Erityistoimihenkilöt ET rySopimuksettomien ja pienten toimialojen

edunvalvontaa jo vuodesta 1968

Erityistoimihenkilöt ET ry:n jäsenlehti 2/2013

tETra 2/2013

Julkaisija: Erityistoimihenkilöt ET ryAsemamiehenkatu 4, 00520 HelsinkiET on Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenyhdistys.www.etry.fiToimitus: Päätoimittaja: Tarja HailiToimituskunta: Tiina Immonen, Tarja Kinnunen ja Nea PohjaToimitussihteeri: Seija PyökeriPuheenjohtajan kuva: Tarja KinnunenUlkoasu ja taitto: Indicio Oy, HelsinkiKannen kuva: Tarja HailiTakakannen kuva: Tarja Haili, kuvakollaasi Likkojen Lenkiltä Tampereella 2013Painopaikka: KTMP/Ykkösoffset

Puheenjohtaja Tarja HailiHallituksen varsinaiset jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen)Sari Andersson (Leena Holmstedt)Sirkka Inkilä (Nea Pohja)Tarja Kinnunen (Laura Puustinen)Päivi Kuosmanen (Tiina Immonen)Virpi Pelttari (Katri Hirvonen-Nurmi)Hanna Pilke (Pirjo Favorin)

Hyvää juhlasyksyä, bästamedlemmar, our English-speaking readers!

Tämä vuosi on ERTOn ja Erityistoimihenkilöt ET ry:n 45-vuotisjuhlavuosi. Tämä tETran numero keskittyy yhdistyksemme taipaleeseen tähän päi-vään ja luotaa myös tulevaa.

I den här upplagan jubilerar vi både i ERTO och i ET ry 45 år av intressebevakning för specialbranscher genom att blicka på det som varit och det som är aktuellt, men också genom att lite skissa det kommande.

In this issue ET ry celebrates the present, commemorates the past 45 years and draws some lines for the future, as well.

Ammattiyhdistysliikkeen suuri edunvalvontahaaste on sopimuksetto-mien alojen edunvalvonta. Miten toimia, kun joko uutuuttaan, pienuut-taan tai muusta syystä toimialan työnantajapuoli ei ole järjestäytynyt eikä työntekijäpuolella siksi ole neuvottelukumppania? Tämä ongelma kosket-taa erityisesti ET ry:n jäseniä. ERTOn pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Hellstén valottaa ET ry:n ja ERTOn pitkää kehityskaarta omassa kirjoituk-sessaan. On ilo todeta, että yhdistyksen valitsema linja ja toimintamuo-dot ovat olleet kauan edellä aikaansa ja edelleen toimivat.

Vi kan vara stolta över den positiva, kreativa och stödande linje som ET ry valt ända från början. Matti Hellsten, fd. ERTOordförande, skriver mera om detta på finska.

We are pleased with the policies ET ry chose 45 years ago and how those methods still carry on, ever stronger.

STTKn pääekonomisti Ralf Sundin työmarkkinasääennuste ei lie ke-nellekään yllätys. Muutos kuitenkin merkitsee sitä, että ET ry:lle on en-tistä enemmän tarvetta tulevaisuudessa. Olisikin kohtuullista, että kukin muistamme myös jatkossa korostaa työkaverillemme kassa- ja yhdistysjä-senyyksien erojen merkityksen henkilökohtaisissa railokohdissa.

It really is worth learning how and when to solve problems before things really start to heat up at work. Therefore, our membership is much more of a guarantee than a mere unemployment fund added with the bonus of a social network!

Toivomme edelleen jäseniltämme vinkkejä ja palautetta voidaksemme pysyä edelläkävijöinä yhä pirstaloituvassa työkentässä.

En fackförening (jämte sin ledning) är bra och välfungerande då dess medlemmar ger respons tidigare än senare, alltså innan det verkligen behövs.

Our common interest is to act according to the active feedback we receive from our members before there are any serious needs. Thank you for your responses!

Kutsu syyskokoukseen löytyy keskiaukeamalta. Nautitaan hyvistä hetkistä yhdessä! Inbjudan till höstmötet finns på mittuppslaget. Väl mött! Please find the attached invitation to our annual autumn conference, everyone included. A warm welcome!

TARJA HAILI

SISÄLLYS

Puheenjohtajalta 2Onnittelut 45-vuotiaalle ET:lle 3Pieni on kaunista 4Kiivas on ajan riento! 6Sinnikkyyttä, sinnikkyyttä! 7Järjestötoiminta vei mennessään 8Vuokratyöstä meillä ja muualla 10Oma ryhmä on tuonut tietoa, tukea ja turvallisuutta 12”Ilman liittoa olisi turvaton olo” 15Pientaloasujan ääni kuuluviin 17Savonlinna – enemmän kuin lomakohde 19Pieni suuri ET ry 20Minä ja ET 26Kaikki lähtee johtamisesta – It is all about leading 29Good leadership and communication 30

PUHEENJOHTAJALTA

ISSN-L 2323-3346ISSN 2323-3346 (Painettu)ISSN 2323-3354 (Verkkojulkaisu)

tETra 2/2013tETra 2/2013 3

Minulla on suuri ilo ja kunnia onnitella Erityis-toimihenkilöt ET ry:tä 45-vuoden iän täyttämi-sestä.

Erityistoimihenkilöt ET ry on niin jäsenkunnaltaan, toiminnaltaan kuin tavoitteiltaankin tämän päivän ja tu-levaisuuden ammattiyhdistys. ET:n jäsenistä suuri osa tekee töitä työpai-koilla, joilla ei ole velvoittavaa työ-ehtosopimusta. Vaikka reilusti yli 100.000 suomalaista palkansaajaa te-kee töitä tällaisilla ns. sopimuksetto-milla aloilla, ei monikaan liitto ole ak-tiivisesti pyrkinyt asiaa korjaamaan. ET on eri maata. Yhdistyksenne rat-koo tulevaisuuden haasteita unohta-matta hyväksi koettuja perinteitä.

ET on Toimihenkilöliitto ERTO ry:n suurin jäsenjärjestö ja ET:n ni-meämä edustaja teki keväällä 2013 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n edustajistossa aloitteen sopimuk-settomien alojen ansiokehityksen tur-vaamiseksi. Tätä aloitetta ERTO on vienyt eteenpäin ja 30.8.2013 keskus-järjestöjen hyväksymässä keskitetys-sä sopimuksessa tehtiin suomalaista työmarkkinahistoriaa. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa ns. sopi-muksettomien alojen edunvalvonta otti valtakunnan tasolla konkreettisia edistysaskelia. Tästä saavutuksesta voi ET olla erittäin ylpeä.

Minulla on ollut ilo tehdä työtä yhdessä ET:n ja sen aktiivien kanssa. ET on kaikessa toiminnassaan ollut johdonmukainen ja aktiivinen toimi-ja. ET:n kautta monet ammattiryh-mät, esim. asianajotoimistojen sihtee-rit, kiinteistöpalvelun toimihenkilöt

ja pieneläinklinikoiden hoitajat, ovat saaneet ja saavat äänensä kuuluviin. ET on erittäin tärkeä osa ERTOa. Kum-pikin järjestö toteuttaa puoluepoliit-tisesti riippumatonta, vastuullista ja tavoitteellista jäsenkunnan edunval-vontaa. Kummassakin järjestössä eri-laisuus on voima.

Uudet ajatET:n perustamisvuonna 1968 neuvos-toliiton panssarit vyöryivät Tsekkoslo-vakiaan. Samana vuonna solmittiin Suomessa kautta aikain ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Vaikka työehtosopimusrakenne on pysynyt ennallaan, ovat toimijoiden asemat taloudellisten realiteettien ta-kia muuttuneet. Vielä 70-luvulla suo-malaiset elivät suljetussa taloudessa. Meillä oli oma markka, oma raha- ja finanssipolitiikka. Aidosta vapaakau-pasta ei erilaisten kaupan esteiden ta-kia ollut tietoakaan.

Suljetussa taloudessa työnantaji-en toimintamahdollisuudet työmark-kinaneuvotteluissa olivat hyvin raja-tut. Työntekijät olivat neuvotteluissa niskan päällä. Jos työehtosopimusrat-kaisut tai muutoin yhteiskunnan pää-tökset olivat yrityksille liian raskaita, kaatuivat yritykset saappaat jalassa. Tuotannon siirtäminen ulkomaille kustannusongelmia piiloon ei ollut mahdollista. Tässä tilanteessa maan hallituksen olennainen tehtävä oli toimia niin, että palkansaajapuolen mahdollisesti ylimitoitetut vaatimuk-set eivät johtaneet yhteiskunnan tur-mioon. Valtioneuvosto osasi roolinsa hyvin. Alkoi useiden keskitettyjen so-pimusten kausi.

2000-luvun avoimessa ja globaalis-sa taloudessa maan hallituksen pitää ymmärtää tilanteen muuttuneen. Tä-nä päivänä yritykset ovat niskan pääl-lä. Yritykset voivat kiristää ja pelotella yhteiskuntaa mielin määrin. Nykyi-sessä tilanteessa poliitikkojen ja maan hallituksen pitää yhdessä palkansaa-jaliikkeen kanssa suojata yhteiskun-taa työnantajien ylimitoitetuilta vaa-timuksilta.

Koko palkansaajaliike, ET mukaan lukien, toimii aktiivisesti suomalais-ten ja koko Suomen hyväksi. Ammat-tiliittoja ja -yhdistyksiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

ERTO toivottaa Erityistoimihenki-löt ET ry:lle hyvää juhlavuotta sekä onnea ja menestystä tuleviin haastei-siin. Yhdessä voimme tehdä Suomes-ta entistäkin paremman paikan asua ja yrittää.

JURI AALTONEN

PUHEENJOHTAJA

TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

Onnittelut 45-vuotiaalle ET:lle

tETra 2/20134

Viime kädessä kyse on omista

valinnoistamme!

Jotta voisi ennustaa paikallissään, täy-tyy tietää suursääti-lan muutokset. Jot-ta voisi sanoa jotain yksittäisten toimi-alojen kehitykses-tä, täytyy tunnistaa työelämää ja yhteis-

kuntaa muuttavat megatrendit. Ja nii-tähän riittää, kunhan vaan osaisi löy-tää ne oikeat.

Havukka-Ahon ajattelija sen jo tie-si: jolla on kaukoviisautta, hänen on maailmanranta kevyt kiertää.

Jo hokemaksi – ja aika tylsäksi sel-laiseksi – on muodostunut: vain muu-tos on pysyvää. Tylsyydestään huoli-matta sanonnassa on ideaa.

Työmarkkinoiden suursäätilassa ta-pahtuu paljon. Tunnistettavia megat-rendejä on useita.

Maailmanlaajuisesti tärkein niis-tä on eittämättä ilmastonmuutos ja ilmastonmuutoksen vastustaminen. On tärkeätä havaita, että ilmaston-muutos pitää sisällään kaksi erillistä prosessia, joilla kummallakin on vai-kutuksensa. Ilmastonmuutoksen kes-kilämpötilan nousu näkyy selvimmin ääreisilmöiden lisääntymisenä. Se nä-kyy ainakin rakennustoiminnassa, vakuutusjärjestelmissä ja yhdyskun-tasuunnittelussa.

Toinen osanen ilmastonmuutos-ta on sen vastustaminen, mikä nä-kyy hiilidioksidipäästöjen vähentä-misenä sekä energiaintensiivisyyden lisäämisenä. Energian hinta tulee nousemaan. Ilmastonmuutoksella se-kä sen vastustamisella tulee olemaan vähintään välillinen vaikutus kaik-keen ihmisen toimintaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Se tulee nä-kymään myös työpaikoilla.

Ilmastonmuutoksen vastustami-sessa on joitakin vuosia ollut pysäh-tyneisyyden aika kun riittävää kan-sainvälistä yksituumaisuutta ei ole saavutettu. Ongelmien kärjistyminen tulee ajamaan maailman valtiot sopi-maan asiasta lähimmän 10 vuoden ai-kana ja sitten alkaa tapahtua. Uusim-mat ennusteet viittaavat siihen, että ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin aiemmin on ounasteltu.

Informaatioteknologian nopea muutos muuttaa työtä, nostaa ja suis-taa kokonaisia toimialoja. Sosiaalinen maailma järjestyy uudelleen. Voimak-kaimmin tämä näkyy henkilökohtai-sen ja työelämän sekoittumisena: se li-mittyy ja menee päällekkäin. Jossain vaiheessa työaika ja sen seuranta ovat historiaa.

Samalla kun informaatioteknolo-gian kehitys muuttaa työn tekotapo-ja, se on keskeisin työn tuottavuuden kasvun lähde. Teollistumisen aamun-koitossa keskeinen kasvun lähde oli energia ja sen saatavuuden paranemi-nen. Seuraava tosi hyppäys saadaan aikaiseksi kun informaatiotekniikkaa opitaan kunnolla käyttämään. Olem-

me vielä alkutaipaleella hyödyntä-misessä, mikä on nähty esimerkiksi terveydenhuollon tietoteknisissä so-velluksissa.

Maailman taloudellisen moottorin paikka vaihtuu USA:sta ja Euroopas-ta Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. Glo-baalista kasvusta ammentavat ns. kas-vavat taloudet leijonan osan ja meille ns. kehittyneille maille jää murusia. Olemme esimerkiksi Suomessa tottu-neet toisen maailmansodan jälkeen n. 3,5 %:n vuotuiseen kasvuun. Täl-lä on rahoitettu melkoinen elintason nousu, josta myös palkansaajille on oma osansa lohjennut. Ay-liikkeen perustehtävän voisi kuvata olleen menneiden vuosikymmenten aika-na palkansaajien oikeudenmukaises-ta viipaleesta huolehtimisen. Kasvua on käytetty työajan lyhentämiseen, reaaliansioiden nostamiseen ja sosi-aaliturvan (lähinnä eläkkeet) rahoit-tamiseen. Menestystarinaksi mennei-syyttä voidaan luonnehtia.

Jatkossa tilanne muuttuu. Kasvua on tiedossa pari prosenttia vuodes-sa. Talouden kasvuvauhti hiipuu ja hitaammin kasvavasta kakusta myös palkansaajien viipale ohenee. Jos hoi-damme asiamme kunnolla kakku kui-tenkin kasvaa, samoin kuin palkan-saajien viipale.

Kansainvälistyvä maailma tuo meille monenmoisia uhkia ja – kuten tapana on sanoa – haasteita. Kasvavat tuloerot on yksi melko voimakas tren-di. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyh-tyvät. Suomessa on toistaiseksi nähty merkittävää rikkaiden rikastumista, mutta köyhät eivät ole absoluuttises-ti köyhtyneet. Paineet sille, että tu-loerojen kasvu olisi jatkumassa, ovat kovat. Viime kädessä kyse on kuiten-kin omista valinnoistamme. Tuloero-

PIENI ON KAUNISTA

tETra 2/2013tETra 2/2013 5

Ammattirakenne polarisoituu ja työn mielekkyys nousee keskiöön

jen kasvu ei ole mikään taloudellisesti välttämätön luonnonlaki.

Osana eriarvoistumiskehitystä työ-markkinoilla epätyypillisten työsuh-teiden määrässä on painetta kasvuun. Tämä on yksi keino edesauttaa rikkai-den rikastumista. Toistaiseksi kehitys-tä on jollain keinoin saatu hillittyä, vaikka työtä on paljon tehtävänä. Epätyypilliset työsuhteet kasvoivat 1990-luvun laman aikana merkittä-västi, sen jälkeen tilanne on tasaantu-nut. Siitä huolimatta asia pysynee ay-liikkeen edunvalvonnan ykköslistalla pitkään jatkossakin.

Kaikenmoinen dynamiikka työ-markkinoilla pysyy erittäin korkeal-la tasolla. Suomessa alkaa vuosittain n. 800 000 työttömyysjaksoa ja ”luo-va tuho” tappaa n. 200 000 työpaik-kaa vuodessa. Toistaiseksi uusia työ-paikkoja on syntynyt suurin piirtein saman verran kuin luova tuho on vienyt mennessään. Vauhti ei näytä laantuvan. Samaan aikaan työmark-kinoilla tapahtuu ammattirakenteen polarisaatiota: keskituloiset työt hu-penevat, korkeapalkkaiset ja matala-palkkaiset kasvavat.

Ihmisen työuran aikana, jon-ka toivotaan jatkossa olevan jopa yli 40 vuoden mittainen, ehtii tapahtua monta pienempää ja isompaa mullis-tusta. Yhä harvempi siirtyy eläkkeel-le niistä työtehtävistä, joissa on työ-uransa aloittanut. Meidän kunkin

tulee olla jatkuvasti valppaana uudis-tumaan ja muuttumaan. Ilman toimi-vaa koulutusjärjestelmää se voi käydä ylettömän raskaaksi. Koulutusjärjes-telmämme ei ole pysynyt mukana muutoksessa.

Yksityisen ja julkisen rajalla teh-dään rajatarkastuksia. Hyvinvointi-valtion, tai –yhteiskunnan – kuinka vaan – ydinkysymys on se, saavatko yhteiskunnan jäsenet yhteisesti rahoi-tettuja palveluja ilmaiseksi tai vahvas-ti subventoituna. Pohjoismaisen mal-lin kilpailukyky on korkeaa tasoa. Ei ole uskottavaa, että tästä periaattees-ta luovutaan kovin helposti.

Sen sijaan se, ken palvelut tuottaa on toinen kysymys. Ennusteeni on, että yksityinen sektori tunkee tuotta-jana julkisen palvelujen kentälle jat-kossa hyvin vahvasti. Palkansaajien kannalta asian ei pitäisi olla dramaat-

tinen. Mielekäs työ lienee keskeistä, ei se minkälaisen organisaation kassa-kaapissa verokirjaa säilytetään.

