Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

ELÄMÄNLAATU, OSAAMINEN JAKILPAILUKYKY

Tietoyhteiskunnan kehittämisen perustelut

Sitra 206

Helsinki 1998

2

ISBN 951-563-355-9

ISSN 0785-8388

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Hakapaino Oy, Helsinki 1998

3

Saate

Suomalaisen tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja uhkientorjumiseen tarvitaan visio ja strategia. Nopean kehitysrytmin vuoksi niitä ontarpeen myös jatkuvasti tarkistaa. Suomen aiempi strategia laadittiinvaltiovarainministeriön työryhmässä ja julkaistiin pääministeri Esko Ahonhallituksen toimesta vuoden 1995 alussa. Monia keskeisiä tavoitteita kirjattiin myöspääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmaan. Tietoyhteiskuntafoorumi tekikeväällä 1997 strategian uudistamista koskevan aloitteen, jota tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta tuki. Valtiovarainministeriö sopi Sitran kanssa strategianuudistamishankkeesta.

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen keskeiset johtopäätökset on tiivistettyjulkaisuun Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky - tietoyhteiskunnan strategisenkehittämisen lähtökohdat ja päämäärät. Tämä raportti perustelee edellistälaajemmin kirjattuja johtopäätöksiä ja pyrkii antamaan seikkaperäisemmän kuvantietoyhteiskunnan kehittämisen haasteista ja tavoitteenasetteluista. Strategianuudistamisen taustaksi on hankkeessa tuotettu suuri joukko taustaselvityksiä, jotkajohtopäätöksineen sellaisenaankin tarjoavat aineksia tietoyhteiskunnanhahmottamiseen ja kehittämiseen valitusta näkökulmasta.

Aineistoa strategian pohjaksi on ollut käytettävissä runsaasti sekä hankkeentoimesta tuotettuna että muutoin. Tietoyhteiskunta-käsitteen laaja-alaisuus onasettanut strategian kokoamiselle suuren haasteen. Strategian uudistamisen teemanaoli "Suomalainen tietoyhteiskunta - ihmisten verkko". Tavoitteena on olluttarkastelussa painottaa tietoyhteiskuntakehityksen merkitystä ihmisen arkipäivässä.Tuloksena kirjatut johtopäätökset olkoot pohjana tarkemmille strategioille jasuomalaista tietoyhteiskuntaa rakentaville päätöksille sekä käynnistyvällejatkuvalle strategiaprosessille.

Sitra kiittää kaikkia niitä satoja henkilöitä, jotka ovat tavalla tai toisella olleetmukana tietoyhteiskuntastrategian uudistamistyössä. Erityinen kiitos kuuluukaikille niille asiantuntijoille, jotka ovat ankarista aikatauluvaatimuksistahuolimatta ottaneet tarjotut haasteet vastaan - olipa kyseessä laaja kirjoitustyö,aivoriihityöskentely, johtopäätösten kiteyttäminen tai keskeneräisten luonnostenkriittinen ja rakentava arviointi. Takana ovat suuret talkoot.

4

SisältöSaate.................................................................................................................................................................3

Tiivistelmä .....................................................................................................................................................8

Johdanto.......................................................................................................................................................10

Jatkuva strategiaprosessi......................................................................................................................10Tietoyhteiskunta -käsite.......................................................................................................................11Ihmiskeskeisyys lähtökohtana Euroopassa..........................................................................................11Ihmisten verkko ...................................................................................................................................12Strategia kehityksen välineenä.............................................................................................................12Dokumentin rakenne............................................................................................................................13

1. Muutostrendit ja lähtökohdat ........................................................................................................14

1.1Muutostrendit .......................................................................................................................................14

Talouden globalisaatio ja digitalisoituminen.......................................................................................14Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja yhdentyminen ..........................................................................16Ympäristöongelmien kasvaminen........................................................................................................17Väestön lisääntyminen ja ikääntyminen ..............................................................................................18Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen ...........................................................................................19Median kasvava läsnäolo .....................................................................................................................20Liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen ................................................................................20Kaupungistuminen ja keskittymiskehitys ............................................................................................21Euroopan integraatio ja alueiden vahvistuva rooli ..............................................................................21

1.2 Suomen lähtökohdat ...........................................................................................................................23

Kansainvälinen asema..........................................................................................................................23Taloudellinen toiminta.........................................................................................................................24Koulutus...............................................................................................................................................24Tutkimus ja tuotekehitys......................................................................................................................25Infrastruktuuri ......................................................................................................................................25Tietotekniikan soveltaminen................................................................................................................25Yhteisvastuu.........................................................................................................................................26Julkinen sektori ....................................................................................................................................26Aluekehitys ..........................................................................................................................................26Lainsäädäntö ........................................................................................................................................27

1.3 Arvot suomalaisessa yhteiskunnassa .................................................................................................28

Arvomosaiikki .....................................................................................................................................28Suomalaiset arvot.................................................................................................................................29

2. Visio ja päämäärät ..............................................................................................................................30

Toimintatavat ja yhteistyö ...................................................................................................................32Osaaminen ja oppiminen .....................................................................................................................32Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ................................................................................................33Viestintä ja kulttuurien kohtaaminen...................................................................................................33Palvelut ja alueellinen kehitys .............................................................................................................34Kestävän kehityksen tukeminen ..........................................................................................................34

3 Strategian asema ja toteuttajat .......................................................................................................35

3.1 Strategian asema .................................................................................................................................35

3.2 Osapuolet ja roolit...............................................................................................................................36

Ihmisen vastuu .....................................................................................................................................37

5

Kansalaisjärjestöjen vastuu..................................................................................................................38Elinkeinoelämän vastuu.......................................................................................................................38Julkishallinnon vastuu..........................................................................................................................39

3.3 Avainprosessien uudistaminen ja yhteistyö ......................................................................................40

4 Strategiset linjaukset ja toimenpide-ehdotukset......................................................................42

Linjaus 1.

Suomi ihmisystävällisen ja kestävän kehityksen

tietoyhteiskunnan edelläkävijänä ............................................................................................................43

Ulkoinen toimintaympäristö ................................................................................................................44Kansalliset valinnat..............................................................................................................................44Ihmisystävällisen tietoyhteiskunnan palvelut ......................................................................................44Yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden uudistaminen .................................................................45Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta..................................................................................................46Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................46Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................47Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................47

Linjaus 2.

Helppokäyttöisten ja turvallisten sähköisten palvelujen ja

sisältöjen kehittäminen, tuotteistaminen ja hyödyntäminen ................................................................48

Kynnysten alentaminen........................................................................................................................49Palveluprosessien kehittäminen...........................................................................................................49Yhtenäiset palvelurajapinnat ja -alustat ...............................................................................................50Sähköiset tieto- ja kulttuurituotteet ja -palvelut...................................................................................51Kansainvälinen markkinointi ...............................................................................................................51Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................51Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................52Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................53

Linjaus 3.

Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tiedon ja osaamisen kehittäminen ja hallinta ..............................53

Oppimaan oppiminen ja viestintäkasvatus ..........................................................................................55Uuden tiedon luominen ja siirtäminen.................................................................................................55Tiedon organisointi ja jäsentely...........................................................................................................56Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen - innovaatiojärjestelmän kehittäminen .....................................56Osaamisen ja tiedon kansallinen suuntaaminen...................................................................................57Edellytysten luonti ja yksilöiden motivointi........................................................................................58Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................59Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................60Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................60

Linjaus 4.

Verkostotalouden toimintamallin soveltaminen työelämässä ja liiketoiminnassa..............................62

Hierarkioista verkostoihin....................................................................................................................62Luottamuksellista yhteistyötä ..............................................................................................................63Uudistumishaaste .................................................................................................................................63Työ saa uusia muotoja .........................................................................................................................64Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................65Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................65Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................66

6

Linjaus 5.

Julkisen sektorin toimintamallien ja palveluprosessien uudistaminen................................................67

Strateginen johtaminen ........................................................................................................................67Palveluiden kehittäminen.....................................................................................................................68Tietovarantojen hyödyntäminen ..........................................................................................................68Tietoturvallisuus ..................................................................................................................................69Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................69Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................70Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................70

Linjaus 6.

Tasapainoisen alueellisen tietoyhteiskuntakehityksen varmistaminen................................................71

Alueiden vetovoima.............................................................................................................................72Etäisyyksien voittaminen.....................................................................................................................72Vaikutusmahdollisuuksien ja virikkeiden lisääminen .........................................................................73Alueellinen yhteistyö ...........................................................................................................................73Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................74Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................75Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................75

Linjaus 7.

Tieto- ja viestintäteknologian ja -infrastruktuurin innovatiivinen

kehittäminen ja soveltaminen sekä vaikutusten arviointi .....................................................................76

Digitalisoituminen yhdentää ................................................................................................................76Suuret haasteet .....................................................................................................................................77Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri........................................................................................................77Vaikutusten arviointi............................................................................................................................77Käynnissä olevia hankkeita .................................................................................................................78Tavoitetila vuonna 2005 ......................................................................................................................79Toimenpide-ehdotukset .......................................................................................................................79

5. Kärkihakkeet ja jatkuva prosessi .................................................................................................81

5.1 Kärkihankkeet ja kehittämisverkostot .............................................................................................81

Synergia kehittämisverkostojen kautta ................................................................................................82Kärkihankkeet ....................................................................................................................................83Kulttuuri- ja tietotuotteet ja palvelut ................................................................................................83Sähköinen asiointi ja palveluprosessit ...........................................................................................84Henkilökohtainen navigointi.............................................................................................................85Tietoverkkojen oppimisympäristöt ..................................................................................................86Tietointensiivinen työ ........................................................................................................................87Yritysten verkostoituminen ja etätyö ..............................................................................................88Paikallinen tietoyhteiskunta .............................................................................................................89

Jatkuva strategiaprosessi..........................................................................................................................90

6. Strategian uudistamishanke............................................................................................................91

Ihmisten verkko ...................................................................................................................................91Asiantuntijat kartoittavat......................................................................................................................91Aivoriihissä puidaan ............................................................................................................................92Strategian ainekset kootaan .................................................................................................................92Kärkihankkeilla tulevaisuuteen............................................................................................................93

7

Liite 1.............................................................................................................................................................94

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen seurantaryhmät ......................................................94

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta .............................................................................................94Tietoyhteiskuntafoorumi......................................................................................................................95

Liite 2.............................................................................................................................................................97

Tietoyhteiskuntafoorumin aloite kansallisen tietoyhteiskunta-

strategian uudistamiseksi .........................................................................................................................97

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian laatiminen

"Koko kansan tietoyhteiskunta" .............................................................................................................97

Taustaa .................................................................................................................................................97Ehdotus tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnalle ...........................................................................97Strategian työstäminen.........................................................................................................................98Strategiaprosessin aikataulu.................................................................................................................99Alustava ehdotus työohjelmaksi ........................................................................................................100

Liite 3...........................................................................................................................................................101

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen johtoryhmä ja projektiryhmä.............................101

Johtoryhmä.........................................................................................................................................101Projektiryhmä.....................................................................................................................................101

Liite 4...........................................................................................................................................................102

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen

seurantaan osallistuneet järjestöt ..........................................................................................................102

Liite 5...........................................................................................................................................................105

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen taustaselvitykset ...................................................105

Liite 6...........................................................................................................................................................112

Muita Sitran tietoyhteiskunta-aiheisia julkaisuja................................................................................112

Liite 7...........................................................................................................................................................115

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeen avainprosessien aivoriihet ...................................115

Oppiminen ja osaamisen hallinta.......................................................................................................115Oivallus ja innovaatio ........................................................................................................................115Työ ja yrittäminen..............................................................................................................................115Hoiva- ja huolenpito ..........................................................................................................................115Liikkuminen ja kuljetus .....................................................................................................................115Asiointi ja kaupankäynti ....................................................................................................................115Viestintä ja vuorovaikutus .................................................................................................................115Viihtyminen ja elämänhallinta...........................................................................................................115Varautuminen ja turvallisuus .............................................................................................................115

Liite 8...........................................................................................................................................................116

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeessa haastateltuja henkilöitä ....................................116

8

Tiivistelmä

Suomi kulkee kehityksessään kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa.Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisintuotannontekijä. Tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten jamuiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekäpalveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista.

Tietoyhteiskuntakehitykseen vaikuttavat vallitsevat yleismaailmalliset kehitys-suunnat, kuten talouden globalisaation ja sähköisen kaupankäynnin eteneminen,tieto- ja viestintäteknologian nopea kehittyminen ja yhdentyminen, median kasvavaläsnäolo, väestön kasvu ja ikääntyminen, sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen,ympäristöongelmat, liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, nopeastietenevä kaupungistuminen ja muuttoliike sekä Euroopan integraatio ja alueidenvahvistuva rooli.

Kansainvälisesti vertaillen Suomi on yksi tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaista japanostaa merkittävästi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tieto- javiestintätekniikan tuotteet ovat merkittävästi kasvattaneet Suomen vientiä. Samaanaikaan väestön ikääntyminen, korkea työttömyys, työelämän kiire ja pula osaavistatyöntekijöistä ovat osa suomalaista arkipäivää.

Kansallinen visio on, että suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaaesimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavalla tietoyhteiskunnan mahdolli-suuksia elämänlaadun, osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja vuoro-vaikutuksen parantamisessa.

Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämääränä on• lisätä hyvinvointia sekä tarjota työtä ja toimeentuloa• tarjota tasapuolisia mahdollisuuksia tiedon hankinnassa ja hallinnassa sekä

osaamisen kehittämisessä• parantaa yrittämisen edellytyksiä, toiminnan kilpailukykyä ja työelämän

laatua• lisätä ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia• vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen

mahdollisuuksia• parantaa turvallisuutta ja yksilön tietosuojaa sekä asemaa kuluttajana• kehittää palveluja ja kulttuuritarjontaa sekä lisätä kansainvälistä

vuorovaikutusta• lisätä innovatiivisten yritysten kiinnostusta sijoittua Suomeen• vähentää alueellista eriarvoisuutta• tukea kestävän kehityksen tavoitteita

Suomalaista yhteiskuntaa tulee kehittää ihmisten tarpeista lähtien. Tietoyhteiskuntarakentuu hajautetusti eikä kehityksen keskitetty ohjaaminen ole mahdollista. Onkuitenkin tärkeää pyrkiä ennakoimaan tulevaa ja eräitä keskitettyjäkin toimenpiteitä

9

tarvitaan. Strategisessa kehittämisessä korostuu yhteistyö sekä eri sektorien jahallinnonalojen välillä että kansainvälisesti. Kirjattuja periaatteita tulisi soveltaa,kun päätetään yhteiskunnan voimavarojen suuntaamisesta.

Yhteiskunnan eri osapuolet rakentavat tietoyhteiskuntaa sekä omilla toimillaan ettäyhteistyöllä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tarjoutuvienmahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ihmisiltä uusia taitoja. Yrityksenkilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on nopeus, joustavuus ja verkostoituminen.Kehitys karsii vanhoja työpaikkoja ja synnyttää uusia. Julkisen sektori kehittäätietoyhteiskunnan toimintapuitteita ja edistää palvelukykyisen teknologian jainfrastruktuurin kehittymistä.

Strategiset linjaukset korostavat yhteisvastuuta ja innovatiivisuutta kokoyhteiskunnassa. Tiedon ja osaamisen, palveluiden sekä teknologian kehittämisen jahyödyntämisen rinnalla myös toimintatapojen uudistaminen on keskeistä. Suomentulee hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia ihmisten tarpeiden tukemisessaja samalla avautuvat kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet.

Strategiset linjaukset ovat:• Suomi ihmisystävällisen ja kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan

edelläkävijänä• Helppokäyttöisten ja turvallisten sähköisten palvelujen ja sisältöjen

kehittäminen, tuotteistaminen ja hyödyntäminen• Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tiedon ja osaamisen kehittäminen ja hallinta• Verkostotalouden toimintamallin kehittäminen ja soveltaminen työelämässä ja

liiketoiminnassa• Julkisen sektorin toimintamallien ja palveluprosessien uudistaminen• Tasapainoisen alueellisen ja paikallisen tietoyhteiskuntakehityksen

varmistaminen• Tieto- ja viestintäteknologian ja -infrastruktuurin innovatiivinen kehittäminen ja

soveltaminen sekä vaikutusten arviointi

Lukuisten käynnissä olevien tietoyhteiskuntahankkeiden kokoamiseksi ja tulostenvarmistamiseksi, päällekkäisen työn välttämiseksi ja palveluidenyhteentoimivuuden lisäämiseksi tulee synnyttää kärkihankkeita jakehittämisverkostoja, joiden teemoja ovat:

• Kulttuuri- ja tietotuotteet ja palvelut• Sähköinen asiointi ja palveluprosessit• Henkilökohtainen navigointi• Tietoverkkojen oppimisympäristöt• Tietointensiivinen työ• Yritysten verkostoituminen ja etätyö• Paikallinen tietoyhteiskunta

Päätöksenteon tueksi on yhteistyössä organisoitava jatkuva strategiaprosessi.Nopeasti avautuvia mahdollisuuksia ja uhkia on pyrittävä ennakoimaan jakehittämisen painopisteet on tarkistettava vuosittain.

10

Johdanto

Tieteen piirissä tietoyhteiskunta syntyi käsitteenä jo parikymmentä vuotta sitten jajäi lähes unohduksiin, kunnes 1990-luvulla se nousi politiikan teemaksi ennenmuuta Yhdysvaltojen "Tiedon valtatiet" -iskusanan myötä. Teknologia oli kypsynytyritysten ja ihmisten käyttöön. Yhdysvaltojen rinnalla Eurooppa ja Japani lähtivätrakentamaan kilpailukykyään tieto- ja viestintäteknologian kehittämisen jasoveltamisen varaan. Monet kehittyneet teollisuusmaat laativat kansallisentietoyhteiskuntastrategiansa Suomi mukaan lukien.

Jatkuva strategiaprosessi

Tietoyhteiskunta-ajattelulla on Suomessakin 1990-lukua pidempi perinne. Jovuonna 1980 ilmestyi Teknologiakomitean mietintö, jossa kirjoitetaan siirtymisestäinformaatioyhteiskuntaan, teknologian mahdollisuuksista ja kehityksen sosiaalisistavaikutuksista sekä teknologian arvioinnin merkityksestä. Nämä teemat ovat nytentistäkin ajankohtaisempia.

Valtiovarainministeriön strategiaraportti Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansallisetlinjaukset oli pohjana pääministeri Esko Ahon hallituksen tietoyhteiskuntaakoskevalle iltakoulukannanotolle tammikuussa 1995 ja eräin kohdin pääministeriPaavo Lipposen hallitusohjelmalle myöhemmin keväällä. Rinnan valtiovarain-ministeriön työn vuosina 1994-95 liikenneministeriön tuotti strategia-asiakirjanTietoverkkojen kansalliset kehittämislinjat ja opetusministeriön työryhmä julkaisunKoulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia. Vuoden 1996 keväällä valmistuivat vieläopetusministeriön raportti Kulttuurinen tietoyhteiskunta ja sosiaali- ja terveys-ministeriön raportti Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämis-strategia. Samana keväänä kauppa- ja teollisuusministeriöstä valmistui julkaisunaTeollisuuspoliittinen visio ja Valtion tiede- ja teknologianeuvosto perustelitutkimus- ja kehittämismäärärahojen nostamista ja klusteriajattelua julkaisussaSuomi: tiedon ja osaamisen yhteiskunta.

Sitra julkaisi joulukuussa 1996 asiantuntijaryhmän keskustelujen pohjaltatoimitetun Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa - tietoyhteiskunnansosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

Hallitus kirjasi tulevaisuusselonteon osana Reilu ja rohkea - vastuun ja osaamisenSuomi lukuun Tietoyhteiskunta olemme me ajatuksia Suomen mahdollisuuksistamenestyä tietoyhteiskuntakehityksen kautta. Keväällä 1998 valtioneuvosto antoihallintopolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen Laadukkaat palvelut, hyvä hallintoja vastuullinen kansalaisyhteiskunta, johon oli kirjattu monia tietoyhteiskunnankehittämistavoitteita.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö lokakuussa 1998 vastaa hallituksenselontekoon ja korostaa tietoyhteiskuntakehityksen keskeistä merkitystä Suomentulevaisuudelle.

Sektorikohtaiset strategiat ovat myös tarkentuneet ja niiden toteutumista onseurattu, mutta tietoyhteiskuntastrategia ei ole jäänyt Suomessa vain kansalliselle

11

tasolle. Monet maakunnat ja kunnat ovat viime vuosina valmistelleet ja julkaisseetomat tietoyhteiskuntastrategiansa.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen ja siihen liittyvä strategiatyö on prosessi, jokajatkuu.

Tietoyhteiskunta -käsiteSiirtyminen maatalousyhteiskunnasta teollisen yhteiskunnan kautta jälkiteolliseenvaiheeseen on synnyttänyt käynnissä olevan murroksen laajaa pohdintaa.Tietoyhteiskunta -käsitettä on luonnehdittu eri tavoin ja se on vaikea määritelläehkä siksi, että käsillä on nopeasti uusia piirteitä saava ja syvällisesti yhteiskuntaanvaikuttava muutosprosessi.

Tietoyhteiskunnan määritelmä ei ole vakiintunut. Suomen kielen tieto -sanansoveltamista tässä yhteydessä informaation synonyyminä on arvosteltuvoimakkaasti. Aiemman strategian yhteydessä on hallituksen periaatekannanotonalussa todettu, että “tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa laajaltihyödynnetään tietoverkkoja ja tietotekniikkaa, tuotetaan runsaasti tieto- javiestintäteollisuuden tuotteita ja palveluja, ja jossa on monipuolinensisältöteollisuus.” Tietoteollisuuden piirissä on nähty, että jokin yksittäinen"toimiala on siirtynyt tietoyhteiskuntaan, kun pääosa sen tuotteista ja palveluistavalmistetaan, jaetaan ja kulutetaan sähköisessä muodossa tietoverkon kautta."Nämä määritelmät luonnehtivat tietoyhteiskunta -käsitettä informaatioyhteis-kuntana (information society).

Tietoyhteiskuntafoorumi on määritelmänään esittänyt, että “tietoyhteiskunta onihmisiä ja tietojärjestelmiä yhdistävä vuorovaikutusverkko ihmistä varten jaihmisen ehdoilla”. Tietoyhteiskunta -käsitteeseen halutaan saada ihmiskeskeisempija syvällisempi sisältö. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on painottanut, ettäSuomi kulkee kehityksessään kohti tiedon ja osaamisen yhteiskuntaa (knowledge-based society). Tässä laajemmassa muutoksessa tieto- ja viestintätekniikansoveltaminen ja yhteiskunnan kehittyminen informaatioyhteiskuntana on tärkeässäavustavassa roolissa.

Synteesinä tietoyhteiskuntastrategian uudistamisessa on päädytty määritelmään:

”Tietoyhteiskunta on yhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perustaja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tieto- ja viestintätekniikka tukee laajastiyksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä jahyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista.”

Ihmiskeskeisyys lähtökohtana Euroopassa

Ihmiskeskeisyys on noussut Euroopassa viime aikoina vahvasti tietoyhteiskunnankehittämisen keskeiseksi näkökulmaksi aiemman teknistaloudellisen näkökulmanrinnalle. "Bangemannin raportin" Europe and the global information society -Recommendations tu the European Council jälkeen Euroopan unionin komissionasettama korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi politiikkasuositukset ensinluonnoksena 1996 ja loppuraporttinaan vuonna 1997 otsikolla Building theEuropean information society for us all. Samaan aikaan EU:n kutsuma tieto-

12

yhteiskuntafoorumi on korostanut kaikkien ihmisten huomioon ottamistatietoyhteiskuntaa rakennettaessa kesäkuussa 1996 ilmestyneessä väliraportissaanNetworks for People and their Communities - Making the Most of the InformationSociety in the European Union. Heinäkuussa 1996 ilmestyi EU:n komissionsamassa hengessä valmistelema vihreä kirja Living and working in the informationsociety: People first. Periaatteet ovat saamassa konkreettista jatkoa, kun EU:nviides tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma käynnistyy. Eräs sen ohjelma-alueista on "Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta".

OECD:ssä on työskennelty erityisesti globaalin tietoyhteiskunnan kehittymisen jasen taloudellisten vaikutusten parissa. Keskeisenä teema on ollut sähköisenkaupankäynnin yleismaailmalliset menettelytavat. Mutta huomiota on saanut myöstiedon ja osaamisen yhteiskunnan (knowledge-based society) kehittyminen.

Yhdysvalloissa "tiedon valtateiden" rinnalla tietoyhteiskunta nähdään keskeisesti"informaation infrastruktuurina" ja "digitaalisena taloutena". Tietoyhteiskunnankehittäminen on ennen muuta markkinoiden tehtävä.

Ihmisten verkko

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen teemana on ollut "Ihmistenverkko" ja lähtökohtana ihminen ja hänen selviytymisensä nopeasti muuttuvassaympäristössä. Kehityksen suurimpia haasteita ovat yhtäältä tietoyhteiskunta-kehityksen myötä avautuvien mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminensekä toisaalta ihmisten, yhteisöjen ja alueiden syrjäytymisen torjuminen.

Tietoyhteiskuntakehitys koskettaa kaikkia ja sen ulkopuolelle on lähes mahdotontajättäytyä. Tietoyhteiskuntaa ei rakenneta ylhäältäpäin, vaan muotoutuu mosaiikki-maisesti niin julkisen hallinnon, yritysten kuin järjestöjenkin päätöksien jatoimenpiteiden kautta. Jokainen yksilökin voi vaikuttaa kehitykseen omienvalintojensa kautta toimiessaan kansalaisena, kuluttajana, työntekijänä tai muissarooleissa. Kehitys vaatii aikaa, sillä se edellyttää uusien tietojen, taitojen sekätekniikan ja niiden soveltamisen oppimista ja samalla muutoksia asenteissa,toimintatavoissa ja rakenteissa.

Strategia kehityksen välineenä

Strategiatyössä on etsittävä keinoja, joilla suomalaista yhteiskuntaa voidaankehittää tasapainoisesti ja kestävästi kilpailukyvyn ja yhteisvastuun lisäämiseksi.Strategian jatkuva uudistaminen on Suomen kannalta tärkeää, koska olemmetietoyhteiskuntakehityksessä eräs kärkimaista. Emme näin ollen voi vain seuraillakehitystä muualla. Toisaalta tekniikka ja sen soveltaminen tuovat jatkuvasti uusiamahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää sekä ihmisen elämänlaadunparantamiseksi että yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Rajallisten resurssienvuoksi on myös tärkeää tunnistaa ilmiöt tai kehityssuunnat, joihin on vainsopeuduttava ja mukauduttava pyrkien minimoimaan aiheutuvia haittoja.

Hyvä strategiakaan ei riitä. Keskeisten osapuolten tulee sitoutua soveltamaanstrategian periaatteita etenkin, kun päätetään yhteisten voimavarojensuuntaamisesta. Silti on vielä vaara, että strategian toteutuminen tuottaa yllättäen

13

yhteiskuntakehityksen kannalta haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi jos olosuhteetmuuttuvat merkittävästi. Tämän takia tarvitaan jatkuvaa kehityksen seurantaa,muutosten ennakointia sekä keskustelua tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteista jakeinoista.

Tarpeet, käsitykset ja odotukset tietoyhteiskunnan suhteen vaihtelevat. Strategiantehtävänä on pyrkiä lähentämään toisiinsa tietoyhteiskunnan todellisuutta jaihmisten toiveissa elävää kuvaa sekä julkisuudessa kerrottua kuvaa tietoyhteis-kunnasta.

Kuva 1. Strategian eräänä tehtävänä on lähentää puheita ja ihmisten odotuksiatietoyhteiskunnan arkipäivään.

Dokumentin rakenne

Strategiadokumentin ensimmäinen luku tarkastelee yleismaailmallista muutosta,Suomen lähtökohtia ja kansallista arvopohjaa. Toinen luku piirtää visionsuomalaisesta tietoyhteiskunnasta ja kehityksen päämääristä. Kolmas lukutarkastelee kansallisen tietoyhteiskuntastrategian asemaa sekä yhteiskunnanosapuolten rooleja. Neljäs luku esittelee keskeiset kehittämishaasteet ja keinotstrategisina linjauksina ja toimenpide-ehdotuksina, joilla päämääriin pyritään.Viides luku virittää joukon laajoja yhteistyöhankkeita ja jatkuvanstrategiaprosessin. Lopuksi luonnehditaan ja arvioidaan strategian uudistamis-hanketta itseään.

Toivottutietoyhteiskunta

Kerrottutietoyhteiskunta

Käytännöntietoyhteiskunta

14

1. Muutostrendit ja lähtökohdat

Tietoyhteiskuntastrategian pohjaksi on tarpeen tarkastella käynnissä oleviayleismaailmallisia muutostrendejä sekä lähtökohtiamme ja arvopohjaamme, joistakäsin muutoksen kohtaamme ja oman tulevaisuutemme rakennamme.

1.1 Muutostrendit

Yhteiskunta on muuttunut monisäikeisemmäksi ja sen muutos nopeammaksi jamonimutkaisemmaksi ja yhä vaikeammin ennakoitavaksi. Harvat tutkijat enääuskaltavat puhua yhteiskunnan kehityksen lainalaisuuksista. Sen sijaan eräättutkijat ovat pyrkineet osoittamaan yleisiä suuria kehityssuuntia eli ns.megatrendejä, joihin erilaiset, usein satunnaisilta vaikuttavat yksittäisetkehityskulut näyttävät sisältyvän. Yleismaailmalliset kehityssuunnat muodostavatuloimmat puitteet kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa rakennettaessa.

Tarkasteltavaksi on valittu seuraavat vallitsevat kehityssuunnat, joiden odotetaansäilyttävän tai lisäävän merkitystään lähitulevaisuudessa.

• talouden globalisaatio ja digitalisoituminen• tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja yhdentyminen• ympäristöongelmien kasvaminen• väestön kasvu ja ikääntyminen• sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen• median kasvava läsnäolo• liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen• kaupungistuminen ja keskittyminen• Euroopan integraatio ja alueiden vahvistuva rooli

Kehityssuuntia ei ole helppoa erottaa toisistaan eikä niiden keskinäisiäriippuvuuksia tunneta tarkasti. Kuitenkin on tarkoituksenmukaista yrittää eritellentarkastella näitä kehityssuuntia. Muutostrendeihin sisältyy aina uhkia ja mahdolli-suuksia. Molempien tunnistaminen on strategian laatimisen kannalta keskeistä.

Talouden globalisaatio ja digitalisoituminen

Talouden globalisaatio tarkoittaa ennen kaikkea yritysten ja kansantalouksienkilpailun muuttumista aidosti maailmanlaajuiseksi: maapallon eri puolilla alueet,valtiot ja yritykset vaikuttavat toisiinsa ja tulevat yhä enemmän riippuvaisiksitosistaan. Globaalin talouden kehityksen keskeisiä piirteitä ovat seuraavat:

• maailmankaupan vapauttamisen piiriin on otettu jatkuvasti uusiahyödykkeitä

• maailma moninapaistuu ja valtioiden välinen taloudellinen integraatiosyvenee; maailmantalouden kehityksen ratkaisevat alueelliset ryhmittymät

15

kuten EU, Asean ja Nafta sekä suuret maat kuten Yhdysvallat, Venäjä,Japani, Kiina ja Intia

• pienet kansallisvaltiot eivät voi merkittävästi vaikuttaa maailmantaloudenkehitykseen; sen sijaan ne voivat vaikuttaa oman taloutensamukautumiseen ja kilpailukykyyn; kansallinen säätely joutuu sopeutumaankansainväliseen käytäntöön

• monikansallisten yritysten vaikutusvalta kasvaa suhteessa kansallis-valtioihin

• valtioiden ja alueiden välinen kilpailu ulkomaisista sijoituksista kasvaa jaosa yrityksistä hakeutuu edullisimpiin toimintaympäristöihin

• pääomat liikkuvat vapaasti ja pääomamarkkinat kasvavat nopeasti:valuuttakauppa, rahoitus- ja sijoitustoiminta, valtioiden velkakirjat,eläkejärjestelmien pääomat jne.

• kansainvälinen työnjako muuttuu; alueiden ja kansantalouksien talou-dellinen menestys perustuu yhä enemmän tiedolliseen ja taidolliseenerikoistumiseen kasvavilla aloilla

Globalisaatiota kuvastaa hyvin monikansallisten yritysten kasvava merkitysmaailmantaloudessa:

• monikansallisten yritysten suorat sijoitukset ovat kasvaneet selvästimaailmankauppaa ja tuotantoa nopeammin

• monikansallisten yritysten osuus maailman tavarakaupasta on noin 75%

• monikansallisten yritysten osuus teollisuuden yhteenlasketusta tutkimus- jakehitystoiminnasta OECD-maissa on 75%

Talouden globalisaatiosta seuraa, että valuuttakeinottelu, ailahtelevat pääomavirrat,työttömyys, väestönkasvu, muuttoliike ja ympäristökatastrofit eri puolilla maailmaavaikuttavat maailmanlaajuisesti. Keskustelu on vilkastunut valtioiden mahdollisistayhteisistä toimista näiden ongelmien rajoittamiseksi.

Globalisaatiota vahvistaa talouden digitalisoituminen. Valuutta- ja sijoitus-toimintojen osalta jo toteutunut digitalisoituminen on nopeasti kasvattanut jakiihdyttänyt kansainvälistä vaihtoa. Pankkitoiminta ja maksaminen on suurelta osinmuuttunut sähköiseksi ja tavara- ja palvelutuotannon osalta digitaalinen talous ontullut aluksi yritysten väliseen kaupankäyntiin, mutta se on nopeasti leviämässämyös kuluttajakauppaan. Kirjat, äänilevyt ja tietokonelaitteet sekä -ohjelmat ovattyypillisiä tietoverkossa markkinoituja tuotteita. Erityisen nopeaa sähköisenkaupankäynnin lisääntymisen uskotaan olevan sellaisten tuotteiden osalta, jotkavoidaan digitaalisessa muodossa toimittaa asiakkaalle tietoverkon avulla.Maailmanlaajuiset tietoverkot avaavat periaatteessa mille tahansa yrityksellekansainväliset markkinat varsin alhaisilla kustannuksilla, mutta kilpailu näky-vyydestä ja tunnetuksi tulemisesta on ankaraa.

16

Globalisaatio pitää yllä kovaa hintakilpailua kuluttajan eduksi niin kauan kuinmarkkinoille ei synny käytännön monopoleja. Työelämässä valmiudet kansain-väliseen vuorovaikutukseen käyvät välttämättömiksi yhä useammille ja toimimineneri aikavyöhykkeiden rytmissä asettaa omat vaatimuksensa. Kansallisvaltioiden jayritysten suurempi riippuvuus toisistaan yli valtioiden rajojen vakauttaaperiaatteessa kehitystä ja vähentää konfliktien riskiä.

Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja yhdentyminen

Yhä tehokkaampien tietokoneiden ja tietoverkkojen myötä suurtenkintietomassojen käsittely, tiedon haku ja tietojen hyödyntäminen ovat tulleettavallisten käyttäjien ulottuville. Tietojärjestelmien, laitteiden ja sovellustenyhteentoimivuuden vaatimukset ovat tietoliikenneverkkojen käytön lisääntyessäentisestään kasvaneet. Viestinnän digitalisoitumisen myötä tieto- ja viestintä-tekniikan yhdentyminen eli konvergenssi etenee ja avaa digitaalisille palveluille jasisältötuotteille laajat markkinat, jotka television ja muun kulutuselektroniikandigitalisoitumisen kautta tulevat ulottumaan lähes jokaiseen kotiin.

Tieto- ja viestintätekniikka on lisännyt merkitystään kaikilla elämän aloilla. Senvaikutus on näkynyt laajasti teollisuuden lisääntyvänä automaationa sekäkasvavana toimistoautomaationa tietointensiivisillä aloilla kuten pankkitoimin-nassa, vakuutuksessa, kaupankäynnissä, joukkotiedotuksessa, hallinnossa, tervey-denhuollossa ja koulutuksessa. Tieto- ja viestintätekniikka on tullut vahvastimukaan palveluihin, liikkumiseen, harrastuksiin ja vuorovaikutukseen. Riippuvuustekniikasta kasvaa jatkuvasti ja yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeistentietojärjestelmien luotettavan toiminnan varmistaminen kaikissa olosuhteissa onentistä tärkeämpää.

Käytännössä mikään toimiala ei voi välttyä tieto- ja viestintätekniikanvaikutuksilta. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen on merkityksellistäkaikenkokoisissa organisaatioissa ja sen soveltaminen leviää yhä laajemmalle.Usein syynä tieto- ja viestintätekniikan laajaan soveltamiseen on sen tuomatehokkuus, nopeus ja prosessin hallinta sekä mahdollisuus tiedonvälitykseenkaikkien arvoketjuun osallistuvien osapuolten kanssa. Matkapuhelimet ovatesimerkkinä siitä, että tuote, palvelu tai toimintatapa on ylipäätään syntynyt vastatieto- ja viestintätekniikan kehityksen kautta.

Tuotantotapa perustui aikaisemmin prosessien mekanisointiin ja standardointiinliukuhihnan äärellä. Uusi tieto- ja viestintäteknologia toi mukanaan automaation jainformaation käytön prosessien ohjauksessa. Vanhaa toimintamallia kuvaakeskittynyt massatuotanto, kun taas uutta luonnehtii asiakkaiden tarpeista lähtevämassaräätälöinti tieto- ja viestintätekniikkaan tukeutuen ja verkostoitumalla niinalihankkijoiden kuin asiakkaidenkin kanssa. Tämä muutos on erittäin syvällinen jasynnyttää uuden tuotannollis-taloudellisen toimintatavan, verkostotalouden.

Tieto- ja viestintätekniikan muutosvaikutuksia toimintatapaan voi kiteyttääseuraavasti:

• Materia- ja energiaintensiivisyydestä osaamis- ja informaatiointensiivisyyteen

17

• Peräkkäisestä prosessista rinnakkaisiin prosesseihin ja prosessien verkkoihin

• Vakiotuotteista ja jäykistä tuotantojärjestelmistä räätälöityihin ja muuntuviintuotteisiin ja tuotantoon

• Erillisistä, keskitetyistä hierarkkisista yksiköistä ja organisaatioista joustaviin,horisontaalisiin verkostoihin

• Erikoistumisesta sen rinnalle syntyvään moniosaamiseen ja vuorovaikutuksenkorostumiseen

• Erillisistä tuotteista kokonaisuuksiin, joiden olennainen osa on teknisellävälineellä hyödynnettävä palvelu

Teollisuus- ja toimistoautomaatio ja niiden myötä nouseva tuottavuus sekäautomaatteihin perustuva palvelu vähentävät työvoiman tarvetta perinteisillärutiini- ja palvelutyön alueilla, mutta lisäävät sitä suunnittelussa ja monissaerikoistumista vaativissa tehtävissä. Tietoteollisuuden kehittyminen toimialana onkeskeistä sekä tekniikan kehittämisen ja soveltamisen kannalta että uusientyöpaikkojen tuojana.

Mutta tieto- ja viestintätekniikka ei vaikuta ainoastaan työelämässä jataloudellisessa toiminnassa, vaan yhä enemmän myös ihmisen arkipäivässä javapaa-ajassa. Itsepalvelun lisääntyminen asioinnissa samoin kuin kodinhoito,tiedon hankinta tai erilaiset ajanvietteet ovat jatkuvasti teknistyneet ja perustuvatmonin tavoin tieto- ja viestintätekniikkaan. Sekä työelämässä että sen ulkopuolellaetenevä toimintatapojen muuttuminen lisää ihmisen osaamiseen kohdistuviavaatimuksia. Tieto- ja viestintätekniikan käytön hallinta muodostuu luku-taidonkaltaiseksi välttämättömyydeksi, mutta hyötyjen kannalta ratkaisevaa onihmisten ja yhteisöjen kyky uudistaa toimintatapoja hyödyntäen uusia mahdolli-suuksia.

Ympäristöongelmien kasvaminen

Kestävän kasvun ja kehityksen vaatimukset tulevat vaikuttamaan lähivuosina yhävoimakkaammin maailmantalouteen. Väestön vaurastuminen lisää kulutusta ja sitäkautta raaka-aineiden ja energian kulutusta. Teollisuuden, liikenteen ja maata-louden aiheuttama kuormitus ilmakehään, maaperään ja vesistöihin kasvavatmaailmanlaajuisesti. Näin tapahtuu vaikka uusi, luontoa säästävä huipputekniikkayleistyykin.

