FI FI - europarl.europa.eu filesukupuolelle ja väkivallan sekä naisilla käytävän kaupan torjuminen. Naiset ja miehet valitsivat nämä vaihtoehdot yleisemmin, vaikka miesten osuus

DV\772809FI.doc

FI FI

Bryssel, 2. maaliskuuta 2009

FLASHeurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT

Yhteenvetoanalyysi

Euroopan parlamentti ja komissio päättivät kansainvälisen naistenpäivän aattona ja ennen kesäkuussa 2009 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja tehdä naisäänestäjiä koskevan perusteellisen tutkimuksen.

Tämän pääasiassa puhelimitse yli 35 000 naisen ja 5 500 miehen otannasta tehdyn FLASH eurobarometrikyselyn tavoitteena oli saada tietoa siitä, mikä on yleisesti naisten käsitys politiikasta, työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamisesta, Euroopan unionista, Euroopan parlamentin roolista sekä heidän äänestyskäyttäytymisensä vaikuttimista.

Suurimmassa osassa vastauksista nousee esiin kaksi seikkaa: jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja ja "en osaa sanoa" vastausten suhteellisen korkea osuus on samankaltainen 12 kuukauden aikana suoritettujen Eurobarometritutkimusten sosiodemografisen analyysin kanssa 1 . Se osoittaa, että naiset ovat valikoivampia valitessaan niitä keskeisiä toimintalinjoja, joita Euroopan parlamentin olisi puolustettava.

⇒ Onko politiikka miesten maailma?

Suuri enemmistö naisista ja pienempi enemmistö miehistä uskoo, että miehet hallitsevat politiikkaa.

⇒ Erilainen tapa tehdä politiikkaa?

Kyllä, politiikkaan osallistuvat naiset voivat tuoda lisäarvoa päätöksentekoprosessiin. Suurin osa vastaajista vahvistaa tämän näkökannan, vaikka tämän enemmistön osuus on suurempi naisten kuin miesten keskuudessa.

⇒ Syrjintää vai ei?

Suurin osa naisista ei tunne itseään syrjityksi sukupuolensa perusteella, mutta syrjityksi itsensä tuntevien naisten osuus vaihtelee jopa 20 prosenttiyksikköä jäsenvaltioiden välillä.

1 Maaliskuusta 2008 (EB68) maaliskuuhun 2009 (EB70)

2/16 DV\772809FI.doc

FI

Jos sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteeksi on jouduttu, sitä on koettu yhtä paljon työelämässä kuin yhteiskunnassa yleensä.

⇒ Vaikeus saavuttaa tasapaino työelämän ja muun elämän välillä?

Suurin osa naisista kaikissa maissa on sitä mieltä, että tässä asiassa ei ole vaikeuksia.

⇒ Miksi jotkut naiset eivät käy töissä?

Muut kuin työssä käyvät vastaajat saivat valita luettelosta mahdolliset vastaukset. He ilmoittivat perheelämään liittyvät velvollisuudet pääasialliseksi syyksi siihen, että eivät käyneet töissä. Toinen keskeinen syy oli, että he olivat juuri etsimässä työtä ja kolmas oli henkilökohtaiset syyt.

Näiden syiden välillä on suuria eroja eri ikäryhmissä.

⇒ Ajaako EU naisten etuja?

Ø Kun naisilta kysyttiin asiasta, suurin osa heistä katsoi, että EU ei ajanut hyvin heidän etujaan, mutta myös hyvin suuri vähemmistö oli päinvastaista mieltä.

Ø Tässäkin asiassa jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja, jopa 40 prosenttiyksikköä.

⇒ Onko Euroopan parlamentin toiminnalla yleistä vaikutusta elämään?

Merkittävä osa naisista vastaa myöntävästi tähän kysymykseen erityisesti koulutuksen ja naisten oikeuksien osalta.

⇒ Miten Euroopan parlamentin pitäisi edistää sukupuolten tasaarvoa perheelämässä?

Euroopan parlamentin olisi toimittava monin eri tavoin: lasten hoitaminen olisi sisällytettävä eläkkeeseen oikeuttaviin vuosiin, lasten päivähoitopaikkojen riittävä määrä olisi varmistettava, lasten yhteishuoltajuus olisi varmistettava avioerossa ja vanhempainloman vähimmäispituus olisi myös taattava.

⇒ Miten seuraavan parlamentin olisi edistettävä sukupuolten välistä tasaarvoa yleisesti?

Vastaajien mukaan parlamentin olisi asetettava painopisteekseen sama palkka kummallekin sukupuolelle ja väkivallan sekä naisilla käytävän kaupan torjuminen. Naiset ja miehet valitsivat nämä vaihtoehdot yleisemmin, vaikka miesten osuus on hieman pienempi.

Miehet mainitsevat kolmanneksi tulleen yhdenvertaisten työllisyysmahdollisuuksien edistämisen kuitenkin useammin kuin naiset.

