Vattajan hietikotDyyni-Life 2005-2009

Hiekkarantaa silmänkantamattomiinVattajan hietikot ovat Euroopan laajin yhtenäinen rantadyynialuepohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Yhtenäistä hiekkarantaa on yli15 kilometriä ja alueella esiintyy useita erittäin edustavia hietikko-luontotyyppejä sekä niille sopeutuneita eliölajeja. Alueen luonnon-ja maisema-arvot ovat tunnettuja ja tunnustettuja. Kansallisistasuojeluohjelmista hietikot lukeutuvat rantojen, harjujen ja pohja-vesien suojeluohjelmiin. Vuodesta 2002 alkaen Vattajan dyynit jaLohtajan ampuma- ja harjoitusalueen rannat ovat olleet osa myösEU:n Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoa. Dyynit on luo-kiteltu myös maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi Kes-ki-Pohjanmaan maakuntakaavassa.

Maapuolustuksen välttämätön lenkkiVattajanniemellä sijaitseva Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue onainoa paikka Suomessa, jossa puolustusvoimat voi harjoitella läheskaikilla asejärjestelmillä. Rannikolla niemessä sijaitseva ampuma-alue mahdollistaa riittävän laajan ampumasektorin meren suun-taan ja helposti valvottava saareton merialue turvallisten kova-

panosammuntojen järjestämisen. Vattaja on luokiteltu valtakun-nallisesti tärkeäksi ampuma- ja harjoitusalueeksi. Puolustusvoimatlunasti alueen käyttöönsä 1950-luvun alussa.

Vattajan Dyyni-Life 2005–2009Metsähallituksen, puolustusvoimien ja Länsi-Suomen Ympäristö-keskuksen yhteisen Vattajan Dyyni-Life -hankkeen avulla on sovi-tettu luonnonsuojelun, maanpuolustuksen ja virkistyskäytön tar-peita – Vattajan ainutlaatuisen luonnon hyväksi. Hankkeen aikanaon ohjattu kasvillisuuden ja maaperän kulumista aiheuttavaa toi-mintaa pois herkimmiltä alueilta. Samalla on korjattu jo syntyneitäluontovaurioita ja ennallistettu ihmistoiminnan heikentämiä luon-totyyppejä. Puolustusvoimien harjoitusten haittavaikutuksia on vä-hennetty siirtämällä toimintoja herkiltä luontotyypeiltä sekä ohjaa-malla luontotyypeille jääneitä toimintoja. Virkistyskäytön häiriöitäon vähennetty ohjaamalla käyttöä opasteiden ja palvelurakenteidenavulla. Suojelutoimenpiteet ja tämän esitteen teon on mahdollista-nut EU:n Life-rahaston tuki.

Vaalitaan Vattajaa

Veden lajittelema hiekka liikkuu helposti rantavoimien vaikutuk-sesta sekä veden alla että kuivalla maalla. Veden alla aallokko ja ran-nikon virtaukset kasaavat matalaan veteen vedenalaisia hiekkasärk-kiä ja rannan tuntumaan pieniä rantavalleja. Rantavallit jäävät vedenpinnan laskiessa loiskevyöhykkeen yläpuolelle, ja tuuli kuivattaa hie-kan pinnan nopeasti. Suojattomalla rannalla tuuli tarttuu hiekanjy-väsiin ja alkaa kuljettaa niitä mukanaan. Samaan aikaan rannallehuuhtoutuneista siemenistä itäneet kasvituppaat jarruttavat tuulenliikettä maanpinnan tasolla.