Kestävä kehitys tarkoittaa ekologisesti kestävää ja yhteiskunnallisesti oikeuden-mukaista kehitystä. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisestitapahtuvaa, jatkuvaa ja tavoitteellista yhteiskunnallista muutosta, joka ei vaarannatulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Luonnonvaroja ei kuluteta nopeammin kuinne uusiutuvat. Kestävän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi joudutaan tekemäänkompromisseja ja luomaan innovatiivisia ratkaisuja erilaisten tavoitteiden jaarvojen välillä. Tällaisia ristiriitaisia tavoitteita ovat esimerkiksi

• paikallinen näkökulma vs. globaali näkökulma

18

• teollisuusmaiden hyvinvointi vs. koko ihmiskunnan hyvinvointi

• tämän hetken tarpeet vs. tulevien sukupolvien mahdollisuudet

• taloudellinen kasvu vs. luonnon uusiutumiskykyyn sidottu tuotanto

• uusiutumattomat energialähteet (hiili, öljy) vs. uusiutuvat energialähteet(tuuli, vesi, aurinko, puu ja turve)

Kestävän kehityksen perusajatukset käyvät hyvin ilmi YK:n kestävän kehityksenohjelman päämääristä, jotka ovat

• poistaa kehitysmaitten köyhyys ja alikehittyneisyys

• estää ympäristön ja luonnon tuhoutumisen jatkuminen ja

• turvata tuleville sukupolville mahdollisuudet hyvinvointiin.

Lähivuosina ympäristöongelmat kärjistyvät uuden teknologian lisääntyvästäkäytöstä huolimatta. Monet ympäristöuhat ovat globaaleja ja niiden kasvaminen onseurausta teollistumisesta, liikenteen kasvusta ja näihin perustuvista toiminta- jaelintavoista. Ympäristöuhista voidaan mainita seuraavat:

• fossiilisten polttoaineiden käytöstä seuraava kasvihuoneilmiö

• peltojen ja metsien happamoituminen ja merien eläin- ja kasvikannansupistuminen

Tietoyhteiskuntakehitys voi tukea kestävän kehityksen tavoitteita, mutta näin eitapahdu automaattisesti. Uusi tieto- ja viestintätekniikka avaa mahdollisuudenkuluttaa vähemmän energiaa ja materiaaleja, asioida ja hankkia tietoa sähköisesti jatehdä etätyötä keskustojen ulkopuolella ja näin vähentää ihmisten liikkumistarvetta.Lisäksi tietotekniikka ja automaatio tuovat välineitä tuotannon ja kuljetuksenentistä tarkempaan optimointiin raaka-aineiden ja energian käytön vähentämiseksi.Kuitenkin lisääntyvä vuorovaikutus näyttää lisäävän liikennettä entisestään jatehokas markkinointi kasvattaa kulutusta, kun siihen suinkin on taloudellisiaedellytyksiä.

Väestön lisääntyminen ja ikääntyminen

Maailman väkiluku kaksinkertaistuu muutamassa kymmenessä vuodessa. Väestökasvaa nopeasti esimerkiksi eteläisessä Aasiassa ja Afrikassa. Toisaalta hyvin-voinnin ansiosta teollisuusmaissa Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa väestöikääntyy. Väestön kasvu johtuu paljolti köyhyydestä, mutta taustalla on osaltaanparantunut terveydenhuolto, joka vähentää lapsikuolleisuutta ja pidentää ihmistenikää. Maailmanlaajuisen väestönkasvun aiheuttama ravinnon tarve ja kulutus onvaltavaa, eikä näihin haasteisiin pystytä vastaamaan vain tekniikkaa kehittämällä.Tuotantoa lisättäessä ympäristön sietokyky ylittyy ja ongelman ratkaisua olisipikemmin etsittävä väestönkasvun rajoittamisesta.

Ikääntyminen on positiivinen tulos kehityksestä, jonka eteen on määrätietoisestiponnisteltu. Samalla väestön ikääntymisestä seuraa suuria muutoksia teollistuneissamaissa:

19

• huoltosuhde muuttuu, kun työllisten osuus väestöstä pienenee, mikänykyisen kaltaisella rahoitusrakenteella vaikeuttaa sosiaaliturvan(työttömyys, eläkkeet jne.) rahoitusta

• työelämässä on suhteellisesti yhä enemmän ikääntyneitä työntekijöitä

• kotitalouksien keskikoko pienenee ja lukumäärä kasvaa

• vanhustenhuollon tarve kasvaa ja sitoo yhä enemmän voimavaroja

• sairaanhoitokulut kasvavat pitkäikäisyyden lisääntyessä

Väestön ikääntyminen samaan aikaan tietoyhteiskuntakehityksen kanssa korostaaosaltaan tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa ihmislähtöisyyttä. Laitteiden japalveluiden monet käyttäjät kohtaavat uudet toimintatavat ilman lähtökohtaistakoulutusta. Toisaalta ikääntymisen haaste tuo tekniikalle monia uusia soveltamis-alueita etenkin terveydenhuollon alueella.

Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen

Sosiaalinen eriarvoisuus ei ole maailmanmitassa vähentynyt maailmantaloudenkasvusta huolimatta. Köyhyys on edelleen vaikein sosiaalinen ongelma. Muttaeriarvoisuus on paljon enemmän kuin taloudellinen ilmiö. Yleismaailmallisestisosiaalinen eriarvoisuus ilmenee esimerkiksi seuraavasti:

• alueiden talouksien erilainen kehitysaste ja -nopeus

• luku- ja kirjoitustaidon puutteet

• ikärakenteen ja sairastavuuden suuret erot alueiden ja sosiaaliryhmienvälillä

• tuloerojen kasvaminen alueiden mutta myös väestöryhmien välillä

• osa väestöstä ei saa/omaa uuden tekniikan edellyttämää koulutusta javalmiuksia

Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen nostaa esiin uusia yhteiskunnallisialiikkeitä, jotka käyttävät voimakeinoja ja uhkaavat vallalla olevia oikeuskäsityksiä.Teollisuusmaissa ja myös Länsi-Euroopassa ilmenee poliittista liikehdintää mm.kasvavan työttömyyden piirissä.

Järjestäytynyt yhteiskunta on jo sinänsä asettanut kansalaisilleen joukonosaamisvaatimuksia, jotka ovat osaltaan yksilön hyvinvoinnin edellytyksiä.Lukutaidon ja muiden perustaitojen varmistamisen ajatellaan yleensä olevanyhteiskunnan vastuulla ja toteutuvan koulujärjestelmän kautta. Sikäli kuin erimaissa on ollut ongelmia perustaitojen antamisessa kansalaisille, ongelmatkasvavat tietoyhteiskuntakehityksen myötä, kun taitovaatimukset ovat kasvamassaja koskevat koko väestöä eikä vain kasvavaa sukupolvea. Perinteisen rikkaat-köyhät -kahtiajaon rinnalle voi kehittyä uusi tietorikkaat-tietoköyhät -jako, mikäliei huolehdita tasapuolisesti ihmisten valmiuksista ja mahdollisuuksista päästätiedon lähteille.

20

Median kasvava läsnäolo

Sanomalehdet toivat uutiset ja päätöksenteon laajempaan tietoisuuteen - jaedellyttivät lukutaitoa. Radio ja televisio avasivat uudenlaisen mahdollisuudentavoittaa suuria yleisöjä reaaliajassa. Joukkotiedotuksen vaikutus on viime vuosinaentisestään kasvanut satelliittien käyttöönoton, tietoverkkojen tehon kasvun jainformaation digitalisoinnin myötä. Sisältöteollisuus nähdään nyt nopeasti kasva-vana liiketoiminta-alueena ja joukkotiedotuksen keskittyminen on voimakasta.

Mediat on saanut entistä keskeisemmän aseman ihmisten mielipiteidenmuokkaajana ja sen valta merkitsee eri osapuolten ja intressien taistelua julki-suudesta. Huomioarvosta kamppailevat ennen muuta tuotteitaan ja palveluitaanmarkkinoivat yritykset mutta myös puolueet ja poliitikot, taiteilijat, urheilijat jatieteentekijät sekä uskonnot. Tiedonvälitys on sinänsä vapaata, mutta paljoltimarkkinoijien ehdoilla toimivaa, joskin sen on kyettävä säilyttämään uskotta-vuutensa vastaanottajien mielissä. Ilman julkisen sektorin panostusta vapaastileviävä tieto olisi lähinnä mainosrahoitteista.

Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa tiedonvälityksen ja erilaistenkulttuurituotteiden parissa. Uusi viestintätekniikka (satelliitti- ja kaapelitelevisio,massaviihde ja Internet) yhtenäistää kulttuuria, mutta tuo samalla erilaiset kulttuuritlähelle toisiaan. Kulttuuri- ja tietotuotteita valmistava sisältöteollisuus on keskitty-mässä yhä enemmän suurille kansainvälisille yrityksille ja Yhdysvallat onylivoimainen markkinajohtaja näillä markkinoilla. Monet kansallisvaltiot jakulttuurit ovat huomaamassa tarpeen kehittää sisältöjä omista lähtökohdistaan.Tässä tuottamisessa ja jakelussa kansallisilla, julkisilla radio- ja tv-yhtiöillä onusein keskeinen rooli.

Digitaalitekniikka voi lisätä valinnanmahdollisuuksia ja vuorovaikutusta joukko-viestinnässä. Television osalta se voi olla kuvakulman vaihtamista urheilu-kilpailussa tai tuotteen tilaamista välittömästi mainoksen perusteella, mutta myössyvällisempää osallistumista keskusteluun sähköpostin tai videoyhteyden avulla.

Tieto- ja viestintätekniikka haastaa perinteisen, keskittyneen pääomavaltaisen jayksisuuntaisen joukkotiedotuksen. Keskinäisen vuorovaikutuksen uudet mahdolli-suudet kilpailevat ihmisten ajankäytössä joukkoviestinnän kanssa. Tietoverkossajulkaistavan aineiston levityskustannukset ovat alhaiset ja viesti on kenen tahansavastaanotettavissa joskin vain verkon piirissä. Viesti myös hukkuu helpostikaikkien muiden viestien joukkoon, jolloin luotettavan ja oleellisen tiedonerottaminen käy vaikeaksi.

Liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen

Teollistumisen ja nykyaikaisten liikennemuotojen kautta arkipäivän ja vapaa-ajanliikkuminen ja sen myötä ihmisten ja organisaatioiden vaikutuspiiri kasvaa.Kulkuyhteyksien paranemisen ja kuljetusten tehostumisen kautta tuotteet leviävätmaailmanlaajuisesti. Liikenne ja liikkuminen lisääntyvät ja sen myötä vuoro-vaikutus alueiden ja maanosien välillä lisääntyy. Samalla lisääntyvät liikenteen

21

aiheuttamat haitat kuten ympäristön kuormittuminen ja vahinkoja tuottavatonnettomuudet.

Autoistuminen on ollut vahva kehityssuunta, joka on ohjannut toimintatapoja jayhdyskuntarakenteen kehitystä. Taloudellisen hyvinvoinnin myötä yksilöllinenliikkuminen on voimistunut siinä määrin, että se uhkaa tehdä itsensä mahdotto-maksi kasvavien ruuhkien kautta.

Tietoliikenteen kehitys on lisännyt osaltaan vuorovaikutusta niin paikallisesti kuinmaailmanlaajuisesti. Kontaktit ihmisten ja organisaatioiden välillä ovat lisänneetsekä tavarankuljetusta että ihmisten liikkumista etenkin liike-elämässä mutta myösvapaa-ajan matkailuna.

Tietoliikenne ja sen varaan kehittyvät palvelut voivat jonkin verran korvata etenkintyöntekoon ja arkirutiineihin liittyvää liikennettä ja tehokas ja hyvillä aikataulu-,reitti- yms. informaatiopalvelulla tuettu joukkoliikenne voi olla houkuttelevavaihtoehto kasvaville yksityisautojen ruuhkille.

Kaupungistuminen ja keskittymiskehitys

Kaupungistuminen jatkuu edelleen yhtäältä perinteisten alkutuotannon elinkeinojenkoneistuessa ja vähentäessä työvoimaansa ja toisaalta kaupunkien kehittyessäpalveluiltaan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiltaan maaseutuahoukuttelevammaksi. Kaupungistuminen on usein nopeaa ja hallitsematonta, jolloinyhteiskunnalliset epäkohdat kuten köyhyys ja rikollisuus tiivistyvät ja kaupunki-rakenne slummiutuu.

Kaupungit sinänsä tehostavat tiedonkulkua ja vuorovaikutusta. Jo ajankäyttönsäkinpuolesta ihmiset ovat avoimempia uusille vaikutteille. Tiedonvälityksen ja liikenne-yhteyksien tehostuessa maailma on rakentumassa kehitystä ohjaavien keskustenverkostoksi. Kasvukeskuksia syntyy niin alueellisesti kuin yleismaailmallisesti janiillä on taipumus ruokkia itse omaa kehitystään. Niiden taustalla on sekätaloudellisten että henkisten resurssien voimakas keskittyminen.

Kun tehokas tietoverkkoinfrastruktuuri tavoittaa pienemmällä maantieteelliselläalueella potentiaalisesti enemmän ihmisiä, kaupungistuminen voimistaa tietoyhteis-kuntakehitystä. Toisaalta tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen tarjoaa aiempaaparemmat lähtökohdat haja-asutusalueille tiedonkulun nopeutuessa ja palveluidenparantuessa.

Euroopan integraatio ja alueiden vahvistuva rooli

Länsi-Eurooppa on integraation kautta vahvistanut poliittista ja taloudellistaasemaansa. Maastrichtin sopimus loi Euroopan unionin ja vuoden 1999 alussakäynnistyy Euroopan rahaliitto, jonka piiriin kuuluu 300 miljoonaa kuluttajaa. EUon laajentunut ja tämä kehitys jatkuu edelleen, mikä tuo yhtäältä taloudellisiahaasteita ja mahdollisuuksia sekä lisääntyvää kulttuurista monimuotoisuuttayhteisöön.

22

EU:n vanhoissa jäsenmaissa on jo pitkään ollut havaittavissa valtioiden sisäistenalueiden, jopa useiden maiden toisiinsa rajoittuvien alueiden muodostumistaitsenäistä taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa harjoittaviksi yksiköiksi. Tämäon luonnollistakin, sillä talousalueen asukkailla on yleensä paljon enemmänyhteistä kuin tietyn valtion kansalaisilla. Alueilla on EU:n organisaatiossavirallinen asema ja monet niistä toimivat aktiivisesti vaikuttaakseen EU:npäätöksiin. Alueiden merkitys tulee lähivuosina edelleen lisääntymään samalla kunjäsenvaltioiden toimintavapautta mm. rahaliiton kautta rajoitetaan. Tieto- javiestintätekniikan kehitys parantaa osaltaan alueiden yhteistyön mahdollisuuksia.

Vuonna 1994 julkaistusta Bangemann-raportista lähtien eurooppalainen tieto-yhteiskunta on ollut EU:n yhteisen kehittämistoiminnan painopiste. Vuoden 1999alkavassa tutkimuksen ja kehittämisen viidennessä puiteohjelmassa on varattu mm.ihmisläheisen tietoyhteiskunnan tutkimiseen ja kehittämiseen noin 20 miljardiamarkkaa. Länsi-Eurooppa on profiloitumassa keskeiseksi neuvotteluosapuoleksi,kun globaalin tietoyhteiskunnan pelisäännöistä päätetään. Alueet ovat usein varsinluonnollisia tietoyhteiskuntahankkeen kohteita. EU:n rakennerahastot osarahoit-tavat tuhansia alueellisia ja paikallisia tietoyhteiskuntaprojekteja.

23

1.2 Suomen lähtökohdat

Suomen lähtökohdat kehittyä tietoyhteiskuntana ja kohdata yleismaailmallisetmuutostrendit ovat kansainvälisesti vertaillen varsin suotuisat. Myönteisentietoyhteiskuntakehityksen kautta voidaan tukea kansantalouden ja yritystenkansainvälistä kilpailukykyä ja sen parantamista.

Seuraavassa taustalla ovat sekä Suomen lähtökohtia arvioivat tuoreet selvityksetkuten valtiovarainministeriön toukokuussa 1998 julkaisema Suomi taloudellisenatoimintaympäristönä - Arvio Suomen kilpailukyvyn vahvuuksista ja heikkouksista jakesän lopulla ilmestynyt OECD:n maaraportti Economic Surveys 1997-1998Finland. Tietoyhteiskuntakehityksen arvioinnin pohjana on etenkin Tilasto-keskuksen 1996 julkaisema Tiedolla ja tietoyhteiskuntaan sekä monet eri tahojentuottamat tuoreemmat katsaukset. Kansainvälistä vertailtavuutta on tarjonnut mm.markkinatutkimuslaitos IDC:n julkaisema Information Imperative Index - Towardsthe Third Revolution sekä OECD Information Technology Outlook 1997.

Nämä viimeaikaiset selvitykset korostavat Suomen vahvuuksina moderniateknologiaympäristöä ja viestinnän infrastruktuuria, nuorten koulutustasoa jainstituutioiden yhteistyökykyä sekä yhteiskunnan perusturvallisuutta. Kansan-talouden ongelmia ovat mm. korkea työttömyys, julkinen velka ja työn verotus.Erilaisissa tietoyhteiskuntakehitystä koskevissa kansainvälisissä vertailuissa Suomion kärkijoukossa paljolti kehittyneen tietoliikenteen infrastruktuurinsa vuoksi,mutta myös lehtien ja kirjojen leviämisen ja lukemisen osalta. Panostuksettulevaisuuteen koulutuksen, tutkimuksen ja infrastruktuurin kehittämisen muodossaovat korkealla tasolla kuten monissa kilpailijamaissakin. Näiden tuotantopanostenhyödyntämisen tehokkuus on ratkaisevaa.

Kansainvälinen asema

Suomi sijaitsee etäällä tärkeimmistä kansainvälisistä markkinoista ja ontaloudeltaan kapea maa, jonka syrjäisyyttä kielialueen pienuus vielä korostaa.Näistä lähtökohdista huolimatta Suomi on onnistunut saavuttamaan varsin korkeanelintason ja parantamaan lähtökohtiaan liittymällä osaksi Euroopan unioninsisämarkkinoita ja alkavaa rahaliittoa. Viestintätekniikan kehitys on jo vähentänytjonkin verran maantieteellisen syrjäisyyden merkitystä. Kansainvälisen vuoro-vaikutuksen edellytyksiä parantaa erityisesti nuorten ikäluokkien hyvä kielitaito.Suomen kilpailukyky on hyvä. Suomalainen osaaminen tietoyhteiskunnan kehittä-misessä on kansainvälisesti tunnustettua ja mm. EU-hankkeissa suomalaisetosapuolet ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Suomalaiset yritykset ovat kansain-välistyneet nopeasti, joskin suomalaisten sijoitukset ulkomaille ovat edelleensuuremmat kuin ulkomaiset sijoitukset Suomeen.

24

Taloudellinen toiminta

Suomen talous kasvaa tätä nykyä voimakkaasti ja talouden kasvuedellytyksiinluotetaan. Tosin julkisen velan hoitorasite on suuri. Korkea työttömyys onrasittanut taloutta koko 1990-luvun, mutta viime vuosina työllisyys on parantunutja ero moniin EU-maihin on kaventunut merkittävästi. Työttömyys kytkeytyy useinvähäiseen koulutukseen ja toisaalta uusilla kasvualoilla kuten tieto- javiestintätekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa on pula osaavasta työvoimasta.Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja varhainen työelämästä eläkkeelle siirtyminentulevat korostamaan työvoimapulaa ensi vuosikymmenen alussa.

Keskitetty sopimusjärjestelmä on toiminut työmarkkinoilla. Järjestelmän moni-mutkaisuus saattaa kuitenkin osaltaan ylläpitää työttömyyden korkeaa tasoa.Palkkakehitys on ollut maltillista ja samaan aikaan tuottavuus on parantunutvoimakkaasti. Lähtökohta on suotuisa, mutta avoimessa kilpailutilanteessatyömarkkinoilla kaikilta osapuolilta tarvitaan lisää joustavuutta. Viime vuosinatyössä uupuminen on noussut esiin aiempaa laajempana ongelmana.

Yritystoiminnan edellytyksiä on parantanut pääoma- ja yritysverotuksenkohtuullisuus, vaikka kokonaisverorasitus on Suomessa korkea. Korkea työnverotus heijastuu myös elinkeinorakenteeseen ja palvelualan hitaaseen kehitykseen.

Laadunhallinnassa ja liiketoiminnan strategisessa johtamisessa on selvästiparantamisen varaa. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta taso on kovinalhainen. Taloudellisessa toiminnassa organisaatiot etsivät nyt lisää tehokkuuttakeskittyen ydinosaamiseensa ja etsien synergiaetuja verkostoitumalla, jota tieto- javiestintätekniikan kehitys tukee. Tietotekniikan soveltaminen ei sinänsä takaahyötyjä, vaan toimintaprosessien ja organisaatioiden rakenteiden ja johtamisentulee samalla uudistua.

Koulutus

Sivistys on Suomessa ollut pitkään laaja-alaista ja lukutaito korkealla tasolla.Sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kirjoja julkaistaan ja luetaan paljon ja tietoisuusmaailman asioista ja tapahtumista on hyvällä tasolla. Tietotekniset taidot ovatyleistymässä, kun yli puolet työntekijöistä käyttää tietotekniikkaa työssään ja jonoin joka viides henkilö säännöllisesti kotonaan.

Koulutuspanokset ovat Suomessa korkealla tasolla ja yhteiskunta osallistuumerkittävällä panoksella yksilön koulutuksen rahoittamiseen. Erityisesti nuortenikäluokkien kohdalla koulutustaso on noussut, mutta silti osaavasta työvoimasta onpulaa. Koulutus ennen työelämää kestää pitkään ja sen lisäksi yksilöt joutuvat yhäuseammin täydentämään osaamistaan työelämässä ollessaan. Yritysten jayliopistojen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö on kiinteytynyt jaammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on lisääntymässä.

25

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat viime vuosina kasvaneet korkealle tasolleja suomalaisen innovaatiojärjestelmän on todettu kansainvälisissä vertailuissatoimivan hyvin. Yhteistyö eri osapuolten välillä on tehostunut ja rahoituskehittynyt. Panostukset korkean teknologian kehittämiseen ovat synnyttäneetSuomessa uuden kasvavan vientiteollisuuden alan, jonka kehitystä tekniikastakiinnostuneet kuluttajat ovat osaltaan edistäneet. Toisaalta tuotekehitys on melkokeskittynyttä ja laaja-alaisempi sosiaalisten innovaatioiden hyödyntäminen olisitarpeen.

Elektroniikkateollisuus on kehittynyt nopeasti suureksi toimialaksi, jonka osuusSuomen viennistä on jo metsäteollisuutta suurempi, mikä selittyy erityisestiviestintäteknisten tuotteiden viennin voimakkaalla kasvulla. Tietoteknisten tuot-teiden (tietokoneet, viestintävälineet, jne) osalta vienti on tuontia suurempaa, kuntaas suomalainen kustannustoiminta ja kulttuuriteollisuus ovat suuntautuneetlähinnä kotimarkkinoille tuonnin ollessa merkittävästi vientiä suurempaa.

Infrastruktuuri

Suomi on vuodenaikojen vaihtelun ja pitkien etäisyyksien maa. Infrastruktuurintoimivuus on Suomen olosuhteissa elinehto ja ehkä siksi siitä on totuttu pitämäänhuolta. Liikenneyhteydet ovat hyvät ja sujuvat, mutta liikenneverkon ylläpito onkallista. Perinteisesti Suomessa on omaksuttu nopeasti käyttöön uutta tekniikkaa(sähkö, puhelin, jne.), jonka rooli arkielämän helpottajana on ollut tärkeä.

Tietoliikenteellä on pitkien etäisyyksien vuoksi suuri merkitys ja viestinnäninfrastruktuuri on Suomessa erittäin korkeatasoinen. Matkaviestimien tiheys onerityisen suuri. Telelainsäädännön kehittämisen edistämä kilpailu palvelutarjon-nassa on varmistanut kansainvälisesti vertaillen laadultaan korkeatasoiset jahinnaltaan edulliset palvelut.

Tietotekninen varustus yrityksissä, hallinnossa, oppilaitoksissa ja kodeissa onkansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta käyttöaste ei ole kovin korkea. Internetiinkytkettyjen tietokoneiden määrä on asukasta kohti maailman korkein. Hallinnossalähes jokaisella työntekijällä on käytössään mikrotietokone ja useimmillasähköposti. Vastaava tilanne on pääsääntöisesti suurissa yrityksissä, muttapienyrityksissä tietotekniikan käyttöönotto on melko vähäistä. Opetuksen jatutkimuksen tietoliikenneverkko on huipputasoa. Koulut ja kirjastot on josuurimmaksi osaksi kytketty tietoverkkoon ja tietokoneet ovat nopeastiyleistymässä myös kodeissa. Runsaasta haja-asutuksesta johtuen kotien liittyminenkaapelitelevisioverkkoihin on monia maita vähäisempää.

Tietotekniikan soveltaminen

Toimivan ja tehokkaan yhteiskunnan perustan luovat julkisen sektorin jaelinkeinoelämän tietojärjestelmät ovat pitkälle kehittyneet. Hallinnon rekisterit janiiden ylläpito on elimellinen osa viranomaisten toimintaa ja mm. väestölaskenta

26

voidaan Suomessa toimittaa rekistereihin perustuen, mikä on ainutlaatuistamaailmassa.

Pankkitoiminta ja maksuliikenne ovat suurelta osin sähköistä ja liikkeellä olevankäteisen rahan määrä on pieni. Muutoin sähköinen asiointi ja kaupankäynti ei olevielä laajaa, mutta tarjonta kehittyy nopeasti. Tietoverkossa asioinnin turvallisuuttaparantamaan on hallinnon toimesta rakenteilla henkilökorttiin perustuva sähköisentunnistamisen järjestelmä.

Keskeisillä teollisuudenaloilla automaatio on pitkälle vietyä ja kehittynyttä ainavientituotteiksi saakka. Suurteollisuuden ja kaupan keskusliikkeidentavaraliikennettä ja varastointia palvelevat logistiset järjestelmät ovat kehittyneitä.Kuitenkin perinteisillä toimialoilla etenkin pienissä ja keskikokoisissa yrityksissätietotekniikan ja tietoverkkojen hyödyntäminen ei ole vielä kovin laajaa.

Terveydenhuollossa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään intensiivisesti, muttase ei ole alentanut palveluiden kustannuksia. Palveluiden saavutettavuuden usko-taan kuitenkin tekniikan ansiosta edelleen paranevan.

Yhteisvastuu

Suomi on varsin turvallinen, korruptoitumaton ja vähän byrokratian maa jakansalaisten luottamus järjestelmän vakauteen on laajaa, mitä päätöksenteonjulkisuus tukee. Tulot jakautuvat kohtalaisen tasaisesti ja köyhyys onkansainvälisesti vertaillen vähäistä. Hyvinvointia tasaa kansalaisten laajat perus-oikeudet ja yhteiskunnan tarjoamat julkiset palvelut. Samalla sosiaalimenot ovatsuuret.

Väestön ikääntyminen seuraa hyvinvoinnin kasvua kuten monissa teollisuusmaissa.Tietoyhteiskunnan perusvalmiudet hankitaan lähinnä koulutuksen tai työnyhteydessä, joten tiedollinen syrjäytyminen uhkaa eniten työelämän ulkopuolellaolevaa varttuneempaa väestöä. Tiedon saatavuus ja tietoverkkoihin pääsy sinänsätoteutuvat laajasti kirjastojen kautta.

Julkinen sektori

Suomen julkinen sektori on suuri ja sen rahoitus on useita vuosia ollutalijäämäinen, mikä on pakottanut pohtimaan julkisen sektorin tehtäviä. OECD:nselvityksen mukaan Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti vertaillen tehokasja toimiva. Julkinen sektori on myös tietoteknisesti moderni, joskin tehokkuudenlisääntymistä ei ole kyetty siirtämään kustannuksien alenemiseen. Henkilöstö-politiikka on ollut viime vuosina rahoitussyistä lyhytjänteistä, mitä heijasteleemääräaikaisten työntekijöiden suuri osuus kansainvälisesti vertaillen.

Aluekehitys

Väestön siirtyminen haja-asutusalueilta taajamiin on pitkään ollut voimakasta.Viime aikoina yritysten ja työvoiman hakeutuminen muutamaan valtakunnalliseenkasvukeskukseen on voimistunut, mikä aiheuttaa yhteiskunnassa ylimääräisiä

27

kustannuksia ja olemassa olevan infrastruktuurin vajaakäyttöä. Yliopistojen jakorkeakoulujen perustaminen aikanaan eri puolille maata on osaltaan hidastanuttätä kehitystä ja alueellisilla osaamiskeskuksilla on nyt tärkeä rooli kehityksenalueellisina tasaajina. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö syrjäseuduilla onvähäisempää kuin keskuksissa, vaikka hyödyt lienevät taajamiakin ilmeisemmät.

Lainsäädäntö

Suomalainen lainsäädäntö on varsin modernia eikä ole asettanut merkittäviä esteitäuusien tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien käytäntöjen omaksumiselle, silläyleinen lainsäädäntö sääntelee myös toimintaa tietoverkoissa. Tarpeettomiarajoituksia on purettu teletoiminnassa ja edistänyt kilpailua. Lainsäädäntöä onkehitetty laajalti välineneutraaliksi kuten mm. rikoslain uudistamisessa.Palvelutoimintaa säädellään Suomessa edelleen varsin paljon. Yksityisoikeudessanoudatettavat sopimusvapauden ja vapaan todistusharkinnan periaatteet ovatmahdollistaneet osaltaan sähköisen kaupankäynnin kehittymisen ja hallintolain-säädäntöön on tekeillä tarvittavat muutokset, jotta sähköinen asiointi viranomaistenkanssa olisi nykyistä laajemmin mahdollista.

28

1.3 Arvot suomalaisessa yhteiskunnassa

Strategian suuntaamisen kannalta arvojen tarkastelu on perusteltua, sillä ihmisen onvaikea motivoitua toimimaan sellaisten tavoitteiden suuntaisesti, jotka sopivathuonosti hänen tärkeinä pitämiinsä arvoihin - ja päinvastoin. Olosuhteidenmuutokset muuttavat myös arvoja. Vision ja strategisten linjausten tulee ollasopusoinnussa yhteiskunnan keskeisten arvojen kanssa.

Arvomosaiikki

Maailmassa ja myös Suomessa eletään arvomurroksen aikakautta. Uskontoon jaauktoriteettien kunnioitukseen perustunut perinteinen yhtenäiskulttuuri onhajoamassa ja tilalle tulee arvojen mosaiikki, jossa ihmiset elävät hyvin erilaisissaarvomaailmoissa. Ihmiset eivät ole kaikilta osin edes tietoisia omista tai yhteisöjenarvoista. Arvomurroksessa tarvitaan arvokeskustelua jossa omat arvot selkiytyvät jaopitaan ymmärtämään muiden arvoja. Avoimen ja suvaitsevaisen keskustelunavulla voidaan pyrkiä selvittämään, mitkä ovat niitä yhteisiä arvoja, joiden varaanyhteiskunnan kehittäminen tulevaisuudessa voitaisiin rakentaa.

Tutkimusten mukaan materiaalisen hyvinvoinnin, yksilöllisyyden ja erilaisuudenkohtaamisen lisääntyessä yhteisön arvojen yhtenäisyys on vähentynyt.Arvomaailmassa on hahmotettu myös siirtymää materialistisista kohti jälki-materialistisia arvoja. Vauraudessa varttuneet uudet sukupolvet saattavat asettaaesimerkiksi sananvapauden ja työelämässä vaikuttamisen taloudellisen hyvin-voinnin edelle.

Samaan aikaan kun yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan siirtymisestätietoyhteiskuntaan, myös kulttuurissa on tapahtumassa arvomurros, jota sanotaansiirtymäksi modernista postmoderniin. Postmodernia aikakautta on luonnehdittuerityisesti maailmanlaajuisten tietoverkkojen ja globaalisuuden aikakaudeksi.Globaalien verkkojen katsotaan haastavan paikalliset kulttuurit ja traditiot.Postmodernia yhteiskuntaa kuvataan korkean tekniikan ja kiihtyvällä nopeudellavyöryvien muutosten yhteiskuntana, jossa informaatioräjähdyksen ja medianluomien mielikuvien pyörteissä hämärtyvät todellisen ja keinotekoisen väliset rajat.Aiemmin yksilö suhteutti arvojaan lähiyhteisön arvoihin, mutta globaalienverkkojen kautta yksilöt löytävät sekä yksilöllisiä arvojaan vastaavia yhteisöjä ettämonia erilaisten arvojen maailmoja.

Arvomosaiikkia vahvistaa osaltaan tieteen, tekniikan ja edistyksen mukanaantuomat kielteiset asiat kuten atomiaseet ja ympäristöongelmat. Tietoyhteiskunta-kehitys saatetaan nähdä edellisen jatkeeksi. Tällaisessa tilanteessa perinteisetauktoriteetit ja valmiit vastaukset eivät enää tyydytä ihmisiä. Syntyy epävarmuuttaarvoista ja niiden perusteiden kysymistä, joka saattaa johtaa uusien auktoriteettienetsimiseen.

29

Suomalaiset arvot

Tietoyhteiskuntastrategia ei ole arvoneutraali ja arvovalinnat on syytä tiedostaa.Suomalaiselle yhteiskunnalle perinteisiä, paljolti kristinuskon perinteestä nouseviaarvoja ovat olleet, ja paljolti vieläkin ovat:

• tietäminen, oppi ja sivistys• rehellisyys, uskollisuus ja luotettavuus• kuuliaisuus, kunniallisuus ja hyvä maine• omavaraisuus, itsenäisyys ja vapaus• sananvapaus ja yksityisyys

Edellisen ohella moninaisuuden keskeltä nousee viimeaikaisen arvotutkimuksenmukaan seuraavia, suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia ja läsnäolevia,yhteisöllisiä arvoja:

• tasa-arvo• oikeudenmukaisuus• hyvinvointi• kestävä kehitys• suvaitsevaisuus• ihmisoikeudet

Edelleen erityisesti nuorille tutkimusten mukaan tasa-arvo ja huoli ympäristöstäovat tyypillisesti tärkeämpiä kuin vanhemmille keskimäärin. Myös perinteiset arvotovat vielä laajalle levinneitä. Esimerkkinä tästä on, että nuoret pitävät tärkeimpinäasioina elämässään edelleen terveyttä, kotia, ihmissuhteita ja työtä.

Yhteiskunnassa ei pitäisi väheksyä kauneuteen ja taiteeseen liittyviä esteettisiäarvoja, jotka nykyisin ovat läsnä tai joita etsitään usein myös viihteessä jaharrastuksissa, eikä myöskään uskonnollisia arvoja, jotka vaikuttavat ajattelun jatoiminnan syvempiin rakenteisiin.

Yhteiskunnassa niin hyvinvoinnin kuin vapaa-ajankin kautta lisääntyvä vapauskorostaa vastuuta. Ihminen on yhä enemmän vastuussa itsensä kehittämisestä,työstään ja toimeentulostaan sekä ympäristöstä. Ihminen odottaa, että häntäpalkitaan hänen ponnistuksistaan ja kannustetaan paremman elämän rakentamiseen.Luottamus ja motivaatio syntyvät avoimesta vuorovaikutuksesta, jossa ihminenkokee, että hänestä ja hänen panoksestaan välitetään ja että hän voi ollarakentamassa yhteisöä ja yhteiskuntaa.

30

2. Visio ja päämäärät

Suomalainen yhteiskunta etsii kestävää elämäntapaa ja toimintamallia, jossa ontilaa elämän ja kulttuurin monimuotoisuudelle - perinteistä innovaatioihin.Jälkiteollinen viisaus haluaa jakaa vaurautta ja oppia menneestä. Teknologia onyksi kulttuurin rakentamisen välineistä, jota ihmisen on opeteltava viljelemääntaitavasti. Yhteistoiminta ja kriittinen arviointi auttavat välttämään virheitä jatorjumaan uhkia, joita väistämättä kuuluu muutokseen ja kaikkeen uuteen.Motivaatio tulevaisuuden tekemiseen syntyy ihmisessä. Ihmisten tarpeidenymmärtämisen tulee olla kehityksen lähtökohtana.

Suomi ja suomalaiset voivat tasapainoisen tietoyhteiskuntakehityksen kauttamenestyä ja varmistaa paremman elämänlaadun. Pienelle maalle kehityksenkärjessä kulkeminen on tapa saavuttaa suurempi painoarvo ja varmistaavaikutusmahdollisuudet kansallisen, eurooppalaisen ja globaalin tulevaisuudentekemisessä.

Tietoyhteiskunta herättää paljon odotuksia, mutta synnyttää myös pelkoja.Parhaimmillaan tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja soveltaminen avaa moniamahdollisuuksia yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen ja koko yhteiskunnanerilaisten arvojen ja tavoitteiden edistämiseen ja oikeuksien turvaamiseen. Uhkanaon yhteiskunnan jakautuminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen, tekniikan ylivalta jariippuvuus siitä, luotettavan tiedon sumentuminen ja kontrollin ylikorostuminen jayhteiskunnan haavoittuvuus.

Tietoyhteiskuntakehitys voi parantaa ihmisen mahdollisuuksia

• hankkia tietoa, oppia uutta ja jakaa kokemuksia• tavoittaa toiset ja välittää viestejä• yrittää, tehdä työtä ja luoda vaurautta• osallistua ja vaikuttaa päätösten valmisteluun ja yhteisöjen toimintaan• säästää aikaa arkisissa toimissa ja saavuttaa palvelut• poistaa esteitä ja tukea itsenäistä elämää• nauttia kulttuurista, viihtyä ja toteuttaa itseään• laajentaa elämänpiiriä ja ymmärtää erilaisuutta• edistää ympäristön hyvinvointia

Hallitsemattoman tietoyhteiskuntakehityksen seurauksena voi olla

• Elämän monimutkaistuminen ja siitä syrjäytyminen• Elämänpiirin kutistuminen ja lähiympäristöstä vieraantuminen• Työttömyyden lisääntyminen ja tulonjaon ongelmat• Pula osaavista työntekijöistä• Joukkoviestinnän keskittyminen ja massakulttuurin voimistuminen• Oikean tiedon hukkuminen informaatiotulvaan ja tiedon korkea hinta• Päätöksenteon keskittyminen, veropohjan rapautuminen• Välinekeskeisyys ja –riippuvuus sekä terveysongelmat• Palvelutason heikkeneminen osaamisvaatimusten lisääntyessä

31

• Tarpeettoman kulutuksen ja liikenteen lisääntyminen ja ympäristön kasvavakuormitus

• Yksityisyyden menettäminen• Tieto- ja viestintätekniikan synnyttämät vakavat riskit ja häiriöt• Rikollisuuden kasvu

Kansallinen visio on:

Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämääränä on

• lisätä hyvinvointia ja tarjota työtä ja toimeentuloa• tarjota tasapuolisia mahdollisuuksia tiedon hankinnassa ja hallinnassa sekä

osaamisen kehittämisessä• parantaa yrittämisen edellytyksiä, toiminnan kilpailukykyä ja työelämän

laatua• lisätä ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia• vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen

mahdollisuuksia• parantaa turvallisuutta ja yksilön tietosuojaa sekä asemaa kuluttajana• kehittää palveluja ja kulttuuritarjontaa sekä lisätä kansainvälistä

vuorovaikutusta• lisätä innovatiivisten yritysten kiinnostusta sijoittua Suomeen• vähentää alueellista eriarvoisuutta• tukea kestävän kehityksen tavoitteita

Ihmiset luovat osaamisellaan ja työllään vaurautta, jonka avulla kaikkienyhteiskunnan jäsenten toimeentulo ja peruspalvelut voidaan turvata. Hyvinvointi jaelämän laadukkuus ovat paljolti vastuun kantamista itsestä, lähimmäisistä jaympäristöstä sekä nauttimista omista ja yhteisön aikaansaannoksista.

Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen ja jatkuva parantaminen on edellytyshyvinvoinnille ja useimpien muiden tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvientavoitteiden toteuttamiselle. Suomen kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen,toiminnan tehokkuuteen ja laatuun. Keskeistä on toimiva innovaatiojärjestelmä,nopea uuden tiedon omaksuminen ja soveltaminen, moderni teknologia- javiestintäympäristö, toimiva oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen vakaus ja laajapalvelutarjonta. Huolehtimalla kilpailukyvyn tekijöistä Suomi kehittyy

Suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaaesimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavallatietoyhteiskunnan mahdollisuuksia elämänlaadun,

osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn javuorovaikutuksen parantamisessa.

