EPP:n puolueohjelmav

Hyväksytty EPP:n puoluekokouksessa Bukarestissa, 17.–18.10.2012

1

Johdanto

001. Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on vastassa monia vakavia ja

ennennäkemättömiä haasteita. Toisaalta edessä on myös merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Jos haasteisiin ei vastata ja mahdollisuudet jätetään käyttämättä, riskinä on, että Eurooppaa

kohtaa pysyvä kriisitilanne, pysähtyneisyys ja heikkeneminen. Jos otamme haasteen vastaan

ja hyödynnämme voimavarojamme järkevästi, Eurooppa voi kuitenkin selviytyä kriisistä

entistä vahvempana ja vauraampana.

002. Poliittinen ryhmämme on Euroopan yhdentymistä liikkeellä pitävä voima. Euroopan

kristillisdemokraattiset puolueet perustivat vuonna 1976 ensimmäisen eurooppalaisen

puolueen, Euroopan kansanpuolueen. Siitä on tullut keskustan ja keskusta-oikeiston puolue.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen kaksi vuosikymmentä sitten olimme mukana aidosti

yhtenäisen ja vapaan Euroopan perustan luomisessa. 1990-luvusta tuli vakauttavan

integraation ja euroatlanttisten instituutioiden nopean laajentumisen vuosikymmen.

Vuosikymmenelle oli ominaista optimismi kaikkialle maailmaan leviävän liberaalin

demokratian ja sosiaalisen markkinatalouden suhteen. EPP oli tämän kehityksen

eturintamassa. Vuoden 1992 Ateenan periaateohjelmamme heijastelee tätä henkeä, aivan

kuten vuoden 2001 Berliinin julistus arvojen unionista heijastelee laajentuneen EPP-ryhmän

arvoja ajankohtana, jolloin Keski- ja Itä-Euroopan demokratioita oli liittymässä unioniin.

003. Koko maailman yhteisiä haasteita ovat edelleen köyhyyden ja väkivallan torjuminen sekä

ihmisarvon ja ihmisoikeuksien puolustaminen. 2000-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla on

ilmennyt myös uusia haasteita. Länsimaat ovat joutuneet kaikkialla maailmassa

ennennäkemättömään ja kiristyvään kilpailuun nousevien talousmahtien kanssa. Vaikka

demokraattiset ideat leviävätkin joissakin maailman osissa, peitellysti autoritaarinen

hallintotapa ja fundamentalistinen, lännen vastainen ajattelu on saanut jalansijaa toisaalla.

2

Tilanne edellyttää entistä tiiviimpää transatlanttista kumppanuutta. Ilmastonmuutos,

ympäristön pilaantuminen, luonnonvarojen ehtyminen, muuttoliike, maailmanlaajuisten

markkinoiden epävakaus, romahtavat valtiot, terrorismi ja kansainväliset rikollisverkostot

edellyttävät parempaa yhteistyötä globaalilla tasolla.

004. Rakenteitaan pitkässä ja monimutkaisessa prosessissa uudistaneella Euroopan unionilla

on nyt väistämättä edessään taloudellisen ja poliittisen hallinnon perusteellinen parantaminen.

Kilpailukyky ja kestävä ja osallistava kasvu on palautettava, ja kansalaisten luottamusta EU:n

toimielimiin ja Eurooppa-hankkeeseen on pystyttävä lisäämään. Samaan aikaan kun EU:lla ja

jäsenvaltioilla on edessään useita demografisia haasteita, vastassa on myös

ennennäkemättömän laaja velan supistamisen kausi. Näitä haasteita ovat muun muassa

väestön ikääntyminen, suurten maahanmuuttajamäärien tehokkaampi ja nopeampi integrointi

yhteiskuntaan usein teknologiavetoisilla muutoksilla sekä mahdollisuuksien tarjoaminen

nuoremmille sukupolville. Kansalaisyhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnan järjestöistä tulee

tärkeämpiä kuin koskaan.

005. Kaikkiin näihin haasteisiin, maailmanlaajuisiin ja eurooppalaisiin, kollektiivisiin ja

yksilöllisiin, vastaaminen menestyksekkäästi onnistuu vain perusarvoihin tukeutuen. Nämä

arvot ovat pysyneet samoina kahden viime vuosikymmenen ajan. EPP on lähes

kaksinkertaistanut jäsenpuolueidensa määrän vuodesta 2000. Keskustalaisia ja keskusta-

oikeistolaisia puolueita erityisesti Keski- ja Itä-Euroopasta on liittynyt EPP:hen laajentaen

poliittista perhettämme ja rikastuttaen sitä tuoreilla ideoilla, jotka ovat peräisin puolueiden

historiallisista kokemuksista. Moni näistä puolueista on myötävaikuttanut maansa

vapautumiseen kommunismista, ja tämän kokemuksen perusteella ne ymmärtävät muita

paremmin, että vapautta ja ihmisoikeuksia ei voi pitää itsestään selvinä, vaan niitä tulee

suojella päivästä toiseen. Entistä laajempana poliittisena ryhmänä voimme nyt yhdessä

sitoutua yhteisiin EPP:n perusarvoihin.

006. Perusarvojamme ovat ihmiselämän arvo kaikissa sen olemassaolon vaiheissa, vapaus ja

vastuu, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, totuus, solidaarisuus ja subsidiariteetti. Arvojemme

lähtökohtana on kristillinen ihmiskäsitys. Niiden lopullisena tavoitteena on yhteisen hyvän

3

saavuttaminen. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan ehdottomasti vahvaa kansalaisyhteiskuntaa,

jonka saavuttamisessa meitä ohjaavat järjen käyttö ja historian kokemukset. Poliittisten ja

yhteiskunnallisten valintojemme pontimena on jatkuva muutostarve ja muutoksen

saavuttamiseen käytettävien välineiden asianmukainen käyttö sekä kunnioitus historiaa ja

arvojemme tunnustamista ja ajanmukaista tulkintaa kohtaan.

007. Olemme vakuuttuneita siitä, että ilman vahvempaa Euroopan unionia yhteistä hyvää ei

voida tällä hetkellä saavuttaa eikä ydinarvojamme toteuttaa. Nykyisen unionin ominaispiirteitä

ovat liberaali demokratia ja sosiaalinen markkinatalous. Vahvempi Euroopan unioni edellyttää

yhteistyön lisäämistä ja joissakin kysymyksissä yhteisömenetelmän säilyttämistä ja käytön

laajentamista unionin päätöksenteossa. Kansalaistemme tuki on ratkaisevan tärkeää

Eurooppa-hankkeen onnistumisen kannalta. Nuoremmat sukupolvet pitävät usein rauhaa,

hyvinvointia ja turvallisuutta itsestäänselvyytenä. Meidän on kuitenkin tehtävä selväksi, että

tällä hetkellä osanamme oleva rauha ja hyvinvointi, joka on nyt huipussaan toisen

maailmansodan päättymisen jälkeen, on seurausta viisaasta ja rohkeasta politiikasta, jolla on

saatu aikaan Euroopan unioni ja sen säilyminen eri kehitysvaiheissa. Samoin on tehtävä

selväksi, että Euroopan yhdentymisestä seuraava taloudellinen hyöty on huomattavasti

suurempi kuin sen kustannukset.

008. Nämä perusarvot ja poliittiset välineet muodostavat yhdistelmänä yhtenäisen

kokonaisuuden, joka erottaa meidät poliittisista kilpailijoistamme. Sosialismi ja radikaali

ympäristöliike eivät aseta vapautta, henkilökohtaista vastuuta ja läheisyysperiaatetta samalla

tavoin etusijalle. Libertarismi sivuuttaa solidaarisuuden ja meille ominaiset arvot. Populismi ja

radikaali ympäristöliike ovat ristiriidassa edistyksen, demokratian ja sosiaalisen

markkinatalouden kanssa. Populismi, nationalismi ja euroskeptisyys eivät kuulu vahvaan ja

tehokkaaseen Euroopan unioniin, joka kykenee ratkaisemaan tulevaisuuden haasteet.

009. Euroopan unioni on kohdannut vakavan taloudellisen kriisin, jonka taustalla on

vuosikymmenten yli varojen eläminen, joidenkin jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky,

virheelliset menettelyt ja sääntelyn puute rahoitusmarkkinoilla sekä riittämättömät mekanismit

puuttua jäsenvaltioiden ja Euroopan perustavanlaatuisiin ongelmiin. Päästäksemme takaisin

4

kestävän taloudellisen kasvun ja vauraan tulevaisuuden tielle koko unionin alueella meidän

täytyy saada lisää ihmisiä töihin ja pidentää työuria. Tämä on mahdollista ainoastaan

poliittiselle ryhmällemme tärkeisiin arvoihin pohjautuen. Euroopan talous- ja rahaliittoa on

kehitettävä edelleen, talouden ohjausjärjestelmää on vahvistettava, ja tarvitaan parempia ja

tehokkaampia koordinointivälineitä veropolitiikkaan ja rajat ylittävään sosiaalipolitiikkaan.

Lisäksi meidän on jatkuvasti pyrittävä parantamaan kilpailukykyämme globaaleilla

markkinoilla sekä vapauttamaan kasvupotentiaali ja protektionistiset ja pirstaloituneet

markkinat ylisääntelystä ja byrokratiasta. Tiedämme, ettei kaikki tämä tietenkään tule

olemaan helppoa, mutta jos poliittinen ryhmämme ei tartu näihin haasteisiin, niihin ei tartu

kukaan muukaan.

010. Kaksikymmentä vuotta sitten Eurooppa menestyi. Tällä välin on kertynyt uusia riskejä,

mutta on myös tapahtunut valtavaa edistystä ja Euroopasta on tullut vakaampi ja vauraampi.

Poliittisella ryhmällämme on ollut ja tulee jatkossakin olemaan johtava rooli tässä prosessissa.

Se toteutuu noudattamalla edelleen perusarvojamme ja mukauttamalla strategioitamme

tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Tehtävänämme on vahvistaa Euroopan

päämäärää ja suuntaa sekä arvojamme, soveltaa niitä edessämme oleviin haasteisiin ja

mahdollisuuksiin, ja kehittää niiden perusteella poliittisia strategioita, joiden avulla Euroopan

unioni selviää näistä vaikeista ajoista. Yhdessä voimme rakentaa vakaan, vapaan ja vauraan

Euroopan, joka on turvallinen lapsillemme ja hyväksi koko maailmalle.

Osa I: Arvot Ihmiskäsitys 101. Me EPP:n jäsenpuolueet tunnustamme jokaisen ihmisen luovuttamattoman ihmisarvon

alusta alkaen ja jokaisessa sen olemassaolon vaiheessa. Pidämme ihmistä historian

subjektina, emme objektina. Tunnustaen perustaksemme juutalais-kristilliset arvot ja

kreikkalais-roomalaisen perinnön pidämme jokaista miestä ja naista ainutlaatuisena

ihmisolentona, joka on persoonana korvaamaton, jakamaton, luonnostaan vapaa ja avoin

transsendenssille. Erityisesti vakuutamme, että kaikilla miehillä ja naisilla on sama

5

luonnollinen ihmisarvo ja tärkeys, joten he ovat luonnostaan tasa-arvoisia. Heillä on samat

oikeudet ja velvollisuudet.

102. Arvostamme suuresti kunnollista tasapainoa perinteiden ja nykyajan välillä – itse asiassa

ne täydentävät toisiaan. Toisaalta kunnioitamme Euroopan historiaa määrittäviä instituutioita

ja arvoja sekä sen yhteiskunnan vakautta ja yhtenäisyyttä. Toisaalta meitä ohjaa kaksi

nykyaikamme perusperiaatetta: Edistys, ajatus siitä, että meillä on kyky ja tarve työskennellä

paremman huomisen puolesta tekemällä jatkuvasti muutoksia, sekä Euroopan valistuksen

henki, joka pyrkii järkeä käyttämällä vapautumaan itseaiheutetuista riippuvuuksista.

103. Koska ihmiset ovat vapaita, vastuullisia ja toisistaan riippuvaisia, he osallistuvat

yhteiskunnan rakentamiseen ja parantamiseen.

104. Vapaus on ihmiselle luontaista. Se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus ja velvollisuus olla

täysin vastuussa teoistaan ja jakaa vastuuta lähimmäisten ja koko maailman kanssa

luomakunnan eheyden säilyttämiseksi.

105. Edistys on seurausta useista yrityksistä saavuttaa yhteistä hyvää eri reittejä yritysten,

erehdysten ja vuoropuhelun kautta. Totuus ei ole automaattisesti ihmisten saatavilla, ja

ihminen on luonteeltaan erehtyväinen. Niinpä me tunnustamme, että kenenkään on

mahdotonta kuvitella, puhumattakaan rakentaa, täydellistä yhteiskuntaa, jossa ei ole kipua tai

konflikteja. Emme hyväksy minkäänlaista totalitarismia, joka perustuu edellä mainittuun

tavoitteeseen. Jokainen ihminen on kykenevä omaksumaan oman käsityksensä hyvästä,

pyrkimään siihen ja muokkaamaan sitä. Demokraattinen hallintojärjestelmä kohtelee

tasapuolisen kunnioittavasti ja huomioiden ihmisiä, joilla on eri käsityksiä hyvästä, edellyttäen

että ne ilmaistaan suvaitsevaisuuden arvojen mukaisesti ja ovat demokraattisia.

106. EPP:n ajattelu ja poliittinen toiminta pohjaavat perustavanlaatuisiin, toisistaan

riippuvaisiin, yhtä tärkeisiin ja yleispäteviin arvoihin: vapaus ja vastuu, perimmäinen

samanarvoisuus, oikeudenmukaisuus, totuus ja solidaarisuus sekä läheisyysperiaate.

Pidämme näitä arvoja yleismaailmallisia, emme yksinomaan länsimaisina, vaikka ne ovat

6

historiallisesti lähtöisin lännestä ja kehittyneet vuoropuhelussa muiden kulttuurien kanssa.

Tämä viittaa erityisesti naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, valtion ja uskonnollisten

instituutioiden erottamiseen, vallanjakoon, demokratiaan ja oikeusvaltion periaatteisiin.

Vapaus ja vastuu

107. Yli kahden vuosikymmenen ajan olemme eläneet Euroopassa, joka on yhtenäisempi ja

vapaampi kuin koskaan ennen. Se on osittain Euroopan integraatioprosessin ansiota, joka on

onnistunut yli kaikkien odotusten. Sen taustalla on kuitenkin myös Keski- ja Itä-Euroopan

maiden vapautuminen totalitaarisesta kommunismista ja joidenkin Etelä-Euroopan maiden

vapautuminen autoritaarisen vallan alta. On ollut koko Euroopan kannalta rikastuttavaa, että

nämä maat ovat päässeet eroon totalitarismista ja diktatuurista ja että niiden ei enää tarvitse

taistella yksilön perusoikeuksista ja poliittisista oikeuksista tai vapauden puolesta, tai ottaa

hyvinvointia tai jopa henkeä uhkaavia riskejä. Poliittisessa ryhmässämme tämä kehitys on

vakiinnuttanut peruuttamattoman sitoutumisen ihmisten vapauteen sekä totalitaarisen tai

autoritaarisen hallinnon jyrkkään torjumiseen. Vielä 20 vuoden jälkeenkään entisissä

kommunistisissa maissa demokraattisia arvoja ylläpitävät tahot eivät saa (eivätkä voi)

herpaantua, koska entisten kommunististen puolueiden käytäntöihin on edelleen sulautunut

sitkeitä autokraattisia perinteitä, vaikka niissä teeskennellään eurooppalaisten normien

omaksumista.

108. Uskomme, että aito vapaus merkitsee autonomiaa ja vastuuta eikä vastuutonta

riippumattomuutta. Todellista oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta ei voi olla olemassa,

elleivät kaikki hyväksy vapautta niiden olennaisena edellytyksenä.

109. Tämän käsityksen mukaan me kaikki jaamme vastuun luomakunnan eheydestä. Yksilöt,

ryhmät, yhteisöt, kansat, kansakunnat ja valtiot ovat siten vastuussa teoistaan jokaiselle nyt ja

tulevaisuudessa elävälle ihmiselle, jotka kaikki ovat ainutlaatuisia luomakunnan osia.

110. Siksi EPP pyrkii antamaan kaikille mahdollisuuden nauttia jokapäiväisessä elämässään

kaikille kuuluvista luovuttamattomista oikeuksista. Niihin sisältyvät oikeus kehittää ja käyttää

7

lahjojaan, taitojaan ja kykyjään täysimääräisesti ja toisaalta velvollisuus tarjota niitä yhteisön

palvelukseen ja pyrkiä kaikkina aikoina soveltamaan oikeudenmukaisuuden ja

solidaarisuuden arvoja suhteessa muihin ihmisiin.

111. Viranomaisten legitimiteetti on peräisin siitä, että niiltä edellytetään asianmukaisten

olosuhteiden luomista jokaisen yksilöllistä kehitystä varten ja yhteisöjen kehittymiseen.

