HAKKUHAKKUPIONEERIEN LEHTI 3/2015PIONEERIEN LEHTI 3/2015

3

N:ro Ilmestyy Aineistopvm.4/15 48. viikko 27.10.2015

Osoiterekisteri 9.11.2015

Kansikuva: Jääkäripatsas, jota myy-dään muistomerkin rahoit-tamiseksi. Alku peräisen patsaan on suunnitellut jääkärikapteeni ja kuvan-veistäjä Lauri Leppänen. Lisätietoja s. 39.Valokuva: Seppo Suhonen

3. Sateisen kesän tuomaa

4. Wihurissa

5. Pioneerikoulun kansainvälinen toiminta ja -yhteistyö

6. POHPIONP vuonna 2015 8. SATPION/VP vuonna 2015 10. Schmardenin päivä 15. Lyhyesti

22. Museo MIlitaria

24. Killat kertovat

37. Henkilötapahtumia

38. Schmardenin muistomerkkihanke

40. Tiedotuksia

42. Saapumiserä- valokuvat joukko-osastoittain

62. Pioneerivisa

SISÄLTÖ

NO 3 (573)35. VIIKKO 2015

HAKKU-LEHTIPäätoimittaja:Evl Heikki BäckströmHuvilatie 39, 90940 Jääligsm 0400 466 634Aineistot: hakku.hb@gmail.comheikki.backstrom@luukku.com

Toimituspäällikkö:RI Seppo SuhonenSirkkelitie 3, 90800 Oulugsm 040 552 4678Aineistot: hakku.hb@gmail.comseppo.suhonen1@luukku.com

Hakku-lehden tili:FI39 5197 0320 0330 30PAL ry:n tili:FI61 5197 0320 0330 22Perinnetoiminnan tili:FI38 5197 0320 0330 48Schmarden muistomerkkitili: FI11 5197 0320 0711 70

HAKKUHAKKUPIONEERIEN LEHTI 3/2015PIONEERIEN LEHTI 3/2015

Julkaisija:Pioneeriaselajin Liitto ry.

Ilmoitukset:Martti TirkkonenPohj. Hesperiankatu 21 A 1400260 Helsinkipuh. 0440 987 890

Talous/tilaukset jaosoitteenmuutokset:KTM Väinö HeikkalaJusteerintie 490800 Oulugsm 0400 767 852ostt@pp.inet.fi

PAL ry:n jäsenrekisteri:Maanpuolustusyhtiö MPY OyPäivi RuusuvuoriDöbelninkatu 2, 00260 Helsinkipuhelin: (09) 4056 2010s-posti:jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi

Taitto ja painatus:Taina Kemppainen Tmi

Painopaikka:SP-Paino, Nurmijäri

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset javalokuvat erillisinä kuvatiedostoinalähetetään sähköpostiosoitteeseen:hakku.hb@gmail.com

SUOMEN VANHIN ASELAJILEHTI92. VUOSIKERTA

Kulunut kesä oli varsin kehno perintei-seen lomailuun mökillä saunapuita tehden. Tämä antoi toisaalta samalla

mahdollisuuden toteuttaa jo useamman vuo-den mielessä olleet sotahistorialliset vierailut lähialueellamme.

Matkani suuntautui Viroon Sinimäen alueel-le. Vuonna 1944 alueella käytiin kovat taistelut heinä- elokuun taitteessa. Valtavasta ylivoimas-ta huolimatta Neuvostojoukot eivät onnistuneet murtautumaan läpi puolustajien linjan. Puolus-tajat saavuttivat selvän torjuntavoiton. Tappiot olivat hyökkääjälle mittavat, arviot vaihtelevat kaatuneiden ja haavoittuneiden osalta 150 000:n molemmin puolin. Reilun kahden viikon taistelut keskittyivät tälle pienelle alueelle Suo-menlahden ja Peipsijärven väliin maastollisista syistä, kulkihan siinä ainoa kunnollinen kova-pohjainen reitti kohti Tallinnaa. Puolustajina olivat saksalaisten johdossa varsin monikansal-liset joukot. Taisteluihin osallistui mm virolai-sista, norjalaisista, tanskalaisista ja fl aameista muodostettuja yksiköitä. Suomen kannalta tais-telulla oli merkitystä, koska neuvostojoukot ei-vät päässeet Suomenlahden eteläpuolelle muo-dostamaan uhkaa ennen aselepoa. Museo on pieni, mutta sinne on kyetty keräämään paljon materiaalia, osin taistelualueen sotaromuista. Lisäksi alueella on muistomerkit molemmilla puolilla taistelleille.

