Embed Size (px)
Citation preview
Finavia OYJYmpäristörapOrtti
2011
02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 10 Järkevää joukkoliikennettä 11 Lentoliikenne mukana EU:n päästökaupassa 12 Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports mukaan
Euroopan lentoasemien ilmastotalkoisiin 14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2011 18 Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 201120 Helsinki-Vantaa & uusi ympäristölupa 27 Ympäristöorganisaatio 27 Tietoa ilmailun ympäristöasioista
SiSällySluettelo
Mukana yhteisissä talkoissa
Vuonna 2008 ilmailuteollisuuden osapuolet – lentoyhtiöt, lentokone-valmistajat, lennonvarmistusyhtiöt ja lentoasemat – sitoutuivat hiili-neutraaliin kasvuun. Myös Finavia allekirjoitti yhteisen tavoitteen. Len-toasemien järjestö Airports Council International (ACI) on lisäksi roh-kaissut jäseniään pyrkimään oman toimintansa osin hiilineutraaliksi.
Koko lentoliikennejärjestelmän ilmastopäästöistä noin 5 prosent-tia aiheutuu lentoasemien toiminnasta. Avustaakseen lentoasemia hii-lidioksidipäästöjen vähentämisessä ACI kehitti erityisen ohjelman, joka antaa säännöt ja vaatimukset tietojen keräämiselle, todentamiselle ja raportoinnille. Ohjelmassa on erilaisia tasoja, joiden edellytysten täyt-tyessä lentoasemat saavat sertifikaatin toimenpiteistään.
Finavian lentoasemista sertifiointia hakivat yhdessä kuusi Lap-land Airports -brändin lentoasemaa sekä Helsinki-Vantaa. Lapin len-toasemilla vuoden 2010 päästöt alittivat edellisten vuosien tason. Tä-mä johtui muun muassa siitä, että energiatehokkuus parani kiinteis-töissä ja että kolmella lentoasemalla otettiin käyttöön pellettilämmitys. Jatkamme työtämme ohjelman vaatimusten mukaisesti ja pohdimme, onko mahdollista saavuttaa hiilineutraalius omassa toiminnassamme.
Lentoyhtiöt ja niiden liikenne on vuoden 2012 alussa liitetty EU:n päästökauppajärjestelmään. Järjestelmään liittyy kilpailua vääristäviä riskejä, mikäli EU:n ulkopuoliset lentoyhtiöt eivät valtioidensa tukema-na suostu sen ehtoihin. Tämä voi tiukoilla markkinoilla siirtää liikenteen painopistettä lentoyhtiöille, joille päästöjen vähentäminen on vähäi-sempi tavoite kuin EU:ssa toimiville yrityksille. Päästökaupan tulee kui-tenkin antaa matkustajille vahva viesti siitä, että lentokoneiden päästöt ovat mukana kansainvälisissä ilmastokeskusteluissa ja että EU-yhtiöis-sä päästöt ovat tarkasti tiedossa, valvonnassa ja hallinnassa.
Finavia vastaa lentoasemien ja lennonvarmistuksen toiminnasta. Omalta osaltamme olemme mukana yhteisissä talkoissa.
Vantaalla 1.3.2012Kari Savolainen, toimitusjohtajaMikko Viinikainen, ympäristöjohtaja
2
Lentoaseman infra ja maaliikenne1 Tieyhteys lentoasemalle2 Pysäköinti ja maajoukkoliikenne3 Matkustajaterminaali4 Lennonjohtotorni (lennonvarmistus)5 Lentoaseman toimistorakennus6 Lentoaseman kunnossapitokaluston halli7 Lentokonehalli8 Kiitotie ja rullaustiet
Lentokoneiden jäänesto ja valumavedet9 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto10 Jäänesto- ja poistoainesäiliöt (glykoli)11 Asemataso ja sen vesien johtaminen
Kiitoteiden liukkaudentorjunta ja valumavedet12 Kunnossapitokalusto ja liukkauden-
torjunta13 Liukkaudentorjunta-ainesäiliöt
(formiaatit, asetaatit)
Lentokoneiden polttoainehuolto14 Lentokoneiden tankkaus15 Lentokoneiden polttoaineiden varastointi
Kunnossapitokalusto ja yhdyskuntatekniikka16 Kunnossapitokaluston polttoainehuolto17 Yhdyskuntajätteet18 Ongelmajätteet19 Tilojen yhdyskuntatekniikka
(vesi ja lämmitys)
Lentokoneiden liikkuminen20 Lentokoneiden huoltokoekäyttö21 Lentokoneiden nousut, laskut ja
rullaukset
KIITOTEIdEn LIUKKAUdEnTOrJUnTAKiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia me-netelmiä: harjausta ja aurausta. Kemiallisia aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentor-juntaan. nykyisin käytettävät aineet ovat natriumasetaatti, kaliumasetaatti, natriumformiaatti ja kaliumformiaatti rakeisessa ja nestemäisessä muodos-sa. Aineet kuluttavat happea joutuessaan vesistöön, mutta ovat ympäristöl-le mahdollisimman vähän haitallisia.
Kiitoteiden liukkaudentorjunnasta vastaa Finavia.
LEnTOKOnEIdEn JäänEsTO JA -POIsTO
Lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen koneen ohjattavuuden ja suorituskyvyn turvaamisek-si. Lentokoneen pinnalle ruiskutettava propyleeniglykoli ei ole vaarallisek-si luokiteltu aine, mutta se kuluttaa happea hajotessaan sekä aiheuttaa ha-juhaittoja.
Lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt.
LEnTOTOIMInTA
Lentoyhtiöiden, yksityisten ja puolustusvoimien ilma-alusten liikkuminen ai-heuttaa melua ja pakokaasupäästöjä. Lentokoneiden melua hallitaan kiito-teiden käytön suunnittelulla, kansainvälisin melumääräyksin, kehittämällä moottoritekniikkaa sekä maankäytön suunnittelulla. Lentoasemilla päästöjä ilmaan aiheuttavat toiminnoillaan useat eri toimijat: Finavia, lentoyhtiöt, maa-huolintayhtiöt, muut lentoasema-alueilla toimivat yritykset sekä puolustus-voimat. Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään ja sillä on len-toaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ym-päristövaikutuksista.
Lentoasemien ja lentoliikenteen ympäristövaikutukset
3
Lentoasemien määräOperaatioiden määräMatkustajamäärä lentoasemilla yhteensä
25539 34519 089 089
LiikevaihtoVoitto ennen satunnaisia eriäTilikauden voittoInvestoinnit
317,9 milj. euroa19,8 milj. euroa -10,2 milj. euroa34,2 milj. euroa
Finavian oma energiakulutusEnergian kulutus per matkustajaHiilidioksidipäästöt omasta toiminnastaHiilidioksidipäästöt omasta toiminnasta per matkustajaLiukkaudentorjunta-aineiden käyttöLentoasemia luvitettu YsL:n mukaan
158 GWh9,0 kWh/pax32 300 t1,7 kg/pax2 128 t15 kpl
Henkilöstö 31.12.2011
Finavian työntekijöiden kokonaismääräsuomalaisen keskimääräinen matka matkustajalentoasemalle
1 80834 km
Finavian yritysvastuu lyhyesti
Finavia on suomen valtion omistama osake-yhtiö, joka ylläpitää lentoliikenteen toiminta-edellytyksiä eli lentoasemia ja lennonvarmis-tusta. Lentoliikenne on tärkeä osa maan lii-kennejärjestelmää, ja kattava lentoasema-verkostomme mahdollistaa nopeat yhteydet kaikkialle suomeen ja suomesta maailmalle.
Huolehdimme siitä, että toimintamme on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Pyrim-me minimoimaan toiminnastamme aiheutu-vat ympäristövaikutukset ja kerromme niistä avoimesti kaikille sidosryhmillemme. Haluam-me myös olla hyvä työnantaja henkilöstöllem-me ja luotettava kumppani sidosryhmillemme.
Pääasiakkaitamme ovat lentoyhtiöt ja len-tomatkustajat. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa lentoyhtiöitä palvelevat yritykset, kuntien ja valtion viranomaiset, len-toaseman lähistöllä asuvat ihmiset sekä ra-hoittajamme.
nELJä VAsTUUn PILArIA
Yrityksen yhteiskuntavastuu on vastuuta lii-ketoiminnan vaikutuksista ympäröivään yh-teiskuntaan, ympäristöön ja yrityksen sidos-ryhmiin. Yhä useammin yhteiskuntavastuus-ta käytetään termiä yritysvastuu.
Yritysvastuuta tarkastellaan yleensä ta-loudellisen vastuun, ympäristövastuun ja so-siaalisen vastuun näkökulmista. Finavialla on kuitenkin myös erittäin tärkeä yhteiskunnal-linen rooli 25 lentoaseman verkoston pitäjä-nä. siksi yrityksen yhteiskunnallinen vastuu on nostettu erikseen esille.
sUOMI EI MEnEsTY ILMAn HYVIä YHTEYKsIä
suomen valtiolla on Finavialle omistajana yh-teiskunnallisia tavoitteita, jotka liittyvät yhti-
ta u lu k ko 1 . Finavia oyj:n toiminta 2011 lukuina
4
ölle määriteltyihin erityistehtäviin. niitä ovat koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito, turvallisesti toimivan lentoliikenteen mahdollistaminen sekä valtionilmailuun ja pe-lastuspalveluun liittyvät tehtävät. Finavian toi-mintaa ohjataan taloudellisin perustein, mut-ta omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen.
KUsTAnnUsTEHOKKUUs On VErKOsTOn EdELLYTYs
Finavia rahoittaa toimintansa lentoyhtiöille, matkustajille ja alan toimijoille tuottamiensa palvelujen tuotoilla. Lentoyhtiöille suunna-tuista palveluista Finavia perii lentoliikenne-maksuja, jotka puolestaan jakaantuvat lento-kenttämaksuihin ja lennonvarmistuspalvelui-den maksuihin. Eurooppalaisessa vertailussa Finavian tuottamien palveluiden hinnat ovat edullisimmasta päästä.
suomessa koko maan kattavan lento-asemaverkoston ylläpito rahoitetaan osittain päälentoasema Helsinki-Vantaan tuotoilla. Finavian erityistehtävän mukaisesti jokainen
lentoasema, jonne on säännöllistä reittiliiken-nettä, pidetään toiminnassa kannattavuusnä-kökulmasta huolimatta. Pyrimme pitkäjäntei-sesti kustannustehokkuuteen ja toimintam-me tuottavuuden parantamiseen säilyttääk-semme asemamme hintakilpailussa.
YMPärIsTöVAIKUTUKsET TArKAsTI LUVITETTU
Finavian tavoite on, että lentoliikenne voidaan hoitaa suomessa mahdollisimman pienin ym-päristövaikutuksin. Tässä oleellisimpia kysy-myksiä ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta, lentokoneiden jäänpoisto ja -esto, tehokas melunhallinta lentoasemien läheisyydessä sekä lentoliikenteen ja lentoasemien energia-tehokkuus.
Tiukentuvat ympäristöluvat edellyttävät enenevän määrän toimenpiteitä lentoasemil-la. Koko lentoasemaverkostossa Finavian ym-päristötyön tavoite on toteuttaa lentoasemi-en ympäristölupamääräysten edellyttämät kehitystehtävät määräajassa.
Finavian ympäristövastuu kattaa ensi si-jassa lentoasemien ympäristövaikutukset. Li-
säksi tuemme lentoyhtiöitä ja muita ilmailu-toimijoita vähentämään ympäristövaikutuk-siaan tarjoamalla tehokkaita lennonvarmis-tuspalveluita, kuten ruuhkatonta ilmatilaa ja joustavia lähestymismenetelmiä, sekä ohjeis-tamalla lentokoneiden jäänpoistotoimintaa ja kehittämällä lentoasemien valumavesien ke-räysjärjestelmiä.
HUOLEHdIMME IHMIsIsTä
Finavia Oyj työllistää noin 1 800 ihmistä ym-päri suomen ja koko konsernin henkilöstö-määrä on noin 3000. Kaikkiaan Finavian len-toasemilla työskentelee koko- tai osa-aikai-sesti yhteensä noin 20 000 eri yritysten työn-tekijää. Asiakkaillemme tarjoamme kattavan, toimivan ja turvallisen lentokenttäverkoston palveluineen.
Vuonna 2011 panostimme paljon resurs-seja työhyvinvoinnin kehittämiseen, minkä ansiosta sairauspoissaolot vähentyivät sel-västi. Vuoden 2011 sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 %, mikä on edellisvuotta pienempi ja vä-hemmän kuin palvelusektorilla yleisesti.
