Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitosPakkalantie 3, 29250 Nakkila

P. 040 199 4500e-mail. sirpa.levomaa@sataedu.fi

www.skto.fiwww.sataedu.fi

FIGUURI

FIGUURI 2009 TEKIJÄT

Heli-Tuulia HohkuriIda PuistosaloSuvi Huhtala

Laura RautiainenAleksi Ala-HäyhtiöNina HautamäkiLaura NieminenPekka SimonenJuha Pudassalo

Oona Lahti

KANNEN KUVA

Milla Rosi

Sisällysluettelo

Erilaisuus on pop! ................................................ 3

Käsi-ja taideteollisuusalan perustutkinto .............. 4

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto ........................ 6

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto ........... 8

Aikuisten ammatillinen perus- ja lisäkoulutus ... 10

Uudet tuulet uudet opet .................................... 12

Kuraattori .......................................................... 14

Työssäoppimassa Englannissa ........................... 16

Luovuus esiin- seminaari ................................... 17

Ideasta vuoden peli ........................................... 18

Korporaatio on co-operaatiota .......................... 20

Bloggaa Blogi ................................................... 22

Heli makeilee lakukoruilla ................................ 24

Sarjakuva .......................................................... 25

Kohta kaikilla on kamera! .................................. 26

Koukussa sarjakuviin ........................................ 28

Sataedu ............................................................ 31

Tukka hyvin kaikki hyvin .................................. 32

Nukkumatti lomilla ........................................... 34

Surffaus ............................................................. 35

Grafiikkaa tatuoinnin muodossa ........................ 36

Hauskat rekkarit ................................................ 37

Postia pappi Jaakobille ...................................... 38

3

FIGUURI 09

Elämme muutosten aikaa. Vanhimmat opiskelijat lentävät pesästään joko jatkokoulutuksiin tai työelämään puolen vuoden päästä. Nuoremmat jatkavat vielä aherrustaan uudessa kouluympäristössä, kun koulumme nimi vaihtuu Satakunnan ammattiopiston Nakkilan yksiköksi tammi-kuun 1. päivänä 2010.

Koulussamme erilaisuus on normaalia. Yksi oppii kirjoit-tamalla, toinen kuuntelemalla, kolmas näkemällä. Jokai-nen on oma yksilönsä. Ylioppilas- ja peruskoulupohjaisten luokkien lisäksi koulussamme on mahdollisuus opiskella myös mukautettua linjaa, myöskään aikuisopiskelijoita ei sovi unohtaa. Erilaisuus näkyy oppilaitoksessamme myös pukeutumisessa ja hiustyyleissä siten, että eri tyylit se-koittuvat koulumme käytävillä yhdeksi suureksi kokonai-suudeksi.

Suurin osa opiskelijoista tulee Satakunnasta, mutta myös muualta päin Suomea. Kouluumme tulee myös opiske-lijoita eri puolilta maailmaa. Opetussuunnitelmassa pai-notetaan kansainvälisyyttä ja kansainvälistymistä yhtenä ammatillisen koulutuksen tärkeänä painopistealueena, jotta opiskelijoilla olisi valmistuessaan valmiudet sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille kotimaassa tai ulko-mailla.

Kulttuurialan yksikkönä pyrimme vilkkaaseen opiskelija-vaihtoon ja ulkomaisiin työelämäjaksoihin, asiantuntija-vierailuihin, kansainvälisiin yhteisprojekteihin ja verkos-totoimintaan.

Yhtäkaikki - jokaisella on samanlainen lähtökohta ja pää-määrä.

Heli-Tuulia Hohkuri

4

FIGUURI 09

5

FIGUURI 09

Käsi- ja taideteollisuusalalla koulutetaan monipuolisia ja yrittäjähenkisiä alan ammattilaisia, jotka osaavat suunni-tella ja valmistaa tarkoituksenmukaisia ja asiakaslähtöi-siä tuotteita alan erilaisiin tarpeisiin. Keskeinen sisältö on värien, tyylien ja materiaalien hallinta.

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon voi suorittaa SKTO:ssa seuraavilla ammattialoilla: sisustusompelun yritystoiminta (peruskoulu- tai yo-pohjainen), tekstiilialan yritystoiminta (kankaanpainanta, värjäys, sisustusompe-lu ja kudonta, aikuiskoulutus), tarpeistonvalmistuksen yritystoiminta (aikuiskoulutus) sekä tekstiilialan erityis-opetus. Peruskoulupohjaisessa koulutuksessa opiskelija voi halutessaan suorittaa lukion oppimäärän ja ylioppi-lastutkinnon.

Tutkinnon suoritettuaan artesaani voi toimia esim. kan-kaiden, sisustuksen, lavastuksen ja mainostekstiilien pa-rissa valmistus-, suunnittelu-, myynti- ja neuvontatehtä-vissä tai itsenäisenä yrittäjänä.

SISUSTUSOMPELU, TEKSTIILIALA JA TARPEISTONVALMISTUS

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALANPERUSTUTKINTOARTESAANI

6

FIGUURI 09

7

FIGUURI 09

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto tarjoaa ammattiala-naan graafisen viestinnän koulutusta. Tutkinnon myötä opiskelija saa nimikkeen kuva-artesaani. Graafisen vies-tinnän koulutusta annetaan koulussamme peruskoulu- ja ylioppilaspohjaisena koulutuksena. Lisäksi koulutusta tar-jotaan aikuisten ammatillisena peruskoulutuksena sekä mukautetussa ryhmässä, jossa huomioidaan opiskelijan erityistarpeet ja yksilöllinen oppiminen. Skto:n opiskelija voi halutessaan suorittaa myös lukion oppimäärän ja yli-oppilastutkinnon. Yhdistelmäopinnot toteutetaan yhteis-työssä Nakkilan lukion kanssa.

Tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus työllistyä ku-vallisen ilmaisun, tuotesuunnittelun sekä -kehittelyn tehtävissä joko toisen palveluksessa tai tuotantotiimin jäsenenä esim. paino- ja lehtitaloissa, mainostoimistois-sa, uusmediayrityksissä tai toimia itsenäisenä ammatin-harjoittajana. Kuvallisen ilmaisun perustutkinto on hyvä ponnahduslauta myös jatko-opintoihin ammattikorkea-kouluun tai tiede- ja taidekorkeakouluihin.Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, jonka tehtävänä on näkyä yhteiskunnassa eettisenä ja

luovana toimintana. Graafisen viestinnän ammattilai-nen hallitsee printtimedian osa-alueet. Hän suunnittelee painotuotteiden ulkoasun ja taiton, joka koostuu kuvis-ta, teksteistä ja grafiikasta. Painotuotteiden ohella myös sähköinen viestintä sisältyy opintoihin. Visuaalinen vies-tintä avautuu opiskelijalle kuvittamisen, valokuvaamisen ja kuvankäsittelyn kautta. Opiskelijalle annetaan sekä taiteellisia että tietoteknisiä valmiuksia toimia haasta-vassa työelämässä. Erilaisten taitto-, vektorigrafiikka- ja kuvankäsittelyohjelmien hallinta on keskeinen osa koulu-tusta. Graafisen alan osaaja hallitsee monenlaiset trendit ja tyylit – opinnoissa painotetaan esteettisyyttä ja visu-aalisuutta.

SKTO:ssa tehdään paljon mielenkiintoisia asiakastöitä. Työelämä tulee tutuksi erilaisten projektien ja työssäoppi-misen kautta. Myös kansainvälinen toiminta voi olla osa-na oppimista. Koulutus pyrkii antamaan todenmukaisen kuvan viestintäalan toimintaympäristöstä, jossa tarvitaan ryhmätyötaitoja, joustavuutta, asiakaslähtöistä ajattelua ja tehokkuutta.

KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTOKUVA-ARTESAANI

8

FIGUURI 09

9

FIGUURI 09

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon voi suorittaa SKTO:ssa kolmella eri ammattialalla: tietokoneanimaatio, videoassistentti sekä elokuva-assistentti. Koulutusta an-netaan peruskoulu- ja ylioppilaspohjaisena sekä aikuis-koulutuksena. SKTO:n opiskelija voi halutessaan suorit-taa myös lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon.

