PERUS-SUOMALAINEN

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

2 0 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

ESITTELYSSÄ UUDET PS-KANSANEDUSTAJAT OSA 2/3

10

/20

19

ESITTELYSSÄ UUDET PS-KANSANEDUSTAJAT OSA 3/3

”EU ei voi jatkaa taakanjaon tiellä”

Haastattelussa

PS-parivaljakko

Hakkarainen ja

Huhtasaari:

2 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

MATIAS TURKKILAPÄÄTOIMITTAJA

■ PÄÄKIRJOITUS

KURKKAAPA joskus huviksesi lähi-kaupan lehtihyllyä. Sellaisessa nätis-sä rivissä on kasapäin naistenlehtiä, jot-ka lupaavat kannellaan erilaista kivaa ja mukavaa elämänohjetta ja sen sellaista. Katsoinpa minäkin, ja havaitsin: Ilmas-tolapsi Greta Thunbergista kertovat kauhutarinat eivät selvästikään nappaa naistenlehtien toimituksia.

SELASIN kaikki kannet. Löysin ta-san nolla (0) kansijuttua ilmastotuhos-ta, uppoavista kuuteista tai jäälautalla keikkuvista tuskaisista karhuemoista. Ei yhden yhtä reportaasia, jossa vatvottai-siin ilmastolakkoilijoiden tuskaa ja hä-peää.

SEN sijaan kansista löytyi...Luksusmat-kalla Macaossa. Syksyn muoti. Nostal-giset kylpytilat. Bhutanissa luonto ja henkisyys tuovat onnen. Buenos Aires, Etelä-Amerikan tyylikkäin kaupunki. 50 PARASTA - kaupungit, rannat, koti-maan kohteet, hotellit, lentoyhtiöt. Yh-den sävyn asut. Unelmien kakkoskoti Ibizalla. Hivenen ristiriitaista.

VAHVAA ilmastopuritaanisuutta tau-koamatta julistava Helsingin Sanomat pistää paremmaksi. Sunnuntainume-ron etusivulla möllöttää kymppitonne-ja maksanut matkayhtiön mainos, jossa houkutellaan lehden ilmastotietoisia lu-kijoita Filippiineille, Japaniin ja “Tohto-ri Livingstonen jalanjäljissä” Victorian putouksille Afrikkaan.

ELI siis häh? Suomi on HS:n mukaan jäämässä tulvien alle, mutta metsää täy-tyy silti kaataa, josta saadaan sellua, jos-ta saadaan paperia, jolle voi painaa ker-takäyttöistä Hesaria, jonka kannessa on kaukomatkamainoksia. Eivätkö ne len-not saastutakaan?

LISÄÄ pukkaa: Karjalainen-lehti ku-vaa suomalaiset säälittävinä maakuopan surkimuksina, joiden pitäisi ymmärtää hävetä. Pitäisi kuulemma tehdä enem-män ilmastotekoja – ja tietenkin ottaa lisää maahanmuuttajia. Lehteä ei näy-tä haittaavan se, että lehden kokoomuk-seen kallellaan oleva omistajakonserni on Suomen suurin ilmastopäästöjä aihe-uttavien autojen - BMW, Ford, Mazda, MINI, Mustang, Nissan, Opel, Skoda ja Subaru - vähittäismyyntiketju. Näyttää ristiriitaiselta, mutta ankaralla syyllistä-misellä on motiivinsa. Siitä kohta lisää.

UUTISVIRRASTA paukkaa silmil-le Satakunnan kansan uutinen: Pette-ri Orpo haukkui perussuomalaisten ra-jat kiinni -politiikan – ”Silloin ei tehdä Mersuja Uudessakaupungissa, eikä lai-voja Turussa”.

EI kiinnitetä huomiota siihen, että uu-tisen 15 sanasta vain kolme ensimmäis-tä on oikein, kaikki muut väärin. PS ei kannata yhteiskunnan muovikelmu-umpiointia vaan tiukkaa rajavalvontaa. Mutta asiaan: onko tiukan rajavalvon-

nan Japanissa havaittu vastaavia ongel-mia? Autoteollisuutta siellä ainakin on. Sikäli kun viimeksi katsoin, maa valmis-taa Toyotoja, Nissaneita, Mazdoja, Mit-subishejä, Hondia, Subaruita ja vaikka mitä. Robotisaatio, jatkuviin pieniin pa-rannuksiin nojaava Kaizen -filosofia ja systemaattinen innovointi tuottavat Ja-panissa tulosta.

MITENKÄS Suomessa? On hyvä ym-märtää, että kokoomukseen ja keskus-taan kytkeytyneiden ryhmien ensisi-jainen tavoite ei niinkään ole rakentaa suurteollisuutta, jonka hedelmistä suo-malainen duunari pääsisi hyötymään. Tarkoitus on hyötyä suomalaisesta duu-narista. Kun tämän tajuaa, politiikan hankkeet alkavat näyttäytyä uudenlai-sessa valossa. Vihreät puuhastelevat tohkeissaan mukana, mutta heillä ei ole yhtä hyvin rakennettua loisstrategiaa. Tunteen paloa sitäkin enemmän, mut-ta se käy porvareille oikein hyvin. Mitä enemmän vihermouhoamista, sen hel-pompaa saatella läpi lakeja.

EU tukee kansallisia rosvoparoneita, koska sillä on oma lehmä ojassa. Auto-teollisuus on maapallon mittakaavas-sa valtava toimiala, ja käynnissä on suu-rimman mittakaavan kauppasota. Sota siitä, kenen autoilla ajetaan. Japanilaiset haluavat maailman käyttävän japanilai-sia autoja, EU saksalaisia tai ranskalai-sia. Jenkit omiaan. Saksan päästöskan-daali on yksi sodan välinäytös, autojen sähköistämishankkeet toinen. Kuka voittaa, kenen standardeilla mennään?

GRETA Thunberg -syyllistämisellä ei tavoitella sitä, että Gloriaa lukevien hie-nostorouvien pitäisi lopettaa lentämi-nen tai luopua Ibizan kakkosasunnosta. Patistelulla tavoitellaan sitä, että sinul-le, rakas lukija, syntyisi velvoite ostaa julmetun kallista sälää, jota et ilman il-mastotuputusta ja pakkoregulaatiota tarvitsisi. Niin hullua kuin se onkin, yh-teiskuntamme korporaatiososialistinen kerros lietsoo ilmastopaniikkia, jotta se voisi myydä meille lisää sälää.

VIHATUN paskalakinäytelmän uusi jakso palaa koteihin, uudessa muodos-sa. Viimeksi kyse oli siitä, että tehtiin pakottavaa lainsäädäntöä, jonka jälkeen keskustataustauset paskapönttöyrittä-jät kauppasivat kymppitonnin hintaisia puhdistuslaitteita jokaiseen taloon. Ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk.) touhu-si innokkaasti kuviossa mukana.

NYT saamme uuden riesan, täsmälleen samalla mallilla: uuden lakiesityksen mukaan taloyhtiöt velvoitetaan asenta-maan sähköpistokkeet, ja hetken päästä ihmiset käytännössä pakotetaan vaihta-maan autonsa sähköautoihin, joita ko-koomus- ja keskustataustaiset ”perhe-yrittäjät” mielellään myyvät. Tämä ei ole aivan halpaa, mutta sen ei ole tar-koituskaan olla. Sen on tarkoitus olla kallista.

Sen on tarkoitus olla kallista

1 110 vastaajan joukosta osuudeltaan selvästi suurin ryhmä luotti eniten perussuomalaisiin niin maaseutu-maisissa, taajaan asutuissa kuin kau-punkimaisissakin kunnissa.

Vain pääkaupunkiseudulla perus-suomalaiset jäi sdp:n ja kokoomuk-sen taakse. Pääkaupunkiseudun vastaajista 13,75 % katsoi sdp:n ole-van parhaiten lapsiperheiden asi-alla, kokoomukseen luotti 10,5 % ja perussuomalaisia parhaana lapsi-perhepuolueena piti 9,5 % kyselyyn osallistuneista.

Melko heikosti lapsiperhekyselyssä menestyi hallituspuolue vihreät, joka sijoittui vasta kuudenneksi perussuo-malaisten, sdp:n, vasemmistoliiton, keskustan ja kokoomuksen jälkeen. Myös pääkaupunkiseudun vastaajil-la vihreät jäivät lapsiystävällisyyden suhteen perussuomalaisten taakse.

Lapsilisää korotettava jo ensimmäisestä lapsesta

Perussuomalaisten eduskuntaryh-mä ehdottaa lapsivähennyksen pa-lauttamista Suomeen. Ryhmän pu-heenjohtaja Ville Tavio toivoo Suomen perhepolitiikkaan suunnan-muutosta ja vaatii pääministeri Antti

Rinteen hallitusta palauttamaan ve-rotukseen lapsivähennyksen.

Lapsivähennys poistui käytöstä vuoden 2018 alussa.

Tavio näkee mahdollisuuksia pal-jon nykyistä kunnianhimoisempaan perhepolitiikkaan, jossa valtio todel-la kannustaa lastentekoon.

- Lapsilisää voitaisiin korottaa joensimmäisestä lapsesta. Vähintään kahden lapsen perhe voisi saada val-tion tukeman lainan. Kolme lasta synnyttäneet naiset voisi vapauttaa kokonaan tuloverosta, Tavio pohtii.

Lapsivähennystä maksettiin aiem-min 50 euroa per lapsi, jos lapsel-la oli kaksi huoltajaa. Yksinhuoltajat saivat 100 euroa lasta kohden.

Lapsettomuutta pidetään ekotekona

Perussuomalaiset vaativat lapsiper-hevähennyksen palautusta eduskun-nan suullisella kyselytunnilla. Lisäksi perussuomalaiset moittivat lapsi-vastaista ilmapiiriä, jossa lapsetto-muutta pidetään ekotekona ja lapsen kanssa kotiin jääviä syyllistetään val-tiontalouden tilasta.

- Me kaikki, joilla on lapsia, tiedäm-me, kuinka ensimmäisen lapsen tulo

Maaseudun Tulevaisuuden kyselytutkimuk-sen mukaan suomalaiset uskovat perussuo-malaisten olevan Suomen poliittisista puolu-eista eniten lapsiperheiden asialla.

”Lapsiperhevähennys takaisin”Perussuomalaiset lapsiperhemyönteisin puolue

Miksi hallitus

korottaa lapsilisää

vasta neljännen

lapsen kohdalla?

3

”Lapsiperhevähennys takaisin”Perussuomalaiset lapsiperhemyönteisin puolue

tuo mukanaan toivottavasti ilon ja rie-mun, mutta myös mittavan listan kal-liita hankintoja, kansanedustaja Riik-ka Slunga-Poutsalo totesi.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuoden lopussa lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,85 las-ta. Kaikista lapsiperheistä kolmilap-sisia oli 13 prosenttia ja vain viidessä prosentissa lapsiperheitä oli vähin-tään neljä alle 18-vuotiasta lasta.

– Miksi hallitus korottaa lapsilisää vasta neljännen lapsen kohdalla? Eikö lapsilisää kannattaisi korottaa jo en-simmäisen lapsen kohdalla, jos tah-dotaan kannustaa lapsentekoon ja tu-kea lapsiperheitä? Slunga-Poutsalo ihmetteli.

Tavallisten ihmisten arki entistä kalliimpaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) myönsi, että per-heillä on iso toimeentulon huoli per-hekoosta riippumatta, mutta on kat-sottu, että erityisen suuri huoli on niillä, joilla on monta lasta. Kiuru kui-tenkin muistutti, että lapsilisäasiat ei-vät kuulu hänen tontilleen vaan sosi-aali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas.).

Slunga-Poutsalo huomautti, että hal-lituksen ensi vuoden budjettiesitys kasaa pilviä tavallisen perheen arkeen, sillä liikkumisen, asumisen ja sähkön hinnat uhkaavat nousta hallituksen esitysten – kuten polttoaineveron ko-rotusten – myötä.

Lapsiperheissä viime

vuonna keskimäärin

1,85 lasta.Yhden lapsen perheet yleis-tyvät heikkojen työllisyysnäky-mien vuoksi.

”Lapsilisää voitaisiin korottaa jo ensimmäi-sestä lapsesta. Vähintään kahden lapsen perhe voi-si saada valtion tukeman lainan.”

Ville Tavio

”Henkilökohtainen talous ja työn riittävyy-den epävarmuus on yksi annetuista syistä, jonka vuoksi lasten hankkimis-aikeita lykätään.”

Riikka Slunga-Poutsalo

- Henkilökohtainen talous ja työn riittävyyden epävarmuus on yksi an-netuista syistä, jonka vuoksi lasten hankkimisaikeita lykätään. Perussuo-malaiset esittävät lapsivähennyksen palauttamista. Lapsiperheille tehtä-vä verovähennys tukisi lapsiperheiden taloutta ja vahvistaisi tunnetta, että lapset ovat yhteiskunnassamme toi-vottuja.

- Kysynkin ministeri Kiurulta, näet-tekö lapsivähennyksen mahdolliset positiiviset vaikutukset perheiden hy-vinvointiin niin, että voisitte viedä asi-aa eteenpäin? Slunga-Poutsalo kysyi.

Ministeri ei suostunut ottamaan kantaa

Perussuomalaiset saivat hämmentä-vän vastauksen, kun ministeri Kiuru totesi lapsivähennyksen liittyvän ”val-tiovarainministerin kuvaan”, ja kiel-täytyi ottamasta kantaa asiaan.

Lapsivähennys oli käytössä väliaikai-sesti vuosina 2015-2017, mutta keskus-tan, sinisten ja kokoomuksen hallitus ei antanut sille jatkoa perussuomalais-ten vaatimuksesta huolimatta. Lapsi-vähennystä sai verotuksen kautta jopa 400 euroa vuodessa tiettyyn tulora-jaan saakka ja se olikin suunnattu eri-tyisesti pienituloisille perheille.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT PS ARKISTO

4 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Hallitus päätti budjettiesityksessään 3 miljardin kertaluontoisista menoista ja pysyvien julkisen talouden menojen lisää-misestä 1,4 miljardilla. Menot rahoitetaan kasvavalla alijäämällä – siis velaksi.PIRKANMAALTA perus-suomalaisten kansanedusta-jaksi keväällä noussut Sakari Puisto on huolissaan halli-tusohjelman talouslinjauk-sista.

- Syntyy vaikutelma, että ensin on linjattu, että rahaa jaetaan. Kertaluonteisia ja pysyviä menolisäyksiä perus-tellaan kasvutavoitteilla, jotka nykyisessä taloustilanteessa ja hallitusohjelmaa ajatellen ovat hypoteettisia, Puisto ih-mettelee ja peräänkuuluttaa hallitukselta talousrealiteet-tien tarkempaa huomioimis-ta budjettisuunnitelmia laa-dittaessa.

Hallitus lisää julkisia menoja

Hän pitää hallitusohjelman talouspohjaa huterana.

– Hallitus on päättänyt hal-litusohjelmassa lisätä tuntu-vasti julkisia menoja. Samalla julkisen talouden kestävyy-den laskelmat perustuvat ole-tettuun talouden ja työlli-syyden jatkuvaan kasvuun. Päätetyt menolisäykset on tehty keväällä vielä nousu-suhdanteessa ja itse asias-sa mahdollisesti jopa suhdan-teen huipulla.

Nyt, muutamaa kuukaut-ta myöhemmin, Puisto toteaa ennusmerkkien käyneen to-teen ja kasvuennusteiden sel-västi heikenneen tai ainakin tasoittuneen alhaisemmalle tasolle. Hän kertoo myös mi-nisteriaitiosta kaikuvien pu-heiden käyneen selvästi varo-vaisemmiksi.

– Hallitus saattaa siis pää-tyä lisäämään julkisia menoja heikkenevässä talouskasvun tilanteessa. Silloin kuitenkin jo valmiiksi alijäämäisen jul-kisen talouden kestävyys voi revähtää, koska lisämeno-jen rahoituspohjana hallitus-ohjelmassa on oletettu ole-van nimenomaan kohentunut talous- ja työllisyystilanne, Puisto arvioi.

Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia

Hallituksen budjettiesitys

leväperäistä rahanjakoa

mielessä heikosti perusteltu, leväperäinen taloussuunnitel-ma tuleville vuosille.

- Tämä kehitys näyttää vali-tettavasti olevan huonoa jat-koa sille, mitä Suomen talous-politiikassa on tapahtunut jo pidempään. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana Suomen velkaantumisnope-us on ollut huimaa – velka on lähes tuplattu sitten finanssi-kriisin. Nyt julkista velkaa ja alijäämää lisätään noususuh-danteessa ja suhdannehuipul-lakin.

- Budjetti on räikeässä ris-tiriidassa ennen eduskun-tavaaleja esitetyn valtio-varainministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa, Puisto muistuttaa.

Liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteita

Perussuomalaisten kansan-edustaja Minna Reijosen mielestä hallituksen talous-arvioesitys ei ole kestäväl-lä pohjalla. Hänen mielestään

suuden myynti on vakava asia. Myyty omaisuus on aina myyty omaisuus.

- Näyttää siltä, että liian kunnianhimoinen ilmasto-politiikka ja polttoaineveron korotukset ovat suomalai-sen viennin ja vientiyritysten koetinkivi. Samoin kotimai-nen teollisuus ja maatalous tulevat varmasti kärsimään kunnianhimoisten tavoittei-den hinnasta. Miksi ihmees-sä meillä on näin kunnianhi-moiset ja näin kalliiksi tulevat ilmastotavoitteet? Miksi me teemme enemmän kuin muut ja samalla hankaloitamme kansalaistemme arkea? Reijo-nen kysyy.

Haja-asutusalueillakin pitää liikkua

Liikennepolttoaineiden ve-rotuksen korottaminen kos-kee suomalaisiin yrityksiin, kuljetuksiin ja maatalouteen.

- Haja-asutusalueillakin tu-lee päästä töihin, terveyskes-kukseen ja ehkä jopa harras-tuksiinkin. Kun polttoaineen verotus kiristyy, käyvätkö kohta koneet, kulkevatko kul-jetukset?

- On tärkeää puhua myös siitä, mitä talousarvioesi-tyksessä ei ole tai mitä sieltä puuttuu. Missä on panostus lähiruokaan? Millaisia vero-tuksen keinoja käytetään, että kotimainen ruoka on se yk-

Sakari Puisto

Minna Reijonen

hallitus keskittyy liikaa nyky-hetkeen, vaikka katseen pitäi-si olla myös tulevaisuudessa.

- Maamme talouskasvun en-nustetaan hidastuvan. Esi-tyksessä mainitaan, että vien-tikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Valtionomai-

”Tarvitsisimme selvästi elinvoimaisia

kotimarkkinoitamyös kasvualustaksi

yrityksille ja sitä myöten

työllisyydelle.”

Menot rahoitetaan velaksi

Hallitus päätti budjettiesi-tyksessään 3 miljardin ker-taluontoisista menoista ja pysyvien julkisen talouden menojen lisäämisestä 1,4 mil-jardilla. Menot rahoitetaan kasvavalla alijäämällä – siis velaksi.

Puisto nostaa esiin myös muita taloussuunnitelmaan sisältyviä riskejä.

- Jo suhteellisen pieni taan-tumariskien toteutuminen heittää talouslaskelmat pa-hasti allikkoon tarkastelujak-son aikana. Jo prosentin – tai vajaan – lasku BKT:ssa lisäi-si julkista velkaa ja alijäämää merkittävästi vuoteen 2023 mennessä.

Tarvitaan vientiä ja elinvoimaisia kotimarkkinoita

Myös Suomen kotimarkki-noiden kehitys on pitkään lai-minlyöty, Puisto huomauttaa.

- Tarvitsisimme selvästi elinvoimaisia kotimarkkinoi-ta myös kasvualustaksi yri-tyksille ja sitä myöten työl-lisyydelle. Elinvoimainen talous edellyttää väistämättä sekä vetäviä vientimarkkinoi-ta että kotimarkkinoita. Tätä kroonista epäkohtaa ei ole korjattu.

Myöskään kansainvälisen talouden tilanteen ja keskus-pankkien poikkeuksellisen avokätisen rahapoliittisen el-vytyksen riskejä ei tule unoh-taa.

- Emme voi poissulkea fi-nanssimarkkinoilta poikke-uksellisiakaan tapahtumia, jotka johtuvat rahapolitiikan laajamittaisista ja historialli-sista vääristymistä.

Velkaantumisvauhti huimaa päätä

Kaiken kaikkiaan kyseessä on Puiston mukaan monessa

Hallituksen ylikunnianhi-moinen ilmas-topolitiikka käy jokaisen kukka-rolle.

5

Muistatko silloin? PERUSSUOMALAISIA syy-tetään usein perusteettomasta nostalgiasta ja kaipuusta men-neisyyteen. Ajatuksemme hy-vinvoivasta ja turvallisesta Suo-mesta tuomitaan nykyajassa mahdottomaksi toteuttaa. Uh-kaavia asioita pidetään kuin luonnonvoimina.

SILLOIN oli silloin, nyt on nyt, ajan hermolla olevat meitä pöl-höjä muistuttavat.

IHMISELOON kuuluu olen-naisesti menneiden muistelu. Viimeistään keski-iässä ihmi-nen alkaa tarkastella taustaan-sa, selvittää juuriaan, funtsail-la siihen asti elettyä – tavoitella taaksepäin, sillä sieltä on saata-villa paljon. NIIN ihmisen kuin yhteisönkin kehittymiseen kuuluu virheistä oppiminen. Kaikki tekevät vir-heitä, mutta fiksut ottavat niis-tä opiksi.

POLITIIKKAA tehdään eteen-päin. Tavoittelemme asioi-ta huomiselle. Haluamme Suo-men, jossa lapsillamme ja lapsenlapsillamme olisi hyvä ja turvallinen olla. Usein juuri tätä ajatellessa mieli karkaa ajatuk-seen: nyt mennään monessa asi-assa väärään suuntaan.

MINÄ muistan Suomen, jos-sa oli sanomattakin selvää, että päättäjien on määrä tehdä Suo-melle hyviä päätöksiä. Vaikka poliitikkojen enemmistö oli var-masti yhtä kieroa kuin nyky-äänkin, kukaan ei väittänyt, että on normaalia, että Suomi pa-nee miljardeja ulkomaalaisten hoivaamiseen – samaan aikaan, kun hyvinvointijärjestelmä ra-koilee yhä pahaenteisemmin, vaikka kaikkineen rahaa kulute-taan siihen koko ajan enemmän.

MUISTATKO sinä sen ajan, kun vanhuksista pidettiin huol-ta, kodeissa ja vanhainkodeissa? Itse kävin monesti koulun jäl-keen ystäväni kanssa Koukku-niemen vanhainkodissa juttele-massa mummoille ja papoille. Tuolloin omaistenkaan ei tar-vinnut maksaa erikseen vaipan tai kuulolaitteen patterin vaih-tamisesta.

ENTÄ muistatko ajan, kun kou-luissa ei haistateltu opettajille? Minun aikanani siellä ei onnek-si saanut enää sormille kartta-

kepistä, mutta nurkkaan saattoi joutua. Jouduimme opettele-maan myös turhanpäiväisiä asi-oita ja seisomaan rivissä, ja niin vain kovapäisimmätkin oppi-vat lukemaan, laskemaan ja ole-maan yleensä ihmisiksi.

TUOLLOIN 1980-luvulla mie-het eivät synnyttäneet eikä ku-kaan tainnut pitää sitä kovin huonona asiana. Naiset kyllä synnyttivät enemmän kuin nyt. Omat kulmani Tampereen Ar-monkalliolla vilisivät lapsia.

AINAKIN omassa elinpiiris-säni naiset olivat jo tuolloin ta-sa-arvoisia, vaikka heillä ei ollut kiintiöitä eivätkä päivystävät fe-ministit antaneet miehille päi-vittäisiä ohjeitaan. Äiti kävi töis-sä, ja minä päiväkodissa, joka oli uusi, hieno ja turvallinen. Muu-tama vuosi sitten poikkesin siel-lä, ja yksi täti muisti minut, sen ujon ärrävikaisen tytön, kaukaa 1980-luvulta.

TUOLLOIN Suomessa suurena uhkana ei pidetty rumasti puhu-via ihmisiä tai totuuksia lauko-via poliitikkoja. Liioin ei ostettu konsulteilta verorahalla projek-teja, joiden tuloksena syntyy oi-valluksia, kuten ”osallistaminen on tärkeää”.

MAASSAMME keskityttiin konkreettisten ja meitä lähel-lä olevien ongelmien ratkaise-miseen.

EN tarkoita, että ennen kaikki oli paremmin. Ei todellakaan ol-lut. Mutta moni asia oli.

SIINÄ Suomessa, jota minä muistelen, oli suhteellisuuden-tajua ja tärkeysjärjestyksiä. Us-kallettiin sanoa, että tämä on tärkeämpää kuin tuo. Oltiin yh-täältä nöyriä mutta toisaal-ta tiedettiin, että parempi tu-levaisuus vaatii työtä eikä tule itsestään.

NYKYÄÄN monet ovat valmiit myymään yhteiskuntamme tär-keimpiä arvoja oleellisemmiksi nostettujen ideoiden edestä.

EN minä haikaile takaisin Im-pivaaraan, jossa en ole koskaan käynytkään.

MUTTA aion kyllä muistella ai-kaa, kun hommassa oli vähän enemmän järkeä. Liitytkö seu-raan?

RIIKKA PURRAPERUSSUOMALAISTEN 1. VARAPUHEENJOHTAJA

■ KOLUMNI

Mauri Peltokangas

”Pääministeri Rinne, miksi valutatte rahojamme ulkomaille?”

kösasia? Vaikka keskustan hallituksessa ei lähiruuas-ta kovinkaan paljoa puhuta, Reijonen sanoo.

Kotimaisuus ykkösasiaksi

Reijonen jakaa yleisen huolen vanhusten hyvin-voinnista.

- Miksi meiltä valuu rahaa

ulkomaille todella paljon ja samaan aikaan lähihoita-jat juoksevat kellon kanssa? Yksi valtio, yksi kukkaro. Kyllä niitä asioita voi laittaa vastakkain. Hallituspuolu-eesta luvattiin, että lähihoi-tajille on tulossa 500 euron palkanlisäys. Toivottavas-ti tämä myös pitää ja tämä täytetään.

- Puhemiehistön takana

salissa on Tulevaisuus-pat-sas, naisen sylissä lapsi, joka katsoo saliin. Se muistuttaa meitä edustajia siitä, että teemme politiikkaa, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Vaihdetaan kotimaisuus yk-kösasiaksi, Reijonen sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

Rahaa pumpataan Afrikkaan PERUSSUOMALAISTEN mie-lestä hallitus keskittyy aivan liikaa muiden maiden kansa-laisten auttamiseen. Kansan-edustaja Mauri Peltokangas huomauttaa, että kehitys-apuun hassataan kokonainen miljardi samalla kun suoma-laisten verotusta kiristetään autoilun, työn ja kulutuksen kautta.

- Hallitus kuvittelee vielä vuosikymmentenkin jälkeen, että kehitysavulla olisi jotain merkitystä ja se estäisi massii-viset siirtolaisvyöryt kolman-sista maista Eurooppaan ja Suomeen. Näinä vuosikym-meninä, mitä Suomi on dum-pannut rahaa esimerkiksi Af-rikkaan, ei olla saatu mitään muuta aikaiseksi kuin lisään-tyviä konflikteja, heimosotia ja kansojen kurjistamista.

- Tämä on täysin vastuun-tunnotonta politiikkaa niin omaa kansaa kuin Afrikan kansojakin kohtaan, Peltokan-gas toteaa.

Hiljattain Afrikasta Etyjin ko-kousmatkalta palannut Vil-

helm Junnila kritisoi voimak-kaasti hallituksen perusteluja nostaa kehitysapua, koska täl-lä torjutaan muuttoliikettä Eu-rooppaan, vaikka Afrikka-ins-tituutin tutkimuksen mukaan muuttoliike jopa kiihtyy elinta-son noustessa.

- Leopardi ei pääse pilkuis-taan – hallitukselle ei kelpaa Afrikkaa koskeva tieteellinen tutkimus, koska nigerialaiset ti-linumerot ovat liian houkutte-levia, Junnila moittii.

Väyläverkon kehittämiseen ja raideyhteyksien suunnittelun rahoittamiseen laitetaan 115 miljoonaa euroa, joka vastaa summaa, jolla Suomi rahoittaa Afrikassa tuulivoimaloiden ra-kentamista. Junnilan mielestä nämä Afrikka-investoinnit ovat yhtä hyödyllistä toimintaa kuin maidon kaataminen maahan.

