of 116 /116
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ELÄMÄNLAATU, OSAAMINEN JA KILPAILUKYKY Tietoyhteiskunnan kehittämisen perustelut Sitra 206 Helsinki 1998

ELÄMÄNLAATU, OSAAMINEN JA KILPAILUKYKYja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta,

  • Author
    others

  • View
    1

  • Download
    0

Embed Size (px)

Text of ELÄMÄNLAATU, OSAAMINEN JA KILPAILUKYKYja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tieto- ja...

  • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

    ELÄMÄNLAATU, OSAAMINEN JAKILPAILUKYKY

    Tietoyhteiskunnan kehittämisen perustelut

    Sitra 206

    Helsinki 1998

  • 2

    ISBN 951-563-355-9

    ISSN 0785-8388

    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

    Hakapaino Oy, Helsinki 1998

  • 3

    Saate

    Suomalaisen tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja uhkientorjumiseen tarvitaan visio ja strategia. Nopean kehitysrytmin vuoksi niitä ontarpeen myös jatkuvasti tarkistaa. Suomen aiempi strategia laadittiinvaltiovarainministeriön työryhmässä ja julkaistiin pääministeri Esko Ahonhallituksen toimesta vuoden 1995 alussa. Monia keskeisiä tavoitteita kirjattiin myöspääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmaan. Tietoyhteiskuntafoorumi tekikeväällä 1997 strategian uudistamista koskevan aloitteen, jota tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta tuki. Valtiovarainministeriö sopi Sitran kanssa strategianuudistamishankkeesta.

    Tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen keskeiset johtopäätökset on tiivistettyjulkaisuun Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky - tietoyhteiskunnan strategisenkehittämisen lähtökohdat ja päämäärät. Tämä raportti perustelee edellistälaajemmin kirjattuja johtopäätöksiä ja pyrkii antamaan seikkaperäisemmän kuvantietoyhteiskunnan kehittämisen haasteista ja tavoitteenasetteluista. Strategianuudistamisen taustaksi on hankkeessa tuotettu suuri joukko taustaselvityksiä, jotkajohtopäätöksineen sellaisenaankin tarjoavat aineksia tietoyhteiskunnanhahmottamiseen ja kehittämiseen valitusta näkökulmasta.

    Aineistoa strategian pohjaksi on ollut käytettävissä runsaasti sekä hankkeentoimesta tuotettuna että muutoin. Tietoyhteiskunta-käsitteen laaja-alaisuus onasettanut strategian kokoamiselle suuren haasteen. Strategian uudistamisen teemanaoli "Suomalainen tietoyhteiskunta - ihmisten verkko". Tavoitteena on olluttarkastelussa painottaa tietoyhteiskuntakehityksen merkitystä ihmisen arkipäivässä.Tuloksena kirjatut johtopäätökset olkoot pohjana tarkemmille strategioille jasuomalaista tietoyhteiskuntaa rakentaville päätöksille sekä käynnistyvällejatkuvalle strategiaprosessille.

    Sitra kiittää kaikkia niitä satoja henkilöitä, jotka ovat tavalla tai toisella olleetmukana tietoyhteiskuntastrategian uudistamistyössä. Erityinen kiitos kuuluukaikille niille asiantuntijoille, jotka ovat ankarista aikatauluvaatimuksistahuolimatta ottaneet tarjotut haasteet vastaan - olipa kyseessä laaja kirjoitustyö,aivoriihityöskentely, johtopäätösten kiteyttäminen tai keskeneräisten luonnostenkriittinen ja rakentava arviointi. Takana ovat suuret talkoot.

  • 4

    SisältöSaate.................................................................................................................................................................3

    Tiivistelmä .....................................................................................................................................................8

    Johdanto.......................................................................................................................................................10Jatkuva strategiaprosessi......................................................................................................................10Tietoyhteiskunta -käsite.......................................................................................................................11Ihmiskeskeisyys lähtökohtana Euroopassa..........................................................................................11Ihmisten verkko ...................................................................................................................................12Strategia kehityksen välineenä.............................................................................................................12Dokumentin rakenne............................................................................................................................13

    1. Muutostrendit ja lähtökohdat ........................................................................................................141.1Muutostrendit .......................................................................................................................................14

    Talouden globalisaatio ja digitalisoituminen.......................................................................................14Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja yhdentyminen ..........................................................................16Ympäristöongelmien kasvaminen........................................................................................................17Väestön lisääntyminen ja ikääntyminen ..............................................................................................18Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen ...........................................................................................19Median kasvava läsnäolo .....................................................................................................................20Liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen ................................................................................20Kaupungistuminen ja keskittymiskehitys ............................................................................................21Euroopan integraatio ja alueiden vahvistuva rooli ..............................................................................21

    1.2 Suomen lähtökohdat ...........................................................................................................................23

    Kansainvälinen asema..........................................................................................................................23Taloudellinen toiminta.........................................................................................................................24Koulutus...............................................................................................................................................24Tutkimus ja tuotekehitys......................................................................................................................25Infrastruktuuri ......................................................................................................................................25Tietotekniikan soveltaminen................................................................................................................25Yhteisvastuu.........................................................................................................................................26Julkinen sektori ....................................................................................................................................26Aluekehitys ..........................................................................................................................................26Lainsäädäntö ........................................................................................................................................27

    1.3 Arvot suomalaisessa yhteiskunnassa .................................................................................................28

    Arvomosaiikki .....................................................................................................................................28Suomalaiset arvot.................................................................................................................................29

    2. Visio ja päämäärät ..............................................................................................................................30Toimintatavat ja yhteistyö ...................................................................................................................32Osaaminen ja oppiminen .....................................................................................................................32Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ................................................................................................33Viestintä ja kulttuurien kohtaaminen...................................................................................................33Palvelut ja alueellinen kehitys .............................................................................................................34Kestävän kehityksen tukeminen ..........................................................................................................34

    3 Strategian asema ja toteuttajat .......................................................................................................353.1 Strategian asema .................................................................................................................................35

    3.2 Osapuolet ja roolit...............................................................................................................................36

    Ihmisen vastuu .....................................................................................................................................37

  • 5

    Kansalaisjärjestöjen vastuu..................................................................................................................38Elinkeinoelämän vastuu.......................................................................................................................38Julkishallinnon vastuu..........................................................................................................................39

    3.3 Avainprosessien uudistaminen ja yhteistyö ......................................................................................40

    4 Strategiset linjaukset ja toimenpide-ehdotukset......................................................................42Linjaus 1.

    Suomi ihmisystävällisen ja kestävän kehityksen

    tietoyhteiskunnan edelläkävijänä ............................................................................................................43

    Ulkoinen toimintaympäristö ................................................................................................................44Kansalliset valinnat..............................................................................................................................44Ihmisystävällisen tietoyhteiskunnan palvelut ......................................................................................44Yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden uudistaminen .................................................................45Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta..................................................................................................46Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................46Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................47Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................47

    Linjaus 2.

    Helppokäyttöisten ja turvallisten sähköisten palvelujen ja

    sisältöjen kehittäminen, tuotteistaminen ja hyödyntäminen ................................................................48

    Kynnysten alentaminen........................................................................................................................49Palveluprosessien kehittäminen...........................................................................................................49Yhtenäiset palvelurajapinnat ja -alustat ...............................................................................................50Sähköiset tieto- ja kulttuurituotteet ja -palvelut...................................................................................51Kansainvälinen markkinointi ...............................................................................................................51Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................51Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................52Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................53

    Linjaus 3.

    Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tiedon ja osaamisen kehittäminen ja hallinta ..............................53

    Oppimaan oppiminen ja viestintäkasvatus ..........................................................................................55Uuden tiedon luominen ja siirtäminen.................................................................................................55Tiedon organisointi ja jäsentely...........................................................................................................56Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen - innovaatiojärjestelmän kehittäminen .....................................56Osaamisen ja tiedon kansallinen suuntaaminen...................................................................................57Edellytysten luonti ja yksilöiden motivointi........................................................................................58Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................59Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................60Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................60

    Linjaus 4.

    Verkostotalouden toimintamallin soveltaminen työelämässä ja liiketoiminnassa..............................62

    Hierarkioista verkostoihin....................................................................................................................62Luottamuksellista yhteistyötä ..............................................................................................................63Uudistumishaaste .................................................................................................................................63Työ saa uusia muotoja .........................................................................................................................64Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................65Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................65Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................66

  • 6

    Linjaus 5.

    Julkisen sektorin toimintamallien ja palveluprosessien uudistaminen................................................67

    Strateginen johtaminen ........................................................................................................................67Palveluiden kehittäminen.....................................................................................................................68Tietovarantojen hyödyntäminen ..........................................................................................................68Tietoturvallisuus ..................................................................................................................................69Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................69Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................70Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................70

    Linjaus 6.

    Tasapainoisen alueellisen tietoyhteiskuntakehityksen varmistaminen................................................71

    Alueiden vetovoima.............................................................................................................................72Etäisyyksien voittaminen.....................................................................................................................72Vaikutusmahdollisuuksien ja virikkeiden lisääminen .........................................................................73Alueellinen yhteistyö ...........................................................................................................................73Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................74Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................75Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................75

    Linjaus 7.