Trendit vaikuttavat kaikkiin toimi-aloihin. Miten tulee käymään pien-ten toimialojen. Mikäs on se täsmä-sää? Tässä muutoksen myllerryksessä on ensimmäinen vastaus: hyvin. Pie-ni on kaunista, vikkelyys ja nopea rea-gointikyky ovat yhä tärkeämpiä me-nestystekijöitä. Toteamus koskee niin yksilöitä, yrityksiä kuin toimialojakin. Muutoksessa syntyy yhä enemmän railokohtia, jotka synnyttävät toi-mintamahdollisuuksia uusille aloille. Isojen kokonaisuuksien merkitys su-pistuu ja pienet täyttävät tyhjät tilat. Isot tehtaat, isot yritykset ja suuret jul-kiset toimijat hapertuvat ja pilkkoutu-vat. Pieni on kaunista.

RALF SUND

PÄÄEKONOMISTI, STTK

tETra 2/20136

45 vuotta on pitkä aika ay-toimintaa. Sen aikana on toimintaympäristö muut-

tunut monella tavalla ja varmasti pe-ruuttamattomasti. Se koskee ET:tä eh-kä vielä enemmän kuin montaa muuta ay-toimijaa. Tämä johtuu sitä, että ET on koko olemassaoloaikansa toiminut aika erilaisessa toimintaympäristössä kuin ammattiyhdistykset yleensä. Se on merkinnyt myös sitä, että sen toi-mintatavat ovat olleet, jos käyttää ny-kyajan termejä, aika epätyypilliset.

Minä tulin ERTOn, silloisen YTL:n toimintaan mukaan vuonna 1975 aika vähäisellä järjestökokemuksella. Sekin oli lähinnä perinteistä ay-toimintaa eli työpaikkakohtaisia ammattiosas-toja. ERTOn maailma oli kokonaan toisenlainen. ERTOa voi hyvin kuva-ta liittojen liitoksi, tosin minikoossa, mutta kuitenkin. Aivan oman lukun-sa ERTOssa muodosti ET eli silloinen Yleistoimihenkilöt. Se oli siihen ai-kaan pieni, ERTOn mitassa toki suu-ri. Sen erityispiirteenä oli se, että siellä oli monia pieniä ryhmiä, joilla ei aina ollut kovin selkeä yhteistä nimittäjää. Pessimisti olisi tietenkin sanonut, et-tä ei tästä mitään tule. Aika on osoitta-nut, että tällainen arvio olisi ollut pe-rin juurin väärä.

ET-läisillä ei toiminnan alkuvuo-sikymmeninä ollut millään ryhmällä omaa työehtosopimusta. Tämä pakot-ti etsimään muita toimintamuotoja, jolla jäsenet saadaan pysymään mu-kana ja että niitä saadaan vielä tule-maan lisääkin. Jos ET oli ammattijär-jestönä epätyypillinen, niin oli sen toimintakin sitä. ET aloitti pienimuo-toisen ammatillisen koulutuksen var-masti yhtenä ensimmäisistä järjestöis-tä. Se oli keino antaa jäsenille jotakin vastiketta jäsenmaksuille. Tiedän, että monella taholla tätä toimintaa oudok-suttiin. Nyt nähdään, että se oli aika-

naan varsin hyvä toimintatapa. Toi-nen ET:n vahvuus aikanaan oli sen toimintakulttuuri. Sitä ei liika byro-kratia vaivannut. Se oli nykytermein sanottuna jäsenläheistä. Siitä puuttui ay-toiminnan vakuutusluonne, joka ainakin minun mielestäni oli erityisen hyvä piirre. Kun liiton puheenjohta-jana seurasi ET:n toimintaa, erottui se aika monessa asiassa muista ERTOn jäsenyhdistyksistä. Siellä ei olosuhtei-den pakosta tes-toiminnalla alkuvuo-sina ollut juurikaan roolia. Pääosaa toiminnasta näyttelivät ammatillinen koulutus ja erilaiset jäsentapahtumat. Tällainen toiminta toimi ainakin käy-tännössä. Tämä merkitsi sitä, että ET:n jäsenmäärä kasvoi varsin ripeästi.

Jäsenmäärän kasvu merkitsi sitä, että ET:n sisään alkoi muodostua sel-keitä ja ainakin ERTOn mittakaavassa merkittäviä jäsenryhmiä. Tämä puo-lestaan johti siihen, että ET:stä alkoi irtautua jäsenryhmiä omiksi yhdistyk-siksi ERTOn sisälle. Tämän olisi voi-nut kuvitella merkitsevän sitä, että yhdistyksen toiminta väkisinkin hii-puu. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tämä on suuren hatunnoston arvoinen suo-ritus kulloisillekin aktiivien joukolle. Tällaisen toimintamallin olisi hel-posti voinut kuvitella turhauttavan. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan päin-vastoin ET omalta osaltaan tuki irtau-tuvia ryhmiä niiden alkutaipaleel-la omana yhdistyksenään. Tällaisella toimintamallilla ja suhtautumisella oli liiton toiminnan kehittämisessä erittäin suuri merkitys. Sivumennen sanoen ERTOllekin kaavailtiin joilla-kin tahoilla samanlaista roolia TVK:n piirissä. Tämä tietenkin ERTOn piiris-sä torjuttiin yksimielisesti.

TES-toiminta – tai pikemminkin sen puute – olivat tietynlainen akil-leen kantapää ET:n toiminnassa. Se yleinen käsitys, että ns. tupo-korotuk-

set tai vastaavat koskisivat auto-maattisesti kaikkia, on valitettavasti väärä. Se nähtiin monella ET-läisel-lä työpaikalla. Usein niistä jouduttiin kiistelemään työpaikkatasolla. Pienil-lä työpaikoilla se saattoi olla hyvin-kin ongelmallista. Niinkin itsestään selvät asiat kuin palkallinen äitiyslo-ma tai lomaltapaluuraha, jotka siis perustuivat työehtosopimuksiin, oli-vat usein työn ja tuskan takana. Osit-tain tätä ongelmaa poistamaan kehi-tettiin ET:n piirissä palkkasuositukset, joiden tarkoitus oli se, että jäsenellä oli jotakin kättä pitempää kun hän neuvotteli työpaikallaan palkankoro-tuksista. Tätä kai voi sanoa nykyisin niin muodikkaaksi hajautetuksi neu-vottelumenettelyksi. Se ei varmasti-kaan ole jäsenelle erityisen hyvä tapa mutta on kuitenkin parempi kuin ei mitään. Palkkasuositus kuitenkin ker-too suunnilleen sen millä tasolla alan palkat ovat.

Kun ET:n 45-vuotista taivalta kat-soo, on pakko sanoa, että se on omal-la tavallaan menestystarina. Yhdistys, jonka jäsenet ovat valtaosin tes-järjes-telmän ulkopuolella ja joka luovuttaa “tes-kelpoiset” jäsenensä muualle, on ainutlaatuinen tapaus työmarkkinajär-jestöjen joukossa. Kun näistä piirteistä huolimatta menestyy, täytyy siinä ol-la jotakin erityistä. Yksi tällainen piir-re on jäsenläheisyys. Toivon hartaas-ti, että se säilyy myös tulevaisuudessa.

MATTI HELLSTEN

ERTON PUHEENJOHTAJA vv. 1980–2002

KIIVAS ON AJAN RIENTO!

tETra 2/2013tETra 2/2013 7

Aloitin urani järjestöaktiivina vuonna 1979. Oltuani työelä-mässä toistakymmentä vuotta

kaipasin työelämän ohella muuta ak-tiviteettia, joka edesauttaisi tavalla tai toisella työelämän tuntemista.

Etsin liittoa pitkään, sillä en halun-nut liittyä liittoon, joka oli puoluesi-donnainen. Monen puhelinsoiton ja kyselyn jälkeen lopulta löysin sitou-tumattoman järjestön Yleinen Toimi-henkilöliitto YTL ry:n ja siinä olevan Yleistoimihenkilöt YT ry:n, johon lii-tyin vuonna 1979.

Alusta lähtien päätin, että minun pitää osallistua toimintaan, jos ker-ran olen johonkin liittynyt. Mukaan pääsy yhdistykseen ei ollut mitenkään vaivatonta, sillä koin, että yhdistyk-sen hallitus suojasi reviiriään hyvin tarkasti eikä ollut innostunut uusis-ta halukkaista toimijoista. Siitä huo-limatta kävin tunnollisesti pari kertaa vuodessa yleisissä vuosikokouksis-sa ja osallistuin erilaisiin luentotilai-suuksiin. Tuohon aikaan ei ollut tun-kua vuosikokouksissa, sillä niissä kävi vain kourallinen jäseniä hallituksen ulkopuolelta. Kokoukset olivat tosi ly-hyitä, muistan yhden kokouksen, jon-ka kesto oli hiukan alle 10 minuuttia. Vaikka kokous oli lyhyt sääntömääräi-set asiat siinä käsiteltiin.

Joskus 1980-luvulla tällaisessa vä-häväkisessä kokouksessa minut va-littiin YT:n tilintarkastajaksi ja siinä tehtävässä toimin aina 1990-luvun al-kupuolelle. 1990-luvun laman aikoi-hin ajattelin, että voisin ehkä antaa oman panokseni ET:ssä yhteisten asi-oiden eteen. Tulin valituksia ET:n hali-tukseen 1992. Muutaman vuoden olin hallituksessa jäsenenä ja sitten varapu-heenjohtajana. Puheenjohtajan ja osan hallituksen jäsenten välit kiristyivät toimintatapoihin ja toimintaan liitty-vistä erimielisyyksistä niin pahoin, et-

tä vanha puheenjohtaja ei ollut ehdolla uudelle kahden vuoden toimikaudelle. Kun muita ehdokkaita ei ollut, minut valittiin syyskokouksessa 1997 yksimie-lisesti ET:n puheenjohtajaksi.

ET:n toiminta ei kuitenkaan laa-maantunut puheenjohtajavaihdok-sesta. Koulutuksessa jatkettiin am-matillista koulutusta Aslat-, Huiski- ja Pito-päivillä. Uudella vuosituhannella alettiin järjestää työhyvinvointiin ja työympäristöön liittyvää koulutusta. Työttömille järjestettiin voimaantu-miseen ja työnhakuun liittyvää kou-lutusta. Risteilyt olivat tuohon aikaan pop ja jäseniä saatiin kursseille, kun lähdettiin Tallinnan risteilylle, jotka olivat edullisempia kuin kotimaassa järjestetyt vastaavat tilaisuudet.

ERTOn hallituksessa istuin aluk-si puolitoista vuotta kuunteluoppi-laana. ERTOn hallituksessa olin no-viisi joka asiassa ja tuntui, että muut puhuivat aivan eri kieltä kuin minä. Puhe vilisi lyhenteitä, joita kukaan ei selittänyt, mitä ne tarkoittavat. Jatku-vasti ei voinut kysyäkään, sillä silloin olisi leimautunut tietämättömäksi. Ju-teltuani muutaman muun yhtä aikaa ERTOn hallitukseen tulleen jäsenen kanssa totesin, että kaikilla meillä oli aivan samat ongelmat. Tieto helpotti huomattavasti.

Yhteistyö ERTOn jäsenyhdistysten kesken oli puheenjohtajakaudellani hyvin vähäistä. Sain järjestettyä pa-ri yhteistä hallitusten tapaamista pa-rin yhdistyksen kanssa, mutta tapaa-miset eivät ottaneet tuulta purjeisiin. Tuohon aikaan jokainen yhdistys ajoi omia intressejään ja yhteinen ertolai-nen henki puuttui. Yhdistysten edus-tukset eri ERTOn toimielimissä he-rättivät jonkinlaista yhteistyötä tai yhteistyöhaluttomuutta – ainakin aa-muyön tunteina, jolloin keskustelu välillä kävi kuumana.

ET:n jäsenet koostuvat monista toi-mialoista ja sen seurauksena meitä pi-dettiin rupusakkina, joiden ääntä ei tarvitse ottaa huomioon. Ajan myö-tä tämäkin ajattelu muuttui, varsin-kin sen jälkeen, kun ET:stä tuli väliai-kaisesti ERTOn isoin yhdistys. Hyvin usein kuultu sanonta oli ”eihän teil-lä ole edes valtakunnallista työehto-sopimusta”. Sitä meillä ei ollut – ta-lokohtaisia oli muutama kappale. Ensimmäinen ET:n työehtosopimus solmittiin henkilöstönvuokrausalalle vuonna 2000. Vaikka meillä ei ollut työehtosopimusta, ET laati jo 1990-lu-vulla aivan itsenäisesti toimistoalaa koskevan palkkasuosituksen, josta tu-li hyvin kysytty jäsenten keskuudes-sa. Nykyään palkkasuositukset teh-dään enemmän ERTOn toimesta kuin alkujaan. 1990-luvulla ostettiin Levil-tä lomamökki ja 2000-luvun alussa Tahkolta, joita on vuokrattu jäsenil-le jäsenhintaa. Mökit ovat olleet hy-vin käytössä.

Kun noviisina astuu remmiin, on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö kaikkien toimintaan osallistuvien kes-ken on saumatonta. Toimiessani ET:n puheenjohtajana minulla oli tukenani koko ajan erittäin hyvät ja osaavat hal-lituksen jäsenet, jotka antoivat oman panoksensa oman päivätyönsä ohella ET:n kehittämiseen ja sen toimintaan.

Yli 30 toimintavuoden aikana olen saanut monia hyviä ystäviä, joiden kanssa yhteydenpito jatkuu aktiivi-vuosien jälkeenkin.

Puheenjohtajakauteni jäi 6 vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 2003 siirryin ERTOn palvelukseen.

Summa summarum – päivääkään en näistä ajoista antaisi pois.

Onnittelut 45 vuotta täyttävälle ET:lle!!!!

PIRKKOLIISA MEINCKE

ET RY:N PUHEEN-

JOHTAJA vv. 1997–2003

SINNIKKYYTTÄ, SINNIKKYYTTÄ!

tETra 2/20138

Työskentelin 45 vuotta opiskeli-jajärjestöissä ja 35 vuotta olin mukana myös ammattiyhdis-

tystoiminnassa. Vielä 70-luvun alku-puolella tuntui vieraalta ajatus, että olisin ay-aktiivi. Silloinen pomoni, myöhemmin saneeraajanakin tun-nettu Jorma Eloranta, suositteli jär-jestäytymistä ”opetusministeriö on vähentämässä määrärahoja ja saattaa tulla lomautuksia ja irtisa-nomisia”. Niinpä minä toimiston jokapaikan höylä sain tehtäväk-seni etsiä liiton, joka tyydyttäisi kaikkia, työyhteisössämme olivat edustettuina kaikki poliittiset tahot ja sitten joukko sitoutumatonta toimisto-henkilökuntaa, johon itsekin kuuluin. Osa meistä kuului ammattiliittoon, mutta piti löytää liitto, johon kaikki voisivat liittyä. Olin 70-luvun alussa kuulunut YTL:ään (nyk. ERTOon) yh-dessä silloisten työkavereideni kanssa ja olin jopa osallistunut yhteen kevät-kokoukseen, koska se pidettiin Hyvin-käällä, missä silloin asuin.

ERTO kelpasi kaikille ja liityttyäm-me työkaverit valitsivat minut luot-tamusmiehekseen. Olisi tietenkin pi-tänyt valita luottamusvaltuutetuksi, koska meillä ei ollut työehtosopimus-ta, muttei se tuossa vaiheessa tahtia haitannut. Työkaverini usuttivat mi-nut liiton luottamusmieskurssille, jol-ta ajalta työnantaja maksoi palkkaa, epätyypillistä tämäkin. Kurssilla oli parisenkymmentä ERTOlaista, toiset olivat jo olleet ERTOn toiminnassa mukana ja olivat isoilta työpaikoilta, kuten esim. huolintaliike Nurmiselta, Tietotehtaalta ja ties mistä. Minä pie-neltä sopimuksettomalta alalta tuleva-na olin pihalla kuin lumiukko. Asiat, joista puhuttiin menivät suurimmak-si osaksi yli ymmärrykseni.

Koskaan en ollut ajatellut, että mi-

nusta tulisi ammattiyhdistysaktiivi, mutta menin kuitenkin Yleistoimi-henkilöiden (nyk. ET:n) syyskokouk-seen Hotelli Helsinkiin syksyllä 1977, paikalla oli parisenkymmentä ihmistä. Joulunalla olin pukeutunut punaiseen mekkoon, ja punapukuisena minut sit-ten valittiinkin yhdistyksen hallituk-seen, nimeäni esittäjä ei tiennyt. Tosin hallituksessa oli muitakin opiskelija-järjestöissä työskenteleviä ja osallistu-miseni luottamusmieskurssille oli kiiri-nyt myös hallituksen tietoon. Vuoden 1978 toimin hallituksen rivijäsenenä ja asiat tuntuivat suoraan sanoen aika oudoilta. Seuraavana vuonna sihtee-ri luopui tehtävistään ja vuonna 1979 minut sitten valittiin yhdistyksen sih-teeriksi, jossa hommassa toiminkin ai-na vuoteen 1999 asti.

Tuo parikymmentä vuotta oli mie-lenkiintoista aikaa. Tutustuin aivan uuteen maailmaan, ja tekemistä riitti. Hallitukseen kuului alkuun puheen-johtaja ja 6 jäsentä. 80-luvulla tehdys-sä sääntömuutoksessa otettiin mukaan henkilökohtaiset varajäsenet, jotka osallistuivat kokouksiin ja tekemisiin. Näin saatiin toimijoiden määrä tuplat-tua. ET:n hallitus on aina ollut hyvin

työteliäs ja asioita on tehty itse talkootyönä. Muiden yhdistysten teettäessä rutiiniluontoisiakin töi-tä liiton toimistolla, me halusim-me tehdä itse. Etenkin kun mo-ni teki päivätyötään järjestössä ja järjestöhommat olivat hanskassa – joku voi sanoa, että hanskat oli-vat joskus hukassa. Mutta rapatessa roiskuu ja kaikki ei voi mennä niin kuin ”Strömsössä”. Asioita hoidet-tiin enemmän tunteella kuin järjellä. Onneksi aika kultaa muistot. Muiste-len asioita lämmöllä ja kiitollisuudel-la, että olen saanut olla mukana.