32

houkuttelevana yritysten sijoittumiskohteena ja voi tarjota kansalaisilleen työtä jatoimeentuloa.

Toimintatavat ja yhteistyö

Työn tuottavuutta voidaan edelleen parantaa ja sen myötä synnyttää uusiatyöpaikkoja. Monilla perinteisillä aloilla, etenkin toimistotyössä, automaatio jatieto- ja viestintätekniikka tuovat tehokkuutta, jonka seurauksena perinteinen työvähenee. Samalla toimialarakenteet uudistuvat ja syntyy kokonaan uusia työtehtäviäja toimialoja, jotka edellyttävät uusien taitojen oppimista. Tietoyhteiskunnassatuotantovälineet ovat aiempaa useampien ulottuvilla, mikä osaltaan haastaayrittäjyyteen ja uuteen liiketoiminnan kehittämiseen. Tietoverkko tuo kansainvälisetkontaktit ja markkinat aiempaa lähemmäksi, mutta tuo myös uusia toimijoitaperinteisille kotimarkkinoille.

Pitkälle erikoistuneissa organisaatioissa ja monimutkaisissa arvoketjuissamerkittävimmät toiminnalliset säästöt ovat saavutettavissa organisaatioidentoimintaprosessien yhteensovittamisella. Tietoyhteiskuntakehitys tuo mukanaanuusia välineitä asiakkaiden ja tuottajien sekä alihankkijoiden vuorovaikutukseen.Samoin mahdollisuudet toimintojen hajautukseen ja tuotannon ohjaukseenparanevat. Tekniikka sinänsä ei ole ratkaisevaa, vaan vanhoja jäykkiätoimintatapoja on uusittava ja korvattava joustavammilla tavoilla lisäämälläosapuolten yhteistyötä. Henkiset sekä aineelliset voimavarat tuottavat enemmäntulosta, kun resursseja ei hukata tarpeettomaan kontrolliin ja hierarkiaan.

Laadukas toiminta on tarpeista lähtevää, sujuvaa ja tehokasta. Työskentely onasiakaskeskeistä, tavoitteellista ja itseään kehittävää. Tuloksen aikaansaamiseenosallistuvien toimijoiden tulee tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Tieto- ja viestintä-tekniikan tehokas hyödyntäminen saattaa merkitä toimintaprosessien perusteellistauudistamista. Tietoyhteiskunnassa muutoksen hallinta, toimijoiden yhteistyö jastrateginen johtaminen ovat prosessien kehittämisen ydin.

Osaaminen ja oppiminen

Arkipäivän osaamisvaatimukset kasvavat niin työelämässä kuin vapaa-ajassa janopeat muutokset synnyttävät uusia oppimistarpeita. Ihmiset kehittävät jatkuvastiosaamistaan koulutuksen ja työn tekemisen kautta sekä harrastusten parissa.Elinikäisen oppimisen kautta torjutaan yksilöiden ja yhteisöjen syrjäytymistäosaamistarpeiden muuttuessa. Koulutustarjonnalla taataan tietoyhteiskunnassatarpeelliset perusvalmiudet kaikille ihmisille ja näin jokaiselle tarjotaan pääsytiedon lähteille ja tietoverkon hyödyntämiseen.

Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa uusia välineitä oppimiseen sekä osaamisenhallintaan ja siirtoon. Oppimateriaalien tarjonta monipuolistuu ja saavutettavuusparanevat samalla, kun kehitetään uusia opetusmenetelmiä. Välineet eivätkuitenkaan korvaa opettajaa ja keskeinen osa oppimisesta tapahtuu ihmistenkeskinäisessä vuorovaikutuksessa.

33

Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen

Tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet on saatettava kaikkien ihmistenulottuville ja laajaan käyttöön. Teknisillä ratkaisuilla voidaan helpottaa ihmistenelämää eri elämäntilanteissa eikä tekniikan soveltaminen saisi vaikeuttaakenenkään asemaa tai vaarantaa yksityisyyttä tietoyhteiskunnassa. Tekniikka onaina haavoittuvaa, joten on yhteistyössä varauduttava myös tilanteisiin, joissa se eitoimi.

Tietoyhteiskuntakehityksen kautta voidaan parantaa kansalaisten yhteistoiminnan javaikuttamisen mahdollisuuksia. Tietoverkot tarjoavat uusia kanavia tiedottamiseenja sananvapauden toteuttamiseen sekä ihmisten omaehtoiseen ilmaisuun. Yhteisöl-lisyys voi saada uusia ilmenemismuotoja ja ihmiset omaksuvat uusia yhteis-toimintamalleja.

Viranomaiset voivat parantaa julkisten tietojen saatavuutta ja kehittää järjestelmiäavoimuuden lisäämiseen päätösten valmistelussa ja näin lujittaa demokratiaa.Kansalaiset voivat saada tarkempaa tietoa ja voivat paremmin kanavoidamielipiteensä ja aloitteensa päättäjien ja edustajiensa tietoon ja seurata asioidenetenemistä kaikilla julkisen päätöksenteon tasoilla. Tietoverkot täydentävät näinperinteistä yhteistoimintaa ja vaikuttamista.

Viestintä ja kulttuurien kohtaaminenTietoyhteiskunnassa lisääntyvä tiedonkulku voi parantaa yhteisymmärrystä jasuvaitsevaisuutta, mutta myös lisätä epäluuloja virheellisen ja ristiriitaiseninformaation levitessä tehokkaasti. Jatkuvasti kasvavaa informaation määrää onvaikea hallita ja hyödyntää ja tärkeä tieto hukkuu helposti merkityksettömäninformaation joukkoon. Lisääntyvästä informaatiosta ei ole hyötyä, jos se ei muututiedoksi ja sitä kautta synnytä uutta tietoa, tuotantoa ja kulttuuria. Uuden luomisellevoidaan tarjota aineksia, mahdollisuuksia ja kanavia.

Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa uusia välineitä informaation etsimiseen,jäsentämiseen ja välittämiseen sekä ihmisten keskinäiseen viestintään javuorovaikutukseen parantaen ihmisten tavoitettavuutta. Lähellä ja kaukana olevatihmiset voivat kohdata, jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Sähköinenvuorovaikutus ei pysty kuitenkaan korvaamaan ihmisten aitoa läsnäoloa eikätodellisen ympäristön kokemista.

Kulttuuri syntyy ihmisten luovan työn tuloksena ja pohjaa aiemmilta sukupolviltasaatuun perintöön. Tieto- ja viestintätekniikka tuo mukanaan uusia ilmaisunmuotoja sekä välineitä uusien ja vanhojen teosten saattamiseksi digitaaliseenmuotoon, mikä voi helpottaa kulttuurituotteiden saavuttamista ja lisätä erikulttuurien kohtaamista sekä tarjota mahdollisuuden yksilöille ja yhteisöille omansivistyksen syventämiseen. Ihmisille tarjoutuvien sisällöllisten vaihtoehtojen määräkasvaa, joskin myös samankaltaistuu. Pienet kulttuurit ovat vaarassa jäädä suurtenjalkoihin ja massaviihteen hukuttamiksi.

34

Palvelut ja alueellinen kehitys

Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet, jotka synnyttävätkysynnän. Innovaatioiden kautta kysyntään voidaan vastata myös uusilla tavoilla.Tietoverkon avulla voi asioida tasavertaisesti pitkienkin etäisyyksien päästä jaaiempaa tiheämmän palvelupisteverkon kautta. Näin palveluiden saavutettavuuttavoidaan parantaa alueellisesti ja ajallisesti ja alentaa palveluiden tuottamisen jajakelun kustannuksia. Kehitys lisää käytännössä usein itsepalveluja, mutta tukeeperinteisenkin asioinnin sujuvuutta. Automaatio korvaa osittain ihmistyötä yhäenemmän myös palvelualoilla ja parhaimmillaan tieto- ja viestintätekniikkavapauttaa ihmisiä rutiinien hoitamisesta tehtäviin, joissa ihmistä todella tarvitaaneikä ihmistä voida korvata koneella. Kuluttajan asema ei saa heikentyä sähköisenasioinnin ja kaupankäynnin yleistyessä.

Alueellisen ja paikallisen tietoyhteiskuntakehityksen kautta toteutuu merkittävinosa ihmisen arkipäivän uusista palveluista. Aiempaa laajempi ja monipuolisempialueellinen yhteistyö on mahdollista sekä naapurien että kaukanakin toisistaansijaitsevien alueiden kesken. Kasvukeskuksilla on suuri vetovoima niin alueellisestikuin yleismaailmallisestikin. Kuitenkin sijainnin merkitys vähenee monillatoimialoilla ja useissa eri tehtävissä voi työskennellä tietoverkon avulla.Koulutustarjonnalla voidaan taata osaamisen syntyminen ja saatavuus kunkinseudun elinkeinoelämän tarpeisiin ja lähtökohdaksi. Infrastruktuurin kehittämisellävoidaan varmistaa toimintapuitteet maan kaikissa osissa.

Kestävän kehityksen tukeminen

Kestävän kehityksen periaatteiden tukeminen on tulevaisuuden mahdollisuuksienkannalta välttämätöntä. Luonnonvaroja voidaan säästää ja ympäristönkuormittamista vähentää tavoitellen sopusointua ihmisen toiminnan ja luonnonkanssa. Ihmiset suuntautua aiempaa enemmän aineettomaan kulutukseen jakorvaamaan kulkuneuvoilla liikkumista tietoliikenteellä. Tieto- javiestintätekniikkaa soveltamalla voidaan tukea työtekoa, opiskelua ja asiointiaetätoimintoina sekä parantaa liikkumisen ja kuljetuksen logistiikkaa vähentäen näinliikennettä ja keskuksiin kohdistuvaa painetta. Tietoyhteiskuntakehitys eikuitenkaan automaattisesti johda kestävään kehitykseen. Tehokkuuden jaautomaation lisääntyminen kasvattaa tuotantoa ja ympäristön kuormitusta. Tieto- javiestintätekniikan tuotteiden elinkaaret ovat kovin lyhyitä ja teollisuus joutuutehostamaan materiaalien käyttöä ja kierrätystä tukeakseen kestävää kehitystä.Tietoverkkojen kautta lisääntyvät kontaktit ja kaupankäynti lisäävät helpostientisestään liikennettä ellei kestävään toimintatapaan erityisesti kiinnitetähuomiota.

35

3 Strategian asema ja toteuttajat

Tietoyhteiskunta on yhä keskeisempi näkökulma yhteiskunnan muutokseen.Strategian avulla näille muutoksille pyritään osoittamaan selkeä hahmo ja suunta.Kehityksestä avautuvat mahdollisuudet tulee tiedostaa niin kansainvälisessäyhteistyössä kuin paikallistason päätöksenteossa. Tietoyhteiskuntakehitys näkyykaikilla tasoilla ja sektoreilla. Se vaikuttaa yksilöiden, yritysten sekä muidenyhteisöjen rooleihin ja avaa uusia yhteistoiminnan mahdollisuuksia.

3.1 Strategian asema

Suomen toimintapuitteet ovat muuttuneet monella tavalla lyhyessä ajassa. Suomikohtaa tulevaisuuden nyt Euroopan unionin ja alkavan rahaliiton jäseninä.Vaikuttaakseen kansainväliseen toimintaympäristöön Suomi tarvitsee kansallisetstrategiat niin globaalia ja EU:n areenaa kuin lähialuettamme Pohjois-Eurooppaavarten.

Kuva 2. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian asema.Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia luo pohjaa alueellisille ja sektorikohtaisillestrategioille ja tarjoaa keskeisiä aineksia kansainväliseen toimintaympäristöönvaikuttamiselle.

Globalisaatio-strategia

EU-strategia

Pohjois-Eurooppa-strategia

Kansallinentietoyhteiskuntastrategia

Kansainväliseentoimintaympäristöönvaikuttaminen

Suomalaisenyhteiskunnankehittäminen

Alueelliset japaikalliset

tietoyhteiskunta-strategiat

Sektori-, teema- jayrityskohtaisettietoyhteiskunta-strategiat

Paikallinenyhteiskunnankehittäminen

36

Kansallinen tietoyhteiskunnan kehittäminen tähtää ihmisten tarpeista lähteväänsuomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen korkeatasoisen tiedon ja innovatiivisenosaamisen sekä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta.Päämääränä on varmistaa mahdollisuuksien laaja hyödyntäminen ja osoittaakehitykseen sisältyviä uhkia sekä edistää niiden torjumista. Tietoyhteiskunta-kehityksen keskeinen merkitys Suomen tulevaisuudelle edellyttää, että se onnäkökulmana vahvasti mukana myös kansainväliseen vaikuttamiseen tähtäävissästrategioissa.

Tietoyhteiskunta muovautuu monista eri rakenneosista ja toiminnan elementeistä.Tietoyhteiskuntaa ei mikään osapuoli voi yksipuolisesti toteuttaa ja kehityksenkeskitetty ohjaaminen on käytännössä mahdotonta. On kuitenkin tärkeää pyrkiäennakoimaan tulevaa kehitystä ja vaikuttamaan siihen sekä esittämään eräänlainenyleisstrategia, joka kattaa tietoyhteiskunnan kehittämisen keskeiset periaatteet japäämäärät. Kansallinen kehitys saa muotonsa ja tarkentuu alueellisissa japaikallisissa strategioissa sekä erilaisissa sektori-, teema- tai yrityskohtaisissastrategioissa. Yksityiskohtien määrä kasvaa ja samansuuntaiset toimenpiteetyhdessä edistävät kansallisesti tavoiteltuja päämääriä.

Keskeisiä strategioita suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä ovatvaltioneuvoston tietoyhteiskunnan kehittämistä koskevat päätökset, asiaa sivuavatselonteot ja mietinnöt sekä eri ministeriöiden strategiat. Nämä jo edelläjohdannossa esitellyt ja monet muut strategiat ovat johtaneet merkittäviinvoimavarojen suuntaamista koskeviin päätöksiin ja konkreettisiin toimeenpano-ohjelmiin. Uudistetulla kansallisella yleisstrategialla on näiden strategioidenpäivittämisen tukena oma tehtävänsä.

Alueellisella ja paikallisella tasolla on laadittu useiden maakuntien ja kuntientietoyhteiskuntastrategioita. Niissä on tarkasteltu alueiden mahdollisuuksia hyötyätietoyhteiskuntakehityksestä ennen muuta elinkeinotoiminnan kannalta, mutta myöskansalaisyhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta.

3.2 Osapuolet ja roolit

Yhteiskunnan eri osapuolet rakentavat tietoyhteiskuntaa sekä omilla toimillaan ettäyhteistyöllä niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Jokaisellayksilöllä, yrityksellä ja muulla yhteisöllä on vastuu osaamisestaan ja mahdolli-suuksiensa hyödyntämisestä. Julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja järjestöjentulee toimia laajassa yhteistyössä välttäen turhaa päällekkäistä työtä ja varmistaen,että eri hankkeet mahdollisuuksien mukaan tukevat toisiaan ja toteutuvat sopivaanaikaan. Työnjako sektorien välillä ei ole enää muuttumaton ja yhtä selvärajainenkuin aikaisemmin. Rajankäyntiä yksityisen ja julkisen sektorin välillä tarvitaanjatkuvasti.

37

Kuva 3. Tietoyhteiskunnan osapuolet.Kaikki yhteiskunnan sektorit rakentavat tietoyhteiskuntaa omilla toimillaan ja osinomia tavoitteitaan ajatellen. Kokonaisuuden toimivuus ja tarkoituksenmukaisuusriippuu ennen muuta tarpeiden ja yhteisten tavoitteiden tunnistamisesta jayhteistyöstä niiden toteuttamiseksi.

Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia keskittyy etenkin osapuolten yhteisiinintresseihin. Kukin sektori ja yksittäiset organisaatiot hyödyntävät uuden tekniikanja toimintamallien mahdollisuuksia ja parantavat omaa sisäistä tehokkuuttaan.Yhteiskunnallisesti merkittäviä hyötyjä saavutetaan kuitenkin vasta, kun eriosapuolet toimivat yhdessä. Tietoyhteiskuntaa ei mikään osapuoli voi saada aikaanvain omilla toimillaan. Uuden tekniikan on löydettävä soveltajansa ja uusienpalveluiden käyttäjänsä. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on välttämätöntä.Ihminen eri rooleissaan määrää lopulta kehityksen suunnan ja nopeuden.

Ihmisen vastuu

Tietoyhteiskunta on ihmisiä varten. Työn ja toimeentulon ohella tietoyhteiskuntavoi tarjota ihmisille aiempaa paremmat edellytykset ja välineet itsensäkehittämiseen ja toteuttamiseen työssä ja harrastuksissa, aktiiviseen vuorovaiku-tukseen ja yhteistoimintaan. Tieto- ja viestintätekniikan kehityksen myötäyksilöiden, perheiden ja erilaisten yhteisöjen yhteistoiminnan ja kanssakäymisenedellytykset paranevat keskinäisestä etäisyydestä riippumatta.

Kansalaisina ihmisille tarjoutuu uusia välineitä ja kanavia toteuttaa sananvapauttaja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä hankkia tietoa vaikuttamisentaustaksi. Kuluttajien ulottuville tulevat sähköiset palvelut sekä kulttuuri- jatietosisällöt ja niiden myötä valinnanmahdollisuudet kasvavat. Palvelut ja niidensaavutettavuus kehittyvät viime kädessä kysynnän pohjalta. Vastuu omistavalinnoista ja tarpeiden esiin tuomisesta tai henkilötietojen antamisestamarkkinoiden käyttöön on ihmisellä itsellään. Työelämässä toimialarakenteenmuutos edellyttää elinikäistä oppimista. Työntekijänä tai yrittäjänä erityisesti tieto-

Kansalaisjärjestöt

JulkishallintoElinkeinoelämä

Ihminen

kuluttaja, kansalainen,työntekijä, jäsen,

päättäjä, kasvattaja,lähimmäinen

38

ja osaamisintensiivisessä työssä tarpeelliset välineet ovat yhä pienemminkustannuksin ihmisen ulottuvilla.

Avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää uusia taitoja niinkansalaisen ja kuluttajan kuin työntekijänkin roolissa. Taidot välittyvät arkipäivänkanssakäymisessä ja työtehtävissä sekä eri sektorien tarjoaman koulutuksen javalmennuksen kautta. Käytännössä uudet taidot välittyvät usein osana ihmistenvälistä arkipäivän kanssakäymistä työtovereiden, perheen tai ystävien kesken.Valmiuksien kehittämisessä yksilön oma aktiivisuus on ratkaisevan tärkeää.Yhteisöjen tulee tukea jäseniään mahdollisuuksien näkemisessä ja valmiuksienkehittämisessä.

Yksilöt voivat vaikuttaa aktiivisuudellaan tarjontaan ja toimintaympäristöön.Ihmisellä on asemastaan riippumatta vastuu työntekijänä, kuluttajana jakansalaisena vaatia parempaa koulutusta sekä parempia toimintatapoja, tuotteita japalveluja aina, kun hän havaitsee epäkohtia.

Kansalaisjärjestöjen vastuu

Kansalaisjärjestöt kokoavat, sovittavat ja välittävät ihmisten ja muiden osapuoltennäkemyksiä ja tarpeita ja voivat rakentaa yhteistyötä eri osapuolten kesken.Järjestöillä on usein keskeinen rooli tiedon ja osaamisen välittämisessä ennenmuuta jäsenistönsä keskuudessa, mutta myös laajemmin esimerkiksi julkaisujenmuodossa. Järjestöt toimivat usein sekä paikallisesti, kansallisesti ettäkansainvälisesti ja tietoyhteiskuntakehitys lisää yhteistoiminnan ja vaikuttamisenmahdollisuuksia eri tasoilla ja niiden välillä.

Järjestöt päättävät voimavarojensa suuntaamisesta varsin itsenäisesti ja tuottavatusein jäsenilleen palveluja, joita muutoin ei olisi tarjolla. Järjestöt voivat tukeajäseniään muutosten kohtaamisessa ja valmiuksien hankkimisessa mm.tiedottamalla, koulutuksella ja erilaisin tukipalveluin. Omassa toiminnassaanjärjestöt voivat hyödyntää monella tavalla uusia välineitä ja omaksua näihintukeutuvia toimintatapoja tehostaen toimintaansa.

Elinkeinoelämän vastuu

Yritykset synnyttävät toiminnallaan uutta tietoa ja tarjoavat työtä, toimeentuloa jatyöntekijöilleen mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen ja toteuttamiseen.Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen tehostaa toimintaa ja karsii vanhojatyöpaikkoja, mutta samaan aikaan uusien toimialojen syntyminen ja kehitys sekäperinteisten yritysten ja osaajien menestyminen luovat suoraan ja välillisesti uusiatyöpaikkoja. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa mahdollisuuden myös uusien jajoustavampien toiminta- ja työskentelytapojen kuten etätyön soveltamiselle, mikävoi osaltaan tukea alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävän kehityksentavoitteita.

Tieto ja osaaminen ovat yhä keskeisempi tuotannon tekijä ja uuden liiketoiminnanlähtökohta. Tietoyhteiskuntakehitys yhdessä maailmankaupan vapautumisen kanssa

39

merkitsevät yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia markkinoita jasamalla kiristyvää kilpailua sekä kansainvälistymistä. Yrityksen kilpailukyvynkannalta ratkaisevaa on tiedon ja osaamisen hallinta, teknologian soveltamisen jainnovaatiotoiminnan nopeus, strateginen johtaminen, organisaation ja toiminta-mallien joustavuus sekä verkostoituminen koko arvoketjun osalta niin tuote-kehityksessä, tuotannossa kuin markkinoinnissakin. Tämä koskee yhtälaillaperinteisiä toimialoja kuin uusia kasvavia aloja. Avoimessa kilpailussamenestyäkseen yritykset tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä sekä keskenään ettätutkimuslaitosten ja asiakkaittensa kanssa. Sähköinen kaupankäynti ja logistiikantehokkuus ovat yrityksille suuria haasteita löytää uusia markkinoita, kehittääpalvelua, voittaa kuluttajien luottamus ja parantaa kilpailukykyä.

Tietoyhteiskunnan rakentumisessa tieto- ja viestintä- sekä sisältöteollisuudella ontärkeä rooli sekä voimakkaasti kasvavina vientitoimialoina että keskeisinävälineiden ja palveluiden tuottajina muille toimialoille ja kuluttajille.

Tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien tunnistaminen, osaamisen hankki-minen ja kilpailussa menestyminen on ennen muuta yritysten omien resurssien japäätösten varassa. Elinkeinoelämän järjestöjen tehtävänä on tukea jäsenistöäännäiden haasteiden kohtaamisessa ja osaltaan huolehtia, että toimialan tai alueenyritykset tunnistavat mahdollisuudet.

Julkishallinnon vastuu

Julkisen sektorin tehtävänä on kehittää tietoyhteiskunnan toimintapuitteita sekäkansalaisten että yritysten tarpeisiin lainsäädännön, tutkimuksen ja koulutuksenkeinoin sekä edistämällä palvelukykyisen teknologian ja infrastruktuurinkehittymistä. Strategisen johtamisen kautta eri politiikan lohkoilla varmistetaantiedon saatavuus, osaamisen kehittyminen, innovaatiojärjestelmän toimivuus,yritystoiminnan edellytykset ja kilpailu, alueellinen tasapaino, ihmisten perus-oikeuksien toteutuminen ja yhteiskunnallinen tasa-arvo.

Hallinnolla on vastuu lainsäädäntöä ja toimintatapoja kehittämällä ja tekniikanmahdollisuuksia soveltamalla demokratian vahvistamisesta ja kansalaisten tiedon-saannin sekä vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta. Lainsäädännön ja senvalvonnan kautta ohjataan myös yksilön tietosuojan ja sananvapauden toteutumistasekä asemaa kuluttajana.

Opetus- ja tutkimuslaitoksilla on tietoyhteiskunnassa keskeinen rooli tiedon jaosaamisen synnyttämisessä ja välittämisessä sekä tulevaisuuden tarpeiden enna-koinnissa. Nopeana jatkuva toimialarakenteen muutos korostaa täydennys- jamuuntokoulutuksen merkitystä.

Tieto- ja viestintätekniikan kehitys tarjoaa mahdollisuuden parantaa julkistenpalveluiden laatua kuten saumattomuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla onmuistettava huolehtia järjestelmien riittävästä tietoturvallisuudesta. Palveluidenkehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä toimintaprosessien uudistamisessa erihallinnonalojen välillä ja myös kuntien ja alueiden kesken sekä julkisen, yksityisen

40

ja ns. kolmannen sektorin välillä. Julkisella sektorilla on tärkeä rooli muiltasektorilta ostettavien tuotteiden ja palveluiden laatukriteerien asettajana.

Tietoyhteiskuntakehitys lisää kansainvälistä vuorovaikutusta myös valtioiden jaalueiden välillä. Yhteistyö Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä onkeskeistä tietoyhteiskunnan toimintapuitteiden kehittämiseksi ja tasapainoisenkehityksen varmistamiseksi. Alueelliset ja paikalliset päätökset ja toimenpiteet ovatavainasemassa käytännön palveluiden ja ihmisten lähiympäristön kehittymisessä.

3.3 Avainprosessien uudistaminen ja yhteistyö

Hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita tuottavia avainprosesseja ovat mm.terveydenhuolto, koulutus, joukkoliikenne, yleisen turvallisuuden ylläpito jne.Tarkastelemalla avainprosesseja voidaan pyrkiä tietoisesti irti sektori- ja institutio-naalisesta näkökulmasta korvaten se asiakasnäkökulmalla.

Kuva 4. Avainprosessiajattelu.Yhteiskunnan palvelujen tuottamista ja kehittämistä tulisi tarkastellaasiakaslähtöisesti avainprosesseina, joissa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla onrooli. Pelkkä tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen ei riitä, vaantoimintaprosesseja on uudistettava.

Tukipalvelut:

lainsäädäntö, rahoitus, infrastruktuuri

Operatiivinen toiminta: asiakaspalvelu, tuotanto, toimitukset

terveydenhuolto, koulutus, …

Julkis-hallinto

Elinkeino-elämä

Järjestöt Asiakkaat

Kehittämistoiminta: tutkimus, tuote- ja palvelukehitys

Strateginen johtaminen

41

Tietoyhteiskunnassa monet ihmisen arkipäivän tarpeisiin kytketyt toiminnallisetavainprosessit ovat muuttumassa. Kunkin prosessin osan ja osapuolen on tuotavalisäarvoa asiakkaalle. Perinteisten instituutioiden rinnalle saattaa syntyä uusiaorganisaatioita tai erilaisia verkostoja, jotka mahdollistavat esimerkiksi asioidenhoitamisen sähköisesti tarjoten näin usein joustavamman, ajasta ja paikastariippumattomamman palvelun. Palveluiden tuottamisen tavat, toiminnan ohjaus,vastuut ja roolit sekä toiminnan edellyttämä osaaminen joutuvat uudistumaan.Laaja yhteistyö eri osapuolten kesken on avainprosessien kehittämisessävälttämätöntä. Pelkkä tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto sinänsä ei riitä,vaikka se saattaakin tuoda merkittäviä säästöjä. Tekniikan soveltamisessa kaikkeinmerkittävimmät hyödyt ovat näköpiirissä eri organisaatioiden yhteistyössä jatoimintaprosessien yhteensovittamisessa.

42

4 Strategiset linjaukset ja toimenpide-ehdotukset

Strategiset linjaukset vision ja sen päämäärien edistämiseksi jäsentävät tieto-yhteiskunnan kehittämisen periaatteet ja keinot useiksi toimenpiteiden kokonai-suuksiksi, joissa korostuvat yhteisvastuu ja innovatiivisuus koko yhteiskunnassa.Tiedon ja teknologian hyödyntämisen sekä osaamisen ja palveluiden kehittämisenrinnalla myös toimintamallien uudistaminen on keskeistä.

Kuva 5. Strategiset linjaukset.

Ensimmäinen linjaus on päästrategia, joka korostaa edistyksellisyyttä, nopeutta jayhteisvastuuta. Suomen tulee hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuudetkaikkien ihmisten tarpeiden tukemisessa ja samalla avautuvat kansainväliset

Suomi ihmisystävällisen ja kestävän kehityksentietoyhteiskunnan edelläkävijänä

Tasapainoisen alueellisen ja paikallisen tietoyhteiskuntakehityksenvarmistaminen

Helppo-käyttöisten,turvallistensähköistenpalvelujen jasisältöjenkehittäminen,tuotteistaminenja hyödyntä-minen

Yksilön,yhteisön jayhteiskunnantiedon jaosaamisenkehittäminen jahallinta

Verkosto-taloudentoimintamallinkehittäminen jasoveltaminentyöelämässä jaliike-toiminnassa

Julkisensektorintoimintamallienja palvelu-prosessienuudistaminen

Tieto- ja viestintäteknologian ja -infrastruktuurin innovatiivinenkehittäminen ja soveltaminen sekä vaikutusten arviointi

Visio:

Suomalainen yhteiskunta kehittää ja soveltaaesimerkillisesti, monipuolisesti ja kestävällä tavallatietoyhteiskunnan mahdollisuuksia elämänlaadun,

osaamisen, kansainvälisen kilpailukyvyn javuorovaikutuksen parantamisessa.

43

liiketoimintamahdollisuudet. Neljä rinnakkaista linjausta ovat keinoja päästrategiantoteuttamiseen. Seuraava linjaus kokoaa keinot yhteen alueellisesta ja paikallisestanäkökulmasta. Viimeinen linjaus korostaa teknologian roolia keskeisenä kehityksenvälineenä. Linjaukset ovat vahvasti toisistaan riippuvia. Sähköisten palveluidenhyödyntäminen samoin kuin toimintamallien uudistaminen edellyttävät osaamisenkehittymistä; alueellinen ja paikallinen kehitys on vuorovaikutuksessa kansallisenja kansainvälisen kanssa. Kehityksen tulee edetä tasapainoisesti.

Kunkin linjauksen yhteydessä on kuvattu linjauksen tausta ja perustelut, vuoden2005 tavoitetilaan liittyviä elementtejä, käynnissä olevia kehittämishankkeita sekätoimenpide-ehdotukset. Linjaus ja sitä seuraavat toimenpiteet voivat edistää useitavision päämääriä ja kutakin päämäärää tukevat yleensä useamman linjauksentoimenpiteet.

Strategiset linjaukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan. Linjauksiin liittyvättoimenpide-ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä eikä niitä ole kohdennettusuoraan jonkin osapuolen vastuulle. Pääsääntöisesti ne edellyttävätkin monienosapuolten yhteistyötä. Toimenpidetasolle ei juuri ole tuotu varsinaisesti toimiala-tai hallinnonalakohtaisista kehitystarpeista lähteviä toimenpide-ehdotuksia.Poikkeuksen muodostavat ne keskeiset toimenpiteet, jotka luovat tärkeitäedellytyksiä muille aloille. Tällaisia ovat mm. tietoon ja osaamiseen liittyvätlinjaukset. Sen sijaan myöhemmin kehittämisverkostojen ja kärkihankkeidenyhteydessä kuvataan joitakin kehitystarpeita tarkemmin.

Linjaus 1. Suomi ihmisystävällisen ja kestävänkehityksen tietoyhteiskunnan edelläkävijänä

Suomen haasteena on kehittyä ihmisystävällisen ja kestävän kehityksentietoyhteiskunnan edelläkävijänä uudistamalla palveluitaan, osaamistaan jatoimintamallejaan. Edelläkävijän rooli ei ole helppo, sillä edelläkävijä kohtaaensimmäisenä myös ongelmat. Yhteisvastuuta ja kilpailukykyä tulee kehittääsamanaikaisesti ympäristön kestokyky huomioon ottaen. Suomi voi tehokkaimminvaikuttaa kansainväliseen kehitykseen esimerkillään ja kokemuksellaantietoyhteiskunnan rakentamisessa, jolloin myös suomalaiselle osaamiselle jatuotteille avautuu markkinoita. Teknologian soveltamisen ja kehittämisen sekäuusien toimintatapojen kautta on pystyttävä vastaamaan yleismaailmallistenkehityssuuntien vaatimuksiin. Samalla kansallinen lainsäädäntö on kyettäväpitämään toimintaympäristön muutoksen ja kansainvälisten käytäntöjen tasalla.

Suomen ei tarvitse tyytyä olemaan sopeutuja ja seurailija, vaan se voi nopeanatietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijänä hyödyntää mahdollisuuksiaan javaikuttaa entistä enemmän kansainväliseen toimintaympäristöönsä. Suomalaisillatoimijoilla on mahdollisuus kehittää ja tuottaa yleispäteviä tietoyhteiskuntaarakentavia innovaatioita ja hyviä käytäntöjä. Kansainvälistyminen ei ole kansallisenkehityksen vastakohta vaan pikemmin lähtökohta. Suomi on Euroopan unionin ja

44

tulevan rahaliiton jäsen ja tärkeän aloitteellisuuden toimintakentän tarjoaa myösPohjois-Euroopan kehitys.

Avoimessa markkinataloudessa valtion toimien rinnalla korostuu yritysten jaalueiden rooli aiempaa enemmän. Yhteistyön merkitys yritysten kesken ja alueidenvälillä kasvaa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä menestyminenedellyttää selkeitä kansallisia, alueellisia ja organisaatiotason strategioita, joidentulisi tukea toisiaan.

Ulkoinen toimintaympäristö

Menestyminen globaalisti edellyttää vaikutuskanavien tunnistamista ja valmiuttatoimia. Suomi voi yhteistyön kautta vaikuttaa merkittävästi kansainvälistenmarkkinoiden ja käytäntöjen kehittymiseen. Keskeisiä vaikuttamisen ja yhteistyönfoorumeja ovat mm.:

• poliittiset ja kaupalliset vaikutuskanavat, mm. EU, OECD, WTO• sosiaaliset ja kulttuuriset foorumit, mm. YK ja sen alaiset järjestöt, WIPO• tekniset foorumit kuten standardointiorganisaatiot (ISO, IEC, ITU, jne) sekä

kansainvälinen tutkimus ja tuotekehittämisyhteistyö• sovellusalue- ja markkinakohtaiset yhteistyöliittymät• yritysten liittoutumat• kansalaisjärjestöjen kansainväliset yhteistyö- ja kattojärjestöt

Suomen ja suomalaisten toimijoiden tulisi tunnistaa merkittävät vaikutusfoorumitja selvittää, miten niissä voi määrätietoisesti vaikuttaa.

Kansalliset valinnat

Vahvuuksiensa ansiosta Suomella on hyvä mahdollisuus hyödyntäätietoyhteiskuntamurroksen luomat uudet tilaisuudet muita maita nopeammin.Kansallisen menestyksen varmistamiseksi Suomessa tulisi kehittää jayhteensovittaa strategiat, jolla hyödynnetään tietoyhteiskuntakehityksen, globaali-saation ja uuden Pohjois-Euroopan tuomat uudet mahdollisuudet. Suomi voisitoimia tietoyhteiskunnan uusien toimintamallien kokeilijana Euroopan unionissa.Tämä edellyttää vahvaa kansallista identiteettiä, yhteisymmärrystä ja yhteistyö-kykyä uudessa toimintaympäristössä.

Suomen lähtökohdista kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan kehittämishaasteetvoidaan jakaa kolmeen pääosaan:

• ihmisten tarpeista lähtevien, tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien tuotteidenja palvelujen kehittäminen kotimarkkinoille ja niiden tuotteistaminenkansainvälisille markkinoille

• ihmiskeskeistä tietoyhteiskuntaa vahvistavien sosiaalisten innovaatioiden jayhteiskunnallisten rakenteiden kehittäminen ja soveltaminen

• kestävän kehityksen periaatteiden tukeminen tietoyhteiskuntakehityksen kautta

Ihmisystävällisen tietoyhteiskunnan palvelutErottuakseen Suomi voi määrätietoisesti tehdä itseään tunnetuksi ihmisystävällisentietoyhteiskuntakehityksen ja siihen liittyvien palvelujen edelläkävijämaana. Tämä

45

merkitsee mm. tietoyhteiskunnan uusiin taitoihin valmentamisen laaja-alaisuuttasekä helppokäyttöisten ja turvallisten välineiden ja palveluiden kehittämistä.Suomalaisella osaamisella voisi olla hyvät mahdollisuudet menestyäkansainvälisesti myös tietoteollisuuden tuotteiden kovassa kilpailussa erikois-tumalla maaksi, joka on onnistunut yhdistämään pohjoismaisen hyvinvointi-yhteiskunnan parhaat puolet ja tietoyhteiskunnan modernit välineet jatoimintatavat. Kehittämisen haasteena on räätälöityjen järjestelmien ja sovellustenjalostaminen kilpailukykyisiksi tuotteiksi kansainvälisille markkinoille. Suoma-laisen yritystoiminnan heikkoutena on ollut hyvien tuotteiden tunnetuksitekeminen.

Palveluiden tuotteistaminen edellyttää yhteistyötä sekä julkisen sektorin ettämuiden tietoyhteiskunnan palveluja kehittävien ja tarjoavien toimijoiden kesken.Tietoyhteiskuntapalvelujen kehittämisessä on keskeistä palveluita tuottavienavainprosessien koko arvoketjun ja laajan toimijajoukon yhteistyömallin kehittä-minen. Yhteistyön käynnistämisessä julkinen sektori on keskeinen osapuoli ja voitoimia myös laaja-alaisten kehityshankkeiden käynnistäjänä. Kokeilut käytännöntoimintaympäristössä sekä palveluiden käyttäjien osallistuminen kehittämistyöhönovat välttämätön osa ihmislähtöistä, esteettömien palveluiden tuotteistamista.

Yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden uudistaminenTeknologisen ja taloudellisen toimintamallin muutos asettaa haasteen suomalaisenyhteiskunnan instituutioiden ja rakenteiden uudistamiselle. Julkisen rahoitus-tilanteen kireys heijastaa tätä yhteiskunnallista uudistamistarvetta. Suomi ei oleyksin tämän haasteen edessä: kaikki kehittyneet teollisuusmaat etsivät aktiivisestiuusia, tietoyhteiskuntaan paremmin sopivia institutionaalisia ja rakenteellisiaratkaisuja. Uudistumisvaatimus koskee yhtälailla julkista sektoria kuin elinkeino-elämää. Yrityksissä uudistuminen on väistämätön tosiasia, josta kilpailu pitäähuolen - joskin käytännön monopolien kohdalla tilanne kehitys käy hitaammin.Julkisen sektorin uudistumisen tarve on korostunut, mutta ulkoinen pakko onepäsuora.

Suomessa pystytään uudistamaan toimintatapoja nopeammin kuin suurissa,heterogeenisissa ja vahvojen instituutioiden yhteiskunnissa. Teollisen aikakaudenjohtavilla mailla on paljon enemmän historiallisesta menestyksestä johtuvaahenkistä ja institutionaalista muutosvastarintaa. Toki Suomessakin on vahvaasitoutumista vanhoihin toimintatapoihin, mikä estää uusien mahdollisuuksienhavaitsemista. Näiden henkisten ja institutionaalisten jäykkyyksien voittamiseksitarvitaan vahvaa visiota suomalaisen tietoyhteiskunnan teknologisesta, taloudelli-sesta ja yhteiskunnallisesta rakenteesta. Yhteiskuntatieteilijöillä ja yhteiskunnalli-sella keskustelulla on keskeinen rooli tietoyhteiskunnan hahmottamisessahyvinvointiyhteiskunnan uutena vaiheena, jossa turvaverkot ovat edelleen tarpeen.Julkisen sektorin uudistumisessa Suomen tulisi olla aloitteellinen myös Euroopanunionissa.

46

Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta

Kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen tietoyhteiskuntakehityksenyhteydessä ei ole itsestään selvää, vaikka tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa moniamahdollisuuksia mm. liikenteen korvaamiseen tietoliikenteellä, luonnonvarojensäästämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Käytännössä tämä edellyttää mm.joustavan etätyön ja –opiskelun edellytysten kehittämistä ja omaksumista sekäpitkälle kehitettyjä logistisia ratkaisuja tuotantotoiminnassa ja sähköisessäkaupankäynnissä sekä joukkoliikenteessä. Kansallisena haasteena on kehittäätoimintatapoja, jotka edistävät samanaikaisesti kansallista kilpailukykyä jaympäristön pysyvää hyvinvointia, torjuvat kuormituksen kasvua ja vahvistavattietoyhteiskuntakehityksen kestäviä piirteitä. Tällaisten toimintamallien kehittä-misessä ja soveltamisessa tarvitaan laajaa julkisen sektorin, elinkeinoelämän jakansalaisten sitoutumista. Toimintamallien kehittämisessä Suomen tulee ollaaloitteellinen ja etsiä yhteistyötä etenkin Euroopan unionin piirissä.

