EsihistorianEura

Kivikaudesta ristiretkiaikaan

Eurassa järjestetään joka vuosi tapahtumia, joissa saa tuntumaa mui-naisaikojen elämään. Ohjelmassa on muun muassa Viikinkiajan tori, joka pidetään keväällä. Härkänummen viikinkikylässä puolestaan eletään kesäkuinen viikonloppu viikinkiajan mallin mukaan Muinaisaikaan -tapah-tumassa. Satakunnan 5. luokkien op-pilaat kutsutaan syyskesällä Euraan kisailemaan viikinkitaitokisassa.

Lisäksi vuodenkiertoon mahtuu mo-nia muita tilaisuuksia. Tiedot tapahtu-mien, luentojen ja seminaarien tarkois-ta ajoista löydät mm. Euran kunnan tapahtumakalenterista www.eura.fi .

Muinaisaikaelää monissatapahtumissa

kuva

t M

useo

vira

sto,

Eur

an k

unta

, Mia

Hei

kkil

ä ja

Kar

i Uot

ila.

Kaikki tiedot kivikauden, pronssikauden ja rautakauden ihmisten elämästä perustuvat arkeologisiin kaivauksiin. Euran monet kivikauden asuinpaikat, pronssikauden upeat röykkiöt ja rautakauden poikkeuksellinen hautaustapa ovat olleet arkeologien kiinnostuksen kohteena jo yli 150 vuotta ja tutkimustie-toa on valtavasti. Eura onkin Suomen esihistorian näkökulmasta yksi mielen-kiintoisimmista paikkakunnista.

Erityisesti Euran rautakausi on kiehtova: Suomessa vain Euran ja Köyliön seu-dulla oli jo 500- ja 600-lukujen vaihteessa käytössä ruumishautaus. Myöhäisrau-takauden elämästä ja arkipäivästä onkin saatu tietoja kaivausten perusteella. Vai-najat laitettiin hautaan juhlapuvuissa, hienot korut mukanaan. Tulevaa elämää varten mukaan annettiin tärkeät työvälineet. Miehillä oli aseita ja viikatteita, naisilla puukko ja sirppi. Saviastioihin pakattiin ruokaa matkaevääksi.

Maa kätkee siis monenlaisia aarteita, joiden saloihin Euran monipuolinen tar-jonta tutustuttaa. Kerromme sinulle tärkeimmistä muinaiskohteista, reiteistä, tapahtumista, rekonstruktioista, muinaiskylästä ja näyttelyistä, joihin voit käy-dä tutustumassa. Kuten huomaat, Eurassa esihistoria elää ja voi hyvin. Toivot-tavasti viihdyt matkassamme!

EsihistorianEura

Kiehtova rautakausi 1000vuoden takaa kertoo sinullehautalöytöjen kautta,miten tuolloin elettiin.

Esihistorian opastuskeskus Naura-va Lohikäärme sijaitsee Euran keskus-tassa. Keskuksessa viihtyvät kaiken-ikäiset ja mielenkiintoista koettavaa riittää. Tutustu arkeologisten kaiva-usten perusteella rekonstruoituihin esineisiin ja vaatteisiin, kuten Euran emännän muinaispukuun ja miehen viittaan.

Pääset kokeilemaan esihistorial-lisia kädentaitoja, vaikka kutomista pystykangaspuilla tai kehräämistä värttinällä. Muinaisihmisen elämästä kertovat mielenkiintoiset multimedia-esitykset tempaavat mukaansa. Valo-kuvaaja Okko Oinosen suuret valo-kuvateokset viikinkiajasta ovat myös kokemisen arvoisia.

Naurava Lohikäärme on avoinna kesäisin ja joulukuussa päivittäin, ei kuitenkaan maanantaisin eikä juhla-pyhinä. Muina aikoina torstaista lau-antaihin. Voit sopia erikoisaukiolojär-jestelyistä, puh. (02) 8399 0269.