Julkisen tai yksityisen auktoriteetin on näin ollen toimintatasosta riippumatta suojeltava

ihmiskunnan yleistä etua ja yhteistä hyvää kiinnittäen erityistä huomiota köyhimpiin ja

haavoittuvaisimpiin kaikissa olosuhteissa.

112. Yhteistä hyvää ei saa sekoittaa yksilöiden etujen summaan. Näiden etujen on kuitenkin

aina kunnioitettava henkilökohtaisia oikeuksia: yksilön oikeuksia, kansalais- ja poliittisia

oikeuksia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia sekä uskontoon, kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen

liittyviä oikeuksia.

113. Kansojen itsemääräämisoikeutta ja laillisten oikeuksien harjoittamisvapautta ei saa

käyttää estämään ketään yksittäistä henkilöä nauttimasta hanen perusoikeuksistaan tai

johtamaan ihmisiä väkivallan tielle.

114. Tämä muiden vapauden ja tasa-arvon kunnioittaminen tulee EPP:n mielestä tunnustaa

myös tavassa, jolla toimimme, keskustelemme ja kommunikoimme toistemme kanssa,

erityisesti julkisessa keskustelussa, riippumatta toisen osapuolen mielipiteistä ja

vakaumuksesta, sekä tapaan, jolla viittaamme muihin ryhmiin ja niiden vakaumuksiin,

vähemmistöihin ja instituutioihin.

115. Katsomme välttämättömäksi kunnioittaa oikeutta aseistakieltäytymiseen. Ihmisarvo ja perustavanlaatuinen tasa-arvo

116. Kaikilla ihmisillä on tasavertaiset oikeudet, koska jokaisella on sama ihmisyyteen

perustuva ihmisarvo. Suhteessa muihin jokaisen vapautta rajoittaa näin ollen kunnioitus

8

toisen vapautta ja ihmisarvoa kohtaan, joka pohjautuu perustavanlaatuisen tasa-arvon

tunnustamiseen. Erilaisista lahjakkuuksista, taidoista ja kyvyistä riippumatta jokaisen on

voitava saavuttaa henkilökohtainen kehitys vapaasti ja tasa-arvoisesti riippumatta

alkuperästä, sukupuolesta, iästä, rodusta, seksuaalisesta suuntautumisesta,

kansallisuudesta, uskonnosta, vakaumuksesta, sosiaalisesta asemasta tai terveydentilasta.

Oikeudenmukaisuus

117. Oikeudenmukaisuuden käsitteestä seuraa, että edellytykset yksilöiden ja yhteisöjen,

niiden luonteesta ja tavoitteista riippuen, vapauden harjoittamiseen on taattava kaikkina

aikoina. Oikeudenmukaisuudelle on ominaista, että jokainen yksilö saa osansa ja että

pyritään aktiivisesti parantamaan yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskuntaan

tavalla, joka perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden

varmistaminen on valtion, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan vastuulla

lainsäädännön, kumppanuuksien ja osallistumisen keinoin – yksityisellä, kansallisella ja

kansainvälisellä tasolla.

118. Yksi oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksista on lain kunnioittaminen ja puolueeton

soveltaminen. Kansalaisten on oltava yhdenvertaisia lain edessä. Lainsäädäntö kehittyy

jatkuvasti sivistyneen maailman ja teknisen kehityksen mukana, mutta sen on aina

kunnioitettava ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia ja oltava ihmisten ja yhteisöjen vapaaehtoisesti

hyväksymä.

119. Lainsäädännön kehityksen on perustuttava ihmisten luonnollisten perusoikeuksien

kunnioittamiseen, kuten ne ovat määritelty vuoden 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa

julistuksessa, vuoden 1950 Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan unionin

perusoikeuskirjassa, joka vahvistettiin Lissabonin sopimuksessa 2009. 120. Oikeuden toiminta ei saa olla mielivaltaista, eikä oikeusjärjestystä saa sekoittaa

enemmistödiktatuuriin. Oikeudenmukaisuus edellyttää vähemmistön kunnioittamista, jolloin

mikään enemmistö ei voi kieltää sitä käyttämästä oikeuksiaan vapaasti. Samoin se edellyttää

9

sellaisista toimenpiteistä ja menettelytavoista luopumista, jotka eivät noudata

perusihmisoikeuksia. Solidaarisuus

121. Oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Koska kaikella

yhdelle henkilölle tapahtuvalla on seurauksia muille, solidaarisuus tarkoittaa tietoisuutta

ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta ja yhteydestä. Se tarkoittaa myös käytännön toimintaa,

jakamista, tehokasta apua sekä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka liittyvät yksilöihin ja

yhteisöihin.

122. Solidaarisuus on yhteisvastuullista: vahvan tulee auttaa hädänalaisia, joiden on

puolestaan pyrittävä itse parantamaan tilannettaan kykyjensä mukaan.

123. Kun ajattelemme ihmiskunnan yhtenäisyyttä ajassa ja tilassa, näemme solidaarisuuden

paitsi horisontaalisena kaikkien sukupolvien ja eri paikoissa elävien ihmisten välillä, myös

vertikaalisena, millä viittaamme tulevien sukupolvien oikeutettuihin intresseihin ja

luomakunnan kunnioittamiseen.

124. Solidaarisuus alkaa kotoa, perheen parista, ja se on välttämätöntä yhteisöjen, kansojen

ja koko EU:n yhteisen hyvän kannalta. Läheisyysperiaate edellyttää, että solidaarisuus on

aina tasapainossa yksilön vastuun ja itsensä toteuttamisen käsitteiden kanssa. Globalisaation

aikakaudella maailmanlaajuista yhteistä hyvää voi tunnustaa olemalla solidaarinen ja

hylkäämällä ahneuden. EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus ja yhteinen poliittinen

kohtalo edellyttävät eurooppalaista solidaarisuutta. Vakiintunut solidaarisuus eurooppalaisten

jäsenvaltioiden välillä vaatii kuitenkin, että jäsenvaltiot kantavat lakimääräisen vastuunsa.

Maapallon ja luomakunnan loukkaamattomuuden kunnioittamisen

125. Vastustamme maapallon harkitsematonta ja epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä, joka

ei kunnioita luonnon rajallista uusiutumiskykyä. Ihmiskäsityksemme edellyttää maan

10

vastuullista hallintaa niin, että kaikkien oikeudenmukaiset tarpeet toteutuvat ja kaikkien

elinolosuhteet ja elämänlaatu paranevat samalla kun varmistetaan kestävä kehitys

suojellaksemme tulevien sukupolvien oikeutettuja intressejä. Tämä merkitsee

varovaisuusperiaatteen mukaista pidättäytymistä sellaisista poliittisista menettelyistä ja

käytännöistä, joiden tulevista seurauksista ei ole varmuutta. Suhtaudumme myönteisesti

uuteen teknologiaan, tutkimukseen ja innovaatioon, koska ne ovat tärkeitä kestävän

kehityksen keinoja. EU:n on oltava johtavassa asemassa tällä alalla.

126. Siksi meidän tulee täysimääräisesti kantaa henkilökohtainen, kansallinen ja

eurooppalainen vastuumme ilmastonmuutoksen ongelman käsittelemisessä, ja meidän tulee

toimia kaikilla tasoilla lieventääksemme ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja

sopeutuaksemme sen seurauksiin.

127. Tiukat ympäristöä koskevat ja yhteiskunnalliset normit ovat hyvien elinolosuhteiden

edellytyksiä. Uskomme ihmisten omaan järkevään harkintaan. Lainsäädännöllä tulee luoda

asianmukaiset puitteet tietoisten ja perusteltujen päätösten tekemiselle.

Subsidiariteetti ja monimuotoisuus

128. Katsomme, että demokratia on elinehto ihmisille kansalaisina ja kukoistaville

yhteiskunnille. Demokratia perustuu aina oikeusvaltioon, vallanjakoon ja vapaisiin vaaleihin.

Kansalaisten osallistuminen julkiseen elämään ja kaikkia koskevien päätösten tekemiseen on

olennainen osa demokratiaa. Pidämme kansalaisten osallistumista kaikilla tasoilla

välttämättömänä keinona todellisen demokratian saavuttamiseen.

129. Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate tarkoittaa, että valtaa on käytettävä tasolla, jolla se

on sekä tehokkainta että lähimpänä kansalaisia edellyttäen, että sitä voidaan tehokkaasti

käyttää tällä tasolla. Sellaiset politiikat, toimenpiteet ja sääntelykehykset, jotka ovat

tehokkaimpia Euroopan tasolla, tulee siirtää Euroopan unionille, kun taas tehtäviä, jotka

voidaan suorittaa asianmukaisella tavalla alemmalla tasolla, ei pidä siirtää korkeammalle

11

tasolle. EU:n kaikkien hallinnon tasojen on tehtävä avoimesti yhteistyötä näiden tehtävien

suorittamisessa.

130. Läheisyysperiaatteen asettamat rajat palvelevat osaltaan myös tiettyä vallanjakoa

estämällä vallan keskittymistä. Visionamme on vahva alhaalta ylös ulottuva järjestelmä, joka

koostuu vaikutusmahdollisuuksiaan käyttävistä yksilöistä, perheistä ja järjestöistä,

paikallisyhteisöistä, kaupungeista, alueista ja jäsenvaltioista aina Euroopan unionin tasolle.

131. Mikäli hallitukset rikkovat ihmisten perusoikeuksia, kansainvälisellä valtioyhteisöllä on

velvollisuus ryhtyä suojatoimiin yleissopimusten, sopimusten ja muiden asiakirjojen

perusteella ja jopa sisällyttämällä lakiin velvollisuus puuttua asiaan käyttämällä asteittain

ankarampia mutta asianmukaisia keinoja rikkomusten lopettamiseksi tiukan kansainvälisen ja

demokraattisen valvonnan piirissä.

132. Valtioiden suvereniteetin tarkoitus on, että ne pystyvät varmistamaan kansalaisilleen

yhteisen hyvän, hyvinvoinnin ja kehityksen sekä puolustamaan ja elvyttämään kansainvälistä

oikeusjärjestystä, joka kunnioittaa ihmisarvoa. Tämä merkitsee kuitenkin myös sitä, että

valtioiden on jaettava itsemääräämisoikeutensa ylikansallisissa ja kansainvälisissä

organisaatioissa aina, kun ne eivät voi toteuttaa tehokkaita toimia yksin; niiden on

yhdistettävä voimavaransa kansainvälisissä ja maailmanlaajuisissa kumppanuuksissa ja

sopimuksissa.

Visiomme yhteiskunnasta 133. Arvojemme tulee ohjata poliittista järjestystä sekä talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin

aloja.

134. Jokaisen yksilön osallistumiseen perustuva talouskehitys ei voi edistää hyvinvointia ja

rauhaa, ellei sen hedelmiä jaeta niin, että tavoitteena on jokaisen yksilön elinolojen

parantaminen ja henkilökohtaisen kehityksen tukeminen. Juuri tästä syystä kannatamme

12

sosiaalista markkinataloutta ja meidän on tuettava ja kehitettävä kestäviä solidaarisuuteen ja

vastuuseen pyrkiviä järjestelmiä.

135. On oltava valpas sen varalta, että taloudellisen vallan väärinkäyttö johtaa vapauden

rajoittamiseen, epätasa-arvoon tai epäoikeudenmukaisuuteen. Siksi on tärkeää turvata

markkinavoimien välinen kilpailu sekä edistää solidaarisuutta ja sosiaalista

oikeudenmukaisuutta.

136. Subsidiariteetti ilmenee poliittisessa järjestelmässä vertikaalisesti ja yhteiskunnassa

horisontaalisesti sillä ehdolla, että yhteiskuntaa voidaan rakentaa vapaasti. Julkisen vallan on

siksi kunnioitettava ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä tunnustettava ja tuettava

sosiaalisten ryhmien suhteellista autonomiaa, eikä se saa korvata yksityistä aloitekykyä, ellei

viimeksi mainittu ole heikko tai olematon. Tässä samassa hengessä Euroopan kansanpuolue

kannattaa eloisaa kansalaisyhteiskuntaa, joka perustuu kansalaisjärjestöihin ja

yhdistystoimintaan. Olemme myös sitä mieltä, että EU:n tulee vaalia suoria yhteyksiä

tuottajajärjestöihin, kuluttajiin, ammattijärjestöihin, kauppakamareihin ja muihin

sosioekonomisiin ja yhteiskunnallisiin toimijoihin. Sosiaalinen markkinatalous

137. Sosiaalisen markkinatalouden käsite kehitettiin Euroopan pimeimmällä hetkellä, 1930- ja

1940-luvuilla vastalääkkeeksi kriisille, totalitarismille ja sodalle. Se pohjautui

yhteiskunnallisten järjestöjen ja kirkkojen 1800-luvulla ja sitä välittömästi seuranneilla

vuosikymmenillä kehittämiin käsitteisiin ja menettelytapoihin. Sosiaalinen markkinatalous on

ennen kaikkea syvästi poliittinen käsite, jolla pyritään turvaamaan ihmisten vapaus

säilyttämällä ja kehittämällä markkinoita. Puhtaimmillaan se on ilmentynyt sodanjälkeisen

Euroopan kristillisdemokraattien politiikassa, ja se edustaa yhtä poliittisen ryhmämme

perusperiaatteista. Se on taloudellinen ja sosiaalinen järjestely, joka ankkuroituu

perussopimuksiin ja jossa henkilökohtainen vapaus, yksityinen omistusoikeus sekä vapaa ja

markkinakilpailu sovitetaan yhteen yleisen edun ja kestävän kehityksen kanssa. Poliittisen

ryhmämme on edelleen korostettava työn ja yrittämisen etiikkaa, joka mahdollistaa kaikille

13

oman toimeentulon ansaitsemisen. EPP kannattaa vahvaa sosiaalista vuoropuhelu ja

tunnustaa työmarkkinaosapuolten tärkeän roolin.

138. Yhteiskuntamme heikoimmat jäsenet ainsaitsevat solidaarisuuta niin kauan, kun he eivät

pysty huolehtimaan itsestään. Tällainen menettely ei kuitenkaan saa koskaan olla ristiriidassa

kilpaillussa markkinaympäristössä vallitsevan henkilökohtaisen vastuun perusperiaatteen

kanssa. Vakavan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin koettuamme ensisijaisen

tavoitteemme on oltava sosiaalisen markkinatalouden periaatteiden edistäminen ja

vahvistaminen Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti, yhä tiiviimmin yhteen nivoutuvassa

globaalissa taloudessa. Markkinoiden on toimittava mahdollisimman vapaasti, ja vapaata

kilpailua ja kauppaa haittaavista epäreiluista menettelyistä ja protektionistisista toimenpiteistä

on päästävä eroon.

139. Sosiaalisen markkinatalouden on Euroopassa ja maailmanlaajuisesti perustuttava

kestävän kehityksen periaatteisiin. Se tarkoittaa, että on kiinnitettävä entistä enemmän

huomiota uusiutuviin energialähteisiin, asteittaiseen luopumiseen kestämättömästä

energiantuotannosta, energiatehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä

luonnonvarojen (vesi, ilma ja maa) suojeluun ja uudistamiseen. Näiden periaatteiden

noudattaminen tarkoittaa myös sitä, että talouskasvun olisi tuettava niitä tekijöitä, jotka

parantavat kansalaisten elämänlaatua. Uskonto ja politiikka

140. Me EPP:n jäsenpuolueet vahvistamme yhteyden toisaalta evankeliumiin ja kristilliseen

kulttuuriperintöön pohjaavien kristillisten arvojen ja toisaalta vapauden, kaikkien ihmisten

perustavanlaatuisen tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden

ihanteiden välillä. Samanaikaisesti korostamme kirkon ja valtion eroa ja tarvetta tehdä ero

kirkon ja valtion, samoin kuin uskonnon ja politiikan, roolien välillä yhteiskunnassa.

Evankeliumi ei ole poliittinen periaateohjelma. Mutta tämän eron ei tulisi koskaan oikeuttaa

kirkkojen poissulkemista julkisesta elämästä tai vähentää tarvetta jatkuvaan vuoropuheluun ja

vuorovaikutukseen poliittisten ja uskonnollisten elämänalueiden välillä. Tätä vuoropuhelua

14

tulee vahvistaa. EPP pitää EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 17. artiklaa perustavana

välineenä, kun käsitellään esimerkiksi kristittyjen ja muiden uskonnollisten ryhmien vainoa

maailmassa. Uskonnonvapaus, mukaan luettuna oikeus vaihtaa uskontoa tai olla uskomatta,

on samalla tasolla muiden perustavien ihmisoikeuksien kanssa.

