Arvoja nuorille, hyvää maailmalla s.3Pelimies politiikassa s.4

Vauhdissa pitää pysyä mukana s.6SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly s.8

Kymijoki s.14Kuva vaikuttaa s. 16Katse tiukasti pallossa s.17Vappu s.18-19

2

Kehittyvä kaupunki vaatii tekijöitä

Julkaisija: Kotkan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry (Y:0225779-0)

Paino: Painokotka OyJakelu: Jakelusuora OyPainos: 30.000 kpl

Toimituskunta:

Matti HeikkiläUlla-Maija von HertzenVesa LankiRiku Pirinen

Eteenpäin Kotka -aikakauslehti II vuosikerta

Vappu on jo ovella ja kesä koittaa tuota pikaa. Pe-riaatteessa kotkalaisilla pitäisi mennä hyvin. Kaupun-kimme on kauniisti rakennettu ja merellinen luonto ainutlaatuisuudessaan tuo avaruutta myös mielen maise-maan. Kaupunkilaisetkin ovat toimeliaita työtä pelkää-mättömiä, uutta etsiviä tekijöitä. Yhtä asiaa tässä kau-pungissa on kuitenkin liian vähän nimittäin työtä. Työn puuttumisesta seuraa verotuloilla rahoitettavien palve-luiden heikkeneminen, ihmisten syrjäytymistä ja erilais-ta pahoinvointia. Kehityksen suunnan on muututtava, muutos vaatii yhteistyötä ja ihmisten sitoutumista sekä tinkimistä henkilökohtaisista eduista yhteiseksi hyväksi.

Ammattiyhdistysliike ja työnantajat tekivät niin sa-notun Tammikuun kihlauksen Talvisodan aikan vuonna 1940. Osapuolet tunnustivat toistensa olemassaolon ja päättivät yhteistyön perusteista. Tärkeä peruspilari hy-vinvointiyhteiskunnan pystyttämisessä oli tehty. Vaikka emme eläkään sotatilassa niin ajat ovat vaikeat, olisiko nyt jo Kotkassakin syytä eri osapuolten: kuntapäättäjien, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja valtiovallankin kokoontua kasvotusten yhteen luomaan yhteinen tahto-tila talouden, työllisyyden ja palveluiden muodostaman kolminaisuuden vankistamiseksi.

Työväenliike on koko historiansa ajan ollut yhteis-työnliike. Kotkassa järjestäytynyt työväenliike sai alkun-

sa joulukuussa 1888 eli tänä vuonna tulee kuluneeksi 125 vuotta Kotkan Työväenyhdistyksen, sittemmin Kotkan Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen pe-rustamisesta. Kotkalaiset työväenyhdistykset ovat osa sosialidemokraattista kansanliikettä ja aktiivisina toi-mijoina ne tarjoavat kaikille mahdollisuuden osallistua demokraattiseen päätöksentekoon Kotkassa ja laajem-maltikin koko yhteiskunnassa.

Sosialidemokraatit ovat halunneet kehittää Kotkasta ihmisten kaupunkia, kaupunkia, jossa kaikilla on mah-dollisuus menestyä sekä elää tasapainoista ja turvallista elämää. Kehittämistyössä on onnistuttukin mutta ikinä työ ei ole valmis. Ongelmia on ratkaistava, toimintata-poja on joskus muutettava mutta historiastakin on hyvä oppia.

Eteenpäin Kotka katsoo lehden tämänkertaisessa numerossa tulevaisuuteen, nostaa esiin ajankohtaisia ongelmia ja kertoo myös onnistumisista joita Kotkasta löytyy. Toivotan lukijoille hauskaa työväenhenkistä vap-pua ja rohkeutta tarttua tulevaisuuteen.

Riku Pirinenvastaava päätoimittajaEteenpäin Kotka

Kansikuva: veskulanki.kuvat.fi

Pääkirjoitus Eteenpäin Kotka 1-2013

3

politiik

ka

Mitä, etkö sinä kuulukaan Demarinuoriin? Miksi et?” kysyi eräs Nuorten Kotkien vertaisohjaaja minulta viimeksi tavatessamme. Minusta oletus kuullostaa kum-malliselta. Hän ei tiedä minun kuuluvan työväenyhdis-tykseen tai olleen kunnallisvaaliehdokkaana. Ehkä se, että olen Kotka-nuori tarkoittaa monelle automaattises-ti, että olen myös Demarinuori.

Viimeksi kun tarkistin, emme kuitenkaan olleet po-liittinen vaan aatteellinen järjestö. Monet järjestössä toi-mivat ovat toki poliittisesti aktiivisia. Järjestön jäsenten oma toiminta kuitenkin määrittelee sen, minkälaisen vaikutelman annamme ulospäin toiminnastamme.

Olemme keskustelleet useasti aiheesta ulkomaalais-ten, Nuorten Kotkien sisarjärjestöihin kuuluvien ystä-vieni kanssa. Maasta riippumatta kaikkia nuoria ohjaajia harmittavat ihmisten ennakkoluulot, jotka kohdistuvat toimintaamme poliittisen yhteyden vuoksi. Osa järjes-töistä toimii maansa työväenliikkeen, osa sosiaalidemo-kraattisen poliittisen puolueen kanssa yhteistyössä.

Äitini on ollut kymmeniä vuosia sitten mukana Nuorten Kotkien toiminnassa. Hänellä on samanlaisia kokemuksia kuin minulla ja ystävilläni; kavereille toi-minnasta kertoessa saa vastaukseksi silmien pyöräytyk-siä ja kommentteja lasten aivopesemisestä.

Olen yrittänyt lievittää mielikuvia omilla kokemuk-sillani. Esimerkiksi seurakunnan kokkikerhoon osallis-tuminen ei koskaan saanut minua kyseenalaistamaan omaa elämänkatsomustani, eikä saanut tuntemaan oloa-ni epävarmaksi. Se oli mukavaa ja antoisaa yhdessä teke-mistä, enkä muista että kerhossa olisi käyty yhtäkään us-kontoon liittyvää keskustelua lasten tai aikuisten kesken.

Kun pienenä aloitin Kotka-toiminnan, muistan ollee-ni kovin ylpeä itsestäni. Varsinkin suurilla leireillä koin olevani osa jotakin merkittävää ja mahtavaa. En vielä osannut sanoa, mistä tuo tunne johtui. En edes tehnyt mitään erityistä sen eteen, olin vain läsnä, osallistuin ja vietin aikaa muiden kanssa. Tiesin tekeväni hyvää.

Meidän järjestömme on olemassa lapsia varten. Kaikki tehdään lasten tarpeet ja toiveet huomioon ot-taen. Tästä syystä järjestön yhdistäminen vahvasti poli-tiikkaan on mielestäni väärin, sillä politiikka ei ole lapsia vaan aikuisia varten. Arvot ja aatteet taas ovat kaiken ikäisiä, jokaista ihmistä koskettava asia. Ne ovat asioi-ta, jotka lapset pystyvät käsittämään, ja joita ajatellen he voivat toimia.

Ihmisten tulisi nähdä asia siltä kannalta, että yhteys poliittiseen puolueeseen antaa meille huomattavan edun, mitä tulee yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätök-sentekoon lapsi koskevissa asioissa. Järjestön ohjaajat ovat kaikki fiksuja aikuisia ihmisiä, joilla on kokemusta lasten kanssa toimimisesta. He ymmärtävät, miten lapsia kuuluu lähestyä käsiteltäessä aatteita ja arvoja.

Nuorille toiminta antaa paljon eväitä aikuisuuteen siirtymiseen. Kokemukset vaikuttamisesta ja yhteisön jäsenenä toimimisesta ovat tärkeitä, myös syrjäytymis-riski vähenee nuoren ollessa mukana järjestötoiminnas-sa, varsinkin jos elämäntilanne on muilta osin hankala.

Toimintamme kansainvälisyys avartaa lapsen ja nuoren näkemystä maailmasta ja avaa uusia ovia esim. koulut-tautumisen kannalta.

Minulla ja muilla ikäisilläni ohjaajilla, sekä Nuorissa Kotkissa että sisarjärjestöissä, on haastava tehtävä edes-sämme. Ennakkoluulot toimintaamme kohtaan täytyy karsia, jotta voisimme tarjota jokaiselle lapselle yhtäläi-sen mahdollisuuden osallistua toimintaan riippumatta siitä, mikä vanhempien poliittinen kanta on.

Esimerkiksi partioliike on onnistunut karsimaan jo kymmeniä vuosia sitten porvari-leiman toiminnastaan. Tänä päivänä liikkeen toiminta on käytännössä hyvin sa-manlaista ja samoihin arvoihin perustuvaa kuin Kotkien toiminta. Vanhemmille on luotava realistinen käsitys sii-tä, minkälaisia asioita lapsille opetetaan.

Mitäköhän ihmiset kuvittelisivat vaikkapa perussuo-malaisesta nuortenjärjestöstä? Että siellä kerrataan hal-ventavia nimityksiä muille kuin kantaväestön edustajille ja parsitaan kansallispukuja?

