FINLAYSON

FINEAYSONIN ALUE

James Wnlaynon perusti Tam- tilaisille. Silloin Finlaysonillaoli yli merhosken rannalle konepajan 3000 työntekijää ja se oli Pohjoismaiden vuonna 1820. Suomen puuvilla- suurin teollisuusyritys. Puuvillakankai- teollisuus sai alkunsa kahdeksan den valikoima laajeni painokankaisiin vuotta myöhemmin, jolloin Finlay- ja kodintekstiilisarjoihin. Sotien jalkei-

son otti valmistamansa koneet käyttöön sen ajan uutuus oli frotee. ja ryhtyi puuvillatehtailijaksi. 1960-luvulta Ightien tekstiileista tuli

Vuonna 1836 Finlaysonin tehdas sai pi mman tuontitavaraa. Finlayson siirtyi laiset omistajat, joista Tampereelle asett 1985 osaksi Asko-konsernia ja 1990-Wilhelm Noltbeck Uusien omistajien johdolla 1 luvun lopulla norjalaisomistukseen Vuonna 2000 , . tehdas kasvoi ja kehittyi. Jo seuraavana vuonna Finlayson Oy palasi suomalaisiin kásiin osaksi , .

ni in moderni tehdas- 1 Espe Group Oy:tä. . . us kuusvooninkinen. ' Finlaysonin tehdas on siirtynyt Yariha tehdasTuotanto kasvoi ja työn- pois Tammerkosken rannan teol- Kolmen rakennuksen kokonaisuus, jossa lisäksi .tekijöiden määrä tisaan- Iisuusalueelta. Tehtaanmyyma-

tyi. Tuotteet, puuvilla- la toimii edelleen vanhassa ,. i .sprinklertorni ja turbiinirakennus.

kankaat ja -langat, , e 1 5 Vanhan tehtaan keskiosa, Kuusvmoninkinenrakennuksessaan. Muille tiloil- * b

myytiin etupäässä le on Iaydetty uutta käyttöä: '- 1 ,;. 2837 (TRI), on rakennuksen vanhin osa. Se on , -- 'i-t Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasra- Venäjälle. 1850- Finlaysonilla toimii lukuisia yri-

luvulla kotimaan tyksia, oppilaitoksia ja museoita. - " ,: .. kennus, suunnittefija Viipurin kaupunginarkkitehti

markkinat kasvoivat CarlLeszigapunam tehtaan tekninen johtaja John Venäjän vientiä suuremmiksi. I m Barkei: Siihen sijoitettiin kutomo ja kehrtiamil.

r K m a l l a tyontekijoiden m22ra kohosi , Tehtaan kayttövoima saatiin vesipyllrasta, johon taisel le tuhannelle. 1900-luvun alussa omistajat Tammerkoskenvesi johdettiin puutarhakanavaa luovuttivat tehtaan johdon ulkopuolisille ammat- , pitkin. Vesipyörä oli läpimitaltaan n. 8 metriä.

-- Vesipyörä pyöritti saiien kattoihin sijoitettuja voimansiirtoakseleita ja sitä kautta kehruu- ja kutomakoneita.

Kuusvooninkisen jatkoksi, pohjoispuolelle, nousi : ]vuonna 1850 nelikerroksinen valkoiseksi rapattu kutomo-kehdämö (TR2). Rakennusten yhteiseen porrashuoneeseen sijoitettiin klosetti. Vuonna

I1892 porrashuonetta {torni) korotettiin ja sinne asenneniin Suomen ensimmäinen sprinkleï-palon- sarnmutusjarjestelma. Sodan aikana porrashuo- netta käytettiin i!mavaIvontatornina.

Kuusvooninkisen etelapuolelle rakennettiin vaiheittain vuosina 1858-95 nelikemoksinen, valke- aksi rapattu tehdamkenmts(TR5). ensimmäinen Finlaysonin oman tiilitehtaan tiilista muurattu tehdas, jossa toimi konepaja/metalliverstas.

Viimeisin laajennuksen suunnitteli tehtaan insindori J m f Renggli.

