Upload
others
View
4
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Ennakointitulosten päivitys ja alueellistaminen
Alue-ennakointiseminaari
Pori 30.3. 2012
Juha Honkatukia
Yksikönjohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
2
Esityksen sisältö
• Vuosien 2011-2012 ennakoinnin tilanne
– Makroennusteiden päivitys
– Toimialaennusteiden päivitys
– Julkisen tuotannon aineisto
• Erot vuoden 2011 tuloksiin
• Ennakointitulosten alueellistaminen – Bottom-up
– Päivitys 2011 -> 2012
– Toimialarakenne
– Kasvun lähteet
VATTAGE-malli
•Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE)
•Perustuu laajaan tietokantaan
•Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta
•Dynaaminen
•Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten
kysymysten analysointiin
•yritysten voitonmaksimointi – panoskysynnät, investoinnit
•kuluttajan ongelma – kulutuskysyntä, säästäminen
•eksogeeniset rajoitteet - resurssit
•Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä
•Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa
•Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun
VATTAGE-malli
•Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä
•Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten
vaikutuksia systemaattisesti
•Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon,
työllisyyteen, talouskasvuun – ja julkiseen sektoriin itseensä
•Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut
kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien
kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille
•Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito
5
VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa
•
Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN
1995-2004 2005 - 2010 skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN
Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN
Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN
Säästämisaste Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> ENDOGEENINEN 2015 - 2025
Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA
Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp.
Vienti Dekomp.
Tuonti Dekomp.
Kokonaistyöllisyys Dekomp.
Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet
Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet
Väestö
Työvoiman tarjonta
Toimiala- ja maakuntataso
Työllisyys KT-tiedot
Investoinnit KT-tiedot
Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit
Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit
Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit
Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit
Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet
Hyödykkeet
Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet
Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington
Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington
Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit
Julkisen kulutuksen rakenneparametrit
Skenaarioiden päivitys
•Makrot
–KO:n ennusteet
•Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2012)
•Toipuminen huomattavasti hitaampaa
–AWG (2060 asti)
•Ei suuria muutoksia (2012)
•Historiatieto
–Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit
–Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012)
–Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti)
–Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012)
•Muut lähteet
–Energiaintensiivinen teollisuus – VTT/TEM (2012)
–Palvelut – STM
•Talouspolitiikka
–Säästötoimet makroista, ei hallitusohjelman tavoitteita, ilmastopolitiikka voidaan huomioida
Perusuran päivittäminen
• Makrotaloudellisten muuttujien päivitys
– Kulutustiedot
– Vienti- ja tuontitiedot
– Työvoima ja työllisyystiedot
– Investointitiedot
• Viimeisin Tilastokeskuksen tai
Tullihallituksen tieto + ennusteet (ennen
kaikkea VM)
7
Viennin arvon vuotuinen kasvu (% ) vuosina 2006-2011
tärkeimmillä teollisuuden toimialoilla
8
-60,0
-40,0
-20,0
0,0
20,0
40,0
60,0
2 Y2006 3 Y2007 4 Y2008 5 Y2009 6 Y2010 7 Y2011
Sanomalehtipaperin valmistus Radio-, televisio- ja tietoliikkennevälineiden valmistus
Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus Metallituotteiden valmistus
Koneiden ja laitteiden valmistus
Kotitalouksien kysynnän kasvu 2007-2011
9
-4,0%
-3,0%
-2,0%
-1,0%
0,0%
1,0%
2,0%
3,0%
4,0%
5,0%
2007 2008 2009 2010 2011
Investointien vuotuinen kasvu (%) 2006-
2010
10
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
2006 2007 2008 2009 2010
Työllisten määrän kasvu vuosina 2006-2011
11
-4,0%
-3,0%
-2,0%
-1,0%
0,0%
1,0%
2,0%
3,0%
2006 2007 2008 2009 2010 2011
Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden
kysyntärakenteisiin
• Eri kysyntäerissä finanssikriisin aikana ja sen jälkeen
tapahtuneiden muutosten analysointia
– Suurin murros vientikysynnässä
– Myös investointikysyntä romahti finanssikriisin
seurauksena, mutta kriisin jälkeinen kasvu ollut
vientikysynnän kasvua nopeampaa
– Yksityinen ja julkinen kulutuskysyntä reagoivat
vähiten
– Kulutuskysynnän merkitys Suomen taloudessa
kasvanut
12
Finanssikriisin vaikutukset
Suomen talouden
kysyntärakenteisiin
13
Finanssikriisin vaikutukset
Suomen talouden
kysyntärakenteisiin
14
Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden
kysyntärakenteisiin
• Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen
tulevaisuudessa?