Harrastus- ja järjestötoiminta on tärkeää jokaiselle ihmiselle. Yhteisöllisyyden tunne antaa uskoa ja ener-giaa. Aikuinenkin oppii jokaisella leirillä jotakin uutta. Toivon, että vanhemmat oppivat antamaan vieraalta tuntuville asioille mahdollisuuden, samalla tapaa kuin lapsensa antavat.

Jos sattuu käymään niin onnettomasti, että lapsesta kasvaakin yhteiskunnallisesti aktiivinen, tasa-arvoa kan-nattava, elämänmyönteinen ja reilu nuori aikuinen, niin ei hätää. Ainakaan hän ei tule niin usein kyläilemään ko-tiin ja viljelemään demaripropakandaa, kun suurin osa ajasta menee leireillä ja koulutuksissa ympäri maailmaa.

Teksti ja kuva:Sonja Hämäläinen

Arvoja nuorille, hyvää maailmalla

- Sain Budapestissa 2012 IFM:n (Interna-tional Falcon Movement) seminaarista monia uusia ystäviä. Kuvassa Solveig Rey-nisdottir (Islanti), huonekaverini Hala Al Masri (Palestiina), minä sekä Märta Fol-keson (Ruotsi).

4

polit

iikka

Pelimies politiikassa

- Kotka on minulle maailman paras kau-punki ja täällä on moni asia hyvin. Olen syntynyt ja asunut aina Kotkassa. Vaikka olin aikanaan työttömänä, jäin silti mie-luummin Kotkaan kuin olisin muuttanut työn perässä pääkaupunkiseudulle.

5

politiik

ka

Tiny Troopers on mobiilipeli, jossa pelaaja ottaa hal-lintaansa ryhmän pikkuruisia sotilaita ja ohjailee niitä erilaisissa tehtävissä.

Ensimmäistä peliä on ladattu maailmalla kolme mil-joonaa kappaletta, ja toinen osa julkaistiin San Francis-cossa maaliskuussa.

Pelin on kehittänyt kotkalainen Kukouri Mobile Entertainment, jonka toimitusjohtaja Kim Soares, 38, tunnetaan myös Kotkan Sosialidemokraattisen Työvä-enyhdistyksen puheenjohtajana ja uutena kaupunginval-tuutettuna.

Oletko pelimies myös politiikassa?-Kun kuntavaalien jälkeen neuvoteltiin luottamus-

henkilöpaikoista, puhuin paljon siitä, että demarit ovat aina olleet se luokan kiltti tyttö. Muut ovat pelanneet itselleen poliittisia irtopisteitä demareiden hoitaessa pyyteettömästi yhteisiä asioita ja tulos nähtiin vaaleissa. Meilläkin tarvitaan jatkossa tässä mielessä enemmän pe-laamista ja pelisilmää: annetaan muidenkin ottaa vastuu-ta myös ikävistä asiosta.

Irtopisteiden keruu yhteisten asioiden kustannuksel-la harmittaa Kimiä.

-Tietyillä ryhmillä Kotkan valtuustossa on ollut tapa-na, että kun on nähtävissä että jokin vaikea mutta tärkeä asia menee valtuustossa läpi ilman heitäkin, he heittäyty-vät poikkiteloin. Näin he saavat irtopisteet ja esiintyvät pienen ihmisen puolustajana. Muut joutuvat tekemään ne kipeät päätökset, jotka on pakko tehdä.

Kuntapoliitikkona Kim Soares ei ole kuin pelaaja, joka tahtoo hallita kaikkia hiirellä klikkailemalla. Mies tunnetaan toisia kuuntelevana ihmisenä. Yhdistyksen puheenjohtajana hän haluaa olla ennen kaikkea osallis-tava ja saada kaikki mukaan yhdessä tekemiseen. Yhdis-tyksessä on nyt noin 300 jäsentä.

-Usein puhutaan, että jäseniä pitäisi saada lisää. Tär-keämpää on mielestäni se, että saadaan lisää äänestäjiä. Äänestäjät eivät halua sitoutua kuten ennen.

Kim Soares edustaa ikänsä puolesta juuri heitä, joilla ei usein ole aikaa ja kiinnostustakaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

-Minusta se on tavallaan kansalaisvelvollisuus. Suo-malainen systeemi perustuu siihen, että kuntalaisten va-litsemat edustajat päättävät asioista. Jos kukaan ei halu-aisi osallistua päätöksentekoon, koko systeemi kaatuisi.

Kim Soares liittyi alun perin SDP:hen jo vuonna 1995, 21-vuotiaana.

Politiikka ei kuitenkaan silloin jaksanut sittenkään kiinnostaa nuorta miestä. Vasta kun omat lapset tulivat kouluikään, hän lähti mukaan toimintaan uudelleen.

-Soitin Anna-Liisa Kasuriselle vuonna 2008 ennen kunnallisvaaleja ja kysyin, miten pääsisin ehdokkaaksi. Olin ehdolla vaaleissa ja sain 133 ääntä. Yhdeksän ääntä jäi puuttumaan läpimenosta.

Nyt Kim on sitä mieltä, että parempi niin. Hän oli neljä vuotta kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja nousi

Kotkan Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen joh-toon. Viime vaaleissa hän meni valtuustoon.

Yrittäjyyden ja sosialidemokratian välillä Kim Soares ei näe mitään ristiriitaa.

-Viime vuosisadan alussakin työväenliikkeessä oli paljon nimenomaan itsensä työllistäviä ihmisiä, esimer-kiksi räätäleitä ja suutareita.

Oma maailmankatsomus kuitenkin heijastuu bis-neksessä.

-Nykypäivän pienessä ja modernissa yrityksessä, ku-ten pelialalla, ei mielestäni ole sijaa jyrkälle hierarkialle. Kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita ja hommat teh-dään yhdessä.

Kim Soares uskoo, että ihmiset voisivat yhä enem-män työllistää itse itsensä. Olisi tärkeää, että lainsäädän-nöllä helpotettaisiin yrittäjäksi ryhtymistä.

Mutta miten valtuutettu ja puheenjohta-ja näkee kaupungin tulevaisuuden?

-Nyt Kotka on ahdingossa ja käännekohdassa. Nyt on viimeinen mahdollisuus kääntää suunta ja saada jal-kojen alle kiinteää maata.

Muuten vajotaan lopullisesti. Mahdollisuuksia on kuitenkin olemassa.

-Haluan uskoa, että vuonna 2030 Kotka on vireä muuttovoittokaupunki.

E18:n myötä venäläinen turismi on lisääntynyt, ja työttömyys on alle maan keskitason.

Teksti:Ulla-Maija von HertzenKuvat:Vesku Lanki

Kim Soaresin mielestä demarit ovat olleet Kotkassa liian usein seluokan kiltti tyttö.

Kim osallistui viime syksynä kunnallisvaa-likampanjan aikana köydenvetoon Kot-kan torilla.

6

polit

iikka

Risto Tuomisen mielestä historiaa on hyvä tuntea, mutta peruutuspeiliin ei kannata tuijottaa.

-Neuvottelut, sopiminen ja sopimuksiin sitoutumi-nen ovat olleet tärkeitä työkaluja niin Kotkan kuin poh-joismaisen hyvinvoinninkin kehittämisessä.

Kotkalainen entinen Eteenpäin-lehden päätoimittaja ja valtakunnan tason demarivaikuttaja Risto Tuominen on ollut tiukasti mukana politiikassa aina 1950-luvulta uuden vuosituhannen alkuun.

Toukokuun 14. päivänä 80 vuotta täyttävä Risto Tuominen on aina tunnettu rauhallisena yhteistyön mie-henä, jonka maltti säilyy ärhäköissäkin tilanteissa. Tuo-mista on arvostettu laajasti yli puoluerajojen yhtä hyvin valtakunnan tasolla kuin kotiseudullakin.

Poliittista kokemusta ja taitoa kertyi niin Kot-kan kunnallispolitiikassa kuin valtakunnallisilla näköalapaikoillaki,n kansanedustajana sekä SDP:n puo-luetoimikunnassa ja poliittisen vaikuttamisen ytimessä puolueneuvoston puheenjohtajana.

Mutta tarina alkoi jo suutari-Kallesta.

Työväentalo varhain tutuksi

Risto Tuomisen isän isä suutari-Kalle toimi 18 vuo-den ajan Muurlan työväenyhdistyksen puheenjohtajana, isän äiti Elisabet piti työväentalon ravintolaa ja pienvil-jelijä-isä Erland vaikutti kunnanhallituksessa, puolueena SDP.

Perheen lapset oppivat käymään jo varhain työväen-talolla iltamissa ja kesäjuhlissa.

Kun 20-vuotias Risto sitten ensi kerran meni työ-väenyhdistyksen vuosikokoukseen, hän liittyi puolueeseen ja tuli samalla kertaa valituksi yhdistyksen rahastonhoitajaksi.

