Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
G L O B A A L I T U H K A K U V A Tmiten välttää täydellinen myrsky
P E K K A R E I N I K A I N E NVaikuttamistyön ja viestinnän suunnittelija / Suomen Punainen Risti / kansainväliset operaatiot ja ohjelmat
MTS
jou
rnal
isti
sem
inaa
ri T
amp
ere
4.3
.20
19
Joukkotuhoaseet
Kyvyttömyys vähentääilmastonmuutoksen vaikutuksia
tai sopeutua niihin
Äärimmäiset sääilmiöt
Luonnononnettomuudet
Biodiversiteetinkatoaminen
ja ekosysteemien romahdus
Kyberhyökkäykset
Ihmisperäisetympäristökatastrofit
Laajamittainen tahdon-vastainen muuttoliike
Vesikriisit
Valtioiden väliset
konfliktit
Rahatalouden kriisi
Kriittisentietoinfranromahdus
Tartuntataudit
Rahatalouden kriisiRuokakriisit Hallinnon alueellinen
tai globaali hajoaminenDatapetoksetja -varkaudet
Suuren kansantaloudenvarallisuuskuplat
Terroristihyökkäykset Hallitus-vallanhajoaminen
Syvät sosiaaliset häiriöt
Valtion hajoaminentai kriisi
Työttömyys taialityöllisyys
Kriittisen infranromahdus
Energian hintashokit
Edistyneen teknologian käänteiset, kielteiset
vaikutukset
Urbaanin suunnittelunepäonnistuminen
Rikollinen talous
Deflaatio
Hallitsematoninflaatio
todennäköisyys
vaik
utu
s
3.41Keskiarvo
3.46Keski-
arvo
TOP TEN(todennäköisyys-ja
vaikuttavuuskeskiarvojenyhteisvaikutuksen ylittävät riskit)
1. Äärimmäiset sääilmiöt2. Kyvyttömyys vähentää
ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai sopeutua niihin
3. Luonnononnettomuudet4. Vesikriisit5. Biodiversiteetin
katoaminen ja ekosysteemien romahdus
6. Kyberhyökkäykset7. Ihmisperäiset
ympäristökatastrofit8. Laajamittainen
tahdonvastainen muuttoliike
9. Valtioiden väliset konfliktit10. Hallinnon alueellinen tai
globaali hajoaminen
Taloudelliset
Ympäristö
Geopolitiikka
Yhteiskunta
Teknologia
Riskikategoriat
keskiarvo 3.41
keskiarvo 3.46
GLOBAALIT RISKIT2019
MAAILMAN TALOUSFORUM DAVOS
Talouden mekaniikan tai-instituution epäonnistuminen
INFORM Global Risk Index 2018
Hyvinalhainen
Alhainen Keskitaso Korkea Hyvinkorkea
Ei mukanaaineistossa
RISKI-TASO
50alttius, haavoittuvuus, selviytymiskeinot
MUUTTUJANSEURANTAAN
INDEKSI PERUSTUU
25 Tansania 5,6 X X X X26 Eritrea 5,5 X X X X26 Papua Uusi-Guinea 5,5 - - X X29 Kolumbia 5,4 - - - -29 Norsunluurannikko 5,4 - X X X29 Intia 5,4 - - X -29 Ukraina 5,4 - - - -33 Burkina Faso 5,3 X X X X33 Guatemala 5,3 - - - -33 Guinea-Bissau 5,3 X X X X36 Angola 5,2 X X X X36 Kongon tasavalta 5,2 - X X X36 Filippiinit 5,2 - X - -36 Sierra Leone 5,2 X X X X41 DPR Korea 5,1 - - - -41 Liberia 5,1 X X X X41 Nepal 5,1 X X X -41 Zimbabwe 5,1 - - - -45 Guinea 5,0 X X X X45 Iran 5,0 - - - -45 Madagaskar 5,0 X X X X45 Ruanda 5,0 X X X -45 Turkki 5,0 - - - -
47 28 36 34 34