2000-luvun alussa ajattelin ve-tää henkeä ja keskittyä vain palkka-työn tekemiseen. Työpaikallani oli ta-pahtunut tämä niin tavallinen tarina, kun yksi jää eläkkeelle, työt siirretään toisille ja toimenkuvaani muutettiin oleellisesti. Silti en malttanut pitää näppejäni irti ET:n hommista. Toimi-tin lehteä, toimin taloudenhoitajana, olin edustajana ERTOn edustajistossa jne. Pirkkoliisan siirtyessä ERTOn toi-mistoon työntekijäksi, yhdistys tarvit-si puheenjohtajan. Ja kun olen nainen, joka ei osaa sanoa ei, suostuin pyyn-töihin asettua puheenjohtajaehdok-kaaksi – muita ehdokkaita ei sitten il-maantunutkaan. Olin vastustanut eläkeläisten osallistumista päätöksen-tekoon ammattiyhdistyksessä, joten oli luonnollista, että jätin puheenjoh-tajan tehtävät vuoden 2011 lopussa. Hallituksen työrukkasena olen jatka-nut nyt kun työkiireet eivät enää pai-na päälle.

Mikä sitten sai jatkamaan kaikki nämä vuodet? Se oli ehkä tekemisen meininki mikä kiinnosti. Omat asi-ani olivat suhteellisen hyvin, opetus-ministeriön leikkaukset eivät osuneet kohdalleni. Jotenkin ay-aktiivina nä-ki kuinka paljon on vielä korjattavia

JÄRJESTÖTOIMINTA VEI MENNESSÄÄN

tETra 2/2013tETra 2/2013 9

asioita. Jos olisin elänyt vain omal-la työpaikallani, minulla olisi ruusui-nen kuva työelämästä. Tänä päivänä eräät poliitikot ovat aiheellisesti huo-lissaan thaimaalaisten marjanpoimi-joiden työsuhteen ehdoista. Voin kui-tenkin kertoa, että ET:n piiristä löytyisi lähempääkin huolenaiheita. Sopimuk-settomilla aloilla palkkaus ja työsuh-teen ehdot ovat mitä ovat. En tiedä kuinka totta on työnantajan lausah-dus, että kun hän ei kuulu mihinkään liittoon, ei hänen tarvitse noudat-taa mitään sopimuksia eikä myös-kään lakia. Kukahan poliitikko ottaisi ET:läisten asiat hoitaakseen. Toivot-tavasti päättäjät keksivät joskus kei-non, millä kaikki työnantajat saadaan ruotuun. Suurin osa työnantajistahan kohtelee työntekijöitään hyvin ja nou-dattaa palkkasuosituksia jne. Paha kel-lohan yleensä kuuluu kauemmas.

ERTO ja ET eivät ole vakuutuslai-toksia, vaan me yhdessä vaikutam-me asioihin. ERTOn toimisto hoi-taa edunvalvontaa, muttei voi tulla apuun työpaikoille, jos sieltä päin ei olla yhteyksissä liittoon. Jo 1970-lu-vun alussa yhdistyksen hallitus pyysi jäseniään ilmoittamaan epäkohdista työpaikoillaan. Tämän asian voi tois-taa tänäänkin. ERTOn työsuhdeneu-vontaa on kehitetty kaikki nämä vuo-det ja tällä hetkellä palvelu, ainakin palautteista päätellen, toimii hyvin.

Erityisesti haluan kiittää liiton toi-miston väkeä, etenkin Eevaa, Lennua ja Leilaa, joilta olen saanut korvaa-matonta opastusta ja neuvoja erilai-siin asioihin. Reijalle kiitos vuosien yhteistyöstä ja viimeaikaisesta arkis-tojen kaivelusta. Sydämelliset kiitok-set myös kaikille hallitustovereille ja muille toimijoille vuosien varrella. ET on niin suuri osa elämääni, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla. Sydämessäni on aina pieni lokero myös ET:n väelle.

SEIJA PYÖKERI

ET RY:N PUHEENJOHTAJA vv. 2003–11

Tervetuloa

ERTON kesäpäivään Suomen aurinkoisimpaan

kesäkaupunkiin Naantaliin 14.6.2014!

JOKAISELLE JOTAKINVuoden 2014 kesäpäivästä Naantalin Kylpylässä löytyy

jokaiselle mielekästä tekemistä ja viikonloppua vietetään myös perheiden ehdoilla.

Varsinaisen kesäpäiväohjelman jälkeen on illaksi järjestetty oheisohjelmaa, koska eihän Naantalista voi heti pois lähteä. ERTO tulee tukemaan majoittumista Naantalin Kylpylässä. Kylpylässä on mahdollisuudet erilaisiin hoitoihin ja kylpylä

myy lippuja lapsiperheitä ajatellen Muumimaailmaan ja yhdistelmälippuja Muumimaailma +Väskin seikkailusaareen.

Muumimaailman lippu on voimassa kaksi vuorokautta.

Lauantain iltaohjelmassa on mahdollisuus mennä kesäteatteri Emmaan tai lähteä opastetutulle kierrokselle

Naantalin vanhaan kaupunkiin.

Seuraamalla ET:n ja ERTOn nettisivuja pysyt ajan tasalla. Tarkempi tiedotus kesäpäivän yksityiskohdista alkaa vuoden

2014 alussa.

© NAAN

TALIN M

ATKAILU OY, KU

VAAJA JENN

I VIRTA.

tETra 2/201310

Perinteisesti työsuhde syn-tyy työnantajan ja työnte-kijän välillä, mutta vuok-ratyössä siihen kuuluu myös kolmas elementti eli käyttäjäyritys. Työnanta-

jan ja käyttäjäyrityksen välillä tehdyn työn tilaamista koskevan sopimuk-sen perusteella työntekijä tekee työ-tään käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö on usein tilapäistä työtä, se voi perus-tua projektiin, sijaisuuteen tai vaikka-pa erityisasiantuntemusta edellyttä-vään lyhytaikaiseen työhön.

Työvoiman vuokrausta on ol-lut Suomessa 1960-luvulta lähtien. Sääntelyn piiriin se tuli 1980-luvul-la. Vuokratyössä sovellettiin yleistä työlainsäädäntöä ja vuokraustoimin-taa säänteli työvoimapoliittinen lain-säädäntö. Vuokraus oli luvanvaraista

toimintaa. Työnteon muotojen eriy-dyttyä 1990-luvulla kilpailurajoituk-sia purettiin ja parannettiin yksityi-sen työnvälityksen asemaa julkisen rinnalla. Lupamenettely poistettiin vuonna 1994 ja työvoiman vuokrauk-sesta tuli pääsääntöisesti vapaata yri-tystoimintaa.

Vuokratyö yleistyi Euroopan alueel-la 1990-luvun puolivälistä alkaen. Sitä tehdään kuitenkin edelleen hyvin vaih-televasti eri työaloilla. Eniten vuokra-työtä tehdään teollisuudessa ja palve-lualoilla, joilla kummallakin on noin kolmanneksen osuus. Työalasta johtu-vien erojen lisäksi vuokratyön käytös-sä on runsaasti eroja eri maiden välillä.

Vuokratyö SuomessaMyös Suomessa vuokratyö on lisään-tynyt ja yleistyi 1990-luvun lama-

vuosien mainingeissa. Vuokratyö-voiman osuus kokonaistyövoimasta on kuitenkin ottaen huomioon vuo-den 2008 taloustaantuman aikaan-saamat vaikutukset ollut noin 1,1 %. Osuus on pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuokratyötä teki viime vuoden aikana noin 27 000 henkeä, joista puolet oli naisia, puolet mie-hiä. Yleisintä vuokratyö oli nuorten alle 24-vuotiaiden keskuudessa. Suo-messakin vuokratyön osuus vaihtelee alakohtaisesti: suurimpia ovat palve-luala; teollinen työ; hallinto-, toimis-to-, matkailu- ja IT-ala, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät. Vuokratyö on hyvin suhdanneherkkää.

Suomessa on yli 1 600 yritystä, jot-ka harjoittavat työvoiman vuokrausta. Osalla niistä päätoimialana on kuiten-kin jokin muu kuin henkilöstövuok-

Vuokratyöstä meillä ja muualla

ISTOCKPHOTO

tETra 2/2013tETra 2/2013 11

raus. Yritysten joukkoon mahtuu isoja kansainvälisiä yrityksiä, mutta etenkin lukuisa joukko pieniä yrityksiä. Alan liikevaihto on noin 1,5 mrd euroa.

Sopimustoiminta Työvoiman vuokrauksen lisääntymi-nen siivitti myös sopimustoimintaa. Alalla oli vuosituhannen vaihteessa vain muutama yrityskohtainen, tiet-tyä toimialaa koskeva työehtosopi-mus. Työnantajapuoli oli kuitenkin järjestäytynyt erittäin kattavasti, pal-kansaajapuolen järjestäytyminen sen sijaan oli hajanaista.

Nykyään Suomessa on kolme vuok-ratyötä koskevaa työehtosopimusta: ERTOn ja Henkilöstöpalveluyritysten Liiton HPL:n välinen sopimus, ravinto-lamuusikkoja koskeva sopimus, ja kemi-an alan vuokratyötä koskeva sopimus.

Työvoiman vuokrausyrityksistä noin 250 on liittynyt työnantajalii-ton HPL:n jäseniksi. Liikevaihdollises-ti HPL:n jäsenyritykset edustavat run-sasta 2/3 alan yritysten liikevaihdosta. Palkansaajapuolella työvoiman vuok-rausalalla toimisto-, taloushallinto- ja ICT-tehtävissä työskentelevät sekä vuokrausyritysten omien toimistojen toimihenkilöt järjestäytyvät ERTOon ja Erityistoimihenkilöt ET:hen. Järjes-täytymisaste on kohtuullinen.

Ensimmäinen toimialakohtainen työehtosopimus solmittiin työnan-tajaliiton ja ERTOn välillä kesäkuus-sa 2000. Sopimus oli jo syntyessä-än ns. yleissitova eli sitä sovelletaan myös alalla toimivissa järjestäytymät-tömissä yrityksissä. Työehtosopimus on sittemmin uudistettu useita kertoja liittojen välisten neuvottelujen tulok-sena. Nykyinen sopimus on voimassa 30.4.2014 asti. Sitä ennen käytäneen syys-lokakuussa 2013 ns. sovellus-neuvottelut elokuun lopussa synty-neen keskitetyn työmarkkinaratkai-sun pohjalta.

LEILA BRUUN

KAIPAATKO APUA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA MUUTOSTEN TUOMIIN

HAASTEISIIN

Joskus on syytä pysähtyä pohtimaan yhdessä ryhmän kanssa mm. työssä jaksamista ja työelämän muutosten

pientyöpaikoille tuomia haasteita. ET ry ja Kela toteuttavat yhteistyössä pientyöpaikkojen toimihenkilöiden ASLAK-

kurssin myös vuonna 2014. ASLAK = ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus.

Kurssi tarjoaa oivan mahdollisuuden tunnistaa ja löytää keinoja omaan terveydentilaasi ja henkiseen sekä fyysiseen

hyvinvointiisi vaikuttaviin tekijöihin. Saat tukea työssä jaksamiseen ja omasta hyvinvoinnistasi huolehtimiseen.

Vuonna 2014 kurssi toteutetaan 12 vuorokauden kurssina (4+5+3 vrk) Herttuan kuntoutuskeskuksessa Kerimäellä. Kuntoutukseen hakeudutaan työterveyslääkärin kautta.

Hakemus kannattaa lähettää mahdollisimman pian, ryhmään mahtuu vain 10 henkeä. Ensimmäinen kuntoutusjakso alkaa

24.02. ja viimeinen jakso loppuu 08.10.2014.

Kurssi sopii sinulle, jos olet tehnyt toimistotyötä jo useita vuosia ja haluat vaikuttaa aktiivisesti työkykyysi, terveyteesi ja hyvinvointiisi. Lisätietoa saat ET:n ja Kelan kotisivuilta. Hae kurssia syöttämällä kurssinumero 53276

hakukenttään sivulla http://asiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication

tETra 2/201312

Raila Starck on ollut asian-ajo- ja lakiasiaintoimistoissa työskentelevien toimihenki-löiden ASLAT-ryhmässä sen perustamisesta eli vuodes-

ta 1986 saakka. Hän kertoo tampe-relaisten asianajosihteerien aloitta-neen epäviralliset kokoontumisensa jo 70-luvun puolella yhteisten pikku-joulujen merkeissä.

– Aejmelauksen Eilan ideasta se lähti ja levisi puskaradion välityk-sellä. Aluksi meitä oli Emmauksessa vain kourallinen, mutta pikkuhiljaa sana kiiri.

Aivan alkuvaiheessa remmiin as-tui Mäntylän Tuula, jolle ensim-mäinen pikkujoulu tamperelaisittain on jäänyt hyvin mieleen. Saunatilas-sa turinoitiin mukavia, kun Tuula äk-käsi paikalta uima-altaan. Hän ei kau-an ihmetellyt, vaan hyppäsi pää edellä altaaseen.

– Vasta siinä vaiheessa nämä muut huomauttivat täydessä tällingissä, et-tä täältä oltiin lähdössä vielä jatkoille keskustaan, Tuula nauraa.

Suosion kasvaessa tilat kävivät ah-taiksi, joten he siirtyivät pankkien ja vakuutusyhtiöiden saunatiloihin. Kes-kimäärin osallistujia on ollut Railan arvion mukaan kolmisenkymmentä, parhaimmillaan jopa 50.

Leila Järvelä saatiin mukaan vuonna 1990 ja Tiina Leppänen pa-

ri vuotta myöhemmin. Tuosta lähtien Tampereen asianajosihteereiden tapa-na on ollut kokoontua vuoron perään jonkun toimistolla.

Edut myös pienille työpaikoilleAsianajosihteereille on tyypillis-tä työskentely pienissä työpaikoissa. Yksi suurimmista syistä oman ASLAT-ryhmän perustamiseen olikin halu vaikuttaa siihen, että ammattiyhdis-tys ajaa myös pienten työpaikkojen työntekijöiden etua.

–Koulutustakaan ei pienissä työpai-koissa ole yleensä tarjolla isojen mal-liin. Tämä antaa mahdollisuuksia pi-tää itsensä ajan tasalla, Raila korostaa.

Valtakunnallisen ASLAT-ryhmän vuosittaiset tapaamiset koulutusosioi-neen ovat suosittuja. Tamperelaisnai-setkin kertovat osallistuvansa niihin aina ja kiittävät niitä hyödyllisiksi.

Koulutuksesta osa on aina amma-tillista. Naiset arvostavat sitä, että hei-dän ideoitaan kuunnellaan aihevalin-noissa.

Oma ryhmä on tuonut tietoa, tukea ja turvallisuutta Iloinen puheensorina taukoaa vain naurukohtausten ajaksi, kun neljä asianajosihteeriä on kokoontunut muistelemaan ASLAT-tapahtumia ja työnsä muutoksia viime vuosikymmeninä.

Asianajotoimistoissa työskentelevät Kirsti Vasenius (vas.), Raila Starck ja Pirjo Favorin miettivät ASLAT-asioita ERTOn toimistolla 80-luvun lopulla

tETra 2/2013tETra 2/2013 13

– Konkurssiasiat muuttuvat niin usein, että niiden osuus korostuu koulutuksissa. Oikeusapuhakemukset ovat olleet esillä viime aikoina. Mutta rikosasioitakin voisi ottaa enemmän esiin, Leila kertoo viime aikoina esit-tämästään toiveesta.

Osa koulutuksesta on kevyempää. Aiheita ovat vuosien varrella olleet esimerkiksi kehonkieli ja elämäntaito. Nimekkäistä esiintyjistä naiset muis-tavat muun muassa Tuija Pieppo-sen, Veikka Gustafssonin ja Tom Pöystin. Lisäksi tapaamisissa käsitel-lään ammattiliittoon liittyviä asioita.

Päivän aikana koulutusta on paljon – aikatauluun nähden joskus hieman liikaakin.

– Ainoa mitä olemmekin kritisoi-neet, on hengähdystaukojen puute. Ja kun mennään toiselle puolelle Suo-mea, olisi kiva ehtiä näkemään hie-man kaupunkiakin. Oulussa oli tosin nyt kiertoajelu, mikä oli erittäin mu-kavaa, Tiina lisää.

Ajatuksiaan pääsee peilaamaanTärkeintä ASLAT-tapaamisissa kaikille neljälle on yhteisöllisyys ja mahdolli-suus jutella saman alan ihmisten kans-sa. Pienissä toimistoissa työskennelles-sä joutuu pohtimaan asioita yksin.

– On kiva saada jutella muiden sa-maa työtä tekevien kanssa ja kuulla, mitä muualla tapahtuu. Vaikka meil-lä on ehdoton vaitiolovelvollisuus yk-sittäisten tapausten suhteen, voi ky-syä yleisellä tasolla, onko muille tullut jonkin tyyppisiä tilanteita vastaan, Tiina täsmentää.

Tuula nyökkäilee ja hänkin koros-taa kollegojen tapaamisen merkitystä.

– Ongelmiensa kanssa ei tarvitse ol-la yksin. Saa peilata ajatuksiaan.

Tiina lisää, että harva ymmärtää, millaista asianajosihteerin työ on käy-tännössä.

– Puolisoni kysyi kerran hymyil-len, miten päiväni on sujunut. Puus-kahdin että ”yksi raiskaus, yksi hyväk-

sikäyttö ja yksi pahoinpitely”, hän sanoo ja saa muut nyökkäämään ym-märtäväisinä.

Juna män justiinsa Hauskoja kommelluksiakin on mat-kan varrella sattunut. Tiina kertoo, etteivät paikalliset ole aina tykänneet siitä, että paikkakunnalle tulee lauma sihteereitä.

– Kerrankin eräs sihteereistämme teljettiin Vaasassa vessaan puoleksi tunniksi. Pohjalaisplikat eivät ilmei-sesti kestäneet sitä, että kaunis nainen tuli heidän kylän miesten tanssitetta-vaksi, Tiina paljastaa ja saa muut hy-myilemään tapausta muistellessaan.