Työväen akatemiassa Risto sitten ta-pasi kotkalaisen tyttönsä, Hilkan. Hilkka sai töitä Kotkasta, ja he muuttivat tänne vuonna 1957.

Risto aloitti toimittajan työt Eteen-päin-lehdessä vuonna 1961. Samana vuonna alkoi yli 40 vuoden rupeama Kotkan sosialidemokraattisen työväen-yhdistyksen johtokunnassa.

Neuvonpitoa Kokoomuksen kanssa

-1990-luvulla demareilla oli vahva kannatus Kotkas-sa. Naisyhdistys toimi erillään ja keskittyi paljolti sosi-aalisen lomatoiminnan järjestämiseen Leporannassa. Poliittinen vetovastuu oli ”Ukkoyhdistyksellä”. Kau-pungissa mentiin demareiden johdolla, mutta sanelupo-litiikkaa se ei ollut.

-Kaupunkia vietiin eteenpäin demareiden ja Kokoo-muksen neuvonpidoilla. Työväenliikkeen yhteistyö ei sil-loin toiminut, koska kommunistinen siipi oli kova.

Vauhdissa pitää pysyä mukana

Kun Risto Tuomiselta kysyy, mitkä ovat olleet de-mareiden suurimpia saavutuksia Kotkassa, hän miettii hetken ja vastaa:

-Kaupungin kehittäminen on ollut pääasiassa tasais-ta puurtamista ja pieniä askeleita. Mutta hienoa oli, kun kotkalaisille saatiin hyvää juomavettä.

Naureskellen hän muistelee, miten “vanhan veden aikana” hänen äitinsä toi Kotkaan tullessaan mukanaan tonkallisen vettä.

- Että saisimme Kotkassa keittää kunnon kahvia!

Kumpi ohjaa, talous vai politiikka?

Nykypäivän haasteet politiikalle ovat kovat.-On kysytty, voiko sosialidemokraattinen aate me-

nestyä yhteiskunnassa, jossa suurin osa ihmisiä on hy-vinvoivia, ja pieni osa koostuu erilaisista väliinputoajista, joilla kaikilla on omat ongelmansa.

Iso kysymys on sekin, ohjaako poli-tiikka taloutta vai talous politiikkaa.

-Suuri haaste on myös siinä, että enää ei saada joukkoja liikkeelle, elleivät jon-kun omat henkilökohtaiset edut ole vaa-rassa.

Vaikka maailma muuttuu, jotkut asiat pysyvät ennallaan.

-Keskeisiä arvoja meille ovat aina ol-leet tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja so-

lidaarisuus, ja ne ovat aina yhtä ajankohtaisia.-Historian vangiksi ei silti voi jäädä. Kokemuksesta

on hyötyä, mutta tulevat haasteet on kohdattava edes-täpäin. Peruutuspeiliin katsominen ei auta. On oltava positiivisella tavalla vauhdissa mukana ja eturintamassa, Risto Tuominen sanoo.

Teksti ja kuva:Ulla-Maija von Hertzen

“-Päättäjien on nähtävä muita pi-demmälle ja le-

veämmälle. Niinhän Toivo Pekkanenkin kirjoitti, että jokai-sen sukupolven on nähtävä pidemmälle kuin heidän isänsä

näkivät.”

-Kuuntelemisen taito on tärkeä, erityi-sesti politiikassa mukana oleville ihmisil-le, Risto Tuominen korostaa.

7

politiik

ka

Missä olemme onnistuneet?

Turvallisuuden tekijöitä

Menneinä vuosina hyvä työllisyystilanne loi edelly-tykset kaupungin palvelujen monipuoliselle kehittämi-selle. Eri puolueita edustavat kunnan päättäjät toimivat rakentavassa yhteistyössä.

Yhteistyön edellytykset loivat aikanaan valtuustossa vaikuttaneet voimakkaat naisvaltuutetut Terttu Pylk-känen, Anna-Liisa Linkola ja Sirkka Moberg.

Kotka oli ensimmäisiä peruskoulun kokeilukuntia. Kotkassa aloitti ensimmäisenä Suomessa myös am-mattilukio, urheiluakatemia sekä ammattikorkeakoulu, jonka perustamisessa kansanedustaja ja ministeri Anna-Liisa Kasurinen oli avainasemassa.

Vanhustyön kehittämisessä tärkeää oli sosialidemo-kraattisten naisten järjestämä lomatoiminta Leporan-nassa ja Koskenrinteen vanhainkodin perustaminen.

Kulttuurissa oltiin myös tienraivaajana: meillä oli ensimmäinen lääninkirjailija. Kulttuurilautakunta ja Pekkas-akatemia syntyivät sosialidemokraattien aloit-teesta, samoin Kymi Sinfoniettan ja kirjaston kehittämi-sessä sosialidemokraattien rooli oli merkittävä, pääosin Eteenpäin lehden toimitussihteeri Jorma Savikon an-siosta.

Maan ensimmäinen ympäristölautakunta perustet-tiin Kotkaan ja siinä Ensio Huuhka oli tienraivaajana.

On muistettava, että mitään uudistuksia ei mikään ryhmä tee yksin, vaan avoin ja rehellinen yhteistyö on kaiken a ja o.

- Sirkka Kotola

Puistot ovat Kotkan ylpeys

Olin Kotkan kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuosina 1977-2001. Mielestäni Kotkan puistot ovat de-mareiden tärkeitä saavutuksia.

Kun Sapokkaa rakennettiin, jotkut parjasivat rahan käyttöä puistoon. Tiusasen joukot vaativat, että Sapok-ka olisi pitänyt säilyttää luonnonmukaisena ja kunnostaa sitten pikkuhiljaa.

Meidän valtuustoryhmässämme kukaan ei pistänyt siinä hanttiin. Näimme, että puistot tarjoavat iloa ja vir-kistystä kaikille ihmisille.

Heikki Laaksonen porukoineen on tehnyt valtavan

työn Kotkassa. Me demarit olemme aina aktiivisesti tu-keneet puistotoimiston hankkeita ja saamme olla ylpeitä hienoista puistoistamme.

Oma suosikkipuistoni on Katariinan meripuisto, jos-sa lenkkeilen lähes joka päivä..

- Veikko Yrkki

Kuria kaupungin taloudessa

Toimiessani kunnallispoliitikkona ja viimeisen 12 vuoden aikana yhtenä keskeisessä vetovastuussa olleena kykenimme politiikkaan, johon myös Kotkan kaupun-gin asukkaat luottivat.

Kunnallisvaaleissa kannatuksemme säilyi vakaana. Päästäksemme tähän vaadittiin tiukkaa kuria kaupungin taloudessa ja kaikessa muussakin olemisesta ja edusta-misessa.

Yksittäisistä hankkeista Merikeskus Vellamon lop-puunsaattaminen vaati suuria ponnistuksia ja valtuusto-ryhmien välisiä sitkeitä neuvotteluja.

- Anna-Liisa Kasurinen

Ennen ja nyt

Työolot ovat parantuneet ja sosialidemokraatit ovat vaikuttaneet siihen, että nyt on 5-päiväinen työviikko, kun ennen tehtiin töitä kuutena päivänä viikossa. Sosi-aaliturva on mahdollistanut sen, että jos vaikeuksiakin tulee, niin ihminen tulee toimeen. On asumistuet, toi-meentulotuet ja muut järjestelmät, jotka mahdollistavat normaalin elämän.

Ennen jos ei ollut töitä, ei mistään saanut mitään ra-haa. - Timo Mäki

Yhdessä tekemisen ilo

Minusta on parasta demariaatteessa ollut yhdessä te-kemisen ilo. Aiemmin vietimme aikaa yhdessä, oli opin-tokerhoja, iltamia ja myyjäisiä. Virkkasimme porukalla matkahuopia, jotka myyjäisissä möimme ja niin rahoi-timme toimintaamme.

Opimme tuntemaan ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Tämä on ollut elämän pituinen oppikoulu.

Siihen, että meillä on yhdessä kivaa, pitäisi pyrkiä. Maailma on niin paljon muuttunut, että jotakin sieltä menneistä ajoista voisimme palauttaa tähän nykyaikaan.

- Ritva Niemi

Kotkaa kehittämässä 125 vuoden ajan Työväestön ankeita elämänoloja helpottamaan perustettiin vuoden 1888 lopulla Kotkaan ensimmäinen työväenjärjestö, kotkalaisten työväenjärjestöjen kantaäiti, Kotkan työväenyhdistys, nykyiseltä nimeltään Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys.Tulevana syksynä juhlitaan yhdistyksen 125-vuotista taivalta.Kotkan hyväksi on tehty paljon, ja työ jatkuu.

