Eteläisen Korpilahden kyläselvitys 2011

Eteläisen Korpilahden kyläselvitys 2011J äJyväskylän kaupunki - Kaavoitus

1(27)

ETELÄISEN KORPILAHDEN KYLÄSELVITYS 2011

1.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.............................................................................. 2 1. KORPILAHDEN MAANKÄYTÖN ESISELVITYS 2008 ................... 2 2. MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE............................................... 4

2.1. Kylät ......................................................................... 5 2.2. Väestö....................................................................... 6 2.3. Palvelut ..................................................................... 7 2.4. Kunnallistekniikka ....................................................... 8 2.5. Rakentaminen ja asuminen........................................... 9 2.6. Maa- ja metsätalous .................................................. 10 2.7. Kulttuurimaisema...................................................... 10 2.8. Liikenne................................................................... 12 2.9. Erityiskohteet ........................................................... 13 2.10. Luonto ja maisema................................................. 13

3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE ................................ 16 3.1. Maakuntakaavoitus.................................................... 16 3.2. Yleiskaavoitus........................................................... 17 3.3. Suunnittelutarvealueet............................................... 18 3.4. Muut suunnitelmat .................................................... 19 3.5. Maanomistus ............................................................ 19

4. KYLÄSELVITYS ................................................................ 21 4.1. Kyläselvityksen tarkoitus............................................ 21 4.2. Suunnitteluvaiheet .................................................... 22 4.3. Kyläselvityksen toteuttaminen .................................... 22 4.4. Rakennuslupamenettelyt ............................................ 23

Kansikuvat: Rallikuva Leustun maalista 2006; Juha Kantanen Maisema Saakoskelta; Kari Nättinen Hevoset: Julia Virtanen

KARTTALIITTEET

Kartta 1/3 Rakennettu ympäristö

Kartta 2/3 Luonnonympäristö ja maisema Kartta 3/3 Maanomistus ERILLISET RAPORTIT JA SELVITYKSET

- Luonto- ja maisemaselvitys 2010 - Kulttuurihistoriallinen rakennusinventointi 2008

Eteläisen Korpilahden kyläselvitys

2(27)

JOHDANTO

Vuoden 2009 alussa tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muu-tos, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää entistä laajemmin rakennusluvan myöntämisen perusteena maaseutukylissä. Kaavoi-tuksen tarpeellisuus ja maaseutualueen todellinen rakentamispaine kannattaa kuitenkin selvittää hyvin, sillä yleiskaavan laadinta on usein raskas, kallis ja pitkä prosessi. Yksittäinen suunnittelutarve-harkinta voi olla riittävä keino ohjata rakentamista alueella.

Jyväskylän kaupunki on kartoittanut vuoden 2010 aikana yhdessä kyläyhdistyksen kanssa Saalahti-Saakoski-Leustu-Horkka-Painaa alueella suunnittelun tarvetta sekä sopivaa suunnitteluvälinettä. Tar-vitaanko kaavaa, millaista kaavaa - vai pärjätäänkö ilman?

Alueella tehtyjen yleiskaavallisten selvitysten lisäksi alueella on jär-jestetty useita kylätilaisuuksia tavoitteena kartoittaa asukkaiden tar-peita ja tonttien myyntihalukkuutta.

Työn taustalla on ollut Korpilahden maankäytön esiselvityksen kautta tullut tarve selvittää alueen suunnittelutarvetta.

1. KORPILAHDEN MAANKÄYTÖN ESISELVITYS 2008

Korpilahden alueelle laadittiin maankäytön esiselvitys (ESSU) vuonna 2008, joka sisälsi laadittujen selvitysten lisäksi myös alustavia ana-lyysejä ja kehittämisehdotuksia. Selvityksen tarkoituksena oli edesauttaa työskentelynsä aloittavan aluearkkitehdin, kaupunkira-kennepalvelun sekä muiden toimijoiden ja osallisten perehtymistä Korpilahden maankäyttökysymyksiin kuntaliitostilanteessa.

Esiselvityksen alustavissa analyyseissä ja kehittämisehdotuksissa on kirjattu selvitykseen seuraavaa:

Eteläisellä kyläalueella on Ysitien pohjoispuolelle ja myös Saalah-den puolelle tullut useita asuinrakennuslupia 2000 vuoden jälkeen. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto >> kaavoitustarve (kahdessa osassa; Saalahti ja Saakoski, erityyppiset alueet).

Alueelle sijoittuu paljon hevostiloja. Alueelle voisi kehittää ’Ranchi-imagon’ tukemaan Himoksen aluetta. Alueelle sijoittuu myös soralu-pia paljon, joten maankäytön yhteensovittaminen on tärkeää jatkos-sa.

Vanha Nelostie kulkee Ysitien rinnalla Kirkonkylään ja on poikki yh-destä kohdasta. Vanha tielinjaus tulisi saada yhtenäiseksi, se vähen-täisi osan liikennettä pois Ysitieltä. Ratsutie Kirkonkylälle. Ratsu-tieverkoston kehittäminen välille Saalahti-Painaa-Saakoski

Alueen läpi on suunnitteilla 110 kV linja.

Yhteistyösuunta Juokslahti ja Himos / Jämsä.

VETOVOIMAT : Saalahden koulu, Horkan päiväkoti, vesi- ja viemäri-linja, Päijänne, Himos, Unescon perintökohde, hevostilat.

Kehittämisehdotukset (kartta seuraavalla sivulla):

Saakosken-Saalahden suunnan kehittymistä tukee Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan linjat (vesi ja viemäri) sekä Saakosken koulu. Alue on melko laaja ja alueittain erilainen, joten Saakoski (hevostilat, kunnan maanomitus, soranotto) ja Saalahti (Päijänne, koulu) kan-nattanee tehdä eri hankkeina.

Korpilahden eteläisen alueen voisi yhdistää Kirkonkylän suuntaan Vanhan Laukaantien kehittämisellä. Ko tie on poikki yhdestä kohdas-ta. Hyvä rinnakkaistie Ysitien varrella olisi myös liikenneturvallisesti tärkeä kohde. Vesiosuuskunnan linja kulkee tien varrella.


3(27)

Ote Korpilahden esiselvitysraportin 2008 (ESSU) kartasta


4(27)

2. MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE

Alueelta on matkaa noin 40 km Jyväskylän ja 20 km Jämsän keskus-toihin. Korpilahden keskustaan on matkaa reilut 10 km.


5(27)

2.1. Kylät

Tarkastelualueena on Saalahti – Saakoski – Leustu – Horkka - Pai-naan muodostama pienten kylien alue, jota yhdistää Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan verkosto.