⇒ Miten päästään eroon sukupuolten välisistä palkkaeroista?

Ø Suosituimmuusjärjestyksessä: annetaan enemmän tietoa olemassa olevasta lainsäädännöstä, annetaan uutta lainsäädäntöä tai vahvistetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä.

DV\772809FI.doc 3/16

FI

⇒ Miten vastaajat valitsevat ehdokkaan? Milloin he päättävät valinnasta? Mikä pitäisi olla nais ja miespuolisten jäsenten suhde Euroopan parlamentissa?

Ø Kun naiset valitsevat ehdokasta Euroopan parlamentin vaaleihin, he kiinnittävät eniten huomiota kokemukseen EU:ta koskevissa asioissa. Toiseksi tullut ja 8 prosenttiyksikköä pienempi osuus ilmoitti äänestävänsä aina samaa puoluetta.

Ø Neljännes naisista ilmoitti, että he päättävät ketä äänestävät vähintään kaksi kuukautta ennen vaaleja. Miehistä näin ilmoitti 32 prosenttia. Alle 15 prosenttia miehistä ja naisista päättää viime hetkellä.

Ø Suuri enemmistö naisista ja hieman pienempi osuus miehistä katsoo, että naisten osuus Euroopan parlamentissa pitäisi olla 50 prosenttia tai yli, mutta jäsenvaltioiden välinen ero voi olla yli 40 prosenttia. Ainoastaan pieni määrä naisia ja miehiä kannattaa pakollisia kiintiöitä.

Tämän Flashtutkimuksen ja samanaikaisesti julkaistavan Euroopan parlamentin sosiodemografisen tutkimuksen tulokset osoittavat miesten ja naisten välisiä konkreettisia eroja vastauksissa. Vaikka naisten äänestysaktiivisuus oli pienempi viime vaaleihin saakka, vuoden 2004 vaalit osoittivat, että miesten ja naisten osallistuminen on käytännössä samalla tasolla.

I. NAISTEN KÄSITYKSET POLITIIKASTA

A. Hallitsevatko miehet politiikkaa?

Vastaajilta kysyttiin, olivatko he samaa mieltä sen väitteen kanssa, että miehet hallitsevat politiikkaa:

Ø 45 prosenttia naisista (täysin samaa mieltä) katsoo, että miehet hallitsevat politiikkaa,kun miehistä tätä mieltä on ainoastaan 40 prosenttia.

Ø 32 prosenttia naisista on jossain määrin samaa mieltä tämän väitteen kanssa ja miehistä 31 prosenttia.

Ø Ainoastaan 9 prosenttia kaikista naisista on täysin eri mieltä (miehistä 14 prosenttia).

⇒ Erot naisten antamissa vastauksissa eri jäsenvaltioissa:

• Kun yhdistetään vastaajat, jotka ovat "täysin samaa mieltä" ja "jossain määrin samaa mieltä", suurin osa jäsenvaltioiden naisista on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Miehet eivät ole samaa mieltä yhtä todennäköisesti kuin naiset.

• Naiset Tšekin tasavallassa (89 prosenttia), Puolassa (84 prosenttia) ja Portugalissa (83 prosenttia) ovat kaikkein vakuuttuneimpia, että miehillä on ylivalta politiikassa. Vähiten tästä vakuuttuneita ovat naiset Suomessa: 51 prosenttia, Maltassa: 62 prosenttia ja Alankomaissa: 66 prosenttia.

4/16 DV\772809FI.doc

FI

B. Tuovatko naiset lisäarvoa päätöksentekoon?

Vastaajilta kysyttiin, olivatko he samaa mieltä sen väitteen kanssa, että politiikassa toimivat naiset tuovat näkökulman, joka voi johtaa erilaiseen päätöksentekoon yleensä. Tulokset osoittavat,

Ø että 83 prosenttia naisista ja 76 prosenttia miehistä on samaa mieltä siitä, että naiset voivat tuoda erilaisen näkökulman politiikkaan (kun yhdistetään vastaukset "täysin samaa mieltä" ja "jossain määrin samaa mieltä")

Ø sukupuolten välillä on kuitenkin selvä ero siinä, miten vakuuttuneita he ovat, sillä 52 prosenttia naisista on täysin samaa mieltä väitteen kanssa, mutta miehistä vain 45 prosenttia

Ø toisessa ääripäässä mielipideero on myös selvä: 6 prosenttia naisista ja 11 prosenttia miehistä on täysin eri mieltä siitä, että naiset tuovat lisäarvoa.

Kun yhdistetään vastaukset "täysin samaa mieltä" ja "jossain määrin samaa mieltä":

Valtiot, joissa on eniten väitteen kanssa samaa mieltä olevia naisia, ovat: Ranska (89 prosenttia), Portugali (91 prosenttia) ja Ruotsi (83 prosenttia).