Tuulen hidastuessa hiekka alkaa kasautua kasvimättäisiin. Näinsyntyvät ensimmäiset alkiodyynit. Hieman etäämmällä rantaviivas-ta, mihin aallokko ei juuri koskaan yllä, tulevat toimeen vielä tehok-kaammin tuulta vaimentavat kasvit kuten rantavehnä. Laajoina, ran-nan suuntaisina kasvustoina kasvavat rantavehnät kasaavat tuulenkuljettamaa hiekkaa niin tehokkaasti, että muodostuu dyynivalli, jo-ka saattaa kohota useita metrejä merenpinnan yläpuolelle. Rannandyynivallia, jonka pintaa verhoaa vielä suurelta osin paljas hiekka,kutsutaan valkeaksi dyyniksi. Vähitellen kasvillisuus verhoaa dyy-nin pinnan siellä, missä hiekka ei enää liiku. Syntyy kiinteä, ruoho-

kasvillisuuden peittämä harmaa dyyni. Rantadyynivallien takaisentasanteen (ns. deflaatioalueen) kasvillisuuden kuluessa puhki, hiekkasaattaa lähteä uudelleen liikkeelle. Tällöin pienempiä dyynikumpa-reita, ns. variksenmarjadyynejä, voivat muodostaa mm. pienetpensaat ja varvut kuten variksenmarja.

Laajan kasvillisuusvaurion tai pitkien runsastuulisten jaksojenseurauksena hiekkaa saattaa lähteä liikkeelle laajalta alueelta muo-dostaen metsän rajaan vaeltavan dyynin. Tavallisesti dyynit peittyvätajan mittaan metsäkasvillisuudella, jolloin niistä tulee metsäisiädyynejä.

Tuulen muovaamat luontotyypit

Vedenalainenhiekkasärkkä

Alkiovaiheendyyni

Rantakauradyynil. valkeadyyni

Ruoho-kasvillisuudenpeittämä dyynil. harmaadyyni

Deflaatio-tasanne

Variksenmarja-dyyni

Metsäinendyyni

Met

säis

et d

yyni

t

Vaih

eutt

amis

suot

ja r

anta

suot

Maa

nkoh

oam

isra

nnik

onpr

imää

risu

kkes

iova

ihei

den

luon

nont

ilai

set

met

sät

*)

Vede

nala

iset

hie

kkas

ärkä

t

Liik

kuva

t ra

ntak

aura

dyyn

it

Liik

kuva

t al

kiov

aihd

een

dyyn

it

I k

m

PUO

LU

STU

SVO

IMIE

N T

OIM

INN

OT

:Y

mpä

rist

öä k

ulut

tava

n to

imin

nan

siir

to p

ois

luon

toty

ypei

ltä

Nat

ura-

luon

toty

ypei

lle s

ijoit

tuva

n tu

liase

ma-

tm

s.to

imin

nan

ohja

amin

en v

aiku

tust

en m

inim

oim

isek

si-

Maa

lialu

e (s

ulje

ttu

alue

)

LII

KK

UM

ISE

N O

HJA

US:

Vir

kist

yskä

ytön

ohj

aus

opas

tein

ja r

aken

tein

Suos

itel

tava

lint

ujen

pes

imis

aika

inen

liik

kum

isra

joit

us(1

0.5.

-30.

7.)

Luon

topo

lut

LU

ON

NO

N E

NN

AL

LIS

TA

MIS

TO

IME

T:

Vau

rioi

tune

en d

yyni

muo

don/

-kas

villi

suud

en e

nnal

lista

min

en

Lai

dunn

etta

va a

lue

Luo

nnon

met

säks

i enn

allis

tett

u al

ue

Vai

hett

umis

suon

a/ve

sist

önä

enna

llist

ettu

alu

e

Avo

imie

n hi

etik

oide

n ho

itor

aiva

ukse

t

Nat

ura-

alue

en r

aja

Vat

taja

n D

yyn

i-L

ife

Suoj

elta

vien

luon

toty

yppi

en ja

toi

men

pite

iden

sij

oitt

umin

en

luon

nont

ilai

set

met

sät

*)

Hak

amaa

t ja

kas

kila

itum

etK

iint

eät

ruoh

okas

villi

suud

enpe

ittä

mät

dyy

nit

*)