Leilalle puolestaan kävi hassus-ti matkalla ASLAT-tapaamiseen Ou-luun. Hän oli pitkän junan päässä si-jainneessa ravintolavaunussa, kun Seinäjoella tuli hyvin hiljainen kuu-lutus. Leila ei kuullut sitä kunnolla, mutta lähti kävelemään omalle pai-kalleen junan toiseen päähän.

– Kun vihdoin piti tulla meidän vaunumme, olin astua vaunumme

lattialla olevan ihmisen pään päälle. Tai ainakin oletin, että siinä piti olla vaunumme lattia. ’Pää pois, että pääs-tään jatkamaan matkaa’ tokaisin. No, nopeasti kävi ilmi, että juna oli kat-kaistu Seinäjoella ja Ouluun menevä pää oli jo lähtenyt. Olin jäljelle jää-neessä junan pätkässä, jossa oli joku mies tekemässä töitä. Hetken kuluttua se pätkä olisi lähdössä Vaasaan, Leila kuvailee eloisasti kuulijoiden tikahtu-essa nauruun.

Onneksi oli jo kännykkäaikakausi. Leila soitti Ouluun meneville kolle-goilleen, pyysi heitä ottamaan hänen takkinsa ja matkatavaransa ja kertoi tulevansa jossakin vaiheessa perässä.

–Tästä episodista olen joutunut kuulemaan muutamaan kertaan, Lei-la jatkaa nauraen.

Meitä kadehditaan avoimestiVertaistuen ja koulutusten lisäksi ammattijärjestö on tarjonnut vuosi-en varrella muitakin tuntuvia etuja ja kiinnostavia tapahtumia. Tuula on käynyt muun muassa liiton matkalla

Leila Järvelä (vas.), Raila Starck, Tuula Mäntylä ja Tiina Leppänen muistelevat hymyssä suin ASLAT-tapaamisia ja etenkin niissä sattuneita kommelluksia. Tapaamisten koulutusosiot ovat aina hyödyllisiä, mutta vähintään yhtä tärkeänä he pitävät mahdollisuutta tavata silloin kollegoja ympäri Suomea.

tETra 2/201314

Järjestäytymisen myötä on saatu koulutusta,

vertaistukea ja virkistystä!

Tuula lisää, että jo työnantajan tie-toisuus työntekijän kuulumisesta liit-toon auttaa siinä, ettei työnantaja voi käyttäytyä miten tahansa. Jälleen on helppo olla yhtä mieltä.

SARI ALHAVA

ASLAT – asianajo- ja lakiasiain toimistoissa työskentelevät

Ryhmän jäsenet työs-kentelevät asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa mm. sihteereinä ja assistent-teina.

Usein asianajosihteeri/-assistentti on toimiston kantava voima, heidän tietonsa ja taitonsa ovat korvaamattomia. Vanhat konkarit ovat oppineet työnsä yksityiskohtia myöden työssään. Nykyään ammattiin koulutetaan ammattikorkeakouluissa.

Asianajotoimistoala on sopimukseton ala. Työeh-tosopimuksen solmiminen alalle ei ole onnistunut työnantajien järjestäy-tymättömyyden vuoksi. ET ry:n/ERTOn antamassa palkkasuosituksessa asian-ajosihteeri on luokiteltu palkkakyselyjen vastausten perusteella. Vireillä on myös jatkokoulutuksen järjestä-minen asianajosihteereille yhdessä koulutuspalveluja tuottavan yhteisön kanssa.

Budapestissa, ja ET:n lomamökit ovat olleet ahkerassa käytössä.

– Tahkon reissulle pakkasin purkit ja hillosokerit mukaan. Keräsin 30 lit-raa mustikoita ja keitin 10 litraa hil-loa, sillä aikaa kun mies golffasi.

Leila paljastaa Tampereen ASLAT-ryhmäläisen päättäneen kerran, että he kaikki hakevat Tahkon mökkiä.

– Kyllä se jollekin osuisi, ja sitten lähtisimme koko ”ryhmä rämä” mat-kaan. Suunnitelma onnistuikin täy-dellisesti, hän hymyilee pilke silmä-kulmissaan.

Naiset kiittelevät, että ET:ssä ja Er-tossa edut ovat monipuolisia ja mo-nen ikäisille suunnattuja. Nuorempaa väkeäkin on ajateltu: esimerkiksi fes-tivaaleille voi ostaa lippuja pienellä omakustannushinnalla.

Tiina innostui huomatessaan, et-tä ET sponsoroi tänä vuonna naisten hölkkätapahtuma Likkojen lenkkiä tarjoamalla 10 euron hintaan 30 eu-ron osallistumismaksun, urheilupai-dan ja maalissa ruusun.

– Olen kuullut, että monissa liitois-sa ei saa vastinetta rahoilleen. Mei-tä jopa kadehditaan avoimesti, kun saamme pakollisen kalenterin lisäk-si niin paljon muutakin, Leila huo-mauttaa.

Enää ei treffailla postissaAsianajosihteerien työnkuva on muuttunut näiden naisten uran al-kuvuosista melkoisesti.

– Teknologia on kehittynyt isoin harppauksin. Aikoinaan oli jo hienoa, kun sähkökirjoituskone ja fax tulivat, internetistä puhumattakaan, Raila to-teaa.

Vaikka teknologia on nopeuttanut työtä, ei muutos ole ollut naisista vain myönteinen. Aikaisemmin papereita vietiin toisten luo ja pyydettiin kuit-tauksia. Nykyään paperit skannataan ja lähetetään sähköpostitse.

– Kollegoja tulee tavattua harvem-min. Ennen sovittiin asioinnitkin sa-

maan aikaan: pidettiin treffit pankissa tai postissa ja kälätettiin samalla kuu-lumisia, Tuula kertoo.

Informaatiotulva on nykyisin val-tava. Sähköposteihin reagointi kes-keyttää helposti muiden töiden te-kemisen. On stressaavaa suodattaa jatkuvasti olennainen epäolennaises-ta. Vastauksia ei enää jätetä kirjallise-na, mikä on vähentänyt kirjoittamis-ta. Nuoret juristit kirjoittavat paljon itse, mutta osa juristeista sanelee vie-lä kaiken.

– Sen sijaan meitä käytetään entistä enemmän asiakirjojen hankinnassa ja yhteydenpidossa asiakkaisiin, sillä ho-vioikeus jättää tiedoksiannon avusta-jalle ja heidän tehtävänsä on hoitaa se päämiehelle. Myös alioikeudet an-tavat tiedoksiantotodistuksia, Leila kertoo nykykäytännöistä.

Tiina lisää oikeusapuhakemusten täyttämisen siirtyneen myös avustajal-le eli käytännössä asianajosihteereille.

Liiton tuoma turva on arvokastaASLAT-ryhmä on kulkenut pitkän matkan sen perustamisesta nykypäivä-än. Tuula muistelee, ettei asianajosih-teereitä aluksi huolittu työttömyyskas-saankaan. Nyt järjestäytymisen myötä on saatu koulutusta, vertaistukea ja virkistystäkin. Ykkösenä ammattijär-jestötoiminnassa on turvallisuus.

– Ala on muuttunut. Ihmisiä jää työttömäksi. Kyllä työttömyysturva on tärkeä asia. Haluan ehdottomasti pysyä tässä liitossa. Ei tulevaisuudesta koskaan tiedä, Leila painottaa.

tETra 2/2013tETra 2/2013 15

”Ilman liittoa olisi turvaton olo”Kirjanpitäjä Asta Pirinen kuvaa työnsä olevan toisinaan yksinäistä puurtamista ja kiireistäkin, mutta kaikkinensa mukavaa. Tärkeä merkitys on hyvällä työyhteisöllä, järkevällä työmäärällä sekä järjestötoiminnalla.

Vuonna 1989 kauppaopistosta valmistunut Asta Pirinen aloit-ti työt Kuusankoskella pieneh-

kössä isännöintitoimistossa. – Tein pääosin kirjanpitäjän töitä,

mutta olosuhteiden pakosta olin jon-kin aikaa myös isännöitsijänä. Kontol-lani oli 40 talon kirjanpito ja 15 talon isännöinti. Se alkoi olla liian kuormit-tavaa. Pienellä paikkakunnalla ei ollut tällä alalla muita töitä tarjolla, joten päätin muuttaa pääkaupunkiseudulle, Pirinen kertaa.

Hän päätyi kirjanpitäjäksi Itä-Van-taan alueella toimivaan kiinteistö-alan yritykseen, Hakunilan Huoltoon, vuonna 2001. Työmäärä on ollut sii-tä lähtien inhimillisempi: Pirisen vas-tuulla on kahdenkymmenen taloyh-tiön kirjanpito.

– Meitä työskentelee täällä viitisen-kymmentä henkilöä. Hoidamme talo-yhtiöiden isännöinnin sekä kiinteis-tönhoidon kirjanpidosta pihatöihin, siivoukseen ja pieniin remontteihin, Pirinen kertoo.

Kirjanpitäjiä talossa on Pirisen li-säksi kolme. Heidän tehtävänään on hoitaa laskujen maksu, tiliöinti ja ar-kistoinnit. Kaikki laskut kulkevat isän-nöitsijän kautta.

�Lisäksi teemme lainalaskelmat niille asukkaille, jotka haluavat mak-saa taloyhtiön lainaosuutensa etu-käteen. Kiinteistösihteerit hoitavat puolestaan vuokrankannon, Pirinen linjaa työtehtäviä.

Kuten kirjanpitäjillä yleensäkin, kevät on Pirisellä kiireistä aikaa tilin-päätöksineen.

– Tilinpäätösaikoja olisi mahdol-lista porrastaa yhtiöjärjestystä muut-tamalla, mutta minulle nykysysteemi sopii. Teen mieluummin tilinpäätök-set ryppäänä kuin pitkin vuotta. Kun kaksi kuukautta jaksaa paahtaa, niin helpottaa.

Hakunilan Huollossa pyritään sii-hen, ettei ylitöitä kertyisi kuin kor-keintaan kaksi tuntia päivässä keväi-sinkään. Ylityöt korvataan rahallisesti. Niitä ei suositella pidettäväksi vapai-na, koska seurauksena on helposti ora-vanpyörä: vapailla ollessa työt kasaan-tuvat, ja niistä selvitäkseen on tehtävä lisää ylitöitä.

Pienet jäävät helposti isojen jalkoihinPirinen on toiminut Hakunilan Huol-lossa luottamusmiehenä heti sinne tultuaan.

�Mustalle listalle joutumista pelä-tään edelleen, eikä monikaan halua sanoa asioista omalla nimellään. On tärkeää, että työpaikoilla on luotta-musmiehiä, jotka voivat viedä nimet-tömät viestit työnantajalle.

Työntekijäliittoon Pirinen on kuu-lunut työuransa alusta saakka. Val-mistuttuaan kirjanpitäjäksi hän siir-tyi työtoverin suosituksesta Erton jäseneksi, joten Erto-vuosia on taka-na jo 24.

– Pienet huoltoyhtiöt jäävät usein isojen jalkoihin. YT:t ja lomautukset ovat arkipäivää. Työttömyysturvasta puhutaan paljon, mutta monikaan ei ajattele miten paljon kaikkea muuta-kin Erto ja muut työntekijäliitot teke-

vät. Muun muassa työajat ja oikeus-turva ovat minulle hyvin merkittäviä liiton ajamia asioita, hän korostaa.

ERTOn työttömyyskassan hallituk-sen varajäsen ja entinen ET:n hallituk-sen jäsen pitää merkittävänä myös lii-ton tarjoamia koulutuksia ja muiden pienissä työpaikoissa työskentelevien tapaamisia.

�Ainakin kerran vuodessa on hyvä käydä ET:n tapahtumissa kuulemassa ajankohtaisista asioista ja muidenkin työoloista.

Pirisen mielestä kaikkien kannat-taisi kuulua liittoon. Toki neuvotte-luja voi käydä henkilökohtaisestikin

tETra 2/201316

työnantajan kanssa, mutta suurim-malle osalle se ei ole luontaista ja helppoa.

– Yksin olisi turvaton olo. Joukko-voimalla saa turvattua työntekijän oi-keuksia ja etuja. Liitto neuvottelee pienen ihmisen asioista puolestam-me. Tuntuu jopa hieman epäreilulta, että osa maksaa jäsenmaksun ja osa ei. Edut tulevat kuin Manulle illalli-nen niillekin, jotka eivät jäsenmak-sua maksa.

Jos Pirinen voisi vielä jotakin toi-voa, niin hän soisi palkankorotussys-teemiä muutettavan.

– Korotukset voisivat olla euro- eikä prosenttimääräisiä. Näin ne vaikuttai-sivat enemmän palkkahaitarin alapää-hän eli niille, jotka rahaa eniten tar-vitsevat.

SARI ALHAVA

HUISKI – kiinteistöjen

isännöinti, huolto ja kiinteistövälitys

ET:hen järjestäytyneet HUISKI- laiset työskentelevät yleen-sä pienissä ja alueellisissa kiinteistöhuoltoyhtiöissä ja isännöitsijätoimistoissa sekä kiinteistövälitysliikkeissä. Ammattinimikkeitä ovat isän-nöitsijä, kirjanpitäjä, kiinteis-tösihteeri jne.

LOMALLE YHDISTYKSEN MÖKILLEErityistoimihenkilöt ET ry:llä on kaksi lomamökkiä

ympärivuotisessa käytössä ja yksi lomahuoneisto viikolle 8 jäsenten käyttöön. Mökeistä Olokolo sijaitsee Levillä

keskustan tuntumassa. Tahkolla sijaitseva Tonttula on myös aivan rinteiden tuntumassa, kylpylään ja kauppoihin on noin

kilometrin matka. Lomahuoneisto sijaitsee Ylläksellä.

Mökit ovat kotoisia, siistejä ja vuokrahinta on kohtuullinen. Kotisivuilta löydät tarkempia tietoja sekä mökeistä että vuokraan kuuluvista muista palveluista, mm. rinneliput.

Mökit ja lomaviikko ovat kaikkien jäsenten haettavissa ja etusijalle nousee aina hakijat, jotka eivät ole aiemmin yhdistyksen mökeissä lomailleet. Mökkejä haetaan kaksi

kertaa vuodessa ja tiedot löytyvät niin tETrasta kuin kotisivuiltakin. Kotisivuilla on myös aina ajankohtaista

tietoa vapaiksi jääneistä viikoista, niitä voi hakea milloin vain ja nopeus on valttia.

tETra 2/2013tETra 2/2013 17

Pientaloasujan ääni kuuluviinSuomen Omakotiliiton toimitiloissa Helsingin Tapanilassa on usein kiireistä. Seitsenhenkisessä tiimissä jokainen tuntee omat vastuunsa mutta tiukkaa sektoriajattelua ei pienessä yhteisössä harrasteta, ja aina puhalletaan yhteen hiileen. Viestintä- ja markkinointipäällikkö Olli-Pekka Laine ja jäsensihteeri Riikka Hyvärinen listaavat tärkeimmiksi tavoitteikseen edunvalvonnan sekä jäsenyhdistysten ja jäsenten palvelun.

Laine on pitkän linjan jär-jestöihminen. Ennen siir-tymistään Omakotiliittoon töihin vuonna 2000 hän toimi ERTOn ja ET:n sekä niiden edeltäjien Yleisen

toimihenkilöliiton ja Yleistoimihen-kilöt ry:n luottamustehtävissä.

– Olin yhdistyksen hallituksessa, liittovaltuustossa, työttömyyskassan edustajistossa ja liittokokouksen pu-heenjohtajana sekä Erto-lehden toi-mitusneuvostossa parinkymmenen vuoden aikana. Yhteisten asioiden hoitaminen on minulle luontaista, nuorena opittua.

Hänelle parhaat hetket muodos-tuvat siitä, että yhteisö saa jotakin ai-kaan, edunvalvonta kantaa hedelmää.

– Edunvalvontatyö on minulle asi-oiden hoitamista, epäkohtiin puut-tumista myönteisellä asenteella. Omakotiliitossa emme toimi ketään vastaan, vaan haluamme viedä asioi-ta parempaan suuntaan.

Hyvärinen toimii ennen kaikkea asiakaspalvelijana. Toki työnkuvaan kuuluu monenlaisia hallinnollisia töi-tä, mutta parasta on ihmisten parissa toimiminen.

Koska Omakotiliitto on paikallis-ten yhdistysten valtakunnallinen kat-tojärjestö, asiakkaat ovat usein yhdis-tysten vapaaehtoistyöntekijöitä.

– Ehkä juuri vapaaehtoistyönte-kijöiden kanssa yhdessä toimimi-nen tekee asiakaspalvelusta erityisen mielenkiintoista ja motivoivaa. Pai-

ET:n edustajat osallistuivat aktiivisesti myös liiton kehittämiseen ERTOn liitto-kokouksissa. Kuvassa ET:n edustajista Alli Kopi (vas.), Olli-Pekka Laine ja Hellevi Koski

1969Irma Vuoripalo, puheenjohtajaSirkka SiltanenMatti Karvinen

Heino KahramaLeena SyrjänenKaija MüntzelTuija Blomvallvarajäsenet:

Terttu GratschevSirkka-Liisa CarlstedtVeli-Pekka LaukkanenLea KosonenLeila Ivaska

Seija Väistö

1970Heikki Karonen, puheenjohtaja

Karin TuomiAnja ÖströmTerttu GratschewKaija MüntzelIrma Vuoripalo

Sirkka Siltanenvarajäsenet:Veli-Pekka LaukkanenTuula Ilonoja

Eija TervahartialaLeila IvaskaPekka RailoSirkka-Liisa Carlstedt

1974Eero Vartio, puheenjohtajaRaija Kallio, varapuheenjohtaja

Marja RätyAnja KinniOlli Saarenmaa (eronnut kesken toimikautta)

ET ry:n hallituksen

jäsenet:

tETra 2/201318

kallisyhdistyksissä on ihmisiä, jot-ka tekevät hienoa työtä vuodesta toiseen, jopa vuosikymmeniä. Korva-uksetta, yhteisten tavoitteiden saavut-tamiseksi.