Vähiten samaa mieltä (vaikka suurin osa naisista on silti samaa mieltä väitteen kanssa) olevia naisia on Puolassa (70 prosenttia), Latviassa (77 prosenttia) ja Liettuassa (79 prosenttia).

II. NAISET JA SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ

A. Syrjintää koskeva kokemus:

Tällä kertaa ainoastaan naisilta kysyttiin, olivatko he tunteneet, että heitä oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti heidän sukupuolensa vuoksi. Jos he vastasivat myöntävästi, heiltä kysyttiin, missä syrjintä tapahtui (työpaikalla, kotona tai yhteiskunnassa yleensä).

Ø Suuri enemmistö (67 prosenttia) naisista vastaa, että he eivät ole koskaan tunteneet, että heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti heidän sukupuolensa vuoksi.

Ø Keskimäärin 32 prosenttia naisista Euroopassa (EU:n 27 jäsenvaltiossa) ilmoittaa, että heitä on syrjitty heidän sukupuolensa perusteella.

⇒ Naisten antamien vastausten erot jäsenvaltioiden välillä:

Suurin osuus naisia, jotka ilmoittavat joutuneensa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteeksi, on: Ruotsissa (43 prosenttia), Kreikassa (40 prosenttia) ja Suomessa (38 prosenttia).

Alhaisin osuus on Maltassa ja Portugalissa (22 prosenttia), Unkarissa ja Alankomaissa (23 prosenttia).

DV\772809FI.doc 5/16

FI

B. Missä syrjintään syyllistytään:

Naiset, jotka ilmoittivat tunteneensa, että heitä oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti sukupuolensa perusteella, ilmoittivat,

• että syrjintään syyllistyttiin työpaikalla (58 prosenttia) ja yhteiskunnassa yleensä (56 prosenttia), kun taas kotona syrjinnän kohteeksi joutuneiden osuus oli 13 prosenttia.


Syrjinnästä ilmoittaneiden naisten keskuudessa on hyvin monia eroja jäsenvaltioiden välillä:

Työpaikalla syrjinnän kohteeksi joutuneiden osuus on suurin Tšekin tasavallassa(78 prosenttia ilmoitetuista tapauksista), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (76 prosenttia) ja Irlannissa (68 prosenttia).

Epäoikeudenmukaisesta kohtelusta yleisesti yhteiskunnassa ilmoitetaan eniten Romaniassa (65 prosenttia), Portugalissa (64 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (63 prosenttia).

Sukupuoleen perustuva syrjintä kotona on, vaikkakin harvinaista, yleisintä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kreikassa (kummatkin 21 prosenttia ) sekä Espanjassa ja Irlannissa (17 prosenttia ).

III. NAISET JA TYÖELÄMÄ

A. Henkilökohtaisen ja työelämän yhteensovittaminen

Tämä on yksi ainoastaan naisille esitetyistä kysymyksistä.


Seitsemän kymmenestä naisesta EU:ssa sanoo, että he voivat saavuttaa oikean tasapainon työn ja muun elämän välillä. Osuudet vaihtelevat Kreikan 57 prosentin ja Alankomaiden 84 prosentin välillä.

Niitä naisia, jotka ilmoittivat henkilökohtaisen elämän vaatimusten haittaavan työelämää, oli eniten Kreikassa (32 prosenttia), Ranskassa (26 prosenttia) ja Slovakiassa (25 prosenttia).

Toisaalta niiden naisten osuus, jotka ilmoittivat henkilökohtaisen elämän vaatimusten haittaavan työelämää, oli keskimäärin hyvin pieni (8 prosenttia) mutta suurin Sloveniassa (21 prosenttia), Tšekin tasavallassa (15 prosenttia) ja Kyproksessa (14 prosenttia).

B. Syyt työelämän ulkopuolelle jäämiseen:

Ainoastaan naisille, jotka eivät ole tällä hetkellä työssä (lukuun ottamatta eläkkeellä olevia ja kokopäiväisiä opiskelijoita) esitettiin kysymyksiä heidän tilanteestaan.

6/16 DV\772809FI.doc

FI

Ø EU:n keskiarvoa tarkasteltaessa suurin osa naisista (32 prosenttia) ilmoittaa, että he ovat kotona perheelämän vaatimusten vuoksi.

Ø Toiseksi eniten mainittu syy (23 prosenttia) on se, että he ovat juuri etsimässä työpaikkaa.

Ø 20 prosenttia naisista EU:ssa ilmoittaa, että se on heidän henkilökohtainen valintansa.


Kotiin jääminen perheelämän syiden vuoksi oli Ruotsissa perusteena ainoastaan 3 prosentissa tapauksista, mutta osuus oli 51 prosenttia Maltassa.