Käynnissä olevia hankkeita

Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyvä kansainvälinen yhteistoiminta on laajaa.Suomalaisten osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on ollut kohtuullisenaktiivista, mutta vaatii käytännössä pieneltä maalta suhteellisesti enemmänvoimavaroja, mikä edellyttää tiivistä verkostomaista organisoitumista.

YK:n eri järjestöt ovat ponnistelleet erityisesti eriarvoisuuden vähentämiseksi jakestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi maailmassa. Monissa ohjelmissatieto- ja viestintätekniikan soveltamisella on tärkeä välineellinen rooli.

OECD on seurannut tietoyhteiskuntakehitystä ja laatinut strategioita tiedon jaosaamisen alueella. OECD:n piirissä on keskusteltu laajasti myös sähköisen kaupansäännöistä, mutta kysymysten ratkaiseminen siirtymässä yhä enemmän maailmankauppajärjestön WTO:n yhteyteen. Sähköisen kaupan yhteydessä myös verotuksenkysymykset ovat olleet esillä. OECD:n G7-maat käynnistivät yhdessä EU:n kanssavuonna 1995 joukon pilottihankkeita, joiden keskeisin sisältö on ollut tiedonvaihtoeri maiden välillä tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta eri aloilla.

Merkittävä osa tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeistä lainsäädännönkehittämistyöstä tapahtuu EU:n piirissä. Viime aikoina esillä olleita teemoja ovatmm. tietosuoja, kuluttajansuoja, tekijänoikeus, sopimattoman aineiston leviämisenrajoittaminen, tietoturvaa jne.

Tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmien ja niiden rahoituksen avulla EU onpyrkinyt edistämään tutkimuslaitosten ja yritysten verkostoitumista. Käynnistyväviides puiteohjelma korostaa mm. ihmislähtöisyyttä ja kestävää kehityksentavoitteita. EU on synnyttänyt myös kansalaisten ja yritysten foorumeja, joidenkautta etsitään aloitteellisuuden lisäämiseen.

Kansainvälisen standardoinnin painopiste on suurelta osin siirtynyt virallisiltastandardointijärjestöiltä teollisuuden yhteenliittymille sekä Internetin varsinvapaamuotoisiin verkostoihin.

47

Lähialueilla suomalaiset osapuolet ovat toimineet aktiivisesti etenkin tietoliikenteeninfrastruktuurin kehittämisessä, mutta myös mm. vaativien hallinnon tietojärjes-telmien perustamisessa.

Tietoyhteiskuntakehityksen hahmottamiseksi ilmiötä pyritään tarkastelemaanindikaattorijärjestelmien ja tilastojen kautta. Monet kansainväliset kartoitukset ovatvarsin markkinalähtöisiä. Tilastokeskus on kehittänyt indikaattorijärjestelmää, jokaon herättänyt mielenkiintoa Euroopan tilastolaitoksessa Eurostatissa sekäOECD:ssä.

Tavoitetila vuonna 2005

• Suomi tunnetaan demokraattisena tietoyhteiskuntana ja on kehityksessämonessa suhteessa esimerkkinä Euroopan unionissa ja globaalisti. Suomi onpystynyt nopean tietoyhteiskuntakehityksensä avulla parantamaan kilpailu-kykyään ja pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle tunnusmerkillisiä palve-luja sekä pystynyt tehokkaasti hyödyntämään toimintamahdollisuuksia Pohjois-Euroopassa.

• Tietoyhteiskunnan palvelujen laatutaso (mm. koulutuksessa, terveyden-huollossa, hallinnon asioinnissa ja kansalaisten osallistumissa sekä yritys-palveluissa) ja niihin liittyvä osaaminen ovat kansainvälistä huippuluokkaa.Suomi on pystynyt tuotteistamaan ja kaupallistamaan kansainvälisille markki-noille tietoyhteiskuntapalvelujaan, jotka tunnetaan käyttäjäystävällisyydestäänja turvallisuudestaan. Suomalaiset ratkaisut ovat joillakin alueilla jopavakiinnuttamassa asemaansa eurooppalaisina käytännön standardeina. Korkeanteknologian laitteiden ja sovellusten vienti on edelleen selvästi tuontiasuurempaa.

• Suomen hallitus pitää kiinni strategisen johtamisen roolistaan ja toteuttaaselkeää visiota eri osapuolten työnjaosta ja yhteistyöstä yhteiskunnassa.Lainsäädännön uudistaminen on sopeutettu nopeasti muuttuvaan toiminta-ympäristöön ja se pystyy paremmin tukemaan kansantalouden kilpailukyvynylläpitoa. Muutosherkkyys on lisääntynyt myös verkostotyyppisen toiminta-mallin yleistyessä. Julkisen sektorin tehokkuus on parantunut ja sen toiminta-mallit ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta.

• Suomi on pystynyt vähentämään päästöjään ja parantamaan kuljetustentehokkuutta. Tieto- ja viestintätekniikan ja aineettoman kulutuksen mahdolli-suudet ympäristön hyvinvoinnin parantamisessa ovat laajasti tiedostettuja jasovellettuja.

Toimenpide-ehdotukset

1. Suomalaisten osapuolten tulee tiivistää yhteistyötään kehityksen päämäärienjulkituomiseksi ja edistämiseksi kansainvälisillä foorumeilla ja pyrkiäaloitteellisesti vaikuttamaan kehitykseen erityisesti Euroopan unionissa sekäPohjois-Euroopassa.

48

2. Suomalaisen yhteiskunnan tulee hyödyntää kykynsä uudistua ja kehittäätoimintamallejaan. Suomen tulee tehdä kansainvälisesti tunnetuksi moderniateknologia- ja viestintäympäristöään, innovaatiotoiminnan edistyksellisyyttä jaliiketoimintamahdollisuuksia uuden yritystoiminnan hakeutumiseksi Suomeenja yhteistyöhön suomalaisten osapuolten kanssa.

3. Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä huomio tulee kohdistaa ihmistentarpeisiin. Tutkimuksessa, kehittämistyössä ja tuotteistuksessa tulee hakeutualaajaan, koko arvoketjun kattavaan yhteistoimintaan ja suuntautua myöskansainvälisille markkinoille ja yhteistyöhön. Tavoitteena tulee olla välineidenja palveluiden käyttäjäystävällisyys ja turvallisuus sekä laaja yhteentoimivuusEuroopan unionissa ja kansainvälisesti.

4. Lainsäädäntöä tulee kehittää ja ylläpitää toimintaympäristön muutostentarpeiden mukaan purkaen ja välttäen turhaa sääntelyä ja mahdollisuuksienmukaan ennakoiden uusien innovaatioiden mukana avautuvia mahdollisuuksia.Oikeudellisen luotettavuuden lisäämisen ja kaupallisten mahdollisuuksienhyödyntämisen kannalta keskeisiä asioita ovat tietosuoja ja tietoturva(luottamuksellisuus, eheys, kiistämättömyys), teosten käytön edistäminen jatekijänoikeuksien turvaaminen, sananvapaus ja rikollisuuden torjuminen,kansainvälisen verkkokaupan kuluttajansuoja, verotus ja tullit.

5. Tietoyhteiskuntakehityksen mahdollisuuksia tulee käyttää kestävän kehityksentavoitteiden edistämisessä. Sähköisiä palveluja, etätoimintoja, liikenteenlogistisia järjestelmiä ja luonnonvarojen hallintaa kehittämällä tulee vähentääympäristön kuormitusta, keskusten kasvupaineita ja tukea aineetonta kasvua jakulutusta. Näiden tavoitteiden edistämiseksi Suomen tulee laatia erityinenkehittämisohjelma ja olla aloitteellinen Euroopan unionissa.

Linjaus 2. Helppokäyttöisten ja turvallisten sähköistenpalvelujen ja sisältöjen kehittäminen,tuotteistaminen ja hyödyntäminen

Helppokäyttöisten, luotettavien ja turvallisten sähköisten palvelujen kehittäminen,tuotteistaminen ja hyödyntäminen on keskeinen keino tukea ihmisten arkipäivää.Kuluttajien tarpeita selvittäen voidaan sähköistä kaupankäyntiä ja asiointiakehittämällä synnyttää uusia, aiempaa joustavampia toimintatapoja ja parantaapalvelujen saavutettavuutta sekä ajan että paikan suhteen. Tämä edellyttää, ettäverkon palvelut ovat yleisesti kuluttajien ulottuvilla ja näillä valmiudet ja luottamuspalvelujen käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen ja soveltamisenrinnalla keskeistä on erilaisten kulttuuri- ja tietosisältöjen muuttaminen jajalostaminen helposti saavutettavaan ja kaupallisesti hyödynnettävään muotoon.Teoksiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvien oikeuksien hallinta on osoittautunutvälttämättömäksi ja varsin vaativaksi kehittämiskohteeksi.

49

Tietoyhteiskunnan palvelut tietoverkossa ovat vasta kehittymässä. Erilaisenpalvelu- ja tuoteinformaation ohella yhä useammin on tarjolla varsinaisia asioinnintai kaupankäynnin sovelluksia ja niihin tähtääviä hankkeita on käynnissä paljon.Sähköisten palvelujen yleistymistä ovat hidastaneet vaikeakäyttöisyys ja mm.kilpailevat näkemykset turvallisen maksamisen ja tunnistamisen menetelmistä.Kaupankäynnin osalta myös myytävien tuotteiden laadun arviointi jatavaratoimitukset ovat ongelmia. Laajimmin käyttöön ovat vakiintuneetpankkisovellukset. Suuret mediat ovat onnistuneet herättämään yleisön laajanhuomion myös tietoverkossa. Verkko-operaattorit etsivät vielä rooliaansisältötuotannossa.

Kynnysten alentaminen

Vaikka tietotekniikan käyttöönotto Suomessa on varsin laajaa, ihmisten valmiudetvaatimuksiin nähden ovat keskimäärin vielä puutteelliset ja pääsy tietoverkkoonkorkean teknisen kynnyksen takana. Vaikka säännöllisesti Internetiä käyttäviähenkilöitä on jo yli miljoona, ihmiset kokevat usein uusien tuotteiden japalveluiden käytön sekä niiden löytämisen vaikeaksi.

Ensimmäisten kokeilujen jälkeen on ryhdytty vakavammin miettimään tietoverkonroolia palvelun ja markkinoinnin jakelukanavana. Myös tutkimukset kuluttajienkokemuksista ja odotuksista tuovat vähitellen lisää aineksia palveluidenkehittämiseen. Jotta tietoverkko palvelisi ihmisiä arkipäivässä käyttötapojen onkehityttävä yksinkertaisemmiksi ja helpommin kaikkien saavutettaviksi erilaisissaarkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä.

Sähköisten palveluiden toteuttamisessa on otettava tarkemmin huomioon erielämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet ja lähtökohdat. Käyttötapojen jateknisten ratkaisujen nopea, jatkuva muuttuminen vaikeuttaa sähköisen asioinninomaksumista. Jos tuotteen tai palvelun käyttöönotto ei suju helposti, siitä luovutaanherkästi. Odotukset digitaalisen television ja uusien matkaviestimien suhteenkasvavat käytön helppouden osalta uusina, tavallisille kuluttajille lähtökohtaisestisuunnattuina välineinä. Kuluttajien myönteiset kokemukset ja luottamus ovatsähköisten palveluiden omaksumisen välttämätön edellytys.

Palveluprosessien kehittäminen

Tuotteet ja palvelut integroituvat ja palvelun toiminnallisten prosessienkehittämisen kautta voidaan sähköisten palvelujen käyttäjille tarjota merkittäviähyötyjä mm. kotoa käsin asiointiin. Sähköiset palvelut eivät tuo pelkästäänitsepalveluja, vaan tehostavat myös perinteistä asiakaspalvelua. Tiiviin yhteistyöntarve palveluiden ja koko arvoketjun kehittämisen osalta on ilmeinen saumattomanpalvelun aikaansaamiseksi ja kustannushyötyjen varmistamiseksi.

Vaarana on, että sähköisten palveluiden toteuttamisessa sovelletaan yhteensopi-mattomia, eri teknisiin ratkaisuihin perustuvia palveluperiaatteita, tunnistus-menetelmiä ym., jolloin kustannukset kohoaisivat ja palvelutarjonta hajaantuisieikä ihmisten mielenkiinto riittäisi monien rinnakkaisten toimintatapojenomaksumiseen. Samalla heikkenisivät myös yhteiskunnan mahdollisuudet tarjotapääsy ja tuki palvelujen käyttöön kirjastoissa ja muissa palvelupisteissä. Parhaim-

50

millaan erilaisten päätelaitteiden kuten mikrotietokoneen, matkaviestimen taidigitaalisen television käyttäjät löytävät samat tutut palvelut ja toimintaperiaatteetjakelukanavasta riippumatta.

Yhtenäiset palvelurajapinnat ja -alustat

Kehityksen hajanaisuus vaikeuttaa kehitystyötä, mutta samalla se tarjoaamahdollisuuden vaikuttaa kehittyvien kansainvälisten reunaehtojen ja jopastandardien syntymiseen. Suomalaisilla yrityksillä yhteistyössä julkisen sektorinkanssa on riittävän nopeasti reagoidessaan hyvät mahdollisuudet olla kehittämässätietoyhteiskunnan sähköisten palvelujen integraatiota yhteistyössä muiden maidenkanssa. Sähköiset palvelut edellyttävät monia teknisiä ratkaisuja ja tuotteita, joistamyöhemmin voi kehittyä yleismaailmallisia standardeja esimerkiksi yleistenpalvelurajapintojen, palvelualustojen, käyttöliittymien tai päätelaitteiden osalta.Tämä edellyttää laajoja kokeiluhankkeita ja kehittämisverkostoja.

Kuva 6. Tieto- ja viestintätekniikka ihmisen palveluksessa. Sähköinen palvelu- jasisältötarjonta tulisi olla kaikkien ihmisten saavutettavissa eri päätelaitteidenavulla ja palvelut toteuttaa yleisiä palvelualustoja kehittäen. Sisällöntuotannon japalvelun prosesseja tulisi uudistaa sähköisten markkinoiden lähtökohdista käsin.

Kehitettävien palvelujen turvallisuus, yksinkertaisuus ja yhteentoimivuus onvälttämätöntä sähköisten palvelujen laajamittaiselle käytölle ja palveluinfra-struktuurin hallittavuudelle. Yhteentoimivuus edellyttää yhtenäisiä palvelualustanarkkitehtuuriratkaisuja ja avoimia teknisiä rajapintoja. Ihmislähtöistä käyttö-liittymää tukee mm. sähköisten palveluiden ja verkkotiedon selkeä jäsentely.

Oppi-minen

jatiedonhaku

Työ jayrittä-minen

Asiointija

kaupan-käynti

Mikro- taiverkkotietokone

MatkaviestinDigitaalinentelevisio

Kotona Työpaikalla Julkisessa tilassa Matkalla

Sähköistä palvelua ohjaavat säädökset

Ihmislähtöinen käyttöliittymä

Globaalitaso

Kansallinentaso

Paikallinentaso

Sosiaalinen

ja yhteis-kunnallinen

vuorovaikutus

Harras-tukset

ja

viihty-

Tervey-den- hoito

Yhtenäiset palvelurajapinnat ja -alustat

Tietoliikenneverkot

Palveluntarjoajina: elinkeinoelämä, julkinen sektori ja järjestöt

51

Neuvonta- ja tukipalveluilla on myös tärkeä rooli samoin kuin maksamiseen,tunnistamiseen sekä tietosuojaan liittyvillä periaatteilla ja ratkaisuilla.

Sähköiset tieto- ja kulttuurituotteet ja -palvelut

Tieto- ja kulttuurisisällön digitalisoinnin ja jalostamisen haasteena on yhtäältätarjota kotimarkkinoille laadukkaita tuotteita ja toisaalta kehittää ja lisätäsisältöteollisuuden vientiä. Suomalainen sisältötuotanto on toistaiseksi suuntau-tunut lähinnä kotimarkkinoille, mutta sillä olisi vahvan teknisen osaamisen tuellamahdollisuus saavuttaa menestystä myös kansainvälisillä markkinoilla. Keskeisenkulttuuriperinnön tietoaineksen muuntaminen sähköiseen muotoon on tärkeälähtökohta uusille tuotteille ja digitaalisen median tuotekehitykselle. Multimediantuottaminen haastaa perinteiset radio- ja televisiotuottajat, elokuvantekijät,säveltäjät ja kirjoittajat sekä painotuotteiden kustantajat verkostoitumaan jayhdistämään luovalla tavalla osaamisensa. Tekijänoikeuksien hallinta multimedia-tuotteiden valmistamisessa on osoittautunut ongelmalliseksi ja tuotannonlähtökohdaksi tarvitaan sujuvia käytäntöjä eri osapuolten intressien sovittamiseksiyhteen.

Kansainvälinen markkinointi

Vaikka sähköisten palvelujen kehittämisen lähtökohtana on kansallinentoimintaympäristömme ja kansalaisten tarpeet, niin sähköiseen palveluun liittyväntuotekehityksen tulisi järjestelmäratkaisujen osalta olla avoimia, helpostiintegroitavia ja kansainvälisille markkinoille soveltuvia.

Käynnissä olevia hankkeita

Edellisen linjauksen yhteydessä kuvattujen kansainvälisten ponnistusten (OECD,WTO, EU, …) jatkoksi seuraavassa luetellaan eräitä kansallisen tason hankkeitasähköisen kaupankäynnin ja sisältötuotannon edistämiseksi.

Sähköisen kaupankäynnin alueella on käynnissä lukuisia yritysten omia hankkeita,jotka tähtäävät sekä yritystenväliseen kaupankäyntiin että kuluttajaan kohdistuvaanmarkkinointiin. Laajimmin on otettu käyttöön pankkien sähköiset palvelut. Nämäovat samalla keskeinen maksamisen tukipalvelu sähköiselle kaupankäynnillelaajemmin. Muutoin palvelutarjonta on koettu niukaksi ja ulkomaisten yritystenverkossa tarjoamien palveluiden runsaudesta on oltu huolestuneita.

Sähköistä kaupankäynnin edistämiseen on syntynyt sekä uutta yhdistystoimintaaettä liiketoimintaa. Perinteitä palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä ovatedustaneet jo 1980-luvulta lähtien Telmo ry. sekä Suomen tiedonsiirtoyhdistysSTY, jotka ovat yhdistyneet osaksi Tietotekniikan kehittämiskeskus TIEKEä,joiden hankkeet ovat edistäneet sekä hyvän verkkokauppatavan syntymistä ettäkansainvälisten standardien soveltamista sähköisissä kauppatapahtumissa. Uutenajärjestönä on aloittanut Elektronisen kaupan yhdistys ja yhteistoimintayrityksinämm. on CommerceNet Finland Oy ja Fincommerce Oy, jotka kaikki tähtäävätsähköisen kaupankäynnin edistämiseen.

52

Sähköisen kaupankäynnin alueella on käynnissä myös laajoja yhteisprojekteja.Esimerkiksi Oulun alueella on käynnissä sekä Mobile City Oulu että Digital CityOulu -hankkeet. Teleoperaattorit ja suuret tietojenkäsittelyn palveluyritykset ovatkeskeisiä palvelun kehittämisen moottoreita, jotka tarjoavat välineitäkauppapaikkojen perustamiseen. Suomessa erityinen mielenkiinto kohdistuumatkaviestimen soveltamiseen sähköisessä kaupassa ja asioinnissa. Digitaalisentelevision palveluiden kehittämiseksi on syntynyt Digi-tv-foorumi.

Sähköisen kaupankäynnin tutkimus on käynnistynyt monissa yliopistoissa jakorkeakouluissa, joihin on syntynyt alan yksiköitä ja professuureja. Kuluttaja-tutkimuskeskus, markkinatutkimusyritykset ja yliopistot ovat tehneet sähköistäasiointia koskevaa kuluttajatutkimusta, joka oli myös tärkeä osa jo päättynyttäKansallista multimediaohjelmaa (KAMU).

Helsingin kauppakorkeakoulun Uusmediaryhmä on selvittänyt uusmediayritystenkasvua ja liiketoiminnan kehittymistä. Tekesin Digitaalisen median sisältötuotteet -teknologiaohjelmassa on tähdätty uusien tuote- ja palvelukonseptien sekäliiketoimintamallien kehittämiseen. Opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuus-ministeriön yhteinen Kulttuuriteollisuustyöryhmä on selvittänyt mahdollisuuksiasuomalaisen sisältötuotannon kehittämiseksi menestymään kansainvälisessäkilpailussa. Suomen Akatemia on käynnistänyt kolmivuotisen Mediakulttuurintutkimusohjelman, jossa tutkitaan myös mediateollisuuden rakenteita. Opetus-ministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman osana on käynnissä eräitä, pieniäarkistojen ja museoiden aineistojen digitointihankkeita.

Tavoitetila vuonna 2005

• Sähköinen asiointi ja kaupankäynti on tullut osaksi useimpien suomalaisenarkipäivää. Se on lisännyt palveluiden tehokkuutta, joustavuutta, saavutetta-vuutta ja vaivattomuutta niin kaupallisten kuin julkistenkin palvelujen osalta.Sähköisten palvelujen tarjonta on laajaa ja ne on jäsennetty tietoverkossahelposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, josta yksittäisten palveluidenlöytäminen ja keskinäinen vertailu on helppoa. Sähköiset palvelut ovatkehittyneet helppokäyttöisiksi ja turvallisiksi ja saatavilla on laadukas ohjeistussekä kattava neuvojien palveluverkosto. Tavaroiden ja palvelusten tilaaminentietoverkon kautta on lisännyt palvelusektorin työpaikkoja mm. tuotteidenkeräilyssä ja jakelussa. Erityisryhmien tarpeet on otettu huomioon mm.vammaisten, vanhusten, lasten ja sairaiden osalta.

• Teknisten palvelurajapintojen yhtenäistäminen on helpottanut palveluidentoteuttamista erilaisissa päätelaitteissa toimivalla tavalla ja laajan yhteistyönkautta menetelmistä on kehittymässä kansainvälinen sähköisen palvelunyleisstandardi. Teknisten ratkaisujen ja toiminnallisten menetelmien kehittä-misessä on syntynyt uutta osaamista, vientituotteita ja yritystoimintaa – arvioltayhteensä noin 50 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan perinteisestä toimisto-työstä on vähentynyt suunnilleen saman verran työpaikkoja.

53

• Keskeiset tieto- ja kulttuurisisällöt ja -palvelut ovat kaikkien ulottuvilla verkonavulla. Keskeisiä osia museoiden ja arkistojen tiedoista sekä muistakulttuurituotteista on muunnettu sähköiseen muotoon. Suomalaiset multimedia-tuotteiden vienti erityisesti Euroopan maihin on kasvanut merkittäväksi liike-toiminnaksi.

Toimenpide-ehdotukset

1. Sähköisten palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa tulee ottaa huomiooneri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet ja kokemukset. Asioinnintekninen turvallisuus sekä kuluttajan yksityisyys ja asema sähköisen asioinninosapuolena on varmistettava kuluttajien luottamuksen saavuttamiseksi.Palvelujen käytön tulee olla yksinkertaista ja käyttöliittymien kehittämisessätulee lisätä laajaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä. Sähköiseenkaupankäyntiin liittyvää tiedotusta kuluttajille on kehitettävä ja lisättävä.

2. Sähköinen palvelutarjonta tulee mahdollisuuksien mukaan olla samanaikaisestisaavutettavissa erilaisten päätelaitteiden kuten mikrotietokoneen, digitaalisentelevision ja matkaviestimen avulla. Palvelut tulee toteuttaa avoimiin teknisiinrajapintoihin perustuen kilpailua, turvallisuutta ja tietosuojaa edistäen. Palveluntarjoajien on etsittävä yhdessä keinoja sopimattoman aineiston levittämisenrajoittamiseksi.

3. Keskeinen kansallinen kulttuuriperintö tulee saattaa digitaaliseen muotoon jatietoverkon kautta saataville. Sähköisten palveluiden ja digitaalistenkulttuurituotteiden valmistamista tulee edistää kehittämällä mm. joustaviamenettelyjä tekijänoikeuksien korvaamiseen ja teosten käyttöön.Sisältöteollisuuden kehittämiseksi ja alan tutkimuksen, tuotekehityksen jakansainvälisen liiketoiminnan edistämiseksi tulee laatia yhteinenrahoitusohjelma.

Linjaus 3. Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tiedon jaosaamisen kehittäminen ja hallinta

Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen on strateginen voimavara ja keskeisintuotannon tekijä. Y ksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan menestys riippuukyvystä ja nopeudesta uuden tiedon pohjalta luoda ja tuotteistaa innovaatioita,oppia uutta ja sopeuttaa käyttäytymistään ympäristön muuttuvien vaatimustenmukaan. Tarvitaan kykyä luoda sekä tehokkaasti hankkia, siirtää ja hyödyntääolemassa olevaa tietoa ja osaamista. Tavoitteellisesti kulttuuri, arvot ja kannustimetsamoin kuin johtamisperiaatteet ja organisaatiorakenteet tukevat tiedon jaosaamisen karttumista.

Menestyminen edellyttää nyt myös uudenlaisen tiedon johtamisen omaksumistaosaksi strategista toimintaa. Menestyjä on se, joka kykenee tehokkaimmin

54

johtamaan ja hallitsemaan tietoa ja osaamista yksilö-, organisaatio- jayhteiskuntatasolla sekä prosessin että lopputuloksen osalta niin strategisesti (oikeitaasioita) kuin operatiivisestikin (oikealla tavalla). Keskeisiä kysymyksiä tiedon jaosaamisen hallinnassa tietoyhteiskunnassa ovat: Kuka omistaa tiedon? Kenenvastuulla on tiedon, osaamisen ja niihin liittyvien prosessien johtaminen? Mitentietoa ja osaamista tulisi tai voidaan johtaa ja hallita?

Kuva 7. Osaamisen jatkuva kehittäminen.Tietoyhteiskunnassa osaamisen luomisen, siirron ja hyödyntämisen syklin nopeuson yhteiskunnan menestyksen kannalta ratkaisevaa.

Osaamisen hallinnan operatiiviset haasteet

Osaamisen riittävä uusiutuminen operatiivisena toimintona edellyttää jatkuvaaoppimisprosessia niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Osaamistarpeiden tunnistaminen on keskeistä. Osaamisen ja tiedon hallinnassalähtökohtana on yksilö tai ryhmä sekä näiden osaamisvalmiudet. Menestyminentietoyhteiskunnassa työntekijänä, kuluttajana ja kansalaisena edellyttää uusiaosaamisvaatimuksia ja asennemuutoksia.

Työntekijöinä yksilöiltä odotetaan entistä korkeatasoisempaa ja samalla laaja-alaisempaa osaamisprofiilia. Itsetuntemus sekä sosiaaliset, viestintä- ja prosessitaidotkorostuvat osaamisen kehittämisen perustana. Työelämän ammatillisen osaamisenpainopisteet muuttuvat nopeasti. T ietoyhteiskunnassa edellytetäänkin aivanuudenlaista osaamistarpeiden kommunikointitapaa, jotta tarpeiden ja tarjonnantasapaino voidaan paremmin saavuttaa. T ämä edellyttää entistä tiiviimpääelinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyötä. Rohkaisevia tuloksia on saatu mm.

Osaamisen jatkuva kehittäminen

Osaamisenrealisointi

Osaamisensaatavuus

Informaation, tiedon jaosaajien jäsentely,

organisointi & siirto

Osaamisen myyminen

• Tarpeet• mahdollisuudet• sisältötavoitteet

Kokemukset

Lähde: K. Kautto-Koivula

Uusi tieto- jaosaajavarantoJäsentynyt tieto-ja

osaajavaranto

Osaamisenuudet tarpeet

Kokemusten javaatimusten analysointi

Osaamisen ja tiedonsoveltaminen

Kansallinen visioja strategia

Ympäristönvaatimukset

Globaalitieto- ja osaajavaranto

Osaamisen jakaminen, kontaktit

YksilötYksilöt

Yhteisöt, yrityksetYhteisöt, yritykset

YhteiskuntaYhteiskunta

Osaamisenkartuttaminen

Osaamisperustanrakentaminen

Uuden tiedon,hankinta, luonti

ja jakaminen

Tekemällä oppiminen, kokemus

55

toimintamallista, joka perustuu yrityksissä kehitettyjen avaintehtävien taitoprofiilienvälittämiseen verkostoympäristössä koulutuksen tarjoajien ja käyttäjien ulottuville.

Elinkeinoelämän nopea rakenteellinen uudistuminen asettaa haasteita kaikilletyöelämän osapuolille. Elinikäiselle oppimiselle, työkyvyn säilyttämiselle jaikääntyvän henkilön itsenäiselle elämälle on luotava edellytykset. Erityisestisuurten ikäluokkien kohdalla vajavaisesta koulutuksesta johtuen yksilön riskisyrjäytyä tietoyhteiskuntakehityksestä on suuri.

Oppimaan oppiminen ja viestintäkasvatus

Osaamisen perusta ja keskeiset valmiudet oppimiseen luodaan jo ennen kouluikää.Tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten näiden valmiuksien kehittämistä voidaan tukeasekä kotona että päivähoidossa. Koulun tehtävänä on luoda tiedon ja osaamisenperusvalmiudet ja opetussektorin tulee huolehtia koulutusjärjestelmän rakenteista.Korkeana pidetty suomalaisen koulutuksen taso ei ole itsestään selvästi sitä. Vaikkajulkinen koulutuksemme on panostusmittarien valossa O ECD -maiden huippua, niinkoulutuksen laadulliset enempää kuin määrällisetkään tulokset eivät optimaalisesti tuetyöelämän muuttuvia osaamisvaatimuksia. Samanaikaisesti kun meillä on korkeatyöttömyys, podetaan joillakin aloilla työvoimapulaa. Osaavasta henkilöstöstä tuleelähivuosina olemaan entistä suurempi puute. Perinteisen koulutuksen roolitietoyhteiskunnan osaamisen hallinnassa on arvioitava uudelleen.

Koululaitoksen suurempi muutosherkkyys toimintaympäristön uudistumiselleedellyttää oppilaitoksilta, opettajilta ja opiskelijoilta nykyistä parempaa valmiuttatiedostaa tulevaisuuden keskeiset osaamistarpeet ja tuottaa niitä varten uudetopetusmenetelmät ja oppisisällöt. Opetuksen eräänä keskeisenä tavoitteena onoppimaan oppiminen. Tietokeskeisyydestä tulisi pyrkiä kokonaisuuksienymmärtämiseen ja luento-opetuksesta projektioppimiseen ja mm. sähköistenoppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Tietoyhteiskunnassa keskeisellä sijallaopetuksessa tulee olla viestintäkasvatus. Keskeisiä viestintätaitoja ovat tiedonhankinta, kriittinen analysointi ja tiedon esittäminen sekä kuunteleminen ja muuviestin vastaanottamiseen keskittyminen.

Kaiken koulutuksen on jatkuvasti kyettävä vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin.Koulutusketjun eri tasot tulevat olemaan entistä riippuvaisempia toisistaan ja toistensalaadusta. Onnistuakseen oppilaitokset tarvitsevat tuekseen yhteisiä visioita työelämänmuuttuvista osaamistarpeista, kykyä reagoida, tulosten laadun arviointia,ajanmukaisia menetelmiä ja työvälineitä sekä yhteistyötä muiden oppilaitosten,ympäröivän elinkeinoelämän sekä tutkimusyhteisöjen kanssa. Opettajien osaamisenylläpito on opetuksen laadun ydin.

Uuden tiedon luominen ja siirtäminen

Monet tutkimukset osoittavat, että uuden tiedon luomisessa keskeisinä tekijöinä ovatvapaamuotoiselle vuorovaikutukselle suotuisat olosuhteet, tietointensiivisyys jaosaamiskeskittymät sekä poikkitieteellisyys ja muu osaamisprofiilien erilaisuus.Monet oivallukset ovat syntyneet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Perinteisenhenkilökohtaisen kontaktin uskotaan olevan tärkeä niin oppimisessa kuin luovaatoimintaa vaativissa tehtävissä kuten tuotekehitys. Tietoyhteiskunnassa uuden tiedon

56

luomisen keskeisiksi ympäristöiksi ovat kehittymässä myös erilaiset virtuaalisetverkostot ja yhteisöt, jotka voivat toimia alueellisesti, kansallisesti tai globaalisti.Näiden kehittäminen onkin keskeinen haaste myös S uomessa.

Osaamisen luonnissa ja kehittämisessä keskeistä on tekemisen kautta oppiminen jasen kautta syntyvä nk. kokemusperäinen, hiljainen tieto, joka muodostaa valtaosantoiminnassa tarpeellisesta osaamisesta. Elinkeinoelämän ja oppilaitosten suurimpiaosaamisen hallinnan haasteita onkin tämän hiljaisen tiedon siirtäminen uusilletyöntekijöille ja opiskelijoille.

Tiedon organisointi ja jäsentely

Kansainvälinen järjestelmä ja suomalainen yhteiskunta tuottavat valtavan määräninformaatiota. Jotta panostukset tämän tiedon infrastruktuurin ylläpitämiseensaataisiin hyödynnetyksi, kerätty tieto on tehokkaasti kanavoitava eri osapuoltenkäyttöön. Tiedon tuotteistaminen ja tietopalvelujen parantaminen vaativat vieläpaljon kehittämistyötä. Käytännössä tietoa etsiessä hukkuu usein informaatioon jahalutun, hyödyllisen, oikean tiedon löytäminen käyttökelpoisessa muodossa onsuuri haaste. Tehokkaista hakukoneista huolimatta moni on turhautunuttietoverkkojen tarjontaan.

Tiedon jäsentäminen ja järjestäminen on kirjastoammattilaisten perinnettä. Nythaasteena on, miten alati kasvava tietoverkkojen sisältö tulisi ainakin kansallisellatasolla luokitella, jotta verkon käyttäjä voisi sen hahmottaa ja hyödyntää.Keskeiseksi menetelmäksi on nähty tietosisältöjen kuvailu yhtenäisillä menetel-millä, jolloin metatieto eli kuvailutieto auttaa löytämään oikean tiedon äärelle.Toinen jo organisaatioissa käytössä oleva lähestymistapa on ottaa toiminnallisetavainprosessit ja niiden antama yhteinen kieli ja viitekehys tiedon jäsentämisenperusteeksi. Tiedon kuvaaminen tulisikin oheistaa ja omaksua normaaliksi osaksitiedon tuottamisen ja julkaisemisen prosessia, josta organisaatiot ovat itsevastuussa. Kirjastojen rooli on aina ollut keskeinen tiedon ja informaationhallinnassa. Ohjaus verkkotiedon systemaattiseen järjestämiseen, dokumentointiinja jäsentämiseen kuuluvat kirjastojen uuteen rooliin. Jäsentämisen periaatteet onsovittava laaja-alaisena yhteistyönä tiedon tarvitsijoiden: elinkeinoelämän jajulkisen sektorin kanssa.

Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen - innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Kansallinen innovaatiojärjestelmä rakentuu uuden tiedon tuottajien ja senhyödyntäjien yhteistyölle, joka on yhä kansainvälisempää ja markkinalähtöisempäävuorovaikutusta. Kulttuurilla ja kontakteilla on suuri merkitys innovatiivisenympäristön muodostumiselle. Ratkaisevaa on, että yritykset kykenevät toimimaanvuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja vastaamaan näiden tarpeisiin tekniikantarjoamin mahdollisuuksin, jolloin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.

Innovaatiojärjestelmämme on tällä hetkellä kansainvälisesti arvostettu. Kansain-välisen arvostus on hyvä lähtökohta tulevaisuuden kilpailukyvyssä ja omiaanhoukuttelemaan innovatiivisia yrityksiä toimimaan Suomessa. Arvostuksen ei saaantaa sumentaa jatkokehityksen edellyttämää kriittisyyttä - etenkin jos Suomihaluaa olla edelläkävijä tiedon ja osaamisen yhteiskuntana. Suomessa teknologian

57

ja sen soveltamisen osaamisen taso on korkea, mutta maailmanlaajuisiamenestystuotteita on vähän. Innovaatiojärjestelmä on varsin instituutiokeskeinen jaasiakas- ja markkinalähtöisyydessä on parantamisen varaa. Tutkimusorganisaati-oidemme verkostoitumisessa globaaleihin korkean osaamisen keskuksiin onkehittämisen varaa. Innovaatioilla viitataan usein tuote- ja tuotantoinnovaatioihin.Organisatoriset ja sosiaaliset innovaatiot voisivat saada enemmän huomiota.Innovaatiojärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet on syytä tunnistaa ja suunnataniiden pohjalta resursseja uudelleen.

Suomalaisen innovaatiojärjestelmän edelleen kehittäminen voi tapahtua edistämälläosaamiskeskusten ja -keskittymien keskinäistä ja kansainvälistä verkostoitumista javuorovaikutusta. Myös verkostoituminen asiakkaiden suuntaan on tärkeää samoinkuin tavallisten ihmisten kannustaminen kanavoimaan arkipäivän tarpeet jahavainnot toimintaympäristönsä puutteista ja ongelmista, jotka voivat toimiainnovaation lähtökohtana.

Osaamisen ja tiedon kansallinen suuntaaminenTieto ja osaaminen eivät muutu itsestään taloudelliseksi kasvuksi, uusiksityöpaikoiksi ja hyvinvoinniksi. Kasvualoilla on jo törmätty työvoimapulaan.Maamme koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen osaamisen hallintaakehitetään vielä melko erillään toisistaan ja vuorovaikutusta eri osapuolten keskentulisi lisätä. Yhteisen vision ja strategian puuttuminen vaikeuttaa yhteisiäpyrkimyksiä, kun eri osapuolet toimivat erilaisin painotuksin ja aikatauluin.Parhaimmillaan eri toimet voisivat vahvistaa toisiaan.

Kilpailukykyisyys edellyttää erikoistumista. Markkinoiden kansainvälistyminen jatoimintaympäristön muutokset globalisaation ja Suomen EU-jäsenyyden vaiku-tuksesta asettavat vaatimuksen tiedon ja osaamisen kansallisen suuntaamiseen.Tämä heijastuu yhtäältä koulutuksen ja tutkimuksen sisältöön ja resursseihin jatoisaalta arviointi- ja kannustinjärjestelmiin sekä organisaatiorakenteisiin jatoimintamalleihin. Nämä valinnat on huolellisesti harkittava ja perusteet selvitet-tävä, jonka jälkeen kansalliset suuntalinjat on tehtävä tunnetuiksi.

Kilpailukykyisyys globaaleilla markkinoilla perustuu ympäristön muutos-herkkyyteen nopeaan oman toiminnan suuntaamiseen ja erikoistumiseen.Kansainvälisessä toimintaympäristössämme tapahtuvat muutokset edellyttävätkansallisen tiedon ja osaamisen painopisteiden säännöllistä tarkistamista jauudelleen suuntaamista. Tämä suunnan tarkistaminen heijastuu koulutuksen,tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan painopistealueisiin, vastuunjakoon, toiminta-periaatteisiin, arviointi- ja kannustinjärjestelmiin. Uutta suuntausta on tuettavatoiminnallisten edellytysten kehittämisellä, jolloin kohteina ovat toimintamallit,prosessit, infrastruktuuri, tietovarannot ja kulttuuri.

Ympäristön vaatimuksiin nopeasti reagoivan strategisen johtamisen tulisi kyetävisio- ja strategiatasolla antamaan yhteiset kansalliset tavoitteet operatiiviseentoiminnan ohjaamiseen ja suuntaamiseen. Muutosnopeudesta johtuen strategisensuuntaamisen tulisi olla osa jatkuvaa normaalia tiedon ja osaamisen johtamista.

58

Operatiivisesta toiminnasta vastaavien osapuolten tulisi olla tiiviisti mukana tässäprosessissa sitoutumisen ja laaja-alaisen osaamisen varmistamiseksi.

Kuva 8. Tiedon ja osaamisen strateginen johtaminen tietoyhteiskunnan keskeinenkilpailukykyedellytys.

Edellytysten luonti ja yksilöiden motivointi

Tiedon ja osaamisen karttumisen ja hyödyntämisen keskeisenä edellytyksenä ovatsitä tukevat toimintamallit, organisaatiorakenteet, johtamisperiaatteet, kulttuuri,arvot, kannustimet samoin kuin infrastruktuuri. Verkostotalouden edellytyksetpoikkeavat selkeästi hierarkkisen teollisuusyhteiskunnan vastaavista. Toimintamallija rakenne perustuvat joustavuuteen ja reagointinopeuteen. Tämä on mahdollistavain yksinkertaistettujen organisaatioiden sekä hajautetun päätöksenteon avulla.Koulutuksen ja tutkimuksen päätösvallan hajauttaminen on edistynyt Suomessa jovarsin lupaavasti.