    Tieto- ja viestintäteknologian ja -infrastruktuurin innovatiivinen

    kehittäminen ja soveltaminen sekä vaikutusten arviointi .....................................................................76

    Digitalisoituminen yhdentää ................................................................................................................76Suuret haasteet .....................................................................................................................................77Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri........................................................................................................77Vaikutusten arviointi............................................................................................................................77Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................78Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................79Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................79

    5. Kärkihakkeet ja jatkuva prosessi .................................................................................................815.1 Kärkihankkeet ja kehittämisverkostot .............................................................................................81

    Synergia kehittämisverkostojen kautta ................................................................................................82Kärkihankkeet ....................................................................................................................................83Kulttuuri- ja tietotuotteet ja palvelut ................................................................................................83Sähköinen asiointi ja palveluprosessit ...........................................................................................84Henkilökohtainen navigointi.............................................................................................................85Tietoverkkojen oppimisympäristöt ..................................................................................................86Tietointensiivinen työ ........................................................................................................................87Yritysten verkostoituminen ja etätyö ..............................................................................................88Paikallinen tietoyhteiskunta .............................................................................................................89

    Jatkuva strategiaprosessi..........................................................................................................................90

    6. Strategian uudistamishanke............................................................................................................91Ihmisten verkko ...................................................................................................................................91Asiantuntijat kartoittavat......................................................................................................................91Aivoriihissä puidaan ............................................................................................................................92Strategian ainekset kootaan .................................................................................................................92Kärkihankkeilla tulevaisuuteen............................................................................................................93

  • 7

    Liite 1.............................................................................................................................................................94Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen seurantaryhmät ......................................................94

    Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta .............................................................................................94Tietoyhteiskuntafoorumi......................................................................................................................95

    Liite 2.............................................................................................................................................................97Tietoyhteiskuntafoorumin aloite kansallisen tietoyhteiskunta-

    strategian uudistamiseksi .........................................................................................................................97

    Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian laatiminen

    "Koko kansan tietoyhteiskunta" .............................................................................................................97

    Taustaa .................................................................................................................................................97Ehdotus tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnalle ...........................................................................97Strategian työstäminen.........................................................................................................................98Strategiaprosessin aikataulu.................................................................................................................99Alustava ehdotus työohjelmaksi ........................................................................................................100

    Liite 3...........................................................................................................................................................101Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen johtoryhmä ja projektiryhmä.............................101

    Johtoryhmä.........................................................................................................................................101Projektiryhmä.....................................................................................................................................101

    Liite 4...........................................................................................................................................................102Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen

    seurantaan osallistuneet järjestöt ..........................................................................................................102

    Liite 5...........................................................................................................................................................105Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen taustaselvitykset ...................................................105

    Liite 6...........................................................................................................................................................112Muita Sitran tietoyhteiskunta-aiheisia julkaisuja................................................................................112

    Liite 7...........................................................................................................................................................115Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen avainprosessien aivoriihet ...................................115

    Oppiminen ja osaamisen hallinta.......................................................................................................115Oivallus ja innovaatio ........................................................................................................................115Työ ja yrittäminen..............................................................................................................................115Hoiva- ja huolenpito ..........................................................................................................................115Liikkuminen ja kuljetus .....................................................................................................................115Asiointi ja kaupankäynti ....................................................................................................................115Viestintä ja vuorovaikutus .................................................................................................................115Viihtyminen ja elämänhallinta...........................................................................................................115Varautuminen ja turvallisuus .............................................................................................................115

    Liite 8...........................................................................................................................................................116Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeessa haastateltuja henkilöitä ....................................116

  • 8

    Tiivistelmä

    Suomi kulkee kehityksessään kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa.Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisintuotannontekijä. Tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten jamuiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekäpalveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista.

    Tietoyhteiskuntakehitykseen vaikuttavat vallitsevat yleismaailmalliset kehitys-suunnat, kuten talouden globalisaation ja sähköisen kaupankäynnin eteneminen,tieto- ja viestintäteknologian nopea kehittyminen ja yhdentyminen, median kasvavaläsnäolo, väestön kasvu ja ikääntyminen, sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen,ympäristöongelmat, liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, nopeastietenevä kaupungistuminen ja muuttoliike sekä Euroopan integraatio ja alueidenvahvistuva rooli.

    Kansainvälisesti vertaillen Suomi on yksi tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaista japanostaa merkittävästi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tieto- javiestintätekniikan tuotteet ovat merkittävästi kasvattaneet Suomen vientiä. Samaanaikaan väestön ikääntyminen, korkea työttömyys, työelämän kiire ja pula osaavistatyöntekijöistä ovat osa suomalaista arkipäivää.

    Kansallinen visio on, että suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaaesimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavalla tietoyhteiskunnan mahdolli-suuksia elämänlaadun, osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja vuoro-vaikutuksen parantamisessa.

    Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämääränä on• lisätä hyvinvointia sekä tarjota työtä ja toimeentuloa• tarjota tasapuolisia mahdollisuuksia tiedon hankinnassa ja hallinnassa sekä

    osaamisen kehittämisessä• parantaa yrittämisen edellytyksiä, toiminnan kilpailukykyä ja työelämän

    laatua• lisätä ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia• vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen

    mahdollisuuksia• parantaa turvallisuutta ja yksilön tietosuojaa sekä asemaa kuluttajana• kehittää palveluja ja kulttuuritarjontaa sekä lisätä kansainvälistä

    vuorovaikutusta• lisätä innovatiivisten yritysten kiinnostusta sijoittua Suomeen• vähentää alueellista eriarvoisuutta• tukea kestävän kehityksen tavoitteitaSuomalaista yhteiskuntaa tulee kehittää ihmisten tarpeista lähtien. Tietoyhteiskuntarakentuu hajautetusti eikä kehityksen keskitetty ohjaaminen ole mahdollista. Onkuitenkin tärkeää pyrkiä ennakoimaan tulevaa ja eräitä keskitettyjäkin toimenpiteitä

  • 9

    tarvitaan. Strategisessa kehittämisessä korostuu yhteistyö sekä eri sektorien jahallinnonalojen välillä että kansainvälisesti. Kirjattuja periaatteita tulisi soveltaa,kun päätetään yhteiskunnan voimavarojen suuntaamisesta.

    Yhteiskunnan eri osapuolet rakentavat tietoyhteiskuntaa sekä omilla toimillaan ettäyhteistyöllä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tarjoutuvienmahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ihmisiltä uusia taitoja. Yrityksenkilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on nopeus, joustavuus ja verkostoituminen.Kehitys karsii vanhoja työpaikkoja ja synnyttää uusia. Julkisen sektori kehittäätietoyhteiskunnan toimintapuitteita ja edistää palvelukykyisen teknologian jainfrastruktuurin kehittymistä.

    Strategiset linjaukset korostavat yhteisvastuuta ja innovatiivisuutta kokoyhteiskunnassa. Tiedon ja osaamisen, palveluiden sekä teknologian kehittämisen jahyödyntämisen rinnalla myös toimintatapojen uudistaminen on keskeistä. Suomentulee hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia ihmisten tarpeiden tukemisessaja samalla avautuvat kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet.

    Strategiset linjaukset ovat:• Suomi ihmisystävällisen ja kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan

    edelläkävijänä• Helppokäyttöisten ja turvallisten sähköisten palvelujen ja sisältöjen

    kehittäminen, tuotteistaminen ja hyödyntäminen• Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tiedon ja osaamisen kehittäminen ja hallinta• Verkostotalouden toimintamallin kehittäminen ja soveltaminen työelämässä ja

    liiketoiminnassa• Julkisen sektorin toimintamallien ja palveluprosessien uudistaminen• Tasapainoisen alueellisen ja paikallisen tietoyhteiskuntakehityksen

    varmistaminen• Tieto- ja viestintäteknologian ja -infrastruktuurin innovatiivinen kehittäminen ja

    soveltaminen sekä vaikutusten arviointi

    Lukuisten käynnissä olevien tietoyhteiskuntahankkeiden kokoamiseksi ja tulostenvarmistamiseksi, päällekkäisen työn välttämiseksi ja palveluidenyhteentoimivuuden lisäämiseksi tulee synnyttää kärkihankkeita jakehittämisverkostoja, joiden teemoja ovat:

    • Kulttuuri- ja tietotuotteet ja palvelut• Sähköinen asiointi ja palveluprosessit• Henkilökohtainen navigointi• Tietoverkkojen oppimisympäristöt• Tietointensiivinen työ• Yritysten verkostoituminen ja etätyö• Paikallinen tietoyhteiskunta

    Päätöksenteon tueksi on yhteistyössä organisoitava jatkuva strategiaprosessi.Nopeasti avautuvia mahdollisuuksia ja uhkia on pyrittävä ennakoimaan jakehittämisen painopisteet on tarkistettava vuosittain.

  • 10

    Johdanto

    Tieteen piirissä tietoyhteiskunta syntyi käsitteenä jo parikymmentä vuotta sitten jajäi lähes unohduksiin, kunnes 1990-luvulla se nousi politiikan teemaksi ennenmuuta Yhdysvaltojen "Tiedon valtatiet" -iskusanan myötä. Teknologia oli kypsynytyritysten ja ihmisten käyttöön. Yhdysvaltojen rinnalla Eurooppa ja Japani lähtivätrakentamaan kilpailukykyään tieto- ja viestintäteknologian kehittämisen jasoveltamisen varaan. Monet kehittyneet teollisuusmaat laativat kansallisentietoyhteiskuntastrategiansa Suomi mukaan lukien.

    Jatkuva strategiaprosessi

    Tietoyhteiskunta-ajattelulla on Suomessakin 1990-lukua pidempi perinne. Jovuonna 1980 ilmestyi Teknologiakomitean mietintö, jossa kirjoitetaan siirtymisestäinformaatioyhteiskuntaan, teknologian mahdollisuuksista ja kehityksen sosiaalisistavaikutuksista sekä teknologian arvioinnin merkityksestä. Nämä teemat ovat nytentistäkin ajankohtaisempia.

    Valtiovarainministeriön strategiaraportti Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansallisetlinjaukset oli pohjana pääministeri Esko Ahon hallituksen tietoyhteiskuntaakoskevalle iltakoulukannanotolle tammikuussa 1995 ja eräin kohdin pääministeriPaavo Lipposen hallitusohjelmalle myöhemmin keväällä. Rinnan valtiovarain-ministeriön työn vuosina 1994-95 liikenneministeriön tuotti strategia-asiakirjanTietoverkkojen kansalliset kehittämislinjat ja opetusministeriön työryhmä julkaisunKoulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia. Vuoden 1996 keväällä valmistuivat vieläopetusministeriön raportti Kulttuurinen tietoyhteiskunta ja sosiaali- ja terveys-ministeriön raportti Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämis-strategia. Samana keväänä kauppa- ja teollisuusministeriöstä valmistui julkaisunaTeollisuuspoliittinen visio ja Valtion tiede- ja teknologianeuvosto perustelitutkimus- ja kehittämismäärärahojen nostamista ja klusteriajattelua julkaisussaSuomi: tiedon ja osaamisen yhteiskunta.

    Sitra julkaisi joulukuussa 1996 asiantuntijaryhmän keskustelujen pohjaltatoimitetun Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa - tietoyhteiskunnansosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

    Hallitus kirjasi tulevaisuusselonteon osana Reilu ja rohkea - vastuun ja osaamisenSuomi lukuun Tietoyhteiskunta olemme me ajatuksia Suomen mahdollisuuksistamenestyä tietoyhteiskuntakehityksen kautta. Keväällä 1998 valtioneuvosto antoihallintopolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen Laadukkaat palvelut, hyvä hallintoja vastuullinen kansalaisyhteiskunta, johon oli kirjattu monia tietoyhteiskunnankehittämistavoitteita.

    Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö lokakuussa 1998 vastaa hallituksenselontekoon ja korostaa tietoyhteiskuntakehityksen keskeistä merkitystä Suomentulevaisuudelle.