5
VIIdEsTOIsTA TYö: rOVAnIEMIPohjois-suomen aluehallintovirasto päät-ti rovaniemen lentoaseman ympäristöluvas-ta joulukuussa. Päätös oli viidestoista Finavi-alle myönnetty, ympäristönsuojelulain mukai-nen lentoaseman toimintaa koskeva lupa. sen myötä kaikkien Lapland Airports -lentoasemi-en (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, rovaniemi, Kuusa-mo ja Kemi-Tornio) luvituskierros on nyt valmis.
rovaniemen lupa mahdollistaa alueen matkailu- ja muita elinkeinoja tukevan lento-liikenteen kehittämisen pitkälle tulevaisuu-teen. Lupapäätöksen mukaisesti Finavia laa-tii vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä propyleeniglykoli-valumien lyhyen aikavälin hallintasuunnitelman ja laajentaa sitä vuonna 2015. Propyleeniglykoli, jota maahuolintayhti-öt käyttävät lentokoneiden jäänpoistossa ja -estossa, on biologisesti helposti hajoava ai-ne, mutta se aiheuttaa vesistöissä hapen ku-lumista ja hajua.
Päätöksen mukaan kiitotien liukkauden-torjunta-aineiden aiheuttama kuormitus ve-siin ei saa olennaisesti lisääntyä nykyisestä. Melun vaikutusten vähentämiseksi on öisin
Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011
tehtävä laskeutumiset pohjoisen suunnasta ja lentoon on lähdettävä pohjoiseen, mikäli len-toturvallisuus ei muuta edellytä. rovaniemen kaupunki sijaitsee lentoaseman eteläpuolella.
Vuonna 2011 ympäristölupapäätöksen saivat myös Kemi-Tornion, Enontekiön ja Hel-sinki-Vantaan lentoasemat.
HELsInKI-VAnTAAn YMPärIsTöLUPA rAJOITTAA YöLIIKEnnETTä
Finavia jätti Helsinki-Vantaan ympäristölupa-hakemuksen vuoden 2007 lopussa. Etelä-suomen aluehallintovirasto antoi elokuussa 2011 lupapäätöksensä, joka sisältää kymme-niä määräyksiä ympäristövaikutusten vähen-tämisestä, seuraamisesta ja raportoinnista. Määräysten toimenpano edellyttää Finavialta paljon toimenpiteitä ja investointeja – muun muassa vesiensuojelun kehittämiseen.
Lupa rajoittaa suomen päälentoaseman yöliikennettä ja sen aiheuttamaa melua. rajoi-tukset eivät kuitenkaan merkittävästi vaikeuta suomelle tärkeää vaihtomatkustusta Euroo-pan ja Aasian välillä, sillä se keskittyy iltapäivän tunneille. Ilman vaihtomatkustajia liikennetar-
jonta suomesta Eurooppaan olisi vain puolet nykyisestä.
Päätöstä voidaan tulkita siten, että sy-dänyön tunteja lukuun ottamatta Helsinki-Vantaan, ja samalla koko suomen lentoliiken-ne, voi määräysten rajoissa kehittyä osana Helsingin seudun kasvua.
Lupaan haki muutosta 39 tahoa, joista yksi on Finavia. Valtaosa kuntien ja yksityishenkilöi-den muutoskirjelmistä koski lentokoneiden ai-heuttamaa melua. Myös vesiensuojelua koske-via määräyksiä vaadittiin muutettavaksi. Pää-töksessä määrätään hakemaan lupamääräys-ten tarkistamista vuoden 2017 loppuun men-nessä. Finavia katsoo, että määräaika on len-toaseman infrastruktuurin ja toiminnan kehit-tämisen kannalta liian lyhyt ja vaatii omassa muutoksen haussaan aikataulun pidentämistä.
Lainvoimainen lupa saataneen Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oi-keuden käsittelyn jälkeen 2014–2015. Tällöin lupahanke olisi Finaviassa kestänyt kymme-nen vuotta.
Luvan edellyttämistä toimenpiteistä ker-rotaan tarkemmin sivuilla 20–21.
6
7
HIILIJALAnJäLKI PIEnEnTYI LAPIn LEnTOAsEMILLAKansainvälinen lentoasemajärjestö ACI (Air-ports Council International) on kehittänyt Air-port Carbon Accreditation (ACA) -ohjelman voidakseen avustaa jäsenlentoasemiaan hii-lidiksidipäästöjen systemaattisessa arvioimi-sessa, raportoimisessa sekä vähentämisessä.
Kyseessä on jatkuva sertifiointiohjelma, jossa on osoitettava vuosittaista kehitystä. Myös Finavian vuonna 2011 hyväksymä ener-giapolitiikka edellyttää jatkuvaa energiatehok-kuuden parantamista sekä päästöjen vähen-tämistä.
Hiilidioksidipäästöt (CO2) määritettiin vuodesta 2007 lähtien ja vuosien 2007–2009 keskiarvoa verrattiin vuoden 2010 päästöihin. Koska päästöjä määriteltiin tällä tarkkuudel-la ensimmäistä kertaa, oli tietojen kokoami-nen haasteellista. Päästötietojen todennuk-sen suoritti Enemi Oy. Kuuden Lapin lento-aseman oman toiminnan CO2-päästöt olivat 4 422 tonnia ja Helsinki-Vantaan 19 562 ton-nia vuonna 2010.
Lapland Airports -ryhmän kuudelle len-toasemalle myönnettiin Airport Carbon Ac-
creditation -sertifikaatti (taso 2) osoituksena hiilipäästöjen vähentämisestä. Lapland Air-ports -asemien CO2-päästöt vähenivät vuon-na 2010 vuosien 2007–2009 keskiarvosta yh-teensä 637 tonnia.
Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti neliportaisen ohjelman tason 1, ja seuraavaksi sille tavoitellaan tasoa 2 vuoden 2011 tiedoilla.
Lue ohjelmasta lisää sivuilla 12–13.
HELsInKI-VAnTAAn rEMOnTIT AIHEUTTIVAT TIEdUsTELUJA
Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyjen kun-nossapitotöiden vuoksi kiitotie 2 oli kesällä suljettuna viikon ja kiitotie 1 kuukauden ajan. Poikkeuksellinen kiitotiekäyttö aiheutti sen, että lentokonemelun takia Finaviaan yhteyt-tä ottaneiden määrä kasvoi usealla kymme-nellä edelliseen vuoteen nähden. Muutama-na päivänä vallitsi myös niin voimakkaita kaak-kois- tai luoteistuulia, että kiitotietä 2 joudut-tiin käyttämään lentoonlähtöihin tai laskeutu-misiin Pohjois-Helsingin yli, mikä myös lisäsi tiedustelujen määrää.
Vuosina 2009–2010 ohjattiin tuuliolosuh-teiden vuoksi laskeutumisia Espoon ja Länsi-
Vantaan suunnasta ja lentoonlähtöjä Keravan suuntaan keskiarvoa useammin. Vuonna 2011 voitiin kiitoteitä käyttää sääolosuhteiden an-siosta enemmän ensisijaisuusperiaatteiden mukaisesti. Espoon ja Länsi-Vantaan suun-nasta tehtyjen laskeutumisten osuus oli vuo-sitasolla 18 %, kun edellisenä kahtena vuote-na se oli 31 %.
Tuuliolosuhteiden vaikutus voidaan näh-dä myös koko vuoden ajalle lasketun lento-konemelualueen muodossa. Laskeutumislin-jojen suunnassa Länsi-Vantaalla ja Keski-Es-poossa melualue pieneni. Kiitotien 1 suunnas-sa kohti Etelä-Keravaa melualue laajeni, sillä laskeutumisten määrä kasvoi, samalla kun lentoonlähtöjen määrä suuntaan väheni.
Lentoaseman operaatiomäärä nousi 11 % ja Lden>55 dB melualueen pinta-ala kasvoi kuu-si km2. Alueen asukasmäärä kasvoi tuhannella ja oli 14 000.
JäänPOIsTOKäsITTELYT TIUKEMPAAn OHJAUKsEEn
Finavia laati maakuntalentoasemille toimin-tastrategian, joka ohjaa sekä lentokoneiden jäänpoistokäsittelyjä tekeviä maahuolintayri-
8
tyksiä että Finaviaa toimimaan tehokkaammin vesistövaikutusten vähentämiseksi.
Kolmella maakunta-asemalla edellyte-tään, että maahuolintayritysten jäänpois-toautoissa on pesunesteen glykolipitoisuu-den säätömahdollisuus ja että yrityksillä on käytettävissään puhallin tai muu mekaani-nen menetelmä paksun lumikerroksen pois-toon vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä mekaaninen menetelmä on olta-va käytössä kaikilla lentoasemilla. Lisäksi edel-lytetään, että maahuolintayrityksien varasto-säiliöissä on tipattomat liittimet viimeistään vuonna 2013.
Finavia kuvaa asematasojen viemärit vä-hintään seitsemän vuoden välein ja suorittaa viipymättä tarvittavat korjaukset. Asemataso-ja uusittaessa Finavia tarkastaa, onko lento-asemalla teknis-taloudellisia mahdollisuuk-sia käsittelypaikkojen valumavesien erilliske-räykselle.
Oulun, Tampere-Pirkkalan ja Kuopion len-toasemilla toteutetaan glykolipitoisen lumen sulamisvesien keräys vuoteen 2015 mennes-sä. Mikäli lentoasemalla glykolin keräys on jär-jestetty, on tavoitteena kerätä 50 %, ellei suu-
rempaa tasoa ole erikseen määrätty. Finavian on varmistettava, että asematasojen puhdis-tukseen on aina tarvittaessa riittävästi henki-löstöä.
Finavia aikoo toteuttaa Helsinki-Vantaal-la hyvin toimivaa yhteistyömallia myös maa-kuntien lentoasemilla toimivien jäänpoistoyri-tysten kanssa.
PALOHArJOITUsALUEITA PUHdIsTETAAn
Kauan käytössä olleiden paloharjoitusaluei-den maaperää tutkittiin Ivalossa, rovaniemel-lä ja Turussa. Maaperänäytteitä otettiin riski-kohteiden läheisyydestä ja vesinäytteitä pur-kuojista.
Harjoitusalueilla havaittiin muun muassa öljyllä ja liuottimilla pilaantuneita maita.
seuraavaksi Finavia arvioi maaperän pi-laantuneisuuden ja puhdistustarpeen, ja nii-den perusteella määritetään kunnostusta-voitteet ja laaditaan alueiden kunnostussuun-nitelmat. Alueet puhdistetaan ELY-keskusten määräysten mukaisesti vuoden 2012 aikana. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 0,2 miljoonaa euroa.
YMPärIsTöJärJEsTELMän PäIVITYs JA MUITA TAVOITTEITA VUOdELLE 2012Vuonna 2012 lentokoneiden jäänpoistotoi-mintaa ja sen ympäristövaikutuksia ohjaa-vaa strategiaa aletaan toteuttaa kaikilla len-toasemilla.
Jatkuvan liu’un lähestymisten toteumaa parannetaan erityisesti Helsinki-Vantaalla. Osana työtä laaditaan lähestymisten melun-hallintaselvitys sekä suunnitelma toimenpi-teistä, joita lähivuosina otetaan käyttöön. sel-lainen saattaa olla esimerkiksi meluoptimoitu-jen lentomenetelmien käyttöönotto yöaikana.
Finavian ympäristöjärjestelmä päivite-tään vastaamaan muuttuvaa organisaatiota. Muun muassa hankintoja arvioidaan sen mu-kaan, miten tehokkaasti ympäristövaatimuk-sia voidaan käyttää niiden kohdalla valinta-kriteereinä. samalla päätetään vaatimuksista vuodelle 2013.
Tiukentuvat ympäristöluvat edellyttävät toimenpiteitä lentoasemilla. Finavian ympä-ristötyön keskeisenä tavoitteena on toteuttaa lupamääräysten edellyttämät selvitys- ja ke-hitystehtävät määräajassa.