Päätösvallan hajauttaminen ei kuitenkaan yksin takaa onnistunutta lopputulosta. Tästämeillä on jo selviä merkkejä nähtävissä mm. kuntien heikentyneestä taloudestajohtuvien vaikeuksien heijastuminen julkisen koulutuksen tarjonnan tasoon.Verkostomaista tietoyhteiskuntaa johdetaankin entistä suuremmassa määrin yhteistenmielikuvien kautta ja tiedon johtamisen kultaisen TT T-säännön avulla: tieto, tunne jataidot (head, heart, hands). Siinä yhteiset strategiat ja visiot tuovat yhteisenymmärrettävän tavoitetason ja sitä kautta merkityksen yhteiselle työlle (tieto).Avainprosessien hahmottaminen sekä strategisella että toiminnallisella tasolla

Tiedon ja osaamisen strateginenjohtaminen ja ohjaaminen

Osaamisen jatkuva kehittäminen

Osaamisenrealisointi

Osaamisensaatavuus

ja organisointi

• Tarpeet• mahdollisuudet• sisältötavoitteet

Kokemukset

Uusi tieto- jaosaajavarantoJäsentynyt tieto-ja

osaajavaranto

Osaamisenuudet tarpeet

Kansallinen visioja strategiaYmpäristönvaatimukset

Globaalitieto- ja osaajavaranto

Osaamisen jakaminen

YksilötYksilötYhteisöt, yrityksetYhteisöt, yritykset

YhteiskuntaYhteiskunta

Osaamisenkartuttaminen

Tekemällä oppiminen

Operatiivinen toimintaOperatiivinen toimintaEdellytysten luontiEdellytysten luonti

StrateginenStrateginensuuntaaminensuuntaaminenja johtaminenja johtaminen

Osaamisen mittaaminen ja tulosten arviointiOsaamisen mittaaminen ja tulosten arviointi

KansallinenKansallinenosaamisvisio/osaamisvisio/strategia, avoitteet,strategia, avoitteet,painotuksetpainotukset

Vastuujako, arvotVastuujako, arvottoimintaperiaatteettoimintaperiaatteet

KoordinointiKoordinointi ja ohjaus ja ohjaus

KannusteetKannusteet

EdellytystenEdellytystenluonnin ohjausluonnin ohjaus

ToimintamalliToimintamallija rakenneja rakenneJohtamisperiaateJohtamisperiaate

ProsessitProsessitTietoverkotTietoverkot

TietovarannotTietovarannotResurssointiResurssointi

IhmisetIhmisetOsaamisprofiilitOsaamisprofiilitTietoverkostotTietoverkostotKulttuuriKulttuuri

YmpäristönYmpäristönvaatimuksetvaatimukset

Lähde: K. Kautto-Koivula

59

rakentaa toimijoiden yhteisen ympäristön, kielen, toimintatavat ja osin myöskulttuurin sekä auttaa heitä sitoutumaan ja näkemään oman työnsä tärkeänä osanapäätavoitetta (tunne). Yhteiset tietoverkot ja tietotekniset työvälineet arkipäiväntietovarantoineen ja niiden käytön taidot luovat edellytykset onnistumiselle. Tiedonja osaamisen johtamiseen ja hallintaan pitäisi kehittää koulutuksen, tutkimuksen jaelinkeinoelämän kesken toimivia malleja ja menetelmiä, joilla tehokas tiedonjohtaminen ja hallinta myös mielikuvia käyttäen mahdollistuu. Lähtökohtana onoltava osaamisen kehittämistä suosivat arvot ja kulttuuri sekä keskinäinen luottamus.

Käynnissä olevia hankkeita

Tiedon ja osaamisen kehittämisen ja hallinnan alueella on käynnissä monia, etenkinedellytysten luomiseen tähtääviä hankkeita. Tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksiaopetukseen ja oppimiseen on laajemmin arvioitu erillisessä eduskunnalle laaditussateknologia-arvioinnissa sekä opetusministeriön tietostrategioiden tilannekatsauk-sessa. Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunta seuraakehitystä ja laatii ehdotuksia tietostrategian tarkistamiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikan kasvavaa työvoimapulaa helpottamaan on käynnistettylaajoja täydennys- ja muuntokoulutusohjelmia. Yliopistoissa ja korkeakouluissa onlisätty myös alan opiskelun aloituspaikkoja.

Opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmassa on vuosittain osoitetturunsaat 250 miljoonaa markkaa kehityksen edistämiseen. Suurin osa rahoituksestaon käytetty eri tasojen oppilaitosten sekä kirjastojen tietotekniikkavarustuksenhankintaan ja verkottamiseen. Yhdessä kuntien panostuksen kanssa on luotutekniset edellytykset tieto- ja viestintätekniikan soveltamiselle opetuksessa.

Opetusmenetelmien kehittämiseksi on käynnissä kymmeniä, verrattain pieniä"virtuaalikouluhankkeita", joita opetusministeriön ohella rahoitetaan mm. EU:nrakennerahastojen varoilla. Vastaavasti oppimateriaalien kehittämiseksi onkäynnissä monia pieniä hankkeita ympäri Suomea. Eräs edellisiä kokoava hiemanlaajempi hanke on Opetushallituksen aikuiskoulutuksen etälukiohanke, jossa onmukana mm. Yleisradio, kustantajia ja yliopistoja. Opettajien täydennyskoulu-tuksessa ei ole edistytty läheskään yhtä laajasti kuin tietotekniikkahankinnoissa.

Koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevien kansalaisten tietoyhteiskuntavalmi-uksien kehittämiseksi on käynnissä laaja Suomi ykköstietoyhteiskunnaksi -kampanja, jossa on koulutettu kymmeniätuhansia aikuisia. Haaste on kuitenkinvaltava ja yhteiskunnan panostukset toistaiseksi kovin vaatimattomia.

Erityisesti tieteellisten kirjastojen piirissä on käynnissä runsaasti erilaisia"virtuaalikirjastohankkeita", jotka palvelevat etenkin tutkimusta ja opetusta. Myösyleisten kirjastojen tietotekninen varustus on kehittynyt nopeasti, joskin osinkirjahankintojen kustannuksella.

Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelmassa ja erityisesti sen toisessa vaiheessapyritään selvittämään mediakasvatuksen haasteita, osaamisvaatimuksia ja

60

työelämän rakenteiden muutosta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutustatiedon hankinnassa ja hallinnassa.

Tavoitetila vuonna 2005

• Suomalaiset ovat laajasti oppineet hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikanmahdollisuuksia tiedon hankinnassa, vuorovaikutuksessa ja asioinnissa.Jokaisella on mahdollisuus tietoyhteiskunnan perusvalmiuksien kehittämiseen.Kirjastot ja koulut tarjoavat ihmisille mahdollisuuden tietoverkkojenpalveluiden hyödyntämiseen ja elinikäiseen oppimiseen.

• Avoimet oppimisympäristöt ja uudet opetusmetodit sekä välineet on otettulaajasti käyttöön ja ne on opittu integroimaan koulutusprosessiin.Projektioppiminen ja oppisopimuskoulutus ovat yleistyneet kokemusperäisenosaamisen siirrossa. Tietoverkon ja sähköisen opetusmateriaalin hyödyntäminenon tullut normaaliksi osaksi opiskelua. Hyödyllisen tiedon löydettävyys jasaatavuus ovat helpottuneet tietoavaruuden järjestelmällisen jäsentämisen, sisällönkuvailun ja tiedon hakujärjestelmien kehittämisen myötä. V iestintä- jamediakasvatus ohjaa tiedon kriittiseen arviointiin ja vuorovaikutustaitojenkehittämiseen.

• Työelämässä osaamistarpeiden tunnistaminen on oleellisesti parantunut työ-paikkojen ja oppilaitosten lisääntyneen vuorovaikutuksen ansiosta. Osaamis-vaatimusten välittäminen on alkanut monilla toimialoilla, minkä ansiostaosaavan työvoiman tarjonnan ja kysynnän tasapaino on parantunut.

• Innovaatiotoiminta on dynaamista ja tuloksellista ja perustuu tiiviiseentutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyöverkostoihin sekä rahoittajientyönjaon paranemiseen. Innovatiivisuuden tunnistaminen ja palkitseminen eriyhteyksissä on parantunut, poikkitieteellisyyttä tuetaan aiempaa enemmän ja erialojen osaamista saatetaan tehokkaasti kohtaamaan.

• Kansallinen osaamisen hallinta ja sen strateginen johtaminen on tunnustettukansainvälisesti huipputasoiseksi. Osaamisverkostot ovat kansainvälistyneet jayhteistyö lisääntynyt. Uusien kansainvälisen tason osaamiskeskittymien jakansallisten osaamiskeskusten vahvistaminen etenkin voimakkaasti kasvavillatietoyhteiskunnan palvelu- ja sisältömarkkinoilla on edennyt eri puolillaSuomea ja houkutellut kansainvälistä yritystoimintaa sekä tuonut uusiatyöpaikkoja.

Toimenpide-ehdotukset

1. Tiedon ja osaamisen strategista johtamista ja sitä tukevaa prosessia tuleekehittää, jotta suomalainen osaaminen voidaan pitää laaja-alaisestikorkeatasoisena ja riittävältä osin huippuluokkaisena. Koulutuksen jatutkimuksen kansalliset painopistealueet ja näiden rahoitus tulee tarkistaajulkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä säännöllisesti ja nopeasti muutoksiin

61

reagoiden. Työelämän ja toimialarakenteiden sekä koulutustarpeiden muutostenennakointiin tulee kehittää menetelmiä, joilla pystytään paremmin vastaamaanyrityksissä ja oppilaitoksissa muutosten tuomiin haasteisiin. Kasvavientoimialojen yritykset voivat esimerkiksi julkaista ammattien osaamisprofiilittietoverkossa mm. työnhakijoiden ja oppilaitosten käyttöön.

2. Suomalaisen elinkeinoelämän, tutkimuksen ja julkisen hallinnon tiivistä jatuloksellista yhteistyötä innovaatiotoiminnassa tulee edelleen kehittää jalaajentaa sosiaalisten ja organisatoristen innovaatioiden suuntaan. Suomalaistenyliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä muiden osaamiskeskitty-mien tulee edelleen lisätä kansainvälistä verkostoitumistaan ja vuorovaikutus-taan. Tutkimustulosten jakelun tehostamisen mahdollisuudet tulee selvittää jakehittää niiden hyödyntämiseen yleispätevä malli.

3. Osaamispääoman mittaamiseen tulee kehittää arviointimenetelmiä, jotkakannustavat osaamispääoman arvostamiseen ja kasvattamiseen ja jotkapalvelevat kasvuyritysten rahoituksen kehittämistä. Organisaatioiden tuleeosoittaa osaamisinvestointinsa tilinpäätöksessään. Verotuskäytäntöjä muutta-malla on kannustettava osaamisen kehittämiseen.

4. Laajana yhteistyönä on jatkettava ja laajennettava ponnistuksia, jottatietoyhteiskunnan välineiden ja sähköisten palveluiden käytössä tarpeellisetperustaidot voidaan tarjota kaikille kansalaisille ja erityisesti niille, joillekoulutuksen tai työn yhteydessä ei ole tarjolla uusiin taitoihin valmennusta.Koulutuksen kaikilla asteilla tulee kehittää ja lisätä opetusta tiedon hankinnan,kriittisen arvioinnin, välittämisen ja esittämisen sekä vuorovaikutuksellistentaitojen parantamiseksi nykyaikaisessa, kansainvälisessä viestintäympäristössä.Opettajien valmiuksia tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen javälittämiseen tulee vielä oleellisesti parantaa lisäämällä täydennyskoulutusta jakehittämällä opettajankoulutusta.

5. Perinteistä koulutusjärjestelmää ja omaehtoisen, yksilöllisen opiskelunmahdollisuuksia tukemaan tulee laajana yhteistyönä kehittää avoimiaoppimisympäristöjä, jotka hyödyntävät etäopiskelun, tietoverkkojen ja sähköis-ten palveluiden keinoja ja jotka tarjoavat mahdollisuuden tutkintojen suoritta-miseen. Oppimateriaalien sähköiseen kustantamiseen tulee kehittää toiminta-malleja, joilla pyritään voittamaan materiaalien synnyttämisen, tuotteistamisen,jakelun ja hyödyntämisen juridiset, tekniset ja taloudelliset esteet. Julkisettietovarannot, erityisesti kirjastojen kokoelmaluettelot, tulee tarjota tieto-verkossa vapaasti saataville tiedonhankinnan ja oppimisen tarpeisiin. Tieto-tarjonnan jäsentämiseksi ja luotettavan tiedon helpon löytämisen ja hyödyntä-misen edistämiseksi tulee yhteistyössä edelleen kehittää tietoaineistojen ja -palveluiden kuvaamisen menetelmiä ja niiden soveltamista.

62

Linjaus 4. Verkostotalouden toimintamallinsoveltaminen työelämässä ja liiketoiminnassa

Tietoyhteiskunta on kokonaisuus, jossa uusi teknologia, uudet työn organisointi-mallit ja työvoiman korkeatasoinen ja monipuolinen osaaminen muodostavattoisiaan tukevan kokonaisuuden. Uuden informaatioteknologian tueksi tarvitaannopeasti reagoivaa, verkostomaista organisaatiorakennetta. Toiminnan ja kilpailu-kyvyn merkittävimmän mahdollisuudet ovat organisaatioiden ja niiden yksiköidenvälisen yhteentoimivuuden lisäämisessä palvelemaan paremmin asiakasta hänentarpeissaan.

Verkostomainen toiminta perustuu yritysten keskinäiseen luottamukseen jayhteistyöhön, jolloin yritykset voivat keskittyä ydinosaamiseensa ja hankkia muutpalvelut kumppaneilta maailmanlaajuisesti. Verkostotalous ei ole vain tieto-teollisuuden asia, vaan uudet toimintamallit ja tietoverkot tehostavat yritysten omaaja keskinäistä liiketoimintaa lähes kaikilla toimialoilla. Tietoverkon mahdolli-suuksista tuotteiden markkinoimiseksi voivat hyötyä myös ne perinteiset eri alojenpk-yritykset, joiden asiakkaat ovat aiemmin olleet vain yritysten lähiympäristössä.Tuotteiden valmistamisessa ja palveluiden tuottamisessa yritykset voivatmuodostaa verkostoja, joiden avulla kysynnän vaihteluun pystytään vastaamaanjoustavammin.

Hierarkioista verkostoihin

Kilpailukyvyn varmistaminen prosesseja virtaviivaistamalla edellyttää, että yhäuseammat yksityisen, julkisen ja ns. kolmannen sektorin organisaatiot joutuvatsiirtymään hierarkkisista organisaatiomalleista verkostomaiseen toimintaan sekäorganisaation sisällä että suhteissa ulkoisiin toimijoihin. Tämä on samalla tapavarmistaa työpaikkojen säilyminen ja uusien syntyminen. Verkostomaisessatoiminnassa on keskeistä kyky hallita tehokkaasti informaatio- ja tietovirtoja,monia rinnakkaisia ja peräkkäisiä toimintoja sekä lisätä ihmisten välistä vuoro-vaikutusta. Asiantuntijuuden merkitys työyhteisössä ja liiketoiminnassa korostuu jatyöskentely on prosessi- ja projektikeskeistä. Päätöksenteko hajautuu ja sen tueksituotetaan organisaation yhteinen visio sekä siihen kytketty yhteinen strategia.Organisaation eri toimintoja yhdistää sisäisesti ja ulkoisesti eri kumppaneihin jaasiakkaisiin tehokas tieto- ja viestintäinfrastruktuuri yhteisine sovelluksineen.

Yritysten kilpailukyky edellyttää asiakkaiden muuttuvien tarpeiden syvällistäymmärtämistä ja perusteellista tyydyttämistä. Y ritystoiminta onkin siirtynytperinteisestä tuotantokeskeisyydestä kohti laajempaa palvelutoimintaa. T avoitteenaon tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo asiakkaalle, joten tarvittava arvoketju tuleeymmärtää ja hallita kaikkine eri vaiheineen. Arvoketjuun osallistuvienorganisaatioiden ja ihmisten yhteistyötä helpottaa tieto- ja viestintäteknologian nopeakehitys.

63

Kilpailussa keskeistä on kyky yhdistää erilaista, erikoistumisen kautta pitkällejalostunutta osaamista. Näin syntyvät osaamisverkostot voivat toimia innovaatioidenytimenä. Organisaatioiden liittoutumisella ei useinkaan etsitä mittakaavaetua, vaanpikemmin strategisen osaamisen yhdistämisellä saavutettavaa etumatkaa kilpailijoihinnähden tai yhdessä näiden kanssa markkinoiden kasvua. Globaalin kilpailunhaasteista on entistä vaikeampaa selvitä yksittäisen yrityksen resursseilla jaosaamisella. Yhteistyötä harjoitetaan eri muodoissa sekä toisiaan täydentäen.

Luottamuksellista yhteistyötä

Verkostoitumisella tavoitellaan uuden osaamisen lisäksi nopeutta jamuutosherkkyyttä sekä kiinteiden kulujen jakamista. Menestyksellinen toimiminenverkoston osana edellyttää luottamuksellista yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä.Erityisesti keskisuurilla yrityksillä voi olla vaikeuksia sopeutua verkostomaiseentoimintamalliin suuryritysten koordinoidessa lukuisia, pitkälle erikoistuneitapienten yritysten yhteistoimintaverkostoja. Pienyrityksillä on merkittävä rooli sekäedelläkävijöinä että työllistäjinä.

Verkostojen kannalta merkittävää on myös palveluliiketoiminta, joka tukeepienyrityksiä niiden päivittäisissä rutiineissa ja ongelmissa. Verkostotaloudessayritykset toimivat synergisessä yhteistyössä, jossa ne palvelevat osaamisellaantoisiaan. Erikoistuminen erilaisiin tukipalveluihin tai menetelmien ja tekniikanhallintaan löytää markkinansa osana suurempaa kokonaisuutta ja keskinäisiäpalveluksia vaihtamalla.

Uudistumishaaste

Uudistuminen ei ole helppoa. Vanhoihin rakenteisiin ja toimintamalleihin onsidottu paljon henkistä ja fyysistä pääomaa. Uudistumishaasteen kannalta onkinkeskeistä työntekijöiden, työnantajien, työmarkkinajärjestöjen sekä uudistumiskykyettä -halukkuus. Vuosikymmenien aikana omaksuttujen ajattelumallien, arvostustenja käyttäytymisnormien uudistaminen verkostotalouteen sopiviksi vaatii useinsuurta henkistä uudelleen asennoitumista, työelämän muutoksia koskevaatiedotusta ja koulutusta, sekä laajaa sitoutumista yhteisiin tulevaisuusvisioihin jastrategioihin.

Verkoston johtaminen on uusi haaste, jossa kommunikaation taidot entistäkeskeisemmät. Tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen on verkosto-yrittämisen elinehto. Yritysten sisäiset ja ulkoiset viestintäverkot mahdollistavat jonyt laajan osallistumisen päätöksentekoon, koska informaation siirtäminen yliorganisaatiorajojen on helppoa. Kansainvälinen tuotekehitysyhteistyö jasuoramarkkinointi stimuloivat uusia innovaatioita.

Samanaikaisesti työntekijöiden sitoutuminen yhteen yritykseen on muuttumassauskollisuudesta ja elinikäisestä työsuhteesta tietyn mittaisiin panostuksiin.Työnantajan ja –tekijän välinen raja alkaa hämärtyä ja itsenäinen yrittäjyysyleistyy. Samalla työ ylipäätään muuttaa luonnettaan, kun rutiinitehtävät jäävätvähemmälle. Yksilöt myyvät omaa ammattitaitoaan ja kykyään tuottaa. Monilleihmisille perinteinen palkka ei ole enää tärkein työhön motivoiva tekijä. Sen

64

rinnalla kasvavat halu oppia uutta, vaikuttaa organisaation tuloksiin ja niiden kauttasekä tulla osalliseksi yrityksestä ja sen tuloksesta.

Palkkatyön ja yrittämisen rajan hämärtyminen, yritysten verkostoituminen sekävakituisen työsuhteen muuttuminen yhä useammin tilapäiseksi vauhdittaa työnkäsitteen uudelleenmuotoutumista. Uuden liiketoimintaparadigman työssä tarvitaanuudenlaisia taitoja ja tietämys/osaaminen on usein työn tärkein tulos. Aineettomantyön tulokset muodostavat yhä suuremman osan myös erilaisten fyysistentuotteiden arvosta.

Ihmiset tavoittavat toisensa paremmin ja voivat jakaa tai saada informaatiotaenemmän ja tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Työ muuttuu aiempaariippumattomaksi ajasta ja paikasta. Tosin aikasidonnaisuus saattaa kasvaakintoiminnan rytmin nopeutuessa. Paikasta riippumattomuus voi luoda myöskiusauksen käyttää hyvinvointipalveluja, mutta kiertää erilaisia työn tekemiseenliittyviä määräyksiä ja velvoitteita, kuten korkeaa verotusta, siirtämällä työtänäennäisesti maasta toiseen.

Työ saa uusia muotoja

Elinkeinorakenteen muutos palvelu- ja tietovaltaiseksi aiheuttaa sen, että työpaikatvanhoissa ammateissa vähenevät. Vaikka niitä samalla saadaan luoduksi uusiinammatteihin, syntyy työvoiman kohdalla osaamisviive, jonka ratkaisuna tuleepääsääntöisesti olla uudelleenkoulutus. Vaikka elinkeinoelämän joissakin osissailmenisi jopa työvoimapulaa, ei se välttämättä ratkaise taidoiltaan vanhentuneentyövoiman elatuksen hankkimisen ongelmaa, vaan tarvitaan myös sosiaalisiaratkaisuja. Tietoyhteiskuntaan siirryttäessä onkin tietoisesti tuettava ihmistenammatinharjoittamisen ja yhteisötalouden muotoja pienyrittäjyydestä moni-ammattisuuteen ja osuuskuntiin. Näitä tukemaan tarvitaan myös laajaa koulutusta,oppisopimuksia ja elinikäisen oppimisen palveluja ja asennetta. Erityistä huomiotaon kiinnitettävä ns. kolmannen sektorin mahdollisuuksiin.

Tekniikka ja koulutus eivät yksin riitä tuotannollisten edellytysten luomisessa.Työpaikoilla pitää käynnistää prosesseja, joilla parannetaan työelämän laatuakehittämällä ja muuttamalla toimintatapaa. Tarkasteltavaksi pitää ottaa johtamis- jayhteistyötaidot, inhimillisten voimavarojen kehittäminen, ikääntyminen ja nuoruussekä tasa-arvoasiat. Sekä työntekijän että työnantajan tulee sitoutua kehittämiseenja kehittymiseen. Työn ilo ja innostus syntyvät mahdollisuuksista soveltaaosaamistaan.

Työn uudelleen järjestämisessä työntekijöiden ja työnantajien on yhdessä etsittäväsekä määrällisiä että laadullisia joustoja kuten työajan ja sen hinnan jousto, muttamyös koulutusinvestoinnit ja osaamisen monipuolinen käyttö. Työn murrosmuuttaa merkittävästi myös työmarkkinajärjestöjen roolia ja tavoitteenasettelua.Työn ja yrittämisen rajan hämärtyminen vaikuttaa myös osaltaan siihen, ettävoimassa olevia vakituiseen työhön pohjautuvia työsuhteiden perusteita joudutaanlähivuosina tarkistamaan työmarkkinajärjestöjen toimesta. Järjestöillä on suuritehtävä palvellessaan jäsenistöään muutoksen ymmärtämisessä koulutuksen jastrategiaprosessien keinoin.

65

Käynnissä olevia hankkeita

Kyselytutkimuksen mukaan vuoden 1998 alussa lähes joka toisella pk-yritykselläon käytössään Internet-yhteys lähinnä sähköpostiin ja tiedon hankintaan.

Tärkeä toimenpide verkostoitumisen edistämisessä on ollut työvoima- jaelinkeinokeskusten perustamisen kautta saavutettu hallinnon voimavarojenyhdistäminen ja yrityspalvelun kehittäminen. Yrityksille on tarjolla moniatukimuotoja myös mm. toimintaympäristön kehittämiseen, joka voi suuntautuatietoverkkovalmiuksien lisäämiseen. Yrittäjävalmennuksen kautta pyritääntukemaan yrityksen perustamista ja tarjolla on myös pitempikestoisia yrityksenkehittämisprojekteja. Myös yritysten kansainvälistymistä tuetaan, mutta yrityksenoma panos on aina merkittävin.

Alueellisten osaamiskeskusten perustamisella on ollut tärkeä verkostoitumistakatalysoiva vaikutus. Yritykset ovat osallistuneet myös erilaisiin kansainvälisiinmarkkinointi- tai toimialayhteistyöhön liittyviin verkostoitumishankkeisiin.

Yritysten ja tutkimuslaitosten verkostoituminen on edennyt myös klusterimallinkautta, jolloin etenkin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen myötä on syntynytyhteistyöverkostoja. Tietotekniikan kehittämiskeskus on koonnut erityisen Tieto-tekniikkaklusterin.

Tilinpäätökseen, palkanmaksuun, eläkkeisiin ja veroihin liittyvää tiedonsiirtoayrityksiltä viranomaisille kehitetään valtiovarainministeriön Tyvi-hankkeessa.Myös erilaisia lupa- ja ilmoitusmenettelyjä tullaan yhdistämään ja tarjoamaansähköistä vaihtoehtoa.

Työministeriön Kansallinen työelämän kehittämisohjelman puitteissa on käynnissäsatoja työpaikkakohtaisia hankkeita, jotka tähtäävät työorganisaation ja työtapojenkehittämiseen myös tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet hyödyntäen. Työntulevaisuutta on laajasti selvitetty ministeriön Työskenaariot-hankkeessa.

Etätyön pieniä kehittämis- ja kokeiluhankkeita, joissa koulutetaan sekätyöntekijöitä että yrityksiä, on käynnissä eri puolilla Suomea. Tampereen yliopistonyhteyteen on luotu valtakunnallinen etätyön palvelu.

Tavoitetila vuonna 2005

• Työntekijöistä ja heidän osaamisestaan on tullut aiempaa keskeisempituotannontekijä – ja samalla toiminnan kasvua rajoittava tekijä.Osaamispääoman karttuminen esitetään organisaatioiden tilinpäätöksissä jayritykset kilpailevat vastuullisimman työyhteisön statuksesta. Osaamisenkokoaminen ja siirto sekä muu kilpailukyvyn kehittäminen on työelämän eriosapuolten yhteinen etu ja etujärjestöt edistävät yhteistyötä omien asioidensaedistämisen ohella.

• Ihmisten elämä muodostuu useista vuorottelevista työnteon, koulutuksen javapaa-ajan jaksoista. Osaavasta työvoimasta kilpailevat yritykset tarjoavattyöntekijöille entistä enemmän mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja

66

tuloksen jakamiseen. Tämä edistää työkiertoa ja samalla tekee tilaa uusilletyöntekijöille. Hyvinvointiyhteiskunta huolehtii kansalaisistaan sairauden taityöttömyyden ajan ja tarjoaa työttömälle mahdollisuuden aktiivisesti kehittääomaa osaamistaan.

• Muuttoliike on vähentynyt ja keskusten kasvupaineet sekä liikenne helpottunutyleistyneen etätyön ja joustavampien työskentelymallien seurauksena.Kasvualojen työvoimapulaa jonkin verran onnistuttu tyydyttämään.

• Organisaatiot ovat joustavampia ja hierarkkisuus tiedonkulussa japäätöksenteossa on vähentynyt. Yhteistyökyky paikallisesti ja kansainvälisestion parantunut ja merkittäviä säästöjä on saavutettu asiakasprosessientehostumisella. Organisaatioiden itsenäisyys, erikoistuminen ja omaleimaisuuson lisääntynyt ja niiden ohjaus ja sääntely on selkeämpää. Yrittäjyys onlisääntynyt, kun sen kynnys on palvelujen myötä madaltunut ja monet rutiinitautomatisoitu. Tavoitettavuuden paraneminen ja vähenevä riippuvuus sijainnistaovat parantaneet tehokkuutta.

• Monet yritysten tarvitsemat palvelut saadaan verkosta. Pienyritysten käytettä-vissä on kaupungit ja maaseudun kattava tukipalveluyritysten verkosto jakoulutustarjonta, ja pienyrittäjät ovat laajasti oppineet käyttämään hyväkseentieto- ja viestintätekniikkaa sekä tietoverkon palveluja ja mahdollisuuksia.

Toimenpide-ehdotukset

1. Kilpailukykynsä parantamiseksi ja toimintansa tehostamiseksi yritysten jamuiden organisaatioiden tulee purkaa jäykkiä hierarkkisia rakenteita ja toimiaverkostomaisesti. Keskinäisen luottamuksen pohjalta niiden tulee purkaapäällekkäisiä toimintojaan ja yhdistää erityisosaamistaan sekä tuotekehitys- jaasiakasprosessejaan ja parantaa näin valmiuttaan reagoida nopeasti toiminta-ympäristön muutoksiin ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

2. Yritysten, järjestöjen ja julkisen hallinnon tulee yhteistyössä edistää verkostojensyntymistä eri toimialoilla ja niiden välillä. Työmarkkinajärjestöjen tulee tukeajäsenistöään tässä uudistumisessa. Verkostotalouden toimintamalleja tuleeedelleen kehittää tutkimuksen ja kokeilujen kautta. Samalla tulee selvittäätoimintamallien soveltamisen mahdolliset esteet kehittämällä ratkaisuja niidenpoistamiseksi.

3. Yritystoiminnan ja sen verkostoitumisen edellytyksiä tulee parantaa kehittä-mällä lisää sähköisiä palveluja ja asiointia yritysten, erityisesti pk-yritystentarpeisiin. Tietoverkon hyödyntämistä yritysten kansainvälisen markkinoinninkanavana tulee kehittää.

4. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan sekä työn joustavuuden kehittämiseksiorganisaatioiden tulee hyödyntää etätyön mahdollisuuksia ja pyrkiätunnistamaan ja kehittämään työtehtäviä osittaiseen tai jatkuvaan etätyöhönsoveltuviksi. Samalla etätyön välityspalvelun ja etätyöhön perustuvan toimiala-palvelun kehittymistä tulee edistää.

67

Linjaus 5. Julkisen sektorin toimintamallien japalveluprosessien uudistaminen

Julkisen sektorin toimintamallien uudistaminen tähtää kansalaisille jaelinkeinoelämälle tarjolla olevien toimintapuitteiden kehittämiseen. Keskeistä on,että toimintapuitteita luodessaan julkinen hallinto on riittävästi hyödyksi jamahdollisimman vähän rasitukseksi niin kansalaistoiminnalle kuin elinkeino-elämällekin. Tietoyhteiskuntakehityksen ja muun kansainvälisen kehityksenmukanaan tuoma toimintaympäristön ja -tapojen muuttuminen on lähtökohtajulkisen sektorin roolin, tehtävien ja työnjaon uudistamiseen.

Palvelujen tuottamisen kustannukset ovat korkeat ja niiden pitämiseksi kurissa onetsittävä uusia toimintamalleja kuten laajempaa yhteistyötä yksityisen ja ns.kolmannen sektorin kanssa palveluiden toteuttamisessa. Tieto- ja viestintätekniikanmahdollisuuksia tulee luovalla tavalla soveltaa kustannusten alentamiseenpalvelutason heikentymättä.

Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa aiempaa tehokkaampia välineitä kansalaisten jahallinnon väliseen vuorovaikutukseen. Lainsäädännön kehittämisen ja muunpäätöksenteon avoimuus on demokratian toimivuuden kannalta keskeistä.Hallinnon avoimuus voi lisääntyä ja tiedottaminen tehostua, kun tiedon jakelunkustannusten ei tarvitse rajoittaa tiedon jakelua ja saatavuutta.

Strateginen johtaminen

Tarkoituksenmukaisten ja yhteiskunnan menestystä palvelevien toimintapuitteidenylläpitäminen edellyttää aiempaa suurempaa muutosherkkyyttä. Päätöksenteko-valtaa jaettaessa alaspäin korostuu strategioiden kautta johtamisen ja kehityksenseurannan merkitys. Siksi on panostettava sekä strategioiden laadintaan jaylläpitoon että seurannan kehittämiseen. Avoimessa yhteiskunnassa muutosta onmitattava monilla indikaattoreilla ja seurantatiedot tulee tarjota kaikkien osapuoltenkäyttöön.

Hallinnon toiminta on monin osin varsin tietointensiivistä ja tietoyhteiskunta-kehitys tarjoaa hallinnolle uudet toimintapuitteet, kun informaation hallinnan,käsittelyn ja välittämisen välineet ja menetelmät kehittyvät. Päätöksenteko voinopeutua, kun lähtötietojen kokoaminen ja käsittely tehostuvat, ja näinmuutosherkkyys ja reagointikyky parantua. Samalla hallinto kehittyy erittäinriippuvaiseksi tieto- ja viestintätekniikasta ja sen on huolehdittava riittävästätietoturvallisuuden tasosta ja poikkeusolosuhteiden korvaavista järjestelmistä.

Lainsäädännöllä yhteiskunta sekä edistää että rajoittaa markkinoiden toimintaa.Toimintaympäristön muuttuessa hallinnon on jatkuvasti arvioitava lainsäädännöntoimivuutta ja tartuttava nopeasti sekä esiin nouseviin epäkohtiin ettämahdollisuuksiin edistää yhteiskunnan myönteistä kehitystä ja tukea kilpailukykyä.

68

Palveluiden kehittäminen

Hyvinvointipalveluja tuottavia avainprosesseja on innovatiivisesti uudistettavaasiakkaiden tarpeista ja tekniikan avaamista mahdollisuuksista käsin. Tavoitteenatulee olla lisäarvon tuottaminen asiakkaalle, tehokkuus ja korkea laatu. Yhteistyö jasen kehittäminen hallinnon sektorien ja kuntien kesken sekä yritysten ettäjärjestöjen kanssa on tärkeää. Verkostoitumalla on mahdollista parantaa tiedon jaosaamisen tasoa ja siirtoa sekä kehittää työnjakoa osapuolten kesken. Mitäpidemmälle hallinnonalan sisäinen toiminta on rationalisoitu, sitä ilmeisempää on,että toiminnan kehittämisen merkittävimmät hyödyt löytyvät poikkihallinnollisestayhteistyöstä. Poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämiseksi onkin pian kehitettäväuusia toimintamalleja. Vastaavasti itsehallinnollisten kuntien kesken on pystyttävälisäämään alueellista yhteistyötä, jotta julkisen sektorin kustannuksia palveluidentuottamisessa voitaisiin karsia.

Tieto- ja viestintätekniikka antaa mahdollisuuden yhtäältä yhä yksilöllisempien,tarpeista lähtevien palveluiden räätälöimiseen asiakkaille kustannustason nouse-matta ja toisaalta yhä saumattomampaan palvelukokonaisuuteen tuotantoprosesseja,työtapoja ja työnjakoa kehittämällä.

Sähköisen asioinnin kehittäminen ja tarjoaminen parantaa merkittävästi julkistenpalvelujen ja hallinnon saavutettavuutta. Asiointi on tietoverkon kautta periaat-teessa mahdollista ympäri vuorokauden yhtä hyvin kotoa kuin työpaikalta käsin taiaukioloaikojen puitteissa julkisen ja yksityisen sektorin palvelupisteissä. Samallasähköinen asiointi antaa mahdollisuuden siirtää perinteisessä palvelutoiminnassapainopistettä rutiinipalveluista henkilökohtaisiin palveluihin. Näin palveluidenkokonaislaatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa.

Sähköisen asioinnin ohella tietoverkot tuovat mukanaan myös uudetvuorovaikutuksen välineet hallinnon ja kansalaisten välille. Hallinto voi jakaakansalaisilleen aiempaa helpommin tietoa päätöksistä ja niiden perusteista, mutta sevoi myös tarjota mahdollisuuden tutustua valmisteltavana oleviin asioihin javaikuttaa valmisteluvaiheessa tulevien toimintapuitteiden kehittymiseen. Olen-naista on taata ihmisille vaikuttamisen mahdollisuus yhteisiin ja heitä itseäänkoskeviin asioihin ja päätöksiin, niiden valmisteluun ja ratkaisuihin olivatpakyseessä kuluttaja-asiat, hallintopäätökset tai poliittiset linjavalinnat. Tärkeäedellytys vaikuttamiselle on päätöksentekoon liittyvien tietojen julkisuus jamaksuton, helppo saatavuus.

Tietovarantojen hyödyntäminen

Hallinto kerää ja jalostaa päätöksentekoa varten ja eri osapuolten oikeuksienvarmistamiseksi huomattavan määrän informaatiota. Tämä informaatio ei olehyödyllistä yksin hallinnon käytössä, vaan samalle tiedolle löytyy mitämoninaisimpia käyttötarkoituksia yhteiskunnassa. Hallinnolla ei ole edellytyksiätunnistaa kaikkia julkisten tietovarantojen hyödyntämisen mahdollisuuksia ja siksion tärkeää, että julkinen sektori luo edellytyksiä tietojen käytölle ja toimiisynergisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tiedon tuotteistamisessa jaasiakkaiden palvelemisessa. Tiedon olemassa ja saatavilla olosta on tarjottava

69

riittävästi tietoa kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi. Julkisin varoin kerätyntiedon hinnoittelu ei saa muodostua sen käytön esteeksi. Hinnoittelun selkeydellä javapaasti, luovuttamiskustannuksin tarjottavien perustietojen määrittelyllä voidaanvarmistaa tiedon laaja hyödyntäminen ja tietomarkkinoiden toimivuus tietosuojanja muun lainsäädännön määrittelemissä puitteissa.

Tietoturvallisuus

Yhteiskunnan tietoturvallisuudesta huolehtiminen edellyttää yleisesti käytettäviäratkaisuja, joilla varmistetaan mm. sähköinen tunnistaminen, tietosuoja sekäsähköisen allekirjoituksen oikeellisuus. Sähköinen asiointi edellyttää paitsi teknisiäjärjestelmiä myös lainsäädännön ajantasaisuutta. Syvenevän integraation jatietoverkkojen kansainvälisen luonteen vuoksi kansallisten ratkaisujen on oltavamahdollisimman yhteentoimivia etenkin muissa EU-maissa käyttöön otettavienjärjestelmien kanssa.

Yhteiskunnan kasvava riippuvuus tieto- ja tietoliikennejärjestelmistä korostaatietoturvallisuudesta huolehtimisen merkitystä. Järjestelmien korkea käytettävyys janiiden turvaaminen häiriöiden aikana ja poikkeusoloissa on koko yhteiskunnankannalta keskeisen tärkeää.

Käynnissä olevia hankkeita

Valtioneuvoston periaatepäätös hallintopolitiikan suuntalinjoista valmistui keväällä1998 ja kirjaa keskeisiä tavoitteita palveluiden kehittämisestä ja hallinnontoimintamallien uudistamisesta sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksienlisäämisestä. Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen on keskeistä tässä hallinnonuudistumisessa. Julkisten palveluiden laatu ja sen parantaminen mm.palvelusitoumusten avulla on kehittämisen lähtökohtana sekä valtionhallinnossaettä kunnissa.

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen sähköisen asioinnin kehittämisestä tavoitteena,että vuonna 2001 kansalaisille on tarjolla tietoverkossa merkittävä määrä sähköisiäasiointipalveluja. Kansalaisten sähköinen tunnistaminen ja sähköinen allekirjoituson monien palveluiden edellytys ja valtiovalta toteuttaa parhaillaan sähköisentunnistamisen palveluja aikoen tarjota prosessorikortteja kansalaisille vuoden 1999lopulla. Sähköisen asioinnin edellytykset varmistava hallintomenettelylain ja muunlainsäädännön tarkistaminen on käynnissä. Joitakin palvelukokeiluja on käynnissäja ministeriöt selvittävät käytännön palveluiden toteuttamisen mahdollisuuksia.

Monissa kunnissa on käynnissä kaupunkikorttikokeiluja ja yhteistyö valtion-hallinnon hankkeiden kanssa on käynnistymässä. Kunnissa on sähköisten palve-luiden kehittämisen ohella käynnissä hankkeita hallinnon päätöksenteon avoi-muuden lisäämiseksi tietoverkkojen avulla.

Erityisesti terveydenhuollon alalla on suuri joukko kehittämishankkeita. Sosiaali- jaterveysministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhdessä käynnistämäSaumaton hoitoketju -makropilotti on esimerkki pyrkimyksestä koota resurssejayhteen ja pyrkiä siten varmistamaan käyttökelpoiset tulokset. Hankkeessa on

70

keskeistä tieto- ja viestintätekniikan soveltamisen rinnalla pyrkimys palvelu-prosessien uudistamiseen.

