FI2 ETIIKKA - ns. moraalifilosofia - engl. ethics - oikean ja väärän tarkastelua - jo antiikissa 400 eKr. keskeinen aihe (- esim. Platon, Aristoteles)

- tutkitaan ihmisen moraalisuutta - tai laajemmin -> hyvää elämää

- moraali -> jokaisella on kyky erotella oikea ja väärä - mutta moraalin sisältö voi vaihdella -> on yksilö- ja kulttuurieroja (-> esim. naisten asema/oikeudet) (-> suhtautuminen homouteen)

- huomioitava a) toisaalta -> käsitykset oikeasta b) toisaalta -> toiminta (- ihminen ei aina toimi "oikean" mukaan)

- pohdinta: - onko lunttaaminen väärin? (- aika monen mielestä on) (- ajatus ja teko voivat kuitenkin erota)

- mitä hyötyä moraalista on? -> yhteispelin / elämän sujuminen (- ei tarvitse pelätä, voimia säästyy) (- vrt. Hobbesin kaaosmainen "luonnontila")

- liitos ihmisen empatiakykyyn (- jo taaperolla on auttamisen ja reiluuden tajua)

- ihmisellä on myös sisäinen tarve toimia oikein (-> olla moraalisesti hyvä) (-> liitos itsensä arvostamiseen ja identiteettiin) (-> "olla sinut itsensä ja tekojensa kanssa")

- Lawrence Kohlberg

-> psykologinen teoria moraalin kehitysvaiheista - pikkulapsi -> alakoululainen -> nuori -> lukiolai-nen/aikuinen -> - käytti mm. Heinzin dilemmaa tutkimuksessaan HEINZIN DILEMMA Heinzin vaimo on vakavasti sairas ja tarvitsee erittäin harvinaista lääkettä pian tai muuten hän kuolee. Vain yksi apteekkari maailmassa valmistaa tuota lääkettä. Lääkkeen kehittäminen on vaatinut häneltä paljon aikaa ja työtä, ja siksi hän vaatii lääkkeestä kalliin hinnan. Heinz saa kasaan vain puolet lääkkeen hinnasta. Heinz vie rahat ap-teekkarille, kertoo kuolemaisillaan olevasta vaimostaan ja pyytää tätä an-tamaan lopulle summalle maksuaikaa. Apteekkari ei suostu. Epätoivoisena Heinz murtautuu apteekkiin ja varastaa lääkkeen vaimol-leen. Tekikö Heinz oikein?

1) yksilöetiikka -> tutkii yksilön päätöksiä ja tekoja 2) yhteisöetiikka -> miten moraali toteutuu yhteisössä? (-> esim. oikeudenmukaisuus) (-> lähestyy -> yhteiskuntafilosofiaa)

- 1 ja 2 voivat olla jännitteessä - esim. saako yksilön pakottaa armeijapalvelukseen? - esim. eugeniikka -> yhteisön harjoittama "rotuhygienia" -> USA 1900 alussa -> Pohjoismaissa vammaisten pakkosterilisointeja - esim. armeliaisuus -> tuleeko joskus poiketa yhteisöllisestä normista ja ymmärtää yksilöä (- esim. sairauspoissaolot eivät estä kurssin suoritusta)

- meissä "elää" jännitteisiä arvoja ja normeja - esim. - raha on tärkeää! - raha ei saa olla tärkeintä elämässä! - pitää huomioida toiset! - pitää kilpailla toisten kanssa!

- käsitteitä: - moraaliton / epämoraalinen = X toimii väärin - amoraalinen / ei-moraalinen = asia ei liity mitenkään moraaliin - esim. "hyvää ruokaa!" (- makuarvostelma) - "hyvä auto" (- teknisesti hyvä)

- mutta "hyvä korjaamo" -> voi lähestyä moraalia (- esim. -> ei huijata ym.)

- usein moraali liittyy ihmisen tai hänen oikeuksiensa suojaamiseen

- moralismi = toisten mollaamista ja paheksuntaa moraalin kautta - kaksinaismoraali = oma opetus ja toiminta ristiriidassa - X tekee itse sen minkä kieltää - moraalinen dilemma - vaikea pulma - ei selkeää ratkaisua, mikä oikein - esim. - Heinzin dilemma -> H varastaa lääkkeen -> tai vaimo kuolee (- lain rikkominen vs. elämän arvo) (- jos lääke harvinainen, varastaminen voi johtaa toisen vaimon kuolemaan jne.)

a) moraalissa usein kyse ihmisen tai yhteisön suojele-misesta b) tai oikein tekemisen periaatteen kunnioittamisesta (- a ja b voivat olla ristiriidassa) (- esim. yllensä heikkoa suojellaan, mutta jos hän käyt-tää systeemiä hyväksi, häntä paheksutaan)

- - - - - -

Etiikan osa-alueet (s. 20-)

1) kuvaileva etiikka 2) normatiivinen etiikka 3) metaetiikka 4) soveltava etiikka

Arvot (s. 14-16)

- määrittele ja selvennä: - mitä ovat arvot? - itseisarvot? - välinearvot? - pohdi, onko kuntoliikunta ja opiskelu itseisar-vo/välinearvo? - normit? - sanktiot? - - - - - -

Arvot = asiat, joita arvostamme - joita pidämme toivottavina ja tavoiteltavina - ihminen on arvoja määrittelevä olento! - esim. minkä istumapaikan valitset luokassa? - mitä keräät tarjottimelle ruokalassa? - suosikki-pizza? - lempimusiikki?