Viihdy ja opiNauravassa

Lohikäärmeessä

Naurava Lohikäärme sai ni-mensä Osmanmäestä löydetyn keihäänkärjen kuvion mukaan. Rautakeihään putkiosaa koristaa hopeitu lohikäärmeornamentti.

www.eura.fi /naurava

Nauravan Lohikäärmeen kaupassa myydään tuotteita, joiden lähtökohta-na ovat Euran rikkaat muinaislöydöt. Myynnissä on erityisesti paikallisten käsityöammattilaisten tuotteita. Vali-koimissa on mm. monenlaisia tekstii-lejä, kortteja, koruja, saviastioita ja juo-masarvia. Saatavilla on myös Euran esihistoriasta kertovaa kirjallisuutta.

Upeat käsityötaidonnäytteet tuovat kaikuja satojen vuosien takaa, loisto-miekan ja varvasrenkaan ajalta, jopa kauempaakin. Esineemme ovat kui-tenkin pääosin tuotteita, joita voi käyt-tää myös nykyaikana.

Kauppa noudattaa Nauravan Lohi-käärmeen aukioloaikoja: kesäisin ja joulukuussa päivittäin, ei kuitenkaan maanantaisin eikä juhlapyhinä. Mui-na aikoina torstaista lauantaihin. Voit sopia erikoisaukiolojärjestelyistä, puh. (02) 8399 0269.

Samassa talossa toimii myös lounas-ravintola Idylli, jossa nautit maukkaat ateriat ja virkistävät kahvit.

Käsityöläistentaidonnäytteet

kotiinviemisiksi

Nauravan Lohikäärmeen myy-mälässä riittää katseltavaa ja ihasteltavaa. Löydät monta hur-maavaa tuliaista ja lahjaideaa.

www.eura.fi /naurava

Euran emännän puku on paitsi kaunis myös elävä esihistoriankirja. Se kuvas-taa vaurautta, joka viikinkiajalla saa-vutettiin. On päätelty, että emäntä oli noin 45-vuotias, liki 170-senttinen juh-lapukuun puettu nainen. Hautalöydön perusteella rekonstruoitu puku viestii myös naisen korkeasta asemasta. Upe-an puvun kantaja ei taatusti ollut mie-hensä orja, vaan oman yhteiskuntansa työtä tekevä ja arvostettu henkilö.

Yksi Euran ja koko Suomen merkit-tävimmistä muinaisjäännösalueista sijaitsee Kauttuan Luistarissa. Tämä rautakauden Muinaispuisto on Suo-men suurin tutkittu kalmisto: alueelta on löydetty yli 1300 hautaa, joista tun-netuin on ns. Euran emännän hauta. Löydön perusteella on rekonstruoitu Euran emännän puku.

Myöhäinen rautakausi 600–1200 jKr. oli Luistarissa vaurasta aikaa. Komeat aseet, pukujen vieraat piirteet, kuk-karoiden punnukset ja hopearahat kertovat Luistarin asukkaiden kaup-payhteyksistä. Alueelta löytyy myös röykkiöhautoja noin vuodelta 500 eKr.

Nykyisin Luistari on Muinaispuis-to, jota lampaat laiduntavat kesäisin. Voit tutustua myös kalmistoalueeseen liittyviin FT Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin kirjoittamiin Luistarin ta-rinoihin, jotka kertovat rautakauden yhteisöelämästä. Kesäaikaan sisäti-loissa on valokuvanäyttely kaivauk-sista.

Luistarinmuinaispuisto

suuri aarre

Alueella voi kesäisin tutustua Luistarin tarinoihin ja muinais-hautojen kaivauksia esittelevään näyttelyyn.

Käräjämäellä500-luvun

päällikön hauta

Euran Käräjämäen laella käytiin tarinan mukaan keskiaikaisia kärä-jiä. Näiden 12 kiven sanottiin olleen lautamiesten istuimina. Arkeologis-ten kaivausten perusteella kuitenkin tiedetään, että kivien muodostama ”käräjäympyrä” onkin rautakauden hauta. Käräjämäen kalmisto ajoit-tuu pääosin rautakauden loppupuo-lelle 600–1200 jKr. Näkyvissä olevat kymmenet painanteet ovat merkkejä rautakauden lopun ruumishautauk-sista.

