Haasteena palveluja yhteensovittava johtaminenphehkaisevatyo.pbworks.com/w/file/fetch/77305739/5... · yhteensovittava johtaminen Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori, Nina Halme,

Haasteena palveluja yhteensovittava johtaminen

Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori, Nina Halme, erikoistutkija

Neljän tuuleen seminaari 12.2.2014 LAMK AUDITORIO, LAHTI

20.3.2014 Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Esityksen sisältö

• Monialaisen yhteistoiminnan kehittämisen tarve

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavan johtamisen

– kehittäminen

– tavoitteet

– edellytykset

– hyödyt


20.3.2014 Hyvä Alku 2014/ N Halme

Monialaisen

yhteistoiminnan

kehittämisen

tarve

Kansallinen ohjaus velvoittaa yhteistyöhön

• Useat lait ja säädökset velvoittavat kuntia ja ammattilaisia yhteistoimintaan, mutta antavat vähän ohjausta siihen,

– mitä tukirakenteita yhteistoiminnan ohjaus tarvitsee ja

– miten johtamista voidaan kehittää yhteistoimintaa tukevaksi

• Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (KASTE): lasten, nuorten ja perheidenpalveluja uudistetaan

– ”Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhem-muutta sekä laajasti perheiden kanssa työskenteleviä aikuisia”

• Vahvistetaan lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteen sovittavaa johtamista

20.3.2014 Yhteensovittavan johtamisen mallin .../[email protected] 4

Palvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteet

• Hyvinvointi- ja terveyserojen nousu on taittunut

• Painopiste on ehkäisevissä palveluissa ja tuen tarpeisiin

vastaavuus on parantunut

• Lapsen ja perheen osallisuus on parantunut

• Työntekijöiden kokemus on käytössä, kun palveluja kehitetään

• Enemmän menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä

• Käytännöt ovat yhtenäisiä palvelukokonaisuudessa

• Lasten ja perheiden palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja

muodostavat kokonaisuuden

• Alueen toimijoiden voimamavaroja yhdistetty

• Kehittämistyö osana päivittäistä toimintaa



Lasten, nuorten ja perheiden

palveluja yhteensovittavan johtamisen kehittäminen

LNP palveluja yhteensovittava johtaminen perustuu tietoon • Lasten ja perheiden avun tarpeet ja palvelujen tarpeisiin

vastaavuus

– Kyselyt: äidit ja isät (n=955) ja työntekijät (n=454) lasten palveluissa

• Toimintaympäristöstä ja edellytyksistä – Kansallinen ohjaus: säädökset (28 lakia + 8 asetusta) ja ohjelmat – Kyselyt: kuntien toimialajohtajat (sote + opetus, n = 490) ja työntekijät

lasten palveluissa

• Vaikuttavista / hyvistä käytännöistä – Järjestelmällinen katsaus: vaikuttavat menetelmät (88 tutkimusta &

järjestelmällistä katsausta 2000 - 2009) – Hyvät toimintakäytännöt

Mallin kehittäminen: synteesi – Asiantuntijat, fokusryhmät (johtajat, työntekijät ja vanhemmat) – Palautteen hakeminen johtamisen asiantuntijoilta


LNP:n palveluja yhteensovittavan johtaminen sisältää toimenpide-ehdotuksia …

joilla kunnat voivat …

edistää tuen ja palvelujen saamista ajallaan

• tuen tarpeen tunnistamista, arjen tukea ja yhteisöllistä toimintaa, palvelujen yhteensovittamista, perheiden osallisuutta

vahvistaa palvelujen strategista johtamista

• strategian ja suunnitelmien monialaista valmistelua

• jatkuvaa tietoon perustuvaa toiminnan kehittämistä

tehostaa hallinnonalat ylittävää johtamista ja yhtenäistää käytäntöjä

• tukena lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä,

jolla on selkeä tehtävä ja asema päätöksenteossa

Lähde: Perälä, Halme & Nykänen 19/2012


Kohderyhmät

– kuntien lasten ja perheiden palveluista vastaavat johtajat, virkamies- ja luottamusmiesjohto eri tasoilla