Vari

ksen

mar

jady

ynit

*)

Mer

enra

ntan

iity

t *)

Met

sälu

hdat

*)

Bor

eaal

inen

luon

nonm

etsä

*) e

nsis

ijai

sest

i suo

jelta

va lu

onto

tyyp

pi

Ran

niko

n la

guun

it *

)L

ahde

nkro

opin

lam

pi

Luonnon monimuotoisuuden palauttaminen ja ylläpitäminenedellyttää aktiivisia toimia. Hoitoa vaativia kohteita ovat etenkinperinteisen laidunnuksen synnyttämät luontotyypit. Niittyjen jahakamaiden lisäksi myös vuosisatoja jatkunut laidunnus on vaikut-tanut dyynien kehittymiseen. Koko Vattajan ranta-alue on vielä1900-luvun puoliväliin ollut perinteisessä laidunkäytössä kyläläis-ten yhteislaitumena. Tietojen mukaan saattoi hiekkapakoilla nähdäkymmenpäisiä hevoslaumoja 1700–1800-luvuilla. Suurimmissalaumoissa liikkuivat lampaat. Niitä kerrottiin olleen Vattajalla sato-ja.

Laidunnuksen loppuminen on vähentänyt hietikoiden avoi-muutta suuresti. Kavioiden vaihtuminen sotilaiden saappaisiin eiole voinut kokonaan estää umpeutumiskehitystä. Avoimien hieti-koiden umpeutuminen on ollut viimeisen 60 vuoden aikana nope-aa. Ilmakuvien mukaan vielä 1940-luvulla avoin hietikkoalue olihuomattavasti nykyistä laajempi. Täysin avointa hietikkoaluetta olituolloin noin 470 hehtaaria ja 2006 noin 280 hehtaaria.

Syömällä siistiäLampaat ovat jälleen palanneet hietikoille. Laiduntamalla ja rai-vauksin saadaan palautettua avoimia niittyjä, hakamaita ja hieti-koita. Life-projektin yhteydessä on perustettu neljä erillistä laidun-aluetta yhteensä 100 hehtaarin alalle. Perinteisiin hakamaihin voitutustua mm. Pitkäpauhan luontopolulla.

Myös puolustusvoimat on osallistunut monin tavoin luonnon-hoitotöihin. Moni Vattajalla harjoitellut varusmies on maapuolus-tuksen lisäksi osallistunut myös "luonnon puolustukseen" mm. rai-vaamalla umpeutuvia dyyniluontotyyppejä

Monimuotoista ennallistustaMaalialueen metsäpalo 2006 oli luonnon monimuotoisuudelle on-nenpotku. Hiiltynyt puuaines on monelle lajille välttämätön elin-ehto.

Ennallistaminen voi olla myös koneita vaativaa ja hurjannäköistä toimintaa. Vaurioituneita dyynimuotoja on palautettu ko-

Aika entinen palaa ennallistamalla

netyönä useiden hehtaarien alalla. Myrskytuhoja jäljittelevien pien-aukkojen avulla nopeutetaan metsien palautumista luonnon met-siksi. Kaikkiaan metsiä on ennallistettu Life-projektin aikana noin140 ha.

Ennallistamistöiden ansiosta myös Vatunginjärvi lainehtii jäl-leen – 50 vuoden tauon jälkeen. Kuivattu merestä kuroutunutkluuvijärvi on ennallistettu nostamalla vedenpintaa noin metrinpohjapadon ja pengerrysten avulla.

Vatunginjärvi lainehtii jälleenMäärävälein tehtävien luonnonhoitotoimien lisäksi alueenluontoa on myös ennallistettu lähemmäksi alkuperäistä asuaan. Ennallistaminen on toimintaa, jonka tavoitteena on nopeuttaa ih-misen muuttaman ekosysteemin palautumista luonnontilaisen kal-taiseksi. Suojelualueilla talouskäytön muuttamien metsien, soidenja pienvesien ennallistaminen on perusteltua silloin, kun palautu-minen luontaisesti on hidasta tai epävarmaa.

