Eri-ikäisrakenteisen metsän

biologia ja kasvatuksen

menetelmät Sauli Valkonen, Timo Saksa,

Ville Hallikainen, Riikka Piispanen

& Juha Siitonen

Metsäntutkimuslaitos

14.3.2014 2

Erirakenteisen metsän kasvatusmenetelmät

Menetelmät

1. eri-ikäismetsä = yksin puin poiminta

2. pienaukot

3. jaksottaisempi kehitys pysyvällä ylispuustolla

4. niiden yhdistelmät ja välimuodot

5. tasaikäisen muuttaminen eri-ikäiseksi

14.3.2014 3

Eri-ikäismetsä

Metla/Erkki Oksanen

• esikuvana eri-ikäiskuusikko

− pienipiirteisin menetelmä

− poimintahakkuu

− puuston rakenne: tiheys,

kokojakauma, minkä kokoiseksi

kasvatetaan

• käytännössä ryhmittäisempää,

vaihtelevampaa, pienaukkoja

seassa

Piirros: Juha Varhi

14.3.2014 4

• yksittäisiä suuria, "kypsiä"

puita poistetaan

• alikasvoksen ja pienten

puiden elpyminen ja kasvun

nopeutuminen

• uudistuminen välttämätöntä –

muuten puut loppuvat

• metsä palautuu hakkuiden

välillä

• ei erillisiä kehitysvaiheita

Eri-ikäismetsä

Sauli Valkonen

14.3.2014 5

Puiden valinta eri-ikäismetsän

poimintahakkuussa

Piirros: Juha Varhi

14.3.2014 6

Ero eri-ikäismetsän ja yläharvennuksen välillä

• yläharvennus on tasaikäisen metsän

kasvatusta

• yläharvennusta seuraa

aikanaan päätehakkuu

• yläharvennuksessa poistetaan isoja puita,

jotta saadaan parempi kertymä, alemmat

kustannukset ja enemmän rahaa

• yläharvennuksessa poistetaan myös

pienet allejääneet puut

• keskikokoiset jätetään kasvamaan

• alikasvoksesta ei välitetä tai se

ennakkoraivataan

• yläharvennus huonontaa

eri-ikäiskasvatukseen siirtymisen

mahdollisuuksia

Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 7

Tavoiterakenne eri-ikäiskuusikossa • puita ei kannata kasvattaa suuremmiksi kuin tasaikäisessäkään

• hakataan harvaksi

• särkymisvaraa: pieniä puita enemmän kuin isoja

– mutta paljonko tarvitaan?

• unohdetaan ”J-käyrä” – paremminkin suora

• rakenne ei käytännössä ole teoreettisen mallin mukainen,

ja vaihtelee hakkuiden ja kasvujaksojen välillä

Metla/Erkki Oksanen 5 10 15 20 25 30 35 40

Puita k

pl/ha

Läpimittaluokka, cm

Poistuvat

Jäävät

14.3.2014 8

Kaksijaksoinen sekametsä

eri-ikäisen lähtökohtana

• yleensä lehtipuu tai mänty päällä,

kuusi alla

• osa ylispuista säästetään pysyvästi

peitteisyyden vaikutelman takia

• kuusialikasvos epätasaista

• sen erirakenteisuutta ylläpidetään

hakkuilla ja ylispuustolla

• lopulta erirakenteinen kuusikko

• ei kokemusta, ei tutkimusta Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 9

Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiskuusikoksi

1. Hidas ja varovainen:

taimettaminen ja alikasvoksen

kehittäminen

• täytyy hakata harvaksi

• pienaukkoja,

suojuspuuhakkuita,

kaksijaksoisia metsiä ?