IV. NAISET JA EUROOPAN UNIONI

A. Ajaako EU naisten etua:

Tämä kysymys esitettiin ainoastaan naisille. Asiaa arvioitiin neljän kohdan asteikolla. Vaihtoehtojen "ajaa hyvin" ja "ajaa melko hyvin" lisäksi vastausvaihtoehtoina olivat "ei aja kovin hyvin" ja "ei aja juuri lainkaan". Tulokset olivat seuraavat:

Ø Keskimäärin EU:ssa 39 prosenttia naisista katsoo, että EU ajaa hyvin naisten etua ("ajaa hyvin" ja "ajaa melko hyvin"), 46 prosenttia naisista katsoo, että naisten etua ei ajeta hyvin ja 16 prosentilla ei ole asiasta mielipidettä.


Luxemburgin naiset ovat tyytyväisimpiä siihen, miten EU ajaa heidän etuaan (66 prosenttia), jonka jälkeen tulee Alankomaat (56 prosenttia) ja Tanska (55 prosenttia).

Vähiten tyytyväisiä etujensa ajamiseen ovat naiset Latviassa (20 prosenttia), Bulgariassa (23 prosenttia) ja Unkarissa (23 prosenttia).

"En osaa sanoa" vastausten osuus on suurin Ruotsissa (33 prosenttia), Virossa (31 prosenttia) ja Alankomaissa (25 prosenttia).

B. EU:n yleinen vaikutus elämään:

Katsovatko naiset, että Euroopan parlamentilla on yleinen vaikutus heidän elämäänsä? Luettelosta esitetyistä vaihtoehdoista tulokset EU:ssa osoittavat seuraavaa:

Ø Naiset katsovat, että Euroopan parlamentin toiminnalla on eniten vaikutusta koulutukseen (13 prosenttia vastasi "merkittävä vaikutus" toiset 31 prosenttia uskoo, että vaikutus on kohtalainen, mikä on yhteensä 44 prosenttia).

Ø Vastaukset ovat samanlaisia, kun käsitellään EU:n vaikutusta naisten oikeuksiin (9 prosenttia vastasi, että vaikutus on suuri ja 35 prosenttia pitää sitä kohtalaisena, mikä on yhteensä 44 prosenttia).

DV\772809FI.doc 7/16

FI

Ø Naiset uskovat, että Euroopan parlamentilla on hieman vähemmän mutta silti jotain vaikutusta heidän hyvinvointiinsa ja työelämäänsä (41 prosenttia pitää tätä vaikutusta merkittävänä tai kohtalaisena).

Ø Euroopan parlamentilla on vähiten vaikutusta naisten perheelämään (34 prosenttia katsoo, että sillä on "merkittävä vaikutus" tai "kohtalainen vaikutus").


Analyysistä käy jälleen ilmi suuria eroja.

Itävallassa, Luxemburgissa, Tanskassa ja Saksassa naiset uskovat, että Euroopan parlamentin toimilla on suurin vaikutus kaikilla mainituilla aloilla heidän elämäänsä.

Asia on päinvastainen Bulgariassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Latviassa ja Liettuassa.

C. EU:n keskeiset toimintalinjat: perheelämä

Sekä miehiä että naisia pyydettiin valitsemaan yksi painopisteala sukupuolten tasaarvoa koskevien toimintalinjojen luettelosta. Mitä perheelämään liittyviä kysymyksiä seuraavan Euroopan parlamentin olisi pidettävä tärkeimpinä?

Ø Naiset keskittyvät lastenhoitoa koskeviin toimintalinjoihin. Heidän mielestään tärkeimpinä olisivat toimet jotka tähtäävät siihen, että lastenhoitovuodet oikeuttavat eläkkeeseen (32 prosenttia), sekä päivähoitopaikkojen riittävän määrän varmistaminen.

Ø Miehet pitävät tärkeämpänä päivähoitopaikkojen saatavuutta (28 prosenttia). He asettavat toiselle sijalle lastenhoitovuosilta saatavan eläkkeen (25 prosenttia) ja pitävät melkein yhtä tärkeänä lasten yhteishuoltajuuden varmistamista avioerossa.


Toimet, jotka tähtäävät siihen, että lastenhoitovuodet oikeuttavat eläkkeeseen:

∙ Tämä on tärkeintä naisille Ruotsissa (51 prosenttia), Unkarissa (50 prosenttia) ja Itävallassa (49 prosenttia).

∙ Vähiten tärkeää se on naisille Kyproksessa (16 prosenttia), Tanskassa (18 prosenttia) ja Portugalissa (20 prosenttia).

Lasten päivähoitopaikkojen riittävän määrän varmistaminen:

∙ Vaikuttaa siltä, että tämä on tärkeintä naisille Portugalissa (49 prosenttia), Kreikassa (40 prosenttia) ja Kyproksessa (39 prosenttia).

∙ Vähiten tärkeää se on naisille Liettuassa (13 prosenttia), Ruotsissa (15 prosenttia) ja Slovakiassa (20 prosenttia).