– kuntien kanssa yhteistyötä tekevät yksityisen tai kolmannen sektorin ja seurakuntien työntekijät

– lasten ja perheiden palveluissa työskentelevät

– lapset, nuoret ja perheet

– alan opettajat ja opiskelijat sekä kehittäjät



LPN palveluja yhteensovittavan johtamisen

tavoitteet

Yhteensovittavan johtaminen mallin painoalueet liittyvät

1. Kuntastrategia sekä toiminta- ja taloussuunnitelma

2. Lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden osallisuus sekä palvelujen tuottajien kumppanuus

3. Lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaiset palvelut

4. Asiakasprosessien sujuvuuden parantaminen

5. Hallinnonalat ylittävä johtaminen

6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi


1. Kunnan strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tietoperusta

• Lapsiperheiden näkökulmasta lasten, nuorten ja perheiden (LNP) palvelut näyttäytyvät hajanaisilta – Tuottajina kunnat, yritykset ja järjestöjä – Universaalit, kohdennetut, erityis- ja erikoispalveluja

• Johtaminen on organisoitu eri tavoin – Rinnakkain hallinnonaloilla – ’elämänkaaren’ mukaan organisoitu – Mikään ei kata kaikkia lasten, nuorten ja perheiden palveluja

• Strategiset valinnat - Tutkimuksen perusteella … – Lapsen varhaisina elinvuosina toteutetut interventiot vaikuttavampia

(Heckman 2008, 2011) – Varhaiset vanhemmuutta ja lasten sosiaalisuutta ja oppimista tukevat toimet

kannattavia investointeja (Chapman, Bhui & Bhugra 2012; Knapp & Parsonage 2011)

• LNP palvelujen yhteys strategiseen suunnitteluun


Mitä voitaisiin tehdä:

• Sopia kunnassa, miten… (esimerkkejä)

– turvataan riittävät palvelut ja palvelutoimintaan tarvittavat voimavarat

• tuottaminen: omana toimintana, muiden kuntien, järjestöjen kanssa

• ehkäisevien palvelujen vahvistaminen

– varmistetaan lasten ja perheiden

• palvelustrategian integrointi kuntastrategiaan

• palvelustrategian monialainen valmistelu

• monialaisen kehittämisen johtaminen jatkuvana toimintana

– seurataan lasten, nuorten ja perheiden

• terveyttä ja hyvinvointia, palvelujen tarpeisiin vastaavuutta

• kustannuksia palvelukokonaisuudessa


2. Lasten ja vanhempien osallisuus ja kumppanuus

• Päätöksentekoon vaikuttaminen

– Palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa vaikuttaa eniten kunnan taloudellinen tilanne

– Vähän painoarvoa on

• lasten ja perheiden näkemyksillä

• tutkimustiedolla

• Vanhempien valintamahdollisuudet

– Vähän mahdollisuuksia vaikuttaa

• työntekijöiden valintaan

• missä palvelu annetaan tai hoitoaikoihin

• Vanhempien mukanaolo palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä



• Sopia, miten… (esimerkkejä)

– Varmistetaan, että työtavat vahvistavat lasten ja perheiden osallisuutta

– Lapset ja vanhemmat voivat vaikuttaa toimintaan

– Lapsia ja vanhempia kuullaan, kun palveluja kehitetään

• esim. lapsiasianneuvostot, yhteistyöfoorumit

– Varmistetaan, että lapsille ja vanhemmille annetaan riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa


3. Tarpeidenmukaiset palvelut

• Palvelujen riittävyys (J)

– Terveyspalveluista riittämättömimpinä: Koululääkäri, koulu- tai muu psykologi, ravitsemusterapia

– Sosiaali- ja opetuspalveluista riittämättömimpiä: Kotipalvelu koulukuraattori, päihdepalvelut

– Järjestöjen palvelut riittämättömiä

– Perhetyö: 47 % ei perhetyön palveluja

• Palvelujen laatu (V)