• ei tutkimusta, ei kokemusta

Matti Koivula

14.3.2014 10

2. Nopea ja raaka:

lehtipuuvaiheen kautta

•”suojuspuuyläharvennus”, jossa

isot pois, pohjapinta-ala

27 → 7 m2/ha

• syntyy alikasvos, ensin koivua,

sen alle vähitellen kuusi

• alikasvosta aletaan

erirakenteistaa, säästäen aina

muutama iso puu

• laki: liian harva, on

uudistamisvelvollisuus

• Pukkala, Lähde & Laiho 2011

Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiskuusikoksi

Heikki Surakka

14.3.2014 11

Männyn erirakenteiskasvatus

• kasvatus harvempana, aukkoisempana, ei tasaista yksin puin poimintaa

• harvemmat taimettumis- ja puustoisemmat kasvatusvaiheet vuorottelevat

• peitteisyyden vaikutelma säilytetään ylispuustolla

Markku Saarinen Sauli Valkonen

14.3.2014 12

Erirakenteiskasvatusta lehtipuilla

– vielä harvempana

Sauli Valkonen

14.3.2014 13

Pienaukkohakkuu poiminnan yhteydessä

Piirros: Juha Varhi

• tavoitteena ryhmittäin eri-ikäinen metsä

• ”Schwarzwaldilainen lohkoharsinta”

• ei tutkimusta, ei kokemusta

14.3.2014 14

Metsikön hidas läpikäynti pienaukoilla

• koko metsikkö käydään

läpi ”kiertoajassa”

• lopputuloksena

ryhmittäin eri-ikäinen

metsä

• taimien ja puiden

kasvunopeus

aukoissa arvoitus

• eteneminen todellisuudessa hitaampaa

kuin tässä esimerkissä (60 v) ?

14.3.2014 15

Pienaukot ja avohakkuu+viljely:

jatkoaikaa peitteisyydelle

Piirros: Juha Varhi

• peitteisyyden säilyttäminen

vain sen aikaa kun välialueet

pystyssä

• lopputuloksena

tasarakenteinen metsä

• kustannussäästö kun osa

uudistetaan luontaisesti

14.3.2014 16

Taimien kasvu hidasta – peitteisyyteen ei riitä 10 vuotta

Markus Strandström

14.3.2014 17

Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen

biologiset edellytykset

• alikasvosreservi ja alikasvosten

elpyminen

• taimettuminen ja taimidynamiikka

• puiden kasvu- ja reagointikyky

• tuhoherkkyys

• puiden laatukehitys

14.3.2014 18

Alikasvosreservi – kunto ja kehitys

• millaiset alikasvokset hyviä ja millaiset

huonoja

− kunto ja latvuksen muoto

− kunto ja pituuskasvu

− kunto ja ikä

• kasvu aina hidasta, mutta nopeampia

joukossa

14.3.2014 19

Alikasvoksen elpymiskyky ja kunto

Elpymiskyky = kasvun nopeutuminen hakkuun jälkeen

– pituuskasvu ennen vapauttamista (>5 cm/v)

– latvakasvaimen pituuden suhde oksien pituuskasvuun

– latvuksen muoto

14.3.2014 20

Kuusikossa

(2 vuotta hyvin voimakkaasta

harvennuksesta)

Koivikossa

(4 vuotta koivuylispuuston

harvennuksesta/poistosta

Elpymiskyvyn ääripäät

Kuvat Sauli Valkonen

14.3.2014 21

Valopuilla huonompi sieto- ja elpymiskyky

Sauli Valkonen

Metla/Erkki Oksanen

Aikanaan hyvin hitaasti kasvanut

kuusi on elpynyt

Vaikka latvakasvain >5 cm,

mänty on kurjassa kunnossa

14.3.2014 22

Ikä ja elpymiskyky

Ikä sinänsä ei ratkaise elpymiskykyä

mutta

samankokoisista alikasvospuista

selvästi vanhempi elpyy hitaammin

Miksi?

• kasvanut hitaammin (juuri siksi on yhtä pieni kuin nuorempi)

• kitunut kauemmin

• kunto huonontunut

• ollut tiheässä kohdassa tai muuten huonolla paikalla

Riikka Piispanen

14.3.2014 23

Hidas kehitys puuksi, mutta nopeampiakin joukossa

ERIKA-kestokokeet (Eerikäinen ym. 2013, käsikirjoitus)

Taim

en p

ituus, m

Aika siitä kun taimi saavutti 10 cm pituuden, vuotta

14.3.2014 24

Keskimääräistä nopeammat kasvajat

tärkeämpiä käytännössä

Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 25

Taimettuminen ja taimidynamiikka

Eri-ikäismetsä

• taimettuuko, kehittyykö

alikasvosreservi?