Dyynit tarkkailussaNiin sotilaan saappaiden, uimareiden varvastossujen kuin lampai-den sorkkienkin vaikutuksia dyyniluontoon seurataan. Dyyni-Life-projektin aikana on aloitettu kattava seurantaohjelma: Dyyneiltäon Helsingin yliopiston ja hyönteistutkijoiden toimesta tutkittukuluneisuutta, kasvillisuutta ja pinnanmuotoja tuhansilta koealoil-ta. Tavoitteena on kerätä tietoa hietikkoluonnon hoidon ja käytönvaikutuksista dyyniluontotyyppeihin ja paahdeympäristön lajis-toon sekä edistää sopivien hoito- ja seurantamenetelmien kehit-tämistä maassamme.

31 2

”Elävältähautautujat”Avoimilla hiekkarannoilla kasvavien kasvien on siedettävä karujaolosuhteita: suolaisen veden pärskeitä, äärimmäistä kuivuutta jaauringon paahdetta sekä tuulen kuivattavaa vaikutusta. Niiden onkestettävä myös hiekkaan hautautumista. Vain muutama laji onniin ankaria oloja kestävä, että kykenee muodostamaan laajoja kas-vustoja niukkaravinteiselle hiekalle.

Merisinappi (1)Siinä, mihin edellisen kesän aalto sinapin siemenen kantoi, kukkiiloppukesällä vaaleanpunertava tai valkokukkainen merisinappi pie-nenä pensasmaisena tuppaana. Merisinapin aseet ankaria olosuh-teita vastaan ovat vettä varastoivat möyheät lehdet ja runsas sie-mentuotanto, jolla se kykenee nopeasti asuttamaan alati muuttu-vaan rantaviivaa. Karusta kvartsipitoisesta hiekasta ei juuri ravintei-ta kasvien käyttöön irtoa, mutta merisinappi on sopeutunut hyö-dyntämään hiekkaan hautautuneesta, mätänevästä kasviaineksestavapautuvia ravinteita.

Suola-arho (2)Suolaisuutta ympäristöltään vaativan suola-arhon ei korkeudellaantarvitse kilpailla muiden kasvien kanssa. Avoimen rannan lähelläeivät juuri muut kasvit viihdy. Suola-arhon mehevän möyheät, vet-tä säästävät lehdet sijaitsevat varressa vastakkain ja vuorottain. Yl-häältä katsoen kasvin lehdet näyttävät olevan säännöllisesti neljässärivissä. Laajalle leviävien rönsyjensä avulla se muodostaa tiiviitäkasvustoja, jotka keräävät ympärilleen lentohiekkaa. Vahvan juu-rakkonsa ansiosta suola-arho jaksaa kasvaa aina uudelleen hiekanpinnalle – hautautuakseen taas seuraavalla tuulella.

Merinätkelmä (3)Merinätkelmän yhdennäköisyys puutarhassa kasvatettavan her-neen kanssa on silmiinpistävä ja paljastaa sen kuuluvan hernekasvi-en heimoon. Hernekasveilla on kyky sitoa juuristossaan asustavienbakteerien avulla ilmasta typpeä, ja niinpä se kykenee kasvatta-maan näyttäviä kasvustoja muutoin hyvin karulle hietikolle. Me-rinätkelmä ei viihdy aivan avoimella, tuulen riepottelemalla rannal-la, vaan yleensä sen tapaa dyynivallin suojan puolelta, rantavehnänjoukosta.