6 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaiset hiillosti hallitusta suullisel-la kyselytunnilla ulkomaisen halpatyövoiman haalimisesta. Hallitus haluaa – hallitusohjel-man mukaisesti – jopa kielteisen turvapaikka-päätöksen saaneille helpommin työlupia. Tätä perussuomalaiset ei hyväksy.

LÄHI-IDÄSTÄ ja Somali-asta tulleiden työllisyysas-te keikkuu 20 prosentin tun-tumassa.

- Jopa töihin maahamme tulleiden työllisyysaste ro-mahtaa jo parin maassaolo-vuoden jälkeen, perussuoma-laisten kansanedustaja Jenna Simula huomautti.

Simula totesi, että Suomi hyötyy ulkomaisista korke-an tulotason asiantuntijois-ta ja osasta kausityönteki-jöistä, mutta te houkuttelette matalapalkka-aloille pysyvää ulkomaista halpatyövoimaa sivuuttaen suomalaiset työn-hakijat.

Jopa 500 000 työnhakijaa jo nyt

Suomessa on reilut 230 000 työtöntä työnhakijaa ja työn-hakijoita yhteensä yli puoli miljoonaa.

- Arvoisa hallitus, mik-si te haluatte houkutella tän-ne halpaa työvoimaa ympäri

Suomessa yli puoli miljoonaa työnhakijaa

hentaisivat julkista taloutta.

Alipalkkausta ja työ-ehtojen polkemista

Perussuomalaisten kansan-edustaja Riikka Purra puut-tui ulkomaalaisten alipalkka-uksen laajuuteen Suomessa. Ravintola- ja rakennusalan tarkastuksissa Aluehallintovi-rasto on löytänyt huomautet-tavaa palkoissa jopa 60 pro-sentissa tarkastuksista.

- SAK:n, Avin ja Rikosuh-ripäivystyksen edustajat sa-noivat aamulla radiossa pel-

maapallon, vaikka Suomes-sa on puoli miljoonaa työn-hakijaa?

Työministeri Timo Ha-rakka (sd.) kielsi perussuo-malaisten väitteet hallituk-sen tavoitteista ja korosti, että työvoimapula Suomessa on kiistaton tosiasia.

- Tarvitsemme myöskin osaajien ja työntekijöiden maahanmuuttoa siten, että saatavuusharkinta säilyy, Ha-rakka vastasi.

Työpaikka ei automaattisesti elätä

Perussuomalaisten puheen-johtaja Jussi Halla-aho huo-mautti, että kehitysmaalaisen kannattaa ottaa työ vastaan millä tahansa palkalla, koska se on keino saada oleskelulu-pa, ja se takaa pääsyn suoma-laisen sosiaaliturvan piiriin.

- Alipalkatut siivoojat ja keittiötyöntekijät eivät pysty elättämään edes itseään, pu-humattakaan siitä, että he ko-

Hallitus jakaa työlupia jopa kielteisen

turvapaikkapäätöksen saaneille

käävänsä varjoyhteiskunnan syntymistä. Perussuomalaiset on puhunut tästä kauan.

- Olemme erittäin yrittäjä-myönteinen puolue, kuten äs-ken gallupissakin todettiin.

Näin haittamaahan-muuton todelliset kustannukset syntyvät

Kelan tilastojen mukaan vieraskieliset ovat huo-mattavan yliedustettuina asumiestuen saajien joukossa. Keskimäärin Suomessa lähes 14 prosent-tia tuen saajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä oli vuoden 2018 lopussa 7,1 prosenttia. Vantaalla osuus on jopa kolmannes.

Perussuomalaiset eivät yllättyneet Kelan tilastoista:

PERUSSUOMALAISET huo-mauttavat, että valtion ta-lousarviossa näkyykin vain murto-osa humanitaarisen maahanmuuton kuluista. Esi-merkiksi sosiaalietuuksien vie-raskielisille maksettua määrää ei ole eritelty ja näin ollen kulut ovat piilossa.

- Tämä osoittaa, miten hait-tamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät. Usein kuulee vedottavan, että maa-hanmuuton kustannuksia ovat vain välittömät vastaanottokus-tannukset, mutta todellisuudes-sa kustannukset muodostuvat sosiaaliturvajärjestelmästä, kou-

”Kustannukset, joita halpatyömaa-hanmuuttajienkäyttäminen aihe-uttaa, kasautuvat myös yrittäjille.”

Riikka Purra

Alipalkatut työntekijät eivät pysty elättämään itseään.

lutuksesta ja terveydenhoidos-ta, perussuomalaisten eduskun-taryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.

Linjassa ajatuspajan selvitysten kanssa

Perussuomalaisten ajatuspa-ja Suomen Perusta on tutkinut pitkään humanitäärisen ja työ-peräisen maahanmuuton kus-tannuksia Suomessa. Puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että Kelan tilastot ovat täysin linjassa Suomen Perus-tan useiden edeltävien selvitys-

ten kanssa.- Suomeen kohdistuva maa-

hanmuutto on valtava kustan-nuserä julkiselle taloudelle eli veronmaksajalle. Vastaanottoon ja kotouttamiseen menevät ku-lut ovat pieni murto-osa koko-naiskustannuksista. Suurimmat menoerät kohdistuvat nimen-omaan sosiaaliturvan käyttämi-seen, Purra kommentoi.

- Tulonsiirtoihin ja sosiaalisek-torin palveluihin turvaudutaan näissä ryhmissä, koska työllisyys on heikkoa, mediaanitulot hy-vin matalia sekä syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat merkit-täviä, Purra jatkaa.

Ongelma ei muutu selittelemällä

Suomen Perustan tutkimuk-sen mukaan 20-24-vuotiaana Irakista tulevan muuttajan kes-kimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on miinus 690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen mii-nus 844 000 euroa.

- Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivai-kutukset ovat vielä enemmän. Henkilön negatiivinen vaikutus on 951 000 euroa, ja kun lapset huomioidaan, negatiivinen vai-kutus on järkyttävät 1 343 000

7

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen tulkkipalveluiden kustannusten selvittämiseksi. Eduskunnan tietopalvelun mukaan mitään kattavaa tilastoa tulkkipalveluiden kustannuksista ei ole olemassa.KIELILAIN mukaan viranomai-sen on huolehdittava tulkkaa-misesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa viran-omaisyhteyksissä käytettävää suomen tai ruotsin kieltä tai hän ei vammaisuutensa tai sairau-tensa vuoksi voi tulla ymmärre-tyksi asiassa, joka voi tulla vireil-le viranomaisen aloitteesta.

Viranomainen huolehtii mah-dollisuuksien mukaan tulkkaa-misesta ja kääntämisestä myös muissa maahanmuuttajan vel-vollisuuksia koskevissa asioissa.

Tulkkausta ilman aikarajaa

Valtio korvaa kansainväli-sen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden (ulkomaan kansa-laisten) vastaanottoon liitty-viä tulkkauskustannuksia täysi-määräisesti ilman aikarajaa, kun tulkkipalveluja käytetään ko-touttamisasioissa (muun muas-sa alkuvaiheen perehdytys, ko-toutumissuunnitelman teko, koulun ja kodin välinen yhteis-työ) sekä sosiaali- ja terveyspal-veluissa.

Muutoin jokainen viranomai-nen vastaa itse tulkkauskustan-nuksista. Tulkkauspalveluita ei tarjota sen jälkeen kun henki-lö on saanut Suomen kansalai-suuden.

Kymmeniä miljoonia euroja vuodessa

Eduskunnan tietopalvelun tie-tojen mukaan kuntatasolla voi olla vaikeata saada tietoja tulk-kauskustannuksista, koska tulk-kauskustannukset jakautuvat kunnan eri toimialoille. Suurim-massa osassa kuntia ei eritellä tulkkauskustannuksia.

- Pelkästään työ- ja elinkeino-ministeriön vastuulle kuuluvi-en kansainvälistä suojelua saa-

Piilotetaanko tulkkipalveluiden kustannuksia tarkoituksella?

Julkinen sektori jakaa avokätisesti rahaa maahanmuuttajille

vien kotoutumispalveluiden osalta tulkkauskustannukset oli-vat vuonna 2018 yhteensä 21 469 795,13 euroa, todetaan pe-russuomalaisten kansanedusta-ja Jukka Mäkysen toimenpidea-loitteessa.

- Eduskunnan tietopalvelun mukaan mitään kattavaa tilas-toa tulkkipalveluiden kustan-nuksista ei ole olemassa. Ei voi olla niin, että tilastoimatta jät-tämällä piilotetaan verorahoilla rahoitettujen tulkkauspalvelui-den hintaa suomalaisilta veron-maksajilta.

Maahanmuuton kustannuksia piilotellaan

Kansanedustajien on jätettä-vä viimeistään tänään talousar-vioaloitteet Rinteen hallituksen budjettiin.

- Nyt on siis ihan virallinen tie-to, että isoja rahasummia maa-hanmuuton kustannuksista ei lasketa valtion tai kuntien bud-jettiin kuuluvaksi ollenkaan, koska tulkkipalveluiden kustan-nuksia suomalaisille veronmak-sajille piilotellaan. Samaan ai-kaan kymmenissä kunnissa on

käynnissä yt-neovottelut ja kun-tia uhkaavat rajut saneeraukset.

- Tulkkipalveluiden kustan-nukset on saatava nopealla ai-kataululla kaikkien kansalais-ten tietoon jokaisessa Suomen kunnassa. Ennen kuin kunnas-ta on saatavilla julkinen tilas-to tulkkipalveluiden kokonais-kustannuksista on moraalitonta ja täysin epäoikeudenmukaista käynnistää kunnassa yt-neuvot-teluita tai lomautuksia, Mäky-nen sanoo.

Veronmaksajien rahojen härs-kiä tuhlausta

Mäkynen paheksuu, että sa-maan aikaan kun julkinen sek-tori jakaa avokätisesti rahaa maahanmuuttajille ja piilot-taa maahanmuuton kustannuk-sia, se irtisanoo ja lomauttaa esi-merkiksi hoitajia.

- Esimerkki härskistä veron-maksajien rahojen turhasta käy-töstä on se, kun esimerkiksi Ou-lun käräjäoikeuteen saapuu Helsingistä tulkki, eikä syytettyä ole saatu edes oikeuden istun-toon. Näissä tapauksissa tulkki veloittaa täydet matkakorvauk-set ja palkkiot, vaikka syytetty ei saavu paikalle.

- Tällaisen menon on loputta-va ja totuuden maahanmuuton kaikista kustannuksista on tul-tava esiin. Miten eduskunta voi hyväksyä valtion budjetin, kun tilastoja maahanmuuton kus-tannuksista niin valtiolle kuin kunnillekin ei ole juurikaan saa-tavissa? Väkisinkin tulee mie-leen, että mitä kaikkia muita maahanmuuton kustannuksia piilotetaan veronmaksajilta, Mä-kynen jyrähtää.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

Toinen irakilaisista ryöstöstä ja taposta epäillyistä miehistä (kesk.) tulkkinsa ja asianajajansa kanssa Kainuun käräjäoikeu-dessa Kajaanissa 14. syyskuuta 2016.

Jukka Mäkynen

Huomauttaisin, että kustan-nukset, joita halpatyömaa-hanmuuttajien käyttäminen aiheuttaa, kasautuvat myös yrittäjille. Kaikille veron-maksajille, Purra huomautti.

- Mitä hallitus aikoo tehdä palauttaakseen työmarkki-noillemme turvalliset ja va-kaat olot? Purra kysyi.

Valvontaa kierretty tähänkin asti

Ministeri Harakka huo-mautti, että Suomessa on yli sata yritystä saarrossa ali-

palkkauksen vuoksi ja lisäsi, että hallitus on kriminalisoi-massa alipalkkausta.

Perussuomalaiset kuitenkin suhtautuivat esimerkiksi val-vonnan lisäämisen vaikutuk-seen skeptisesti, sillä vaikka valvontaa on lisätty vuosien varrella, työehtojen ja palk-kojen polkemiset ovat jatku-neet kiertämällä valvontaa tavalla tai toisella.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA

Suomessa on arviolta tuhan-sia laittomasti maassa olevia, jotka pitäisi kar-kottaa työllistä-misen sijaan.

euroa. Lähes 1,4 miljoonaa eu-roa miinusta per henkilö!

Purran mukaan Suomen hy-vinvointijärjestelmä ei tule kestämään taloudellisesti on-gelmallisen maahanmuuton ai-heuttamaa taakkaa.

- Jokainen voi tämän itse las-kea tilastojen avulla, eikä ku-kaan saa tätä selittelemällä käännettyä parhain päin.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Suomeen koh-distuva maa-hanmuutto on valtava kustan-nuserä julkiselle taloudelle eliveronmaksajalle.

8 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari haluaa EU:n kulukuurille turhaa hallintoa purkamalla. Keskeisin tavoite on juuri nyt tulonsiir-tounionin lakkauttaminen. - Verovaroilla kerättyä yhteistä kukkaroa ei koskaan pitäisi antaa kenellekään muulle kuin omalle kansalle, muuten seurauksena on moraalikato, Huhtasaari sanoo.

Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen arvelee, että kansal-lismielisten puolueiden ID-ryhmä saattaa jopa kasvaa seuraavan viisi-vuotiskauden aikana. Ryhmä on jo nyt parlamentin viidenneksi suurin. – Vastustamme haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastui-den lisäämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuolella, Hakkarainen sanoo.

EUROOPAN parlamenttiin keväällä valittu Laura Huh-tasaari sanoo, että Euroopan kansallismielisten puolueiden EU-kriittinen ID-ryhmä on EU:n sisällä katsottu jopa vaa-ralliseksi.

- Kun ID-ryhmä lopulta saa-tiin aikaiseksi, niin se koettiin uhkana, koska me vastustam-me EU-doktriinia ja liittoval-tiokehitystä. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU:ta halu-taan tiivistää ja siirtää jäsen-valtioilta entistä enemmän toimivaltaa EU:lle, milloin minkäkin kriisin varjolla. Eu-roalueen loppuun saattaminen tarkoittaisi sitä, että EU:lle tu-lisi yhteinen valtiovarainmi-nisteriö, yhteinen budjetti, yh-teiset velat ja lopputuloksena kollektiivinen kärsimys, Huh-

”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”

”Kansalaisten sietokyvyn raja tulee vastaan”

Laura Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan

Teuvo Hakkaraisen mielestä EU ei voi jatkaa taakanjaon tiellä

johtajuuksia ja varapuheen-johtajuuksia. Huhtasaari pa-heksuu blokkaamista, jota hän pitää epädemokraattisena.

EU:lta odotettava johdonmukaisuutta jäsenvaltioitaan kohtaan

Viime viikolla Huhtasaa-ri jätti kirjallisen kysymyk-sen komissiolle liittyen Espan-jan oikeusvaltiotilanteeseen. Huhtasaari tiedustelee komis-sion valmiutta tutkia, onko Espanja rikkonut EU:n oike-usvaltioperiaatteita langetta-malla kohtuuttoman ankarat vankeustuomiot Katalonian it-senäisyyskansanäänestyksestä vastuussa olleille henkilöille.

Huhtasaari muistutti, kuinka

EU-komissio ja Euroopan par-lamentti ovat aiemmin esit-täneet huolensa Unkarin ja Puolan demokratian ja oikeus-valtion tilasta käynnistämäl-lä perussopimusten mukaisen oikeusvaltiomenettelyn kysei-siä maita vastaan

- Katalonian tilanne johtuu

pitkälti eurokriisistä. Se on hyvä esimerkki kollektiivises-ta kärsimyksestä. Espanja on kärsinyt eurossa mukana ole-misesta. Maan talous on kuih-tunut ja nuorisotyöttömyys maassa on kasvanut. Vauras Katalonia on sitten joutunut maksajaksi. Kuitenkin esimer-

tasaari varoittaa.Hän ja Teuvo Hakkarai-

nen edustavat perussuoma-laisia ID-ryhmässä, joka on 73 edustajallaan EU-parlamen-tin viidenneksi suurin ryh-mä. Kansallismielisiä kohtaan suuntautunut paine realisoitui kesällä siten, että parlamen-tin äänestyksissä ID syrjäy-tettiin keskeisiltä vastuupai-koilta. Ryhmä jäi esimerkiksi ilman valiokuntien puheen-

Suomi maksaa EU:lle

enemmän kuin mitä unioni

maksaa takaisin.

”Pelkään pahoin, että

komissiohaluaa tehdä

Suomen kannaltauusia kipeitä ratkaisuja.”

EUROOPAN parlament-tiin ensiyrittämällään nous-sut Teuvo Hakkarainen on tuonut Brysseliin mukanaan Mannerheimin patsaan ja Suo-men lipun, jotka ovat hänen työhuoneensa ikkunalaudalla. Hakkaraisen mukaan ne muis-tuttavat siitä, että Suomen ei pidä jäädä enempää EU:n määräysvallan alle.

- EU pyrkii jatkuvasti kasvat-tamaan omaa valta-asemaansa, vaikka oikeasti EU:n toimival-ta on vain lainassa jäsenvalti-oilta. EU:n kehityskulku koh-ti liittovaltiota voidaan vielä pysäyttää, ja haluan myös itse olla mukana sitä tekemässä,

Suomen metsä-osaamisesta ei tiedetä EU:ssa

Hakkarainen on asettanut erääksi keskeiseksi tavoitteek-seen nostaa esille syvällisem-pää maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa, paremman päätök-senteon pohjaksi. Hakkaraisen mukaan EU:ssa ei ole kovin-kaan syvällistä tietoon perus-tuvaa metsäpoliittista osaa-mista.

- Ympäristövaliokunnassa kärkenä näyttää olevan viher-vasemmistolainen suojelupo-litiikka. Yleinen käsitys on se, että Suomessa hakataan met-sät loppuun. Siitä ei ole tie-toa, kuinka Suomessa tosiasi-assa uudistetaan ja hoidetaan metsää. Meillä on Suomessa maailman paras metsähoidon osaaminen. Osoitukseksi siitä kelpaa sekin, että luonnon mo-

nimuotoisuus on meillä onnis-tuttu säilyttämään.

Ympäristövaliokunta uudelle vierailulle Suomeen

Hakkarainen muistuttaa, että Suomessa metsien kasvu ylittää kirkkaasti hakkuiden määrän, joten samalla myös Suomen hiilinieluvarastot kas-vavat.

- Metsien runsas kasvu ja hyvinvointi on osoitus suo-malaisten ammattitaidosta ja siitä, että meillä on jo sato-ja vuosia panostettu metsän-hoitoon. Sen sijaan mones-sa muussa EU-jäsenvaltiossa metsäalueita on hakattu pal-jon loppuun eikä metsien uu-distamista ole osattu tehdä kestävästi.

- Täältä EU:sta on aiemmin tehty valiokuntatason vierailu-ja Suomeen, mutta vieraille on näytetty vain hakkuualueita eikä sitä koko prosessia, miten Suomessa uudistetaan met-sää ja miten se saadaan kasva-maan nopeasti. Yritänkin itse tuoda ympäristövaliokunnassa esille paremmin tätä kokonai-suutta. Kutsun myös valiokun-nan uudelle vierailulle Suo-meen, Hakkarainen sanoo.

Hakkarainen sekä perus-suomalaisten toinen europar-lamentaarikko Laura Huh-tasaari kuuluvat kesällä

“EU on pistettävä

kulukuurille.”

- EU on mer-kittävä kehi-tysavun antaja. Niitäkin rahoja valuu väärin-käytöksiin, Huhtasaari huomauttaa.

Hakkarainen kertoo Brysselin parlamenttirakennuksessa si-jaitsevassa työhuoneessaan.

Hakkarainen nostaa ensin-nä esille Suomen maa- ja met-sätalouspolitiikan, jonka osal-ta päätösvaltaa on vähitellen

kasautunut entistä enemmän Brysseliin. Hakkaraisen pi-demmän tähtäimen tavoittee-na on muun muassa palauttaa maataloustuista päättäminen takaisin kansalliseen päätös-valtaan.

- Suomen pohjoinen sijain-ti puoltaa erityistukea suoma-laisille tuotteille, että niiden tuotanto pysyy jatkossakin ko-timaassa. Suomen ruoka on huippulaadukasta ja puhdasta, joten sen saatavuus tulee tur-vata jatkossakin. Jos me an-namme ajaa kotimaisen tuo-tannon alas, niin sitä ei enää saada takaisin, Hakkarainen sanoo.

9

kiksi Baskimaan itsehallinto-alue saa kerätä ja hallinnoida omat verovaransa itse. Kata-lonialla tätä oikeutta ei ole, ja eurokriisi on vain kärjistänyt tilannetta, Huhtasaari sanoo ja lisää, ettei hänen tarkoituk-sensa ollut päällepäsmäröidä Espanjan sisäisiä asioita.

- Suomalaisena meppinä toin vain esille, että EU:lta on syy-tä odottaa johdonmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta jäsenval-tioitaan kohtaan. Jos kerran on lähdetty syynäämään kan-sallismielisten vallassa ole-vaa Unkaria ja Puolaa, niin sit-ten pitäisi kiinnittää huomiota

myös Espanjan oikeuslaitok-seen. Ei voi olla niin, että sil-lä ei ole mitään väliä mitä teh-dään vaan sillä, kuka tekee.

Valta vaihtuu hitaasti

Huhtasaari sanoo, että hän pyrkii valiokunnissa vaikut-tamaan lopputulokseen, mikä on toisinaan työlästä ja raskas-ta. EU-parlamentti tekee ko-mission esityksistä päätöksiä yhdessä ministerineuvoston kanssa.

- Tosin täällä mennään enemmistön päätösten mu-kaan, joten asioiden muutta-minen voi olla hidasta. De-mokratiassa valta vaihtuu aina hitaasti. Tällä hetkel-lä me olemme vastavirras-sa, ja yritämme kääntää vir-ran suuntaa. Vasta sen jälkeen on mahdollista ottaa ”homma haltuun” eri tavalla. Kuitenkin on jo nyt mahdollista luoda painetta EU:n sisällä ja tehdä vaihtoehtoisia esityksiä. Nyt on äärimmäisen tärkeää estää lisätoimivallan siirto jäsenval-tioilta EU:n keskushallinnolle.

Huhtasaari sanoo, että EU:ssa monella alueella kui-tenkin halutaan lisätä määrä-enemmistöpäätöksiä, jolloin käytännössä Saksa, Ranska ja Italia saisivat päättää asioista.

- Onpa kyse sitten ympäris-töverotuksesta, ilmastokrii-sistä tai maahanmuuttokrii-sistä, niin lopputulos on aina se, että toimivaltaa pitäisi siir-tää lisää EU:lle. Jos kuitenkin otat tämän asian esille muiden Suomen puolueiden kanssa,

niin vastaus on yleensä se, että Suomen ääni kuuluu parem-min, kun muut päättävät Suo-men puolesta, Huhtasaari ih-mettelee.

EU-varoja valuu väärinkäytöksiin

EU:n pääasiallinen tulonläh-de on jäsenvaltioilta kerättävät jäsenmaksut. Muutamia vuo-sia lukuun ottamatta Suomi on ollut EU:n nettomaksaja, eli Suomi maksaa EU:lle enem-män kuin mitä unioni maksaa takaisin. Unionilla on myös painetta kasvattaa jäsenmak-sujaan Brexitin myötä.

Europarlamentaarikkona Huhtasaaren eräs päätavoite on pyrkiä pistämään EU kulu-kuurille.

- EU on esimerkiksi merkit-tävä kehitysavun antaja. Niitä-kin rahoja valuu väärinkäytök-siin, Huhtasaari huomauttaa, ja viittaa unionin syyttäjänvi-raston arvioon, jonka mukaan jäsenvaltiot menettävät vuo-sittain jopa 50 miljardia euroa arvonlisäveroja kansainvälis-ten petosten vuoksi.

Huhtasaaren näkemyksen mukaan EU:n hallintoa pitää purkaa ja samalla lakkauttaa turhia virastoja.

- Keskeisintä on kuitenkin tulonsiirtounionin lakkautta-minen: ei enää jatkossa netto-saajia eikä nettomaksajia. Sii-nä ei ole mitään järkeä, että Suomi maksaa esimerkik-si Romanian korruptiosta. Ve-rovaroilla kerättyä yhteistä kukkaroa ei pitäisi antaa ke-

nellekään muulle kuin omalle kansalle, muuten seurauksena on moraalikato.

Kansallismieliset hallitukseen jäsen-maissa

Huhtasaaren mielestä nyky-muotoinen EU tulisi pidem-mällä aikavälillä lakkauttaa kokonaan.

- Omassa visiossani EU oli-si pelkkä kauppaliitto, eikä EU:ssa edes olisi komissio-ta tai EU-parlamenttia. Mi-nisterineuvoston alla olisi vir-kamieskoneisto, joka katsoisi, miten kauppasopimukset toi-mivat, noudatetaanko niitä ja EU olisi siis itsenäisten valti-oiden vapaakauppa-alue, joil-la valtioilla olisi oma rahapo-litiikka.

EU:n muuttaminen on mah-dollista lähinnä vain perus-sopimuksien kautta, ja se edellyttää laajaa yhteistä tah-totilaa. Viime vuosina kansal-lismieliset puolueet ovat kui-tenkin lupaavasti nostaneet kannatustaan eri puolilla Eu-rooppaa.

- Kansallismielisten pitäi-si vielä omissa maissaan pääs-tä hallitukseen ja sitä kautta ministerineuvostoon nimittä-mään komissaarit, se olisi yksi realistinen reitti EU:n muutta-miseen, Huhtasaari sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

perustettuun Euroopan kan-sallismielisten puolueiden ID-ryhmään. Mukana on kaik-kiaan 73 edustajaa, joten ID on viidenneksi suurin ryhmä 751-paikkaisessa parlamen-tissa.

Tällä hetkellä meneillään on eräänlainen suvantovaihe, sillä uusi komissio ei ole vielä aloit-tanut tehtävässään. Hakkarai-nen sanoo, että yhteistyö ID-ryhmässä on sujunut hyvin. Hakkaraisen mukaan ryhmä saattaa jopa kasvaa parlamen-tin viisivuotiskauden aikana.

- Euroopan kansallismielis-ten puolueiden linja on mel-ko yhtenäinen. Myös ongelmat jäsenvaltioissa ovat samankal-taisia. Islamilaisesta maahan-muutosta johtuvat konflik-tit ja haitat tosin ovat monissa maissa vielä laajempia kuin Suomessa. Ryhmämme vastus-taa haitallista maahanmuuttoa ja jäsenvaltioiden vastuiden li-säämistä. Näille teemoille on kasvavaa kannatusta myös oman ryhmämme ulkopuo-lella.

Ei suuria odotuksia uudestakomissiosta

Komissio käyttää aloitevaltaa EU:ssa. EU-parlamentti ja mi-nisterineuvosto yhteismenet-telyllä käsittelevät ja hyväk-

“Ainoa ratkaisu

on sulkea EU:n

ulkorajat.”

- Euroopan kan-sallismielistenpuolueiden linja on melko yhte-näinen, Hakka-rainen toteaa.

nia syyrialaispakolaisia Eu-rooppaan, jos Euroopan maat esittävät kritiikkiä Turkille Syyrian miehittämisestä. Hak-karaisen mukaan EU:ssa ei ole valmiutta löytää toimivaa rat-kaisua, mikäli kriisi eskaloituu uudestaan.

- EU-tasolla ei ole mitään yh-teistä tahtotilaa. Jos kriisi al-kaa uudestaan, EU on ham-paaton, kuten edelliselläkin

kerralla. Kyky tehdä päätöksiä, tarvittaessa raskaitakin, krii-sin edessä puuttuu kokonaan. Jäsenvaltiot saattavat sitten joutua tekemään omia ratkai-sujaan. Suomessa pääministe-ri Antti Rinne tunnetusti on valmis ottamaan lisää turva-paikanhakijoita rajan yli.

Hakkaraisen mukaan ainoa ratkaisu olisi sulkea Euroopan ulkorajat kokonaan.

- Mitään muuta mahdol-lisuutta ei ole. Kun etukä-teen on tiedossa, että tänne ei voi tulla, niin paine Euroop-paa kohtaan laskee vähitel-len. Olen kuitenkin melko var-ma, ettei nykyisellä EU:lla riitä kanttia tällaisiin päätöksiin, Hakkarainen sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

syvät komission lakiesitykset. Hakkarainen sanoo, ettei hä-nellä ole suuria odotuksia uu-desta komissiosta.