Alueelle sijoittuvat seuraavat maarekisterikylät: 424 Juokslahti, 434 Nuoranlahti, 442 Ruotsula, 448 Särkijoki ja 419 Hahkala.


6(27)

2.2. Väestö

Väestö ikäryhmittäin Moksissa, Hirvimäessä ja Saakoskella (tilastoja-ko viereisellä sivulla, 18.3.2011 ORi).

Tilastojakokartta: Uusi rajaus sinisellä, vanhat punaisella.


7(27)

2.3. Palvelut

Saakosken Koski-Baarista saa kahvilatuotteiden lisäksi elintarvikkei-ta. Pihassa pysähtyy kirjastoauto keskiviikkoisin. Saajoen rannalla on kylän yleinen uimapaikka ja matonpesupaikka.

Kyläläisten kunnostama Horkan kylätalo sijaitsee vanhan Horkan koulun pihapiirissä (koulurakennus on nykyisin yksityisen omistuk-sessa). Kyläyhdistys on 2000-luvulla rakentanut piha-alueelle kylä-läisten käyttöön grillikatoksen, palloiluseinän ja korkeushyppypaikan.

Alueelta löytyy monenlaista osaamista ja yritystoimintaa (maaraken-nusta, kuljetus, puutarha, ratsastustoimintaa, maatilamatkailua ym).

Saakosken koulu sijaitsee Päijänteen rantamaisemassa Saalahdella. Oppilasmäärä on 35 henkeä (2010) ja luokka-asteita on 1-6.

Saakosken koulua varten on laadittu tarveselvitys 26.3.2010. Koulul-ta puuttuvat tilat liikunnan, teknisen työn ja tekstiilikäsityön opetta-misen. Saakosken nykyinen koulu on vanhanaikainen, mutta terve ja kunnoltaan melko hyvä. Selvityksen mukaan Korpilahden eteläisen alueen paras päiväkoti- koulun paikka pidemmällä tähtäimellä olisi Saakosken kylässä, 9- tien läheisyydessä. Perusteena tälle ovat hy-vät kulkuyhteydet.

Saalahden koulu Horkan kylätalo


8(27)

Koulukuljetusreitit on merkitty kartalle punaisella. Saakosken koulun oppilaista suurin osa on taksikyydeillä kuljetettavia. Linja-autoyhteys on mahdollinen Ysitien varrella.

Matkakertymä Saakosken koululle on keskimäärin 6,5 km ja Kirkon-kylälle 10,4 km. Kuljetettavia lapsia vuonna 2009 oli yhteensä 33.

2.4. Kunnallistekniikka

Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnalla on kattava vesi- ja viemäriver-kosto alueella, vuonna 2011 liittyjiä oli yhteensä noin 130 taloutta. Runkolinjaa on rakennettu noin 15 km ja talohaaroja noin 40 km.

Koulu

Kirkonkylä

3 km säde


9(27)

2.5. Rakentaminen ja asuminen

Rakentaminen on 2000-luvulla sijoittunut pääosin Saalahti- Saakoski-Leustu suunnalle vesiosuuskunnan verkoston varteen. Vuosittainen rakentamisen määrä on ollut noin 1-3 taloa.

Alueella on melko paljon asumattomia rakennuksia, osa rakennuksis-ta on siirtynyt loma-asuntokäyttöön.

Asumattomien asuintalojen määrä (2010):

Alue Asuintalot Asumattomat asuintalot

% kaikista Korpilahdella

% alu-een tal.

Hirvimäki 130 47 8 36

Moksi 112 48 8 30

Saakoski 267 91 15 34

Asumattomat asuinrakennukset on merkitty punaiseksi.


10(27)

2.6. Maa- ja metsätalous

Alueelle sijoittuu useita maa- ja metsätaloustiloja, joista hevostilojen osuus on suurin. Saakosken, Saalahden ja Särkijoen alueella on tär-keitä yhtenäisiä peltoaukeita.

Ote Korpilahden esiselvitysraportista 2008 (ESSU).

2.7. Kulttuurimaisema

Maakuntakaavaan (ote sivulla 16) on osoitettu seuraavat maakun-nalliset kohteet:

- Särkijoen alue maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi - Ylä-Painaan tila Valtatien varrella maakunnallisesti arvokkaaksi

rakennetuksi ympäristöksi - Leustun laitumet maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaise-

maksi. Keski-Suomen ympäristökeskuksen kohdekuvaukset: Korpilahden kulttuuriympäristö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17845&lan=fi

Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa: http://www.keskisuomi.fi/filebank/1338-kulttuuriymparistot_mv07www.pdf

Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005. http://www.keskisuomi.fi/filebank/666-perinnemaisemat04-05.pdf

Valokuva: Minna Eskelinen, FCG


11(27)

Keski-Suomen museo inventoi vuonna 2008 rakennushistoriallisesti merkittävät kohteet. Ylä-Painaa on maakunnallisesti merkittävä koh-de, muut ovat paikallisesti merkittäviä.

Saakosken kyläkirja on julkaistu vuonna 2004.


12(27)

Kartalle on merkitty punaisella maa-ainesten kuljettamiseen käytet-tävät tieosuudet. Oranssilla viivalla on merkitty Leustun pikataival.

2.8. Liikenne

Alueelta on hyvät yhteydet valtatien välityksellä Jyväskylän ja Jäm-sän/Tampereen suuntaan. Saakosken kohdalla vuorokausiliikenne on 8361 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus 945 ajoneuvoa.

Linja-autoliikenteen arkipäivän vuorotarjonta Jämsä-Jyväskylä välillä on yhteensä 55 vuoroa, joista 29 on pikavuoroa (53%).

Tampereen ja Jyväskylän välillä liikennöi arkisin 11 junavuoroa mo-lempiin suuntiin. Nykyinen rataverkko on Jyväskylä-Orivesi välillä yksiraiteinen. Maakuntakaavassa on varaus kaksiraiteiseksi. Lähin rautatieasema on Jämsässä.

Vattenfall Verkko Oy on aloittanut 110 kV voimajohtohankkeen suun-nittelutyön Jämsä-Jyväskylä välillä. Alueelta on kartoitettu linja-vaihtoehtoja, joista kannatettavampana pidetään nykyisen rautatien viereen sijoittuvaa vaihtoehtoa. Johtokäytävän leveys on 26 m, mo-lemmin puolin linjaa tarvitaan 10 m leveät reunavyöhykkeet. Linjan paikasta ei ole olemassa vielä päätöksiä. Asia tulee käsittelyyn vuo-den 2011/12 aikana (?).

Vuosittain alueella ajetaan Suomen MM-rallin legendaarinen Leustun pikataival, noin 21 km.

Liikennemääräkartta 2010, ajon./vrk.