- kuka on kaunis tai ruma? - osa arvottamisesta liittyy moraaliin -> mikä oikeaa, mikä väärää? 1) itseisarvot = perimmäisiä / korkeimpia arvoja - pidetään tärkeinä niiden itsensä vuoksi - esim. - "rehellisyys" - "mielenrauha" - "ihmisarvo" (- ehkä myös kauneus voi olla sellaisenaan tärkeää) (- esim. mummi oikaisee vinossa olevan maton ja asettelee kengät järjestykseen) (- "on tärkeän tuntuista, että asiat ovat näin")

(- esim. Platonin mielestä kauneus, hyvyys ja totuus ovat liitok-sissa toisiinsa -> korkeimpia itseisarvoja)

2) välinearvot = asiat, jotka ovat keinoja jonkin muun saavuttamiseen - esim. raha -> ruokaa ym. - usein 1 ja 2 sekoittuvat - esim. - kuntoliikunta - opiskelu - työ - jopa rakkaus / ystävyys (-> hyöty/ilo minulle vs. toisen hyvinvointi tärkeintä)

- normit = ohjeet ja säännöt, joiden mukaan tulee toimia -> voi ajatella, että normi suojaa tärkeänä pidettyä arvoa -> esim. elossa pysyminen ja turvallisuus -> "älä tapa", "ei saa lyödä tai pilkata" - sanktiot = normin rikkomisen seuraukset - usein rangaistukset (- sakko ylinopeudesta) - voi olla myös palkinto

Aksiologia = arvoteoria - pohtii arvojen olemistapaa ja luonnetta - ja "hyvän" luonnetta - ihminen on "arvoja asettava" olento - "haluan tuon pizzan", "tuo musa on huonoa" - "tuo on hyvän näköinen" jne. - huom. vain osa arvoista liittyy moraaliin! - esim. "tänään on hyvää ruokaa!" -> ei moraalinen lause - kauneus - ns. esteettinen arvo

- kaunis musiikki - kaunis maisema - kauniit kasvot (- näillä ei ehkä yhteistä nimittäjää) (- paitsi että ne miellyttävät esteettisesti) (- ja ovat itseisarvomaisia -> "noin on hyvä") (- kaunis kiteyttää jotakin mitä toivot) (- olisi parempi kuin niin olisi kuin ettei niin olisi) (- maailma näyttäytyy tarkoituksenmukaisemmalta) - arvojen luokkia: 1) esteettiset arvot - kaunis biisi - kaunis maisema jne. 2) taloudelliset arvot - arvokasta on raha, nettoaminen, voitto - "sain halvalla" - "auto syö vähän bensaa" 3) vitaaliset arvot - elossa, terveenä, elinvoimaisena pysyminen - nuoruuden arvostus - kukkien kukoistus 4) sosiaaliset arvot - ihmissuhteiden arvostus, ystävyys - joukkoon kuuluminen, arvostuksen saaminen - valta 5) hedonistiset arvot

= nautinto ja mielihyvä on arvokasta - - - - - - (- s. 18-) - G. H. von Wrightin näkemykset "hyvästä"? (- s. 30-33) - mitä ovat lait? - mitä eroa on lailla ja moraalilla? - - - - - -

Lait, tavat ja moraali - tavat -> normeja, jotka sanelevat hyvää käytöstä - usein eivät liity moraaliin - esim. tervehtimistavat - lait -> valtion kirjoitettuja normeja -> miten hyvä kansalainen käyttäytyy (- eduskunta säätää ja muuttaa) - osa lain määräyksistä voisi olla toisinkin - esim. Britanniassa on vasemman puoleinen liikenne (- ne ovat sopimuksia)

- usein laki määrittää ulkoisen käyttäytymisen (- se ei kysy, teenkö niin mielelläni)

- ei tärkeää, haluanko ajaa rajoitusten mukaan - moraali -> on sisäisempi juttu - kysyy myös mielialaa - ... haluatko tehdä oikein? - usein laki ja moraali samansuuntaisia - minulla on oikeus omaisuuteen -> sekä moraali että laki kieltää varastamisen - mutta erojakin on -> laki ei nyky-Suomessa puutu moniin yksityiselämän asioihin - esim. puolison pettäminen on laillista - joskus lait ja moraali ristiriidassa - esim. USA:n rotulait -> 1964 asti - esim. turkistarhaus -> meillä laillista - monen mielestä väärin - esim. eutanasia on laiton - kansalaistottelemattomuus = epäoikeudenmukaisen ja väärän lain vastustamista - halutaan herättää yleinen huomio asiaan (- usein media mukana)

- tekijä toimii julkisesti ja kantaa rangaistusseuraukset - ei väkivaltaa

Moraalinormien luonne 1) Moraali on arvoista korkein - itseisarvo - esim. raha ei saa ylittää moraalia - esim. vanhusten ihmisarvoinen hoito pitää järjestää vaikka se olisi kallista - esim. urheilun pitää olla puhdasta (- ei dopingia) - pohdi, pitääkö parisuhteessa pettäminen tunnustaa?

2) Moraalin pitää olla autonomista = itsenäistä - mikään moraalin ulkopuolinen ei saa ohjata moraalia - esim. diktaattorin käskyt - tai esim. ns. "Suomen etu"

(- video. Noin viikon uutiset, Kiinan ihmisoikeudet ja pandadip-lomatia)

3) Moraali on universaalia - yleispätevää - samat säännöt kaikille - esim. jos sanon "ei saa varastaa", sääntö koskee myös minua! - esim. jos ajan vain omaa etuani, minun on sallittava se muillekin

Moraalinen vastuu -> edellyttää henkilön tahdon vapauden -> yksilöllä pitää olla mahdollisuus ja kyky valita - esim. ei saa toimia painostettuna - tahallisuus vs. vahinko -näkökulma arvioinnissa tärkeä - tekijän pitää tietää ja ymmärtää tarpeeksi -> hieman ongelmallinen! - esim. kuinka paljon minun pitää selvittää tuotteiden al-kuperää? - kuinka laajalle moraalivastuu ulottuu?