Vanha tehdas on ainoa Finlaysonin alueen ra- kennuksista, joka on säilynyt rakenteiltaan, valu- rautapylvaineen ja puisine valipohjineen alkuperai- sessd muodossa.

Suojellun vanhan tehtaan peruskorjaus vahistuu vuosina 2004-05,jolloin siellg on liike-, nayttely-

I

PINLAYSOHIN ALUE -

pisitle. Silloin Fintaysonilla oli yli Laakavärjaarriö,W e m s , TR 6 ryäntekijaa ja se oli Pohjoismaiden Vanhalta tehtaalta johtaa Wsrstaalle "huokaus-Frin teollisuusyritys. Puuvillakankai- b I I ten sillat".Werstas rakennettiin 1860-61 varisi-

ln valikoima laajeni painokankaisiin mdksi. Rakennus korotettiin 1922 kolmikerroksi- Ikodintekstiilisarjoihin. Sotien jglkei- seksi ja muutettiin terasbetonirakenteiseksi.Si-

ajan uutuus ol i frotee. sipihanpuoleinen osuus porrashuwieineen laajen- 6960-luvulta IAhtien tekstiileistd tuli nettiin 195t BertelStrlimmerin ia Lauri SaarisenJan tuontitavaraa. Finlayson siirtyi suunnitelmien mukaan. ~uosina2000-2001 15 osaksi Asko-konserniaja 1990- rakennus saneerattiin Työvaienkeskusmuseonb norjalaisomistukseen. Vuonna 2000 ly palasi suomalaisiin kasiin osaksi hytt0on. Uudistuksen suunnittelivat arkkitehdit

Heikki PyykkO ja Inga Vuorinen. Rakennuskokonai-i Oy:tä. suuteen kuuluu myos tehdasrakennus TR 19, joka onin tehdas on siirtvnvt. . , ,2rkosken rannan teol s a tehdas oli alun perin ht~yrykonehuone. nykyisin Werstaan

i t a . Tehtaanmyyma- Kolmen rakennuksen kokonaisuus, jossa lisiksi auditorio. selleen vanhassa sprinklertorni ja turbiinirakennus. saan. Muille tiloil- Vanhan tehtaan keskiosa, Kuusvooninkiaen tty uutta käyttöä: 1837 (Tfll ), on rakennuksen vanhin osa. Se on a toimii lukuisia yri- Suomen ensimrniinen nykyaikainen tehdasra- ilaitoksia ja museoiti kennus, suunnittelija Viipurin kaupunginarkkitehti

Carl Lesrigapunaan tehtaan tekninen johtaja John Barker: Siihen sijoitettiin kutomo ja kehraamo. Tehtaan kafldvoima saatiin vesipydrasta, johon 1 Tammerkoskmvesi johdettiin puutarhakanavaa pitkin. VesipyOrti oli Itipirnitaitaan n. 8 metri& Vesipyörti pyöritti salien kattoihin sijoitettuja I voimansiirtoakseleita ja sitä kautta kehruu- ja kutomakoneita. - -

Kuusvooninkisen jatkoksi, pohjoispuolelle, nousi Rorkitehdan (TR4) vuonna 1850 nelikerroksinen valkoiseksi rapattu Vuonna 1856 aloiteniin Koskitshtaanrakenta-kutomo-kehriiamö(TR2). Rakennusten yhteiseen minen. Se valmistui samana vuonna kaksikerroksi- porrashuoneeseen sijoitettiin klosetti. Vuonna sena, mutta korotettiin jo seuraavana vuonna 1892 porrashuonetta (torni) korotettiin ja sinne nelikerroksiseksi. Kostitehtaassa toimi alun perin asennettiin Suomen ensimmainen sprinklerpalon- kutomo. Peruskorjaus valmistuu vuonna 2004, sarnmutusj~rjestelrnii. Sodan aikana porrashuo- jolloin rakennukseen sijoittuu toimistotiloja. netta kiytettiin ilmavalvontatornina.

