Embed Size (px)
Citation preview
2 2010
NaantaliYhteinen
w w w . s d p n a a n t a l i . n e t
FORTUMIN voimalaitos valmistautuu bioaikaan
RAIMO
LAINE
johtaa 40-vuotiastaVanhusten Tukea
ANNE KOIRANEN
palasivoimalaitoksellevanhaan työpaikkaansa
SEPPO
KUSTONEN kuljetti pirtua
koko kesänNaantalin
saaristoon
KAIVOKATU 20 kunnostui kymmenen vuotta sitten
2
Yhteinen Naantali 2 2010. Julkaisija: Naantalin Työväenyhdistys ry Kaivokatu 20 21100 Naantali. Päätoimittaja: Mikko Rönnholm. Toimitus ja ilmoitusmyynti:
Iloinen Apina Kustannus [email protected]. Taitto: Jauri Varvikko Eepinen Oy. Painos 7 500 kpl. Jakelu: Turku-Palvelu Oy, Naantali Merimasku Rymättylä. Paino: SPOY Kokemäki 2010.
NAANTALIN SYNTYMÄPÄIVÄNÄ sain kunnian puhua Vallis Gratiae -yhdistyksen juhlassa. Nostin esiin muutamia Naantalin menestysteki-jöitä; Nesteen sijoittuminen on ol-lut tärkein onnenpotku meille eikä Fortumin voimalaitoksen merkitys-tä voi aliarvioida.
Molemmat ovat nyt niin ikänsä kuin maailmalla vallitsevien tren-dien vuoksi käännekohdassa. Yli 50 vuoden ikä on teknologisessa kehi-tyksessä pitkä aika. Vain uudistu-miskyky on voinut pitää laitokset pelissä näinkin kauan. Kiitos siitä
VEROKESKUSTELUSSA harrastetaan paljon popu-listista propagandaa. Joko ei paneuduta kunnol-la asioihin ja ymmärretä verovelvollisuuden to-dellista luonnetta. Jotkut tuntuvat pitävän veroja jonkinlaisina sakkoina eikä suinkaan välttämät-töminä yhteiskunnan ylläpitomenoina.
Osingot ja osinkoverotus liittyvät vain osake-yhtiöihin, eivät suinkaan valtaosaan yrittäjien toi-mintaa eikä etenkään pienyrittäjien toimintaan. Vertaaminen palkansaajiin menee täysin hakoteil-le, sillä palkansaaja (ja eläkeläinen) maksaa kaikki ostonsa verotetuilla tuloilla, kun yritys saa ensin vähentää kaikki menonsa ja vasta jäljelle jäänyt-tä mahdollista voittoa verotetaan, ja sitäkin var-sin kohtuullisesti.
Palkansaaja maksaa ensin tuloveron ja sitten ostamissaan hyödykkeissä arvonlisäveron. Yritys saa vähentää ostojensa alv:t myyntinsä arvonlisä-verosta, joka sinänsä ei ole edes yrityksen veroa, vaan pelkkä läpikulkuerä.
Jos sitten puhutaan nimenomaan osakeyhtiöis-tä, niin ne ovat omistajistaan erillisiä verosubjek-teja, ja on luonnollista, että ne maksavat veroa yh-teiskunnalta saamiensa palvelusten vastikkeeksi.
Yritys saa käyttöönsä järjestys-, turvallisuus- ja hallintopalveluja, toimivan infrastruktuurin ja pal-jon muuta, jota ilman se tuskin menestyisi. Niis-tä ei yleensä laskuteta erikseen, ja jos jotain jou-tuu maksamaan, ne ostomenot saa vähentää en-nen veroja tuloksesta.
Osakkeenomistajat ovat eri verovelvollisia kuin heidän omistamansa yritys, ja heidän olisi mak-settava henkilökohtaisista tuloistaan veroa samo-jen perusteiden mukaisesti kuin palkansaajienkin, jolloin progressio on täysin oikeudenmukainen.
Ei tässä ole kyse mistään kaksinkertaisesta ve-rotuksesta ainakaan enempää kuin palkansaajil-lakaan, mutta tietenkin tuntuisi mukavalta pääs-
tä kokonaan maksamasta veroja ja nauttia silti kaikista eduista, joita yhteiskunta tarjoaa. Niitä on todella paljon, kunhan ryhdytään laskemaan.
Osakkeenomistajat nousevat nyt tietysti takaja-loilleen ja alkavat puhua yrittämisen riskistä. To-ki sitä on, vaikka osakeyhtiössä vähemmän kuin muun tyypin yrityksessä, koska osakkaat eivät vas-taa osakeyhtiön veloista ja muista sitoumuksista.
Toisaalta halutaan pitää osakeyhtiö ja osak-keenomistaja erillään toisistaan niin että yhtiö ja osakas voivat tehdä keskenään laillisia oikeustoi-mia, mutta sitten verotuksessa mielellään halut-taisiin käsiteltävän osakeyhtiötä ja osakasta yh-tenä verovelvollisena.
Elämässä on kaikilla riskejä, palkkatyössä ole-van työttömyysriski on hyvin konkreettinen en-nen niin turvatuilla virkamiehilläkin. Tuskin uhis-sa on niin suuri ero kuin nykyhetken verotus an-taa ymmärtää.
Siksi olen sitä mieltä, että kaikki tulot on vero-tettava samalla tavalla ilman mitään erikoisvähen-nyksiä ja ehdottomasti progressiivisesti. Veron-maksukyky kasvaa tulojen kasvaessa, se on varmaa.
Raha on aivan samannäköistä ja sillä on sama ostovoima riippumatta tulon lähteestä. Miksi se siis olisi verotuksessa eriarvoista?
Usein väitetään perintöverotuksen olevan kak-sinkertaista. Eihän siitä ole kysymys, sillä perin-nönjättäjä ja perinnönsaaja ovat eri verosubjekte-ja, ja kumpikin maksaa vain oman veronsa. Mik-si ihmeessä hyvinkin suuri perintö pitäisi saada ilman mitään omaa panosta verottomasti, kuten monesti vaaditaan? Samanlaista rahanarvoista etuutta se on kuin vaikka palkka, ja samalla ta-valla sitäkin tulisi verottaa.
Pekka Hjelt
Miten pärjäämme tulevaisuudessa
Päätoimittajalta
Verokeskustelussa vääriä lähtökohtia
Lukijalta
On huolehdittava,
että Naantali tuot-
taa itsenäisenä seu-
dulle suurempaa li-
säarvoa kuin osana
Turun kaupunkia.”
”Turku ja Naantali toimivat itsenäisinä, mutta samaan suuntaan koko seudun par-
haaksi.
Nesteen ja Fortumin Naantalin-laitokset ovat jo varttuneessa iässä. Tietenkin ky-
symme, mitä yhtiöt aikovat? Mutta vielä tärkeämpää on miettiä, mitä Naantali voi
tehdä paikallisten laitosten kehittämiseksi.
kuuluu yhtiöiden henkilökunnal-le ja johdolle.
Sen sijaan vaikeammaksi kysy-mykseksi on nousemassa ilmaston lämpenemisen uhkan torjunta. Vaa-ditaan, että fossiilisten polttoainei-den käyttöä tulee vähentää. Laitos-ten ikä ja raaka-aineiden käytön ra-joittaminen on hankala yhdistelmä Naantalin tärkeimmille teollisuus-laitoksille.