8

Yhdessä heikomman puolella

amm

attiyh

dis

tys

9

Sitä ei tällä kertaa syntynyt – ei vähiten EK:n asen-teen vuoksi – mutta se ei tarkoita, että voisimme jäädä niin sanotusti tuleen makaamaan. Itse asiassa nyt kaik-kien vastuullisten tahojen on jopa aikaisempaa ponnek-kaammin työskenneltävä sen eteen, että Suomi todella selviää niin tulevista lähivuosista kuin pidemmälläkin tähtäimellä.

Heti työmarkkinaratkaisun kaaduttua moni on jo ehtinyt vannomaan, ettei Suomessa enää koskaan tehdä keskusjärjestötasoisia sopimuksia. Näin väittävät eivät tunne maamme lähihistoriaa. Muistutan vain kuinka en-nen vuoden 2011 raamisopimuksen solmimista tuskin kukaan uskoi laajaan sopimusvaihtoehtoon. Se kuiten-kin syntyi. Ja nytkin – monista vannotteluista huolimatta – yritettiin laajaa ratkaisua.

Tällä kertaa poliittinen paine ei näyttänyt yksin riit-tävän ratkaisun aikaansaamiseksi. Tarvitaan työmarkki-napaine eli sopimuskatkon läheisyys, jotta tahto saada aikaiseksi sopimuksia syntyy molemmin puolin pöytää.

Haluan nähdä niin, ettei ole viisasta tulevaisuutta aja-tellen jättää mitään vaihtoehtoa pois työmarkkinoiden työkalupakista. Aina on tehtävä aikaan sopivia ratkaisu-ja. Joskus liittokohtainen sopimuskierros on paikallaan, joskus yhteisempi ratkaisu. Kumpaakin välinettä tarvi-taan. Pääasia SAK:n näkökulmasta on aina se, että ol-laan heikomman puolella.

Uskon, että myös kotkalaiset sosialidemokraatit jaka-vat SAK:n arvomaailman. SAK ja SDP tekevät vahvaa yhteistyötä valtakunnan tasolla. Jotta tällä yhteistyöl-lä olisi menestymisen mahdollisuuksia jatkossakin, on oleellista, että tämä poliittisen ja ammatillisen työväen-liikkeen yhteistyö toimii myös alueellisesti ja paikallisesti. Siellä missä molempien tahojen jäsenet ovat ja toimivat.

Lauri LylySAK:n puheenjohtaja

Tätä kirjoittaessani työmarkkinakeskusjärjestöjen tunnustelut kattavan työmarkkinasopimuksen aikaansaamiseksi ovat kaatuneet ja maan hallitus on tehnyt omat ratkaisunsa kehysriihessään. SAK:n mielestä Suomi olisi tarvinnut kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi myös laajan ja maltillisen työmarkkinasopimuksen.

amm

attiyhdistys

KYSYMYKSET

1. Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat haasteet työ-paikallasi, huolet ja ehkä ilotkin?2. Millaisia keinoja on käytettävissä ongelmien rat-kaisemiseen?3. Miten ihmiset työpaikallasi voivat?

Anne HeikkiläTehyn Kotkan ja Pyhtään ao 406 puheenjohtaja

1. Terveydenhuoltoalalla työtä on enemmän kuin työntekijöitä. Suurimmat haasteet työpaikoilla on am-mattitaitoisen hoitohenkilökunnan saannissa. Lyhyissä poissaoloissa joudutaan luottamaan henkilökunnan jous-tavuuteen ja työn organisointikykyyn.

2. Erilaisia rekrytointimenetelmiä kehitetään koko ajan. Nuorille ei työ merkitse sitä, mitä se on merkinnyt aiemmin. Vapaa-ajan ja perheen merkitys on kasvanut, ja yhä useampi työntekijä ei halua sitoutua työelämään kiin-teästi, vaan haluaa itse räätälöidä työn elämänsä ja toivei-densa mukaan. Tämä asettaa haasteita työnantajapuolelle. Rekrytoinnissa tulee ottaa paremmin huomioon työnteki-jän yksilölliset tarpeet.

3. Uskon, että pääsääntöisesti ihmiset voivat melko hy-vin. Toki on työpaikkoja jossa mm. sijaispula on lisännyt työn kuormittavuutta ja siksi jaksaminen on heikentynyt. Yleensä hoitoalalle hakeutuneet ihmiset ovat tyytyväisiä uravalintaansa.

Mia HarkkoKymen Seudun Osuuskauppa (KSO), kaupan alan pääluottamusmies

1. Suurin haaste on nyt tutustua uuden osuuskaupan kaikkiin työntekijöihin ja työpaikkoihin. Nyt kun uusi ”hieno” osuuskauppa on ollut toiminnassa muutaman kuukauden, eivät työntekijät ainakaan ole huomanneet, että yhdistyminen olisi tuonut heille mitään hyvää. Jotkut etuudet ovat jopa huonontuneet, S-ryhmän suositusten mukaan kun pitäisi elää.

2. Keskustellen ja neuvotellen yritetään löytää kaikkia osapuolia tyydyttävät vastaukset.

3. Vaihtelevasti toimipaikasta ja esimiehistä riippuen. Siellä missä on hyvä esimies, työntekijät voivat hyvin eikä heillä ole suurempia murheita. Vaikean esimiehen kanssa pelkästään keskustelut ovat tulehtuneita ja niihin tarvi-taan luottamusmiehen lisäksi jopa ylempiä esimiehiä, että saataisiin asiat kuntoon.

Pirjo MussaloPääluottamusmies / JHL, Kotkan kaupunki

1. Kotkan kaupungin taloustilanne on suurin huoli. Olen erityisen huolestunut, kuinka käy heikoimmin kou-lutettujen, ei lakisääteisissä palveluissa työskentelevien työntekijöiden. Hyvää on, että työn vaativuuden arvioin-tiprosessi on loppusuoralla. Näin varmistetaan oikeuden-mukainen palkkaus ja että tehtäväkuvat ovat ajan tasalla.

2. Kaikkia toimintoja tulee tarkastella tasapuolisesti ja työntekijöiden riittävä osaaminen on turvattava tarvitta-valla lisäkoulutuksella.

3. Kotkan kaupungin taloustilanne, kuittiepäselvyy-det sekä mm. tilapalvelun tukipalvelujen ulkoistamisuh-ka vaikuttavat työmotivaatioon sekä työssä jaksamiseen. Työntekijöiden jaksamisen asettaa äärirajoilleen myös muutamilla toimialoilla vallitseva sijaispula. Mutta toki kaupungilla on niitäkin työpaikkoja, joissa voidaan hyvin.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

...jatkuu edelliseltä sivulta

Kari NiininenKarhulan Metalli 13, puheenjohtaja, Metallin liittohalli-tuksen jäsen, Konecranes Service pääluottamusmies

1. Huolia ovat heikko työllisyyskehitys, pitkäaikaiset vuosia kestäneet lomautukset ja irtisanomiset. Elinkeinoelämän kes-kusliitto on muutaman keskeisen jäsenyhdistyksensä tukemana lähtenyt yhteiskuntavastuuttomaan kalasteluun työehtojen alas ajamiseksi. EK:n tiedotuspolitiikka käyttää häikäilemättömästi hyväkseen yleiseurooppalaista taantuma ja tuo keskusteluun tavoitteitaan, joilla ei ole suoraa vaikutusta luoda ja säilyttää työpaikkoja, vaan heikentää pysyvästi työntekijöiden nykyisiä työehtoja ja mm.” sosiaalitupossa” sovittuja asioita.

2. Työntekijäjärjestöt ja luottamusmiehet työpaikoillaan ovat vuosikausia kysyneet yritysten tahtoa investoida omaan jatkuvaan tuote ja tuottavuuskehitykseen. Nyt kun kysyntää ei ole, yritysjohtajat hakevat syytä markkinoista ja korkeista pal-kankorotuksista. Ne suomalaiset yritykset, jotka ovat tuote- ja tuottavuuskehityksestään huolehtineet, pärjäävät tämän taan-tumankin aikana. Nyt on hukattu vuosia ja noususuhdanteessa on unohdettu perusasiat!

3. Esitykset viikkotyöajan lisääminen, palkanalennukset, eläkeiän alarajan nosto, ikääntyvien työntekijöiden palkka-ale ovat asioita, jotka lisäävät epävarmuutta työpaikoilla. Työn-tekijöiden esitykset työolojen kehittämiksi katoavat kuuroille korville. Lisäksi maan hallituksen päätökset kevään kehysrii-hestä eivät työntekijän käteen toivoa tuoneet, vaan näyttäisi se laskun maksaja löytyvän tutusta suunnasta.

Tavattavissa Karhulan torilla la 4.5. klo 9-11Hauskaa Vappua!

Kansanedustaja Sirpa Paatero

www. sirpapaatero.net

12

Paljon on Kymijoessa vettä virrannut

kym

ijoki

Miten monenlaisten maisemien ja ihmiskohtaloiden ohi Kymijoki onkaan kuuden vuosituhannen aikana virrannut? Miten se on tuonut ihmisille ravintoa ja toimeentuloa, saanut teollisuutta nousemaan -ja miten huonosti ihminen on sitä kohdellut.