Työskentely audiovisuaalisen alan assistentin tehtävissä vaatii sopeutumista jatkuvasti muuttuvaan alaan - jousta-vuutta, yhteistyötaitoja, luovuutta ja asennetta. Työelämä tulee tutuksi asiakastöiden, elokuvaprojektien sekä työs-säoppimisjaksojen kautta. Myös kansainvälinen toiminta voi olla osana oppimista. Monipuolisen perusosaamisen li-säksi koulutuksessa pyritäään tukemaan opiskelijan vah-vinta osaamisaluetta. Opiskelussa perehdytään kaikkiin av-tuotannon vaiheisiin käsikirjoittamisesta kauvauksen ja valaisusta leikkaukseen.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO

Animaatioalan monipuolisessa koulutuksessa perehdy-tään mallintamiseen ja animointiin uusimpia 2D- ja 3D-ohjelmia hyödyntäen. Teknisen osaamisen lisäksi ope-tukseen kuuluu käsikirjoittamista, hahmojen luomista ja muuta sisällöntuottamiseen liittyvää.

Opiskeluun sisältyy monipuolisia teoriaopintoja, sisäl-tötuotantoa sekä paljon haroitus- ja asiakastöitä. Au-diovisuaalisella alalla tärkeätä visuaalista ja esteettistä osaamista harjaannutetaan mm. taideaineilla.

Opiskelijat ottavat oman ammattinsa haltuun käytän-nönläheisessä ja ainutlaatuisessa oppimisympäristössä Villilä Studiolla. Valmistumisen jälkeen media-assistentti voi löytää työpaikkansa televisio- ja elokuvatuotannoista. erilaisista audiovisuaalisista tuotannoista, kuten web-cas-tingistä sekä mainostoimistoista tai uusmediayrityksistä. Lisäksi koulutus tarjoaa perusvalmiudet ryhtyä itsenäi-seksi yrittäjäksi tai hakeutua jatko-opintoihin.

MEDIA-ASSISTENTTI

10

FIGUURI 09

Koulutukset ovat näyttötutkintoon valmistavia. Opiskelu etenee henkilökohtaistamissuunnitel-man mukaan. Tutkintoon valmistavaan koulu-tukseen osallistuvalle järjestetään osana koulu-tusta mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto.

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANITuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusoh-jelma, tekstiilialan yritystoimintaOpiskelija valmistuu ammattilaiseksi, joka hallitsee alan vaatimat tekniikat ja osaa hyödyntää töissään erilai-sia materiaaleja. Koulutus on pääosin sisustustekstiili-en suunnittelua ja niiden valmistusta asiakkaille. Lisäksi opetellaan tilan hahmottamista sekä värien, muotojen ja tyylien hallintaa. Opetussuunnitelmaan sisältyvissä valin-naisissa opinnoissa opiskelija voi erikoistua ja suuntautua valitsemansa tekstiilitekniikan opiskeluun. Työelämä tu-lee tutuksi asiakastöiden, projektien sekä työssä oppimis-jaksojen kautta.

TARPEISTONVALMISTUKSEN YRITYSTOIMINTAKoulutus tähtää teatteri-, elokuva- ja tv-alalle, jossa tar-peistonvalmistaja työskentelee pienesineistön suunnitte-

lijana ja valmistajana. Koulutuksen tavoitteena on antaa perustiedot eri käsityötavoista. Tarkoituksena on tarjota virikkeitä ja materiaalitietoa sekä avata mahdollisuuk-sia uusille tavoille työskennellä ja käsitellä materiaaleja. Koulutus voi myös olla tie yrittäjyyteen tai toimia lisäkou-lutuksena esim. teatteriharrastuksen parissa työskente-leville.

KUVALLLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO, KUVA-ARTESAANIKuvallisen ilmaisun koulutusohjelmaValokuvaus ja kuvantuottaminenKoulutuksessa perehdytään digitaaliseen valokuvaukseen ja erityisesti HDRI –tekniikalla toteutettavien digitaalisten kuvien tuottamiseen, 3D –mallinnukseen, kuvankäsitte-lyyn sekä jälkityöstöön.

TEATTERIALAN AMMATTITUTKINTO, lavasterakennus, maskeeraus, pukujen valmistusKoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suoritta-neet ko. suuntautumisalan perustutkinnon tai omaavat tutkintoa vastaavat tiedot ja ovat toimineet alan työteh-tävissä vähintään 3 vuotta. Koulutus toteutetaan moni-muotokoulutuksena, joka sisältää lähiopetusta, työelä-

AIKUISTEN AMMATILLINEN PERUS- JA LISÄKOULUTUS

11

FIGUURI 09

mässä tapahtuvaa oppimista erilaisissa teatteri-, tv- ja elokuvaproduktioissa, verkko-opetusta ja itsenäistä opiskelua. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa.Tutkinto koostuu teatterialan ammat-titutkinnon kaikille yhteisistä osista ja kullekin osaamisalalle ominaisista muis-ta tutkinnonosasta.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AM-MATTITUTKINTO, tuotannon ja pro-jektinhallinta sekä julkaisugrafiikkaTuotannon ja projektinhallinnan osaa-misala on tarkoitettu erilaisissa tuotan-nollisissa tehtävissä toimiville henkilöille, kuten kuvaussihteereille, tuotantosih-teereille, tuotantojärjestäjille, tuotan-tosuunnittelijoille, kuvauspäälliköille, teknisille tuottajille, projektipäälliköille. Työympäristö voi olla esimerkiksi digitaalisen media-alan yritys, mainostoi-misto, lehtitalo, yrityksen tai julkisen hallinnon viraston viestintäosasto.Koulutus toteutetaan monimuotokoulu-tuksena ja se on mahdollista suorittaa työn ohessa.Julkaisugrafiikan osaamisala on tarkoitettu julkaisujen graafisen ilmiasun suunnitteluun ja toteuttamiseen osal-listuville henkilöille, esimerkiksi julkaisugraafikoille,mainosgraafikoille, visualisteille, kuvittajille, taittajille, graa-fikoille, mediasuunnittelijoille ja AD-assistenteille. Työ-ympäristönä voi olla sähköisen tai painetun viestinnän yritykset ja yhteisöt, kuten esimerkiksi mainostoimistot, lehtitalot, kustantamot, elokuva-, televisio- tai monime-

diayritykset sekä yritysten tai yhteisöjen viestintäosastot.Koulutus toteutetaan monimuotokoulu-tuksena ja se on mahdollista suorittaa työn ohessa.

RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTI-TUTKINTO,puurakenteet, pintakäsittelytKoulutus on tarkoitettu restaurointi-, puu- tai pintakäsittelyalan ammatillisen peruskoulutuksen hankkineille ja alan työkokemusta omaaville henkilöille, jotka haluavat laajentaa osaamistaan restau-rointialalla. Rakennusten restauroinnissa korjauskohteita ovat perinteistä raken-nuskantaa edustavat puurakennukset sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävät rakennukset.

12

FIGUURI 09

uudet opet

13

FIGUURI 09

1. Minkä ikäinen olet?Teija: 38-vuotiasHanna: 25-vuotiaana päätin, että siihen on hyvä jäädä.

2. Onko sinulla perhettä?T: Perheeseeni kuuluvat mies sekä 17- ja 18-vuotiaat po-jat: Joonas ja Julius, jotka opiskelevat Helsingissä Sibe-liuslukiossa.H: Perheeseeni kuuluu kaksi pientä ja reipasta lasta sekä kaksi aikuista.