- Pelkään pahoin, että komis-sio haluaa tehdä Suomen kan-nalta uusia kipeitä ratkaisuja. Yhteisvastuuta halutaan lisä-tä ja puuttua niihin asioihin, mitä Suomessa jo nyt tehdään hyvin.

- Sanoisin, että pidemmäl-lä aikavälillä EU ei voi kuiten-kaan jatkaa taakanjaon, kiris-tyvien maksuvelvoitteiden ja muiden vastuiden tiellä. Jä-senvaltioiden kansalaisten sie-tokyvyn raja tulee varmuudel-la vastaan.

Euroopan ulkorajat kiinni

Vuoden 2015 siirtolaiskrii-sissä Eurooppaan saapui yli 1,2 miljoonaa ihmistä, yleisim-min turvapaikanhakijoiksi il-moittautuneina.. Muuttoliik-keen seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Vaikka tulijamäärät ovatkin vähentyneet, tilanne ei ole täysin ohi. Yksi näkökul-ma asiaan on, että EU-alueel-la, myös Suomessa, oleskelee edelleen useita tuhansia hen-kilöitä joko laittomasti tai siitä syystä, ettei palautus kotimaa-han onnistu.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on äsket-täin uhannut lähettää miljoo-

10 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolus-tusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ron-kainen sanoo Suomella olevan pahin mahdol-linen hallitus pahimpaan mahdolliseen aikaan, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan uhkaa lähettää 3,6 miljoonaa syyrialaispako-laista Eurooppaan.

SYYSKUUN viimeinen viik-ko toi Kreikan saarille yli 3 000 turvapaikanhakijaa, mikä on suurin määrä viikos-sa vuosiin.

Turkin kurdeihin kohdista-mat iskut ovat luoneet epä-vakautta Euroopan unionin ulkorajoille. EU:n kauhuske-naario on, että Turkki avaa rajat maassa oleville 3,6 mil-joonalle syyrialaispakolaisel-le Eurooppaan.

- Tuhannen taalan kysy-mys kuuluukin, onko vuonna 2015 nähty turvapaikanhaki-javyöry toistumassa, ken-ties vielä pahempana kuin ai-emmin? EU maksoi vuonna 2016 Turkille 6 miljardia eu-roa muuttoliikkeen rajoitta-miseksi, mutta Ylen virka-mieslähteiden mukaan rahat alkavat olla käytetty. Turkin on helppo ruveta löysentä-mään ruuvia lisärahan toivos-sa tai siirtääkseen ongelman-sa muualle. Juuri sillä Turkin despootti Erdogan nyt EU:ta uhkaileekin, Jari Ronkainen toteaa.

Vetovoimatekijöitä ei ole karsittu

Ronkaisen mukaan reagoin-ti alkaa olla myöhäistä ja toi-menpiteitä olisi pitänyt tehdä jo vuoden 2015 turvapaikan-

”Seuraavassa siirtolaiskriisissä rajat kiinni”

ota vastaan yhtä ainoata tur-vapaikanhakijaa.

- Mistään yhteisestä ratkai-susta on siis edes turha haa-veilla, lataa Ronkainen.

”Ilman passia painellaan perä-pohjolaan saakka”

Ronkainen kertoo olleensa yhteydessä maahanmuutosta vastaaviin viranomaisiin. Hän pelkää, että vuoden 2015 tur-vapaikanhakijakriisi toistuu eikä hallituksella ole työkalu-ja sen estämiseksi.

- Olen tehnyt tietopyyntöjä niin Maahanmuuttovirastoon kuin Rajavartiolaitokseenkin. Selväksi on tullut, että EU:n sisällä liikkuminen on hyvin

hakijakriisin tapahduttua. Li-säksi hän epäilee EU:n kykyä ratkaista turvapaikanhakijoi-den tilannetta jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä.

- Mitä Suomi on sitten op-pinut edellisestä vyörystä ja mitä muutoksia on toteutet-tu? Hallitus väittää, että maa-hanmuuttopolitiikkamme on nyt pohjoismaalaisella ta-solla. Todellisuudessa veto-voimatekijöitä ei ole karsittu eikä lainsäädäntöä ole muu-tettu. Tilanne on täsmälleen sama kuin vuonna 2015.

- Siinä vaiheessa, kun tän-ne saapuu kymmeniätuhan-sia pakolaisia kuukausien si-sällä, on enää turha haaveilla maahanmuuttopoliittisista tiukennuksista. Lainsäädäntö ei enää millään ehdi mukaan, Ronkainen varoittaa.

Viro ei ota yhtään tulijaa

Hallitus huutaa kuorossa, että tarvitaan EU:n laajuinen ratkaisu turvapaikanhakijoi-den tilanteeseen. Kuitenkaan edes Ruotsi ja Tanska eivät halua Suomen hallituksen edistämää taakanjakomallia.

Lisäksi entiset itäblokin maat ovat suhtautuneet var-sin penseästi pakolaisiin. Viro on jo ilmoittanut, että se ei

Uusi pakolaisaalto vyöryy kohti Eurooppaa

höveliä ja ilman passia pai-nellaan aina tänne peräpoh-jolaan saakka. ”Asylum”-sa-nasta alkaa sellainen prosessi, että edes kaikkien vuonna 2015 tulleidenkaan kohdal-la sitä ei olla vielä saatu läpi-käytyä.

Suomi ei ole varautunut kriisiin

Ronkainen muistuttaa, että Suomeen valuu tälläkin het-kellä tuhansia turvapaikan-hakijoita turvallisista EU-maista.

- Suomen varautuminen uu-teen pakolaiskriisiin on ole-matonta ja olemme polvil-lamme, jos ja kun uusi aalto iskee tänne. Ainoa ratkaisu,

mitä hallituksen tulisi edis-tää, on EU:n ulkorajojen sul-keminen. Sen kannalta meillä on pahin mahdollinen halli-tus pahimpaan mahdolliseen aikaan, Ronkainen sanoo.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheen-johtaja Ville Tavio on huo-lestunut siitä miten käy, jos tämä tapahtuu pääministe-ri Rinteen hallituksen vahti-vuorolla.

Rinteen hallitus on anta-nut signaalin, että se val-mistautuu uuden ja entistä suuremman siirtolaisaallon vastaanottamiseen ja majoit-tamiseen. Maahanmuuttovi-rasto Migrin tulosalueen joh-taja Kimmo Lehto ilmoitti, että kahdessa päivässä ollaan

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Nii-kon mielestä on huolestuttavaa, että EU:n yhtei-sen linjan puuttuminen on johtanut tilanteeseen, jossa osa EU:n jäsenvaltioista suunnittelee jopa voimankäyttöä pakolaiskriisin ratkaisemiseksi.UNKARIN pääministeri Viktor Orbán on uhannut käyttää voi-maa Unkarin rajalla, mikäli Turk-

ki toteuttaa uhkauksensa ja päästää pakolaisia Eurooppaan.

- EU-maissa luotu turvapaik-

Suomen tulee ajaa EU:ssa tiukempaa turvapaikkapolitiikkaa

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikko:

kajärjestelmä on tehty toisen-laisia olosuhteita varten kuin mitä viime vuosina on koettu. Missään vaiheessa turvapaik-kajärjestelmää ei ole tehty tur-vapaikanhakijamassoja varten. Ei varsinkaan Euroopan sisäl-lä liikkuvien siirtolaisten vapaa-ta liikkumista varten, Mika Niik-ko toteaa.

- Jos emme nyt kehitä ulko- ja sisärajatoimia, emme ole oppineetmitään vuodesta 2015, Mika Niikko sanoo.

“Mitä Suomi on

oppinut edellisestä

vyörystä?”

11

“Tulijat ovat työllistäneet – ainakin poliisia”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaati hallitukselta järkevää maahan-muuttopolitiikkaa ja antoi neuvoja hallitukselle tämän toteuttamiseksi.

Hallituksen maahanmuuttopolitiikalle huutia eduskunnassa:

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi afganistanilaisen Ramin Azimin elinkautiseen 2015 tapahtuneesta 17-vuo-tiaan porilaistytön murhas-ta ja raiskauksesta.

- Vuoden 2015 jälkeen poliisia ovat työllistäneet varsinkin seksuaalirikok-set, Sanna Antikainen muistuttaa.

EDUSKUNNASSA on keskustel-tu kiivaasti talousarvioesityksen lisäksi hallituksen löyhästä maa-hanmuuttopolitiikasta.

- Hallitus! Tehkää hätätilapy-kälät rajavartio- ja ulkomaalais-lakiin, tehkää oleskeluluvista minimipituisia, tehkää sosiaa-liturvasta kansalaisuusperus-teinen ja laittakaa laittomas-ti maassa olevat säilöön, Sanna Antikainen vaati eduskunnassa ja muistutti, että vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöry voi toistua uudelleen.

Demarit kehuivat tulijoiden työllistävää vaikutusta

Sosiaalidemokraattien puolu-een riveistä kuultiin jopa, kuin-ka työllisyys nousi vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden ansiosta.

- Vuoden 2015 jälkeen poliisia ovat työllistäneet varsinkin sek-suaalirikokset. Tämäkö todella on sosiaalidemokraateista hy-vää työllisyyden nousua? Anti-kainen kysyi.

Seksuaalirikosten määrä kasvanut vauhdilla

Helsingin Sanomien mu-kaan seksuaalirikoksia ilmoitet-tiin poliisille tammi-kesäkuus-sa 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna ja seksuaalirikosepäilyt, joissa epäiltynä ulkomaan kan-salainen, lisääntyivät 37 pro-

senttia.Antikainen muistutti istunnos-

sa, kuinka hallituksen maahan-muuttopolitiikan prioriteettina ei ole Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

- Hallitus lupasi, että laitto-masti maassa oleville tulee elektroninen valvonta, mutta kyselytunnilla (10.10.) kuulim-me, että tämä oli erheellistä tie-toa. Oikeasti hallitus haluaa pi-tää laittomasti maassa olevat Suomessa.

- Mikä hulluus hallituksella tässä on takana? Eikö laittomas-ti maassa olevat pitäisi karkot-taa? Antikainen kysyi ja tote-si perussuomalaisille olevan tärkeää, että oma kansa tun-tee olonsa turvalliseksi omassa maassaan.

Valituskierteelle tehtävä loppu

Perussuomalaisten kansan-edustaja Olli Immonen vaa-ti, että turvapaikanhakijoiden jopa vuosia kestävä uusintaha-kemus- ja valituskierre on saa-tava poikki.

Lain mukaan uusintahake-muksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Uu-den turvapaikkahakemuksen voi jättää, jos on uusi peruste turvapaikalle. Tällaisia perustei-ta voivat olla esimerkiksi haki-jan kotimaan turvallisuustilan-teen heikkeneminen, kristityksi

valmiit järjestämään 5 000 majoituspaikkaa.

Kestokyky jo nyt koetuksella

Tavio toteaa, että Suomen

Ocean Viking -alus pelasti Välimereltä nämä Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset elokuun lopussa. Tulijoiden määrä on selkeästi jälleen kasvussa.

kääntyminen tai seksuaalinen suuntaus.

- Joukossa on aina henkilöi-tä, jotka selkeästi väärinkäyttä-vät järjestelmää. Osa turvapai-kanhakijoista on jo neljännellä hakemuskierroksella. Hallitus ei ole linjannut tiukennuksia tä-hän lupahakuprosessin noi-dankehään, vaan on toimimas-sa juuri päinvastoin, Immonen moitti.

Hallitus esittää lisärahoitus-ta turvapaikanhakijoiden oi-keusturvan vahvistamiseen, jul-kiselle oikeusavulle, yksityisille avustajille ja hallintotuomiois-tuimille.

- Veronmaksajien rahojen säästämiseksi turvapaikanhaki-jan pitäisi kertoa viranomaisille jo hakiessaan ensimmäistä ker-taa turvapaikkaa kaikki syyt, joi-den perusteella hän hakee tur-vapaikkaa. Kielteisen päätöksen jälkeen ilmeneviin uusiin syi-hin ei pitäisi saada enää vedota. Näin uusintahakemusralli saa-taisiin katkaistua.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

”Mikä hulluus hallituksella

tässä on takana? Eikö laittomasti

maassa olevat pitäisi

karkottaa?”

vetovoimaisuuteen turva-paikanhakijoiden silmissä ei ole tehty vaadittavia hei-kennyksiä, joten Suomi to-dennäköisesti valikoituisi jälleen yhdeksi siirtolais-tulvan pääkohdemaista.

- Suomen kokoisen maan kestokyky on koetuksella jo nykyisellä määrällä siir-tolaisia. Seuraavaa musli-mimiesten vyöryä ei tule hyväksyä, vaan se tulee py-säyttää rajalle ja käännyt-tää sieltä takaisin esimer-kiksi Ruotsiin, Tavio sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

Rajojen sulkemisen oltava mahdollista

Niikko sanoo, että Suomen tu-lee ajaa EU:ssa tiukempaa ja sel-keämpää turvapaikkapolitiik-kaa eikä katsella sivusta.

- Jos emme nyt kehitä ulko- ja sisärajatoimia, emme ole oppi-neet mitään vuodesta 2015.

Niikko muistuttaa myös, että EU:n yhteisestä turvapaikkapo-litiikasta huolimatta moni asia kuuluu yhä kansallisen itsemää-räämisoikeuden piiriin. Esimer-kiksi pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa rajatarkastusten tulisi

olla toteutettavissa koko EU-alueella, mikäli pakolaiskriisi puhkeaa uudestaan.

- Lisäksi Suomella pitää olla oikeus sulkea rajat, jos tilan-ne niin vaatii. Suomen tulee varautua pakolaiskriisiin nyt ja lisätä lainsäädäntöön hä-tätilapykälät, joita voidaan käyttää myös muissa kuin nyt laissa määritellyissä hätä-tilanteissa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Jari Ronkainen

12 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

SUORASUKAISESTA tyy-listään tunnettu voimamies, kansanedustaja Ano Turtiai-nen totesi 13.6.2019 eduskun-nassa: ”Hallitusohjelman suu-rimpia voittajia ovat työssä käymättömät ulkomaalaiset suurperheelliset, joiden vastik-keettomat tulonsiirrot nouse-vat. Heidän elämäänsä helpo-tetaan monin tavoin ja rahat siihen kaivetaan suomalaisen duunarin taskusta. Ohjelmas-ta paljastuu siis maailman kieroutunein työväenaate.”

Samana päivänä Turtiainen kirjoitti Facebook-palveluun: ”Luonto mukana ilmastotal-koissa”, ja lisäsi tunnisteik-si #ebola ja #Afrikka. Asiasta kirjoitti tuolloin muun muas-sa Iltalehti.

Kiihottamisrikos?

Eduskuntapuhe ja Face-book-päivitys eivät olleet kaikkien mieleen. Kommu-nistien riveistä kansanedus-tajuutta äskettäin tavoitellut mieshenkilö teki Helsingin poliisilaitokselle asiasta tut-kintapyynnön. Hän pyysi po-liisia selvittämään, onko Tur-tiainen syyllistynyt rikokseen. Ja poliisihan selvitti.

Oliko kyse kiihottamisri-koksesta? Sitä puntaroides-sa keskeistä on arvioida lau-suntojen kohteena olevan ryhmän yhteiskunnallis-ta asemaa. Maahanmuutta-jat voivat sinänsä muodostaa ryhmän, joka nauttii rangais-tussäännöksen tarjoamaa suojaa.

Toisaalta sananvapaus on Euroopan ihmisoikeusso-pimuksessa ja YK:n kan-salaisoikeuksia koskevassa kansainvälisen yleissopimuk-sessa turvattu ihmisoikeus, kuten myöskin Suomen pe-rustuslain määrittelemä pe-rusoikeus.

Kuvamateriaalilla merkitystä

Tutkinnanjohtaja viittaa

Turtiainen tylytti, kommunisti

ilmiantoi ja poliisi tutki

Kansanedustaja Ano Turtiaisen edus-kuntapuhetta ja Facebook-kirjoitusta koskeva tutkinta valmistui, eikä asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Lopputulos oli sananvapaus-myönteinen

neena. Hän jatkaa: ”Täten uhan voitaisiin ajatella koh-distuvan ensisijaisesti suoma-laisten kehitysyhteistyökump-paneiden ja alihankkijoiden liiketoimintamahdollisuuksia vastaan ja toissijaisesti niihin, jotka ovat suomalaisen kehi-tysyhteistyön tuloksista jollain tavalla riippuvaisia.”

Panettelua tai solvaamista?

Uhkailusta ei siis ole kyse. Entä panettelu tai solvaami-nen?

”Panettelulla tarkoitetaan sitä, että ihmisryhmä leima-taan rikolliseksi tai alempi-arvoiseksi. Solvaaminen mer-kitsee sitä, että ihmisryhmän edustajia verrataan loisiin tai eläimiin, samoin kuin sitä, että jonkin ryhmän syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai väkivaltaa jotain ryhmää vas-taan toivottavana.”

Liiaksi yleistävät lausumat saatetaan tulkita panettele-miseksi tai solvaamiseksi.

Panettelusta ja solvaami-sesta löytyy tutkinnanjohta-jan mukaan runsaasti oikeu-denkäytäntöä. Tällaista on havaittu muun muassa tapa-

uksessa, jossa ”ohikulkijoiden ryöstelyn ja verovaroilla loi-simisen” on katsottu tietyn kansanryhmän erityispiir-teeksi. Samoin on kiellettyä ”vääräuskoisten tappamisen, naisten ja lasten raiskaamisen ynnä muun rikoskäyttäytymi-sen ja terrorismin liittämistä jonkin kansanryhmän tai us-konnollisen ryhmän kulttuuri-seksi ominaisuudeksi.”

Niin ikään ”ihmisryhmän kuvaaminen ja leimaaminen rikollisiksi” on oikeuskäytän-nön mukaan kiellettyä, kuten myös ”ihmisten luonnehtimi-nen rumiksi, haiseviksi ja li-kaisiksi”.

Kiellettynä solvaamise-na ja panetteluna on pidet-ty ”aggressiivisesti tyyliteltyjä toiveita siitä, että maahan-muuttajia ja islamia ei pi-täisi päästää Suomeen” sekä sitä, että ”erityisen moititta-va rikoskäyttäytyminen (rais-kaaminen ja ryövääminen) kytketään mielipiteessä turva-paikanhakijoiden ja maahan-muuttajien kulttuuriin.”

Silläkin on merkitystä, kuin-ka toistuvaa ja runsasta arve-luttava viestiminen on.

Toisaalta: ”sananvapausri-koksissa lausumia ei voida ir-rottaa yksittäisinä lauseina

perustelutekstissään Sami Mannisen Perusoikeudet-teokseen: ”Sanavapauden en-sisijaisena tarkoituksena on turvata edellytykset vapaal-le tiedonvälitykselle, vapaal-le mielipiteenmuodostukselle, julkisen vallan kritisoinnil-le sekä kaikille avoimelle, va-paalle ja julkiselle kansalais-keskustelulle.”

Sananvapausrikoksia kos-kevan lainsäädännön perus-teluissa todetaan: ”Mikä ta-hansa pykälässä tarkoitettua ryhmää väheksyvä julkinen lausuma ei välttämättä ole kiihottamisrikoksena rangais-tava. Rangaistavuuden edelly-tyksenä kiihottamisrikoksessa on, että levitettävässä vies-tissä uhataan, panetellaan tai solvataan pykälässä tarkoitet-tua ryhmää.”

Tutkinnanjohtaja puntaroi seuraavaksi, onko Turtiaisen ulostuloissa uhkauksia, pa-nettelua tai solvaamista: ”Oi-keuskirjallisuuden mukaan suoria uhkauksia ovat uhka-ukset väkivallasta sekä uhka-ukset taloudellisesta syrjin-nästä.” Epäsuoria uhkauksia voisivat ovat esimerkiksi toi-veet ”kristalliyön tapahtumi-en toistumisesta” tai vihja-ukset ”siirtymisestä sanoista tekoihin”.

Myös viestin oheen liitetyllä kuvamateriaalilla ja symbolii-kalla on merkitystä. Esimer-kiksi eräässä aikaisemmas-sa oikeustapauksessa oikeus katsoi, että Suomi-konepis-toolin liittäminen Facebook-postaukseen teki viestistä maahanmuuttajia uhkaavan. Samoin julistukset siitä, että mielipiteen esittäjä ”on val-mis tarttumaan aseisiin” tai ”valmis putsaa tän maan” on tulkittu eri oikeusasteissa uh-kaaviksi.

Turtiaisen eduskunnassa pi-tämässä puheenvuorossa tai Facebook-viestissä ei ole kyse tällaisesta.

Tutkinnanjohtajan mukaan Turtiaisen kommentit koh-distuvat kehitysapua vastaan, jota tämä pitää korruptoitu-

”Näkemyksenimukaan

Turtiaisen lausumat ovat kontekstissaan

sallittua sananvapauden

käyttöä.”

”Tässä asiassaei ole syytä

epäillä kiihottamisrikosta

eikä mitään muutakaan

rikosta.”

Kansanedustaja Ano Turtiaisen kannanotot eivät miellytä kaikkia.

niihin kuuluvasta laajemmas-ta kontekstista, vaan niitä on tarkasteltava kokonaisuute-na.”

Turtiainen otti eduskunnas-sa kantaa siihen, että työs-sä käymättömät ulkomaa-laiset suurperheelliset ovat hallitusohjelman suurimpia voittajia. Tämän kommentin ääneen sanominen ei tutkin-nanjohtajan näkemyksen mu-kaan riko lakia.

Hän kirjoittaa: ”Näkemyk-seni mukaan Turtiaisen lau-sumat ovat kontekstissaan sallittua sananvapauden käyt-töä.”

Olennaista on, mitä ihmisryhmää koskee

Entä Turtiaisen ebolaa kos-keva kirjoitus Facebookissa?

Tutkinnanjohtaja pitää tätä asiaa koskevaa Facebook-päi-vitystä ”huolestuttavana, häi-ritsevänä ja ajatukselliselta sisällöltään kritiikille alttii-na.” Facebook-julkaisu voi-si ”mahdollisesti aktualisoida kiihottamisrikoksen tunnus-merkistön täyttymisen sol-vaustekotavan.”

Olennaista asiassa on, mitä ihmisryhmää Turtiaisen kir-joitus koskee.

Oikeudellinen puntarointi jatkuu: ”Turtiaisen Facebook-julkaisun kohteena on Afrik-ka. Näkemykseni mukaan Turtiainen ei Facebook-jul-kaisussaan samaista Afrikan mannerta mihinkään kiihotta-misrikoksen tunnusmerkistös-sä suojattuun ihmisryhmään, eikä mihinkään muuhunkaan ryhmään.”

”Asia voisi olla toisin, jos Turtiainen [..] kohdistaisi il-

13

Tynkkynen sai sakot kuvan tekemisestä

Natsiksi ja rasistiksi nimittely ei ole vihapuhetta

KANSANEDUSTAJA Sebasti-an Tynkkynen sai tuomion kii-hotuksesta kansanryhmää vas-taan ja maksettavaa kertyi 50 päiväsakon eli 4 050 euron ver-ran. Tynkkynen ei ole asiasta hyvillään.

- Sain yhtä suuren tuomion Facebook-päivityksestä kuin saa kymmenkuisen vauvan pa-

hoinpitelystä. Tämä on oikeus-laitokselta hävytön ratkaisu, kansanedustaja toteaa.

Tuomio tuli Tynkkysen 2017 julkaisemasta kasvogalleriaku-vasta, jonka yhteydessä luki: ”Terrorismi ei tunne uskontoa. Jos islamia ei lasketa.”

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi asiaa MTV:n uutisil-

le. Hän ei usko, että tuomio joh-taa seuraamuksiin puolueessa tai eduskuntaryhmässä.

- Vaikea minun ainakin itse on esittää, että tästä jotain pi-täisi seurata, Halla-aho totesi MTV:lle.

Tynkkynen on koostanut si-vuilleen videon, jossa hän kom-mentoi asiaa.

VALTIONEUVOSTO julkaisi tut-kimuksen ”Viha vallassa: Viha-puheen vaikutukset yhteiskun-nalliseen päätöksentekoon”. Tutkimus käsitteli yhteiskun-nallisiin vaikuttajiin kohdistuvia negatiiviseksi koettuja ilmaisuja julkisessa keskustelussa ja sosi-aalisessa mediassa.

- Suomen laki ei tunne viha-puheen käsitettä. Tutkimuk-sessa se määriteltiin hyvin va-paamuotoisesti ja laajasti. Seurattaviksi hälytyssanoiksi eli vihapuheeksi on listattu mm. tavanomaisia kirosanoja sekä yleisen elämänkokemuksen pe-rusteella lievästi tai ei ollenkaan loukkaavia ilmaisuja, esimer-kiksi ”hyysätä”, ”kukkahattutäti” tai ”soijapoika”, avaa perussuo-malaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

- Määrittelyssä oli havaittavis-sa asenteellisuutta, esimerkiksi hyvin loukkaavia ilmaisuja ”nat-si”, ”fasisti” tai ”rasisti” ei määri-tetty hälytyssanoiksi.

Valtiovalta on jatkuvasti anta-nut viestiä, ettei vihapuhe ole hyväksyttävää ja että yhteis-kunta tulee puuttumaan siihen myös viranomaistoimin. Kansa-laisten keskuuteen on levinnyt epätietoisuutta, aikooko hal-litus puuttua tavanomaiseen kansankieleen ja pyrkiä kieltä-mään valtaapitävien arvostelun lievinkin ilmaisuin.

- Tällainen valtiovallan toimin-ta ei kuulu länsimaiseen oikeus-

valtioon, demokratiaan eikä sa-nanvapauskäsitykseen, Mäkelä toteaa.

Mäkelä jätti aiheesta eduskun-nassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, onko hal-

litus aikeissa lainsäädäntötoi-min, viranomaisohjeistuksin tai kaupallisiin toimijoihin vaikut-tamalla rajoittaa sananvapautta tavanomaisten puhekielisten il-maisujen suhteen.

mastotalkoomielipiteensä esimerkiksi kongolaisiin, tut-seihin, shiia-muslimeihin tai kopti-kristittyihin” tai mikäli Turtiainen kohdistaisi mieli-piteensä afrikkalaisiin.

”[..] Turtiaisen viestin koh-de on kuitenkin siinä määrin tarkentumaton ja yleisluon-teinen, että se ei alustavasti arvioituna näyttäisi kohdis-tuvan kiihottamisrikoskrimi-nalisoinnin perusteella suo-jattuun ihmisryhmään eikä mihinkään muuhunkaan ra-jattuun ihmisryhmään.”

Esitutkintaa ei aloiteta

Tutkinnanjohtajan näke-myksen mukaan Turtiaisen tapauksessa ”kyse on halli-tuspolitiikan ja kehitysyh-teistyön arvostelusta ja si-ten sallitusta sananvapauden käytöstä.” Ratkaisussa pai-notetaan, että sananvapau-den ja ilmaisuvapauden piiriin kuuluvat lähtökoh-taisesti myös sellaiset vies-tit, joiden tarkoituksena on ärsyttää, shokeerata ja pro-

vosoida.Kriminalisoinnin tar-

koituksena ”ei ole varjel-la julkisen keskustelun ra-kentavuutta tai soveliasta keskustelukulttuuria, vaan tarjota yksilöille ja haavoit-tuvassa asemassa oleville ih-misryhmille välttämätöntä suojaa kunniaa, yksityisyyttä tai ihmisarvoa vastaan.”

”Näkemykseni mukaan täs-sä asiassa on kysymys Tur-tiaisen poliittisten mieli-piteiden ja kannanottojen asianmukaisuuden arvoste-lusta. [..] Arvostelu kuuluu vapaaseen julkiseen kansa-laiskeskusteluun. Esitutkinta ei myöskään voi toimia va-paiden poliittisten mielipitei-den tai asiaperusteiltaan ky-seenalaisten arvoasetelmien moittimisväylänä.”

Tutkintadokumentti päät-tyy sanoihin: ”Tässä asiassa ei ole syytä epäillä kiihotta-misrikosta eikä mitään muu-takaan rikosta. Esitutkintaa ei aloiteta.”

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT PS ARKISTO

Mäkelä ihmettelee:

Sananvapauteen

kuuluvat myös viestit,

jotka ärsyttävät.