Viime aikoina Kymijokea on alettu arvostaa ja puhdistaa, ja ihmiset ovat löytäneet sen rannat. Lohet uiskentelevat taas, kalastajat saavat saaliitaan, ja uusi Jokipuisto tarjoaa kaikille iloa ja virkistystä.

Tekemistä ja mahdollisuuksia riittää. Kymijoki on elämän ja hyvinvoinnin virta tulevaisuudessakin, jos me osaamme sitä oikein kehittää ja arvostaa.

Joen arvot kunniassa

Pienin askelin kohti kuuluisuutta, sanoo Markku Hannonen Kymijoen kehittämisestä.

-Kymijoen kehittämisessä korostuvat joesta itses-tään lähtevät hyvät asiat, joita aiotaan säilyttää ja saattaa käyttöön, kertoo Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen.

Matkailu, retkeily, kalastus, virkistys ja puhdas vesi ovat Kymijoen tulevaisuudenkin avainsanoja, ja joen arvoja säilytetään niin kaavoituksen kuin vähitellen edenneen luonnonsuojelun keinoin. Myös perinteinen jokeen tukeutuva kyläasutus on arvokasta.

Karhula kurottaa lähemmäksi jokea

Kymijoen eteläisen osayleiskaavan ehdotus on val-mistumassa, ja siinä vahvistetaan Kymijoen matkailu-käyttöä. Myös pohjoisessa osayleiskaavassa Kymijoen matkailukäyttö tulee yhä tärkeämmäksi.

-Karhulan asukkaiden yhteys Korkeakosken haaraan paranee valmistuvan Ystävyyden puiston myötä. Ahl-strömin Karhulan alueet ovat kaavoitusohjelmassa, ja Karhula tulee kurottamaan lähemmäksi jokea, Hanno-nen sanoo.

Hän uskoo, että joki tulee olemaan tärkeä käytännön suunnittelujen ja rakentamisen suhteen, mutta myös Kotkan imagon kannalta ja matkailun puolella Kaak-ko135-strategiassa.

-Pienin askelin edetään kohti kuuluisuutta, Hanno-nen tuumaa.

Kymijoella voi kokea kevään herkän vaa-lean vihreän hetken, sen, joka aina kestää vain häviävän lyhyen ajan.

Kun istuu Kymijoen rannalla ja katselee veden virtausta, tulee helposti mieleen ajatuksia joesta ennen ja nyt.

13

kym

ijoki

Langinkoskeakin pääsee laskemaan

Koskenlasku ja koskiuinti ovat kokemuksia, joista riittää kerrottavaa kavereille.

Kultaankoski kuohuu, pääskyt kiitävät Kymijoen yllä, kultarinta laulaa korkean haapapuun oksalla.

Ollaan Kultaan Koskitilalla, ja edessä on koskenlas-kumatka.

- Kymijoessa on eteläisen Suomen parhaat kosket, kertoo Erämys-Keisarin Kosket Oy:n toimitusjohtaja Sauli Orimus.

Koskenlaskuretkiä on kolmen mittaisia. Lyhyin läh-tee Erämyksen pääpaikasta Kultaankoskelta, ja matkalla lasketaan Pernoonkosket. Reissu kestää puolitoista tun-tia ja on kaikista suosituin.

Vähän pidempi retki starttaa ylempää Ahvionkoskel-ta.

Kolmas retki, Langinkosken lasku, onnistuu silloin, kun vettä on paljon.

Kuivana ei koskenlaskusta selviä, mutta ko-kemus on kyllä pienen kosteuden arvoinen.

-Tänä keväänä se varmasti on mahdollista, Orimus ennakoi.

Koskenlaskuretkiä myydään yleisimmin yrityksil-le. Hinta lauttaa kohti vaihtelee 490-950 euron välillä. Kallein reissu on Langinkosken lasku, ja siihen sisältyy ruoka.

Lainelaudalla kosken kuohuihin

Kesällä veneestä voi mennä kokeilemaan koskiuinti. Se on unohtumaton elämys.

Kultaalla uidaan kohdassa, jossa on alla laakea kal-lio ja vettä noin reiteen asti. Oppaan neuvomina uimarit humpsahtavat kuin liukumäkeä alas.

Isommassa Torminkoskessa voidaan hypätä venees-tä koskeen, sillä kiviä ei ole

River boogie sopii vauhdista pitäville: lainelaudan kanssa surffataan koskessa laineiden ja ryöppyjen vie-mänä.

-Se on mukavaa ja turvallista kesäpuuhaa, Orimus vakuuttaa.

Kultaan Koskitila on Erämys-Keisarin Koskien kos-kimatkailun tukikohta. Siellä on rakennukset kokouksia ja ruokailua varten, laavuja, kota, iso sauna ja ihan joen varressa nököttävä tynnyrisauna. Tänä kesänä vihitään käyttöönsä uusi savusauna.

Koskimatkailun iloihin kuuluu tietysti myös kalastus. - Ylempää joelta saa haukea ja järvikalaa, Koivukosken ja Siikakosken alueelta nousee kirjolohta ja lohta, Sauli Orimus sanoo.

Teksti ja kuvat:Ulla-Maija von Hertzen

Koskiuinti on huikean hauska elämys.

Loimulohi maistuu koskenlaskun jälkeen.

Koskenlasku on mahtavaa puuhaa

Mutta mitä Kymijoki Markku Hannoselle itselleen merkitsee?

-Kotkalaisena ajattelen, että Kymijoki on kaupungin olemassaolon syy. Parhaat kaupungit ovat yleensäkin kasvaneet meren ja joen yhtymäkohtiin.

-Itse käyn säännöllisesti Kymijoen rannassa eri koh-dissa katsomassa ja kuuntelemassa jokea. Koskenlasku on aivan mahtavaa puuhaa, ja mitä pidempi matka jokea myöten kuljetaan, sen parempi.

Markku Hannonen kertoo myös kokeilleensa kalas-tusta Kymijoella. Kalavaleisiin hän ei turvaudu, vaan myöntää:

-Aika huonolla menestyksellä olen siellä kalasta-nut…

14

kym

ijoki

-Kotkaa ajatellaan aina merikaupunkina, mutta se on myös Etelä-Suomen merkittävin jokikaupunki, muistut-taa kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen.

Kymijoki nousee komeasti esiin Kotka-päivänä 17. toukokuuta, kun Karhulassa vietetään Ystävyyden puis-tona tunnetun Jokipuiston käyttöönottojuhlaa. Silloin vesi alkaa virrata purossa ja kahdessa lammessa, ja lam-met saavat toivon mukaan ensimmäiset lumpeensa.

Ystävyydenpuisto -tai Jokipuisto, lopullinen nimi on vielä avoin- on moderni kaupunkipuisto puroineen ja lampineen.

-Jokipuistosta tulee Sapokan ja Katariinan meripuis-ton veroinen puisto, mutta omanlaisensa. Sinnekin tulee kiviä, vettä ja kasvillisuutta.

Idea lummelampeen RanskastaLaaksonen kävi yli 15 vuotta sitten Pariisin ulkopuo-

lella sijaitsevassa, taidemaalari Claude Monet’n rakenta-massa huikeassa puutarhassa, joka on erityisen tunnettu lummelammistaan.

-Silloin kävi mielessäni, että Kotkassakin voisi olla lummelampi. Sellainen tulee nyt Jokipuistoon. Suomes-sa ei ole paljon tehty lummelampia. Olemme tilanneet viittä sorttia jalolumpeita, jotka laitetaan koreissa ve-teen. Korien avulla ne voidaan tarvittaessa nostaa tal-vehtimaan.

Laaksonen toivoo, että tilatut lumpeet tulevat ajois-sa, ja ensimmäinen satsi ehtii veteen Kotka-päiväksi.

Jokipuistossa on myös mm. kaarisilta ja komeaa kivi-muuria ainakin 200 metrin verran.

-Näin komeaa kivimuuria ei ole ennen tehty. Se on louhekiveä, ja kaikki kivet ovat erimuotoisia. Jokaiseen kohtaan pitää löytää oikea kivi, ja väliin tulee tilkekiviä ja mehitähteä.

Nämä työt vaativat todellista osaamista. Tekijöinä on pitkälti samoja taitureita, jotka rakensivat myös Sapok-kaa ja meripuistoa.

Kolme kilometriä jokivarttaHeikki Laaksonen puhuu melko varovasti tulevista

tekemisistä, joihin kaupungin taloudellinen tilanne vai-kuttaa. Mutta suunnitelmia pitää olla.

Kaiken kaikkiaan tarkoituksena on kunnostaa Ky-mijoen Korkeakoskenhaaran keskeisiä jokirantoja noin kolmen kilometrin matkalta. Ulkoilumahdollisuuksia halutaan parantaa ja lisätä joen rannoilla.

Samalla tuodaan nykyistä paremmin esille joen his-toriaa teollisuuden, uiton ja sahatoiminnan mahdollis-tajana.