9
Järkevää joukkoliikennettä
Lentoliikenteellä on tärkeä rooli myös kotimaan liikennejärjestelmässä. Lentoliikenne yhdistää seutukunnat toisiinsa ja suomen maailmaan. • Kotimaan lentoliikenteessä eripituisilla matkoilla käytetään matkan pituuteen
sopivia energiatehokkaita lentokoneita.• nykyaikaiset potkuri- ja suihkukoneet kuluttavat polttoainetta huomattavasti
vähemmän kuin ennen. • Polttoaineen kulutus on pienentynyt istuinta kohti 70 % viimeisen 40 vuoden aikana. • Kotimaan liikenteessä potkurikoneella (ATr) polttoaineen kulutus on
2,5 – 3 l / 100 km/ henkilö täydessä koneessa.• Kotimaan lentoliikenteestä yli puolet lennetään potkurikoneilla.• Lapin lennolla suihkukoneen (A320) kulutus on parhaimmillaan 3,7 l / 100 km/ henkilö.• suomen ilmatila on ympäristötehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet
sovitetaan suunnitelmallisesti yhteen.• suomen kattava lentoasemaverkosto palvelee hyvin erilaisia matkustamistarpeita.• Verkosto mahdollistaa tehokkaat työmatkat maakunnista ulkomaille ja sujuvat
vapaa-ajan matkat suomessa.• Lisää tietoa: www.jarkevaajoukkoliikennetta.fi
1 0
Lentoliikenne mukana EU:n päästökaupassa
Lentoliikenteen ensimmäinen päästökauppa-kausi alkoi 1. tammikuuta 2012. Päästökauppa koskee kaikkia EU:n lentoasemilta lähteviä ja niil-le saapuvia lentoja.
Päästökaupan tavoitteena on vähentää päästöjä kustannustehokkaalla tavalla eri tuotan-to- ja energiasektoreiden kesken. Lentoyhtiöiden on ostettava päästöoikeuksia markkinoilta, sillä niille ennakolta jaettu määrä ei yleensä ole riittä-vä. Yksi päästöoikeusyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Päästöoikeuksien kokonaismäärä perustuu vuosien 2004–2006 päästöjen keskiarvoon ja oi-keuksia jaetaan vuonna 2012 97 prosenttia tästä keskiarvosta. seuraavalla päästökauppakaudel-la osuus on 95 prosenttia. Yhtiökohtaisesti pääs-töoikeuksien määrä perustuu sen ilmoittamiin
vuoden 2010 tonnikilometreihin, jotka on toden-nettu oikeiksi. Lentoyhtiöt toimittavat tiedot Lii-kenteen turvallisuusvirasto Trafi:lle, joka vastaa päästökaupan toimeenpanosta suomessa.
Kolme prosenttia päästöoikeuksista jae-taan maksutta uusille toimijoille ja jäljelle jäävis-tä jaettavista päästöoikeuksista jaetaan 85 pro-senttia vuoden 2010 liikenteen perusteella. Lo-put 15 prosenttia päästöoikeuksista huutokau-pataan, mistä suomessa huolehtii Energiamark-kinavirasto.
Lentoliikenteen päästökaupan on arvioitu suhteellisesti vähentävän päästöjä 46 % vuo-teen 2020 mennessä verrattuna tilanteeseen il-man päästökauppaa.
Lisätietoja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: www.trafi.fi
Kotimaan lentoliikenteestä yli puolet lennetään potkurikoneilla.
1 1
Jo yli 50 eurooppalaista lentoasemaa on liittynyt kansainväliseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on pienentää lentoasemien hiilijalanjälkeä. Mukaan talkoisiin ovat lähteneet myös Helsinki-Vantaa ja kuusi Lapin lentoasemaa.
Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports mukaan Euroopan lentoasemien ilmastotalkoisiin
Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC, Intergo-vernmental Panel on Climate Change) mukaan lentoliikenteen osuus koko maapallon hiilidiok-sidipäästöistä on noin kaksi prosenttia. Lento-asemien osuus tästä on viitisen prosenttia. Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheut-tavat muun muassa lentokoneet, kenttäalueen maakaluston liikenne, maaliikennealueen au-toliikenne ja lentoaseman oma energian käyt-
ohjelman koordinaattorina toimiva apulaisjoh-taja Reijo Särkkä lentoasemaliiketoiminnasta.
ACA-ohjelma on särkän mukaan hyvä toi-mintamalli energiankäytön aiheuttamien hiili-päästöjen jatkuvaan seurantaan ja ohjeistuk-sen kehittämiseen.
”Ohjelmassa mukana oleminen lähettää positiivisen ja tärkeän viestin niin Finavian asi-akkaille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille kuin omalle henkilökunnalle: ACA-logo kertoo, että lentoasemalla tehdään tosissaan työtä ympäristön hyväksi – energiaa säästämällä ja polttoaineen käyttöä vähentämällä.”
LAPIssA PääsTIIn VäHEnnYsTAVOITTEIsEEn
ACA-ohjelmassa lentoaseman energian- ja polttoaineenkulutus muutetaan kertoimilla yhteismitalliseen muotoon hiilidioksidipääs-töiksi. Kesän ja syksyn 2011 aikana kartoitettiin ja laskettiin CO2-päästöjä sekä Helsinki-Van-taalla että Lapland Airports -konseptiin kuulu-villa kuudella lentoasemalla. selvityksen koh-teita olivat lämmön ja sähkön hankinnan ja tuo-tannon päästöt, Finavian ajoneuvojen päästöt, varavoimajärjestelmien sekä paloharjoituksis-sa käytettyjen polttoaineiden päästöt. Vuoden 2010 lukuja verrattiin vuoden 2007–2009 kes-kiarvoihin.
”Tulosten perusteella haimme Helsinki-Vantaan osalta ohjelman ensimmäiselle tasol-le (mapping / kartoitus), sillä päästölukemia oli-vat nostaneet sekä kylmä talvi että lentoase-man lisääntynyt kiinteistömassa. Lapin lento-asemilla päästöt olivat vähentyneet, joten nii-den suhteen voimme hakea ohjelman toisel-le tasolle (reduction / vähennys). Vuoden 2011 tulosten osalta uskomme Helsinki-Vantaankin pääsevän kakkostasolle”, särkkä selvittää.
tö. Energiaa kuluu lentoasemien rakennusten ja infran lämmitykseen, jäähdytykseen, ilman-vaihtoon, valaistukseen sekä erilaisten laittei-den ja järjestelmien pyörittämiseen.
Eurooppalaisilla lentoasemilla on paikal-lisen ympäristötyön lisäksi virinnyt halu osal-listua kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen glo-baalilla tasolla. Lentoasemat haluavat omal-ta osaltaan kantaa vastuuta teollisuudenalan-sa ilmastolle aiheuttamasta kuormituksesta.
TAVOITTEEnA HIILIPääsTöJEn VäHEnTäMInEn
Kansainvälinen lentoasemajärjestö ACI (Air-ports Council International) on ottanut ak-tiivisen roolin asiassa. se on laatinut nelipor-taisen, kestävää kehitystä tukevan ohjelman, jonka tavoitteena on tukea, vaihe vaiheelta, lentoasemien työtä hiilidioksidipäästöjen vä-hentämiseksi. neljännen tason saavutettuaan lentoaseman voidaan katsoa olevan hiilineut-raali toimija.
Vuonna 2009 lanseerattuun Airport Car-bon Accreditation (ACA) -ohjelmaan oli tam-mikuun 2012 loppuun mennessä hyväksytty jo 55 eurooppalaista lentoasemaa, mukaan lukien Helsinki-Vantaa sekä kuusi Lapin mat-kailulentoasemaa. Hyväksynnän saaneiden lentoasemien kautta kulkee kaiken kaikkiaan noin 750 miljoonaa matkustajaa vuodessa.
VIHrEä VIEsTI
”Finavian päätös liittyä ohjelmaan on linjassa niin valtion energiapoliittisen ohjauksen kuin oman energiapolitiikkamme kanssa. Finavia pyrkii jatkuvasti parantamaan energiatehok-kuuttaan ja vähentämään energiankäytön ym-päristövaikutuksia”, toteaa energia- ja ilmasto-
1 2
HELsInKI-VAnTAALLA EnErGIAnsääsTö On ArKIPäIVää”Energiankulutuksen vähentäminen on joh-toajatus työssäni”, tiivistää Helsinki-Vantaan lentoaseman rakennusten huoltotoiminnan päällikkö Martin alm.
Almin työ pitää sisällään suunnittelua ja päivittäistä seurantaa. normaalin lentoase-matoiminnan lisäksi energia-asioita pohdi-taan lentoasemalla käynnissä olevien sanee-raustöiden ja uudisrakentamisen yhteydessä.
”Eniten energiaa kuluu lentoasemalla matkustajaterminaalien ilman lämmitykseen ja jäähdytykseen. Lisähaasteetta tuo se, et-tä lämpötilojen suhteen meidän on otettava huomioon niin matkustajien kuin henkilökun-nan tarpeet”, Alm selvittää.
Uusien tilojen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ilmanvaihtoon ja valaistuk-seen liittyviin energiaratkaisuihin. Ohjaustek-niikan avulla ilmanvaihto saadaan toimimaan tarkoituksenmukaisesti, ja energiaa sääste-tään ottamalla käyttöön uusia energiatehok-kaita valonlähteitä.
Vuoden 2011 aikana Helsinki-Vantaalla toteutettiin useita energiansäästöhankkei-ta, Alm kertoo. Lennonjohtotornin jäähdy-
tys liitettiin osaksi keskusjäähdytysjärjestel-mää, jossa lämpö otetaan talteen tuloilman lämmitystä varten. Terminaali 2:n vieressä si-jaitsevan toimintakeskuksen ATK-tilan jääh-dytys vaihdettiin ympäristöystävälliseen va-paajäähdytykseen, jossa jäähdytysvesi vii-lennetään kylmällä ulkoilmalla ilman kom-pressoreita.
”T2-terminaalin lähtöaulan toinen ilman-vaihtokone pysäytettiin talven ajaksi, sillä huo-masimme käytännössä, että yhdelläkin tulee toimeen – varsinkin silloin, kun ei ole ruuhkaa. Tästäkin syntyi säästöä.”
Useimmat energiansäästöratkaisut syn-tyvätkin Almin mukaan siten, että toimintaa ”justeerataan” käytännön havaintojen perus-teella tarkoituksenmukaisemmaksi. näin teh-tiin muun muassa niillä asematason konepai-koilla, joita lämmitetään kaukolämmön paluu-vedellä. Toiminta tehostui heti, kun lunta mit-taavia antureita säädettiin tarkemmiksi.
”PIEnIsTä TEOIsTA KAsVAA sUUrIA”
Lapland Airports on Finavian operoimien kuu-den matkailulentoaseman rypäs, johon kuulu-vat Ivalon, Enontekiön, Kittilän, rovaniemen, Kuusamon ja Kemi-Tornion lentoasemat. näil-
lä lentoasemilla hiilidioksidipäästöjä onnistut-tiin vähentämään tarkkailujaksolla – paljolti sik-si, että monella niistä on siirrytty öljylämmityk-sestä vähemmän ympäristöä kuormittavaan pellettilämmitykseen.
”Energian säästäminen vaatii tekoja, ei pelkkiä puheita”, kiteyttää ajatteluaan aluetek-niikan esimies Vesa Santaniemi, jonka vastuu-alueeseen Lapland Airports -asemat kuuluvat.
”Pienetkin teot vaikuttavat, kun niitä on paljon. Otetaan esimerkiksi vaikka valojen sammuttaminen silloin, kun niitä ei tarvita ja vesihanojen automaatio-ohjaus: näillä pääs-tään jo pitkälle niin säästötavoitteiden kuin asennemuokkauksen suhteen.”
Toki Lapin lentoasemilla tehdään suurem-piakin tekoja. Ilmastoinnin automatiikkaan kuuluvien CO2-antureiden ansiosta ilma vaih-tuu vasta silloin, kun se on tarpeen. säästöjä saatiin myös vaihtamalla matkustajasillan ha-logeenilamput led-valoihin.
”Hankinnoissa ja tekemisissä pyrimme va-litsemaan aina energiatehokkaimman ratkai-sun. se ei välttämättä ole juuri sillä hetkellä edullisin vaihtoehto, mutta maksaa itsensä kyl-lä takaisin pitkällä aikavälillä”, santaniemi arvioi.
Lisää ACA-ohjelmasta: www.airportcar-bonaccreditation.org
”Energian säästäminen vaatii tekoja”, muistuttaa Lapin lentoasemien aluetekniikan esimies Vesa Santaniemi.