- Tämä on oi-keuslaitokseltahävytön ratkai-su, Tynkkynen toteaa.

14 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

MAARIT PELTOMAA soit-taa jälleen kerran äitinsä hoi-topaikan hoitajalle ja käy läpi havaitsemiaan epäkoh-tia. Seuraavaksi on vuorossa keskustelu – kolmannen ker-ran – hoitopaikan esimiehen kanssa.

Peltomaa on taistellut ak-tiivisesti äitinsä oikeuksista useammassa eri hoitopaikas-sa. Peltomaa on puhunut äi-tinsä kanssa lähes päivittäin kasvokkain tai puhelimitse, juossut hoitosuunnitelmien palavereissa ja kertonut heti henkilökunnalle, jos joku asia ei toimi. Välillä Peltomaa on herännyt neljän aikaan aamu-

yöstä miettimään, miksi hoi-topalavereissa sovitut asiat eivät toteudu.

Henkilökunnan paletti sekaisin

Peltomaata kiinnostaa myös vanhustenhoidon isompi kuva. Hän on Senioriliikkeen hallituksen jäsen, ja hän on kirjoittanut havainnoistaan Suomen Seniorilehteen.

- Iso haaste vanhustenhoi-dossa on hoitajien määrä, josta on paljon puhuttu jul-kisuudessa. On kuitenkin pal-jon muitakin ongelmia, kuten kuntouttavan hoivan puute ja

Uusi hoitajamitoitus tulisi tarpeeseen

Tamperelainen Maarit Peltomaa on taistellut jo pitkään 77-vuotiaan äitinsä oikeuksista eri hoitokodeissa. Tarvittava 0,7:n hoitajamitoi-tus olisi elintärkeä, mutta resurssipula ei ole suinkaan ainoa ongelma vanhustenhoidossa.

”Perushoitoakin joutuu vaatimaan”

“Äidin kellonsoittoihin

ei olla vastattu, jolloin

hän ei ole päässyt

vessaan.”

Maarit Peltomaan äiti Anneli Peltomaa opettelee Kuuse-lan palvelutalon maalausryhmässä maalaamaan vasem-malla kädellä, koska hänen oikea kätensä on halvaantu-nut. - Äitini oli ennen loistava piirtäjä ja värien käyttäjä.

ruuan laatu.Yksi ongelma on myös vies-

tin kulkeminen hoitohenkilö-kunnan keskuudessa.

- Jos aamuvuorossa joku on sairastunut, niin henkilökun-nan paletti on ihan sekaisin. Sijaisilla ei ole riittävästi tie-toa, mitä kunkin asukkaan luona pitäisi tehdä.

”Taisteleminen on kuluttavaa”

Peltomaan mukaan hänen äitinsä on joutunut viime ke-sän aikana odottamaan muun muassa aamupalaansa, ja siitä on tullut yli 12 tunnin yöpaas-to. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä aliravitsemukseen.

- Äidin kellonsoittoihin ei olla vastattu, jolloin hän ei ole päässyt vessaan. Nämä voi-vat kuulostaa pieniltä asioilta,

mutta jos ihmisen perustar-peet eivät toteudu, se voi joh-taa vanhuksen turvattomuu-den tunteeseen ja isompiin ongelmiin.

Peltomaa sanoo, että hän on aina keskustellut hoito-henkilökunnan kanssa asiois-ta rauhallisesti, ja nykyises-sä hoitokodissa hoito sujuu suhteellisen hyvin. Peltomaa on halunnut rakentaa hyvän vuorovaikutuksen hoitajien kanssa, koska vain siten asi-at muuttuvat. Näiden vuosien aikana Peltomaalle on sanot-tu, että ilman hänen aktiivi-suuttaan äidin hoito ei olisi niin hyvää kuin se nyt on.

Huonolaatuista ruokaa

Yksi Peltomaan listaama ongelma vanhustenhoidos-

sa liittyy siihen, miten hoita-jien resurssipulaa yritetään korjata.

- Oma äitini on vielä suh-teellisen nuori. Aiemmas-sa hoitolaitoksessa jouduin käymään useita keskustelu-ja lääkityksen vähentämises-tä. Hänelle annetut lääkkeet vaikuttivat liikuntakykyyn ja puheen tuottamiseen. Tark-kailin tilannetta myös myö-hemmin, ettei hänelle an-nettaisi uudestaan mitään sopimatonta. Huomasin mo-nista muistakin potilaista, kuinka he olivat joutuneet lääkepsykoosiin, Peltomaa sa-noo.

Iso hoitolaitoksien ongelma on myös ruoka. Peltomaan mukaan se on ollut lähes jo-kaisessa paikassa huonolaa-tuista.

- Ihmettelin, kun äitini vain

KOKOOMUS, vihreät ja keskusta run-noivat Turussa yli tuhatta työntekijää koskevat huomattavat palkanalen-nukset ja lomaleikkaukset läpi. Pe-russuomalaiset vastustivat kyseessä olevan, Turun kaupungin omistaman Arkea Oy:n työntekijöiden palkkojen ja lomien leikkauksia.

Palkkoja pienennetään noin 15 pro-senttia siirtämällä työntekijät uuden työehtosopimuksen piiriin. Samal-la lomarahoja leikataan vuodessa yli 400 euroa, lomapäivien määrä puto-

aa 38:sta 25:en ja esimerkiksi lapsen sairastumiseen liittyviä poissaoloja muuttuu palkallisista palkattomiksi.

Päätös on herättänyt tyrmistys-tä työntekijöissä, joilla ei ole neuvot-teluasemaa omaan tilanteeseensa. Teknisesti työehtosopimuksen vaih-tamisessa on kyse ”työnantajan jär-jestäytymisestä”, joka on virallisesti il-moitusasia eikä edellytä pakollisena vaiheena neuvottelemista työnteki-jäpuolen kanssa.

Arkea-yhtiö tuottaa ruoka-, siivous-,

tila- ja talotekniikkapalveluja osana Turku-konsernia.

- Perussuomalaiset eivät hyväksy, että julkisen sektorin toimijat alen-tavat yksipuolisesti palkkoja ja siir-tyvät vaivihkaa ulkomaalaisten ma-talapalkkatyöntekijöiden sekä vuokratyövoiman käyttöön. Tämä on kansantalouden kokonaisedun vas-taista, painotti perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio, kun asiaa käsiteltiin Turun kaupunginhallituk-sen konsernijaostossa.

PS vastustaa työntekijöiden kyykytystä Turussa

15

Kielimuuri ja kulttuurierot vaikeuttavat työtä

Mitä uusi mitoitus vanhus-palveluissa tarkoittaa?

Minna työskentelee sairaanhoitajana pääkaupunkiseudulla sijaitsevan terveysaseman vuodeosastolla, jossa suurin osa potilaista on vanhuksia. Lisäksi Minna tekee keikkaa kotihoidossa. HOITOALALLA on paha resurs-sipula, mutta eniten sairaan-hoitaja Minnaa (nimi muutettu) huolettaa se, miten sitä koite-taan paikata vanhusten kotiut-tamisella.

Minna tarkoittaa sitä, kun jat-kohoitopaikkoja ei ole. Iäkkäi-tä ihmisiä laitetaan sairaalasta takaisin kotiin, vaikka hoito-henkilökunta ja omaiset olisi-vat sitä mieltä, ettei potilas pär-jää yksin.

- Kutsun tätä pyöröovi-ilmiök-si. Vanhus joutuu kotiin, ja aika nopeasti tapahtuu taas jotain, jonka vuoksi hän joutuu takai-sin sairaalaan akuutille osastol-le. Siellä odotetaan sitten uutta sijoitusta, ja jos sitä ei ole, poti-las passitetaan takaisin kotiin.

Pelko kaatumisesta

Kotiuttaminen aiheuttaa myös lisää ongelmia, kuten potilaan yksinäisyyttä, joka taas kuormit-taa hätäkeskuksia.

- Vanhus soittaa sinne pelko-jaan tai yksinäisyyttään.

Pelko yksinäisyydestä ja yksin kaatumisesta on iso ongelma.

- On siis kotiutettu sellaisia, jotka eivät pysty edes liikku-maan, ja he ovat tuolissaan istu-massa niin kauan, kunnes joku heidät siirtää. Sitten on heitä, jotka eivät uskalla liikkua kaatu-

misen pelosta, koska kaatumi-nen voi johtaa päivien makaa-miseen lattialla. Ei ole ketään, joka auttaisi ylös.

Suurempi riski virheille

Minna on huomannut työs-sään myös uusia ongelmia.

- Ulkomaalaisten hoitajien määrä kotihoidossa on kasva-nut, ja se on aiheuttanut joita-kin päivittäisiä ongelmia. Hoi-totyöhön otetaan näennäisesti vain silloin, jos kielitaito on riit-tävää, mutta todellisuus on ai-van jotain muuta.

Minna sanoo, että kielimuu-ri aiheuttaa suuremman riskin virheiden tekemiselle, ja myös kulttuurierot vaikeuttavat työn tekoa.

- Ulkomaalaiset hoitajat ovat kyllä pääsääntöisesti ammat-titaitoisia ja tunnollisia, mutta tämä ei poista edellä mainittu-ja ongelmia.

Johdossa parannuksia

Minna miettii, että hoitolaitok-sien johtotasojen pitäisi tehdä muutoksia, jotta asiat oikeasti parantuisivat.

- Hoitokotien johdossa työs-kentelevät ovat liian kauka-na asiakkaista. Hoitotyö on ai-van erilaista nyt kuin 30 vuotta

sitten. Johdon pitäisi liikkua enemmän kentällä, ja nähdä mitä työ oikeasti on.

Minna on itse työskennellyt alalla jo vuosia.

- Olen pitkään miettinyt, ett-en jaksa tätä enää. Pidän työs-täni, mutta en pysty hoitamaan sitä eettisten periaatteiden mu-kaan. Aikaa on liian vähän sii-hen, että potilaat saisivat kun-touttavaa hoitoa eli esimerkiksi mahdollisuuden tehdä arkiset asiat itse. Tämä on mahdotonta, koska vanhat ihmiset ovat hitai-ta, eikä aikaa odotteluun ole.

Tulevaisuus näyttää karulta

Jos asiat jatkuvat samaan tah-tiin, niin Minna ei uskalla edes ajatella, mitä seuraavan kym-menen vuoden aikana tapah-tuu.

- Potilaiden määrä vain kas-vaa. Tuntuu hurjalta ajatella, että hoitoa tarvitsevia vanhuk-sia olisi enemmän kuin hei-tä nyt jo on. Potilaat ovat myös koko ajan entistä huonokuntoi-sempia ja tarvitsevat enemmän apua kuin esimerkiksi kymme-nen vuotta sitten, Minna toteaa.

■ TEKSTI VERA MIETTINEN KUVA LEHTIKUVA

MINISTERI Krista Kiurun asettaman asiantuntijatyö-ryhmän esityksen mukaan lakiin kirjattaisiin 0,7:n hoita-jan minimimitoitus vanhus-ten ympärivuorokautiseen tehostettuun hoivaan. Asi-asta säädettäisiin lailla, kun tähän asti mitoitusta on oh-jattu laatusuosituksella. Mi-toitus astuu voimaan asteit-tain.

Elokuussa 2020 jokaisessa tehostetun palveluasumisen yksikön tai siihen verrattavis-sa olevan hoitopaikan hen-kilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,5 eli viisi hoita-jaa kymmentä hoidettavaa kohden. Huhtikuussa 2023 hoitajia on oltava 0,7 eli seitsemän kymmentä hoi-dettavaa kohden. Samana vuonna jokaisessa vanhus-tenhoidon yksikössä täytyy myös olla käytössä arvioin-ti- ja seurantamittaristo Inte-rAir, joka arvioi, millaista hoi-toa asiakkaat tarvitsevat.

Jo nykyinen laki määritte-lee vanhuspalvelun laatua. Henkilöstön määrän sekä koulutuksen ja tehtävära-kenteen pitää vastata asiak-kaiden tarpeita, ja jos van-huksen toimintakyky on alentunut niin, että hän tar-vitsee huolenpitoa jatku-vasti, henkilöstöä on oltava riittävästi kaikkina vuoro-kauden aikoina. Nähtäväksi siis jää, onko hoitomitoituk-sesta oikeasti apua.

laihtui eikä hän oikein ha-lunnut syödä. Maistoin itse sitä ruokaa, ja totesin, että ei ihme. Ruoka ei maistu hyväl-le ja raaka-aineet ovat mitä ovat, jolloin myös ravinto-ar-vot ovat surkeat.

Parannuksena uutta teknologiaa

Peltomaalla olisi parannus-ehdotuksia, vaikka hän tietää, etteivät ratkaisut ole aina niin yksiselitteisiä. Kaikkea teke-mistä pyörittää raha – tai oi-keastaan sen puute.

- Olisiko silti hoitolaitoksilla mahdollista palkata kuntout-tavan hoitotyön ammattilai-sia? Myös ravintoterapeutteja ja laadukkaampaa ruokaa tar-vitaan. Olisi hienoa, jos hoito-laitoksissa hyödynnettäisiin uutta teknologiaa, luotaisiin

sosiaalista vuorovaikutusta vanhuksiin, ja panostettaisiin kohtaamisiin sekä taide- ja kulttuuritapahtumiin.

Sijaisiin liittyvään ongel-maan Peltomaa toivoisi myös ratkaisuja.

- Pitäisi olla niin sanottu va-kituinen sijaisrekrypankki, jossa toimisivat aina ne sa-mat henkilöt, eikä kuka ta-hansa vanhuksille tuntema-ton hoitaja.

■ TEKSTI VERA MIETTINEN KUVAT MATTI MATIKAINEN JA MAARIT PELTOMAA

Hoitoalaa vaivaa vakava rerussipula.

- Taisteleminen äidin oikeuksista on kuluttavaa ja aikaa vievää, mutta minulle asioiden selvit-täminen sopii, Maarit Peltomaa sanoo.

PERUSSUOMALAISTEN kansanedus-taja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän tie-dustelee hallituksen näkemystä mak-suhäiriömerkintöjen poistamisesta rekisteristä nykyistä aiemmin sellaisis-sa tapauksissa, joissa saatavat on ko-konaisuudessaan maksettu velkojille.

- Maksuhäiriömerkinnät säilyvät re-kisterissä yleensä kaksi tai kolme vuotta ja velan maksaminen mer-kinnän talletusaikana lyhentää aikaa kahteen vuoteen. Kaksi vuottakin on

todella pitkä aika, kun ajatellaan mak-suhäiriömerkinnän vaikutuksia yksi-tyishenkilön arkeen.

- Esimerkiksi pankkilainan ja luotto-korttien saaminen on vaikeaa, koti-vakuutuksia ei välttämättä myönne-tä sekä puhelinliittymän hankintakin hankaloituu. Eikö olisi kohtuullis-ta helpottaa maksuhäiriömerkintään johtaneen saatavan maksaneiden ih-misten tilannetta poistamalla merkin-tä siinä vaiheessa, kun velka on mak-settu tai viimeistään vaikka vuoden

kuluttua maksuajankohdasta?Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa täl-

lä hetkellä peräti noin 400 000 suo-malaisen elämään eli asia koskettaa suurta ihmisjoukkoa.

Elomaan mielestä ei merkinnän pit-käaikainen säilyminen rekisterissä ole perusteltua ja nykyistä käytäntöä tu-lisi arvioida kokonaisuudessaan uu-demman kerran.

Elomaa vaatii kohtuutta maksuhäiriömerkintöihin

keet vievät merkittävän osan menoista, ja nämä tietysti pitää hoitaa, mutta vain niitä hoita-malla ei lisätä maamme sisäistä turvallisuutta, huomauttaa pe-russuomalaisten varapuheen-johtaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra.

Vähiten poliiseja per asukas Euroopassa

Perussuomalaiset huomauttaa, että Suomessa on ylivoimaisesti vähiten poliiseja per asukas Poh-joismaissa ja jopa vähiten koko

Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsis-sa on kaksi poliisia tuhatta asu-kasta kohden, kun suhdeluku on Suomessa 1,3.

- Totta puhuakseni seuraan kauhulla sisäisestä turvallisuu-desta vastaavan valiokunnan johdossa sitä, mihin jamaan mo-nien yhteiskuntamme perusins-tituutioiden on annettu vajo-ta. Krooninen resurssipula, yhä enemmän vaatimuksia ja sivu-tehtäviä, ja kaiken lisäksi toi-minnan kyseenalaistamista juu-ri sieltä, mistä sitä pitäisi kaikin tavoin tukea, vaikeuttavat tur-

16 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

TÄSSÄ tarkastellaan erityi-sesti työllisyyden edistämi-seen esitettyjä keinoja ja yri-tystukia. Niiden välillä on hyvin läheinen yhteys. Halli-tuksen tavoitteena on saavut-taa 75 prosentin työllisyys-aste hallituskauden lopulla. Tavoite ei ole erityisen kun-nianhimoinen, koska muis-sa pohjoismaissa työllisyys-aste on 76-79 % ja useissa EU-maissa 75 % - Saksassa jopa 76 %.

Tavoite tarkoittaa nykyta-solta (73 %) noin 60 000 hen-keä lisää töihin. Tavoite on tarkoitus saavuttaa nimen-omaan hallituksen omilla toi-milla. Tähän on heti sanot-tava, että talouspolitiikan keinojen työllisyysvaikutus-ten arviointi on erittäin han-kalaa eikä luotettavia arvioita pystytä tekemään. Ne ovat-kin lähinnä jonkinlaisia arva-uksia.

Palkkatuki tulee kalliiksi julkiselle sektorille

Hallitus tukeutuu vahvas-ti kolmikantaiseen valmis-teluun, jossa toimijoina ovat siis hallitus, ay-liike ja työn-

antajat. Ay-liikkeen ja työn-antajien tahoilta on esitetty varsin ristiriitaisia ehdo-tuksia keinoista. Esimerkik-si SAK tyrmäsi heti alkuunsa työttömyysturvan porras-tuksen, jota EK on esittä-nyt. Tältä taholta tuskin tulee merkittäviä yksimielisiä eh-dotuksia uusista keinoista.

Hallitus esitti budjettirii-hessä peräti 24 eri keinoa 75 prosentin saavuttamisek-si. Näistä vain yhdellä keinol-la - eli palkkatuella - voi olla jotakin todellista merkitys-tä. Palkkatuki saattaa nousta jopa 50-70 prosentin tasolle. Tämä tulee kalliiksi julkisel-le sektorille. Tuki rahoitetaan viime kädessä verovaroilla. Palkkatuki on myös suoraa yritystukea, jota hallituksen pitäisi karsia.

Valtaosa muista toimenpi-teistä ovat todella vaatimatto-mia. Näitä ovat mm. erilaiset työllisyyskokeilut, TE-palve-lujen edistäminen osuuskun-tamuotoisesti ja työperäisen maahanmuuton edistäminen. Hallituksen keinojen listal-ta puuttuvat kaikki merkittä-vät toimenpiteet, joita monet ekonomistit ovat jo pitkään esittäneet.

Koskenkylä arvostelee hallituksen työllisyystoimia heikoiksi

Pääministeri Antti Rinteen mukaan hallituksel-la meni budjettiriihen tekemiseen vähemmän ai-kaa kuin siitä kopioiden ottamiseen. Nyt näyt-tää kuitenkin siltä, että olisi kannattanut käyttää budjetin laadintaan paljon enemmän aikaa, kos-ka lopputulos on suoranaista hutilointia. Suo-men Pankin osastopäällikön tehtävistä eläkkeel-le jäänyt VTT Heikki Koskenkylä arvioi Rinteen hallituksen työllisyystoimia Suomen Uutisille.

”Väittää leikkaavansa yritystukia, mutta lisää palkkatukea, joka on yritystukea”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jättänyt talousarvioaloitteen, jossa se vaatii tuntuvaa poliisien määrän lisäämistä.

Perussuomalaiset esittää merkittävää poliisien määrän lisäystä

Maltillista palkka-politiikkaa ja muutto-liikkeen edistämistä

Tärkein yleinen keino on Suomen viennin kilpailuky-vystä huolehtiminen. Kus-tannuskilpailukyky heikke-ni meillä vuoden 2007 jälkeen lähes 20 prosenttia muihin maihin verrattuna. Vasta osa on saatu kurottua kiinni mm.

kilpailukyky-sopimuksel-la (kiky). Tarvitaan edelleen maltillista palkkapolitiikkaa, jotta kilpailukyky paranisi.

Toinen aivan keskeinen kei-no olisi muuttoliikkeen edis-täminen maan sisällä. Meillä on vakava kohtaanto-ongel-ma, koska vajaatyölliset ja avoimet työpaikat ovat eri alueilla. Hallituksella ei ole mitään merkittävää keinoa kohtaanto-ongelman poista-

miseksi. Työttömiä ja vajaa-työllisiä on edelleen valtava määrä, lähes 400 000 hen-kilöä.

Saksan työllisyysihmeen keskeinen selitys on oppi-sopimuskoulutuksessa, jota siellä käytetään erittäin pal-jon. Koulutusta annetaan sii-nä työpaikkojen yhteydes-sä. Jostain syystä Suomessa ay-liike ei pidä oppisopimus-koulutuksen lisäämisestä. Pe-

- Suomen viennin kilpailukyvystä huolehtiminen on erittäin tärkeää, Koskenkylä muis-tuttaa.

Palkkatuki saat-taa nousta jopa 50-70 prosentin tasolle. Tämä tulee kalliiksi julkiselle sekto-rille. Kuvitus-kuva.

PERUSSUOMALAISET lisäisi ensi vuonna 50 miljoonaa euroa po-liisikoulutuksen aloituspaikko-jen korottamiseen, ja perus-suomalaisten tavoite on nostaa poliisien määrää vähintään tu-

hannella nykyisestä reilusta 7000:sta.

Hallitus on luvannut nostaa poliisien määrän 7 500:aan nel-jän vuoden kuluessa, mutta pe-russuomalaisten mukaan tavoite

on täysin riittämätön.- Niin poliisissa kuin muillakin

sisäisen turvallisuuden sektoreil-la, kuten rajalla, on tärkeää pi-tää huolta siitä, että lisättävät re-surssit menevät nimenomaan henkilötyövuosien lisäämiseen. Huonokuntoiset rakennukset, si-säilmaongelmat ja viivästyneet tai epäonnistuneet ICT-hank-

17

ARJA JUVONEN sanoo, että hoi-totakuu myytiin kansalaisille ajatuksella, että potilas pääsee lääkärille, jolloin hänen vaivansa tai sairautensa saa heti avun ja diagnoosin.

Puhe tuhannen lääkärin palk-kaamisesta on ollut hallituksen keskeinen sanoma, joka on tois-tunut lukuisia kertoja eri keskus-teluissa.

- Kun asiaa hieman penkoo, paljastuukin julma totuus hoi-vatakuun taustalta: viikon hoi-vatakuu ei tarkoitakaan lääkäril-le pääsyä. Hoivatakuu lääkärille on muuttunut pääsystä monia-mmatillisen tiimin palveluihin, joihin potilas ohjataan. Selko-kielellä sanottuna mikään ei siis muutu.

”Kupletin juoni paljastuu”

Tämä käy Juvosen mukaan ilmi sosiaali- ja terveysministe-riön sivuilta (Helsingin Sanomat 15.10.2019), mutta myös minis-teri Krista Kiurun vastauksista eduskunnassa.

- Kupletin juoni paljastuukin hienojen kiertoilmaisujen ta-kaa: lääkärille pääsy ei nopeudu, vaan potilaan hoitopolku kul-keekin muiden terveydenhuol-lon ammattihenkilöiden kautta.

- Suomalainen kokee, ettei hän pääse lääkärille ja se on myös akuutein perusterveydenhuol-lon ongelma. On valitettavaa, että hallituksen hoivatakuulu-paus ei tätä asiaa tule korjaa-

Hallitus lupasi tuoda lakiesityksen, joka turvaa kansalai-sen hoitoon pääsyn perusterveydenhuollossa viikossa eli seitsemässä päivässä. – Nyt näin ei ole käymässä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Hoivatakuu ei takaa nopeaa lääkärille pääsyä

Juvonen sanoo hallituksen kikkailevan vakavalla asialla

lätään, että se laskisi palkka-tasoa. Suomessa tulisi lisätä huomattavasti oppisopimus-koulutusta. Tästä on puhuttu jo vuosia.

Niin ikään keskeinen keino olisi sosiaaliturvan kokonais-uudistus eli sotu. Sipilän hal-litus jo tällaista pohti, mut-ta soten takia jätti tekemättä. Antti Rinteen hallituksella on ajatuksena uudistaa sotu. Se tulee olemaan erittäin vai-keata ja tuskin ehtii vaikuttaa hallituskaudella työllisyyteen. Sotu-uudistuksessa perusta-voite on korjata kannustimet sellaisiksi, että työtä kannat-taa ottaa vastaan ja yrittäjillä on motiivi tarjota työtä.

Eniten yritystukia EU-maista

Yritystukia on Suomessa suhteessa talouden kokoon lähes eniten EU-maista. Tu-kia ovat suorat tuet ja välil-liset tuet. Välilliset tuet ovat verotukia ja niitä ovat alen-netut verokannat sekä monet verovähennykset. Parina vii-me vuotena tuet ovat olleet

vuodessa 4,2 miljardia eu-roa. Tukien määrä on kaksin-kertaistunut 15 vuoden aika-na. Laaja yritystuki on peräti 8 miljardia euroa. Mukaan luetaan tällöin muun muassa maataloustuki sekä useiden tuotteiden ja palvelujen alen-netut ALV-verokannat jne. Edellä mainitusta noin 4 mil-jardin tuesta yksi miljardi on suoraa tukea ja kolme miljar-dia verotukia. Suomessa on tutkittu erittäin paljon yritys-tukien vaikutuksia. Keskeinen johtopäätös on, että yritystuet eivät juuri lisää tuottavuutta eivätkä talouden kasvua. Ne ylläpitävät vanhoja tuotanto-rakenteita.

Viimeisten 15 vuoden aikana jokainen hallitus on yrittänyt karsia yritystukia, mutta epä-onnistunut. Tuet ovat kasva-neet tuona aikana valtavasti. Nyt Rinteen hallitus kehuske-lee sillä, että se on todella vä-hentämässä yritystukia. Bud-jettiriihessä esitettiin vain yksi toimi, joka on parafiini-sen dieselöljyn veronalennuk-sen poistaminen. Se vähentäi-si yritystukia 120 miljoonaa

euroa. Tämä keino on itse asiassa kyseenalainen, kos-ka parafiininen diesel on vä-hemmän saastuttavaa kuin tavallinen diesel.

Hallitus vaikenee täysin siitä, mitä valtaosalle yri-tystukia on tapahtumassa. Palkkatuki on suoraa tukea yrityksille. Se voi kasvattaa tukia jopa satoja miljoonia. Valtiovarainministeri Mika Lintilä kehuskeli valtio-sihteeri Martti Hetemäen ”turbonapilla”, jolla inves-toinnit saadaan kasvamaan. Hetemäen keino olikin kak-sinkertaistaa koneiden ja laitteiden poistot seuraavien neljän vuoden aikana. Tämä keino on verovähennysten kasvua ja alentaa siten ve-rotuloja. Lisäksi hallituk-sen useat muutkin toimet li-säävät yritystukia. Näitä ovat mm. Finnveran pk-yritysten takauksien kasvu, Business Finlandin, ent. Tekes, avus-tusten lisäys, yritysten mak-samien muuttokustannusten verotuki, kiertotalouden in-novaatio- ja investointituki, rekrytointitukikokeilu, elin-tarvikeviennin edistäminen, yritysten tutkimusmeno-jen verotuen kasvu, jos teke-vät yhteistyötä yliopistojen kanssa sekä maatalouden in-vestointitukien lisääminen. On mahdotonta arvioida tarkkaan, mikä yritystukien kasvu tulee olemaan. Varmaa on kuitenkin, että muiden tukien kasvu ylittää roimas-ti parafiinisen dieselin tuen poiston 125 milj. euroa.

Näillä näkymin Rinteen hallitus ei tule onnistumaan työllisyysasteen nostamista-voitteessa eikä yritystukien karsinnassa. Valitettavinta on se, että hallitus antaa jat-kuvasti julkisuuteen väärää tai puutteellista informaa-tiota toimistaan. Luotetta-vaa kokonaiskuvaa ei halu-ta antaa ja mediaa johdetaan harhaan tarkoituksella. Hyvä esimerkki on työministeri Timo Harakka, joka vannoo palkkatuen tehokkuuteen, mutta ei tuo esille sen puut-teita eikä sitä, että kyse on merkittävästä suorien yritys-tukien kasvusta.