• paljonko taimia tarvitaan?

Tuloksia ERIKA –kokeista

Etelä-Suomesta

- 20 koemetsikköä, joissa

~eri-ikäisrakenne

- 15-20 vuoden seurantajakso Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 26

Taimia syntyy, kuolee ja kasvaa

Saksa & Valkonen 2011

• hyvän

siemenvuoden

taimet näkyvät

pituusjakaumassa

• ERIKA-kokeilla on

säilynyt alikasvos-

reservi 15-20 vuotta

14.3.2014 27

Paljonko taimia tarvitaan?

Teoreettinen laskelma

tarvittavasta taimimäärästä - hakkuussa poistetaan 15

vuoden välein 500 isoa puuta

- kuolleisuus, % vuodessa:

- pituus 3-10 cm: 30%

- 10-130 cm: 5%

- yli 130 cm: 0,5%

Tulos: tarvitaan

• pituus 3-10 cm: 400 kpl/ha/v

• 10-130 cm: 120 kpl/ha/v

• yli 130 cm: 50 kpl/ha/v

0

5

10

15

20

25

30

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Pu

un

pit

tuu

s, m

Ru

nk

olu

ku

/ha

Aika, vuotta

Kuolleisuus 0,5 % / vuosi

Kuolleisuus

5 % / vuosi

Kuolleisuus 30

% / vuosi

14.3.2014 28

• tiheys ei ole juurikaan

vaikuttanut taimettumiseen

• taimien eloonjäämisessä

ja kasvussa

suuremman puuston

kilpailu on avainasemassa

0

200

400

600

800

1000

1200

5 10 15 20 25

Ta

imia

1 c

m lu

oka

ssa

, kp

l/h

a

Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen, m2/ha

Puuston tiheyden vaikutus uudistumiseen ja

alikasvosreserviin

Kuusen taimien määrä 1 cm läpimittaluokassa 15

vuotta hakkuun jälkeen ERIKA-intensiivikokeilla eri

pohjapinta-aloilla

14.3.2014 29

Toimiiko uudistuminen eri-ikäiskuusikossa ?

ERIKA-tutkimusten mukaan

• taimia syntyy riittävästi

• suurin osa kuolee pian

• taimettuminen epätasaista

• pitää hakata harvaksi

(elossapysyminen ja kasvu)

• onnistumisen mahdollisuuksia

on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen

Metsänkäsittelijän taito edesauttaa hakkuilla taimien kehitystä

ja vähentää taimien tuhoutumista puunkorjuussa

ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka hyvin kuusen

uudistumismahdollisuudet pystytään hyödyntämään

14.3.2014 30

HUOM: Valopuulajit

eivät menesty

eri-ikäiskuusikoissa

• taimia syntyy vähän jos ollenkaan

• jurottavat kehnoina pensaina

kasvamatta pituutta

• voimakas harvennus

(pohjapinta-ala alle 10 m2/ha)

auttaa tilapäisesti

• pienaukkohakkuu parempi

Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 31

Erirakenteismetsän uudistuminen ja

alikasvosreservi männiköissä

Riittävän harvana

kasvattamalla mäntykin

voisi pärjätä

Pienaukkoja,

harvoja kehitysvaiheita

Kamppailu kuusettumista

vastaan Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 32

Reunametsä vaikuttaa hyvin voimakkaasti

männyn taimikkoon

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1

0 5 10 15 20 25 30

Etäisyys reunametsästä, m

Su

hte

elli

ne

n a

rvo

Pituus

Läpimitta

Tilavuus

Taimikon tunnukset

reunametsän etäisyyden

mukaan

• reunametsänä hakkuukypsä

VT-männikkö

• männyn taimikko, jonka

keskipituus 7 m aukon keskellä

(Ruuska ym. 2008)

14.3.2014 33

Erirakenteisen lehtipuuvaltaisen metsän

uudistuminen

Riittävän harvaksi

hakkaamalla voisi toimia,

varsinkin viljavilla mailla

Pienaukkoja (tai isompiakin)

Kamppailu kuusettumista

vastaan

Sauli Valkonen

14.3.2014 34

Taimettuminen pienaukoissa

Pienaukot

• taimettuminen (kuusikot

E-S, P-S)