1 3
Lentoasema
Vuosi 2011 Muutos edelliseen vuoteen (%)
Liikenne- ilmailu Yleisilmailu
sotilas- ilmailu Yhteensä
Liikenne- ilmailu Yleisilmailu
sotilas- ilmailu Yhteensä
Enontekiö 65 4 2 71 -4,4 -55,6 -96,8 -49,3
Halli 1 182 1 667 1 850 0,0 -24,5 -2,5 -5,2
Helsinki-Malmi 117 41 889 38 42 044 25,8 1,1 -36,7 1,1
Helsinki-Vantaa 95 306 990 829 97 125 11,2 49,8 0,0 9,8
Ivalo 702 200 63 965 2,5 55,0 61,5 13,1
Joensuu 1 500 1 296 69 2 865 -10,2 -10,6 4,5 -10,0
Jyväskylä 1 460 3 520 9 114 14 094 -8,9 -14,9 0,5 -4,8
Kajaani 1 058 160 77 1 295 29,3 45,5 54,0 32,4
Kauhava 1 105 6 160 6 266 100,0 -37,9 7,5 6,2
Kemi-Tornio 1 569 779 1 2 349 -0,1 -14,5 100,0 -5,3
Kittilä 1 362 110 55 1 527 22,3 2,8 358,3 23,8
Kokkola-Pietarsaari 1 763 1 397 154 3 314 7,9 -12,0 -7,8 -2,2
Kuopio 3 298 3 028 5 095 11 421 10,9 -7,2 8,3 4,4
Kuusamo 718 125 28 871 4,7 127,3 460,0 16,8
Lappeenranta 741 1 643 25 2 409 -17,4 81,7 -13,8 31,6
Maarianhamina 2 432 1 392 0 3 824 17,5 41,5 0,0 25,3
Oulu 7 068 3 884 1 014 11 966 23,7 -15,0 6,1 6,5
Pori 1 203 11 208 65 12 476 11,9 -22,1 -44,0 -20,0
rovaniemi 2 288 2 309 4 378 8 975 14,6 -43,6 -6,7 -16,7
savonlinna 530 114 8 652 -20,3 -28,8 -46,7 -22,4
Tampere-Pirkkala 5 116 8 781 4 774 18 671 1,5 -2,0 -3,8 -1,6
Turku 5 600 7 921 289 13 810 2,5 -9,3 13,8 -4,5
Utti 2 787 2 340 3 129 -50,0 30,7 3,4 9,1
Vaasa 4 612 1 734 297 6 643 10,0 17,4 39,4 12,9
Varkaus 423 53 28 504 -22,5 -32,9 1 300 -19,6
yhteensä 138 935 93 611 36 570 269 116 10,0 -6,9 1,6 2,4
L e n t o a s e m a k o h t a i s e t t u n n u s L u v u t 2 0 1 1
LEnTOAsEMIEn sEKä ILMAILUn YMPärIsTöKUOrMITUsTA KOsKEVA TIETOAInEIsTOLiitekuvissa ja –taulukoissa on esitetty lentoasemakohtaiset
liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden
käyttömäärät sekä jätekertymät ja energian- ja vedenkulutus.
näiden osalta on myös kuvattu viime vuosien kehitystä ja tar-
kasteltu sen syitä. Taulukoituna ovat myös lentoasemien liiken-
nemäärät sekä lentoasemalla liikennöivien lentokoneiden pako-
kaasupäästöt. Lisäksi esitetään Finavian maakaluston päästö-
tiedot. Lentoliikenteen pakokaasupäästöt suomen ilmatilassa
julkaistaan LIPAsTO-järjestelmän kautta, ks. http://lipasto.vtt.fi.
ta u lu k ko 2 . Ilma-alusten laskeutumismäärät Finavian lentoasemilla vuonna 2011 sekä muutos edelliseen vuoteen.
1 4
Lentoasema
Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit(vuosi 2011)
Energian ja veden kulutus(vuosi 2011)
Jätemäärät(vuosi 2011)
ureat
asetaatti100%
t
formiaatti100%
t
betaiini100%
t
glykoli100%
m3sähköMWh
lämpöMWh
vesim3
seka-jäte
t
hyöty-jäte
t
ongelma-jäte
t
Enontekiö 0 0 4 0 15 382 268 279 3 11 1.1
Halli 0 18 0 0 0 37 220 59 4 9 0.1
Helsinki-Malmi 0 0 11 0 0 1 008 1 877 1 723 53 36 6.1
Helsinki-Vantaa 0 0 1 180 0 2 039 54 417 23 574 119 149 887 941 18.9
Ivalo 0 9 0 0 24 818 1 228 2 227 12 81 0.2
Joensuu 0 0 30 0 39 641 1 165 2 785 12 6 3.4
Jyväskylä 0 28 0 0 22 1 167 1 069 3 406 22 19 10.1
Kajaani 0 0 10 0 11 467 775 2 097 7 3 4.8
Kauhava 29 3 0 23 0 112 369 172 2 1 0.1
Kemi-Tornio 0 29 0 0 9 594 792 986 13 18 5.6
Kittilä 0 67 0 0 69 1 236 1 474 4 604 33 40 0.7
Kokkola-Pietarsaari 0 33 11 0 11 474 674 1 978 0 17 0.2
Kuopio 0 52 0 12 69 1 782 1 814 2 313 32 9 6.3
Kuusamo 0 0 35 0 29 623 823 766 112 11 0.3
Lappeenranta 0 0 30 0 13 337 678 1 451 13 14 1.9
Maarianhamina 0 5 4 0 6 437 939 1 615 37 8 1.7
Oulu 0 0 83 0 156 3 960 3 735 4 868 28 78 2.5
Pori 0 0 72 0 5 584 1 202 971 10 15 3.8
rovaniemi 1 55 0 0 78 3 658 3 086 4 035 137 10 0.3
savonlinna 0 0 3 0 3 317 312 650 3 20 1.7
Tampere-Pirkkala 0 85 0 47 70 1 963 1 599 2 984 101 45 12.7
Turku 0 100 0 0 54 2 318 1 736 4 870 35 59 1.5
Utti 0 0 1 0 0 35 137 94 1 4 3.8
Vaasa 0 1 52 0 55 1 405 1 808 4 472 8 44 0.0
Varkaus 0 0 6 0 1 437 240 158 8 23 2.4
yhteensä 30 485 1 532 82 2 778 79 207 51 592 168 709 1 573 1 521 90
L e n t o a s e m a k o h t a i s e t t u n n u s L u v u t 2 0 1 1
ta u lu k ko 3 . Kenttäalueiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä lentokoneiden jäänestoaineiden käyttö ja jätekertymät lentoasemittain vuonna 2011. Liukkaudentorjunta-aineita käyttää Finavia ja lentokoneiden jäänestoaineita lentoyhtiöt sekä näitä palvelevat maahuolintayritykset. Helsinki-Vantaan osalta energian ja veden kulutusmääriin ei toimintojen myynnin vuoksi enää vuodesta 2010 alkaen sisälly verkostohäviöitä. Jätemäärissä on mukana myös Finavian lentoasema-alueen toimijoilta sopimusperusteisesti vastaanottama jäte.
1 5
Lentoasema
Lentokoneiden päästöt(vuosi 2011)
Finavian maakaluston päästöt(vuosi 2011)
LTO-syklikpl
CO (t)
HC (t)
nOx(t)
sO2 (t)
CO2 (t)
Poltto-aine
(t)CO (t)
HC (t)
nOx(t)
Hiukka-set(t)
sO2(t)
CO2 (t)
Poltto-aine
(t)
Enontekiö 100 1 0.1 0.5 0.0 100 40 0.3 0.1 0.5 0.03 0.001 70 20
Halli 200 3 0.1 0.01 0.00 10 4 0.3 0.1 0.7 0.04 0.001 80 20
Helsinki-Malmi 39 800 280 3.9 1.0 0.2 1 000 310 0.7 0.2 0.6 0.03 0.001 70 20
Helsinki-Vantaa 96 600 750 70 650 50 172 100 55 000 11.8 3.7 20 1.14 0.029 2 750 870
Ivalo 900 10 1.1 5.1 0.5 1 500 480 2.4 0.5 2.0 0.10 0.004 250 80
Joensuu 2 500 10 0.4 4.1 0.4 1 200 400 0.5 0.2 1.3 0.07 0.002 160 50
Jyväskylä 5 700 40 1.8 4.0 0.4 1 500 460 0.7 0.3 1.5 0.08 0.002 170 50
Kajaani 1 200 4 0.2 2.8 0.3 900 270 0.2 0.1 0.7 0.04 0.001 80 30
Kauhava 100 2 0.1 0.05 0.01 20 7 0.5 0.2 1.1 0.06 0.001 130 40
Kemi-Tornio 2 200 7 0.2 4 0.4 1 100 350 0.5 0.2 1.2 0.07 0.001 140 40
Kittilä 1 500 10 1.5 10 0.9 2 700 870 1.0 0.4 2.7 0.15 0.003 320 100
Kokkola-Pietarsaari 3 100 10 0.2 3.9 0.4 1 200 380 0.4 0.2 1.0 0.06 0.001 140 40
Kuopio 6 400 30 1.5 10 1.0 3 200 1 000 0.8 0.4 2.9 0.15 0.003 310 100
Kuusamo 800 7 0.6 4.2 0.4 1 200 400 0.5 0.2 1.1 0.06 0.001 130 40
Lappeenranta 2 300 15 0.5 3.8 0.3 1 000 340 0.6 0.2 0.9 0.05 0.001 120 40
Maarianhamina 3 200 30 1.3 1.1 0.1 500 170 0.2 0.1 0.3 0.02 0.000 40 10
Oulu 10 500 80 6.7 45 4.1 12 900 4 100 1.1 0.5 3.0 0.16 0.003 340 110
Pori 11 500 70 2.4 3.3 0.3 1 300 400 0.6 0.2 0.8 0.05 0.001 110 30
rovaniemi 4 100 40 3.6 14 1.3 4 100 1 300 1.7 0.7 4.1 0.22 0.005 450 140
savonlinna 600 2 0.1 1.1 0.1 300 110 0.3 0.1 0.5 0.02 0.001 60 20
Tampere-Pirkkala 14 100 120 3.8 25 2.1 6 900 2 200 1.0 0.4 2.3 0.12 0.003 260 80
Turku 11 200 90 4.5 21 1.9 6 100 2 000 1.5 0.5 2.6 0.15 0.004 350 110
Utti 800 11 0.3 0.03 0.00 30 11 0.3 0.1 0.3 0.02 0.001 50 20
Vaasa 5 900 30 1.8 12 1.1 3 600 1 200 1.2 0.4 1.8 0.10 0.003 220 70
Varkaus 400 1 0.0 0.9 0.08 260 80 0.4 0.1 0.4 0.02 0.001 50 10
yhteensä 225 800 1 670 110 830 70 224 900 71 900 30 10 50 3.0 0.07 6 880 2 180
Taulukon luvut ovat pyöristettyjä. Lentokoneiden päästölaskelmissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Lentokoneiden hiukkastiedot puuttuvat. 1 litra kerosiinia = 0.800 kg.
Vuosi 2011 Muutos
Lämpöenergian kulutus 52 GWh -19%
Lämpöenergian kulutus matkustajaa kohti 3,0 kWh/pax -22%
sähköenergian kulutus 79 GWh -1%
sähköenergian kulutus matkustajaa kohti 4,7 kWh/pax -1%
Veden kulutus 169 000 m3 2%
Veden kulutus matkustajaa kohti 8,7 l/pax -12%
Maakaluston energiankulutus 27 GWh -17%
Maakaluston energiankulutus matkustajaa kohti 1,3 kWh/pax -28%
Matkustajat 19,1 milj. 16%
lto - S y k l i• Lentokoneiden päästöt lasketaan
kansainvälisesti määritellylle ns. LTO- syklille (Landing and Take off Cycle).
• Laskentaan otetaan mukaan lentoon- lähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan (n. 900 m) korkeuteen asti.
• Tämä tarkoittaa päästöjä nousu- suunnassa noin 6 km matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 km matkalta.
M a a k a lu S to• Finavian maakalustoa ovat muun
muassa talvikunnossapidossa, asema- tasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot.
• Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella.
ta u lu k ko 4 . Lentokoneiden polttoaineen kulutus sekä päästöt alle 915 metrin (3000 jalkaa) lentokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maa-kaluston polttoaineen kulutus ja päästöt lentoasemittain vuonna 2011. Vuonna 2011 lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät kasvoivat keskimäärin 10 % vuoteen 2010 verrattuna. Finavian maakaluston päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät vähenivät keskimäärin 16 %.
ta u lu k ko 5 . Lämmön, sähkön ja veden kulutus Finavian kiinteistöissä vuonna 2011 ja muutos edelliseen vuoteen verraten. Matkustajaa kohti jyvitettyjen arvojen laskennassa eivät ole mukana Kauhavan, Hallin, Utin ja Malmin lentoasemat, joilla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä.