“Leijonien” ja tyllien valtakunta

Vatu

nkiP

itkä

pauh

a

Kal

so

Oh

taka

ri

Lah

den

kro

opp

i

Uim

aran

ta

I k

m

N

Lah

den

kro

opp

i

Hak

unti

Info

Uim

aran

ta

Näk

öala

torn

i/lin

tuto

rni

Laav

u

Vuo

kram

ökki

Kio

ski

Kui

vakä

ymäl

ä

Puku

kopp

i

Ruo

kapa

ikka

Paik

oitu

s

Inva

-WC

/-re

itti

Tule

ntek

opai

kka

Paik

oitu

s ja

info

Liik

kum

isra

joit

us

Opa

stus

kato

s

Lent

opal

loke

nttä

Hiih

tola

tu

Kar

ipol

ku

Luon

topo

lku

Salli

ttu

ajot

ie P

uolu

stus

-vo

imie

n al

ueel

la

Nat

ura

2000

-al

ue

Puol

ustu

svoi

mie

n al

ue

Arv

okas

lint

ujen

pes

intä

alue

,vä

ltä li

ikku

mis

ta 1

0.5.

-30.

7.

Vir

kist

ys-

vyöh

yke

LIIK

KU

MIS

KIE

LTO

ALU

EE

T:

Maj

oitu

s-,

Maa

li-hu

olto

- ja

alue

vara

stoa

lue

Vir

kis

tys

kä

yt

tö

Loh

taja

n kk

8-tie

->

4 5 6 7

Rantavehnä (4)Koko Itämeren alueella hiekkaisten rantojen yleisin heinäkasvi onsuuri, sinivihreälehtinen rantavehnä. Sukulaisensa juolavehnän(Elymus repens) tapaan rantavehnällä on vahva maan alla suikerta-va juurakko, jonka turvin kasvi selviytyy lähes säännöllisestä hiek-kaan hautautumisesta. Laajat rantavehnäkasvustot ovat rantadyy-nivallien syntymisen kannalta ehdoton edellytys. Runsas siemen-tuotanto varmistaa rantavehnän leviämisen ja samalla se tarjoaamainion ravintokohteen siemensyöjälinnuille ja pula-aikana hätä-ravintoa myös ihmisille.

Lapintiira (5)Valkopukuinen, rauhallisesti ja keijun keveästi lentävä lapintiira onhiekkarantojen kaivattu kesäasukas. Sukulaisestaan kalatiirasta senerottaa kokonaan tummanpunaisesta nokasta. Kalatiiran nokka onoranssinpunainen ja mustakärkinen. Lapintiiran pesä saattaa sijaitapaljaalla rantahietikolla, jolloin sen suojavärisiä munia on vaikeahavaita. Kiukkuinen tiira yläpuolellasi tarkoittaakin usein sitä, ettäolet häirinnyt sen kotirauhaa.

Tylli (6)Selkäpuolelta hiekanruskea ja vatsapuolelta valkoinen tylli onavointen hiekka- ja somerikkorantojen runsain kahlaaja. Sen vointunnistaa jo etäältä lyhyinä pyrähdyksinä etenevästä liikkumista-vastaan. Myös tylli pesii maassa lähellä rantaviivaa. Pesän lähelle ek-syneestä kulkijasta tylli varoittelee toistelemalla ääntä, joka muis-tuttaa sen omaa nimeä.

Muurahaiskorento eli muurahaisleijona (7)Paljailla hietikoilla näkee paikoin pieniä suppilomaisia kuoppia,joiden tekijä ei yleensä ole reipas sauvakävelijä. Kyse on useimmi-ten muurahaiskorennon toukan pyyntikuopasta. Tavanomaisestimuurahaisleijonaksi kutsuttu korennon toukka pyytää ansallaanmuurahaisia, kovakuoriaisia ja muita pieniä hyönteisiä. Pihtileu-kainen toukka odottaa suppilon pohjalle kaivautuneena kuoppaanliukuvia hyönteisiä. Muurahaisleijonasta kehittyy aikanaan vaati-mattoman näköinen, harmaa ja noin 3–4 mm pituinen korento,joita voi heinäkuussa nähdä lentelemässä hitaasti alueilla, joillatoukkiakin esiintyy.