• taimien kasvu

(reunavaikutus)

• MONTA-kokeiden

tuloksia Etelä-Suomesta

Piirros: Juha Varhi

14.3.2014 35

Pienaukkohakkuu kuusikossa, Etelä-Suomi

Taimettumistulos 10 v hakkuusta

Markus Strandström

MONTA- kokeen

pienaukkohakkuumalli:

• avohakattiin pienaukkoja

(läpimitta n. 50 m)

• muokkauksella ja ilman

• luontainen taimettuminen

• 10 vuotta

14.3.2014 36

Pienaukkojen uudistumistulos (MONTA)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

pienaukot pienaukot +äes

säästöpuuh. avohakkuu

Kasvatu

ske

lpo

isia

taim

ia k

pl/ha

koivu,mänty

kuusi

Pienaukkometsiköistä

• tavoitteessa (>1600 kpl/ha) 27%

• hyväksyttävä (1300-1600) 10%

• välttävä (1000-1300) 45%

• huono (< 1000) 18%

Maanmuokkaus ei oleellisesti

parantanut uudistamistulosta

Valkonen ym. (2011)

14.3.2014 37

Pienaukkojen reunametsällä voimakas vaikutus

Juhani Mäkinen

• reunassa vähemmän heinää ja

pusikkoa, enemmän kuusen

taimia

• reunassa hyvin hidas kasvu

• koivu pärjää vain keskellä

• reunametsät kannattaa

harventaa

– MONTAssa aivan liian tiheitä

14.3.2014 38

Rehevillä kasvupaikoilla liian isot aukot heinittyvät

Tuore kangas, 10 vuotta (MONTA) Lehtomainen kangas, 1 vuosi (HD)

Markus Strandström Matti Koivula

14.3.2014 39

Pienaukkojen taimilla hyvin hidas pituuskehitys istutukseen

verrattuna (MONTA)

Pienaukkohakkuu Avohakkuu, äestys ja istutus

Taimettuminen vie aikaa ja reunametsä pitää kasvun hitaana.

Markus Strandström

14.3.2014 40

Puiden kasvu- ja elpymiskyky

• pienten puiden kyky elpyä ja

lisätä kasvuaan hakkuun

jälkeen on ratkaisevan tärkeää

onnistumiselle

• hyvä eri-ikäisrakenne

= hyvät pienet puut

• hyvä kasvu harvaksi

hakatussa eri-ikäismetsässä

• huono kunto, huono ennuste

Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 41

Pienet puut tehokkaampia kasvajia ja

kasvun lisääjiä kuin suuret Kuvat: Riikka Piispanen

Isoilla puilla pieniä puita huonompi suhde ylläpidettävien

(kuluttavien) osien määrän ja yhteyttävien osien määrän

välillä (Assmann 1961, Schmidt-Vogt 1986)

14.3.2014 42

Seuraus: harvaksi hakattujenkin ERIKA-kuusikoiden tilavuuskasvu hyvä

ERIKA intensiivikokeet (5 metsikköä*8 ppa-tasoa, 20 vuotta)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

0 50 100 150 200 250 300

Tila

vuuskasvu,

m3/h

a/v

Tilavuus hakkuun jälkeen, m3/ha

1 Vesijako

2 Evo

3 Kettuselkä

4Kettukallio

5 Mikkeli

Puun laatu eri-ikäiskuusikoissa (Riikka Piispanen)

Ominaisuudet joissa eroja

tasaikäispuuhun

Kieroutuminen

– eri-ikäisen ydinsoiroissa

– muissa saheissa jopa vähemmän

kuin tasaikäisissä

Lyly

– reaktiopuuta, jota voi kehittyä, kun puun

kasvuasema ja latvusmuoto muuttuvat

– huonontaa mm. lujuutta ja kuitujen laatua

– tutkituista 6 ERIKA-metsiköistä

yhdessä oli runsaasti lylyä

Riikka Piispanen

Riikka Piispanen

Kasvunopeuden ja tiheyden muutokset

• alikasvosvaiheen erittäin

hidaskasvuinen, tiheä ydin

Oksatihentymät

• ydinlankuissa

• syntyneet alikasvosvaiheessa Riikka Piispanen

Metla/Erkki Oksanen

Sahatavaran laatu (ERIKA-kokeet) • eri-ikäiskuusen laatu oli

vähän huonompi kuin viljelykuusen

• tyypillinen laatuluokka C

(viljelykuusella B)