3. Missä asut?T: Asun tällä hetkellä Kauttualla Pyhäjärven rannalla.H: Porissa

4. Mikä koulutus sinulla on?T: Pohjakoulutukseltani olen kirjapainoteknikko, lisäksi olen opiskellut graafista suunnittelua Jyväskylän yliopis-tossa. Olen suorittanut myös ammatillisen opettajakou-lutuksen sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon.H: Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

5. Missä olit työssä, ennen SKTO:ta?T: Ennen Skto:ta olin töissä Porvoon ammattiopistossa graafisen alan koulutusvastaavana ja opettajana. Vuosina 2007-2008 asuin Pietarissa ja opiskelin Venäjän kieltä.H: Toimin pienessä ohjelmistotalossa projektipäällikkö-nä.

6. Mitä olet pitänyt täällä olosta?T: Viihdyn hyvin Skto:ssa. Täällä on mukavia työkaverei-ta ja motivoituneita opiskelijoita.

H: Olen kovasti pitänyt olostani Pakkalassa ja viihtynyt hyvin opiskelijoideni seurassa!

7. Mikä graafisessa alassa kiinnostaa?T: Olen viettänyt aikaa pienestä pitäen kirjapainossa. Olen sukuni edustaja 3. polvessa graafisella alalla. Piene-nä minua viehätti painovärin tuoksu ja isot painokoneet, nykyään kehittyneet tietokoneohjelmat, jotka mahdollis-tavat upeiden visuaalisten suunnitelmien toteuttamisen.H: Graafisessa alassa kiinnostaa lähes kaikki. WWW-suunnittelun lisäksi nautin myös perinteisemmästä ta-vasta tehdä käsin, joten askartelu ja tekstiilikäsityöt ovat lähellä sydäntäni.

8. Mitä vaadit oppilailta?T: Opiskelijoilta vaadin ahkeruutta ja yrittämistä, avoi-muutta uutta ja erilaista kohtaan. Pelkällä lahjakkuudella ei pärjää, vaan pitää löytyä myös kunnianhimoa ja tah-toa, jotta tulee hyväksi graafiseksi suunnittelijaksi.H: Vaadin opiskelijoilta, että tietyt määrätyt tehtävät on tehty ja tunneilla tehdään sitä, mitä pitääkin tehdä. Uu-sien asioiden oppiminen vaatii työtä. Lisäksi haluan, että sovituista asioista pidetään kiinni, jotta yhteistyö sujuu.

9. Mitä harrastat?T: Harrastan kuvataiteita, musiikkia, juoksemista ja luon-nossa kulkemista. Liikuntaa, hiljaisuutta ja kulttuuria so-pivassa suhteessa, jotta pysyisin itsekin pirteänä ja in-nokkaana uusia haasteita kohtaan.H: Vapaa-aikanani vietän mielelläni aikaa ulkosalla, lenk-keilen, liikun luonnossa ja hoidan puutarhaa.

14

FIGUURI 09

Kuva: Pekka Simonen

15

FIGUURI 09

1. Kerro hieman, mitä työtehtäviisi kuuluu?- Työtehtäviini kuuluu oppilaiden tukeminen, heidän kou-luaikaisissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on, että oppi-laat pääsevät siirtymään työelämään ja omaavat tarvitta-va sosiaaliset taidot, siellä selviytyäkseen.

2. Kauanko olet tehnyt tätä työtä?- Olen valmistunut sosionomiksi vuonna 2003. Tämän jäl-keen olen työskennellyt lastensuojelussa ja sosiaalityön-tekijänä. Kuraattorina aloitin toukokuussa 2009.

3. Minkälaisissa asioissa oppilaat kääntyvät puo-leesi?- Ongelmat voivat olla ihan mitä tahansa elämä eteen on tuonut. Masentuneisuus, sopeutumisvaikeudet, kiusaa-minen, opiskelu saattaa tuntua liian vaativalta, kotona on ongelmia ym. Kuraattorin toimintaperiaatteena on luotta-muksellisuus.

4. Minkälaisissa asioissa opettajat voivat kääntyä puoleesi?- Poissaolot ja edellä mainitut asiat. Opettajalla on tällöin yleensä huoli oppilaan opintojen suorittamisesta.

5. Milloin tunnet onnistun työssäsi?- Kun pystyy auttamaan nuoria niin, että opinnot sujuvat. Työni on hyvin antoisaa ja koen päivittäin onnistumisen tunteita nuorten kanssa työskennellessäni.

6. Oletko itse koskaan kouluaikoinasi tarvinnut ku-raattorin tms. palveluja?- Silloin ei tällaista palvelua vielä ollut olemassa .

7. Terveisesi SKTO:n oppilaille?- Opiskelun iloa kaikille ja muistakaa, että olen täällä teitä varten!

KURAATTORIKURAATTORI

Koulumme kuraattorina toimii Anne Hakanen. Kuraat-torityön tavoitteena on tukea ja turvata opiskelijoiden koulunkäynnin sosiaalisia edellytyksiä sekä edistää heidän kasvuaan, kehitystään ja toiminta kykyään. Kuraattori on tavoitettavissa ajanvarauksella Pakka-lassa tiistaisin ja perjantaisin klo 9.00-15.00. Sopi-muksen mukaan myös Villilässä. Ajan voi varata arki-päivinä puhelimitse tai sähköpostilla.

16

FIGUURI 09

17

FIGUURI 09

Luovuus esiin!-seminaari järjestettiin Villilässä 16.10.2009. Luokkamme oli delegoitu avustamaan semi-naarin järjestelyissä, esimerkiksi lipun myynnissä, vierai-den informoimisessa sekä muissa samankaltaisissa teh-tävissä. Minä ja kolme muuta luokkatoveriamme olimme ottaneet tehtäväksemme kertoa seminaarivieraille mm. vessojen ja naulakoiden sijainti ja ohjeistaa heidät mene-mään seminaaritilaan Villilän yläkertaan.

Päivä alkoi Angelika Meuselin, Rakastajat-teatterin näyttelijän energisellä esityksellä, jossa hän kertoi arjen voimanlähteistä ja energian välttämättömyydestä luovuuden äärellä. Esitys oli viih-dyttävä ja yleisökin pääsi osal-taan osallistumaan siihen erilaisten harjoitusten, pariniskahieronnan ja esimerkiksi naurujoogan avulla.

Angelikan jälkeen lavan otti haltuun lumilautailijoiden kuvaaja ja tuotekehit-telijä, monilahjakkuus Pasi Salminen. Hän kertoi kattavasti vaiheistaan urallaan, ta-kaiskusta joka oli kohdannut häntä loukkaan-tumisen muodossa, lumilautailijoiden perässä kameran kanssa juoksemisesta maailmalla sekä kehittelemistään tuotteista. Erityisen jännittävä oli miehen kehittelemä helicam, jonka avulla on mah-dollista kuvata ilmasta asioita korkeudelta, joka on liian matala kuvata esimerkiksi lentokoneella, mutta

turhan korkea maanpinnalla seisoville kameratelineille. Ei siinä oikein auttanut muu kuin nostaa hattua, niin pirun nerokkaita keksintojä mies oli saanut aikaan.

Lounaan jälkeen Palmgren-konservatorion soittoryhmä TrioMatti viihdytti yleisöä taidokkaalla musisoinnillaan.

Lyhyehkön esityksensä aikana ryhmä esitteli tai-tojaan mm. taitavan improvisaation avulla, mitä

yleisö seurasikin mielenkiinnolla. Tämän lah-jakkaan porukan esitys oli oivallinen lepohetki

ruokailun jälkeen ja se antoi mahdollisuuden laittaa hetkeksi silmät kiinni ja rentoutua.

Musiikillisen sielunravinnon jälkeen oli vuorossa entisen SKTO:n oppilaan,

valokuvaajan ja Lapkon solistin Ville Maljan haastattelu, Villilän opiskelija

Antero Alhosen johdolla. Sympaat-tisen oloinen ja huumorintajuinen

Ville pääsi nopeasti eroon alun jännittyneisyydestä ja miehen

juttuja olikin kiinnostavaa kuunnella hänen höystäes-

sään niitä alituiseen let-keällä huumorilla.