– Yleisarvosana varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen laadusta vanhempien näkökulmasta hyvä tai erinomainen


Lapseen liittyvät huolet, avun saaminen ja

toimintatavoista sopiminen (%)


Huolenaiheet

Vanhemmat

Vähintään

lievä huoli

Vanhemmat

Apu riittävää

Työntekijät

Käytänn.

sovittu

Fyysinen terveys 19 75 60

Psykososiaalinen

kehitys ja terveys

16

66

61

Oppiminen yleensä,

oppimisvaikeudet

8

68

64

Tunne-elämä 11 60 51

Käyttäytyminen 8 64 46

Sosiaaliset suhteet 13 70 53

Vanhemmuuteen liittyvät huolet, avun saaminen ja toimintatavoista sopiminen (%)


Huolen aiheet Vanhemmat

Vähintään

lievä huoli

Vanhemmat

Apu riittävää

Työntekijät

Käytänn. sovittu

Yhteisen ajan riittämättömyys 36 65 13

Lähisuhdeväkivalta 4 27 59

Maltin menettäminen 27 67 33

Oma jaksaminen 51 62 29

Päihteiden käyttö 7 45 54

Vanhemmuuden taitojen

riittävyys

30 70 29

Parisuhdeongelmat 16 44 24

Yksinäisyys 10 42 17

Netin ongelmakäyttö 10 59 6

Huolten kasaantuminen ja niistä puhuminen:

• 35 %:lla vanhemmista huolia viisi tai enemmän

– Äideillä huolia enemmän kuin isillä

– Perheen sosioekonominen asema ja perherakenne yhteydessä huolten esiintymiseen

– Suuret tai yllättävät elämänmuutokset lisäävät huolten määrää

– Toimiva parisuhde ja vanhemman hyvä terveys suojaavat huolilta

• Huolista on helppo puhua

– Puolisolle sekä omille ja puolison vanhemmille, ystäville

– Huolista puhuminen ammattilaisille oli helppoa mm. neuvolan terveydenhoitajalle, kouluterveydenhoitajalle, päivähoidossa

– Äitien oli helpompi puhua kuin isien



• Sopia… (esimerkkejä)

– mitä arjen tukea ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa tarvitaan ja järjestetään

– miten järjestöjen palvelut yhdistetään kunnan järjestämiin palveluihin

– miten varmistetaan yhtenäiset periaatteet universaaleissa palveluissa (esim. laajat terveystarkastukset, varhaisen tuen prosessit)

– miten varmistetaan:

• tuen saaminen kotiin, päivähoitoon, kouluun

• lapsen huomioiminen aikuisen palveluissa

– mille ryhmille palveluja tarvitaan ja kohdennetaan


4. Asiakasprosessien sujuvuus

• Tietoa palveluista

– Palvelujen riittävyydellä ja niiden tuntemisella vahva yhteys: mitä riittävämmäksi palvelut koetaan, sitä paremmin myös tunnetaan toisten toimialojen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat lasten ja perheiden palvelut (J)

• Yhteistyön toimivuus

– So-te-opetus yhteistyö toimii hyvin (>80%) (J)

– Yhteistyö huonointa: mielenterveys- ja päihdepalvelut 14 % (J)

• Palvelujen koordinaatio – esim. omahoitaja

• Valmistelu lapsen aloittaessa päivähoidon



• Sopia miten… (esimerkkejä)

– Tietoa palveluista välitetään lapsille ja vanhemmille

– Palveluntuottajat saavat tietoa toistensa palveluista

– Varmistetaan palveluista tiedottaminen ymmärrettävästi

– Palvelun aloittaminen valmistellaan

– Varmistetaan yhteistyö ja tiedon välittäminen tilanteessa, jossa lapsi ja perhe saa useita palveluja

– Koordinoidaan lapsen ja perheen palvelukokonaisuus

• Vastuut, osallistuminen

• Tiedon siirto

– Tuetaan lapsen siirtymistä palvelun piiristä toiseen toimipaikkojen yhteistyönä


5. Hallinnonalat ylittävään johtamiseen

• Yhteensovittavan johtamisen tukirakenteet (J)