141. Tunnustaen kulttuurimme kreikkalais-roomalaiset ja juutalaiskristilliset juuret ja

valistuksen inspiraation lähteiksi, me haluamme asemoida itsemme ennen kaikkea

arvopuolueeksi ilman tunnustuksellisia siteitä. Tämä pätee sekä heihin meistä, jotka uskovat

Jumalaan totuuden, oikeuden ja kauneuden lähteenä, ja jotka uskovat että ihmiskunta on

kutsuttu antamaan panoksensa Jumalan luomistyön ja vapauden hyväksi, että heihin, jotka

eivät jaa tätä uskoa, mutta jotka kunnioittavat samoja universaaleja arvoja muista lähteistä

nousevina.

142. Jos EPP kieltää, unohtaa, laiminlyö tai heikentää arvojaan, se ei ole muuta kuin vallan

väline, ilman sielua ja tulevaisuutta, jolloin se luopuu viestinsä yleismaailmallisesta ja

alkuperäisestä luonteesta, joka perustuu jokaisen ihmisen moniulotteisuuden ja yhteiskuntaan

osallistumisen globaaliin arvostukseen.

15

Osa II: Yhteiskuntiemme uusia haasteita

201. Eurooppa-hanke, jossa EPP:n jäsenpuolueet olivat edelläkävijöitä ja liikkeellepaneva

voima, on vielä kesken. Sodanjälkeinen Eurooppa on jälleenrakennettu, sodasta on tullut

etäinen uhka, liike kohti totalitarismia on käännetty päinvastaiseksi; maanosa on lähes

yhtenäinen, ja siitä on tullut rauhaisa ja vauraampi kuin koskaan. Itsetyytyväisyyteen ei

kuitenkaan ole mitään syytä.

202. 2000-luku tarjoaa jännittäviä uusia mahdollisuuksia, mutta se tuo mukanaan myös

haasteita ja uhkia. Globalisaatioon on vastattava monitahoisesti, mutta vastauksen on oltava

vahva ja yhtenäinen Eurooppalainen vastaus. Valtavat valtasiirtymät talouden ja geopolitiikan

alalla vaativat uutta yhteistä pyrkimystä innovaatioihin ja osaamiseen, jotka perustuvat

arvoihin ja pitkän aikavälin visioon ja strategioihin. Demografinen kehitys, ilmastonmuutos,

ruokaturvan uhat, biologisen monimuotoisuuden kutistuminen ja uudet niukkuusongelmat

aiheuttavat väistämättä kauaskantoisia muutoksia.

203. Uskomme, että viime vuosikymmenten globaali kehitys on vahvistanut eurooppalaisen

yhteiskuntamallin perusperiaatteita sekä tarvetta sen kehittämiseen kilpailukyvyn

säilyttämiseksi. Globaalit haasteet 204. Nujerrettuamme totalitarismin ja luotuamme edellytykset sovinnolle ja sodan

ehkäisemiselle Euroopassa vastassamme on nyt radikaali muutos maailman valtasuhteissa ja

uuden maailmanlaajuisen asetelman muotoutuminen. Samalla tapahtuu kauaskantoisia

demografisia ja taloudellisia muutoksia. Lisäksi kulttuuriin ja rahoitukseen liittyvät rajoitteet

heikentävät Euroopan valmiutta omaksua suurempia geopoliittisia vastuita. Kylmän sodan

loppuminen ja köyhyyden ja alikehittyneisyyden onnistunut torjunta monissa maissa luo uusia

mahdollisuuksia rauhanomaiselle kansainväliselle yhteistyölle ja globaalin hallinnon

vahvistamiselle. Toisaalta kohtaamme yhä enemmän uhkia, jotka johtuvat alueellisesta

epävarmuudesta, sortuvista valtioista, kilpailusta luonnonvaroista, selvittämättömistä

16

aluekiistoista, terrorismista sekä uusista ja vanhoista joukkotuhoaseista valtioiden ja valtiosta

riippumattomien toimijoiden käsissä. Tässä uudessa poliittisessa tilanteessa Euroopan on

tiedostettava, että se voi helposti menettää vielä tällä hetkellä merkittävän painoarvonsa

maailman asioihin myös, kun otetaan huomioon sen tärkeimmän liittolaisen, Yhdysvaltojen,

huomion siirtyminen muualle maailmaan. Nämä mahdollisuudet ja uhat kansainvälisen ja

ulkopolitiikan aloilla vaativat kaukonäköistä, sitoutunutta, vahvaa ja luovaa reagointia

Euroopan unionilta. Ne tarjoavat uuden perustelun jatkaa ja syventää Euroopan

yhdentymistä.

205. Globalisaatio ja tietoyhteiskunta lisäävät riippuvuuksia ja tartuntariskejä maiden ja

talousalueiden välillä ja voivat siten johtaa kielteiseen talouskehitykseen paljon lyhyemmässä

ajassa kuin aikaisemmin. Globalisaatio ja lisääntyvä keskinäinen riippuvuus ovat luoneet myös

välittömiä uhkia, ja suuria mahdollisuuksia, Euroopan taloudelle. Kasvava ostovoima eri puolilla

maailmaa ja laajentuva maailmankauppa ovat avanneet uusia mahdollisuuksia Euroopan

tavara- ja palveluviennille, kun taas maailmanlaajuinen työnjako on samaan aikaan alentanut

monien perustuotteiden hintaa eurooppalaisille kuluttajille. On syntynyt miljoonia uusia

työpaikkoja. Toisaalta uusi työnjako on vähentänyt voimakkaasti työpaikkojen määrää

maanosassamme. Lisäksi Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky kohtaa

ennennäkemättömän suuria haasteita, erityisesti liittyen väestörakenteeseemme, koulutus-,

tutkimus- ja kehitysmalleihimme sekä maantieteellisen liikkuvuuden puutteeseen. Edelleen on

käynyt tuskallisen selväksi, että nykyiset luottoon ja lainanottoon perustuvat liiallisen julkisen ja

yksityisen kulutuksen mallit ovat kestämättömiä paitsi tulevien sukupolvien näkökulmasta myös

lyhyellä aikavälillä. Euron luominen on epäilemättä kasvattanut sitä käyttävien valtioiden

taloutta, joten järjestely on peruuttamaton tai se voidaan kumota vain hyväksymällä

dramaattiset ja hallitsemattomat seuraukset. Keskeinen kysymys kansalaisten ja politiikan

kannalta on, olemmeko valmiita ja halukkaita valitsemaan yhden yhteisen valuutan täydet

taloudelliset ja toimielimiin vaikuttavat seuraukset. EPP:llä on siis edessään kolminkertainen

haaste uudistaa ja nykyaikaistaa talouttamme voimakkaasti ja laajasti, jotta voimme sopeutua

globaalin kilpailun välttämättömiin vaatimuksiin, tasapainottaa julkisia ja yksityisiä tuloja ja

menoja aiheuttamatta talouden taantumaa ja joukkotyöttömyyttä sekä uudistaa

instituutioitamme tavalla, joka on välttämätöntä yhteisvaluutan säilyttämiseksi.

17

Eurooppa-hankkeen pelastaminen kohdatessamme nämä haasteet vaatii näkemystä ja

asiantuntemusta.

206. Teollinen vallankumous, väestönkasvu, teknologiset valmiudet ja ennen kaikkea valtava

tuotannon ja kulutuksen kasvu kohtaavat ne rajat, joiden puitteissa maapallon voi uusiutua ja

palautua, ja ovat useissa tapauksissa jo ylittäneet kapasiteettinsa. Tasapainon palauttamisessa

on kysymys ei vähemmästä kuin ihmiskunnan eloonjäämisestä, ja se on tämän ja tulevien

sukupolvien keskeinen haaste. Lisäksi taloutemme tuntevat jo tulevan niukkuuden rajoitteet

erityisesti energian suhteen. Rajut muutokset tuotanto- ja kulutusmalleissamme ovat

väistämättömiä, ja ilmaston lämpeneminen vielä kiirehtii niitä.

Toisaalta nykyiset teknologiat ja uusien kehittäminen voivat paitsi luoda vaihtoehtoja

taloutemme ja elintapojemme kestämättömille suuntauksille, myös avata muutokseen,

innovaatioon, työllisyyteen ja kasvuun liittyviä lupaavia uusia näkökulmia. Taloutemme

viherryttäminen tarjoaa kansallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia mahdollisuuksia luoda uusia

yrityksiä ja keksiä rohkeita ratkaisuja niukkuuksista selviämiseen. Se voi olla uusi tulolähde

sekä moderneille että toistaiseksi vähemmän kehittyneille yhteiskunnille. Tämä kolmas

yhdistävä haaste on samaan aikaan uusi alue välttämättömälle eurooppalaiselle yhteistyölle:

ympäristöhaasteisiin tarvitaan ratkaisuja, jotka ylittävät kansalliset rajat. Itse asiassa useimpia

niistä on lähestyttävä koko maailman kannalta, jolloin Euroopan visioiden ja intressien

tavoitteleminen ei voi olla tehokasta ilman vahvaa, yhtenäistä ja kaukonäköistä politiikkaa ja

käytäntöä.

Yhteiskunta ja kulttuuri

207. Eurooppa on aina ollut kulttuurin, rationaalisuuden, edistyksen, tiedon ja humanismin

tyyssija. Me EPP:ssä uskomme, että on olemassa yhteinen eurooppalainen kulttuuri, joka erottuu

globalisaation kontekstissa. Siksi kannatamme sellaisen yhteiskuntarakenteen vahvistamista,

jossa on tilaa perheille, paikallisyhteisöille, kansalaisjärjestöille, alueille ja kansakunnille.

Arvostamme suuresti kansalaisten henkilökohtaista vastuuta, kaupallisen ja voittoa

18

tavoittelemattoman toiminnan (mukaan lukien kulttuuritoiminta) tasapainoa sekä palkallista ja

vapaaehtoista osallistumista. Politiikan tulee tukea tätä.

208. Vahvan eurooppalaisen identiteetin, joka on välttämätön edellytys dynaamiselle

unionille, vaalimisen tulee perustua maanosamme sosiaaliseen, kulttuuriseen ja hengelliseen

monimuotoisuuteen. Tähän moninaisuuteen sisältyy myös juutalaisuuden ja kristinuskon

lisäksi muita uskontoja, kuten islam.

209. Tarvitsemme samaan aikaan virallisten paikallisten ja alueellisten kielten suojelua ja

edistämistä sekä oikeutta koulutukseen äidinkielellä riittävän kattavassa kouluverkossa, ja

toisaalta monikielistä koulutusta, joka mahdollistaa Euroopan kansalaisten helpon

keskinäisen kommunikoinnin.

210. Näemme voimakkaan tarpeen suojella ja edistää puhtaasti kaupallisista eduista irrallaan

olevia arvoja, kehittää nykyaikaista kulttuuri-ilmaisua median, myös uuden median alalla,

arkkitehtuurissa ja tilasuunnittelussa, taiteissa, kirjallisuudessa ja kulttuuriperintömme

säilyttämisessä, unohtamatta sen rikastuttamista edistämällä kulttuurivaihtoa ja liikkuvuutta.

Perhe ja väestönkehitys

211. Kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 16. artiklassa todetaan, perhe on

yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion

suojaan. Perhe on korvaamaton ydinyksikkö, jossa rakkautta ja lähimmäisenrakkautta,

myötätuntoa ja inhimillistä solidaarisuutta vaalitaan ja juurrutetaan eri sukupolvia yhdistävällä

tavalla. Se on paikka, jossa vanhemmat ja lapset ottavat vastuuta ja toimivat solidaarisesti

toisiaan kohtaan. Vahvat perheet ovat myös paremman väestönkehityksen edellytys.

212. Tiedostamme, että yhteiskunnissamme tarvitaan uudenlaista tasapainoa palkallisen ja

ammattimaisen työn ja perhehoidon välillä vahvistaaksemme sukupolvien välistä

solidaarisuutta. Samaan aikaan demografiset haasteemme vaativat pidempiä työuria ja

enemmän mahdollisuuksia lastenhoitoon ja koulutukseen myös päivähoidon ja muiden

19

sosiaalipalveluiden tarjoamisen muodossa sekä työn organisoimiseksi tavalla, jossa otetaan

huomioon työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Korostamme tarvetta tunnustaa

vanhempien työ kasvattajina sosiaalipolitiikan puitteissa. Mielestämme veropolitiikan tulee

tukea perheitä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta.

213. EPP kieltäytyy pitämästä aborttia perhesuunnittelun välineenä. Edistämme sellaisten

ohjelmien ja aloitteiden tukemista, joilla autetaan vanhempia ja perheitä vastaanottamaan

jokainen lapsi erityisesti silloin, kun ilmenee vaikeuksia tai raskaus on suunnittelematon.

Yhteiskunta ei saa kohdistaa painetta vanhempiin, jotka päättävät ottaa vastaan vammaisen

lapsen.

214. Eurooppalaisten elinajanodote pitenee tekniikan ja lääketieteen kehityksen ja

terveellisempien elintapojen ansiosta, mikä on sinänsä myönteinen saavutus. Sillä on

kuitenkin eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmiin vaikutuksia, jotka on otettava huomioon.

Työväestön suhde eläkkeelle siirtyneiden määrään heikkenee vääjäämättä. Korkeampi

tuottavuus voi vain osittain tasoittaa tätä kehitystä ja siksi keskimääräisiä työuria on

pidennettävä. Terveellisiä elintapoja ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa on edistettävä

entistä voimakkaammin. Kun ihmiset elävät pidempään terveinä ja aktiivisina, sillä on

myönteinen vaikutus tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Samaan aikaan Euroopan on

investoitava enemmän koulutukseen, muun muassa kielenopetukseen, työvoiman

liikkuvuuteen ja nuorten yrittäjyysopintoihin.

Koulutus ja nuoriso 215. Koulutus ja osaaminen ovat olennaisia Euroopassa, mutta ne eivät ole vielä täysin

toteutuneet. Viime vuosina Euroopan haasteena on ollut rakentaa osaamiseen perustuvaa

taloutta ja yhteiskuntaa. Kilpailukyvyn ja tieteellisen potentiaalin tavoitteet törmäävät

aivovuotoon ja rahoituskriiseihin. Samaan aikaan koulutus on yksilön menestyksen ja

ammatillisen kehityksen kulmakivi.

20

216. Mielestämme koulutuksesta on tullut elämäntapa ja voimavara, emmekä ole Euroopassa

koskaan olleet riippuvaisempia siitä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa nuorilla on erityinen

vastuu Euroopan tulevaisuuden muovaamisesta. Suurempi haaste on antaa heille hyvä alku

koulutuksen avulla.

Maahanmuutto ja integraatio 217. Euroopan unionin sisäinen liikkuvuus ja maahanmuutto Euroopan ulkopuolelta ovat

realiteetteja. Ne ovat rikastuttaneet Eurooppa jo vuosisatojen ajan. Euroopan talouden

kannalta kiinnostavaa on houkutella koulutettuja työntekijöitä eri puolilta maailmaa, mutta

maahanmuuttoa ei tule pitää ainoana vastauksena väestökehityksen haasteisiin. ”Aivovuoto”

tulee estää. Toimivalta kansallisille työmarkkinoille pääsyyn liittyvissä päätöksissä kuuluu

jäsenvaltioille. Vainon kohteeksi joutuville on aina tarjottava turvapaikka. Maahanmuuttajia ja

pakolaisia on kohdeltava ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

218. Mielestämme on välttämätöntä käsitellä myös ongelmia, jotka ovat seurausta

integraation puutteesta ja laittomasta maahanmuutosta, erityisesti kun muodostuu

maahanmuuttajien ”rinnakkaisyhteiskuntia”, joissa ei noudateta perustuslakiemme

perusarvoja, kuten yksilönvapauksia tai miesten ja naisten tasa-arvoa lain edessä.

Ihmisoikeuksia, vapautta ja suvaitsevaisuutta on kunnioitettava kaikissa kulttuuriin tai

uskontoon pohjautuvissa yhteisöissä Euroopassa. Unionin alueella ei pitäisi sallia lahkojen

omia oikeusjärjestelmiä.

219. Maahanmuuttajien tulee osata tai opiskella vastaanottavien maiden kieliä, historiaa ja

uuden ympäristön piirteitä, noudattaa lakia ja kunnioittaa kulttuuriperintöä ja sen taustalla

olevia arvoja sekä ottaa osaa paikallisen ja kansallisen yhteisönsä kansalaisoikeuksiin ja -

velvollisuuksiin. Tässä on ennen kaikkea kyse siitä, että yksittäiset maahanmuuttajat

pääsevät käyttämään oikeuksiaan täysimääräisesti. Toisaalta EPP torjuu kaikenlaisen

maahanmuuttajiin koskevan syrjinnän. Ihmisillä on oikeus harjoittaa uskontoaan ja

kulttuuriaan, kunhan lakia noudatetaan. Etnisten ryhmien gettojen syntymiseen on puututtava.