– Vientikysynnän supistuminen ei selity ainoastaan
hintakilpailukyvyn heikkenemisellä vientisektorin
rakenteelliset ongelmat sekä globaali kokonaiskysynnän
väheneminen voidaanko olettaa kysynnän palautuvan
kriisiä edeltäneelle tasolle?
– Investointikysyntä on riippuvaista ensisijaisesti taloudellisen
epävarmuuden määrästä, investointihalukkuuden
kehityksestä sekä rahoituksen saatavuudesta
kasvun mahdollisuudet olemassa
15
Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden
kysyntärakenteisiin
• Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen
tulevaisuudessa?
– Yksityisen kulutuskysynnän kasvu riippuu käytettävissä
olevien tulojen kasvusta sekä kotitalouksien
kulutushalukkuudesta työllisyyden kasvu ja kuluttajien
luottamus määrittelevät näkymät suotuisat eurokriisistä
huolimatta
– Julkisen kulutuskysynnän kasvu riippuvaista sekä
hyvinvointivaltion instituutioista että poliittisista päätöksistä
ilman suuria muutoksia kysynnän kasvu jatkuu myös
tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden
merkityksen kasvu
16
Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana
• Kysyntärakenteissa tapahtuneiden muutosten peilikuva
– Teollisuustuotannon taso edelleen vuonna 2011 selvästi
finanssikriisiä edeltänyttä aikaa matalammalla
– Yksityisen palvelutuotannon kasvu ollut suhteellisen nopeaa
finanssikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen
– Julkisyhteisöjen palveluiden arvonlisäys pysynyt ennallaan
– Alkutuotannossa finanssikriisin vaikutukset hyvin pieniä
17
Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana
18
19
Työvoiman tarve Suomen taloudessa
Ennakoidut skenaariot vuoteen 2025 asti
• Perusura
– BKT kasvaa 1.8 % vuodessa vuonna 2025
– Työllisten määrä alkaa vähetä 2010-luvun lopulla
– Palveluiden osuus arvonlisäyksestä kasvaa huomattavasti, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden
• SOME
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuskasvu nopeampaa
– Tarvittava työvoiman määrä selvästi pienempi
• Nopeampi maahanmuutto
– Työvoiman määrä kasvaa nopeammin kuin perusuralla
– Vaikutukset näkyvät lähinnä palvelualojen työllisyydessä
• Tavoiteskenaario
– Julkisen talouden tuottavuusohjelma,
– Nopeampi tuottavuuden kasvu sosiaali- ja terveyspalveluissa
– Suurempi julkinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen
– Vientikysynnän suotuisampi kehitys useilla toimialoilla
Keskeisiä tuloksia
-Perusura vs. tavoiteura vs. 2012 pävitys
-Maakunnallistaminen
Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus
kansantuotteen kasvuun vuosina 2005–2025
(Perusskenaario)
-10
0
10
20
30
40
502
00
5
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
%
Kokonaistuottavuus Primäärituotannontekijät Voitot Hyödykeverot
Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus
kansantuotteen kasvuun vuosina 2005–2025
(Tavoiteskenaario)
-10
0
10
20
30
40
50
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
%
Kokonaistuottavuus Primäärituotannontekijät Voitot Hyödykeverot
Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen
kasvuun vuosina 2005–2025
(Perusskenaario)
-20.0
-10.0
0.0
10.0
20.0
30.0
40.0
50.0
60.0
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
%
Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Varastot Vienti Tuonti
Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen
kasvuun vuosina 2005–2025
(Tavoiteskenaario)
-30,0
-20,0
-10,0
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
%
Yksityinen kulutua Investoinnit Julkinen kulutus Varastot Vienti Tuonti
Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen
kasvuun (Päivitys 2012)
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (2012)