13(27)

2.9. Erityiskohteet

Alueelle sijoittuu useita ympäristölupia; sora- ja hiekkalupia sekä kalliokiviaineslupia (ed. sivun kartta). Maatalouteen liittyvät ympäris-töluvat ovat lannan varastointia varten ja yksi maatilakohde Saalah-dessa (kartta sivulla 10).

2.10. Luonto ja maisema

Tämä kappale sisältää tiivistelmän alueelle laaditusta erillisestä luon-to- ja maisemaselvityksestä (raportti 14.7.2010, FCG Oy).

Maisema Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Hämeen vilje-ly- ja järvimaan maisemamaakuntaan, Päijänteen seutuun.

Selvitysalueen maiseman merkittävimmät osa-alueet ovat Saajoen jokimaisemat, Haukivuoren ja Palovuoren kalliometsät sekä kulttuu-rimaisemat.

Saajoki on pääosin peltojen ja asutuksen reunustama. Mutkittele-vaan jokimaisemaan kuuluu koski- ja suvantojaksoja. Rantametsät ovat reheviä ja lehtipuuvaltaisia. Myös muut purot reunusmetsineen ovat luonnonmaisemaltaan arvokkaita kohteita (mm. Kankaanoja ja Lahdenvuoren puro).

Maisemallisesti merkittävimmät metsäalueet ovat Haukivuoren (kan-sikuva) ja Palovuoren kalliometsät, joiden jyrkät kalliorinteet näkyvät kauas avoimessa viljelymaisemassa. Nuorten metsien ja taimikoiden osuus on huomattava. Laajimmat nuorten metsien alueet sijaitsevat Lintuvuorella.

Pohjavesialueet Selvitysalueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta, joista läntinen Leh-timäenkangas on vedenhankintaa varten tärkeä luokiteltu pohjavesi-alue (luokka 1). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,2 km2, muodostumisalueen pinta-ala 0,85 km2 ja antoisuus 400 m3/d. Hal-komäen pohjavesialue on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

(luokka 2). Kokonaispinta-ala on 1,98 km2, muodostumisalue 1,33 km2 ja antoisuus 500 m3/d.

Vesistöt Selvitysalueella kokonaan sijaitsevat Pirttijärvi (10,4 ha) ja Maahin-järvi (22,1 ha), joka on erittäin rehevä. Osin selvitysalueella sijaitse-vat Saarijärvi (577,3 ha, keskisyvyys 7,62 m, suurin syvyys 25,85 m), Lahnajärvi (26,6 ha) ja Painaanjärvi (61,9 ha). Vesistöjen käyt-tökelpoisuusluokituksen mukaan Saarijärvi ja Painaanjärvi on laadul-taan hyviä.

Saajoki (7,8 km) laskee Saarijärvestä Päijänteen Saalahteen. Joesta suurin osa on suvantoa ja siinä on kolme koskijaksoa. Kokonaispu-touskorkeus on 34 m. Saajoen veden happiolot ovat hyvät. Vesi on lievästi hapanta, ruskeaa ja rehevää. Vesistöjen käyttökelpoisuus-luokituksessa Saajoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Saajoen virta-vesialueille on laadittu kunnostussuunnitelma, jolla pyritään paran-tamaan Saajoen kalataloudellista, luonnonsuojelullista ja maisemal-lista arvoa.

Kasvillisuus Kasvillisuus vaihtelee harjukankaista ja kallioiden lakialueiden karuis-ta mäntykankaista rinnekuusikoihin, puronvarsien reheviin lehtipuu-valtaisiin metsiin sekä joenrantalehtoihin.

Selvitysalueen suot ovat pääosin ojitettuja rämeitä ja korpia. Koko-naisuudessaan soita on vähän. Rantaluhtia on mm. Lahnajärven ja Kylmälänlahden alavilla rannoilla.

Eläimistö Korpilahden nisäkäslajisto on Keski-Suomelle tyypillinen. Alueen ni-säkäslajistoon kuuluvat mm. hirvi, jänis, orava ja liito-orava. Selvi-tysalueella ei sijaitse merkittäviä linnustokohteita. Saajoki, sen ylä-puolinen Saarijärvi ja Päijänne muodostavat alueellisesti merkittävän kalataloudellisen kokonaisuuden.

Liito-oravat Selvitysalueelta löydettiin yhdeksän liito-oravan elinaluetta, jotka sijaitsevat mm. Leustun, Lahnajärven, Painaan, Saajoen, Kalmarin, Maahinjärven ja Painaan alueella. Lisäksi lajille soveliaita metsiä on Saakosken varrella ja laajemmalti Lahnajärvi-Leustu alueella.


14(27)

Kohdeluettelo (numero vastaa liitekartan numeroita):

- 1 Ala-Painaan liito-oravametsä ja metsälaidun (3,8 ha) - 2 Ala-Painaantien liito-oravametsä (3,9 ha) - 3 Leustun liito-oravametsä ja lehto (2,4 ha) - 4 Lahnamäen liito-oravametsä (3,3 ha) - 5 Kalmarin liito-oravametsä ja lehto (1,8 ha) - 6 Saajoen liito-oravametsä (4,4 ha) - 7 Rantamäen liito-oravametsä (3,9 ha) - 8 Hevoshaanmäen metsä ja lehto (1,9 ha) - 9 Maahinjärven-Hiidenkallion liito-oravametsä (7,6 ha). Metsälaki- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoi-suuden kannalta arvokkaat kohteet Metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöjä (MetsäL 10§) selvitys-alueella ovat lähteiden purojen ja norojen lähiympäristöjä, rehevät lehtolaikut, kalliojyrkänteet ja niiden alusmetsät ja rantaluhdat. Sel-vitysalueelta ei löydetty eikä ole tiedossa luonnonsuojelulain suojel-tuja luontotyyppejä (LSL 29§). Vesilain suojelluista luontotyypeistä selvitysalueella on luonnontilaisia puroja ja noroja sekä luonnontilai-sia tai luonnontilaisen kaltaisia lähteitä.

Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta mer-kittävimpiä kohteita ja aluekokonaisuuksia ovat Kankaanojan ja Lah-denvuoren puronvarsilehdot sekä Saajoen-Saakosken luontokokonai-suus.