■ TEKSTI HEIKKI KOSKENKYLÄ KUVAT LEHTIKUVA

Rinteen hallitus

tuskin onnistuu

työllisyysasteen

nostamis-

tavoitteessa.

maan, Juvonen pahoittelee.

Kuka arvioi hoidon tarpeen?

Juvosen mielestä hallitus pet-tää jälleen kerran lupauksensa ja tällä kertaa se on nopea lääkäril-le hoitoonpääsy.

- Jo tällä hetkellä terveyskes-kukseen hakeutuva asiakas oh-jataan sairaanhoitajan arvioon tai hoidettavaksi, vaikka hän ha-luaisi lääkärille.

- Koen suurta huolta siitä, kuka todellisuudessa tekee potilaan hoidon arvioinnin tulevaisuu-den sote-keskuksessa ja sen päätöksen, kenen vastaanotolle potilas menee, jos ei kerran lää-kärille. Hallitus ei ole vastannut tähän ydinkysymykseen vielä kertaakaan, Juvonen kritisoi.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA

vallisuudesta vastaavien tahojen työtä ja sitä myötä heikentävät kansalaisten turvallisuutta, Pur-ra sanoo.

”Sisäministerille kova pala”

Myös perussuomalaisten kan-sanedustaja, hallintovaliokun-nan jäsen Mauri Peltokangas kokee ongelmaksi hallituksen asenteen poliisia kohtaan. Hän viittaa muun muassa sisäminis-teri Maria Ohisaloon (vihr.), joka vaati poliisilta selvitystä, kos-

ka poliisi joutui turvautumaan voimankäyttökeinoihin turva-takseen ympäristöä ja ihmisiä kurdien mielenosoituksessa Hel-singin Narinkkatorilla.

- Mielenosoituksissa, joissa uhataan yhteiskuntarauhaa ja ihmisten turvallisuutta, on polii-sin voimankäyttö joskus tarpeel-lista. Poliisi on itse paras hen-kilö arvioimaan voimankäytön tarpeen ja poliisi myös purkaa nämä tilanteet aina jälkikäteen ja varmistaa, ettei ylilyöntejä ta-pahtunut. Suomalaiseen polii-siin voi luottaa. Sisäministerille

tämä tapaus tuntuu olevan kova pala siksi, että riekkujat olivat muualta kuin Suomesta.

– Me perussuomalaiset emme erittele asiakaskunnan mukaan, minkälaisia voimankäyttökeino-ja saisi käyttää, vaan kaikkien on noudatettava poliisin käskyjä. Jos ei noudateta, poliisi turvaa tilanteen ihonväriin katsomat-ta, ja se on oikein, Peltokangas huomauttaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Arja Juvonen

18 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Tänä päivänä monella ihmisellä on päällim-mäisenä tunteena, että valtiovaltaa ei enää kiinnosta heidän asiansa vaan maailman pa-rantaminen. Hallituksen keskeinen tehtävä on kuitenkin varmistaa, että Suomi on turvalli-nen paikka elää kaikille suomalaisille, kansan-edustaja Sanna Antikainen sanoo.

OUTOKUMMUSSA asuva Sanna Antikainen nousi toi-sella yrittämällään eduskun-taan Savo-Karjalan vaalipii-ristä saatuaan 5 805 ääntä.

Kotiseudullaan Antikainen toimii myös kaupunginval-tuutettuna ja kaupunginhalli-tuksen varapuheenjohtajana. Silti iso äänimäärä ja toisek-si isoin vertausluku vaalipii-rissä tuli yllätyksenä uudelle kansanedustajalle.

- Ihmisten yhteydenotto-jen perusteella arvelin, että ääniä olisi tulossa hyvin. Lä-pimenoa en silti uskaltanut kuvitellakaan. Iso äänimää-rä ja kansanedustajan paikka olivat rehellisesti sanottuna suuri ja tunteikas yllätys.

Vaalikampanja oli Antikai-sen mukaan palkitseva. Vaa-likevät oli erityisen kiireinen, sillä samaan aikaan Antikai-nen teki yötyötä lastensuo-jelulaitoksessa ja viimeisteli sairaanhoitajaopintojaan.

Miksi vanhus-palveluihin ei riitä rahaa?

Antikaisen eduskuntatyö on lähtenyt käyntiin ripeästi. Hän on mm. tehnyt aloitteen, jossa hän esittää hallitus-ta ryhtymään toimenpiteisiin lapsen sotatoimialueelle vie-misen kriminalisoimiseksi. Antikainen sanoo, että aloi-te syntyi hänen huomattuaan puutteen rikoslaissa.

- Matkustaminen terroris-mirikoksen tekemistä varten on säädetty rangaistavaksi. Kuitenkaan alaikäisen lapsen saattamista hengen ja hyvin-voinnin vaarantaviin oloihin viemällä hänet sotatoimialu-eelle ei ole erikseen säädetty rangaistavaksi. Kun huomioi-daan haitta lapsen terveydel-le ja kehitykselle, rangaistus-asteikon tulisi vastata törkeää pahoinpitelyä, Antikainen perustelee.

Antikainen on käyttänyt ah-

Antikainen vaatii maahanmuuttopolitiikan täysremonttia

“Yksintulevia nuoria turvapaikan-hakijamiehiä ei tule enää päästää rajojemme sisälle.”

maahanmuuton lieveilmiöi-den takia Suomesta on tullut monin paikoin turvaton paikka lap-sillemme ja nuoril-lemme.

- Tänä päivänä monella ih-misellä on päällimmäisenä tunteena, ettei valtiovaltaa enää kiinnosta heidän asian-sa vaan maailman parantami-nen. Hallituksen keskeinen tehtävä on kuitenkin varmis-taa, että Suomi on turvallinen paikka elää kaikille suomalai-sille. Jos hallitus ei pysty tätä takaamaan, se on epäonnistu-nut pahemman kerran.

Perusturvallisuuteen kuu-luu myös taloudellinen tur-vallisuus ja ostovoiman säily-minen. Ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä hallitus aikoo kuitenkin voimakkaas-ti kiristää tavallisten suoma-laisten elinkustannuksia.

- Tämä on kestämätöntä, koska suomalaisille on viher-verojen vuoksi jäämässä yhä vähemmän rahaa tavalliseen elämiseen. Ei voi olla niin, että hallitus kurittaa kansa-laiset hengiltä saadakseen itselleen sädekehän maa-ilmapelastustalkoissaan, An-tikainen sanoo.

Maahanmuutto-politiikka täysremonttiin

Tilintarkastaja Pauli Vah-tera julkisti keväällä laajan selvityksensä, jonka mukaan humanitäärinen maahan-muutto maksaa Suomel-le vuositasolla jopa 3,2 mil-jardia euroa. Antikainen vaatiikin maahanmuutto-politiikkaan laajaa kokonais-uudistusta.

- Nyt olisi aika maahan-muuttopolitiikan remontil-le. Ensisijaisesti rajavalvonta tulisi laittaa kuntoon ja hal-lituksen tulisi säätää hätäti-lapykälät ulkomaalais- ja ra-javartiolakiin. Näiden nojalla

kriisitilanteessa EU-maan kautta tulevien turvapaikan-hakijoiden hakemuksia ei otettaisi vastaan ja turvapai-kanhakijat voitaisiin käännyt-tää. Tällä estettäisiin vuoden 2015 tapahtumat.

- Humanitaarista maahan-muuttoa täytyy kiristää si-ten, että Suomi ottaa kan-tokykynsä mukaan vain pakolaisia pakolaisleireil-tä. Täytyy muistaa, että vii-me hallituskaudenkin ongel-mat johtuivat nimenomaan turvapaikanhakijoista, eivät kiintiöpakolaisista, Antikai-nen muistuttaa.

Antikaisen mukaan maa-hanmuuton tulee ylipäätään perustua ensisijaisesti Suo-men hyötyyn.

- Yksintulevia nuoria tur-vapaikanhakijamiehiä ei tule enää päästää rajojemme si-sälle. Työperäistä maahan-muuttoa tulee tarkastella sen perusteella, pystyykö tuli-ja antamaan työn muodossa oman positiivisen panoksen-sa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Työvoiman saata-vuusharkinnasta ei pidä luo-pua.

Suomi ei saa jäädä EU:n jalkoihin

Perussuomalaisten kanna-

tusnousu on jatkunut ja täl-lä hetkellä perussuomalaiset on Suomen suosituin puolue. Antikaisen mukaan kannatus tulee osaltaan siitä, että pe-russuomalaiset uskaltavat pu-hua vaikeistakin asioista suo-raan ja kaunistelematta.

– Olemme ainoa puolue, joka tunnustaa ja tunnistaa maahanmuuton ongelmat ja olemme samalla isänmaal-linen puolue. Suomi on pie-ni maa suuressa maailmassa. Me perussuomalaiset väli-tämme tavallisista suomalai-sista ja heidän turvallisuudes-taan ja heidän ongelmistaan. Esi-isiemme perintöä täytyy vaalia ja varjella ettemme jää EU:n ja isojen maiden jalkoi-hin. Suomen täytyy vastus-taa tiukasti EU:n liittovaltio-kehitystä.

– Muut puolueet viittasi-vat kintaalla demokraattiseen vaalitulokseen ja jättivät pe-russuomalaiset ulos hallituk-sesta. Se on törkeää kaikkia äänestäjiä kohtaan, koska de-mokratiassa kaikkien ääntä tulisi kuunnella. Oppositiossa perussuomalaiset tulee kui-tenkin pitämään esillä niitä aiheita, joista hallitus vaike-nee, Antikainen lupaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Jos hallitus ei pysty takaamaan turvallisuutta, se on epäonnistunut”

kerasti puheenvuoroja. Hän on esimerkiksi arvostellut hallitusta puoluetuen korot-tamisesta, vaikka samaan ai-kaan kunnat ovat suurissa vaikeuksissa tarjota asukkail-leen peruspalveluja rahapu-lan vuoksi.

- Perussuomalaisena kan-sanedustajana en aio olla hil-jaa maamme epäkohdista, koskipa se mitä tahansa asiaa. Pöytälaatikossa odottaa lisää toimenpidealoitteita, Antikai-nen sanoo.

Erityisen suivaantunut An-tikainen on vanhusten huo-nosta hoidosta.

- Nyt tiedämme jo, ettei pa-rannus vanhuspalveluihin tule toteutumaan. Mielestäni tämä on törkeää kaikkia sai-raita vanhuksia ja väsynei-tä hoitajia kohtaan. Samaan aikaan kehitysapuun lisä-tään kuitenkin rahoitusta 70 miljoonalla. Hallitus pe-lastaa maailmaa niin innois-saan, että omat apua tarvit-sevat unohtuvat, Antikainen ihmettelee.

Viherverot leikkaavat ostovoimaa

Antikaisen keskeinen vaa-liteema oli suomalaisten tur-vallisuus, ja se on hänelle tärkeä asia myös kansanedus-tajana. Kansanedustajan mu-kaan kaikessa päätöksente-ossa on laitettava etusijalle Suomen etu ja suomalaisten turvallisuus.

- Turvallisuus vaikuttaa laa-jasti moniin asioihin: sen alle kuuluu useita aihealueita ku-ten maahanmuutto, vanhus-tenhoidon ongelmat, kiu-saaminen, lastensuojelu ja poliisien resurssit. Ensi al-kuun tarvitsemmekin lisää poliiseja ja rajavartijoita maa-hamme.

Antikainen moittii hallitus-ta ja erityisesti sisäministe-ri Maria Ohisaloa siitä, ettei hallitus halua myöntää, että

Sanna Antikaisen mu-kaan maahanmuutontulee ylipäätään pe-rustua ensisijaisesti Suomen hyötyyn.

19

Petri Hurulle tärkeitä teemoja ovat työlli-syys, turvallisuusasiat ja toimivat kansalais-ten peruspalvelut. Huru katsookin, että kan-sanedustajana hänen tärkein tehtävänsä on toimia suomalaisten edunvalvojana. - Perus-suomalaisten nouseva kannatus kertoo siitä, että kansa on perussuomalaisen politiikan ta-kana, vaikka valtamedia tekee parhaansa dis-satakseen perussuomalaisia.

PORILAINEN ylipalomies-sairaankuljettaja ja lähihoita-ja, perussuomalaisten Porin kaupunginvaltuutettu Pet-ri Huru sai kevään eduskun-tavaaleissa 3 954 ääntä. Tulos ei aivan riittänyt läpimenoon Satakunnan vaalipiirissä.

Kesäkuussa Huru nousi kui-tenkin eduskuntaan kan-sanedustaja Laura Huhta-saaren tilalle tämän tultua valituksi europarlamenttiin.

- Tämä mahdollisuus oli mielessä jo keväällä, vaik-ka ei minulla ollut tietoa, onko Laura lähdössä ehdol-le eurovaaleissa. Pienestä se jäi lopulta kiinni, että perus-suomalaiset olisivat edus-kuntavaaleissa ottaneet kol-mannen paikan vaalipiiristä, jolloin olisin itse ollut suo-raan läpimenijä.

- Olen kuitenkin tyytyväi-nen äänestäjien antamaan tu-keen ja Dream Team -vaa-liryhmäni talkoohenkeen. Pienen budjetin kampanjalle tulos oli loistava, Huru sanoo.

Turvallisuuteen ja peruspalveluihin rahaa

Hurulle tärkeitä teemoja ovat työllisyys, turvallisuus-asiat ja toimivat kansalaisten peruspalvelut. Huru katsoo-kin, että kansanedustajana hänen tärkein tehtävänsä on toimia suomalaisten edunval-vojana.

- Turvallisuusasiat ja kansa-laisten peruspalvelut edellyt-tävät kunnollisia resursseja, eli viime kädessä kyse on ra-hasta. Näyttää siltä, että hal-lituspuolueet eivät ole kiin-nostuneet näistä asioista enää vaalien jälkeen. Pääminis-teri Antti Rinteen henki-lökohtaisesti lupaama vap-pusatanen eli pienimpien eläkkeiden korotus kutistui muutamiksi kympeiksi.

Huru kaipaa maalaisjärkeä eduskuntaan

“Maalaisjärkeä kaipaan erityisesti ilmastopolitiikkaan ja laajemmin keskusteluun ilmaston-muutoksesta.”

sanedustajana Huru ha-luaa kasata painetta hallitukselle, jotta Suomi kiristäisi maahanmuut-topolitiikkaa.

- Haitta-maahan-muutto käy Suomelle valtavan kal-liiksi ja hei-kentää tur-vallisuutta. Olen sitä mieltä, että maassa on osattava olla maan tavalla. Kaikis-ta henkeen ja tervey-teen kohdistuneista rikok-sista tuomitut ulkomaalaiset tulisikin automaattisesti kar-kottaa takaisin lähtömaahan. Jopa myönnetty kansalaisuus tulisi tällöin voida peruuttaa. Kantasuomalaisetkin tekevät rikoksia, mutta me emme tar-vitse tänne maailmalta uusia rikollisia, Huru sanoo.

Parhaat ratkaisut eivät löydy ääripäistä

Uusi kansanedustaja on ol-lut aiemmin kansainvälisil-lä työkomennuksilla ja myös YK:n rauhanturvatehtävis-sä muun muassa Libanonissa ja Afrikassa. Huru sanoo, että myös työssään pelastusteh-tävissä hän on nähnyt läheltä elämän raadollisuutta.

- Valitettavasti eduskun-nassa on viime vuosina ollut paljon naiiviutta ja hyväus-koisuutta, joka on sitten joh-tanut huonoiksi osoittautu-neisiin päätöksiin. Päätöksiä pitäisi aina tehdä tosiasioihin perustuen. Mitä enemmän ideologia ohjaa päätöksente-koa, sitä kauemmas maalais-järki karkaa.

- Yleensä muutenkin par-haat ratkaisut eivät löydy ää-ripäistä, vaan sieltä keskem-mältä, kun otetaan huomioon päätöksistä seuraavat vaiku-

tukset, Huru sanoo.Yhtenä esimerkkinä hän

nostaa hallituksen kunnian-himoisen ilmastopolitiikan, joka uhkaa merkittävästi vai-keuttaa tavallisen kansalai-sen elämää sekä leikata osto-voimaa.

- Maalaisjärkeä kaipaan eri-tyisesti ilmastopolitiikkaan ja laajemmin keskusteluun il-mastonmuutoksesta. Suomi vain potkii itseään nilkkaan yrittäessään pelastaa koko maailmaa. Meidän ei kanna-ta tehdä sellaisia päätöksiä, kuten veronkorotuksia, jot-ka uhkaavat ajaa teollisuus-tuotannon pois Suomes-ta. Tällöin sama tuotanto vain siirtyy Kaukoitään, jos-sa tuotanto saastuttaa entis-tä enemmän. Samalla me-nettäisimme teollisuuden työpaikat Suomesta.

Politiikan tekeminen vaatii yhteistyökykyä

Huru sai kansanedusta-jan valtakirjansa juuri edus-kunnan istuntotauon kyn-nyksellä, joten eduskuntatyö pyörähtää vauhtiin vasta syk-

syllä.- Tulevalta syksyltä odo-

tan sitä, että pääsen nope-asti sisään uusiin tehtäviin ja luomaan verkostoja mui-den päättäjien ja virkamies-ten kanssa. Osittain verkosto-ja jo onkin olemassa. Uudessa eduskunnassa on paljon mi-nulle ennestään tuttuja ihmi-siä. Politiikan tekeminen vaa-tii yhteistyökykyä.

Perussuomalaiset tulee Hu-run mukaan vaikuttamaan aktiivisella oppositiopolitii-kalla, jossa tuodaan esille pe-russuomalainen vaihtoehto. Myös kasvavalla kannatuksel-la on merkitystä ja se tuo pai-noarvoa.

- Kannatus kertoo siitä, että kansa on perussuomalaisen politiikan takana, vaikka me-dia ei ole. Valtamedia tekee parhaansa dissatakseen pe-russuomalaisia. Tämän vuok-si on jatkossakin tärkeää pi-tää yhteyttä äänestäjiin ja myös tavata ihmisiä toreilla, Huru sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Suomi potkii itseään nilkkaan yrittäessään pelastaa koko maailmaa”

- Samoin kävi vanhusten-huollon hoitajamitoituksen nostolle: perhe- ja peruspal-veluministeri Krista Kiuru sanoi keväällä, että 0,7:n hoi-tajamitoitus voitaisiin kirja-ta lakiin yhdellä lisälauseel-la, muutamassa tunnissa. Nyt tiedämme, ettei näin ole ta-pahtunut. Lupaukset unoh-tuivat heti, kun vaalit oli käy-ty, Huru muistuttaa.

Ministeri Kiuru onkin syö-nyt sanansa, sillä hän ilmoitti äskettäin, että vanhuspalve-lulakia uudistetaan vähi-tellen, ja aluksi lakiin kir-jattaisiin laatusuosituksen vähimmäismitoitus, eli vain 0,5 ammattihenkilöä asiakas-ta kohti. 0,7:n mitoitus vaatii siirtymäajan.

- Vanhustenhuollon kehit-täminen edellyttää 0,7:n hoi-tajamitoitusta, mutta kyse on muistakin asioista, kuten esi-merkiksi hoitotarpeen mitoi-tuksesta, jolloin varmistetaan palvelujen oikea kohdistu-minen.

Ensin oman kansan asiat kuntoon

Huru kummastelee, mik-sei hallituksessa kyetä lait-tamaan asioita tärkeysjärjes-tykseen.

- Oman kansan asiat pitäi-si nyt laittaa kuntoon. Hoita-jamitoitukseen ei näytä löy-tyvän rahaa, vaikka hallitus aikoo syytää kehitysapuun sa-toja miljoonia euroja. En to-della voi ymmärtää sitä, että me kasvatamme valtionvel-kaa ja kiristämme verotus-ta, jotta rahat voidaan käyttää ulkomaiden kansalaisten hy-väksi, Huru sanoo.

Hän suhtautuu myös kriitti-sesti Suomen löperöön maa-hanmuuttopolitiikkaan, jonka seuraukset ja kustannukset ovat kaikkien tiedossa. Kan-

Petri Huru kummastelee, miksei hallituksessa kyetä laittamaan asioita tärkeys-järjestykseen.

ESITTELYSSÄ UUDET KANSAN-

EDUSTAJAT OSA 3/3

20 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Uusi kansanedustaja Vilhelm Junnila on laa-jasti perehtynyt työ-, eläke- ja yrityslainsää-däntöön sekä veropolitiikkaan. Junnila olisi-kin valmis maltillisesti keventämään ansio- ja pääomatuloverotusta. Yrittäjätaustainen kan-sanedustaja harmittelee sitä, että verovaroja hupenee nykyään yhä enemmän yhteiskunnan ydintehtävien ulkopuoliseen toimintaan.

NAANTALILAINEN Vil-helm Junnila nousi toisel-la yrittämällään eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipii-ristä. Junnila keräsi peräti 10 788 ääntä, joten äänestäjien tuki oli erittäin vahvaa. Pe-russuomalaiset menestyi Var-sinais-Suomessa muuten-kin hyvin nousten vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi.

Junnila on taustaltaan yrit-täjä. Hän on vaikuttanut pit-kään perussuomalaisissa ja osoittanut osaamista ja ak-tiivisuutta aiemmin kun-ta- ja maakuntatasolla. Tuo-re kansanedustaja on myös Varsinais-Suomen piirin pu-heenjohtaja sekä Naantalin kaupunginhallituksen vara-puheenjohtaja. Eduskunta on työympäristönä ennestään tuttu, sillä Junnila on toimi-nut useita vuosia muun mu-assa Juho Eerolan eduskun-ta-avustajana.

Verotusta johdonmukaisempaan suuntaan

Yrittäjätaustan vuoksi Jun-nila on perehtynyt työ-, elä-ke- ja yrityslainsäädäntöön sekä veropolitiikkaan. Jun-nila olisikin valmis maltilli-sesti keventämään ansio- ja pääomatuloverotusta sekä laajemmin muuttamaan vero-tusta johdonmukaisempaan suuntaan.

- Korkeat veroasteet ajavat koulutetun työvoiman ulos Suomesta, muualle EU:n sisä-markkinoilla ja sitten meille esitetään älyttömyyksiä, ku-ten kouluttamattoman työ-voiman massamaahantuloa työvoiman saatavuusharkinta poistamalla.

Junnila näkee uudistus-tarvetta myös arvonlisäve-rotuksessa, josta esimerkik-si matkailu- ja ravintola-ala kärsivät.

- Arvonlisäverokantoja pi-

Junnila uskoo perussuomalaisten vahvaan vaikutusvaltaan

“Varallisuusveron kaltaiset kateusverot vain jakavat yhteiskuntaa.”

mään kohdistuvia ide-ologisia haittaveroja ja kieltoja. Esimerkkinä hän mainitsee autoi-lijoihin kohdistuvat ideologiset verot.

- Autoilijan taak-ka verokertymästä on valtavan suuri. Vas-tustan tällaisia puhtaan ideologisia veroja, kuten ve-ronkorotuksia polttonestei-siin, joita perustellaan ilmas-tosyillä.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari esitti äskettäin Twitterissä ”vaurauden ta-saisempaa jakautumista.” Ka-rin mielestä asiaa pitäisi edis-tää Suomessa omaisuuteen kohdistuvalla, aiempaa ko-vemmalla verotuksella. Näin siitäkin huolimatta, että Suo-messa varallisuuserot ovat melko vähäisiä.

Käytännössä Kari tarkoit-taa varallisuusveron palaut-tamista. Varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty enää vuoden 2005 jälkeen. Junnila tyrmää Karin ehdotuksen.

– Silkkaa sosialismia. Varal-lisuusveron kaltaiset kateus-verot vain jakavat yhteiskun-taa. Meidän tulisi päinvastoin tukea eri tavoin kansalaisten ostovoimaa ja tehdä sellaista verotuspolitiikkaa, että kan-salaisille jää enemmän rahaa käytettäväksi. Luotetaan ih-miseen, eikä uskota joka asi-assa valtion kaikkivoipaisuu-teen.

Laittomasti maassa olevat palautettava

Maahanmuuttopolitiikas-sa Junnila esittää useita kiris-tyksiä nykytilanteeseen näh-den. Sisäministeriön mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä jopa 2 000 laittomasti maassa olevaa ulkomaalaista.

- Laittomasti maahan tul-leet siirtolaiset pitäisi yksi-selitteisesti palauttaa tai sit-ten sopia jonkun toisen maan kanssa heidän vastaanottami-

sestaan, vaikka korvausta vas-taan, kuten Australia on teh-nyt, Junnila sanoo.

Haasteita liittyy myös ny-kyisiin lupaehtoihin, joita yri-tetään muuttaa siten, että millä tahansa työverukkeella kielteisen turvapaikkapäätök-sen saanut muuttuisi yhteis-kuntakelpoiseksi. Pääminis-teri Antti Rinne ilmoitti jo keväällä tv-vaalitentissä halu-avansa kielteisen turvapaik-kapäätöksen saaneet äkkiä töihin ja koulutukseen.

- Hallitusohjelman kirjauk-set vaikuttavat hyvin vaaral-lisilta, koska koko turvapaik-kapolitiikan perustaa ollaan rapauttamassa. Näyttää kui-tenkin siltä, etteivät ohjelma-työtä tehneet ole ymmärtä-neet, ettei Suomi voi omalla päätöksellään muuttaa kan-sainvälisesti sovittuja turva-paikan ehtoja.

Maahanmuuton ongelmat ja kustannukset veronmak-sajille ovat kaikkien tiedos-sa. Toistaiseksi hallituspuo-lueet eivät kuitenkaan ole juuri osoittaneet halua puut-tua maahanmuuton haitta-puoliin.

- Eivät ne (hallituspuolueet) ymmärrä maahanmuutos-ta tai muuttoliikkeistä yhtään mitään, koska heidän politiik-kansa sisältö on käsitellyt ai-van muita kysymyksiä. Hait-toja ja kustannuksia ei haluta tutkia, koska seuraukset voi-sivat olla yllättäviä, Junni-

la sanoo.

Valittiin ETYJ-valtuus-kunnan johtoon

Eduskunnassa Junnila on valtiovarainvaliokunnan jä-sen. Valtiovarainvaliokunnas-sa käsitellään muun muassa talousarviot määrärahoineen. Junnila sanoo pitävänsä va-liokuntatyötä kansanedusta-jan tärkeimpänä tehtävänä.

- Valtiovarainvaliokunnan lisäksi olen verojaostossa, jossa käsitellään verolakeja ja hallinto- ja turvallisuusjaos-tossa, joka perehtyy esimer-kiksi maahanmuuttoon ja po-liisiasioihin.

Kesäkuussa Junnila valittiin ensimmäisenä perussuoma-laisena poliitikkona Euroo-pan turvallisuus- ja yhteis-työjärjestö ETYJin Suomen delegaation puheenjohtajak-si. ETYJ on turvallisuutta kä-sittelevä alueellinen järjes-tö, johon kuuluvat Euroopan maiden lisäksi Yhdysvallat, Kanada ja Keski-Aasian maat.

- Tuntuu erittäin luonteval-ta toimia tehtävässä, kun olen jo ennen kansanedustajuutta käynyt monilla konfliktialu-eilla. Minut on otettu hyvin vastaan muiden maiden toi-mesta ja erilaisia yhteistyöku-vioita on jo suunnitteilla.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Muut puolueet asemoivat itseään suhteessa perus-suomalaisiin”

täisi tarkistaa suhteessa si-sämarkkinaamme. Mieles-täni ongelma on siinä, että me emme tee riittävän laajaa kansainvälistä analyysia, vaan joka vaalin jälkeen mietitään nollasummapelinä, miten ve-rotulot jaetaan hallinnonalo-jen kesken. Emme elä mis-sään suljetussa taloudessa, mutta verotusta käsitellään edelleen ikään kuin muuta maailmaa ei olisi olemassa.

Perusasiat kuntoon

Kansanedustaja harmittelee sitä, että verovaroja hupenee liikaa yhteiskunnan ydinteh-tävien ulkopuoliseen toimin-taan, sekä valtion tasolla että kunnissa. Seurauksena voi usein olla, ettei rahaa jää riit-tävästi pakollisten tehtävien hoitamiseen tai niiden paran-tamiseen, kuten peruspalve-luihin.