Kuusvooninkisen eteltipuolelle rakennettiin vaiheittain vuosina 185E-95 nelikerroksinen, valke- aksi rapattutehdasrakennus (TR5). ensimmainen Finlaysonin oman tiilitehtaan tiilista muurattu tehdas, jossa toimi konepaja/metalliverstas.

Viimeisin laajennuksen suunnitteli tehtaan insinollri Josef Renggli.

Vanha tehdas on ainoa Finlaysonin alueen ra-kennuksista, joka on siilyriyt rakenteiltaan, valu- ralrtapylv3ineen ja puisine välipohjineen alkuperäi- sess8 muodossa.

Suojellun vanhan tehtaan peruskorjaus vaimistuu vuosina 200405,jolloin siella on liike-, naflely- ja toimistotilaa

- -

-----

I -TR 10 Rakennettiin 1878 kutomoksi. Rakenteiden suun- nittelija englantilainen arkkitehti Georg Cunliffe ja julkisivusuunnittelija Tampereenkaupungin-arkkitehti F: L. Cahjius.I lman suuri tyosali. 137 x 39 metri& oli p i t m Pohjoismaiden suurin ja sinne mahtui 1200 kutwnabetta. Rakennuksen punatiiliset julkisivut olivat vailla ikkunoita ja valo kutomosaliin tuli kattoikkunoiden kautta.

Plmmsam t t i i n Pohjoismaiden emidiw sihkovalot, 15.3.1 882.

Peruskorjauksen1999 suunnineli Arkkitehti---- -- kontfori Petri Pussinen. Nigkyldanvanhassa kuta-

- wMm-,..Vi rnossa on panimoravintola, elokwawatteri ja Kiiimpdildeli p l b h d mwi kaksikemksinen pys3ktlintitalo. ja valkoiseksi rapattutiilirakennus, wliltätin uiisgotiikkaa.Se rakennettiin vuosina 1 W E ~ Katuvopriikkii sijoitsttiin tehtsankmtiwi ja I

nykyiselleVain11 L i n m a u M valmistui &&

PuutaihatehdamTR 31 Georg Schredrinpiirtämtiuusikehnäriioeli h u tarhatehdasvalmistui vuonna 1890. Nelikerrok sisessa rakennuksessa oli kehruukoneitaja kars taamo. 1920-luvutla rakennusta korotettiin kerrol: sella. Nyt Puutarhatehdason toimistokaytössa. Se on ainoa rakennus Finlaysonille, jossa on kqpaholvirakenne koko talossa. Peruskorjaus Arkk

, l1861.T R n wma 1-sitteiymasto eli

M olnmn I

Katwpri ikism on nyt liike- ja toimistotioja." 1 . - - -- .

P a r l r r + i i r ) l U i r i ö T F l l S n m,tiilimkmteinen pamiHm&asihi,

tehtitoimisto Stenvall-limola-Varhi 1999. Raltennuksetmuodostniat w l j n alueen, mim kdjmiiijukiiwn, Katuvapriikin, W #immIcautta. Pihalla nwsi 18601wulla sa-wpiippu, miki purettiin1SOO-krvwialussa. Laap pihumh t t i i n1960-lwuHa fR75, joka pwetiunm n a 2003.

loppuosa saneerwiW ja sisåpihand is rakanmisvalmistuu vuonna 2005.

-TR 9 WValmistui kutwnoksimm1865. Alun perin rakennettiin vuonna 1843. Mnna 1852viereen kolmikerroksinen.valkoiseksi rapatai, korotettiin nousi ja v d h i s h , mitä k j e m e t i i h nelikemksiieksija mwtettiin p u d i i l i ivuw#ia pitkin 18501ukua. Puwilhwkasiinin plioli min-1927 Fintaysorrin i n s i n m mmitelmieR t d i pr-mhabi vuoden 1310 tie-mukaan. Uudistus2I100 Arkkitehtitoimisto Lasse mih.W#hh ukmd m1920-ja1960-MxijsnKosunm. R a h n m k s ~ ~ ~~aikana rakenwttu vsdenpuhdistm ja-toimiiTamperm m mattikwkeakdw Taiteen ja vkstimian masto. -ja. tila&V&jMtnb~~ on suunn iW asuin;

rhscalo ja .