Kohdeluettelo (numerot vastaavat liitekartan numeroita):

- 10 Ala-Painaantien puronvarsilehto (1,0 ha) - 11 Lahdenvuoren puronvarsilehto (2,1 ha) - 12 Kankaanoja (5,2 ha) - 13 Nikkilän puro ja lehto (0,3 ha) - 14 Kemilän lehto (0,5 ha) - 15 Lahnamäen lehto (0,3 ha) - 16 Lahnajärven rantaluhta (0,4 ha) - 17 Leustun laitumet (35,8 ha) - 18 Kylmälahden rantaluhta (0,7 ha) - 19 Saakosken koskijakso ja rinnelehdot (1,6 ha)

- 20 Haanpään kalliojyrkänne (0,7 ha) - 21 Lintumäen lähde (0,1 ha) - 22 Lintumäen lehtojuotti (0,4 ha) - 23 Metsäpirtin lehto (0,4 ha) - 24 Rauhamäen lehto (0,7 ha) - 25 Kantolan suo (13,6 ha) - 26 Meiningin lehto (0,8 ha) - 27 Korpelan lähde (0,1 ha) - 28 Korpelan lehto (0,3 ha) - 29 Saajoki (4,4 ha). Maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet Selvitysalueella on huomattavia kulttuurimaisemallisia arvoja. Mer-kittävin kohde, Särkijoen maisema-alue ulottuu selvitysalueelle Pai-naanjärven ympäristössä. Paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia muodosta-vat viljelymaisemat, joihin liittyy vanhoja asuinrakennuksia pihapii-reineen, metsäsaarekkeita sekä perinnemaisemakohteita. Pellot ra-jautuvat tyypillisesti vesistöihin. Nämä alueet ovat: - Leustun kultuurimaisema - Saajoen-Saalahti kultuurimaisema. Selvitysalueen merkittävin luonnonmaisemaelementti on Saajoen jokimaisema ja siihen liittyvät koskijaksot. Selvitysalueen kaakkois-osassa maisemaa hallitsevat korkeat, jyrkkärinteiset kalliomäet (Pa-lovuori, Haukivuori ja Pajakko), jotka erottuvat kauas avoimessa viljelymaisemassa rajaten sitä.

Saajoen kunnostussuunnitelma Itä-Suomen Ympäristölupavirasto on myöntänyt 17.8.2009 luvan Saajoen virtavesialueiden kalataloudelliseen kunnostukseen Keski-Suomen ympäristökeskuksen 15.1.2009 päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kunnostus käynnistyy 2011.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=107320&lan=fi

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=312379&lan=fi


15(27)

Kohdenumerointi: 1 Ala-Painaan liito-oravametsä ja metsälaidun (3,8 ha) 2 Ala-Painaantien liito-oravametsä (3,9 ha) 3 Leustun liito-oravametsä ja lehto (2,4 ha) 4 Lahnamäen liito-oravametsä (3,3 ha) 5 Kalmarin liito-oravametsä ja lehto (1,8 ha) 6 Saajoen liito-oravametsä (4,4 ha) 7 Rantamäen liito-oravametsä (3,9 ha) 8 Hevoshaanmäen metsä ja lehto (1,9 ha) 9 Maahinjärven-Hiidenkallion liito-oravametsä (7,6 ha) 10 Ala-Painaantien puronvarsilehto (1,0 ha) 11 Lahdenvuoren puronvarsilehto (2,1 ha) 12 Kankaanoja (5,2 ha) 13 Nikkilän puro ja lehto (0,3 ha) 14 Kemilän lehto (0,5 ha) 15 Lahnamäen lehto (0,3 ha) 16 Lahnajärven rantaluhta (0,4 ha) 17 Leustun laitumet (35,8 ha) 18 Kylmälahden rantaluhta (0,7 ha) 19 Saakosken koskijakso ja rinnelehdot (1,6 ha) 20 Haanpään kalliojyrkänne (0,7 ha) 21 Lintumäen lähde (0,1 ha) 22 Lintumäen lehtojuotti (0,4 ha) 23 Metsäpirtin lehto (0,4 ha) 24 Rauhamäen lehto (0,7 ha) 25 Kantolan suo (13,6 ha) 26 Meiningin lehto (0,8 ha) 27 Korpelan lähde (0,1 ha) 28 Korpelan lehto (0,3 ha) 29 Saajoki (4,4 ha)

Viereinen kartta on suurennettuna kolmella seuraavalla sivulla.

16(27)

3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE

3.1. Maakuntakaavoitus

Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava

Maakuntakaavassa ovat seuraavat aluetta koskevat merkinnät:

- Valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) - Valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata, merkittävä

parantaminen - Joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) - Moottorikelkkailureitti - Suojelualue (S) - Muinaismuistokohde (Leponenä, Kattilaoja, Rimminlampi,

Saaniemi/Rantavainio) - Arvokas perinnemaisema (Leustu) - Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (m) (Särkijoki) - Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Ylä-

Painaa) - Voimalinja, yhteystarve (Mäntylä-Korpilahti-Toivila 110 kV) - Pääjohto, yhteystarve (Korpilahti-Jämsä yhdysvesijohto) - Pohjavesialue (Lehtimäenkangas) Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaa-kuntakaava (1. VMK) laadittiin Jyväskylän seudun jätteenkäsit-telykeskusta varten. Toinen vaihemaakuntakaava (2. VMK) so-vittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Sen tavoitteena on turvata riittävästi kiviainesta rakentamiseen ja suojella samalla arvokkaita kallio-, harju- ja moreenialueita. Kolmas vaihemaakuntakaava (3. VMK) koskee turvetuotantoalu-eita ja suoluontoa kasveineen ja lintuineen sekä tuulivoimaa. Neljäs päivittää puolustusvoimien melu- ym. alueita, kaupan palveluverkkoa ja virkistystoiminnoille kaavailtuja alueita.

Vaihemaakuntakaavoista on vahvistunut 1. ja 2. vaihekaavat. http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus

Maakuntavaltuuston 15.11.2010 hy-väksymä ja ympäristöministeriön 11.5.2011 vahvistama 2. vaihemaa-kuntakaava.

- Maa-ainesten ottovyöhyke (eo/1),29 Halkomäki

- Rakennuskiviainesten ottovyöhyke (eo/3), 43 Levaniemi

- Arvokas kallioalue (ge/1), 9 Au-tiovuori, 17 Kattilavuori

- Arvokas moreenimuodostuma (ge/3), 7 Leustun reunamoreeni

Vahvistettu Keski-Suomen maakuntakaava.

http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava

http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava


17(27)

Kaavoitustilanne 2010

3.2. Yleiskaavoitus

Saalahden Päijänteen rannat kuuluvat oikeusvaikutteisen Päijän-teen rantayleiskaavoituksen piiriin. Kaava on vahvistunut 23.8.1996. Kaava käsittää noin 200 m leveän ranta-alueen ja se on laadittu pääasiassa loma-asutusta varten.