- Valtion tehtävä on ylläpi-tää sisäistä ja ulkoista turval-lisuutta sekä varmistaa lakien täytäntöönpano. Nyt käytäm-me valtavasti resursseja täy-sin sekundääriseen toimin-taan, kuten kehitysapuun, ideologisten kansalaisjärjes-töjen rahoittamiseen ja yksi-lön vastuun vähentämiseen.

- Kuntatasolla luvataan kaikkea hyvää kaikille, vaik-ka peruspalvelut ovat retupe-rällä. Turku on hyvä esimerk-ki kunnasta, joka ei keskity ydintehtäviinsä. Velkamäärä kasvaa jatkuvasti, koska päät-täjät investoivat ideologiseen ylellisyyteen, kuten funiku-laariin ja erilaisiin kulttuu-rikohteisiin. Samaan aikaan lapset joutuvat evakkoon ho-mekouluista ja vanhukset hoitopaikoistaan, Junnila sa-noo.

Kateusveroja ei tarvita

Junnila sanoo vastustavansa kaikenlaisia tavalliseen elä-

Vilhelm Junnilla harmittelee sitä, että verovaroja hupeneeliikaa yhteiskunnan ydintehtävien ulkopuo-liseen toimintaan. ESITTELYSSÄ

UUDET KANSAN-EDUSTAJAT

OSA 3/3

21

- Olen nähnyt hyväntekeväisyystyössä paljon apua tarvitsevia ihmisiä. Halusin ryhtyä toi-mimaan sen puolesta, että ongelmiin voitaisiin puuttua jo ennaltaehkäisevästi niin, että ihmis-ten ajautuminen vaikeuksiin voitaisiin välttää, tuore kansanedustaja Ari Koponen sanoo.

BROTHER Christmas –hy-väntekeväisyyshahmona tun-nettu Ari Koponen nou-si ensimmäisellä yrityksellä kansanedustajaksi. Uudelta-maalta Koposelle antoi tu-kensa jopa 5 413 äänestäjää.

Ajatus eduskuntavaalieh-dokkuudesta alkoi voimistua Koposelle jo noin vuosi en-nen vaaleja hänen saatuaan yhteydenottoja useilta ihmi-siltä, jotka kehottivat pyrki-mään kansanedustajaksi val-vomaan ja huolehtimaan tavallisten ihmisten asioista.

Koponen katsookin, että hänelle on vuosien varrella karttunut tietotaitoa ja osaa-mista ihmisten auttamisesta, joita taitoja hän haluaa hyö-dyntää kansanedustajana.

- Olen nähnyt hyväntekeväi-syystyössä paljon apua tar-vitsevia ihmisiä ja heidän on-gelmiaan. Monen tavallisen kansalaisen elämä on muut-tunut selviytymistaisteluk-si. Halusin ryhtyä toimimaan sen puolesta, että ongelmiin voitaisiin puuttua jo ennalta-ehkäisevästi niin, että ihmis-ten ajautuminen vaikeuksiin voitaisiin välttää, Koponen sanoo.

Uudenlaista apua alakouluihin

Koposen eräänä keskeise-nä vaaliteemana oli lasten ja nuorten hyvinvointi. Kopo-nen ryhtyikin vaikuttamaan eduskunnassa asiaan saman tien.

Kesäkuussa eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttu-misesta alakouluissa. Kopo-nen käynnisti kyseisen aloit-teen jo viime vuonna, jolloin hän ei vielä ollut edes ehdolla eduskuntaan.

Aloitteessa esitetään säädet-täväksi lakia, joka velvoittaa saamaan jokaiseen maamme alakouluun ratkaisukeskei-siä ja terapeuttisia valmiuksia omaavan aikuisen.

- Suomalainen koulumaa-ilma on pyörinyt viimeiset kymmenen vuotta melko sa-malla tavalla: sinne tungetaan

Koponen huolissaan lapsiperheköyhyydestä

“Lapsilisien ja vanhempainpäivä-rahan riittävä taso on jatkossa turvattava.”

hyys ilmenee niukka-na elämänä, jolloin esimerkiksi lapsilla ei ole mahdollisuuk-sia harrastaa mitään. Koposen mukaan kyse on monitahoi-sesta ongelmasta.

- Lapsiperheköy-hyyden taustalla on usein matala kou-lutustaso ja työelä-män muutokset, jot-ka johtavat siihen, että ongelmat alka-vat kasaantua. Lisäksi asuntojen vuokrat ovat viime vuosina nousseet melko paljon, jolloin ihan elämän perusasioi-hin tarvitaan perheissä yhä enemmän rahaa.

Koponen esittää joita-kin toimenpiteitä lapsiper-heiden tilanteen helpotta-miseksi.

- Lapsilisien ja vanhem-painpäivärahan riittävä taso on jatkossa turvattava. Lasten ja nuorten kasvuympäristöi-hin, kuten varhaiskasvatuk-seen, tarvitaan investointe-ja. Asumisen kustannuksiin pitäisi puuttua ja pyrkiä yleisesti alentamaan kulu-ja. Lapsiperheille voisi myös suunnata lisää verohelpotuk-sia. Nyt näyttää kuitenkin sil-tä, ettei hallitus ole menos-sa tähän suuntaan, Koponen harmittelee.

Lapsiperheköyhyys voi joh-taa syrjäytymiseen. Kopo-nen muistuttaa, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat ennalta-ehkäisevät toimet kannattaa tehdä niin varhaisessa vai-heessa kuin mahdollista.

- Kyse on arvovalinnoista ja viime kädessä päätöksistä, mihin rahaa halutaan ohjata. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvittavaa rahaa voidaan lei-kata esimerkiksi yritystuis-ta ja maahanmuutosta, Kopo-nen sanoo.

Arvokas vanhuus turvattava kaikille

Koponen aikoo eduskun-nassa toimia myös sisäilma-sairastuneiden sekä laajem-minkin huonosta sisäilmasta

kärsivien puolesta. Hän on jo esittänyt hallitukselle kir-jallisen kysymyksen huonos-ta sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien työelämäosalli-suudesta.

Eräs tavoite Koposelle on vaikuttaa arvokkaan vanhuu-den turvaamiseen kaikille. Asiaan liittyy keskeisesti hal-litusohjelmaan kirjattu lupa-us hoitajamitoituksen nos-tamisesta 0,7:ään. Koponen ihmettelee venkoilua ja vii-vyttelyä asiassa.

- Ministeri Krista Kiuru sa-noi aiemmin keväällä, että kirjaus hoitajamitoituksesta saataisiin lakiin nopealla ai-kataululla. Kiurun mukaan yksi lause riittäisi, ja asia olisi kunnossa. Nyt kun hallituk-sella oli tilaisuus tehdä muu-tos, niin eipä riittänytkään, vaan hoitajamitoitukseen tuli siirtymäaika. Jos jotain asioi-ta luvataan, lupaukset myös täytyisi pitää, Koponen sa-noo.

Hän muistuttaa, että halli-tus heikentää vanhusten hy-vinvointia muillakin toimil-laan.

- Rinteen lupaama vappu-satanen kutistui jo 19 euroon. Hallitusohjelmaan kirjattu kotitalousvähennyksen leik-kaus useiden uusien veron-

korotuksien kanssa heikentää ostovoimaa ja se osuu moniin vanhuksiin.

Perussuomalaisten ääni kuuluu vahvasti

Koponen on sivistysvalio-kunnan ja tulevaisuusvalio-kunnan jäsen. Koponen lu-paa, että perussuomalaisten ääni tulee kuulumaan vahvas-ti oppositiosta.

- Perussuomalaisilla on hyvä eduskuntaryhmä, joka myös pystyy vaikuttamaan asioihin. Lakiesityksiin voi-daan puuttua jo valiokunta-työssä. Käytössä on iso vali-koima erilaisia keinoja, kuten myös ministereille osoitetut kirjalliset kysymykset sekä puheenvuorot.

- Asioita ei ehkä aina ole mahdollista muuttaa nopeas-ti, joten pitkäjänteisellä työs-kentelyllä on merkitystä. Tär-keitä asioita on pidettävä jatkuvasti esillä. Yhteistyö-tä on tehtävä myös muiden puolueiden kansanedustajien kanssa, ja siihen on olemas-sa hyvät edellytykset. Edessä on varmasti mielenkiintoinen syksy, Koponen arvelee.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Tavalliset ihmiset taistelevat selviytymisestään”

jatkuvasti uusia hankkeita, jotka kuormittavat opettajia entistä enemmän. Aloitteen tarkoitus on tuoda uudenlais-ta apua koulun henkilökun-nan joukkoon sekä oppilai-den että opettajien tueksi.

Erityisopetus turvattava

Koponen on puhunut pal-jon koululaisten ongelmista. Keskeisenä ongelmana tämän päivän kouluissa on se, että erityisluokkia on viime vuosi-na vähennetty. Inkluusioperi-aatteen mukaisesti kaikki lap-set opiskelevat yhdessä, mikä on johtanut siihen, että eri-tyisen tuen tarpeessa olevia oppilaita on siirretty omista pienryhmistään yleisopetuk-sen piiriin.

- Se homma ei vaan oikein toimi. Erityistä tukea tarvit-sevien oppilaiden pitää saada tuki ja samalla muille oppi-laille pitäisi turvata häiriötön oppimisympäristö. Koulu-maailmaan tarvitaan siis lisää resursseja, Koponen sanoo.

- Myös erityisopettajia tar-vitaan lisää. Kyse on siitäkin, että nimenomaan alakouluis-sa pystytään tehokkaimmin vaikuttamaan lapsiin ja nuo-riin. Asiat vaikeutuvat, kun ongelmiin ryhdytään puut-tumaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

Koponen on eduskunnassa myös käyttänyt aiheesta pu-heenvuoron hallituksen lisä-talousarvion käsittelyn yhte-ydessä. Koponen muistutti, että lisärahoitusta tarvitaan toisen asteen lisäksi alakou-luihin, koska siellä luodaan pohjaa toisen asteen opiske-lulle.

- Eli kärjistäen voisi sanoa, että jos ei tule hyvää opiske-lijamateriaalia alakouluis-ta, niin on aivan sama, kuin-ka paljon sitten toisen asteen opettajia on, Koponen esitti.

Tukea lapsiperheille

Koponen kuitenkin tietää, että Suomessa on edelleen köyhiä lapsiperheitä. Köy-

Ari Koposelle on vuo-sien varrella karttunut tietotaitoa ja osaamis-ta ihmisten auttami-sesta.

22 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Uudelle kansanedustajalle Mikko Lundénil-le on tärkeää koko Suomen pitäminen elin-voimaisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdollisuuksista selviytyä niiden vastuulle annetuista tehtävistä. Lundén halu-aisikin nostaa kuntien valtionosuuksia. Perus-palvelujen turvaamiseksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahanmuuton kuluista.

SALOLAINEN Mikko Lun-dén sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 4 500 äänestä-jän tuen ja nousi eduskun-taan toisella yrittämällään. Lundén on siviiliammatiltaan kauppias. Sitä ennen hän ehti työskennellä lihatiskillä jopa 23 vuotta.

Lainsäätäjän tehtävä mer-kitsee isoa elämänmuutosta, mutta kokonaan Lundén ei aio luopua kauppiaan työstä.

- Kun aamulla hyppään Hel-singin-junaan, pystyn mat-kalla tekemään läppärillä sekä kansanedustajan teh-täviä että oman kaupan töi-tä, kuten tilauksia. Tarkoitus kyllä on, että vaimoni alkaa tammikuussa pyörittämään kauppaa enemmän, mutta edelleen teen myös itse vii-konloppuisin kaupassa vuo-roja aina kun siihen vain on tilaisuus. Minulla on myös hyvä ja luotettava henkilö-kunta, joten eiköhän tämä kuvio onnistu, Lundén sanoo.

Tuoreen kansanedustajan mielestä poliitikon pahin vir-he olisi vieraantuminen kan-san arjesta.

- Politiikan tekeminen ei saisi muuttua kenellekään ammatiksi siten, ettei enää näe tai kuule, mitä maas-sa oikeasti tapahtuu. Kun olen kaupassa töissä, saan olla omillani, kansan kes-kellä ja kohdata ihmisiä ku-ten tähänkin asti. Siellä kuu-len, mitä ihmiset ajattelevat arjen asioista ja mitkä asiat ovat huolen aiheena. Kaupas-sa työskentely on mielestä-ni muutenkin hyvää vastapai-noa eduskuntatyölle, Lundén sanoo.

Kuntasektorille lisää tukea valtiolta

Politiikassa Lundén on ollut mukana jo kymmenen vuotta. Hän on myös Salon kaupun-ginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Eduskunnassa hän ai-koo osaltaan puolustaa ja tur-vata kantaväestön eli taval-

Lundén varoittaa poliitikkoja vieraantumasta ihmisten arjesta

“Meidän täytyy jatkossakinhuolehtia siitä, että peruspalvelut ovat edelleen tarjolla myös kasvukeskusten ulkopuolella.”

aiheutuu paljon harmia ja vaivaa, mutta joiden selvittä-miseen poliisilla ei aina ole käytettävissä riittävästi re-sursseja.

Lundén nostaa esimerkik-si entistä röyhkeämmik-si muuttuneet myymälä-varkaat, jotka ovat ympäri Suomea monen kauppiaan riesana.

- Monet yrittäjät ovat otta-neet minuun yhteyttä, kuinka turhauttavaa se on, kun tietyt samat tyypit saattavat tulla jopa 3-4 kertaa vuorokaudes-sa kauppaan yksinomaan tar-koituksenaan varastaa. Kaup-piaat eivät aina pysty omin voimin estämään varkauk-sia, joten varastettujen tava-roiden hävikki jää kauppiaan tappioksi.

Myymälävarkauksien sel-vittelyyn voi kulua paljonkin aikaa. Moni kauppias kokee turhauttavana sen, että kiinni jääneiden rötöstelijöiden ri-kosoikeudelliset seuraamuk-set ovat tyypillisestä vähäisiä. Lundén lupaa selvittää, mitä asialle olisi tehtävissä.

Ruuantuottajien syyllistäminen lopetettava

Eduskunnassa Lundén on maa- ja metsätalousvaliokun-nan jäsen. Kansanedustaja sanoo, että hänen kohdallaan se oli ”nappiosuma”. Lun-dénia harmittaa kotimaisen maatalouden ja karjankasva-tuksen syyllistäminen ilmas-tonmuutosta koskevan kes-kustelun ja ilmastopolitiikan viitekehyksessä.

- Olin aivan äskettäin tutus-tumassa erään luomulihati-lan toimintaan, ja näin itse, että tuotantoa hoidetaan asi-anmukaisesti ja vastuullises-ti. Eläimiä kohdeltiin hyvin ja tilan toiminta oli muuten-kin huippulaadukasta. Suo-malainen liha on lähiruokaa parhaimmillaan, joten ruuan-tuottajien syyllistäminen on mielestäni väärin.

Lundén näkee ongelmana, että maaseudulla ruuantuot-

tajien on vaikea tulla toimeen omalla työllään. Ruuan hin-taan vaikuttavat myös maail-manmarkkinat, mutta maata-loustukipolitiikka on pitkälti EU:n käsissä. Lundén halu-aisikin palauttaa Suomelle päätösvallan tukipolitiikassa.

- Monet suomalaiset ovat valmiita maksamaan hieman enemmän kotimaisesta, puh-taasta ruuasta. Kotimaisen tuotannon jatkuvuus on tär-keää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Valtion omaisuutta ei pidä husata Afrikkaan

Lundén moittii Antti Rin-teen johtaman hallituksen ohjelman talouspoliittisia lin-jauksia. Hallitus on lisäämäs-sä pysyviä menoja jopa kah-della miljardilla eurolla.

- Ei sillä tavalla voi taloutta hoitaa, että omaisuutta myy-dään menojen rahoittami-seksi. Jos omaisuutta kuiten-kin jostain syystä myydään, ei omaisuudesta tulleita tuot-toja ainakaan pitäisi lähettää Afrikkaan, Lundén sanoo ja viittaa hallituksen suunnitel-miin nostaa kehitysavun ra-hoitus 0,7 prosenttiin brutto-kansantulosta.

– Näilläkin rahoilla saatai-siin aika paljon aikaan kan-taväestön asioiden paran-

tamiseksi. Politiikassa on kuitenkin aina loppujen lo-puksi kyse resursseista ja ra-han kohdistamisesta.

Leikkaukset kohdistettava maahanmuuttoon

Peruspalvelujen turvaami-seksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahan-muuton kuluista.

- Perussuomalaiset eivät vastusta maahanmuuttoa si-nänsä vaan ainoastaan Suo-melle taloudellisesti ja turval-lisuuden kannalta haitallista maahanmuuttoa. Maahan-muuton kulut ovat vuosita-solla miljardeja, mutta onko siitä mitään hyötyä?

- Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi päinvastoin kiristää monella tavalla. Ensinnäkin humanitaarinen maahan-muutto olisi lopetettava ko-konaan. Suomessa jo olevat, kielteisen turvapaikkapäätök-sen saaneet pitäisi ottaa säi-löön, kuten perussuomalai-set ovat esittäneet. Se lisäisi turvallisuutta ja kannustaisi laittomasti maassa olevia pa-laamaan omatoimisesti koti-maahansa, Lundén sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”On nähtävä, mitä maassa oikeasti tapahtuu”

listen suomalaisten elämän edellytyksiä.

- Tänä päivänä monet jou-tuvat hakemaan ruokaa leipä-jonoista. Jotkut taas saattavat olla huolissaan oman työpai-kan säilymisestä. Monessa kunnassa peruspalvelut ovat rapautuneet tai niiden saa-vutettavuus on vaikeutunut. Kannan siis huolta tavallis-ten kansalaisten arjen asiois-ta, kuten jokaisen poliitikon mielestäni kuuluukin tehdä, Lundén sanoo.

Hänelle tärkeää on koko Suomen pitäminen elinvoi-maisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdol-lisuuksista selviytyä kaikis-ta niiden vastuulle annetuista tehtävistä.

- Meidän täytyy jatkossakin huolehtia siitä, että peruspal-velut, kuten lähikoulut, päi-vähoitopalvelut ja terveyden-huoltopalvelut, ovat edelleen tarjolla, ettei kaikkien tarvit-se muuttaa kasvukeskuksiin. Se edellyttää viime kädes-sä kuntien valtionosuuksi-en nostamista, viime vuosina suunta on valitettavasti ollut päinvastainen.

Röyhkeät myymälä-varkaat kuriin

Kotimaan turvallisuus on Lundénille tärkeää. Poliisien määrää on kuitenkin 2010-lu-vulla vähennetty useilla sa-doilla, ja Lundén vaatii asiaan pikaista korjausta. Kansan-edustaja olisi valmis lisää-mään poliisin resursseja huo-mattavasti.

- Poliisiin kohdistetut leik-kaukset näkyvät esimerkik-si siinä, että syrjäseuduilla poliisin saapuminen paikal-le kestää aivan liian kauan. Kansalaiset ovat oikeutetus-ti huolissaan turvallisuudes-taan.

Poliisien määrän lisäämi-nen ja poliisin näkyminen ka-tukuvassa saattaisivat myös nostaa kynnystä eräiden ri-kosten tekemiseen, joista nyt

Mikko Lundén on huolissaan kuntien mahdollisuuksista sel-viytyä kaikista niiden vastuulle annetuista tehtävistä.

23

Kansanedustaja Jukka Mäkynen muistuttaa, että eläkkeiden korottaminen voidaan toteut-taa helposti, jos vain tahtoa riittää. - Eläkkei-tä voidaan nostaa hyödyntämällä eläkerahas-tojen tuottoja. Rahastojen pelkät korkotulot ovat vuodessa useita miljardeja, joten edes pää-omaan ei tarvitsisi koskea, jos vain korot tuotai-siin Suomeen eläkeläisten hyväksi.

PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja Jukka Mä-kynen nousi eduskuntaan saatuaan tuen 3 864 äänes-täjältä. Mäkynen arvioi, että eduskuntapaikka irtosi koval-la kenttätyöllä. Oma läpime-no oli mukava yllätys, mutta Mäkynen myöntää, ettei hän osannut olla varma asiasta.

- Tavoitteena oli tava-ta mahdollisimman pal-jon äänestäjiä ja keskustel-la suoraan heidän kanssaan ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. Viime kesästä saak-ka kiersin kaikki mahdolliset perussuomalaisten toritilai-suudet vaalipiirini alueel-la, eli pyrin käymään ihan joka paikassa. Kiertäminen oli mukavaa. Ihmisten koh-taaminen ja heidän kanssaan juttelu avartaa ajattelua, Mä-kynen sanoo.

Hänen keskeinen vaalitee-mansa oli pienituloisten elä-keläisten sekä lapsiperheiden aseman parantaminen.

- Eläkeläisten suurin ongel-ma on Paavo Lipposen hal-lituksen 1990-luvulla hy-väksymä eläkkeiden taitettu indeksi, jonka piti jäädä väli-aikaiseksi ratkaisuksi. Eläk-keet kuitenkin edelleen laa-haavat paikallaan, vaikka elinkustannukset nousevat. Eläkeläisten ahdinko on tie-dossa. Silti asialle ei ole teh-ty mitään.

Inhimilliset olot ja arvokas vanhuus

Eduskuntavaalien alla pie-nituloisten eläkeläisten puut-teenalaisuus nousi keskei-seksi puheenaiheeksi joka puolella. Kysymys on pitkäl-le eläkkeiden riittämättömyy-destä elämän perustarpeisiin sekä toisaalta monilta osin heikentyneistä, kuntien vas-tuulla olevista vanhusten hoi-vapalveluista.

- Hallituksen olisi viimeis-tään nyt otettava tosissaan eläkeläisten hätä. Tavallisilla eläkeläisillä on rahat niin vä-hissä, että moni joutuu jopa

Mäkynen: Hallituksen otettava tosissaan eläkeläisten hätä

“Hallituksen rahantuhlaus näkyy jo siinä, miten paljon se on kasvattanut omaa avustajakuntaansa.”

lökohtaisesti useita hoitajia ja hän tietää käytännön on-gelmat, jotka seuraavat al-haisista resursseista.

- Kun olen Vaasassa jutellut tuttujen hoi-tajien kanssa, moni on puhunut katse-levansa uutta työ-paikkaa. Hoita-jat ovat aivan lopussa, kos-ka työn määrä ja vastuu kasvaa koko ajan. Jos puhutaan esi-merkiksi yöhoi-tajien työstä, niin tiedossani on, että kolmeakymmentä vanhusta saattaa olla valvomassa vain yksi hoitaja. Jokainen ym-märtää mitä siitä seuraisi, jos tässä tilanteessa yhtä ai-kaa viidelle vanhukselle ta-pahtuisi jotakin.

- Vanhusten hoivapalvelu-jen saattaminen inhimilli-selle tasolle voi viedä aikaa. Se on kuitenkin varmaa, että minä ja koko perussuoma-laisten eduskuntaryhmä te-kee kaikkensa asian eteen.

Ulkomaille lähtevät rahansiirrot syyniin

Mäkynen jätti aikaisemmin hallituksen vastattavaksi kir-jallisen kysymyksen ulko-maille lähtevistä rahasiir-roista. Mäkysen selvitysten mukaan Suomessa asuvis-ta maahanmuuttajaryhmistä erityisesti somalit lähettävät säännöllisesti rahaa kotimaa-hansa.

Mäkynen sanoo halunneen-sa samalla herättää keskuste-lua siitä, että tällainen ilmiö on olemassa samaan aikaan, kun Suomen sosiaaliturva-menot ovat räjähdysmäisesti kasvaneet.

- Huonosti työllistyneissä maahanmuuttajaryhmissä on syytä olettaa, että huomatta-va osa ulkomaille lähtevistä rahansiirroista on maahan-muuttajan Suomessa nosta-maa sosiaaliturvaa. Osa näis-tä siirroista voi olla myös

pimeää rahaa.- Pakolaisten ja muiden tu-

kien varassa elävien maahan-muuttajien määrä on viime vuosina kasvanut. Kehitysyh-teistyöjärjestöjen kattojärjes-tön Fingo ry:n mukaan yli 40 prosenttia Somalian väestöstä on riippuvaisia ulkomailta tu-levista rahalähetyksistä. Ky-symyksessäni pyysin arviota siitä, että kuinka paljon Suo-mesta on viimeisen kymme-nen vuoden aikana lähtenyt vuositasolla rahansiirtoja ul-komaille eri maahanmuutta-jaryhmissä sekä mitä hallitus aikoo tehdä, että ulkomaille lähtevät sosiaalitukien rahan-siirrot saadaan kuriin.

Hallitus paisuttaa julkista sektoria

Mäkynen ei usko, että hal-litus saa vietyä ohjelmaan-sa läpi.

- Hallitus paisuttaa julkisen sektorin menoja, vaikka talo-utta pitäisi päin vastoin täl-lä hetkellä tasapainottaa me-noja karsimalla. Hallituksen rahantuhlaus näkyy jo sii-

nä, miten paljon hallitus on lähtenyt kasvattamaan omaa avustajakuntaansa. Pelkäs-tään ministerien avustajien ja valtiosihteerien palkkoihin hupenee kuussa lähes puo-li miljoonaa euroa. Se osoit-taa jo itsessään hyvin, miten hallitus törsää veronmaksaji-en rahoja.

Mäkysen mukaan hallitus-ohjelmassa on myös hyvää. Ongelmana kuitenkin on ra-hoituspohja ja ylioptimisti-nen luottamus tulevaisuu-teen.

- Hallitus luottaa työlli-syysasteen kasvavan kuin it-sestään 75 prosenttiin, vaik-ka monet talousasiantuntijat ovat todenneet, että seuraa-vasta taantumasta näkyy jo merkkejä.

Mäkynen uskoo, että op-positioasemasta huolimat-ta perussuomalaisilla on hy-vät mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön ja suomalais-ten aseman parantamiseen tällä eduskuntakaudella.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Moni joutuu valitsemaan ostaako lääkkeitä vai ruokaa”

valitsemaan, ostaako tilille jäävillä rahoilla lääkkeitä vai onko syömättä, kun rahat ei-vät riitä molempiin.

Mäkynen sanoo, että monet kansalaiskeskustelut herät-tivät hänet viime syksynä to-den teolla ajamaan eläkeläis-ten asiaa.

- Päätin, että tämä on erityi-sesti minun juttuni sekä vaa-likampanjassa että myöhem-min eduskunnassa. Haluan omalta osaltani pyrkiä tur-vaamaan pieneläkeläisille in-himilliset olot ja arvokkaan vanhuuden.

Eduskunnassa Mäkynen on työelämä- ja tasa-arvovalio-kunnan jäsen.

- Valiokuntatyön kautta py-rin toimimaan muidenkin puolueiden kansaedustajien kanssa. Uskon, että eläkeläis-ten aseman parantamisessa voimme hyvin tehdä yhteis-työtä yli puoluerajojen.

Eläkerahastojen korkotuotot käyttöön

Mäkynen sanoo, että eläk-keiden parantaminen olisi mahdollista helpostikin, jos tahtoa riittää.

- Pienimpiä eläkkeitä voi-daan korottaa, jos poliittista tahtoa löytyy. Rahaa on, mut-ta mihin sitä jaetaan, on sit-ten toinen juttu. Eläkkeiden korotukset myös menevät ku-lutukseen ja palautuvat siten veroina takaisin. Lisäksi pie-nien eläkkeitten korotus vä-hentää toimeentulo- ja asu-mistuen määrää.

- Eläkkeiden korotus on mahdollista tehdä hyödyntä-mällä rahastojen tuottoja. Ra-hastojen pelkät korkotulot ovat vuodessa useita miljar-deja, joten edes pääomaan ei tarvitsisi koskea, jos vain ko-rot tuotaisiin Suomeen eläke-läisten hyväksi. Ihmettelen-kin, miksei näitä rahoja voisi lopulta käyttää, Mäkynen sa-noo.

Paine vanhusten hoivapal-velujen parantamiseksi kas-vaa. Mäkynen tuntee henki-

Jukka Mäkynen sanoo, että eläkkeiden paran-taminen olisi mahdol-lista helpostikin, jos tahtoa riittää.

ESITTELYSSÄ UUDET KANSAN-

EDUSTAJAT OSA 3/3

24 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Kansanedustaja Mauri Peltokangas on erit-täin isänmaallinen ihminen. Isänmaallisuus tarkoittaa hänelle kaikista suomalaisista huo-lehtimista. Peltokangas toteaa, että jos hän saisi päättää asiasta, Suomesta ei lähtisi eu-roakaan kehitysapuun ennen kuin omien kan-salaisten hyvinvointi on varmistettu.