Mahdollisuus työskentelyyn on tärkeä osa yhteiskuntaan integroitumista. Mahdollisuuksia

21

maahanmuuttajien, heidän perheidensä ja isäntämaan muiden kansalaisten väliseen

yhteistyöhön ja kohtaamisiin tulee edistää.

220. Kaikki EU-jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhteisen turvapaikkapolitiikan luomiseen.

Tällaisen yhteisen politiikan on kuitenkin perustuttava EU:n turvapaikkapolitiikan olemassa

oleviin sääntöihin. Politiikan tulee myös osoittaa solidaarisuutta jäsenvaltioille, joiden

kansalliseen turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä ja kohtuuttomia paineita erityisesti

maantieteellisen sijainnin tai väestötilanteen vuoksi. Sodan tai ihmisen aiheuttamien ja

luonnonkatastrofien ollessa kyseessä EU:n ja sen jäsenvaltioiden pitäisi helpottaa

kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien vastaanottoa EU:hun. Meidän tulee kannustaa

tulijoita palaamaan, kun olosuhteet lähtöalueella sen sallivat.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

221. Yksi Euroopan unionia määrittävistä piirteistä on yhteenkuuluvuus sosiaalisesti,

alueellisesti ja taloudellisesti. Se on käytännön sovellutus yhteisvastuun periaatteesta ja siitä

vakaumuksesta, että yhteiskuntarauha ei ole kestävää, mikäli osapuolten välillä on liian iso tai

pysyvä kuilu. Yhteenkuuluvuuden edistäminen tarkoittaa eri maiden välisten erojen kuromista

umpeen, rajat ylittävän ja alueellisen yhteistyön sekä maiden alueiden välisen yhteistyön

kehittämistä sekä eroavaisuuksien sovittelua yhteiskunnissamme yhteiskuntaluokkaan,

etniseen taustaan, kansallisuuteen tai ikään liittyen. Tätä vaikeuttaa tällä hetkellä vakavasti

lisääntyvä eriarvoisuus ja köyhyys, joihin usein liittyy kasvava työttömyys erityisesti nuorten

keskuudessa.

222. Nyt enimmäkseen kansallisen tason haasteena on uuden alaluokan syntymisen

pysäyttäminen. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus yhteiskunnissamme on uhattuna eniten, kun

työttömyys, koulutuksen puute ja maahanmuuttajaväestö keskittyvät samaan naapurustoon,

mikä johtaa liian usein elinympäristön köyhtymiseen, radikalisoitumiseen,

huumeriippuvuuteen, väkivaltaan ja rikollisuuteen. Lisäksi köyhyyden kaltaiset ilmiöt jopa

työväestön keskuudessa ja ikääntyneiden joukossa vaativat enemmän huomiota hallituksilta

ja työmarkkinaosapuolilta. Vaikka vastuu on ensisijaisesti kansallisten hallitusten ja

22

paikallisten viranomaisten, joilla on tukenaan kansalaisyhteiskunnan ja muita riippumattomia

avustushankkeita, EU voi auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa luomalla edellytyksiä

työllisyydelle ja talouskasvulle sekä hyödyntämällä koordinointitoimivaltaansa rikollisuuden ja

huumeiden torjunnassa.

223. Yhteenkuuluvuuden kolmas ulottuvuus on taloudellisen ja sosiaalisen lisäksi alueellinen.

Alueellinen yhteenkuuluvuus tukee kilpailukyvyn parantamista eri maissa ja alueilla.

224. EPP aikoo myös kiinnittää enemmän huomiota nuoremman sukupolven

koulupudokkaisiin ja koulutuksen puutteeseen. Tässä EU:lla on tärkeä, mutta jäsenvaltioihin

nähden toissijainen, rooli esimerkiksi tukemalla koulutusta, liikkuvuutta ja elinikäistä

oppimista.

225. EPP korostaa edelleen pyrkivänsä edistämään koulutuksen ihmisoikeutta ja vanhempien

vapautta valita koulutus. Eettisen keskustelun syventäminen

226. Teknologialla on yhä kasvava rooli varsinkin ihmiselämän alussa ja lopussa.

Päätöstemme moraaliset seuraukset lisäävät poliittisten, yhteiskunnallisten ja yksilöiden

valintojen ulottuvuuksia. Lisäksi kun käyttäytymisemme ja päätöstemme vaikutuksia tuleville

sukupolville pystytään mittaamaan uudenlaisilla mittareilla, nykyisiä ja tulevia vaikutuksia on

pohdittava ennennäkemättömällä tavalla.

227. EPP vahvistaa ihmisen, ihmiselämän ja luomakunnan aseman sellaisena, kuin se

mainitaan vuoden 1992 Ateenan perusohjelmassamme ja vuoden 2001 Berliinin

julistuksessamme arvojen unionista. Toisaalta teknologisen kehityksen ja eettisten haasteiden

kaikkia alueita ei ole mainittu kyseisissä asiakirjoissa. Siksi uusia teknologioita on edelleen

arvioitava näissä asiakirjoissa esitettyjen periaatteiden perusteella. Teknisiin innovaatioihin

näillä alueilla täytyy edelleen liittyä systemaattinen eettinen keskustelu. Euroopan unionin ei

tule jakaa varoja sellaisille teknologioille, jotka ovat selvästi vastoin edellä mainituissa

23

asiakirjoissa hahmoteltuja arvoja, ja muihin herkkiin aiheisiin liittyen EU-rahoitukseen tulee

liittyä asiaankuuluvien eettisten näkökohtien tutkimus.

228. Ihmiselämää tulee suojella sen alusta luonnolliseen loppuun saakka. Geneettiset

toimenpiteet ihmiselämän alussa tulee rajata toimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan

sairauksia. Ihmisalkioiden keinotekoinen luominen ja valinta tutkimusta varten tai kaupallisiin

tarkoituksiin tulee kieltää kaikkialla unionissa. Aborttien ja eutanasian mainostaminen tulee

kieltää.

Poliittisten puolueiden rooli

229. Poliittiset puolueet ovat edustuksellisen demokratian välttämätön instituutio. Niillä on

ratkaiseva merkitys ihmisten yleisten, erityisten ja erilaisten intressien edustamisessa,

hallintoelinten vastuuvelvollisuudesta huolehtimisessa, ihmisten integroimisessa poliittiseen

prosessiin ja demokraattisten ihanteiden edistämisessä. Siksi poliittisten puolueiden tulee

edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä monimuotoisuutta ehdokaslistoillaan ja

sisäisissä toimielimissään. Poliittisten puolueiden on kansallisella ja Euroopan tasolla

järjestäydyttävä ja toimittava sisäisen demokratian sääntöjen mukaisesti. Lisäksi niiden on

oltava valppaina sellaisten ideologioiden ja ryhmittymien varalta, joiden tavoitteena on tuhota

Euroopassa saavutettu rauhanomaisen poliittisen yhteistyön ja demokratian perintö.

230. Poliittisilla puolueilla on keskeinen tehtävä kansalaisten ja hallitusten yhteen tuomisessa.

Edustuksellinen demokratia on silta kansalaisten ja hallitusten välillä. Euroopan tasollakin

puolueet ovat välttämättömiä tuodessaan unionia ja sen kansalaisia lähemmäksi toisiaan ja

yhdistäessään eurooppalaisen päätöksentekoprosessin ruohonjuuritason osallistumiseen.

Vapaaehtoisten maksujen ja unionin rahoituksen turvin eurooppalaisten puolueiden tulee

kyetä omaan tutkimukseen riippumattomissa aivoriihissä, toteuttamaan eurooppalaisia

vaalikampanjoita ja saamaan näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

24

231. Euroopan tasolla tehtävien päätösten merkityksen kasvaessa eurooppalaisten päättäjien

ja parlamentaarikkojen rehellisyyttä, avoimuutta ja riippumattomuutta tulee valvoa ja tehostaa.

Rahoituksen tulee kaikissa tapauksissa olla läpinäkyvää.

232. EPP sitoutuu jatkuvaan prosessiin, jossa se vahvistaa ja pyrkii saamaan kansalaisten

luottamusta vuoropuhelun, läsnäolon, avoimuuden ja vastuullisuuden keinoin. EPP pyrkii

syvempään integraatioon jäsenpuolueidensa kanssa läheisyysperiaatteen perusteella ja

tavoittelee samalla unionin instituutioiden päätöksentekopotentiaalin täysimääräistä

toteutumista. EPP:n tulee Euroopan naapurustossa tapahtuvia muutoksia hyödyntäen

edelleen vahvistaa niitä lähialueiden poliittisia voimia, joilla on samat perusarvot.

233. EPP edistää ja tukee eduskuntaryhmiensä toimintaa kaikissa eurooppalaisissa

organisaatiossa, Euroopan unionissa, Euroopan neuvostossa, ETYJ:ssä ja Natossa.

Kansallisten vähemmistöjen turvaaminen

234. Alkuperäisiä kansallisia vähemmistöjä ja tässä mielessä perinteisiä vähemmistöjä ovat

ryhmät, jotka ovat asuneet samalla alueella sukupolvien ajan kansallisten rajojen muuttuessa.

Kansallisvaltioiden on kunnioitettava ja edistettävä niiden oikeuksia ja pyrkimyksiä säilyttää

omia kulttuuriperinteitä ja puhua omaa kieltä, samoin kuin vähemmistöjen on kunnioitettava

maansa perustuslaillista järjestystä. Euroopan unioni on selkeästi sitoutunut

yhteistoiminnalliseen ongelmanratkaisuun sekä vähemmistöjen että kansallisten hallitusten

kanssa, ja sen tulee auttaa selvittämään tätä monimutkaista kysymystä, joka on usein ollut

Euroopan historiassa tapahtuneiden konfliktien syy.

235. Uskomme, että Euroopan unioni pystyy vähitellen kehittämään yhteisöjä sitovia

standardeja ja normeja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ja yhteisöjen suojelemista

varten sekä kannustamaan myönteisten toimien ja poliittisten välineiden käyttöön

vähemmistöihin kuuluvien yksilöiden ja ryhmien suojelemiseksi. Parhaiden käytäntöjen

jakamisen periaatteen taustalla on konkreettinen ja tehokas EU-strategia, joka koskee

alkuperäisiä kansallisia vähemmistöjä ja perinteisiä vähemmistöjä.

25

Alueiden merkitys

236. EPP tukee alueiden komiteaa poliittisena toimijana ja Euroopan unionin elimenä, joka

puolustaa alueiden ja kaupunkien etuja. Lissabonin sopimus on vahvistanut alueiden ja

paikallisviranomaisten roolia Euroopan unionissa ja vahvistanut alueiden komitean

institutionaalista roolia lainsäädäntöprosessissa. EPP kannattaa ja edistää alueiden vahvaa

asemaa yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä osatekijöistä, jolla voidaan vähentää EU:n

demokratiavajetta. Alueilla on tärkeitä taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia rooleja, jotka

joskus ylittävät jäsenvaltioiden rajat. Katsomme, että alueiden ja paikallisviranomaisten sekä

niiden välisen yhteistyön edistäminen tuo lisäarvoa Euroopan yhdentymisprosessiin.

Vapaus internetin aikakaudella

237. Tieto- ja viestintätekniikan viimeaikainen kehittyminen, erityisesti internetin sosiaalinen

media, on alkanut muuttaa elämäämme ja yhteiskuntiamme ennennäkemättömällä tavalla. Se

on osaltaan johtanut globaalin kansalaisyhteiskunnan muodostumiseen ja lisännyt kykyämme

taloudelliseen kasvuun innovaatioiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen ansiosta

sekä parantanut ilmaisunvapautta ja esteetöntä tiedonsaantia. Toisaalta sen myötä on

ilmaantunut uusia uhkia immateriaalioikeuksille, yksityisyydelle ja henkilökohtaiselle

koskemattomuudelle. EPP kannattaa järkevää tasapainoa yksilönvapauden ja äärimmäisen

luovuuden sekä sääntelyn välillä, jolla pyritään torjumaan kyberrikollisuutta ja digitaalisen

teknologian väärinkäyttöä, kuten immateriaalioikeuksien rikkomuksia, sekä suosii samalla

voimakkaasti uusien liiketoimintamallien kehittämistä digitaalisessa ympäristössä.

Ihmisoikeuksia on kunnioitettava myös internetissä. Ne sisältävät yksilön oikeuden

tietoturvaan. Henkilötietojen suojaa internetissä voidaan loukata vain tapauksissa, joihin liittyy

rikollista toimintaa.

238. Teknologian kehitys on vaikuttamassa poliittiseen prosessiin syvällisesti. Sen ja

yhteiskunnallisen kehityksen yhteisvaikutus on nopeuttanut poliittista kehitystä

ennennäkemättömällä tavalla vähentämällä äänestäjien pitkäkestoista puolueuskollisuutta,

mikä johtaa ailahtelevaisuuten ja ennakoimattomuuteen sekä suurten kansanpuolueiden

26

heikkenemiseen. EPP:n ja sen jäsenpuolueiden on otettava tämä huomioon ja pyrittävä

jatkuvasti kehittämään teknologian hyödyntämiskykyään. Samalla on kuitenkin säilytettävä

henkilökohtainen viestintä äänestäjien kanssa ja tuotava politiikka lähemmäksi kansalaisia.

Viestinnän on oltava kaksisuuntaista, ja erityisesti mahdollisuutta ruohonjuuritason ja

puoluehierarkian huipun väliseen kommunikaatioon tulee tehostaa. Mikään ei kuitenkaan

pysty korvaamaan oikeusvaltion periaatteisiin perustuvan monipuoluejärjestelmän vaalien

demokraattisuutta. EPP kannustaa jäseniään hyödyntämään internetin potentiaalia keinona

poliittisen prosessin avaamiseen ja sellaisten kansalaisten tavoittamiseen, jotka ovat

aikaisemmin jättäneet osallistumatta. Sosiaalisella medialla on tässä oma roolinsa.

27

Osa III: Euroopan Unioni EU – arvojen unioni

301. Euroopan kansat ovat vuosisatojen kuluessa kehittyneet erottuviksi ja

omanarvontuntoisiksi kansakunniksi. Kansallisista eroista huolimatta ne ovat säilyttäneet

yhteisen kulttuuriperinnön, jonka juuret ovat heprealaisessa profetiassa, kreikkalaisessa

filosofiassa ja roomalaisessa oikeudessa, kristillisen sanoman ja juutalaiskristillisten arvojen

harmonisoimina ja rikastamina. Kansallisvaltion käsite on pysynyt ennallaan kaikissa

kulttuurin kehityksen eri vaiheissa: renessanssin, valistuksen ja modernilla aikakaudella.

Kansallisvaltiosta poliittisen järjestäytymisen muotona ja elämäntapana on tullut malli koko

maailmalle.

302. Meillä on tällä hetkellä suuria yhteisiä haasteita, jotka vaativat ratkaisuja Euroopan

tasolla. Eurooppa-hankkeen eli yhdistyneiden kansallisvaltioiden yhä läheisemmän unionin

tarkoituksena ei ole tuhota Euroopan kansallisvaltioita, vaan se on edellytys välttää

nationalismi, joka on tehnyt niin paljon haittaa kansalaisillemme, ja keino palauttaa

kansallisvaltioille todellinen kyky niiden tärkeimpien tehtävien täyttämiseen. Euroopan

yhdentyminen on edellytys kansojemme perusongelmien ratkaisemiselle, ja sellaisena

ratkaiseva läpimurto maanosamme historiassa. Toisen maailmansodan raunioille rakennetun

ja totalitarismista toipuvan Euroopan yhdentyminen on antanut kansalaisilleen kestävää

rauhaa, vapautta, vakautta ja vaurautta. Me eurooppalaiset voimme olla ylpeitä siitä, että

olemme saavuttaneet yhteisen näkökulman lähihistoriamme aikana.

303. Eurooppalaisesta rauhanomaisesta yhteistyöstä ja integraatiosta on kehittynyt malli

muille maailman alueille. Tältä pohjalta pystymme edistämään pitkäikäisiä arvoja, jotka ovat

ominaisia Euroopan yhteiskunnille: rauha, vapaus, demokratia, naisten ja miesten tasa-arvo,

oikeusvaltion periaatteet, suvaitsevaisuus ja sosiaaliseen markkinatalouteen perustuva

yksityisomaisuus. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on yhdessä transatlanttisten kumppaniemme ja

muiden samat arvot jakavien kansainvälisten toimijoiden kanssa jatkettava taistelua näiden

arvojen puolesta, jotka muodostavat yhteiskuntamme perustan ja jotka ovat osaltaan

28

vaikuttaneet demokratian ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteiden leviämiseen

ympäri maailmaa. Meidän tulee entistä tehokkaammin auttaa avun tarpeessa olevia

demokraatteja eri puolilla maailmaa ja vastustaa autoritaarisia ja fundamentalistisia

ideologioita.