Päijänteen rantayleiskaavan alueella lomarakennuksille voidaan myöntää suoraan rakennuslupa, mutta omakotitalon rakentami-nen edellyttää poikkeamispäätöstä (kts kappale Rakennuslupa Päijänteen rannalla sivulla 23).

Ote Päijänteen rantayleiskaavasta. Kaavakartalla pysyvä asutus on osoitettu neliö-symbolein. Mustat symbolit ovat olevia ja ’tyh-jät’ ovat uusia rakennuspaikkoja.

Päijänteen rantayleiskaavaa tulisi tarkistaa, sillä osin sitä voi-daan pitää jo vanhentuneena. Yleisesti ottaen Päijänteen rannal-le on luonnollisesti paineita muuttaa loma-asuntoja pysyvää asutusta varten. Pysyvää asutusta tulisi voida osoittaa kyläalu-eille ja verkostojen äärelle.


18(27)

Vt 4 :n lähialueiden maankäytön ja liikenteen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.1.1982. Yleiskaava-alue si-sältää koko Ysitien varren Korpilahden alueella. Tarkastelualu-eella kaavavaraus koskee valtatietä ja sen välitöntä ympäristöä. Kaava on vanhentunut.

Valtatien 9 yksityisliittymistä ja tiejärjestelyistä on laadittu esi-selvitys vuonna 2008 (Tiehallinto).

Ote Vt 4:n lähialueiden osayleiskaavasta 1982.

3.3. Suunnittelutarvealueet

Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentami-seen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Rakennusjärjestyksen mukaisia suunnittelutarvealueita ovat Tik-kala-Saukkola- Sarvenperä, Saakoski, Putkilahti ja Kirkonkylän ympäristö sekä Ysitien varsi 500 metrin etäisyydellä. Rakennus-järjestyksen liitekartta sisältää aluerajaukset. (kts kappale Ra-kennuslupa suunnittelutarvealueella sivulla 23).

Ote rakennusjärjestyksen liitekartasta Suunnittelutarvealueet.


19(27)

3.4. Muut suunnitelmat

Ysitien kehityskäytävä 2007 ; Jämsä – Korpilahti – Muurame – Jyväskylä – Jyväskylän maalaiskunta –Laukaa –Hankasalmi. Suunnitelma sisältää Ysitien kehittämistoimia (matkailu, logis-tiikka, kauppa, teollisuus), runkotien vaikutuksia, asutusraken-teen monipuolista kehittämistä, rautatien kehittämistä, klusteri-alueiden luonnetta yms. http://www.keskisuomi.fi/filebank/1462-posteri_ysitie.pdf, http://www.keskisuomi.fi/filebank/1205-markku_kuokkanen_ysitie.pdf.

3.5. Maanomistus

Kaupunki omistaa alueella maata noin 100 ha, joista Kalmarin tila 68 ha sijaitsee Saakosken kylän kohdalla erinomaisella pai-kalla.

Vihreällä värillä on merkitty kaupungin maanomistus.


20(27)

Kaupungin omistama Kalmarin tila, 68 ha.

Kaupungin omistama Ylä-Lehtimäen tila, 15 ha.

Kaupungin omistama Hallan tila, 16 ha.


21(27)

4. KYLÄSELVITYS

Tämän selvitystyön tavoitteena on ollut selvittää eteläisen Korpi-lahden suunnittelun tarvetta sekä sopivaa suunnitteluvälinettä. Tarvitaanko kaavaa, millaista kaavaa - vai pärjätäänkö ilman eli voidaanko rakentaa käyttäen yksittäistä lupaharkintaa.

4.1. Kyläselvityksen tarkoitus

Korpilahden maankäytön esiselvityksen tuloksena tuli esille ete-läisten kylien maankäytön potentiaalisuus ja mahdollinen kaa-voitus. Kaavoituksen tarpeellisuuden ja rajaamisen selvittämi-seksi päätettiin esiselvitystyötä jatkaa tarkemmilla yleiskaavalli-silla selvityksillä. Ensin alueelle käynnistettiin luonto- ja maise-maselvityksen laadinta sekä kulttuurihistoriallinen inventointi, jonka jälkeen työtä syvennettiin muun muassa kartoittamalla mahdollisia rakennuspaikkoja.

Kylien asukkaille suunnatuissa tilaisuuksissa ja kyselyissä pyrit-tiin kartoittamaan asukkaiden toiveita ja tonttien myyntihaluk-kuutta. Kyselyä ei lähetetty normaaliin kaavoitustapaan maan-omistajille, vaan kylän kehittämistä haluttiin kysellä asukkailta itseltään. Kyläilloista ja hankkeesta tiedotettiin paikallislehdessä (Korpilahti-lehti). Tilaisuuksissa keskusteltiin alueen kehittämi-sestä, kaavoittamisesta ja esiteltiin alueelle tehtyjä selvityksiä.

Kyläläisillä on huoli Saakosken koulun säilymisestä. Alueelle toi-votaan asukkaita, mutta saadun palautteen myötä tonttien myyntihalukkuutta ei ole määrällisesti paljon, mutta jonkin ver-ran. Kaupungilla on alueella maata, joten kyläläisten toiveet kohdistuvat siihen. Korpilahden kunta on aiemmin myynyt muu-tamia tontteja ko alueelta, aluetta ei kuitenkaan ole suunniteltu. Alueella toimiva vesiosuuskunta on edesauttanut alueen raken-tamista.

Yleiskaavallisista selvityksistä ja alueen kehittämistavoitteista koottu aineisto laadittiin ns kylä/rakennuspaikkaselvitys- muo-toon. Osalla aluetta yksittäistä lupaharkintaa voidaan käyttää edelleen, mutta osalla aluetta on yleiskaavallista tarkastelutar-vetta.

Kyläselvitys EI ole virallinen kaava, vaikka edullisia rakennus-alueita on kartalle osoitettu. Selvityksellä ei ole oikeudellisia vai-kutuksia. Kyläselvitystä voidaan hyödyntää suunnittelutarverat-kaisua harkittaessa, sillä selvitykseen on koottu suunnitteluhar-kinnassa huomioon otettavia asioita. Maanomistajien suunnitte-lutarveratkaisut tarkastellaan jatkossakin tapauskohtaisesti ha-kemuksen tullessa ajankohtaiseksi. Kyläselvitys todennäköisesti


22(27)

nopeuttaa lupakäsittelyä, kun asioita on tarkasteltu kokonaisuu-tena etukäteen. Kyläselvitys ei siten vaikeuta maanomistajan mahdollista myöhempää tarvetta hakea suunnittelutarveratkai-sua omistamalleen tilalle.

Kirjallisen selvitysaineiston lisäksi edulliset rakennuspaikka-alueet on esitetty kolmella eri teemakartalla: 1 Rakennettu ym-päristö, 2 Luonnonympäristö ja maisema sekä 3 Maanomistus.