- Ikkunapuitteet ja –karmit, ovenkarmit

(maalattavat) (A3-A4,B)

- Ulkoverhoukset (B)

- Sisustuspaneelit (A3-A4, B)

- Lattiat (A3-A4, B)

Erkki Oksanen/Metla

14.3.2014 45

Tuhoriskit eri-ikäiskasvatuksessa

• tuuli, lumi

• juurikääpä

• ei myyrä, hirvi, tukkimiehentäi jne.

14.3.2014 46

Tuuli- ja lumituhot

• repaleiksi hakatut kulissit etenkin aukeiden ympäröiminä

• ränsistyneiden honteloiden puiden

vapauttaminen voimakkaalla hakkuulla

• metsän sisällä normaali

poimintahakkuu ja pienaukot

turvallisia

Piirros: Juha Varhi

Metla/Erkki Oksanen

14.3.2014 47

Juurikääpä

Poimintahakkuu luo erittäin suotuisat olot juurikäävän ja

muiden lahottajien menestymiselle kuusikoissa

• toistuvat hakkuut

• korjuuvauriot, paljon tuoretta kantopintaa

• ei puulajinvaihtoa, kantojen korjuuta tai kulotusta

• sieni säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v

• alikasvokset infektoituvat juuriston kautta

Metla/Erkki Oksanen

Torjunta

• talvihakkuu (2-4 kk)

• biologinen torjunta-aine

14.3.2014 48

Kirjanpainaja (Juha Siitonen)

• viihtyy aurinkoisilla lämpimillä paikoilla

• heikentyneissä puissa

• tuhokohteet yleensä varttuneeseen kuusikkoon

rajautuvan avohakkuun reunoilla

− tuulenkaatoja

− kuivuus- ja valostressistä kärsiviä isoja kuusia

• eri-ikäismetsä ei periaatteessa riskialtis

− ei avoimia paahteisia metsänreunoja

− ei tuulenkaadoille alttiita reunoja

− pienet puut säästyvät kirjanpainajalta

• näissä tapauksissa riskiä kuitenkin on

− hyvin harvaksi hakatun metsän yksittäiset isot puut

− jäljelle jääneiden puiden huonokuntoisuus

− repaleiseksi hakatun pienaukkometsän tuulenkaadot

Juha Siitonen

14.3.2014 49

Metla/Erkki Oksanen

Lisätietoja:

Tulevaisuuden metsät ja

metsänhoito –tutkimusohjelma

http://www.metla.fi/ohjelma/002/

Sauli.Valkonen@metla.fi

040-801 5507

Eri-ikäismetsän kasvatuksessa riittää

haasteita niin käytännölle kuin tutkimukselle!

14.3.2014 50

Assmann, E. 1961. Waldertragskunde. München 490 s.

Eerikäinen, K., Valkonen, S. & Saksa, T. 2014. Ingrowth, survival and height growth of small trees in uneven-aged Picea abies stands in

southern Finland. Forest Ecosystems 1(5). 10 p. http://www.forestecosyst.com/content/1/1/5

Hökkä, H., Repola, J., Moilanen, M. & Saarinen, M. 2012. Seedling establishment on small cutting areas with or without site preparation in a

drained spruce mire – a case study in Northern Finland. Silva Fennica 46(5): 695–705

Koistinen, E. & Valkonen, S. 1993. Models for height development of Norway spruce and Scots pine advance growth after release in southern

Finland. Silva Fennica 27(3):179-194.

Kuuluvainen, T., Tahvonen, O. & Aakala, T. 2012. Even-aged and uneven-aged forest management in boreal Fennoscandia: a review. Ambio.

DOI 10.1007/s13280-012-0289-y

Laiho, O., Pukkala, T. & Lähde, E. 2014. Height increment of understorey Norway spruces under different tree canopies. Forest Ecosystems 1:

4. 8 s.

