T E K I J Ä / T : Viivi Heimonen

HAAVEENA YRITTÄJYYS Liiketoimintasuunnitelma tutuksi

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Tiivistelmä

Koulutusala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Koulutusohjelma

Matkailun koulutusohjelma

Työn tekijä(t)

Viivi Heimonen Työn nimi

Haaveena yrittäjyys – liiketoimintasuunnitelma tutuksi

Päiväys 30.11.2017 Sivumäärä/Liitteet 42/1

Ohjaaja(t)

Kai Selander

Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)

Tiivistelmä

Opinnäytetyöni tarkoituksena on ollut tutustua liiketoimintasuunnitelmaan itse suunnitellun

yrityksen avulla. Työllä ei ole ulkopuolista toimeksiantajaa, vaan se perustui kirjoittajan

omiin haaveisiin yrittäjyydestä. Yritys on tällä hetkellä fiktiivinen, mutta olisi myös mahdol-

lista perustaa laaditun suunnitelman pohjalta.

Teoriaosuudessa on käyty läpi kattavasti yrittäjyyden perusteita ja liiketoimintasuunnitel-

man osa-alueita. Teorian liiketoimintasuunnitelmaosuudessa kirjoittaja on pohtinut oman

yrityksensä tapoja toimia kyseessä olevalla alueella, kuitenkaan tekemättä erillistä liiketoi-

mintasuunnitelmaa. Tavoitteena on ollut myös selvittää tapaustutkimuksen avulla, onko lii-

keidea mahdollista toteuttaa ja onko se taloudellisesti kannattavaa.

Opinnäytetyötä varten on perehdytty aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, sekä internet läh-

teisiin ja kokeiltu yrittäjyyttä käytännössä pop-up kahvilan perustamisen avulla.

Opinnäytetyön tuloksien avulla on saatu selville, onko kannattavaa perustaa kyseinen yritys

Kuopioon ja tuntuuko yrittäjyys kirjoittajasta itsestään hyvälle ammatinvalinnalle. Johtopää-

töksenä voidaan todeta, että yritys olisi kannattava perustaa tekemällä muutamia muutok-

sia konseptiin ja hiomalla kannattavuus kohdilleen.

Avainsanat

liiketoimintasuunnitelma, yrittäjyys

0 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS

Abstract

Field of Study Tourism, Catering and Domestic Services

Degree Programme

Degree Programme in Tourism

Author(s) Viivi Heimonen

Title of Thesis

Dreaming of entrepreneurship – getting familiar with business plan

Date 30.11.2017 Pages/Appendices 42/1

Supervisor(s) Kai Selander

Client Organisation /Partners

The purpose of this thesis was to get acquainted with the business plan with self-planned

company. This thesis doesn’t have a client because it is based on the writer’s own will to

become an entrepreneur. At this moment, the company is fictional but someday in the fu-

ture it could be implemented with this business plan.

The theoretical part is all about different parts of business plan and entrepreneurship. The

theoretical framework also includes all the parts that a good business plan should have. In

the theoretical part which deals with the business plan, the writer has thought about the

ways her own company is working in those parts without writing a separate business plan.

The aim has been to find out, with the case study research method, if this business plan

can really work out and if it is economically profitable.

In the research part of the thesis, the writer got acquainted with related literature and ex-

perimented entrepreneurship in practice by setting up a pop-up café.

At the end of the thesis, a summary is made as to whether it is profitable to establish the

company in question and if the writer feels that being an entrepreneur is right career for

her. The conclusion can be stated that it would be profitable to establish the company to

making few changes for the concept.

Keywords

business plan, entrepreneurship

4 (42)

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 5

2 YRITTÄJYYS ...................................................................................................................... 6

2.1 Työllisyys & yrittäjyys Suomessa ................................................................................................ 6

2.2 Hyvä yrittäjä ............................................................................................................................. 9

2.3 Yritysidean suunnittelu ............................................................................................................ 11

2.4 Riskienhallinta ........................................................................................................................ 12

2.5 Yrityksen perustamisen vaiheet ................................................................................................ 14

2.5.1 Yritysmuodot .............................................................................................................. 15

3 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ......................................................................................... 17

3.1 Vastuullinen liiketoiminta ......................................................................................................... 18

3.2 Yrityksen liikeidea ................................................................................................................... 20

3.3 Kilpailijat ................................................................................................................................ 21

3.4 Markkinointi ............................................................................................................................ 23

3.5 Asiakkaat................................................................................................................................ 25

3.6 Tuotteet ja palvelut ................................................................................................................. 27

3.7 Rahoitus ja kannattavuus ........................................................................................................ 28

3.8 SWOT - analyysi ..................................................................................................................... 32

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TULOKSET ........................................................................... 33

4.1 Tutkimusmenetelmä & aineiston kerääminen ............................................................................ 33

4.2 Saadut tulokset liiketoiminnan ja opinnäytetyön kannalta .......................................................... 33

4.3 Ravintolapäivä Kuopiossa ........................................................................................................ 34

4.3.1 Toteutus ..................................................................................................................... 35

4.3.2 Tulokset ..................................................................................................................... 36

5 JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................................................... 38

6 POHDINTA ...................................................................................................................... 39

7 LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT ................................................................................. 40

7.1 Liite 1. Kysely ravintolapäivään ................................................................................................ 42

5 (42)

1 JOHDANTO

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää olisiko Kuopion keskustaan kannattavaa perustaa

yritystä. Opinnäytetyön taustalla oli mielenkiinto suunnitella omannäköinen yritys ja selvit-

tää sen kannattavuus ja kiinnostavuus. Opinnäytetyön tekemisen aikana kirjoittaja sai hy-

vää henkilökohtaista valmennusta yrittäjyyteen ja opinnäytetyö voikin toimia eräänlaisena

henkilökohtaisena oppaana hänelle. Yritysideana toimii uudenlaisen mehu-ja smoothiebaa-

rin perustaminen, jonka vahvuuksina toimivat kilpailukykyiset hinnat, suositut tuotteet ja

mahtava asiakaspalvelu. Idean tällaisen yrityksen perustamiseen kirjoittaja sai ulkomailta.

Tutkimusongelmaksi määräytyi kysymys: Onko juuri tällaiselle liikeidealle kysyntää Kuopion

alueella ja olisiko se kannattavaa?

Lähestymistapana käytettiin case- eli tapaustutkimusta, jonka avulla tutkimusongelmaa py-

rittiin selvittämään. Yrityksen kiinnostavuutta pyrittiin selvittämään kyselylomakkeen avulla.

Kannattavuutta puolestaan tutkittiin perustamalla konkreettisesti pop-up mehubaari Kuopi-

on torille ravintolapäivänä. Tämä antoi hyvin suuntaa sille, millä keinoin yrityksen voisi saa-

da kannattavaksi. Prosessin aikana kirjoittaja sai myös hyvän käsityksen siitä, olisiko hänes-

tä itsestään yrittäjäksi.

Opinnäytetyö jakautuu kahteen osaan – teoriaosuuteen ja tutkimusosaan. Opinnäytetyön

teoriaosuus käsittelee yrittäjyyttä ja liiketoimintasuunnitelmaa. Tutkimustyö on toteutettu

kvantitatiivisen kyselytutkimuksen ja pop-up kahvilan pitämisen avulla. Tähän aiheeseen on

myös paljon saatavilla alan kirjallisuutta ja monilta hyviltä nettisivuilta löytyy luotettavaa

tietoa, sillä yrittäjyys ja yrittäminen ovat iso osa monien suomalaisten arkea. Työn teo-

riapohjana on käytetty alan kirjallisuutta ja internetlähteitä. Teoriaosuus tuki hyvin työn

empiiristä osuutta ja se antoi tärkeää taustatietoa liiketoimintasuunnitelman kirjoittamista

varten. Lopulta kirjoittaja tuli siihen tulokseen, että tällaiselle yritykselle olisi kysyntää Kuo-

piossa. Liikeidea on siis toteuttamiskelpoinen, mutta suuren taloudellisen riskin vuoksi to-

teutusta on hyvä lykätä vielä tulevaisuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut saada

suuntaa antava vastaus tutkimuskysymykseen, sekä saada kirjoittaja tuntemaan liiketoi-

mintasuunnitelman osa-alueet ja hyödyntää niitä oman yrityksen suunnittelussa, kuiten-

kaan tekemättä kokonaan erillistä liiketoimintasuunnitelmaa.

6 (42)

2 YRITTÄJYYS

Suomessa on noin 360 000 yritystä (Tilastokeskus) joista yli 90% on alle kymmenen henki-

lön yrityksiä. Tähän joukkoon mahtuu yksityisyrittäjien lisäksi satoja suuryrityksiä, joista

osa on kehittynyt maailmanlaajuisiksi suuryrityksiksi. Jokaisen yrityksen menestys on maal-

lemme tärkeää ja hyvin menestyviä yrityksiä tarvitaan jatkuvasti lisää. Hyvinvointiyhteis-

kunnan perustana voidaan pitää monipuolista ja kukoistavaa yritystoimintaa, sillä yritykset

tuottavat kansalaisille palveluja & tuotteita, rakentavat infrastruktuuria ja tarjoavat työpaik-

koja. Suuri osa yhteiskunnallisesta kehityksestä tapahtuu yritysorganisaatioissa, sillä kansa

on riippuvainen yritystoiminnasta – mutta yhtä lailla yritykset riippuvaisia kansasta, sen

osaamisesta, vakaudesta ja hyvinvoinnista.

(Viitala & Jylhä 2013, 10-11.)

Yrittäjyys voidaan kiteyttää yhtälön muotoon;

yrittäjyys = uskallus x motivaatio x yrittäjäosaaminen.

(Viitala & Jylhä 2013, 34).