Yksi mielenkiintoisimmista hau-doista on Käräjämäen pohjoispäästä, tien toiselta puolelta, löydetty pääl-likön hauta. Rikkaasti varusteltu, 500-luvun lopulta oleva hauta on entistetty. Soturi oli haudattu puu-arkkuun ja mukaan tuonpuoleiseen oli laitettu komea raudoitettu kilpi, puukahvainen miekka, väkipuukko ja keihäs. Haudasta löydettiin myös helavyö, pronssisormus ja kvartsiitista tehty käyttämätön hioinkivi, joka on tulkittu päällikön merkiksi.

Kivikaudella Käräjämäki oli asuttu saari. Perimätiedon mu-kaan käräjäympyräksi arveltu muodostelma onkin rautakau-den hauta.

Linnavuorilla oli rautakaudella tär-keä sija kylien elämässä. Euran Kaut-tuan Linnavuori on osin jyrkkäseinä-mäinen peltotasangolta nouseva mäki, jonka laelta vartioitiin tärkeitä rauta-kautisia kulkureittejä. Linnavuorelta on ollut näköyhteys lähes kaikkiin Eu-ran rautakauden lopun kalmistoihin. Voidaankin olettaa, että lähistöllä on sijainnut useita kyliä. Vuorelle sytytet-tiin merkkituli uhkaavissa tilanteissa ja sinne paettiin vihollista.

Kauttuan linnavuorta on tutkittu vain pieniltä alueilta. Sieltä on löydetty mm. rautakuonaa, väkipuukon katkel-ma ja saviastioiden paloja. Esinelöydöt ajoittavat linnavuoren 700–800-luku-jen taitteeseen.

Kävijä voi vieläkin kavuta ylös jyrk-kää mäkeä pitkin. Laella on yhä noin 63 metriä pitkä kivinen varustus, joka kiertää mäen lakea. Kivivallin päällä on ollut hirsinen rakennelma. Linna-vuoren laki on suosittu käyntikohde ja paikalla on informaatiotauluja.

Linnavuorivartioi elämää

Linnavuorelle kapuaja voi eläy-tyä entisaikojen elämään. Vuo-relta on tarkkailtu kulkureittejä ja kylien touhuja.

Mitä tekee kaksi naista suvikuussa 4846 kesää sitten Käräjämäen rannal-la? Kun meri huuhtoo siinä rantakiviä aivan lähellä. Mitä miettii mies Kaut-tuan Linnavuoren laella suojakuussa 1129 kesää sitten? On rautakausi ja tuuli jäytää miehen polvea.

Euran muinaispolku Aika matka esihistoriaan kulkee nimensä mukai-sesti ajassa. Se tekee lähellämme ole-vaa kulttuuriperintöä tutuksi kiinnos-tavalla tavalla. Reitti kuljettaa sinut Euran kivikauteen ja vie katsomaan elämää rautakaudella. Muinaispolku kiertää alueen keskustaajamien tär-keimmät muinaisjäännösalueet. Saat eläytyä muinaisihmisen elämään ja tietää, miten Eurassa elettiin kivikau-della ja rautakauden loppupuolella.

Aika matka esihistoriaan -reitti kul-kee pääosin pyöräteillä, mutta muu-tamassa kohdassa se on linjattu pel-kästään kävellen kuljettavaa polkua pitkin. Reitti kulkee suhteellisen hel-possa maastossa.

Aika matka esihistoriaan -reitin varrella on 12 taulua. Taulu-jen tekstit on kirjoittanut Aira Savisaari, kuvat on tehnyt Tuija Solin.

Aika matkaesihistoriaan

Käräjämäki 1Vahennummi 2Kauttuan koulu 3Tyttöpuisto 4Keittiömäki 5Linnavuori 6Harola 7Luistari 8Kauttuan kylän paikka 9Kaunismäki 10Nuoranne 11Kukonmäki 12Pappilanmäki 13Lauhianmäki 14

Kauttuan Harolan

muinais-jäännösalue

Euran Harolasta tunnetaan 50 heh-taarin laajuiselta alueelta kaikkiaan 690 rautakautista kiviröykkiötä ja kolme vallimaista kivirakennelmaa. Osassa röykkiöistä on selkeitä raken-teita: useissa silmäkivi, ts. röykkiö on koottu isomman kiven ympärille; jois-sakin on näkyvillä siististi ladottua reunakehää.