304. Euroopan unioni pystyy menestymään tulevaisuudessakin, jos kaikilla jäsenvaltioilla ja

unionin toimielimillä on tarkka ja yhtenäinen näkemys tulevaisuudesta. EPP:n kannalta

eurooppalaisen mallin edistäminen on ratkaisevan tärkeää, jos haluamme eurooppalaisten

arvojen vaikuttavan nopeasti muuttuvassa maailmassa. EPP edelleen sitoutunut visioon

Euroopan unionin poliittisesta yhdentymisestä. Visio on seurausta historiasta, ja se on

edelleen paras keino vastata tulevaisuuden haasteisiin, joita ovat esimerkiksi globalisaatio,

maahanmuutto, uudet turvallisuusuhat, ilmastonmuutos ja energiavarmuus. Nyt meidän

tehtävänämme on sopeuttaa Euroopan unioni 2000-luvun todellisuuteen ja tarpeisiin

asettamalla oikeat painopisteet ja tuomalla Euroopan unioni lähemmäs kansalaisia.

Eurooppa globalisoituneessa maailmassa

305. Yhteiskuntiemme ja talouksiemme välisten yhteyksien jatkuvasti lisääntyessä Euroopan

laajuisia toimia tarvitaan paitsi sisämarkkinoiden ja oikeudellisen yhteisön luomiseksi myös

vapauden, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, solidaarisuuden ja kestävän kehityksen

vahvistamiseksi silloin, kun kansallisvaltio ei yksinään pysty enää huolehtimaan niistä.

Euroopan unionin on myös rajoitettava toimintansa läheisyysperiaatteen mukaisesti niihin

tehtäviin, joita ei voida riittävällä tavalla hoitaa alemmilla tasoilla ja jotka voidaan paremmin

hoitaa Euroopan tasolla. Tehokas Euroopan unioni rakentuu paikallisten ja alueellisten

viranomaisten itsehallinnolle sekä kansallisvaltioiden identiteetin ja roolin varaan. Euroopan

unioni ei ole valtio, mutta se käyttää liittovaltion välineitä niillä politiikan aloilla, joilla se on

saanut toimivallan jäsenvaltioiltaan.

306. Eurooppaan sitoutumisen perusteella, jota kristillisdemokraatit ovat osoittaneet alusta

asti, EPP vaatii asteittaista - mutta päättäväistä - etenemistä kohti aitoa poliittista unionia

niiden peruslinjojen mukaisesti, jotka määritettiin vuoden 1992 Ateenan ohjelmassa ja sitä

29

seuranneessa puoluekokouksessa. Haluamme Euroopan poliittisen unionin. EU:n on tulevina

vuosina uudistuttava perusteellisesti. Unioni ja jäsenvaltiot käyttävät valtaa jatkossa

enemmän yhdessä.

307. Euroopan unionin instituutiorakennetta on kehitettävä sen perusperiaatteiden ympärille.

Tämä edellyttää, että EU:n toimielimet ottavat tasapuolisesti huomioon kaikki kansalaiset ja

jäsenvaltiot. Samoin siinä tarvitaan demokraattisesti edustavia laitoksia, muun muassa

tehokkaampaa Euroopan komissiota, sekä mekanismia, jolla voidaan paremmin huolehtia

talouden ohjauksesta unionin ytimessä. Yhteispäätösmenettelystä ministerineuvoston ja

Euroopan parlamentin välillä on tultava avoimempaa. Ministerineuvoston tulee sen vuoksi

parlamentin toisena kamarina päättää julkisesti lainsäädännöstä. Sen on toteutettava

osallistuvampaa demokratiaa, mikä tarkoittaa uusia suoria vuorovaikutustapoja kansalaisten

ja Euroopan toimielinten välillä, kuten kansalaisaloitetta. Euroopan komission puheenjohtajan

valitseminen vaaleilla on yksi tavoitteistamme. Tämä vähentäisi koettua demokratiavajetta

unionissa ja vahvistaisi Euroopan unionin kansalaisten yhteistä identiteettiä.

308. Toimittuaan sovinnon ja hyvinvoinnin mallina maailmalle koko Euroopan mantereen

puolesta jo yli puoli vuosisataa EU:n tulee luonnollisesti olla mukana muovaamassa uuden

kansainvälisen järjestelmän sääntöjä ja normeja. Sekä kansalaisemme että globaalit

kumppanimme odottavat EU:n ottavan vastaan 2000-luvun haasteet, toimivan keskeisessä ja

aktiivisessa roolissa kansainvälisissä neuvotteluissa, keksivän toteuttamiskelpoisia ja

innovatiivisia ehdotuksia, ottavan vastuuta ja edistävän eurooppalaisia arvoja eri puolilla

maailmaa. Jotta Eurooppa pystyisi toimimaan uudessa tehtävässään tehokkaasti ja

vastaaman ajoissa sen globaaleihin haasteisiin, sen on voitava puhua yhdellä äänellä ja

toimia yhtenä kokonaisuutena.

309. Globalisoituneessa maailmassa tarvitaan globaalia hallintoa. Siksi on äärimmäisen

tärkeää vahvistaa kansainvälisiä järjestöjä ja parantaa niiden kykyä vastata

maailmanlaajuisiin valtasiirtymiin. Erityisesti nostamme esiin YK:n, koska sillä on vahvin

legitimiteetti globaalien ongelmien käsittelemiseen ja ratkaisemiseen. Kansainvälistä

valuuttarahastoa tulee myös vahvistaa, sillä se edistää vakautta ja turvallisuutta

30

kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Maailman kauppajärjestön vahvistaminen on olennaisen

tärkeää maailmanlaajuisen hyvinvoinnin kannalta, ja se auttaa lieventämään kansallisten

taloudellisten etujen eroista kumpuavia ristiriitoja. Esteiden poistamisen ja paremman

markkinoille pääsyn lisäksi kautta maailman tarvitaan päättäväisiä tekoja tehokkaamman

kansainvälisen sääntely-yhteistyön puolesta.

310. Uudet globaalit realiteetit edellyttävät myös nykyisten instituutioiden uudistamista ja/tai

uusien instituutioiden muodostamista. Joustavien instituutioiden, kuten G20:n, merkitys

kasvaa, mikä korostaa Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan kehittyvien talouksien

kasvanutta painoarvoa.

311. Talouksiemme kehittäminen ja siitä seuraava kansainvälisen houkuttelevuuden

kasvattaminen ja Euroopan rakentaminen vahvaksi globaaliksi toimijaksi vaatii kansallisten

talous- ja budjettipolitiikkojen yhdentymistä ja parempaa koordinointia. Tämä elvyttää

Euroopan talouden toimintaa ja työpaikkojen luomista. Talousvaikeuksien jaksosta ei voi

selvitä ilman ratkaisevia askeleita Euroopan yhdentymisessä. Se on tärkeää kasvun

varmistamiseksi ja myös euron vakauden vuoksi. Yhteismarkkinoita ja yhteistä valuuttaa

voidaan parhaiten tukea yhteisellä poliittisella päätöksenteolla.

312. Pidämme talouden dynamiikkaa Euroopassa paitsi sosiaaliseen vastuuseen kuuluvana

itse asiassa myös edellytyksenä sille. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja poliittista vakautta ei

voi syntyä ilman kestävää taloudellista kehitystä ja voimakasta petosten, veronkierron ja

rahanpesun torjuntaa. Euroopan taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen tavoitteiden

saavuttaminen hyödyttää kaikkia Euroopan kansalaisia. Ne tulee toteuttaa nykyisten

perussopimusten puitteissa EU:n sääntöjä, yhdenvertaisuusperiaatetta, yhteisön

lähestymistapaa ja kansalaisten aktiivista tukea kunnioittaen.

313. EU:n vahvempi osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan, demokratiakehityksen

tukemiseen, fundamentalistiterrorismin tukahduttamiseen ja konfliktien ratkaisuun on

äärimmäisen tärkeää. Euroopan on pystyttävä tarjoamaan tasapuolisia ja kestäviä

diplomaattisia ratkaisuja.

31

314. EU tarvitsee entistä parempaa kykyä asettaa ja toteuttaa poliittisia tavoitteita, ja sen

pitäisi edelleen maailmanlaajuisesti osallistua tilanteisiin, joissa sillä voi olla hyödyllinen rooli.

Mielestämme EU:n tulee myös hyödyntää täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamia

mahdollisuuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen. Yhteisen ulko- ja

turvallisuuspolitiikan sekä transatlanttista liittoa täydentävän turvallisuus- ja puolustuspolitiikan

vahvistaminen sekä aktiivinen ja yhteinen ihmisoikeuksien puolustaminen ja köyhyyden

torjunta maailmanlaajuisesti kansainvälisissä suhteissa on ratkaisevan tärkeää Euroopan

unionin jatkokehitykselle. Euroopan unionilla on oltava myös parempi operatiivinen kyky

puolustuspolitiikan alalla. Yksi keskeisistä tavoitteista on luoda erityisen tiivis yhteistyö EU:n

ja Naton välille. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan

luonteeseen.

315. Vaikka perinteisen hyökkäyksen uhka Eurooppaan on alhainen, EU:n on pysyttävä

valppaana ja tehostettava toimiaan joukkotuhoaseiden, terrorismin, järjestäytyneen

rikollisuuden ja alueellisten konfliktien leviämistä vastaan. Siksi EU:n on tehtävä yhteistyötä

kumppaneiden kanssa ja edistettävä sopimuksia, jotka turvaavat alueellista tasapainoa.

Samalla EU:n on pyrittävä entistä pontevammin vähentämään energiariippuvuuden,

ilmastonmuutoksen, piratismin ja tavanomaisten aseiden hallitsemattoman kaupan riskejä.

316. Jotta voidaan tehostaa EU:n diplomatiaa ja pyrkimyksiä säilyttää rauha

maanosassamme ja turvata vakautta ja demokratiaa eri puolilla maailmaa, EU ja sen

jäsenvaltiot tarvitsevat käyttöönsä tehokkaita sotilaallisia resursseja. Lisäksi EU:n on

tehostettava yhteisiin hankintoihin, erikoistumiseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä

koulutukseen liittyviä toimiaan tehostaakseen sotilaallisia voimavarojaan. Rahoitus- ja

talouskriisi pakottaa meidät radikaalisti parantamaan julkisen talouden tehokkuutta,

hyödyntämään siviili- ja sotilaallisen puolen synergiaetuja sekä yhdistämään ja jakamaan

sotilaallisia ja siviiliresursseja. Tämä on tärkeää myös, kun otetaan huomioon uudet vastuut

rauhanturvaamisessa, kriisinhallinnassa ja terrorismin torjunnassa sekä perinteisiä kuljetus- ja

viestintävälineitä koskevat uhat. Entistä vahvempi suojautuminen kyberuhkia vastaan

32

tiivistämällä yhteistyötä Euroopan tasolla on erityisen tärkeää, ja se täydentää nykyisiä Naton

voimavaroja tällä alalla.

317. EU:lla on myös vahva kiinnostus ja vastuu sen lähimpiä maantieteellisiä naapureita

kohtaan. Euroopan naapuruuspolitiikka kattaa maat Välimereltä Mustanmeren alueelle ja

Kaukasukselle, mutta se myös kunnioittaa kunkin maan ainutlaatuisuutta. Naapurimaiden

vakautus- ja demokratisoitumisprosessi on tärkeällä sijalla ja auttaa vahvistamaan kyseisten

maiden sekä EU:n vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun otetaan huomioon

kansannousut autoritaarista hallintoa vastaan ja vakava taloudellinen tilanne Pohjois-

Afrikassa ja Lähi-idässä, EU:n on vahvistettava välineitä, joilla tuetaan siirtymistä

demokratiaan ja sosiaaliseen markkinatalouteen laajentaakseen vakaata ja turvallista aluetta

ympärillään. Samalla on kiinnitettävä huomiota itäisten naapurialueiden demokratian ja

talouden tilaan. Tämä sisältää poliittisen vuoropuhelun, kaupankäynnin, kehitysavun ja

kansalaisyhteiskunnan tukemisen. Erityistä huomiota on kohdistettava kyseisien alueiden

nuoriin EU:n vaihto-ohjelmien ja koulutusmahdollisuuksien kautta. Tukemme Lähi-idässä ja

Pohjois-Afrikassa toimiville vapautusliikkeille kulkee käsi kädessä EU:n ja Israelin erityisen

kumppanuuden ja siihen vahvasti sitoutumisen kanssa. Euroopan unionin on pyrittävä rauhan

vakauttamiseen Välimeren alueella. Meidän tulee vuoropuhelun politiikan avulla pyrkiä

parantamaan perusoikeuksien kunnioittamista, mikä vahvistaa Euroopan ja Välimeren alueen

yhteisöä.

318. Siksi EU:n naapuruuspolitiikkaa on vahvistettu EU:n ja naapurimaidemme eduksi

mukauttamalla toimintamalleja kunkin kumppanimaan erityiseen tilanteeseen. Olemme

vakuuttuneita siitä, että näiden maiden ja EU:n välinen tehokkaampi yhteistyö, joka keskittyy

aiempaa selvemmin ihmisoikeuksiin, uskonnollisiin ja muihin perusvapauksiin, demokratiaan,

oikeusvaltion periaatteisiin sekä selkeisiin ehtoihin perustuviin hyviin naapuruussuhteisiin,

laajentaisi vakauden ja turvallisuuden aluetta myös alueemme ympärillä. EPP katsoo, että

EU:n naapuruuspolitiikan keinoin voidaan myös tukea maita, joihin virtaa maahanmuuttajia

EU:n lähialueiden konfliktialueilta.

33

319. Euroopan unionin itäinen kumppanuus ansaitsee erityistä huomiota. Meidän pitäisi

tarkentaa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtääviä välineitämme keskittymällä

enemmän hyvään hallintotapaan, korruption torjuntaan ja oikeusvaltion periaatteisiin.

Historiallisesti itäisen kumppanuuden mailla on aina ollut erittäin vahvat siteet muuhun

Eurooppaan, ja meillä on yhteisiä demokraattisia arvoja ja kulttuuriperintöä. Alueen vaikea

historia, johon liittyy liian usein kamppailu itsenäisyyden puolesta, edellyttää meiltä erityistä

sitoutumista näiden maiden avustamiseen kohdennetusti ja käytännönläheisesti. Avunannolla

ei tule pyrkiä ainoastaan eurooppalaisten arvojen lujittamiseen vaan myös toimivien

demokraattisten rakenteiden rakentamiseen itäisiin kumppanuusmaihin ja niiden talouden

nostamiseen. Strategisesta näkökulmasta se myös auttaa näitä maita vahvistamaan

itsemääräämisoikeuttaan ja alueellista koskemattomuuttaan ja puolustamaan itsenäisyyttään

vahvempia naapureita vastaan, olipa kyseessä poliittinen tai taloudellinen

itsemääräämisoikeus. Lisäksi pitkällä aikavälillä itäisten kumppanuusmaiden ja EU:n

suhteiden vahvistaminen on hyödyllistä EU-maille. Kannatamme edelleen niin sanottua more

for more -periaatetta rahallisen tuen antamisessa ja palkitsemme edistymisestä.

320. Arktinen alue on yhä tärkeämpi taloudellisesti ja myös siksi, että tarvitaan lisää

yhteistyötä liittyen uusien väylien käyttöön, ympäristönsuojeluun ja moniin muihin tärkeisiin

kysymyksiin. Siksi EU:n on muotoiltava yhtenäistä arktista politiikkaa.

321. Vaikka Aasian ja Latinalaisen Amerikan uudet voimakeskukset aiheuttavat yhä

enemmän haasteita, transatlanttiset suhteet säilyvät useimpien kriteerien mukaan edelleen

yhtenä monenvälisen järjestelmän voimakkaimmista pilareista. EU:n ja Yhdysvaltojen

suhteiden kehys säilyy ulkopolitiikkamme kulmakivenä, ja tarvitaan toimenpiteitä sen

vahvistamiseksi ja sellaisten keinojen löytämiseksi, joilla transatlanttinen kumppanuus voi

tarttua uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin yhteisten arvojemme ja vakaumustemme

pohjalta. Esteettömien transatlanttisten markkinoiden luominen antaisi tällaisen perustan

vahvemmalle transatlanttiselle kumppanuudelle ja loisi talouskasvua ja työpaikkoja.

322. EU:n suurimman itäisen naapurimaan Venäjän kanssa on tärkeää kehittää tiiviitä ja

laaja-alaisia suhteita, jotta voimme tehdä yhteistyötä molempia koskevissa kysymyksissä,

34

joita ovat esimerkiksi vakaus myös EU:n itäisten ulkorajojen tuolla puolen, energiavarmuus ja

kansainväliset asiat. Siksi Venäjän kanssa tulee käydä avointa ja realistista vuoropuhelua

painopistealueista. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen tulee edelleen olla

asialistalla merkittävässä asemassa. EU:n tulee näin ollen Venäjä-politiikan suunnittelussa

ottaa huomioon yhteisessä naapurustossamme olevien maiden tilanne. EU:n tulee vastustaa

yrityksiä jakaa Eurooppaa vaikutuspiireihin tai suvereniteetiltaan ja turvallisuudeltaan

eriarvoisiin vyöhykkeisiin, ja jatkaa laajalla asialistalla demokratian, ihmisoikeuksien ja

oikeusvaltion periaatteiden edistämiseksi, mikä parantaa myös taloudellista houkuttelevuutta

ja houkuttelee ulkomaisia investointeja.