Hyvärinen on ollut Omakotiliitos-sa töissä vuodesta 1998 lähtien, ja ol-lut mukana kasvun ja kehityksen vuo-sina. Hänen aloittaessaan jäseniä oli noin 30 000, nykyään jäseniä on yli 75 000. Suurin kasvu syntyi aluksi sähkömarkkinoiden vapautumisesta, liitto pystyi tarjoamaan jäsenilleen merkittävän alennuksen sähkön hin-nasta.

– Jäsenten ja luottamushenkilöiden lisäksi minut on pitänyt työssä muka-vat työkaverit ja monipuolinen työn-kuva.

ERTOn ja ET:n jäseneksi Hyvärinen liittyi vuosi sitten. Aikaisemmin hän oli vain työttömyyskassan jäsen.

– Minulle tuli tarve ja halu kuu-lua ammattiliittoon ja hankin tietoa eri toimijoista. ERTO vaikutti parhaal-ta mm. jäsenetujen ja tarjolla olevan koulutuksen suhteen. Olen ollut tosi tyytyväinen, odotukseni ovat täytty-neet.

Laine muistuttaa että Suomen Omakotiliitto on valtakunnallinen toimija, joka toimii paikallisyhdis-

tysten linkkinä valtiovaltaan ja vie edunvalvonnassa eteenpäin laajoja kokonaisuuksia. Paikallisyhdistykset vaikuttavat kunnallisella ja paikal-lisella tasolla.

– Mielestäni me toisaalta muis-tutamme ERTOa siinä, että toi-mintakenttä on haastava, kun kohderyhmänä eivät ole isot yk-siköt. Meillä on yli miljoonan omakotitalon asukkaiden ja puo-len miljoonan vapaa-ajan asunnon omistajien ongelmien ratkaiseminen. ERTOlla on laaja ja hajanainen toi-mintakenttä.

Kansalaisaloite energiatodistuksen muuttamiseksiKantaaottava edunvalvonta on kuulu-nut liiton toimintatapaan perustami-sesta saakka. Ensimmäisinä vuosina liitto ajoi mm. vuokrasäännöstelyn purkua, muutoksia asuntojen pakko-välitykseen ja vuokralaisten irtisano-missuojaan – onnistuneesti.

Suomen Omakotiliitto perustettiin vuonna 1947 ajamaan rintamamies-ten asuttamiseen ja rintamamiesta-lojen rakentamiseen liittyviä asioita, mm. etsimään kohtuullisia rakenta-mismenoja. Näistä ajoista lähtien lii-ton palveluun on kuulunut rakennus-

JÄTTI – järjestöjen toimihenkilöt

ET ry:hyn järjestäytyneet järjestöjen toimihenkilöt työskentelevät mitä eri-laisimmissa järjestöissä. Edustettuina ovat niin opiskelijat kuin eläkeläi-setkin, erilaiset harrastukset sekä edunvalvontajärjestöt. Järjestöissä työ-tä tehdään usein aatteen vuoksi ja omat etujen ajaminen saattaa unohtua. ERTO on solminut talokohtaiset työehtosopimukset mm. Suomen Luonnon-suojeluliiton ja Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa. Järjestöissä työsken-televät ovat sekä asiantuntijatehtävissä että taloushallinto- ja toimisto-palveluista huolehtivia.

tekninen ja lainopillinen neuvonta. Alusta lähtien liittoon on saatu mu-kaan koko omakotiasujien kirjo.

Tällä hetkellä isoin haaste on Lai-neen ja Hyvärisen mukaan EU:n myö-tä lakisääteiseksi tulleen rakennuk-sen energiatodistuksen muuttaminen oikeudenmukaiseksi. Omakotiliit-to kampanjoi 11. lokakuuta asti, jot-ta saisi kansalaisaloitteeseen riittävän määrän allekirjoituksia.

– Syyskuun alussa allekirjoituk-sia oli noin 30 000, vielä tarvitaan 20 000, joten on loppukirin paikka, Laine kertoo syyskuun puolivälissä haastatteluhetkellä.

– Nykyisessä energiatodistukses-sa on isoja epäkohtia ennen kaikkea sähkölämmityksen osalta, hän jatkaa.

Lopuksi Laine muistuttaa, että Omakotiliitto vaalii myös kansallista omaisuutta.

– On yhteiskunnan etu että pienta-loja hoidetaan ja korjataan hyvin. Ko-titalousvähennys on tärkeä kannuste. Samoin on tärkeää, että omakotiasu-miseen kohdistuvat kustannukset teh-dään näkyviksi mm. kiinteistöve-rotuksen ja lämmityskustannusten osalta. Asumisen kustannuksia ei saa kohtuuttomasti korottaa, vaan tu-lee ottaa huomioon asuntotalouksi-en asumisen kokonaiskustannukset ja maksukyky.

Edunvalvonta- työ on asioiden hoitamista, epäkohtiin puuttumista myönteisellä asenteella.

Kyllikki Smolander (eronnut kesken toimikautta)Henry Suomi (eronnut kesken toimikautta)

varajäsenet:Raija HeininenRiitta JokiMeeri JuurmaaHelvi Laesmaa

Anna-Liisa LahtiEine Matilainen

1975Eero Vartio,

puheenjohtajaRaija Kallio, varapuheenjohtajaAnja KinniHelvi Lesmaa

Marja WermoundsenRaija HeininenMarja RätyVarajäsenet:Liisa Hietala

Simo KämppiUlla LehtoMarja-Leena NykänenHelvi TiuraMarja Virtanen

1976Eero Vartio, puheenjohtajaMarja Wermundsen, varapuheenjohtaja

(25.4. asti)Pertti Lampi, varapuheenjohtaja (25.4. alkaen)Soili Kostiainen

Airi MikonrantaTerttu RautioRisto VarmolaMarja Räty

1977Arja Laine (nyk. Rantala), puheenjohtajaHannu Laitinen,

tETra 2/2013tETra 2/2013 19

Savonlinna – enemmän kuin lomakohde

Edunvalvonta- työ on asioiden hoitamista, epäkohtiin puuttumista myönteisellä asenteella.

Savonlinnan Seudun Matkailu Oy onnittelee lämpimästi 45-vuotiasta ET ry:tä.

varapuheenjohtajaUnto KoskiSoili KostiainenPertti LampiAiri Mikonranta

Terttu RautioEero VartioMarja Räty

1978

Arja Rantala, puheenjohtajaUnto KoskiHannu LaitinenSoili Kostiainen

Seija PyökeriSeija LaaksoMarja Räty

1979

Hannu Laitinen, puheenjohtajaUnto KoskiIsmo HämäläinenSeija Laakso

Anna-Lisa LahtiSeija PyökeriRisto Varmola

1980

Hannu Laitinen, puheenjohtajaUnto Koski, varapuheenjohtajaSeija Pyökeri

Arja RantalaMaarit TuominenAlli KopiPertti Lampi

1981Arja Rantala, puheenjohtajaUnto Koski, varapuheenjohtaja

Seija PyökeriAlli KopiPertti LampiVesa LepistöMaarit Tuominen

Savonlinnan ainutlaatuinen, tutkitusti maailman puhtain järviluonto ja kansainvälinen kulttuuritarjonta ovat tehneet

Savonlinnan seudusta yhden Suomen vetovoimaisimmista matkailukohteis-ta. Pietarin talousalueen tukemana alueesta on hyvää vauhtia kasvamas-sa innovatiivinen ympärivuotinen hy-vinvointi- ja matkailukeskus.

Matkailua kehitetään Savonlin-nassa tiiviissä yhteistyössä yrittäji-en, yrityspalvelujen ja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kesken. Tärkeimpiä kehittämisalueita ovat markkinointi ja myynti erityises-ti sähköisissä kanavissa, tuotekehitys kansainvälisille markkinoille sekä pa-nostukset matkakohdekehittämiseen esim. tapahtumien kehittämisen muo-dossa. Seudun panostukset matkailun kehittämiseen ja markkinointiin ovat vielä valitettavasti vertailutaulukoiden hännillä. Pitkäjänteiseen toimintaan tarvitaan laajaa sitoutumista, riittä-västi resursseja sekä yhteinen tahtoti-la nähdä seudullinen satsaus kehittä-miseen, näkyvyyteen ja kuuluvuuteen investointina, ei menoeränä.

Työpaikkani Savonlinnan Seu-dun Matkailu Oy on seudun matkai-luyritysten omistama ja arvostama toimija, jonka tehtävänä on kasvat-taa Savonlinnan seudun matkailullis-ta vetovoimaa. Tätä tarkoitusta edis-tääkseen yhtiö markkinoi ja myy seudun matkailupalveluja sekä tuot-taa matkailuneuvonnan työkaluja. Yhtiömme palveluksessa on tällä het-kellä kolme vakituista työntekijää sekä kolme hankerahoitteista projektityön-

tekijää. Lisäksi kesäisin palkataan 3–4 kesätyöntekijää.

Henkilökohtaisesti aloitin yhtiön (silloin Savonlinnan matkailupalvelu ry) palveluksessa vuonna 1995 opis-keluun liittyvän työharjoittelun mer-keissä. Kesätyön ja siitä jatkuneiden vuorotteluvapaiden ja virkavapaiden sijaisuuksien jälkeen muuttui työso-pimukseni toistaiseksi voimassa ole-vaksi vuonna 2000. Ammattiliittotoi-mintaan liityin mukaan heti työurani alkuvaiheessa vuonna 1997, jolloin luonnollinen valinta oli Matka ry. Matkan yhdistyessä ET ry:hyn vuon-na 2005 minusta tuli ET:n jäsen. Olen ollut aktiivisesti mukana ERTOn Itä-Savon aluejärjestön toiminnassa pari vuotta (hallituksen jäsen/sihteeri), ku-luneen vuoden ET ry:n hallituksen va-rajäsenenä sekä ERTOn edustajiston 1. varajäsenenä.

Aktiivinen mukanaolo on tuonut valtavasti lisää tietoa ammattiyhdis-tysasioita ja kiinnostus kasvaa päivä päivältä. Olen saanut tutustua aivan upeisiin ihmisiin, ja osallistua mitä mielenkiintoisimpiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Aktiivisuus kannat-taa varmasti ja suosittelenkin jokaista jäsentä osallistumaan rohkeasti niin oman alueen kuin valtakunnallisiin-kin tapahtumiin.

LAURA

PUUSTINEN

Matkailu-toimiala

45 vuoden saatossa matkailu-toimialan edustus on kehittynyt vahvoin kääntein ERTOssa. Nykyinen ET ry:n matkailun toimialaryhmä edustaa kotimaan matkailukentässä toimivista matka- ja matkailutoimistoista sekä matkailun teemayritysten muodostamaa yrityskenttää. Ryhmää hallituksessa edustaa Laura Puustinen, jonka työpaikka Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:llä on esimerkilliset perinteet alueellisena matkailuorgani-saationa ja joka on kehittynyt vaiheittain nykyiseen osakeyhtiö-muotoonsa.

tETra 2/201320

Erityistoimihenkilöt ET ry:n kantaäitinä pidetty Helsin-gin Yleinen Toimihenkilöyh-distys perustettiin 8.10.1968. Yhdistys oli mukana perusta-

massa marraskuussa 1968 Yleistä Toi-mihenkilöliittoa (nyk. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOa). Vuonna 1972 yhdistys muutti nimensä Yleis-toimihenkilöt ry (YT). Siihen liittyivät HYTY:n lisäksi Pirkanmaalla, Lahdes-sa ja Imatralla perustetut toimihen-kilöyhdistykset. Vuonna 1986 nimi muutettiin ERTOa seuraten Erityistoi-mihenkilöt ET ry:ksi.

EDUNVALVONNAN HAASTEET”Syyskokouksen yhteydessä hallituk-sen tietoon tuli hälyttäviä asioita. Yhä on työpaikkoja, joissa ei makseta edes minimipalkkaa. Yhä on työpaikkoja, joissa työntekijälle ei makseta lainmu-kaisia yli- ja sunnuntaityökorvauksia. Yhä on työpaikkoja, joissa palkat eivät nousseetkaan viime keväänä. Ovat-

PIENI SUURI ET RYko asiat Sinun työpaikallasi kunnos-sa? YTL haluaa auttaa näissä ja muis-sakin ongelmissa, mutta se on ensin saatava tieto epäkohdista Sinulta it-seltäsi. Jos huomaat jotakin hämärää, soita …”. Näin tiedotettiin YT:n jäsen-kirjeessä syyskokouksen 1973 jälkeen. Muuttamalla tiedotteessa YT ET:ksi ja YTL ERTOksi asia on ajankohtainen tänäkin syksynä. Edunvalvonta on ol-lut kautta aikojen haasteellista, sillä jäsenkenttä on hajanainen ja työnan-tajat yhä usein järjestäytymättömiä. Paljon on tehty näinä vuosina, mut-ta paljon on vielä työsarkaa edessä-päinkin.

”Sopimattomat” alat Vuonna 1986 hallitus päätti ottaa yhteyttä ERTOon ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliittoon (TVK) sopimuksettomien alojen ti-lanteen selvittämiseksi. Silloin asia ei edennyt. ERTOssakin asia koettiin jotenkin kiusalliseksi. Ja ihan tyhjäs-

tä ei varmaankaan tullut erään asia-miehen freudilainen lipsahdus ”so-pimattomista” aloista kun tarkoitus oli puhua sopimuksettomista alois-ta. Keväällä 2013 STTK:n edustajisto hyväksyi ET ry:n puheenjohtaja Tar-ja Hailin esittämän ERTOn aloitteen sopimuksettomien alojen palkkake-hityksen seuraamisesta. Syksyn 2013 kehysratkaisussa yhtenä elementtinä on keskusjärjestöjen yhteisen työryh-män nimeäminen. Työryhmän tehtä-vänä on mm. antaa ohjeet sopimuk-settomien alojen palkankorotuksista liittokierroksilla.

Runkosopimus ja palkkasuositukset työkaluja työpaikoille1990-luvulla aloitettiin työsuhdekyse-lyjen tekeminen ja niiden perusteel-la annettiin palkkasuosituksia, ensin toimistoalalle ja myöhemmin myös pieneläinklinikoille ja kuntosaleille. Myös asianajo- ja lakiasiaintoimisto-

1982Arja Rantala, puheenjohtajaUnto Koski, varapuheenjohtaja

Seija PyökeriAlli KopiOlli-Pekka LainePertti LampiSeija Välimaa

1983Arja Rantala, puheenjohtaja 9.4. astiUnto Koski,

varapuheenjohtajaSeija PyökeriMarkku KarjalainenOlli-Pekka LaineHanna Setälä

Seija Välimaa

1984Arja Rantala, puheenjohtaja

Unto Koski, varapuheenjohtajaSeija PyökeriSanni RautanenMika Airinen

Markku KarjalainenHanna Setälä 5.5. astiKyllikki Bergbom 5.5. alkaen

1985Arja Rantala, puheenjohtajaUnto Koski, varapuheenjohtaja

Seija Pyökeri Sanni Rautanen, taloudenhoitajaMika AirinenMarkku Karjalainen

Tuula M. Nieminen

1986Arja Rantala, puheenjohtaja

tETra 2/2013tETra 2/2013 21

laisille suunniteltiin omia palkkasuo-situksia, mutta otanta oli niin pieni, ettei sen pohjalta voinut omaa palk-kasuositusta antaa.

Työehtosopimuksesta työvoiman vuokrausalalle keskusteltiin jo vuon-na 1997. Erityisalojen Työnantajalii-ton kanssa päästiin neuvottelutulok-seen kesäkuussa 2000.

Sopimuksettomilla aloilla on suo-siteltu käytettäväksi ERTOn ja ny-kyisin Palvelualojen työnantajaliitto PALTA:n kanssa solmimaa runkosopi-musta. Ennen ERTOn solmimaa sopi-musta suositeltiin käytettäväksi Suo-men työnantajien keskusliiton STK:n ja TVK:n välistä sopimusta. Näiden so-pimusten ongelma on ollut alusta al-kaen palkkataulukkojen puute.

ET:ssä yleislakko on mahdoton aja-tus. Eräät ET:n jäsenryhmät ovat lak-koilleet oikeuksiensa puolesta. Luo-tonantoalalla oli lakko Luottotieto ry:ssä 1983 ja Suomen Luontonanta-jayhdistyksessä 1984. Oman sopimuk-

sen aikaansaamiseksi ovat lakkoilleet myös Kansallisoopperan näyttämötek-ninen henkilökunta ja eläinklinikoilla työskentelevät pieneläinhoitajat.

Vuonna 2007 järjestettiin pieneläin-hoitajille Ikaalisten kylpylässä viikon-loppukurssi aiheena ”Tavoitteena tes”. Lakkoilun jälkeenkään tätä tavoitet-ta ei ole vieläkään saavutettu. Tes-asi-aa on viritelty uudelleen tänä syksynä.

Luottamusmies työpaikkansa luottohenkilöAivan alkuajoista alkaen on myös he-rätelty luottamusmiestoimintaa työ-paikoilla. 70-luvun alussa työpaikoille pyrittiin saamaan yhdyshenkilöitä, joi-den tehtävänä oli mm. tiedottaminen yhdistyksen asioista työkavereilleen.

Pientyöpaikoilla, joissa työskente-lee vain muutama ET:läinen on ollut vaikeuksia valita luottamushenkilöitä. Monikaan työpaikka ei ylitä 10 hen-keä, jolloin laki määrää valitsemaan työsuojeluvaltuutetun.

Työpaikkojen ja aluejärjestöjen ak-tiiveille on järjestetty hallituksen kans-sa yhteisiä aktiivitapaamisia, joissa on pohdittu toiminnan kehittämistä ja keskusteltu ajankohtaisista asioista.

JÄSENETET ry:llä on ollut koko olemassaolon-sa ajan liitossa erityinen rooli: se on kasvattanut uusia jäsenyhdistyksiä. Kun jokin ryhmä kasvoi tarpeeksi suureksi, se itsenäistyi ja perusti oman yhdistyksen.