Tutkimuksissa röykkiöistä on löy-detty mm. saviastianpalasia, rauta-kuonaa ja eläinten luita. Saviastianpa-lojen perusteella tutkitut röykkiöt on ajoitettu rautakauden alkuun vuosiin 200–575 jKr. Ihmisluuta on löydetty vain muutamia palasia, ja tämän pe-rusteella kaikkia röykkiöitä ei pidetä hautoina vaan osa liittyy raudan- ja ruoanvalmistukseen.

Suuri osa röykkiöistä sijaitsee Haro-lan lehtojensuojelualueella tiheän päh-kinäpensaston suojassa. Hoidosta vas-taavat Metsähallitus ja Museovirasto.

Harolan luontoon ja muinaisjäännök-siin on helppo tutustua, sillä alueella kiertää opastauluin varustettu polku.

Röykkiöt ajoittuvat rautakau-den alkuun. Kaikkia röykkiöt eivät ole hautoja, osa liittyy rau-danvalmistukseen ja varhaiseen maanviljelyyn.

Panelian Kuninkaanhauta tunne-taan Suomen suurimpana hiidenkiu-kaana. Halkaisija on noin 40 ja kor-keus lähes 4,5 metriä. Röykkiö sijaitsee näkyvällä paikalla Panelian kylätien varrella, laajan peltoaukean laidalla. Haudan rakentamisen aikaan paikalla lainehti muinainen merenlahti.

Kuninkaanhaudan sisärakenteista tiedetään vain vähän, sillä sitä ei ole tut-kittu. Röykkiöön on voitu tehdä sekä ruumis- että polttohautauksia, ja se on voinut olla saman suvun käytössä jopa usean sadan vuoden ajan. Röykkiön sijainnin ja ulkoisen muodon perus-teella on kuitenkin päätelty, että se ajoittuu pronssikauden alkupuoliskol-le eli se on noin 3500 vuotta vanha.

Kuninkaanhaudan kupeessa tehtiin

kaivauksia 1987–88. Tutkimuksissa löydettiin jälkiä asuinpaikasta: kuop-paliesiä ja jäänteitä jonkinlaisista ma-joista. Asuinpaikka on hiidenkiuasta nuorempi ajoittuen Kristuksen synty-män tienoille. Kansanperinteen mu-kaan hiidenkiukaaseen on haudattu kuningas, mistä juontuu paikan nimi.

Kuninkaanhauta– Suomen suurin

hiidenkiuas

Kuninkaanhaudan iän arvel-laan olevan jopa 3500 vuotta, näin ollen se olisi rakennettu pronssikauden alkupuolella.

Satakunta liittyy läntisen eli skandi-naavisen pronssikulttuurin piiriin. Se on ollut kiinteässä yhteydessä Skandi-naviaan, josta on kulkeutunut tänne pronssiesineitä ja uusi hautaustapa, kivistä rakennetut röykkiöt, ns. hii-denkiukaat.

Tuskin muualla Suomessa pronssi-kautisia röykkiöitä on yhtä tiheässä kuin Paneliassa. Kylän laaja peltoaukea oli pronssikaudella n. 1500–500 eKr. suojaisa merenlahti, jonka matalat rannat olivat asutukselle erityisen suotuisia. Muinaisen lahden ranta-mia seurailee edelleenkin hautaröyk-kiöiden ketju, joka pohjoisessa jatkuu Nakkilaan ja Harjavaltaan.

Seuduille on tyypillistä, että röyk-kiöt on rakennettu loiville rinteille lähelle pronssikautista merenrantaa, toinen tyypillinen piirre on röykkiöi-den poikkeuksellisen suuri koko. Pa-nelian alueella tunnetaan edelleen yli 100 pronssikautista hautaröykkiötä, lisäksi on tietoja kymmenistä aika-naan tuhoutuneista hiidenkiukaista.

Panelian kylänpronssireitti

Kuudella Panelian pronssikau-den röykkiöllä on opastaulut, joissa kerrotaan, millaista elämä täällä oli silloin, kun röykkiöt rakennettiin.