2.1 Työllisyys & yrittäjyys Suomessa

Suomea pidetään yhtenä parhaista maista ryhtyä yrittäjäksi, sillä täällä se on erittäin turval-

lista mm. lainsäädäntömme vuoksi. Suomessa on havaittavissa jopa tietynlaista startup-

huumaa, joka luo monelle nuorelle hyvän alun yritysmaailmaan ja jopa kansainväliseksi

toimijaksi. (Yrittäjä.net) Yhteiskuntamme tarvitsee jatkuvasti uusia ja innovatiivisia omista-

jayrityksiä. Nämä työyhteisöt ja yritykset saavat alkunsa ihmisistä, jotka ovat innostuneita,

aloitteellisia ja sitoutuneita. (Kansikas 2007, 137).

7 (42)

Kuva 1. Työllisyysaste kuukausittain. (Tilastokeskus)

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-

64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä. Työllisiä oli vuoden

2017 toukokuussa 2 465 000, joka oli työllisyysasteena 69,4%. (Findikaattori.fi.)

Työttömyysaste kertoo, montako prosenttia työikäisistä on työttöminä. Työttömyys heiken-

tää kansalaisten ostovoimaa ja kulutusta ja siten myös yritysten mahdollisuuksia myydä

tuotteita ja palveluita. (Viitala & Jylhä 2013, 17-18).

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tutkimuksen mukaan Nuorten ja nuorten aikuisten

osallistuminen työelämään on muuttunut monin tavoin 2000-luvulla. Kaikkein nuorimpia

ikäryhmiä lukuun ottamatta nuorten ja nuorten aikuisten työllisyysasteet ovat laskeneet fi-

nanssikriisin jälkeen. 20–24-vuotiailla miehillä on aleneva työllisyysasteen trendi, naisilla

sen sijaan ei. Tämän ikäisten työllisten naisten koulutukseen osallistuminen on myös sel-

västi miehiä yleisempää. Nuorten voimassa olevat työsuhteet ovat yleensä lyhytkestoisia,

mutta suomalaisten nuorten työsuhteet ovat kansainvälisestikin lyhytkestoisiin töihin pai-

nottuvia. (TEM Nuorten ja Nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus 76/2017.) Työl-

lisyys palveluissa kasvaa vuonna 2017 noin 10 000 hengellä ja vuonna 2018 noin 8 000

hengellä. (TEM 79/2017.)

Monissa eri kasvun vaiheissa on mahdollista tukea ihmisen kasvua yrittäjyyteen. Yrittäjä-

henkeä ruokitaan erilaisin keinoin jo päiväkodeissa ja kouluissa, sekä tämän jälkeen työ-

elämässä työpaikoilla. (Kansikas 2007, 60). Suomalaiset ovat yhä varsin varovaisia perus-

tamaan uusia yrityksiä, vaikka koulussa kannustetaan erilaisiin yrittäjyysopintoihin ja tue-

8 (42)

taan yrittäjyyden mielenkiintoa. Kaikkein positiivisimmin yrittäjyyteen suhtautuvat kuitenkin

nuoret, jotka ovatkin tulevaisuuden toivo tässä asiassa. (Katainen 2016 Tieto&Trendit.)

9 (42)

2.2 Hyvä yrittäjä

Yrittäjäksi voi alkaa kuka tahansa. Toiselle yrittäjyys on itsestäänselvyys ja toinen saattaa

päätyä yrittäjäksi erilaisten sattumusten kautta. Syitä saattavat olla mm. mahdollisuus

hankkia toimeentulo, perheen yritystoiminnan jatkaminen tai hyvä liikeidea. Yrittäjän täytyy

kuitenkin olla valmis oppimaan jatkuvasti uusia asioita ja olemaan päättäväinen yrittämisen

suhteen. (Suomen yrittäjät.)

Yrittäjäksi aikovan on hyödyllistä keskustella suunnitelmistaan ulkopuolisen ihmisen kanssa

tai asiantuntijan kanssa, sillä ulkopuoliset kykenevät näkemään asiat realistisemmin. Sopi-

vuuttaan yrittäjäksi voi testata myös erilaisilla yrittäjyyspäätöksen avuksi laadituilla työka-

luilla, kuten kysymyslistoilla ja luonne- tai elämänhallintatesteillä. Erilaisten psykologisten

testien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt yrittäjyyden aloittajien keskuudessa. Näillä mene-

telmillä saatu arviointi yrittäjäpersoonasta ja yrittäjäkelpoisuudesta on kuitenkin vain en-

nuste yrittäjän menestyksestä. Erilaiset testit antavat kuitenkin hyvän pohjan ja luotettavaa

tietoa yrittäjän käyttöön itsensä kehittämiseksi. (Holopainen 2008, 19-21.)

Yrittäjiä ja yrityksiä on jokaiseen lähtöön. Yrittäjän persoonaan liittyviä ominaisuuksia on

tutkittu monissa eri julkaisuissa. Tutkimusten mukaan yritys menestyy paremmin, jos yrit-

täjä on esimerkiksi sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut ja verbaalisesti lahjakas. (Sekki &

Niemi 2016, 17.) Yrittäjäksi ryhtyessä kannattaa pohtia huolella sopiiko yrittäjämäinen elä-

mäntapa itselle. Kyseessä olevaan alan osaaminen ja erikoiskyvyt ovat tärkeässä roolissa

yrittäjäksi ryhtyessä. (Meretniemi & Ylönen 2009, 45.) Etukäteen kannattaa ottaa myös

selvää, millaista taloudellista tukea yrittäjäksi ryhtyvä saa ja mikä vaikutus yrittäjyydellä on

työttömyysturvaan. (Yritys-Suomi)

Suomen Yrittäjien mukaan menestyvällä yrittäjällä on myös:

• hyvä ammattitaito

• halu itsenäiseen työskentelyyn

• halu ottaa vastuuta ja riskejä

• kyky tehdä tuloksellista työtä

• kyky hakeutua hyödyllisiin verkostosuhteisiin

• perheen tuki

10 (42)

Kuva 2. Yrittäjyyden tuottamisen rakenne. (Stenlund 2017, 100)

Yrittäjyyden tuottamisen lähtökohdaksi keskiöön sijoittuu yksilö, joka haluineen ja visioi-

neen haluaa perustaa yrityksen. Yksilöllä on intohimoinen asennoituminen oppimiseen,

työskentelyyn ja elämiseen. Tavoitteet ovat korkealla ja liittyvät esimerkiksi erilaisiin ase-

miin työelämässä. Puite sen sijaan käsittää yksilön toimintaympäristön ja erityisesti siellä si-

jaitsevat sosiaaliset ympäristöt, kuten perheen, työyhteisöt, oppilaitokset, organisaatiot ja

vapaa-ajan ryhmät. Yksilöt oppivat yrittäjyyttä tuottamalla konkreettisia ratkaisuja todelli-

siin ongelmiin ja ongelmatilanteisiin, minkä vuoksi toiminta määrittyy oppimisen ja tuotta-

misen alueeksi. Konteksti puolestaan käsittää yleisen ja yhteiskunnallisen kehyksen, joka

asettaa yrittäjyydelle normeihin, arvoihin ja odotuksiin sidottuja ehtoja. Nämä osat ovat

keskinäisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa. Kuviossa kaksisuuntaiset nuolet kuvaavat osien

välistä vuorovaikutusta, joka toteutuu välittömästi kahden osan välisenä tai välillisesti kol-

mannen osan välittämänä. (Stenlund 2017, 100-101.)

Kuva 3. Osaamisen tuottaminen. (Stenlund 2017, 151)

Konteksti

Toiminta

Puite

Yksilö

11 (42)

Liiketoimintaosaaminen on perimmiltään yksilötason valmius, jossa on kyse henkilökohtai-

sista taidoista ja tiedoista. Sitä on opeteltava monen muun osaamisen lailla erikseen. Liike-

toimintaosaamisen perustan muodostaa tieto, jonka varassa harjoitettua liiketoimintaa voi

ymmärtää ja joka auttaa perusteltujen johtopäätösten tekemisessä. On osattava soveltaa

olemassa olevaa tietoa yritystoiminnassa. Myös kokemus opettaa kapea-alaista, pinnallista

ja vanhentunutta tietoa.

(Viitala & Jylhä 2013, 12-13.)

2.3 Yritysidean suunnittelu

Yrityksen toiminnan pohjana on oltava tarkkaan mietitty yritysidea, joka kertoo mihin yri-

tyksen toiminta perustuu ja miksi yritys on ylipäätään perustettu. Yritysideasta muodostuu

liikeidea, joka muokataan lopulta kaiken kattavaksi liiketoimintasuunnitelmaksi. Liikeidea on

syytä määritellä todella tarkkaan, sillä se vaikuttaa osaltaan merkittävästi koko yrityksen

menestymiseen. (Meretniemi & Ylönen 2009, 27.)

Yritysidean keksimisen lähtökohtana on yleensä nykyisten tuote- ja palvelumarkkinoiden

tutkiminen ja sieltä löydettyjen puutteiden paikallistaminen. Uudet yritysideat vaativat

useimmiten pitkän ja järjestelmällisen etsintätyön tulosta, eivätkä ne synny hetken oival-

luksena. Yritysidean hankinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia lähteitä, kuten ammatti-

lehtiä, erilaisia tilastoja, messuja & näyttelyitä, tutkimuslaitoksia tai kilpailijan tuotteita.

(Holopainen 2008, 22.)

Yritysideat ovat perinteisesti ryhmitelty tuote-, valmistus-, palvelu-, markkina ja taitoideoi-

hin. Tuoteidean tavoitteena on ainutlaatuinen tuote kilpailijoihin verrattuna, joten lähtökoh-

tana on uudistus tai keksintö. Valmistusidea perustuu yrittäjän kykyyn toimia ja tuottaa ko-

konaan kilpailijoita tehokkaammin & joustavammin tai kokonaan uudella tavalla. Palve-

luideoille mahdollisuuksia luovat väestörakenteen ja ihmisten kulutustottumusten muutok-

set, esimerkiksi hyvinvoinnin eri alueilla. Markkinaidea syntyy puolestaan silloin, kuin havai-

taan jokin puute markkinoilla tai löydetään uusi kohderyhmä jo olemassa olevalle tuotteel-

le. Taitoidea perustuu yrittäjän ainutlaatuiseen ja henkilökohtaiseen taitoon, jonka hän on

hankkinut ajan myötä – usein harrastuksen kautta. Jopa viidennes yritysideoista on lähte-

nyt liikkeelle harrastuksesta kuten vaateompelimot, korjaamot ja taidepajat.