Moraalin olemistapa - esim. kysymys, onko moraali lähtöisin ... - jumalasta? - vai onko se ihmisten luomus? - vai jotakin muuta? - erilaisia korostuksia: 1) Moraalin objektiivisuutta korostava näkemys -> moraali on yleispätevää -> ja ihmismielestä (mielipiteistä) riippumatonta (- esim. Sokrates ja Platon) 2) Moraali on subjektiivista -> yksilöriippuvaista - kukin yksilö määrittelee moraalin ja oikean omalla ta-vallaan - ne ovat makuasioita - jokainen on yhtä oikeassa - läheinen käsite - relativismi -> korostaa suhteellisuutta 3) Yhteisöllinen relativismi - eri kulttuurit / yhteisöt määrittelevät oikean omalla ta-vallaan - ihmisen kasvuympäristö ja kulttuuri muokkaa moraalin - relativisti -> toista kulttuuria ei voida kritisoida (- ei voida ehkä edes kunnolla ymmärtää)

- Sudanissa tyttöjen ympärileikkaus hyväksytty, meillä ei (- THL: Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen taustalla vai-kuttavat syyt) https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpominen-eli-ymparileikkaus

- 3 korostaa -> eri kulttuurit ovat yhtä oikeutettuja

- - - - - - - tehtävä

Humen giljotiini (s. 48-49) - kuvaile Humen pääideat - mitä giljotiini tarkoittaa? - - - - - Hume korosti tosiasioiden ja arvojen/moraalin eroa - tosiasioista / faktoista ei voi johtaa arvoja ja moraalia - "no ought from is" - arvoja ja normeja ei havaita suoraan - esim. Masa saa kokeesta 7 - oliko hyvä/arvokas, + vai - ? - pelkkä tosiasia ei sisällä arvoa

- esim. - X lyö Y:tä, Y vaikeroi, verta tulee nenästä (faktat) - emme näe missään faktaa -> "väärin" - "väärin" on omassa mielessämme syntyvä arvio - hevosvarkaat hirtetään (fakta) - mikään ei määrää, että niin pitää tehdä - Hume -> moraali ei pohjaudu tietoon vaan tunteeseen - ilmaisee hyväksynnän / paheksunnan tunnetta - meillä taipumus kokea lyöminen -> "hyi, ällöä" -> tämä on ns. emotivistinen teoria moraalista -> "buu-hurraa -teoria" (- ongelma -> joskus nautin väkivallasta)

Hyve-etiikka - hyve (engl. virtue)

= luonteen taipumus tehdä hyvin - päämalli antiikissa (- ja keskiajalla)

- uusi suosio 1980 -> - mm. Alasdair MacIntyre: "Hyveiden jäljillä" (1981) - keskeistä -> ihmisen luonteen ja persoonallisuuden ke-hittyminen hyveelliseksi

- klassiset hyveet (esim. Platon) 1) viisaus 2) rohkeus 3) kohtuullisuus 4) oikeamielisyys (- esim. oikea reagoimistapa, oikean taju, oikeudenmu-kaisuus) - - - - - - kristinusko lisäsi - usko - toivo - rakkaus (- esim. armeliaisuus, laupeus) (- tätä ei antiikin hyvelistalla) - - - - - - tehtävä ARISTOTELEEN HYVE-ETIIKKA (s. 54-) - mm. - teleologisuus Aristoteleen ajattelussa - Aristoteleen ihmiskäsitys - eudaimonia-käsite - ihmisen luonteen liitos etiikkaan? - kasvatuksen, harjaantumisen ja koulimisen merkitys hyveelli-syyden synnyssä? - mitä Aristoteles tarkoittaa hyveillä? - mitä tarkoittaa kultainen keskitie Aristoteleen hyve-ajattelussa? - mitä on hyveen sisäistäminen? - Aristoteleen näkemykset heikko- ja vahvatahtoisesta ihmises-tä? - käytännöllisen viisauden/järjen merkitys ihmiselämässä? Hyve-etiikan ongelmat (s. 58-)

- - - - -

Aristoteleen hyve-etiikka (pääkohdat) - kirja: Nikomakhoksen etiikka * ihmisen päämäärä (telos) on toteuttaa lajityypillinen olemuksensa (- essentia = olemus) * ihmisen olemus on -> järjen käyttö (- järjen ohjaama elämä) * yksilö voi toteuttaa olemustaan -> vaillinaisemmin -> tai täydellisemmin (- potentiaalisuus -> aktuaalisuus) * moraali luonnollinen osa ihmisen olemusta * ihmiset melko yksimielisiä siitä, mikä oikein ja mitä hy-vään elämään kuuluu * hyveellisyys (oikein tekeminen) osa ihmisen olemusta * hyveellisyys johtaa kukoistukseen ja onnellisuuteen (-> eudaimoniaan)