Hyödykeverot
Voitot
Primäärituotannontekijät
Tuottavuus
Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen
kasvuun (Päivitys 2012)
-20
-10
0
10
20
30
40
50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (2012)
6 Imports
5 Exports
4 Stocks
3 Government
2 Investment
1 Consumption
Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti
• Talouskasvu selvästi hitaampaa kuin 2000-luvun alussa
• Vientikysynnän osuus kokonaiskysynnästä vähenee oleellisesti
• Tuottavuuden kasvu jää hitaammaksi, kun toimialarakenne
tuottavuuden kasvulle epäsuotuisampi kuin aiemmin
• Merkittävin osuus kasvusta peräisin yksityisen kulutuskysynnän
kasvusta, joka silti hitaampaa kuin 2000-luvulla työvoiman
määrän supistuminen
• Investointikysyntä ja julkinen kulutuskysyntä kasvavat suurin
piirtein 2000-luvulla havaittua vauhtia
27
Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti
28
Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti
29
Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti
30 2,9 % 2,8 % 2,7 % 2,6 % 2,5 %
20,8 % 21,4 % 22,1 % 22,8 % 23,4 %
5,2 % 5,3 % 5,2 % 5,2 % 5,2 %
20,8 % 20,7 % 20,2 % 19,8 % 19,5 %
5,0 % 4,9 % 4,9 % 4,8 % 4,7 %
4,9 % 4,6 % 4,3 % 4,1 % 3,8 %
5,6 % 5,6 % 5,6 % 5,5 % 5,4 %
4,1 % 4,1 % 4,0 % 3,9 % 3,8 %
4,1 % 4,2 % 4,3 % 4,4 % 4,5 %
12,6 % 12,5 % 12,6 % 12,8 % 12,9 %
11,3 % 11,2 % 11,1 % 10,9 % 10,8 %
2,6 % 2,8 % 3,0 % 3,2 % 3,4 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
Energia, lämpö- ja vesihuolto
Liikenne ja tietoliikenne
Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala
Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhoito
Koulutus
Julkinen hallinto ja maanpuolustus
Rahoitus ja liike-elämän palvelut
Rakentaminen
Teollisuus
Alkutuotanto
Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti
31
3,2 2,6 2,7 3,6 2,6
23,821,8 23,1
25,923,0
5,25,2
5,2
4,8
5,2
20,7
19,519,8
20,0
19,8
4,8
5,35,2
4,0
4,8
4,8
4,74,6
4,5
4,1
4,95,9 4,5
4,65,5
3,54,1 3,9
3,43,9
3,74,4 4,4
4,24,4
12,0 13,8 13,7 12,912,8
10,9 11,2 11,3 10,810,9
2,3 1,4 1,4 1,3 3,0
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2025 (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 2025 (PÄIVITYS)
%
Energia, lämpö- ja vesihuolto
Liikenne ja tietoliikenne
Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala
Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut
Sosiaalipalvelut
Terveydenhoito
Koulutus
Julkinen hallinto ja maanpuolustus
Rahoitus ja liike-elämän palvelut
Rakentaminen
Teollisuus
Alkutuotanto
Alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up)
•VERM: alueellistettu VATTAGE-malli
•VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGE-
mallin koko maan tasoinen ennuste
•Ottaa huomioon erot alueellisten tarjonta- ja
kysyntätekijöiden kehityksessä
•Alueelliset lähtökohdat
• Väestön ja työvoiman kasvu ja rakenne
• Alueellisesti, ikäryhmittäin
• Julkinen sektori ja aluepolitiikka
• Vientinäkymät
Ikääntymisen vaikutusten arvioinnin
lähtökohtina lisäksi
Toteutuneet politiikkatoimet 2010-2011 asti:
•Kunnallisverotuksen muutokset
•Tuloverot, yhteisöverto
•Valtionverotuksen muutokset
•Tuloverojen kevennykset
•ALV:n muutokset
•KELA-maksut
•Valtionosuusjärjestelmän kuvaus kuntatasolta
•Ekonometriset arviot valtion, kuntien ja
sosiaaliturvarahastojen kulutusmenoista
•Julkiset investoinnit noudattavat toimialojen
yleistä kasvuvauhtia
Valtionosuusjärjestelmän tuonti VERMiin; lähtökohtia
• Verotulojen tasausjärjestelmä on tasausrajan eri puolilla epäsymmetrinen ->
tarvitaan kuntatason tietoa
• Malliin tuotu kuntatason tietoa tasauslaskelman mahdollistamiseksi; vain
lähtödatat ovat ”aitoja” kuntatietoja; malli ei tuota dataa kunta- vaan
aluetasolla.