Päälzontkori TR 34 Rakenteet suunnitteli tehtaan tekninen johtaja Josef Rsriggli.Julkisivut ovat silloisenTamperee kaupunginarkkitehtiLambert Petterssonin kasialai

Valmistui 1895. Uusgoottilainen tyyli, runsas ko ristelu julkisivussa. Paaponas aulatiloineen h y i säilynyt. Peruskorjaus1998Arkkitehfikontiori Pet Pussinen.

Eehraamö SiperiaTR36-37 Kehräämö nimettiin suuren kokonsa ja samaar aikaan vuonna 1899rakenteilla olleen Siperian rautatienmukaan. Nelikerroksisen rakennuksen suunnitteli sveitsiläinen arkkitehti C. Sequin. Bronner:Siperiaan asennettiin Suomen suurin h~yrykone,1650 hevosvoiman Sulzer:Kone oli

FINUYSONIN ALUE 1mI klytbssa vuosina 1900-1948. Höyrykoneeseenvoi

tutushia TylZviSenk e s h m myhteyde& toimi-vassa höyiykonemuseossa.Sipeian rakentamises-sa Hytettiin ensirnmtiisenä Suomessa niitatuista terhspalkeista tehtyd kantavaa rakennetta. Raken-nuksessa on nykyaan mm. Aamujehderi toimitilat.

7 lukuisia ravintoloita

Puiitarhatekdai TR 31 GswgSchWn piirtdmii wsiIrehrääMeli Puw tarhatehdasvalmistui vuonna 1890. Nelikerrok-sisessa rakennuksessa oli kehruukoneitaja kars-taamo. 1920-luvullarakennusta korotettiin kermk- sella. Nyt Puutarhatehdas on toirnistok~yibss8. Se on ainoa rakennus Finlaysmilla, jossa on kap pahofvirakmnekoko tatossa. Peruskorjaus Askki-rehtiioimisio Stenval-Timola-Vartii1999. SampIäppuTR 39 - Sveitsiltlinen insindtlri Carl

Sequin-Bmnnersuunnitteli kehradmt)Siperian ja kutomon laajennuksen ligksi myös suuren hllyrpoima-aseman, jonka kupeeseen muurattiin 60 metrln korkuinen savupiip-pu. Htiyrpoima-aseman pai-kalla on nykyisin Siperian liikekeskuksen aukio.

-W s t o TR 41

Varaston suunnitteli Lambect Penerso~vuonna 1896. Kolmikerroksinen rakennus muutettiin viisi-

Rakenteet suunnitteli tehtaan tekninen juhtaja kerroksiseksi wonna 1934.Samalla toisesta k m k -Josef R8nggli. Julkisivut ovat silloisen Tampereen sesta avaniin yhreys pääkonttoriin. Suunnitelmat kaupunginarkkitehtilamberf Pertemsunin kasialaa. teki Finlaysonin insinöörikonttori.Nyt rakennuk-Valmistui 1895. Uusaoottilainen twli, runsas ko- sessa on toimistotilaa. ristelu julkisivussa. l?ti3ponac aulaiiloineen hyin säilynyt. Peruskorjaus1998 Arkkitehtikuntiori Petri Pussinen.

RshdSlinli S i p m t i a TR3637 Kehralimä nimettiin suuren kokonsa ja samaan aikaan vuonna 1899 rakenteilla olleen Siperian rautatien mukaan. Nelikerroksisen rakennuksen suunnitteli sveitsilainen arkkitehti C.Sequin-Bronnar: Siperiaan asennettiin Suomen suurin htlyrykone.'l650 hevosvriimanSulze~Kone oli I

rXNUtYSONIN ALUE

Varjaamö TR 53 Arkkitehti JarlEklundin suunnittelema varjaamd vuodelta 1928. Rakennuksessa on 1920-luvun klassismin piirteitä. Saneerauksen suunnitteli ArkkitehtitoimistoStenvall-TNnola-Varhija se to-teutettiin 2000-2001. Peruskorjauksen jilkeen rakennubessa on toimistotiloja.