* hyve on keskiväli - äärimmäisyyksien välillä * esim. rohkeus - ei pelkuri - mutta ei hullunrohkeakaan * kasvatus ja harjoitus tekee yksilön luonteesta hyveelli-sen * hyveellinen henkilö reagoi elämän moninaisissa tilan-teissa luonnostaan hyveellisesti/oikein * esim. lapsi hukkumassa -> reaktio ... jotenkin auttaa (- vrt. kieroutunut henkilö) * erilaisia henkilöitä - paheellinen - heikkoluontoinen - vahvatahtoinen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - hyveellinen (paras) - naiset ja orjat (-) - valtiota johtaa politeia (vapaiden miesten valta) - lakeja tarvitsevat paheelliset ja heikkoluontoiset

Velvollisuusetiikka - ns. deontologinen etiikka - Immanuel Kant - tiukan periaatteellinen moraali - oikein tekeminen on itseisarvo - sitä EI saa perustella millään moraalin ulkopuolisella -> Ei jumalalla -> Ei ihmisluonnolla -> Ei seurauksilla/hyödyllä … - oikein vain pitää tehdä (se on ehdoton velvollisuus)

- Kant: On tehtävä oikein kunnioituksesta oikeaa koh-taan -> ns. "hyvä tahto" (on korkein hyvä) - oikea ilmenee ihmisjärjelle (- valtaosa ihmisistä tajuaa sen) - "Ei saa luntata" - "Ei saa varastaa" - "Ei saa pettää" - "Lupaukset on pidettävä" - "Ei saa valehdella" - Kant ei ole relativisti ( -> tajuamme nuo "omassatunnossamme") - Kant inhoaa! - onnellisuusmoraalia (vrt. Aristoteles) - moraalisuus ei usein kivaa - laskelmoivaa / pyyteellistä moraalia - esim. palautan lompakon … jos kamera kuvaa - esim. toimin hyvin … jotta siitä seuraisi jotain kivaa - epäjohdonmukaisuutta - esim. Suomessa korostamme ihmisoikeuksia - Kiinan kanssa talousedut ohittavat moraalin - kuppikuntaisuutta - ajetaan meidän porukan etua - moraalin pitää olla universaalia -> reilua kaikille

- kategorinen imperatiivi (- ehdottomasti käskevä) a) toimi aina niin, että toimintatavastasi voitaisiin tehdä yleinen moraalilaki b) kohtele kaikkia ihmisiä, myös itseäsi, ikään kuin he olisivat päämääriä sinänsä, älä koskaan pelkkinä väli-neinä (- eli ihmisarvoa pitää kunnioittaa) (- moraalilait velvoittavat ihmisiä kohtelemaan toisia ih-misiä - tai ihmisyyttä itsessä - päämäärällisesti, ei aino-astaan keinoina päästä päämäärään)

- lupaukset on aina pidettävä -> X sanoo "EI oo" -> rikkoo koko lupaamisen idean - ei saa valehdella -> X sanoo "JOSKUS saa" -> rikkoo koko toden puhumisen idean - pitää urheilla puhtaasti -> "Doping ok" -> rikkoo rehdin urheilun idean Kategorinen imperatiivi tarkoittaa, että moraalilaki käskee ih-mistä toimimaan vapaasti ja autonomisesti tahtonsa mukaisesti. Toiminnan on kuitenkin oltava sellaista että se on kyettävä yleistämään kaikkia koskevaksi toimintaohjeeksi ja ihmisyyttä on kohdeltava kunnioittaen itsessä ja muissa. Kantin etiikkaan kuuluu ajatus, että tämä olisi työlästä ja sitä ei jaksaisi tehdä, ellei uskoisi kosmiseen oikeudenmukaisuu-teen eli Jumala palkitsee hyveelliset seuraavassa elämässä. Lisäksi Kant oli kielteisellä kannalla sen mahdollisuuden osalta, että tekojen seuraukset määrittelisivät niiden eettisyyden sillä hänen mielestään on oikein noudattaa moraalilakia sen it-sensä vuoksi eikä sen seurausten takia. (Riku Nuppola)

- - - - - - tehtävä VELVOLLISUUSETIIKKA - s. 63 velvollisuusetiikan toinen nimi? - Kantin näkemysten syventely

- esim. - s. 63 hypoteettinen imperatiivi? - s. 64 kategorinen imperatiivi (keskeisempi) - Kantin muotoilut kategorisesta imperatiivista (3 kpl) - mikä muotoiluja/versioita yhdistää? - valaise Kantin “hyvä tahto” käsitettä - s. 65 Minkälaisia edellytyksiä “hyvällä tahdolla” ja moraalilla on? - mitä on toisen ihmisen välineellinen kohtelu? - pohdi, miten “Suomi ensin” ajattelu rikkoo Kantin etiikan koros-tuksia - s. 66 esittele Kantin käytännöllisen järjen postulaatit (= jatko-oletukset) - arvioi onko niissä ideaa? - - - - -

- Kant liittää moraalifilosofian myös uskontoon - moraali pakottaa tekemään muutamia jatko-oletuksia - ne eivät teoreettisia todistuksia vaan enemmänkin “as-if” / mielekkäitä “toiveita” (postulaatteja = jatko-oletuksia) 1) tahto on vapaa -> muuten ei olisi moraalista vastuuta 2) on kuolemajälkeisyys / ihmisellä on kuolematon sielu -> hyvän ja pahan saatava palkkansa 3) on jumala (- ei voi todistaa ... mutta on lupa toivoa) - en ole varma mutta - toivon (ja tahdon toimia niin kuin, "as if") että itse ja kanssaihmiseni olisi vapaa toimija (- ei esim. kone tai esine)