Toisena kohteenani oli Tallinnassa sijaitse-va Lennusadam museo. Se aukaistiin vuonna 2012 vanhaan vesilentokoneiden hangaariin.

Merimuseo käsittelee niin rauhan kuin sodan ajan virolaista merenkulun historiaa kattavasti. Näyttelyn vetonaulana on Viron merivoimien sukellusvene Lembit. Ironista kyllä, mutta sukellusvene on säilynyt, koska se liitettiin vuonna 1940 Neuvostolaivastoon ja museoi-tiin 1979. Museo on todella hieno ja käymisen arvoinen paikka. Siellä voi viettää koko päivän kyllästymättä.

Suosittelen kaikille historiasta kiinnostuneil-le molempia kohteita.

Viime kuussa vietettiin Schmardenin taiste-lun 99:tä juhlavuotta perinteisin menoin ase-lajin joukoissa. Seuraava vuosi on kiireinen, jotta kaikki saadaan valmiiksi ensi vuoden suurta juhlaa varten. Muistomerkkihanke ete-nee suunnitellusti. Perjantaina 21.8. allekir-joitetaan Riikassa Suomen suurlähetystössä sopimus maanomistajan ja Enguren kunnan kanssa muistomerkin pystyttämisestä ja alueen hoidosta pystytyksen jälkeen. Hanke on sopi-muksen jälkeen niin pitkällä, että käytännön toteuttaminen voidaan aloittaa. Suunnitelmat muistomerkin pystytyksestä ja paljastamisen juhlallisuuksista toteutetaan syksyn 2015 ku-luessa.

Heikki Bäckström

P.SJääkäripioneerit ovat muistomerkkinsä an-sainneet ja meidän myöhempien pioneeri-sukupolvien on se toteutettava nyt, kun sata vuotta Schmardenin taistelusta täyttyy!

Sateisen kesän tuomaa

SOTILASKUVAUKSENAMMATTILAISET

RAMI JA KIMMO SILTANENPuhelin 0400 120 270

Liikkuvien joukkojen suojaaja.

www.fy-composites.com

BETOLA OY, Likolammentie 24, 70460 KUOPIOPuh. 010 281 0920

www.betola.fi

www.nammo.com

Nammo Lapua OyVihtavuoren tehdas

Protect – Prevent – Preserve• Great repower from a safe distance• Man portable, quick mounting• Several units can be jointed in series• Can be also red with electric remote ring• Can be connected to any surveillance

or command system

Hystrix – Close RangeDefense System

P R

E C

I S I O

N P

E O

P L

E T

E C

H N

O L

O G

Y

4 5

Iske Hakku Isänmaan puolesta

Wihurissa

Kuluvan vuoden ensim-mäisen varusmiessaa-pumiserän ”loppus-

otaa” sodittiin 4.–11.6.2015 Kainuun prikaatin johtamas-sa Wihuri 15 -harjoituksessa Pohjois-Karjalassa. Pielisen länsipuolisissa metsissä ja taajamissa sekä Sotinpuron harjoitusalueella harjoitteli kaikkiaan noin 10 000 sotilas-ta, joista noin 2 000 oli reser-viläisiä.

Kuten aina tämän kokoluo-kan harjoituksiin, myös Wihu-riin oli ladattu monia eritasoi-sia oppimis- ja koulutustavoit-teita, tutkimus- ja kehittämis-kysymyksiä sekä järjestelmien ja toimintatapojen testaamista. Kaiken toiminnan keskiössä oli luonnollisesti maavoimien uusi, aktiivista ja kaikkia tais-telulajeja hyödyntävä taistelu-tapa. Tästä näkökulmasta mää-ritettiin myös harjoituksen pio-neeritoiminnalliset päämäärät. Niiden tavoitteluun nähtiin erinomainen mahdollisuus, olihan harjoituskokoonpa-nossa yksiköitä ja henkilöstöä kaikista maavoimien pionee-

riaselajijoukkoja kouluttavista joukko-osastoista. Merkittävä harjoitus siis millä mittapuulla hyvänsä mitattuna.