Sana ”luovuus” toistui niin haastattelijan kuin haastateltavan-

kin lauseissa useaan otteeseen, mutta

Luovuus esiin! -seminaari Teksti: Kirsi Pynnönen

Jatkuu sivulla 30

18

FIGUURI 09

Nelostuote on porilainen peliyritys, jonka tuote-nimi Tactic on monen lautapelin kyljestä tuttu. Yritys on lähtenyt liikkeelle myymällä ensim-mäisiä Kimble-pelejä vuonna 1967. Tällä het-kellä yrityksen pääpaikka on Porissa ja Nelos-tuote johtaa Tacticin lisäksi Brand Id -nimistä seripainoa.

Pelien ideoita keksii Tacticin pelikehittäjä, joka yhdessä muiden työntekijöiden kanssa suunnittelee pelit. Ulko-puolinenkin henkilö voi antaa ideoita ja tarjota niitä Tac-ticille. Jos idea on hyvä, se ostetaan tekijältä. Jossain tapauksissa voidaan ostaa kaikki tekijänoikeudet eli täl-löin tekijälle ei jää mitään oikeuksia. Yleensä kuitenkin sovitaan tekijälle lisenssi esim. kolmeksi vuodeksi. Kun aika on kulunut tai tuote ei ole enää niin suosittu, lisens-sisopimus voidaan purkaa ja pelisuunnittelija voi myydä pelin jollekulle toiselle yritykselle. Tällä hetkellä Israelista tulee monia pelikeksijöitä kaupittelemaan ideoitansa.

Pelisäännöt tekee yleensä pelikeksijä, mutta joskus Nelos-tuotteen työntekijät muuttavat sääntöjä, jos he huomaa-vat niissä virheitä. Teksti annetaan toiselle työntekijälle luettavaksi ja katsotaan, ymmärtääkö hän. Peliä pelataan Nelostuotteella ja koehenkilöillä niin kauan, kunnes sään-nöt ovat selkeät kaikille.

Tuote-ehdotukset esitellään toimitusjohtajalle ja myynti-osastolle. Peliä työstetään eteenpäin, kun toimitusjohtaja on antanut luvan. Designerit suunnittelevat pelin ulko-asun, johon kuuluvat kannet, pelikortit, säännöt, peli-laudat ja muut peliosat. Osastolla on myös tekstiosasto, joka laatii tekstin. Kuvitukset ja tekstit menevät reproon. Reprossa tarkistetaan aineiston muoto tuotantoon sopi-vaksi. Reprosta pelit etenevät tuotantoon. Ensin paine-taan pelin osat, kortit, laudat ja välipohja. Lopuksi kannet tulostetaan liukuhihnalta. Pelit kasataan laatikoihin ja las-tataan rekkaan, joka hakee pelit ja vie ne kauppoihin tai ne varastoidaan.

19

FIGUURI 09

Tuotteen valmistuttua myyntiosasto kaupittelee sitä ul-komaille. Nelostuote pyrkii samaan aikaan valmistamaan tuotetta eri kielille vaihtamalla esim. ulkoasun väriä. Pele-jä myydään Skandinaviaan, Baltiaan, Keski-Eurooppaan, Venäjälle, Etelä-Eurooppaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoi-hin. Uusin valloitusalue on Arabiassa. Näin idea etenee kauppojen hyllyille ja pelaajien iloksi.

Nelostuotteen työntekijöiden koulutustaustat ovat hyvin kirjavat. Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitok-sesta useampikin on löytänyt työmaan Tactic-pelien ää-reltä. Tärkeintä on kova kiinnostus pelien maailmaan. Se on paras väylä Nelostuotteen työyhteisöön.

Juttuun haastateltiin Nelostuotteen tuotesuunnittelupällikkö

Veera Vaajasalmea.

20

FIGUURI 09

Kuvassa: Einari Vuorinen, Reetta Hietala, Petri Koivisto, Jukka "Isva" Isoviita, Ville Heikkarainen ja Sami Rehmonen. Kuvasta puuttuvat Peter Salovaara ja Jani Nikander.

21

FIGUURI 09

Villilän Studioilla pyörii joukko tutun näköisiä nuo-ria, joita eivät paina enää opiskelut, lukujärjes-tykset ja harjoitustöiden deadlinet. Murheet ovat muunlaiset. Nyt tehdään asiakastöitä, markkinoi-daan omaa osaamista, etsitään yhteistyökumppa-neita ja painetaan duunia.

Kahdeksan Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitok-sen entistä audiovisuaalisen viestinnän opiskelijaa perus-tivat kesällä 2009 osuuskunnan nimeltä Villilä Korporaatio Osuuskunta. Osuuskunnan jäseninä on kolme yritystä ja freelancereita. Osuuskunnan kodiksi järjestyi luontevasti tila Villilä Studioiden yhteydestä.

Reetta Hietala, Jukka ”Isva” Isoviita, Ville Heikkarainen, Sami Rehmonen, Einari Vuorinen, Jani Nikander, Petri Koivisto ja Peter Salovaara uskovat, että audiovisuaali-sen viestinnän ammattilaisille löytyvän työmahdollisuuk-sia Satakunnassa. Porukka pitää sisällään monipuolista, luovaa ja energistä osaamista. Korporaation jengillä on selvästi hyvä pössis – sen huomaa heti!

Ryhmällä on melkoinen määrä osaamista ja ammattitai-toa. Audiovisuaalinen ala on laajasti edustettuna ryhmän ammattiosaamisessa; on käsikirjoittajaa, kuvaajaa, valo-kuvaajaa, ohjaajaa, leikkaajaa, tuottajaa, äänen ja valon ammattilaista jne.

Osuuskunnan jäsenet haluavat tehdä myös omia jut-tujaan, mutta valjastavat osaamistaan hyvinkin erilaisis-

sa produktioissa. Syksyn mittaan väkeä on ollut mukana mm. Savusen Timon ohjaamassa lyhytelokuvassa Am-puja, jossa keskeisiä näyttelijöitä ovat Arttu Kapulainen, Oiva Lohtander, Jarno Malinen ja Pauliina Haapala. Lisäksi osuuskuntalaiset ovat toteuttamassa mm. Penniless- yh-tyeen musiikkivideota, sekä omaa lyhytelokuvaansa.

Osuuskunta on mainio yrittämisen muoto ja toimii hyvin erityisesti kulttuurialalla toimivilla. Korporaati-on jäsenet saavat synergiaa Villilä Studioilta, studiossa vierailevilta tuotannoilta sekä tietysti entisestä opin-ahjostaan. Osuuskunta tarjoaa alan opiskelijoille osaa-mistaan työssäoppimispaikkojen ja työpaikkaohjaa-misen muodossa. Yhteistyö on mutkatonta ja helppoa kun väki tuntee toisensa, talon tavat ja mahdollisuudet.

Villilä Korporaatio Osuuskunta, NakkilaOsuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsentensä elinkeinon tukeminen, markkinointi ja osaamisen vahvistaminen, taiteellises-ti korkeatasoisten produktioiden valmistaminen sekä alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen viestintäalan kehittäminen. Osuus-kunnan toimialana on kulttuurin tuottaminen, taidetoiminta, mai-nonta ja markkinointi, tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen, konsultointi- ja koulutuspalvelut, maahantuonti ja vienti, laitevuok-raus, elokuva- ja tv -tuotannot, tuotannon ja tuotantojärjestelyjen suunnittelu ja toteutus, ohjaus ja leikkaus, lavastussuunnittelu ja toteutus, puku-, maski- ja rekvisiittasuunnittelu ja toteutus, kuva-suunnittelu ja toteutus, valosuunnittelu ja toteutus, äänisuunnittelu ja toteutus, toimituksellinen työ, graafinen suunnittelu ja viestintä, valokuvaus ja kuvantuottaminen, sekä www-, animaatio- ja pelituo-tanto. (www.taloussanomat.fi) www.villilakorporaatio.com

Teksti: Marjaana Mitikka

Kuva: Villilä korporaatio osuuskunta

22

FIGUURI 09

Blogi on sivusto, mihin yksi tai useampi henkilö kirjoittaa omasta vapaavalintaisesta aiheesta silloin kun itseä hu-vittaa. Aihe voi käsitellä mitä vain, vain oma mielikuvitus on rajana. Yleisimpiä blogiaiheita nuorten keskuudessa ovat kuitenkin lifestyle-, sarjakuva- ja muotiblogit. Jotkut voivat pitää blogiaan anonyymisti avautuakseen oman arkensa kipupisteistä.