8/16 DV\772809FI.doc

FI

Lasten yhteishuoltajuuden varmistaminen avioerossa:

∙ Asiaan kiinnitetään eniten huomiota Espanjassa (29 prosenttia), Italiassa (27 prosenttia), Irlannissa ja Liettuassa (26 prosenttia).

∙ Vähiten tärkeänä sitä pitävät naiset Unkarissa (8 prosenttia), Liettuassa ja Saksassa (9 prosenttia).

Vanhempainloman vähimmäispituuden varmistaminen:

∙ Asiaan kiinnitetään eniten huomiota Tšekin tasavallassa (20 prosenttia), Bulgariassa, Romaniassa ja Virossa (19 prosenttia)

∙ Vähiten tärkeänä sitä pitävät naiset Unkarissa (5 prosenttia), Italiassa (6 prosenttia), Saksassa ja Portugalissa (7 prosenttia).

D. EU:n keskeiset toimintalinjat: sukupuolten välinen tasaarvo yleisesti yhteiskunnassa

Sukupuolten tasaarvon alalla olevien mahdollisten painopisteiden osalta vastaajille annettiin mahdollisuus valita viidestä kysymyksestä, joihin seuraavan Euroopan parlamentin olisi keskityttävä.

Ø EU:ssa keskimäärin naisille on tärkeintä miesten ja naisten samapalkkaisuus (31 prosenttia), sen jälkeen väkivallan ja naisilla käytävän kaupan torjuminen (27 prosenttia) sekä yhdenvertaiset työllisyysmahdollisuudet (22 prosenttia).

Ø Kaiken kaikkiaan miehet pitävät suunnilleen yhtä tärkeänä väkivallan ja naisilla käytävän kaupan torjumista (27 prosenttia), sen jälkeen miesten ja naisten samapalkkaisuutta ja yhdenvertaisia työllisyysmahdollisuuksia (26 prosenttia).


Miesten ja naisten samapalkkaisuus:

∙ Samapalkkaisuutta pitävät tärkeimpänä painopisteenä naiset Itävallassa (45 prosenttia), Saksassa (43 prosenttia), Ranskassa ja Ruotsissa (42 prosenttia).

∙ Vähiten tärkeänä sitä pidetään Italiassa (11 prosenttia), Romaniassa (14 prosenttia) ja Kreikassa (15 prosenttia).

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja naisilla käytävän kaupan torjuminen:

∙ Tätä pitävät tärkeimpänä naiset Espanjassa (48 prosenttia), Tanskassa (43 prosenttia) ja Portugalissa (38 prosenttia).

∙ Vähiten tärkeänä sitä pidetään Unkarissa (14 prosenttia), Slovakiassa (16 prosenttia), Puolassa ja Virossa (16 prosenttia).

Yhdenvertaiset työllisyysmahdollisuudet

∙ Tätä pitävät tärkeimpänä naiset Unkarissa (35 prosenttia), Liettuassa ja Tšekin tasavallassa (31 prosenttia).

DV\772809FI.doc 9/16

FI

∙ Vähiten tärkeänä sitä pidetään Ranskassa ja Ruotsissa (13 prosenttia) sekä Tanskassa (15 prosenttia).

V. SAMAPALKKAISUUS

A. Miten samapalkkaisuus toteutetaan?

Kaikilta vastaajilta, sekä miehiltä että naisilta, kysyttiin, miten miesten ja naisten samapalkkaisuus pitäisi toteuttaa.

Ø Molemmat ryhmät uskovat, että kaikkein tehokkain keino on antaa enemmän tietoja naisten olemassa olevista oikeuksista, vaikka naiset valitsevat tämän vaihtoehdon useammin (41 prosenttia) kuin miehet (37 prosenttia).


∙ Naiset mainitsevat tämän keinon useimmiten Romaniassa (53 prosenttia), Latviassa (51 prosenttia), Kreikassa ja Maltassa (50 prosenttia)

∙ Vähiten sen mainitaan Tšekin tasavallassa (30 prosenttia), Puolassa, Unkarissa ja Slovakiassa (32 prosenttia).

Ø Uusi lainsäädäntö on toiseksi eniten valittu vaihtoehto (naiset: 26 prosenttia, miehet: 27 prosenttia)


∙ Tehokkaimpana vaihtoehtona tätä pitävät naiset Unkarissa (39 prosenttia), Puolassa (35 prosenttia), Kyproksessa ja Slovakiassa (32 prosenttia).

∙ Harvimmin se valitaa Maltassa (11 prosenttia), Romaniassa (20 prosenttia) ja Liettuassa (21 prosenttia).

Ø Olemassa olevan lainsäädännön vahvistaminen on kolmannella sijalla (naiset: 23 prosenttia, miehet: 24 prosenttia).