Voimmeko - ja osaammeko - kunnallisina päättäjinä tukea yhti-öiden suuntaamista niin, että toi-minnan jatkomahdollisuudet tule-
vat turvatuiksi? Se on jokerikysy-myksemme.
Luulen että aikoja, joita elämme, tullaan vertaamaan 1950-lukuun. Viisas liittoutuminen ja rohkea tu-ki toivat hyviä tuloksia tuolloin ja voisin arvella, että samantyyppis-tä vaikkakin erilaista uudistusky-kyä tarvitaan tänään ja huomenna.
Kunnallisen jaotuksen muutok-siin eli kuntaliitoksiin suhtaudu-taan joko laajennushaluisesti kuten Turussa aika monet tekevät tai it-senäisyyttä korostaen kuten kehys-kunnissa valtaosa haluaa.
Naantalissa itsenäisyyden tah-to on alueen vahvinta ihan perus-tellusti.
Tästä eteenpäin ei pelkkä tahto ja halu riitä, sillä paineet kaupun-kiseutujen yhdistämiseen voimis-tuvat. Meidän on tässä tilanteessa osoitettava, että Naantalin itsenäi-syys on koko seudun etu.
Siksi Naantalin on huolehditta-va siitä, että se tuottaa itsenäisenä koko seudulle suurempaa lisäarvoa kuin osana Turun kaupunkia. Täs-sä joudutaan lähelle Kekkosen ul-
kopolitiikan ideaa olla niin syväl-lä yhteistyössä aina kun se on edul-lista meille, mutta myös silloin kun siitä ei ole meille haittaa, mutta on muille hyötyä.
Tämänhetkinen päättäjä on pal-jon vartija. Päätöksenteon kannal-ta on tärkeintä uskaltaa vastaanot-
taa niin vanhoja kuin uusia tietoja ja näkemyksiä. Pitää olla avoin ja voit-taa pelkonsa ja luottaa omaan har-kintakykyynsä ja muistaa, että pää-töksenteko on oikeus, mutta myös velvollisuus.
Mikko Rönnholm
Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön yhdessä kehittämä nykyaikainen ja toimiva asumis-
muoto yli 55-vuotiaille, jotka haluavat asua turvallisesti ja itsenäisesti omassa kodissa nauttien
helposti saatavilla olevista palveluista, seurasta ja toiminnasta.
Kotosalla asut itsenäisesti, mutta et yksin. www.kotosalla.fi
www.yhkodit.fip. 010 227 3773
Puhelun hinta (sis alv 23%):
lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min.
matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.
Viihtyisiä Kotosalla vuokra-asuntoja NaantaliinAs Oy Naantalin Paronitar, Presidentinkatu 7 b
Naantalin Paronittaren asunnot ovat
viihtyisiä ja toimivia vuokra-asuntoja
yli 55-vuotiaille.
Haku helmikuussa 2011
valmistuvaan Paronittareen
on käynnissä.
Vuonna 2009 valmistunutta Paronia ja rakenteilla
olevaa Paronitarta yhdistää viihtyisä piha-alue ja
suojaisa yhdyskäytävä, joka johdattaa yhteisiin
oleskelu- ja harrastetiloihin. Paronittaren ensim-
mäisessä kerroksessa sijaitsee asukkaiden
yhteinen saunatila.
Nouda oma hakemuksesi ja palauta se meille osoit-
teeseen YH Länsi Oy, Humalistonkatu 12, 20100 TURKU
Voit hakea asuntoa myös netin kautta: www.yhkodit.fi
Vuokrahinnasto:
Vuokraan sisältyy jäsenpalvelumaksu.
Vesi ja sähkö maksetaan kulutuksen mukaan.
Tyyppi Koko Vuokrahinta €
2H+KK 36 - 56 m2 460,98 - 670,41
2H+KT+S 54 m2 658,71
2H+K+S 64 m2 718,38 - 771,03
3H+KK 68-69 m2 738,27 - 809,64
3H+K+S 79,5 m2 728,91 - 895,05
Tule mukaan kehittämään
tulevaisuuden senioriasumista!
www.satasenioria.fi
NaantaliYhteinen
2 2010
AKU AITTOKALLIO
Kukaan ei vielä tiedä. Ei edes teatterinjohtaja Mikko Kui-tunen, mikä Naantalin teat-terin ensi kesän näytelmä on.
”Teksti on haussa”, Mik-ko sanoo ja lupaa, että sel-
lainen löytyy.Muuta mahdollisuutta ei voisi olla. Teatte-
ri jalkautui kesällä ympäri saariston ihmisten luokse uuden siirrettävän näyttämönsä kans-sa. Menestys oli niin huikea, että ensi kesää ja teatteria odotetaan jo.
Tapio Parkkisen kirjoittaman ja Tiina Sö-derholmin ohjaaman Pirtua pirtua -näytel-män näki 1 700 katsojaa kesän 15 näytökses-sä. Melkein joka kymmenes naantalilainen näki esityksen.
EU-tukea saanut, 30 000 euroa maksanut uusi siirrettävä estradi näyttää luovan paikal-listeatterin tekijöille uudenlaista innostusta ja kosketuskykyä lähiympäristöön.
”Jatkamme varmasti kiertuetoimintaa tule-vina kesinä, jopa laajempana kuin tänä vuon-na”, Mikko Kuitunen sanoo.
”Lava toimi teknisesti erittäin hyvin. Luon-nollisesti meillä on ensimmäisten kokemus-ten jälkeen mielessämme jo parannuksiakin, onhan kyseessä prototyyppi.”
Käytännön kokemukset opettivat teatte-rilaisia.
”Jokainen esityspaikka tuo aina yllätyksiä esitykseen. Sisääntulot muuttuvat, äänet kuu-luvat eri tavalla, ilmasto-olosuhteet muuttu-vat. Aikaa pitää varata esityksen toteuttami-seen enemmän kuin kiinteässä esityspaikassa.”
”Kuitenkin kiertuetoiminta on ruhtinaalli-sesti palkitsevaa. On ihanaa nähdä tyytyväi-siä ja onnellisia katsojia saaristossa ja kulma-
Saako teatteri siirrettävän katsomonkin
Pirtun salakuljetus ja kieltolain Suomi valtapeleineen tulivat tutuiksi saaristonaantalilaisille viime kesänä. Tutuksi tuli myös teatterin siirrettävä näyttämö. Teatteri lähtee ensi kesänä
kiertueelle uuden näytelmän ja ehkä siirrettävän katsomonkin kanssa. Hyvin menee. Teatterilaiset kiittävät Kristoffer-salin remonttiakin.
kunnilla, jossa teatteria ei normaalisti nähdä.”Siirrettävän esityslavan myötä teatterilaiset
ovat alkaneet pohtia katsomotekniikkaakin. ”Suunnitelmissamme on muun muassa
pyörillä siirrettävän, nousevan ja katetun kat-somon rakentaminen.”
Ei unohdeta näytelmääkään. Nähdäänkö Pirtua pirtua vielä Naantalin teatterin esit-tämänä?
”Näytelmästä nähdään lyhennettyjä ver-sioita ensikesän salakuljettajatapahtumissa Naantalissa”, Mikko Kuitunen sanoo.
