

asiaa moneen kertaan ja monella tavoin, hän loppujen

lopuksi tietää sen yhtä tarkoin kuin kuka tahansa.

(Platon, Menon 85c-d, Teokset II). ET taidot harjoittuvat muuallakin kuin tunnilla (muuten

vaadittaisiin 300 vuoden ET-opinnot).

Taitojen luokittelu

Myötäelämisen taito (tunnetaidot). samaistuminen (itseys ja toiseus) tunteen ilmaisu (sen hyväksyminen ja keinojen

skaalan laajentaminen) Ajattelun taidot (asennetaidot).

ks. erillinen moniste + käsitteen didaktiikka

(peruskurssilta) Vastuunoton taito (asenne- ja toimintataidot). Näistä osista rakentuvat kokonaistaidot (arvostelukyky,

epävarmuuden sieto jne.)

Asenteet

Asenteiden operationalisointi vaikeaa käyttäytymis-

tieteellisessä tutkimuksessa → asennekasvatuksen tiedot

vähäisempiä kuin tietojen ja taitojen osalta. Asennekasvatus myös osittain uusi asia, koska

monokulttuurisessa ympäristössä asennekasvatus on

pääosin ”automaattista”. Asenteiden opettamisessa indoktrinaation ja ”nahan alle

menemisen” vaara on suuri, mutta OPS:ssa on selkeitä

asennetavoitteita (”sisäistää ihmisoikeuksien,

suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeuden-

mukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita” ja

”oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,

yhteiskunnasta ja luonnosta”).

Toiminta

Hyve = opittu toimintavalmius, joka edistää inhimillistä

hyvää. Tietojen, taitojen ja asenteiden lisäksi toimintavalmius

vaatii aloitteellisuutta. Sitä voi edistää mallioppimisen keinoin järjestämällä

toiminnallisia hankkeita.

Käytännön ratkaisuja

Keskustelu tärkeimpänä opetusmuotona (erilaisia

keskustelumuotoja, pari-, ryhmä, valmisteltu jne.

keskustelut) Monipuoliset työmuodot Oppimaan oppimisen painottaminen: keskustelu- ja

opiskelutaidot, esim. mind mapit sekä: Yhteinen oppimisen arviointi Riittävä ja huolellistesti järjestetty tila Opettajalla pitkän aikavälin suunnitteluun perustuvat

materiaalit (netistä ym., kirjoja väheksymättä, jos niitä

on) Oppilailla vihot

Vihko

Oppilaalla tulee olla ET-vihko, johon voidaan

1. Tehdä muistiinpanoja yhteisesti opiskellusta (oppikirja

materiaali ei riitä alkuunkaan kaikkien asioiden

käsittelyyn).

2. Liimata tiedollisia monisteita (sama syy kuin yllä, mutta

huom. kestävän kehityksen (ja koulun talouden)

vaatimukset).

3. Kirjoittaa omia pohdintoja.

4. Piirtää kuvia, ajatuskarttoja ja muuta tarpeellista.

ET-vihkon kulkeminen mukana näyttää vaativan erityistä

huomiota.