- toivon (ja tahdon toimia niin kuin, "as if") että olisi tä-män maailman ylittävä yliluonnollinen järjestys, jossa hy-vä ja oikeudenmukaisuus korkeimmalla - toivon (ja tahdon toimia niin kuin, "as if") että Jumala on olemassa - minun moraalitajuni -> on kuvajainen että voisi olla Ju-mala ja vapaa tahto

Kantin arviointi ja ongelmat (+) - osin vastaa moraali-intuitiotamme - esim. tiedämme, että pettäminen ja valehtelu on väärin (-) - ongelma on tiukkuus - Kant ei huomioi tilanteiden moninaisuutta eikä seura-uksia - esim. valehtelu voi joskus pelastaa hengen! - joskus tuntuu, että seurausten arviointi on tärkeää - esim. poliisi surmaa pommia laukaisevan terroristin

Seurausetiikka - yleistyi etiikassa 1800 -> - taustalla liberalismi ja taloudellisen hyödyn filosofia -> "järkevä ihminen laskee hyötyjä ja haittoja"

- pääidea: - teon moraalinen arvo (oikein vs. väärin) -> määräytyy seurausten mukaan - muita nimiä: - teleologinen etiikka - konsekventialismi

(- suuri ero Kantiin, K ei hyväksynyt seurausten laskelmointia)

- esim. ensihoitajan toiminta -> mahdollisimman vähän ihmisuhreja - (?) esim. pieni valehtelu -> joskus hyviä seurauksia (-> kaikki ovat tyytyväisiä jne.)

- (?) esim. lievä ylinopeus -> - - - - kysymys viriää - (?) eikö aikomus ja henkilön motivaatio tekoon pitäisi jotenkin myös huomioida teon arvioinnissa? - esim. 1) Metsästäjä X -> vahingonlaukaus -> Y kuolee 2) X murhaa Y:n -> Y kuolee * Minkälaista seurausta tarkoitetaan? (- mikä on ns. hyvä seuraus?) a) Mielihyvä / nautinto -> ns. hedonismi -> myös mielipahan ja kärsimyksen poissaolo

- ongelma -> joku nauttii karmeista asioista - nautinnon määrittely on hankalaa - nautinnon kesto? - voimakkuus? - puhtaus? (-> seuraako jälkeenpäin kärsimystä?) - laatu? (- aistilliset vai henkiset?) - nautinnon/kärsimyksen suhteellisuus - vrt. lapsi ei saa viimeistä Hello Kitty -penaalia - vrt. lapsi ei saa viikkoon ruokaa - Jeremy Bentham (juristisyyt, 1800-) -> kehitteli nautinnon ja moraalin laskuoppia (- kalkyyli / laskukaava, "mitä jää viivan alle?") b) Seuraus voisi olla -> vapaus (- vapauden maksimointi) - määräysvalta omasta elämästä - valintamahdollisuuksien runsaus - omaehtoisuus = oman mielen/mieltymyksen mukaisuus (- pohdintoja) (- a lapsi -> haluaa kokista ja tarjolla on vain sitä (ei valinnan-mahdollisuutta)) (- b lapsi -> haluaa kokista ja tarjolla jaffaa, kokista, spraittia (-> onko mukavampi ja vapaampi tilanne?))

(- vauraus luo valintamahdollisuuksia -> hieno juttu!) (- esim. X:llä olisi varaa kesällä matkustaa ja käydä festareilla -> X ei toteuta mahdollisuuksia vaan säästää. Onko ok / ym-märrettävää?)

c) Seuraus vois olla -> hyvinvointi - esim. ihmisarvon ja perustarpeiden toteutuminen - tai mahdollisuus onnellisuuteen/kukoistukseen * Seuraus kenelle? - egoismi - oman edun ajaminen - seuraus minulle tärkeintä (- huom! myös toisten huomiointi voi edistää minun etuani) - myös "meidän ryhmä / Suomi ensin" -ajattelu -> on nationalistista egoismia / oma-ryhmä-egoismia

- altruismi - toisten edun asettaminen etusijalle - epäitsekkyys - utilitarismi (- engl. utility = hyöty)

- maksimaalinen hyöty (hyvä seuraus) mahdollisimman monelle - edustajia mm. Bentham ja Mill

John Stuart Mill (1800-) (- vaimo Harriet Taylor Mill, filosofi ja feministi) (- J.S. Mill oli kauden parlamentissa, ajoi naisten äänioikeutta -> ei päässyt toiselle kaudelle)

- myös mielihyvän laatu tulee ottaa huomioon - esim. henkinen vireys ja oppineisuus arvokkaampaa kuin aistinautinto - "arvokkaampaa olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen sika" - Mill -> edusti myös liberalismia - vapauden maksimointi tärkeää - Millin vahinkoperiaate - "ihminen tehköön mitä haluaa kunhan ei vahingoita toi-sia" - Mill korosti naisten vapautta ja hyötyä yhteiskunnalle

Utilitarismin muotoja 1) tekoutilitarismi - arvioi yksittäisten tekojen seurauksia - valehtelu voi tuoda hyvää 2) sääntöutilitarismi

- minkälaiset yhteiset/yleiset säännöt tuovat eniten hy-vää - esim. valehtelun kielto on yleishyödyllinen periaate = toimi sellaisen säännön mukaan, joka tuottaa suurim-man kokonaishyödyn -> lähestyy velvollisuusetiikkaa (- järkevä ja yleistettävä sääntö/periaate tärkeä) (- mutta seurausten tarkastelu erottaa Kantista)

