20.11.2018

Satu Vehreävesa

aluekehitysjohtaja

EU:n ajankohtaiset uutiset

ja tuleva rahoitusMYR 19.11.2018

EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

Rahoituskehys 2014-2020 (milj. EUR vuoden 2011 hinnoin)

Koheesiorahoitus EU:ssa 2014 - 2020

Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

Rakennerahastojen rahoitus Suomessa(vuoden 2011 hinnoin)

EU:n budjettia kaudelle 2021-2027 on

valmisteltu kovien paineiden alla

► Brexit

► Maahanmuutto

► Turvallisuus

► Nettomaksajamaiden vaateet BKT-jäsenmaksuosuuden

laskemisesta ja rahoituserojen tasaamisesta

► Koheesiopolitiikan osalta sen huono maine joissain maissa

NEW STRUCTURE OF THE EU BUDGET

Source: European Commission

Komission ehdotus:

▪ Budjetin koko kasvaa 1 %/BKTL 1,11 %/BKTL

▪ EU-tasolla:

koheesiopolitikkaan -7 %,

maatalouspolitiikkaan -5 %

▪ EU-budjetti kasvaisi mm.

tutkimuksessa, puolustuksessa,

sisäisessä turvallisuudessa,

maahanmuuttoon ja

ilmastonmuutokseen

varautumisessa

▪ Ohjelmien määrä vähenee 58 37

▪ Koheesiopolitikan saanto

kasvamassa Suomessa: +100 milj. €

(+ 5%)

▪ Maatalouspolitiikkaan leikkaus:

-334 milj.€ (-14 %)

KOHEESIOPOLITIIKAN ”VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT” (CPMR)

Suomen koheesiopolitiikan

saanto on 1,6 mrd. €,

nykykauden saanto

1,5 mrd € (+100 milj. €)(v. 2018 hinnoissa)

RAHOITUKSEN JAKOMEKANISMI 2021-2027

▪ Jakomekanismi perustuu kolmeen aluekategoriaan, kuten nykyiselläkin ohjelmakaudella 2014-2020 (vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet, kehittyneet alueet)

▪ Muutos verrattuna aikaisempaan: Suomi on Uuttamaata lukuun ottamatta kokonaan siirtymäaluetta

➢ Siirtymäalueita olisivat ne alueet, joiden BKT/capita suhteessa EU2:n keskiarvoon on enintään 100%. Aiemmin tämä raja oli 90%.

▪ Siirtymäalueen saantokriteerit: työttömyys, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, CO2-päästöt, maahanmuutto 2013 alkaen

▪ Merkittävä muutos: harvan asutuksen perusrahoituskriteeri ei koske ehdotuksessa siirtymäaluetta!

IP-alueen kannalta huolestuttavaa komission esityksessä

► IP-alue sijoittuu ns. siirtymäalueluokkaan, jossa ei ole

harvan asutuksen (<12,5as./km2) jakokriteeriä

▪ tällä kaudella IP-alue on kehittyneiden alueiden luokassa

ja Suomi saa tällä kriteerillä 560M€

► Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityistuen

(NSPA-tuki <8as/km2) reaaliarvo laskee

▪ komissio esittää 30€/as./v. – nyt on 34,5€/as./v., Suomi saanut 270M€

► Kansallisen julkisen vastinrahoituksen tippuminen 50%:sta 45%:iin

► Ulkorajayhteistyön rajan laskentakriteeri: 25km rajalta olevien alueiden

väestö

▪ ulkorajoja ovat rajat EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa;

meillä koskee Venäjän rajaa ja huolena rahoituksen voimakas lasku

Itä- ja Pohjois-Suomen esitykset ovat1. Harvan asutuksen (<12,5as./km2) kriteeri tulee saada

ns. siirtymäalueille, joihin suurin osa Suomesta tippuu

TAI

2. Koko Suomi tulee saada kehittyneiden alueiden joukkoon,

jossa harvan asutuksen kriteeri on.

3. Liittymissopimuksen mukaisen harvan asutuksen erityiskriteerin mukainen

tuen, NSPA-tuen (<8as./km2) reaalinen taso tulee nostaa: 30€/as./v. ->

45€/as./v.