Vuoden 1985 jälkeen ei mikään ryhmä ole kasvanut tarpeeksi suureksi. Nyttemmin ET ry:n piirissä on perus-tettu toimialaryhmiä, jotta eri ryhmi-en yksilölliset tarpeet saataisiin toteu-tettua. Aktiivisemmin ovat toimineet asianajo- ja lakiasiaintoimistojen sih-teereiden ASLAT ja kiinteistöalan HUISKI, niidenkin toiminta on keskit-tynyt pääsääntöisesti oman alan am-matillisen koulutuksen järjestämiseen ja jonkin verran jäsenhankintaan.

ET ry:n aktiivisia hallituk-

sen jäseniä vuonna 1989

”puhaltamassa yhteen

hiileen”. Pirjo Favorin

(vas.) Anna Ahonen,

Marjatta Korkalo, Seija

Pyökeri, Arja Rantala,

Jukka Ylöstalo, Unto

Koski, Päivi Mustila-

Mäkinen ja Hanna-

Maria Laurila.

ET:n pikkujou-luristeilyt ovat olleet aina iloisia tilaisuuksia. Kuulu-misia vaihtamassa Sirkka Inkilä (vas.), Seija Lahtinen ja Anna Vuorisalo.

Pieneläinhoitajien tes on haasteellinen. Keinoja on etsitty

mm. alan tes-seminaarissa Ikaalisten kylpylässä.

ET ry on esitellyt toimintaansa myös messuilla. Kirsi

Vasenius Sihteerimessuilla 80-luvulla ERTOn ja ET:n

yhteisellä messuosastolla.

Unto Koski, varapuheenjohtajaSeija Pyökeri, sihteeriAnna AhonenIsmo Airinen

Tuula M. NieminenMarkku Karjalainen

1987Arja Rantala,

puheenjohtajaTuula M. Nieminen, varapuheenjohtajaSeija PyökeriAnna Ahonen

Ismo AirinenUnto KoskiRitva-Liisa Säiläpohjavarajäsenet:Päivi Mustila

Raila StarckTuula KiviniemiJukka YlöstaloLahja LehmonenMirja Visuri

1988Arja Rantala, puheenjohtajaTuula M. Nieminen, varapuheenjohtaja

Seija PyökeriAnna AhonenLahja LehmonenRitva-Liisa Säiläpohjavarajäsenet:

Päivi Mustila-MäkinenRaila StarckMarjatta KorkaloJukka Ylöstalo

Unto KoskiMirja Visuri

1989Arja Rantala,

puheenjohtajaPäivi Mustila-Mäkinen, varapuheenjohtajaSeija Pyökeri

tETra 2/201322

maan 1989-91 yhdistys totesi: ”Suh-taudumme myönteisesti ammatilliseen koulutukseen, mielestämme myös ay-liike voi järjestää ammatillista koulu-tusta.” Koulutuksissa on käsitelty myös ay-toimintaa ja työsuhdeasioita.

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen sihteerit (ASLAT)Ensimmäiset ASLAT-päivät pidettiin 1988 Tampereella yksipäiväisinä ja seu-raavana vuonna kaksipäiväisinä Turus-sa, osallistujia oli 54. ASLAT-päiviä pi-dettiin sen jälkeen vuosittain ympäri Suomea ja välillä risteillenkin. 5. AS-LAT-päivät pidettiin Tukholman ris-teilyllä ja paikalla oli ennätykselli-set 80 osanottajaa, tulijoita olisi ollut enemmänkin. Vuonna 2000 pidettiin ensimmäiset yhteiset päivät kiinteis-töalan (HUISKI) kanssa. Viimeiset tä-mänmuotoiset päivät pidettiin 2010. Vuonna 2012 järjestettiin ASLAT-päivät Vantaalla ja paikalla oli 32 osallistujaa.

Kiinteistöjen huolto- ja isännöintitoimistot sekä kiinteistövälitysliikkeet (HUISKI)Kiinteistövälityksissä ja isännöitsijä-toimistoissa työskenteleville suunni-teltiin ay-peruskurssia vuonna 1984, kurssi ei kuitenkaan toteutunut il-moittautuneiden vähäisen määrän takia. Ensimmäiset HUISKI-päivät pi-

dettiin 1989 kaksipäiväisinä Mänty-motellissa, Mäntyharjulla, paikalla oli 25 alalla työskentelevää. Vuonna 1993 koulutuspäivät pidettiin Jyväs-kylässä ja samalla ryhmä sai nimen HUISKI (huolto, isännöinti ja kiinteis-tönvälitys). Jyväskylän päiville osallis-tui jo 66 jäsentä. Ennätysmäärä 130 osallistujaa oli vuonna 1995 Tukhol-man risteilyllä järjestetyillä HUISKI-päivillä.

Pienet toimialatPienille toimialoille järjestettiin omat kaksipäiväiset koulutuspäivänsä PI-TO-päivät ensimmäisen kerran 1991 Järvenpäässä. Ryhmä on hyvin hete-rogeeninen, joten kaikille jotakin tar-joavan ohjelman löytäminen on ol-lut haasteellista. Keskeisenä aiheena on ollut työhyvinvointi ja erilaiset työsuhdeasiat. PITO-päiviä järjestet-tiin vuoteen 2010.

JäsenforumVuodesta 2011 alkaen on järjestetty kaikille jäsenille suunnattuja jäsenfo-rumeita. Ensimmäinen pidettiin Jy-väskylässä, sitten Hämeenlinnassa ja tänä vuonna Tampereella. Jäsen-forum on viikonlopun koulutustilai-suus, jossa rinnakkaisluennoilla on eri toimialoille suunnattua ammatil-lista koulutusta. Yhteisissä osuuksis-

Vuonna 1988 perustettiin ruot-sinkielisten toimialaryhmä ja heidän edustajalleen annettiin läsnäolo-oi-keus hallituksen kokouksissa. Ryh-män toiminta kuitenkin hiipui aika pian perustamisensa jälkeen.

YHDISTYKSEN KOULUTUSPÄIVÄTYhdistys järjesti 70-luvulla jäsenilleen lähinnä ammattiyhdistystoimintaan liittyvää koulutusta. 80-luvun alus-sa koulutus kohdistettiin lääkintäpal-velulaitoksissa ja tilitoimistoissa työs-kenteleville. Etenkin tilitoimistolaiset osallistuivat aktiivisesti koulutuksiin, joissa käsiteltiin järjestötoimintaa ja kokoustekniikkaa. Tavoitteena oli, että kun nämä toimialaryhmät perustavat oman yhdistyksensä jäsenistöstä löy-tyy järjestötoiminnan osaajia. Näihin koulutuksiin yhdistys sai myös liitol-ta kouluttajien lisäksi rahallista tukea.

ET ry järjesti jo 80-luvun lopulla jä-senilleen koulutuspäiviä, joilla käsi-teltiin myös ammatillisia asioita. Tä-mä herätti pahaa verta sisarjärjestöissä ja moni oli sitä mieltä, että ammatilli-sen koulutuksen järjestäminen kuuluu työnantajille. ET jatkoi suuren suosi-on saavuttaneita ammatillisia koulu-tuspäiviä, ja tänä päivänähän niitä järjestetään jo aika laajastikin eri am-mattiyhdistyksissä. Kannanotossaan ERTO:n toiminta- ja taloussuunnitel-

Koulutuspäivien aiheet ovat vaihdelleet laidasta

laitaan. Tässä etsitään joukolla sisäistä enkeliä. ET ry:n ex-puheenjohtajista Arja Rantala (oik.), Seija Pyökeri ja Pirkkoliisa Meincke

Anna AhonenHannamaria LaurilaLahja LehmonenRitva-Liisa Säiläpohjavarajäsenet:

Pirjo FavorinRaila StarckMarjatta KorkaloJukka YlöstaloUnto Koski

Ritva Inkala

1990Arja Rantala, puheenjohtaja

varsinainenPäivi Mustila-MäkinenSeija PyökeriAnna AhonenHannamaria Laurila

Raila StarckRitva-Liisa Säiläpohjavarajäsenet:Pirjo FavorinMerja Vannela

Marjatta KorkaloJukka YlöstaloUnto KoskiRitva Inkala

1991Arja Rantala, puheenjohtajaPäivi Mustila-Mäkinen, varapuheenjohtaja

Seija PyökeriAnna AhonenJaana ArolaSirkka HintsaRaila Starck

varajäsenet:Pirjo FavorinMerja VannelaMarjatta KorkaloRitva Inkala

Jukka YlöstaloUnto Koski

1992Arja Rantala,

6 000jäseniä

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

tETra 2/2013tETra 2/2013 23

sa on keskitytty kaikkia kiinnostaviin työelämän ja myös henkilökohtaisen hyvinvoinnin aiheisiin.

Huuhaa – täyttä asiaa2000-luvulla aloitettiin työnimellä Huuhaa-kurssien pitäminen. Kyseessä oli kaikille jäsenille toimialasta riip-pumatta tarkoitettu viikonloppukurs-si, jonka aikana paneudutaan yhteen aiheeseen. Päivillä on käsitelty työ-elämätaitoja, yleensäkin elämäntai-toja, työilmaisutaitoja, on aivojum-pattu, perehdytty työlainsäädäntöön, omaan hyvinvointiin jne. Työpaikan ihmissuhteita käsiteltiin Kotkassa otsi-kolla ”Idiootti esimiehenä, ääliö työn-tekijänä ja Hölmölä työpaikkana”.

Työttömien tukena90-luvulla työttömyyden lisääntyessä työttömille järjestettiin kohdennettu-ja tilaisuuksia, joissa aktivoitiin jäse-niä pitämään yllä työmarkkina-arvo-aan sekä opastettiin työhakemusten tekemiseen ja tietenkin kerrottiin työttömyysturvan etuuksista.

Yhdistys tutuksiUusille jäsenille on järjestetty usei-ta vuosia valtakunnallisia viikonlop-pukursseja, jossa heitä tutustutettiin ET ry:n ja ERTO:n toimintaan. Tilai-suuksia on pidetty Naantalin ja Imat-ran kylpylöissä sekä useita kertoja Vi-ron puolella.

JÄSENTOIMINTA

Ulkomaan matkatYhdistys on järjestänyt joko yksin tai yhdessä jonkun sisaryhdistyksen kanssa jäsenmatkoja: Pariisi 1991, Lontoo 1993, Riika 2004, Vilna 2006, Krakova 2008, Berliini 2011, Tallinna 2012 ja Budapest 2013.

Virkistystä kotimaassaSyksyllä 1992 vietettiin virkistysvii-konloppua Summassaaren kylpyläs-

sä Saarijärvellä yhdessä YLTT:n ja TITO:n jäsenten kanssa.

Koko perheelle suunnattuja tapah-tumia on järjestetty Linnanmäellä, Särkänniemessä, Serenassa ja Tykki-mäellä. Vierumäellä vietettiin Perhe on paras (POP) viikonloppua.

ERTO:n juhliessa 25-juhlavuottaan monin tavoin vuonna 1993, päätettiin siirtää yhdistyksen juhlat seuraavalle vuodelle. Keväällä 1994 suunniteltiin juhlaristeilyä Sally Albatrossilla, mut-ta sen joutuessa haveriin vähän ennen aiottua ajankohtaa, 25. toimintavuot-ta juhlittiin Tukholman risteilyllä.

Jäsenkokousten yhteydessä on usein risteilty yleensä Tallinnaan. Lappeenrannassa pidetyn syyskoko-uksen jälkeen risteiltiin Saimaan ka-navaa pitkin Viipuriin (1999). Turussa pidettyjen kokouksien jälkeen on ol-lut Turku–Tukholma -risteilyjä (2000, 2004, 2012).

Paikallisia tilaisuuksia on järjes-tetty koko yhdistyksen olemassaolon

ajan. Porukalla on osallistuttu yhdis-tyksen sponsoroimiin teatteri- ja oop-perailtoihin, erilaisiin konsertteihin, taidenäyttelyihin, museoihin jne. Jä-senmäärän alueellisen jakautumisen vuoksi tilaisuudet ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle, jossa on myös noin puolet jäsenistä.

Vuonna 2010 haettiin Kelalta ET:n pienillä työpaikoilla työskentelevil-le jäsenille suunnattua ASLAK-kurssia (ammatillisesti syvennetty lääketie-teellinen kuntoutus). Ensimmäinen kurssi pidettiin 2011-12 Siuntion kyl-pylässä, vuonna 2013 kurssi on Päi-väkummussa Karjalohjalla ja vuonna 2013 Herttuan Kuntoutuskeskuksessa Kerimäellä.

TIEDOTUS

Jäsenlehti ei ole lehtiYhdistys alkoi julkaista vuonna 1990 lehdenmuotoista jäsentiedotetta ET-tietoa. Lehteä ei ole koskaan rekiste-

Erityistoimihenkilöt ET ry:n jäsenmääräkehitys vv. 1972–2012

1972 19921982 20021977 19971987 2007 2012

puheenjohtajaRitva InkalaJaana ArolaPäivi MustilaMäkinenMerja

NieminenRaila StarckPirjo FavorinAnna AhonenSeija Pyökeri

Sirkka Hintsavarajäsenet:Jaana ArolaMerja NieminenPirjo Favorin

Marjatta KorkaloMerja Vannela, varapuheenjohtajaJukka Ylöstalo

1993Arja Rantala, puheenjohtajaAnna AhonenAnne Laitinen

Sirkka Hintsa Raila StarckSeija PyökeriKirsti Vaseniusvarajäsenet:

Marjatta KorkaloKati VestmanRitva InkiläMerja NieminenMerja Vannela,

varapuheenjohtajaJukka Ylöstalo

1994Arja Rantala,

puheenjohtajaRaila Starck, varapuheenjohtajaAnne LaitinenSeija Pyökeri

Kirsti Vaseniusvarajäsenet:Pirjo FavorinRitva InkalaJukka Ylöstalo

tETra 2/201324

röity, vaan edelleenkin kyseessä on jä-sentiedote, puhumme kuitenkin aina lehdestä. Lehden julkaiseminen sai alkunsa sääntömääräyksestä. Sääntö-jen mukaan kutsut yhdistyksen ko-kouksiin pitää lähettää tietyssä ajas-sa kaikille jäsenille. Olimme aiemmin lähettäneet tiedotteita, mutta halli-tuksen jäsen Merja Vannela ehdot-ti ammattilaisena, että emmekö voi-si tehdä tiedotteen lehden muotoon, jolloin siihen saisi muutakin asiaa kuin pelkän kokouskutsun.

Ensimmäinen ET-tieto ilmestyi ke-väällä 1990, kannen ollessa kirkkaan keltainen, keskellä sivua oli kolmio, muttei kuvaa. Lehdessä oli puheen-johtajan tervehdys, kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, hallituksen jäsenten esittely sekä asi-aa vuosilomalaista. Sivuja oli kaik-kiaan 12. Lehden toimittivat Merja Vannela ja Seija Pyökeri, joka on ollut mukana tekemässä kaikkia lehtiä tä-hän päivään asti. Merja ja Seija toimit-tivat lehteä vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen Merjan tilalle tuli Tiina Uimo-nen, Tiina oli mukana vuoteen 1999 asti. Lehden taitto tehtiin itse työpai-koilta löytyvillä taitto-ohjelmilla.

Vuonna 2001 lehti sai nimen tET-ra. Lehden taitto ja painatus annettiin ammattilaisten käsiin.

Vuonna 2006 tuli seuraava muutos, kun lehti alkoi ilmestyä ERTO-lehden välissä neljä kertaa vuodessa. Toimen-piteellä etsittiin säästöjä esimerkiksi postituskustannuksissa. Vuoden 2009 alussa palattiin jälleen vanhaan eli lehti ilmestyy itsenäisenä kaksi kertaa vuodessa.

KotisivutET:n omat kotisivut tehtiin ensim-mäisen kerran vuonna 2001. Sivut uudistettiin perusteellisesti 2005 ja tuorein uudistushan on vuodelta 2013. Ajanhengen mukaisesti tiedo-tus siirtyy yhä enemmän kotisivuil-le. Yhdistykselle merkittävä vies-

tintäväline on nykyisin sähköinen jäsenkirje, joka tavoittaa suurim-man osan jäsenistä vähintään kerran kuukaudessa.

JÄSENHANKINTAJäsenhankintaa on tehty yhdistyksen alkuajoista asti. Kohderyhmät ovat vaihdelleet, samoin keinot. Maukkain keino on ollut ehkä Helsinki-Uusi-maan jäsenille lähetetty Tupla-suklaa ja pyyntö tuplata jäsenmäärä. Yhdis-tystä on esitelty Sihteeri&Assistentti –messuilla, Matka- sekä kiinteistöalan messuilla ja muissa pienemmissä ta-pahtumissa.

Jäsenmäärä kehittyikin hyvin ja ylitti 5000 jäsenen rajan vuonna 2004. Viime aikoina jäsenmäärä on laskenut, kuten kaikissa muissakin ammattiyhdistyksissä.

ORGANISAATIO Erityistoimihenkilöt ry:tä on aina pi-detty kokoomajärjestönä, jonka tar-koituksena on kerätä jäsenryhmiä ja synnyttää uusia yhdistyksiä ERTO:n jäsenkentään. Tällaisia yhdistyksiä onkin syntynyt, kun Suomen Gal-lupin työntekijät yhdessä mainos-toimistoissa työskentelevien kanssa perustivat Mainos- ja markkinoin-tialan toimihenkilöt Maman vuonna 1973, ATK-alan toimihenkilöt perus-tivat 1974 oman yhdistyksensä ATK-T:n. Sosiaali- ja terveysalan järjestö-jen toimihenkilöt perustivat oman yhdistyksensä SOTTn vuonna 1976. Yksityisissä lääkintä- ja terveyspalve-lulaitoksissa työskentelevät perusti-vat YLTT:n vuonna 1982 ja tilitoimis-toissa työskentelevät TITOn vuonna

1985. Vuonna 2008 SOTT ja YLTT yh-distyivät YSTEA:ksi.

Uusien yhdistysten perustamisvai-heessa on aina joukko aktiiveja siirty-nyt uusien yhdistysten toimintaan, emoyhdistys on aina jonkin aikaa haukkonut henkeään, mutta kuronut jäsenmäärän suhteellisen pian kiinni. MaMaan lähti silloinen yhdistyksen puheenjohtaja Petra Mäkinen (nyk. Hyvärinen) ja Eero Vartio SOTT:iin.