(Viitala & Jylhä 2013, 39-40.)

Kaikki yritysideat eivät ole käyttökelpoisia, minkä vuoksi myös yritysideoita on testattava ja

arvioitava kriittisesti. Yritysidean toimivuudesta ja elinkelpoisuudesta voi keskustella ulko-

puolisten asiantuntijoiden kanssa. Myös netistä löytyy monenlaisia työkaluja, joiden avulla

12 (42)

yrittäjä voi testata yritysideaansa kuten, Finnvera, TE-keskus tai Yritys-Suomi. (Holopainen

2008, 22-24.)

2.4 Riskienhallinta

Yritystoiminta on yleensä melko riskialtista, sillä aina ei ole yrittäjästä ja hänen asentees-

taan kiinni, kuinka yritys lopulta menestyy. Joskus myös ulkopuoliset tekijät vaikuttavat tä-

hän, kuten lama tai markkinatilanteen muutos. Yksilötason ongelmina voidaan pitää yrittä-

jän sairastumista, stressaantumista tai epäonnistumista. (Meretniemi & Ylönen 2009, 10-

12.)

Yrityksen toimintaan liittyy myös sekä turvallisuuteen liittyviä, että taloudellisia ja toiminnal-

lisia uhkia ja epävarmuustekijöitä. Yrityksen jatkuvuus ja kannattavuus pyritään varmista-

maan hyvällä riskienhallinnalla, joka on osa jokapäiväistä johtamistyötä. Se on suunnitel-

mallista, ennakoivaa ja järjestelmällistä toimintaa, jonka avulla vähennetään riskeistä joh-

tuvia vahinkoja. Riskienhallinta on siis riskien tunnistamista ja niihin varautumista esimer-

kiksi tuotteen kysynnän loppuminen, koneiston rikkoutuminen tai avainhenkilön sairastumi-

nen.

(Viitala & Jylhä 2013, 340-347.)

13 (42)

Riskit voidaan jaotella erilaisiin ryhmiin;

Strategiset riskit Operatiiviset riskit Taloudelliset riskit Vahinkoriskit

teknologiariski

asiakaskäyttäytymisen

muutokset

ulkoiset tapahtumat

huono johtaminen

henkilöstön toiminta

epäonnistunut prosessi

rahaprosessit

sopimusriskit

ympäristöriskit

tulipaloriski

kuljetusvahinkoriski

luonnontapahtumat

tietohallintoturvariskit

Kuva 4. Riskien jaottelu

Merkittäviä taloudellisesti suuria riskejä ja liiketoimintaa uhkaavia riskejä pyritään yleensä

hallitsemaan riskienhallintakeinoilla, jotka määräytyvät riskien merkittävyyden mukaan. Osa

riskeistä kuitenkin joudutaan hyväksymään yrityksissä osaksi toimintaa ja ne eivät aiheuta

erityisiä riskienhallintatoimenpiteitä, esimerkiksi lautasten rikkoutuminen ravintolassa. Ris-

kienhallintaan sisältyvät toimintakulttuuri, prosessit ja rakenteet, joiden avulla hallitaan hai-

tallisia tapahtumia – pyritään välttämään niitä tai pienentämään niiden seurauksia. Riskien-

hallintamenetelmiä ovat mm. riskin välttäminen, pienentäminen, ottaminen, siirtäminen ja

riskiin varautuminen. Myös sisäinen valvonta eli omavalvonta on osa riskienhallintaa.

(Viitala & Jylhä 2013, 340-347.)

K

u

v

a

5

.

R

a

v

i

n

t

Kuva 5. Ravintolayritykset Suomessa julkaistu 07.08.2017 (Mara.fi)

Kuvion mukaan ravintolayrityksiä perustetaan Suomeen tasaiseen tahtiin vuodesta toiseen.

Ravintola-alan yrityksen perustaminen on Suomessa hyvin monivaiheinen polku, jonka var-

14 (42)

rella varmasti kohtaa välttämättömiä määräyksiä, lupa-asioita, säädöksiä ja viranomaisia.

Yritystoimintaa joudutaan myös lopettamaan erilaisten syiden vuoksi vuosittain useita sato-

ja. Kuvion perusteella voidaan todeta, että suomalaiset ovat kuitenkin rohkeita yrittämään

ja perustamaan yrityksiä mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta.

2.5 Yrityksen perustamisen vaiheet

Ennen yrityksen perustamista täytyy suunnitella ja harkita tärkeitä asioita, sillä yrityksen

perustaminen vaatii hyviä suunnitelmia. Liikeideasta tehdään kattava liiketoimintasuunni-

telma, jonka perusteella yritystoimintaa lähdetään viemään eteenpäin. Patentti- ja rekiste-

rihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin yrityksen nimen ilmoittamalla saa nimeen yk-

sinoikeuden. Yrittäjän täytyy myös valita yritysmuoto ja yritystoiminnan luvanvaraisuuden

selvittäminen. Tämän jälkeen on tehtävä perustamisilmoitus yritystietojärjestelmään, ote-

taan tarvittavat vakuutukset ja järjestetään kirjanpito. Yrittäjäjärjestön jäseneksi liittyminen

on myös kannattavaa. Yrityksen perustaminen verkossa on nykypäivänä vaivatonta ja

helppoa. (Suomen Yrittäjät, Yritys-Suomi.)

Kuva 6. Yrityksen perustamiseen vaikuttavat tekijät. (Viitala & Jylhä 2013, 35)

Yrityksen perustaminen

Henkilökohtainen tilanneikkuna

Yhteiskunnan tilanneikkuna

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja

taustat

Markkina/mahdollisuusikkuna

15 (42)

2.5.1 Yritysmuodot

Yritystoimintaa aloitettaessa yritysmuodon valinta on olennainen ratkaisu tulevaisuuden

kannalta. Yritysmuodon valintaan vaikuttavat esimerkiksi. perustajien lukumäärä, pääoman

tarve, yrityksen tulevan toiminnan luonne ja vastuukysymykset.

Henkilöyritykset Pääomayritykset

- toiminimi

- avoin yhtiö

- kommandiittiyhtiö

- osakeyhtiö

- osuuskunta

Kuva 7. Yritysmuotojen jako. (Meretniemi & Ylönen 2009, 41)

Toiminimi

Yksin perustettavan yrityksen yritysmuodoksi on loogisinta valita toiminimi. Toiminimen pe-

rustajan ei tarvitse tehdä erillistä perustamisasiakirjaa vaan ilmoitus kaupparekisteriin riit-

tää. Suomessa voi toimia yksityisenä elinkeinoharjoittaja henkilö, jolla on asuinpaikka Eu-

roopan talousalueella. Toiminimen perustaja on siis yksityinen ihminen ja tekee kaikki si-

toumukset ja sopimukset omalla nimellään. (Yritys-Suomi; Suomen Yrittäjät.) Yksinyrittäjäl-

lä on vastattavanaan kaikki yrittäjän roolit toimiessaan yksin: sijoittaja, johtaja, myyjä ja

työntekijä. Tällaisen yrittäjän itsensä työllistävä yritys on eräänlainen perusyksikkö, josta

yritys voi halutessaan kasvaa ja laajentua. (Viitala & Jylhä 2013, 28.)

Avoin yhtiö

Avoimessa yhtiössä tulee olla vähintään kaksi henkilöä yhtiön perustamishetkellä. Avoin yh-

tiö voidaan perustaa ilman rahallista panosta ja yhtiömiehiltä riittää työpanos. Avoimen yh-

tiön perustajilla tulee olla vahva luottamus ja yhteistyökyky keskenään. Yhtiömiehet vas-

taavat yrityksestä henkilökohtaisella omaisuudellaan ja tulos jaetaan heidän kesken. (Yri-

tys-Suomi.)

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Yhtiö-

miehet sijoittavat yhtiöön pääomapanoksen, kun taas äänetön yhtiömies voi sijoittaa rahaa,

tavaraa tai esimerkiksi työpanoksen. Hän ei ole ole vastuussa yhtiön velvoitteista tai voi

osallistua yhtiön toimiin pelkän yhtiöosuusasemansa perusteella. (Yritys-Suomi; Yrittäjät.fi)

16 (42)

Osakeyhtiö

Jos yrittäjällä löytyy pääomaa ja yrityksen tulevaisuus on selkeästi kasvava, yritysmuotona

toimii osakeyhtiö. Osakeyhtiö on yleisin Suomessa käytetty yhtiömuoto. Tällä hetkellä

Suomessa on noin 268 000 osakeyhtiötä. (Kaupparekisteri 31.12.16). Osakkeenomistajat

vastaavat yhtiön velvollisuuksista vain sijoittamallaan pääomapanoksella ja heitä voi olla

yksi tai useampia. Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma tulee olla 2500e, ja osa-

keyhtiölle on hyvä nimetä toimitusjohtaja. Julkisen osakeyhtiön osakepääoma tulee olla vä-

hintään 80 000 euroa. Yksityisen ja julkisen yhtiön keskeinen ero on, että vain julkisen

osakeyhtiön arvopapereilla voi käydä kauppaa järjestäytyneillä arvopaperimarkkinoilla.

(Yrittäjät.fi; Holopainen 2008, 201.)

Osuuskunta

Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään kolme ja perustajan on tultava osuuskunnan

jäseneksi. Osuuskunnalla on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään yksi tai enintään seit-

semän jäsentä. Osuuskunta on vanha yritysmuoto, jonka tarkoituksena on ollut tukea jä-

sentensä elinkeinotoimintaa tai taloudenpitoa. 1990-luvun puolivälissä osuuskunta tuli uu-

sille toimialoille uudentyyppisenä; uusosuustoiminta on yhdessä yrittämistä. Nykyään pe-

rustetaan erilaisia osuuskuntia, joissa työskentelee joukko itsensä työllistäviä henkilöitä.