4. Valtion vastinrahan suuruus syytä harmonisoida

5. Rajat ylittävien ohjelmien riittävä rahoitus on varmistettava,

mm. Venäjä-ohjelma

6. Maatalouden suoria tukia ja maaseudun kehittämisrahoitukseen

esitettyjä leikkauksia ei tule hyväksyä

Rakennerahastokausien painotukset

Koheesiopolitiikan teemat komission budjettiesityksessä

EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto▪ Älykkäämpi Eurooppa (kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistuva

kasvu, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja

ilmastonmuutokseen liittyen)

▪ Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen

vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous,

sopeutuminen ilmastonmuutokseen)

▪ Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICT-yhteydet, kestävä

liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet)

▪ Sosiaalisempi Eurooppa (ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti

elinikäinen oppiminen sekä koulutus- ja valmennus- ja terveys-, kulttuuri- ja sosiaalinen infrastruktuuri)

▪ Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen)

Temaattinen keskittäminen ja

korvamerkinnät

ESR+▪ Kohdentuu teemaan 4▪ Vähintään 25% kohdennettava sosiaaliseen osallisuuteen

▪ Vähintään 2% materiaalisesta puutteesta kärsiviin henkilöihin (ent FEAD)

Interreg-ohjelmissa 60% enintään kolmeen politiikkatavoitteeseen

6% kestävään kaupunkikehittämiseen

Kehittyneet Siirtymä Vähiten kehittyneet

85% tavoitteisiin 1 - 2 45% tavoitteeseen 1

30 % tavoitteeseen 2

35% tavoitteeseen 1

30 % tavoitteeseen 2

EAKR

Mitkä ovat Suomen

ohjelmasisällöt

► Kaikki edellä mainitut teemat eivät tule sisältymään Suomen

rakennerahasto-ohjelmaan, vaan on tehtävä fokusointia, kuten

aiemmillakin ohjelmakausilla.

► Perustana ohjelmatyölle toimii komission tekemä analyysi

jäsenvaltioiden haasteista, joihin ohjelmien tulee kytkeytyä

► EU:n talouden ohjausjaksoa kehitetään siten, että huomioidaan

ohjelmien toteutus alue/paikallistasolla.

► IP-alueen Industrial Transition -pilotti (ELMO) antaa sisältöä ohjelmalle

Suomen ohjelmavalmistelu

ohjelmakaudelle 2021-2027▪ Virallinen valmistelu on käynnistynyt ➜ käynnistyskirje, jossa pyydetään

analysoimaan toimintaympäristön haasteita ja tulevaisuudennäkymiä oman maakunnan/suuralueiden näkökulmasta. Hyödynnetään aiempaa aineistoa

(TOTSU, alke-keskustelut)

▪ Pääpaino ohjelmavalmistelusta on alueilla. Maakunnat huolehtivat valmistelusta

kumppanuudessa omalla alueellaan.

▪ Valmistelua kolmella tasolla:

▪ AUNE, Koheesio 2021+-työryhmä sekä Koheesio 2021+-verkosto

yhteensovittavat kansallisella tasolla

▪ IP-alueen valmistelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto (kirjoittajaryhmä)

▪ Maakunnallinen ryhmä muodostetaan alkuvuodesta. MYR toimii

kumppanuuselimenä.

Valmistelun aikataulu

Syksy 2018 – talvi 2019

▪ Taustaksi tilannekuva, lessons learnt, analyysityö▪ EU:n osarahoittaman toiminnan yleistavoitteet▪ Hallintojärjestelmä – viranomaiset/rahoittajat, ”kevennetty järjestelmä”

2019▪ Tarkemmat sisällöt ja rahoitettavien toimien luonne (tukimuodot)▪ Kumppanuussopimuksen valmistelu alkaa yhteistyössä MMM:n ja SM:n

kanssa▪ Kaupunkipolitiikan osio▪ Rahoitus – rahastot, prioriteetit, alueet, siirto InvestEU-ohjelmaan

2020▪ Ohjelman valmistelu ja viimeistely komission tarkentavien säädösten

perusteella ▪ Ohjelman julkinen kuuleminen

▪ Kumppanuussopimuksen valmistelu (MMM, SM)

Laki-

valmistelu

Ohjelman

toteutus

käynnistyy

2021