Julkinen hallinto on aktiivisesti mukana kymmenissä EU:n telematiikkaohjelmanhankkeissa.

Julkisen hallinnon tietotekninen varustus ja tietojärjestelmien kehittyneisyyden tasoantaa hyvän lähtökohdan tietoyhteiskunnan palveluiden kehittämiselle. Suurinyksittäinen infrastruktuurihanke hallinnossa on erillisen, langattoman viranomais-verkon toteuttaminen vuoteen 2003 mennessä.

Tavoitetila vuonna 2005

• Hallinto on kehittänyt strategiaprosessiaan ja pystyy aiempaa paremminennakoimaan muutoksia ja nopeammin reagoimaan avautuvien mahdolli-suuksien käyttämiseksi.

• Hallinto tarjoaa lähes kaikissa asioissa sähköisen asioinnin vaihtoehdon ”yhdenluukun” –periaatteella tietoverkon kautta. Asiointia tuetaan kaikissa hallinnonpalvelupisteissä sekä monissa yksityisen sektorin ja järjestöjen palvelupisteissä.Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja sähköinen asiointi viranomaisten kanssa onluotettavaa ja turvallista. Rutiinipalveluista on voitu vapauttaa resurssejavaativampiin henkilökohtaisen palvelun tehtäviin ja perinteisetkin palvelut ovattehostuneet prosessien uudistamisen myötä. Julkinen hallinto on ennen muutakunnissa saavuttanut merkittäviä säästöjä.

• Tiedon ja osaamisen siirtoon on luotu runsaasti asiantuntijaverkostoja japalvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja jakelussa toimitaan joustavassa,synergisessä yhteistyössä elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Palvelujenlaatu on parantunut toimintoprosessien uudistamisen myötä.

• Julkinen hallinto on entistä avoimempi ja sen päätöksenteon valmistelua voiseurata tietoverkon kautta. Hallinto ottaa vastaan kansalaisten aloitteita, joidenetenemistä voi seurata tietoverkon avulla, ja hallinto informoi kansalaistaautomaattisesti asioissa, jotka häntä koskevat tai joiden suhteen hän on ilmaissutmielenkiintonsa.

• Julkiset tietovarannot on laajasti saatettu tietoverkon käyttäjien ulottuville jakaikki uusi julkinen tieto julkaistaan tietoverkossa. Samalla on aikaansaatutoimivat tietomarkkinat ja varmistettu julkisten tietovarantojen laaja-alainentaloudellinen hyödyntäminen yhteiskunnassa. Tietovarantojen ympärille onsyntynyt runsaasti yritysten tarjoamia lisäarvopalveluja.

Toimenpide-ehdotukset

1. Strategisen johtamisen tueksi tulee huolehtia tietoyhteiskuntakehityksen jatoimintaympäristön muutosten jatkuvasta seurannasta. Hallinnon toiminta-malleja ja teknologian kustannustehokasta hyödyntämistä hallinnossa tuleekehittää ja edistää siten, että tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja tietohallinnon

71

riittävä ohjaus varmistetaan. Erityisesti hallinnon ja julkisten palveluidentuottamisen prosessien kehittämiseen tähtääviä poikkihallinnollisia tutkimus- jakehittämishankkeita varten tulee luoda ja vakiinnuttaa sujuvia, tuloksiinkannustavia toimintatapoja ja rahoituskäytäntöjä siten, että näihin hankkeisiinkohdennetaan vuosittain merkittävästi rahoitusta.

2. Julkisten palveluiden saavutettavuutta ja kustannustehokkuutta tulee parantaalaajentamalla sähköisen asioinnin palvelujen kehittämistä ja toteuttamistasoveltamalla yhteispalvelun ja ns. yhden luukun -periaatteita. Julkistenpalveluiden tuottamisen avainprosesseja tulee kehittää ja uusia toimintamallejatulee etsiä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Päätöksenteon avoimuuden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-seksi tarpeellinen julkisen hallinnon tuottama tieto tulee tarjota tieto- javiestintätekniikan keinoin kansalaisten saataville.

4. Julkisen hallinnon tietovarantojen laaja taloudellinen hyödyntäminenyhteiskunnassa on varmistettava julkisen ja yksityisen sektorin tiiviissäyhteistyössä tietoaineistoja tuotteistamalla. Tietomarkkinoiden selkiyttämiseksitulee määritellä ne perustietovarannot, jotka ovat luovutuskustannuksella minkätahansa yrityksen taloudellisesti hyödynnettävissä tietosuojan sallimissarajoissa.

5. Julkisen hallinnon tulee vastata yhteiskunnan tietoturvallisuudesta ja varmistaayhteistyössä yritysten kanssa yhteiskunnan toimintavalmiuden kannaltakriittisten järjestelmien toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Hallinnontulee kehittää varautumista koskevia normeja ja ohjeita sekä huolehtiatiedotuksesta.

Linjaus 6. Tasapainoisen alueellisentietoyhteiskuntakehityksen varmistaminen

Tietoyhteiskunta toteutuu paikallisesti. Sen toteuttavat ihmiset itseelinkeinonharjoittamisen ja työnteon sekä paikallisen yhteistoiminnan, hallinnon javaikuttamisen kautta. Tietoyhteiskunta rakentuu paikallisin toimin niissä rajoissa,jotka valtio ja kansainväliset sopimukset asettavat. Toimintavapautta on paljon ja seon viime aikoina ollut pikemmin lisääntymässä kuin vähenemässä.

Talouden globalisaatio ja Euroopan yhdentymiskehitys ovat johtaneet tilanteeseen,jossa elinkeinotoiminta hakeutuu entistä vapaammin sille sopivaan ympäristööntieto- ja viestintätekniikan vahvistaessa tätä sijoittumisvapautta vähentäenetäisyyden merkitystä. Tietoyhteiskunnassa voi elinkeinotoiminnan nähdä viriävänsinne, missä ovat korkeatasoinen osaaminen, hyvät tietoliikenneyhteydet ja vakaatyhteiskunnalliset olot. Työntekijöiden viihtyvyyttä lisää kulttuurisesti rikas japalveluiltaan laadukas sekä luonnoltaan puhdas ympäristö.

72

Alueiden vetovoima

Suomessa kaupungistumisen jatkuminen on luonnollista seuraustaelinkeinorakenteen muutoksesta, jossa ensin alkutuotanto ja sitten teollisuus ovatvähentäneet työvoimaansa. Ihmiset ovat hakeutuneet palveluiden ja osaamisenkehittämisen pariin. Muuttovoitto- ja –tappioalueiden väliset erot ovat kärjistyneet.Osaamisen keskusseudut imevät osaamista ympäristöstään heikentäen haja-asutuksen elinvoimaisuutta, mutta myöskin samalla säteillen hyvinvointiaympärilleen. Voimakas keskittymiskehitys aiheuttaa kuitenkin suuria investointi-kustannuksia ja muuttotappioalueilla aiemmat investoinnit eivät tule täysinhyödynnetyiksi. Alueellisilla osaamiskeskuksilla ja niiden vahvistamisella on tärkeäkehitystä tasapainottava merkitys.

Yritysten päätökset toimintansa sijoittumisesta ovat alueellisen ja paikallisenkehityksen kannalta ratkaisevia. Alueiden kyky kilpailla yritystoiminnansijoittumisesta on paljolti niiden omien toimien varassa, mutta riippuvainen myösSuomen ja EU:n houkuttelevuudesta ylipäätään. Tietoyhteiskuntakehityksenkannalta myös valtakunnalliset päätökset koulutuksen ja tutkimuksen sijoittumisestasekä infrastruktuurin kehittämisestä ovat keskeisiä alueiden menestyksessä.Ratkaisevaa alueen tulevaisuudelle on, kykeneekö se varmistamaan riittävänosaamisen kilpailukykyisen yritystoiminnan tarpeisiin.

Vaikka julkinen sektori ei laajene, hallinto voi tieto- ja viestintätekniikkaantukeutuen uudella tavalla hajauttaa niitä toimintoja, joiden sijainnilla ei olemerkitystä asiakkaille. Käytännössä näin syntyy kustannussäästöjä ja samallaruuhkaisten kasvukeskusten paineet helpottuvat.

Etäisyyksien voittaminenTietoyhteiskuntakehitys tuo paikallistasolle monia mahdollisuuksia parantaaihmisten elämän edellytyksiä, alentaa kustannuksia ja tehostaa palveluja jahallintoa. Etäopetus ja etätyöskentely tuovat joustoa sekä ihmisten ajankäyttöön ettätilaresurssien käyttöön. Näin rakentamisesta ja liikkumisesta aiheutuvissakustannuksissa voidaan säästää. Sähköinen kaupankäynti ja asiointi voivattoteutettuna parantaa palveluiden saavutettavuutta niin ajan suhteen kuinetäisyyksien voittamiseksi. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyöasiakaslähtöisessä paikallisten palveluiden kehittämisessä on tärkeää. Julkistaliikennettä voidaan tehostaa kehittämällä sujuvia maksujärjestelmiä ja tarjoamallaentistä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa palveluista. Terveydenhuoltoa voidaantehostaa parantamalla eri yksiköiden yhteistoimintaa hoitoketjussa ja soveltamallainnovatiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa perinteisiä hoitoprosesseja uudistaen.Koulut ja kirjastot voivat aiemman perustehtävänsä ohella yhdessä kansalais-järjestöjen kanssa tukea kaikkia alueen ihmisiä tietoyhteiskuntataitojen kehittä-misessä, elinikäisen oppimisen tarpeissa ja kansalaisvaikuttamisessa.

Usein tietojärjestelmien ja sovellusten kehittäminen on suuri investointi ja vainharvoilla kunnilla on yksin varaa kehittää tai teettää tarpeelliset uudistukset. Tiivisja laaja-alainen yhteistyö kuntien kesken on välttämätöntä.

73

Kaikessa paikallisessa toiminnassa päätöksenteko voi perustua yhä enemmänsaatavilla olevaan tietoon, jonka avulla voidaan välttää monia riskejä jakorvaamattomiakin virheitä. Suunnittelua ja muuta päätöksenteon valmisteluavoidaan tehostaa ottamalla kehittyneet suunnittelumenetelmät ja olemassa olevattietovarannot käyttöön. Operatiivista johtamista ja päätöksentekoa voidaan tukeamm. yleisillä tietoverkon tietopalveluilla sekä erilaisilla logistisilla ja optimoivillatietojärjestelmillä. Tietoverkon avulla voidaan tehostaa tiedonvälitystä jaosallistumisen lisäämiseksi siirtyä vuorovaikutteisiin suunnittelun ja päätöksenteonvalmistelun menetelmiin, joissa palaute on keskeinen osa prosessia. Yhteisöjenkehittämisessä ei pidä aliarvioida sitä tietoa ja taitoa, joka yhteisön jäsenillä on.

Vaikutusmahdollisuuksien ja virikkeiden lisääminen

Tietoyhteiskunnassa ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistyön kynnys madaltuu.Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa lähiympäristön, yhteiskunnan ja maailmanasioihin kasvavat sekä paikallisissa että virtuaalisissa yhteisöissä. Tieto- javiestintätekniikan myötä on taloudellisesti mahdollista omaksua niin hallinnossa,yrityksissä kuin järjestöissäkin aktiivinen, kohdennetun sähköisen tiedottamisenkäytäntö. Vaikuttamiseen kannustaminen ja sananvapauden toteutuminenedellyttävät vuorovaikutusta, jossa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ilmaistanäkemyksensä ja tulla kuulluksi. Vuorovaikutusta voidaan tukea varmistamallaviestintäkanavien kaksisuuntaisuus. Julkinen tietotarjonta ja vuorovaikutus yhdessälisäävät ihmisten luottamusta yhteiskuntaa ja sen puitteissa tapahtuvaa päätöksen-tekoa kohtaan.

Tietoyhteiskunnassa eri kulttuurit kohtaavat aiempaa useammin ja rikastuttavattoisiaan. Toisaalta yleismaailmallisen viihdeteollisuuden paine uhkaa paikallistakulttuuria, jota on syytä vastapainoksi tarjota erilaisina kulttuurituotteinatietoverkkojen kautta. Maakunnat, kunnat, eritoten museot, ja erilaiset paikallisetyhteisöt ovat keskeisessä asemassa kulttuurien kohtaamisessa.

Kirjasto voi olla monelle ihmiselle väylä oppia tuntemaan tietoyhteiskunnanmahdollisuuksia. Paikallisesti kirjastoilla on hyvät lähtökohdat toimia tietopalve-luiden keskeisinä toimittajina, ja ne voivat tarjota asiakkailleen mahdollisuudentietoverkon käyttöön. Kuitenkaan sähköisten palvelujen lisäämisen ei tulisi viedäliikaa voimavaroja kirjaston perinteisiltä palveluilta. Kirjastojen ja koulujen yhteis-työ voi auttaa tietoyhteiskunnan palvelujen saattamisessa tavallisen ihmisen ulottu-ville ja koulujen laitteistojen saaminen laajempaan käyttöön koulutyön ulkopuolellalisäisi ihmisten mahdollisuuksia kehittää tietoyhteiskuntataitojaan ja hyödyntääniitä.

Alueellinen yhteistyö

Suomessa on käynnissä suuri määrä erilaisia alueellisen ja paikallisentietoyhteiskuntakehityksen hankkeita, joskaan läheskään kaikki kunnat, seudut taimaakunnat eivät ole vielä tiedostaneet mahdollisuuksiaan tai syrjäytymisen uhkaa.EU on tukenut tällaisia hankkeita yhtäältä osana yleistä tutkimus- jakehittämistoimintaa ja toisaalta osana alueellisen rakenteen kehittämistä. SamallaEU on pyrkinyt aktiivisesti synnyttämään verkostoja hankkeiden välille. Tiivis

74

verkostoituminen ja alueellinen yhteistyö on vähintään yhtä tärkeää kansallisellatasolla. Parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja niiden esittely on keskeinen välinekehityksen tukemisessa, jotta samoja virheitä ei tehtäisi moneen kertaan eri tahoilla.Erilaiset mallit mahdollisuuksien hyödyntämisessä auttavat hitaasti kehittyneitäalueita kaventamaan eroa nopeasti kehittyviin nähden ja välttämään alueensyrjäytymistä. Myös suurilla yrityksillä ja kansallisilla järjestöillä on tärkeä roolihyvien käytäntöjen levittämisessä.

Käynnissä olevia hankkeita

Suomessa on käynnissä alueellisesti ja paikallisesti yli 200 resursseiltaankeskimäärin pientä hanketta, joista useita rahoitetaan EU:n rakennerahastojenvaroista sekä EU:n eri ohjelmista. Hankkeita on kartoitettu sekä EU:n ESIS-hankkeen että EU:n tukeman erityisesti alueellisten ja paikallisten tietoyhteiskunta-hankkeiden kuvaamiseen keskittyneen Locregis-hankkeen toimesta. Monetpaikalliset hankkeet tähtäävät erityisesti tietoverkkojen hyödyntämiseen yritys-toiminnassa ja opetuksessa.

Maakunnat ovat aktiivisesti laatineet tietoyhteiskuntastrategiota ja käynnistäneethankkeita niiden pohjalta. Pohjois-Karjala ja Länsi-Suomen maakunnistamuodostuva yhteenliittymä ovat startegiatyöllään mukana myös eurooppalaisessaalueiden IRISI-verkostossa.

Kuntien aktiivisuus tietoyhteiskuntapalveluiden luomisessa vaihtelee paljon.Teknologia- ja osaamiskeskusten sekä yliopistojen, korkeakoulujen jaammattikorkeakoulujen ympärille on syntynyt pääsääntöisesti runsaasti erilaistayritystoimintaa.

Monet kaupungit ja eräät aktiiviset pienemmätkin kunnat kehittävät perinteisiinpalveluihin että päätöksentekoon liittyvän tiedon jakelua tietoverkon avulla, muttasähköiset palvelut ovat pääsääntöisesti yksisuuntaisia. Laajin palvelutieto-järjestelmän kehittämishanke on 27 kunnan yhteisprojekti Pirkanmaalla. Varsinerilaista lähestymistapaa edustaa Helsingin Puhelin Oy:n Arena 2000 -hanke, jossapalveluita kootaan virtuaalitodellisuuden tekniikalla toteutettavan kolmiulotteisenmallin yhteyteen. Erityisesti matkaviestimiin perustuva asiointipalvelun kehittä-minen on käynnissä Oulussa.

Toimikortit ovat vähitellen yleistymässä joukkoliikenteen maksukorteistayleiskäyttöisemmiksi kunnan palvelujen monitoimikorteiksi. Sähköisen tunnis-tuksen myötä kehitetään mm. Espoo, Vantaa, Oulu ja Pori alkavat kokeillasähköisen asioinnin tarjoamista verkon kautta.

Itä-Suomessa usean vuoden käynnissä ollut Palvelukauppa-hanke tähtää yksityisenja julkisen sektorin palveluiden tarjoamiseksi maaseudulla samassa pisteessä,lähinnä kyläkaupassa. Palvelupisteitä on jo runsaat kaksikymmentä.

75

Tavoitetila vuonna 2005

• Alueellisten ja paikallisten visioiden ja strategioiden toteuttamisen kauttatietoyhteiskuntakehitys on vahvistanut elinkeinoelämää ja lisännyt työpaikkojaeri paikkakunnilla ja erot kehityksessä alueiden ja kuntien välillä ovatkaventuneet hyvien käytäntöjen nopean leviämisen myötä.

• Ihmiset voivat asuinpaikasta riippumatta helposti tavoittaa tietoverkonpalveluineen ja saavat tarvittaessa opastusta mm. asioinnissa, tiedonhankkimisessa ja etäopiskelussa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.Tietoverkkojen palveluiden kautta ihmisillä on tarjolla aiempaa enemmänvirikkeitä myös seuduilla, joilla tarjonta on ollut niukkaa.

• Valtionhallinto ja monet suuret yritykset ovat hajauttaneet tieto- javiestintätekniikan avulla toimintojaan eri puolille Suomea. Alueellinen kehityson tasapainottunut. Kunnat ja muu paikallishallinto hyödyntävät innovatiivisestitieto- ja viestintätekniikkaa ja palveluiden laatu on parantunut samalla kunkustannukset ovat alentuneet. Lähes kaikki asiointipalvelut ovat tarjolla myöstietoverkon välityksellä.

• Niin kunnallishallinnossa kuin järjestöissäkin ihmiset saavat tietoa ja voivatvaikuttaa tietoverkon kautta julkiseen päätöksentekoon ja osallistua yhteis-kunnalliseen keskusteluun.

Toimenpide-ehdotukset

1. Alueiden syrjäytymistä tulee torjua lisäämällä kuntien alueellista yhteistyötä jayhdistämällä voimavaroja palveluiden ja osaamisen kehittämiseksi. Elinvoimanvarmistamiseksi ja innovatiivisen yritystoiminnan lisäämiseksi on huolehdittavakunkin alueen riittävästä osaamisen ja modernin infrastruktuurin tarjonnasta.

2. Yhteistoimin yritysten, hallinnon ja järjestöjen kesken tulee kehittää tiheä, kokomaan kattava sähköisen kaupankäynnin ja asioinnin palvelupisteverkosto, jonkapuitteissa asiakkaat saavat tarvittaessa neuvontaa sähköisten palveluidenkäytössä.

3. Lyhytaikaiseenkin projektimaiseen työskentelyyn tulee paikallisesti synnyttäävuokrattavissa olevia avoimia työtiloja ja -ympäristöjä, joissa on tarjollaetätyötä ja yrittäjyyttä tukevia välineitä ja palveluja.

4. Koulujen ja kirjastojen tulee perinteisen palvelun rinnalla kehittyä avoiminaoppimiskeskuksina tarjoamalla tukea kansalaisille tietoverkon tieto- ja kulttuuri-tarjonnan sekä etäopiskelun palveluiden hyödyntämisessä. Nuorten lisääntyvääosaamista tulee hyödyntää laajasti palvelun kehittämisessä.

5. Tietoyhteiskuntakehityksen keinoin tulee torjua paikallista syrjäytymistä japarantaa ihmisten omaehtoisen ja yhteisöllisen toiminnan edellytyksiä, sanan-vapauden toteuttamista sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia heitä koskevissaasioissa.

76

Linjaus 7. Tieto- ja viestintäteknologian ja -infrastruktuurin innovatiivinen kehittäminen jasoveltaminen sekä vaikutusten arviointi

Tieto- ja viestintäteknologian ja -infrastruktuurin innovatiivinen kehittäminen jasoveltaminen avaavat uusia mahdollisuuksia elämänlaadun parantamiseen jaliiketoiminnan kehittämiseen. Teknologian kehittämisen kautta tulee pyrkiäratkaisemaan kestävällä tavalla käsillä olevia ongelmia ja vastaamaan esiinnouseviin haasteisiin. Teknologian vaikutusten arviointi on tärkeä osa inno-vaatioiden hyödyn, turvallisuuden ja niistä seuraavien toiminnallisten muutos-tarpeiden tarkastelua.

Suomalainen tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen ja soveltaminen onkansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla ja suomalaisella tutkimus- ja tuote-kehityksellä on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Tämäedellyttää kuitenkin panostusten pitämistä korkealla tasolla ja niiden tarkkaasuuntaamista. Toimiala laajasti yhdessä elektroniikkateollisuuden kanssa tarkas-teltuna on jo nyt Suomen merkittävin vientiala ja kasvaa nopeasti. Tulevaisuudessatieto- ja viestintäteollisuuden merkitys kansantaloudessa korostuu entisestään,joskin sen kasvua rajoittaa pula osaavasta työvoimasta.

Digitalisoituminen yhdentää

Tekniikan nopea kehitys luo puitteet innovaatioille. Vaikka tieto- ja viestintä-tekniikkaa sovelletaan jo laajasti lähes kaikilla toimialoilla ja eri elämäntilanteissa,niin arvattavasti paljon sovellusmahdollisuuksista on vielä keksimättä. Proses-soritehon ja muistilaitteiden jatkuva kapasiteetin kasvu antaa kehitykselle lähtö-kohdan, jonka kautta monet aiemmin mahdottomat tai liian kalliit ratkaisutmuuttuvat kuluttajatuotteiksi.

Tietotekniikka on kulkenut kehityksessään keskustietokoneista henkilökohtaisiintietokoneisiin ja niiden välistä tiedonsiirtoa palveleviin tietoverkkoihin. Tämäkehityskulku on saamassa rinnalleen etenkin puhelimen ja television digitali-soitumisen kautta uusia käyttöalueita ja laitteita. Tieto- ja viestintätekniikanyhdentyminen eli konvergenssi ja siihen liittyvä kulutuselektroniikan uudistuminenluo uudet markkinat laitteille, käyttöjärjestelmille ja sovelluksille sekä tieto-verkkojen kautta tarjottaville palveluille. Perinteisten televisioiden, radioiden japuhelimien vaihtuminen digitaalisiin laitteisiin riippuu paljolti lisäarvosta, jonkakäyttäjät uusien palveluiden muodossa saavat. Samalla uudet digitaalisetvastaanottimet haastavat mikrotietokoneen, joka on jo usean vuoden ajan tarjonnutkäyttäjilleen näitä tietoverkon orastavia palveluita.

Kannettavuus ja samalla palveluiden tavoitettavuus paikasta riippumatta onlisäarvo. Matkapuhelin on korvaamassa perinteisen puhelimen käyttöä jakannettavat tietokoneet yleistyvät. Tietokone ja matkapuhelin yhdistyvättietoverkon palveluja tarjoavaksi matkaviestimeksi. Näillä nopeasti kehittyvillämarkkinoilla menestyvät ne, jotka nopeimmin pystyvät tuotteistamaan teknologiset

77

innovaatiot kuluttajien tarpeisiin. Mitä enemmän laitteiden ja palveluiden käyttöyleistyy, sitä olennaisemmaksi käy uusien tuotteiden ja palveluiden yhteentoimi-vuus olemassa olevan kanssa.

Suuret haasteet

Digitalisoituminen luo suuren kysynnän sähköisen asioinnin ja kaupankäynninsovelluskehitykselle. Tietoturvallisuus on keskeinen tietoverkkojen käytön edelly-tys ja turvallisuutta lisäävien tuotteiden (tunnistus, salaus, maksaminen jne.)kysyntä kasvaa. Tiedon ja osaamisen hallinta muodostuu entistä keskeisemmäksi jatarvitsee kehittyneitä teknisiä ratkaisuja tuekseen samoin kuin oppimisen uudetmenetelmät.

Väestön ikääntyminen haastaa kehittämään apuvälineitä, sovelluksia ja palveluja,joiden avulla ihmiset voisivat nauttia elämästään itsenäisesti nykyistä pidempään.Terveydenhuollon ja hyvinvointia lisäävien tuotteiden ja sovellusten markkinatkasvavat väestön ikääntymisen myötä. Laajemmin tarkasteltuna kaikessa laitteidenja käyttöliittymien kehittämisessä pitäisi ottaa huomioon eri ikäiset ja erielämäntilanteissa olevat ihmiset ja pyrkiä tuottamaan ratkaisuja, jotka soveltuvatkaikkien ihmisten käyttöön. Tekniikka vanhenee toistaiseksi huomattavasti ihmistänopeammin, jolloin käytön oppimisen ongelma on kaikenikäisille yhteinen.

Teknologia on eräs keskeinen väline käsillä olevien ongelmien ratkaisemisessa -vieläpä kestävällä tavalla. Ympäristöongelmat asettavat teolliselle tuotannolle jalänsimaiselle elämänmuodolle aiempaa tiukemmat reunaehdot. Ympäristötekniikanmarkkinat kasvavat, mutta haaste on laaja-alaisempi. Osin teknologisten innovaati-oiden kautta on hahmotettava ympäristön kannalta kestävämmän kulttuurin vaihe.Keskeistä on mm. tuotannon ja kuljetuksen optimointi. Kulutusta onmahdollisuuksien mukaan suunnattava aineettomiin hyödykkeisiin ja liikennettätietoliikenteeseen. Tämä pyrkimys tuo kysynnän infrastruktuurin kehittämiselle jateknisille ratkaisuille, joita perinteisten toimialojen uudistuminen edellyttää.

Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri

Tietoyhteiskunnassa toimintatapa on monin tavoin erilainen. Yhä enemmän ihmisetvoivat saavuttaa palvelut kotoa käsin tai opiskella ja tehdä työtä kotona. Tämämahdollisuus synnyttää uusia tarpeita ja vaatimuksia infrastruktuurille. Kyse ei olevain tietoliikenneverkkojen rakentamisesta lisääntyvän vuorovaikutuksen jatiedonsiirron tarpeisiin. Tietoyhteiskunnan sähköiset palvelut ja etätoiminnot tuovatuuden näkökulman rakennus- ja yhdyskuntasuunnitteluun. Tulevaisuuden kodillaon uusia funktioita. Tieto- ja viestintätekniikka on myös yhä useammin osarakennettua ympäristöä. Etenkin energiansäästön ja turvallisuuden lisäämiseksirakennukset ja kadut varustetaan erilaisin anturein, jotka viestivätohjausjärjestelmille eri tilojen tarpeista ja pyrkivät optimoimaan toimintaa. Tieto-ja viestintätekniikan soveltaminen rakennuksissa ja rakenteisiin avaa uusialiiketoimintamahdollisuuksia.

Vaikutusten arviointi

Teknologisten innovaatioiden mukanaan tuomia muutoksia ei aina osata ennakoida.Keksinnöt saattavat jopa saada varsinaisen käyttötarkoituksen aivan muussa

78

yhteydessä kuin alun perin ajateltiin. Näin ollen myös vaikutusten arviointietukäteen on vaikeaa. Kuitenkin teknologian vaikutusten arviointi on tärkeä osainnovaation leviämistä ja hyödyntämistä. Arvioinnilla on pyrittävä kartoittamaaninnovaatioon liittyviä mahdollisuuksia sekä hyödyntämisen edellytyksiä.Arvioinnin kautta voidaan selvittää tietyn tekniikan soveltamiseen liittyvät parhaatkäytännöt, joita sitten pyritään levittämään. Vastaavasti saadaan tarkempi käsityshaittavaikutuksista, joita tulee torjua.

Tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia tulee selvittää ja arvioida monipuolisesti jamonitieteellisesti. Kaupalliseen menestykseen tähtäävien markkina-arvioidenohella on tärkeää tarkastella tekniikan sosiaalisia, yhteiskunnallisia jaympäristöllisiä seurauksia sekä ihmisen käyttämien laitteiden osalta myöspsykofysiologisia vaikutuksia. Arviointi voi olla sekä laaja-alaista toimialojen taikulttuurin muutosten tarkastelua että täsmällisempää yksittäisen laitteen käyttöönliittyvää mittausta ja tutkimusta.

Käynnissä olevia hankkeita

Kun tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen tasoa on määrätietoisesti nostettuviime vuosina, edellytyksen hankkeiden rahoituksen etenkin Tekesin ja SuomenAkatemian toimesta ovat parantuneet merkittävästi. Tutkimuksesta tuotekehi-tykseen ja vientitoimintaan tähtäävä yhteistyö Tekesin ja Akatemian välillä onkaiken aikaa tiivistynyt uusia ohjelmia käynnistettäessä. On kuitenkin pantavamerkille, että yritykset rahoittavat kuitenkin tutkimuksesta ja kehittämisestä yli60%.

Jo päättyneellä Kansallisella multimediaohjelmalla oli tärkeä kehittämishankkeitakokoava rooli. Tekesin informaatioteknologian linjan ohjelmiin kuuluu laajojahankekokonaisuuksia sekä teknologian että palveluiden kehittämiseksi.

Elektroniikan ja tietoliikenteen alueella ovat käynnissä teknologiaohjelmatElektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa sekä Tietoliikenteellä maailmalle.Näihin läheisesti liittyy Akatemia Teletronics -tutkimusohjelma. Näin ohjelmienarvioitu kokonaislaajuus vuosina 1997-2001 on lähes 800 miljoonaa markkaa.

Digitaalisen median teknologiaohjelmista laajin on Terveydenhuollon digitaalinenmedia. Sen rinnalla on käynnissä sisältöteollisuuteen suuntautuneet teknologia-ohjelmat Elektroninen painoviestintä ja Digitaalisen median sisältötuotteet.Suomen Akatemia on käynnistänyt Mediakulttuurin tutkimusohjelman. Painettauusien teknologiaohjelmien käynnistämiselle on mm. elektronisen kaupankäynninja uusien oppimisympäristöjen kehittämisen alueilla.

EU:n neljännen puiteohjelman Telematiikka-ohjelmassa on mukana yli 200suomalaista osapuolta. Näistä kuitenkin vain joka kymmenes on yrityksiä. EU:nrahoitus suomalaisille osapuolille on runsaat 120 miljoonaa markkaa.

Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelma on monitieteinen ja sisältää mm.teknologian vaikutusten arviointia ja tietoyhteiskunnan tulevaisuuden tutkimusta.

79

VTT tekee merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen ja soveltamiseenliittyvää tutkimusta mm. rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan alalla.

Tavoitetila vuonna 2005

• Tieto-, tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on kasvattanutSuomen vientiä, josta sen osuus on jo selvästi yli kolmannes.

• Kolmella kotitaloudella neljästä on yhteys tietoverkkoihin joko mikrotieto-koneen tai digitaalisen television avulla, joiden ero on osin hävinnyt.Laajakaistainen tiedonsiirto on yleistynyt ja tuonut kuvapuhelimen niinkoteihin, työpaikoille kuin matkaviestintäänkin. Puheohjaus on vakiintunutosaksi tietokoneiden käyttöliittymää.

• Matkapuhelin on lähes jokaisella suomalaisella ja uuden sukupolven matka-viestimet tuovat tietoverkon palvelut kaikkialle. Matkaviestimet toimivat myössatelliittipaikannuslaitteina ja tarjolla on runsaasti paikantamista tukevia jahyödyntäviä kartta-, reitti- yms. palveluja.

• Rakennusmääräyksiä ja suunnitteluohjeita on täydennetty tieto- ja viestintä-tekniikan varustelun ja soveltamisen osalta. Rakennushankkeiden ympäristö-vaikutusten arvioinnin osaksi on vakiintunut tieto- ja viestintätekniikanhyödyntämisen tarkastelu.

• Teknologian leviämisen ja vaikutusten arviointi on yhä useammin osa etenkinsuuria teknologian tutkimus- ja tuotekehitysohjelmia.

Toimenpide-ehdotukset

1. Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja ennakoimiseksitulee laatia ja hyödyntää skenaarioita teknologiaympäristön monipuolis-tumisesta ja yhdentymisestä, tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä jasoveltamistavoista sekä infrastruktuurin kehittämistarpeista. Tieto- ja viestintä-tekniikan tutkimus- ja kehittämispanostukset tulee pitää kansainvälisenkilpailukyvyn varmistavalla tasolla.

2. Tieto- ja viestintäteknologian kehittämisen ja soveltamisen edistämisen rinnallaon vahvistettava sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten sekä psyko-fysiologisten vaikutusten arviointia. Tietoyhteiskunnan toimintamallit japalvelurakenteet tulee ottaa huomioon yhdyskunta-, rakennus- ja tilasuunnitte-lussa ja näihin liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä määräystenlaadinnassa.

3. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen painopistealueiden valinnassa tuleenäkyä välineiden ja sovellusten helppokäyttöisyys sekä erityisesti vanhenevanväestön tarpeet ja palvelu. Näiden ohella tieto- ja viestintäteknologian laaja jatehokas hyödyntäminen yhteiskunnassa, yritysten ja erityisesti pk-yritystenverkostoituminen ja logistiikan tehostaminen, osaamisen ja tiedon hallinnan

80

kehittäminen sekä turvallisten, luottamusta lisäävien ja ympäristön kannaltakestävien innovaatioiden aikaansaaminen on keskeistä.

4. Lainsäädännöllisiä edellytyksiä ja eri osapuolten valmiuksia tulee kehittää, jottauutta teknologiaa voitaisiin hyödyntää nopeasti kaupallisen tarjonnan pohjalta.Laajakaistainen langaton viestintäinfrastruktuuri tulisi ottaa käyttöönensimmäisenä maailmassa ja tieto- ja viestintätekniikan yhdentymisen elikonvergenssin mahdollisuuksia tulisi laajasti hyödyntää.

81

5. Kärkihakkeet ja jatkuva prosessi

Suomessa on käynnissä satoja, useitten osapuolten keskinäisiä hankkeita, joidentavoitteena on kehittää tietoyhteiskuntaa tavalla tai toisella. Strategian uudistamisenkautta pyritään vahvistamaan tietoyhteiskuntakehitystä ja lisäämään synergiaahankkeiden välillä. Useita ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi ja tutkimushank-keiksi esitettiin jo strategisten linjausten yhteydessä. Seuraavassa ehdotetaan eräitälaajempia kansallisen tason hankekokonaisuuksia nk. kärkihankkeita sekä tieto-yhteiskuntakehityksen seurantaan liittyviä toimenpiteitä.

Tavallisen ihmisen ja yrityksen näkökulmasta on keskeistä, että tietoverkkoonsyntyy arkipäivässä hyödyllisiä palveluja. Yhtäältä monet sähköiset palvelutsyntyvät markkinoiden toimesta, kun kysyntää on riittävästi. Toisaalta on moniapalveluita, joiden toteutumisesta julkinen sektori kantaa vastuun toimien useinyhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Lähtökohtana on uudistaa asiakaslähtöisestitoimintaprosesseja pyrkien hyödyntämään jo tehdyt eri osapuolten investoinnitosaamiseen, tietovarantoihin ja tekniikkaan niin laajasti kuin mahdollista.

5.1 Kärkihankkeet ja kehittämisverkostot

Nykyisin käynnissä olevien, usein varsin pienten hankkeiden välillä tulee lisätäsynergiaa ja päällekkäisiä toimintoja sekä niiden rahoitusta tulee karsia. Olemassaolevien ja käynnistyvien hankkeiden välille tulee synnyttää kehittämisverkostojalisäämään osaamisen ja tiedon siirtoa sekä kehitettävien palveluiden yhteen-toimivuutta. Hankkeiden tuottamien tulosten hyödyntämiseen tulee panostaaenemmän. Seuraavassa nimetyt kärkihankkeet ja niihin liittyvät kehittämisverkostotovat konkreettinen tapa edistää kehityksen päämääriä ja kirjattuja periaatteita.

Tietoyhteiskuntakehityksen konkretisoimiseksi esitetään seuraavassa eräiden varsinlaajojen ohjelmien organisointia joukoksi kärkihankkeita, joissa käytännönpalveluiden synnyttämisen ohella voidaan yhteistyön malleja testata ja kehittää.Julkinen sektori voi varsin neutraalisti edistää yhteistyötä käynnistämällä riittävänlaaja-alaisia kärkihankkeita. Kärkihankkeiden kautta pyritään tehostamaanvaltionhallinnon ja kuntien sekä tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä konkreettistenpalveluiden ja toimintamallien kehittämisessä, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.Tuotteistaminen sähköisten palvelujen alueella edellyttää oikeaa testiympäristöä,jossa tuotteet ja palvelut voidaan kehittää käyttäjäläheiseksi ja tukemaan varsinaisiatoiminnallisia prosesseja. Eräänä mallina toimii jo käynnistynyt, laaja ”Saumatonhoitoketju” –makropilotti terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen alalla.

Julkisen sektorin tulee edistää yhteistyötä ja varmistaa kärkihankkeiden riittävätvoimavarat, jotta hankkeiden kautta syntyisi käyttökelpoisia palveluita, toiminta-malleja ja muita tuloksia ja jotta tulokset tulisivat laajaan käyttöön yhteiskunnassa.

82

Synergia kehittämisverkostojen kautta

Kärkihankkeita palvelemaan synergiahyötyjen varmistamiseksi synnytetäänkehittämisverkostot. Niiden tavoitteena on lisätä osaamisen ja tiedon vaihtoa erihankkeiden välillä ja kehittää tuloksena syntyvien palveluiden yhtenäisyys jalaadukkuus sekä etsiä mahdollisuuksia päällekkäisen työn välttämiseen. Verkos-tojen resurssit ja toimintakyky varmistetaan kärkihankkeita valmisteltaessa.

Verkostojen keskeisenä tehtävänä on kunkin valitun yhteiseen näkökulman osalta• tehdä tunnetuksi toiminnallisia vaatimuksia ja kehittää näkökulman toteutu-

misen arviointikriteerejä• varmistaa parhaan osaamisen käyttöön saaminen ja siirto eri hankkeiden välillä• seurata ja arvioida näkökulman huomioon ottamista eri hankkeissa• tuottaa näkökulmaan liittyvää tausta-aineistoa ja ohjeistoa hankkeiden ja koko

yhteiskunnan käyttöön

Kärkihankkeiden välinen, horisontaalisen yhteistyö tarjoaa myös hyvän lähtö-kohdan sovellusalueesta riippumattomien, geneeristen alustojen ja järjestelmienkehittämiseen, mikä on ollut tietoteollisuuden kannattavimpia liiketoimintoja.

Hankkeiden välillä yhteisiä synergianäkökulmia ovat alustavasti:• kuluttajansuoja• tietoturva• tietosuoja• tekijänoikeus• käyttöliittymä ja käytön opastus• ergonomia• esteettömyys• jakelukanavat ja palvelupisteverkko• alueellinen kehitys ja yhdyskuntarakenne• kestävä kehitys• palvelualusta• päätelaitteet: digitaalinen televisio, mikrotietokone, matkaviestin• tieto- ja sisältöteollisuus, tuotteistaminen• tietovarantojen hyödyntäminen• toimintaprosessin kehittäminen• liiketoimintamalli, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö• kansainvälinen yhteistyö

Verkoston käynnistämiseksi tunnistetaan kunkin näkökulman osalta mahdollisetasiantuntijaorganisaatiot ja henkilöt, sovitaan verkostoon sitoutumisesta ja työnresursoinnista sekä tuesta ja palveluista, joita käynnistyville kärkihankkeilletarjotaan.

83

KärkihankkeetValmistelu käynnissä olevien hankkeiden ja voimavarojen kokoamiseksi tuleekäynnistää ainakin seuraavien kärkihankkeiden osalta:

1. Kulttuuri- ja tietotuotteet ja palvelut

2. Sähköinen asiointi ja palveluprosessit

3. Henkilökohtainen navigointi

4. Tietoverkkojen oppimisympäristöt

5. Tietointensiivinen työ

6. Yritysten verkostoituminen ja etätyö

7. Paikallinen tietoyhteiskunta

Monilla aihealueilla on käynnissä lukuisia pienempiä erillisiä hankkeita. Tuleviensähköisten palveluiden käytön kannalta on keskeistä, että palvelut muodostaisivatmahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden. Kehittämiseen liittyy monia tuotteis-tamismahdollisuuksia, jotka parhaimmillaan johtavat kansainvälisesti kilpailu-kykyisiin vientituotteisiin. Siksi voimavarojen kokoaminen riittävien kehittämis-resurssien varmistamiseksi on tarpeen.