Esimerkkinä käsityöläisten osuuskunta, työttömien osuuskunta tai naisten osuuskunta.

Osuuskunta säästää resursseja verrattuna oman yrityksen perustamiseen ja se voi hakea ja

saada kehittämisvaroja julkiselta sektorilta. (Viitala & Jylhä 2013, 30-31; Holopainen 2008,

210.)

17 (42)

3 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Kuva 8. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen. (Meretniemi & Ylönen 2009, 24)

’’Liiketoimintasuunnitelma tarkoittaa tulevan tai jo olemassa olevan yritystoiminnan suunni-

telmaa.’’ (Hesso 2015, 12).

Liiketoimintasuunnitelma laaditaan yrityksen perustamisvaiheessa yrittäjän avuksi ja ohje-

nuoraksi. Sen avulla yrittäjän on helppo hakea rahoitusta eri tahoilta yritykselleen.

Liiketoiminnan rahoittajat edellyttävät aina liiketoimintasuunnitelmaa, sillä siitä he voivat

arvioida olisiko idea kannattava ja edellytykset kunnossa. (Yritys-Suomi) Liiketoimintasuun-

nitelma kertoo kaiken olennaisen perustettavan yrityksen tulevasta toiminnasta ja keinois-

ta, joilla yritys pyrkii olemaan kannattava. (Meretniemi & Ylönen 2009, 35.)

Liiketoimintasuunnitelman tekovaiheessa varaudutaan erilaisiin uhkiin tulevaa liiketoimintaa

kohtaan ja pohditaan mahdollisuuksia. Koska erilaisiin vallitseviin maailmantiloihin emme

voi vaikuttaa tai niitä voi ennustaa, meidän kannattaa varautua niihin. Hyvin tehty liiketoi-

mintaasuunnitelma on kirjoittajansa näkemys siitä, miten yrittäjä aikoo saada yrityksensä

toimimaan tavalla, jota muiden on vaikea kopioida. Miten kilpailijat päihitetään ja kuinka

luodaan asiakkaalle lisäarvoa eri tavoilla. (Hesso 2015, 10.)

Yritysidea LiikeideaLiiketoiminta-suunnitelma

18 (42)

Yhteenveto

- perustiedot yrityksestä

- historia ja nykytilanne

- tuotteet ja palvelut

- toimiala

- liikeidea ja strategia

- tulevaisuudennäkymät

Tuotantosuunnitelma

- tuotantopuitteet ja -kapasiteetti

- tuotantoprosessi

- tuotannon kehittäminen ja investoinnit

- alihankinnat ja kumppanuudet

Markkinatilanne ja sen kehitysnäkymät

- markkinoiden yleiskuvaus

- kohderyhmät ja kysyntä

- kilpailu

Organisaatio ja henkilöstö

- omistus

- organisaatio ja avainhenkilöt

- henkilöstön määrällinen osaamistarve

- organisaation henkilöstön kehittäminen

- ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö

Yrityksen päämäärät ja tavoitteet Riskien arviointi ja hallintakeinot

Strategia

- strateginen asemointi

- strategiset ratkaisut

Taloussuunnitelma

- investointilaskelmat

- toteutunut kehitys ja ennusteet

- kassabudjetti

- kriittisen pisteen tarkastelu

- taloushallinto ja seuranta

Markkinointisuunnitelma

- myyntitavoitteet

- markkinoinnin organisointi ja periaatteet

- markkinoinnin kilpailukeinot

Rahoitusselvitys

- pääoman lähteet

Tuotekehityssuunnitelma

- tuotekehitystyön organisointi ja periaatteet

- tuotteiden nykytila

- tuotekehityshankkeet, vireillä olevat ja tulevat

- tuotteiden suojaus

Liitteitä

Kuva 9. Liiketoimintasuunnitelman runko. (Viitala & Jylhä 2013, 52)

3.1 Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa kestävän kehityksen aktiivista toteuttamista yrityksessä,

joka syntyy yhdistämällä taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Vas-

tuullisen liiketoiminnan lähtökohtana on näkemys siitä, että yrityksellä on yhteiskunnassa

muitakin velvoitteita kuin voiton maksimointi. Vastuullisuus voi kuitenkin osaltaan edesaut-

taa yrityksen kilpailukykyä ja lisätä voittoa, sillä se auttaa yrityksen maineeseen positiivisel-

la tavalla. Maine on yritykselle aineetonta pääomaa ja se rakentaa luottamusta. Työnteki-

jöiden ja kuluttajien luottamusta pyritään parantamaan pitkällä tähtäimellä Euroopan unio-

nin Eurooppa 2020 -strategialla, jossa korostetaan kestävän kasvun osalta yhteiskunta- ja

yritysvastuuta.

(Viitala & Jylhä 2013, 348-361.)

19 (42)

Taloudellinen vastuu

Vastuullinen yritys saavuttaa taloudellista menestystä tavoilla, jotka kunnioittavat eettisiä

arvoja ja ottavat huomioon luonnon, ympäristön, yhteisön ja ihmiset. Yrityksissä taloudelli-

nen vastuu näkyy sekä välillisesti, että välittömästi. Välitön taloudellinen vastuu yrityksellä

on omistajia ja henkilöstöään kohtaan. Välitöntä vastuuta kuvaavat puolestaan ne hyvin-

vointivaikutukset, joita yritys luo yhteiskuntaan veronmaksajana, osaamisen kasvattajana

sekä sosiaaliturvan rahoittajana. Julkistettu taloudellinen vastuu parantaa yrityksen imagoa

ja taloudellista menestystä, minkä vuoksi monet yritykset käyttävät markkinoinnissaan esi-

merkiksi ympäristömerkkejä. Jotta yritys olisi elinvoimainen myös pitkällä tähtäimellä, pitää

taloudellisesti vastuullinen yritys huolta omasta kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään.

(Viitala & Jylhä 2013, 350-354; Elinkeinoelämän keskusliitto.)

Sosiaalinen vastuu

Yrityksen sosiaalinen vastuu kattaa todella laajan alueen ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan.

Vastuu omasta henkilökunnasta, alihankkijoista, tavarantoimittajista ja kaikista muista yh-

teistyökumppaneista ovat sosiaaliseen vastuuseen kuuluvia henkilöitä. Yritys pyrkii olemaan

tasa-arvoinen, sitoutuva, kehittävä ja osallistava henkilöjohtamisen piirissä. Myös hyvien

toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen ovat sosiaalista vastuuta. Usein sosiaalisesta

vastuusta puhuttaessa esiin nousee kysymykset moraalista ja eettisyydestä. (Viitala & Jylhä

2013, 350-354.)

Ekologinen vastuu eli ympäristövastuu

Ekologinen vastuu on osa kestävän kehityksen tavoitetta. Kehitys on kestävää, kun se tyy-

dyttää ihmiskunnan nykyhetken perustarpeet ja antaa saman mahdollisuuden myös tulevil-

le sukupolville. Luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristöhaittojen pienentäminen ja jät-

teiden määrän vähentäminen ovat ekologisen vastuun tärkeimmät osa-alueet. Monet yri-

tykset haluavat panostaa ympäristövastuuseen nykypäivänä hyvin, sillä ekokilpailukykyinen

yritys menestyy kilpailijoitaan paremmin.

(Viitala & Jylhä 2013, 350-354.)

20 (42)

Kuva 10. Vastuullisen toiminnan osa-alueet. (Viitala & Jylhä 2013, 355)

Vastuullinen yritys toimii vastuullisesti yllä olevan kuvion osa-alueilla. Monet suuret yrityk-

set ovat koonneet toimintaansa ohjaavat periaatteet eettiseksi ohjeistukseksi (code of con-

duct), joka sisältää yrityksen noudattamat keskeisimmät vastuullisen johtamisen linjaukset

ja periaatteet. Suuryritysten lisäksi myös pienet yritykset ja keskisuuret yritykset raportoi-

vat erilaisille sidosryhmille yritysvastuunsa edistymisestä. (Elinkeinoelämän keskusliitto.)

3.2 Yrityksen liikeidea

Liikeideassa on kysymys siitä, kuinka yritys aikoo toteuttaa suunnitellun mukaista toimintaa

ja saada selville mm. mitä tavaroita tai palveluita yritys myy. Liikeidea kertoo välittömästi

esimerkiksi rahoittajalle, mitä liiketoimintasuunnitelma tulee käsittelemään. Tärkeää on sel-

vittää myös kuka tai ketkä olisivat mahdollisia potentiaalisia ostajia ja kuinka nämä asiak-

kaat tavoitetaan. (Yritys-Suomi)

Liikeidean tulee vastata seuraaviin kolmeen kysymykseen.

1. Mitä yritys tekee tai myy?

2. Ketkä ovat yrityksen asiakkaita?

3. Miten yritys tavoittaa nämä asiakkaat? (Yrityksen perustaminen.)

Mehubuari on terveellisiä ja trendikkäitä tuotteita myyvä liikuteltava yritys, joka toimii pää-

osin kesäisin tavoittaen asiakkaansa erilaisista tapahtumista Kuopion alueella. Yrityksen

tuotteet toimivat terveellisenä ja raikkaana vaihtoehtona mahdollisimman laajalle asiakas-

kunnalle. Liikuteltavan myyntikojun avulla tuotteita myydään siellä, missä asiakkaat ovat.

Yritys pyrkii olemaan kaikkien Kuopion kesätapahtumien keskipisteessä positiivista huomio-

ta herättävällä myyntikojullaan. Erilaisia ja uusia markkinarakoja voisi löytyä esimerkiksi

Vastuullisesti toimiva yritys

Henkilöstö

Yhteiskunta, lähiyhteisö

Tuotteet, palvelut ja

hankintaketju

Ympäristö

Asiakkaat ja markkinat

21 (42)

kouluista, elokuvateattereista yms. Yrityksessä on myös potentiaalia kasvattaa myyntialuet-

taan Kuopion ulkopuolelle erilaisiin kesätapahtumiin, kuten esimerkiksi erilaisille festareille

ympäri Suomen.