• VOS -järjestelmä kokonaisuudessaan hyvin mutkikas, mutta moni
vaikuttava tekijä on lähes muuttumaton yli ajan; vain ”liikkuvat” osat
tarpeellisia mallintaa
• Vuosien 2004-2011 todelliset VOS:t voidaan tuoda malliin eksogeenisina;
mallikoodi aktivoidaan siten vasta vuodesta 2012 eteenpäin
• Kohtuullisen suuri osa valtion tulonsiirroista kunnille eivät ole varsinaisia
valtionosuuksia, vaan muita tulonsiirtoja; näiden oletetaan kehittyvän
samaan tahtiin VOSien kanssa.
• Ahvenanmaan tulonsiirrot noudattavat eri logiikkaa, mallinnettava erikseen
VOS-laskenta VERM
• Yleinen valtionosuus
• Sosiaali- ja terveys, ikäriippuvat
• Sosiaaliala – työttömyys
• Koulutus
• Ahvenanmaa
• Laskenta aivan kuin vuoden 2010 uudistusta ei olisi tehty
(koska sen vaikutus marginaalinen ja koulutuksen VOS
lasketaan VERMissä alusta pitäen lähinnä vuoden 2010
systeemin kaltaisesti)
VOS-laskenta VERMissä
• Yleinen valtionosuus
• Sosiaali- ja terveys, ikäriippuvat
• Sosiaaliala – työttömyys
• Muu sos.&terv.
• Opetus
• Tulojen tasaus
• Ahvenanmaa – Könttäsumma
– Tasausmaksu
• Väestön & hintatason muutos (ΔKHI)
• Väestönmuutos ikäryhmitt. & Δ KHI
• Työttömien määrän muutos & Δ KHI
• Δ KHI
• Väestö 7-15 v (ei 6-vuotiaat) & Δ KHI
• Alueen kuntasektorin verotulojen muutos & väestönmuutos & tasausrajan ja tasausvähennyskertoimen muutos
• Ahvenanmaa – 0.45%* valtion budjettitulot
– Valtion tuloverot kokonaisuudessa n vs. Ahvenanmaalla
Osiot Muuttujat
Julkisen kulutuksen kasvu (2004=100) heikommin menestyneissä
maakunnissa (milj.€) vuosien 2004 ja 2020 välisenä aikana
37
Kuntasektorin tulot ja menot komponenteittain Keski-
Suomen seutukunnissa vuonna 2008
38
Jyvaskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi-Viitasaari
Kulutusmenot 761,1 38,0 65,5 122,8 112,0 192,1
Investoinnit 96,8 0,4 3,9 7,1 5,8 8,1
Muut pääomamenot 10,2 1,3 1,9 1,8 2,0 1,9
Maksetut tulonsiirrot 110,3 2,3 4,8 13,1 10,7 16,2
Verotulot -503,5 -16,4 -39,1 -79,6 -66,6 -87,1
Muut tulot -130,5 -3,4 -7,2 -14,7 -17,7 -15,8
Tulonsiirrot valtiolta -275,6 -20,6 -37,1 -57,9 -53,9 -124,0
Vaje 68,8 1,5 -7,3 -7,4 -7,7 -8,6
-600,0
-400,0
-200,0
0,0
200,0
400,0
600,0
800,0
1000,0
Aks
elin
ots
ikko
Keski-Suomen seutukuntien vaje vuonna 2008
Kuntasektorin vaje Keski-Suomen seutukunnissa
vuosina 2008-2020
39 -15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Keski-Suomen seutukuntien kuntatalouden vaje, MEURO, y-o-y
Jyvaskyla
Joutsa
Keuruu
Jamsa
Aanekoski
SaarijViitas
Väestönkasvu maakunnissa ja Keski-Suomen
seutukunnissa vuodesta 2004
40
Työikäisen väestön osuus koko väestöstä maakunnissa ja
Keski-Suomen seutukunnissa vuodesta 2004
41
Vanhusikäisen väestön osuus koko väestöstä
maakunnissa ja Keski-Suomen seutukunnissa vuodesta
2004
42
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Jyvaskylä
Joutsa
Keuruu
Jämsä
Äänekoski
Saarijärvi-Viitasaari
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Itä-Uusimaa
Vanhusikäisten osuus koko väestöstä
2004
2010
2015
2020
Valtion kulutusmenojen kasvu maakunnissa ja Keski-
Suomen seutukunnissa vuodesta 2004
43
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Jyvaskylä
JoutsaKeuruu
Jämsä
Äänekoski
Saarijärvi-Viitasaari
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Itä-Uusimaa
Ahvenanmaa
Valtion kulutusmenojen reaalinen kasvu vuodesta 2004
2005
2010
2015
2020
Kuntien kulutusmenojen kasvu maakunnissa ja Keski-
Suomen seutukunnissa vuodesta 2004
44
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Jyvaskylä
JoutsaKeuruu
Jämsä
Äänekoski
Saarijärvi-Viitasaari
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Itä-Uusimaa
Ahvenanmaa
Kuntien kulutusmenojen reaalinen kasvu vuodesta 2004
2005
2010
2015
2020
45
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
1 Uusimaa
2 VarsinSuomi
3 Satakunta
4 KantaHame