Kulttuuri- ja tietotuotteet ja palvelut

Tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja yhdentyminen tarjoaa uusia jakelukanavia ja -tapoja perinteisille kulttuuri- ja tietotuotteille. Tietokoneiden ja digitaalisentelevision yleistyminen kotitalouksissa luovat kuluttajamarkkinat multimedia-tuotteille. Sisältöteollisuus kasvaa voimakkaasti digitalisoitumisen, prosessori-tehon, muistitekniikan ja tiedonsiirtokapasiteetin kehittyessä. Multimediatekniikanavulla teksti, kuva, ääni ja video sekä erilaiset animaatiot ja kolmiulotteisetesitykset voidaan koota uudenlaisiksi tuotteiksi, joihin tietoverkon kauttatoteutettava vuorovaikutus ja tosiaikaisuus voi tarjota omat lisäpiirteensä.

Suomalainen kulttuuriperintö ja julkiset tietovarannot tarjoavat osaltaan tärkeänlähtökohdan erilaisten sisältötuotteiden kehittämiseen. Keskeisen aineksensaattaminen digitaaliseen muotoon yhtäältä parantaa kansalaisten mahdollisuuttatutustua kulttuuriperintöönsä ja toisaalta toimii uusien, perinteestä ponnistavienteosten raaka-aineena.

Sisältötuotannon kehitystä on hidastanut digitaalisen uusmedian arvoketjunmonimutkaisuus. Tuotannossa tarvitaan useiden eri viestinnän ja tekniikan alueidenasiantuntijoiden työtä ja luovaa panosta, jolloin sopiminen eri osapuolten

84

oikeuksista tulokseen vaikeutuu. Suomalainen kulttuuri- ja tietotuotanto onsuuntautunut luonnollisesti pääasiassa kotimarkkinoille, mutta kuvakerronnan,musiikin ja muiden ei-kielellisten elementtien osuuden kasvaessa multimedia-teoksissa tulisi tuotannossa suuntautua yhä enemmän kansainvälisille markkinoille.Suomalaisten korkea tekninen osaaminen antaa hyvän tuen sisällölliselleluovuudelle. Kärkihankkeen avulla tulisi vahvistaa uusmediaan suuntautuvansisältötuotannon liiketoiminnallista luonnetta.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on yhtäältä edistää etenkin arkistojen ja museoidenkeskeisten aineistojen digitointia ja lisätä viranomaisten tuottamien ja ylläpitämientietoaineistojen laajaa ja monipuolista hyödyntämistä yhteiskunnassa. Toisaaltatavoitteena on kehittää sisältöteollista liiketoimintaa ja lisätä sen kansainvälistäkilpailukykyä. Hankkeessa tulee julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kehittääja levittää tietojen käyttöä edistäviä ratkaisuja tietoaineistojen kuvaamiseen,jalostamiseen ja tuotteistamiseen, tietopalveluun ja yhteiskäyttöön sekä hinnoit-teluun ja tekijänoikeuksien hallintaan.

Hyödyt

Hankkeen myötä kulttuuri- ja tietosisältöjen saavutettavuus paranee ja tarjoaaosaltaan lähtökohdan suomalaisen sisältötuotannon kehittymiselle. Sähköistensisältötuotteiden tuotantoajat ja kustannukset alenevat selkeiden tekijänoikeus yms.sopimuksellisten menettelyjen kehittyessä. Sisältötuotannon liiketoiminnankehittyminen ja kansainvälistyminen tuo uusia työpaikkoja ja myös vientituloja.

Sähköinen asiointi ja palveluprosessit

Tarjoamalla sähköisiä asiointipalveluja tietoverkkojen kautta kansalaisille, voidaanhallinnon palvelujen saavutettavuutta parantaa oleellisesti. Hyvinvointiyhteis-kunnan palveluiden kehittäminen ei saa kuitenkaan edetä vain teknologian ehdoilla,vaan peruspalveluita tuottavia avainprosesseja tulee kehittää. Keskeisintä onasiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja niiden tyydyttäminen käytettävissä olevienresurssien puitteissa. Sähköisen asioinnin kehittäminen ei ole vain julkisenhallinnon asia, sillä palveluiden tuottamiseen osallistuvat yhä enemmän yritykset jajärjestöt. Laaja yhteistyö eri osapuolten kesken on avainprosessien kehittämisessävälttämätöntä.

Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään kirjannut tavoitteeksi, että hallinto tarjoaamerkittävän määrän sähköisiä asiointipalveluja vuoteen 2001 mennessä.Lainsäädäntöä tarkistetaan em. tavoitteen pohjalta ja kansalaisten luotettavansähköisen tunnistamisen palveluita rakennetaan. Sähköisen asioinnin toteutus-ympäristönä ovat hallinnon tietojärjestelmät rekistereineen. Kehittämisessä onkeskeistä järjestelmien yhteentoimivuuden lisääminen, riittävästä tietosuojasta jatietoturvallisuudesta huolehtiminen, hallinnollisten menettelyjen uudistaminen,neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden toteuttaminen tietoverkon välityksellä,sähköinen asiointi itsepalveluna sekä osana perinteistä asiakaspalvelua jne.

85

Sähköisen asioinnin kehittäminen tulisi nähdä avainprosessien uudistamisena.Prosessitarkastelun kautta voidaan päästä huomattavasti tehokkaampaan jalaadukkaampaan palveluun kuin vain korvaamalla nykyisiä lomakkeita sähköisillälomakkeilla.

TavoiteHankkeen tavoitteena on koota yhteen sähköisen asioinnin ja kaupankäynninkehittämishankkeita ja lisätä niiden välistä synergiaa sekä toteutuvien palveluidenyhtenäisyyttä. Hankkeessa tulee yhteistyössä hallinnon, tutkimuslaitosten, yritystenja järjestöjen kesken selvittää palvelutarpeita asiakaslähtöisesti ja kehittääpalvelujen tuottamisen prosesseja sekä turvallisia ja luotettavia sähköisen asioinninja kaupankäynnin menetelmiä ja käyttöliittymiä. Samalla tulee purkaa sähköisenkaupankäynnin esteitä ja kehittää yksilön tietosuojaa sekä kuluttajan asemaa.

Hyödyt

Hankkeen kautta sähköisten asiointipalvelujen kokonaisuus laajenee ja yhtenäistyy.Hallinnon toiminta tehostuu ja yhteistyö yritysten kanssa palvelujen tarjoamisessatiivistyy. Prosessitarkastelun kautta työnjako eri osapuolten kesken selkiintyy,päällekkäinen työ vähenee ja eri palvelujen yhteisten tukipalvelujen tuotteistamis-mahdollisuudet paranevat.

Henkilökohtainen navigointi

Matkapuhelin palvelee luonteensa mukaisesti etenkin liikkuvaa ihmistä.Liikkumiseen liittyy usein monia tietotarpeita kuten tieto määränpäästä, reitistä,sijainnista kunakin ajanhetkenä, liikennepalveluista, liikennetilanteesta, reitinvarrella olevista palveluista, lähiympäristössä olevista palveluista jne. Liikkuvalleihmiselle voidaan tarjota monia hyödyllisiä palveluja soveltaen moderniasatelliittipaikannusta, langatonta tietoliikenneyhteyttä, sähköisiä karttoja ja erilaisiapalvelutietokantoja. Satelliittipaikannus (GPS, Global Positioning System) ontuotteistettu mikroprosessorina, joka voidaan sisällyttää matkaviestimeen.Seuraavan sukupolven matkaviestin on nähtävissä multimediaa tukevanapäätelaitteena, joka puhelimen ja datasiirron ohella sisältää graafisen näytön ja voitukea karttakäyttöliittymää. Paikannusta palvelevaa erilaista taustakarttainfor-maatiota ja muuta paikkatietoa on saatavilla ja sitä voidaan tarjota sovelluksillepalvelimien avulla. Monia paikannusta hyödyntäviä palveluita voidaan hyödyntäämyös tekstiviestien ja puheen muodossa.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on kehittää kaikkia liikkumisen muotoja tukeva henkilö-kohtaisen navigoinnin palvelukokonaisuus, joka toteutetaan asteittain mm.päätelaite- ja tiedonsiirtotekniikan kehityksen edetessä. Tarpeelliset kartta-, osoite-,reitti-, hinta-, aikataulu- yms. liikkumiseen liittyvät palvelut sekä erilaiset asioinninja kaupankäynnin palvelut tulee toteuttaa kilpailun pohjalta avointen teknistenpalvelurajapintojen avulla. Samalla tulee kehittää myös sijaintitiedon välitystähätäilmoitusten yhteydessä.

86

Hyödyt

Hankkeessa syntyy avoimiin rajapintoihin perustuva palveluympäristö, johonvoidaan tuottaa suuri määrä erilaisia käyttäjälle hyödyllisiä palveluja. Monetpalvelut olisivat hyödynnettävissä myös muilla päätelaitteilla.

Henkilökohtaisen navigoinnin palvelun avulla

• Käyttäjä tietää sijaintinsa, voi löytää helposti haluttuun osoitteeseen ja voi saadatarpeellista informaatiota ympäristöstään sekä lähettää tarkan sijaintitiedonhätäilmoituksen yhteydessä

• Julkisten kulkuneuvojen käyttäjä voi saada tietoa aikatauluista ja reiteistä – jopaajantasaisen tiedon kulkuneuvon etenemisestä reitillään; autoilija voi saadareittiehdotuksen, tietoa liikennetilanteesta ja palveluista reitin varrella

• Matkailija voi saada tietoa nähtävyyksistä, tapahtumista sekämajoituspalveluista ja ravintoloista; retkeilijät ja veneilijät voivat saada reitti-,palvelu- ja säätietoja sekä erilaisia varoituksia

Tietoverkkojen oppimisympäristöt

Oppiminen ja osaamisen kehittäminen on erittäin keskeistä tietoyhteiskunnassa.Tieto- ja viestintätekniikka on tuonut opiskeluun perinteistä täydentävän ulottu-vuuden. Erilaisten opetussovellusten tuottaminen ja julkaisu cd-rom-levyinä jatietoverkossa on lisääntynyt. Tietoverkko tarjoaa kanavan oppimateriaalienvälittämiselle, mutta samalla myös vuorovaikutteiselle oppimiselle harjoituksineenja opinnonohjauksineen. Tietoverkkojen oppimisympäristöt voivat täydentääperinteistä koulutusjärjestelmää ja tukea myös työelämässä tarpeellista täydennys-koulutusta.

Tietoverkon hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa edellyttää oppimateri-aalien ja sovellusten tuottamisen ohella työtapojen kehittämistä ja kytkentääperinteiseen oppimisprosessiin. Käynnissä on lukuisia hankkeita, joissa kehitetäänopetusmenetelmiä ja sähköisiä oppimateriaaleja, mutta tehdään samalla paljonpäällekkäistä työtä. Kokoamalla voimavaroja voitaisiin saada aikaan laadukkaampipalvelukokonaisuus, joka olisi tuotteistettavissa myös kansainvälisiä markkinoitaajatellen. Teknisen palvelusalustan ja yhtenäisten palvelurajapintojen määrittelytuotteistamisen kannalta keskeistä.

Keskeistä on luoda kansallisesti yhtenäinen toimintamalli, jossa julkisen jayksityisen sektorin toimijoilla sekä järjestöillä on omat roolinsa. Oleellista on, ettävarmistetaan yhtäältä palvelun avoimuus ja toisaalta kilpailun toimivuus jatekijänoikeuksien hallinta mm. oppimateriaalituotannossa. Palvelun kautta pyritäänerityisesti kannustamaan omaehtoiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen asuin-paikasta ja muista lähtökohdista riippumatta. Samalla oppimisyhteisö kehittääopiskelijoiden valmiuksia itsenäiseen etätyöskentelyyn.

87

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on koota yhteen käynnissä olevia hankkeita ja kehittää jatoteuttaa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä, perinteistä koulutusjärjestelmäätäydentävä palvelu- ja sisältökokonaisuus, joka tukee omaehtoista ja elinikäistäsekä erityisryhmien oppimista ja tähtää tutkintojen suorittamiseen. Hankkeessatulee kehittää sähköisen oppimateriaalin laatimista ja kustantamista. Sen tuleetarjota aluksi lukion oppimäärä ja opintojen ohjaus. Jatkossa tarjontaa tuleelaajentaa kattamaan sekä yliopisto- ja korkeakouluopetusta että ammatillistakoulutusta.

HyödytHankkeen myötä opiskelumahdollisuudet paranevat, monipuolistuvat ja opiskeli-joille tarjoutuu enemmän vaihtoehtoja. Työnjako selkiytyy ja eri osapuolet voivatomalla panoksellaan rakentaa oppimiskokonaisuutta ja kilpailla tuotteillaan.

Tietointensiivinen työ

Automaation ja tietotekniikan yleistyessä lähes kaikilla toimialoilla yhä useampityöntekijä työskentelee tietointensiivisissä tehtävissä ja käyttää työssään tieto- javiestintätekniikkaa. Käytännön työympäristöt ja toimintatavat perustuvat kuitenkinyhä suurelta osin aiempiin tapoihin työskennellä. Työn tuloksellisuuden kannaltaon tarpeen tutkia vaihtoehtoisia tietotyön organisoinnin malleja lähtien organi-saatioiden rakenteista ja työn ulkoisista puitteista. Työuupumus on selvitystenmukaan laaja tuottavuutta heikentävä ongelma.

Tietointensiivinen työ edellyttää tekijältään uutta osaamista ja uusia taitoja. Tiedonmäärän valtava kasvu ja laadullinen vaihtelu aiheuttavat työntekijälle painetta jaedellyttävät kykyä erottaa nopeasti oleellinen epäolennaisesta. Tietotyössävuorovaikutuksen taidot korostuvat sekä viestien vastaanottamisen että tiedonesittämisen osalta. Koulutuksen ja uusien asioiden oppimisen erottaminenvarsinaisesta työn tekemisestä saattaa hämärtää työntekijän toimenkuvaa. Tietotyönteknisten välineiden hallinta ja niiden jatkuva uudistuminen vaatii käyttäjältäpaneutumista ja uuden omaksumista. Tuki välineiden käytössä on oleellista.Välineiden ergonomian puutteet saattavat aiheuttaa fyysisiä oireita ja heikentäänäin työkykyä. Erilaisten häiriötekijöiden ja virhetoiminnan mahdollisuuksientunnistaminen ja eliminointi on keskeistä.

Pitkälle erikoistuttaessa työyhteisö, johon työntekijä kokee kuuluvansa, saattaa ollahyvinkin hajallaan ja verkostomainen. Keskinäisen vuorovaikutuksen ja palautteenvarmistaminen saattavat edellyttää erityisiä järjestelyjä.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on kehittää tietointensiivisen työn organisoinninvaihtoehtoisia tapoja sekä yksilön, työryhmien ja verkostojen osaamisvaatimuksiaja osaamisen siirron menetelmiä. Samalla on selvitettävä ihmisenpsykofysiologisen hyvinvoinnin asettamia vaatimuksia tietointensiivisen työnympäristölle. Hankkeessa tulee kehittää, toteuttaa ja testata erilaisia toimintamalleja

88

ja välineitä sähköisen vuorovaikutuksen ja kasvavan tietotulvan hallintaan sekätyön kuormittavuuden arvioitiin työuupumuksen ja kuormittumisesta aiheutuvienonnettomuuksien välttämiseksi.

Hyödyt

Hankkeen myötä tietointensiivisen työn vaatimukset tunnetaan paremmin ja työntuottavuus paranee. Työympäristöä ja työn organisointia voidaan kehittää ja välttääturhaa kuormitusta.

Yritysten verkostoituminen ja etätyö

Verkostotalouden työympäristöt ja liiketoiminta –hankkeessa kehitetään jakokeillaan erilaisia verkostoyrittämiseen ja työn organisointiin liittyviä toiminta-malleja. Yhdessä pienten yritysten kanssa kehitetään myös verkostoitumistaedistäviä tukipalveluja.

Tietoyhteiskuntakehitys tarjoaa tapoja parantaa yrityksen kilpailukykyä jamuutosherkkyyttä sekä suoranaisia, uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Taloudenglobalisaatio kiristää kilpailua ja edellyttää yrityksiltä yhä tiiviimpää yhteistyötäsekä verkostotalouden toimintamallin soveltamista. Esimerkkejä verkostomaisestatoimintatavasta on kertynyt useilta toimialoilta. Näiden mallien omaksuminen,kehittäminen ja soveltaminen edellyttää käytännön hankkeita verkostotaloudenperustietojen ja -taitojen levittämiseksi sekä yrittäjien että elinkeinotoiminnanpaikallistason edistäjien keskuudessa.

Yritysten verkostoituminen ei ole vain tietotekniikkayritysten asia. Tietoverkkojenmahdollisuuksia soveltamalla perinteisetkin käden taitoja ja muuta osaamistavaalivat pienyritykset voivat löytää tuotteilleen ja palveluilleen uusia markkinoitakotimaasta ja ulkomailta.

Yritysten verkostoituminen perustuu vahvaan luottamukselliseen yhteistyöhönyritysten välillä osaamisen ja tuotannollisen rakenteen vahvistamiseksi.Verkostotalouden toimintamalli merkitsee myös uusia työn organisoinnin tapoja jaesimerkiksi etätyön soveltamista sekä muiden joustavien työn tekemisen muotojenkehittämistä ja käyttöönottoa.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on koota yhteen, kehittää ja testata yrittämistä japienyritysten verkostoitumista edistäviä palveluja, hyviä käytäntöjä ja toiminta-malleja sekä purkaa verkostoitumisen esteitä. Hankkeessa tulee kehittää ja toteuttaayritysten tuotteiden ja palvelujen kansainvälisen markkinoinnin sähköisiä palvelujasekä yritysten sähköistä asiointia ja vuorovaikutusta. Hankkeessa tulee myöskehittää etätyön mahdollisuuksia ja välitystä. Tarpeellisten palveluiden kehittä-misen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Tukipalveluissa tuleepyrkiä liiketoiminnan synnyttämiseen.

89

Hyödyt

Hanke parantaa pienten yritysten valmiuksia verkostoitua ja löytää kumppaneitatuotekehitykseen. Hyvien käytäntöjen kautta yritysten kilpailukyky paranee jasyntyy uusia työpaikkoja.

Paikallinen tietoyhteiskunta

Tietoyhteiskunta toteutuu viime kädessä ihmisten lähiympäristössä. Kunnan roolielinkeinotoiminnan kehittäjänä, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajana jayksilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääjänä on keskeinen. Ongelmat kehittä-misessä ovat eri tahoilla varsin yhteneväiset ja alueellista yhteistyötä kuntien,valtionhallinnon viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä voitaisiin merkittävästilisätä.

Tietoyhteiskuntakehityksessä on paikallistasolla syntynyt jo monia hyviäkäytäntöjä, jotka eivät ole välttämättä saaneet julkisuutta tai ole muutoin tunnettuja.Sähköisen asioinnin puitteita ja palveluja on kehitetty eri tahoilla. Kaupunkikorttejapalveluineen on jo kokeiltu monilla paikkakunnilla. Asukkaat ja yhdistykset ovatolleet aktiivisia kehittämään lähiympäristöään ja parantamaan vaikutusmahdolli-suuksiaan. Arkipäivän palvelujen parantaminen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisenvuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä ihmisten perusvalmi-uksien parantaminen uusien palveluiden ja yhteistoimintamallien hyödyntämiselleon keskeistä on ihmisystävällisen tietoyhteiskunnan toteuttamiseksi paikallistasolla.

Muuttoliike kasvukeskuksiin on voimistunut ja muuttotappiosta kärsivien alueidenon tärkeää käyttää tietoyhteiskuntakehityksen tuomia mahdollisuuksia palveluidenparantamisessa ja elinkeinotoiminnan edellytysten kehittämisessä sekä yhdyskunta-suunnittelussa. Paikalliset toimet ovat kaikkein keskeisimpiä syrjäytymiskehityksenkatkaisemisessa.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on koota yhteen ja kehittää alueellisen ja paikallisentietoyhteiskunnan toteuttamisen hyviä käytäntöjä sekä lisätä alueellista yhteistyötäja vuorovaikutusta palveluiden parantamiseksi ja demokratian vahvistamiseksi.Hankkeen puitteissa tulee koota voimavaroja yleiskäyttöisten ratkaisujen jatuotteiden kehittämiseksi myös kansainvälisiä markkinoita ajatellen. Samalla tuleelaatia yhtenäinen parhaiden käytäntöjen käsikirja ja toteuttaa tukipalvelu kuntien jaalueiden päätöksenteon avuksi.

Hyödyt

Hanke tukee alueellisesti tasapainoista tietoyhteiskuntakehitystä. Syntyvä aineistoja palvelu osoittaa kehitysmahdollisuuksia ja tukee paikallisia päätöksentekijöitä.Kehittämisresursseja yhdistetään ja osapuolia ohjataan tulokselliseen yhteistyöhön.Sosiaalisia innovaatioita tuotteistetaan ja kanavoidaan laajempaan käyttöön.

90

5.2 Jatkuva strategiaprosessi

Valtionhallinnon, kuntien ja alueiden sekä elinkeinoelämän strategisen johtamisentueksi tarvitaan tietoyhteiskuntakehityksen seurantaa ja arviointia sekä näihinliittyviä palveluja. Kehitys on jatkuva prosessi, jonka tavoitteet ja niitä edistävättoimenpiteet tulisi olla selkeästi nähtävillä. Toimenpiteiden kirjo on suuri javaikeutena on seurannan organisointi ja fokusointi. Kehityksen seurannan jaarvioinnin kehittäminen edellyttää laajan yhteistyöverkoston luomista jatiedottamisen kehittämistä.

Tilastointi on keskeinen osa seurantaa ja palvelee toteutuneen kehityksen tarkas-telua. Tilastokeskus on käynnistänyt tietoyhteiskuntatilastoinnin kehittämisen, jokajatkuu myös kansainvälisenä yhteistyönä. Ensimmäinen kansallinen julkaisuvalmistui keväällä 1996 ja erillisiä kotien haastatteluihin perustuvia selvityksiä ontehty ja käynnissä jatkuvasti. Erityisiä, uusia tietoyhteiskuntakehityksen indi-kaattoreita on syytä jatkuvasti kehittää ja muuttaa tarvittaessa perinteistätilastointijärjestelmää vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeita.

Tietoyhteiskuntahankkeiden etenemistä seurataan Euroopan unionin organi-soimassa projektissa (ESIS, European Survey of Information Society). Tarkaste-lutapaa ja kehikkoa tulisi kehittää yhteistyössä EU:n komission kanssa ja prosessitulisi saattaa palvelemaan paremmin kansallisia ja paikallisia tarpeita. Seurannantuottama aineisto tulisi kanavoida nykyistä laajempaan käyttöön yhteiskunnassa.

Seurantaa varten ja sen yhtenäistämiseksi on laadittava yhteistyönä tieto-yhteiskuntakehityksen tarkastelukehikko, joka sovittaa yhteen edellä kuvatuntilastollisen ja hankeseurannan sekä tulevaisuuden arvioinnin tarpeet.

Strategisen johtamisen tueksi tarvittaisiin myös uudentyyppistä, esiin nousevienuhkien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Seurannan on oltava myös jatkuvaatulevan arviointia eikä vain tapahtuneen toteamista. Käytännössä uhkien jamahdollisuuksien arviointi voisi olla vuotuinen strategian toteutumisen japainopisteiden tarkistamisen prosessi.

91

6. Strategian uudistamishanke

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishanke toteutettiin varsin laaja-alaisena jamonin osin ikään kuin alhaalta ylöspäin monenlaisia näkökulmia ja ehdotuksiayhteen sovittaen. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu ja arvioitu hankkeen etenemistäja toteutustapaa.

Aiempi kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Suomi tietoyhteiskunnaksi -kansalliset linjaukset laadittiin valtiovarainministeriön johdolla ja valmistui vuoden1995 alussa. Tällöin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta julkaistiintietoyhteiskuntaa koskeva iltakoulukannanotto. Strategia heijastui samana keväänäpääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmaan. Valtioneuvosto asetti keväällä1996 tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan ja valtiovarainministeriö kutsuiTietoyhteiskuntafoorumin asiantuntijaelimeksi avustamaan neuvottelukunnan työtä(liite 1). Foorumi teki keväällä 1997 tietoyhteiskuntastrategian uudistamistakoskevan aloitteen (liite 2) ja kun neuvottelukunta oli aloitetta tukenut valtiovarain-ministeriö sopi Sitran kanssa strategian uudistamisesta.

Ihmisten verkko

Strategian uudistamisen hankesuunnitelma laadittiin Sitrassa elo-syyskuussa 1997ja Sitra kutsui jäsenet hankkeen johtoryhmään (liite 3) sekä nimesi sisäisenprojektiryhmän. Hankkeen teemaksi kirjattiin "Suomalainen tietoyhteiskunta -ihmisten verkko", joka viesti ihmislähtöistä tarkastelutapaa. Neuvottelukunta jafoorumi toimivat alusta lähtien hankkeen seurantaryhminä.

Hanke esiteltiin tiedotusvälineille marraskuun alussa, jolloin edellisen strategianarviointiraportti valmistui ja hankkeen kotisivut avattiin Internetissä. Julkisenkeskustelun seurannasta oli erikseen sovittu tietokirjailija Kari A. Hintikan kanssa.Esmerk Oy:n kanssa sovittiin erikseen, että yritykseltä tilatut tietoyhteiskunta-aiheiset artikkelireferaatteja voidaan jatkuvasti julkaista hankkeen kotisivuilla.

Hankkeen sisäinen projektiryhmä vahvistui, kun erityisasiantuntija Kaisa Kautto-Koivula ja projektisihteeri Petri Koistinen siirtyivät työskentelemään Sitraanprojektinjohtaja Antti Rainio rinnalla. Hankkeen seurantaan haastettiin mukaanmyös joukko järjestöjä (liite 4) ja ministeriöitä pyydettiin nimeämäänyhdyshenkilöt vuoropuhelun varmistamiseksi.

Asiantuntijat kartoittavat

Strategian uudistamisen taustaksi Sitra tilasi useita taustaselvityksiä (liite 5), joidentarkoituksena oli arvioida tietoyhteiskuntakehityksen vaihetta ja mahdollisuuksia.Viisi taustaselvityksistä oli luonteeltaan koko tietoyhteiskuntakehityksen kattaviaarviointiraportteja kuten kansallisen ja kansainvälisen keskustelun ja kehityksenraportit. Suurin osa raporteista oli valittuun näkökulmaan keskittyviä teema-selvityksiä. Eri asiantuntijoilta tilattujen selvitysten lähtökohta oli koota olemassaolevaa tutkimustietoa ja kirjata johtopäätöksiä strategian laatimista varten. Aikaakirjoitustyöhön oli tarjolla vain pari kuukautta. Kustakin selvityksestä pidettiinluonnosvaiheessa palautetilaisuus, jossa hankkeen seurantaryhmien jäsenillä sekä

92

erikseen kutsutuilla asiantuntijoilla oli mahdollisuus arvioida sisältöä,käsittelytapaa ja johtopäätöksiä sekä tehdä ehdotuksia raportin kehittämiseksi.Monien raporttien kohdalla palautteella oli tärkeä merkitys. Kaikki tausta-selvitykset julkaistiin sekä painettuna että Internetissä hankkeen kotisivuilla, joidenkautta julkaisuja saattoi myös maksutta tilata.

Sitrassa oli samaan aikaan käynnissä useita tietoyhteiskuntastrategian laatimistatäydentäviä ja sivuavia, erillisiä hankkeita, joiden tuloksena on valmistunut joukkoraportteja (liite 6). Jo strategian uudistamisen suunnitteluvaiheessa eräitä näkö-kulmia jätettiin näiden erillisten hankkeiden varaan ja vuoropuhelua hankkeidenvälillä käytiin etenkin projektiryhmien tasolla.

Aivoriihissä puidaan

Strategian laatimisen tueksi järjestettiin tammi-helmikuussa yhdeksän aivoriihensarja yhteiskunnan avainprosessien kehittämisestä (liite 7). Aivoriihien lähtö-kohtana oli jonkinlaisen karkean käsite- ja prosessimallin hahmottaminen erielämänalueista pohjaksi tietoyhteiskunnan tuomien muutosten tarkasteluun.Prosessiajattelulla haluttiin päästä irti institutionaalisesta lähestymistavasta ja etsiäuudenlaisia toimintatapoja mm. yhteiskunnan eri sektorien väliseen yhteistyöhön.Luonnosmaiset muistiinpanot eri aivoriihien kirjaamista uhkista ja mahdolli-suuksista ovat olleet vision ja strategian uudistamisen rakennusaineksina.

Arvopohjan kartoittamiseksi järjestettiin kaksi seminaaria, joiden välissä valmistuiaihetta koskeva raportti. Skenaariotyöskentely oli tarkoitus toteuttaa tietoverkonavulla seurantaryhmien ja taustaselvitysten kirjoittajien kesken. Puutteellisenvalmistelun vuoksi työskentely ei kuitenkaan tässä muodossa käynnistynyt, jotentulevaisuustaulukon ja skenaarioiden laatiminen päätettiin tilata asiantuntijatyönä.Työ valmistui ajallisesti rinnakkain strategian luonnoksen kanssa. Laaditutskenaariot ja laaja tulevaisuustaulukko ovat aineksina jatkuvan strategiaprosessinkäyttöön.

Strategiatyössä haastateltiin eräitä yhteiskunnan keskeisiä vaikuttajia (liite 8).Keskusteluissa arvioitiin etenkin tietoyhteiskuntakehityksen mahdollisuuksiaSuomelle ja niitä keskeisiä toimenpiteitä, joita tarvitaan edelläkävijyyden varmis-tamiseksi.

Strategian ainekset kootaan

Monien taustaselvitysten ollessa vielä keväällä luonnosvaiheessa ryhdyttiinkokoamaan ensimmäistä strategialuonnosta. Siihen kirjattiin muutostrendit,Suomen vahvuudet ja heikkoudet, arvopohja ja visio. Dokumentti oli seuranta-ryhmien kommentoitavana ja palautetta kertyi keskeneräisyyden johdosta runsaasti.Luonnoksen tehtävänä oli haastaa asiantuntijat hahmottamaan ja laatimaanehdotukset toimenpiteistä, jotka strategiaan tulisi sisällyttää. Toukokuussaehdotukset koottiin ja ryhmiteltiin linjauksiksi ja toimenpide-ehdotuksiksi aiemmanstrategialuonnoksen jatkoksi. Luonnoksesta saatiin jälleen seurantaryhmiltärunsaasti palautetta, jonka pohjalta luonnos tarkistettiin. Näkemykset ja odotuksetvaihtelivat varsin paljon ja palaute oli ristiriitaista.

93

Palautteesta kävi selväksi, että strategian tulee olla pikemmin suuntaa antava kuinyksityiskohtia ohjaava. Laajan, joka taholla käynnissä olevan kehityksenkuvaaminen tarkasti ja sen pohjalta tapahtuva johtopäätösten vetäminen olijäämässä eri toimijoiden itsensä tehtäväksi. Käynnissä olevien hankkeidenkuvaamiseksi tuotettiin erillinen taustaselvitys.

Uuden strategialuonnoksen ja siitä saadun runsaan, mutta selvästi jäsentyneemmän,palautteen perusteella johtoryhmä päätti syyskuussa, että laaja dokumentti ontiivistettävä. Alun perin vuoden kestäväksi suunnitellussa hankkeessa tarvittiin noinkahden kuukauden lisäaika. Tiivistetty versio valmistui marraskuun alussa jalaajempi dokumentti viimeisteltynä sai edellistä täydentävän perustelumuistionaseman.

Kärkihankkeilla tulevaisuuteen

Jo hankkeen suunnitelmassa oli kirjattu tarkoitus, että strategiaa tulee konkretisoidatoimeenpanoon tähtäävillä ohjelmilla ja hankkeilla. Selvitysten mukaan Suomessaon käynnissä monia satoja tietoyhteiskuntahankkeita, joten strategiatyössäpäädyttiin ehdottamaan hankkeiden välisten kehittämisverkostojen kokoamistanimettyjen kärkihankkeiden yhteyteen. Tavoitteellisesti kärkihankkeiden kokoa-minen on suora jatke strategiatyölle ja siihen olisi voitu panostaa jo hankkeenviimeisinä kuukausina.

Strategiahankkeen aikana käynnistyi Sitran tukemana Juuan, Nurmeksen jaValtimon alueella toteutettava "Oppiva Ylä-Karjala" -hanke, jossa etsitäänsyrjäytymiskierteessä olevan seudun mahdollisuuksia hyötyä tietoyhteiskunta-kehityksestä ja rakentaa tulevaisuuttaan. Toisena hankkeena, yhteistyössä useidenorganisaatioiden kanssa, käynnistyivät valmistelut tietoyhteiskunnan mahdolli-suuksia esittelevän näyttelytoiminnan aloittamiseksi Helsingin Lasipalatsin uusi-tuissa tiloissa.

Strategiatyöhön osallistui tavalla tai toisella useita satoja henkilöitä. Vaikkaasiantuntijatapaamisia oli lähes päivittäin koko hankkeen ajan, sähköpostimuodostui erittäin keskeiseksi vuorovaikutuksen välineeksi. Internetin kotisivuillaoli tärkeä rooli tiedottamisessa laajemmalle yleisölle. Keskustelu tietoverkossa jäikuitenkin varsin niukaksi ja vaatisi huomattavasti pitemmälle vietyä valmistelua.

Kaiken kaikkiaan hanke on ollut laaja, kollektiivinen oppimisprosessi - ja suoma-laisen tietoyhteiskunnan kehittämistyö jatkuu.

94

Liite 1

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeenseurantaryhmät

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta

Neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama toimikaudeksi 15.5.1996-15.5.1999

Jäsenet:

Puheenjohtaja: hallintoministeri Jouni Backman

Varapuheenjohtaja: opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

maaherra Pirjo Ala-Kapee, Itä-Suomen lääni

johtaja Sari Baldauf, Nokia Oy

pääsihteeri Christian Brandt, Finlands Svenska Folkting

maakuntajohtaja Tarja Cronberg, Pohjois-Karjalan liitto

kansliapäällikkö Vilho Hirvi, opetusministeriö

ylijohtaja Jorma Karjalainen, valtiovarainministeriö

kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen, opetusministeriö

kansliapäällikkö Juhani Korpela, liikenneministeriö

johtaja Eeva Kuuskoski, Mannerheimin lastensuojeluliitto

toimitusjohtaja Matti Lehti, TT-Tieto Oy

neuvotteleva virkamies Pekka Lindroos, kauppa- ja teollisuusministeriö

osastopäällikkö Hannele Pohjola, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

pääjohtaja Timo Relander, Tilastokeskus

professori Pertti Vakkari, Tampereen yliopisto

kehittämisjohtaja Marjaana Valkonen, Suomen Ammattikuntien Keskusliitto

95

Tietoyhteiskuntafoorumi

Valtiovarainministeriön em. neuvottelukunnan avuksi kutsuma runsaanviidenkymmenen asiantuntijan foorumi.

Puheenjohtaja: rehtori Yrjö Sotamaa, Taideteollinen korkeakoulu

Työryhmien vetäjät:

Tietoyhteiskunnan perusteet -ryhmä, tutkimusjohtaja Antti Hautamäki

Demokratia, arki ja oppiminen -ryhmä, päätutkija Marja-Liisa Viherä

Verkostotalous ja työelämä -ryhmä, yrittäjä Veli-Antti Savolainen

Tieto- ja vuorovaikutusmarkkinat -ryhmä, tutkija Ilkka Tuomi

(Henry Haglund 1.5.1997 saakka)

Jäsenet:

Alasoini, Tuomo, Erikoistutkija, työministeriö

Eloholma, Aimo, Johtaja, Telecom Finland

Haavisto, Tuula, Toiminnanjohtaja, Suomen kirjastoseura

Haglund, Henry, Toiminnanjohtaja, Telmo ry. (foorumissa 1.5.1997 saakka)

Hautamäki, Antti, Tutkimusjohtaja, Sitra

Heikkilä, Pauli, Teknologiajohtaja, Tekes

Heinonen, Sirkka, Erikoistutkija, Valtion teknillinen tutkimuskeskus

Heinämaa, Sara, Tutkija, Helsingin yliopisto

Helsingius, Johan, Toimitusjohtaja, Eunet Finland (foorumissa 31.12.1997 saakka)

Himanen, Pekka, Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto

Hintikka, Kari, Tietokirjailija

Hosia, Eino, Neuvotteleva virkamies, sisäasiainministeriö

Hämäläinen, Pentti, Tutkimusjohtaja, Pirkanmaan liitto

Härkönen, Ritva-Sini, Neuvotteleva virkamies, opetusministeriö

Ihonen, Hannele, Tutkija, kauppa- ja teollisuusministeriö

Kajander, Ani, Kehittämispäällikkö, STAKES

Kajaste, Kimmo, Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Kuntaliitto

Kallioja, Tapio, Toimitusjohtaja, Helsinki Media

Kasvio, Antti, Professori, Tampereen yliopisto

Kauppinen, Liisa, Toiminnanjohtaja, Kuurojen liitto

Keskinen, Auli, Erikoistutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Kielenniva, Jorma, Toimitusjohtaja, Novo Group Oy; pj, TIPAL ry.

96

Kontinen, Kalevi, Pankinjohtaja, Merita

Kuopus, Jorma, Tietosuojavaltuutettu

Lamberg, Anu, Neuvotteleva virkamies, liikenneministeriö

Lampelo, Saara, Toimitusjohtaja, Medipolis Oy

Lehtinen, Erno, Professori, Turun yliopisto

Lehtinen, Riitta, Agronomi, Maanviljelijä

Lehtinen, Roope, Tuottaja, Broadcasters Oy

Linturi, Risto, Teknologiajohtaja, Helsingin Puhelin Oy

Mickwitz, Erik, Kuluttaja-asiamies

Mårtensson, Gunnulf, Toimitusjohtaja, FINNET International Oy

Mäkeläinen, Heikki, Kirkkoneuvos, Kirkkohallitus

Nevalainen, Risto, Prosessiasiantuntija, STTF Oy

Nieminen, Risto, Professori, Teknillinen korkeakoulu

Norhomaa, Esa, Johtaja, Aamulehti-yhtymä

Nybergh, Paula, Teollisuusneuvos, kauppa- ja teollisuusministeriö

Oesch, Klaus, Konsultti

Parjo, Lea, Erikoistutkija, Tilastokeskus

Pukkila, Aila, Toimitusjohtaja, Offset Pukkila Oy

Pyykkö, Mirja, Toimittaja, Yleisradio

Rantanen, Jorma, Pääjohtaja, Työterveyslaitos

Savolainen, Veli-Antti, Yrittäjä, Strategic Visions Ltd Oy

Sinervo, Heikki, Johtaja, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto; pj,Tietotekniikan liitto

Sipilä, Katri, Johtaja, Teosto ry.

Sundqvist, Folke, Projektikoordinaattori, Suomen Kuntaliitto

Terho, Helena, Laatujohtaja, Kone Corp.

Tommila, Liisa, Apulaiskaupunginjohtaja, Espoo

Tuomi, Ilkka, Tutkija, Nokia Tutkimuskeskus

Valanto, Sirkka, Erikoistutkija, Valtion taidemuseo

Viherä, Marja-Liisa, Päätutkija, Telecom Finland Oy

Yletyinen, Helena, Lehtori, Mankkaan ylä-aste

Ylä-Anttila, Pekka, Toimitusjohtaja, ETLA-Tieto Oy

97

Liite 2

Tietoyhteiskuntafoorumin aloite kansallisentietoyhteiskuntastrategian uudistamiseksi

12.3.1997

Tietoyhteiskuntafoorumi

Työvaliokunta 12.3.1997

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian laatiminen"Koko kansan tietoyhteiskunta"

Taustaa

Suomi Tietoyhteiskunnaksi -Kansalliset linjaukset valmistui vuoden 1994 lopulla.Raportissa hahmoteltiin kansallinen tietoyhteiskuntastrategia. Raportissa esitetään,että strategian toimeenpanoa seurataan ja että vuonna 1997 laaditaan arviotapahtuneesta kehityksestä ja valmistellaan sen perusteella tarkennettu suunnitelmavuosiksi 1998-2000.