3.3 Kilpailijat

Kilpailukentän tuntemus on erittäin tärkeää aloittavalle yritykselle. Yrityksen tulee tietää

kaikki muut yritykset, jotka mahdollisesti kilpailevat asiakkaan huomiosta. (Hesso 2015, 48)

Kuva 11. Viiden voiman malli. M. Porter. Johnson ym. 2008, Exploring Corporate Strategy.

Tarkasteltaessa toimialan kilpailutilannetta on suotavaa tarkastella M. Porterin työkalua, jo-

ka toimii erinomaisesti businessalueen kilpailutilanteen hahmottamisessa. Porterin viiden

voiman malli auttaa yrittäjää loogisesti selvittämään kaikki kilpailijat, sillä se auttaa selvit-

tämään kilpailun dynamiikan. Kun kilpailun dynamiikka on saatu yksinkertaistettua viiteke-

hykseen, voidaan siirtyä tarkastelemaan yksittäisiä kilpailijoita lähempää. Porterin kehittä-

män työkalun avulla on helppo tehdä kilpailutilanteen muutosta koskevia hahmotelmia. On

tärkeää löytää yritykset, jotka pelaavat samalla strategialla ja siten perustavat kilpailuetun-

sa samoihin tekijöihin. (Hesso 2015, 48- 50.)

Yrityksen kannattaa luoda itselleen kilpailuvaltti, jolla se saa houkuteltua asiakkaan valit-

semaan tuotteen kilpailevan yrityksen sijaan. Nämä yrityksen kilpailuvaltit tulee olla tehty

asiakaskohderyhmä huomioiden ja heidän arvostamiaan asioita. Jos asiakkaat arvostavat

edullista hintaa tuotteen ominaisuuksia enemmän, kannattaa yrityksen pyrkiä hinnoittele-

maan tuotteensa edullisesti vaikkapa tuotteiden ominaisuuksista tinkimällä. (Osaava Yrittä-

jä.)

Toimialan kilpailuetu

Uudet tulokkaa

t

Asiakkaiden

neuvotteluvoima

Substituutit

Tavarantoimittajie

n neuvotteluvoima

22 (42)

Mehubuarin kilpailijoina toimivat kaikki muut Kuopion alueen ja tapahtumien kahvilapalve-

luita tarjoavat yritykset. Kilpailijoiden vahvuuksina toimivat monipuolisempi tarjonta ja

tunnettuus Kuopion alueella. Ihmiset saattavat olla ennakkoluuloisia kokeilemaan uusia

tuotteita, mutta kilpailukykyisellä hinnalla ja palvelualttiudella Mehubuari löytää itselleen

asiakkaita erilaisista tapahtumista. Mehubuari pyrkii erottumaan kilpailijoistaan terveellisellä

& trendikkäällä brändillä ja mahtavalla palvelukokemuksella.

23 (42)

3.4 Markkinointi

Markkinointi tulisi nähdä toiminta- ja ajattelutapana. Jatkuva havainnointi ja asiakastiedon

käsittely ovat markkinointiajattelua, jonka perimmäisenä ajatuksena on aidosti ymmärtää

asiakasta ja heidän tarpeitaan. Trendimäisyys, uudet vaikutuskeinot- ja väylät sekä uudet

mahdollisuudet teknologiassa leimaavat markkinointia.

(Viitala & Jylhä 2013, 97-126.)

Kaikkien yritysten tulee markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan, jotta potentiaaliset ja oi-

kein kohdennetut asiakkaat ostaisivat niitä. Markkinoinnin päätehtävänä on parantaa liike-

toiminnan kannattavuutta ja saada aikaan myyntitulosta, mutta se on paljon muutakin kuin

mainontaa ja myyntiä. Markkinoinnin tehtävänä on myös erottaa tuote kilpailevista tuotteis-

ta, luoda ja ylläpitää kanta-asiakkuussuhteita ja kehittää asiakkaiden tarpeiden pohjalta

uusia tuotteita. (Yritys-Suomi.)

Yrityksen toimintaympäristön nykytilaa voidaan analysoida esimerkiksi kysyntäanalyysillä,

kilpailija-analyysilla tai yritysanalyysillä. On hyvin tärkeää selvittää nykytila ja siinä mahdol-

lisesti tapahtuvat muutokset markkinoinnin suunnittelun avuksi. Muutoksia voi tapahtua

lainsäädännössä, kilpailutilanteessa, taloudessa tai teknologiassa.

(Yritys-Suomi.)

Kuva 12. Markkinoinnin kilpailukeinot 7P.

Niin sanottu markkinointimix on markkinoinnin kilpailukeinojen kokonaisuus ja se oli jaotel-

tu 4P-malliin. Kuitenkin vuonna 1981 markkinoinnin kilpailukeinoja laajennettiin kolmella

uudella keinolla, jonka ansiosta kilpailukeinot kasvoivat 4p-mallista markkinoinnin 7p-

Markkinoinnin kilpailukeinot

7P

Price (Hinta)

Product (Tuote)

Place (markkinointikanavat

jakelu)

Promotion (markkinointiviestintä)

People (asiakkaat & henkilöstö)

Physical environment (toimintaympäristö)

Process (toimintatavat)

24 (42)

malliin. Koska tavarakaupan lisäksi myydään myös palveluja tai niiden yhdistelmiä, lisättiin

kilpailukeinoihin People (henkilöstö ja asiakkaat), Process (toimintatavat, menetelmät) ja

Physical evidence (palveluympäristö). Nämä mallit ovat luotu auttamaan yrityksiä laatimaan

omia markkinointisuunnitelmiaan ja ottamaan huomioon juuri näitä osa-alueita laatiessaan

suunnitelmaa tuotteensa markkinoinnissa. (Marketing theories.)

Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat hinta, tuotteen ominaisuudet ja tuot-

teen saatavuus eli se kuinka helposti asiakas saa tuotteen itselleen. Yrityksen asiakkaat ar-

vostavat näitä neljää markkinoinnin keinoa eri tavoin. Toisille tuotteen hinta on tärkeämpi,

kuin tuotteen ominaisuudet. Tämän vuoksi myös yritykset painottavat näitä kilpailukeinoja

eri tavoin asiakaskohderyhmille heidän odotuksensa huomioiden. (Osaava Yrittäjä.)

Sosiaalinen media on muuttanut perustavasti sitä, kuinka yrityksien tulee markkinoida itse-

ään nykypäivänä. Nykyaikaisten yritysten on yksinkertaisesti pakko markkinoida sosiaali-

sessa mediassa, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman suuri asiakasjoukko. (Olin 2011, 13.)

Myös esteettömät ja helppokäyttöiset verkkosivut ovat markkinoinnin kannalta erittäin hyö-

dylliset, sillä niiden avulla esimerkiksi:

• tavoitetaan helpommin tietyt kohderyhmät

• säästetään rahaa asiakaspalveluresursseissa

• ollaan paremmin tavoitettavissa ajallisesti ja alueellisesti

• ollaan tehokkaampia markkinoinnissa ja säästetään niiden kustannuksissa

(Yritys-Suomi)

Mielestäni pienen yrityksen markkinointi on parhaillaan asiakaspalvelua verkossa. Me-

hubuarin markkinointi keskittyy vahvasti digitaaliseen markkinointiin ja siellä erityisen tär-

keää on yrityksen visuaalisen ilmeen yhtenäistäminen, sillä tunnistettavuus rakentaa tämän

pienen yrityksen brändiä ja uskottavuutta. Pienellä pääomalla toimiessa ei markkinointiin

liikene paljoakaan ylimääräistä rahaa. Mehubuarin markkinoinnin voisi hoitaa kokonaan il-

man kuluja ainoastaan netissä ja eri sosiaalisen median kanavissa. Yrittäjän täytyy olla ajan

hermoilla, sillä erilaisia tapahtumia ja erikoispäiviä on hyvä hyödyntää markkinoinnissa ja

lähteä kaikkeen mukaan myös oman yrityksen kanssa. Pienen yrityksen yrittäjän on tärkeä

brändätä itsensäkin, jotta hän on kuin kulkeva mainos yritykselle.

25 (42)

3.5 Asiakkaat

Ravintolayrityksissä asiakkuuden merkitys on hyvin keskeinen. On tärkeää tuntea asiak-

kaat, jotta liikeideaa voidaan täsmentää oikealle kohderyhmälle. Asiakkaiden mieltymykset

vaihtelevat tällä dynaamisella alalla jatkuvasti, sillä se on koko ajan muutostilassa ja trendit

muokkaavat sitä vahvasti. (Ahonen & Koskinen & Romero 2009, 17-21.)

Asiakastyytyväisyys ja asiakasuskollisuus ovat olennaisia tekijöitä, kun halutaan saada asia-

kas ostamaan tuote tai palvelu toistuvasti uudelleen. Pitkäkestoiset asiakassuhteet ovat yri-

tykselle tuottavia, sillä uusien asiakkaiden hankitaan täytyy käyttää paljon resursseja. Näi-

den pitkäkestoisten ja kannattavien asiakassuhteiden luomiseen käytetään asiakassuhde-

markkinointia, jossa kertakauppojen sijaan pyritään hankkimaan yritykselle lojaaleja kanta-

asiakkaita. (Osaava yrittäjä.) Asiakkaiden segmentointi on myös hyvin tärkeää, sillä kaikki

eivät koskaan ole kiinnostuneita yrityksen palvelusta tai tuotteesta. (Hesso 2015, 92).

Kuva 13. Uusien asiakkaiden hankinta.