Vattajanniemellä sijaitsee yksi Suomen puolustusvoimienkehitettävistä ampuma- ja harjoitusalueista, Lohtajan ampuma- jaharjoitusalue, missä käy joukkoja Rovaniemeltä Helsinkiin. Har-joitusaluetta käytetään kaikkina vuodenaikoina. Käyttövuorokau-sia on noin 220, joista merkittäviä liikkumisrajoituksia on noin160 vuorokautena.

Life-projektin aikana toteutettujen sopeuttamistoimien avullavarmistutaan siitä, ettei puolustusvoimien harjoituksista aiheudumerkittäviä haittavaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden vuoksialue on liitetty suojelualueverkostoon.

Toimintoja on sopeutettu luontoarvoihin siirtämällä maaperääkuluttavia toimintoja pois arvokkailta luontotyypeiltä sekä ohjaa-

malla ja vakioimalla luontotyypeille jääviä toimia. Tarkimmin oh-jataan raskasta liikennettä mm. vakioimalla liikenne sorapäällys-teisillä teillä sekä kulku-urien ja ajoneuvoasemien maastomerkin-nöillä. Myös metsäisten dyynien rinteiden kulumista saadaan vä-hennettyä portaiden ja polkujen purukatteiden avulla.

Maanpuolustuskoulutuksen lisäksi varusmiehet saavat Vattajal-la myös kosolti tietoa hietikoiden luonnosta ja suojelusta. Alueellaharjoittelevat joukot koulutetaan tunnistamaan herkimmät koh-teet ja toimimaan alueella luontoa vahingoittamatta. Koulutusai-neistona ovat mm. toiminta-ohjeet, aluekartat, maasto-opasteet jaDVD-elokuva.

Puolustusvoimat sopeuttaatoimintaansa luontoarvoihin

Luonnontarkkailijat ja ulkoilijat ovat tervetulleita naut-timaan silmää lepuuttavasta maisemasta. Herkästä luonnosta japuolustusvoimien toiminnasta johtuen, ulkoilijalta vaaditaan vas-tuullisuutta tavallista enemmän.

Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ulkopuolisina aikoinavirkistyskäyttö on mahdollista alempana luetellut rajoitukset huo-mioiden. Tietoa harjoitustoiminnan aikatauluista ja varomääräyk-sistä saa tuloreittien varrelle sijoitetuista varoilmoitustauluista, ra-diossa luettavista puolustusvoimien tiedotuksista, tekstitelevisiostasekä internetistä osoitteesta www.mil.fi .

Ampuma- ja harjoitusalueen raja on merkitty maastoon sini-valkoisin maalatuin merkein. Puolustusvoimien harjoitustoimin-nan ulkopuolisina aikoina alueella voi liikkua jokamiehenoikeuk-sin alla lueteltuja rajoituksia noudattaen.

Ampuma- ja harjoitusalueen käytönrajoitukset:• Luvaton liikkuminen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella onkielletty ammuntojen aikana. Vaaralliselle alueelle johtavat tieuraton ampumaharjoituksien aikana eristetty puomeilla ja ammun-noista varoittavin kyltein. Punainen lippu tai pimeällä punainenvalo sektorivartiotornissa tai rannalla kertoo ammuntojen olevankäynnissä.• Majoitus- ja huoltoalueella liikkuminen on aina luvanvaraista.Raja on merkitty maastoon keltaisilla varoitustauluilla.• Kalsonnokan eteläpuolella sijaitsevalle maalialueelle meneminenon hengenvaarallista ja siksi aina ehdottomasti kielletty. Maalialu-

een raja on merkitty maastoon keltaisilla varoitustauluilla. Maali-alueen läpi ei saa kulkea rantaviivaakaan pitkin.• Ampuma- ja harjoitusalueella saattaa olla räjähtämättömiä am-muksia. Älä koske maastosta löytyviin vieraisiin esineisiin.• Lentokoneiden ja ilmamaalien tähystäminen optisilla laitteilla,kuten kiikarilla, on kielletty silmävauriovaaran vuoksi.• Ohtakarintien ja Kalsonnokan välisellä ranta-alueella on vältet-tävä liikkumista lintujen pesimäaikana 20.5.–30.7. Koirat on pi-dettävä kytkettyinä ympäri vuoden.• Moottoriajoneuvoilla ajo ranta-alueilla ja teiden ulkopuolella onkielletty ilman maanomistajan lupaa.