Naantalin teatterin toimintaolosuhteet ovat parantuneet viime vuosina muutenkin kuin kesällä siirrettävän ulkoesityslavan ansios-ta. Harvoin kuulee harrastajateatterilaisilta niin tyytyväistä puhetta kuin Naantalissa nyt.
”Kristoffer-salin remontissa toteutettiin monta asiaa toivomallamme tavalla”, Mik-ko Kuitunen sanoo.
Naantalin teatteri on tullut tunnetuksi mu-siikkipitoisista näytelmäsovituksistaan. Teat-terilaisten joukosta löytyy monenlaista mu-siikkiosaamista. Mikä hyvänsä huonetila ei tällaiselle ryhmälle sovellu.
”Kritoffer-sali toimii erinomaisesti” Mik-ko Kuitunen sanoo.
”Olemme myös omaan Dramatöörit-la-vaamme hyvin tyytyväisiä. Voisiko sanoa niin, että seiniä ja tarpeistoa on niin paljon, että on hyvä keskittyä hyvän ja monipuolisen sisällön tuottamiseen.”
Huhtikuussa Naantalin teatteri tuo ensi-iltaan Myrskyluodon Maijan.
Nuoret teatterintekijätvaltakunnan huippua
NAANTALIN TEATTERI on panos-tanut koko 2000-luvun myös lap-si- ja nuorisoteatteriin lukuisin esityksin, nuorten itsensä kirjoit-tamin näytelmin ja tarjoamalla nuorille kurssitusta.
Naantalin teatterin nuoret on toistamiseen valittu valtakun-nalliselle Murros-nuorisoteatte-rifestivaalille Tampereelle mar-raskuussa.
He esittävät naantalilaisen Em-mi Hiivolan kirjoittaman näytel-män Mia F20,9, jonka kantaesitys nähtiin viime talvena.
Naantalilaiset kelpuutettiin Murrokseen syksyllä 2008 näy-telmällä Hirviöt. Murros-festivaa-lilla esiintyy Suomen parhaita nuorisoryhmiä.
Tulevalla talvikaudella Kristof-fer-salissa nähdään lastennäytel-mä Ella ja Paterock. Nuoret teke-vät Notre Damen kellonsoittajan.
Pertti Linkojärvi, Nora Nurmi ja Marjo Hakamäki-Salo kuuluivat Pirtua pirtua -näytelmän esiintyjiin.
YHDISTYSELÄMÄÄ Reino tuntee VPK:n ja meripelastustyön
SEURAKUNTAELÄMÄÄ Yhä enemmänyhteistyötä?
5 7
Teija Söderholm (vas.) ohjasi, Iiro Räikkä (toinen vas.) ja Arja Vitikko näyttelivät sekä Seppo Kustonen musisoi.
4
AKU AITTOKALLIO
Ensin pitää mennä ajassa taaksepäin.
Anne Koiranen kävi 1990-luvulla siivoamassa Mobi-lilla. Siistijän tehtä-
viin kuului toimistosiivouksen ohel-la laboratorion näytepullojen pesu.
Kesken työpäivän Anne seisah-tui laboratorion ikkunasta avautu-van maiseman ääreen. Naapurissa kohosivat Ivon piiput. Pahus, kun pääsisi vielä joskus takaisin tuonne töihin, Anne ajatteli.
Anne kuuli, että Ivo ottaisi sii-vouspuolelle kesätyöntekijöitä. Hän kysyi töitä ja aloitti toukokuussa tuuraajana. Ilmeisesti hän teki työn-sä hyvin. Seuraavan vuoden alus-sa hänen paikkansa vakinaistettiin.
Muutama vuosi myöhemmin se ei olisi ollut enää mahdollista. Ivo muuttui Fortumiksi, eikä uusia sii-voojia ole sen jälkeen pestattu talon kirjoille. Eläköityvien tilalle on os-tettu siivouspalvelut ulkopuolisel-ta yrittäjältä.
Vähittäinen automaatiokehitys supisti henkilökuntaa Ivon käyt-töpuolelta jo 1990-luvulta alkaen. Fortumin aikana henkilökunta on
Voimalaitos huippukunnossa
Fortumin Naantalin-voimalaitos on työllistänyt Turun alu-
een ihmisiä 50 vuotta. Bioraaka-aineen käyttöpakko ajaa
nykyisen tuotantomenetelmän muutaman vuoden kulut-
tua alas. Henkilöstön mielestä hiiltä haukkaava voimalaitos
ei ole kuitenkaan ikäkriisissä, vaan huippukunnossa.
pienentynyt kauttaaltaan, kun au-tomaatiokehityksen ohella pörssi-yhtiö on leikannut organisaatiosta kokonaisia toimintoja, kuten joh-tojakson.
Vuoromestari Osmo Jussila tu-li Ivon palvelukseen 1980-luvulla. Voimalaitos työllisti silloin yli 400 henkilöä. Nyt heitä on Fortumin palveluksessa voimalaitospäällik-kö Ari Anttilan mukaan noin 130.
Anne Koiranen oli Ivon palve-luksessa ensimmäisen kerran jo 1970-1980-luvuilla. Koko Koira-sen perhe kävi Ivolla töissä, isä, äi-ti sekä Annen veli ja sisko. Isä Ahti Koiranen oli aloittanut jo 1950-lu-vun lopulla voimalaitoksen raken-nustyömaalla. Ravintolatyönteki-jäksi kouluttautunut Anne työsken-teli Ivon ruokalassa kassalla ja keit-tiöapulaisena.
Annelle tuli 15 vuoden työrupea-man jälkeen tunne, että hän voi-si vaihtaa Ivon johonkin muuhun. Hän kävi kouluttautumassa laitos-siivoojaksi ja kävi muualla töissä, kunnes näki Mobilin ikkunasta Ivon piiput.
Annen tarina, jossa koko perhe käy samassa tehtaassa töissä ja teh-taalle voi palata takaisin kuin kotiin jos käy välillä maailmalla, ei ole enää
mahdollista. Se kuului entiseen teol-lisuus-Suomeen.
EU-Suomessa Naantalin hiilivoi-malaitoksen tuotannon jatko on ky-seenalaistettu. Osmo Jussilan mie-lestä väärin perustein, jotka liittyvät poliittisiin trendeihin.
Osmo toimii Fortumin Naanta-lin-voimalan toimihenkilöiden pää-luottamusmiehenä.
”Uskon, että ajattelen voimalan tehokkuudesta, käyttökelpoisuu-desta ja ympäristövaikutuksista jok-seenkin samoin kuin johto. Mutta
minä uskallan sanoa asiat suoraan”, hän sanoo.
Osmo Jussilan mielestä voima-lan johto on julkisuudessa puun ja kuoren välissä. Poliittinen keskus-telu leimaa Naantalin hiilivoima-laitoksen vanhentuneeksi ja huo-nokuntoiseksi.
”Johdon olisi uhkarohkeaa aset-tua kokonaan poliittisia trende-jä vastaan.”
Henkilöstön mielestä muun mu-assa Turku Energian etujen vuoksi mediassa on syntynyt kuva Naan-talin vanhentuneesta voimalaitok-sesta.
”Voimalaitos on priimakunnos-sa. Jatkuvan, erinomaisen kunnos-sapidon ansiosta putket ja turbiii-nit toimivat käytännössä uudenve-roisina. Naantalin voimalaitoksen käytettävyys oli viime vuonna 99,4 prosenttia.”
Ovatko tiukentuvat EU-pääs-tönormit liioiteltuja?