Bloggaus on harrastus, jota tehdään omaksi iloksi, eikä muita miellyttääkseen. Jokainen bloggaaja on kuitenkin tietoinen mahdollisista lukijoista.

Omaa blogia voi pitää käytännössä joko omalla www-si-vustolla tai netistä löytyvissä blogipalveluissa. Suureen suosioon on kuitenkin monien palveluiden keskeltä nous-sut Blogger.

Bloggaaja voi olla kuka tahansa. Ikä, sukupuoli tai mi-kään muukaan ominaisuus ei estä, etteikö itse voisi aloit-taa tai kokeilla bloggausta!

LOGI! LOGGAA

Joona Leppänen, graafisen viestinnän opiskelija sktohttp://badluckglory.blogspot.com - BAD.LUCK.GLORY

1. Halusin päästä purkamaan mielipiteitäni ihmisille ja vaikuttaa. Idea lähti alunperin kaveriltani, joka itse blog-gasi. Se vaikutti hauskalta ja mielenkiintoiselta.

2. Olen blogannut joku 2-3 vuotta.

3. Blogiini kirjoitan kuulumisiani, tekemisiäni, hieman muodista ja ihmisiä kiinnostavista erilaisista tutoriaaleis-ta. Aloitin juuri videoblogin, koska videoita on mielestäni hauskempi katsoa ja halusin kokeilla jotakin uutta.

4. Liian harvoin. On liian vähän vapaa-aikaa ja kirjoittaa blogiini nykyään.

5. Suurimmaksi osaksi kaverini ja ihmiset, joita kiinnostaa elämäni. Ihmiset eivät uskalla yleensä antaa minkäänlaista kritiikkiä, miten blogia pitäisi muuttaa tai mitä he haluaisi-vat lukea, mutta kyllä he kommentoivat kirjoituksiani.

B Teksti : Ida Puistosalo

Kuvat : Ida Puistosalo ja Anni Laivoranta

23

FIGUURI 09

Marinka Järvenpää, lukiolainen, Pomarkun lukiohttp://ichoke.tumblr.com - STALIN'S electric AS ME

1. Muiden blogien inspiroimana halusin yhdistää kuvan-muokkaus harrastukseni ja pieniä detaileja elämästäni lifestyle-blogin muodossa.

2. Aloitin 12-vuotiaana LiveJournalissa, joten suunnilleen viisi vuotta.

3. My random lifestyle ja muoti, taide, musiikki

4. Keskimäärin 10 kertaa viikossa.

5. Minulla on kommentointiesto. Noin 70% kävijöistä on kuitenkin suomalaisia, mutta kun blogi on englanniksi on niitä kävijöitä muualtakin päin maailmaa. Joskus tulee IRC-Gallerian kautta kommentoimaan blogini merkintöjä.

1. Mistä sait idean lähteä bloggaamaan?2. Kuinka kauan olet bloggaillut?3. Mistä kirjoitat blogiisi?4. Kuinka usein päivität blogiasi?5. Tiedätkö ketkä lukevat blogiasi ja kommentoivatko he kirjoituksiisi?

24

FIGUURI 09

Heli Styf, tuleva sisustusompelun artesaani inhoaa itse englannin lakuja. Hän kuitenkin löysi herkullisten korujen valmistuksen miehensä pikkusiskon linkitet-tyä hänelle japanilaisen nettisivuston, jolla kakkuko-ruja esiteltiin.

Fimo-massasta valmistetun rannekorun tekemiseen menee noin tunti. Porin maakuntamarkkinoilla eng-lanninlakukorut olivat myyntimenestys ja menivät kaikki kaupaksi. Helin valmistamia ovat mm englan-ninlakukorut, joista on tehty korvakoruja, rannekoru-ja ja kalvosinnappeja. Myös erilaisia syötävännäköisiä hiuspinnejä sekä korvakorukarkkitankoja on ihailta-vissa hänen blogisivustollaan osoitteessa http://he-linjutskat.vuodatus.net.

Heli kertoo pitävänsä kaikennäköisestä näpertämi-sestä. Tulevaisuudessa haaveena saattaa ollakin oma yritys, joka myy lahjatavaroita. Helin 5 ja 7-vuotiaat pojat ovat toimineet äitinsä apuna korujen valmistuk-sessa. Pojat myös koekäyttävät koruja, jolloin selviää niiden kestävyys käytössä. Tosin pojille eivät herkulli-sen näköiset karkit sovi, vaan miekat ja pommit ovat omiaan koristamaan poikien käsiä.

w

HELI MAKEILEE

LAKUKORUILLATeksti: Ina Virtanen

Kuva: Pekka Simonen

25

FIGUURI 09

26

FIGUURI 09

Kuvaaminen lisääntyi valtavasti digikameroiden syr-jäytettyä filmin ja vauhti vain kiihtyy kamerakännyjen lisääntyessä. Kuvaaminen on nykyään yhtä yleistä kuin päänraapiminen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että maailmaan saatettaisiin erityisen paljon hienoja ja puhut-televia kuvia. Päinvastoin. Jos kuitenkin haluat säilyttää kuvissasi jonkinlaisen tason ja olla syyllistymättä rikok-siin, niin luepa seuraavat ohjeet ja ota kaikki irti siitä, että kuvaaminen on nykyään mahdollista kaikille - ja kaikkialla.Lain mukaan kuvia ei saa ottaa jos: 1. on annettu kirjal-linen, kieltotauluin tai suullinen kuvauskielto. 2. On myös laitonta käyttää vanhoja, toisten ottamia kuvia mihin-kään julkaisutoimintaan. Kaikilla kuvilla on suoja-aika 50 vuotta valmistusvuoden päättymisestä ja 70 vuotta valo-kuvateosten tekijöiden kuolemasta. Ennen vuotta 1966 julkaistut kuvat eivät ole suojattu.

- Älä anna luovuutesi kuivua säännöissä sillä kuvaami-nen Tässä muutamia helppoja ohjeita: Ulkona perusku-

vauksessa pidetään aurinko ja voimakkaat lamput selän takana. Nykyään ei kannata ostaa kameraa ilman ku-vanvakainta ja jalusta ja oikea kuvausasento parantavat onnistumista.

Hämärässä kuvausasento on:1. Pieni haara asento. 2. Kyynärpäät kylkiin. 3. Pidätä puolittainen uloshengitys. 4. Purista, älä paina, laukaisinta tai vaihtoehtoisesti

käytä kahden sekunnin itselaukaisua. Löydät kyllä tapa-si, sillä salamakuvat voivat olla värittömiä ja tylsiä.

Digitaaliset kuvat säilyvät parhaiten tallennettuna kah-teen eri paikkaan, esimerkiksi koneellesi ja jonkun fir-man ilmaiselle palvelimelle.

Muista, että nyt otettu kuva voi olla huomisen aarre!

Lähteet: Pirkko-Liisa Haarmann Tekijäoikeus,

lähioikeudet ja oikeus valokuvaan (1992)

KAMERA!KOHTA KAIKILLA ON...

Teksti: Pekka Simonen

Kuva: Pekka Simonen

27

FIGUURI 09

28

FIGUURI 09

29

FIGUURI 09

Laura Nieminen, 19v. (taiteilijanimeltään LaNiemi), opiskelee koulussamme graafista viestintää viimeistä vuotta Pakkalan toimipisteessä. Laura on kotoisin Porista, mutta asustelee Nakkilassa.