Vuonna 2005 liiton toimesta keho-tettiin pieniä jäsenyhdistyksiä liitty-mään ET:hen. ERTO:n jäsenyhdistyk-sistä Autokoulujen toimihenkilöiden ja Matkailualan toimihenkilöiden jä-senet liittyivät ET:n jäseniksi.

PuheenjohtajatYhdistyksen perustavassa kokouk-sessa valittiin puheenjohtajaksi Ir-ma Vuoripalo. Petra Mäkinen toimi puheenjohtajana Maman perustami-seen asti ja sen jälkeen Eero Vartio puolestaan SOTT:n perustamiseen as-ti. Arja Rantala toimi puheenjohtaja-na vuosina 1977-78 ja 1980-96, Han-nu Laitinen vuonna 1979, Pirkkoliisa Meincke vuosina 1997-03 ja Seija Pyö-keri 2003-11. Nykyinen puheenjohta-ja Tarja Haili aloitti 1.1.2012.

Hallitus ja muut toimijatET:n hallitukseen on pyritty saa-maan jäseniä sekä alueellisesti et-tä toimialoittain kattavasti. Hallituk-sen jäseniä on ollut eri toimialoilta ja alueellisestikin kattavasti, mutta sys-temaattista tämä ei ole ollut.

Yhdistyksellä on ollut palkattuna 1978-80 järjestösihteereitä erilaisiin projekteihin, kuten organisoimaan jä-

Pirkkoliisa MeinckeMarjatta KorkaloKati Vestman

1995

Arja Rantala, puheenjohtajaRaila Starck, varapuheenjohtajaSeija Pyökeri

Anne LaitinenPirkkoliisa MeinckeKirsti VaseniusSirkka Hintsavarajäsenet:

Pirjo FavorinMarja PyykönenUnto ReimaluotoRaija NyyssöläTimo Arsiola

Jukka Ylöstalo1996Arja Rantala, puheenjohtajaPirkkoliisa Meincke,

varapuheenjohtajaSeija PyökeriSirkka HintsaAnne LaitinenRaila Starck

Kirsti Vaseniusvarapuheenjohtaja:Anne LiukkonenPirjo FavorinJukka Ylöstalo

Unto ReimaluotoMarja PyykönenTimo Arsiola

1997

Pirkkoliisa Meincke, puheenjohtajaKirsti Vasenius, varapuheenjohtajaSirkka Inkilä

Merja NieminenSeija PyökeriTiina UimonenJukka Ylöstalovarajäsenet:

tETra 2/2013tETra 2/2013 25

1968 Helsingin Yleisen Toimihenkilöyhdistyksen perustava kokous pidettiin 8.10.1968

1969 HYTY:n suunnittelu- ja arkkitehtitoimistojen toimihenkilöt perustivat Suunnittelutoimistojen Toimihenkilöt ry:n (SUTO)

1972 HYTY muutti nimensä Yleistoimihenkilöt ry:ksi (YT) YT:hen järjestäytyneet Suomen Gallupin toimihenkilöt perustivat oman yhdessä järjestäytymättömien mainosalan toimihenkilöiden kanssa Mainostoimistojen ja Markkinatutkimuslaitosten Toimihenkilöt MaMa ry:n

1973 vuoden aikana YT:hen liittyivät myös Pirkanmaan, Lahden seudun ja Imatran yleiset toimihenkilöyhdistykset

1974 ATK-alalla työskentelevät YT:n jäsenet perustivat oman yhdistyksensä ATK-alan Toimihenkilöt ry (ATK-T)

1976 perustettiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijöille oma yhdistys Sosiaali- ja Terveysalojen Järjestöjen Työntekijät ry SOTT. Liiton hallituksen työvaliokunta oli suosittanut jo vuonna 1971 järjestöissä työskenteleville oman yhdistyksen perustamista

1981 perustettiin Yksityisten lääkintä- ja terveyspalvelulaitosten työntekijät ry (YLTT), johon liittyi YT:hen järjestäytyneet yksityisten terveyspalvelulaitosten työntekijät ja toimihenkilöt

1985 Tilitoimihenkilöt ry TITO perustettiin. YT toimi roolinsa mukaisesti uuden yhdistyksen kummina tukien sen perustamista

1986 Yleistoimihenkilöt ry YT muutti nimensä Erityistoimihenkilöt ET ry:ksi

1993 ERTO liittyi STTK:n jäseneksi. ET:n jäseniltä kysyttiin keskusjärjestövaihtoehdosta, ja vastanneista suurin osa kannatti STTK:hon liittymistä

2004 ERTO kehotti pienimpiä jäsenyhdistyksiään Suomen Opasliittoa (SOL), MATKAa ja Autokoulujen Toimistohenkilökunnan Yhdistystä (ATHY) rationalisoimaan toimintaansa, mikä käytännössä tarkoitti jäsenten liittämistä ET:n jäseniksi. MATKAn ja ATHY:n jäsenet siirtyivätkin seuraavana vuonna ET:n jäseniksi. SOL erosi liitosta

senhankintaa, kehittämään koulutus-toimintaa ja tiedotustoimintaa sekä luomaan työpaikkatoimintaa. Vuon-na 1981 palkattiin aluesihteereitä, jot-ka olivat yhdistyksen jäseniä ja hoi-tivat tehtävää oman toimensa ohella.

Sääntömääräiset kokouksetKevät- ja syyskokousten yhteydessä on usein ollut myös luentoja eri aiheis-ta: henkisestä työsuojelusta, naisten ja miesten palkkaeroista, flirtistä, myön-teisestä ajattelusta, muistin paranta-misesta, etsitty voimaa arkeen jne. Lu-enoitsijoina on ollut TV:stäkin tuttuja: mm. Tapani Kiminkinen, Paula Hei-nonen, Tom Lundberg, Jone Nikula.

LOMAMÖKITHallitus esitti syyskokoukselle 1993, että yhdistys hankkisi lomamökin Le-viltä jäsenistön käyttöön. Ehdotus hy-väksyttiin ja hallitus aloitti mökin et-sinnät. Keväällä löytyi sopiva, sininen mökki läheltä Levin keskustaa. Kau-pat tehtiin toukokuussa. Sen jälkeen mökkiä hieman korjailtiin ja varus-tettiin vuokrattavaan kuntoon. Jäse-nistölle vuokraustoiminta aloitettiin vuoden 1995 alusta. Nimikilpailun tuloksena mökki sai nimen Olokolo.

Vuonna 2001 hankittiin niin ikään jäsenistön käyttöön paritalon puoli-kas Tahkolta. Nimeksi tuli luonnos-taan Tonttula talon sijaitessa Tonttu-tien varrella.

Mökit ovat saaneet suuren suosi-on jäsenten keskuudessa. Ainoa han-kaluus on se, että hakemukset kohdis-tuvat tietyille viikoille. Etelä-Suomen hiihtolomaviikon ruuhkaa helpotta-maan on hankittu viikko-osake vii-kolle 8 Ylläkseltä.

TEKSTI: SEIJA PYÖKERI

LÄHTEINÄ OVAT OLLEET ET RY:N

JA ERTON ARKISTOT SEKÄ ERTON

45-VUOTISHISTORIIKKI ”ENEMMÄN KUIN

OSIENSA SUMMA. ERTO 1968-2008”

(MARJA-LEENA HÄNNINEN)

Unto ReimaluotoOrvokki JokinenMarja PyykönenPirjo FavorinAnne Liukkonen

Juha Kankaanpää

1998Pirkkoliisa Meincke, puheenjohtaja

Kirsti Vasenius, varapuheenjohtajaPirjo FavorinSirkka InkiläMerja Nieminen

Seija PyökeriJukka Ylöstavarajäsenet:Unto ReimaluotoErmo Viitanen

Orvokki JokinenVirpi PelttariTiina UimonenJuha Kankaanpää

1999Pirkkoliisa Meincke, puheenjohtajaKirsti Vasenius, varapuheenjohtaja

Pirjo FavorinSirkka InkiläJuha KankaanpääMerja NieminenSeija Pyökeri

varajäsenet:Ermo ViitanenLaila VillanenAsta PirinenVirpi Pelttari

Tiina UimonenOrvokki Jokinen

2000Pirkkoliisa Meincke,

puheenjohtajaKirsti Vasenius, varapuheenjohtajaSirkka InkiläPirjo Favorin

tETra 2/201326

lähdin paikallisjärjestön syyskokouk-seen mukaan.

Muistan kuin eilisen päivän, kun astuin kokoushuoneeseen. Siellä tui-jotti minua ihmeissään seitsemän naissilmäparia. Oli vähällä, ettei ujo mies kääntynyt ovella takaisin. Hy-vä oli, etten kääntynyt, koska vielä tä-näänkin on osa paikalla olijoista ys-täviäni.

Jutun juoni oli sinä iltana selvä eli minut valittiin ainoana miehenä hal-litukseen varsinaiseksi jäseneksi. Tai-sipa joku esittää minua uudeksi pu-heenjohtajaksikin. Tuollainen vauhti alkoi jo huimata ja tajusin kieltäytyä kunniasta. Ilmoitin, että haluan tutus-tua ensin ay-toimintaan.

Koin raskaita henkilökohtaisia me-netyksiä 20 vuotta sitten ja tuntui, et-tä haluaa hautautua vain kotiin surun alle. Onneksi sain itseni lähtemään Helsinkiin ET:n syyskokoukseen. Pi-ti saada muutakin ajateltavaa. Siel-lä odottikin iloinen helisevä nauru ja hyväksytyksi tulemisen tunne. Välil-

Liityin ET:hen vuosia sitten, kun muu-tin pääkaupunkiseudulle. Vinkkiä sain siskoltani, joka oli liittynyt liittoon ai-kaisemmin, tosin Turun puolessa.

Meni kuitenkin vuosia ennen kuin innostuin osallistumaan erilaisiin ta-pahtumiin. Mutta kun kerran on mukaan lähtenyt, on helppo lähteä toistekin. Näin kun asustelee pääkau-punkiseudulla, pääsee koulutuksiin ja teatteriin, joihin muuten ei tulisi var-maan osallistuttua.

Mukavia ovat viikonlopun koulutus-tilaisuudet, on mielenkiintoisia luentoja ja tapaa erilaisia ihmisiä. Me naisethan emme tarvitse edes miehiä tanssikave-riksi, vaan innokkaasti naisporukalla täytetään lava. On tosi mukavaa pääs-tä pois kotoa ja lataamaan akkuja, jotta jaksaa taas painaa pitkää päivää.

Vuosien varrella on naamat tulleet tutuiksi, mutta aina porukkaan joku uusikin uskaltaa tulla. Ehkä vielä jos-kus koittaa sekin päivä, että paikalla oli-si myös miehiä, siis kouluttajan lisäksi.

Poikani lähti juuri työelämään vuokratyöalalle ja aion tutustuttaa hä-net yhdistyksen nuorisotoimintaan, eli saadaan varmasti yksi jäsen lisää.

KIRSI TUOMI, VANTAA

•Muistan, kun tapasimme ensimmäi-sen kerran yli 25 vuotta sitten. Olin vaihtanut työpaikkaa kunnanvirastos-ta isännöitsijäksi yksityiselle puolelle ja hakenut vaihtoehtoa kunnallisvir-kailijaliitolle. Sain jostakin vihiä, että ERTOssa olisi myös isännöitsijöitä ja

lä sai puhua myös vakavistakin asioista. Muutaman vuoden ku-luttua minut valittiin ET:n hal-litukseen.

ET:llä oli sama toimintaperi-aate kuin paikallisjärjestölläm-me eli viedä ay-ajattelua myös Helsingin ulkopuolelle. Siinä yhteydessä sai tutustua ET:n porukkaan ympäri Suomea. Lapin pojalle oli iloa korval-le kuunnella murteiden seka-melskaa, kun meillä ei ole kuin tämä mie. Esille tuli myös eri-lainen luonteenlaatu eri osissa Suomea. Joka puolella tuli esil-

le se porukan positiivisuus.Toimintani ET:ssä on ollut minul-

le mahtava henkireikä pois pienistä ympyröistä. On voinut tavata saman ammattialan ihmisiä ja voinut vertail-la työoloja eri puolella Suomea. Olen saanut elämänikuisia ystäviä.

Haluan kiittää ET:n porukkaa näis-tä mukavista vuosista. Yritän pysyä vauhdissa mukana, vaikka ikävuodet alkaa jo painaa.

ERMO VIITANEN, ROVANIEMI

•Olen ollut ET:n jäsen vuodesta 1990. ET on minulle juuri se oikea yhdistys! Olen saanut paljon arvosta tietoa, hy-viä oppeja sekä niksejä, niin ammat-tiin, edunvalvontaan, kuin siviilielä-mään. ET:n Levin lomamökistä olen myös päässyt nauttimaan. Viimeksi tänä kesänä! Hyviä ystäviä, mukavia tapahtumia olen matkan varrella koh-dannut. Aktiivinen osallistuminen

Tomi IivonenJuha KankaanpääVirpi Pelttarivarajäsenet:Satu Olkinuora

Marita SaarelaErmo ViitanenLaila VillanenAsta PirinenErkki Ylä-Korpi

2001Pirkkoliisa Meincke, puheenjohtajaKirsti Vasenius, varapuheenjohtaja

Pirjo FavorinTomi IivonenJuha KankaanpääVirpi PelttariTuula Sydänmaa

varajäsenet:Laila VillanenMarita SaarelaErmo ViitanenAsta Pirinen

Erkki Ylä-KorpiSatu Olkinuora

2002Pirkkoliisa Meincke,

puheenjohtajaKirsti Vasenius, varapuheenjohtajaPirjo FavorinOrvokki Jokinen

(16.11. alkaen)Olli Raanta (16.11. asti)Juha KankaanpääTuula Sydänmaa

Ermo Viitanenvarajäsenet:Laila VillanenMarita SaarelaTomi Iivonen

Asta PirinenErkki Ylä-KorpiVirpi Pelttari

2003

MINÄ ja ETET ry:n jäsenet työskentelevät usein pienillä työpaikoilla ja yhdistyksen järjestämät tilaisuudet ovat monille henkireikiä, joita muistellaan lämmöllä vuosienkin kuluttua. Ensimmäisen osallistumiskerran jälkeen on huomattu, että täällähän on paljon mukavia ihmisiä ja uusia tuttavuuksia on löytynyt ympäri Suomea.

tETra 2/2013tETra 2/2013 27

ET:stä on paljon ETua RAIJA TOMMILA, HELSINKI

•Lähetin jäsenhakemukseni Ertoon al-kuvuodesta 2006. Muutaman viikon päästä sain postia ET:ltä. Aluksi olin hiukan hämmentynyt, kunnes taju-sin että ET on Erton ”alajaosto”. Vie-lä enemmän hämmennyin kun luin, että minut kutsuttiin uusien jäsenten tilaisuuteen Naantalin Kylpylään.

Aikaisempaan liittoon olin kuulu-nut lähes 20 vuotta, enkä sinä aikana ollut saanut ainuttakaan kutsua yh-tään minnekään. Siis korostan: am-mattiliitolta. Lopullisesti jalat meni-vät alta, kun tajusin että omavastuu viikonlopun mittaisesta tilaisuudesta ohjelmineen ja ruokineen oli viisi eu-roa. Melko edullista.

Heti tuon ensim-

mäisen viikonlopun aikana tutustuin moniin mukaviin ihmisiin ja ymmär-sin, miten erinomainen yhdistys ET on. Paljon tapahtumia, toimintaa ja jäsenlähtöistä ajattelua.

Kuuluin aiemmin ET:n hallituk-seen kahden kauden ajan, ja nyt olen aktiivinen rivijäsen. Olen sitä mieltä että ET:ssä on oikea tekemisen mei-

kannattaa, suosittelen lämpimästi. Tunnen piston sydämessä, että olen viime aikoina niin laiskasti osallistu-nut yhteisiin tapahtumiin, vaikka tar-jonta on ollut todella monipuolista ja kiinnostavaa. Lämpimästi onnittelen 45 kertaa ET.

ANNE LÄYLÖNEN, KOUVOLA

•ET-pitoinen suhde

ETsin töitä sETelin kuvat silmissä , lähETtelin vETäviä hakemuksia.TuulETin, kun paikka löytyi; otETtiinhan ETevin.ETenin työssä, vaikka suorituksET menivät välillä mETsään.EpäonnisET tapahtumat koETtelivat.KETutti, kun pomo mETelöi ja asETti mielETtömiä vaatimuksia. PETtyneenä päätin, ETtä sETvin sotkut itse. KETä kiinnosti?YstävällisET ihmisET vETosivat: tarvitsET liiton apua.VETelin pakasta liittoja ja asETtelin pinoihin; Erton pinosta ETeeni osui ET.ET:ssä luETtelin ongelmani ja sain apua. ET:ssä on itua, jäsenelle

ninki ja nousukiito vain jatkuu koh-ti seuraavia juhlavuosia.

Onnea varhaisessa keski-iässä ole-valle ET ry:lle!