Harjoituskokemusten sy-vällisempi analyysi ja seuran-naisvaikutusten arviointi on vielä prosessissa. Seuraavassa varovaisia ensihavaintoja kui-tenkin.

Pääosa pioneeriaselajin kouluttajista ja sitä kautta myös koulutettavista on omak-sunut hyvin valmisteilla ole-van Suluttamisoppaan luon-noksen pääperiaatteet. Uudet moniherätepanssarimiinat ja raivaamisenestopanokset on otettu käyttöön innolla ja inno-vatiivisuudella. Suluttamisen kehittämisessä joudutaan vielä kiinnittämään huomiota aina-kin suluttamisen tilannekuvan ylläpitoon ja taistelunaikai-seen suluttamiseen. Tilaisuu-den tullen on aina myös var-mistettava, että taistelutapaa tukevan suluttamisen haasteet ja mahdollisuudet ymmärre-tään yhtäläisesti myös asela-jimme ulkopuolella.

Myös suojan edistämisessä

kehitytään. Uudet 2D-naamio-verkkot ja kohotinsauvasarjat ovat koulutuskäytössä ja lin-noittamiskonseptia jalkau-tetaan alueellisissa SUOJA -harjoituksissa ja sen element-tejä liitetään myös suurempiin harjoituksiin. Vaikka välineet ja menetelmät tuottavatkin merkittävän osan joukko-jen suojasta, jää velvoitteita myös käyttäjälle: maaston hyväksikäyttö on aina osa maastouttamista ja maaperän kaivettavuuden arviointi osa tuliaseman paikan valintaa. On myös pidettävä mielessä, että linnoittamisjärjestelmän tuot-tamat linnoitteet on käyttäjän toimesta aina viimeisteltävä ja salaamisen näkökulmasta kes-tävimmän tuloksen voi saavut-taa vain käsityöllä. Yksittäisen sotilaan linnoittamistaitoja tar-vitaan siis tulevaisuudessakin!

Maavoimien uusi taistelu-tapa on johtanut taistelutuen pioneerijoukkojen käytön ja johtamisen uudentyyppi-siin(?) haasteisiin: laajalla vastuualueella ja itsenäisillä tehtävillä toimivat jalkaväki-

joukot tarvitsevat myös taiste-lunaikaiseksi vahvennuksek-seen pioneerivoimaa. Miten pioneerijoukkoja käytetään ja johdetaan näissä tilanteissa –vai alistetaanko Schmardenin malliin? Yksittäisen pionee-ripartion, -ryhmän ja -jouk-kueen yleisiä taistelutaitoja vaaditaan joukoiltamme joka tapauksessa. Sekä toimintape-riaatteet yhtenäistäviä linjauk-sia että pioneeriaselajin ja tu-ettavien välistä hyvää yhteyttä kaikilla toiminnan tasoilla tar-vitaan tässäkin.

Wihuri 2015 -harjoituksessa ajatus palasi menneiden vuosi-en Pioneeri- ja suojelutaistelu-harjoituksiin. Näihin tuskin on paluuta ainakaan lähivuosina, mutta riittävän isoja harjoitus-kokonaisuuksia, sellaisia jois-sa koko ”pioneeriketju” soti-lasalueen pioneeripäälliköstä – pioneeriryhmään, tarvitaan. Niissä teoriaa voidaan testata oikeassa käytännön konteks-tissa ja toisaalta ne ovat bench-markingin kautta väline myös ns. pitää pioneeriaselajin oppi puhtaana.

Pioneeritarkastaja Eversti Jouko Rauhala

Puolustusvoimauudistuksen yhtenä keskeisenä päämääränä oli toiminnan tason palauttaminen uudistusta edeltäneelle tasolle. Koulutuksen ja harjoittelun osalta tavoiteltiin mm. kertaus-harjoitettavien reserviläisten määrän nostoa ja mahdollisuutta joukkojen harjoitteluun aikaisempaa suurempina kokonai-suuksina.

Teksti: Jouko Rauhala, Eversti, Pioneeritarkastaja

Pioneerikoulu osallistui 23.3.–17.4.2015 omalla panoksellaan Puolustus-

voimien pohjoismaisen yhteis-työn tiivistämiseen koulutta-malla norjalaisia pioneeriup-seereja pioneerikomppanian päällikön tehtävään.