KAUSTISLAINEN Mau-ri Peltokangas nousi ensi-yrittämällä eduskuntaan Vaa-san vaalipiiristä. Ääniä kertyi huimat 13 114, eli kolman-neksi eniten kaikista perus-suomalaisten ehdokkaista. Peltokangas sanoo, että hen-kilökohtainen vaalitulos oli ”melkoinen pommi.”

- Tuki äänestäjiltä vetää nöyräksi. Töitä tehtiin tietys-ti paljon, mutta vaalien alla en niinkään ajatellut omaa tulostani. Ennen kaikkea pe-russuomalaiset ehdokkaat lähtivät keräämään ääniä puolueelle. Kun vaalipäivän iltana ennakkoäänet julkis-tettiin, mietin voiko tällainen äänimäärä olla todellista. Val-takunnallisesti perussuoma-laisten hyvä menestys kertoo tietenkin siitä, että asioita on tehty oikein, Peltokangas sa-noo.

Äänekäs ja räiskyvä persoona

Uusi kansanedustaja on am-matiltaan yrittäjä ja myynti-neuvottelija. Peltokangas on noussut äänestäjien tietoi-suuteen erityisesti itse kuvaa-millaan videoilla, joissa hän esittää näkemyksiään ajan-kohtaisista asioista.

- Olen politiikassa melko äänekäs ja räiskyvä persoo-na, joka ei säästele sanojaan. Videoiden tekemisen aloitin varmaankin ensimmäisten poliitikkojen joukossa ja ne ovat saaneet katsojia. Nyt vi-deokuvaaminen on jo paljon yleisempää.

Peltokangas nähtiin myös vaalien alla julkaistussa Ke-tutus-lyhytelokuvassa, joka nousi perussuomalaisten kaikkien aikojen katsotuim-maksi YouTube-videoksi. Pel-tokankaan mukaan kysees-sä oli ”hauska retki oikeiden elokuvantekijöiden maail-maan”.

- Päädyin sattumalta mu-kaan. Ilmeisesti tuotantoyh-tiö oli nähnyt omia videoita-ni, kun minulle soitettiin ja pyydettiin näyttelemään. Vi-deolla oli sopivassa suhtees-sa asiaa ja hurttia huumoria, niin ajattelin heti, että mikä-

Peltokangas moittii vihervasemmistolaista sateenkaarihallitusta

“Jos me emme järkevällä politiikallamahdollista valtion lompakontäyttymistä, niin korttitalo kaatuu.”

miseen on heikkoa, Pelto-kangas sivalsi.

Hän muistuttaa, että yli puoli miljoonaa suomalais-ta äänesti eduskuntavaa-leissa perussuomalaisia. Monet äänestäjät ovat ai-dosti pettyneitä, koska vaalien suurin voittaja jätettiin hallituksen ul-kopuolelle. Peltokan-kaan mukaan hallituk-sen täytyisikin ottaa vaalitulos huomioon toiminnassaan.

- Suomessa on nyt sosialisteil-la ja suurimmalla häviäjäpuolueella koskaan vahvistet-tu vihervasemmis-tolainen sateenkaa-rihallitus. Jos reilusti yli puolen miljoonan äänestäjän tahtoa ei hallituksessa kuunnel-la, niin hallitus tulee teke-mään politiikkaa, joka ei ole kansan tahdon mukaista.

Kehitysavun maksaminen vapaaehtoiseksi

Pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen ta-voitteena on syytää kehitys-apuun 700 miljoonaa euroa. Peltokangas moittii kehitys-apuhaaveilua vastuuttomak-si politiikaksi. Peltokangas muistuttaa ensinnäkin, että tunnetusti kehitysavun vai-kuttavuus on heikkoa.

– Emme tiedä, kuinka pal-jon kehitysapumiljardeilla on todellisuudessa rakennet-tu väitettyjä kaivoja ja koulu-ja. Tunnetusti rahaa hupenee avustusjärjestöjen työnteki-jöiden ja muiden virkamies-ten palkkoihin. Monet kehi-tysaputyön johtotehtävissä työskentelevät henkilöt ovat kertoneet, että vastaanotta-jamaiden huonon hallinnon seurauksena kehitysavulla on ostettu heimopäälliköille uu-sia Jeeppejä.

Peltokangas pitää nykyis-tä kehitysapua ”kilven kii-lottamisena”. Peltokankaan mukaan kehitysavun maksa-misen pitäisi lähtökohtaises-ti olla kansalaisille vapaaeh-toista, jolloin jokainen voisi osoittaa siihen haluamansa

summan. Jos hän saisi päät-tää, Suomesta ei lähtisi eu-roakaan kehitysapuun ennen kuin omien kansalaisten hy-vinvointi on varmistettu.

Yrittäjien asemaan parannuksia

Peltokangas on huolissaan hallituksen suunnitelmista li-sätä pysyviä menoja jopa pa-rilla miljardilla. Menot aio-taan kattaa osin velkarahalla, vaikka hallitus luottaa myös työllisyyden kasvuun. Pelto-kankaan mukaan nyt ei kui-tenkaan pitäisi keskittyä me-nonlisäyksiin vaan pitäisi pyrkiä luomaan paremmat edellytykset yrittämiselle ja työnteolle.

- Valtiolla on vain yksi budjetti, jolla menot kate-taan. Budjettiin rahat kerä-tään pääosin veroilla. Jos me emme järkevällä politiikalla mahdollista valtion ”lompa-kon täyttymistä”, niin kortti-talo kaatuu. Tulosta ei syn-ny kilpeä kiillottamalla, vaan meidän pitää pystyä luomaan Suomeen sellaiset olosuhteet, jotka kannustavat mahdol-lisimman monia lähtemään

yritystoimintaan ja työllistä-mään itseään myös sitä kaut-ta.

Erityisesti Peltokangas ke-hottaa kiinnittämään huomi-ota pienyrittäjiin.

- Pk-yrittäjien tilannetta on helpotettava, jotta yritysten olisi mahdollista palkata työ-voimaa. Tällä hetkellä työl-listämisen kynnys on nous-sut liian korkeaksi erilaisten työnantajan velvollisuuksi-en vuoksi. Työllistäminen on vain yksinkertaisesti liian kal-lista. Tiedän tämän, sillä olen keskustellut asiasta monen yrittäjän kanssa.

- Tällä hetkellä Viro hou-kuttelee puoleensa yrittäjiä ja Viro menee monessa asiassa Suomen ohi, joten olisiko jär-kevää katsoa sieltä mallia esi-merkiksi arvonlisäverotuksen alarajan ja yritysverotuksen osalta. Millä muulla keinolla me voimme rakentaa Suomea kuin sillä, että raha liikkuu ja ihmiset kaikissa tuloluokissa voivat olla kuluttajia ja hank-kia tarvitsemiaan palveluja? Peltokangas kysyy.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Tulosta ei synny kilpeä kiillottamalla”

päs siinä, Peltokangas sanoo.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto lopetettava

Peltokangas sanoo olevansa erittäin isänmaallinen ihmi-nen. Hänen keskeinen tavoit-teensa politiikassa on Suo-men itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja syventyvän EU-integraation torjuminen. Isänmaallisuus tarkoittaa Pel-tokankaalle kaikista suoma-laisista huolehtimista.

Uusi kansanedustaja tunne-taan myös ankarasta kritiikis-tään Suomen turvapaikkapo-litiikkaa kohtaan. Peltokangas olisi valmis lopettamaan tur-vapaikanhakijoiden vastaan-ottamisen kokonaan.

- Eduskunnassa tarkaste-len päätöksentekoa Suomen ja suomalaisten hyvinvoin-nin kannalta. Myös vaalikam-panjassani korostin keskeis-ten perusasioiden merkitystä, joista itsenäisen valtion tulee huolehtia: kansallinen itse-määrääminen, valtion varojen käytön priorisointi, turvalli-suus ja kansalaisten hyvät pe-ruspalvelut sekä niiden yllä-pitäminen. Erityisesti näihin asioihin poliitikkojen pitäi-si muutenkin keskittyä edus-kuntatyössä.

Hallitus ei nauti kansan laajaa luottamusta

Peltokangas on hallintova-liokunnan ja ympäristöva-liokunnan jäsen. Valiokunta-työ pääsee kunnolla vauhtiin vasta tulevana syksynä. Pel-tokangas on kuitenkin jo ol-lut usein äänessä eduskunnan täysistunnossa ja käyttänyt kahdeksan puheenvuoroa.

Kesäkuussa Peltokangas sa-noi täysistunnossa, että ny-kyinen hallituskokoonpano ei nauti kansan laajaa luotta-musta.

- Te ette saaneet vaaleis-sa tätä mandaattia. Te istut-te siellä nyt ja olette kääntä-neet tämän hallitusohjelman mukana kansalle selkänne. Tällaista kehitystä on tääl-tä vaikea katsoa, ja joku vie-lä ihmettelee, miksi ihmisten luotto ja kiinnostus äänestä-

Mauri Peltokangas tunnetaan ankarasta kritiikistään Suomen turvapaikkapolitiikkaakohtaan.

ESITTELYSSÄ UUDET KANSAN-

EDUSTAJAT OSA 3/3

25

- Toivoisin, että perussuomalaisten kanna-tusnousu johtaisi siihen, että muut puolueet lopulta ryhtyisivät kuuntelemaan perussuo-malaisia, ja mitä asiaa meillä on. Perussuo-malaisten on aika terävöittää linjaa entises-tään ja jatkaa työtä suomalaisten hyväksi, kansanedustaja Sakari Puisto sanoo.

TAMPERELAINEN Saka-ri Puisto nousi toisella yrit-tämällään eduskuntaan. Puis-tolle antoi tukensa 4 837 äänestäjää ja äänimäärä kas-voi parillatuhannella vuoden 2015 eduskuntavaaleista.

Puistolle vaalikevät oli eri-tyisen intensiivinen ja välil-lä myös melko raskas, sillä hän työskenteli aiemmin pe-russuomalaisten poliittise-na suunnittelijana puoluetoi-mistolla. Hän oli siis mukana suunnittelemassa perussuo-malaisten ohjelmia ja oma vaalikampanja kulki ohessa.

- Perussuomalaisten keskei-set teemat – maahanmuuton kiristäminen, realistinen il-mastopolitiikka ja talousky-symykset – puhuttelivat kan-saa. Sanoisin, että äänestäjät ovat kiinnostuneita myös esi-merkiksi koulutussektorin asioista, ja siinä meillä onkin erityisen hyvä ohjelma.

Tutkijataustasta on etua eduskunnassa

Puisto on koulutuksel-taan filosofian tohtori fysii-kan alalta. Hän on valmistu-nut Cambridgen yliopistosta ja tehnyt myös maailmalla uraa sekä tutkijana että asi-antuntijatehtävissä yksityis-sektorilla.

- Tutkijatausta antaa hyvät eväät ainakin siihen, että pys-tyy omaksumaan suuriakin tietomääriä lyhyessä ajassa ja erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista. Monissa asi-oissa pääsee siis nopeasti yti-meen kiinni.

Olennaisen löytäminen ko-rostuu erityisesti valiokun-tatyössä lakiesitysten käsit-telyssä. Esitysten todellinen vaikutus saattaa olla jotain ai-van muuta kuin mitä julki-suuteen on kerrottu.

- Lakien todelliset tavoitteet ovat löydettävissä lainval-misteluasiakirjoista, jos niitä osaa etsiä. Poliittinen tahtoti-la löytyy sieltä.

Puisto on perustuslakivalio-kunnassa, talousvaliokunnas-sa sekä myös ulkoasiainvalio-kunnassa, eli hän sai painavat

Puisto varoittaa kiihtyvällä tahdilla muuttuvasta väestörakenteesta

“Kantasuomalaisten syntyvyys on laskussa, ja samaan aikaan kehitysmaista tänne tulleiden syntyvyys on huomattava.”

Vaikka hallitus lupaa kaikil-le kaikkea kivaa, ohjelmassa ei ole otettu huomioon talou-dellisia riskejä eikä sitä, että monet asiat ovat tehtyjen vir-heratkaisujen vuoksi kehit-tymässä huonompaan suun-taan. Hallitus vain lapioi joka puolelle veronmaksajien rahaa ja toivoo, että siitä seuraisi jotain hyvää.

Kantasuomalaiset vähenemässä

Poliitikoilla on seuraavien vuosi-en aikana edessään isoja haasteita, joi-den ratkaiseminen edellyttää yhteistyö-kykyä ja näkemystä. Puisto nostaa ensinnä esille, että Suomen väes-törakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla.

- Uhkana on se, että Suo-mi kehitysmaalaistuu. Moni ei edes ymmärrä, millainen muutos on parhaillaan käyn-nissä, vaikka se on ihan to-dellista. Kantasuomalaisten syntyvyys on laskussa, ja sa-maan aikaan kehitysmaista tänne tulleiden syntyvyys on huomattava.

- Lisäksi turvapaikanha-kujärjestelmän kautta maa-han saapuu jatkuvasti uutta väkeä. Tällä menolla väes-törakenteen muutos tulee olemaan dramaattinen seu-raavan parinkymmenen vuo-den aikana, Puisto varoittaa.

Maailmantalouden aal-toliikkeet tuntuvat nope-asti myös Suomessa, kos-ka maamme talous on täysin riippuvainen vientiteollisuu-desta. Useiden ekonomistien mukaan seuraava taantuma on tulossa jo muutaman vuo-den sisällä. Puiston mukaan kyseessä voi olla normaali laskusuhdanne tai mahdolli-sesti jopa isompi kriisi.

Järkevää ilmastopolitiikkaa

Ilmastopolitiikka vaikut-taa tulevaisuudessa jokai-sen elämään. Puisto toteaa, että ilmastoasioissa Suomen

kannattaa jatkaa nykyisellä järkilinjalla, eikä lähteä teke-mään uudistuksia ideologisis-ta syistä.

- Täytyy pitää mielessä, mikä on mahdollista tehdä ja toisaalta mikä on järkevää. Il-mastopolitiikassa keskeistä on vaikuttavuus. Kunnioite-taan siis jatkossakin luontoa, panostetaan puhtaaseen te-ollisuustuotantoon, mutta ol-laan samalla realisteja.

- Meidän ei pidä tehdä huo-noja päätöksiä, jotka ovat kal-liita, mutta joilla ei kuiten-kaan ole merkitystä ilmaston kannalta. Sama raha voitai-siin käyttää fiksumminkin, Puisto sanoo.

Perussuomalaisten kannatus aiheuttaa liikehdintää

Perussuomalaisten kanna-tus on noussut useiden gal-lupien mukaan jo yli 20 prosenttiin, joten perussuo-malaiset on nyt Suomen suo-situin puolue. Puiston mieles-tä vanhojen puolueiden olisi viimeistään nyt syytä lopet-taa perussuomalaisten aliar-viointi.

- Toivoisin, että perussuo-malaisten kannatusnou-su johtaisi siihen, että muut puolueet lopulta ryhtyisivät kuuntelemaan perussuoma-laisia, ja mitä asiaa meillä on. Meidän perussuomalaisten ei kuitenkaan pidä missään ni-messä tuudittautua siihen ajatukseen, että korkea kan-natus on taattu. Paremmin-kin nyt on syytä skarpata, te-rävöittää linjaa entisestään ja jatkaa kovaa työtä suomalais-ten hyväksi.

- Perussuomalaisten suo-sio näkyy myös opposition dynamiikassa. Selvästi huo-maa, että perussuomalaisten kannatusnousu ja linjaukset ovat aiheuttaneet liikehdin-tää ainakin kokoomuksen si-sällä. Jos kokoomus oli vie-lä aiemmin ”koti, uskonto ja isänmaa” –puolue, niin sitä se ei ole ollut enää vuosikym-meniin. Nyt kokoomus näyt-tää säikähtäneen, onko heil-lä enää sellaista identiteettiä, mikä perussuomalaisilla hy-vin vahvasti on, Puisto sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Uhkana on, että Suomi kehitysmaalaistuu”

ja merkittävät valiokuntapai-kat. Perustuslakivaliokun-ta valvoo lakiesitysten perus-tuslainmukaisuutta ja kuulee tehtävässään perustuslakiasi-antuntijoita. Asiat ovat ras-kaita ja materiaalia kertyy paljon.

- Perustuslakivaliokunta kä-sittelee asioita oikeastaan kai-kilta politiikan osa-alueilta. Valiokunnassa jo heti ensim-mäisenä päivänä järjestäyty-miskokouksen jälkeen meil-lä oli taas tuntia myöhemmin kokous, jossa käsiteltiin Eu-roopan vakausmekanismia. Pöydälle tuotiin noin kymme-nen senttiä paksu nippu pa-peria. Seuraavana aamuna oli uusi kokous, jossa asia käsi-teltiin loppuun.

Viherverot syövät palkansaajan ostovoimaa

Puiston eräänä vaaliteema-na oli ostovoiman ja yksityis-omistuksen vahvistaminen. Puisto korostaa, että ostovoi-maiset kotitaloudet ja yrityk-set ovat edellytys toimivalle markkinataloudelle ja laa-jemmin kansalaisten hyvin-voinnille.

Puisto harmitteleekin, että Antti Rinteen johtama va-semmistohallitus on päinvas-toin heikentämässä yksityis-omistuksen suojaa.

- Hallitus on tuomassa pöy-tään uusia viherveroja sekä muita veronkorotuksia. Ti-lanne suomalaisen kotitalou-den ostovoiman kannalta on jo nyt heikko.

- Jos ajatellaan ihan tavallis-ta keskituloista palkansaajaa, niin ei hänelle jää palkastaan paljon käteen verojen ja pa-kollisten asumis- ja elinkus-tannusten jälkeen. Se on su-rullista, Puisto sanoo.

Hallitusohjelmaan tutustu-nut Puisto kuvailee, että ko-konaisuus on ”toiveiden tyn-nyri”, johon kaikki puolueet ovat tuoneet mukaan omasta mielestään kivoja asioita.

- Ohjelma ei oikein sovi tä-hän maailmantilanteeseen, se on väärässä vireessä tehty.

Sakari Puisto korostaa, että ostovoimaisetkotitaloudet ja yri-tykset ovat edellytys kansalaisten hyvin-voinnille.

26 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kan-sanedustaja Riikka Purra sanoo, että halli-tuksen tulisi huolehtia vastuullisesta talous-politiikasta tilanteessa, jossa talouskasvu on hidastumassa ja myös maailmantalouden epä-varmuuden kasvamisesta on nähty merkkejä. - Kansainvälisen talouden luisu on Suomelle uh-kakuva. Meillä on jo aiempia haasteita kuten kestävyysvaje ja esimerkiksi julkisten menojen paisuminen väestön ikääntymisen takia.

KIRKKONUMMELAINEN Riikka Purra, perussuoma-laisten 1. varapuheenjohtaja, on noussut erääksi puolueen tunnetuimmaksi poliitikok-si, ja hän sai myös vahvan kannatuksen kevään edus-kuntavaaleissa. Purra nou-si eduskuntaan ensimmäisel-lä yrittämällään Uudenmaan vaalipiiristä, missä kilpailu äänistä on tunnetusti armo-tonta.

Purralle tukensa antoi jopa 5 960 äänestäjää. Keväällä Purra toimi samalla myös pe-russuomalaisten poliittise-na suunnittelijana, joten hän keskittyi enimmäkseen teke-mään koko puolueen vaali-työtä.

Politiikassa tarvitaan realismia ja luovuutta

Purra on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on tehnyt myös jatko-opin-toja, mutta väitöskirjan vii-meistelyyn ei politiikan tii-mellyksessä ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Purra sa-noo olleensa lapsesta saak-ka kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikut-tamisesta, mutta politiikkaan mukaan lähteminen otti kui-tenkin oman aikansa.

Purra on laaja-alainen yleis-poliitikko, joka on myös seu-rausta koulutustaustasta sekä aiemmasta työstä perussuo-malaisten poliittisena suun-nittelijana. Poliitikon on oltava ajassa kiinni, joten tä-mänhetkisessä tilanteessa Purran keskeiset poliittiset tavoitteet liittyvät Suomel-le haitallisen maahanmuuton torjumiseen ja kestävään ta-louspolitiikkaan.

- Maahanmuutto kosket-taa monia asioita. Kysymys ei ole yksistään Suomen turva-

Purra suitsii hallituksen intoa halpatyövoiman haalimiseen

“Halpatyömarkkinoille kohdistuva maahanmuutto on vain rasite veronmaksajalle.”

iso eduskuntaryhmä, jonka monipuolinen asiantunte-mus voidaan tässä yhdistää.

Purra katsoo, että perus-suomalaisten menestys pe-rustuu vahvasti myös siihen, että perussuomalaisilla on suora yhteys omaan äänestä-jäkuntaan. Purra pitää itsekin aktiivisesti yhteyttä kansa-laisiin, enimmäkseen sosiaa-lisen median kautta, mutta myös kasvotusten.

- Yhteydenpito on jatkuvaa. Olen saavutettavissa sähkö-postitse ja somessa. Somerii-telyyn en kuitenkaan halua lähteä mukaan enkä vastail-la trolliviesteihin. Siihen ei ole aikaa eikä energiaa. Kui-tenkin pyrin vastaamaan kaikkiin asiallisiin viestei-hin ja kysymyksiin, myös sil-loin kun joku on kanssani eri mieltä, Purra kertoo.

Purra sanoo, että keskuste-luista saa usein hyviä uusia näkökulmia. Hän kannustaa-kin jokaista välillä poistu-maan oman somekuplan ul-kopuolelle.

- Ikinä ei pitäisi jäädä sii-hen tilanteeseen, että kaikki ympärillä olevat ovat asiois-ta aina samaa mieltä. Pyrin itse siihen, että en vastaanota viestejä vain perussuomalai-silta, vaan toimin myös päin-vastaiseen suuntaan. Keskus-telen ja kommentoin hyvin paljon myös niiden ihmisten kanssa, jotka ovat kanssani eri mieltä.

Hallitusohjelma jää puolitiehen

Purra on useaan otteeseen antanut kritiikkiä pääminis-teri Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelmalle. Nyt Purra tarkentaa, että kritiik-ki kohdistuu pitkälti ohjel-man toteuttamiseen ja rahoi-tuspohjaan.

– Hallitusohjelmassa on toki paljonkin hyvää. Ongel-mana on se, että uudistukset

näyttävät jäävän puolitiehen. Se johtuu varmaankin siitä, että ohjelman taustalla ei ole järkevää kokonaiskertomusta. Talouden realiteetit tulevat myös aina rajoittamaan hal-lituksen toimia, riippumatta siitä, mitkä puolueet hallituk-sessa ovat.

Purra toteaa, että vasem-mistopuolueilla on usein taipumus olla tyytyväinen itseensä siitä, jos vain yksin-omaan siirretään lisää rahaa jonnekin.

- Arvostan toki esimerkik-si koulutukseen kohdistettu-ja lisärahoja, jotka tosin ovat säälittävän pieniä verrattuna ennen vaaleja annettuihin lu-pauksiin. Rahat eivät myös-kään riittävästi kohdistu sin-ne, missä niistä olisi eniten hyötyä, eli opetukseen perus-koulutasolle.

Suomi tarvitsee veronmaksajia

Purra sanoo, että hallituk-sen tulisi nyt huolehtia vas-tuullisesta talouspolitiikasta tilanteessa, jossa talouskas-vu on hidastumassa ja myös maailmantalouden epävar-muuden kasvamisesta on nähty merkkejä.

- Kansainvälisen talouden luisu ja sen myötä yritysten

kilpailukyvyn heikkenemi-nen ja lisääntyvä työttömyys on Suomelle uhkakuva, joka on otettava vakavasti. Meillä on jo aiempia haasteita kuten kestävyysvaje, eli julkisten menojen paisuminen väestön ikääntymisen takia.

Hallitus liputtaa voimak-kaasti työperäisen maahan-muuton puolesta. Viimeksi asian lausui ääneen valtio-varainministeri Mika Linti-lä (kesk.), jonka mukaan vä-estön ikääntymistä ja alhaista syntyvyyttä tulisi paikata työ-peräisellä maahanmuutol-la. Purra torjuu Lintilän väit-teen.

- Kestävyysvajetta tai mui-takaan julkisen talouden haasteita ei voi korjata työ-peräisellä maahanmuutol-la, koska halpatyömarkkinoil-le kohdistuva maahanmuutto on vain rasite veronmaksajal-le. Matalapalkka-aloille työs-kentelemään saapuvien maa-hanmuuttajien työllisyysaste laskee muutamassa vuodes-sa kantaväestön työllisyysas-teen alle. Korkeakoulutettuja osaajia vastaan minulla ei tie-tenkään ole mitään. Sellaisia meille tulee kuitenkin hyvin vähän, Purra muistuttaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Kestävyysvajetta ei voi korjata työperäisellä maahanmuutolla”

paikkapolitiikasta tai rajapo-litiikasta vaan kaikki liittyy kaikkeen. Tästä pääsemme talouteen, eli siihen, mihin verovarat käytetään ja minkä verran veroja kerätään. Mie-lestäni suomalaisten vero-varat on käytettävä suoma-laisten hyväksi. Kaikki tämä liittyy oleellisesti siihen, mi-ten tavalliset työssäkäyvät ih-miset tulevat toimeen ja mil-lainen ostovoima heillä on, Purra sanoo.

Purra korostaa, että hänel-le tärkeää on sisäinen soli-daarisuus, eli heikoimmista huolehtiminen ja yhteiskun-nan turvaverkkojen varmis-taminen. Tähän liittyen hän haluaa tehostaa verovarojen käyttöä ja olisi valmis tarken-tamaan julkisen sektorin teh-täviä, koska käytössä olevat resurssit ovat rajalliset.

Suora yhteys äänestäjäkuntaan

Perussuomalaiset on aloit-tanut eduskunnan syysistun-tokauden suurimpana oppo-sitiopuolueena. Purra katsoo, että perussuomalaiset voi käyttää merkittävää puheval-taa, johon kuuluu epäkohtien pitäminen esillä ja perussuo-malaisen vaihtoehdon tarjoa-minen. Oppositiopolitiikassa piilee myös riskejä. Purra ko-rostaa itsereflektion merki-tystä eduskuntatyössä.

- Hallitus näyttää olevan monessa asiassa niin hako-teillä, että oppositiopolitii-kasta voi tulla meille jopa lii-an helppoa. Toivoisin, että perussuomalaiset eduskun-taryhmänä voisi esittää isom-pia asiakokonaisuuksia, joissa mukana ei ole pelkkää kri-tiikkiä vaan myös perustel-tu esitys siitä, miten asiat voi-si tehdä paremmin. Meillä on

Riikka Purra korostaa, että hänelle tärkeää on heikoimmista huolehti-minen ja yhteiskunnan turvaverkkojen varmis-taminen.

27

Uusi kansanedustaja Jenna Simula pyrkii te-kemään politiikkaa alhaalta ylöspäin, ihmi-siä ja heidän huoliaan kuunnellen. - Mielestäni poliitikkojen keskeinen tehtävä on etsiä rat-kaisut, miten tavallisten ihmisten asioita voi muuttaa parempaan suuntaan. Kansanedus-tajien olisi muutenkin syytä pitää mielessä, miksi meidät on sinne valittu ja kenen asialla olemme, Simula sanoo.OULULAINEN Jenna Si-mula nousi keväällä edus-kuntaan keräten jopa 9 197 ääntä. Nuoren naisen poliit-tinen ura on ollut nousujoh-teinen, sillä jo vuoden 2015 eduskuntavaleissa Simula ke-räsi 2 500 ääntä.

- Äänimäärä oli kyllä iloinen yllätys. Tulos ylitti kirkkaas-ti sen, mitä olin asettanut it-selleni tavoitteeksi, eli 5 000 ääntä. Vaaleissa pärjääminen on kuitenkin aina tulos pit-kästä työnteosta. Itse olen ol-lut politiikassa mukana jo 11 vuotta.

Politiikkaa tehtävä alhaalta ylöspäin

Eduskunnassa Simula ha-luaa edistää Suomen kansan etua.

- Se tarkoittaa ennen kaik-kea sitä, että politiikkaa teh-dään alhaalta ylöspäin, ih-misiä ja heidän huoliaan kuunnellen. Perussuomalai-set yleensäkin tekee politiik-kaa ihan tavallisia ihmisiä varten. Heiltä sitten saa suo-raan tietoa, mitkä asiat ovat tärkeitä ja miten poliittiset päätökset vaikuttavat tavalli-sen ihmisen arkeen.