5 Pirkanmaa
6 PaijatHame
7 Kymenlaakso
8 EtelaKarjala
9 EtelaSavo
10 PohjSavo 11 PohjKarjala
12 KeskiSuomi
13 EtelaPohjanm
14 Pohjanmaa
15 KeskiPohjanm
16 PohjPohjanm
17 Kainuu
18 Lappi
19 ItaUusimaa
Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (2011)
2005
2010
2015
2020
46
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
1 Uusimaa
2 VarsinSuomi
3 Satakunta
4 KantaHame
5 Pirkanmaa
6 PaijatHame
7 Kymenlaakso
8 EtelaKarjala
9 EtelaSavo
10 PohjSavo11 PohjKarjala
12 KeskiSuomi
13 EtelaPohjanm
14 Pohjanmaa
15 KeskiPohjanm
16 PohjPohjanm
17 Kainuu
18 Lappi
19 ItaUusimaa
Alueiden kokonaistuotannon kasvu vuodesta 2004 (2012)
2005
2010
2015
2020
47
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
1 Uusimaa
2 VarsinSuomi
3 Satakunta
4 KantaHame
5 Pirkanmaa
6 PaijatHame
7 Kymenlaakso
8 EtelaKarjala
9 EtelaSavo
10 PohjSavo11 PohjKarjala
12 KeskiSuomi
13 EtelaPohjanm
14 Pohjanmaa
15 KeskiPohjanm
16 PohjPohjanm
17 Kainuu
18 Lappi
19 ItaUusimaa
Alueiden kokonaistuotannon kasvu vuodesta 2004
2005
2010
2015
2020
2025
48 0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
Taso
ero
vu
ote
en
20
04
, %
Kansantuotteen kasvun komponentit
Tuoteverot
Tuotannon verot
Tuottavuus
Pääoma
Työtunnit
49 -6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
Taso
ero
vu
ote
en
20
04
, %
Toimialojen tuottavuuskasvun vaikutus kansantuotteen kasvuun
Teknologiaklusteri
Muu teollisuus, rakentaminen ja energia
Alkutuotanto, kauppa ja majoitus
50
0
2
4
6
8
10
12
14
1 Uusimaa
2 VarsinSuomi
3 Satakunta
4 KantaHame
5 Pirkanmaa
6 PaijatHame
7 Kymenlaakso
8 EtelaKarjala
9 EtelaSavo
10 PohjSavo 11 PohjKarjala
12 KeskiSuomi
13 EtelaPohjanm
14 Pohjanmaa
15 KeskiPohjanm
16 PohjPohjanm
17 Kainuu
18 Lappi
19 ItaUusimaa
Alueiden kontribuutio koko maan kansantuotteen kasvuun vuodesta 2004
2005
2010
2015
2020
2025
51
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Arvonlisäys, MEURO, 2004
Julkiset palvelut
Liike-elämän palvelut
Liikenne
Kauppa ja majoitus
Rakentaminen
Energia
Konepaja- ja elektroniikka
Muu energiaintensiivinen
Metsäteollisuus
Alkutuotanto
52
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Arvonlisäys, MEURO, 2010
Julkiset palvelut
Liike-elämän palvelut
Liikenne
Kauppa ja majoitus
Rakentaminen
Energia
Konepaja- ja elektroniikka
Muu energiaintensiivinen
Metsäteollisuus
Alkutuotanto
53
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Arvonlisäys, MEURO, 2020
Julkiset palvelut
Liike-elämän palvelut
Liikenne
Kauppa ja majoitus
Rakentaminen
Energia
Konepaja- ja elektroniikka
Muu energiaintensiivinen
Metsäteollisuus
Alkutuotanto
54
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Arvonlisäys, osuudet, 2004
Julkiset palvelut
Liike-elämän palvelut
Liikenne
Kauppa ja majoitus
Rakentaminen
Energia
Konepaja- ja elektroniikka
Muu energiaintensiivinen
Metsäteollisuus
Alkutuotanto
55
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Arvonlisäys, osuudet, 2010
Julkiset palvelut
Liike-elämän palvelut
Liikenne
Kauppa ja majoitus
Rakentaminen
Energia
Konepaja- ja elektroniikka
Muu energiaintensiivinen
Metsäteollisuus
Alkutuotanto
56
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Arvonlisäys, osuudet, 2020
Julkiset palvelut
Liike-elämän palvelut
Liikenne
Kauppa ja majoitus
Rakentaminen
Energia
Konepaja- ja elektroniikka
Muu energiaintensiivinen
Metsäteollisuus
Alkutuotanto
Päivityksen keskeisiä tuloksia
-Viennin kehitys lähempänä 2010
perusskenaariota kuin 2011 tavoite-
-Kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen
korostuvat
-Päivitetyssä alueskenaariossa vientiteollisuus-
valtaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin
2011 tavoiteskenaariossa
-Jatkotyö
-Julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden
linkitys
-Tulokset sähköisinä
- Aluetason dialogi?