”Päästöt on minimoitu 1990-lu-vulla rakennetulla rikinpoistolai-toksella.”
Osmo Jussilan mukaan Naan-
Toimihenkilöiden pääluottamusmies Osmo Jussila sanoo, että henkilökuntaa mietityttää, onko uuden kattilan rakentamisesta
jo periaatteessa päätetty.
Fortumissa on hyvä työyhteisö. Töihin
on aina mukava lähteä, siistijä Anne
Koiranen sanoo.
Hiilimylly polttaa kivihiiltä yli 1 300 asteen kuumuudella.
Työelämää
5
talissa käytettävä kivihiili ja sen polttoprosessi takaavat, että voi-malan piipuista nouseva savu täyt-täisi päästönormit ilman rikinpois-tolaitostakin.
Mutta rikinpoistolaitoskaan ei enää kauan riitä. Vuonna 2016 voimaan tulevien normien vuok-si Naantalin-voimalan pitää siir-tyä uuteen polttosysteemiin. jossa bioraaka-aineen osuus olisi 20-30 prosenttia tai Naantaliin rakenne-taan kokonaan uusi biopolttolaitos.
Juuri tämä on Osmo Jussilan mie-lestä järjenvastaista.
”Hiilidioksidipäästöt eivät vä-hene hiukkaakaan niin kauan kuin lämmön tuotanto perustuu poltta-miseen, olipa poltettava raaka-aine puuta tai hiiltä.”
Hänen mielestään nykyisellä me-netelmällä tuottaisi kaukolämpöä ja sähköä Turun talousalueen tarpei-siin puhtain päästöarvoin ja huip-puteholla toiset 50 vuotta eteenpäin.
Voimalaitos on valtava vedenkei-tin. Hiili palaa kattilan tulipesässä, jonka tilavuus on kaksi tuhatta kuu-tiometriä ja pohjan pinta-ala sata neliömetriä.
Hiili on jauhettu alle kymmenes-osamillin rakeeksi. Se palaa yli 1 300 asteen kuumuudessa ja höyrystää syöttöveden. Vesi kulkee putkistos-sa yli 500-asteisena höyrynä turbii-niin, jossa generaattori jauhaa pyö-rimisellään sähköä.
Turbiinista höyry virtaa merive-silauhduttimeen ja kaukolämmön-vaihtimeen. Vaihtimen kautta kul-keva höyry jäähtyy kaukolämpöä tuottavaksi vedeksi.
Prosessi tuottaa myös lähiseudun teollisuudelle toimitettavan höyryn.
Voimalaitosjohtaja Ari Anttilan mielestä täysin uuden biopoltto-
laitoksen rakentaminen ei ole vie-lä varmaa.
”Siirrytäänkö uudistuvassa tuo-tantokapasiteetissa biopolttoainei-den käyttöön kertarytinällä raken-tamalla uusi kattila vai nykyisiä lai-toksia uudistamalla, selviää vuoden kestävän ympäristövaikutusten arvi-oinnin jälkeen”, Anttila sanoo.
”Arvioinnin eli Yva-menettelyn pitäisi antaa meille tietoa vaihto-ehdoista, suunnitellako ja raken-taa uusi biopolttolaitos vai muut-taako vanha bioenergiaa osittain käyttäväksi”.
Energiaveron painotuksista väit-televät poliittiset päättäjät hämmen-tävät soppaa keskustelullaan, voisi-ko jokin tietty ratkaisu saada siir-tymässä merkittävää valtion tukea.
Vaikka uusi biokattila rakennet-taisiinkin, se ei Ari Anttilan mu-kaan merkitsisi täysin vanhan tuo-tantotavan poistumista.
”Vanhaa tarvittaisiin joka tapa-uksessa huippukausille varavoima-laitoksena.”
MIKKO RÖNNHOLM
Nesteen jalostamo aloitti toimintansa Naantalissa 1957, Imatran Voi-
man hiilivoimalaitos 1960. Niillä on ollut eräänlainen viha-rakkaussuhde.
Tupavuoren Viheriäisten aluetta oli jo ennen sotia katsottu sopivaksi
paikaksi tuoda raskaita voimalaitoskomponentteja Suomeen Imat-
ran Voiman tarpeisiin.
Sodan seurauksena kovan poliittisen kädenväännön sekä Naanta-
lin, maalaiskunnan ja Raision kunnallismiesten yhteistoiminnan tulok-
sena Neste laajensi polttoainevaraston pitäjän roolista öljynjalostajaksi.
Neste polttoaineineen syväväylä toivat Ivon Naantaliin.
Yhteistoimintaa on ollut, mutta omakotitalojen lämmitysenergiapuo-
lella on ollut aika ajoin hurjaa, etten sanoisi kurjaa kilpailua.
Kun Ivo ja Neste pakkoyhdistettiin, toivottiin että maakaasuasiakin
ratkeaisi. Ratkaisua ei syntynyt, kun Gasum irrotettiin kokonaisuudes-
ta ja muuta synergiaa oli vaikea löytää; eivät edes Naantalissa naapu-
rukset juurikaan lähentyneet.
Nesteen puolella Fortumin lippu vedettiin ilonkiljahduksin alas, kun
vapaus koitti. Eivätkä sähkömiehetkään öljyn perään haikailleet.
Mutta luulenpa, että maailma on opettanut, etteivät vaikeudet ol-
leetkaan sisäisiä. Ulkoa kylmästä maailmasta ne tulevat pyytämättä ja
ilmoittamatta: suhdanneherkkyys ja maailman mullistukset ovat mo-
lempien murheina.
Omin voimin on pärjättävä. Nyt ei ole korkeina suojelijoina entisiä
turkulaisia ja hyviä Naantalin ystäviä, kuten Uolevi Raade, Kalevi Num-
minen ja Risto Rinne.
Henkilökunta ja johto, jotka uskovat ja uskaltavat, ovat paras turva
toiminnan jatkolle.
Eikä ymmärtäväisestä kotikaupungistakaan ole haittaa.
Henkilökunnan ja johdon rohkeus paras turva
Voimalaitospäällikkö Ari Anttila odottaa
ympäristövaikutusten arvioinnilta osviit-
taa, siirrytäänkö Naantalissa osittain vai
kertaheitolla biopolttoon 2016.
AKU AITTOKALLIO
Poliisimestari Sutinen raapaisi niskaansa. Hä-nellä oli edessään 18-vuotiaan naantalilaisen, Reino Penttisen ajokorttilupaan liittyviä asia-papereita.
”Niin? Tämä sama kaveri jonka olen nähnyt pari vuotta ajavan paloautoa, anoo korttia.”
Kohtauksessa kuvastuu Reinon eli Rekan koko elä-mä. Hän on ollut pikkupojasta asti toiminnan mies. Yli neljäkymmentä vuotta VPK:ta, pian kolmekymmentä vuotta meripelastustyötä. Kuin vapaaehtoisen pelastus-työn esikuva.
Palokuntatyö Naantalin VPK:ssa alkoi koulupoikana jatkosodan vuosina.
Vapaapalokuntalaisena Reka sai toiminnastaan Tupa-vuoren öljyvaraston tulipalossa 1949 urhoollisuusmita-lin. Maailmalla uutisoitu teollisuuspalo alkoi spriisäiliön venttiilinkorjauksesta.