L e n t o a s e m a k o h t a i s e t t u n n u s L u v u t 2 0 1 1
1 6
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
20112010200920082007200620052004200320022001
Tonnia
Urea Asetaatti Formiaatti Betaiini
0
200
400
600
800
1000
1200
20112010200920082007200620052004200320022001
Kokonaishapenkulutus (O2 ) Typpikuormitus (N)
Tonnia
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
20112010200920082007200620052004
m3
Sekajäte 49%
Hyötyjäte 48%
Ongelmajäte 3%
Sekajäte 48%
Hyötyjäte 51%
Ongelmajäte 1%
Vuosi 2011 Tonnia Muutos
sekajäte 1 573 -2%
Hyötyjäte 1 521 3%
Ongelmajäte 90 14%
yhteensä 3 184 0%
Pilaantuneet maat 580 26%
k u Va 2 . Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva hapenkulutus- ja typpikuormitus vuo-sittain 2001–2011. Kuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteessa ure-an käytöstä luopumisen myötä. 2000-luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjunta-aineiden kulutuksen kasvusta. Syynä on siirtyminen vähiten ympäristöä kuormittavan nestemäisen formiaatin käyttöön. Vuosina 2009 ja 2010 kuormitus on laske-nut käyttömäärän pienenemisen vuoksi.
V u o S i 2 0 1 1
V u o S i 2 0 1 1 , H e l S i n k i -Va n ta a
k u Va 4 . Finavian lentoasemilla vuonna 2011 kertyneen jätteen jakautuminen seka-, hyöty- ja ongelmajätteeseen.
ta u lu k ko 6 . Finavian järjestämässä jäte-huollossa vuonna 2011 kertynyt seka-, hyöty- ja ongelmajäte sekä käsittelyyn toimitetun pilaantuneen maa-aineksen määrä (ei mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esitetty myös muutos edelliseen vuoteen verraten. Hyötyjätteeseen sisältyy erilliskerätyt biojäte, metalli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voitelu-öljyjäte, käytetyt renkaat, SER-jäte sekä lajitteluun mennyt rakennusjäte. Pilaantuneita maita on vuonna 2011 toimitettu käsittelyyn Jyväskylässä, Kuopiossa, Kuusamossa ja Helsinki-Vantaalla.
L e n t o a s e m a k o h t a i s e t t u n n u s L u v u t 2 0 1 1
k u Va 3 . Maahuolintayritysten lentokoneiden jäänpoistoon ja -estoon käyttämän pro-pyleeniglykolin määrä vuosina 2004–2011 Finavian lentoasemilla. 2000-luvun alussa jään-poisto- ja jäänestoaineiden kulutusmäärät kasvoivat melko voimakkaasti. Kasvu johtui liiken-nemäärän kasvusta, käsittelyjen ohjeistuksen muuttumisesta ja konetyyppien vaihtumisesta. Vuonna 2011 propyleeniglykolin käyttömäärä oli lauhan syksyn vuoksi tavallista alhaisempi.
k u Va 1 . Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä vuosittain Finavian lentoasemilla 2001–2011. Nestemäisen asetaatin, formiaatin ja betaiinin osalta liuosten sisältämä vesi (50%) on vähennetty kokonaismäärää laskettaessa. Vuonna 2011 kemikaalien kulutusmäärät olivat tavanomaisella tasolla edellisiä vuosia leudomman ja sateisemman sään vuoksi. Kokonaismäärästä noin puolet käytetään Helsinki-Vantaalla. Betaiini on uusi aine, joka on ollut koe- käytössä Tampere-Pirkkalan, Kauhavan ja Kuopion lentoasemalla.
1 7
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
UUsI YMPärIsTöLUPAHelsinki-Vantaan lentoaseman sai uuden ym-
päristöluvan elokuussa 2011. Lupapäätökses-
sä edellytetään muun muassa yöliikenteen ra-
joittamista melun vuoksi, jatkuvan liu’un lähes-
tymisten lisäämistä ja lentokoneiden jäänesto-
aineiden talteen keräilyn tehostamista. Ympä-
ristöluvasta on kerrottu enemmän tämän ra-
portin sivulla 20.
LIIKEnTEEn Määrä KAsVOI
Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan lentoaseman
operaatiomäärä (laskeutumiset ja lentoon-
lähdöt) oli 196 000, mikä on noin 11 % edel-
lisvuotta enemmän. Matkustajamäärä kasvoi
noin 15 % ja oli 14,9 miljoonaa. Kansainvälisen
liikenteen osuus liikenneilmailun operaatiois-
ta oli noin 70 %.
Kotimaan kaupallisesta lentoliikenteestä
hieman yli puolet lennetään potkuriturbiiniko-
neilla, jotka kuluttavat selvästi suihkukoneita
vähemmän polttoainetta matkustajaa ja mat-
kakilometriä kohti.
KUnnOsTUsTöITä KIITOTEILLä
Kesä-heinäkuussa tehtiin kunnostustöitä kiito-
teillä 1 ja 2. Kunnostustöiden ajan kiitotiet olivat
kokonaan tai osa-aikaisesti suljettuina ja liiken-
ne ohjattiin kahdelle muulle kiitotielle, mikä vai-
kutti jonkin verran lentosuuntiin kesän aikana.
Töiden aiheuttamista meluvaikutuksista tiedo-
tettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä ja
Finavian Internet-sivuilla.
Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 2011
Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme
kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden, lii-
kenteen ja ympäristöseikkojen edellyttämällä
tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta
ja laskeutua vastatuuleen. Kiitotien valintaan
vaikuttavat turvallisuustekijöiden lisäksi liiken-
teen määrä ja lentokoneiden aiheuttama melu.
Helsinki-Vantaan ensisijainen laskeutu-
missuunta yöaikaan (klo 22–07) on kiitotielle 2
luoteesta. Tätä suuntaa käytti 57 % laskeutu-
misista. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kii-
totietä 3 lounaaseen käytti yöaikaan 78 % len-
toonlähdöistä.
LEnTOKOnEIdEn MELUALUE KAsVOI HIEMAn
Vuonna 2011 melualueen (Lden > 55 dB) asu-
kasmäärä oli noin 14 000 asukasta ja melualu-
een pinta-ala noin 64 km2. Vuoden 2010 vas-
taavat luvut olivat 13 000 ja 58. Liikenteen mää-
rän lisääntyminen sekä tuuliolosuhteet (lännen
ja luoteenpuoleiset tuulet) vaikuttivat melualu-
een laajenemiseen pääasiassa Keravan suun-
nassa. Kiitoteiden sulkeminen lentoasemal-
la tehtävien kunnostustöiden vuoksi saattaa
myös vaikuttaa melualueiden muotoon ja si-
tä kautta laskennallisella melualueella asuvien
asukkaiden määrään.
Lentoyhtiöt voivat tehokkaasti vähentää
lentokoneiden aiheuttamaa melua korvaamal-
la konekalustoaan uusilla vähämeluisilla ko-
netyypeillä. Vähämeluisten suihkukoneiden
osuus liikenteestä oli noin 65 % ja potkuritur-
biinikoneiden osuus noin 24 %. Laajarunkoko-
neiden osuus Helsinki-Vantaan liikennemääris-
tä on noin 5 %.
Ilmavoimien tukeutumisvalmiuden ylläpi-
tämiseksi satakunnan lennoston F-18 Hornet
-koneet vierailivat Helsinki-Vantaan lentoase-
malla muutaman kerran vuoden aikana.
LäHEsTYMIsTEn MELUnHALLInnAn KEHITTäMInEn JATKUU
Lentokoneen päästöt ilmaan sekä koneen ai-
heuttama melu vähenevät, jos lähestyminen
tehdään korkeutta jatkuvasti vähentäen, il-
man vaakalentovaihetta. Tämäntyyppistä lä-
hestymistä kutsutaan jatkuvan liu’un lähesty-
miseksi (CdO = Continuous descent Operati-
on). Menetelmän mahdollistaa sopiva ilmatilan
rakenne ja lennonjohdon toiminta, mutta käy-
tännössä sen toteuttamisesta vastaa lentoko-
neen lentäjä. Iltapäivän ruuhka-aikaan, kun rin-
nakkaisille kiitoteille laskeudutaan samanaikai-
sesti, CdO-menetelmää voidaan käyttää vain
toiselle kiitoteistä.
Finavia käynnisti talvella 2008 kolmen ko-
timaisen lentoyhtiön kanssa yhteistyöhank-
keen jatkuvan liu’un lähestymisten lisäämisek-
si. Hankkeen myötä ilmatilan rajoja ja lähesty-
misreittejä on optimoitu kauempana lento-
asemasta ja lennonjohdon ja lentäjien välille
on luonnosteltu yhteistoimintaohje lähesty-
misten melunhallintaan liittyen. Menetelmien
kehittäminen jatkuu edelleen.
Finavia seuraa CdO-toteumaa yleises-
ti käytettyjen parametrien perusteella – apu-
naan lentoreittien seurantajärjestelmä. Toteu-
ma vaihtelee suuresti. On havaittu, että eri len-
toyhtiöt lentävät samaa konetyyppiä eri tavoin.
samoin on todettu, että toteuma on ilta- ja yö-
aikaan parempi kuin päivällä ja että rinnakkais-
ten kiitoteiden käytön aikana toteuma on pie-
nin. Toteuma vaihtelee myös kiitoteittäin, par-
haaseen tulokseen on päästy ensisijaisen kiito-
tien 15 (kiitotie 2 nurmijärven suunnasta) las-
keutumisissa.
CdO-toteuma vuonna 2011 oli 55 %. Yö-
aikana toteuma oli 59 % ja iltapäivisin ruuhka-
aikaan 29 %.
YöAIKAIsET KOEKäYTöT VäHEnIVäT
Lentoyhtiöt koekäyttävät lentokoneitaan
moottorihuoltojen jälkeen. Huoltokoekäytöt
1 8
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
tehdään lentoaseman teknisen alueen koe-
käyttöpaikalla, joka on ympäröity noin yhdek-
sän metriä korkeilla maavalleilla. Tietyissä sää-
olosuhteissa melu voi valleista huolimatta kuu-
lua läheisille asuinalueille. Konekaluston kehit-
tymisen myötä koekäyttöjen aiheuttama me-
lu on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 2011 suih-
kukoneita koekäytettiin osa- tai täysteholla yö-
aikaan (klo 23–06) keskimäärin 11 kertaa kuu-
kaudessa. Vastaava määrä edellisvuonna oli 12.
MITTAUKsET OsOITTIVAT ILMAnLAAdUn PArAnTUnEEn
Lento- ja ajoneuvoliikenteen vaikutuksia ilman
typpidioksidipitoisuuksiin arvioitiin passiivike-
räinmenetelmällä syksyllä 2011 kolmen kuu-
kauden ajan. Keräimiä asetettiin 22 paikkaan
eri puolille lentoasema-aluetta. Keräimet vaih-
dettiin ja analysoitiin kuukauden välein. Vastaa-
va mittausjakso toteutettiin lentoasemalla syk-
syllä 2006.
Vilkas ajoneuvo- ja maakalustoliikenne nä-
kyy mittaustuloksissa sekä terminaaliraken-
nusten edessä että takana, etenkin huonosti
tuulettuvissa paikoissa. Koska kiito- ja rullaus-
tiet sen sijaan ovat hyvin tuulettuvia eikä niillä
ole pitkään paikallaan käynnissä olevia moot-
toroituja maakalustolaitteita tai -ajoneuvo-
ja, ovat typpidioksidipitoisuudet niillä selväs-
ti matalampia. Korkeimmat pitoisuudet mitat-
tiin lentoasema-alueen ulkopuolelta terminaali
2:n edustalta sekä lentoasemalle johtavan tien
(Ilmakehä) risteyksessä, jossa on paljon tielii-
kennettä. Vuoden 2006 mittauksiin verrattuna
typpidioksidin pitoisuudet alenivat useassa pis-
teessä. Eniten ilmanlaatu parani kenttäalueel-
la terminaali 2:n kärjessä sekä kenttäalueen ul-
kopuolella Ilmailutien ja Tietotien risteyksessä.
AUTOMATIIKKAA VEsIEnOHJAUKsEEn
Lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käyte-
tään propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Jää-
nesto ja -poistokäsittelyt tehdään alueilla, jotka
on viemäröity jätevesiviemäriin. Lisäksi mah-
dollisimman suuri osa glykoleista kerätään tal-
teen imuriautoilla ja viedään Viikinmäen mä-
dättämöön hyötykäyttöön. Jäänpoistokäsitte-
lyalueilta kerätään lumet erilliselle alueelle, jos-
ta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin.
Glykolipitoisten vesien hallintaa kehitetään
jatkuvasti ja käsittelyjä keskitetään pienemmille
alueille. Glykolipitoisten vesien hallintaa varten
on hankittu uusi vesienohjausjärjestelmä. Uu-
dessa järjestelmässä vesien ohjaus tapahtuu
osin automaattisesti erilaisten antureiden avul-
la. Järjestelmässä on myös aiempaa paremmat
hälytysmenetelmät häiriöiden varalta sekä tie-
tojen taltiointi- ja raportointimahdollisuudet.