- kysymyksiä ja arvioita - ongelma 1 - enemmistön etu voi vaatia yhden uhraamista - tai joidenkin orjuus hyödyttäisi enemmistöä - yksi uhrattaisiin elinsiirtoihin -> viisi jäisi henkiin - ns. enemmistön tyrannia (- tai vuorikiipeilijät uhraavat yhden, joka loukkaantunut)

- utilitaristit -> ovat "tolkun filosofeja" -> eivät hyväksy ihmisarvon loukkauksia

- ehkä utilitarismia pitää täydentää joillakin periaatteilla -> esim. kaikilla ihmisarvo -> hyötyä pitää katsoa kaikkien näkökulmasta -> oikeudenmukaisuus on tärkeää -> ns. "ansion mukaisuus" myös huomioitava

- R. M. Hare ehdotti eräänlaista arkkienkelin näkökulmaa (-> mahdollisimman monipuolista seurausten ja hyötyjen arviointia irrotettuna yksilöiden kokemista ... ) (-> ehkä työlästä mutta järkevää ja oikeudenmukaista) - ongelma 2 - seuraukset voivat olla odottamattomia - esim. avustus nälkämaahan -> rahat menevätkin sotilasjuntalle ... - esim. korotetaan yritysveroa

-> jotta saataisiin hyvinvointipalveluja -> firma siirtyy Irlantiin (- vrt. Apple Irlannissa, firmat veroparatiiseissa, aggressiivinen verosuunnittelu)

- esimerkki yllättävästä positiivisesta seurauksesta - X ryöstää mummon laukun (-)(väärin) - mummo onkin naamioitunut terroristi ja X esti eduskun-tatalon räjäytyksen (+)(oikein) - onko tekemättä jättäminen teko? - esim. ei auteta merihädässä olevia pakolaisia? - tai hukkuvaa lasta? -> voiko verrata murhaan tai tappoon?

- ratikkaesimerkki - jos X ei tee mitään -> 5 kuolee - X kääntää vipua -> 1 kuolee (- X pelasti 4) - akti = teko - omissio = tietoinen tekemättä jättäminen - onko tekemättä jättäminen verrattavissa tekoon? - jos X ei tee mitään tappoiko 4 tai 5? - seurausetiikassa näin yleensä ajatellaan (- entä jos mukana läheinen?) (- entä jos henkilö kasvatettu -> koskaan et saa aiheuttaa omal-la toiminnallasi toisen kuolemaa) (- ns. traaginen tilanne, johon ei ehkä selvää ratkaisua) (- vrt. lopettaako lemmikkikoiransa joka sairastaa?) - esim. pitääkö lunttaava toveri paljastaa? - jos ei, onko se paha teko ... ja onko se ylipäätään teko? (- onko verrattavissa siihen, että itse olisi luntannut ... ?) (- lojaalisuusarvo vs. rehellisyys/periaatteellisuus) (- entä jos pääsykoe? lunttaaja pääse, itse ei pääse?)

Oikeus ja sopimusetiikka

- yleistyi 1600 -> - ihmisen "kukoistusta" alettiin tarkastella oikeuksien ja vapauksien näkökulmasta (- ei esim. uskonnon)

- hyvässä elämässä ne toteutuvat mahdollisimman pal-jon (- pohdinta) (- mitkä ovat ihmisen tärkeimpiä oikeuksia ja vapauksia?)

- usein oikeus sisältää myös velvollisuuden - esim. minulla oikeus palveluihin -> minulla velvollisuus maksaa veroja - minulla oikeus hätäapuun -> minun autettava hädässä olevaa (- "ideologinen työtön" -> nostaa korvaukset -> ei halua tehdä työtä -> onko oikein?)

- oikeus- ja sopimusfilosofiassa -> taustana vastavuoroisuuden ajatus -> tämä on sopimusetiikan pääidea (-> vrt. samoin kungfutselaisuus Kiinassa)

-> usein yhteiskuntanäkökulma -> ns. yhteiskuntasopimukset -> hallintovalta tulee kansalta sopimuksena (- ei esim. jumalalta)

-> hallintovalta / lait suojaavat -> oikeuksia -> siirrän omankädenoikeuden viralliselle vallalle

-> usein demokratia -> kansalaiset äänestävät -> hallinto voidaan vaihtaa - edustajia: Locke, Rousseau - sopimusajattelu myös Hobbesilla (- mutta -> ei demokratiaa, kansan on järkevää alistua hallitsijan tahtoon) - - - - - pohdinta - kansainväliset sopimukset pakolaiskriisissä - seuraukset - ihmisarvon kunnioitus - - - - - ehkä ihmisoikeusajattelulla höystetty sääntöutilitarimi voi olla varteen otettava etiikan teoria (- yleisen säännön seuraaminen tärkeää, mutta joskus erikoisti-lanteissa harkittava tilanne-etiikkaa)

- John Rawls: A Theory of Justice (1971) -> merkittävä yritys luoda monipuolinen ja perusteltu malli etiikasta ja oikeudenmukaisuudesta - mitä etiikan piirteitä Rawlsin malli sisältää? - kantilainen maksiimi -> jonka kaikki järkevät olennot hyväksyvät -> toimi niin että (tietämättömyyden verhon takana) toi-mintatapasi voi tulla yleiseksi laiksi - sopimusetiikkaa -> luottamus ja vastavuoroisuus -> yhteiskuntarauha - seurausetiikkaa ja vapausajattelua (liberalismia) -> vapauden maksimointi tärkeää