Natura-alueella on kiinteitä nuotiopaikkoja, joille voi tehdä tu-len, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Asuntoautolla tai mat-kailuvaunulla tilapäinen yöpyminen on mahdollista keskiaukea-man karttaan merkityillä yleisillä pysäköintialueilla.

Jokamiehet tarkkoina!

Natura-alue jakautuu virkistys-, syrjä- ja rajoitusvyöhykkei-siin. Vattajan hietikoiden luontoon on suositeltavinta tutustua Oh-takariin johtavan tien itäpuoleisella Pitkäpauhan virkistysalueella,minne on Life-projektin yhteydessä toteutettu monenlaista palve-luvarustusta ja opasteita. Pääopasteet on sijoitettu niemen kärjenuimarannan pysäköintialueelle. Kasvillisuuden kulumista on vä-hennetty ohjaamalla jalankulkua lautapoluilla, joita pitkin ranta-dyyneille pääsee pyörätuolillakin.

Uimarannalla on myös dyyniluonnosta kertova luontopolku.Ikiaikaista Lohtajan ja Ohtakarin välistä Karipolkua myöten pääseemyös hiukan etelämpänä sijaitsevalle Vatunginjärven luontopolul-le, missä on mahdollisuus tutustua mm. Pitkäpauhan hakamaahan,luonnonmetsien ennallistamiskohteisiin ja ennallistettuun Vatun-ginjärveen.

Maalialuetta lukuun ottamatta jokamiehen oikeudet ovat voi-massa syrjävyöhykkeelläkin puolustusvoimien ampumaharjoitus-ten ulkopuolella. Siten mm. marjastus, sienestys ja ulkoilu on mah-dollista Vanhan Ohtakarintien sekä Lahdenkroopintien varsilla.Puolustusvoimen harjoituskäyttöön tekemien muiden sorapäällys-teisten teiden käyttö edellyttää lupaa. Tällaiset tiet ovat puomillatai liikennemerkeillä suljettuja.

Vattaja virkistää

NATURA 2000 -alueiden verkostoon on koottu Euroopanedustavimmat luontokohteet. Verkosto on perustettu 200 tär-keänä pidetyn luontotyypin sekä noin 700 lajin elinympäristönsuojelemiseksi.

Suomessa Natura-verkostoon lukeutuu noin 1860 kohdetta.Suurin osa, 97 prosenttia, Natura 2000 -alueista on jo ennestään

kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai nekuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltui-hin alueisiin.

EU:n Life-rahoitusjärjestelmän avulla nämä "helmet" kiillote-taan kestämään vastuullista käyttöä siten, että niiden arvo säilyytuleville sukupolvillekin.

Natura 2000 ja Lifevaalivat luonnon helmiä

Esitteen julkaisija: Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 2009 / Vattajan Dyyni-Life -projektiTeksti ja kuvat: Marko Sievänen ja Hannu TikkanenKartat: Oy Creamedia Ab ja Ramboll Finland OyTaitto: Oy Creamedia AbPainopaikka: Kirjapaino Antti Välikangas Oy

EU:n Life-rahaston tukema hanke

Lisätietoa alueen luonnosta, luonnonsuojelusta ja eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta löytyy:• Ohtakarintien uimarannan opastuskatoksesta• Life-projektin www-sivuilta: www.metsa.fi -> hankkeet -> Life luonto -hankkeet• Metsähallitus, Kalajoen Meriluontokeskus, puh. 020 564 7007