Jumalniemen upeita kallioalueita kehitetään pienenä ”kaupunkierämaana” näkötorneineen ja polkuineen.

-Jumalniemessä on historiasta kertovia uittoraken-nusten kivijalkoja. Niiden lähelle aiotaan laittaa tauluja, joissa kerrotaan uitoista. Istumapaikkoja ja valaistusta on tarkoitus lisätä.

Myös Ahlström Oy:n parhaita jokirantoja pyritään saamaan paremmin kuntalaisia ja matkailua palveleviksi. –Ahlströmin riippusillan kun saisi käyttöön, kaupungin-puutarhuri tuumaa.

-Kotkassa on vesipuisto, meripuisto ja jokipuisto, Heikki Laaksonen sanoo.

Ja niiden lisäksi tietysti upea määrä erilaisia puisto-ja ja teemapuistoja, joissa viihtyvät niin kotkalaiset kuin matkailijatkin.

Kansallinen kaupunkipuistoSaaristoa, merta, jokea, luontoa ja historiaa on muka-

na myös suunnitelmassa Kotkan kansalliseksi kaupunki-puistoksi. Kansallinen kaupunkipuisto kattaisi Kotkassa alueen Lehmäsaaresta jokivartta myöten Korkeakoskel-le.

-Toivomme, että ympäristöministeriö myöntää Kot-kalle tänä vuonna kansallisen kaupunkipuiston statuk-sen. Hanke on ollut monen vuoden projekti, ja hake-muksemme on paraikaa ministeriössä esiluettavana, Laaksonen kertoo.

Teksti:Ulla-Maija von Hertzen

Kotka on myös jokikaupunki

Upean Jokipuiston käyttöönottojuhlaa vietetään Kotka-päivänä

Karhulan Jokipuistosta tulee uusi helmi Kotkan upeisiin teemapuistoihin.Kuva: Anne Vilkki-Lanu

15

E l ä m y k s i ä t u E t u lta täys i h o i to lo m a lta

Leposki ry järjestää yhdessä Hyvinvointilomien kanssa tuettuja lomia vuosittain.

Vuodelle 2013 on valittu kohderyhmäksi

omaishoitajat. lomakohde on imatran kylpylä

ajalla 6.–11.10.2013. Viiden vuorokauden täysihoidon omavastuuosuus

on 125 euroa. Järjestämme maksuttoman linja-autokuljetuksen Kotka–Imatra–Kotka.

Tiedustelut ja hakulomakkeet:Leposki ry / puheenjohtajaMarja-Liisa Vainikka puh. 0440 231 655

Langinkoskella lasten kanssa

Omia varhaisimpia muistojani Kymijoesta on luon-nonkaunis Langinkosken seutu ilman nykyistä siltaa. Olin pikkutyttö, kuinka menimme soutuveneellä Metso-lan rannasta kosken alapuolelta Lankilan puolelle enoni talon rakennukselle.

Useat sunnuntaikävelyt tehtiin perheen kanssa Lan-ginkosken keisarilliselle kalastusmajalle maisemia ja kos-ken kuohuja ihaillen.

Myöhemmin, työssäni lasten kanssa, olemme liik-kuneet paljon Langinkosken ja Kymijoen ympäristössä luontohavaintoja tehden ja luonnon kauneudesta naut-tien. Retkeily eri vuodenaikoina samaan paikkaan on ol-lut antoisaa.

Aina on löytynyt uutta tutkittavaa, milloin toukkien tekemiä jälkiä puihin, milloin hopeanvärinen sieni tai erivärisiä lehtiä, eläinten jälkiä lumessa tai orastava kevät valtaisine kosken kuohuineen. Veden pinnan vaihtelu on aina kiinnostavaa tarkkailtavaa.

On etsitty tietoa vaikkapa jäljistä, jollaisia ennen ei ole nähty. Saukko oli kipittänyt joen varrella.

Retkillä opitaan myös luonnon kunnioittamista ja luonnonsuojelualueella liikkumista. Kun antaa lasten ottaa valokuvia retkiltä, myös aikuisen näkökulma luon-toon voi muuttua. Metri kertaa metri alueelta voi löytyä paljon kiinnostavaa.

Tärkeintä on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus luonnossa liikkumiseen. Omien kokemusten kautta luonnonsuojelun halu herää helpommin.

Kymijokiretkeily on oiva harrastus perheiden tai ys-tävysten yhdessäoloon. Eväät mukaan ja matkaan!

Tutkia voi vaikkapa jääkauden jättämiä jälkiä, hiiden-kirnuja, historiallisia paikkoja joen varrella, erilaisia sil-toja vaikka pyöräretkellä, Langinkosken puulajipuistoa -tai minkävärisiä kiviä ja kallioita joltain alueelta löytyy.

Tiina Montonen

”Kaikki nuoret ovat samanlaisia kuin Putouksen Veli Sikiö!” kuittasi eräs vanhempi rouvashenkilö taannoin kahvilassa. Nainen oli joko hyvin tietämätön tai erittäin tietoinen siitä, että minä ja pari muuta parikymppistä istuimme kuuloetäisyyden päässä.

Kuten muutkin viihdeohjelman sketsihahmot, myös Veli ongelmanuorena on hyvin stereotyyppinen. Rok-karin uraa tavoitteleva mutta harjoittelua turhana pitävä hahmo odotti tulevansa löydetyksi ja esitteli erikoisky-kynään Kelan paperien täyttämistä ennätysajassa.

Vaikka Veli Sikiö on kuvitteellinen hahmo, on näyt-telijä Riku Nieminen onnistunut hyvin tekemään huu-moria ajatuksesta, että nuoret ovat kaikki aikaansaamat-tomia.

Olen iloinen siitä, että voin hyvin olla eri mieltä. Nuorison ja vanhemman välillä on tietynlainen kuilu johtuen siitä, että maailma on muuttunut vuosien var-rella.

Vanhempia ihmisiä puistattavat ymmärrettävistä syistä nuorison kielenkäyttö ja nykyaikaiset tavat, koska heidän nuoruusvuosinaan asiat tehtiin toisin. Molem-milla osapuolilla on opittavaa toisistaan, vanhemmilla on takataskussaan kullanarvoisia elämänohjeita ja syvä kunnioitus esimerkiksi parisuhdetta kohtaan.

Olisivatko asiat paremmin, jos kuilun päälle raken-nettaisiin silta ja voisimme löytää kultaisen keskitien?

Nuoret taas ovat tulevaisuus. Jokaisesta ikäpolvesta voidaan etsiä syrjäytyneitä ja syrjäytettyjä ihmisiä, se ei ole iästä kiinni. Tapaan itse päivittäin nuoria, jotka aut-tavat muita ja tekevät töitä unelmiensa eteen.

Suomessa voidaan kärjistetysti ajatella, että tulevai-suuden pitää olla selvä peruskoulun jälkeen eli noin 16-vuotiaana, jolloin valitaan joko lukio tai ammatti-koulu.

Kuusitoistavuotias on vielä nuori ja kokematon, eikä elämää voi oppia kuin elämällä. Puolustuksena nuorison puolesta tahdon sanoa, että virheitä me teemme kaikki.

Mutta onko se kuilu muka oikeasti niin syvä, että emme voi koskaan oppia puhumaan samaa kieltä?

Teksti:Johanna von HertzenKuva:Jussi Lopperi

Kaikki samassa veneessä kuljetaan b

logi

16

-Minun tapani vaikuttaa ovat kuvat. Kulttuurin kaut-ta esitettyinä ajatukset välittyvät syvempinä, ja vastaan-ottaja joutuu itse käymään asioita läpi.

Näin miettii kotkalainen Pekka Kurtz. Hän on valo-kuvaaja, pyörittää Kotkan Kaupunginteatterin kahvilaa ja haluaa vaikuttaa myös politiikan kautta.

-Istumalla hiljaa kotona ei saa asioita muuttumaan.Paraikaa Pekka Kurtz kuvaa nuoria ja aikuisia, jotka

antavat kasvonsa koulukiusaamisesta kertovaan valoku-vanäyttelyyn.

-Olen kiertänyt näyttelyn kanssa noin 20 koulussa, ja kuvaan siihen koko ajan lisää ihmisiä. Kuvien yhte-ydessä ei ole mitään tietoja siitä, ovatko nämä ihmiset kiusaajia vai kiusattua tai keitä he ovat.

Ihmisten kasvot ovat kuvissa hyvin puhuttelevia. Kun niitä katselee, on vaikea päätellä, kummasta osa-puolesta on kysymys.

Ehkä se kertoo siitäkin, että niin kiusaajat kuin kiu-satutkin ovat ihmisiä omine taustoineen ja tarinoineen.

Ajatus kotimaasta

Pekka syntyi vuonna 1973 Stuttgartissa. Hän on elä-nyt elämäänsä puoliksi Suomessa ja Saksassa, joitakin aikoja myös Hollannissa.