-> kunhan ei riko muita vastaan - oikeuksien etiikka - ihmisoikeusajattelua -> heikoimpia täytyy puolustaa -> jokaisella ihmisellä ihmisarvo ja perusoikeudet - oikeudenmukaisuuden ja reiluuden korostus -> tulonsiirtoja köyhimmille -> eroperiaate -> varallisuuserot voidaan hyväksyä -> kunhan niistä hyötyä heikko-osaisille

Työtehtävä - tee tietotiivistelmä -> Google slide tai doc - yksi jakaa classroom-tehtävänä, laita alkuun tekijät (nimet) OIKEUS- JA SOPIMUSETIIKKA 1a John Locken oikeus- ja yhteiskuntasopimusajattelu (s. 86-) 1b Thomas Hobbesin yhteiskuntasopimusajattelu (s. 88-) 1c Jean-Jacques Rousseaun yhteiskuntasopimusajattelu (s. 90-) 1d Sopimusetiikan ongelmat (s. 92-) 1e Mitä ovat ihmisoikeudet? (s. 94-) IHMISKUVAT 2a) Elämällä on valmis tarkoitus - Essentialismi (s. 102- ja netti) - essentialistinen ihmiskuva 2c) Ihminen on osa luontoa - Naturalismi (s. 102- ja netti) - naturalistinen ihmiskuva - evolutiivinen, biologinen tai luonnontieteellinen ihmiskuva - "ihminen on eläin" -ajattelu 2d) Ihminen on osa yhteisöä - Kulttuurinen näkökulma ihmiseen (s. 104-) 2a) Ihminen tekee itsensä - Eksistentialismi (s. 100 ja netti) - eksistentialistisen suuntauksen ihmiskuva (eksistentialistinen filosofia) - mm. Jean Paul Sartren eksistentialistinen filosofia - Simone de Beauvoirin feministinen ja ns. "toiseus" -ajattelu (s. 106- ja netti) ELÄMÄNFILOSOFIAT - pyrkivät sanomaan. miten elämä pitäisi elää - mikä olisi oikea elämänasenne? - miten ihmisen pitäisi "täällä-oloonsa" suhtautua 3) Epikurolaisuus ja kohtuulliset nautinnot (s. 108- ja netti) - epikurolainen filosofia - Epikuros 4) Stoalainen tyyneys (s. 111- ja netti) - stoalaisuus 5) Nietzsche ja elämän hyväksyminen (s.114- ja netti) SOVELTAVA ETIIKKA 6) Ystävyys, parisuhde, seksi ja rakkaus (s. 122- ja netti)

- minkälaisia eettisiä kysymyksiä otsikon aiheisiin liittyy? 7) Abortti ja etiikka (s.132- ja netti) 8) Eutanasia ja etiikka (s. 135- ja netti) 9) Media, digitalisaatio ja etiikka (netti) https://etiikka.fi/media/mediaetiikka-2014/ https://etiikka.fi/some/

- - - - - AIHEET LYHYESTI OIKEUS JA SOPIMUSETIIKKA

John Locke - jokaisella ihmisellä on ns. luonnolliset oikeudet - oikeus -> elämään, vapauteen ja omaisuuteen - hallinto ja lait suojelevat kansalaisten oikeuksia - hallinto on vallassa kansalaisten suostumuksesta (= yhteiskuntasopimus) - hallinto voidaan vaihtaa äänestämällä (demokratia)

Thomas Hobbes

- luonnontilassa ihmiset ovat itsekkäitä ja raakoja -> seuraa väkivaltaa, turvattomuutta ja kaaosta - siksi valta luovutetaan (sopimuksella) vahvalle hallitsi-jalle - hallitsija määrää miten toimitaan - hallitsijaa ei voi syrjäyttää

Jean-Jacques Rousseau - luonnonihmiset elivät rauhaisasti ja mukavasti - kulttuurin kehitys ja yksityisomistus pilasi ihmisen ja yh-teiselämän -> vieraantumista itsestä, eriarvoisuutta ja sortoa

- valta pitää olla kansalla (suora demokratia) - kansan pitää sopia ja edistää ns. yleistahtoa, joka vii-saasti ajaa kaikkien hyvinvointia (myös heikko-osaisten ja köyhien)

Sopimusetiikan ongelmat - kaikki eivät kykene olemaan "sopijaosapuolina" (- eivät "tasavahvoja") (- vammaiset, syrjäytyneet) (- eläimet jne. …)

- oikeasti mitään sopimusta ei ole "allekirjoitettu" - se on "ajatuskoe" - jokainen ei koe välttämättä sopimusta omakseen IHMISKUVAT

Naturalismi - korostaa ihmisen luontopuolta ja biologisuutta - "ihminen on eläin"

Kulturalismi - korostaa ihmisen kulttuuripuolta - ympäristökokemukset, kieli ja yhteisölliset tavat ja nor-mit synnyttävät ihmisen

Essentialismi (= olemusajattelu)

- on olemassa ihmisen olemus (määritelmä tai ideaali-malli) - Aristoteles -> ihminen on järkeä käyttävä olento - kristinusko -> ihminen on Jumalan kuva, ihminen on syntinen - esimerkkejä -> "nainen on hoivaava", "biologinen kello tikittää", "mies on sika", "homous on luonnotonta", "Eeva on hyvännäköinen", "Masa on luuseri"

Eksistentialismi (= ei ole essentiaa)

- ei ole ihmisen valmista määritelmää tai ihmisen ole-musta - yksilö valitsee tai rakentaa itsensä - "eksistenssi käy ennen essentiaa" -> meidät on "heitetty olemassaoloon" ja me muovaam-me itsemme (essentiamme / olemuksemme) - tukeutuminen valmiisiin malleihin ihmisestä rajoittaa ja alistaa - mm. Sartre, de Beauvoir, Heidegger - Sarten rakkauskäsitys - toista ei voi omistaa - rakkauden täytyy olla vapaa valinta (hetkestä toiseen)