Norjalaiset opiskelijat osal-listuivat Pioneerikoululla pio-neerilinjan kadettien opetus-ohjelmaan kuuluneeseen Pio-neerikomppanian puolustus -kurssiin. Kurssilla opetettiin ja harjoiteltiin pioneerikomp-panian päällikön roolissa su-luttamistehtävän suunnittelua puolustavan taisteluosaston kehyksessä. Kurssilla harjoi-teltiin muun muassa suluttei-den rakenteen suunnittelua, yhteistoimintaa jääkärikomp-panian päällikön kanssa sekä pioneerijoukkueiden ja työ-koneiden tehokkaan käytön suunnittelua.

Kurssille osallistuneet up-seerit olivat kotimaassaan joukkueen johtajan ja komp-panian varapäällikön rooleis-sa toimivia pioneeriupseereita, jotka hakivat Suomesta koke-musta pioneerikomppanian johtamisesta ennen edessä siintävää määräämistä pionee-

Edellisessä numerossa pioneeritarkastajamme nosti esille pioneeriaselajin kansainvälisen toiminnan, josta yksi keskeinen osa on kahden- tai monen-välinen opiskelijavaihto ja yhteinen harjoitustoiminta. Kirjoituksessaan pioneeritarkastaja peräänkuulutti kansainvälisen yhteistoiminnan panos-tuotossuhteen arvioinnin kriittistä tarkastelua sekä arviointia toiminnan tuot-tamasta hyödystä puolustusvoimien kokonaispäämäärien saavuttamisessa. Kevään 2015 aikana Pioneerikoulu on osallistunut kansainväliseen yhteis-työhön tarjoamalla koulutusta niin virolaisille kuin norjalaisille pioneerivel-jillemme. Tässä artikkelissa on lyhyt kuvaus Norjan puolustusvoimien pionee-riaselajin kanssa toteutetusta kahdenvälisestä yhteistoiminnasta käytännössä, sekä kirjoittajan tapauskohtainen arvio yhteistoiminnasta saatavista hyödyis-tä suhteessa panostukseen.

rikomppanian päällikön tehtä-vään. Lähtökohdat opetukseen olivat näin ollen hyvät, sillä jo käytännön kokemusta omaa-vien opiskelijoiden kanssa voitiin opetuksessa keskittyä enemmän vuorovaikutteiseen ja osallistuvaan kuin esittä-vään opetukseen.

Ennen varsinaisen kurssin alkua norjalaisille järjestettiin viikon mittainen perehdy-tys suomalaiseen puolustus-järjestelmään, maavoimien taistelutapaan sekä erityisesti pioneeriaselajin erityispiirtei-siin Suomessa. Perehdytyksen aikana tehtiin jatkuvasti vertai-lua suomalaisen ja norjalaisen pioneeriaselajin ja taistelu-tavan välillä, ja pyrittiin näin löytämään kumppanimaan tavasta toimia kehitysehdo-tuksia omassa toiminnassa hyödynnettäväksi. Näitä ke-hittämiskohteita löydettiinkin puolin ja toisin. Lisäksi vertai-lun kautta saatiin vahvistus sil-le, että oma tapamme suluttaa ja taistella on uskottava myös ulkopuolisten arvioitsijoiden silmin.

Kurssi toteutettiin osana kadettien opetussuunnitel-man mukaista ohjelmaa. Näin

ollen norjalaisia varten ei perehdytysjakson lisäksi tar-vinnut järjestää niin sanottua omaa ohjelmaa, vaan heille järjestetty opetus toteutettiin samoissa raameissa kadettien kanssa. Osa opetuksesta kyet-tiin toteuttamaan kaikille opis-kelijoille yhteisesti englannin kielellä. Osa opetuksesta jouduttiin kuitenkin järjestä-mään eriytettynä suomeksi ja englanniksi, jotta varmistut-tiin omien opiskelijoidemme oppimisesta kurssilla, joka luo keskeisen perustan pio-neeriupseerin myöhemmissä opinnoissa ja tehtävissä työ-elämässä.