Potentiaalisille uusille asiakkaille tehdään yritystä tunnetuksi erilaisin markkinointiviestinnän

sekä mainonnan keinoin, ja pyritään saada heidät ostamaan tuote yritykseltä. Kun asiakas

on saatu satunnaisasiakkaaksi, hänelle tarjotaan kanta-asiakkuutta erilaisin jäsenetujen

kanssa. Ostomääriin perustuvat edut ja kanta-asiakastarjoukset saavat kanta-asiakkaat os-

tamaan yhä enemmän yrityksen tuotteita. Kanta-asiakkaasta tulee avainasiakas, kun hän

on yritykselle tuottava ja hyvin tärkeä asiakas. Avainasiakkaista pidetään kiinni monin eri

keinoin, sillä he myös yleensä suosittelevat yritystä muille ja näin ollen lisää yrityksen

myyntiä. (Osaava Yrittäjä.)

Yrityksen ylivoimaisesti suurin kohderyhmänä on ensisijaisesti nuoret. Heidän ostotottu-

muksensa ovat hyvin spontaaneja ja he haluavat kokeilla uutta ja trendikästä tuotetta erilai-

sissa tapahtumissa. Yrityksellä on myös vanhemman sukupolven asiakkaita ja perheitä,

jotka arvostavat pienyrittäjiä ja erilaisia konsepteja tunnettujen suuryritysten sijaan. He kiin-

Asiakashankinta

Satunnaisasiakas

Kanta-asiakas

Avainasiakas

26 (42)

nostuvat yrityksestä ja sen tuotteista erityisesti tämän vuoksi. Kuopion alueella erilaisissa

kesätapahtumissa vierailee myös paljon turisteja, joille yritykseni on ennestään tuntematon

markkinoinnin kohdistuessa ainoastaan kuopiolaisiin asiakkaisiin. Nämä turistit ovat kuiten-

kin yksi hyvin potentiaalinen kohderyhmä, jos heidät saa tekemään suunnittelemattoman

ostopäätöksen tuntematta yritystä.

Kuvio. Mehubuarin tärkein asiakasprofiili

27 (42)

3.6 Tuotteet ja palvelut

Yritystoiminnan perustana on tuote tai palvelu, jota joku haluaa ostaa. Monet aloittavat yri-

tykset saattavat pärjätä pidemmän aikaa myymällä vain yhtä tai muutamaa tuotetta. Har-

vojen tuotteiden elinkaari on kuitenkaan kovin pitkä, jonka vuoksi yritysten on pystyttävä

luomaan ja keksimään jatkuvasti uusia tuotteita ja uudistamaan liiketoimintaansa. Teknolo-

giseen kehitykseen, asiakastarpeiden muutoksiin, raaka-aineiden ja materiaalien uusiutumi-

seen on pystyttävä vastaamaan koko ajan yrityksen koosta huolimatta. Vanhoja tuotteita

on päivitettävä ajan tasalle tai tarpeen vaatiessa myös poistaa tietty tuote tai palvelu vali-

koimasta. Nämä tehokkaat suunnittelut ja uusien innovaatioiden kehittelyt ovat merkittävä

vaikutus kustannustehokkuuteen, asiakastyytyväisyyteen, kilpailuetuun ja laadun paranta-

miseen.

(Viitala & Jylhä 2013, 146-155.)

uusi tuoteidea + toteutus + arvon luominen = innovaatio.

Yrityksen heikkoutena voidaan pitää tämänhetkisen tuotevalikoiman suppeutta. Liiketoi-

minnan kasvaessa olisi hyvä kehitellä muitakin tuotteita smoothieiden rinnalle, jotta kus-

tannustehokkuus ja asiakastyytyväisyys saataisiin maksimoitua. Mehubuari luo tunnetta-

vuutta ja tuo itsensä markkinoille ainoastaan muutamien varmasti myyvien tuotteiden voi-

min. Asiakaspalautetta saatuaan yrittäjän voi kehitellä myytäväksi muitakin konseptiin so-

pivia tuotteita, kuten esimerkiksi ruoka- tai kahvilatuotteita.

28 (42)

3.7 Rahoitus ja kannattavuus

Yritystoiminnan käynnistämiseen on mahdollista hakea rahoitusta, jos pääomaa ei löydy

valmiiksi yrittäjältä itseltään. Vaihtoehtoja löytyy nykypäivänä monia ja apua vaihtoehtojen

kartoittamiseen löytyy ELY-keskuksen asiantuntijoilta. Mahdollisia rahoittajia ovat esimer-

kiksi Finnvera, Tekes, starttiraha tai eri pankit. (Yrityshelposti.fi.)

Terve talous on yrityksen tärkein elinehto, sillä mikään yritys ei pysy pitkään pystyssä, jos

se tuottaa vähemmän kuin kuluttaa. Kannattava liiketoiminta tuottaa voittoa, vaikkakin ly-

hyellä aikavälillä jokin tuote tai palvelu voi olla kannattamaton. Yritystoiminnan aikana

saattaa olla myös väliaikaisia kriisijaksoja, jolloin sen toiminta on tappiollista. Yrityksellä on

tärkeä olla taloudellisia tavoitteita, jotta se pysyisi elinkelpoisena.

- Yrityksen myyntitulojen tulee kattaa menot, lainanlyhennykset ja voitonjakomaksut.

- Yrityksen pitää olla tuottava eli sen sisäisen toiminnan tulee olla tehokasta.

- Yrityksen tulee olla maksukykyinen eli likvidi.

- Yrityksen pääomarakenteen tulee olla vakavarainen. Käytössä olevasta pääomasta

mahdollisimman suuri osa tulisi olla omaa pääomaa ja pieni osuus velkarahaa.

Liiketoiminnan kannattavuuden pelkistetty kaava; tuotot – kustannukset = voitto. (Viitala & Jylhä 2013, 306-323.)

29 (42)

Alla olevasta kannattavuuslaskelmasta selviää ravintolapäivän myynti. Kuten laskelmista

voidaan huomata, käyttökate oli reilusti miinuksella. Tämä johtuu suurista henkilöstökuluis-

ta ja kiinteistä kuluista. Vuokrat ja toimitilakustannukset ovat raaka-aine ja henkilöstökulu-

jen lisäksi suuri menoerä. (Selander & Valli 2007.) Kuten tässäkin tapauksessa toriteltan

vuokrakulu oli niin suuri, että se ratkaisi koko yrityksen kannattavuuden. Vuokrien olisi hy-

vä olla noin 10% liikevaihdosta. Ravintolapäivänä myytyjä smoothieita oli yhteensä 68 kap-

paletta, mikä on melko hyvä määrä olosuhteet huomioon ottaen. Myyntikate smoothieissa

on hyvä alhaisten raaka-ainekustannuksien vuoksi.

Kuvio. Ravintolapäivän tuotelaskelma

Kuvio. Ravintolapäivän kannattavuuslaskelma

30 (42)

Seuraavat laskelmat on tehty vuositasolla. Yrityksen tuotelaskelmaan on lisätty uusia tuot-

teita, jotta myyntiä saataisiin lisättyä mahdollisimman kannattavilla ja monipuolisilla tuot-

teilla smoothieiden lisäksi. Koska yrityksellä on melko paljon myytyjä tuotteita vuoden aika-

na, kiinteät kulut kasvavat väistämättä. Henkilöstökustannukset ovat taas suuri menoerä,

mutta kannattavan toiminnan ansiosta yritykseen voidaan palkata kiireapulainen auttamaan

yrittäjää. Tästä vuosilaskelmasta nähdään, että yritys voisi todellisuudessa kannattaa. Käyt-

tökatteena 21,1 % on hyvä ja mahdollistaa yrityksen toimimisen.

Kuvio. Yrityksen tuotelaskelma vuositasolla

Kuvio. Yrityksen kannattavuuslaskelma vuositasolla

31 (42)

Kuvio. Yrityksen rahoituslaskelma vuositasolla

32 (42)

3.8 SWOT - analyysi

Vahvuudet

- motivaatio, into

- itsensä työllistäminen

- koulutus

- hyvä tuote

Heikkoudet

- ei kokemusta yrittäjyydestä

- rahoituksen tarve

- sesonkiluonteisuus

Mahdollisuudet

- matala aloituskynnys

- konseptia voi laajentaa/muuttaa

Uhat

- kilpailu Kuopion alueella

- sään vaihtelu

- alan heterogeenisuus

- alan työvoimavaltaisuus

- matalat voittomarginaalit

- lainsäädäntö

Kuva 14. SWOT-analyysi aloittavalle yritykselle

SWOT-analyysi on käyttökelpoinen työkalu liiketoiminnan suunnittelemisen apuna, kunhan

se on vain huolellisesti ja kriittisesti toteutettu. (Ahonen & Koskinen & Somero 2009, 118).

Se soveltuu myös yrityksen jatkuvaan kehittämiseen eri tilanteissa. SWOT-analyysin avulla

yrittäjä voi tarkastella sekä yrityksen ulkopuolisia voimia, että yrityksen sisäisiä tekijöitä.

Asiat kirjataan nelikenttään, jonka nimet tulee englanninkielisistä sanoista strenghts (vah-

vuudet), weaknesses (heikkoudet), opportunities (mahdollisuudet) ja threats (uhat). Hy-

vässä analyysissä ei jäädä ainoastaan kirjaamisen asteelle, vaan mietitään myös ratkaisuja

tehdyn analyysin pohjalta. Analyysi ohjaa yrittäjän kohdistamaan huomion oikeisiin asioi-

hin, joista on helppo tehdä tarvittavia johtopäätöksiä yrityksen toiminnan tueksi. (Viitala &

Jylhä 2013, 49-50.)

Yllä olevasta SWOT-analyysistä voidaan nähdä Kuopion alueelle perustettavan uuden liike-

toiminnan nelikentän eri osa-alueet. Vahvuuksiin luetaan yrittäjän itsensä hyvät piirteet,

kuten into ja motivaatio. Nuoren iän vuoksi kokemattomuus lukeutuu kuitenkin vastapai-

noksi heikkouksiin. Kuten analyysista huomaa, eniten asioita löytyy uhat- sarakkeen alta.

Uuden yrityksen perustamisessa on aina omat riskinsä ja uhkansa.