Hän on piirtänyt sarjakuvia lapsesta asti, viimeiset 12 vuotta. Ideat hän saa elokuvista ja lehdistä. - Sarjakuvissani näkyy tämä päivä, mutta en ota varsinaisesti kantaa asioihin, ku-vailee Laura töitään. Tällä hetkellä lem-pianimeita ovat Digimon ja Fullmetal Alchmist. Laura luonnostelee piirrokset ja puhe-kuplat lyijykynällä ja piirtää ne puh-taaksi tussityönä. Stripit eli kolmen kuvan sarjan, valmistuvat suoraan il-man luonnostelua. Itseään Laura kuvaa rauhalliseksi ja pitkäjännit-teiseksi tekijäksi. Piirtämisessä parasta on se kun voi luoda omia hahmoja ja juonia.

Harrastukset- Maalaan akryllimaaleilla mitä mieleen tulee, lähinnä abstraktia taidetta. Lisäksi lenkkeilen joskus, kertoo Lau-

ra. Maalaamisen lisäksi väritän Photoshopissa piirroksia-ni, lisää Laura.

Työssä oppiminen- Koulutukseen kuuluvat eri yrityksissä suoritettavat työssäoppimisjaksot, joista yhden olin Nelostuotteella.

Siellä piirsin pääprojektina Aliakseen 300 kuvaa ja sivuprojektina toiseen peliin säännöt sarja-

kuvamaisesti. Tein vielä samaiseen peliin luonnoskannen eli kansikuvan. Pelasin prototyypinpeliä, johon tehdään pelin jälkeen muutokset, ulkoasuun ja sään-töihin. Opin, että pelien suunnittelu ja toteutus on loputon prosessi. Kesäl-lä olinkin makeismyyntiharjoittelijana. Treenasin asiakaspalvelua, selvittelee

Laura työkuvioitaan.

Tulevaisuuden näkymät- Olen aiemmin piirtänyt 30-sivuisen sarjiksen

Nerissan Stoorin Parannuskukka (2006). Nyt piirrän Ne-rissasta toista osaa Parannuskukka II, josta tulee myös yli 30-sivuinen. Tämän jälkeen aloitan uuden projektin Kadotetut muistot. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä sar-jakuvia johonkin lehteen ja saada oman julkaisun sarja-kuvistani, kertoo Laura.

Teksti: Aleksi Ala-Häyhtiö

Kuva: Pekka Simonen

30

FIGUURI 09

Kerran viikossa paperilla,koko ajan internetissä!

www.satakunnantyo.fi

Taideteollinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto

www.ucpori.

loppu viimeksi esityksestä jäi ainakin itselleni käteen aja-tus siitä, että unelmista tulee pitää kiinni.

Ainoa asia, joka esityksestä jäi hieman kaihertamaan oli aikataulun tiukkuus, sillä mielenkiintoisesta aiheesta olisi mielellään kuullut enemmänkin.

Herra Maljan jälkeen lavalle asteli kolme nuorta ai-kuista, jotka edustivat perustamaansa kahdeksan hen-gen Villilä Korporaatio-osuuskuntaa. Energisen ja iloisen oloinen porukka esitteli laajasti osaamistaan ja kertoi melko yksityiskohtaisestikin päätymisestään Korporaati-on riveihin. Ryhmän esityksestä oli selvästi havaittavis-sa luja yhteenkuuluvuuden tunne ja kaikki tuntuivatkin puhaltavan yhteen hiileen. Oli mielenkiintoista kuulla tällaisestakin vaihtoehdosta koulun loppumisen jälkeen ja esityksestä sai varteenotettavia vinkkejä pistettäväksi korvan taakse.

Viimeisenä esiintyjänä lavalle astui Subin innovatiivi-nen ja energinen kanavapäällikkö Maaretta Tukiainen. Avainsanoja hänen esityksessään olivat luova johtaminen ja tilasuunnittelu, joita hän esitteli mielenkiintoisella ja hyväntuulisella otteella, esitellen samalla dioilta näke-myksiään ideaalista työympäristöstä. Esiintymistaitoisen Maaretan esitystä oli helppo ja mukava seurata, ja hä-nen innovaatioistaan oli selkeästi havaittavissa luovuus. Kaiken kaikkiaan esitys oli hieno päätös muutenkin hyvin onnistuneelle seminaaripäivälle, josta jäi kokonaisuutena hyvä, ja ennen kaikkea luova fiilis!

jatkoa sivulta 17

31

FIGUURI 09

Koulutuskuntayhtymän visiona on, että SATAEDU on luova oppimis- ja kehittämisverkosto, joka aktiivisena koulutuksen kehittäjänä tuottaa uudistuvaa ammatillista osaamista ja hyvinvointia.

SATAEDUN toiminta-ajatuksena on olla merkittävä alue-kehittäjä. Koulutuskuntayhtymä on monipuolinen yhteisö, joka kasvattaa maakunnan hyvinvointia kestävän kehi-tyksen periaatteita noudattaen. SATAEDU toimii paikal-lisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Se kehittää monipuolisia pedagogisia ratkaisuja ja yksilöllisiä koulutus- ja kehittämispalveluja. Organisaatio mahdollis-taa elinikäisen oppimisen ja ammatillisen osaamisen ke-hittymisen.

SATAEDUN keskeisinä arvoina ovat: asiakaslähtöisyys, innostuneisuus ja turvallisuus. Sataedulaiset työskentele-vät asiakaslähtöisesti. Kehitämme joustavia ja yksilöllisiä tapoja tarjota koulutus- ja kehittämispalveluja. Koulu-tamme eri-ikäisiä ja erilaisia oppijoita. Toimimme työelä-män palveluyksikkönä ja yhteistyökumppanina.

Luomme positiivista innostusta osaamisen ja ammat-titaidon kehittymiseen sekä maakunnan kehittämiseen. Huolehdimme opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnis-ta. Toimimme vastuullisesti ja avoimesti. Rakennamme tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

Sataedu - tavoitteena tulevaisuus.

SATAEDU syntyy, kun seitsemän laadukasta oppilaitosyk-sikköä liitetään yhteen organisaatioon. SATAEDU Satakun-nan koulutuskuntayhtymä aloittaa toi mintansa 1.1.2010 alkaen. Tällöin fuusioituvat Kokemä enjokilaakson koulu-tuskuntayhtymä ja Pohjois-Satakun nan koulutuskuntayh-tymä. Vanhat oppilaitosyksikköjen nimet: Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Ko kemäenjokilaakson ammattiopisto, Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti, Satakunnan käsi- ja taideteollisuus oppilaitos, Huittisten aikuiskoulutuskeskus, Pohjois-Sata kunnan aikuiskoulu-tuskeskus jäävät historiaan.SATAEDUN seitsemän yksikköä ja niiden nimet ovat:SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, HarjavaltaSATAEDU Satakunnan ammattiopisto, KankaanpääSATAEDU Satakunnan ammattiopisto, KokemäkiSATAEDU Satakunnan ammattiopisto, NakkilaSATAEDU Satakunnan ammattiopisto, UlvilaSATAEDU Satakunnan aikuiskoulutuskeskusSATAEDU Satakunnan aikuiskoulutuskeskus, HuittinenSATAEDU Satakunnan aikuiskoulutuskeskus, Kankaan pää

SATAEDUN kehitys- ja palvelutoimintayksikkö organisoi kaikkien alojen ja toimipisteiden kehitys- ja palvelutoi-mintaa. SATAEDUSSA on noin 2500 opiskelijaa. Ammatil-lisen pe rustutkinnon suorittaa vuosittain noin 850 opiske-lijaa. Henkilöstömäärä koulutuskuntayhtymässä on noin 350 työntekijää.

32

FIGUURI 09

Hiukset ovat kautta aikain olleet ihmisen kruunu. Ne ovat kertoneet arvoasemasta, ajasta, iästä, paikasta, uskonnosta, ehkä ammatista. Nykyajan ihmiselle, varsinkin länsimaissa, hiukset ovat keino luovaan itseilmaisuun. Se on vähän kuin taidetta.