Vaikka norjalaisille järjes-tetyn opetuksen perusaineisto oli tuotettu jo valmiiksi suo-malaisten kadettien opetusta varten, aiheutti norjalaisten osallistuminen Pioneerikoulun henkilökunnalle luonnollisesti hieman lisätyötä, kun kaikki opetusmateriaali ja harjoitus-kehykseen laaditut operatiivi-set perusteet tuli kääntää eng-lanniksi, ja osa oppitunneista ja harjoituksista järjestää rin-nakkaisina kahdella kielellä. Haasteen tehtävään toi lisäksi omalta osaltaan suomalainen

sotilassanasto ja käsitteet, jot-ka eivät kaikki kääntyneetkään kovin luonnollisesti englan-niksi. Osaltaan tämä kuitenkin pakotti opettajia entisestään paneutumaan opetettavaan asi-aan, sillä ennestään itselle sel-vä asia piti pystyä opettamaan ja myymään ulkomaalaisille opiskelijoille aiemmasta poik-keavilla ilmaisutavoilla.

Lisääntyneestä työmääräs-tä huolimatta, Pioneerikoulu jäi arvioni mukaan kaiken kaikkiaan opiskelijavaihdosta voiton puolelle. Opiskeluma-teriaalin kääntäminen pakotti jo itsessään opettajat arvioi-maan opetuksen sisältöä ja laatua aiempaa tarkemmin. Lisäksi kurssin aikana todet-tiin, että vierasopiskelijoina toimivat ammattilaiset niin sanotusti ostivat suomalaisen tavan suluttaa ja suunnitella suluttamista, mikä osaltaan vahvistaa oman pioneeriasela-jimme toimintatapojen käyttö-kelpoisuutta. Opiskelijavaihto toimi siis osaltaan oman jär-jestelmämme testilaborato-riona. Lisäksi yhteistoiminta kadettien ja norjalaisten opis-kelijoiden kesken pakotti omat kadettimme harjaantumaan sotilasenglannin käytössä sekä esiintymisessä englannin kielellä, taito josta varmasti on hyötyä myöhemmin ural-la kansainvälisissä harjoituk-sissa, opetustilaisuuksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Eikä englannin noin kuukau-den kestoinen kielikylpy ollut pahasta opettajillekaan. Yk-sittäisinä kursseina yhteistoi-mintaa kannattaa siis ehdotto-masti jatkaa, pitäen mielessä ettei kansainvälisyydestä tule itseisarvoa, ja samalla huoleh-tien omien opiskelijoiden kes-keisten oppimistavoitteiden saavuttamisesta kansainväli-sen toiminnan aiheuttamista muutoksista huolimatta.

Teksti: Kapteeni Jaakko Lyytikäinen, Taktiikan opettaja / Pioneerikoulu

Pioneerikoulun kansanvälinen Pioneerikoulun kansanvälinen toiminta ja yhteistyötoiminta ja yhteistyö

6 7

POHPIONP:n koulutuskokoonpano syksyllä 2015.

Pohjan pioneeripataljoona on perustettu 1.1.1990. Pataljoona toimi Pohjan

Prikaatin joukkoyksikkönä Oulussa Hiukkavaaran kasar-mialueella olemassaolonsa en-simmäiset seitsemän ja puoli vuotta – 1.7.1998 pataljoona siirrettiin osaksi Kainuun Pri-kaatia ja Kajaaniin Hoikan-kankaalle pataljoona muutti syyskuussa 1998.

Pohjan pioneeripataljoona vaalii Pioneeripataljoona 5:n ja Pioneeripataljoona 15:n sekä Oulussa sodan jälkeen pioneerikoulutusta antaneiden pioneeriyksiköiden perinteitä. Pohjan pioneeripataljoonan edeltäjiä ovat olleet mm. Jalka-väkirykmentti 1:n ja 1.Prikaa-tin pioneerikomppaniat sekä Pohjan Pioneerikomppania.

Pohjan pioneeripataljoona huomioi osana perinteitään myös muualla Pohjois-Suo-messa toimineet pioneeriyk-siköt, mm. Kuopiossa toimi-neet Jalkaväkirykmentti 2:n ja 2.Prikaatin pioneerikomppani-at sekä Pohjois-Savon Prikaa-tin pioneerikomppanian, josta tuli vuonna 1966 Kainuun Pri-kaatin Pioneerikomppania ja edelleen vuonna 1978 Sodan-kylään perustetun Jääkäripri-kaatin Pioneerikomppania.