Jäänpoistokäsittelyjä keskitetään etäjään-
poistoalueille, joilta jäänpoistoaineet voidaan
kerätä talteen tehokkaammin kuin laajoilta ase-
matasoalueilta. Kertomusvuonna 35 % jäänes-
to- ja poistoaineista käytettiin muutama vuo-
si sitten valmistuneella etäjäänpoistopaikalla,
kun vastaava osuus vuonna 2010 oli 13 %. Toi-
nen etäjäänpoistopaikka on rakenteilla, sen en-
simmäinen vaihe otetaan käyttöön talvikaudel-
la 2011–2012. Koko alue valmistuu talvikaudel-
le 2013–2014.
Vuonna 2011 lentokoneiden jäänestoon
ja -poistoon käytettävän propyleeniglykolin
määrä oli noin 2 000 m3, kun se vuonna 2010
oli noin 3 500 m3. Käyttömäärää vähensi erityi-
sesti lauha ja sateinen syksy.
Kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineita sen
sijaan käytettiin paria aiempaa vuotta enem-
män. sääolosuhteet vaikuttavat myös liukkau-
dentorjuntaan: kuivina pakkastalvina torjunta-
aineita tarvitaan vähemmän kuin lämpötilan
vaihdellessa nollan vaiheilla.
LEnTOKOnEIdEn JäänPOIsTOAInEIdEn LEVIäMIssELVITYKsET
Kehäradan rakentamisen yhteydessä havaittiin
tunneleissa bakteerikasvustoa, joka mahdolli-
sesti johtuu lentokoneiden jäänpoistoainei-
den pitkäaikaisesta käytöstä. Kokonaisuuden
selvittämiseksi ympäristöviranomaiset pyy-
sivät Finavialta laajoja selvityksiä jäänesto- ja
poistoaineiden leviämisestä Helsinki-Vantaan
lentoaseman alueella. selvitystä varten otettiin
vesinäytteet 101 näytepisteestä. Glykoliperäi-
siä aineita esiintyy maa- ja kallioperän vedes-
sä lähinnä terminaalin T1 edustan asematason
kohdalla. Haitta-aineita havaittiin merkittäviä
määriä vain yhdessä terminaalin perusvesikai-
vossa, vanhan glykolivesialtaan ympäristössä
ja kiitotien 2 eteläpäässä lumialueen vieressä.
selvitykset jatkuvat edelleen.
Jäänpoistoaineita sisältävien vesien joh-
tamista on kehitetty edelleen. Terminaalin T1
edustalla oleva viemäriverkosto on kuvattu
vuonna 2010 ja rikkoutumat on korjattu kesän
2011 aikana. Viemärikuvauksia on jatkettu vuon-
na 2011 terminaalin T2 edustalla ja tarvittavat
korjaukset tehdään vuoden 2012 aikana. Glyko-
livesien johtamiseen käytettävä sadevesitun-
neli tiivistetään vuoden 2012 aikana ympäristö-
luvan mukaisesti. Kehäratatunnelin viereen on
rakennettu pumppauskaivot, joiden tarkoitus
on vähentää tunnelin vuotovesimäärää.
PInTAVEsIEn KUOrMITUs On VäHEnTYnYT MErKITTäVäsTI
Kolmena viimeisenä talvikautena on biologi-
nen hapenkulutuskuormitus pintavesiin ollut
selvästi pienempi kuin viimeisen kymmenen
vuoden aikana keskimäärin. suotuisaan muu-
tokseen ovat vaikuttaneet Finavian pintavesi-
kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toi-
met, joita ovat muun muassa pumppaamoka-
pasiteetin lisääminen ja jäänpoistokäsittelyjen
keskittäminen etäjäänpoistoalueelle. Viime
talvikaudella biologinen hapenkulutuskuormi-
tus ympäröiviin ojiin oli noin 150 tonnia, kun se
edellisten kymmenen vuoden aikana on ollut
keskimäärin 300 tonnia talvikaudessa. Eniten
on vähentynyt Kylmäojaan kohdistunut biolo-
ginen hapenkulutuskuormitus, joka talvikau-
della 2010–2011 oli noin 12 tonnia. Edellisellä
talvikaudella kuormitus oli vajaa 40 tonnia, ja
sitä edeltävien viiden vuoden aikana kuormi-
tus on vaihdellut 60 tonnista 580 tonniin tal-
vikaudessa.
EnErGIAJäTE PArEMMIn TALTEEn
Finavian jätehuoltoon tulevien jätteiden määrä
Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli noin 1 900
tonnia vuonna 2011. Jätteiden määrä vähentyi
edellisvuodesta noin 4 %.
Jätteiden lajittelua on tehostettu, ja hyöty-
käyttöön menevän jätteen määrä on kasvanut.
Biojätteen määrä on kasvanut runsaasti, noin
32 %. samalla sen osuus jätteistä on kasvanut
11 %:sta 14 %:iin. Hyötykäyttöön menevän eril-
liskerätyn energiajätteen määrä on kasvanut
edellisvuodesta 8 %. Myös sekajätteenä kerätty
jäte meni energiahyötykäyttöön, samoin kuin
valtaosa lajiteltavaksi menevästä rakennusjät-
teestä. Lähes puolet kaikista jätteistä ohjattiin
energiahyötykäyttöön.
1 9
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
Helsinki-Vantaa & uusi ympäristölupa
Helsinki-Vantaan lentoasema sai pitkään odotetun ympäristöluvan elokuussa 2011. Lupa antaa mahdollisuuden kehittää lento-asemaa pitkälle tulevaisuuteen – rajoituksista ja velvoitteista huolimatta. Vaaditut toimen-piteet muun muassa melun- ja vesienhallinnan suhteen ovat hyvässä vauhdissa.
”Olemme helpottuneita, kun lupapäätös vih-doin annettiin”, toteaa ympäristöjohtaja Mik-ko Viinikainen ja viittaa pitkään, useita vuosia kestäneeseen hakuprosessiin.
Uusi ympäristölupa edellyttää muun mu-assa, että suomen päälentoaseman yöliiken-nettä ja melua rajoitetaan ja päästöjä vesis-töön vähennetään.
”nyt saadun ympäristöluvan kanssa on mahdollista elää, ja voimme kehittää lento-asemaa suunnitelmien mukaisesti. Erilaisiin toimiin, joita luvassa Finavialta edellytetään, olemme jo rivakasti ryhtyneet. Uudistamme lentokoneiden reittien ja melun seurantajär-jestelmää ja rakennamme uutta etäjäänpois-topaikkaa”, Viinikainen kertoo.
Finavian ilmoittamista parannustoimista huolimatta useat tahot ovat vaatineet lupaan muutoksia, ja sen käsittely jatkuu. Lainvoimai-nen lupa saataneen viimeistään vuonna 2015.
YöLIIKEnTEEn rAJOITUKsET VäHEnTäVäT MELUA
Päätöksen mukaan meluisimmat koneet eivät saa lentää Helsinki-Vantaalla öisin kello puo-li yhden ja kuuden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa kaukoliikenteessä käytettäviä laa-jarunkokoneita. rajoitukset, jotka astuva voi-maan vuonna 2013, eivät onneksi heikennä lentoaseman palvelukykyä Euroopan ja Aa-sian välisessä liikenteessä, sillä kaukoliiken-ne ajoittuu enimmäkseen iltapäivän tunneille.
Yöliikennettä rajoitetaan myös siten, et-tä yksinomaan rahtia kuljettavien suihkuko-neiden liikennöinti on kielletty puoli yhden ja puoli kuuden välillä.
”rajoitukset vähentävät yksittäisiä melu-tapahtumia, jotka on koettu häiritsevinä”, Vii-nikainen arvioi.
LAsKEUTUVIEn KOnEIdEn MELU TArKKAILUUnValtaosa lupaan vaadituista muutoksista liit-tyykin lentokoneiden aiheuttamaan meluun. Melusta valittaneista yksityishenkilöistä suu-rin osa asuu laskeutumislinjojen läheisyydes-sä, joko Espoon Laaksolahdessa, nurmijärvellä tai Keravalla. näissä paikoissa nimenomaan las-keutuvien koneiden melu koetaan häiritseväksi.
Uusi ympäristölupa edellyttää, että Fina-via tehostaa jatkuvan liu’un käyttöä laskeutu-misissa ja selvittää muidenkin melua vähen-tävien laskeutumismenetelmien kehittämis-tä. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoliikenteen ai-heuttamaa melua on jatkuvasti mitattava ja sekä mittaustuloksista että lentoaseman me-lunhallintaan liittyvistä toimenpiteistä on ra-portoitava ympäristöviranomaisille.
UUsI JärJEsTELMä VIE MELUn nETTIIn
Jatkuvatoiminen lentoliikenteen melun mit-tausjärjestelmä ja lentoreittien seurantajärjes-telmä on ollut Helsinki-Vantaalla toiminnassa jo vuodesta 1997 lähtien. Järjestelmää, niin mit-talaitteita kuin ohjelmistoja, ollaan parhaillaan uudistamassa. Tavoitteena on, että uusi, help-
pokäyttöisempi ja havainnollisempi järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön kevään 2012 kuluessa.
”Järjestelmä yhdistää mittausasemien havaitsemat melutapahtumat tutkatietojen avulla mittaushetkellä aseman lähellä len-täneen koneen tietoihin ja reittiin”, selvittää ympäristöinsinööri tuomo leskelä ympäris-töyksiköstä.
”Uusi järjestelmä näyttää lentojäljet ja hetkelliset melun mittaustulokset viidentoista minuutin viiveellä myös Internetissä. Jatkossa jokainen kiinnostunut voi itse seurata lento-reittejä ja melua omalta koneeltaan.”
netissä näkyvien tietojen avulla jokainen asiasta kiinnostunut voi selvittää muun mu-assa yli lentäneen koneen tyypin ja korkeuden.
nettinäkyvyys on Leskelän mukaan hyvä asia, sillä se lisää avoimuutta ja antaa kuntalai-sille mahdollisuuden saada nopeasti täsmäl-listä tietoa esimerkiksi tilanteessa, jossa len-tomelu on koettu häiritseväksi. Jos kuntalai-nen haluaa ottaa melun vuoksi yhteyttä, hän voi netistä löytyvän informaation ansiosta an-taa Finavialle tarkat tiedot melutapahtuman ajankohdasta ja paikasta.
Melua on tähän asti mitattu seitsemällä mittausasemalla Korsossa, Keravalla, nurmi-järvellä, Tikkurilassa, Martinlaaksossa, Marja-Vantaalla ja Espoon Kalajärvellä. Uusi ympäris-tölupa edellyttää kahta uutta mittausasemaa: toista nurmijärven Palojoelle ja toista Laakso-lahteen Espooseen. Eli juuri niihin paikkoihin, joista yhteydenottoja on viime aikoina tullut.
JATKUVA LIUKU On OsA MELUnHALLInTAA
Uusi melunmittaus- ja reittienseurantajär-jestelmä rekisteröi ja laskee automaattisesti myös ne lähestymiset, joissa on sovellettu jat-
2 0
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
kuvan liu’un (CdO=Continuous descent Ope-ration) menetelmää. Jatkuvassa liu’ussa kone lähestyy lentoasemaa korkeutta jatkuvasti vä-hentäen, ilman vaakalentovaihetta ennen las-keutumista. samalla vähenevät lentokoneen melu ja päästöt ilmaan.
”Ympäristölupa asettaa korkeat tavoit-teet jatkuvan liu’un lähestymisten osuudel-le: tavoite on 70 prosenttia päiväsaikaan ja 80 prosenttia yöaikaan. nykyisellään noin 60 prosenttia lähestymisistä Helsinki-Vantaal-le voidaan tehdä jatkuvan liu’un menetelmää käyttäen”, kertoo lennonjohdon operatiivinen päällikkö tomi lepola.
”On syytä muistaa, että jatkuvan liu’un to-teuttamisesta on aina vastuussa koneen len-täjä. Lennonjohdon rooli on mahdollistaa me-netelmän käyttö antamalla lentäjälle mahdol-lisimman tarkkaa tietoa odotettavissa olevas-ta lähestymisreitistä, erityisesti kuljettavan matkan suhteen. öiseen aikaan, kun liiken-nettä on vähän ja lähestymiseen vaikuttavia muuttuvia tekijöitä ei ole, on lennonjohdon helpompi mahdollistaa jatkuva liuku.”