∙ Tehokkaimpana vaihtoehtona tätä pitävät naiset Tšekin tasavallassa (30 prosenttia), Suomessa (27 prosenttia), Liettuassa ja Kyproksessa (26 prosenttia);

∙ Vähiten tehokkaimpana sitä pidetään Itävallassa (15 prosenttia) Romaniassa ja Sloveniassa (16 prosenttia).

10/16 DV\772809FI.doc

FI

B. Samapalkkaisuus millä tasolla on toimittava?

Ø Toimista riippumatta sekä naiset (55 prosenttia) että miehet (58 prosenttia) haluavat mieluummin, että toimet toteutetaan EU:n tasolla kansallisen tason sijasta.


∙ Kun tarkastellaan ainoastaan naisia, eniten toimintaa EU:n tasolla kannatetaan Luxemburgissa (80 prosenttia), Espanjassa (74 prosenttia), Portugalissa ja Belgiassa (70 prosenttia).

∙ Kuitenkin naiset Yhdistyneessä kuningaskunnassa (62 prosenttia), Romaniassa (61 prosenttia) ja Maltassa (59 prosenttia) haluavat mieluummin kansallisen tason toimia, joilla vähennetään sukupuolten välisiä palkkaeroja.

VI. NAISET JA VAALIT

A. Vaalit yleensä: miten ehdokas valitaan?

Kaikilta vastaajilta kysyttiin ensin, miten he yleensä päättivät, ketä he äänestävät alueellisissa, paikallisissa, kansallisissa tai Euroopan parlamentin vaaleissa.

Ø Suurin osa kumpaakin sukupuolta edustavista vastaajista päättää tämän ennen kaikkea vaalikampanjan kysymysten perusteella: naisista 37 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia.

Suomessa miesten ja naisten välinen ero on kaikista huomattavin (33 prosenttia naisista ja 20 prosenttia miehistä).


∙ Tämä peruste oli tärkein suurimmalle osalle naisista Yhdistyneessä kuningaskunnassa (67 prosenttia), Irlannissa (64 prosenttia) ja Ruotsissa (51 prosenttia).

∙ Se oli vähiten tärkeä Kyproksessa (12 prosenttia), Kreikassa (15 prosenttia) ja Bulgariassa (17 prosenttia).

Ø Saman puolueen jatkuva äänestäminen oli toiseksi käytetyin strategia, 29 prosenttia naisista ja 28 prosenttia miehistä ilmoittivat, että he valitsivat siten ehdokkaan.


∙ Naiset mainitsevat tämän useimmiten Kreikassa ja Espanjassa (42 prosenttia) sekä Kyproksessa (41 prosenttia)

∙ Naiset mainitsevat sen vähiten Latviassa (14 prosenttia), Irlannissa (15 prosenttia), Slovakiassa ja Liettuassa (16 prosenttia).

DV\772809FI.doc 11/16

FI

Ø Kolmanneksi eniten mainittu äänestämiseen vaikuttuva syy on ehdokkaan persoonallisuus. Tämä on hieman tärkeämpää naisille (25 prosenttia) kuin miehille (21 prosenttia).


∙ Suurin osuus naisista, jotka pitävät tätä ratkaisevana tekijänä on Liettuassa (52 prosenttia), Sloveniassa, Bulgariassa ja Slovakiassa (48 prosenttia).

∙ Pienin osuus on Yhdistyneessä kuningaskunnassa (7 prosenttia), Ruotsissa (10 prosenttia) ja Alankomaissa (12 prosenttia).

B. Vaalit yleisesti: milloin päätetään?

Vastaajilta kysyttiin jälleen, liittyen vaaleihin yleensä, milloin he päättävät ketä ehdokasta he äänestävät.

Ø 28 prosenttia naisista ja 32 prosenttia miehistä tietävät, ketä he äänestävät, yli kaksi kuukautta ennen vaaleja.


∙ Näin toimii naispuolisista vastaajista 48 prosenttia Kreikassa, 47 prosenttia Espanjassa ja 38 prosenttia Maltassa.

∙ Näin toimii naispuolisista vastaajista ainoastaan 8 prosenttia Suomessa, 12 prosenttia Irlannissa ja 19 prosenttia Puolassa ja Latviassa.

Ø 10 prosenttia naisista (11 prosenttia miehistä) tekee päätöksensä 12 kuukautta ennen vaaleja.

Ø Noin kuukausi ennen vaaleja päätöksen tekee 18 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä.

Ø Vaaleja edeltävän kahden viikon aikana tai viimeisellä viikolla tekee päätöksensä 24 prosenttia naisista ja 22 prosenttia miehistä.

Ø 13 prosenttia naisista ja 12 prosenttia miehistä ilmoittaa, että he päättävät viime hetkellä.


∙ Vastaajat Romaniassa (18 prosenttia), Maltassa ja Alankomaissa (17 prosenttia) päättävät todennäköisemmin viime hetkellä.