”Olin kolmekymmentäyksi tuntia yhteen menoon moot-toriruiskulla konemiehenä,” Reka sanoo.
Kymmenen vuotta myöhemmin Rekan korvissa soi.”Kotona räppänästä kävi yhtäkkiä humahdus sisään.
Tankkilaiva Tupavuori oli räjähtänyt Nesteen öljysata-massa.”
Palopaikalla oli hyytävä tunnelma. Laiva oli kallistunut rajusti. Sen torvivaijeri oli takertunut laituriin. Uppoavan tankkerin sumutorvi ujelsi. Ensimmäiseksi piti hakata vai-jeri poikki jottei laituri repeäisi. Ehkä melkein yhtä tärke-ää oli saada kammottava ujellus loppumaan.
Tankkeri oli nopeasti tutkittava, löytyisikö sieltä pelas-tettavia ihmisiä.
”Menin ensimmäiseksi förstin hyttiin. Ovella olikin kahdet kengät, miehen ja naisen. Inhimillinen elämä vä-lähti katastrofin keskelläkin.”
Myös 1954 vpk-laiset olivat olleet helisemässä. Uk-kosmyrskyn aiheuttama tulva huuhteli koko kaupunkia. Kaupungissa ja maalaiskunnassa oli seitsemän hälytys-tä yhtäaikaa.
Noihin aikoihin ajoittuu Rekan palokuntalaisuran traa-gisin palo. Raision Myllyn tulipalossa kuoli useita ihmisiä.
”Remontoitavan siilon pölyräjähdyksessä yksi lensi sii-losta, toinen jäi vaijeriin roikkumaan. Raision palomiehiä ei päästetty uhrien pariin, koska joukossa saattoi olla tut-
tuja tai sukulaisia. Asseri Suikkanen ja minä kannoim-me uhreja pois.”
Nesteen jalostamon aloitus Naantalissa 1957 kolmin-kertaisti pikkukaupungin palokunnat. Siihen asti VPK oli yksin hoitanut pelastustehtävät.
Jalostamon perustamisen ehtona Naantaliin oli, että kaupunki perustaisi myös vakinaisen palokunnan. Jalos-tamolla aloitti oma ammattipalokuntansa.
”Vakinaisen palokunnan perustaminen kohensi kau-pungin palontorjunnassa muun muassa meripelastus-kalustoa. VPK oli käyttänyt lainaveneitä, joihin oli viety kannettavat ruiskut.”
Reino ja hänen vaimonsa Tuovi Penttinen liittyivät Naantalin Seudun Meripelastajiin 1980-luvun alkuvuo-sina.
He hoitivat viisi vuotta vapaaehtoisen juhannuspäivys-tyksen. Sitten koitti juhannusyö, jona heidät hälytettiin koko klo 3 Laupusten edustalle pelastamaan neljää hen-kilöä. Päivystäjinä he olivat olleet koko yön jo liikkeellä.
Kippari ja matruusi ajoivat paikalle meripelastusseuran Nunnalahdella. Matka kesti puolitoista tuntia.
”Oli tekemistä että pääsimme kaislikkoon ajautuneen ja uppoamassa olleen veneen viereen. Kolme ihmistä syök-syi heti Nunnalahteen. Heidän veneensä painopiste muut-tui. Vene upposi. Siellä oli vielä yhdeksän ihmistä. Syntyi kaaos. Pakokauhuiset ihmiset olivat kiskoa meidät pelas-tajatkin veden varaan.”
Kokemuksen jälkeen Reka ja Tuovi luopuivat juhan-nuspäivystyksistä. Reino Penttinen on palkittu Suomen Meripelastusseuran Kultaisella ristillä. Hän on Naantalin Seudun Meripelastajien kunniajäsen numero 2.
Kippari ja matruusiReino Penttinen on toiminut lähes 70 vuotta VPK:ssa ja Meripelastajissa. Tuovi Penttinen on Naantalin Seudun Meripe-lastajien matruusi. Rekan päässä komeilee kipparin lakki.
AKU AITTOKALLIO
KESÄ OLI POIKKEUKSELLINEN. ”Pitkään jatkuneesta kuivasta ja kuu-
masta kaudesta huolimatta huomattavia maastopaloja ei syttynyt. Yleensä jokin iso maastopalo työllistää kesällä sam-muttajia”, Turkka Härmä sanoo.
Turkka toimii Naantalin VPK:n pu-heenjohtajana. 125-vuotias VPK on kaupungin vanhin toimiva yhdistys.
Hälytysosasto starttaa Luolalan palo-asemalta 30-40 kertaa vuodessa. Osas-tossa toimii viisitoista aktiivia. Lähtö-valmius kuulostaa huikealta.
”Hälytysosasto toimii kymmenen mi-nuutin valmiudessa”, Turkka sanoo.
Joissakin kunnissa sopimuspalokun-tina toimineita vapaapalokuntia on jou-duttu viime vuosina lakkauttamaan, kun toiminta ei ole vetänyt väkeä. Naanta-lissa asiat etenevät päinvastaisesti. Palo-kunta-aate innostaa.
Ville-Veikko Saari parkkeeraa taidok-kaasti vanhan säiliöauton VPK:n tallin
kapeaan tilaan. Kun Ville-Veikon ohjaa-ma Scania kurvasi 37 vuotta sitten teh-taan portista ulos, oli vielä 15 vuotta ai-kaa Ville-Veikon syntymään.
Pikkunassikkana kaveri innosti Ville-Veikkoa palokuntaan. Ville-Veikko in-nostui peleistä, leikeistä, solmutehtävistä, letkunkäsittelystä, ensiapukoulutukses-ta, kaikenlaisesta vähittäisestä palomie-hen tehtäviin harjaantumisesta. Nyt hän
toimii hälytysosaston aktiivina ja vetää itse Naantalin VPK:n nuoriso-osastoa.
Turkan ja Ville-Veikon mielestä pa-ras ikä liittyä palokuntaan on kahdek-san vuotta. Sen ikäiset oppivat jo pärjää-mään viikottaisen kerhon lisäksi viikon-lopun yöleireillä ja kesäleireillä.
Jatkuu sivulla 8...
”He tekevät pyyteetöntä, arvokasta työtä”, Reino ja Tuovi Penttinen
sanovat vapaaehtoistyötä jatkavista uusista tekijöistä.
Vireä VPK kiehtoo nuoria
Ville-Veikko Saari ja säiliöauto Scania vuodelta 1973. Luolalan aseman tallista
löytyvät myös sammutusauto ja miehistön kuljetusauto. Vpk-laisten käytössä
ovat kuntosali, sauna ja kokoustilat keittiöineen. VPK muutti Luolalaan vuoden
2009 alussa.
Kaupunkielämää
6
AKU AITTOKALLIO
Axel Niklas Herlin ter-vehtii kävijää talon yläkerrassa.
Naantalin tunte-maton suuri poika
esiintyy valokuvana seinällä. Her-lin edustaa mielenkiintoista yksi-tyiskohtaa suomalaisessa poliitti-sessa historiassa.
Naantalissa syntynyt papin poi-ka eli 1838 – 1906. Teologiaa ja oi-keustiedettä opiskellut. liikemiehe-nä ja juristina työskennellyt Herlin jäi historiaan nousevan työväenliik-keen toiminnasta innostuneena yh-teiskuntafilosofina. Suomalaisen so-sialidemokratian perustaja Nils Ro-bert af Ursin julkaisi 1913 Herlinis-tä tutkielman ”Suomen ensimmäi-nen sosialisti”.