323. Eurooppa on globaali toimija, jonka tulee suhtautua nouseviin talousmahteihin avoimesti

ja rakentavasti, mutta jonka on samaan aikaan valvottava kaikkia niiden toimia

kansainvälisellä näyttämöllä. Euroopan on edelleen lujitettava etuoikeutettuja suhteitaan niihin

maihin Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa, jotka jakavat arvomme. Lisäksi

EU:n on kehitettävä strategisia kumppanuuksia nopeasti kehittyvien maiden kanssa, joiden on

hyväksyttävä kasvava globaali vastuunsa.

324. Euroopan on tärkeää muotoilla turvallisuusstrategiansa uudelleen ja yhdistää

energiapolitiikka kolmansia maita koskevaan ulkopolitiikkaan tavoitteenaan rakentaa

strategista ulkopolitiikkaa keskeisten kumppanimaiden kanssa. Sen on kehitettävä

lähestymistapaansa ilmasto- ja energiapolitiikkaan niin, että sillä lisätään EU:n

energiavarmuutta, kuten luonnonvarojen ja raaka-aineiden saatavuutta, ja samalla edistetään

kilpailukykyä ja sisäisiä energiamarkkinoita. Euroopan laajuisen energiaverkon valmistumisen

ja uusien lähteiden ja reittien kehittämisen tulee olla EU:n energiavarmuuden

painopistealueina. Olemme sitoutuneet hallitsemaan luonnonvarojamme tehokkaasti ja

muuttamaan Euroopan erittäin energiatehokkaaksi, vähähiiliseksi talousalueeksi. Lisäksi

EU:lla on enemmän neuvottelukokemusta ja painoarvoa, kun se puhuu yhdellä äänellä ja

teknologisen osaamisen pohjalta, ja sen tulee säilyttää johtava roolinsa ilmastonmuutoksen ja

maapallon lämpenemisen torjunnassa sekä niiden vaikutuksista selviämisessä. Meidän tulee

jatkuvasti sopeuttaa tuotanto- ja kulutusmallejamme ja muokata kansainvälistä ja

diplomaattista toimintaamme niiden mukaisesti.

35

325. Lisääntynyt laiton muuttoliike, laittomat aseet, huumekauppa ja ihmiskauppa sekä

kansainvälinen terrorismi ovat globalisoituneen maailman haasteita. Euroopan on suojeltava

rajojaan ja löydettävä tasapaino rikosten uhkien torjunnan ja matkustamisen helppouden

välillä. EU on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden alue. Tarvitaan selkeät

rakenteet, jotka tukevat rikoksen uhreja ja heidän oikeuksiaan. Koska rikollisuus voi nyt liikkua

vapaasti sisärajojen yli, on tärkeää, että EU:lla on aktiivinen rooli jäsenvaltioiden tehtävien

koordinoinnissa niin, että rikosten uhrit voivat hyödyntää oikeuksiaan. Ulkorajojen

turvallisuuden parantaminen Frontexia vahvistamalla ja jäsenvaltioiden yhteisten

operaatioiden tehostaminen viipymättä on välttämätöntä, samoin eurooppalaisen

rannikkovartioston muodostaminen. EU:n tulee tehdä tehokasta yhteistyötä muiden maiden

rajaturvallisuusviranomaisten kanssa erityisesti maissa, jotka on tunnistettu laittoman

maahanmuuton lähteiksi ja kauttakulkureiteiksi. Jotta ei tarpeettomasti lisätä pakolaisten

määrää EU:n jäsenvaltioissa, EU:n on lisättävä humanitaarista apua niille paikallisille

yhteisöille kolmansissa maissa, jotka ottavat vastaan pakolaisia ja pyrkivät torjumaan

köyhyyttä ja epävakautta niiden alkulähteillä.

326. On mahdotonta hyväksyä, että meidän aikanamme puolitoista miljardia ihmistä eri

puolilla maailmaa näkee nälkää ja elää köyhyysrajan alapuolella. Euroopan on edelleen

oltava johtavassa roolissa globaalin kehitysyhteistyön tehostamisessa, torjuttava köyhyyttä ja

tuettava taloudellista ja sosiaalista kehitystä Afrikassa samoin kuin vähemmän kehittyneissä

maissa muissa maailman osissa. Demokratian ja ihmisoikeuksien puute on merkittävä este

taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle useilla alueilla. EU:n on pidettävä

demokratiavuoropuhelu ja tuki tärkeimpien aiheiden joukossa suhteissaan kolmansiin maihin.

Maatalouden ja elintarviketuotannon edistämisen tulee olla yhteisten toimien yhtenä

painopistealueena. Ympäristö- ja terveyspolitiikka sekä parempaa koulutusta ja aineellisen

infrastruktuurin kehittämistä koskeva politiikka ovat aloja, joilla EU pystyy vaikuttamaan

merkittävästi vuosituhattavoitteiden ja siten paremman maailman saavuttamiseen. EU:n

kumppanuutta naapurimaanosamme Afrikan kanssa tulee vahvistaa ja tehostaa. AKT-maiden

ja EU:n välisten sopimusten viimeistelyssä meidän tulee huolehtia siitä, että niiden keskeiset

elementit sisällytetään uusiin erillisiin yhteistyömekanismeihin Afrikan, Tyynenmeren ja

36

Karibian alueiden kanssa. EPP on vakuuttunut siitä, että sosiaalisen markkinatalouden

periaatteiden soveltaminen palvelee parhaiten köyhempien ja kehittyvien talouksien kehitystä.

Tämän kehityksen tukemisessa tulee varata runsaasti tilaa yrittäjyydelle ja investoinneille,

osuuskunnille ja kansalaisjärjestöille, ja sen tulee palkita henkilökohtaisen vastuun ja

solidaarisuuden yhdistämisestä.

327. EU:n tulee edelleen kehittää suhteitaan Latinalaisen Amerikan maiden ja kansojen

kanssa tavalla, joka ei jää aikaisemman antaja-vastaanottaja- riippuvuuden tasolle. Nyt kun

monet niistä alkavat olla omavaraisia ja jopa vauraita, meidän tulee yhteisten arvojemme ja

keskinäisen yhteyksiemme pohjalta tehdä yhteistyötä aloilla, joilla meillä on yhteisiä

strategisia etuja. Euroopan unionin ja kummankin Amerikan tulee pyrkiä strategiseen

yhteistyöhön uudessa maailmanjärjestyksessä. Kannatamme inhimillisen globalisaation

prosessia.

328. Olemme vakuuttuneita siitä, että maailmanlaajuisen köyhyyden torjuntatapoja on

uudistettava kauaskantoisella tavalla. Niiden tehokkuus riippuu paitsi tuen määrästä, johon

liittyy pyrkimys 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta, myös yleisen kehityspolitiikkamme

johdonmukaisuudesta sekä yksittäisten jäsenvaltioiden ja komission välisestä koordinoinnista

ja erikoistumisesta. Kaikissa EU:n ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa EU:n on

huolehdittava siitä, että merkittävä ”demokratia ja ihmisoikeudet -lauseke” ja

”uskonnonvapauslauseke” lisätään niihin ja toimeenpannaan tehokkaasti. Globaalin

uskonnonvapauden kunnioittamisen tulee olla voimassa täysimääräisesti kaikkialla

maailmassa, ja ulkosuhteissa ehdollisuudella tulee olla tärkeä rooli.

Mitä Eurooppa voi tehdä paremmin? Läheisyysperiaate ja kyky toimia

329. Euroopan yhdentyminen on ollut valtava menestys. Olemme sitoutuneet ratkaisemaan

EU:n ongelmia varsinkin talous- ja rahoituskriisin aikana, jolloin Euroopan unionin perustaa

koeteltiin ankarasti. Toistaiseksi perusta on osoittautunut vankaksi ja joustavaksi, mutta

poliittisena voimana meidän on taattava, että se on sitä myös tulevaisuudessa.

37

330. Kaikkien näiden haasteiden edessä on ratkaisevaa, että reagoimme kansalaisten huoliin

ja pystymme ottamaan heidät täysimääräisesti mukaan prosessiin. Solidaarisuus ja

sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ovat tärkeitä Euroopan

yhdentymisen tavoitteita. Koko hankeen onnistuminen riippuu kaikkien EU-kansalaisten

tuesta.

331. EPP on vakuuttunut, että selvä enemmistö ihmisistä eri puolilla Eurooppaa haluaa

vahvan Euroopan unionin, joka käsittelee ongelmia tehokkaasti Euroopan tasolla: ja

nimenomaan vain niitä ongelmia, joiden hoitaminen ei onnistu jäsenvaltiolta yksinään.

332. Läheisyysperiaatteeseen ja solidaarisuuteen perustuvien poliittisten toimintatapojen

tulee olla yhteiskunnissamme ohjaavia periaatteita. Selkeämpi toimivaltajako eurooppalaisen,

kansallisen ja alueellisen tason kesken, solidaarisuus ja henkilökohtaisuus sekä Euroopan

yhtenäisyyden vahvistaminen ja yhdellä äänellä puhuminen on ratkaisevan tärkeää. Vain näin

pystymme parhaiten vastaamaan maailman, Euroopan, kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin

haasteisiin.

333. Monet näistä haasteista ovat välittömiä ongelmia yhteiskunnissamme, kuten terrorismin

uhka, rajat ylittävät rikollisverkostot, laiton maahanmuutto, ihmiskauppa, järjestäytynyt

rikollisuus ja laajamittainen poliittinen korruptio. Jotkin haasteista ovat selvästi yhteisiä, kuten

talouden elpyminen, tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen, energiapolitiikka tai yhteiset

infrastruktuurihankkeet, joten ne voidaan ratkaista tehokkaasti vaan, jos onnistumme

toimimaan yhdessä.

Talous, työmarkkinat, innovaatio

334. Talouden pitäisi palvella ihmisiä eikä päinvastoin. Eurooppa tarvitsee vakaata,

johdonmukaista, kunnianhimoista, kasvuhakuista ja pitkän aikavälin talous- ja

rahoitussuunnitelmaa kriisiaikoina ja niiden jälkeen, eikä kokoelmaa yksittäisiä ja

tilapäisratkaisuja. Työpaikkojen luomisen ja korkean työllisyyden ylläpitämisen on säilyttävä

yhtenä pitkän aikavälin taloussuunnitelman pääpainopisteistä.

38

335. Pidämme erittäin tärkeänä laadukkaiden työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, mikä

perustuu väestömme korkeaan osaamistasoon. Siksi haluamme jatkuvasti edistää pienten ja

keskisuurten yritysten (pk-yritysten) toimintaa ja yrittäjyyttä työpaikkojen ja kasvun lähteenä.

On olennaista kohdistaa toimia avainaloihin, joiden työpaikkojen luomispotentiaali kasvaa

(kuten vihreä talous, terveydenhoito- ja sosiaaliala, digitaalinen talous). Kilpailun tulee pysyä

sosiaalisesti kestävänä, ja haitallista kilpailua eurooppalaisten työntekijöiden kesken tulee

välttää. Sosiaalinen vuoropuhelu on edelleen tärkeä mekanismi yhteenkuuluvuuden

vahvistamiseksi rakenneuudistusten aikana. Meidän on entistä vahvemmin huolehdittava

siitä, että koulutusjärjestelmämme vastaa työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeisiin.

Käytännön taitojen roolia tulee vahvistaa toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksessa.

Painotamme myös nuoren työvoiman siirtymistä koulusta laadulliseen työhön

nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

336. Sisämarkkinat ovat unionin selkäranka, ja niiden hyvä toimivuus on Euroopan talouden

elpymisen perusta ja kehys. Olemme siksi sitoutuneet yhtenäismarkkinoita koskevan

lainsäädännön kunnolliseen toimeenpanoon vahvistamalla sen hallintoa, sosiaalista

ulottuvuutta unohtamatta. Tarvitaan edelleen Euroopan instituutioiden vahvaa johtajuutta ja

poliittista omistajuutta jäsenvaltioiden osalta, jotta voimme poistaa jäljellä olevat rajoitukset

sisämarkkinavapauksista: hanke ei ole valmis ennen kuin sen hyöty konkretisoituu

kansalaisille ja yrityksille. Työvoiman liikkuvuus on erittäin tärkeää tässä yhteydessä.

Euroopan sisämarkkinat edellyttävät eurooppalaista patenttilainsäädäntöä.

Yhtenäismarkkinoiden toteuttamisella on erityismerkitys digitaalisen talouden kannalta.

Hyvin toimivat sisämarkkinat edellyttävät yhtäältä jäsenvaltioiden yhteisiä ponnisteluja, joilla

on varmistettava, että yhtenäismarkkinalainsäädäntö saatetaan voimaan täysin ja

ajantasaisesti, ja toisaalta EU:n toimenpiteitä, joiden avulla lainsäädännön noudattamisesta

saadaan jäsenvaltioille vaivattomampaa.

337. Pk-yritykset ovat sosiaalisen markkinataloutemme kivijalka, koska niiden työpaikkojen

luomiskyky on Euroopan työmarkkinoiden kannalta merkittävintä. Euroopan talous tarvitsee

terveitä pk-yrityksiä, ja pk-yritykset tarvitsevat vakaat puitteet, joilla varmistetaan tasapuolinen

39

toimintaympäristö, jossa markkinoiden puutteisiin puututaan, sekä vahvaa kilpailupolitiikkaa.

Poliittisen ryhmämme on voimakkaasti pyrittävä sellaisen ympäristön luomiseen, jossa pk-

yritykset pystyvät kasvamaan ja innovoimaan ja joissa yksilöt, erityisesti nuoret ja naiset,

haluavat perustaa oman yrityksen. Tämä edellyttää merkittävää ja jatkuvaa hallinnollisen

taakan keventämistä erityisesti mikroyrityksiltä. Pk-yritykset saavuttavat kasvupotentiaalinsa

edistämällä rahoituksen saantia sekä yhtenäismarkkinoille ja kansainvälisille markkinoille

pääsyä. Jotta pk-yritysten innovaatiopotentiaalia voidaan hyödyntää, niitä on tuettava luovien

kumppanuuksien rakentamisessa eri alojen ja yliopistojen edustajien kanssa, koska synergiat

ovat merkittäviä luovuuden ja tulevaisuuden kasvun tekijöitä. Näin yrittäjyydestä tulee

innovoinnin ja kestävän kehityksen käynnistäjä Euroopassa.

338. Maailmanlaajuisen kilpailun takia Euroopan on avoimesti tuettava ja kannustettava

nuorisoa, luovia yksilöitä, ahkeria työnantajia ja työntekijöitä, keksijöitä, yrityksiä, ja siitä on

jälleen tultava houkutteleva alue uusia työpaikkoja luoville toimijoille.

339. Talouspolitiikan tulee johtaa vakaaseen julkistalouteen Tämän päivän sukupolvien tulee

luoda perusta tulevien sukupolvien vauraalle ja vakaalle taloudelle. Meidän on turvattava

julkistaloutta ja parannettava Euroopan unionin valmiuksia vastata tuleviin haasteisiin. Siksi

sanomme ei lupauksille, jotka johtaisivat sellaiseen kulutukseen, jolla ei ole rahoitusta.

Talouspolitiikassa on oltava vaatimukset ylijäämästä, tasapainoisesta budjetista, julkisen

velan supistamisesta alle 60 prosenttiin BKT:stä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti

sekä vapaakaupan ja kilpailun lisäämisestä EU:ssa. Kaikkien yhteiskunnan osapuolten on

jaettava taakkaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

340. Taitotieto on keskeinen tekijä talouskasvussa ja työpaikkojen luomisessa, joten meidän

on luotava parhaat edellytykset yhteiskuntamme muuttamiselle osaamisyhteiskunnaksi. Jotta

tämä perustavoite saavutetaan, investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ja innovointiin ovat

olennainen osa. Euroopan talouden menestys tulevaisuudessa riippuu asianmukaisesta

taloudellisesta sitoutumisesta näihin aloihin.