Kuninkaanhauta 1Juhola 2Sepänmäki 3Lammashaka 4Loukomäki 5Ruohomäki 6

Puvun koruja tuotiin sekä idästä että lännestä. Kaulanauhassa on mm. 12 hopearahaa, joista monet ovat pe-räisin idästä, Arabian niemimaalta, Keski-Venäjältä, Samarkandista ja Taškentista sekä Englannista ja Sak-sasta. Nuorin rahoista on ilmeisesti Britanniasta noin vuodelta 1018–1024, joten voidaan päätellä, että naisen hauta ajoittuu tämän aikakauden jäl-keiseen aikaan.

Digitaaliset opastukset ja visuali-soinnit ovat osana Euran esihistorian kerrontaa. Alueella oleva poikkeuk-sellisen hieno ja monipolvinen esi-historia kertoo elämän ja ympäristön muutoksista jokilaaksossa tuhansien vuosien ajalta. Tätä muinaisuuden ta-rinaa on Eurassa kerrottu monin eri-laisin tavoin, joista yhtenä on mahdol-lisuus käyttää uusinta tietotekniikkaa ulkona liikkuessa.

Euran alueen maastoreittejä käy-tetään pienten tietokoneiden avulla. Reiteillä kuljetaan esimerkiksi kivi-kauden metsästäjien maastoissa 5000 vuotta sitten, tutustutaan pronssikau-tiseen (3000 vuotta sitten) maisemaan, suurten kivilatomusten aikaan ja as-tellaan samoja reittejä kuin rautakau-den ihmiset 1000 vuoden takaisessa maailmassa.

Reitit risteilevät alueen esihistori-allisissa kohteissa, kuten Esihistori-an opastuskeskus Nauravassa Lohi-käärmeessä, Käräjämäellä, Kauttuan kivikautisella alueella ja Luistarin kalmistossa. Ne on suunniteltu kou-luille 2–3 tunnin oppitunneiksi, ja niitä voivat käyttää yhtä lailla paikal-liset kuin matkailijatkin.

Läppäri mukaan ja oppitunnille

esihistoriaan

PULU-projekti vie oppilaat maastoon oppimaan. Esihisto-riareitin varrella on 15–20 koh-detta, ja sen voi kiertää kerralla tai osissa.

Muinaisaikaan -tapahtuma lupaa vä-riä ja vauhtia. Vieraat pääsevät seu-raamaan vaikkapa viikinkisoturien taistelua tai osallistumaan itse jousi-ammuntaan.

Härkänummen kylä on Pyhäjär-ven rannalle rautakautiseen tapaan rakennettu riukuaidan ympäröimä kylä, jossa Euran kuuluisan emännän suku ja perhe elää viikinkiaikaista elä-määnsä. Kylä elää tavallansa ja vieraat käyvät ajallansa... ja saavat hetken olla mukana.

Pohjolan Muinaiselämys järjestää ryhmille elämysmatkoja rautakauteen. Matka suunnitellaan asiakkaan toi-vomusten mukaan. Siihen voi aluksi kuulua opastettu käynti Esihistorian opetuskeskus Nauravassa Lohikäär-meessä ja Euran keskustan alueen esi-historiallisissa kohteissa.

Härkänummen kylässä vierailija tutustuu asukkaisiin, kuulee tarinoi-ta, osallistuu kylän töihin pajassa, leipänuotiolla, kutojan aitassa... Asuk-kaat tarjoavat vierailleen viikinkiajan ruokaa ja juomaa.

Viikinkileirikoulu on elämysoppia

Pohjolan Muinaiselämys Oypuh. 044 533 1561kaisa.repo@dnainternet.netwww.muinaisaika.com

Pohjolan Muinaiselämys Oypuh. 044 5331561kaisa.repo@dnainternet.netwww.muinaisaika.com

Muinaisleirikoulu on elämykselli-nen opetuspaketti elämästä tuhat vuot-ta sitten, viikinkiajalla n. 800–1050 jKr. Se sopii kaikenikäisille, erityisesti pe-ruskoulujen alakouluille.

Koululaiset näkevät, millaisissa oloissa rautakaudella asuttiin, tehtiin työtä ja ruokailtiin. Oppilaat osal-listuvat leirin arkiseen elämään: pais-tavat leipää kivillä nuotion äärellä, iskevät tulta tuluksilla, valmistavat muinaisia kalastusvälineitä ja kuule-vat kylän tarinoita.