– Rakenteita enemmän toimialojen sisällä kuin toimialojen tai kuntien välillä

– Yli kolmannekselta puuttuu toimialan sisäiset yhteiset toimet ja johtoryhmät / monialaiset työryhmät

– Yli puolelta puuttuu hallinnonalojen ylittävää kokonaisuutta johtamaan nimetty vastuuhenkilö

– Yhdistetyillä toimialoilla muita enemmän johtamisen tukirakenteita

• Yhtenäisiin käytäntöihin (J–T–V)

– Sopimuksia yhteisistä tavoitteista (83–57–41)

– Sopimuksia yhtenäisistä käytännöistä (86–57–38)

– Sopimuksia seurannasta (78–43–29)


Yhteistyörakenteet toimialoilla, niiden ja kuntien välillä (%) (n = 490)

Toimiala Kunta Kunnat

Organisointi: Yhdistetty toimialan osia 72 63 54

Yhteinen johtoryhmä

Moniammatillinen työryhmät

Yhteiset asiantuntijatiimit (epäviralliset)

63

80

86

47

84

84

34

66

73

Nimetty vastuuhenkilö johtamaan • hallinnonalat ylittävää kokonaisuutta,

• asiakasprosessien koordinointia

46

36

45

25

37

20

Sopimuksia: työnjako ja vastuut, tiedonkulku,

varhainen puuttuminen, kustannusseuranta,

konsultaatiot

48 - 78

33 - 63

26 - 46

Koulutus 97 89 80

Yhteiset tietojärjestelmät 67 38 49

Voimavarojen kohdentaminen yhteistyöhön 83 78 69

Yhteiset projektit, kehittämishakkeet 83 81 79

20.3.2014 Perhepalvelujen monialaisen .../ Marja-Leena Perälä 24

Lähde: Perälä ym. 2011b


• Sopia … (esimerkkejä)

– Millainen horisontaalinen LNP palvelujen johtoryhmä tarvitaan

– Miten johtoryhmä integroituu osaksi kunnan LNP palveluja koskevaa päätöksentekoa ja palvelujen kehittämistä

– Kuka vastaa yksiköiden ja organisaatioiden rajat ylittävien prosessien koordinaatiosta ja käytäntöjen yhtenäistämisestä

– Miten sovitaan yhteisistä tavoitteista, vastuista ja voimavaroista

– Miten varmistetaan tavoitteellinen yhteistoiminta palvelun tuottajien välillä

– Miten varmistetaan tiedon viiveetön siirtyminen yksiköiden rajat ylittävissä käytännöissä


6. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukeminen

• Osaaminen (J)

– Valtaosa tyytyväisiä henkilöstön osaamiseen ja pysyvyyteen

– Yli kolmannes tyytymättömiä henkilöstön saatavuuteen, riittävyyteen ja henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuuteen

– Etenkin sosiaalitoimessa ongelmia henkilöstön saatavuudessa

• Vaikutusmahdollisuudet työssä hyvät:

– työntekijöistä 17 % kokee ettei juuri voi vaikuttaa omiin työtehtäviin ja 21 % ei työtahtiin liittyviä vaikutusmahdollisuuksia



• Sopia miten…(esimerkkejä)

– Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia seurataan ja vahvistetaan

– Henkilöstö saa käyttöönsä vaikuttavat ja hyvät käytännöt

– Varmistetaan henkilöstön osallistuminen oman työnsä kehittämiseen

– Työhyvinvoinnin sisällöistä ja vastuista sovitaan



Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavan johtamisen

edellytykset

Keskeiset edellytykset

• Monialaisen johtamisen tukirakenteet

• Koko henkilöstön sitoutuminen – toimintakulttuurin muutos

• Osallistava kehittäminen


Koordinaatio Yhteinen johto Hallinnollinen yhdistäminen

(Vertikaalinen)

Kyllä Horisontaalinen Integraatio Ei

Vertikaalinen integraatio

Kyllä Ei

Yhteistoiminta Koordinaatio ja

monialaiset ryhmät

(Vertikaalinen & horisontaalinen)