Jokaisella on oikeus omiin pääkarvoihinsa ja niiden käsit-telyyn. Asia muodostuu tärkeäksi varsinkin puberteetin jälkeen, kun ihminen alkaa itsenäistyä nopeassa tahdissa. Tukka onkin erityisesti nuorille hyvä ”ase vanhempia vas-taan”. Mikä onkaan näkyvin keino kapinoida, kuin värjätä kuontalo sateenkaareksi ja nostaa se pystyyn. Harmiton-ta mutta säväyttävää. Harva äiti tai isä pitänee sellaises-ta, ja se taas lämmittää nuoren mieltä kierolla tavalla.

Tosin kun nykyään punk- ja muut moppitukkasukupolvet kasvattavat nuorisoa, voi olla että lasten tyyli on van-hempien silmissä perin tylsäkin. Tuntuu että nuoret ovat nykyään sovinnaisempia kuin ennen.

Vanhemmiten ihmisellä ei ole niin suurta tarvetta olla muiden silmissä cool, eli keskittyä siihen mitä muut ajat-televat. Ulkoinen habitus jää taka-alalle. Tyyli on solah-tanut siihen omimmalta tuntuvaan uomaansa. Aikuisena toisaalta myös tietää, että hiukset ovat uusiutuva luon-nonvara, joilla voi hullutella vapaasti. Ne kasvavat aina takaisin. Paitsi jos on kroonisesti kalju.

Kampaajat/parturit joutuvat päivittämään tietotaitoaan vuosittain, koska trendit vaihtuvat alati. Hiukset pyörittä-vät myös mahtavia mainosmarkkinoita, saamme kuulla ja lukea, miten shampoo vie hilseen tai hiusväri tekee nuo-reksi. Monen elanto on siis hiuksista riippuvainen, myös graafisella alalla.

TUKKA HYVINKaikki hyvin!Kaikki hyvin! Teksti: Laura Rautiainen

Kuvat: Pekka Simonen

33

FIGUURI 09

TUKKA HYVIN 1. Miksi nykyinen hiustyyli, oletko siihen tyytyväi-nen?2. Kauanko olet pitäytynyt tässä linjassa?3. Millainen oli aiempi tyylisi, poikkesiko se paljon nykyisestä?4. Mikä on luonnollinen hiusvärisi, entä mikä se on nyt?5. Oletko vaihdellut paljon lookia elämäsi aikana, vai oletko varovainen kokeilemaan mitään uutta?6. Koska aiot seuraavaksi käydä kampaamossa/parturissa, tai käsitellä itse kuontaloasi?

Marjaana Mitikka, 37

1. Pitkät vaaleat hiukset tuntuvat kaikkien kokeilujen jälkeen omimmilta. Olen oikein tyytyväinen. :)

2. Pitkät vaaleat hiukset ovat olleet osa minua 5-vuotiaasta lähtien. Aina välillä olen ollut uskoton; lyhyttä, punaista, kiharaa jne.

3. Pari vuotta sitten leikkasin hiukseni lyhyiksi ja annoin olla oman värisinä eli aika tummina. Melkoinen ero nykyiseen.

4. Luonnostaan olisin brunetti, mutta vedän iloisesti itseni purkista blondiksi.

5. Kokeiltu on, mutta periaatteessa olen melko kon-servatiivi kuontaloni suhteen.

6. Tänään

34

FIGUURI 09

NUKKUMATTI LOMILLAKoulun tai työn jälkeistä omaa aikaa tuntuu olevan aina liian vähän. Siitä johtuen monen nuoren rentoutumisme-todit venyvät yön pikkutunneille. Seuraava koulu- tai työ-päivä onkin sitten yhtä haukottelua ja lihassärkyä.Muita väsymyksen muotoja :

Fyysinen - eli kehon liiallinen rasitus. $

Psyykkinen (esim. masennus, stressi..) $

Ja mitä univelka aiheuttaa : $

Keskittymisvaikeuksia. $

Makeannälkää. $

Muisti ei toimi. $

Jatkuvan univajeen seurauksena ennakointikyky, loo- $

ginen päättely ja immuniteetti heikkenevät. $ Neljän tunnin unet kolmena perättäisenä yönä laskee

nuoren suorituskyvyn 70 vuotiaan tasolle.24 tunnin yhtäjaksoinen valvominen vastaa promillen $

humalaa.Aivot eivät voi prosessoida päivän aikana oppimiasi $

asioita loppuun ilman riittävää unta.

Nukahtaessaan ihminen vaipuu ensin kevyeen uneen. Sen jälkeen seuraa REM-uni - eli syvä uni. Se on tärkein vaihe riittävän levon kannalta.

Parempaan uneen Ideaali lämpötila huoneessa on noin 20c° $

Tuuleta huone hyvin. $

Muista puhtaat lakanat. $

Käy ulkona. $

15 minuutinkin kävely auttaa. $

$ Tee/ajattele mukavia asioita ennen nukkumaanmenoa.

Näitä helppoja ohjeita noudattaen sinulla on paremmat mahdollisuudet päästä unien ihmeelliseen valtakuntaan.

Unien mytologiaSuomalaiset ovat ajatelleet unen olevan henkiolento, jolla on vaikutusvaltaa nukkuvaan. Erilaisilla lauluilla ja runoil-la on pyritty edistämään unensaantia. Useissa kulttuu-reissa on ajatus siitä, että unella on yhteyksiä henkimaailmaan. Unissa nähdään usein myös enteitä ja ratkaisuja ongel-miin. Nukkumatti on länsi-maisesta kansanperinteestä tuttu hahmo, joka heittää unihiekkaa lasten silmiin ja näin vaivuttaa heidät rauhalliseen uneen.

Lähde: Wikipedia

Teksti: Oona Lahti

Kuva: Oona Lahti

35

FIGUURI 09

Melkein kaikki nuoret harrastavat surffausta in-ternetissä, mutta alunperin laji on lähtenyt aal-tojen päältä, tuulen ja suolaisen meren keskeltä. Kannattaa testata surffausta sen alkuperäisessä muodossa.

Purjelautailu on mieltä ja kehoa virkistävä harrastus, jos-sa yhdistyvät oikeat välineet, luonnonvoimat tuuli ja vesi sekä motoriset taidot. Purjelatailuun tarvitaan lauta, pur-je, pelastusliivit sekä ilman ja veden lämpötilasta riippu-en märkäpuku ja tossut. Porin alueella purjelautailua voi harrastaa Yyterin surfkeskuksessa. Keskuksen kautta on mahdollisuus vuokrata välineitä sekä ostaa opetustunteja. Lisäksi keskuksella järjestetään kursseja purjelautailusta kiinnostuneille. Kesällä 2009 osallistuin Porin Yyterissä toteutuneeseen soveltavan purjelautailun kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä Yyterin surfkeskuksen, Porin kaupungin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Kurssin aikana tutustuimme purjelautailun välineistöön, teimme tasapainoharjoitteitta laudalla, kuivaharjoituksia maalla sekä harjoittelimme itse purjelautailua.

Teksti: Nina Hautamäki, Kati Karinharju

Kuvat: Kati Karinharju

36

FIGUURI 09

Oletko itseoppinut tekemään tatuointeja, vai oletko käynyt jonkin kurssin siihen? Ja miten aloitit teke-misen?Olen itseoppinut. Kursseja en ole käynyt, enkä ole paljon kirjojakaan lukenut. Kärsivällisyys, voimakas tahto, pe-riksiantamattomuus ja suuri intohimo ja oppimisen halu ovat riittäneet. Toki piirustustaitoa ja taiteellista silmää on ollut jo tauoimaan aloittaessani.Tatuoimaan olen vain jotenkin ajautunut. Se on ollut luonteva seuraus kaikenlaisille taideharrastuksilleni, joiden parissa olen viettänyt oikeastaan koko ikäni.

Kuinka kauan olet tehnyttatuointeja?Alkaa olla liki 10 vuotta kun ensimmäi-set koneet hankin. Itseoppineella polku on pitkä, kun kaikki täytyy opetella kan-tapään kautta, mutta parhaimmillaan se johtaa tielle joka antaa aivan omanlaisen jäljen. Usealle ystävälleni kuuluu suuri kiitos siitä, missä nyt olen.