Edullisia alueita määriteltäessä on huomioitu seuraavia asioita:

- sijainti kylärakenteessa - liikenneyhteydet - vesi- ja viemäriverkosto - luonnonympäristö ja maisema - maaperä - pohjavesialueet.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua oikeusvaikutteista yleiskaavaa (kts edellisen sivun kuva). Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Tämä kyläselvitys sisältää alustavia emätiloihin perustuvia tarkastelu-ja. Yksityiskohtaisia tilatarkasteluja ei kuitenkaan ole tehty, jo-ten mahdollinen rantarakennus tulee uudelleen tarkasteltavaksi kaavoitus- tai poikkeamislupavaiheessa.

4.2. Suunnitteluvaiheet

Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU valmistui 31.12.2008.

Eteläisten kylien illassa 4.3.2008 kyläläiset esittivät ensimmäi-sen kerran kaavoitustoiveita aluearkkitehdille. Kyläyhdistys kut-sui aluearkkitehdin kylätalolle kertomaan kaavoituksesta.

ESSUA esiteltiin kylätalolla 27.4.2009 ja keskusteltiin esiselvi-tyksen mukaisista alustavista kehittämisehdotuksista.

14.12.2009 esiteltiin kylätalolla luonto- ja maisemaselvitystä sekä kulttuurihistoriallista inventointia. Aluearkkitehdin lisäksi

paikalla oli selvitysten tekijät Jari Kärkkäinen FCG Oy:stä ja Päivi Andersson Keski-Suomen museolta.

Saakosken baarilla järjestettiin kyläkokous 17.2.2010 ja 9.12.2010. Helmikuun illan jälkeen kyseltiin kyläläisten raken-tamistarvetta ja halukkuutta myydä tontteja sekä mielipidettä kylän kehittämistarpeesta. Loppuvuonna esiteltiin alustavaa sel-vitystä.

Alustava selvitys oli nähtävillä 9.12.2010 tilaisuuden jälkeen Saakosken baarissa 31.1.2011 asti. Esillä olleisiin karttoihin oli alustavasti koottu mahdollisia kylärakenteeseen sopivia raken-nuspaikkoja. Mahdolliset rakennuspaikat esitettiin kolmella eri teemakartalla; 1 Rakennettu ympäristö, 2 Luonnonympäristö ja maisema sekä 3 Maanomistus. Kirjallisia mielipiteitä tuli 7 kpl ja lisäksi kyläläiset kävivät aluearkkitehdin luona Korpilahden päi-vystyspäivinä (joka on joka maanantai) ja antoivat suullista pa-lautetta suoraan. Palautteen määrää voidaan pitää kohtalaisena.

Yleisötilaisuuksista tiedotettiin Korpilahti-lehdessä ja tavoitteena oli keskustella kyläläisten kanssa. Kaavoituskäytännön mukaista kuulemista eli että ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille olisi postitettu kirjeitä, ei tehty. Joulun aikaan esillä ollut materiaali tavoitti paljon kyläilemään tulleita entisiä kyläläisiä.

Valmistunut selvitys esitellään kyläläisille syksyllä 2011.

4.3. Kyläselvityksen toteuttaminen

Suurimmalla osalla tarkastelualuetta rakentamispaine on niin vähäinen, että yksittäisellä lupaharkinnalla voidaan alueelle ra-kentaa.

Yleiskaavoitus

Kyläselvitys sisältää alustavan aluerajauksen yleiskaavoitusta varten. Alue on pääosin kaupungin omistuksessa ja sijaitsee keskeisellä kyläalueella valtatien varrella. Kaupungin omistamal-le alueelle on alustavasti mitoitettu noin 40-50 pientalotonttia. Alue on kokonaisuudessaan metsämaata.


23(27)

Yleiskaavan käynnistämisen ajankohdan tarve selvitetään Jyväs-kylän yleiskaavatyön laatimisen yhteydessä tarkemmin. Kau-pungilla voi olla kerrallaan vireillä 2-3 yleiskaavaa.

Kaavoitusohjelma on Jyväskylän kaavoituksen keskipitkän täh-täimen työohjelma. Sen tavoitteena on asettaa lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle painopistealueet. Kaavoitusohjelmassa 2010-2013 on ollut esillä Eteläisten kylien yleiskaavalliset selvitykset.

Kaupungin omistamalle alueelle voitaisiin ennen yleiskaavoitusta laatia alustava ns palstoitussuunnitelma, jonka mukaisesti voi-taisiin myöntää muutama rakennuslupa suunnittelutarvepäätök-sellä. Alueelle on olemassa vesi- ja viemäriverkosto, eikä alueel-la ole mitään rakentamista rajoittavia luontoarvoja.

4.4. Rakennuslupamenettelyt

Rakennuslupa ns. kuivalle maalle suunnittelutarvealueella

Keskeisin kyläalue on suunnittelutarvealuetta (kartta sivulla 18), jolla ennen rakennusluvan hakemista tulee saada myönteinen suunnittelutarvepäätös. Suunnittelutarveratkaisun harkinnassa hyödynnetään selvitykseen koottuja asioita, kuten sijaintia kylä-rakenteessa, vesi- ja viemäriverkostoon liittymistä, luonto- ja maisemaselvitystä ym.

Suunnittelutarvealue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslais-sa 16 §:ssä.

Rakennuslupa ns. kuivalle maalle suunnittelutarvealueen ulkopuolella

Suunnittelutarvealueen ulkopuolella eli ns valkoisella alueella (kartta sivulla 18), haetaan suoraan rakennuslupaa.

Ns valkoisella alueella voi myös täyttyä lain mukainen suunnitte-lutarve, jos esim rakennuskanta on muodostunut tiiviiksi tai ra-kentamisen ympäristövaikutukset edellyttävät normaalia laa-jempaa lupaharkintaa.

Rakennuslupa ranta-alueella, jota ei ole kaavoitettu

Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oi-keusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleis-kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan koske:

- maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista;

- olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä

- olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 § Rakennusjärjestys 6. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE.