33 (42)

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TULOKSET

4.1 Tutkimusmenetelmä & aineiston kerääminen

Lähestymistapana tutkimusongelmaan käytettiin case- eli tapaustutkimusta. Tapaustutki-

muksella voi olla hyvinkin erilaisia tavoitteita, kuten tapauksen ymmärtäminen, ilmiöiden

selittäminen tai uusien teoreettisten ideoiden & hypoteesien tuottaminen. Tapauksen tutki-

ja haluaa esimerkiksi ymmärtää jotain tiettyä tapausta hyvin kaikkine yksityiskohtineen.

(Eriksson & Koistinen 2005, 5−15.) Tutkimuksessa aineistona on käytetty tilastoja ja osal-

listuvaa havainnointia. Tässä opinnäytetyössä havainnointi tapahtui ravintolapäivän pop-up

yrityksen avulla. Toiseksi tiedonkeruumenetelmäksi valittiin kyselytutkimus ja kyselyn suori-

tustavaksi paperinen kyselylomake. Kyselylomake on kvantitatiivinen tutkimus, sillä se pe-

rustuu kohteen tulkitsemiseen ja kuvaamiseen tilastojen ja numeroiden avulla.

4.2 Saadut tulokset liiketoiminnan ja opinnäytetyön kannalta

Validiteetti ilmaisee sen, miten hyvin tutkimuksessa on tutkittu juuri sitä, mitä oli alun perin

tarkoitus selvittää. On hyvin tärkeää asettaa tutkimukselle täsmälliset tavoitteet, jotta ei

epähuomiossa tutkita vääriä asioita. Validiteetti on hyvä silloin, kun kohderyhmä ja tutki-

muskysymykset ovat kohdallaan. Huolellinen kysymysten suunnittelu ja harkittu tiedonke-

ruu varmistavat etukäteen tulevan tutkimuksen validiteettia. On myös tärkeää, että vastaa-

jien määrä on mahdollisimman laaja ja saada juuri haluttu kohderyhmä vastaamaan kysy-

myksiin. Validiteetin totaalinen puuttuminen tekee tutkimuksesta kokonaan hyödyttömän.

(Heikkilä 2014, 27−28, 177−178.)

Reliabiliteetti-käsitteellä tarkoitetaan tutkimuksen tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta. Al-

hainen reliabiliteetti voi kertoa esimerkiksi virheellisen mittavälineen väärästä tulkinnasta.

Esimerkiksi kyselyä täyttäessä vastaaja voi ymmärtää jonkun asian väärin, valehdella tai

vähätellä jotain asiaa. Alhainen reliabiliteetti alentaa myös validiteettia, mutta reliabiliteetti

on riippumaton tutkimuksen validiudesta. Tutkimuksen reliabiliteetti on hyvä, kun sen tu-

lokset eivät ole sattuman aiheuttamia, vaan ne kyetään riippumattomasti toistamaan.

(Heikkilä 2014, 27−28, 177−178.)

Tutkimusta voidaan pitää melko luotettavana ja validina, sillä kysymykset olivat yksiselittei-

siä ja mittasivat haluttuja asioita. Kysely oli todella nopea täyttää ja kaikki sen täyttäneet

osallistuivat lahjakortin arvontaan. Kohderyhmänä olivat kaikki yrityksessä vierailevat asi-

akkaat tai muut potentiaaliset asiakkaat. Tutkimuksen otos (22 vastaajaa) ei kuitenkaan

ole kovin suuri, joten se laskee tutkimuksen validiutta.

34 (42)

4.3 Ravintolapäivä Kuopiossa

Ravintolapäivä on koko maailmanlaajuinen ruokafestivaali, johon kuka tahansa voi osallis-

tua perustamalla oman Pop-up ravintolan. Ennen ravintolapäivää vietettiin vain muutaman

kerran vuodessa, mutta vuodesta 2016 suosio on ollut niin suurta, että ravintolapäivää voi

viettää milloin tahansa. Joka vuosi kuitenkin juhlitaan aivan ensimmäistä ravintolapäivän

perustamiskertaa joka toukokuun kolmas lauantai, jolloin myös Kuopion tori täyttyy erilai-

sista Pop-up ravintoloista. Vaikka ravintolapäivä on mahtava ihmisiä yhdistävä ja luova ta-

pahtuma, on jokainen ravintolan perustaja vastuussa oman Pop-up ravintolansa hygie-

niaturvallisuudesta ja tuotteista. (Restaurant day.)

35 (42)

4.3.1 Toteutus

Kuopiossa ravintolapäivä järjestettiin lauantaina 20.05.2017 ja siihen osallistui lisäkseni

kuusi muuta pop-up kahvilaa. Suonenjokelainen vuonna 1982 perustettu yritys Pakkasmar-

ja Oy auttoi minua sponsoroimalla tarvittavat marjat juomiin, vastineeksi mainostuksesta.

Yrityksen tuotteista 90% on kotimaisia tuotteita ja ne ovat peräisin tarkkaan valituilta laa-

tutarhaviljelmiltä ympäri Suomea. Pakkasmarjan tuotteista vastaavat 60 marjanviljelijää ja

heidän tuotteita myydään elintarvikekaupoissa myös maanlaajuisesti. (Pakkasmarja.)

Kuva 15. Mehubuarin ulkoasu & menu

Teltan myyntipaikkaan ei saanut itse vaikuttaa, vaan se oli valmiiksi koottuna saapues-

samme lauantaina torille. Myyntiteltta sijaitsi Kahvila Salacavalan toisella puolella Puijonka-

dun läheisyydessä. Vilkkaimmalta torikadulta näkymä kojulle oli melko huono, sillä edessä

oli monia muita kojuja. Mehubuaria pidimme auki lauantaina toriajan sallimissa puitteissa

klo 09-15. Sää oli hyvinkin kolea ja tuulinen, mikä vaikutti suuresti kävijämääriin ja osto-

päätöksiin. Mehubuarissa kanssani työskenteli yksi henkilö, jolle en maksanut konkreettista

palkkaa vähäisten myyntitulojen vuoksi.

Päivän aikana monet torilla olevat kävivät ihmettelemässä uutta kojua, kuitenkaan ostopää-

tökseen päätymättä. Suurin asiakasryhmämme olivat nuoret ja perheet.

Mehubuarin menu oli melko yksinkertainen, mutta kuitenkin vaihtoehtoja tarjoava. Menu

laadittiin mahdollisimman kustannustehokkaaksi ja helpoksi toteuttaa.

Mehubuari ideana oli todella hyvä ja toimiva. Hyvään ja kannattavaan liiketoimintaan tarvit-

taisiin kuitenkin hyvä sää ja myyntipaikka, jossa on paljon ihmisiä.

36 (42)

4.3.2 Tulokset

Mehubuarissa vierailleista asiakkaista 22 henkilöä vastasi kyselyyn, jonka avulla seuraavat

kaaviot on tehty.

Kuva. Kahvilapalveluiden käyttö Kuopiossa

Kuten voimme vastauksista huomata monet käyttävät keskustan kahvilapalveluita päivittäin

tai viikoittain. Muutaman kerran kuukaudessa ja harvemmin- vastauksien suuri määrä joh-

tuu siitä, että osa päivän aikana vierailleista asiakkaistani olivat ulkopaikkakuntalaisia.

Melkein kaikki vastanneet kokevat olevansa tyytyväisiä Kuopion keskustan kahvilapalvelui-

hin. Ainoastaan yhdessä vastauksessa toivottiin kahviloiden olevan auki myöhempään ja

tarjoilun olevan monipuolisempaa. Kaikki kyselyyn vastanneet olisivat valmiita käyttämään

kahvilan palveluita ja kokivat, että se olisi myös hyvä lisä Kuopion keskustan kahvilapalve-

luihin. Monet kokivat sen hyväksi lisäksi, sillä smoothiet ovat terveellisiä ja trendikkäitä.

Konsepti toimisi keskustan alueella, sillä siellä ei ole vielä ainoastaan tällaiseen keskittynyt-

tä kahvilaa. Muutamassa vastauksessa oli mainittu, että tällainen konsepti toimisi hyvin eri-

laisissa tapahtumissa. Vastauksista selvisi myös, että erityisesti kesällä ja lämpimällä kelillä

smoothiet olisivat todella suosittuja.

32 %

13 %32 %

23 %

Kahvilapalveluiden käyttö Kuopiossa

Melkein päivittäin Viikoittain

Muutaman kerran kk Harvemmin

37 (42)

Kuva. Kuinka paljon olisit valmis maksamaan smoothiesta

Kyselyn avulla selvitin myös, kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita maksamaan smoothies-

ta kahvilassa. Suurin osa olisi valmiita maksamaan 3-4 euroa, mikä on melko vähän yrittä-

jän näkökulmasta. Smoothien realistinen ja kannattavuutta yrittäjälle tuova myyntihinta oli-

si paremminkin seuraavaksi suosituin vastaus 5-6 euroa.

4 %

59 %

32 %

5 %

Kuinka paljon olisit valmis maksamaan smoothiesta?

0-2 euroa 3-4 euroa 5-6 euroa 7-8 euroa

38 (42)

5 JOHTOPÄÄTÖKSET

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kuopioon olisi kannattavaa perustaa Mehubuarin kal-

tainen yritys, jos konseptiin tehtäisiin pieniä muutoksia. Yritys saisi asiakassegmenttinsä

paremmin tavoitettua, jos yritystä voisi liikutella tarpeen mukaan erilaisiin tapahtumiin ja

paikkoihin. Smoothiebaari voisi toimia esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa Kuopion alueella,

kuten. Street food festival, Kuopiorock ja muut alueen suositut tapahtumat.

Mehubuarin pitäminen Kuopion torilla ei välttämättä tavoita potentiaalisia asiakkaita ja ei

ole oikea paikka tällaisen ostoksen tekemiseen. Toripaikan vuokra on myös kallis verrattuna

saatuun myyntitulokseen.