40

341. EU on edelleen suurin talousmahti maailmassa, eikä ole mitään syytä, miksi Eurooppa ei

johtaisi maailmaa innovaation ja tieteen aloilla. Korkean elintason ylläpitäminen tarkoittaa,

että EU:n on pysyttävä muita edellä. Korkeakoulutuksen ja tieteen rahoituksen tulee yleisesti

ottaen painottua parhaiten suoriutuville laitoksille. Kansallisen ja EU-tason politiikan

läheisempi koordinointi tällä alalla olisi suotavaa, etenkin niiden toimintaperiaatteiden osalta,

joilla pyritään lisäämään julkisia menoja tutkimuksen ja kehityksen lisäämiskeinona. On

selvää, että tarvitsemme Euroopassa innovaatioita paremmin suosivaa ympäristöä. Tämä

tarkoittaa vähemmän byrokratiaa, enemmän joustavuutta työ- ja perhe-elämän

yhteensovittamisessa ja lisää rajat ylittävää yhteistyötä tutkimuksen ja kehityksen alalla.

342. Vain jos hyväksymme keskinäisen riippuvuuden työllisyyden kasvun edellytysten ja

korkeiden yhteiskunnallisten standardien välillä, voimme turvata sosiaalisen

yhteenkuuluvuuden. Meidän on myös edistettävä liikkuvuutta investoimalla koulutukseen,

erityisesti kielitaitoon ja nuorten koulutukseen. Samaan aikaan Eurooppa tarvitsee parempia

kannustimia lahjakkaille yksilöille, jotta aivovuoto Atlantin yli vähenisi.

Koulutus ja tutkimus 343. Mielestämme korkeakoulutuksen on oltava tärkeällä sijalla EU:n politiikassa. Se on ainoa

tapa osaamistalouden luomiseen ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn saavuttamiseen. Yksi

keskeisistä tavoitteista on kehittää jatkuvasti korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikkaa ja kannustaa

jäsenvaltioita ajanmukaistamaan toimintaansa tällä alalla.

344. EU:n on edistettävä vakaata ja järkevää investoimista korkeakoulutukseen ja

tutkimukseen. Meidän on pyrittävä pidemmälle vietyyn ja vakaaseen

yhdenmukaistamismenettelyyn Euroopan erilaisten korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmien

välillä. EU:n on edistettävä ja koordinoitava korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien

uudistuksia. Mielestämme tarvitaan vahvempi suhde yritysten ja korkeakoulutuksen ja

toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja korkeakoulutuksen välille.

Laajentuminen

41

345. Laajentuminen on ollut yksi unionin menestyneimmistä politiikoista, ja se on suurelta

osin näyttänyt toteen eurooppalaisen mallin houkuttelevuuden. EU:n laajentuminen on

edelleen tärkeä ratkaisu kaksoishaasteeseen, jossa on lujitettava Euroopan globaalia roolia ja

vakautettava sen naapurustoa. EU:n laajentuminen on ollut tehokas keino vapauden,

demokratian, rauhan, vakauden ja taloudellisen kehityksen edistämisessä, ihmisoikeuksia ja

oikeusvaltioperiaatetta unohtamatta, kaikkialla Euroopassa.

346. Euroopan kansanpuolue on tukenut vahvoja siteitä kaikkiin Euroopan mantereen maihin.

Tavoitteenamme on muodostaa aidosti yhdistynyt Eurooppa jäsenyyden tai strategisen

kumppanuuden kautta. Vahvemmat siteet kannustavat Euroopan saavutusten innoittamia

maita jakamaan yhteiset eurooppalaiset arvot. Hakijamaiden on täytettävä kaikki ehdot ja

vaatimukset ennen liittymistä, ja samaan aikaan on otettava huomioon unionin kyky integroida

uusia valtioita. Lisäksi niille Euroopan maille, jotka eivät voi tai halua liittyä Euroopan unionin

jäseneksi, pitäisi tarjota strategista kumppanuutta EU:n kanssa. Tätä konseptia on kehitettävä

konkreettisemmin, jotta se olisi todellinen vaihtoehto täysjäsenyydelle. Mahdollisia

vaihtoehtoja voisivat olla monenväliset sopimukset, jotka kattaisivat osallistumisen

sisämarkkinoille ja tiiviin ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön. Tulee siis saavuttaa

asianmukainen tasapaino EU:n laajentumisen, identiteetin vahvistamisen ja tehokkaan

toimintakyvyn välillä.

Ympäristö, ilmastonmuutos ja energia

347. Ilmastonmuutos on yksi tärkeistä globaaleista haasteista, jolla on merkittävä vaikutus

tuleviin sukupolviin. Luonnonkatastrofien yleistyminen maailmassa sekä kaasun ja öljyn

hinnannousu osoittavat, että tarvitaan nopeaa ja rohkea siirtymistä kohti nykyaikaisempaa ja

tehokkaampaa teknologiaa. Konkreettisilla ja kaukonäköisillä askelilla kohti uusiutuvia ja

vähähiilisiä energialähteitä voimme välttää ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ja

samalla vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista. Euroopan unionin tulee jatkaa

edelläkävijänä tässä asiassa, koska ympäristönsuojelua ei voi toteuttaa pelkästään

yksittäisten valtioiden toimin. Samoin Euroopan unionin on puututtava vesihuollon haasteisiin

42

ja pysäytettävä ympäristön pilaaminen, erityisesti luonnon monimuotoisuuden väheneminen,

ja edistettävä luonnonvarojen (ilma, vesi, maa) säilyttämistä ja uusiutumista.

348. Riippuvuus poliittisesti epävakaiden alueiden fossiilisista polttoaineista on sekin tärkeä

syy lisätä energiatehokkuutta ja edistää vähähiilisiä energialähteitä sekä monipuolistaa

energian saantia ja toimitusreittejä. Jatkuva maailmanlaajuinen energian kysynnän kasvu ja

energiavarantojen ehtyminen tekee energiasta kalliimpaa. Siksi tarvitaan uusia tapoja

takaamaan energiavarmuus kansalaisillemme sekä kilpailukykyiset ja vakaat olosuhteet

Euroopan teollisuudelle. Kuljetusala on tärkeä sekä ihmisten että tavaroiden liikkumisen

kannalta. Maailmanlaajuinen kauppa lisääntyy ja voi johtaa kasvuun. Siksi kuljetusalalla on

nopeasti vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja leikattava merkittävästi

kasvihuonekaasujen tuottamista.

Maahanmuutto ja integraatio

349. Yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samojen arvojen ja periaatteiden jakamista tulee

havainnollistaa ja vahvistaa, jotta emme menettäisi suuren yleisön tukea Eurooppa-

hankkeelle. Meidän on varottava antamasta periksi pelolle, vihalle ja väkivallalle ja

vahvistettava yhteistyötä ja solidaarisuutta eri kulttuurien maltillisten tahojen kanssa.

350. EU:ssa tarvitaan sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka vastaa muuttovirtojen

kiristyvään paineeseen ja toisaalta ottaa huomioon oman väestötilanteen haasteet. Tarvitaan

yhteistä politiikkaa kontrolloituun, kohdennettuun maahanmuuttoon, laittoman maahanmuuton

tehokkaampaan rajavalvontaan, takaisinottosopimusten täytäntöönpanoon ja laillisten

maahanmuuttajien integroimiseen yhteiskuntaan. Tarve on ilmeinen, kun ajatellaan tehokasta

maahanmuuton valvontaa tai jäsenvaltioiden välisen yhdenmukaisuuden ja solidaarisuuden

perusedellytyksiä.

351. Kehittyneiden ja kehitysmaiden väestönkasvun yhä selvemmät erot ja ilmastonmuutos

todennäköisesti voimistavat etelästä pohjoiseen suuntautuvaa muuttopainetta, mikä voi johtaa

43

sosiaalisiin jännitteisiin, jos tuloksena on huomattava elintason lasku kykyjen ja osaamisen

virratessa pois.

Väestörakenteen muutos

352. Meidän on pidettävä mielessä, että vain muutamilla maailman talouksilla on samanlainen

demografinen profiili. Väestön ikääntymiseen liittyvien asioiden ratkaisemisesta on tultava

EU:n keskeinen tavoite. Yksi tapa on täydentää työvoimamme eri osaamistasoilla.

353. Tähän liittyy ehtoja, kuten eläkeiän nostaminen ja varttuneempien kansalaisten

kannustaminen pysymään aktiivisena työmarkkinoilla. Avoimemman ja paremmin säännellyn

rahoitusinfrastruktuurin sisälle tulee perustaa yksityisiä eläkerahastoja täydentämään julkisia,

ja selkeästi määriteltyjä maksuja tulee edistää suotuisilla verotusjärjestelmillä.

354. Muita toimenpiteitä tarvitaan työllisyysasteen nostamiseen erityisesti niissä

väestöryhmissä, joiden potentiaali on merkittävä työmarkkinoiden tulevaisuuden haasteisiin

vastaamisessa: varttuneet työntekijät, nuoret ja yleisesti naiset. Tarvitaan erityistoimenpiteitä,

joilla edistetään vammaisten pääsyä työmarkkinoille.

355. On myös tarpeen vahvistaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Vaikka

perhepolitiikka pitää tärkeänä perheiden merkitystä lasten kasvatuksessa, sen tulee keskittyä

myös välineisiin, joilla on tunnetusti positiivisia vaikutuksia väestönkehitykseen, kuten

lastenhoidon saatavuus ja perheiden tukeminen syntymää seuraavan vuoden aikana.

Lähemmäksi kansalaisia – EU-toimielinten tulevaisuus

356. Meneillään oleva Euroopan yhdentymisprosessi vaatii demokraattisen osallistumisen

vahvistamista eurooppalaisessa päätöksentekoprosessissa. Demokraattisia menettelyjä on

sovellettava aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat antaneet toimivallan EU:lle. Tältä osin on kuitenkin

tarpeen tehostaa yhteyksiä EU:n toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin ja kansallisten

44

parlamenttien välillä. Lissabonin sopimus avaa kansallisille parlamenteille tietä

läheisyysperiaatteen turvaamiseen päätöksenteossa. Solidaarisuus ja sosiaalinen,

taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ovat tärkeitä Euroopan yhdentymisen tavoitteita.

357. Euroopan parlamentti on nykyään ainoa demokraattisesti valittu EU:n toimielin, ja siitä

on tullut keskeinen päätöksentekoelin Euroopan unionissa. Euroopan parlamenttivaalien

alhainen äänestysprosentti osoittaa, että eurooppalaisesta politiikasta puuttuu tarpeellinen

julkinen osallistuminen. Euroopan parlamentin vaalien on kehityttävä todellisiksi

eurooppalaisiksi vaaleiksi niin, että keskusteluun otetaan enemmän todellisia eurooppalaisia

kysymyksiä, sillä otamme Euroopan äänestäjien demokraattiset oikeudet vakavasti. Meidän

on lisättävä äänestäjien tietoisuutta siitä, että heidän vaaleihin osallistumisellaan on

merkitystä Eurooppa-hankkeen oikeutuksen kannalta.

358. Meidän on tästä syystä myös edelleen kehitettävä yleiseurooppalaista poliittista

puoluettamme ja pyrittävä painottamaan keskusteluissa Eurooppaa entistä enemmän.

Eurooppalaisen prosessin on oltava enemmän esillä poliittisessa keskustelussa. Meidän on

siis kehitettävä Euroopasta demokraattisempi, avoimempi ja tehokkaampi. EU-kansalaiset

kokevat, että heillä ei ole vaikutusta EU:n päätöksentekoon, kääntävät selkänsä

yhteisöprojekteille ja etsivät kansallisia samastumiskohteita. EU:n toimielinten on siksi tiiviissä

yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa huolehdittava siitä, että kansalaiset voivat luottaa unionin

ohjelmien vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja todelliseen lisäarvoon. Kansalaisilla on oltava

mahdollisuus saada kaikki Euroopan unionin tekemät päätökset ja julkaisemat tiedot omalla

kielellään. EPP tukee voimakkaasti monikielisyyttä, ja pitää sitä unionin ja sen kansalaisten

välisen sovittelun tärkeänä välineenä.

359. EU:n tulevaisuus riippuu ennen kaikkea sen todellisesta kyvystä ennakoida, käsitellä ja

ratkaista niitä ongelmia, jotka koskettavat kansalaisia. Haasteeseen vastaaminen edellyttää,

että unioni vaatii kaikilla tasoilla demokraattisesti vastuullista, avointa, tehokasta ja

vaikuttavaa hallintoa. Siihen tarvitaan tehokkaat puitteet, jotka tuovat yhteen jäsenvaltioiden

edut ja tyydyttävät kansalaisten vapauden, demokratian, vastuullisuuden, tasa-arvon,

oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden tarpeet ja ovat läheisyysperiaatteen mukaiset.

45

360. Unionin on yksinkertaistettava ja selvennettävä toimielintensä toimialueita ja vastuita.

Lisäksi tarvitaan lainsäädännön yksinkertaistamista ja säädöshierarkian käyttöönottoa, mikä

edistää yhteisön oikeusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta ja parantaa

kansalaisten ymmärrystä EU:sta.

361. EU:n toimielinten ja yhteisön päätöksentekomenetelmien sekä vastuiden vahvistaminen

ovat edellytyksiä sille, että pystymme saavuttamaan ja myös parantamaan avoimuutta,

tehokkuutta, demokraattista vastuullisuutta ja kykyä toimia yhtenäisesti, joita kaikkia tarvitaan

selviytyäksemme edessämme olevista valtavista haasteita. Itse asiassa edellä mainittu on

välttämätöntä, joskaan eri vielä riittävää tulevan laajentumisen onnistumiseksi.

362. Unionia on lujitettava niin, että se kykenee edelleen saavuttamaan tavoitteensa siinäkin

tapauksessa, että siihen liittyy uusia jäsenvaltioita. Siksi on ratkaisevaa, että merkittäviä

institutionaalisia muutoksia saadaan päätökseen ennen liittymisneuvotteluja.

Talous- ja rahaliitto 363. Euro on peruuttamaton, ja tuemme niitä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten toimia, joita

tarvitaan parantamaan yleisön ja markkinoiden luottamusta valuutan vakauteen. EPP pitää

euroa yhtenä Euroopan yhdentymisprosessin perustavimpana ilmauksena.

Yhteisvaluuttamme euron hyödyt ovat ehdottomasti suuremmat kuin sen hinta. Sen tuomat

mahdollisuudet kansalaisille, yrityksille ja talouksille ylittävät riskit, mutta hyvien tulosten

varmistamiseksi tarvitaan tiiviimpää talous- ja finanssipolitiikan yhdentymistä. Voidaksemme

tarjota kansalaisille, yrityksille ja sijoittajille vakaan taloudellisen toimintaympäristön,

tarvitsemme enemmän kurinalaisuutta kaikilta jäsenvaltioilta, lisää lähentymistä parhaiden

käytäntöjen perusteella ja parempaa kansallisen finanssipolitiikan koordinointia eri

jäsenvaltioiden kesken.

364. Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten vastuiden hoitaminen on hyvän talouden

ohjausjärjestelmän perusedellytys Euroopan unionissa. EPP on valmis puuttumaan

46

rajoituksiin, jotka johtuvat yhteisestä rahapolitiikasta ja erillisistä, joskus toisistaan

poikkeavista finanssipolitiikoista kansallisella tasolla. Ottaen huomioon että on välttämätöntä

kehittää yhteistä talouspolitiikkaa, rahaliiton jäsenyys merkitsee vastuuta ja solidaarisuutta

yhteistä valuuttaa kohtaan. Tämä edellyttää järkevää politiikkaa, budjettikuria ja jatkuvia

talousuudistuksia. On myös tarpeen kanavoida merkittävä määrä verotuloja EU:n talousarvion

kautta.

365. Yhteisillä sisämarkkinoilla ja yhteisellä valuutalla toimivien Euroopan talouksien

lisääntyvä keskinäinen riippuvuus vaatii edelleen talouden ohjausjärjestelmän lujittamista.

Tarvitsemme välineitä ja toimielimiä, jotka pystyvät toteuttamaan yhtenevät taloudelliset

tavoitteemme. Haluamme päättäväisesti olla liikkeellepaneva voima EU:n toimielinten,

politiikan ja välineiden muokkaamisessa niin, että tulevat talouskriisit voidaan välttää ja

yhteisvaluuttamme euron tulevaisuus voidaan turvata. Uskottava talouden ohjausjärjestelmä

tarvitsee konkreettisten tavoitteiden ja sitoumusten määrittämistä. Euroopan komissio tulee

laatimaan tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista. Tältä osin komissio toimeenpanee

suositus-, korjaus- ja seuraamusjärjestelmän. Neuvostolla on ainoastaan oikeus keskeyttää

tai hylätä niitä koskevat päätökset määräenemmistöllä.