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta ja Tietoyhteiskuntafoorumi perustettiinvuonna 1996 tehtävinään mm. käynnistää keskustelua ja edistää tiedonkulkuatietoyhteiskunnan kehityksestä ja vaikutuksista, seurata tietoyhteiskunnanedistämishankkeita kansallisella tasolla ja toimia uusien aloitteidenaikaansaamiseksi. Tehtäviensä puolesta neuvottelukunta jaTietoyhteiskuntafoorumi ovat sopivia elimiä kansallisen tietoyhteiskuntastrategianpäivitykseen.

Ehdotus tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnalle

Tietoyhteiskuntafoorumi ehdottaa uuden kansallisen tietoyhteiskuntastrategianlaatimista ja tarjoutuu prosessin toteuttajaksi. Strategian tarkoituksena on omaltaosaltaan syventää ja tarkistaa Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansallisia linjauksia jaeri ministeriöiden ohjelmia.

Tällaisen strategian laatiminen jäntevöittäisi ja motivoisi merkittävästiTietoyhteiskuntafoorumin työskentelyä. Strategiaprosessin systemaattinenläpivienti on hyvä tapa saada kaikki foorumin osaaminen ja ideat käyttöön.Strategian perusteluosissa kyetään tuomaan esiin perusnäkemyksettietoyhteiskunnan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Strategian hanke-ehdotuksissataas voidaan koota työryhmissä käsiteltyjä konkreettisia esityksiä.

98

Strategiaprosessissa tulisi ottaa huomioon seuraavat näkökulmat.

Yleismaailmalliset trendit:

• globalisaatio• EU:n kehitys• teknologian kehitys• Suomen tilanne ja kilpailukyky

Kansalliset valinnat:

• kansalaiset, kodit ja arki• vuorovaikutus ja viestintä• kulttuuri ja sisällöt• työn merkitys, tuotantorakenteet ja yrittäjyys• kestävä kehitys• hyvinvointi ja sosiaalinen koheesio

Strategian työstäminen

Strategiaprosessin tuloksena syntyy strategia-asiakirja, joka tuotettaisiin sekäperinteisessä muodossa että multimedian keinoin tietoverkossa. Dokumentista tulisikäydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

Näköalat

• kansainvälisen toimintaympäristön kehitys• Suomen talouden ja yhteiskunnan tilanne 1990-luvun loppupuolella• teknologian kehityksen näkymät

Vaihtoehdot, linjaukset ja ehdotukset

• tulevaisuusnäkemykset ja haasteet• arvot, itsestäänselvyydet, periaatteet ja visio• strategiset keinot tavoitteiden toteuttamiseksi• kansalliset hankkeet

Strategia tuotettaisiin läpinäkyvänä ja julkisena strategiaprosessina, jonkatyönimeksi ehdotetaan "koko kansan tietoyhteiskunta". Strategian työstäminenvoisi tapahtua vaiheittain työryhmissä ja Tietoyhteiskuntafoorumin kokouksissasekä erityisissä työseminaareissa yhdessä tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnanja muiden sidosryhmien kanssa. Eri vaiheissa syntyneitä luonnoksia käsitellääntyöryhmissä. Työstäminen voidaan jakaa työryhmille niiden teeman mukaan.

Laaja kansalaiskeskustelu tulee kytkeä prosessin eri vaiheisiin. Keskusteluakäydään Internetissä, Tietoyhteiskuntafoorumi-lehdessä ja muissa medioissa sekäavoimissa seminaareissa.

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta ohjaisi hanketta. Prosessi tuottaisityöohjelman mukaan neuvottelukunnalle materiaalia käsiteltäväksi. Eriministeriöiden asiantuntemuksen ja resurssien kytkeminen prosessiin edistäisiyhteisen näkemyksen aikaansaamista.

99

Oheinen kuva luonnehtii strategiaprosessin asemaa:

Strategiaprosessin aikataulu

Prosessi kestäisi noin puolitoista vuotta päättyen vuoden 1998 loppuun mennessä.Näin pitkä ajanjakso tarvitaan, jotta työskentely voi olla perusteellista ja jottakansalaiskeskustelu voidaan riittävän laajasti liittää prosessiin. Näin ollen aikatauluolisi:

1. suunnittelu ja valmistelut: kevät 1997

2. työstäminen ja keskustelu: syksy-kevät 1997-1998

3. viimeistely ja linjaukset: kevät-kesä 1998

4. julkistaminen syksy 1998.

Hallitukset kannanotot ja päätökset strategian pohjalta ajoittuisivat syksyyn 1998.

100

Alustava ehdotus työohjelmaksi

Vaihe Vaiheen tulos Toteutustapa Aikataulu

SuunnitteluYksityiskohtainentyöohjelma

Foorumin työvaliokunta jatyöryhmät työstävät

Valmiina käsiteltäväksifoorumi 15.5.97

neuvottelukunta 28.5.97

Ympäristöanalyysi 1 Kansainvälinen ympäristöTyöstetään käytettävissäolevan aineiston pohjaltatyöryhmissä

Valmiina syyskuussa 97

Ympäristöanalyysi 2 Kotimainen ympäristö -"- Valmiina syyskuussa 97

Teknologia-arviotTieto- ja viestintä-teknologian arvio

-"- Valmiina syyskuussa 97

SkenaariotLaaditaan tietoyhteiskunta-skenaariot ja tunnistetaanhaasteet

Jatketaan perusteet-työryhmäntyön pohjalta

Kaikki työryhmät

Pohjapaperi valmiinatoukokuussa 97

Valmiina joulukuussa 97

Arvot ja visioLaajasti käsiteltytietoyhteiskuntavisioarvoineen ja tavoitteineen

Pohjamateriaalia tuottavattyöryhmät, käytetään internetiäja foorumin lehteä

Keskustelun pohjustusvalmiina lokakuussa 97

Keskustelua käydääntammikuuhun 98

Visio kiteytetäänhelmikuussa 98

Strategiset keinotKeskeiset keinottavoitteiden toteuttamiseksi

Lähdetään laajastakeskustelusta, joka pohjautuuvisioihin ja kiteytetäänvalinnat neuvottelukunnan,foorumin ja työryhmienkokouksissa

Aktiivinen julkinenkeskustelu maalis-toukokuussa 98

Keinoja koskevapunninta tehdäänviimeistään kesäkuussa98

Kansalliset hankkeetHankkeet nimetty ja niidentoteutustapa suunniteltu

Hankkeet syntyvät keinojenvalinnan ja työryhmien työnpohjalta, käsitelläänneuvottelukunnassa jafoorumissa

Valmiina syyskuussa 98

Strategiankokoaminen

Kirjallinen ja multimediaanperustuvastrategiadokumentti etc.

Työstämisen/kirjoittamisenvastuusta päätetäänmyöhemmin

Työstäminen alkaa

keväällä 98

Valmiina lokakuussa 98

JulkistaminenStrategiasta tehdääntunnettu seminaarien jamedian avulla

Sovitaan laajasta seminaariensarjasta ja tuotetaanmateriaalia medialle

Julkisuuskampanja

syksyllä 98

101

Liite 3

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeenjohtoryhmä ja projektiryhmä

Johtoryhmä

Puheenjohtaja

yliasiamies Aatto Prihti, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Varapuheenjohtaja

alivaltiosihteeri Juhani Kivelä, valtiovarainministeriö

Muut jäsenet

toimitusjohtaja Henry Ehrstedt, ICL Data Oy

hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen, Yleisradio

ylijohtaja Markku Linna, opetusministeriö

kansliapäällikkö Matti Vuoria (31.12.1997 saakka), kauppa- ja teollisuusministeriö

vt.kansliapäällikkö Markku Mäkinen (1.1.-30.6.1998),

kansliapäällikkö Erkki Virtanen (1.7.1998 alkaen)

tutkimus- ja kehittämisjohtaja Yrjö Neuvo, Nokia Mobile Phones

liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pöysti, Trantex Oy

pääjohtaja Jorma Rantanen, Työterveyslaitos

pääjohtaja Vappu Taipale, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- jakehittämiskeskuksesta Stakes

ProjektiryhmäHankkeen projektiryhmässä ovat päätoimisesti Sitran työntekijöinä työskennelleet:

projektinjohtaja Antti Rainio (1.8.1997 alkaen )

erityisasiantuntija Kaisa Kautto-Koivula (1.11.1997-30.6.1998)

projektisihteeri Petri Koistinen (1.1.-30.6.1998)

sekä jäseninä toimensa ohella:

tutkimusjohtaja Antti Hautamäki

toimialajohtaja Kari Tolvanen

Hankkeen päätoimisena toimistosihteerinä työskenteli Seija Harjunen (15.1.-15.5.1998)

102

Liite 4

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeenseurantaan osallistuneet järjestöt

Järjestöt on ryhmitelty näkökulmittain. Lihavoidulla mainitut vastasivathaasteeseen myönteisesti

1. Ihmisen elinkaari

Suomen PartiolaisetSuomen 4-H liittoMannerheimin lastensuojeluliittoPelastakaa Lapset ryNuoren Voiman LiittoSuomen Valtakunnan UrheiluliittoKirkon kasvatusasiain keskusAIESECVanhustyön keskusliittoKasvun ja vanhenemisen tutkijat rySYL (Suomen Ylioppilaskuntien liitto)

2. Vammaiset, terveydenhoito

KehitysvammaliittoInvalidiliittoKuulonhuoltoliittoNäkövammaisten keskusliittoEpilepsialiittoSuomen DiabetesliittoOmaishoitajat ja läheiset rySuomen MielenterveysseuraSuomen Punainen RistiTerveydenhuollon tekniikan säätiö

3. Sukupuoli

NaisjohtajainstituuttiUnioni Naisasialiitto SuomessaTasa-arvon neuvottelukunta

103

4. Työttömät, työnkehitys

Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestöSuomen Jobs & Society

5. Sivistyksen ammattilaiset: instituutiot, professionaalinen näkökulma

Matemaattisten Aineiden Opettajien liitto (MAOL)KansanvalistusseuraSuomen KulttuurirahastoSuomen KirjailijaliittoSuomen TietokirjailijatViestintäkasvatusseuraTietotupien yhdistysTyöväen sivistysliitto

6. Yritystoiminta

JoustotyöyhdistysKeskuskauppakamariKeksintösäätiöSuomen YrittäjätTIPAL ryVerkostotalousyhdistys

7. Ammattijärjestöt: työntekijä, työnantaja

AKAVAKuntatyöntekijätPalvelutyönantajain keskusliittoTeollisuuden ja työnantajain keskuslitto (TT)Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK)STTKSuomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ( STL)

8. Tietoyhteiskunta: tietotekniikka, avainsovellusalueiden edustajat, tutkijat,kehittäjät

ENITH, Suomen sosiaalialan tietotekniikkayhdistysSuomen KirjastoseuraSuomen MuseoliittoSosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisyhdistysSuomen Internet-yhdistysTietotekniikan LiittoTulevaisuuden tutkimusseuraTietopalveluseuraTelmo ry

104

Tekniikan Akateemisten liittoTeknillisten Tieteiden AkatemiaTeosto

9. Alueellisuus: yhteisö, kunta, alue, valtakunta, kaupunki, maaseutu

Suomen kuntaliitto

10. Harrastus-, vapaa-ajan ja vapaa-ehtoisuustoiminta

MarttaliittoSuomen Lions-liitto rySuomen Vanhempainliitto ryKansalais- ja työväenopistojen liittoSuomen LuonnonsuojeluliittoSvenska Finlands Folkting

11. Kansainvälisyys

UlkomaankauppaliittoSuomen YK-liittoKehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA

12. Poliittiset nuorisojärjestöt

Kokoomuksen Nuorten LiittoKristillisten Liiton NuoretNuoren Keskustan LiittoNuorsuomalaisten PuoluePerussuomalaiset nuoretSosiaalidemokraattiset NuoretSvensk UngdomSuomen Demokraattinen NuorisoliittoVihreät Nuoret

105

Liite 5

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeentaustaselvitykset

Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansallisten linjausten arviointi

Koonnut Reijo Lilius, ISBN 951-563-322-2, ISSN 0785-8388, Sitra159, Helsinki 1997

Arvioinnin kohteena on valtiovarainministeriön vuonna 1995julkaisema ja sen johdolla tuotettu asiantuntijatyöryhmän raportti“Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset“. Pääministeri EskoAhon hallitus antoi tammikuussa 1995 iltakoulussaan tietoyhteiskunta-kehitystä koskevan kannanoton, ja useat tavoitteet kirjattiin myöspääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelmaan myöhemmin samanakeväänä. Arviointiraportti perustuu syyskuussa 1997 toteutettuunasiantuntijoiden haastatteluun. Heiltä kysyttiin, miten esitetyt toimen-pide-ehdotukset tietoyhteiskunnan kehittämiseksi ovat toteutuneet,millainen strateginen merkitys kansallisilla linjauksilla on nähtyolevan, ja mitä asioita pidetään keskeisinä, kun kansallistatietoyhteiskuntastrategiaa uudistetaan.

Puheenvuorojen kirjasto - Keskustelua suomalaisesta tietoyhteiskunnasta

Kari A. Hintikka, ISBN 951-563-324-9, ISSN 0785-8388, Sitra 163,Helsinki 1998

Kartoitus kattaa ja tiivistää vuosina 1995-97 tietoyhteiskunnastakäydyn kotimaisen keskustelun ja esitetyt puheenvuorot. Yhteenvetojäsentää laajan aineiston, joka käsittää alustukset useissa seminaa-reissa, asiantuntijapuheenvuorot ja mielipidekirjoitukset sekä päivä-että muissa lehdissä, teemaa käsitelleet televisio-ohjelmat, julkaistunoppimateriaalin ja teokset sekä Internetin aineistoa. Kartoituksenoheismateriaalina julkaistaan Internetissä Sitran kotisivuilla lähde-julkaisujen luettelo sekä linkkikokoelma, josta lukija pääsee itsetutustumaan lajiteltuun aineistoon.

Tietoyhteiskunta, terveys ja työ

Jorma Rantanen ja Suvi Lehtinen, ISBN 951-563-325-7, ISSN 0785-8388, Sitra 164, Helsinki 1998

Tietoyhteiskuntaan siirtymisen on ennakoitu muuttavan ihmistenarkipäivää enemmän kuin sähkön, puhelimen ja auton käyttöönottoaikoinaan muutti niitä yhteensä. Myös työoloihin ja palveluihinkohdistuvat odotukset kasvavat. Muutoksen todellisista vaikutuksista

106

on ollut objektiivista tutkimustietoa ja käytännön kokemuksiakin vielävarsin vähän. Raportti kartoittaa työ- ja elinoloja etuineen jaongelmineen informoidussa yhteiskunnassa: mitkä ovat haasteettietointensiivisen työn organisoinnissa ja osaamisessa sekäergonomian, aistikuormituksen ja psyykkisen kuormituksen hallin-nassa niin työssä kuin kotonakin. Raportissa ennakoidaan tietoyhteis-kunta myönteiseksi työn ja terveyden kannalta edellyttäen, että senpalvelut ovat kaikille saatavilla ja että ihmisten sosiaaliset,psykologiset ja fysiologiset ominaisuudet sekä turvallisuus jatietosuojatarpeet otetaan huomioon. Tekniikka on siis valjastettavapalvelemaan ihmisiä ja heidän yhteisöjään eikä päinvastoin.

Toimijat tietoyhteiskunnassa - Käytännön kehityksen kuva kohdemaissa

Risto Nevalainen, ISBN 951-563-327-3, ISSN 0785-8388, Sitra 166,Helsinki 1998

Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on siirrytty toteutuksen aikakauteen.Kansalliset ja kansainväliset strategiat tarvitsevat tuekseen jajatkokseen käytännönläheisiä, ruohonjuuritason esimerkkejä, aloitteitaja toimenpiteitä. Raportissa käydään läpi sekä eräiden kohdemaidenyleistilanne että esimerkinomaisesti valittuja konkreettisia palveluja jahankkeita. Kohdemaat ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Englanti,Alankomaat, Yhdysvallat ja Kanada. Kaikki sijoittuvat erilaisissatietoyhteiskuntaluokitteluissa kymmenen johtavan maan joukkoon,joten käynnissä olevissa hankkeissa on paljon opittavaa. Raporttiinsisältyy suuri määrä osoitteita Internetiin, joiden avulla lukija voijatkaa matkaansa tietoyhteiskunnan nykyhetkessä. Tavoitteena on ollutseuloa valtavasta tieto- ja uutismassasta kansalaisia kiinnostavia jaheille suunnattuja asioita.

Suomalaisen tietoyhteiskunnan hankkeet ja rakentajat

Reijo Lilius, ISBN 951-563-328-1, ISSN 0785-8388, SITRA 167,Helsinki 1998

Parin viime vuoden aikana Suomessa on käynnistynyt useita satojatietoyhteiskuntahankkeita. Niiden taustalla ovat yhtäältä hallitustensitoutuminen tietoyhteiskuntakehitykseen ja kansallisen tason tieto-yhteiskuntastrategiat sekä toisaalta alue- ja paikallistason aktiivisuus.Kansallisten toimenpiteiden ohella EU:n ohjelmilla ja projekteilla ontärkeä asema hankkeiden käynnistämisessä ja rahoi-tuksessa.Raportissa analysoidaan suomalaisia tietoyhteiskuntahankkeita, niidenorganisointia, sisältöä sekä rahoitusta. Lisäksi tarkastellaan niidensuhdetta muihin tietoyhteiskunnan investointeihin ja tietotekniikanhyödyntämiseen. Raportti perustuu osittain tietoihin, jotka on kerätty

107

laajemman EU:n rahoittaman eurooppalaisentietoyhteiskuntakehityksen seurannan yhteydessä.

Kestävä kehitys, etätoiminnot ja liikenne

Sirkka Heinonen, ISBN 951-563-329-X, ISSN 0785-8388, SITRA169, Helsinki 1998

Miten tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet tukevat kestävääkehitystä tai ovat sen kannalta riskejä ja uhkia? Tietoyhteiskunta jakestävä kehitys ovat potentiaalisesti, mutta eivät automaattisestitoisiaan tukevia käsitteitä. Selvityksessä valotetaan erityisestitietoliikenteen ja fyysisen liikenteen välisiä kytkentöjä sekäetätoimintojen ja etäläsnäolon sosioekonomista merkitystä. Fyysisestäliikenteestä aiheutuu yhä enemmän haittoja ihmisen terveydelle jaympäristölle. Ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikuttamisen sijaanvoitaisiin kasvavassa määrin siirtää tietoa tietoliikenteen avulla.Selvityksessä esitetään, että tietoisen etätoimintapolitiikan olisi tultavaosaksi organisaatioiden ympäristöstrategioita sekä julkishallinnossaettä yksityisellä sektorilla. Tietoyhteiskunnassa on perimmältään kyseuudesta vaiheesta ihmisen, luonnon ja teknologian välisessä suhteessa.

Pentagonista elektroniseen kauppaan - Amerikkalaista keskustelua tiedonvaltaväylistä

Dan Steinbock, ISBN 951-563-331-1 , ISSN 0785-8388, SITRA 171,Helsinki 1998

Raportti käsittelee amerikkalaisen tietoyhteiskuntakeskustelunkeskeisiä teemoja ja näkökantoja sekä kansalaisen/kuluttajannäkökulmaa. Lisäksi se selvittää kanadalaisen ja yhdysvaltalaisenkeskustelun eroja. Keskustelu alkoi Pentagonin 1950-luvunsotilasprojekteista ja laajeni tiede- ja tutkimusyhteisön kauttakansalaiskeskusteluksi mm. Clintonin hallituksen tietorakenne-politiikan myötä ja etenkin Internetin yleistyessä. Amerikkalainenkeskustelu poikkeaa merkittävästi eurooppalaisesta ja japanilaisesta –ei edes puhuta “tietoyhteiskunnasta“ vaan “informaatioinfra-struktuurista“. Ero johtuu Yhdysvaltojen markkinavetoisesta verkko-kehityksestä. Kuitenkin amerikkalaisten linjanvetojen johtopäätöksetvaikuttavat myös kansainvälisesti, koska Yhdysvallat hallitsee yli 60%:a Internetin liikenteestä ja sen rooli orastavassa elektronisessakaupassa on vielä keskeisempi.

Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa

Marjo Rauhala-Hayes, Päivi Topo ja Anna-Liisa Salminen, ISBN 951-563-332-X, ISSN 0785-8388, SITRA 172, Helsinki 1998

Väestön ikääntyminen ja vammaisuus asettavat tietoyhteiskunnalleomat haasteensa. Raportissa selvitetään itsenäisen elämän jasuoriutumisen edellytyksiä tietoyhteiskunnassa ja pohditaan

108

esteettömyyden periaatteiden soveltamista tietoyhteiskuntaan sekätarkastellaan vanhusten ja vammaisten kokemusten merkitystä kaikillesoveltuvan tieto- ja viestintäteknologian kehittämisessä. Suomi on sekämaailman johtavia maita uuden teknologian kehittämisessä jakäyttöönotossa että pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka kantaa vas-tuuta kaikkien kansalaistensa perusoikeuksien toteutumisesta.Tietoyhteiskuntakehityksen tärkeimpiä haasteita on turvata tasa-painoinen, kaikki kansalaisryhmät käsittävä kansallinen innovaatio- jaoppimisprosessi, jossa syrjäytyminen estetään tietoisen toiminta-ohjelman avulla.

Yleisradiotoiminta tietoyhteiskunnassa

E. Blomberg, I. Silvo, M. Soramäki, M. Vakkilainen ja J. Wiio, ISBN951-563-338-8, ISSN 0785-8388, SITRA 173, Helsinki 1998

Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys parantaa Yleisradionmahdollisuuksia hoitaa julkisen palvelun tehtäväänsä. Yleisradiovalmistelee parhaillaan valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjaltayhtiön radio- ja televisioverkkojen digitalisointia sekä kehittää uusiapalvelukonsepteja ja toteutustapoja. Maanpäällisen yleisradio-toiminnan digitalisointi on keskeinen ja merkittävä tapa saattaasuomalaiset kotitaloudet laajakaistaisen digitaalisen jakelun piiriin.Selvityksessä tarkastellaan kansalaisten palvelutarpeita tietoyhteis-kunnassa ja Yleisradion roolia niiden toteuttamisessa, joukkoviestin-nän kansallista ja kansainvälistä sääntelyä sekä erilaisia teknologisiatoteuttamisvaihtoehtoja. Raportissa arvioidaan myös arvoperustaa,johon julkisen palvelun yleisradiotoiminta rakentuu digitaalisessatulevaisuudessa.

Tietovarantojen hyödyntäminen ja demokratia

Timo Kuronen, ISBN 951-563-334-6, ISSN 0785-8388, SITRA 174,Helsinki 1998

Selvityksessä tarkastellaan julkisin varoin ylläpidettyjen tietovaran-tojen hyödyntämistä. Hyöty ymmärretään laajasti toiminnallisena,yhteiskunnallisena ja sivistyksellisenä hyötynä. Tietoyhteiskunnassajulkishallinnon tehtävä on tarkoituksenmukaisten ja hyvinjärjestettyjen tietovarantojen ylläpitäminen. Näitä ovat perusrekisterit,kuten henkilö- ja yhteisö- sekä kiinteistötietojärjestelmät jaarkistolaitoksen ja tilastoviranomaisten tietojärjestelmät. Yhteiskunnal-lisen päätöksenteon osalta tärkeimpiä ovat eduskunnan, valtioneu-voston kanslian ja ministeriöiden tietovarannot. Informaation käytölleon lukuisia esteitä kuten hallinnon toimintatavat ja vanhentunutlainsäädäntö, joka pohjautuu materiaalisia hyödykkeitä koskevaansääntelyyn. Tietoyhteiskunnassa informaation asema on aivan toinenkuin raaka-aineiden teollisessa yhteiskunnassa. Informaation omista-

109

misen perusteet asetetaan selvityksessä kyseenalaisiksi ja lainsäädän-töön ehdotetaan muutoksia.

Tietovarantojen hyödyntäminen ja demokratia - Esimerkkejä tiedonprosesseista (liiteosa)

Timo Kuronen, ISBN 951-563-341-9, ISSN 0785-8388, SITRA 174,Helsinki 1998

Tietoa koskevien prosessien, tietovirtojen ja varantojen tarkastelu onoleellista tietoyhteiskuntakehityksen ymmärtämiseksi. Selvityksenmukaan tietoyhteiskunta on kaupallisesta ilmeestään huolimattakuitenkin enemmän tietämisen ja osaamisen kuin markkinoinnin jakuluttamisen yhteiskunta. Tietovarantoja, niiden tuottamista jatietovarantojen välisiä informaatiovirtoja tarkastellaan kahdellapäätasolla: yrityksissä ja yhteiskunnassa. Ensiksi mainittuun liittyymm. organisaation tiedon luomisen teoria ja tiedon luomisenorganisaatiomalli. Esimerkinomaisesti esitellään seitsemäntietovarantoa: arkistot, lainsäädäntö, paikkatiedot, geologian tiedot,väestö- ja yhteisötiedot, sosiaali- ja terveysalan tutkimustiedot sekätilastotiedot. Tietovarantojen ylläpitämisen ja hyödyntämisenperimmäinen tarkoitus on ihmisten saama hyöty, joka ilmeneeaineellisena, yhteiskunnallisena ja sivistyksellisenä hyötynä.

Sähköistyvä arki - Kuluttajat ja sähköisten markkinoiden mahdollisuudet

Kaarina Hyvönen, Hannele Hallman, Eila Kilpiö ja Pirjo Laaksonen,ISBN 951-563-335-4, ISSN 0785-8388, SITRA 175, Helsinki 1998

Tavaroiden ja palveluiden hankintamahdollisuudet muuttuvat jamonipuolistuvat sähköisten markkinoiden myötä. Toistaiseksi niidenkehitys on ollut odotettua hitaampaa. Kuluttajien varauksellisensuhtautumisen taustalla on mm. se tosiasia, että järjestelmät ovatsyntyneet paljolti tekniikan ja palvelujen tuottajien ehdoilla.Kuluttajien tarpeet, toiveet ja odotukset ovat jääneet taka-alalle. Tässäselvityksessä lähtökohtana ovatkin ihmisten arkipäivän tarpeet jatoiminnot. Tavoitteena on selvittää, onko ko. palveluille sosiaalistatilausta ja millaiset ovat niiden käyttömahdollisuudet. Toiseksiarvioidaan, missä määrin sähköiset palvelut vastaavat arkipäiväntarpeisiin. Tällöin tarkastellaan sekä tämän hetkistä tilannetta ettähahmotetaan tulevaisuuden näkymiä. Kolmanneksi tarkastellaan sitä,millaisia vaikutuksia sähköisillä palveluilla on ostokäyttäytymiseen jakulutukseen ja miten palvelut koskettavat eri kuluttaja- jakansalaisryhmiä.

110

Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa

Irma Levomäki, ISBN 951-563-338-9, ISSN 0785-8388, SITRA 178,Helsinki 1998

Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa hahmottaa tietoyhteis-kuntaan liittyvien arvokysymysten kenttää. Vaikka tietoyhteiskunnastaon keskusteltu paljon, ei arvokysymyksiä ole juurikaan kosketeltu.Raportin tavoitteena on synnyttää keskustelua tietoyhteiskunnankehitykseen liittyvistä arvoista. Se antaa käsitteellisiä välineitä, joidenavulla arvokeskustelua voidaan käydä jäsennellysti. Raportissakäsitellään kysymystä tietoyhteiskunnan luonteesta, esitetään arvoihinja arvotutkimuksiin liittyviä erotteluja, luodaan katsaus suomalaistenarvoja koskeviin tutkimuksiin sekä pohditaan tietoyhteiskunnanrakentamisen ongelmia. Lopuksi pohditaan millä edellytyksillätietoyhteiskunta voisi muodostua moninaisten merkityksellistenarvojen näyttämöksi.

Osaaminen tietoyhteiskunnassa

Reijo Raivola ja Matti Vuorensyrjä, ISBN 951-563-339-7, ISSN 0785-8388, Sitra 180, Helsinki 1998

Uudessa työympäristössä työntekijät toimivat kuin johtajat ja johtajattarvittaessa kuin työntekijät. Osaamisen tarkastelussa hylätäänteolliseen työnjakoon liittyvä kvalifikaation käsite ja se kytketään sekäyksilön että organisaation kompetenssin käsitteisiin. Työntekijänmotivoimisesta tulee yritykselle tärkeä tavoite, koska se tarvitseeenemmän tietotyöntekijää kuin tämä yritystä. Myös uran käsite ja senindikaattorit on määriteltävä uudestaan - kaikki eivät teetulevaisuudessakaan asiantuntijatyötä: millaiset ovat työtehtävät jaroolit, joilla perinteinen ammattikäsite korvataan? Raportti sisältäämyös katsauksen yritysten henkisen pääoman tunnistamiseen jamittaamiseen. Keskeistä on mm., miten yksilöiden jäsentämätönhiljainen tieto muunnetaan organisaation osaamiseksi ja muistiksi.Tulevaisuuden osaamistarpeita ei kuitenkaan tarkastella yksinomaantyöelämän näkökulmasta. Yksilön on kyettävä toimimaan kansalaisenaeri foorumeilla ja kasvamaan ihmisenä. Mitkä ovat selviämiseentarvittavat elämänhallinnan taidot ja ydinkompetenssit?

Verotus tietoyhteiskunnassa

Seppo Penttilä, ISBN 951-563-340-0, ISSN 0785-8388, SITRA 181,Helsinki 1998

Tietoyhteiskuntakehitys asettaa verotukselle uusia haasteita ainakinkolmella tasolla: veropolitiikassa, verojärjestelmän kehittämisessä sekäverohallinnon ja veroviranomaisten toimintaan kohdistuvissahaasteissa. Veropoliittisessa tavoitteenasettelussa tulee huolehtia siitä,että verojärjestelmä on sopusoinnussa maassamme toteutettavan

111

tietoyhteiskuntastrategian kanssa. Tärkeä kysymys on se, onkojatkossa mahdollista selvitä nykyisellä verojärjestelmällä javeropohjalla. Miten esimerkiksi valtion verotusvalta ja -valvontaulottuvat paikasta riippumattomaan sähköiseen kaupankäyntiin.Globalisoituminen ja perinteisen työtulon ja yritystulon välisen rajanhämärtyminen asettavat entistä suurempia haasteita oikean jayhdenmukaisen verotuksen toteuttamisessa.

Uusi työmarkkinajärjestys?

Asko Suikkanen ja Ritva Linnakangas, ISBN 951-563-343-5, ISSN0785-8388, SITRA 182, Helsinki 1998

Työmarkkinajärjestys on muutoksessa. Aikaisemmin sopimuksellisuuson vahvistanut yhteiskuntien toimintaa selkeillä periaatteilla.Yksilöiden sitoutumisessa yhteiskuntaan ja yhteisöön on ollutkeskeistä kiinnittyminen työmarkkinoihin palkkatyön ja sen tuottamantoimeentulon kautta. Työmarkkinoilla eri suuntiin käyvä kehitysmurtaa mahdollisuuksia yhteiskuntien ohjaamisessa ja hallinnoi-misessa. Tämän eriytymiskehityksen seurauksena kansallisen yhteis-kuntapolitiikan tasa-arvoistavat ja yhdenmukaistavat periaatteetkriisiytyvät. Uudenlaisen sopimuksellisuuden pohjana voi ollaainoastaan erilaisuuden tunnustaminen ja sen seurauksiinvaikuttaminen. Tulevaisuuden yhteiskunnan menestyksen takeena voiolla ihmisen elämänkulun ja työmarkkina-aseman muutostenyhteiskunnallisista ehdoista sopiminen poliittisten uudistusten kautta -ja näiden muutosten yhteisöllinen tukeminen.

Tietoyhteiskunta 2005 - Muuttujat ja skenaariot

Risto Linturi, Mika Mannermaa ja Ilkka Hannula, ISBN 951-563-344-3, ISSN 0785-8388, SITRA 184, Helsinki 1998

Kirja luotaa tietoyhteiskunnan tulevaisuutta vuoteen 2005.Skenaarioiden pohjana on keskeisiksi uskottujen muuttujien ja niidenvaihtoehtoisten arvojen kirjaaminen laajaksi tulevaisuustaulukoksi.Tulevaisuustaulukkoa on tulkittu erilaisten yhteiskunnan päästrate-gioiden mukaisesti ja näin on saatu neljä vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Markkinaehtoinen tietoyhteiskunta uskoo markkinoiden kykyynratkaista ihmisten tarpeiden ja mahdollisuuksien väliset ristiriidat.Yhteiskunnallisen hallinnan tietoyhteiskunta tukee ja vauhdittaaaktiivisella osallistumisella globaalia ja kilpailevaa kehitystä.Markkinahäiriöiden tietoyhteiskunta hidastelee vaihtoehtojen välissä jakoko yhteiskunnassa esiintyy runsaasti häiriöitä. Alueellistenrajoitusten tietoyhteiskunta uskoo, että rikollisuudelta, veropohjanrapautumiselta ja muilta ongelmilta suojaudutaan lisäämällä kansallistalainsäädäntöä ja valvontaa.

112

Liite 6

Muita Sitran tietoyhteiskunta-aiheisia julkaisuja

Muissa Sitran hankkeissa on valmistunut seuraavassa lueteltuja tietoyhteiskuntaakoskevia raportteja.

Tietoyhteiskunnan sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset –hankkeessa:

Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa - Tietoyhteiskunnansosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Antti Hautamäki (toim.), ISBN 951-563-321-4, ISSN 0785-8388,SITRA 154, Helsinki 1996

Tietoyhteiskunnan dynamiikka ja ihmiskuva –hankkeessa:

Hautomo - Verkkojen filosofia

Pekka Himanen, ISBN 951-796-106-5, ISSN 0785-8388, Sitra 162,Atena kustannus, Juva 1997

Verkkoyliopistostrategia 1- Oppiminen tietoyhteiskunnassa

Toim. Pekka Himanen, ISBN 951-563-325-7, ISSN 0785-8388, Sitra165, Helsinki 1998

Verkkoyliopisto-strategia 2 - Oppimiskäsityksistä

Toim. Pekka Himanen, ISBN 951-563-330-3, ISSN 0785-8388,SITRA 165, Helsinki 1998

Suomi uuden Pohjois-Euroopan liiketoimintakeskukse-strategia -hankkeessa:

Mahdollisuuksien aika - Suomi uudessa Pohjois-Euroopassa

Arne Nurmio, ISBN 951-563-342-7, ISSN 0785-8388, SITRA 179,Helsinki 1998

Globalisaatio -hankkeessa:

Globalisaatio, työpaikkakilpailu ja Suomi - uuteen kansalliseen strategiaan?

Antti Kasvio ja Ari Nieminen, ISBN 951-44-4292-X, ISSN 1455-4887(Insoc), ISSN 0785-8388 (Sitra), Sitra 168, Tampere 1998

113

Globalisaatio - Uhka vai mahdollisuus?

Raimo Väyrynen, ISBN 951-796-117-0, ISSN 0785-8388, Sitra 183,Atena kustannus, Juva 1998

Globalisaatio ja aluerakenteen muutos

Paavo Okko, Asko Miettilä ja Jari Hyvärinen, ISBN 951-563-337-0,ISSN 0785-8388, Sitra 177, Helsinki 1998

Tietointensiivisten yritysverkkojen kasvu ja kehitys -hankkeessa:

Yritysverkot - kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella

Martin Ollus, Jukka Ranta, Pekka Ylä-Anttila (toim.), ISBN 951-628-281-4, ISSN 0785-8388, Sitra 201, Taloustieto Oy, Vantaa 1998

Verkostojen vallankumous - Miten johtaa verkostoyritystä?

Martin Ollus, Jukka Ranta, Pekka Ylä-Anttila (toim.), ISBN 951-628-282-2, ISSN 0785-8388, Sitra 202, Taloustieto Oy, Vantaa 1998

Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa -hankkeessa:

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Jarmo Viteli (toim.), Seppo Collan, Antti Kauppi, Hannele Niemi jaLeena Vainio, ISBN 951-563-345-1, ISSN 0785-8388, Sitra 189,Helsinki 1998

Esimerkkejä ja kokemuksia korkeakoulumaailmasta

Jarmo Viteli (toim.), ISBN 951-563-346-X, ISSN 0785-8388, Sitra190, Helsinki 1998

Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja varhaiskasvatuksennykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Liisa Huovinen (toim.), ISBN 951-563-347-8, ISSN 0785-8388, Sitra191, Helsinki 1998

Tieto- ja viestintätekniikka elinikäisen oppimisen apuna

Irene Hein (toim.), ISBN 951-563-348-6, ISSN 0785-8388, Sitra 192,Helsinki 1998

Tietoverkot ja digitaaliset oppimateriaalit

Pekka Lehtiö, ISBN 951-563-349-4, ISSN 0785-8388, Sitra 193,Helsinki 1998

Bitit ja pedagogiikka

Matti Sinko ja Erno Lehtinen (toim.), ISBN 951-796-142-1, ISSN0785-8388, Sitra 194, Atena Kustannus, Juva 1998

114

Sitran puheenvuoroja -sarjassa:

Minuus mediassa

Teppo Turkki, ISBN 951-796-134-0, ISSN 0785-8388, Sitra 186,Atena kustannus, Juva 1998

115

Liite 7

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeenavainprosessien aivoriihet

Osana strategiatyötä seuraavassa lueteltujen avainprosessin ympärille järjestettiinaivoriihet, joiden tehtävänä oli kuvata karkeasti prosessi ja sen tavoitetilatietoyhteiskunnassa. Luonnosmaisia tuloksia ja muistiinpanoja käytettiinmateriaalina tietoyhteiskunnan vision ja strategian laatimisessa. Avainprosessi-tarkastelulla pyrittiin tietoisesti irti sektori- ja institutionaalisesta ajattelusta.

Tarkastelun lähtökohtana oli arkipäivän toiminnallisten avainprosessien muutostietoyhteiskuntakehityksen myötä. Tieto- ja viestintäteknologian tuomien uusienmahdollisuuksien valossa monet palvelut ja niihin liittyvät prosessit, toiminnanohjaus, vastuut, roolit sekä toiminnan edellyttämä osaaminen joutuvat uudelleenharkittaviksi.

Oppiminen ja osaamisen hallinta

Vetäjä: Koulutuspäällikkö Anneli Manninen, TT

Oivallus ja innovaatio

Vetäjä: Erikoistutkija Osmo Kuusi, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos

Työ ja yrittäminen

Vetäjä: Hallituksen pj. Kaija Pöysti, Trantex Oy

Hoiva- ja huolenpito

Vetäjä: osastopäällikkö Kari Välimäki, sosiaali- ja terveysministeriö

Liikkuminen ja kuljetus

Vetäjä: yli-insinööri Jussi Sauna-aho, liikenneministeriö

Asiointi ja kaupankäynti

Vetäjä: tietohallintojohtaja Olavi Köngäs, valtiovarainministeriö

Viestintä ja vuorovaikutusVetäjä: teknologiajohtaja Risto Linturi, Helsingin puhelin Oy

Viihtyminen ja elämänhallinta

Vetäjä: neuvotteleva virkamies Ritva-Sini Härkönen, opetusministeriö

Varautuminen ja turvallisuus

Vetäjä: neuvotteleva virkamies Kaarlo Korvola, valtiovarainministeriö

116

Liite 8

Tietoyhteiskuntastrategian uudistamishankkeessahaastateltuja henkilöitä

Hankkeessa haastateltiin helmi-maaliskuussa 1998 mm. seuraavia henkilöitä:

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, Tietosuojavaltuutetun toimisto

Kehitysjohtaja Pekka Ahmavaara, Suomen Ammattikuntien Keskusliitto

Hallintoministeri Jouni Backman

Johtaja Sari Baldauf, Nokia Oy

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

Hallituksen puheenjohtaja Liisa Joronen, SOL Siivouspalvelu Oy

Kirjallinen johtaja Jorma Kaimio, Werner Söderström Oy

Toimitusjohtaja Johannes Koroma, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

Kansliapäällikkö Juhani Korpela, liikenneministeriö

Neuvotteleva virkamies Pekka Lindroos, kauppa- ja teollisuusministeriö

Ylijohtaja Markku Linna, opetusministeriö

Toimitusjohtaja Matti Packalén, Alma Media Oy

Valtiosihteeri Rauno Saari, Valtioneuvoston kanslia

Pääjohtaja Vappu Taipale, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Pääjohtaja Pekka Tuomisto, Kansaneläkelaitos

Pääjohtaja Pekka Vennamo, Sonera Oy

Pääjohtaja Reijo Vihko, Suomen Akatemia