    Sektorikohtaiset strategiat ovat myös tarkentuneet ja niiden toteutumista onseurattu, mutta tietoyhteiskuntastrategia ei ole jäänyt Suomessa vain kansalliselle

  • 11

    tasolle. Monet maakunnat ja kunnat ovat viime vuosina valmistelleet ja julkaisseetomat tietoyhteiskuntastrategiansa.

    Tietoyhteiskunnan kehittäminen ja siihen liittyvä strategiatyö on prosessi, jokajatkuu.

    Tietoyhteiskunta -käsiteSiirtyminen maatalousyhteiskunnasta teollisen yhteiskunnan kautta jälkiteolliseenvaiheeseen on synnyttänyt käynnissä olevan murroksen laajaa pohdintaa.Tietoyhteiskunta -käsitettä on luonnehdittu eri tavoin ja se on vaikea määritelläehkä siksi, että käsillä on nopeasti uusia piirteitä saava ja syvällisesti yhteiskuntaanvaikuttava muutosprosessi.

    Tietoyhteiskunnan määritelmä ei ole vakiintunut. Suomen kielen tieto -sanansoveltamista tässä yhteydessä informaation synonyyminä on arvosteltuvoimakkaasti. Aiemman strategian yhteydessä on hallituksen periaatekannanotonalussa todettu, että “tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa laajaltihyödynnetään tietoverkkoja ja tietotekniikkaa, tuotetaan runsaasti tieto- javiestintäteollisuuden tuotteita ja palveluja, ja jossa on monipuolinensisältöteollisuus.” Tietoteollisuuden piirissä on nähty, että jokin yksittäinen"toimiala on siirtynyt tietoyhteiskuntaan, kun pääosa sen tuotteista ja palveluistavalmistetaan, jaetaan ja kulutetaan sähköisessä muodossa tietoverkon kautta."Nämä määritelmät luonnehtivat tietoyhteiskunta -käsitettä informaatioyhteis-kuntana (information society).

    Tietoyhteiskuntafoorumi on määritelmänään esittänyt, että “tietoyhteiskunta onihmisiä ja tietojärjestelmiä yhdistävä vuorovaikutusverkko ihmistä varten jaihmisen ehdoilla”. Tietoyhteiskunta -käsitteeseen halutaan saada ihmiskeskeisempija syvällisempi sisältö. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on painottanut, ettäSuomi kulkee kehityksessään kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa (knowledge-based society). Tässä laajemmassa muutoksessa tieto- ja viestintätekniikansoveltaminen ja yhteiskunnan kehittyminen informaatioyhteiskuntana on tärkeässäavustavassa roolissa.

    Synteesinä tietoyhteiskuntastrategian uudistamisessa on päädytty määritelmään:

    ”Tietoyhteiskunta on yhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perustaja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tieto- ja viestintätekniikka tukee laajastiyksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä jahyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista.”

    Ihmiskeskeisyys lähtökohtana Euroopassa

    Ihmiskeskeisyys on noussut Euroopassa viime aikoina vahvasti tietoyhteiskunnankehittämisen keskeiseksi näkökulmaksi aiemman teknistaloudellisen näkökulmanrinnalle. "Bangemannin raportin" Europe and the global information society -Recommendations tu the European Council jälkeen Euroopan unionin komissionasettama korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi politiikkasuositukset ensinluonnoksena 1996 ja loppuraporttinaan vuonna 1997 otsikolla Building theEuropean information society for us all. Samaan aikaan EU:n kutsuma tieto-

  • 12

    yhteiskuntafoorumi on korostanut kaikkien ihmisten huomioon ottamistatietoyhteiskuntaa rakennettaessa kesäkuussa 1996 ilmestyneessä väliraportissaanNetworks for People and their Communities - Making the Most of the InformationSociety in the European Union. Heinäkuussa 1996 ilmestyi EU:n komissionsamassa hengessä valmistelema vihreä kirja Living and working in the informationsociety: People first. Periaatteet ovat saamassa konkreettista jatkoa, kun EU:nviides tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma käynnistyy. Eräs sen ohjelma-alueista on "Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta".

    OECD:ssä on työskennelty erityisesti globaalin tietoyhteiskunnan kehittymisen jasen taloudellisten vaikutusten parissa. Keskeisenä teema on ollut sähköisenkaupankäynnin yleismaailmalliset menettelytavat. Mutta huomiota on saanut myöstiedon ja osaamisen yhteiskunnan (knowledge-based society) kehittyminen.

    Yhdysvalloissa "tiedon valtateiden" rinnalla tietoyhteiskunta nähdään keskeisesti"informaation infrastruktuurina" ja "digitaalisena taloutena". Tietoyhteiskunnankehittäminen on ennen muuta markkinoiden tehtävä.

    Ihmisten verkko

    Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen teemana on ollut "Ihmistenverkko" ja lähtökohtana ihminen ja hänen selviytymisensä nopeasti muuttuvassaympäristössä. Kehityksen suurimpia haasteita ovat yhtäältä tietoyhteiskunta-kehityksen myötä avautuvien mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminensekä toisaalta ihmisten, yhteisöjen ja alueiden syrjäytymisen torjuminen.

    Tietoyhteiskuntakehitys koskettaa kaikkia ja sen ulkopuolelle on lähes mahdotontajättäytyä. Tietoyhteiskuntaa ei rakenneta ylhäältäpäin, vaan muotoutuu mosaiikki-maisesti niin julkisen hallinnon, yritysten kuin järjestöjenkin päätöksien jatoimenpiteiden kautta. Jokainen yksilökin voi vaikuttaa kehitykseen omienvalintojensa kautta toimiessaan kansalaisena, kuluttajana, työntekijänä tai muissarooleissa. Kehitys vaatii aikaa, sillä se edellyttää uusien tietojen, taitojen sekätekniikan ja niiden soveltamisen oppimista ja samalla muutoksia asenteissa,toimintatavoissa ja rakenteissa.

    Strategia kehityksen välineenä

    Strategiatyössä on etsittävä keinoja, joilla suomalaista yhteiskuntaa voidaankehittää tasapainoisesti ja kestävästi kilpailukyvyn ja yhteisvastuun lisäämiseksi.Strategian jatkuva uudistaminen on Suomen kannalta tärkeää, koska olemmetietoyhteiskuntakehityksessä eräs kärkimaista. Emme näin ollen voi vain seuraillakehitystä muualla. Toisaalta tekniikka ja sen soveltaminen tuovat jatkuvasti uusiamahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää sekä ihmisen elämänlaadunparantamiseksi että yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Rajallisten resurssienvuoksi on myös tärkeää tunnistaa ilmiöt tai kehityssuunnat, joihin on vainsopeuduttava ja mukauduttava pyrkien minimoimaan aiheutuvia haittoja.

    Hyvä strategiakaan ei riitä. Keskeisten osapuolten tulee sitoutua soveltamaanstrategian periaatteita etenkin, kun päätetään yhteisten voimavarojensuuntaamisesta. Silti on vielä vaara, että strategian toteutuminen tuottaa yllättäen

  • 13

    yhteiskuntakehityksen kannalta haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi jos olosuhteetmuuttuvat merkittävästi. Tämän takia tarvitaan jatkuvaa kehityksen seurantaa,muutosten ennakointia sekä keskustelua tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteista jakeinoista.

    Tarpeet, käsitykset ja odotukset tietoyhteiskunnan suhteen vaihtelevat. Strategiantehtävänä on pyrkiä lähentämään toisiinsa tietoyhteiskunnan todellisuutta jaihmisten toiveissa elävää kuvaa sekä julkisuudessa kerrottua kuvaa tietoyhteis-kunnasta.

    Kuva 1. Strategian eräänä tehtävänä on lähentää puheita ja ihmisten odotuksiatietoyhteiskunnan arkipäivään.

    Dokumentin rakenne

    Strategiadokumentin ensimmäinen luku tarkastelee yleismaailmallista muutosta,Suomen lähtökohtia ja kansallista arvopohjaa. Toinen luku piirtää visionsuomalaisesta tietoyhteiskunnasta ja kehityksen päämääristä. Kolmas lukutarkastelee kansallisen tietoyhteiskuntastrategian asemaa sekä yhteiskunnanosapuolten rooleja. Neljäs luku esittelee keskeiset kehittämishaasteet ja keinotstrategisina linjauksina ja toimenpide-ehdotuksina, joilla päämääriin pyritään.Viides luku virittää joukon laajoja yhteistyöhankkeita ja jatkuvanstrategiaprosessin. Lopuksi luonnehditaan ja arvioidaan strategian uudistamis-hanketta itseään.

    Toivottutietoyhteiskunta

    Kerrottutietoyhteiskunta

    Käytännöntietoyhteiskunta

  • 14

    1. Muutostrendit ja lähtökohdat

    Tietoyhteiskuntastrategian pohjaksi on tarpeen tarkastella käynnissä oleviayleismaailmallisia muutostrendejä sekä lähtökohtiamme ja arvopohjaamme, joistakäsin muutoksen kohtaamme ja oman tulevaisuutemme rakennamme.

    1.1 Muutostrendit

    Yhteiskunta on muuttunut monisäikeisemmäksi ja sen muutos nopeammaksi jamonimutkaisemmaksi ja yhä vaikeammin ennakoitavaksi. Harvat tutkijat enääuskaltavat puhua yhteiskunnan kehityksen lainalaisuuksista. Sen sijaan eräättutkijat ovat pyrkineet osoittamaan yleisiä suuria kehityssuuntia eli ns.megatrendejä, joihin erilaiset, usein satunnaisilta vaikuttavat yksittäisetkehityskulut näyttävät sisältyvän. Yleismaailmalliset kehityssuunnat muodostavatuloimmat puitteet kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa rakennettaessa.

    Tarkasteltavaksi on valittu seuraavat vallitsevat kehityssuunnat, joiden odotetaansäilyttävän tai lisäävän merkitystään lähitulevaisuudessa.

    • talouden globalisaatio ja digitalisoituminen• tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja yhdentyminen• ympäristöongelmien kasvaminen• väestön kasvu ja ikääntyminen• sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen• median kasvava läsnäolo• liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen• kaupungistuminen ja keskittyminen• Euroopan integraatio ja alueiden vahvistuva rooliKehityssuuntia ei ole helppoa erottaa toisistaan eikä niiden keskinäisiäriippuvuuksia tunneta tarkasti. Kuitenkin on tarkoituksenmukaista yrittää eritellentarkastella näitä kehityssuuntia. Muutostrendeihin sisältyy aina uhkia ja mahdolli-suuksia. Molempien tunnistaminen on strategian laatimisen kannalta keskeistä.