-Kotikaupunki on siellä, missä on perhe ja rakkaus. Silti ajatus kotimaasta on mietityttänyt miestä.Kurtzin työhuoneen seinällä on kuvia ihmisistä, jot-

ka kertovat, mitä kotimaa heille merkitsee. Kyseessä oli yksi Pekan isoista valokuvausprojekteista.

Myös siinä keskiössä ovat ihmisten kasvot, katseet ja ilmeet. Joskus silmissä häivähtää suru, vaikka kasvot

ovat iloiset, joskus silmät vakavilla kasvoilla ovat hiljai-sen päättäväiset.

Bertassa on voimaa

Kulttuuriosuuskunta auttaa luovien alojen osaajia Kotkassa.

-Olemme Hannalle ikuisesti kiitollisia, sanoo kotka-lainen Ekaterina Montonen, ja hänen kanssaan Pekka Kurtzin studion lattialla istuva Suvi Silvala on samaa mieltä.

Hanna-Elina Hämäläinen on kotkalaisen Kulttuuri-osuuskunta Bertan perustaja ja hallituksen puheenjohta-ja. Bertta aloitti viime vuoden keväällä, ja jäseniä on nyt noin 50. Mukaan mahtuu luovien alojen tekijöitä ja yrit-täjiä laidasta laitaan, ja vähän laitojen ulkopuoleltakin.

On käsityöläisiä, kuvataiteilijoita, muusikoita, tans-sijoita, graafikoista, kirjoittajia, tapahtuman tuottajia…

Bertan toiminta on räätälöity Kotkaan. Jäsenet saa-vat tukea talousasioissa, markkinoinnissa ja tuotteiden sekä palveluiden välittämisessä. Tarkoituksena on myös kehittää alueellisesti kulttuurialojen yhteistyötä.

Bertan kautta työtilat

-Olen saanut Bertan kautta hyvät ja edulliset työti-lat, Suvi Silvala kertoo. Hän työskentelee Bertan tiloissa Kirkkokatu 20:ssä, kuten Pekka Kurtz ja joukko muita berttalaisia.

Suvi valmistaa kierrätystuotteita, mm. sisustustuot-teita, asusteita ja liikelahjoja. Ekaterina tekee omissa ti-loissaan tatuointeja ja graafisia teoksia.

-Me olemme kaikki Bertassa samanhenkisiä ja lähellä luovia aloja. Kun tulee ongelmia, porukasta löytyy aina apua. Kulttuurin aloilla itsensä työllistäminen ei ole aina helppoa, ja tämä onkin ehkä ainoa tapa, Pekka Kurtz miettii.

Berttaan voi liittyä jättämällä hakemuksen nettisivus-tolle www.bertta.fi.

Teksti ja kuvat:Ulla-Maija von Hertzen

Kuva vaikuttaaKurtzin valokuvat puhuttelevat ja saavat katsojansa miettimään asioita.

Pekka Kurtz kertoo kuvissaan suurista asioista ihmisten kautta.

Suvi Silvala (vasemmalla), Ekaterina Mon-tonen, Pekka Kurtz ja Bertan työharjoit-telija Alexi Sjöberg tietävät, että bertta-laiset ovat yrittäjiä, jotka haluavat tuoda leivän pöytäänsä. –Emme ole taiteilijoit-ten pellekerho tai taidehihhuleita, Pekka ja Suvi tuumivat.

kulttu

uri

17

urh

eiluEmma Suur-Hamari ja Elias Liljasto ovat kummat-

kin 14-vuotiaita Kotkan Työväen Palloilijoiden C-junioreita. Emma on pelannut jalkapalloa 8-vuotiaasta saakka. Elias aloitti futisharrastuksen parisen vuotta sitten. Kummallakin on selkeä tavoite: jalkapallosta on tarkoitus saada ammatti.

Emma on hyökkääjä ja maalinsylkijä. Elias taas toimii pelinrakentajana keskikentällä.

- Kovia pelejä on edessä, mutta me olemme niihin valmiita. Koko talvi on treenattu tunnollisesti, juniorit toteavat.

Treenejä ja pihapelejä

KTP:n kirjoilla on kaikkiaan noin 120 juniorijalka-palloilijaa, joista vajaat puolet on tyttöjä. Lisäksi seuran A- ja B-juniorit pelaavat yhteisjoukkueessa Kotkan Peli- Karhujen kanssa.

- Jalkapallon voi aloittaa heti, kun oppii kävelemään, toteaa KTP:n valmennuspäällikkö Mika Pulkkinen.

Aluksi jalkapallo on ohjattunakin harrastuksena hauskaa leikkiä, jolla johdatetaan lapsia lajin pariin. Pulkkisen mukaan on aina parempi, mitä aikaisemmin aloittaa ohjatun harjoittelun.

- Lasten ei ole kuitenkaan syytä jäädä yhden lajin varaan, vaan liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisesti.

Tänä päivänä jalkapallo kuten muutkin urheilulajit joutuvat kilpailemaan lasten januorten vapaa-ajasta viihde- ja peliteollisuuden sovellutusten kanssa. Liikun-ta myös painottuu nykyään ohjattuun harrastamiseen.

Jos C-juniori tähtää vakavissaan huipulle, niin harjoitukset ja pelit eivät riitä. Hänellä täytyy olla myös oma-aloitteista innostusta lajia kohtaan. Taito hanki-taan pihapeleissä.

Kotkan Työväen Palloilijoiden C-juniori Emma Suur-Hamari tähtää jalkapalloammattilaiseksi.

Peliä ja elämää

KTP:n C-junioreilla on pelit ja harjoituksen yh-teen laskettuna keskimäärin viisi jalkapallotapahtumaa viikossa.

Emma Suur-Hamari ja Elias Liljasto pitävät harjoi-tusten määrää sopivana.

-Kun kaikki parhaat kaverimme ovat täällä, niin miksi emme mekin olisi? Vielä ei ole kertaakaan kylläs-tyttänyt tulla treeneihin.

Pulkkinen korostaa, että nuorilla pelaajilla täytyy olla tavoitteita, mutta hän myös muistuttaa, että hyvin harvasta tulee futiksen ammattilainen.

- Jos on rohkeutta kokeilla, miten pitkälle omat kyvyt riittävät, niin se on jo kunnioitettava suoritus. Se vaatii pitkäjännitteistä työtä ja elämänhallintaa, siis taitoja, joille riittää käyttöä, kun pelaaminen joka tapa-uksessa ennemmin tai myöhemmin loppuu.

Kun jalkapallokentiltä jää hyviä kokemuksia, niin todennäköisesti laji kulkee mukana vielä peliuran jäl-keenkin.

- Jalkapalloa pystyy elämään, vaikka sitä ei pelaa. Futista seurataan ja entisistä pelaajista tulee usein aktii-visia toimijoita lajin pariin.

Tahtoa ja sydäntä

Kun Saksassa Schalke 04-seurassa ja Suomen maa-joukkueessa nykyisen pelaava Teemu Pukki on 14-vuo-tias, hän pelasi ja harjoitteli KTP:n C-junioreissa.

Pukki oli erityislahjakkuus, mutta itsekin ammattilai-sena Hollannissa, Itävallassa ja useassa Suomen Veik-kausliigan joukkueessa pelannut Pulkkinen muistuttaa, että pelkällä lahjakkuudella ei nousta huipulle saakka.

- Se vaatii tahtoa ja sydäntä.Juniori-ikäisistä ammattilaisiksi nousevat useimmi-

ten ne, joiden taidot ovat hieman keskitasoa paremmat, mutta halu ja motivaatio keskitasoa korkeampia.

Kehitys ei ole pelkästään nousujohteista, vaan se on heiluriliikettä. Jalkapalloilijan täytyy osata myös hävitä ja sietää omia epäonnistumisiaan.

C-junioritasolla jokaista matsia lähdetään voitta-maan, mutta tappioitakin on otettava vastaan.

Jos joukkue pelaa hyvin ja hallitsee opetettuja asioita, niin peli on onnistunut, vaikka lopputulos ei olisikaan toivottu.

Venymistä vastuksen mukaan

Emma Suur-Hamarin edustama KTP:n C-juniorei-den tyttöjoukkue aloittaa tulevalla kaudella Helsinki-Uusimaan sarjassa, missä kotkalaiset saavat vastaansa pääkaupunkiseudun seuroja.

- Me olimme liian ylivoimaisia Kaakkois-Suomen sarjassa. Nyt vastus kovenee ja matseista tulee vaikeam-pia, mikä on pelkästään hyvä: meidän on kehityttävä vastuksen mukaan, Emma tuumii.

Elias Liljaston joukkue aliottaa kautensa Kaakkois-Suomen ykkösdivisioonassa. Keskikentän pelintekijänä on hänelle kaikkein mieluisin pelipaikka.

- Siinä on koko ajan pelissä mukana. Se on mo-nipuolinen rooli. Keskikentällä saa syötellä ja vetää kaukolaukauksia.