★ ★ ★

Pohjan pioneeripataljoona on yksi Kainuun prikaatin viidestä joukkoyksiköstä. Pataljoonan kokoonpanoon kuuluu komen-taja, kahden hengen vahvuinen esikunta ja kaksi perusyksik-köä. Pataljoonan tehtäväko-koonpanon mukainen vahvuus on 34 peruskoulutettua soti-lasta ja varusmiesvahvuus on enimmillään noin 420 saapu-miserävahvuuden vaihdellessa 300 miehen molemmin puolin.

Pohjan pioneeripataljoonan päätehtävä on asevelvollisten koulutus. POHPIONP tuot-taa maavoimien reserveihin taisteluosastojen ja pioneeri-pataljoonien pioneerikomp-panioita, rajavartiostojen pio-

uuden osaamiskeskuksen teh-tävien toteuttamisen valmiste-luun noin kahden vuoden ajan. Uusien tehtävien laadukkaan toteuttamisen edellytyksiä ovat muun muassa riittävä ja tehtä-viinsä koulutettu henkilöstö, toimivat opetustilat, määräl-tään ja laadultaan riittävä kou-lutusvälineistö ja -materiaali sekä tarkoituksenmukaiset koulutuspaikat. Kainuun pri-kaatiin rakennettiin ns. raskaan suluttamisen koulutusta palve-leva suluttamistie kestopäällys-tettyine osuuksineen ja panos-tiloineen. Siltojen hävittämisen kouluttamista palveleva panos-tussilta valmistui viime syksy-nä, samoin varasiltakaluston koulutuspaikka. Ponttonikalus-tohalli valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä.

Ylikulun varmentamiseen liittyen Pohjan pioneeripatal-joona on saanut kuluneen puo-lentoista vuoden aikana run-saasti uutta ponttonikalustoa, muun muassa uusia ajoneuvo-ja, ponttoninkäsittelylaitteita,

modifi oituja ponttonijaksoja sekä apuveneitä ja Faster-työntöveneitä trailereineen. Henkilökunnan osaamista ja lisenssejä on ylläpidetty ja ponttonijoukkojen tuottami-nen, ts. varusmieskoulutus, on käynnistetty. Uuden kalus-ton osalta henkilökunnan täy-dennyskoulutus on aloitettu ja Pioneerirykmentiltä perityt vesistökalustoilla toteutetta-vat tukitehtävät on toteutettu jo viime kesästä alkaen.

Pohjan pioneeripataljoo-nan kokoonpanossa tapahtui puolustusvoimauudistuksen myötä muutoksia jo 1.7.2014, mutta varsinaisesti nykyi-seen kokoonpanoon siirryttiin 1.1.2015. Yhteensä lakkaute-tuista hallintoyksiköistä Poh-jan pioneeripataljoonaan siirtyi puolustusvoimauudistuksen yhteydessä seitsemän sotilasvi-rassa palvelevaa henkilöä. Hei-dät on otettu tervetulleina vas-taan ja he ovat tunteneet itsensä tervetulleiksi ja odotetuiksi ja sopeutuneet uuteen työyhtei-

Syksyllä 2014 valmistunut panostussilta Kainuun prikaatin lähiharjoitusalueella.

POHPIONP:n joukkoyksikkölippu sekä perusyksiköiden yksikköviirit.

Pohjan pioneeripataljoo-na vuonna 2015 – pionee-riaselajin valtakunnalli-nen suluttamisen, tienpi-don ja ylikulun varmen-tamisen osaamiskeskus.

neerikomppanioita, esikunta- ja huoltokomppanioita sekä ponttonijoukkoja. Viimeisten vuosien aikana POHPIONP ei ole toteuttanut reservin kertausharjoituksia, mutta tu-levaisuudessa pataljoonan on valmistauduttava myös reser-vin joukkojen koulutuksen to-teuttamiseen.

Pataljoonan muita tehtäviä ovat muun muassa valmiuteen ja virka-avun antamiseen liit-tyvät tehtävät, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukeminen sekä vuoden 2015 alusta lukien pioneeriaselajin henkilökunnan koulutus ja tut-kimus- ja kehittämistehtävät aiempaa merkittävämmässä laajuudessa.