Leirikoulun ohjelma valmistetaan tilaajan toiveiden mukaan. Majoitus on Mansikin leirikeskuksessa.

HärkänummenViikinkikylä

– elä mukana

Euran emännän puvun kankaat ovat villaa ja niiden värjäämiseen on käytetty pääasiassa suomalaisia kasvivärejä, nokkosta, kanervaa ja koivunlehtiä. Osa värjäyksestä on kuitenkin tehty Intiasta peräi-sin olevalla indigo-kasvivärillä. Eura on siis tuol-loin ollut kansainvälisen kauppareitin varrella.

Euran muinaispuvun lähtökohtana ovat Luistarin kalmiston arkeologiset löydöt. Kesän 1969 kaivauksissa tutki-joiden eteen avautui hauta, joka sisälsi kaikki korut, jotka nykyään nähdään Euran muinaispuvun koristeina.

Löytö on ajoitettu 1020–1050 jKr. Euran muinaispukua tehtäessä läh-tökohtana ovat olleet arkeologiset havainnot. Niitä on täydennetty ana-lyyseillä ja pukuhistorian tuntemuk-sella. Se on Suomen ensimmäinen arkeologisiin löytöihin kokonaan pe-rustuva ja tutkijoiden valvonnassa valmistettu muinaispuku. Euran mui-naispuvun voi nykyisin tehdä ohjei-den mukaan tai ostaa valmiina.

Euran viikinkimiehen viitta on val-mistettu Luistarin hautalöydön poh-jalta. 900-luvun alkupuolelle ajoitettu hauta sisälsi myös keltaisen silkkipai-dan ja muita suuresta vauraudesta ker-tovia hauta-antimia.

Euran emäntä muinaispuvussa

Pukuja valmistaa Euran Muinaispukutoimikunta. Lisätietoja antaa Irmeli Pere, puh. 0500 591 748.

Muinaisjäännösvaatii hoitoa

Muinaisjäännösten hoidolla tarkoi-tetaan muinaisjäännöksen ja sen lä-hiympäristön maisemanhoitoa. Ensi-sijainen tavoite on muinaisjäännösten suojelu, ja tärkeää on myös edistää nii-den nähtävyys- ja opetuskäyttöä. Mu-seovirasto vastaa muinaisjäännösten suojelu- ja hoitotyöstä.

Kerran aloitettua hoitoa jatketaan säännöllisesti. Ylläpitävä hoito käsittää toistuvan vesakon raivauksen ja niiton. Laajempien muinaisjäännösalueiden kohdalla laidunnus olisi suositeltavin ja luonnollisin jatkohoito.

Muinaisjäännös lähiympäristöineen on elävä ja jatkuvasti muuttuva koko-naisuus. Hoidon tarkoituksena ei ole pysäyttää maisemaa millekään tietylle aikatasolle, vaan tuoda esille eri aikoi-na syntyneitä rakenteita ja jälkiä.

Museoviraston muinaisjään-nösten hoitoyksikkö ja Euran kunta hoitavat alueen tunne-tuimpia arkeologisia kohteita yhteistyössä.

Esiliina oli puvun yltäkylläisin osa, joka koristeltiin runsaan näyttävästi. Koko esiliina saattoi olla kauttaal-taan kallisarvoisilla pronssispiraa-leilla reunustettu. Kankaana käy-tettiin useimmiten mekkokangasta hienompaa ja ohuempaa villaa.

Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander: Kalastajista kauppanaisiin, Euran esihistoria

Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander:

Euran puku ja muut muinaisvaatteet

Viikinkejä Eurassa? Pohjoismaisia näkökulmia Suomen esihistoriaan

Kari Uotila (toim.):

Avauksia Ala-Satakunnan esihistoriaan

Lue lisää Euran esihistoriasta

Esihistorian opastuskeskusNaurava Lohikäärmepuh. (02) 8399 0269www.eura.fi /naurava

Euran kuntapuh. (02) 839 901sirpa.wahlqvist@eura.fi www.eura.fi

Alasatakunnan Oppaat rypuh. 0500 786 622juhani.eskola@dnainternet.net