Rakennuslupa Päijänteen rannalla eli kaavoitetulla ranta-alueella

Päijänteen rannalla on voimassa Päijänteen rantayleiskaava. Rantayleiskaavaan on merkitty muutamia uusia pysyvän asutuk-sen rakennuspaikkoja. Päijänteen rantayleiskaavalla ei voida kuitenkaan myöntää suoraan asuinpientalon rakennuslupaa, vaan se edellyttää poikkeamislupaa johtuen kaavan laatimishet-ken lainsäädännöstä. Lomarakennusten rakennusluvat myönne-tään kaavan mukaisesti suoraan. Kaavaote sivulla 17. Päijänteen rantayleiskaavaa tulisi tarkistaa, sillä osin sitä voi-daan pitää jo vanhentuneena. Merkinnät ovat osittain vanhentu-neet muun muassa jätevesien käsittelyn osalta. Myös tonttikoh-taisia rakennusoikeuksia voidaan pitää melko pienenä (max 100 m2), sillä esimerkiksi Muuramessa vahvistui vuonna 2007 Päi-jänteen rantayleiskaavan merkintöjen muutokset ja siellä raken-nusoikeudeksi Päijänteen rannalla vahvistui max 175 m2. Kau-pungin rakennusjärjestyksen mukaisesti ranta-alueella voi olla

http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kaavoitusohjelma

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/23684_suunnittelutarvealuekartta.pdf

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132



http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2727/6


24(27)

jopa 250 m2 rakennusoikeus. Korpilahden kunta ja vuoden 2009 jälkeen Jyväskylän kaupunki on myöntänyt poikkeuksia enintään 150 m2 asti, milloin se on ollut mahdollista rakennuskohteen sijainti, tilan koko ja luonnonolosuhteet huomioon ottaen. Saalahdessa voitaisiin Päijänteen rantayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä tutkia tarkemmin pysyvän asutuksen sijoittumista. Alueella on koulu sekä vesi- ja viemärilinja.

Lomarakennuksen muuttaminen vakituiseen asumiseen

Loma-asuntojen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii poikkeamisluvan, jos alueella ei ole kaavaa tai jos tonttia ei ole jo kaavassa osoitettu pysyvän asunnon paikaksi (kts. myös ra-kennuslupa Päijänteen rannalla).

Jyväskylän rakennusjärjestyksessä (2009) on määritelty vaati-mukset, jotka rakennuspaikan tulee täyttää.

Ote rakennusjärjestyksestä: 32 § Lomarakennuksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi tai uuden tällaisen rakennuksen rakentaminen ranta-alueeseen kuuluvalla MRL 72 §:ssä tarkoitetulla ranta-alueella Määräys Rakennuspaikan tulee täyttää ainakin seuraavat vaatimukset, ellei oikeus-vaikutteisessa kaavassa ole toisin määrätty: 1. Rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 80 metriä 2. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m² 3. Kaikkien rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusten etäisyyksien rantavii-vasta sekä pinta-alojen tulee täyttää hakemuksesta päätettäessä voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräykset. 4. Rakennuspaikan on sijaittava ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneu-voilla ajettavan tien varrella 5. Rakennuspaikan tulee tukeutua kyläasutukseen ja sen läheisyydessä tulee sijaita ennestään useampia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja 6. Kiinteistölle johtavan tien varrella tulee sijaita ennestään useampia pysy-vän asutuksen rakennuspaikkoja 7. Rakennuspaikan tulee sijaita riittävän lähellä toimivaa koulua tai sen on sijaittava olemassa olevan koulunkuljetus- tai linja-autoreitin vaikutuspiiris-sä

8. Rakennusten tulee olla liitettävissä kunnan tai vesiosuuskunnan viemäri-verkostoon, jollei rakennuspaikan pinta-ala ole vähintään yksi hehtaari. Mikäli rakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä, tulee hankkeen täyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset poikkeamisen edellytykset.

Rakennuspaikan vaatimukset

Rakennuspaikan kokovaatimus on 5000 m2, jos se on liitettävis-sä vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Muutoin koko-vaatimus on 1 – 2 hehtaaria. Rantaan rajoittuvan rakennuspai-kan kokovaatimus on vähintään 5000 m² ja loma-asunnon osal-ta vähintään 3000 m².

Rannalle muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee lomarakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä ja vakitui-sen asumisen rakennuspaikoilla vähintään 80 metriä.

Rakennusjärjestys tarkemmin http://www.jyvaskyla.fi/rakennus/rakennusjarjestys 26 § Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset.

Rakennuspaikan ja rakennusten sijainti

Vanhojen rakennusten ja pihapiirien ominaispiirteitä sekä hyvän rakennuspaikan valintaperusteita on hyvä soveltaa uudisraken-tamisessa. Alueen maa- ja metsätalouden turvaamiseksi rakennuspaikkoja ei tule osoittaa pelloille, eikä myöskään lähelle toimivia tiloja lukuun ottamatta sukupolven vaihdokseen yms liittyvää omaa tarvetta varten. Vanhan nelostien metsänpuoleinen varsi, jonka varrella kulkee myös vesiosuuskunnan verkosto, on edullisinta rakentamisalu-etta. Rakentamisen sijoittelussa tulee ottaa huomioon kuitenkin Ysitien liikenne ja melu. Melusta on karttaote viimeisellä sivulla. Ysitien eteläpuolella Saalahdentien varren kulttuurimaisemaan sijoittuvaa uutta pientaloasumista tulee välttää. Uusia rakennus-


http://www.jyvaskyla.fi/rakennus/rakennusjarjestys



25(27)

paikkoja voidaan erittäin huolellisesti sijoittaa ainoastaan vanho-jen tilakeskusten ja niille johtavien teiden varteen. Näitä yksit-täisiä kohteita ei ole merkitty karttoihin. Peltoalueiden metsäiset taustaselänteet ovat myös maisemallisesti herkkiä, eikä selän-teen reuna-aluettakaan tulisi rikkoa rakentamisella tai avohak-kuulla. Saalahden säilynyt kulttuurimaisema.

Karttaote 60- luvulta Nykytilanne Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta liittymästä. Tiehallinnon kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muu-toksesta.

Rakentamistapa

Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen tulee sovittaa huolel-lisesti maisemaan ja kulttuuriympäristöön ottaen huomioon pai-kallisen rakentamisen perinne. Rakennettaessa Saalahdentien, Saakoskentien ja Painaantien läheisyyteen, avoimeen maise-maan tai ranta-alueille tulee erityisesti huomiota kiinnittää ra-kennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaliin ja väri-tykseen. Metsäisellä alueella rakennustavan valinnalla on väl-jemmät puitteet. Maaseutumainen pihapiiri koostuu useasta rakennuksesta. Auto-tallit, varastot ja myös saunat suositellaan sijoitettavaksi eri ra-kennuksiin suojaisan pihapiirin muodostamiseksi. Talousraken-nusten sijoittelulla voidaan suojata ulko-oleskelutiloja liikenteel-tä ja melulta. Talon sisäänkäynti on maaseudulla pihan puolella.