∙ Tämä on vähiten todennäköistä Ruotsissa ja Tanskassa (6 prosenttia) tai Liettuassa ja Itävallassa (8 prosenttia).

12/16 DV\772809FI.doc

FI

C. Euroopan parlamentin vaalit: miten ehdokas valitaan?

Vastaajilta tiedusteltiin erityisiä syitä, joiden perusteella he valitsevat ehdokkaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Heille annettiin luettelo mahdollisista perusteista, joista he saivat valita kaksi tärkeysjärjestyksessä.

Ø Kokemus Eurooppaa koskevissa kysymyksissä on vastaajien mielestä tärkein peruste.

Tämä on tärkein peruste sekä naisille (39 prosenttia valitsi tämän tärkeimmäksi perusteeksi, 23 prosenttia toiseksi, yhteensä 62 prosenttia) että miehille (34 prosentin mielestä tärkein peruste, 23 prosentin mielestä toiseksi tärkein, yhteensä 57 prosenttia), mutta on selvää, että naiset antavat sille enemmän painoarvoa.


∙ Tämä on tärkein peruste Kyproksessa (81 prosenttia), Irlannissa, Suomessa ja Maltassa (74 prosenttia).

∙ Se on vähemmän ratkaiseva, mutta silti tärkeä Tšekin tasavallassa (46 prosenttia), Tanskassa, Liettuassa ja Ruotsissa (52 prosenttia).

Ø Toiseksi tärkein peruste on ehdokkaan poliittinen suuntautuminen. Se on tärkeämpi miehille kuin naisille. Se on tärkein syy suuremmalle osalle miehistä (34 prosenttia valitsi tämän tärkeimmäksi perusteeksi, 21 prosenttia toiseksi, yhteensä 55 prosenttia) kuin naisista (29 prosentin mielestä tärkein peruste, 22 prosentin mielestä toiseksi tärkein, yhteensä 51 prosenttia).


∙ Tämä on tärkeintä naisille Tanskassa (65 prosenttia), Saksassa (64 prosenttia) ja Portugalissa (62 prosenttia)

∙ Tätä perustetta kannattavia vastauksia annetaan vähiten Latviassa (26 prosenttia), Bulgariassa (28 prosenttia) ja Sloveniassa (29 prosenttia).

Ø Näkyvyys/tuttuus on kolmanneksi eniten mainittu vastaus

Tämän mainitsi 19 prosenttia kaikista naisista (8 prosenttia naisista pitää tätä tärkeimpänä perusteena, 11 prosenttia toiseksi tärkeimpänä). 17 prosenttia miehistä mainitsee tämän vaihtoehdon (7 prosenttia pitää sitä tärkeimpänä perusteena, 11 prosenttia toiseksi tärkeimpänä).

Ø Ehdokkaan sukupuolella on vähiten merkitystä.

Sen perusteella ehdokkaan valitsee ainoastaan 5 prosenttia naisista (kummankin vaihtoehdon summa) ja 3 prosenttia miehistä.

DV\772809FI.doc 13/16

FI


∙ Sukupuoli on tärkeämpi vastaajille Suomessa (17 prosenttia), Tanskassa (16 prosenttia), Belgiassa ja Alankomaissa (11 prosenttia).

∙ Vähiten tärkeää se on Liettuassa, Latviassa ja Ranskassa (2 prosenttia) sekä Portugalissa (1 prosenttia).

D. Naiskiintiö: kuinka monta prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä pitäisi olla naisia?

Ø 48 prosenttia naisista ja 39 prosenttia miehistä katsoo, että Euroopan parlamentin jäsenistä ainakin puolet tai enemmän on oltava naisia.

Ø 22 prosenttia naisista ja 21 prosenttia miehistä olisi tyytyväisiä, jos Euroopan parlamentin jäsenistä 40−49 prosenttia olisi naisia.

Ø Jälleen kerran on todennäköisempää, että miehet eivät anna vastausta tähän kysymykseen (17 prosenttia) kuin naiset (11 prosenttia).


50 prosenttia tai enemmän naisedustajia:

∙ kannatetaan eniten Ruotsissa (74 prosenttia), Irlannissa (67 prosenttia) ja Portugalissa (62 prosenttia)

∙ mutta sitä suositaan vähiten Virossa (20 prosenttia), Tšekin tasavallassa (28 prosenttia), Liettuassa ja Bulgariassa (31 prosenttia).

On huomattava, että valtiot, joissa naiset ovat vähiten edustettuina kansallisissa parlamenteissa, ovat enimmäkseen EU:n uusia jäsenvaltioita. Ne ovat myös valtioita, jossa pienin osuus naisista (ja miehistä) katsoo, että naisten yhtäläisen edustuksen Euroopan parlamentissa pitäisi olla sääntö.