Turvallisuusnäkökohdat, kiitoteiden käyt-töperiaatteet, kapasiteettitavoitteet, ilmati-lan rakenne, säätila sekä monet muut seikat vaikuttavat siihen, onko jatkuvaa liukua mah-dollista käyttää lentoasemaa lähestyttäessä.
”Optimiolosuhteissa tavoitteisiin on mah-dollista päästä. Mutta jos esimerkiksi liiken-nettä on paljon, on lähestymiseen vaikutta-via tekijöitä vaikeampi ennustaa, ja silloin jat-
kuvaan liukuun tähtäävän lähestymisprofiilin optimointi ei aina onnistu”, Lepola muistuttaa.
Myös lähestymisnopeuksien alentami-nen vähentää laskeutuvan koneen aiheutta-maa melua. Mittarilähestymisten yhteydes-sä nopeuksia on Helsinki-Vantaalla pudotettu viimeksi marraskuussa 2011.
”Lähestymisnopeuksien alentaminen päiväsaikaan on haasteellista, sillä kun nope-uksia lasketaan, vähenee samanaikaisesti kii-totien käyttökapasiteetti. Yöllä, kun liikennet-tä on vähän, ei kiitotiekapasiteetti ole merki-tyksellinen toiminnan kannalta.”
UUdELLA ETäJäänPOIsTOPAIKALLA GLYKOLIPITOIsIA VEsIä ErOTELLAAn AUTOMAATTIsEsTI
Kuormitus vesiin johtuu pääasiassa maa-huolintayhtiöiden hoitamasta lentokoneiden jäänpoisto- ja estokäsittelystä, jossa käyte-tään propyleeniglykolia. se aiheuttaa hajotes-saan hajua sekä hapen kulumista vesistöis-sä. Lentokoneiden jäänpoistokäsittelyjä teh-dään sekä jätevesiviemäriin liitetyillä asema-tasoalueilla että etäjäänpoistoalueella, jossa useita koneita voidaan käsitellä yhtä aikaa.
Ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti Helsinki-Vantaalla on jo osin otettu käyttöön uusi etäjäänpoistoalue ja glykolipitoisen lu-men varastoalue, jolta valumavedet saadaan tarkasti kerättyä talteen. Ykköskiitotien lou-naispäähän rakennetulla alueella on valmiina kaksi käsittelypaikkaa, ja toiset kaksi otetaan
todennäköisesti käyttöön vuoden 2013 lop-puun mennessä.
”Uudella alueella meidän on mahdollis-ta erotella toisistaan vähän glykolia sisältä-vä sadevesi sekä paljon glykolia sisältävä vesi. Automaattinen järjestelmä mittaa jatkuvasti valumavesien pitoisuuksia. sähkökäyttöisiä venttiilejä ja pumppuja säätämällä vesi ohja-taan oikeaan paikkaan”, selvittää suunnittelu-insinööri Heikki Putkonen.
Väkevät glykolivedet viedään Viikissä si-jaitsevaan mädättämöön, jossa glykoli voi-daan hyödyntää energiatuotannossa. Lai-meampi glykolivesi johdetaan jätevesivie-märiin ja sitä kautta normaaliin jäteveden-puhdistukseen.
”Keskitetyllä jäänpoistoalueella sadeve-sien keräilyä voidaan ohjata mahdollisimman tehokkaasti sekä ympäristönsuojelua et-tä kustannuksia silmällä pitäen. Tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon mädätyspro-sessiin kelpaavaa väkevää glykolivettä jo sen-kin takia, että sen käsittelykustannukset ovat paljon pienemmät kuin jäteveden käsittelyn”, Putkonen muistuttaa.
Uuden käsittelypaikan rakentaminen len-toyhtiöiden käyttöön merkitsee Finavialle noin 14 miljoonan euron investointia.
Ympäristölupa edellyttää, että 80 pro-senttia vuosittain käytetystä propyleenigly-kolista kerätään talteen Helsinki-Vantaalla. Ai-empina vuosina tämä taso on voitu saavuttaa vain sääoloiltaan erityisen suotuisina talvina.
”Lennonjohto mahdollistaa jatkuvan liu’un lähestymiset”, toteaa lennonjohdon operatii-vinen päällikkö Tomi Lepola.
2 1
kuVa 6. liikenteen jakautuMinen eRi Viikon-PäiVille
k u Va 7. o P e R a at i o - j a M at k u S ta j a M ä ä R i e n k e H i t y S
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Lentoonlähdöt Laskeutumiset
klo
0–1
klo
1–2
klo
2–3
klo
3–4
klo
4–5
klo
5–6
klo
6–7
klo
7–8
klo
8–9
klo
9–10
klo
10–1
1kl
o 11
–12
klo
12–1
3kl
o 13
–14
klo
14–1
5kl
o 15
–16
klo
16–1
7kl
o 17
–18
klo
18–1
9kl
o 19
–20
klo
20–2
1kl
o 21
–22
klo
22–2
3kl
o 23
–24
0
100
200
300
400
500
600
SunnuntaiLauantaiPerjantaiTorstaiKeskiviikkoTiistaiMaanantai
Ope
raat
iota
päi
väss
ä
Matkustajat Operaatiota
0
2
4
6
8
10
12
14
16
2011201020092008200720062005200420032002
Milj
oona
a m
atku
staj
aa
Tuha
tta
oper
aatio
ta
Ope
raat
iota
tunn
issa
020406080100120140160180200
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
KIITOTEIdEn KäYTTöPErIAATTEETHelsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käyte-tään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristöseikkojen edellyt-tämällä tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeu-tua vastatuuleen. Käytettävän kiitotien valinnassa noudatetaan ensisijaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon tuulen suun-nan ja nopeuden lisäksi lentokoneiden aiheuttama melu ja liiken-teen määrä.
nousu- ja laskukiitotie valitaan aina yhdessä ja käytettäviä kiitotieyhdistelmiä on eri tilanteille noin kaksikymmentä. Ensisi-jaisesti toimitaan siten, että laskeudutaan kiitotielle 2 (15) luo-teen eli nurmijärven suunnasta tai kiitotielle 1 (22L) koillisesta Ke-ravan suunnasta ja lähdetään lentoon kiitotieltä 3 (22r) lounaa-seen Länsi-Vantaan ja Espoon suuntaan. samaan aikaan voidaan vähämeluisilla koneilla nousta kiitotieltä 1 (22L) etelään. Pohjois- ja itätuulilla yleensä toimitaan siten, että laskeudutaan kiitotielle 3 (04L) tai kiitotielle 1 (04r) lounaan eli Länsi-Vantaan ja Espoon suunnasta ja lähdetään lentoon kiitotieltä 1 (04r) koilliseen Ke-ravan suuntaan.
Tavoitteena on hoitaa kysyntää vastaava lentoliikenne siten, että melualueella asuvien asukkaiden määrä on mahdollisimman pieni. Yöaikaan käytetään laskeutumisiin ensisijaisesti kiitotietä 2 (15) luoteen eli nurmijärven suunnasta ja lentoonlähtöihin kiito-tietä 3 (22r) lounaaseen eli Espoon suuntaan. suihkukoneiden laskeutumisia kiitotielle 2 (33) kaakon suunnasta ja lentoonlähtöjä kiitotieltä 2 (15) kaakon suuntaan vältetään tiheän asutuksen vuok-si. Yöaikaan myös potkurikoneiden operaatiot kaakon suuntaan ovat kiellettyjä, mikäli lentoturvallisuus ei muuta vaadi. Lentotur-vallisuus on tärkein syy siihen, että melunhallinnan kannalta pa-rasta kiitotietä ei voida aina valita.
Vilkkainta liikenne on iltapäivisin, jolloin on ensin klo 14–16 paljon saapuvaa liikennettä ja sen jälkeen klo 16–18 lähtevää liikennettä. Aamulla klo 8–9 on myös paljon liikennettä. Yöaikaan klo 1–6 liikennettä on vähän ja suurin osa siitä on laskeutumisia. Vuoden 2011 vilkkain kuukausi oli toukokuu ja vähiten liikennettä oli joulukuussa.
Arkipäivät ovat lentoliikenteessä selvästi vilkkaampia kuin lauantait ja sunnuntait. Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapui tai sieltä lähti yhteensä keskimäärin 430 suihkukonetta ja 150 potkuri-konetta arkipäivisin.
Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan kokonaisoperaatiomäärä kasvoi 11 % verrattuna vuoteen 2010 nousten 196 000 operaatioon. Matkustajamäärä kasvoi puolestaan 15 %.
k u Va 6 . liikenteen jakautuminen tunneittain
kuVa 5. liikenteen jakautuminen eri viikonpäiville k u Va 7. operaatio- ja matkustajamäärien kehitys
2 2
1%
0%17%
72%7%
3%
Kiitotie
3
Kiitotie
1 Kiitotie 2
42%
Kiitotie
3
Kiitotie
1 Kiitotie 2
4%34%
13%
5%2%
0%
0%16%
75%7%
2%
Kiitotie
3
Kiitotie
1 Kiitotie 2
56%
Kiitotie
3
Kiitotie
1
Kiitotie 2
0%27%
13%
3%1%
1%
0%17%
78%2%
2%
Kiitotie
3
Kiitotie
1
Kiitotie 2
57%
Kiitotie
3
Kiitotie
1
Kiitotie 2
1%25%
15%
1%1%
P
E
IL
2007 2008 2009 2010 2011
04L lentoonlähdöt (kiitotie 3 koilliseen) 1% 0% 0% 0% 0%
04r lentoonlähdöt (kiitotie 1 koilliseen) 13% 25% 32% 31% 17%
22L lentoonlähdöt (kiitotie 1 lounaaseen) 6% 7% 7% 9% 7%
22r lentoonlähdöt (kiitotie 3 lounaaseen) 70% 65% 59% 57% 72%
15 lentoonlähdöt (kiitotie 2 kaakkoon) 4% 2% 2% 2% 3%
33 lentoonlähdöt (kiitotie 2 luoteeseen) 5% 1% 0% 0% 1%
04L laskeutumiset (kiitotie 3 lounaasta) 13% 20% 23% 23% 13%
04r laskeutumiset (kiitotie 1 lounaasta) 7% 5% 9% 8% 5%
22L laskeutumiset (kiitotie 1 koillisesta) 23% 38% 26% 25% 34%
22r laskeutumiset (kiitotie 3 koillisesta) 3% 2% 2% 2% 4%
15 laskeutumiset (kiitotie 2 luoteesta) 50% 34% 40% 42% 42%
33 laskeutumiset (kiitotie 2 kaakosta) 4% 1% 0% 0% 2%
ta u lu k ko 7. kiitoteiden käytön vertailu – koko vuorokauden liikenne
Kiitoteitä joudutaan välillä sulkemaan erilaisten korjaus- ja rakennustöiden vuoksi. Kiitoteiden sulkemiset vaikuttavat kiitoteiden käyttöön. Vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna lähes 3 kuukautta rullaustiellä tehdyn peruskorjauksen vuoksi. Vuonna 2008 kiitotie 2 oli suljettuna uuden rullaustien rakenta-misen vuoksi lähes kaksi kuukautta. Vuonna 2009 pitkäaikaisia kunnostustöitä ei ollut, mutta tuuliolosuhteet vaikuttivat kiitoteiden käyttötilastoon. Vuonna 2010 kiitotie 3 oli osittain suljettuna kehäradan rakennustyömaan vuoksi neljän viikon ajan. Myös vuonna 2010 tuuliolosuhteet vaikuttivat kiito-teiden käyttötilastoon. Vuonna 2011 kiitotie 1 oli kokonaan tai osittain suljettuna kuukauden ajan kiitotien kunnostus- ja päällystystöiden vuoksi.
Vuonna 2011 ensisijaista laskeutumissuuntaa eli kiitotietä 2 (15) luoteesta käytti 42 % kaikista laskeutumisista ja yöaikaan klo 22–07 57 %. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 (22R) käytti 72 % kaikista lentoonlähdöistä ja yöaikaan 78 %. Lentoonlähdöistä 3 % tehtiin kaakon suuntaan.