Työväen ja yrittäjien taloTalo on yli satavuotias. Nykyiseen asuunsa Kaivokatu 20 kunnostettiin kymmenen vuotta sitten. Työväentalo on myös pienyrittäjien talo.
Pikkukaupungin poika teki elä-mäntyönsä muualla kuin Naantalis-sa. Kun Herlin toimi omalla tahol-laan teoreettisten hankkeidensa pa-rissa, Naantalissa perustettiin 1994 hänenkin ajatusmaailmansa mukai-sia käytännön sosiaalisia uudistuksia ajamaan Työväenyhdistys.
Yhdistys rakensi talkoilla työvä-entalon, joka muistetaan myös Ki-non talona. Yhdistys myi sen kau-pungille 1988. Paikalla ovat nyt Kä-sityöläiskadun asuintalot.
Työväenyhdistyksen säätiö hank-ki omistukseensa nykyisen Kaivo-kadun-kiinteistönsä, jonka perus-korjaus valmistui vuonna 2000. Ra-kennusliike Seppo ohlman, joka to-teutti myös tämänsyksyisen ulko-maalauksen.
Korjauksen suunnittelusta vasta-si Arkkitehtitoimisto Jarmo Saari-nen ja sen urakoi
Toimittaja Raino Puottula on tut-kinut tonttiin liittyviä dokumentte-ja. Kaivokatu 20:n omistushistoria ulottuu 1700-luvulle. Nykyisen ta-lon lienee rakentanut 1900-luvun alussa ajuri Johan Lempinen.
Sen jälkeen talossa on asunut naantalilaiseen elinkeinohistoriaan voimakkaasti vaikuttaneita yrittä-jiä leipurimestari Henrik Alexander Palmroosista ja suutarimestari Kus-taa Aaltosesta aina kauppias Onni Villiruusuun ja Säde Nisulaan asti.
Nyt talossa toimii yhdistyksen li-
Työväentalon katto ja ulkoseinät
maalattiin tänä syksynä.
Armas Mikolan kubistinen maalaus kuvaa Naantalin historiaa.
AKU AITTOKALLIO
Yhdistyksen vapaaehtoi-set ovat avustustehtä-vissään liikkeellä keski-määrin useammin kuin kerran jokaisena arki-
päivänä. Viime vuoden 284 avustus-tehtävää merkitsee 5,5 avustuskäyn-tiä viikossa.
Vanhusten Tuesta onkin kehitty-nyt kaupungin vanhustyön merkit-tävä yhteistyökumppani.
Naantalin malli vanhustyön kol-mannen sektorin tehokkuudessa lie-
Joka päivä vapaaehtoistyötä Naantalin väestö ikääntyy vauhdilla. 40-vuotiaan Naantalin Vanhusten Tuki ry:n vapaaehtoistyö on valtakunnallisesti ai-nutlaatuista. Yhteistyö muiden yhdistysten, kaupungin ja seura-kunnan kansa toimii.
nee poikkeuksellinen koko maassa. Asiaa auttaa naantalilaisten yhdis-tysten sujuva yhteistyö. Kymmenen yhdistystä on muodostanut yhteis-toimintaryhmän, joka koordinoi et-tä kunkin toiminnot sujuvat ilman päällekkäisyyttä.
”Naantali on ihanteellisen kokoi-nen kaupunki vapaaehtoistyön on-nistumiseksi. Ihmiset tuntevat toi-sensa. Se helpottaa vuorovaikutus-ta. Asiat sujuvat ripeästi”, Vanhus-ten Tuki ry:n puheenjohtaja Raimo Laine sanoo.
”Toimintaa helpottaa, että tämän-
kokoisessa kaupungissa asiointi kau-pungin ja seurakunnan kanssa on-nistuu vaivatta ilman byrokratiaa.”
Vanhusten Tuki on kerännyt pii-riinsä 350 jäsentä. Avustuskäyntien korkean vuosittaisen määrän selittää, että jäsenistä 50:llä riittää aikaa ak-tiiviseen vapaaehtoistyöhön.
Ikäihmisille on tarjolla monenlais-ta apua erilaisista asioinneista mo-ninaisiin arjen askareisiin. Apua saa pihatöihin, nikkarointiin, ulkoiluun, harrastuksiin osallistumisen tai vaik-ka digiboxin säätämiseen. Sairaa-laan saattaminen on ehkä useimmin esiintyvä avustustehtävä.
”Vanhusten Tuen rooli kolman-nen sektorin toimijana on tuoda oh-jelmaa ja sisältöä ihmisten elämään lakisääteisen vanhustyön toiminnan tueksi”, Laine sanoo.
Ohjelmaa Naantalissa riittääkin. Yhdistyksen järjestämät tapahtumat keräävät keskimäärin 70 ihmistä vii-kossa johonkin toimintaan.
Tuolijumppaajat, käsityökerholai-set ja avoimin ovin kahvittelevat ko-koontuvat kerran viikossa Ruonan kerhotilassa Kurkelankatu 2:ssa. Ve-turin kerhotilassa entisen poliisitalon alakerrassa on kerran viikossa avoi-met ovet kahvitarjoiluineen.
Askartelu- ja käsityökerho ko-koontuu parillisten viikkojen kes-kiviikkona Veturissa. Ruonan ker-hotilassa järjestetään kerran kuussa erilaisin teemoin ja alustuksin oh-jelmaa kahvikupin ääressä ja arpa-jaisten kera. Marianrinteen kerho-tilassa kokoonnutaan myös kerran
kuukaudessa. Aurinkosäätiön palvelutalossa
yhdistys järjestää kerran viikossa kuntosaliliikuntaa. Tämänvuotisel-la syysretkellä vierailtiin Yliopistol-lisessa puutarhassa, Askaisten Rita-ripuistossa ja Louhisaaren kartano-ravintolassa.
Jokavuotiseen ohjelmaan kuulu-vat myös äitienpäiväjuhla, vanhus-ten viikon pääjuhla, joulujuhla seu-rakuntakeskuksessa ja kaupunginta-lon joulumyyjäiset.
Tänä kesänä yhdistys järjesti kesä-ohjelmaa. Kesäkuun lopussa 320 vie-rasta osallistui Vanhan raatihuoneen pihalla kesätapahtumaan, johon yh-distys järjesti kuljetuksen muun mu-assa pyörätuolipotilaille.
säksi säätiön vuokralaisina lukuisia pienyrityksiä: atk-ohjelmistoyritys, kirjanpitotoimisto, laatuvaatedivari ja parturi-kampaamo. Muun muas-sa naapuritaloyhtiö käyttää yläker-ran kokoustiloja.
Kymmenen vuoden takaisessa re-montissa talon kirkonpuoleinenkin kellaripääty kaivettiin auki ja sinne-
Vas. yäkerta, oik. veranta.
Yhteistyö kaupungin kanssa on tärke-
ää. Yhdistys tekee, kaupunki koordinoi
avun- ja tilatarpeet. Myös seurakunta
osallistuu monin tavoin yhteistyöhön,
puheenjohtaja Raimo Laine sanoo.
Tuolijumppaa Ruonan kerhotilassa.
Yhdistyselämää
7
AKU AITTOKALLIO
Naantalin seurakuntayh-tymässä vallitsee hyvä yhteistyö ryhmärajo-jen yli.