Rakennusten mittasuhteiden tulee perustua ympäröivään mai-semaan ja rakennuskantaan. Perinteisessä suomalaisessa asuin-rakennuksessa on pitkä, kapea runko ja korkea kivijalka. Näky-


26(27)

välle paikalle rakennettavien talojen tulisi olla I½ tai 2-kerrok-sisia ja runkosyvyyden tulisi olla alle 10 metriä. Rakennusten sijoittelulla tulee pyrkiä luonnolliseen pintavesien hallintaan sekä siihen, että pihapiiri sopeutuu pinnanmuodoil-taan ympäröivään maastoon. Maaseutumaiseen rakentamiseen sopii korkeahko sokkeli (sopiva 500 mm), mutta rakennusjärjes-tyksessä määriteltyä yhden metrin enimmäiskorkeutta ei saa ylittää. Alueelle suositaan harjakattoa avoräystäin, kaltevuus 1:1,5 – 1:2. Talousrakennusten katto voi olla loivempi kuin pääraken-nusten. Samaan pihapiiriin kuuluvien rakennusten kattojen tulisi olla keskenään samanväriset. Jyväskylän kaupunki on laatinut rakennustapaohjeiston 1940-50-luvun omakotitaloalueille. Aineisto löytyy rakennusvalvonnan www-sivulta. Ohjeistoa tulee käyttää myös yksittäisten ns rin-tamamiestalojen osalta korjaus- ja laajennushankkeissa.

Kattokaltevuus tulisi kulttuurimaisema-alueilla olla vähintään 1:2, talousrakennusten katto voi olla loivempi, esim 1:2,5. Maatilarakentaminen

Jyväskylän rakennusjärjestyksessä luku 7 sisältää määräyksiä koskien maatilarakentamista tai siihen verrattavaa rakentamis-ta. Maatilan yhteyteen voidaan rakentaa sukupolvenvaihdosta palveleva asuinrakennus eli ns syytinki, muutoin rakennuspai-kalla voi olla vain yksi asuinrakennus.

Rakennusvalvontaviranomainen voi myös antaa luvan rakentaa maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia esim ilman suunnittelutarvemenettelyä. Rakennuspaikan, jolla pidetään hevosta, tulee olla tarkoitukseen riittävän suuri. Pinta-alan tulisi olla vähintään 1 hehtaari ensim-mäistä hevosta kohti ja 0,5 hehtaaria lisää kutakin seuraavaa hevosta kohden. Pääelinkeinon harjoittamiseen käytettävän he-vostallin tai maneesin saa rakentaa yli viiden hehtaarin suurui-selle tilalle. Määräykset tarkemmin rakennusjärjestyksessä; 33 § Maatilarakentaminen tai siihen verrattava rakentaminen). Uusien kotieläinsuojien ja lantavarastojen rakentaminen pohja-vesialueilla voi tulla kyseeseen vain erityisin perustein ja pohja-veden pilaantumisvaaraan estävin toimenpitein. Ympäristöviran-omaiselta on selvitettävä ympäristöluvan tarve. Rakennusjärjestys; 34 § Maanrakennustyöt pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistön valuma-alueella.

Pohjavesialueet

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/6149_1940.pdf

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/6149_1940.pdf



Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla.Nykytilanne päivällä klo 7-22

Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 dB.

SAAKOSKEN ALUSTAVA MELUTARKASTELU NykytilanneJyväskylän kaupunki • Kaavoitus • 25.11.2011

> 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

467000

467000

467500

467500

468000

468000

468500

468500

469000

469000

469500

469500

470000

470000

470500

470500

471000

471000

6873

500

6873

500

6874

000

6874

000

6874

500

6874

500

6875

000

6875

000

6875

500

6875

500

6876

000

6876

000

> 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla.2030 ennustetilanne päivällä klo 7-22

Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 dB.

SAAKOSKEN ALUSTAVA MELUTARKASTELU Ennustetilanne vuonna 2030Jyväskylän kaupunki • Kaavoitus • 2011

> 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

467000

467000

467500

467500

468000

468000

468500

468500

469000

469000

469500

469500

470000

470000

470500

470500

471000

471000

6873

500

6873

500

6874

000

6874

000

6874

500

6874

500

6875

000

6875

000

6875

500

6875

500

6876

000

6876

000

> 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

O

####################################################################################################################################################################################################

#################################################

#################################################

#################################################

#################################################

#################################################

\

#################################################

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

#################################################

\#################################################

#################################################

\

#################################################

#################################################

\

\

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%\

\

#################################################

###################################################################################################################################################

#################################################

\

\

#################################################

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii

#################################################

#################################################

#################################################

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

#################################################

#################################################

#################################################

#################################################

#################################################%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

#################################################

#################################################

#################################################

#################################################

\

#################################################

#################################################

#################################################

2,0000

kilometri

O

#################################################

\%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii

SELITYS

Alustava yleiskaavoitettavaksi tarkoitettu alue / tiheämpi rakennusalue

Ohjeellinen rakennusalue, joka liittyynykyiseen verkostoon.

Ohjeellinen rakennusalue, jota vartennykyistä verkkoa tulee laajentaa.

Kaupungin maanomistus

Kaupungin vuokra-alue

Vesi- ja viemärilinja (vesiosuuskunta)

Pikavuoropysäkki / Vt 9

Sora- tai kiviainesajoaNeste Rally / Leustun pikataival

Alustava tarkastelu rantarakennusoikeudelle

Yritys - Yrittäjä

Hevostila

Palvelu

Koulu

Info - postilaatikko

Sora-alue

Kalliokiviaineksen ottoalue

Toimiva maatila

Maatila - ympäristölupa

3 km ja 5 km säde koulusta

Etelä-Korpilahden kyläselvitys

Kartta 1 / 3

Rakennettu ympäristö

3 km

5 km

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

2,0000

kilometri


Kartta 2 / 3

Luonnonympäristö ja maisema

$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$$

SELITYS

Ohjeellinen rakennusalue, joka liittyynykyiseen verkostoon.

Ohjeellinen rakennusalue, jota vartennykyistä verkkoa tulee laajentaa.


Pohjavesialue

Perinnemaisemakohde

Kulttuurimaisema

Saajoen jokimaisema

Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema; Särkijoki

Arvokas luontokohde

Liito-oravan elinalue

Rakennusinventointikohde

0 2,000

kilometri


Kartta 3 / 3

Maanomistus

SELITYS

Ohjeellinen rakennusalue, joka liittyy nykyiseen verkostoon.

Ohjeellinen rakennusalue, jota vartennykyistä verkostoa tulee laajentaa.

Alustava esitys yleiskaava-alueeksi.

KiinteistörajatVihreällä kaupungin omistus/vuokraus


Documents

Eteläisen Korpilahden kyläselvitys 2011