Koska olet aloittanut liiketoiminnan ja mistä idea siihen lähti?Pari vuotta on juuri tullut studioni kanssa täyteen. Kyl-lä ajatus omasta yrityksestä on ollut mielessä melkolailla alusta asti. Olen myös aiemmin yrittänyt saada yritys-tä pystyyn, siinä kuitenkaan onnistumatta. Aika ei ollut

silloin vielä kypsä. En lannistunut ja yritin jonkun vuoden päästä uudes-taan. Jos jotain tahtoo, ei saa antaa periksi

Onko sinulla jokin ikärajoitus ta-tuointien suhteen, eli mistä iästä lähtien teet tatuointeja?Ikäraja on 18 vuotta. Hieman ala-ikäistä voin tatuoida, jos se on van-hempien kanssa henkilökohtaisesti sovittu ja kun asianmukaiset lupala-put on täytetty.

Päätin tehdän jutun tatuoinneista, koska olen kiinnostunut grafiikasta. Mieleeni muistuituttu tatuoija Erno Kärkkäinen. Haastattelin häntä säköpostitse. Tässä on muutama kysysmys:

Teksti ja kuvat: Suvi Huhtala

ja Erno Kärkkäinen

37

FIGUURI 09

HAUSKAT REKKARITHAUSKAT REKKARIT

Kuva: Pekka Simonen

38

FIGUURI 09

Kokemäellä kuvattu Klaus Härön elokuva Postia pappi Jaakobille valittiin syksyllä 2009 Suomen Oscar-ehdok-kaaksi. Elokuvan tuottivat Rimbo Salomaa ja Lasse Saa-risen. Postia pappi Jaakobille perustuu Jaana Makkosen alkuperäiskäsikirjoitukseen ja pääosissa ovat Kaarina Ha-zard ja Heikki Nousiainen. Muuhun taiteelliseen väkeen kuuluvat kuvaaja Tuomo Hutri, lavastaja Kaisa Mäkinen, puvustaja Sari Suominen, äänisuunnittelija Kirka Sainio, säveltäjä Dani Strömbäck ja leikkaaja Samu Heikkilä. Elokuva toteutettiin vahvalla satakuntalaisella panostuk-sella Villilä Studioiden ja SKTO:n AV-osaston kanssa yh-teistyössä.

Raati perusteli valintaansa luonnehtimalla elokuvaa kauniiksi ja koskettavaksi hetkeksi elämää, joka jättää mielen hiljaiseksi. Elokuvan näyttelijät saivat hahmot elä-mään pienin elementein. Elokuva on visuaalisesti kaunis, jossa kuvaus, lavastus ja puvut muodostavat esteettisen ja ehyen kokonaisuuden, jota pienimuotoisuudessaan te-hokas äänityö ja kaunis musiikki tukevat.

Postia pappi Jaakobille on lämminhenkinen ja kos-kettava kertomus armahduksen saaneesta elinkau-tisvanki Leilasta. Vapauduttuaan hänelle tarjotaan paikkaa syrjäisestä pappilasta, jonne hän menee vasten tahtoaan. Leila on tottunut pitämään huol-ta vain itsestään, joten tehtävä sokean pappi Jaako-bin henkilökohtaisena avustajana aiheuttaa ristiriitoja. Posteljooni tuo päivittäin kirjeitä, joissa ihmiset pyy-

tävät apua pappi Jaakobilta. Kirjeisiin vastaaminen on Jaakobin elämäntehtävä, Leilan pitäessä sitä puolestaan täysin hyödyttömänä. Leila on jo päättänyt lähteä pappi-lasta, kun kirjeiden tulo yllättäen lakkaa ja Jaakobin elä-mä järkkyy. Kaksi täysin erilaista maailmaa kietoutuvat odottamattomasti toisiinsa, jolloin auttajan ja autettavan osat kääntyvät päälaelleen.

Elokuvan on nähnyt Suomessa jo yli 80 000 katsojaa. Oscar-ehdokkuus ja katsojamenestys tekevät tästä alun perin tv-elokuvaksi tarkoitetusta elokuvahelmestä varsi-naisen Tuhkimo-tarinan, jonka arvostettu yhdysvaltalai-nen elokuvalehti Varietykin noteerasi.

Oscar-ehdokas

Postia pappi Jaakobille

Teksti: Marjaana Mitikka

Avustajina elokuvassa toimi melkoinen liuta Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen entisiä ja nykyisiä opiskelijoita. Suomen Oscar-ehdokkaita siis hekin:

Elina Eränen - 2. kamera-assistentti, Petri Koivisto – videoas-sistentti, Jani Nikander - valoharjoittelija, Tiia Sainio - valohar-joittelija, Jukka "Isva" Isoviita - lavastusassistentti, Ilkka Kari - runnerReetta Hietala - catering, Susa-Serina Hakamäki - järjestäjän assistentti. Liikenteen pysäyttäjinä toimivat Teemu Mäkinen, Joo-nas Saine, Kata Alastalo ja Iiro Rönkkönen

39

FIGUURI 09

JätehuoltoKantomäkiJätehuoltoKantomäki

puh. (02) 537 3310

Nakkilassa ja HarjavallassaKaikki jätehuollon palvelut

40

FIGUURI 09

LÄNSI

P. 010 778 7900 Fax 010 778 7910 Villenpelto 4 29600 Noormarkku

41

FIGUURI 09

Edullinen opintolaina helpompaaopiskeluaikaa vartenCheck-in asiakkaana saat aidosti edullista opinto-lainaa – ilman järjestelypalkkiota. Soita 0200 3000(pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai kysy konttoristamme.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

Kauppatie 3Nakkilanordea.fi

Aika ottaa opintolainaa?

42

FIGUURI 09

P. 02 - 537 4013 nakkilankirjakauppa@dnainternet.net

Kirjojen,konttoritarvikkeiden, korttien ja askartelun erikoisliike

Nakkilan Kirjakauppa

www.upm-kymmene.com

43

FIGUURI 09

Ansa Suonpää, vakuutusneuvoja (02) 838 5450

Kimmo Koskinen, aluepäällikkö (02) 838 5446Gsm 050 657 3630

etunimi.sukunimi@lahivakuutus.fi

Nakkilan toimisto

Tarjoamme asiantuntevaa paikallista vakuutuspalvelua

44

FIGUURI 09

FIGUURI 2009 TEKIJÄT

Heli-Tuulia HohkuriIda PuistosaloSuvi Huhtala

Laura RautiainenAleksi Ala-HäyhtiöNina HautamäkiLaura NieminenPekka SimonenJuha Pudassalo

Oona Lahti

KANNEN KUVA

Milla Rosi

Sisällysluettelo

Erilaisuus on pop! ................................................ 3

Käsi-ja taideteollisuusalan perustutkinto .............. 4

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto ........................ 6

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto ........... 8

Aikuisten ammatillinen perus- ja lisäkoulutus ... 10

Uudet tuulet uudet opet .................................... 12

Kuraattori .......................................................... 14

Työssäoppimassa Englannissa ........................... 16

Luovuus esiin- seminaari ................................... 17

Ideasta vuoden peli ........................................... 18

Korporaatio on co-operaatiota .......................... 20

Bloggaa Blogi ................................................... 22

Heli makeilee lakukoruilla ................................ 24

Sarjakuva .......................................................... 25

Kohta kaikilla on kamera! .................................. 26

Koukussa sarjakuviin ........................................ 28

Sataedu ............................................................ 31

Tukka hyvin kaikki hyvin .................................. 32

Nukkumatti lomilla ........................................... 34

Surffaus ............................................................. 35

Grafiikkaa tatuoinnin muodossa ........................ 36

Hauskat rekkarit ................................................ 37

Postia pappi Jaakobille ...................................... 38

Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitosPakkalantie 3, 29250 Nakkila

P. 040 199 4500e-mail. sirpa.levomaa@sataedu.fi

www.skto.fiwww.sataedu.fi

FIGUURI