Teksti ja kuva:Ville Vanhala

14-vuotias KTP:n C-junioreiden Emma Suur-Hamari on KTP:n C-junioreiden suoraviivainen ja tehokas hyökkääjä ja myös melkoinen pallotaituri.

Katse tiukasti pallossa

18

Hauskin vappumuisto

Raatikainen tuli minuuttia vaille 11

Olin silloin 1970-luvulla vastuussa demareiden vap-pujuhlista, jotka pidettiin Sibeliuksenpuistossa. Juhla-puhujaksi oli sovittu Erkki Raatikainen, ja puheen piti alkaa kello 11.00.

Kello läheni yhtätoista, mutta Raatikaista ei näkynyt missään. Näin, että yleisön keskellä oli maaherra Mart-ti Viitanen. Kerroin hänelle, että puhuja oli hävinnyt ja viiden minuutin päästä pitäisi puheen alkaa. Kysyin, voi-siko hän pitää juhlapuheen.

-Onnistuu kyllä, mutta puhun pitkästi, koska lyhyttä puhetta en ehdi valmistella, Viitanen vastasi rauhalliseen tapaansa.

Tässä piili se totuus, että pitkästi sanominen on aina helpompaa kuin lyhyesti ja napakasti puhuminen.

Minuuttia vaille 11 Erkki Raatikainen pyyhälsi pai-kalle perperinliepeet lepattaen.

Hän oli Kotkaan tultuaan mennyt ensimmäiseen paikkaan, jossa oli punaisia lippuja. Ne olivat Pekkasen puistossa SKDL:n juhlassa. Siellä Raatikainen oli seissyt ja ihmetellyt, että puheet olivat vähän outoja.

Hän oli kysynyt joltakin, kenen juhla se oikein oli, ja kuultuaan vastauksen hän lähti kiitämään kohti oikeita vappujuhlia, ehti juuri ja juuri ja piti siellä puheensa, ku-ten sovittu oli.

- Antero Anttila

Pieni nainen, lippu ja tuuli

Lipun kantaminen vappumarssissa on aina ollut mi-nulle hyvin tärkeä asia. Monesti kyyneleet ovat tulleet silmiin ja selkäpiissä on tuntunut väreitä, kun olen ollut niin ylpeä tästä tehtävästä.

Kerran kun olin marssimassa, tienristeyksistä pu-halsi niin kova tuuli, että lipputangosta sai pitää oikein

tosissaan kiinni. Takanani marssi Jouko Heikkilä. Kun pääsimme juhlapaikalle Sibeliuksenpuistoon, hän sanoi ihailevansa minua kovasti. Olin näet kantanut painavaa lippua yhdellä kädellä kaikista tuulista huolimatta.

Jouko sanoi, ettei olisi uskonut minun ikinä pystyvän siihen. Olen iloinen ja ylpeä tästä tunnustuksesta.

Minulle oli myös aina hyvin tärkeää se, että äitini oli katsomassa marssia nykyisen kauppahallin kulmalla ja hän näki minut marssimassa.

En enää jaksa kantaa lippua, mutta monet hienot muistot elävät mielessäni.

- Jatta Moilanen

Vappuna paistetaan munkkeja

Viimeisten vuosien vappujuhlat ovat kuluneet tiiviis-ti työväen vappujuhlassa hyvin perinteiseen tapaan. On upeaa olla edustamassa omaa puoluetta ja saada kantaa lippua kulkueessa pitkin Keskuskatua.

Kannan huolta näiden perinteiden häviämisestä, jot-ka ovat minulle erittäin tärkeitä. Sosialidemokraattinen aate tulee säilyttää ja siihen kuuluneet tavat. Toisaalta tapoja voisi joltain osin hieman päivittää ja houkutel-la monipuolisilla tapahtumilla eri ikäluokkia juhlimaan vappua.

Oma kohokohta perheellä on munkkien paisto, jon-ka teen ainoastaan vappuna. Paistan ison läjän munkkeja ja sitten niitä syödään, niin että napa paukkuu! Sitä odo-tetaan aina, vesi kielellä.

- Nina Brask

vappu

TIUTISEN TYÖVÄENTALO

Viihtyisät tilat, edulliset hinnat.Juhliin ja muihin tilaisuuksiin.

Seuratie 4 48930 KOTKAPuh. (05)2603033

045-2766911050-3228827

www.tiutinen.sdp.fi

19

Kevät tulee kohisten ja vappu pääsee aina yllättämään. Pikaiset ohjeet ovat siis poikaa.

Jos ilmapallo karkaa ja vappuviuhka tipahtaa lätäk-köön, ja vanhan rakkaan ylioppilaslakin päälle kaatuu vielä kahvia, punaviinistä puhumattakaan, niin ei hätää. Lohtu on lähellä ja se on suloinen ja sokerinen.

Vappuna on ihan pakko olla käden ulottuvilla sisältä pehmeitä, pinnalta rapeita ja ihanan sokerisia munkke-ja.

Niitä syödessä periaate on sama kuin possojen popsinnassa. Suupieliä ei saa pyyhkiä, vaan makean nautinnon jälkien pitää näkyä suupielissä.

Nessunenäliinat otetaan sitten käyttöön ehkä ennen vappumarssille tai lounaalle menoa.

Siispä alamme heti suunnitella vappumunkkien valmistamista, ja munkeloisten kyytipoikana on tietysti vappusima.

Ja koska kaikki kuitenkin aina jää viime tippaan, tarjoamme tässä pikamunkkien ja pikasiman ohjeen.

Vappupippaloiden pikamunkit1 dl maitoa2 rkl öljyä1 tl sitruunan raastettua kuorta2 rkl sitruunamehua1 muna1 dl sokeria1 tl kardemummaa½ tl suolaan. 4 dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta

Ei vappua ilman munkkiaKypsentämiseen:7-8 dl rypsiöljyäsokeroimiseen hienoa sokeria

Sekoita ainekset ohjeen mukaisessa järjestyksessä, lopuksi vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.

Kuumenna öljy teräskattilassa. Rasva on sopivan kuumaa, kun pieni leipäpala ruskistuu parissa minuu-tissa.

Nosta kahdella ruokalusikalla pieniä taikinanoka-reita öljyyn, 4-6 nokaretta kerrallaan. Kypsennä 2-3 minuuttia, kunnes munkit ovat kauniin värisiä.

Nosta munkit reikäkauhalla valumaan talouspaperin päälle ja sokeroi ne lämpiminä. Tarjoa pikamunkit heti.

Sitruunainen pikasima250 g hunajaa½ l + 2 l vettä2-3 sitruunan mehu tai ½ - 1 dl sitruunamehutiivistettä

Sekoita hunaja noin puoleen litraan lämmintä vettä. Lisää loppu vesi ja mausta sitruunamehulla. Jäähdytä viileäksi ennen tarjoilua. (Resepti: Suomen Mehiläishoi-tajain Liitto)

Teksti ja kuva:Ulla-Maija von Hertzen

vappu

SAK:N JA AMMATTILIITTOJEN KYMEN ALUEEN PALVELUHAKEMISTO

Suomen ammattiliittojenkeskusjärjestö SAK ry Lappeenrannan toimipiste Koulukatu 23 53100 Lappeenranta Puh. 020 7740 321 www.sak.fi

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Kotkan toimisto Puutarhakatu 12 48100 Kotka Puh. 05 7401431 www.akt.fi

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Lappeenrannan toimisto Koulukatu 23, 3. krs 53100 Lappeenranta Puh. 010 7703 550 (vaihde) Faksi 010 7703 591 www.jhl.fi

Metallityöväenliitto ryKymen aluetoimistoMatkakuja 6, 2. krs 48600 KotkaPuh. 020 7741 392 Avoinna ma - pe 8.20 - 12 ja 13 – 16www.metalliliitto.fi

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Kouvolan toimisto Urheilijankuja 6 45100 KOUVOLA Avoinna ma-pe klo 9-12 ja 13-16 Sähköposti: kouvola@pam.fi www.pam.fi

Sähköliitto Itä-Suomen aluetoimisto Matkakuja 6 A, 2. krs. 48600 Kotka puh. 050 60 303 www.sahkoliitto.fi

Iloista vappua ja aurinkoisen kuplivaa kevättä!

KOTKAN VAPPU 2013Kunniakäynti Parikan muistomerkillä klo 9.00

JUHLA SIBELIUKSEN PUISTOSSA KLO 11.00

• Juhlapuhe SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly• Musiikkia• Sos.dem.soittokunnat• Robert Kyöstilä & Waltteri Turunen

Lippulinna

• Keskuskoulun pihalta klo 10.45• järjestäytyminen klo 10.00 alkaen

Reitti: Keskuskoulu-Keskuskatu-Kaivokatu-Sibeliuksen puisto

HUOM. SD-jatkot Työskillä klo 12.30. Ilmoittautumisia toivo-taan tarjoilujen vuoksi (0400-659832/toimisto@sdpkotka.net)