”Päätöksentekokulttuuri on Naantalissa kehittynyt hienosti. Si-tä vahvistaa seurakunnan hyvä hen-kilökunta”, Rauno Vänttinen sanoo.
Seurakuntien uudet luottamus-henkilöt aloittavat ensi vuoden alus-sa. Seurakuntayhtymän kirkkoval-tuuston sekä Naantalin, Merimas-kun ja Rymättylän seurakuntaneu-vostojen vaalit järjestetään marras-kuussa. Vaaleilla valittu yhtymän kirkkovaltuusto valitsee yhtymän kirkkoneuvoston.
Naantalin Ruusuryhmä valmis-tautuu vaaleihin ihmisläheisin tee-moin. Ruusuryhmäläiset haluavat lähentää seurakunnan toimintaa yhä lähemmäs kaupunkilaisten arkea.
Ruusuryhmän vaalitoimikunnan puheenjohtaja Erkki Rantanen ha-luaisi herättää takavuosina kodeis-
Kaikki samoja kaupunkilaisia
Naantalin ruusuryhmäläiset pohtivat,
voiko seurakunnan ja kaupunkilaisen
kohtaamista yhä lähentää. Seurakunta-
vaalit järjestetään marraskuussa.
sa kokoontunet diakoniapiirit taas toimintaan.
”Varsinkin vanhusten kotona ko-koontuva piiri toisi mukavaa vuo-rovaikutusta ja mukanaelämisen tuntua.”
Leena Salo ja Rauno Vänttinen kannattavat luottamushenkilöiden ja seurakunnan työntekijöiden en-tistä läheisempää yhteistyötä siellä, missä seurakunta kohtaa lapsiper-heitä, nuoria ja ikäihmisiä elämän jokapäiväisissä kysymyksissä. He uskovat, että yhteistyö valaisisi am-mattikäytäntöjä luottamushenkilöil-le ja ihmisten jokapäiväistä todelli-suutta seurakunnan organisaatiolle.
”Luottamushenkilöt voisivat aut-taa nykyistä läheisemmin henkilö-kuntaa”, Leena Salo sanoo.
Riitta Alho sanoo, että seurakun-nan pitäisi olla koko ajan mukana ihmisten parissa.
”Naantalilaisissa tapahtumissa, jotka kokoavat ihmisiä yhteen eri tarkoituksissa, mutta myös työpai-koilla seurakunta voisi näkyä niil-
le, jotka sellaista näkyvyyttä arvos-tavat.”
Riitta ja Minna Teikari-Eura toi-vovat, että seurakunta muistaisi var-sinkin vanhuksia nykyistä monipuo-lisemmin.
”Varsinkin joulun alla olisi muka-va, jos voisi käydä vanhojen ihmis-ten luona tervehdyskäynnillä”, Riit-ta Alho sanoo.
Hän toivoo myös joulunaikaan uudenlaisia, pienimuotoisia ko-koontumismahdollisuuksia.
”Yhteinen kulkue joulurauhan-julistuksesta kirkkoon. Kirkkopuis-tossa pieni hartaus- ja musiikkihet-ki. Pieniä, lämpimiä eleitä.”
Erkki Rantasen mielestä kyse on yksinkertaisesta asiasta.
”Seurakunnan ja muun yhteis-kunnan yhteistyö on luonnollista. Olemme kaikki samoja kaupun-kilaisia, asioimmepa seurakunnas-sa tai kunnan palveluiden parissa.”
Yhteistyöstä löytyy ruusuryhmä-läisten mielestä puhuttelevaa näyt-töä. Vuodentakainen Nuhjalan tu-
Rauno Vänttinen (vas.), Erkki Ranta-
nen, Leena Salo, Minna Teikari-Eura ja
Riitta Alho muodostavat Ruusuryhmän
vaalitoimikunnan Naantalin seurakun-
tavaaleissa.
SEURAKUNTAVAALEISSA voi äänestää 16-vuo-tias kirkon jäsen. Vaalit järjestetään 14.-15.11.2010. Ennakkoon voi äänestää 1.-5.11.
Seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoon va-litaan Naantalin seurakunnasta 22, Rymätty-lästä viisi ja Merimaskusta neljä edustajaa. Se päättää yhtymän talouden päälinjoista ja muun muassa rakennushankkeista.
Yhtymävaltuuston lisäksi vaaleissa valitaan paikallisten seurakuntien luottamushenkilöt.
Naantalin seurakuntaneuvostoon valitaan 14, Merimaskun ja Rymättylän seurakunta-neuvostoihin 11 edustajaa. Puheenjohtajana toimii seurakunnan kirkkoherra. Seurakunta-neuvosto päättää omista varoistaan, jotka yh-
tymän talousarvio on sille osoittanut.Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee seura-
kuntayhtymän kirkkoneuvostoon kymme-nen luottamushenkilöjäsentä. Neuvostoa joh-taa joku seurakuntayhtymän kirkkoherroista.
Neuvosto johtaa koko seurakuntayhtymän taloutta ja hallintoa valmistelemalla ja pane-malla täytäntöön yhtymävaltuuston päätettä-viksi tulevat asiat.
Ruusuryhmän ehdokkaat ovat seurakun-tayhtymän kirkkovaltuustoon Aittokallio Jor-ma, Alho Riitta, Hautala Isabella, Hyvönen Laura, Kymäläinen Ann-Mari, Lehtilä Ris-to, Mäkelä Veikko, Penttinen Reino, Ranta-nen Erkki, Rouvinen Aulis, Saario Timo, Salo
Leena, Sorvari Teuvo, Suominen Usko, Svärd Anja, Taka-Prami Irma, Teikari Tomi, Teikari-Eura Minna, Turunen Matleena, Vainio Sep-po, Vienonen Hannele ja Vänttinen Rauno.
Ruusuryhmän ehdokkaat Naantalin seura-kuntaneuvostoon ovat Aittokallio Jorma, Alho Riitta, Elonen-Kurikka Ulla, Flander Leena, Hautala Isabella, Hyvönen Jarmo, Hyvönen Lauura, Lehtilä Risto, Lehtonen Lasse, Mä-kelä Veikko, Penttinen Reino, Rantanen Erk-ki, Rouvinen Aulis, Saario Timo, Salo Leena, Suominen Usko, Svärd Anja,
Taka-Prami Irma, Teikari-Eura Minna, Turunen Matleena, Vainio Seppo, Vienonen Hannele ja Vänttinen Rauno.
lipalo osoitti seurakunnan valmiuk-sien tärkeyden.
”Seurakunnan edustajat päivysti-vät paikanpäällä muiden yhteisöjen kriisityöntekijöiden ohella keskus-telemassa ihmisten kanssa. Kirkko ja seurakuntakeskus olivat ihmisille avoinna”, Riitta Alho sanoo.
Naantalin seurakunnan kahden hautausmaan remontit maksoivat 2,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna aloittavat luottamushenkilöt saa-vat päätettäväkseen Naantalin kir-kon sisäpuolen korjaussuunnitel-man, jonka kustannusarvio on 1,8 miljoonaa.
Ruusuryhmällä on oma kantan-sa Naantalin kirkon remontin ra-hoituksesta.