1 Somalia 9,1 X X X X2 Etelä-Sudan 9,0 X X X X3 Tsad 7,8 X X X X4 Afganistan 7,7 X X X X5 Keski-Afrikan tasavalta 7,6 X X X X5 Jemen 7,6 X X X X7 Niger 7,2 X X X X8 DR Kongo 7,1 X X X X9 Sudan 7,0 X X X X10 Syyria 6,9 - X - X11 Irak 6,8 - X - -12 Myanmar 6,4 X X - X12 Pakistan 6,4 - - - -14 Etiopia 6,3 X X X X14 Haiti 6,3 X X X X14 Nigeria 6,3 - - X X17 Kamerun 6,2 - X X X18 Libya 6,0 - X - -18 Mali 6,0 X X X X18 Mosambik 6,0 X X X X18 Uganda 6,0 X X X X22 Kenia 5,9 - X X X23 Bangladesh 5,8 X X X X23 Burundi 5,8 X X X X
47LEAST/ MOST
INFO
RM
20
18
UN
LD
C L
IST
20
18
FRA
GIL
ITY
20
18
LAN
CET
LIS
T 2
01
5
CLI
MA
TE 2
01
6
UN
LD
C L
IST
20
18
FRA
GIL
ITY
20
18
LAN
CET
LIS
T 2
01
5
CLI
MA
TE 2
01
6
INFO
RM
20
18
afrikkaMantereen maasta on Informin listalla 2854
puolet
aasiaMantereen maasta on moniongelmaisten listalla 1347
neljännes
löytyy kaikista indeksistä viidestä21/28
Aasia2017
59,7 %
Aasia2100
42,4 %
Afrikka2017
16,6 %
Afrikka2100
42,4 %
Eurooppa20179,8 %
Eurooppa21005,8 %
Latinalainen Amerikka ja
Karibia20178,6 %
Latinalainen Amerikka ja
Karibia21006,4 %
Pohjois-Amerikka
20174,8 %
Pohjois-Amerikka
21004,5 %
Tyynenmeren alue20170,5 %
Tyynenmeren alue21000,6 %
1,3mrd 4,8mrd
IHMISKUNTA 2017: 7,6mrd / 2100: 11,2mrd365milj 504milj 745milj 650milj
654milj 717milj
4,5mrd 4,8mrd
38milj 67milj
Ennusteet vuosille 2015-2030
Ennusteiden mukaan, vuoteen 2030mennessä, yhdeksän kymmenestääärimmäisen köyhästä asuu Saharaneteläpuoleisessa Afrikassa
Afrikka, Saharan et. Etelä-Aasia Muu maailma Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka Latinalainen Amerikka ja Karibia
Eurooppa ja Keski-Aasia Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue
Vuoteen 2030 mennessä yhdeksän kymmenestä äärimmäisenköyhästä asuu Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa
Äärimmäisessä köyhyydessä asuvat (miljoonia)
Lähde: Maailmanpankki Povca/Net ja Poverty & Equity Data Portal
VALTIOX
uhkaalttius
kuville haavoittaloudentuvuus
vajavaisuusselviytymis
keinojen
tasomatala
tulo syntyvyyskorkea
taso
alhaineninhimillisen
kehityksen haurausvaltion
teineen
ilmastonmuutos
heijas
KÄSISTÄKARKAAVA
KRIISIKAIKKINE
HEIJASTEINEEN= perfect storm
Maakohtaiset lämpötilapoikkeamatvuosina 1880-2017
Grafiikka: New York Times
Lämpötila yli 35C, päiviä vuodessa
Wet Bulb Temperature = märkälämpötila = kuiva lämpö & kosteusWBT 35C = 46C lämpötila + 50% ilman kosteus.WBT 36C ja yli, ihminen suojaamattomana: 6 tuntia elinaikaaEnnusteet: Abu Dhabi 2070 = yli 46C lämpötila lähes päivittäistä. Mekka = WBT 32 – 33C, Jemen WBT 33 C (Massachusetts Institute of Technology)
sietämättömän kuumaa
tappavan kuumaa
SIIRTOLAISUUS PAKOLAISUUS
Luonnon- ja muut
katastrofit
Ihmissuhteisiinliittyvä tai
muusiirtolaisuus
Taloudellinensiirtolaisuus
Opintoihinliittyvä
siirtolaisuus
Eri muodoissa esiintyvä
sorto
Konfliktit ja kriisit
258miljoonaa siirtolaista.Se on 3,4% maailman
väestöstä
68,5miljoonaa pakolaista.Se on 0,9% maailman
väestöstä
Lisäksi 40,3 miljoonaa ihmiskaupan uhria, jotka eivät osin näyttäydy yllä olevissa luvuissa.