Yhteistyö Moniammatilliset ryhmät, projektit

(Horisontaalinen)

Sopimuksellisuus ”Kilpailijoiden

keskinäisiä sopimuksia”

Horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio

(Lähde: Perälä , Halme ym. 2012) mukailtu Axelsson & Axelsson 2006)

20.3.2014 30 Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme

Näkökulmien yhdistäminen johtamisessa

Vertikaalinen johtaminen / integraatio

• Selkeä linjavastuu kunnassa

• Tehokas voimavarojen käyttö palvelutoiminnassa

Horisontaalinen johtaminen / integraatio

• Palvelut asiakasnäkökulmasta kokonaisuudeksi

– Erilaisia nimityksiä: Palvelukokonaisuuden johtaminen – hallintokunnat ylittävä johtaminen – yhteensovittava johtaminen

Hallinnollinen integraatio ei korvaa toiminnallista integraatiota - Hyvässä yhteistoiminnassa tarvitaan molemmat


32

Avun hakeminen ja saaminen,

Palvelujen strateginen suunnittelu, toiminnan kehittäminen, seuranta ja arviointi; hallinnonalat ylittävistä käytännöistä sopiminen, Palvelutoiminnan ohjaus ja johtaminen; muutoksen johtaminen hallinnonalalla Kunnan strateginen johtaminen, toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta

Oikea-aikainen tuki, palvelu-kokonaisuuden muodostuminen

Asiakasprosessien kehittäminen, seuranta ja arviointi Käytäntöjen yhtenäistäminen ja muutoksen tukeminen

Monialaiset työryhmät

Kunta

Kunnan strateginen virkamies- ja poliittinen johto

Palvelu-

johtaja

Palvelu-

johtaja

Palvelu-

johtaja

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtoryhmä

Hallinnonalojen palvelut ja asiakastyö

Moniammatilliset ryhmät

Lapset, nuoret ja perheet

Str

ate

gin

en

O

pera

tiiv

inen

V

ert

ika

ali

ne

n i

nte

gra

ati

o

Horisontaalinen integraatio

(Lähde: Perälä , Halme ym. 2012) 20.3.2014 Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme

Yhteensovittavan johtamisen tukirakenne

LNP-palvelujen johtoryhmä Strategisen tason ryhmä

• Valmistelee LNP-palveluja koskevat strategian ja suunnitelmakunnan johdolle ja tukee strategian toimeenpanoa

• Koordinoi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa

• Vastaa hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä kunnassa ja sovittaa LNP-palveluja ja niitä ohjaavia strategioita yhteen

– hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä LNP-palvelujen osalta

– sovittaa monialaisten ryhmien työn kunnan LNP-palveluja koskeviin suunnitelmiin ja tukee niiden toimeenpanoa hallinnonaloilla

• Seuraa ja arvioi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden tilaa ja niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksia

– osallistuu näiltä osin hyvinvointikertomuksen valmisteluun

Asema selkeästi määritelty, vastuuhenkilö nimetty

20.3.2014 Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme

33

Monialaisen työryhmän tehtävät

Operatiivisen tason ryhmä

• Kehittää palveluja ja yhtenäistää käytäntöjä sekä palveluprosesseja asiakastyössä strategisten linjausten mukaisesti

• tukee toimi- tai palvelualueen johtoa vastuualueen toiminnan kehittämisessä ja toimeenpanon arvioinnissa

• Nimeämisperusteena esim. alue, asiakasryhmä, teema

• Esimerkiksi Kaste

• Kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä

• Alle kouluikäisten palvelut

• Nuoret ja opiskeluikäiset

Vastuut määritelty, vastuuhenkilö nimetty


Sitoutuminen toimintakulttuurin muutokseen

• Edellyttää johdolta ja työntekijöiltä sitoutumista LNP palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

– halua kehittää LNP tarpeita vastaavia

– kestävän kehityksen periaatteella toimivaa kehittämistä

• osallistavan lähestymistavan hyödyntämistä kehittämisessä

• oman työn kehittämisen hyväksymistä osaksi päivittäistä työtä

– johtamisen tueksi pysyvä hallinnonalojen välinen johtoryhmä, joka on osa kunnallista päätöksentekoa, sekä mahdollisia työryhmiä

– toimintakulttuurin muutosta

• asiakaslähtöiseen osallistavaan johtamiseen,

• LNP sekä työntekijöitä osallistavaan kehittämiseen

• aitoon hallinnonalojen yhteistyöhön (yritykset, järjestöt ja seurakunnat).