58
Aineiston päivitys
• Toimialaluokitus
• Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto
Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi
toimialaluokitus
• Alkoi vuoden 2011 lopussa, kun
Tilastokeskus sai valmiiksi uudet tarjonta-
ja käyttötaulut
• Perusvuodeksi 2008
• Uusi toimialaluokitus TOL2008 ja
tuoteluokitus CPA2008
59
• Aineisto: tarjonta- ja käyttötaulut, kansantalouden
tilinpidon tuotantotilit, sektoritilit ja pääomakanta,
aluetilinpito (vasta vuodelta 2009), julkisen sektorin tilit
(maaliskuussa 2012)
• Lisäaineistot: tullihallituksen kauppatasetiedot,
palveluiden ulkomaankauppatilasto, FLEED-aineisto
(työikäinen väestö + toimipaikkatilasto), kuntatilastot
60
Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi
toimialaluokitus
• Tilanne tällä hetkellä:
– perustietokanta (tarjonta- ja käyttötaulut +
tuotantotilit) pian valmis (koko maan malli)
– Pääomakanta ja julkisen sektorin taloustoimet
lisättävä tietokantaan
– Aluemallin tietokanta koko maan mallin
tietokannan pohjalta
– Mallin lisäosien aineistojen päivitys ja uuden
perusuran rakentaminen seuraavassa vaiheessa
61
Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi
toimialaluokitus
• Tavoitteena tarkastella yksityisiä ja julkisia tuottajina
erillisinä yksikköinä
– Palvelutuotannon tulot kuntataloudessa?
• Vain muutamilla toimialoilla taloudellisesti
merkittävää julkista tuotantoa
– koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, tutkimus- ja
kehittäminen
– näissä jako yksityiseen tuotantoon, valtion tuotantoon ja
kuntien tuotantoon (sosiaaliturvarahastot yksityistä
tuotantoa)
62
Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto
Palkansaajakorvaukset sektoreittain jaetuilla
toimialoilla
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut
Yksityinen Valtio Kunnat ja kuntayhtymät
Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto
• Tuotantotoiminnan lisäksi tarkasteluun ollaan
tuomassa tulonsiirrot julkisesti omistetuilta
yhtiöiltä tai liikelaitoksilta
• Kuntatilastojen hyödyntäminen alueellisessa
analyysissa ja julkisen sektorin tilien koko maan
tarkastelussa
• Kohti kokonaisvaltaisempaa kuvaa julkisen
sektorin taloudellisesta toiminnasta
Päivityksen keskeisiä tuloksia
-Palveluvaltaistuminen korostuu
-Viennin kehitys lähempänä 2010
perusskenaariota kuin 2011 tavoite-
-Palveluvaltaistuminen korostuu
-Päivitetyssä alueskenaariossa
vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat
hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa
-Jatkotyö
-Julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden
linkitys
- Aluetason dialogi?
66
Verotuksen mahdollisuudet
• Marginal cost of funds
• Hyvinvointivaikutusten dekomponointi
• Veroreformi
• Kehykset
Kiitos mielenkiinnosta!
Lisää: [email protected]
Honkatukia 040-304 5561
Kinnunen 040-304 5504
Ahokas 040-304 5526