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
k u Va 8. kiitoteiden käyttö eri vuorokaudenaikoina
KOKO VUOrOKAUdEn LIIKEnnE LIIKEnnE ILLALLA (KLO 19–22) LIIKEnnE YöLLä (KLO 22–07)
Prosenttia lentoonlähdöistä Prosenttia lentoonlähdöistä Prosenttia lentoonlähdöistä
Prosenttia laskeutumisista Prosenttia laskeutumisista Prosenttia laskeutumisista
2 3
1
23
4
6
7
5000 m
Lahd
entieTu
usul
antie
Kehä III
Kehä I
VihdintieH
ämeenlinnantie
Lento-asema
10
KaupunkiEri
henkilöitäYhteydenottoja
yhteensä
Espoo 53 153
Helsinki 72 87
Järvenpää 1 3
Kauniainen 5 7
Kerava 16 414
nurmijärvi 4 4
sipoo 3 3
Tuusula 9 10
Vantaa 60 94
Muu tai ei tiedossa 41 283
yht. 264 1 058
melu % 96%
Melualueen kehitys
Vuosi Alue km2 Asukkaat
1990 165 97 000
1992 130 60 000
1998 135 45 000
2000 85 15 000
2003 56 9 000
2004 58 11 000
2005 61 8 000
2006 55 12 000
2007 54 7 000
2008 56 12 000
2009 56 12 000
2010 58 13 000
2011 64 14 000
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
taulukko 9. ympäristöaiheiset yhteydenotot 2011
k u Va 9.
Melunmittaus- asemat
1 Korso2 Tikkurila3 Martinlaakso4 Kalajärvi6 Kerava7 Marja-Vantaa10 Nurmijärvi
ta u lu k ko 8. lentokonemelualue, lden 55 dB
Vuonna 2011 yhteydenottoja oli 496 ja yhteydenottajia 82 enemmän kuin vuonna 2010. 96 % kaikista yhteydenotois-ta koski melua. Muut yhteydenotot liittyivät ympäristölupaan, vesi- ja jäteasioihin sekä ilmapäästöihin.Finavia vastaa ympäristöaiheisiin yhteydenottoihin sähköisen ympäristöpalautejärjestelmän kautta, puhelimitse, sähköpos-tilla tai kirjeitse. Kaikki yhteydenotot kirjataan ja niiden mää-rä raportoidaan neljännesvuosittain ympäristöviranomaisille.
Vuonna 2011 lentokonemelualueen pinta-ala oli 64 km2, mikä on 6 km2 enemmän kuin vuonna 2010. Melualueella asuvien asukkaiden määrä oli 14 000 asukasta.Kiitoteiden sulkeminen lentoasemalla tehtävien kunnostustöi-den vuoksi voi vuosittain vaikuttaa melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään.
k u Va 1 0. laskeutumisreittien sijoittuminen 2011
k u Va 1 1 . lentoonlähtöreittien sijoittuminen 2011
2 4
PotkurikoneetHelikopterit, sotilaskoneetA320-sarja, < 89 EPNdBMuut suihkukoneet < 89 EPNdB
Laajarunko suihkukoneetMuut suihkukoneetMD80
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
201120102009200820072006
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
Vuonna 2011 vähämeluisten suihkukoneiden osuus oli 65 %. Uusien hiljaisempien laajarunkokoneiden osuus oli 5 %. Potkurikoneilla lennettiin 24 % kaikista lennoista. Meluisamman MD80-konetyypin osuus oli 1 %.
LEnTOKOnEMELUFinavian käyttämät lentokonemelun hallintakeinot Helsinki-Vantaan lentoasemalla ovat:• ensisijainen kiitotiejärjestelmä, missä käytetään ensisijaisesti
lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia, joissa asukasmäärä on pienin• lentoonlähtöreitit suunnitellaan mahdollisimman
paljon asuinalueita kiertäviksi• kiitoteiden käyttörajoitukset yöaikaan• melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä• yhteistyö kaavoitusviranomaisten kanssa, jotta maankäytön
suunnittelussa huomioitaisiin myös lentokonemelualueet
MITä TArKOITTAA LdEn?• suomessa käytetään EU:n meludirektiivin mukaisesti
lentokonemelun kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua Lden.
• Tunnusluku kuvaa vuositasolla meluenergian vuorokau-den ajalla painotettua keskiarvoa, jossa ilta-ajan (klo 19–22) lentomelutapahtumiin on lisätty + 5 dB ja yöajan (klo 22–07) lentomelutapahtumiin + 10 dB.
• Painotusta käytetään, jotta melun häiritseväksi kokemisen erot eri vuorokauden aikoina voidaan ottaa huomioon.
k u Va 1 3 . liikenteen jakautuminen konetyypeittäin
k u Va 1 2 . lentokoneiden melualue 2011
Lden > 55 dB 60–65 dB 65–70 dB
2 5
Mää
rä, m
3
Asetaatti Formiaatti
BOD7 kuormitus käsittelyyn BOD7 kuormitus purkuojiin
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
20112010200920082007200620052004
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
20112010200920082007200620052004
t / v
uosi
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
2010–2011
2009–2010
2008–2009
2007–2008
2006–2007
2005–2006
2004–2005
2003–2004
2002–2003
t / v
uosi
CODcr BOD7
0
20
40
60
80
100
120
Motti-suonoja
Viinikan-metsänoja
Kirkon-kylänoja
Veromiehen-kylänpuro
Kylmäoja
t / v
uosi
k u Va 1 6 . Maahuolintayhtiöiden lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käyttämän propyleeniglykolin määrä vuosittain
Sääolosuhteet ja liikennemäärä vaikuttavat jäänesto- ja poisto- aineiden käyttömäärään.
k u Va 1 5 . liukkaudentorjunta-aineiden käyttö vuosittain
Liukkaudentorjunta-aineina käytetään formiaatteja, joiden aiheutta-ma hapenkulutus ympäristössä on muihin vaihtoehtoisiin liukkauden-torjunta-aineisiin verrattuna huomattavasti pienempi. Sääolosuhteet ovat suurin liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärän vuosittaista vaihtelua aiheuttava vaikuttava tekijä.
k u Va 1 4 . Biologinen hapenkulutuskuormitus (BoD7) käsittelyyn ja purkuojiin talvikausittain.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentokoneiden jäänesto- ja poistoai-nepitoisia vesiä kerätään talteen imuriautoilla ja johtamalla asemata-soilta ja jäänestoainepitoisten lumien keräilyalueelta tulevat vedet jä-tevesiviemäriin. Valtaosa jäänesto- ja poistoaineiden aiheuttamasta hapenkulutuskuormituksesta saadaan johdettua käsittelyyn.
k u Va 1 7. kemiallinen (CoDCr) ja biologinen (BoD7) hapenkulutus purkuojiin talvikaudella 2010–2011
Pääosa lentoasemalta tulevista pintavesistä purkautuu neljän eri ojan kautta Vantaan ja Keravan jokeen. Pintavesiin kohdistuvaa kuormi-tusta seurataan säännöllisesti. Happea kuluttavien aineiden määrää voidaan kuvata kemiallisella tai biologisella hapenkulutuksella. Len-toasemalta tulevien pintavesien lisäksi läheisten soiden humuspitoi-set vedet vaikuttuvat kemialliseen hapenkulutukseen.
JäänEsTO- JA POIsTOKäsITTELYT• Lentokoneiden pinnoilta on talvella turvallisuussyistä poistet-
tava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen ohjainpinnoille.
• Maahuolintayhtiöt käyttävät jäänestoon ja -poistoon propyleeniglykolipohjaisia nesteitä.
• nesteitä on kahdenlaisia. Tyypin I jäänestoaine sisältää 80 % propyleeniglykolia, oranssia väriainetta ja korroosioinhibiittejä sekä noin 20 % vettä. sitä käytetään kuuman veden kanssa jään ja huurteen poistoon.
• Tyypin IV jäänestoaine sisältää 50 % propyleeniglykolia, vih-reää väriainetta, korroosioinhibiittejä ja paksunnosainetta se-kä lähes 50 % vettä. sitä käytetään jäänestoon vaikeammissa sääolosuhteissa kuten lumisateella.
• Propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta se kuluttaa happea hajotessaan ja aiheuttaa hajuhaittoja.
LIUKKAUdEnTOrJUnTA• Kiitotien pinnassa on oltava riittävästi kitkaa, jotta lentokone
voi nousta ja laskeutua turvallisesti.• Ensisijaisesti käytetään mekaanisia menetelmiä: harjausta ja
aurausta.• Kemiallisia aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen
kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkauden- torjuntaan.
• Pääasiassa käytetään asetaatteja ja formiaatteja, jotka kulut-tavat happea joutuessaan vesistöön, mutta ovat ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia.
• Formiaatin biologinen hapenkulutus on noin puolet pienempi kuin asetaatin.
• Aineita käytetään rakeisessa tai nestemäisessä muodossa.
h e L s i n k i - v a n t a a n L e n t o a s e m a 2 0 1 1
2 6
syyskuu
Lokakuu
Marraskuu0
102030405060
0 222120 19 18 1716 151413 121110987654321
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO www.icao.int/env
Eurocontrol www.eurocontrol.int/environment
Euroopan siviili-ilmailun konferenssi www.ecac-ceac.org
Liikenne- ja viestintäministeriö www.lvm.fi
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi www.trafi.fi
Finavian ympäristösivut www.finavia.fi/ymparisto
Lentoliikenteen vaikutukset ilmastonmuutokseen www.lentoliikennejailmasto.fi
Liikenteen päästöt, LIPAsTO-tietokanta http://lipasto.vtt.fi
FInAVIA OYJHALLITUsTOIMITUsJOHTAJAYMPärIsTöJOHTOrYHMä
KOnsErnIHALLInTO
KonsernitoiminnotYmpäristöyksikkö
YmpäristöjohtajaYmpäristöasiantuntijaYmpäristöinsinööriYmpäristöinsinööriAsiantuntijasuunnittelijaAssistentti
LakiasiatLakiasiainjohtaja
LentoasemaliiketoimintaYmpäristöasiantuntija
LEnTOAsEMAT
Helsinki-Vantaan lentoasemaYmpäristöasiantuntijaTekninen asiantuntijaTeknistä henkilöstöä (oto)
Muut lentoasematYmpäristövastaava (oto)
LIIKEnnE- JA VIEsTInTäMInIsTErIö
FInAVIAn YMPärIsTöOrGAnIsAATIO
TIETOA ILMAILUn YMPärIsTöAsIOIsTA:
YMPärIsTörAPOrTTI 2011
Ympäristöraportin tietoaineistot on koottu lentoasemilta, tietojärjestelmistä tai laskettu Finavian ympäristötiimissä. raportoinnissa on hyödynnetty yleistä GrI-raportointiohjeistusta sekä lentoasemia koskevaa lisäosaa (AOss).
Vuosikertomuksen ja ympäristöraportin yhteinen GrI-vastaavuustaulukko esitetään vuosikertomuksessa sivuilla 60-62.
raportin tekstit ovat kirjoittaneet Finavian ympäristötiimistä ympäristö- asiantuntijat Elina Kauppila, Tuija Hänninen ja Kirsi Pitkäranta sekä suunnittelija Johanna Kara ja ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen. Case-juttujen haastattelut ja teksti Marja Hakola / Huckleberry Communications.
Valokuvat: Jyrki Komulainen ja Finavian kuva-arkisto Ulkoasu ja taitto: satu Lusa / Kaskelotti Painopaikka: Libris 2012
Passiivikeräinmittaukset nO2-pitoisuus (µg/m3)
Typpidioksidipitoisuudet (µg/m3 NO2 ) lentoasemalla passiivikeräintutkimuksissa syys-marraskuussa 2011 (taulukon piste nolla on keskiarvo). Tuloksia on verrattu typpi- dioksidin vuosiraja-arvoon (40 µg/m3). Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kenttä-alueen ulko- puolelta terminaali 2:n edustalta sekä lentoasemalle johtavan tien (Ilmakehä) risteyksessä, missä on paljon tieliikennettä. Kiitoteiden välittömässä läheisyydessä mitatut pitoisuudet olivat alle 20 µg/m3. Mittauksia tehtiin samaan vuodenaikaan ja samoissa pisteissä myös vuonna 2006. Vuoden 2011 mittauksissa typpidioksidin pitoisuudet alenivat useassa pisteessä verrattuna vuoden 2006 mittauksiin.
k u Va 1 8typpidioksidimittaukset passiiviikeräimillä
2 7
• ylläpitääjakehittääSuomessa25lentoasemaasekäkokomaankattavaalennonvarmistusjärjestelmää
• onasiakkaidenrahoittamajavaltionkokonaanomistamaosakeyhtiö
• tarjoaalentomatkustajille,lentoyhtiöille,sotilasilmailullejaelinkeinoelämälleturvallisiajakansainvälisestikilpailukykyisiälentoasema-jalennonvarmistuspalveluja
• onhyvänaapuri
Y h t e Y s t i e d o tFinaviaOyjPL50,01531Vantaap.020 708 000,fax020 7082288Käyntiosoite:Lentäjäntie3,Vantaawww.finavia.fi/ymparisto