TehtaanmyymäIin s u i i i ttelivat BerfelStröm-msrja Vilho Kolhovuonna 1923. Rakennuksessa 1 1toimii edelleen Finlaysonin tehtaanmyymälä. Myy-ma a pala~tetti inaiic~perdiseenilmeeseen vuonna 2003

VUmeirteliiiiö,Media54, TR 54 BertelStrtlmmersuunnitteli teräsbetonirakentei- sen. punatiilellaverhotun nelikerroksisenwimis-telyrakennuksen vuonna 1959. Heikkija KaJa Sir& suunnittelivat rakennuksen julkisivut seuma- vana vuonna. Rakennusta pidetä& erityisen hyvind esimerkkina modernin uudisrakennuksen sovittamisesta vanhaan miljflliseen. Suuri runko- syvyys, 45 metri8. ~akenteissa erikoista on poik- Il keuksellisen tihe8 tsr8sbetoniriilariverkosto.

-f wTR52 Arkkitehtitoimisto ~tenvall-limola-varhi2002. Arkkitehti JariEkIundinsuunnitteIernavoimalii-iasvalmistuivuonna 1926.Voimalaitoksen raken- -

tarnista edelsi kosken yläjuoksun muokkaus, jolloin 1

Kotkakalli~statuli saaren sijasta mannerta ja osa Finiaysuninpalatsin puistoa. Nykyä& voimalaitor 1 kuuluu Tmpm~ Ö I a i ~ I l e .Pmskorkeu! on 7.8 metri2 ja virtaama 73 m3/s.

4 -m*-Finlaysonintehdas muodostioman seurakunnan 1Wlwuila. Vuonna 1879valmistui EL. CaImimk-sen suunnittelema kirkko. Yksilaimisen ia tornit-toman kirkkorakennuksenjutkisiwt ovat puhtaaksi-muurattua tiilta. Tyyliltaan se on uusgotiikkaa. Finlaysonin kirkko on nykyisinTamperwn evan-kelisluterilaisten seurakuntien omistuksess ja kiyttissa.

Wayroa la palatsi japuisto Rnlaysoninpalatsi rakennain 1899kaupunc arkkiiehti lambert Pettersonin piirustustenmuk Wjlliam (bi4the)rn) wn Nortbeckin pojan Alexi d d n asunnoksi. Kivestä rakennettutalo on kal kerroksinenja tyyliltiiiin uusrenessanssia. Sitt~ min palatsion toiminut tehtaan johtajien asunto . .

edustustilana ja ravintolana. Finlaysoninpalatsia ymparlli

L

1a virjäämö 920-luvun ivunnitteli 'arhi ja se to-en jälkeen

-

54, TR 54 tonirakentei-sen viimeis-!ikki ja Kaija sivut seuraa-2rityisen rakennuksen Suuri runko-

lista on poik-

ko ~eurakunnan Ei,Caloniuk-sen ja tornit-at puhtaaksi-igotiikkaa, )reen evan-tuksessa ja

i Tallipihasta tuli Whemmin tehtaan kuorma-

R n l a m i nptalsirakennettiin 1899 Lcaupungin- ajurien tukikohta. Vii-~ ~ ~ ~ ~ h p a i i b o

-- ,. . .

puisto. Kaupunki on kunnostanut WiHwIm wn Nottbeckmpuiston 1930-luvun asuun. -Tilllplhn oli 1800-1uvul la Finlaysoninpalatsinja Peter von Notfbgckio kodin Milavidanyhteinen talouspiha. SiellB oli hemtaili, vaunuliiteri, talh mestarin, tallimiehen, kuskinja vahdin talot sekä kmh.Kwisteellisetrakennukset olivat värikkäiii maalattuja.

arkkitehti L a m M Petterswiin piinistlsstenm u h n William IWiMdmI vm htotfbeckin pojan A l w n -demssunnoksi.K i v e s ~rakennettu talo on kaksi-kerroksinenja wlilta3n uusrenessanssia. Sinem- min palatsi on toiminuttehtaanjohtajien asuntona, edustustilanaja ravintolana.