    Talouden globalisaatio ja digitalisoituminen

    Talouden globalisaatio tarkoittaa ennen kaikkea yritysten ja kansantalouksienkilpailun muuttumista aidosti maailmanlaajuiseksi: maapallon eri puolilla alueet,valtiot ja yritykset vaikuttavat toisiinsa ja tulevat yhä enemmän riippuvaisiksitosistaan. Globaalin talouden kehityksen keskeisiä piirteitä ovat seuraavat:

    • maailmankaupan vapauttamisen piiriin on otettu jatkuvasti uusiahyödykkeitä

    • maailma moninapaistuu ja valtioiden välinen taloudellinen integraatiosyvenee; maailmantalouden kehityksen ratkaisevat alueelliset ryhmittymät

  • 15

    kuten EU, Asean ja Nafta sekä suuret maat kuten Yhdysvallat, Venäjä,Japani, Kiina ja Intia

    • pienet kansallisvaltiot eivät voi merkittävästi vaikuttaa maailmantaloudenkehitykseen; sen sijaan ne voivat vaikuttaa oman taloutensamukautumiseen ja kilpailukykyyn; kansallinen säätely joutuu sopeutumaankansainväliseen käytäntöön

    • monikansallisten yritysten vaikutusvalta kasvaa suhteessa kansallis-valtioihin

    • valtioiden ja alueiden välinen kilpailu ulkomaisista sijoituksista kasvaa jaosa yrityksistä hakeutuu edullisimpiin toimintaympäristöihin

    • pääomat liikkuvat vapaasti ja pääomamarkkinat kasvavat nopeasti:valuuttakauppa, rahoitus- ja sijoitustoiminta, valtioiden velkakirjat,eläkejärjestelmien pääomat jne.

    • kansainvälinen työnjako muuttuu; alueiden ja kansantalouksien talou-dellinen menestys perustuu yhä enemmän tiedolliseen ja taidolliseenerikoistumiseen kasvavilla aloilla

    Globalisaatiota kuvastaa hyvin monikansallisten yritysten kasvava merkitysmaailmantaloudessa:

    • monikansallisten yritysten suorat sijoitukset ovat kasvaneet selvästimaailmankauppaa ja tuotantoa nopeammin

    • monikansallisten yritysten osuus maailman tavarakaupasta on noin 75%• monikansallisten yritysten osuus teollisuuden yhteenlasketusta tutkimus- ja

    kehitystoiminnasta OECD-maissa on 75%

    Talouden globalisaatiosta seuraa, että valuuttakeinottelu, ailahtelevat pääomavirrat,työttömyys, väestönkasvu, muuttoliike ja ympäristökatastrofit eri puolilla maailmaavaikuttavat maailmanlaajuisesti. Keskustelu on vilkastunut valtioiden mahdollisistayhteisistä toimista näiden ongelmien rajoittamiseksi.

    Globalisaatiota vahvistaa talouden digitalisoituminen. Valuutta- ja sijoitus-toimintojen osalta jo toteutunut digitalisoituminen on nopeasti kasvattanut jakiihdyttänyt kansainvälistä vaihtoa. Pankkitoiminta ja maksaminen on suurelta osinmuuttunut sähköiseksi ja tavara- ja palvelutuotannon osalta digitaalinen talous ontullut aluksi yritysten väliseen kaupankäyntiin, mutta se on nopeasti leviämässämyös kuluttajakauppaan. Kirjat, äänilevyt ja tietokonelaitteet sekä -ohjelmat ovattyypillisiä tietoverkossa markkinoituja tuotteita. Erityisen nopeaa sähköisenkaupankäynnin lisääntymisen uskotaan olevan sellaisten tuotteiden osalta, jotkavoidaan digitaalisessa muodossa toimittaa asiakkaalle tietoverkon avulla.Maailmanlaajuiset tietoverkot avaavat periaatteessa mille tahansa yrityksellekansainväliset markkinat varsin alhaisilla kustannuksilla, mutta kilpailu näky-vyydestä ja tunnetuksi tulemisesta on ankaraa.

  • 16

    Globalisaatio pitää yllä kovaa hintakilpailua kuluttajan eduksi niin kauan kuinmarkkinoille ei synny käytännön monopoleja. Työelämässä valmiudet kansain-väliseen vuorovaikutukseen käyvät välttämättömiksi yhä useammille ja toimimineneri aikavyöhykkeiden rytmissä asettaa omat vaatimuksensa. Kansallisvaltioiden jayritysten suurempi riippuvuus toisistaan yli valtioiden rajojen vakauttaaperiaatteessa kehitystä ja vähentää konfliktien riskiä.

    Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja yhdentyminen

    Yhä tehokkaampien tietokoneiden ja tietoverkkojen myötä suurtenkintietomassojen käsittely, tiedon haku ja tietojen hyödyntäminen ovat tulleettavallisten käyttäjien ulottuville. Tietojärjestelmien, laitteiden ja sovellustenyhteentoimivuuden vaatimukset ovat tietoliikenneverkkojen käytön lisääntyessäentisestään kasvaneet. Viestinnän digitalisoitumisen myötä tieto- ja viestintä-tekniikan yhdentyminen eli konvergenssi etenee ja avaa digitaalisille palveluille jasisältötuotteille laajat markkinat, jotka television ja muun kulutuselektroniikandigitalisoitumisen kautta tulevat ulottumaan lähes jokaiseen kotiin.

    Tieto- ja viestintätekniikka on lisännyt merkitystään kaikilla elämän aloilla. Senvaikutus on näkynyt laajasti teollisuuden lisääntyvänä automaationa sekäkasvavana toimistoautomaationa tietointensiivisillä aloilla kuten pankkitoimin-nassa, vakuutuksessa, kaupankäynnissä, joukkotiedotuksessa, hallinnossa, tervey-denhuollossa ja koulutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikka on tullut vahvastimukaan palveluihin, liikkumiseen, harrastuksiin ja vuorovaikutukseen. Riippuvuustekniikasta kasvaa jatkuvasti ja yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeistentietojärjestelmien luotettavan toiminnan varmistaminen kaikissa olosuhteissa onentistä tärkeämpää.

    Käytännössä mikään toimiala ei voi välttyä tieto- ja viestintätekniikanvaikutuksilta. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on merkityksellistäkaikenkokoisissa organisaatioissa ja sen soveltaminen leviää yhä laajemmalle.Usein syynä tieto- ja viestintätekniikan laajaan soveltamiseen on sen tuomatehokkuus, nopeus ja prosessin hallinta sekä mahdollisuus tiedonvälitykseenkaikkien arvoketjuun osallistuvien osapuolten kanssa. Matkapuhelimet ovatesimerkkinä siitä, että tuote, palvelu tai toimintatapa on ylipäätään syntynyt vastatieto- ja viestintätekniikan kehityksen kautta.

    Tuotantotapa perustui aikaisemmin prosessien mekanisointiin ja standardointiinliukuhihnan äärellä. Uusi tieto- ja viestintäteknologia toi mukanaan automaation jainformaation käytön prosessien ohjauksessa. Vanhaa toimintamallia kuvaakeskittynyt massatuotanto, kun taas uutta luonnehtii asiakkaiden tarpeista lähtevämassaräätälöinti tieto- ja viestintätekniikkaan tukeutuen ja verkostoitumalla niinalihankkijoiden kuin asiakkaidenkin kanssa. Tämä muutos on erittäin syvällinen jasynnyttää uuden tuotannollis-taloudellisen toimintatavan, verkostotalouden.

    Tieto- ja viestintätekniikan muutosvaikutuksia toimintatapaan voi kiteyttääseuraavasti:

    • Materia- ja energiaintensiivisyydestä osaamis- ja informaatiointensiivisyyteen

  • 17

    • Peräkkäisestä prosessista rinnakkaisiin prosesseihin ja prosessien verkkoihin• Vakiotuotteista ja jäykistä tuotantojärjestelmistä räätälöityihin ja muuntuviin

    tuotteisiin ja tuotantoon

    • Erillisistä, keskitetyistä hierarkkisista yksiköistä ja organisaatioista joustaviin,horisontaalisiin verkostoihin

    • Erikoistumisesta sen rinnalle syntyvään moniosaamiseen ja vuorovaikutuksenkorostumiseen

    • Erillisistä tuotteista kokonaisuuksiin, joiden olennainen osa on teknisellävälineellä hyödynnettävä palvelu

    Teollisuus- ja toimistoautomaatio ja niiden myötä nouseva tuottavuus sekäautomaatteihin perustuva palvelu vähentävät työvoiman tarvetta perinteisillärutiini- ja palvelutyön alueilla, mutta lisäävät sitä suunnittelussa ja monissaerikoistumista vaativissa tehtävissä. Tietoteollisuuden kehittyminen toimialana onkeskeistä sekä tekniikan kehittämisen ja soveltamisen kannalta että uusientyöpaikkojen tuojana.

    Mutta tieto- ja viestintätekniikka ei vaikuta ainoastaan työelämässä jataloudellisessa toiminnassa, vaan yhä enemmän myös ihmisen arkipäivässä javapaa-ajassa. Itsepalvelun lisääntyminen asioinnissa samoin kuin kodinhoito,tiedon hankinta tai erilaiset ajanvietteet ovat jatkuvasti teknistyneet ja perustuvatmonin tavoin tieto- ja viestintätekniikkaan. Sekä työelämässä että sen ulkopuolellaetenevä toimintatapojen muuttuminen lisää ihmisen osaamiseen kohdistuviavaatimuksia. Tieto- ja viestintätekniikan käytön hallinta muodostuu luku-taidonkaltaiseksi välttämättömyydeksi, mutta hyötyjen kannalta ratkaisevaa onihmisten ja yhteisöjen kyky uudistaa toimintatapoja hyödyntäen uusia mahdolli-suuksia.

    Ympäristöongelmien kasvaminen

    Kestävän kasvun ja kehityksen vaatimukset tulevat vaikuttamaan lähivuosina yhävoimakkaammin maailmantalouteen. Väestön vaurastuminen lisää kulutusta ja sitäkautta raaka-aineiden ja energian kulutusta. Teollisuuden, liikenteen ja maata-louden aiheuttama kuormitus ilmakehään, maaperään ja vesistöihin kasvavatmaailmanlaajuisesti. Näin tapahtuu vaikka uusi, luontoa säästävä huipputekniikkayleistyykin.