Kun seurakunnalla ei ole lainkaan velkaa, ruusuryhmäläisten mielestä sitä voisi nyt ottaa, jotta pitkälle tu-levaisuuteen kohdistuvien korjaus-töiden kustannukset hautausmailla ja kirkossa eivät koskisi vain nykyi-siä seurakuntalaisia.
”Tiettyä omaisuuttakin voisi myy-dä. Seurakunta omistaa Soinisissa ja Hevosluodossa omakotitontteja, joihin kaupunki on rakentanut kun-nallistekniikan. Olemme ihmetel-leet, miksi tontteja ei myydä”, Riit-ta Alho sanoo.
”Seurakunnan hallinto perustelee myymättömyyttä leirikeskuksen lii-allisella läheisyydellä. Mutta miksi tontit on kaavoitettu?”
Kirkon remontin lisäksi päätettä-väksi tulee muun muassa Nuhjalan seurakuntakodin mahdollinen kor-jaus tai uudisrakentaminen.
Seurakuntayhtymässä on monimutkainen hallintorakenne
”Halusimme järjestää jotakin heil-le, joilla ei ole muuten mahdollisuut-ta osallistua mihinkään lukuisista ke-sätapahtumista”, Raimo Laine sanoo.
Samassa hengessä kokoonnuttiin elokuussa Marianrinteen pihatapah-tumaan, johon kutsuttiin myös van-hainkodin asukkaat.
Kaikki toiminta on vapaaehtoisten suunnittelemaa ja ohjaamaa.
Yhdistyksen tapahtumat ovat
avoimia kaikille naantalilaisille, ikään ja yhdistyksen jäsenyyteen katso-matta. Jäsenyyskin on vapaa kaiken-ikäislle naantalilaisille.
Vaikka yhdistyksellä riittää aktiivi-sia vapaaehtoisia, heitä tarvitaan jat-kossa yhä lisää.
Naantali ikääntyy vauhdilla. Yli 65-vuotiaita on tällä hetkellä noin 2 800. Viiden vuoden kuluttua hei-tä on ennusteen mukaan 4 300, kym-menen vuoden kuluttua 5 300, lähes 30 % kaupunkilaisista.
Naantalin Vanhusten Tuki ry:n ta-pahtumien tarkoista ajoista ja pai-koista sekä yhteystiedoista ja jäse-neksi liittymisestä löytyy lisätieto-ja osoitteesta www.naantalinvan-hustentuki.fi
Yhdistys tiedottaa toiminnastaan mahdollisuuksien mukaan paikal-lislehdissä.
kin kunnostettiin pienyritystiloja.”Työväenyhdistyksen nykyistä vä-
keä yhdistää edeltäjiimme yhteinen aate”, puheenjohtaja Mikko Rönn-holm sanoo.
”Edelleen on kyse jokapäiväises-tä leivästä sen laajassa merkitykses-sä, turvallisuudesta ja oikeudenmu-kaisuudesta, yksilön vapaudesta.”
Seurakuntaelämää
8 Kaupunkielämää
VINYYLIVERHOUKSENHINTAROMAHDUS !Edustava talon ULKOVERHOILU + 50 vuoden takuu+ huolto- ja maalausvapaa
hinta sis. alv:n sekä tarvittavat listoitukset
Tervetuloa tutustumaan
myymäläämme
Stålarminkatu 3, Turku
VINYYLIN VOI ASENTAA
SÄÄSSÄ KUIN SÄÄSSÄ,
JOPA TALVELLA TAI
SYKSYN SATEISSA
NAANTALIN VINYYLIPOJAT OY044 - 523 3374
Rakennustoimisto
SOHLMAN OY
Taimontie 19,
21110 Naantali
Puh. 0400 536 687
RAKENNUS RAKENNUS
Naantalin kuvaus
Tytötkin osallistuvat nykyään VPK:n nuoriso-osaston toimin-taan. Naantalissa hälytysosastoon-kin kuuluu nainen. Juuri nyt Noo-ra Hilander palvelee panssaripa-taljoonassa.
Naiset ovat perinteisesti liitty-neet naisosastoon.
”Sillä on ollut yhdistyksen his-toriassa tärkeä tehtävä jatkuvissa huoltotehtävissä”, Turkka Här-mä sanoo.
Veteraaniosasto on aloittanut Naantalissa toimintansa hiljat-tain.
”Veteraanit edustavat nuorille ja hälytysosaston aktiiveille kult-tuurin jatkuvuutta. He välittä-
vät tärkeää tietoa omasta histo-riastamme.”
Veteraanien ansiosta VPK on ryhtynyt keräämään historiaan-sa liittyviä vanhoja valokuvia nii-den digitaalista taltiointia varten.
Naantalia itse 1970-luvulta as-ti kuvannut Jouko Leino skannaa VPK:n historiaan liittyvät van-hat paperikuvat, joita naantalilai-
... Jatkoa sivulta 5
Kristoffer-sali, Opintie 2 Näe vielä kerran koskettava Mian tarina ja kesän hauskimmat pirtutrokarit:
la 20.11 klo 19.00 Mia F20,9 nuortennäytelmä
pe 10.12 klo 19.00 Pirtua, pirtua!
la 11.12 klo 17.00 Pirtua, pirtua! Hyväntekeväi-
syysnäytös
pe 17.12 klo 19.00 Pirtua, pirtua!
Tervetuloa teatteriin!
Kiinteistö-
ja Talotekniikka
www.lemminkainentalotekniikka.fi
LASITUSALAN ERIKOISLIIKE
Lisenssikatu 4, 21100 Naantali
Tel (02) 239 5300 fax (02) 239 5331
www.kaune.fiAukioloaika on nyt syksyllä arkisin
9.00-17.00 viikonloppuisin 10.00-15.00.
Pikkujoulusta eteenpäin arkisin
9.00-19.00 viikonloppuisin 10.00-15.00.
Osoite: Askaistentie 646, 21240 Askainen
puh. 0500528539 Oksanen
Laine Laine
Jermuntie 21, 21260 Raisio, Puh. 041-462 5488
[email protected], www.rakennuslaine.fiRatakatu 7, Ihala (Raisio), Puh. 041-462 5488
[email protected], www.rakennuslaine.fi
Knauf-kipsilattiat
ja lattiatyöt
The Sauna - tilaussauna
vuokrattavana, kysy!
•Rakennusliike Sohlman &
aliurakoitsija
•Laatuvaatedivari Pikku Pariisi
•KampaamoMarita•HierontaArto•VG-tietotuki•Kirjanpitotoimisto
Naleko
P
set voivat toimittaa kätköistään lainaksi taltiointia varten.
Vapaapalokuntalaiseksi voi liit-tyä aikuisenakin. ”Kaikille tulok-kaille on opastusta ja kurssitus-ta tarjolla”, Turkka Härmä sanoo.
”Nuorisotoimintaan tarvitsem-me koko ajan vetäjiä.”
VPK:n toiminnasta löytyy li-sätietoja sivuilta naantalinvpk.fi
Lasitusliike
Lattiatöitä
Raken-
nusliike
Sähköasennukset
Vuokrattavana
Kehystämö
Kaivokatu 20
•Valmiitsisustustaulut•Kehystenerikoisliike•Kuvattunnissa!
Tullikatu 12, Naantali, puh. 02-435 1454
www.naantalinkuvaus.fi
•Sähköasennuksetjasuunnitelmat•Palo-jarikosilmoitinlaitteet•Tietoliikennejaautomaatio
040 861 6232
ALVELU PELAA!