PÄÄSYYT PÄÄSYYT
IOM
Meriveden pintalämpötila Hurrikaanikategoria
meriveden pintalämpötilatatlantilla ja karibiallasyksyn 2017 hurrikaani-kauden huipulla Hurrikaani Marian
reitti
TERVETULOATULEVAISUUTEEN
Dominican saarivaltio Hurrikaani Marian jäljiltä
SUOMIJATUULET
1-3 m/sHEIKKO
4-7 m/sKOHTALAINEN
8-13 m/sNAVAKKA
14-20 m/sKOVA
21-32 m/sMYRSKY
33 m/s tai yli senHIRMUMYRSKY
15 m/sYksinäisiä
puita kaatuu
20 m/sYksittäisiä
rakennusten kattopeltejä
irtoaa osittain. Puita kaatuu rakennusten
päälle
25 m/sRunsaasti
kattovaurioita.Vaurioita
myös savupiipuille. Rakennusten
ikkunat saattavat särkyä ja
parvekelasit irrota.
20 m/sRakennusten peltikattoja
voi irrota kokonaan tai rullautua. Huopakattoa ja kattotiiliä voi irrota. Puita
kaatuu runsaasti
28 m/sKevytrakenteinen
ulkorakennus voi siirtyä paikoiltaan. Laajat ja
pitkäkestoiset sähkökatkokset
mahdollisia
17.11.2013EINO
25 m/s
26.11.2011TAPANI28,5 m/s
21-22.9.1982MAURI29 m/s
15.11.2001JANIKA30 m/s
13.12.2013SEIJA
30,7 m/s
2.1.2019AAPELI
32,5 m/s
2.1.2019AAPELIKökarin liepeillä merellä
puuskissa41,6 m/s
Lämpeneminen alittaa 3 astetta
Grönlanninjääpeite
Arktiksenkesäjääpeite
Vuoristojenjäätiköt
Koralliriutat
Länsi-Antarktiksenjääpeite
Ilmakehänsuihku-
virtaukset
Valtamerienlämpösuola-
vesikierto
Sahel
Amazoninsademetsät
Pohjoisetmetsät
Intiankesämonsuuni
ElNinoneteläinenjaksottais-vaihtelu
Arktiksentalvijääpeite
Ikirouta
Itä-Antarktiksenjääpeite
Lämpeneminen asettuu haarukkaan 3-5 astetta
Lämpeneminen ylittää 5 astetta KRIITTISIÄ PISTEITÄ
100
80
60
40
20
0
-20
Netto-negatiiviset globaalit päästöt
Toteutuneet päästöt
Suhteessa1850-1900
Pää
stö
t fo
ssiil
isis
ta p
olt
toai
nei
sta
ja
sem
en
tist
ä (G
igat
on
nia
pe
r vu
osi
)
RCP8.53.2-5.4°C
RCP2.60.9-2.3°C
1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100
Data DDIAC/GCP/IPCC/Fuss et al 2014
Suhteessa1850-1900
TÄNNE JONNEKINPÄÄTÖKSETJA TEOTMEIDÄTVIEVÄT
ILMASTON-MUUTOKSENSEURAUKSET
Kasvihuone-kaasu-
päästöjenminimointi
Kiertotalous
Hiilineutraalienergia
Hiilineutraaliliikkuvuus
Teknologianläpimurrot
Myrskytuhot
Äärilämpötilat
Meren pinnan nousu
Kuivuus
Syöksysateet
Ruoantuotannonhäiriöt
Resurssivajeet
Luonnon parametrien
häiriöt
Bennen
aikana
jälkeen
Vesikriisi
Ravintokriisi
Terveyskriisi
Valtioiden haurastuminentai hajoaminen
Kansainvälisen monenkeskisen
järjestelmänkriisi
Kansainvaellukset
Resurssikonfliktit
Muut konfliktit
C
ILMASTON-MUUTOKSENSEURAUSTENHEIJASTEET
ILMASTON-MUUTOKSENHILLINNÄN
VÄLINEISTÖÄ
A
ILMASTONMUUTOS HEIJASTEINEEN EI OLE PELKKÄ
YMPÄRISTÖKYSYMYS
Twitter @PekkaReinikaine
mailto:[email protected]