    Kestävä kehitys tarkoittaa ekologisesti kestävää ja yhteiskunnallisesti oikeuden-mukaista kehitystä. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisestitapahtuvaa, jatkuvaa ja tavoitteellista yhteiskunnallista muutosta, joka ei vaarannatulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Luonnonvaroja ei kuluteta nopeammin kuinne uusiutuvat. Kestävän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi joudutaan tekemäänkompromisseja ja luomaan innovatiivisia ratkaisuja erilaisten tavoitteiden jaarvojen välillä. Tällaisia ristiriitaisia tavoitteita ovat esimerkiksi

    • paikallinen näkökulma vs. globaali näkökulma

  • 18

    • teollisuusmaiden hyvinvointi vs. koko ihmiskunnan hyvinvointi• tämän hetken tarpeet vs. tulevien sukupolvien mahdollisuudet• taloudellinen kasvu vs. luonnon uusiutumiskykyyn sidottu tuotanto• uusiutumattomat energialähteet (hiili, öljy) vs. uusiutuvat energialähteet

    (tuuli, vesi, aurinko, puu ja turve)

    Kestävän kehityksen perusajatukset käyvät hyvin ilmi YK:n kestävän kehityksenohjelman päämääristä, jotka ovat

    • poistaa kehitysmaitten köyhyys ja alikehittyneisyys• estää ympäristön ja luonnon tuhoutumisen jatkuminen ja• turvata tuleville sukupolville mahdollisuudet hyvinvointiin.

    Lähivuosina ympäristöongelmat kärjistyvät uuden teknologian lisääntyvästäkäytöstä huolimatta. Monet ympäristöuhat ovat globaaleja ja niiden kasvaminen onseurausta teollistumisesta, liikenteen kasvusta ja näihin perustuvista toiminta- jaelintavoista. Ympäristöuhista voidaan mainita seuraavat:

    • fossiilisten polttoaineiden käytöstä seuraava kasvihuoneilmiö• peltojen ja metsien happamoituminen ja merien eläin- ja kasvikannan

    supistuminen

    Tietoyhteiskuntakehitys voi tukea kestävän kehityksen tavoitteita, mutta näin eitapahdu automaattisesti. Uusi tieto- ja viestintätekniikka avaa mahdollisuudenkuluttaa vähemmän energiaa ja materiaaleja, asioida ja hankkia tietoa sähköisesti jatehdä etätyötä keskustojen ulkopuolella ja näin vähentää ihmisten liikkumistarvetta.Lisäksi tietotekniikka ja automaatio tuovat välineitä tuotannon ja kuljetuksenentistä tarkempaan optimointiin raaka-aineiden ja energian käytön vähentämiseksi.Kuitenkin lisääntyvä vuorovaikutus näyttää lisäävän liikennettä entisestään jatehokas markkinointi kasvattaa kulutusta, kun siihen suinkin on taloudellisiaedellytyksiä.

    Väestön lisääntyminen ja ikääntyminen

    Maailman väkiluku kaksinkertaistuu muutamassa kymmenessä vuodessa. Väestökasvaa nopeasti esimerkiksi eteläisessä Aasiassa ja Afrikassa. Toisaalta hyvin-voinnin ansiosta teollisuusmaissa Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa väestöikääntyy. Väestön kasvu johtuu paljolti köyhyydestä, mutta taustalla on osaltaanparantunut terveydenhuolto, joka vähentää lapsikuolleisuutta ja pidentää ihmistenikää. Maailmanlaajuisen väestönkasvun aiheuttama ravinnon tarve ja kulutus onvaltavaa, eikä näihin haasteisiin pystytä vastaamaan vain tekniikkaa kehittämällä.Tuotantoa lisättäessä ympäristön sietokyky ylittyy ja ongelman ratkaisua olisipikemmin etsittävä väestönkasvun rajoittamisesta.

    Ikääntyminen on positiivinen tulos kehityksestä, jonka eteen on määrätietoisestiponnisteltu. Samalla väestön ikääntymisestä seuraa suuria muutoksia teollistuneissamaissa:

  • 19

    • huoltosuhde muuttuu, kun työllisten osuus väestöstä pienenee, mikänykyisen kaltaisella rahoitusrakenteella vaikeuttaa sosiaaliturvan(työttömyys, eläkkeet jne.) rahoitusta

    • työelämässä on suhteellisesti yhä enemmän ikääntyneitä työntekijöitä• kotitalouksien keskikoko pienenee ja lukumäärä kasvaa• vanhustenhuollon tarve kasvaa ja sitoo yhä enemmän voimavaroja• sairaanhoitokulut kasvavat pitkäikäisyyden lisääntyessä

    Väestön ikääntyminen samaan aikaan tietoyhteiskuntakehityksen kanssa korostaaosaltaan tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa ihmislähtöisyyttä. Laitteiden japalveluiden monet käyttäjät kohtaavat uudet toimintatavat ilman lähtökohtaistakoulutusta. Toisaalta ikääntymisen haaste tuo tekniikalle monia uusia soveltamis-alueita etenkin terveydenhuollon alueella.

    Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen

    Sosiaalinen eriarvoisuus ei ole maailmanmitassa vähentynyt maailmantaloudenkasvusta huolimatta. Köyhyys on edelleen vaikein sosiaalinen ongelma. Muttaeriarvoisuus on paljon enemmän kuin taloudellinen ilmiö. Yleismaailmallisestisosiaalinen eriarvoisuus ilmenee esimerkiksi seuraavasti:

    • alueiden talouksien erilainen kehitysaste ja -nopeus• luku- ja kirjoitustaidon puutteet• ikärakenteen ja sairastavuuden suuret erot alueiden ja sosiaaliryhmien

    välillä

    • tuloerojen kasvaminen alueiden mutta myös väestöryhmien välillä• osa väestöstä ei saa/omaa uuden tekniikan edellyttämää koulutusta ja

    valmiuksia

    Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen nostaa esiin uusia yhteiskunnallisialiikkeitä, jotka käyttävät voimakeinoja ja uhkaavat vallalla olevia oikeuskäsityksiä.Teollisuusmaissa ja myös Länsi-Euroopassa ilmenee poliittista liikehdintää mm.kasvavan työttömyyden piirissä.

    Järjestäytynyt yhteiskunta on jo sinänsä asettanut kansalaisilleen joukonosaamisvaatimuksia, jotka ovat osaltaan yksilön hyvinvoinnin edellytyksiä.Lukutaidon ja muiden perustaitojen varmistamisen ajatellaan yleensä olevanyhteiskunnan vastuulla ja toteutuvan koulujärjestelmän kautta. Sikäli kuin erimaissa on ollut ongelmia perustaitojen antamisessa kansalaisille, ongelmatkasvavat tietoyhteiskuntakehityksen myötä, kun taitovaatimukset ovat kasvamassaja koskevat koko väestöä eikä vain kasvavaa sukupolvea. Perinteisen rikkaat-köyhät -kahtiajaon rinnalle voi kehittyä uusi tietorikkaat-tietoköyhät -jako, mikäliei huolehdita tasapuolisesti ihmisten valmiuksista ja mahdollisuuksista päästätiedon lähteille.

  • 20

    Median kasvava läsnäolo

    Sanomalehdet toivat uutiset ja päätöksenteon laajempaan tietoisuuteen - jaedellyttivät lukutaitoa. Radio ja televisio avasivat uudenlaisen mahdollisuudentavoittaa suuria yleisöjä reaaliajassa. Joukkotiedotuksen vaikutus on viime vuosinaentisestään kasvanut satelliittien käyttöönoton, tietoverkkojen tehon kasvun jainformaation digitalisoinnin myötä. Sisältöteollisuus nähdään nyt nopeasti kasva-vana liiketoiminta-alueena ja joukkotiedotuksen keskittyminen on voimakasta.

    Mediat on saanut entistä keskeisemmän aseman ihmisten mielipiteidenmuokkaajana ja sen valta merkitsee eri osapuolten ja intressien taistelua julki-suudesta. Huomioarvosta kamppailevat ennen muuta tuotteitaan ja palveluitaanmarkkinoivat yritykset mutta myös puolueet ja poliitikot, taiteilijat, urheilijat jatieteentekijät sekä uskonnot. Tiedonvälitys on sinänsä vapaata, mutta paljoltimarkkinoijien ehdoilla toimivaa, joskin sen on kyettävä säilyttämään uskotta-vuutensa vastaanottajien mielissä. Ilman julkisen sektorin panostusta vapaastileviävä tieto olisi lähinnä mainosrahoitteista.

    Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa tiedonvälityksen ja erilaistenkulttuurituotteiden parissa. Uusi viestintätekniikka (satelliitti- ja kaapelitelevisio,massaviihde ja Internet) yhtenäistää kulttuuria, mutta tuo samalla erilaiset kulttuuritlähelle toisiaan. Kulttuuri- ja tietotuotteita valmistava sisältöteollisuus on keskitty-mässä yhä enemmän suurille kansainvälisille yrityksille ja Yhdysvallat onylivoimainen markkinajohtaja näillä markkinoilla. Monet kansallisvaltiot jakulttuurit ovat huomaamassa tarpeen kehittää sisältöjä omista lähtökohdistaan.Tässä tuottamisessa ja jakelussa kansallisilla, julkisilla radio- ja tv-yhtiöillä onusein keskeinen rooli.

    Digitaalitekniikka voi lisätä valinnanmahdollisuuksia ja vuorovaikutusta joukko-viestinnässä. Television osalta se voi olla kuvakulman vaihtamista urheilu-kilpailussa tai tuotteen tilaamista välittömästi mainoksen perusteella, mutta myössyvällisempää osallistumista keskusteluun sähköpostin tai videoyhteyden avulla.

    Tieto- ja viestintätekniikka haastaa perinteisen, keskittyneen pääomavaltaisen jayksisuuntaisen joukkotiedotuksen. Keskinäisen vuorovaikutuksen uudet mahdolli-suudet kilpailevat ihmisten ajankäytössä joukkoviestinnän kanssa. Tietoverkossajulkaistavan aineiston levityskustannukset ovat alhaiset ja viesti on kenen tahansavastaanotettavissa joskin vain verkon piirissä. Viesti myös hukkuu helpostikaikkien muiden viestien joukkoon, jolloin luotettavan ja oleellisen tiedonerottaminen käy vaikeaksi.

    Liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen

    Teollistumisen ja nykyaikaisten liikennemuotojen kautta arkipäivän ja vapaa-ajanliikkuminen ja sen myötä ihmisten ja organisaatioiden vaikutuspiiri kasvaa.Kulkuyhteyksien paranemisen ja kuljetusten tehostumisen kautta tuotteet leviävätmaailmanlaajuisesti. Liikenne ja liikkuminen lisääntyvät ja sen myötä vuoro-vaikutus alueiden ja maanosien välillä lisääntyy. Samalla lisääntyvät liikenteen

  • 21

    aiheuttamat haitat kuten ympäristön kuormittuminen ja vahinkoja tuottavatonnettomuudet.