Osallistava kehittäminen

• Opitaan yhdessä, osana työtä tapahtuva kehittämisote

• Kaikkien tahojen sitoutuminen ja osallistuminen kehittämistyöhön jo suunnitteluvaiheessa

• Menettelytavat, jotka mahdollistavat osallistujille samanlaisen käsityksen kehittämistyön sisällöstä ja etenemisestä

• Pysyvä muutos ja juurtuminen, jatkuva kehittäminen

• Yhdistää alhaalta ylös ja ylhäältä alas menetelmää

• Hyödyntää käytännössä toimivien asiantuntemusta

• On järjestelmällistä, esim. toimintatutkimuksen prosessi

• Laajat muutokset edellyttävät pitkäkestoista kehittämistä

– Kehittämisote juurruttaa käytännön pysyväksi toiminnaksi



Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavan johtamisen

hyödyt

Mitä integroituneempia palvelut olivat…

• sitä paremmin tunnettiin myös toisten toimialojen tuottamia palveluja

• sitä riittävämpinä palveluja pidettiin kunnassa

• Toimialoilla ja niissä kunnissa, joissa lasten ja perheiden palvelut muodostivat yhtenäisen palvelukokonaisuuden

– henkilöstön suorituskyky oli parempi

– henkilöstöllä oli mahdollisuus saada esimieheltä

• voimaannuttavaa tukea

• osaamista vahvistavaa tukea

20.3.2014 Marja-Leena Perälä 38

Mitä hyötyä johtamisen mallista?

• Kokoaa kunnan lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien voimavarat

• Voidaan soveltaa kaikenlaisiin organisaatioihin ja hallintomalleihin

– Ei ole sidoksissa kunnan tai kuntien tapaan järjestää palvelujaan

– Keskittyy yhteistoiminnan johtamiseen


Paikallisen käytännön kehittäminen kunnassa

Johtamisen malli sisältää ohjeen paikalliseen kehittämiseen

• Suunnitelman laatiminen kunnan päätöksentekoa varten

• Kehittämisprosessi

• Hallinnonalojen yhteisten kehittämisen tukirakenteen arviointi ja kehittäminen

– Myös nämä sisältävät toimenpide-ehdotuksia

Paikallisen kehittämisen tuki oppaassa

– Johtamisen malli, jota voidaan räätälöidä

– Kehittämisohje osallistava kehittäminen

– Kehittämisehdotuksiin perustuvat arviointikriteerit

tukevat, mutta eivät rajoita paikallisia innovaatioita


Tapahtumatarjous vain THL:n kirjakaupassa! 9789522455284

Perälä Marja-Leena, Halme Nina, Nykänen Sirpa, Työryhmä

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen

2013 160 s., 29,90 €

TARJOUS – 30 % alennus ovh:sta!

Tarjous ajanjakso: 19.3.2014 - 4.4.2014

Tarjoushinta: 20,90 € (ovh 29,90 € alennus on 30%)

Tarjouskoodi: H30KL1

Kirjan voi tilata: www.thl.fi/kirjakauppa

• Huomaa, että rekisteröityneenä julkaisun voi maksaa myös laskulla

(sähköinen ja paperinen).


http://www.thl.fi/kirjakauppa

http://www.kauppakv.fi/sis/THL


KIITOS !

Documents

Haasteena palveluja yhteensovittava johtaminenphehkaisevatyo.pbworks.com/w/file/fetch/77305739/5... · yhteensovittava johtaminen Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori, Nina Halme,