ELÄMÄNFILOSOFIAT - eivät tähtää teoreettiseen tietoon tai yleisiin totuuksiin - asiat "elettävä todeksi" henkilökohtaisesti (- "minun opittava elämään") - tärkeää oikea asennoituminen - usein tunne ja tahto korostuvat - näitä filosofioita jo antiikissa - ja 1800/1900-lla

Stoalaisuus - n. 300 eKr.-150 jKr. - mm. Zenon, Seneca - kaikki tapahtuu vääjäämättä - ei sattumaa -> kaikki on järkevää ja mielekästä - kohtalo pitää hyväksyä

- opeteltava mielen tyyneys - jopa apatia -> tunnekuohujen hallinta - puhutteli mm. Rooman sotilaita - esim. ajatus -> suru mahdollistaa ilon

Epikurolaisuus - 300 eKr. - perustaja Epikuros - Ateenassa eristäytyvä filosofiyhteisö - poissa houkutuksista/rauhattomuudesta - korkein hyvä on nautinto (- ja kärsimyksen poissaolo) - mutta siihen pyrittävä -> järkevästi, maltillisesti ja pitkä-aikaisesti - ei esim. ylensyönti tai seksihurjastelu - sielu ainetta - kokeminen loppuu kuolemassa -> siksi kuolemaa ei tarvitse pelätä Friedrich Nietzsche (1800-) - ei ole yhtä totuutta (- "kaikki on näkökulmariippuvaista")

- yhden totuuden opeissa on taustalla vallanhalua (- vrt. dogmaattinen uskonto, ideologia, politiikka) - kritisoi kristillistä nöyryyttä ja elämänkielteisyyttä - "laumasieluisuutta ja orjamoraalia" (- esim. aistinautinnon ja seksin kiellot) - EI -> demokratialle ja keskivertoisuudelle (- nero ja elinvoima latistetaan) (- keskivertonössöt saavat vallan -> he alistavat nerot)

- ihanteena yli-ihminen - luo itse arvonsa - hän elää "hyvän ja pahan tuolla puolen" (- ylittää keskivertoisuuden ja itsensä)

- "Jumala on kuollut" - ei valmiita totuuksia ja arvoja - ne pitää luoda - elämänmyönteisyys ja elinvoima kunniaan (- uskallus ja luovuus) (- esim. Platon ja kristillinen perinne kieltänyt tämänpuoleisen elämän arvon) (- synnyttänyt -> kateellisia ihmisiä, jotka syyllistävät ja rajoitta-vat elinvoimaisia)

- "ikuisen paluun ajatus" -> elettävä niin täysillä että voisi elää elämänsä uudes-taan ja uudestaan - - - - - Tehtävä - perehdy kirjasta s. 132- (+ lisäksi mahdollisesti nettitietoja) - laadi classroom-tehtävänä doc-tietotiivistelmä - pituus n. 2-3 sivua (voi olla fonttikoko 14) - laita tekstin alkuun nimesi aihe ABORTTI JA ETIIKKA - apukysymyksiä/ala-aiheita: - esittele “milloin ihmiselämä alkaa” -kysymystä - abortin syyt ja perustelut? - onko abortti oikeutettu teko? - esittele arvojen näkökulmia, esim. elämän arvo, naisen itsemääräämis-oikeus - abortti Suomen lain/sääntöjen silmin ja maailmalla (- aihe noussut viime vuosina enemmän pintaan) - voi pohtia tiukan ja löysän aborttilain seurauksia - onko isällä sananvaltaa? - onko lääkärin velvollisuus tehdä abortti?

- - - - - Tehtävä - perehdy kirjasta s. 135-136 (- johdantoa s. 132-133 + lisänä nettitietoja) - laadi classroom-tehtävänä doc-tietotiivistelmä - pituus n. 2-3 sivua - laita tekstin alkuun nimesi - aihe EUTANASIAN ETIIKKA - apukysymyksiä/ala-aiheita: - eutanasian määrittelyä (s. 135-) - aktiivinen / passiivinen eutanasia? - rajauksia ja syitä? missä tilanteessa ja miksi tehtäisiin? - laillisuus/laittomuus Suomessa? Maailmalla? - saattohoito? tavoitteita? - eutanasiaan liittyvät eettiset kysymykset ja probleemit? (s. 136-) - kannattajien ja vastustajien näkemyksiä/perusteluja? (s. 137-) - pohdi eutanasian mahdollisia ongelmia ja väärinkäyttöjä? - Suomen lääkäriliiton kantoja? (netti) - eutanasia-kansalaisaloite 2018? miten sen kävi? (netti) - uskontojen näkökulmat / arviointia? (s. 132- / netti) - oma perusteltu näkemyksesi eutanasian oikeutuksesta? - - - - - Tehtävä 1) Itsemurha ja etiikka (s. 137-) - minkälaisia eettisiä kysymyksiä aiheeseen liittyy? - onko itsemurha oikeutettu teko? 2) Kulttuurien kohtaaminen (s. 140-) - määrittele kulttuurien kohtaamisen ja monikulttuurisuuden ilmiötä - minkälaisia eettisiä kysymyksiä kulttuurien kohtaaminen synnyttää? - onko monikulttuurisuus hyvä asia? 3) Arvioi, onko seurausetiikka paras etiikan teoria? (s. 74-) - - - - -

juhaseppanen - hotmail.com