    Autoistuminen on ollut vahva kehityssuunta, joka on ohjannut toimintatapoja jayhdyskuntarakenteen kehitystä. Taloudellisen hyvinvoinnin myötä yksilöllinenliikkuminen on voimistunut siinä määrin, että se uhkaa tehdä itsensä mahdotto-maksi kasvavien ruuhkien kautta.

    Tietoliikenteen kehitys on lisännyt osaltaan vuorovaikutusta niin paikallisesti kuinmaailmanlaajuisesti. Kontaktit ihmisten ja organisaatioiden välillä ovat lisänneetsekä tavarankuljetusta että ihmisten liikkumista etenkin liike-elämässä mutta myösvapaa-ajan matkailuna.

    Tietoliikenne ja sen varaan kehittyvät palvelut voivat jonkin verran korvata etenkintyöntekoon ja arkirutiineihin liittyvää liikennettä ja tehokas ja hyvillä aikataulu-,reitti- yms. informaatiopalvelulla tuettu joukkoliikenne voi olla houkuttelevavaihtoehto kasvaville yksityisautojen ruuhkille.

    Kaupungistuminen ja keskittymiskehitys

    Kaupungistuminen jatkuu edelleen yhtäältä perinteisten alkutuotannon elinkeinojenkoneistuessa ja vähentäessä työvoimaansa ja toisaalta kaupunkien kehittyessäpalveluiltaan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiltaan maaseutuahoukuttelevammaksi. Kaupungistuminen on usein nopeaa ja hallitsematonta, jolloinyhteiskunnalliset epäkohdat kuten köyhyys ja rikollisuus tiivistyvät ja kaupunki-rakenne slummiutuu.

    Kaupungit sinänsä tehostavat tiedonkulkua ja vuorovaikutusta. Jo ajankäyttönsäkinpuolesta ihmiset ovat avoimempia uusille vaikutteille. Tiedonvälityksen ja liikenne-yhteyksien tehostuessa maailma on rakentumassa kehitystä ohjaavien keskustenverkostoksi. Kasvukeskuksia syntyy niin alueellisesti kuin yleismaailmallisesti janiillä on taipumus ruokkia itse omaa kehitystään. Niiden taustalla on sekätaloudellisten että henkisten resurssien voimakas keskittyminen.

    Kun tehokas tietoverkkoinfrastruktuuri tavoittaa pienemmällä maantieteelliselläalueella potentiaalisesti enemmän ihmisiä, kaupungistuminen voimistaa tietoyhteis-kuntakehitystä. Toisaalta tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen tarjoaa aiempaaparemmat lähtökohdat haja-asutusalueille tiedonkulun nopeutuessa ja palveluidenparantuessa.

    Euroopan integraatio ja alueiden vahvistuva rooli

    Länsi-Eurooppa on integraation kautta vahvistanut poliittista ja taloudellistaasemaansa. Maastrichtin sopimus loi Euroopan unionin ja vuoden 1999 alussakäynnistyy Euroopan rahaliitto, jonka piiriin kuuluu 300 miljoonaa kuluttajaa. EUon laajentunut ja tämä kehitys jatkuu edelleen, mikä tuo yhtäältä taloudellisiahaasteita ja mahdollisuuksia sekä lisääntyvää kulttuurista monimuotoisuuttayhteisöön.

  • 22

    EU:n vanhoissa jäsenmaissa on jo pitkään ollut havaittavissa valtioiden sisäistenalueiden, jopa useiden maiden toisiinsa rajoittuvien alueiden muodostumistaitsenäistä taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa harjoittaviksi yksiköiksi. Tämäon luonnollistakin, sillä talousalueen asukkailla on yleensä paljon enemmänyhteistä kuin tietyn valtion kansalaisilla. Alueilla on EU:n organisaatiossavirallinen asema ja monet niistä toimivat aktiivisesti vaikuttaakseen EU:npäätöksiin. Alueiden merkitys tulee lähivuosina edelleen lisääntymään samalla kunjäsenvaltioiden toimintavapautta mm. rahaliiton kautta rajoitetaan. Tieto- javiestintätekniikan kehitys parantaa osaltaan alueiden yhteistyön mahdollisuuksia.

    Vuonna 1994 julkaistusta Bangemann-raportista lähtien eurooppalainen tieto-yhteiskunta on ollut EU:n yhteisen kehittämistoiminnan painopiste. Vuoden 1999alkavassa tutkimuksen ja kehittämisen viidennessä puiteohjelmassa on varattu mm.ihmisläheisen tietoyhteiskunnan tutkimiseen ja kehittämiseen noin 20 miljardiamarkkaa. Länsi-Eurooppa on profiloitumassa keskeiseksi neuvotteluosapuoleksi,kun globaalin tietoyhteiskunnan pelisäännöistä päätetään. Alueet ovat usein varsinluonnollisia tietoyhteiskuntahankkeen kohteita. EU:n rakennerahastot osarahoit-tavat tuhansia alueellisia ja paikallisia tietoyhteiskuntaprojekteja.

  • 23

    1.2 Suomen lähtökohdat

    Suomen lähtökohdat kehittyä tietoyhteiskuntana ja kohdata yleismaailmallisetmuutostrendit ovat kansainvälisesti vertaillen varsin suotuisat. Myönteisentietoyhteiskuntakehityksen kautta voidaan tukea kansantalouden ja yritystenkansainvälistä kilpailukykyä ja sen parantamista.

    Seuraavassa taustalla ovat sekä Suomen lähtökohtia arvioivat tuoreet selvityksetkuten valtiovarainministeriön toukokuussa 1998 julkaisema Suomi taloudellisenatoimintaympäristönä - Arvio Suomen kilpailukyvyn vahvuuksista ja heikkouksista jakesän lopulla ilmestynyt OECD:n maaraportti Economic Surveys 1997-1998Finland. Tietoyhteiskuntakehityksen arvioinnin pohjana on etenkin Tilasto-keskuksen 1996 julkaisema Tiedolla ja tietoyhteiskuntaan sekä monet eri tahojentuottamat tuoreemmat katsaukset. Kansainvälistä vertailtavuutta on tarjonnut mm.markkinatutkimuslaitos IDC:n julkaisema Information Imperative Index - Towardsthe Third Revolution sekä OECD Information Technology Outlook 1997.

    Nämä viimeaikaiset selvitykset korostavat Suomen vahvuuksina moderniateknologiaympäristöä ja viestinnän infrastruktuuria, nuorten koulutustasoa jainstituutioiden yhteistyökykyä sekä yhteiskunnan perusturvallisuutta. Kansan-talouden ongelmia ovat mm. korkea työttömyys, julkinen velka ja työn verotus.Erilaisissa tietoyhteiskuntakehitystä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa Suomion kärkijoukossa paljolti kehittyneen tietoliikenteen infrastruktuurinsa vuoksi,mutta myös lehtien ja kirjojen leviämisen ja lukemisen osalta. Panostuksettulevaisuuteen koulutuksen, tutkimuksen ja infrastruktuurin kehittämisen muodossaovat korkealla tasolla kuten monissa kilpailijamaissakin. Näiden tuotantopanostenhyödyntämisen tehokkuus on ratkaisevaa.

    Kansainvälinen asema

    Suomi sijaitsee etäällä tärkeimmistä kansainvälisistä markkinoista ja ontaloudeltaan kapea maa, jonka syrjäisyyttä kielialueen pienuus vielä korostaa.Näistä lähtökohdista huolimatta Suomi on onnistunut saavuttamaan varsin korkeanelintason ja parantamaan lähtökohtiaan liittymällä osaksi Euroopan unioninsisämarkkinoita ja alkavaa rahaliittoa. Viestintätekniikan kehitys on jo vähentänytjonkin verran maantieteellisen syrjäisyyden merkitystä. Kansainvälisen vuoro-vaikutuksen edellytyksiä parantaa erityisesti nuorten ikäluokkien hyvä kielitaito.Suomen kilpailukyky on hyvä. Suomalainen osaaminen tietoyhteiskunnan kehittä-misessä on kansainvälisesti tunnustettua ja mm. EU-hankkeissa suomalaisetosapuolet ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Suomalaiset yritykset ovat kansain-välistyneet nopeasti, joskin suomalaisten sijoitukset ulkomaille ovat edelleensuuremmat kuin ulkomaiset sijoitukset Suomeen.

  • 24

    Taloudellinen toiminta

    Suomen talous kasvaa tätä nykyä voimakkaasti ja talouden kasvuedellytyksiinluotetaan. Tosin julkisen velan hoitorasite on suuri. Korkea työttömyys onrasittanut taloutta koko 1990-luvun, mutta viime vuosina työllisyys on parantunutja ero moniin EU-maihin on kaventunut merkittävästi. Työttömyys kytkeytyy useinvähäiseen koulutukseen ja toisaalta uusilla kasvualoilla kuten tieto- javiestintätekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa on pula osaavasta työvoimasta.Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja varhainen työelämästä eläkkeelle siirtyminentulevat korostamaan työvoimapulaa ensi vuosikymmenen alussa.

    Keskitetty sopimusjärjestelmä on toiminut työmarkkinoilla. Järjestelmän moni-mutkaisuus saattaa kuitenkin osaltaan ylläpitää työttömyyden korkeaa tasoa.Palkkakehitys on ollut maltillista ja samaan aikaan tuottavuus on parantunutvoimakkaasti. Lähtökohta on suotuisa, mutta avoimessa kilpailutilanteessatyömarkkinoilla kaikilta osapuolilta tarvitaan lisää joustavuutta. Viime vuosinatyössä uupuminen on noussut esiin aiempaa laajempana ongelmana.

    Yritystoiminnan edellytyksiä on parantanut pääoma- ja yritysverotuksenkohtuullisuus, vaikka kokonaisverorasitus on Suomessa korkea. Korkea työnverotus heijastuu myös elinkeinorakenteeseen ja palvelualan hitaaseen kehitykseen.

    Laadunhallinnassa ja liiketoiminnan strategisessa johtamisessa on selvästiparantamisen varaa. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta taso on kovinalhainen. Taloudellisessa toiminnassa organisaatiot etsivät nyt lisää tehokkuuttakeskittyen ydinosaamiseensa ja etsien synergiaetuja verkostoitumalla, jota tieto- javiestintätekniikan kehitys tukee. Tietotekniikan soveltaminen ei sinänsä takaahyötyjä, vaan toimintaprosessien ja organisaatioiden rakenteiden ja johtamisentulee samalla uudistua.