Lähde, E., Laiho, O., Norokorpi, Y. & Saksa, T. 2002. Development of Norway spruce dominated stands after single-tree selection and low

thinning. Canadian Journal of Forest Research 32: 1577-1584.

Lähde, E., Laiho, O. & Lin, C. 2009. Silvicultural alternatives in an uneven-sized forest dominated by Picea abies. Journal of Forest Research.

DOI 10.1007/s10310-009-0154-4

Lähde, E. & Pukkala, T. (toim.). 2013. Alikasvoksesta ylispuuksi. Joen Forest Program Consulting, Joensuu. 141 s.

Moilanen, M. & Saksa, T. (toim.). Alikasvokset metsän uudistamisessa - varjosta valoon. Metsälehti kustannus ja Metsäntutkimuslaitos. Pihlaja-

sarja 3.

Piispanen, R., Heinonen, J., Valkonen, S., Mäkinen, H., Lunqvist, S-O., Saranpää, P. 2014. Wood density of Norway spruce in uneven-aged

stands. Canadian Journal of Forest Research 44: 136-144.

Piri, T. & Korhonen, K. 2001. Infection of advance regeneration of Norway spruce by Heterobasidion parviporum. Canadian Journal of Forest

Research 31: 937-942.

Piri, T. & Valkonen, S. 2013. Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Canadian Journal of

Forest Research 43(9): 872-877

Pukkala. T., Lähde, E. & Laiho, O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Program Consulting, Joensuu. 229 s.

Pyörälä, J. 2013. Eri-ikäiskasvatuksen vaikutus kuusen puuaineen laatuun. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. 66

s.

Kirjallisuutta

14.3.2014 51

Ruuska, J., Siipilehto, J. & Valkonen, S. 2008. Effect of edge stands on the development of young Pinus sylvestris stands in southern Finland.

Scandinavian Journal of Forest Research 23: 214-226.

Saksa, T. 2004. Regeneration process from seed crop to saplings - a case study in uneven-aged Norway spruce-dominated stands in Southern

Finland. Silva Fennica 38(4): 371-381.

Saksa, T. & Valkonen, S. 2011. Dynamics of seedling establishment and survival in uneven-aged boreal forests. Forest Ecology and

Management 261(8): 1409-1414.

Sarvas, R. 1944. Tukkipuun harsintojen vaikutus Etelä-Suomen yksityismetsiin. Referat: Einwirkung der Sägestämmeplenterungen auf di

Priwatwälder Südfinnlands. Communicationes Instituti Forestalia Fenniae 33(1). 268 p.

Schütz, J. 2001. Der Plenterwlad und weitere Formen strukturierter und gemischter Wälder. Parey Buchverlag, Berlin. 207 s.

Surakka, H., Sirén, M., Heikkinen, J. & Valkonen, S. 2011. Damage to saplings in mechanized selection cutting in uneven-aged Norway spruce

stands. Scandinavian Journal of Forest Research 26 (3): Pages 232 – 244.

Valkonen, S. 2000. Effect of retained scots pine trees on regeneration, growth, form, and yield of forest stands. Resumen: Efecto de la

retención de pies de Pino silvestre sobre la regeneración, crecimiento, forma y producción Investigación agraria, Sistemas y recursos

forestales, Fuera de serie no. 1-2000: 121-145.

Valkonen, S., Koskinen, K., Mäkinen, J. & Vanha-Majamaa, I. 2011. Natural regeneration in patch clear-cutting in Picea abies stands in

Southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 26 (6): 530 – 542.

Valkonen, S. & Maguire, D. 2005. Relationship between seedbed properties and the emergence of spruce germinants in recently cut Norway

spruce selection stands in Southern Finland. Forest Ecology and Management 210: 255-266.

Valkonen, S., Sirén, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut - vaihtoehtoja avohakkuulle. Metsäkustannus. Helsinki. 124 s.

Valkonen, S., Ruuska, J. & Siipilehto, J. 2002. Effect of retained trees on the development of young Scots pine stands in Southern Finland.

Forest Ecology and Management 166(1-3): 227-242.

Vuokila; Y. 1984. Harsinnan teoriaa ja käytäntöä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 130. 107 s.

Kirjallisuutta