Simula sanookin, että hä-nelle on tärkeää pitää yhteyt-tä kansalaisiin myös vaalien välillä.

- Karsastan kansanedustaji-en ja päättäjien kuplautumis-ta Arkadianmäelle. Meidän kansanedustajien olisi syytä pitää mielessä, miksi meidät on sinne valittu ja kenen asi-alla olemme. Kaikkien kan-sanedustajien pitäisi muu-tenkin hyödyntää paremmin sosiaalisen median mahdol-lisuuksia, koska siinä voi olla suoraan yhteydessä kansalai-siin, Simula sanoo.

Uusi kansanedustaja on myös toisen kauden kaupun-

Simula haluaa edistää Suomen kansan etua:

“Suomalaisten maksamat verot pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten hyväksi.”

valmistunut eläinten-hoitajaksi. Aiemmal-la työurallaan hän on toiminut esimerkik-si myyjänä. Eduskunta oli Simulalle työympä-ristönä tuttu, sillä hän on myös toiminut kah-deksan vuotta kansan-edustaja Olli Immosen avustajana.

Simula on maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen sekä varajäsenenä suuressa valiokunnassa ja lakivaliokunnassa. Maa-seudun elinvoimaisena pitä-minen on Simulalle tärkeää.

- Maanviljelijöinä työsken-telee tällä hetkellä väsynyttä ja stressaantunutta porukkaa. Se johtuu siitä, että monia pieniä maatiloja on lopetet-tu. Nykyään tilalliset joutu-vat tekemään kalliita inves-tointeja ja hankkimaan isoja eläinmääriä, jotta toiminta olisi kustannustehokasta. Sii-täkin huolimatta omalla työl-lä voi olla hankalaa tulla toi-meen. Se polttaa tilallisia loppuun.

Keskeisenä ongelmana Si-mula näkee maataloustuki-en jakamisen, jota säädellään pitkälti EU:n kautta.

- Ongelmat ovat alkaneet jo pidemmän aikaa sitten. Tu-kipolitiikka on meidän kan-naltamme hankala systee-mi. Maataloustukiasioista pitäisi ehdottomasti päättää vain kansallisesti. Se mah-dollistaisi myös toimeentu-lon pienemmillä maatiloilla. Suomalaiset myös arvosta-vat puhdasta kotimaista lähi-ruokaa. Ruuan tuottaminen menee vain nykysysteemil-lä hankalaksi, koska tuotta-jalle jää työstään niin vähän käteen.

Verot käytettävä suomalaisten hyväksi

Suomen kansan edun mu-kaisena Simula näkee myös maahanmuuttopolitiikan ki-

ristämisen.- Suomalaisten maksamat

verot pitäisi käyttää ensisi-jaisesti suomalaisten hyväk-si, eikä ulkoisiin kohteisiin kuten kehitysapuun tai tur-vapaikanhakijoihin. Mik-si ihmeessä Suomi harjoittaa maahanmuuttoa, joka rasittaa entisestään julkista taloutta, vaikka monet perusasiat, ku-ten vanhusten hoivapalvelut, koulutus ja terveydenhuolto kärsivät tarvittavien resurssi-en puutteesta? Simula kysyy.

- Samaan aikaan hallitus ai-koo kasvattaa kuntien vel-voitteita. Karu tosiasia kui-tenkin on, että kuntien kantokyky ei tule kestämään. Monelle pienelle kunnalle voi olla hyvin hankalaa järjestää vaikka subjektiivinen päivä-hoito tai oppivelvollisuuden pidentäminen. Ne edellyttä-vät aina investointeja ja uu-sia rekrytointeja, mutta millä tämä kaikki rahoitetaan, kun rahaa on käytössä vain rajal-linen määrä? Valtionosuudet eivät millään tule riittämään.

Kansa vaatii kiristyksiä maahanmuuttoon

Kansalaiset haluavat kiris-tää maahanmuuttopolitiik-kaa. Tällä hetkellä Suomessa on esimerkiksi useita tuhan-sia kielteisen päätöksen saa-neita turvapaikanhakijoita,

joita ei eri syistä saada pois-tettua maasta.

- Se ei ole kenenkään mie-lestä oikeutettua, että tällä hetkellä Suomeen voi tulla ja tänne jäädä, olipa päätös sit-ten mikä hyvänsä. Suurem-pi ongelma kuitenkin on, että hallituksella on jopa halutto-muutta lähteä palauttamaan maassa laittomasti olevia, jopa rikollisia.

Perussuomalaiset esittää, että kielteisen turvapaikka-päätöksen saaneet ja maassa laittomasti olevat otettaisiin säilöön. Sen sijaan päähalli-tuspuolue sdp:stä sekä pää-ministeri Rinne että liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ovat esittäneet, että kielteisen päätöksen saaneet voisivat jäädä Suomeen töi-hin. Simula ei käsitä demari-ministerien suunnitelmia.

- Turvapaikkajärjestelmä ylipäätään ei tällä hetkellä ole enää toimiva. Ainoa oikea ratkaisu olisi palauttaa kaik-ki kielteisen päätöksen saa-neet eikä antaa heille uusia oikeuksia, koska heillä ei ole mitään syytä jäädä maahan. Demarien esitys vain houkut-telee Suomeen entistä enem-män porukkaa, kun sana kulkee, että tänne saa jäädä – olipa päätös mikä tahansa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Perussuomalaiset tekee politiikkaa tavallisia ihmisiä varten”

ginvaltuutettu ja samalla Ou-lun kaupunginhallituksen jäsen. Simula näkee, että kun-tatasolla vaikuttaminen tukee työtä valtakunnanpolitiikassa tavallisten ihmisten hyväksi.

- Kuntapolitiikassa toimies-sa näkee hyvin, miten edus-kunnassa tehdyt päätökset vaikuttavat kansalaisten elä-mään.

Kansalaiset huolissaan arjessa selviytymisestä

Vaalikevään aikana Simu-la huomasi, että tänä päivänä yhä useamman kansalaisen suurimmat huolenaiheet liit-tyvät arjessa selviytymiseen.

- Monet tuntevat epävar-muutta työpaikan säilymisen puolesta samaan aikaan kun asumisen, liikkumisen ja ruu-an hinta on kasvanut. Jokai-nen kuitenkin haluaisi pär-jätä ja tulla toimeen omalla työllään.

Simula sanookin, että hän oudoksuu pääministeri Ant-ti Rinteen johtaman halli-tuksen veropolitiikkaa, joka tulee entisestään nostamaan asumisen, liikkumisen ja ruu-an hintaa.

- Toisella kädellä halli-tus aikoo jakaa vappusata-sia ja muuta, mutta toisella kädellä otetaan pois esimer-kiksi nostamalla autoilun kustannuksia ja kiristämäl-lä energiaverotusta. Ne iske-vät voimakkaasti tavallisiin palkansaajiin ja lapsiperhei-siin ja leikkaavat ostovoimaa. Monilla on myös pitkä mat-ka työpaikalle ja työmatka on usein pakko tehdä omalla au-tolla.

Maaseutu säilytettävä elinvoimaisena

Simula on koulutukseltaan tradenomi, ja lisäksi hän on

Jenna Simula näkee keskeisenä ongelma-na maataloustukien jakamisen, jota sää-dellään pitkälti EU:n kautta.

ESITTELYSSÄ UUDET KANSAN-

EDUSTAJAT OSA 3/3

28 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Kansanedustajaksi Uudeltamaalta noussut Riikka Slunga-Poutsalo katsoo, että perussuo-malaisten tehtävänä oppositiossa on esittää järkeviä vaihtoehtoja, kirittää hallitusta oikean-suuntaisiin toimiin ja pitää kansa tietoisena sii-tä, mitä vaikutuksia hallituksen politiikalla on. - Pelko siitä, että perussuomalaisten kannatus vain kasvaa, saa hallituksen lopulta tekemään parempaa politiikkaa.

PERUSSUOMALAISTEN entinen pitkäaikainen puo-luesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo on nykyään yksi perussuomalaisten eduskun-taryhmän uusista kansan-edustajista. Kevään vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä hä-nelle kertyi yhteensä 4 266 ääntä, vaikka oma kampan-jointi jäi koko puolueen vaali-työn jalkoihin.

Kolme kautta ja yhteen-sä kuusi vuotta kestäneen puoluesihteeripestin aika-na Slunga-Poutsalo ehti vetää menestyksekkäästi eduskun-tavaalit sekä eurovaalit, mo-lemmat kahdesti. Myös kun-tavaaleissa perussuomalaiset pärjäsi Slunga-Poutsalon puoluesihteeriaikana erit-täin hyvin. Vuoden 2017 kun-tavaalien tulos oli jopa puo-lueen historian toiseksi paras kuntavaalitulos.

- Vaalit ovat aina maraton-laji, jossa suunnitelmat ja strategiat laaditaan hyvis-sä ajoin ennen loppusuoraa. Vuodenvaihteen jälkeen tu-livat ensimmäiset merkit sii-tä, että nyt voisi tulla tulos-ta. Jäsenistöön tarttui hyvin tekemisen meininki ja henki oli hyvä. Perussuomalaisten kenttä on sellainen koneis-to, että kun se lähtee hyrrää-mään hyvää tulosta, sitä ei pysäytä mikään.

Vuorovaikutus ihmisten kanssa pitää jalat maassa

Slunga-Poutsalo on tehnyt perussuomalaisissa politiik-kaa jo yli kymmenen vuot-ta. Kulunut vuosi on silti ollut erityisen kiireinen ja työmää-rän kannalta jopa poikkeuk-sellinen.

- Kesän puoluekokouksen jälkeen iski todellisuus ja vä-symys aika lujaa. Sen huo-

Slunga-Poutsalo huolissaan suomalaisten hyvinvoinnista

“Yhteiskunnan tulee pitää huoli niistä jäsenistään, jotka eivät siihen itse pysty.”

tiedusteluvalvontava-liokunta on hyvin mie-lenkiintoinen, koska ra-kennamme jotain aivan uutta. On pidettävä huo-li siitä, että tavallisen ihmisen oikeusturva ja sananvapaus säilyy, Slun-ga-Poutsalo sanoo.

Antti Rinteen johtaman hallituksen hallitusohjelmas-sa viitataan epäsuorasti pyr-kimyksiin sananvapauden rajoittamisesta kirjauksel-la, jonka mukaan ”nykytilan parantaminen edellyttää vi-hapuheeseen puuttumista”. Vihapuhe on yleisesti käy-tetty käsite, vaikka kukaan ei tunnu tietävän, mitä se tar-koittaa. Sananvapauden ka-ventaminen huolestuttaa kansanedustajaa.

- Olen hyvin huolestunut suunnasta, mihin olemme menossa! Kuka määrittelee sen, mikä edes on vihapuhet-ta? Vihainen puhe kumpuaa epäkohdista ja epäoikeuden-mukaisuudesta eikä se ole vi-hapuhetta. Sananvapauden tulisi taata myös tyhmien pu-humisen ilman, että on pelko joutua syytteeseen, Slunga-Poutsalo muistuttaa.

Sosiaaliturva-järjestelmän tuotava aidosti turvaa

Eräs vaalikauden merkittä-vimmistä projekteista tulee olemaan sosiaaliturvan uu-distaminen eli sotu-uudis-tus. Nykyistä byrokraattista ja osin raskasta järjestelmää halutaan muuttaa toimivam-maksi, vaikka näkemykset uudistuksen sisällöstä ja ra-kenteesta vaihtelevat suures-ti. Slunga-Poutsalo ei ennakoi menestystä sotu-uudistuksen läpiviemiselle.

- Uudistus tuskin tulee me-nemään maaliin. Saa nähdä, milloin hallitus edes saa sen vireille. Sotu on vielä vaike-ampi kokonaisuus kuin sote

konsanaan. Nykyinen sosiaa-liturvajärjestelmä on todel-la monimutkainen ja byro-kraattinen kun sen tulisi olla yksinkertainen suojaverkko, joka turvaa tilapäisesti silloin kun ihminen ei itse pärjää.

- Yhteiskunnan tulee pitää huoli niistä jäsenistään, jotka eivät siihen itse pysty, kuten vanhukset ja vammaiset, ja heidän osaltaan järjestelmän pitää tuoda turvan tunnet-ta eikä epävarmuutta. Suu-rin huoli itselläni on se, että meidän valtion kassassa ole-vat varat eivät riitä pitämään huolta oman maan kansalai-sista, Slunga-Poutsalo sanoo.

Rinteen hallitus yrittää myös saada valmiiksi edelli-seltä hallitukselta kesken jää-nyttä sote-uudistusta. Slunga-Poutsalo toteaa, että ratkaisu olisi löydettävissä, jos kun-nille olisi ohjattavissa varoja palveluiden järjestämiseen.

- Mutta kun katsoo hallituk-sen kokoonpanoa, tämä tus-kin tulee olemaan hallituksen esitys. Edellisen hallituksen ohjelma soten osalta oli ihan hyvä, siis se alkuperäinen, joka unohtui jossain vaihees-sa. Pistetään julkinen sektori kuntoon niin, että rajapinnat ja tieto perusterveydenhoi-don ja erikoissairaanhoidon välillä on saumaton.

Slunga-Poutsalo katsoo, että perussuomalaisten tehtävänä oppositiossa on esittää järke-viä vaihtoehtoja, kirittää hal-

litusta oikeansuuntaisiin toi-miin ja pitää kansa tietoisena siitä, mitä vaikutuksia halli-tuksen politiikalla on.

Työn perässä muuttaville lisää turvaa

Slunga-Poutsalon mukaan Suomen keskeiset tulevaisuu-den haasteet liittyvät talou-teen ja työllisyyteen. Perus-suomalaiset haluaa monella tavalla helpottaa työntekijän mahdollisuuksia siirtyä työ-paikan perässä.

- Kohtaanto-ongelma on konkreettinen, eli työtä on, mutta ei tekijöitä - ainakaan sillä paikkakunnalla, mistä työtä löytyisi. Luomalla tur-va siirtyä toiselle paikkakun-nalle on avainkysymys tämän ongelman ratkaisemiseksi, Slunga-Poutsalo sanoo ja nos-taa konkreettisen esimerkin.

- Jos sinulla on lainalla ra-kennettu omakotitalo ja lap-set päivähoidossa Itä-Suo-messa, niin muuttaminen työn perässä toiselle puolel-le Suomea ei välttämättä hou-kuttele, jos kotisi myynnillä sinulla ei ole mahdollisuutta maksaa velkoja, saati hankkia uutta kotia tilalle. Tähän siir-tymään tarvitaan panostuksia ja perussuomalaisten ohjel-missa on tähän hyvät ratkai-sut.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Valtion varat eivät riitä pitämään huolta oman maan kansalaisista”

masi, että takana ei ollutkaan raskas puoli vuotta kaksine vaaleineen vaan raskaat kuu-si vuotta. Kun lasketaan mu-kaan koko työrupeama puo-luetoimistolla, niin siihen mahtuu seitsemät vaalit, hal-litusneuvottelut, hallitusvas-tuu, eduskuntaryhmän hajoa-minen ja paljon muutakin.

Valtakunnanpolitiikan li-säksi Slunga-Poutsalo toi-mii myös kotikaupunkinsa Lohjan valtuustossa ja kau-punginhallituksessa. Vaik-ka tekemistä riittää, ihmisten kohtaamiseen tuore kansan-edustaja ei ole kyllästynyt. Slunga-Poutsalo pitää edel-leen yhteyttä moneen suun-taan ja pyrkii vastaamaan yh-teydenottoihin sen mukaan kuin kansanedustajan tehtä-vät sallivat.

- Ihmisten kanssa vuorovai-kutuksessa oleminen on silti yksi tärkeimpiä kansanedus-tajan tehtäviä. Se pitää ja-lat tukevasti maassa, siinä ei voi vieraantua tavallisesta ar-jesta. Samoin kuntapolitiik-ka on todella tärkeää samasta syystä. En voisi tehdä kansan-edustajan työtä kunnolla, jos en tietäisi minkälaisessa ajas-sa ja haasteissa kunnissa ele-tään.

Sananvapauden tilanne huolestuttaa

Slunga-Poutsalo on jäsene-nä tiedusteluvalvontavalio-kunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

- Työelämä- ja tasa-arvova-liokunta tulee olemaan to-della isojen asioiden äärellä. Sinne tulee esitykset perhe-vapaauudistuksesta, paikal-lisesta sopimisesta, työn ja yrittämisen rajapintojen ke-hittämisestä jne. Nämä kaikki ovat isoja, perussuomalaisil-le tärkeitä asioita. Myös uusi

Riikka

ESITTELYSSÄ UUDET KANSAN-

EDUSTAJAT OSA 3/3

29

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen tie-tää hyvin, että kansalaiset joutuvat ottamaan vastaan huonon maahanmuuttopolitiikan seuraukset. - Saan jatkuvasti kuullakseni ih-misiltä palautetta. Mukana on välillä todella surullisia tarinoita.OULULAINEN Sebastian Tynkkynen on yksi perus-suomalaisten uusista kansan-edustajista. Samalla hän on kuitenkin jo nyt yksi perus-suomalaisten eduskuntaryh-män valtakunnallisesti tun-netuimpia poliitikkoja.

Kannatus kotiseudulla-kin oli erittäin vahvaa, mistä osoituksena 9 271 äänestäjän tuki kevään eduskuntavaa-leissa. Oulun yliopistossa luo-kanopettajaksi opiskeleva Tynkkynen on myös entinen perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja.

Poliitikkojen viestintä alkoi turhauttaa

Tynkkystä voi kutsua uuden ajan moderniksi mediapolii-tikoksi. Hän on sosiaalises-sa mediassa julkaissut paljon puheenvuoroja sekä etenkin suosittuja videoita, joissa hän käsittelee ajankohtaisia po-liittisia aiheita.

- Suomessa poliitikoilla ei tyypillisesti ole intoa ker-toa vaalien välillä keskeisis-tä poliittisista tavoitteistaan tai toiminnastaan. Monet po-liitikot heräävät todellisuu-teen vasta muutama kuukau-si ennen vaaleja ja sitten he ryhtyvät esittämään mitään-sanomattomuuksia tai itses-täänselvyyksiä. Äänestäjät saavat kuullakseen tyhjiä is-kulauseita, jotka eivät tar-koita mitään. Minä halusin muutosta siihen, Tynkkynen painottaa.

- On ollut pakko miettiä, miten saan videoille ihmisiä kiinnostavaa asiaa. Jos julkai-set sosiaalisessa mediassa yli 30 sekunnin videon, sisällön on pakko olla kiinnostavaa asiaa tai muuten sitä ei kat-so kukaan. Se ajatus rohkaisi minut kokeilemaan, että pu-hun suoraan ja kovaa poliit-tista asiaa. Kerron siis, millä tavalla minä haluan muut-taa Suomea. Kansalaiset eivät halua enää kuulla itsestään-

Tynkkynen on suorapuheinen mediapoliitikko

“Aivan ensiksi pitäisi perustaa säilöönottoyksiköitä kielteisen päätöksen saaneille sekä kiristää perheenyhdistämisen edellytyksiä.”

ve osoittaa, että he ovat hyviä ihmi-siä. Se on pelkkää moraaliposeeraus-ta. Mitenkään muu-ten ei voi selittää sitä, että näitä kaikkien tie-dossa olevia ongelmia kieltäydytään näkemästä tai reagoimasta niihin.

- Se, että poliitikot puo-lustelevat rikoksia tehneitä tai maassa laittomasti olevia maahanmuuttajia, herättää sympatiaa näiden eräiden po-liitikkojen tiedostavissa vii-teryhmissä. Tarkoitan muun muassa erilaisia taiteilija- ja kulttuuripiirejä. Siellä sitten hyväksyvästi taputellaan toi-sia niskaan. Hyvänolon tun-ne seuraa siitä, kun yhdessä puolustetaan tällaisia ryhmiä, vaikka niiden piirissä kuiten-kin tunnetusti syyllistytään rikoksiin.

Suomi ei tarvitse maahanmuuttoa

Tynkkystä ovat turhautta-neet näkemykset, joissa maa-hanmuutto nähdään itsetar-koituksellisena.

- Vaikka humanitaarinen maahanmuutto saataisiin lo-petettua kokonaan, maahan-muutto sinänsä on melko neutraali kysymys. Aivan hy-vin voidaan sanoa, ettei Suo-mi tarvitse maahanmuuttoa ollenkaan. Jos Suomeen kui-tenkin tulee korkean osaa-misen asiantuntijoita töihin, tai jos joku saapuu Suomeen avioliiton kautta, se on toki lähtökohtaisesti ihan ok.

- Minä kuitenkin toivoisin, että Suomessa olisi tarjol-la töitä kaikille suomalaisille. Jos joku on vielä sitä mieltä, että maahanmuuttoa tarvi-taan pelkästään maahanmuu-ton itsensä vuoksi, niin täl-lainen näkemys pitäisi pystyä perustelemaan. Suomen talo-utta ei hyödytä se, että meille tullaan töihin matalapalkka-

alalle, Tynkkynen sanoo.

Kielteisen päätöksen saaneet säilöön

Tynkkynen näkee, että Suo-mella on seuraavien vuosien aikana edessään suuria haas-teita, jotka liittyvät osin maa-hanmuuttoon, maailman-talouteen ja toisaalta myös työllisyyteen.

- Maahanmuuttopolitii-kan ongelmia ei ole vielä-kään kunnolla ratkaistu. Esi-merkiksi meillä on edelleen maassa paljon kielteisen pää-töksen saaneita henkilöitä, joita ei ole saatu poistettua. Toisaalta vaarana on myös, että jos tulee uusi siirtolais-kriisi, tarvittavat kiristyk-set ovat edelleen tekemättä. Suomeen voi edelleen tulla ja tänne jäädä melko vapaasti.

- Aivan ensiksi pitäisi nyt perustaa säilöönottoyksiköitä kielteisen päätöksen saaneille sekä kiristää perheenyhdistä-misen edellytyksiä, Tynkky-nen sanoo.

Yrittäjäkasvatusta peruskouluun

Tynkkynen pelkää, että edessä oleva talouden taantu-ma tulee iskemään Suomeen rajulla voimalla, koska pää-ministeri Antti Rinteen joh-tama hallitus ei ole valmis leikkaamaan mistään.

- Käytännössä sitten jou-dutaan elämään velkarahal-la, kun asioita ei osata priori-soida. Ehkä keskusta haluaisi jossain vaiheessa tehdä jär-kevämpää politiikkaa. On-gelmana kuitenkin on, että hallituksessa tahtipuikkoa heiluttaa vihreät, joten tus-kinpa hallituksen maailman-parantamislinja tulee muut-tumaan.

Tulevaisuudessa työpaikko-ja on tarjolla entistä vähem-män ja työelämän muutenkin ennustetaan muuttuvan ra-justi 2020-luvulla.

Tynkkynen esittää, että jo perusopetustasolla oppilail-le tulisi tarjota yrittäjäkas-vatusta ja -koulutusta, jossa nuorille esiteltäisiin yrityk-sen perustamisen ja toimin-nan pyörittämisen perusasi-asioita.

- Yrittäjyyskoulutusta ja -valmennusta voisi lisä-tä myös toisen asteen ja kor-kea-asteen koulutusohjel-miin, sitä jossain määrin kyllä jo onkin. Osaaminen myös luo työpaikkoja, joten tulevai-suudessa tarvitsemme ehdot-tomasti lisää yrittäjiä. Yritys-verotukseen ja byrokratiaan tarvitaan myös uudistuksia, jotta yrityksen perustami-nen olisi tulevaisuudessa hel-pompaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

”Kansalaiset eivät enää halua kuulla itsestäänselvyyksiä ja latteuksia”

selvyyksiä ja latteuksia. Niillä ei enää pärjää.

Huono maahan-muuttopolitiikka kostautuu kansalle

Tynkkysen keskeinen vaali-teema oli maahanmuuttopo-litiikan kiristäminen. Tynk-kysen tavoitteena on muun muassa turvapaikanhakijoi-den vastaanoton lopettami-nen kokonaan.

Tynkkysen kotikaupun-ki Oulu on ollut tänä vuonna esillä laajan seksuaalirikos-vyyhdin vuoksi. Oulun kärä-jäoikeus antoi loppukesäs-tä viimeiset tuomionsa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyt-töön liittyvässä juttukoko-naisuudessa. Vyyhdissä jopa kahdeksan miestä tuomittiin nuoren tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Osalle lan-getettiin tuomiot myös rais-kauksista.

- Kansalaiset joutuvat otta-maan vastaan huonon maa-hanmuuttopolitiikan seu-raukset. Saan jatkuvasti kuullakseni ihmisiltä palau-tetta. Mukana on välillä myös todella surullisia tarinoita. Etelä-Suomessa on ehkä vai-kea ymmärtää, miten paljon maahanmuuttopolitiikka on nyt puheenaiheena pinnal-la Oulussa, jossa on tapahtu-nut järkyttäviä asioita, kuten pieniin lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.

Muissa puolueissa vähätellään ongelmia

Tynkkynen arvioi, että maa-hanmuuttopolitiikan ongel-mat ovat kyllä hyvin tiedos-sa myös muissa puolueissa. Vähättelevä suhtautuminen maahanmuuton aiheuttamiin haittoihin kuten rikollisuu-teen on Tynkkysen näkemyk-sen mukaan seuraus hyväksy-tyksi tulemisen tarpeesta.

- Muissa puolueissa po-liitikoilla on ilmeisesti tar-

Sebastian Tynkkynen pelkää, että edes-sä oleva talouden taantuma tulee is-kemään Suomeen rajulla voimalla.

P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i30

RI

ST

IK

KO

SU

DO

KU

ED

ELL

ISE

N R

IST

IKO

N R

AT

KA

ISU

6 85 4 1 9

3 7 5

3 6 5 88 9 1

7 3

1 32 8 1 4 5 9

8 7 4 6© Bulls

1 5 91 2 3 5 75 9 7 4

13 9 5 67 1 5 8 3 6

5 6 4 12 4 7 8

1 6 9 2© Bulls

31

AR

KI-

MU

KU

LA

HA

RA

LD

HIR

MU

INE

N

Perussuomalainen-lehti • ISSN 1239-2324Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996 Ilmestyy: kerran kuukaudessaPainos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp

Toimitus: Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinkitoimitus@perussuomalaiset.fi Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila Puh. 040 172 7525 • matias.turkkila@perussuomalaiset.fi Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen Puh. 040 670 7275 • kristiina.ovaskainen@perussuomalaiset.fi Ulkoasu: Mojo Man Oy / Jorma Remsu • jorma.remsu@gmail.comJäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099jasenasiat@perussuomalaiset.fiJäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-

Ilmoitushinnat:

Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl Painopaikka: Botnia Print, Kokkola Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineisto-päivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen 11/2019 ilmestyy 25.11.2019Aineistot ja lehtitilaukset viimeistään 12.11.2019

Hyvä perus-suomalaisten

jäsen

Muistathan päivittää

muuttuneet yhteystietosi

(osoite, puhelin-numero, sähkö-

postiosoite) jäsenrekisteriin.

Puh: 040 631 7099 tai

jasenasiat@perussuomalaiset.fi

ILMOITA tilattavien lehtien määrä ja mihin tarkoitukseen lehdet ovat tulossa. Muista laittaa tilaukseen yhteystietosi ja lehtinippujen toimitusosoite. Laita mukaan myös vastaanotta-jan puhelinnumero. Toimitus varaa itselleen oikeuden päättää lehtitilaus-

ten määrästä ja toimituksesta. Tilaukset täytyy lähettää halutun numeron aineistopäivänä. Aineistopäivät löytyvät perus-suomalaisten nettisivuilta.

Perussuomalaisen nipputilaukset

Tilaa lehtiä: lehtitilaukset@perussuomalaiset.fi

Perussuomalainen-lehteä voi tilata tapahtumiin ja yleiseen jakeluun uudesta osoitteesta.

Tule mukaan!Katso kaikki

perussuomalaisten tapahtumat osoitteesta:

www.perussuomalaiset.fi

s u o m e n u u t i s e t . f i

Asiaa perussuomalaisten

näkökulmastaPOLITIIKKA

TALOUS

ANALYYSI

ULKOMAAT

MUUT UUTISET

VIDEOT

KOLUMNIT

VIIHDE YM.

Lue myös suosittuja”BLOGEJA VERKOSSA”-juttuja