    Koulutus

    Sivistys on Suomessa ollut pitkään laaja-alaista ja lukutaito korkealla tasolla.Sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kirjoja julkaistaan ja luetaan paljon ja tietoisuusmaailman asioista ja tapahtumista on hyvällä tasolla. Tietotekniset taidot ovatyleistymässä, kun yli puolet työntekijöistä käyttää tietotekniikkaa työssään ja jonoin joka viides henkilö säännöllisesti kotonaan.

    Koulutuspanokset ovat Suomessa korkealla tasolla ja yhteiskunta osallistuumerkittävällä panoksella yksilön koulutuksen rahoittamiseen. Erityisesti nuortenikäluokkien kohdalla koulutustaso on noussut, mutta silti osaavasta työvoimasta onpulaa. Koulutus ennen työelämää kestää pitkään ja sen lisäksi yksilöt joutuvat yhäuseammin täydentämään osaamistaan työelämässä ollessaan. Yritysten jayliopistojen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö on kiinteytynyt jaammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on lisääntymässä.

  • 25

    Tutkimus ja tuotekehitys

    Tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat viime vuosina kasvaneet korkealle tasolleja suomalaisen innovaatiojärjestelmän on todettu kansainvälisissä vertailuissatoimivan hyvin. Yhteistyö eri osapuolten välillä on tehostunut ja rahoituskehittynyt. Panostukset korkean teknologian kehittämiseen ovat synnyttäneetSuomessa uuden kasvavan vientiteollisuuden alan, jonka kehitystä tekniikastakiinnostuneet kuluttajat ovat osaltaan edistäneet. Toisaalta tuotekehitys on melkokeskittynyttä ja laaja-alaisempi sosiaalisten innovaatioiden hyödyntäminen olisitarpeen.

    Elektroniikkateollisuus on kehittynyt nopeasti suureksi toimialaksi, jonka osuusSuomen viennistä on jo metsäteollisuutta suurempi, mikä selittyy erityisestiviestintäteknisten tuotteiden viennin voimakkaalla kasvulla. Tietoteknisten tuot-teiden (tietokoneet, viestintävälineet, jne) osalta vienti on tuontia suurempaa, kuntaas suomalainen kustannustoiminta ja kulttuuriteollisuus ovat suuntautuneetlähinnä kotimarkkinoille tuonnin ollessa merkittävästi vientiä suurempaa.

    Infrastruktuuri

    Suomi on vuodenaikojen vaihtelun ja pitkien etäisyyksien maa. Infrastruktuurintoimivuus on Suomen olosuhteissa elinehto ja ehkä siksi siitä on totuttu pitämäänhuolta. Liikenneyhteydet ovat hyvät ja sujuvat, mutta liikenneverkon ylläpito onkallista. Perinteisesti Suomessa on omaksuttu nopeasti käyttöön uutta tekniikkaa(sähkö, puhelin, jne.), jonka rooli arkielämän helpottajana on ollut tärkeä.

    Tietoliikenteellä on pitkien etäisyyksien vuoksi suuri merkitys ja viestinnäninfrastruktuuri on Suomessa erittäin korkeatasoinen. Matkaviestimien tiheys onerityisen suuri. Telelainsäädännön kehittämisen edistämä kilpailu palvelutarjon-nassa on varmistanut kansainvälisesti vertaillen laadultaan korkeatasoiset jahinnaltaan edulliset palvelut.

    Tietotekninen varustus yrityksissä, hallinnossa, oppilaitoksissa ja kodeissa onkansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta käyttöaste ei ole kovin korkea. Internetiinkytkettyjen tietokoneiden määrä on asukasta kohti maailman korkein. Hallinnossalähes jokaisella työntekijällä on käytössään mikrotietokone ja useimmillasähköposti. Vastaava tilanne on pääsääntöisesti suurissa yrityksissä, muttapienyrityksissä tietotekniikan käyttöönotto on melko vähäistä. Opetuksen jatutkimuksen tietoliikenneverkko on huipputasoa. Koulut ja kirjastot on josuurimmaksi osaksi kytketty tietoverkkoon ja tietokoneet ovat nopeastiyleistymässä myös kodeissa. Runsaasta haja-asutuksesta johtuen kotien liittyminenkaapelitelevisioverkkoihin on monia maita vähäisempää.

    Tietotekniikan soveltaminen

    Toimivan ja tehokkaan yhteiskunnan perustan luovat julkisen sektorin jaelinkeinoelämän tietojärjestelmät ovat pitkälle kehittyneet. Hallinnon rekisterit janiiden ylläpito on elimellinen osa viranomaisten toimintaa ja mm. väestölaskenta

  • 26

    voidaan Suomessa toimittaa rekistereihin perustuen, mikä on ainutlaatuistamaailmassa.

    Pankkitoiminta ja maksuliikenne ovat suurelta osin sähköistä ja liikkeellä olevankäteisen rahan määrä on pieni. Muutoin sähköinen asiointi ja kaupankäynti ei olevielä laajaa, mutta tarjonta kehittyy nopeasti. Tietoverkossa asioinnin turvallisuuttaparantamaan on hallinnon toimesta rakenteilla henkilökorttiin perustuva sähköisentunnistamisen järjestelmä.

    Keskeisillä teollisuudenaloilla automaatio on pitkälle vietyä ja kehittynyttä ainavientituotteiksi saakka. Suurteollisuuden ja kaupan keskusliikkeidentavaraliikennettä ja varastointia palvelevat logistiset järjestelmät ovat kehittyneitä.Kuitenkin perinteisillä toimialoilla etenkin pienissä ja keskikokoisissa yrityksissätietotekniikan ja tietoverkkojen hyödyntäminen ei ole vielä kovin laajaa.

    Terveydenhuollossa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään intensiivisesti, muttase ei ole alentanut palveluiden kustannuksia. Palveluiden saavutettavuuden usko-taan kuitenkin tekniikan ansiosta edelleen paranevan.

    Yhteisvastuu

    Suomi on varsin turvallinen, korruptoitumaton ja vähän byrokratian maa jakansalaisten luottamus järjestelmän vakauteen on laajaa, mitä päätöksenteonjulkisuus tukee. Tulot jakautuvat kohtalaisen tasaisesti ja köyhyys onkansainvälisesti vertaillen vähäistä. Hyvinvointia tasaa kansalaisten laajat perus-oikeudet ja yhteiskunnan tarjoamat julkiset palvelut. Samalla sosiaalimenot ovatsuuret.

    Väestön ikääntyminen seuraa hyvinvoinnin kasvua kuten monissa teollisuusmaissa.Tietoyhteiskunnan perusvalmiudet hankitaan lähinnä koulutuksen tai työnyhteydessä, joten tiedollinen syrjäytyminen uhkaa eniten työelämän ulkopuolellaolevaa varttuneempaa väestöä. Tiedon saatavuus ja tietoverkkoihin pääsy sinänsätoteutuvat laajasti kirjastojen kautta.

    Julkinen sektori

    Suomen julkinen sektori on suuri ja sen rahoitus on useita vuosia ollutalijäämäinen, mikä on pakottanut pohtimaan julkisen sektorin tehtäviä. OECD:nselvityksen mukaan Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti vertaillen tehokasja toimiva. Julkinen sektori on myös tietoteknisesti moderni, joskin tehokkuudenlisääntymistä ei ole kyetty siirtämään kustannuksien alenemiseen. Henkilöstö-politiikka on ollut viime vuosina rahoitussyistä lyhytjänteistä, mitä heijasteleemääräaikaisten työntekijöiden suuri osuus kansainvälisesti vertaillen.

    Aluekehitys

    Väestön siirtyminen haja-asutusalueilta taajamiin on pitkään ollut voimakasta.Viime aikoina yritysten ja työvoiman hakeutuminen muutamaan valtakunnalliseenkasvukeskukseen on voimistunut, mikä aiheuttaa yhteiskunnassa ylimääräisiä

  • 27

    kustannuksia ja olemassa olevan infrastruktuurin vajaakäyttöä. Yliopistojen jakorkeakoulujen perustaminen aikanaan eri puolille maata on osaltaan hidastanuttätä kehitystä ja alueellisilla osaamiskeskuksilla on nyt tärkeä rooli kehityksenalueellisina tasaajina. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö syrjäseuduilla onvähäisempää kuin keskuksissa, vaikka hyödyt lienevät taajamiakin ilmeisemmät.

    Lainsäädäntö

    Suomalainen lainsäädäntö on varsin modernia eikä ole asettanut merkittäviä esteitäuusien tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien käytäntöjen omaksumiselle, silläyleinen lainsäädäntö sääntelee myös toimintaa tietoverkoissa. Tarpeettomiarajoituksia on purettu teletoiminnassa ja edistänyt kilpailua. Lainsäädäntöä onkehitetty laajalti välineneutraaliksi kuten mm. rikoslain uudistamisessa.Palvelutoimintaa säädellään Suomessa edelleen varsin paljon. Yksityisoikeudessanoudatettavat sopimusvapauden ja vapaan todistusharkinnan periaatteet ovatmahdollistaneet osaltaan sähköisen kaupankäynnin kehittymisen ja hallintolain-säädäntöön on tekeillä tarvittavat muutokset, jotta sähköinen asiointi viranomaistenkanssa olisi nykyistä laajemmin mahdollista.

  • 28

    1.3 Arvot suomalaisessa yhteiskunnassa

    Strategian suuntaamisen kannalta arvojen tarkastelu on perusteltua, sillä ihmisen onvaikea motivoitua toimimaan sellaisten tavoitteiden suuntaisesti, jotka sopivathuonosti hänen tärkeinä pitämiinsä arvoihin - ja päinvastoin. Olosuhteidenmuutokset muuttavat myös arvoja. Vision ja strategisten linjausten tulee ollasopusoinnussa yhteiskunnan keskeisten arvojen kanssa.

    Arvomosaiikki

    Maailmassa ja myös Suomessa eletään arvomurroksen aikakautta. Uskontoon jaauktoriteettien kunnioitukseen perustunut perinteinen yhtenäiskulttuuri onhajoamassa ja tilalle tulee arvojen mosaiikki, jossa ihmiset elävät hyvin erilaisissaarvomaailmoissa. Ihmiset eivät ole kaikilta osin edes tietoisia omista tai yhteisöjenarvoista. Arvomurroksessa tarvitaan arvokeskustelua jossa omat arvot selkiytyvät jaopitaan ymmärtämään muiden arvoja. Avoimen ja suvaitsevaisen keskustelunavulla voidaan pyrkiä selvittämään, mitkä ovat niitä yhteisiä arvoja, joiden varaanyhteiskunnan kehittäminen tulevaisuudessa voitaisiin rakentaa.