Tietysti kannattavuuden kannalta huonoa on se, että tällainen konsepti toimii hyvin ainoas-

taan hyvällä säällä. Yrityksen pitäminen voisi olla kausiluontoista painottuen ainoastaan ke-

säsesongille. Kirjoittajalla ei ole mielenkiintoa hankkia Kuopion keskustasta oikeaa liiketilaa

yritykselle ympärivuotiseksi myymäläksi, vaan painottua mieluummin nimenomaan kesäse-

sonkiin ja erilaisiin tapahtumiin liikutettavalla Mehubuarilla.

Liikeidea olisi toimiva ja toisi yrittäjälle itselleen edes hieman lisätienestiä, jos yritys pystyisi

toimimaan ilman lisähenkilökuntaa. Henkilökunnan palkkaaminen on todella kallista erilais-

ten maksujen vuoksi, joten se koituisi varmasti pienen aloittavan yrityksen kohtaloksi. Yri-

tyksen tuloilla ei välttämättä eläisi ilman lisätienestiä, mutta se toisi yrittäjälle itselleen ko-

kemusta ja hieman taskurahaa.

Mahdollisten sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden mielenkiinto ja halu auttaa tulisi sel-

vittää. Niiden avulla tämänkaltaisen yrityksen pitäminen olisi helpompaa ja kustannuste-

hokkaampaa. Mukaan liittymisen avulla myös yhteistyökumppanit saisivat paljon positiivista

näkyvyyttä melko helposti ja pienillä kustannuksilla.

39 (42)

6 POHDINTA

Kirjoittaja itse kokee yrittäjyyden ja yrittämisen hyvin mielekkäänä vaihtoehtona työllistää

itsensä ja tulevaisuudessa ehkä muitakin ihmisiä. Kirjoittaja huomasi prosessin aikana, että

hänen luonteensa on yrittäjälle hyvin sopiva ja on mukavaa tehdä töitä erilaisten yhteistyö-

kumppaneiden kanssa. Nuoresta iästään huolimatta kirjoittaja kokee saaneensa jo jonkin

verran kokemusta yrittäjyydestä työuransa aikana.

Kirjoittaja tajusi, että on hyvin tärkeää kirjoittaa perusteellinen liiketoimintasuunnitelma

suunnitellessaan uuden yrityksen perustamista. Sen avulla voi huomata, onko suunnitelma

toimiva ja kannattaisiko se rahallisesti.

Suuren liiketoiminnan perustaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen tuntuu kuitenkin hieman pe-

lottavalta, sillä yrittäjien sortaminen ja rahalliset ongelmat ovat olleet keskustelun alla mo-

nissa eri medioissa lähikuukausien aikana. Hyvä vaihtoehto olisi perustaa toiminimi päivä-

työn lisäksi ja toimia oman yrityksen parissa vain silloin tällöin lisätienestin vuoksi.

Kaiken kaikkiaan kyseisen opinnäytetyön tekeminen oli hyvä tapa kurkistaa edes hyvin pin-

tapuolisesti yrittäjän elämään. Pop-upin perustaminen vaati yllättävän paljon töitä ja huo-

mioon piti ottaa todella monta asiaa. Vaikka se vei paljon aikaa ja resursseja, olin todella

iloinen huomatessani kuinka avuliaita ja innostuneita monet ihmiset olivat tästä pienestä

projektista. Todella suuri kiitos kuuluu Pakkasmarja Oy:n myynti- ja markkinointipuolelle,

jotka olivat heti valmiita auttamaan minua sponsoroinnissa uskomattoman avokätisesti.

Aloitin opinnäytetyön kirjoittamisen toukokuun alussa ja sainkin hahmoteltua sen rungon

ennen ravintolapäivää. Ravintolapäivän pitämisen jälkeen aloin tutkia aiheeseen liittyvää

kirjallisuutta ja muita lähteitä melkein täyspäiväisesti. Kerkesin aloittaa opinnäytetyöni teo-

rian kirjoittamisen ennen syventävää harjoittelujaksoani ulkomailla, jonne lähdin heinä-

kuussa. Marraskuussa takaisin palattuani viimeistelin työni valmiiksi. Aikatauluni oli mieles-

täni hyvä ja sain tehtyä opinnäytetyötäni kurinalaisesti. Opinnäytetyöstä jäi todella positii-

vinen mieli ja koen oppineeni paljon uutta. Tämä varmasti hyödyttää minua itseäni myös

tulevaisuudessa ja lisäsi ammatillista valmiuttani.

40 (42)

7 LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT

AHONEN, J. & KOSKINEN, T. ja ROMERO, T. Opas ravintolan liiketoimintasuunnitelman laatimiseen.

2009. Helsinki: Restamark.

ARMSTRONG Gary, KOTLER, Philip. Marketing - An Introduction. 2017. Pearson Education Limite.

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO. Vastuullisuus liiketoiminnan ytimessä. Viitattu 10.11.2017. Saa-

tavissa: https://ek.fi/mita-teemme/energia-liikenne-ja-ymparisto/vastuullisuus/

HEIKKILÄ, Tarja. Tilastollinen tutkimus. 2014. Porvoo: Edita Publishing Oy.

HOLOPAINEN, Tuulikki. Yrityksen perustajan opas – silta yrittäjyyteen. 2008. Edita Publishing Oy.

HOLOPAINEN, Tuulikki. Yrityksen perustamisopas – käytännön perustoimet. 2017. Hansaprint Oy.

JÄRVINEN, Pekka. Onnistu esimiehenä. 2009. WS Bookwell Oy / WSOY.

KANSIKAS, Juha. Kasva yrittäjyyteen. 2007. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

KATAINEN, Antti. 2016. Yrittäjien lukumäärä polkenut paikallaan.

Viitattu 08.07.2017 Saatavissa:

http://tietotrendit.stat.fi/mag/mag/article/199/#_ga=1.70127376.1844497846.1488467256

ERIKSSON, Päivi ja KOISTINEN, Katri. Monenlainen tapaustutkimus. Kuluttajatutkimuskeskus. 2005.

LEPPINIEMI, Jarmo ja KYKKÄNEN, Tapani. Kirjanpito, tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta. 2009.

WSOY pro.

MARA. Ravintolayritykset Suomessa. Viitattu 10.09.2017. Saatavissa: https://www.mara.fi/ravintoloiden-maaran-kehittyminen

Marketing theories -The marketing mix – From 4Ps to 7Ps. Viitattu 10.11.2017. Saatavilla:

https://www.professionalacademy.com/blogs-and-advice/marketing-theories---the-marketing-mix---

from-4-p-s-to-7-p-s

MERETNIEMI, Irma. ja YLÖNEN, Hanna. 2009. Yrityksen perustajan käsikirja. Keuruu: Otavan Kirja-

paino Oy.

MÄKINEN, Lassi. Pienyrityksen tilinpäätös käytännössä. 2002. Talentum Media Oy / Gummerus Kir-

japaino Oy.

41 (42)

OLIN, Kristian. Facebook markkinointi – käytännön opas. 2011. Helsinki: Talentum.

OSAAVA YRITTÄJÄ. Asiakassuhdemarkkinointi. Viitattu 16.10.2017. Saatavissa: http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/asiakassuhdemarkkinointI

PAKKASMARJA. Viitattu 20.09.2017. Saatavissa: http://www.pakkasmarja.fi/

PATENTTI- JA REKISTERIKESKUS. Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä. Viitattu 29.08.2017. Saatavissa: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html

PYYKKÖ, Manne. 2011. Minustako yrittäjä? Helsinki: WSOYpro Oy

RESTAURANT DAY. Lisätietoa ravintolapäivästä. Viitattu 06.06.2017. Saatavissa:

http://www.restaurantday.org/fi/info/about/

SEKKI, Antti. ja NIEMI, Mika. Menesty yrittäjänä - 68 käytännön ohjetta. 2016. Helsinki: Talentum

Pro.

SELANDER, Kai ja VALLI, Irma. 2007. Hinnoittelu ja kannattavuus matkailu- ja ravitsemisalalla. Digi-

kirja. Saatavilla: www.selanderoy.fi

STENLUND, Antero. Yrittäjyyden tuottaminen. 2017. Rovaniemi. Akateeminen väitöskirja.

TILASTOKESKUS. Yritykset vuonna 2015. Viitattu 10.08.2017. Saatavissa:

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html#yritykset2015

VIITALA, R. ja JYLHÄ, E. Liiketoimintaosaaminen – menestyvän yritystoiminnan perusta. 2013. Edita

Publishing Oy.

YRITTÄJÄ.net. Viitattu 07.08.2017. Saatavissa: http://yrittäjä.net/

YRITYS HELPOSTI. Opastusta yrityksen perustamiseen. Viitattu 10.09.2017. Saatavissa:

http://yrityshelposti.fi/oppaat

YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Opi perustamaan oma yritys. Viitattu 16.09.2017. Saatavissa: http://yrityksen-perustaminen.net/

42 (42)

7.1 Liite 1. Kysely ravintolapäivään

Kysely auttaa minua opinnäytetyössäni. Kaikkien vastanneiden kesken

arvotaan 20e Restelin lahjakortti.

Ympyröi tai alleviivaa haluamasi vastaus:

Käytätkö kahvilapalveluja useasti?

- melkein päivittäin

- viikoittain

- muutaman kerran kk

- harvemmin

- en ollenkaan

Oletko tyytyväinen erityisesti Kuopion keskustan kahvilapalveluihin?

- kyllä

- en

Koetko että smoothie bar olisi hyvä lisä keskustan palveluihin?

- kyllä, miksi?_____________________________________________________________

- en, miksi?_____________________________________________________________

Käyttäisitkö itse mahdollisesti tällaisen yrityksen palveluita?

- kyllä

- en

Paljon olet henkilökohtaisesti valmis maksamaan smoothiesta?

- 0-2e

- 3-4e

- 5-6e

- 7-8e

- 9e+

Arvontaa varten:

Nimi ja puhelinnumero: ___________________________________________________