MARJUT ROIHA-KUIVALAINEN,

KANGASALA

•Terveisiä 45-vuotiaalle ET:lleEt:n jäsenyydestäni tulee kohta täyteen kolmekymmentäviisi vuotta. Olen työskennellyt samassa työpai-kassa ylioppilasyhteisöjen palveluk-sessa kirjanpitäjänä saman ajan. Olin aiemmin työskennellyt muualla ly-hyissä työsuhteissa, enkä ollut ennen ollut ammattiliiton jäsen. Työkave-rit työpaikalla olivat Et ry:n jäseniä, ja halusin myös ehdottomasti liittyä jäseneksi. Vuosien saatossa olemme tehneet monta mukavaa matkaa tääl-

tä Oulun seudulta vuosikokouk-siin, ja muihin tilaisuuksiin, joi-ta on liiton puitteissa järjestetty. Olemme pystyneet oikeasti vai-kuttamaan hallituksen jäsenten valintaan olemalla äänestämäs-sä henkilöä täältä Pohjois-Suo-mestakin, jotta hallitus kattaisi aluellisesti koko Suomen. Koko-usten jälkeen järjestetyt risteilyt tai muu ohjelma on ollut mu-kavaa seurustelua muiden jä-senten kanssa. Yhden reissun yhteyteen oli Tallinnassa jär-jestetty mahdollisuus päästä katsomaan balettia. Se oli elä-mämi ensimmäinen ja todella

antoisa. Olemalla mukana näissä tilai-suuksissa, pystyy myös vaikuttamaan liiton asioihin, ja saa henkilökohtai-sia kontakteja hallituksen jäseniin. Työpaikalla tulleisiin asioihin, ku-ten lomiin, ylityökorvauksiin ja liu-kuvaan työaikaan siirtymisestä, olen saanut apuja liiton asiantuntijoilta.

KERTTU METTOVAARA, MUHOS

Pirkkoliisa Meincke, puheenjohtaja (15.11. asti)Seija Pyökeri, puheenjohtaja

(15.11. alkaen)Kirsti Vasenius, varapuheenjohtajaPirjo FavorinOrvokki Jokinen

Tuula SydänmaaErmo ViitanenLaila Villanenvarajäsenet:Erkki Ylä-Korpi

Marita SaarelaTomi IivonenAnna VuorisaloVirpi PelttariSeija Lahtinen

2004Seija Pyökeri, puheenjohtajaKirsti Vasenius, varapuheenjohtaja

Pirjo FavorinJuha KankaanpääKristiina SandelinTuula SydänmaaLaila Villanen

varajäsenet:Erkki Ylä-KorpiKristiina TurpeenniemiOrvokki Jokinen

Virpi PelttariAnna VuorisaloSeija Lahtinen

2005

Seija Pyökeri, puheenjohtajaTuula Sydänmaa, varapuheenjohtajaPirjo Favorin

Juha KankaanpääKristiina SandelinAnna VuorisaloLaila Villanenvarajäsenet:

tETra 2/201328

Efter att ha bott ett knappt år här vill jag gärna berätta om mina posi-tiva erfarenheter av denna småstad.

Då jag aldrig bott på någon liten ort förut har jag blivit positivt över-raskad av många saker här.

För det första är tempot här mycket lugnare än t.ex. i huvud-stadsregionen. Stämningen är ome-delbar vilket innebär att det är lätt att bli bekant med folk. De flesta hälsar då man möts och det gör att det känns hemtrevligt. Man växlar ett par ord med grannarna och se-dan går var och en till sitt.

Naturen i Hangö är väl-digt vacker med sina långa stränder samt skog och mark. Man kan alltså njuta hela året om av utsikten som varierar hela tiden och hitta svamp och bär alldeles nära hemmet.

Om man anser sig va-ra beroende av havet är Hangö rätta stället att slå sig ned på. Här får man njuta av frid och ro som naturen erbjuder. Av den anledningen har en hel del konstnärer slagit sig ner här, mest på grund av det speciella ljuset. Här finns ett rikligt kulturut-bud ifall man vill delta i något eve-nemang.

Avstånden är korta och betjä-ningen utmärkt i affärerna. Här kla-rar man sig galant även på svens-ka fast vi utgör en knapp minoritet av befolkningen. I Hangö finns inga långa köer och man får med kort varsel tid på olika instanser.

Till min glädje har jag märkt att här finns ett hundratal aktiva fören-ingar. Det är bara att välja vad man vill syssla med beroende på vad

man är intresserad av. Då grupperna i bl.a. en av gymnastikföreningarna är rätt små uppstår det en omedel-bar och avspänd positiv stämning. Man känner sig alltså välkommen och den känslan har jag vart jag än går. Antingen till det lilla salutorget, på något café eller för att njuta på någon av krogarna här. Då och då brukar jag delta i en del av de kul-turevenemang som ETry tacksamt ordnar!

MARINA STANGEBYE,

HANGÖ

Min nya tillvaro i den underbara staden Hangö, Finlands sydspets

Kirsti VaseniusKristiina TurpeenniemiVirpi PelttariErkki Ylä-KorpiSeija Lahtinen

2006Seija Pyökeri, puheenjohtajaTuula Sydänma, varapuheenjohtaja

Pirjo FavorinVirpi PelttariKristiina SandelinLaila VillanenAnna Vuorisalo

varajäsenet:Kirsti vaseniusJuha KankaanpääTarja HailiKristiina Turpeenniemi

Seija LahtinenErkki Ylä-Korpi

2007Seija Pyökeri,

puheenjohtajaTuula Sydänmaa, varapuheenjohtajaPirjo FavorinAnna Vuorisalo

Tiina ImmonenVirpi PelttariKristiina Sandelinvarajäsenet:Juha Kankaanpää

Päivi KuosmanenLeena ParkkonenErkki Ylä-KorpiTarja HailiKristiina Turpeenniemi

2008Seija Pyökeri, puheenjohtajaTarja HailiTiina Immonen

Virpi PelttariTuula SydänmaaKristiina TurpeenniemiAnna Vuorisalovarajäsenet:

”ET phone home..!”

Steven Spielbergin elokuvassa ”ET – Extra Terestrial” maan ulkopuoli-nen olio soittaa kotiin ikävissään – tunnen itseni hieman samanlaisek-si ”extraajaksi” aloitettuani juuri määräaikaisen työsuhteen.

Kotona on kaikki kuitenkin hy-vin ”saatuani sinne yhteyden”, eli ei kolmannen asteen sellaista, vaan ihan soitettuani ns. ”älyvapaalla puhelimella” l. Nokian simpukalla tavallisen kännykkäpuhelun.

Päivä sujuu infoähkyä lukuun ottamatta mukavasti uuden opet-telussa lunttilappuineen ja muis-tiinpainamisineen – kunnes tulee aika ottaa yhteys emoalukseen – Er-ton jäsenrekisteriin jäsenmaksu-kuittien postitse lähettämistä var-ten, joka toiminta osoittautuukin jo vanhanaikaiseksi systeemiksi tä-nä avaruusaikana – homma hoi-detaan mieluimmin sähköisesti, jo-ka sopii tietysti ET:llekin!

Illalla Erton emoaluksen väki ko-koontuu Aluejärjestön hallituksen kokoukseen ja onhan siellä meitä pari ”ufoakin ” mukana. Mutta var-sinainen ”Alien” – vaellus tapah-tuu viikonloppuna, kun ET – väki kokoontuu rannikkokaupunkiin tähyilemään tulevaisuutta – sekä toisiaan sekä sovittamaan erilaisia maailmoita yhteen.

Ja sitten taas, kun ”maa kutsuu” ET:t alkavat soitella sunnuntaina kotiin ja on aika palata ”sfääreis-tä”, kaltaistensa seu- rasta takaisin maan kamaralle.

TERHI MÄKINEN,

TAMPERE

Kaikki lähtee johtamisesta It is all about leading

tETra 2/2013tETra 2/2013 29 Päivi KuosmanenTupuna MannerAnja PalonenLeena ParkkonenMarjut Roiha-

KuivalainenErkki Ylä-Korpi

2009Seija Pyökeri,

puheenjohtajaVirpi Pelttari, varapuheenjohtajaAnna VuorisaloTarja Haili

Antti HalliaTiina Immonenvarajäsenet:Katri Hirvonen-Nurmi

Päivi KuosmanneAnja PalonenMarjut Roiha-KuivalainenEila Taurén

Kristiina Turpeenniemi

2010Seija Pyökeri,

puheenjohtajaAntti Hallia, varapuheenjohtajaTeemu AaltoTarja Haili

Tiina ImmonenAnja PalonenAnna Vuorisalovarajäsenet:Katri Hirvonen-

NurmiVirpi PelttariHanna PilkePäivi KuosmanenMarjut Roiha-

KuivalainenEila Taurén

2011Seija Pyökeri,

puheenjohtajaTarja Haili, varapuheen johtajaTeemu AaltoTiina Immonen

Työskentelen yhdeksättä vuotta yrityk-sessä nimeltä Roche Diagnostics Fin-land ja se on hyvä työpaikka. Tänä

päivänä kuulee harvoin sanottavan tämän. Aamuisin on kiva mennä töihin, asia, jonka kuulee sanottavan vielä harvemmin. Mones-ti on kirjoitettu siitä, että kaikki lähtee tavas-ta, millä työntekijöitä johdetaan. Tämän vii-saan mietteen allekirjoitan täysin.

Kaksi vuotta sitten meidän Suomen diabe-tes-tiimiä tuli johtamaan sveitsiläinen mies, nimeltä Mar-cel Wüthrich. Alussa oli pientä jännitystä ilmassa miten kulttuurit ja asenteet kohtaavat. Itselläni ei ole aikaisem-min ollut ulkomaalaista johtajaa esimiehenä, mutta miten kiitollinen olenkaan ollut saadessani kokea tämän.

Vaikka työtä oli paljon ja välillä väsymys otti niskaot-teen, sen kaikki jaksoi hyvän esimiehen ansiosta. Esimie-heni toi sellaista kulttuuria mukanaan, josta toivoisin mo-nen muunkin suomalaisen johtajan ottavan oppia. Joka maanantai hän tuli töihin iloisena ja hymyilevänä kysyen ”miten meni viikonloppu”. Pieniä kysymyksiä, mutta mi-ten merkityksellisiä asioita meille työntekijöille ja hyvän ilmapiirin luomiselle. Kun esimiehenä on ihminen, joka on positiivinen, kannustava ja läsnä alaisilleen, sitä itse-kin pyrkii koko ajan yhä parempiin saavutuksiin eikä halua turhista valittaa. Myös hänen aito kiinnostus työntekijöi-den ideoihin ja ajatuksiin oli minulle täysin uutta. Hänel-lä oli aina aikaa ideoiden kuuntelemiselle, vaikkei kaikkia pystyttykään toteuttamaan. Haluankin korostaa johtami-sessa läsnäolon tärkeyttä, -asia, jota ei koskaan tulisi aliar-vioida tai vähätellä.

Tänä päivänä tuntuu, ettei ole mitään muuta kuin ne-gatiivisia uutisia. Ihmiset ovat väsyneitä, jatkuvat irtisano-miset ovat arkipäivää ja työuupumus kasvaa pelottavalla vauhdilla. Tämän takia halusin kirjoittaa tämän positiivi-sen artikkelin, koska hyviäkin asioita tapahtuu. Hyvällä johtamisella ja omalla asenteella olet esimerkkinä alaisil-lesi ja se heijastuu aina takaisin työntekijöiden käyttäyty-misenä.

Kuten otsikkoni kertoo ”kaikki lähtee johtamisesta”, on omalta kohdallani niin totta kuin olla ja voi. Hymy, positii-vinen asenne, kannustaminen, läsnäolo ja kuuntelemisen taito ovat asioita, jotka ovat ilmaisia, mutta miten paljon niillä saadaankaan aikaan. Ei tarvitse maksaa kalliita kou-lutuspaketteja ja valmennuksia omaksuakseen nämä asiat, se on tahdon asia.

Eikö olisi hienoa, jos yhä useampi työntekijä voisi aa-muisin todeta ”kiva mennä töihin, olen ylpeä ja kiitollinen saada työskennellä tässä yrityksessä?”.

I work a company called Roche Diagnostics and it is a good company. Today very seldom can say this. Even seldom you hear people say “it

is nice to go work in the morning”. It is written that everything comes from the way how you lead people. This statement I fully write.

Two years ago we got a manager coming from Switzerland called Marcel Wüthrich. In the beginning there was a bit of excitement in the air how the cultures and attitudes meet to the Finnish

culture. But how grateful I have been to experience this great opportunity.

Even though we had difficult times also in my team; a lot of work and tiredness, but you managed it, thanks for the great manager. My boss brought something totally different behavior and leadership to our team, a thing that I would like many other Finnish managers to learn from.

Every Monday he came to work and asked us “how was your weekend?” Small things but it affected so much to our work atmosphere and made us feel special. When you have a boss who is always in a good mood, presence and always encouraging you, you want also do your best and stop complaining small things. Also, his genuine interest of employees’ ideas and thoughts were something new to me. He had always time to listen and he was genuinely interested even though all the ideas could not implement. I would like to emphasize the importance of the presence of management.

Today it seems that there is nothing but negative news. People are tired; people lose their jobs and are burned out. This why I wanted to write this positive article, because good things happens too. With a good leadership you are example to your workers. Thing that you should never be overlooked or underestimated.

My headline is ”it is all about leading” and from my point of view it is really is so. A smile, positive attitude, presence and the skill of listening are the things that every manager should take to their behavior. These things are free to learn, they don’t cost anything. You don’t have to pay expensive courses to learn these things. It is a matter of will. Your own behavior affects to your workers and how they behave back.

Would it be great if you here more often say “it is nice to come to work and I am proud and grateful to work in this company?”

NINA SMEDBERG

ROCHE DIAGNOSTICS OY

MARKETING AND COMMUNICTION COORDINATOR

Pre-expectations When he started working in Helsinki, Marcel Wuethrich knew there were challenges in his new team regarding the spirit, unsolved conflicts, as well as the business environment. But how was he to proceed? In their first face-to-face discussions, Marcel told the team members that he had heard a lot so far, but nevertheless wanted a personal experience of both expectations and cooperation possibilities. Then he informed them of not liking the image that the team had inside the organization, and suggested a change altogether.

MethodsMarcel, together with his Sales Manager, invested a lot in a team renovating process and supporting it positively by offering an uplifting spirit. The first question to be responded was WHY: Why do we drive to our customers every day? What drives us?

He realized the team also had to pay attention to learning to know each other better, and not only because of new team members joining. By a personal profiling and by sharing those results in the team, the members were able to build a better understanding about who they really were, their personal values and their differences in behaviour. Furthermore, a Team Credo was jointly created within the team, forming company values, the team purposes, a common behaviour to apply – with e.g. a direct communication method instead of dealing behind one’s back. Every team member received the Team Credo and an agreement was made as to everybody acting accordingly.

Bringing communication and behaviour to a team and personal level.

Furthermore the “Roche Leader ship Commitments” took an important role in the whole process.

The commitments were defined in a democratic approach so that every senior Roche leader was able to vote for the most important leadership statements from alternatives given in a catalogue. Marcel and his team leader shared the commitments openly with the team and self-reflected openly as to where they believe they were doing well as leaders and where they were expected to/would struggle. Every team member was asked to reflect upon this and then give the leaders open feedback during the next face-to-face -discussion. One example of a Roche leadership commitment is: “As a leader at Roche, I take a genuine interest in people.” Marcel: “I am convinced that this is where you can make a real difference as a leader. It is not just about managing a business or various tasks, it is about how you deal with those people who help you to drive the business. It is about creating an environment of trust that makes people comfortable enough to speak up and that makes the work fun. We all know that there are no people without the business, but without the people there is no business either. As a leader it is crucial to find the right balance and to honestly focus on people.”

Roche Diagnostics Finland has a leadership agenda. The company ma-kes a strong effort to apply the Roche values “Passion. Courage. Integri-ty”, as well as the leadership commit-ments and the Credo in the work of

its leaders. “As a result, and together with the team, we were able to signi-ficantly increase its engagement and satisfaction, which was shown in the recent Global Employee Satisfaction Survey. But you cannot only see it in these figures, you can also feel it! But this works only if the majority of the team members really take responsibi-lity”, Marcel Wuethrich concludes.

•

Marcel Wuethrich (1974) was born in Switzerland. In 2003 he joined Roche Diagnostics. After several functions in sales, marketing and customer care in the medical device industry, he became the Country Manager of Diabetes Care Finland in 2011.

Roche ranks among the world´s leading healthcare companies and has two strong core businesses: Pharmaceuticals and Diagnostics. Roche Diabetes Care Finland offers solutions in order to help people with diabetes to live their lives in an easier and a more unrestricted way.

WWW.ROCHE.COM / WWW.ACCU-CHEK.FI

Good leadership and communication

tETra 2/201330 Anneli KorpelaPäivi KuosmanenAnja Palonenvarajäsenet:Hanna Pilke

Virpi PelttariDorote WaldenAija LaukkanenSirkka InkiläMarjut Roiha-

Kuivalainen

2012Tarja Haili, puheenjohtaja

Tiina Immonen, varapuheen johtajaAnneli KorpelaPäivi KuosmanenHanna Pilke

Sari AnderssonVirpi Pelttarivarajäsenet:Paula ArponenAija Laukkanen

Sirkka InkiläJanika Toivonen (xx asti)Pirjo Favorin (xx alkaen)

Leena HolmstedtKatri Hirvonen-Nurmi

2013Tarja Haili, puheenjohtajaSirkka Inkilä, varapuheen johtaja

Päivi KuosmanenHanna PilkeSari AnderssonVirpi PelttariTarja Kinnunen

varajäsenet:Nea PohjaTiina ImmonenPirjo FavorinLeena Holmstedt

Katri Hirvonen-NurmiLaura Puustinen

Helsinki–Tukholma-risteilyt15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY

Vuorokauden Miniristeilyt Turusta TukholmaanAmorella klo 8.45, Viking Grace klo 20.555–10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY

Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRYP

Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Kysy lisää myyntipalvelustamme, puh. 0600-41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) tai lue lisää

v i k i n g l i n e . f i

ERTO ry:n jäsenedut ERTO ry:n jäsenedutEdut on tarkoitettu jäsenten vapaa-ajan matkoille 23.12.2014 asti.

Ei koske ryhmämatkoja. Muista mainita tuotetunnus varauksen yhteydessä.

Jäsenedut netissä:Katso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat STTK ry:n/ERTO ry:n

extranetistä osoitteessa: http://www.vikingline.fi /sttk

tETra 2/2013