    Tutkimusten mukaan materiaalisen hyvinvoinnin, yksilöllisyyden ja erilaisuudenkohtaamisen lisääntyessä yhteisön arvojen yhtenäisyys on vähentynyt.Arvomaailmassa on hahmotettu myös siirtymää materialistisista kohti jälki-materialistisia arvoja. Vauraudessa varttuneet uudet sukupolvet saattavat asettaaesimerkiksi sananvapauden ja työelämässä vaikuttamisen taloudellisen hyvin-voinnin edelle.

    Samaan aikaan kun yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan siirtymisestätietoyhteiskuntaan, myös kulttuurissa on tapahtumassa arvomurros, jota sanotaansiirtymäksi modernista postmoderniin. Postmodernia aikakautta on luonnehdittuerityisesti maailmanlaajuisten tietoverkkojen ja globaalisuuden aikakaudeksi.Globaalien verkkojen katsotaan haastavan paikalliset kulttuurit ja traditiot.Postmodernia yhteiskuntaa kuvataan korkean tekniikan ja kiihtyvällä nopeudellavyöryvien muutosten yhteiskuntana, jossa informaatioräjähdyksen ja medianluomien mielikuvien pyörteissä hämärtyvät todellisen ja keinotekoisen väliset rajat.Aiemmin yksilö suhteutti arvojaan lähiyhteisön arvoihin, mutta globaalienverkkojen kautta yksilöt löytävät sekä yksilöllisiä arvojaan vastaavia yhteisöjä ettämonia erilaisten arvojen maailmoja.

    Arvomosaiikkia vahvistaa osaltaan tieteen, tekniikan ja edistyksen mukanaantuomat kielteiset asiat kuten atomiaseet ja ympäristöongelmat. Tietoyhteiskunta-kehitys saatetaan nähdä edellisen jatkeeksi. Tällaisessa tilanteessa perinteisetauktoriteetit ja valmiit vastaukset eivät enää tyydytä ihmisiä. Syntyy epävarmuuttaarvoista ja niiden perusteiden kysymistä, joka saattaa johtaa uusien auktoriteettienetsimiseen.

  • 29

    Suomalaiset arvot

    Tietoyhteiskuntastrategia ei ole arvoneutraali ja arvovalinnat on syytä tiedostaa.Suomalaiselle yhteiskunnalle perinteisiä, paljolti kristinuskon perinteestä nouseviaarvoja ovat olleet, ja paljolti vieläkin ovat:

    • tietäminen, oppi ja sivistys• rehellisyys, uskollisuus ja luotettavuus• kuuliaisuus, kunniallisuus ja hyvä maine• omavaraisuus, itsenäisyys ja vapaus• sananvapaus ja yksityisyysEdellisen ohella moninaisuuden keskeltä nousee viimeaikaisen arvotutkimuksenmukaan seuraavia, suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia ja läsnäolevia,yhteisöllisiä arvoja:

    • tasa-arvo• oikeudenmukaisuus• hyvinvointi• kestävä kehitys• suvaitsevaisuus• ihmisoikeudetEdelleen erityisesti nuorille tutkimusten mukaan tasa-arvo ja huoli ympäristöstäovat tyypillisesti tärkeämpiä kuin vanhemmille keskimäärin. Myös perinteiset arvotovat vielä laajalle levinneitä. Esimerkkinä tästä on, että nuoret pitävät tärkeimpinäasioina elämässään edelleen terveyttä, kotia, ihmissuhteita ja työtä.

    Yhteiskunnassa ei pitäisi väheksyä kauneuteen ja taiteeseen liittyviä esteettisiäarvoja, jotka nykyisin ovat läsnä tai joita etsitään usein myös viihteessä jaharrastuksissa, eikä myöskään uskonnollisia arvoja, jotka vaikuttavat ajattelun jatoiminnan syvempiin rakenteisiin.

    Yhteiskunnassa niin hyvinvoinnin kuin vapaa-ajankin kautta lisääntyvä vapauskorostaa vastuuta. Ihminen on yhä enemmän vastuussa itsensä kehittämisestä,työstään ja toimeentulostaan sekä ympäristöstä. Ihminen odottaa, että häntäpalkitaan hänen ponnistuksistaan ja kannustetaan paremman elämän rakentamiseen.Luottamus ja motivaatio syntyvät avoimesta vuorovaikutuksesta, jossa ihminenkokee, että hänestä ja hänen panoksestaan välitetään ja että hän voi ollarakentamassa yhteisöä ja yhteiskuntaa.

  • 30

    2. Visio ja päämäärät

    Suomalainen yhteiskunta etsii kestävää elämäntapaa ja toimintamallia, jossa ontilaa elämän ja kulttuurin monimuotoisuudelle - perinteistä innovaatioihin.Jälkiteollinen viisaus haluaa jakaa vaurautta ja oppia menneestä. Teknologia onyksi kulttuurin rakentamisen välineistä, jota ihmisen on opeteltava viljelemääntaitavasti. Yhteistoiminta ja kriittinen arviointi auttavat välttämään virheitä jatorjumaan uhkia, joita väistämättä kuuluu muutokseen ja kaikkeen uuteen.Motivaatio tulevaisuuden tekemiseen syntyy ihmisessä. Ihmisten tarpeidenymmärtämisen tulee olla kehityksen lähtökohtana.

    Suomi ja suomalaiset voivat tasapainoisen tietoyhteiskuntakehityksen kauttamenestyä ja varmistaa paremman elämänlaadun. Pienelle maalle kehityksenkärjessä kulkeminen on tapa saavuttaa suurempi painoarvo ja varmistaavaikutusmahdollisuudet kansallisen, eurooppalaisen ja globaalin tulevaisuudentekemisessä.

    Tietoyhteiskunta herättää paljon odotuksia, mutta synnyttää myös pelkoja.Parhaimmillaan tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja soveltaminen avaa moniamahdollisuuksia yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen ja koko yhteiskunnanerilaisten arvojen ja tavoitteiden edistämiseen ja oikeuksien turvaamiseen. Uhkanaon yhteiskunnan jakautuminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen, tekniikan ylivalta jariippuvuus siitä, luotettavan tiedon sumentuminen ja kontrollin ylikorostuminen jayhteiskunnan haavoittuvuus.

    Tietoyhteiskuntakehitys voi parantaa ihmisen mahdollisuuksia

    • hankkia tietoa, oppia uutta ja jakaa kokemuksia• tavoittaa toiset ja välittää viestejä• yrittää, tehdä työtä ja luoda vaurautta• osallistua ja vaikuttaa päätösten valmisteluun ja yhteisöjen toimintaan• säästää aikaa arkisissa toimissa ja saavuttaa palvelut• poistaa esteitä ja tukea itsenäistä elämää• nauttia kulttuurista, viihtyä ja toteuttaa itseään• laajentaa elämänpiiriä ja ymmärtää erilaisuutta• edistää ympäristön hyvinvointiaHallitsemattoman tietoyhteiskuntakehityksen seurauksena voi olla

    • Elämän monimutkaistuminen ja siitä syrjäytyminen• Elämänpiirin kutistuminen ja lähiympäristöstä vieraantuminen• Työttömyyden lisääntyminen ja tulonjaon ongelmat• Pula osaavista työntekijöistä• Joukkoviestinnän keskittyminen ja massakulttuurin voimistuminen• Oikean tiedon hukkuminen informaatiotulvaan ja tiedon korkea hinta• Päätöksenteon keskittyminen, veropohjan rapautuminen• Välinekeskeisyys ja –riippuvuus sekä terveysongelmat• Palvelutason heikkeneminen osaamisvaatimusten lisääntyessä

  • 31

    • Tarpeettoman kulutuksen ja liikenteen lisääntyminen ja ympäristön kasvavakuormitus

    • Yksityisyyden menettäminen• Tieto- ja viestintätekniikan synnyttämät vakavat riskit ja häiriöt• Rikollisuuden kasvu

    Kansallinen visio on:

    Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämääränä on

    • lisätä hyvinvointia ja tarjota työtä ja toimeentuloa• tarjota tasapuolisia mahdollisuuksia tiedon hankinnassa ja hallinnassa sekä

    osaamisen kehittämisessä• parantaa yrittämisen edellytyksiä, toiminnan kilpailukykyä ja työelämän

    laatua• lisätä ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia• vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen

    mahdollisuuksia• parantaa turvallisuutta ja yksilön tietosuojaa sekä asemaa kuluttajana• kehittää palveluja ja kulttuuritarjontaa sekä lisätä kansainvälistä

    vuorovaikutusta• lisätä innovatiivisten yritysten kiinnostusta sijoittua Suomeen• vähentää alueellista eriarvoisuutta• tukea kestävän kehityksen tavoitteitaIhmiset luovat osaamisellaan ja työllään vaurautta, jonka avulla kaikkienyhteiskunnan jäsenten toimeentulo ja peruspalvelut voidaan turvata. Hyvinvointi jaelämän laadukkuus ovat paljolti vastuun kantamista itsestä, lähimmäisistä jaympäristöstä sekä nauttimista omista ja yhteisön aikaansaannoksista.

    Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen ja jatkuva parantaminen on edellytyshyvinvoinnille ja useimpien muiden tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvientavoitteiden toteuttamiselle. Suomen kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen,toiminnan tehokkuuteen ja laatuun. Keskeistä on toimiva innovaatiojärjestelmä,nopea uuden tiedon omaksuminen ja soveltaminen, moderni teknologia- javiestintäympäristö, toimiva oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen vakaus ja laajapalvelutarjonta. Huolehtimalla kilpailukyvyn tekijöistä Suomi kehittyy

    Suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaaesimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavallatietoyhteiskunnan mahdollisuuksia elämänlaadun,

    osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn javuorovaikutuksen parantamisessa.

  • 32

    houkuttelevana yritysten sijoittumiskohteena ja voi tarjota kansalaisilleen työtä jatoimeentuloa.

    Toimintatavat ja yhteistyö

    Työn tuottavuutta voidaan edelleen parantaa ja sen myötä synnyttää uusiatyöpaikkoja. Monilla perinteisillä aloilla, etenkin toimistotyössä, automaatio jatieto- ja viestintätekniikka tuovat tehokkuutta, jonka seurauksena perinteinen työvähenee. Samalla toimialarakenteet uudistuvat ja syntyy kokonaan uusia työtehtäviäja toimialoja, jotka edellyttävät uusien taitojen oppimista. Tietoyhteiskunnassatuotantovälineet ovat aiempaa useampien ulottuvilla, mikä osaltaan haastaayrittäjyyteen ja uuteen liiketoimin