366. Kun otetaan huomioon sitoumukset, joita useimmat jäsenvaltiot ovat tehneet liittymisestä

yhteisvaluuttaan ehtojen täyttymisen jälkeen, olemme tietoisia EU:n ja euroalueen tiiviimmän

lähentymisen tarpeesta. Tällä perusteella kannatamme euroalueen ulkopuolisten

jäsenvaltioiden mahdollisuutta osallistua niihin päätöksentekoprosesseihin, jotka vaikuttavat

niiden talous- ja raha-asioihin. Mielestämme tämä on keino arvioida euroalueen päätösten

vaikutuksia kaikkiin EU-jäsenvaltioihin ja väline koordinaation vahvistamiseen nykyisten ja

tulevien euroalueen jäsenten välillä. Olemme vakuuttuneita siitä, että jokaisen jäsenvaltion

pitäisi noudattaa budjettikuria. Ottaen huomioon rahoitukseen liittyvät, taloudelliset ja

poliittiset riskit me vastustamme kaikkia vaatimuksia sulkea jäsenvaltioita euroalueen

ulkopuolelle. Se vaarantaisi euron vakauden ja olisi takaisku Euroopan

yhdentymiskehityksessä.

47

367. Olemme täysin sitoutuneet Euroopan keskuspankin riippumattomuuteen ja sen

ensisijaiseen tavoitteeseen pitää euroalue hintavakaana. EKP:n tarjoama alhainen inflaatio

mahdollistaa vakaan ostovoiman kansalaisillemme. Suhtaudumme myönteisesti kaikkiin

Euroopan keskuspankin toimenpiteisiin sen toimivallan rajoissa, joilla voidaan vakauttaa

Euroopan rahoitusjärjestelmää kokonaisuudessaan.

368. Mittava julkinen ja yksityisen velka heikentää makrotaloutta ja rahoitusmarkkinoita, koska

se rajoittaa hallitusten vaihtoehtoja reagoida viisaasti arvaamattomaan talouden kehitykseen

ja lisää markkinariippuvuutta. Voimakkaasti velkaantuneilla mailla on lisähaasteita

talouskasvun mahdollistamisessa. Tarvitaan varovaista finanssipolitiikkaa, jotta markkinoiden

luottamus säilyy ja pystytään varautumaan odottamattomiin tapahtumiin. Meidän on

varmistettava euroalueen vakaus siten, että se on uskottava sijoittajille ja antaa niille vakaan

ja ennustettavan liiketoimintaympäristön. Sijoittajien luottamuksen ylläpitämisen on aina

oltava yksi päätöksentekoprosesseihin vaikuttavista päätekijöistä. Tämä voidaan parhaiten

toteuttaa uudistuksilla ja säilyttämällä sopimuksen no bailout -periaate, mikä ei kuitenkaan

sulje pois jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta.

369. Olemme tietoisia kestämättömän velanoton riskeistä, ja vastustamme voimakkaasti

yksityisen ja julkisen velan kertymistä tavalla, joka ylittää kestävän tason. Liiallinen julkinen

velka kuormittaa kohtuuttomasti tulevia sukupolvia, eikä ole siksi hyväksyttävää.

Politiikkamme tulee aina olla sopusoinnussa sosiaalisen markkinatalouden tavoitteiden ja

kestävien taloudellisen tavoitteiden kanssa. Lisäksi toteamme, että suuren mittakaavan

petokset, veronkierto ja korruptio myötävaikuttivat talous- ja finanssikriisin syntyyn, ja sen

vuoksi kaikkiin taloudellisiin ja tukitoimiin on sisällytettävä toimenpiteitä, joilla estetään ja

torjutaan tällaisia rikoksia.

370. Kannatamme sellaisia Euroopan talouden uudistuksia, joilla voidaan varmistaa vakaus,

sosiaaliturva ja hyvinvointi. Ne edellyttävät tehottomien sosiaaliturvajärjestelmien ja

työmarkkinasääntöjen uudistamista tavalla, joka stimuloi varmaa työllisyyttä ja kasvua.

Rakenteiden uudistamisessakin tulee suosia konkreettisia toimia, joilla voidaan parantaa

työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Järkevä finanssipolitiikka on epäilemättä kasvun ja

48

työllisyyden lähde pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden vakauttamisessa tulee aina ottaa

huomioon talousarviotoimenpiteiden vaikutus työmarkkinoihin.

371. EPP on sitä mieltä, että kilpailukyky ja taloudellinen lähentyminen parhaiten suoriutuvien

jäsenvaltioiden tasolle ovat avaintekijöitä yhteisvaluuttamme pitkäaikaisen menestyksen

kannalta. EU:n jäsenvaltioiden välisten erojen ja epätasapainon korjaamisen tulee olla pitkän

aikavälin tavoite unionin laajuisen talouspolitiikan koordinoinnissa. Tulemme jatkossakin

puhumaan voimakkaasti rakenneuudistusten puolesta kasvun moottorina. Tässä suhteessa

uskomme palkkojen ja tuottavuustasojen korrelaatioon sekä talouskasvun ylläpitämiseen

markkinakilpailun avulla täysin valmiilla yhtenäismarkkinoilla. Olemme tietoisia siitä, että

Euroopassa tarvitaan tehokkaan työajan lisäämistä, jotta voidaan varmistaa kilpailukyky ja

eläkejärjestelmiemme kestävyys.

372. EPP pitää tarpeellisena rahoittaa tulevan kasvun investointeja tehokkaammin. Tässä

suhteessa meidän on edelleen tehostettava Euroopan investointipankin (EIP) toimintaa ja

hyödynnettävä paremmin sen asiantuntemusta, jotta yritysten luotonsaanti paranisi.

373. Ihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että yhteiskunnassa on yksi

yhteinen vapaapäivä viikossa. Jo vuosisatojen ajan sunnuntai on ollut tällainen päivä

Euroopassa. Sunnuntain puolustaminen yhteiseurooppalaisena vapaapäivänä on tärkeää

myös Euroopan kulttuurin juurten säilyttämisen kannalta.

374. EPP korostaa tarvetta uudistaa maailmanlaajuista pankki- ja rahoitusjärjestelmää.

Pankkien on palattava ensisijaiseen tehtäväänsä, joka palvelee reaalitaloutta ja stimuloi

yrittäjyyttä ja taloudellista kehitystä. Pankkien tulee olla talouskasvun ja työpaikkojen

luomisen mahdollistajia. Luotettava pankkijärjestelmä on avain hyvinvointiin.

Rahoituspalveluiden tulee auttaa talouden toimijoita hallitsemaan ja minimoimaan

taloudellisen toimintansa riskejä eikä kannustaa keinotteluun. On tärkeää, että EU:n

jäsenvaltiot pystyvät päättämään oman finanssisääntelynsä tasosta esimerkiksi pankkien

pääomavaatimuksilla. EU-sääntelyä tulee pitää vähimmäisvaatimuksena. Tavoitteenamme

on, että meillä on rahoitusala, jolla on entistä parempi kyky vaimentaa talouden stressistä

49

aiheutuvia häiriöitä. Tiedämme, että vahvemmat, turvallisemmat pankit voivat olla heikommin

kannattavia lyhyellä aikavälillä, mutta mielestämme tuoton vakaus koko pankkijärjestelmässä

ylittää mikrotalouden ja makrotalouden kustannukset. Olemme myös päättäneet varmistaa,

että maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän uudistus ei aiheuta kilpailuhaittaa

eurooppalaisille pankeille, eikä missään tapauksessa aiheuta lisäkuormitusta taloudellisen

toiminnan rahoittamiselle Euroopassa.

375. EPP katsoo, että tuottavuuden ja kilpailukyvyn jatkuva parantaminen on ensisijainen

ratkaisu niiden talouden puutteiden torjumiseen, joita meillä on vastassa, sekä edellytys

pitkän aikavälin kestävälle talouskasvulle. EU:n rakennerahastoja tulee kohdentaa niin, että

ne palvelevat niiden alkuperäistä tarkoitusta eli parantavat kilpailukykyä Euroopan vähemmän

kilpailukykyisillä alueilla. Euroopan komission tulee siksi huolehtia, että nämä varat käytetään

sekä tehokkaasti että kestävällä tavalla.

376. Unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden tulee olla valmiita auttamaan taloudellisissa

vaikeuksissa olevaa jäsenvaltiota solidaarisuuden ja vastavuoroisuuden periaatteiden

mukaisesti ja tiukkoihin ehtoihin perustuen. Edunsaajamaiden viranomaisten tulee kunnioittaa

eurooppalaisia ja kansainvälisiä velvoitteitaan ja toteuttaa kansallisella tasolla sellaisia

rakenneuudistuksia, jotka voivat parantaa niiden talouden tulevaisuudennäkymiä, palauttaa

sijoittajien luottamuksen ja ohjata julkisen talouden kestävälle polulle.

Kansalaiset etusijalla

377. Euroopan on kohdattava uudet haasteet ja täytettävä korkeat tavoitteet. Väestökehitys ja

väestömme ikääntyminen tuovat suuria mahdollisuuksia mutta myös suuria haasteita, joilla on

syvällinen vaikutus yhteiskuntiimme. Euroopan on toteutettava yhteiskuntamme

uudelleenjärjestelyt niin, että niissä otetaan konkreettisella tavalla huomioon sukupolvien

välinen solidaarisuus ja seniorikansalaisten huolenaiheet heikentämättä tulevien sukupolvien

oikeuksia. Muutoksen on edistettävä sosiaalisten oikeuksien siirrettävyyttä, liikkuvuutta ja

ikääntyneen väestön hyvinvointia, jotta eläkeikä näyttäytyisi heille hyvinvoinnin aikana, ei

kivun ja yksinäisyyden kautena.

50

378. Taudit ja epidemiat, jotka eivät pysähdy valtioiden rajoille, sekä tahalliset terveyteen

liittyvät uhat (bioterrorismi) asettavat uusia haasteita kansanterveydelle. Euroopan on

vahvistettava rajat ylittävää terveydenhuoltoa, jotta kansalaisten turvataso olisi

mahdollisimman korkea.

379. EPP katsoo, että Euroopan kansalaiset ansaitsevat mahdollisimman korkean elintason

ja tehokkaan kuluttajansuojan. Yhteisötasolla on sovittava olennaisista, yhteisistä

kuluttajansuojaa koskevista säännöistä, ja niihin on yhdistettävä tarvittava yhtenäinen

täytäntöönpano. Oikeuksien toteutuminen edellyttää, että kuluttajat saavat vaivatta

asianmukaista tietoa itsenäisten ja tietoon perustuvien valintojen tueksi.

380. Eurooppa on tunnetaan kaikkialla maailmassa laadukkaista maataloustuotteista, jotka

muodostavat gastronomisen perintömme perustan. Meidän on pidettävä laatua yllä ja jopa

parannettava sitä mahdollisuuksien mukaan. Siksi tarvitaan tiukkoja normeja turvallisten ja

terveellisten elintarvikkeiden tuotantoon ja on edistettävä luomutuotantoa entisestään.

Elintarvikkeiden turvallisuus, elintarviketurva sekä vakaa ja turvallinen tuotteiden

toimittaminen ovat välttämättömiä osatekijöitä nykyaikaisen maatalouspolitiikan visiossamme.

Viime vuosikymmeninä jo modernisoitua EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tulee edelleen

uudistaa edistämään kestävämpää maataloutta ja ottamaan huomioon elintarvikkeiden

niukkuus väestönkasvun ja ilmastonmuutos seurauksena sekä maaseudun taloudellinen

merkitys.

381. Uudistuksessa on otettava huomioon uusi ja voimakkaasti kasvava maailmanlaajuinen

maataloustuotteiden (elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden) tarve, joka johtuu maailman

kasvavasta väestöstä, olennainen muutos ravitsemusmalleissa (lihankulutuksen kasvu) ja

biopolttoaineiden käyttö. Meidän on pidettävä mielessä myös maataloustuotannon

kapasiteetin lasku joillakin Euroopan ulkopuolisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutusten ja

veden puutteen takia. Nämä näkökohdat huomioiden voidaan todeta, että Euroopan

maatalouden valmiuksien jatkuvaa kehittämistä ja mukauttamista tulee helpottaa.

51

382. Euroopan kansalaisten laillisten oikeuksien turvaamiseksi oikeusjärjestelmän käytöstä

on tehtävä vähemmän kallista ja hankalaa. Järjestelmän nopeutta on myös syytä parantaa,

kuitenkaan ylikuormittamatta sitä. Siksi on tarpeellista edistää vaihtoehtoisia järjestelmiä

riitojen ratkaisemiseksi, kuten välimiesmenettelyä tai sovittelua, jotka ovat nopeampia ja

keveämpiä ratkaisuja heikentämättä kansallista yleistä järjestystä. Samalla on tehostettava

rajat ylittävien riitojen ratkaisua oikeusapujärjestelmillä, joita on jo olemassa kaikissa

jäsenvaltioissa. EPP kannattaa myös yhteisten puitteiden luomista poliisi- ja oikeudelliselle

yhteistyölle, jotka noudattavat täysin läheisyysperiaatetta. Kaikkien lainvalvontaviranomaisten

ja oikeuslaitosten arviointi ja hyvien käytäntöjen vaihto ovat ratkaisevia tämän yhteistyön

tehostamiselle ja kyvylle reagoida ajoissa ja tehokkaasti kansainväliseen rikollisuuteen.

383. EU:n lainsäädäntöön sisällytetty perusoikeuskirja tarjoaa kansalaisille lisäsuojaa jopa

omaan jäsenvaltioon nähden. EU:n odotettu liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen

vahvistaa edelleen tätä suojaa. Se koskee kansalaisia kuluttajina, työntekijöinä, eläkeläisinä,

potilaina, opiskelijoina, virkamiehinä, mutta myös unionin määräysvallan alaisina, kun on kyse

eurooppalaisesta hallinnosta ja sen edustajista. EPP haluaa, että kansalaisten

turvallisuudesta huolehditaan arjessa tarjoamalla parempaa terveydenhoitoa, laadukkaita

elintarvikkeita, korkeat ympäristönormit ja tehokkaan kuluttajansuojan.

52

Päätelmät

401. Me Euroopan kansanpuolueen jäsenpuolueet ylläpidämme ja kehitämme

määrätietoisesti puolueemme johtavaa roolia Euroopan unionin kehittämisessä. Uskollisina

arvoillemme ja avoimina muutoksille teemme parhaamme vastataksemme aikamme

haasteisiin ja löytääksemme ratkaisuja paremman Euroopan unionin kehittämiseksi.

402. Parempi Euroopan unioni on ennen kaikkea vahvempi ja tehokkaampi unioni, joka

tarjoaa kansalaisille sellaista vapautta, turvallisuutta, kestävyyttä ja hyvinvointia, jota

kansallisvaltiot eivät yksinään pysty tarjoamaan, nyt ja tulevaisuudessa. Se on unioni, joka

palauttaa taloudellisen dynaamisuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn toteuttamalla

yhtenäismarkkinat ja joka turvaa taloudellisen tulevaisuutensa ei vain yhteisellä valuutalla

vaan myös yhteisillä talouden ohjausjärjestelmillä.

403. Parempi Euroopan unioni on maailmalle avoin unioni, joka edistää ihmisoikeuksien ja

moniarvoisen demokratian leviämistä auttaen ja puolustaen demokratian ja ihmisoikeuksien

puolustajia eri puolilla maailmaa, on sitoutunut rauhaan ja kestävään kehityksen sekä

osallistuu aktiivisesti globaaliin hallintoon vahvoissa kansainvälisissä instituutioissa. Se on

unioni, jolla on voimakkaita välineitä tehokkaan yhteisen ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikan

toteuttamiseen ja poliittista tahtoa näiden välineiden käyttämiseen tavalla, jotka hyödyttää

Eurooppaa ja koko ihmiskuntaa.

404. Parempi Euroopan unioni on myös lähempänä kansalaisia oleva, ihmisten huoliin

reagoiva unioni, joka pohjautuu vankasti läheisyysperiaatteeseen ja on valmis vahvistamaan

demokraattista osallistumista. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia puolueita, jotka

kykenevät toimimaan rakentavasti Euroopan parlamentissa sekä kehittyvässä

eurooppalaisessa julkisessa tilassa, ja pystyvät kuromaan umpeen kuilua kansalaisten ja

kansallisten puolueiden ja kansallisten hallitusten välillä sekä kansalaisten ja Euroopan

unionin toimielinten välillä.

53

405. Haluamme vahvistaa asemaamme Euroopan vahvimpana puolueena. Se tarkoittaa

työskentelyä sekä laajenemisen että yhtenäisyyden puolesta. Pyrimme sopeutumaan

paikallisiin olosuhteisiin ja samalla tarkentamaan yleistä profiiliamme sekä toimimaan unionin

rajojen ulkopuolella vakaissa verkostoissa vuoropuhelun ja yhteistyön kautta. Pyrimme

jatkuvasti modernisoimaan puolueemme rakenteita ja instituutioita. Ennen kaikkea kehitämme

edelleen toimintatapojamme vankkoihin ydinarvoihimme perustuen. Aivan kuten edellisen

vuosisadan jälkipuoliskolla, olemme vahvasti sitoutuneet EPP:n aseman vahvistamiseen

sellaisena voimana, jonka avulla Eurooppa pystyy reagoimaan tämän vuosisadan tuomiin

dramaattisiin uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.