Finlaysoninpalatsia ympårlli englantilaistyy linen

Tehtaan.

. '1 ,, - < ' ,, , ;; . . . .

meinen hewinen lahti tallipihalta huhtikwis-sa 1964, nostettu1990-lwun lspulla ja sa on nyt pulkkeja ja ktrsitydlaisia.

. I I , . . . . I . '

- -

Koe pys;iköinnin riemu uusi, P-taloja onjo kuusi! I Viralliset avajaiset

Hataipäin viHatk 34 DPysakdintitalo on jo nyt kaytettävisasi, I 55100 TAMPERE: Imikäli yrnpAkistön katutydt sen sallivat.

Putkiasennus

H. KARVONEN OyLVI-asennukset

ja saneeraukset.

Finlayson Sisustusmyymälä, Tarvikemyynti.

Kaonpaankatu 43, 33820 Tamperevuodesta 1923 Puhelin (03) 265 1454

Polttimenkatu 4 Tml JArvelln W00622295 33210 Tampere Inga Vuorinen -50

LVI-suunnittelua 43 vuotta, myös Finlavsonin alueella. Arkkitehtikonttori-fi VISURA OY

Arkkitehtikonttori.net HyllilBnkatu12 33730 TAMPERE

L ERKKI LESKINEN OY 1Arkkitehtikonttori.com Puh. (03)3633200

Arkkitehtikonttori.org Mustanlahdenkatu 7

33210 Tampere

Arkkl teht t to imisto Lasse Kosunen Oy Aleksis Kiven katu 11 B 3 3 1 0 0 T a m p e r e p u h 0 3 - 2 6 0 2 9 1 1 f a x 0 3 - 2 6 0 2 9 9 9 GSM 0400-62 44 05 W k o w ~ 4 a M W l m n a r k - k o s u n e n . c o m

H. KARVONEN OyLVI-asennukset

j a saneeraukset. Tarvikemyynti.

Kaonpaankatu 43,33820 Tampere Puhelin (03) 265 1454-+ Polttimonkatu 4 33210Tampere

VISURA OY Hylllllankatu 12 33730TAMPERE Puh. (03)3633200RA FW (03136332öOww.visura.fi Oy[%] info@visura.fi

mGEoTEsT1

avaus riittää. ovenia1

PL 216, 33101 Tampere Polttimonkatu 4, 33210 Tampere

Johtavarnarkkinapaikka

Hameenkatu 24 B,33200TAMPERE Puh. OtO 5220 451

KAIKISSA LASIASIOISSA

Sisa- ja ulko-ovet

Vest-Wood Suomi Oy www-vest-woodsuomi.fi

LVIS-ALAN YKKOSYRITYS - Talotekniikan kokonaispalvelut

- Kiinteistöjen talotekninen huolto

Kuoppamäentie 11, 33800 Tampere Puh. 020 530 5420 Fax 020 530 5423

www.are.fi

A - R A K W N W T k M KUMPPANI KIINTEIST~NKOKO

ELINKAARELLE

SECURITAS

.Sahköurakointi .Teleurakoinri .Automaatio-urakointi

* Jaahdytys-urakoinri

KOWTEKNIIKKA OY

1 SAnKOTEKMINEN~ I T T E L U JA KONSULTOINTI

4 RAKEMWKSIIN 4 TEOLLISWTEEN

CAHKCITEKNISETTUTKIMUKSET JA KMITYSNOT iiianrnlim 7. II= T W E M* g m w,-aunmm*

Rakennuttajakonsulttina www.enge(.fi

KUN HALUAT ENEMMÄN

w.wfi

KAIKISSA LASIASIOISSA

A - R A K M U - M F W H KUMPPANI KII N E I S T ~ KOKO

EUNKMRELLE

, 1 yHUFCOR OY 11 1 Siirto- ja lasisiirtoseinät 1

Rakennuttajakonsultti'na www.engel.fi

mm, - ~ -PHssrimrn-

--mm-~ - L w s S t ~ , ,

mlmm lwmwbk& >'---. : ,: + ' - . . ., ,.