E. Naiskiintiö: miten saadaan suurempi osuus naisia Euroopan parlamenttiin?

Sen jälkeen, kun vastaajille kerrottiin, mikä on naisedustajien osuus kansallisissa parlamentissa, sekä miehiltä että naisilta kysyttiin, pitäisikö tätät osuutta lisätä ja miten (taulukko naisjäsenten todellisesta prosenttiosuudesta kansallisissa parlamenteissa sisältyy liitteeseen)

Ø Ensinnäkin kannustamalla naisia osallistumaan politiikkaan: 53 prosenttia naisista ja 42 prosenttia miehistä.


∙ Tämän vaihtoehdon valitsi suurin osa naisista Irlannissa (69 prosenttia), Maltassa (67 prosenttia), Luxemburgissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Romaniassa (65 prosenttia).

14/16 DV\772809FI.doc

FI

∙ Se on vähiten suosittu Virossa (31 prosenttia), Latviassa (37 prosenttia) ja Bulgariassa (39 prosenttia).

Ø Sen jälkeen poliittisten puolueiden vapaaehtoisen sitoutumisen kautta: 12 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä.

Vaikka se oli toiseksi eniten mainittu vastaus, se ei ollut lainkaan niin suosittu kuin ensimmäinen vaihtoehto.


Ø Tätä vaihtoehtoa pidettiin parhaimpana Tanskassa (24 prosenttia), Italiassa ja Ruotsissa (17 prosenttia).

Ø Naiset pitivät sitä vähiten tehokkaana Liettuassa ja Romaniassa (5 prosenttia), Bulgariassa ja Sloveniassa (6 prosenttia).

Vaihtoehdon "mitään ei pidä tehdä, en ole samaa mieltä osuuden lisäämisestä" valitsee ainoastaan viisi prosenttia naisista ja yhdeksän prosenttia miehistä.


Ø Tämän vastauksen antaneiden naisten suurin osuus on kolmessa Baltian valtiossa (Liettua ja Viro: 10 prosenttia, Latvia: 11 prosenttia).

Ø Osuus on pienin Portugalissa (1 prosentti), Ruotsissa, Irlannissa ja Maltassa (3 prosenttia).

Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy puh. 02/284 24 85 [email protected]

Nives Zun puh. 02/284 43 99 [email protected]

Elise Defourny puh. 02/284 11 23 [email protected] Aine Cadogan puh. 02/284 20 54

Nathalie Lefèvre puh. 02/284 12 26

mailto:[email protected]



DV\772809FI.doc 15/16

FI

ANNEXE 1

Proportion of Women in the European Parliament since 1979 and in the current National Parliament by Member State

Country EP 19791984 1 EP 19841989 2 EP 19891994 3 EP 19941999 4 EP 19992004 5 EP 20042009 6

Current National

Parliament 7

% % % % % % %

BE 8,33 16,67 16,67 32 28 33,33 38 BG 44,44 21,7

CZ 20,83 16,5

DK 31,25 37,5 37,5 43,75 37,5 42,86 36,9

DE 14,81 19,75 30,86 35,35 37,37 33,33 32,2

EE 50 20,8

EL 8,33 4,16 16 16 29,17 16 ES 15 32,81 34,37 25,93 35,7 FR 22,22 20,99 23,46 29,89 40,23 44,87 18,5

IE 13,33 13,33 6,67 26,67 33,33 38,46 13,3

IT 13,58 9,88 12,35 12,64 11,49 20,51 21,3

CY 0 16,1

LV 22,22 22

LT 38,46 18,4

LU 16,67 50 50 50 33,33 50 23,3

HU 37,5 10,9

MT 0 8,7

NL 20 28 28 32,26 35,48 48,15 41,3

AT 38,1 27,78 28,4

PL 14,81 20,2

PT 12,5 8 20 25 40,2

RO 28,57 11,4

SI 42,86 13,3

SK 35,71 19,3

FI 43,75 42,86 41,5

SE 40,91 47,37 47,3

UK 13,58 14,81 14,81 18,39 24,14 25,64 24

Average 16,34 17,74 19,31 25,93 30,19 31,08 24,3

1) Situation on 17 July 1979, 2) Situation on 24 July 1984, 3) Situation on 25 July 1989, 4) Situation on 19 July 1994, 5) Situation in July 1999, 6) Situation on 30 January 2009, 7) Situation in January 2009

../../Documents%20and%20Settings/nlefevre/Local%20Settings/Temporary%20Internet%20Files/OLK53/Women%20in%20EP%20since%201979%20(2).xls







16/16 DV\772809FI.doc

FI

ANNEXE 2

Participation aux élections européennes Répartition Hommes/Femmes

Source : Eurobarometer, European Election Study 1999 & EP Post Election Survey 2004 Voir BANDUCCI Susan, University of Exeter Extrait de la présentation réalisée au PE le 5 mars 2008 "Gender, Electoral Turnout and Abstention in Europe"

50

55

60

65

70

75

80

1979 1984 1989 1994 1999 2004

Men Women