★ ★ ★

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutetussa pio-neeriaselajin muutoksessa Kai-nuun prikaatiin muodostettiin yksi kolmesta pioneeriaselajin valtakunnallisesta osaamiskes-kuksesta. Kainuun prikaatin

osaamiskeskuksen ”osaamis-vastuualueita” ovat sulutta-minen, tienpito ja ylikulun varmentaminen. Käytännössä osaamiskeskuksella tarkoite-taan Pohjan pioneeripataljoo-naa, jonka vastuulle siis käsket-tiin kokonaan uusina tehtävinä henkilökunnan koulutustehtä-vien sekä tutkimus- ja kehit-tämistehtävien toteuttaminen kyseisen osaamisvastuualueen osalta. Henkilökunnan kou-lutuksesta ja T&K-tehtävien toteuttamisesta vastaa Teknil-linen komppania, johon viiden hengen vahvuinen kurssiosasto on sijoitettu.

Kajaanissa palkatun hen-kilökunnan kouluttaminen tarkoittaa suluttamisteknii-kan perusteet -opintojakson ja liikkeenedistämisteknii-kan perusteet -opintojakson sekä varasiltakalustokurssin toteuttamista. Koulutus suun-nitellaan ja toteutetaan yhteis-työssä Maasotakoulun kanssa. Opintojaksoille osallistuvat opiskelijat ovat pääsääntöi-

sesti kadetteja ja aliupseereita. POHPIONP osallistuu pio-

neeriaselajin tutkimus- ja kehit-tämistehtävien toteuttamiseen oman osaamisvastuualueensa osalta muun muassa laatimal-la hankkeisiin liittyviä vaati-musmäärittelyjä, toteuttamalla kenttäkokeita sekä asettamalla kirjoittajia eri ohjesääntö- ja varomääräystyöryhmiin.

Muista tehtävistä mainitta-koon Pioneerirykmentiltä pe-rityt ilmavoimien pelastautu-misharjoituksen ja Seinäjoella järjestettävän Provinssin tuke-minen sekä MPK:n tukeminen henkilöstöllä, materiaalilla ja pioneerikalustolla. Pohjan pioneerikilta on ollut erityisen aktiivinen ja hyvä yhteistyö-kumppani, jonka johtamissa sillanrakennusprojekteissa POHPIONP:n henkilöstökin on päässyt oppimaan uusia asi-oita ja hankkimaan kokemusta.

★ ★ ★

Kainuun prikaati ja Pohjan pio-neeripataljoona osallistuivat

söönsä hyvin. He kaikki ovat oman alansa ammattilaisia ja he ovat tuoneet mukanaan ko-kemusta sekä myös uusia nä-kökulmia työn tekemiseen ja toimintojen kehittämiseen.

★ ★ ★

Pohjan pioneeripataljoonalla on merkittävä rooli aselajin osaamiskeskuksena. POH-PIONP on myös vakiinnutta-nut asemansa kiinteänä osana Kainuun prikaatia ja kykenee

tulevaisuudessakin toteutta-maan sille annetut tehtävät. POHPIONP:n vahvuuksia ovat osaava, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö, hyvä varusmiesaines sekä hyvä koulutuskulttuuri. Pataljoonan henkilöstössä tapahtuu melko paljon muutoksia vielä tämän syksyn aikana, mutta suoritus-tasossa ei kuitenkaan tapahdu notkahdusta, vaan tulokset ovat varmuudella jatkossakin hyvällä tasolla!

Pohjan Pioneeripataljoona vuonna 2015 Teksti: Evl Ari-Pekka Väänänen

Kuvat: KAIPR

8 9

Satakunnan pioneeripataljoona

Satakunnan pioneeripatal-joonassa oli sen perusta-misvuodesta 1994 alka-

en kaksi pioneerikomppaniaa. Vuodesta 2007 alkaen patal-joonassa oli kaksi perusyksik-köä, 1. pioneerikomppania ja Panssarintorjuntakomppania.

Pataljoonan viimeistä toi-mintavuotta 2014 värittivät suojeluosaamisen ja -materi-aalin siirron valmistelut, Suo-jelukomppanian siirto Porin prikaatiin 1.7.2014, Suojelun erikoisosaston siirto Keuruulta viimeisillä osillaan 1.10.2014, ensimmäisen kaupunkijääkä-ripataljoonan pioneerikomp-panian kouluttaminen, Pans-sarintorjuntakomppaniassa koulutetun tukikomppanian erinomaiset NEL1-arviointi-tulokset ja prikaatin sisäisten organisaatiouudistusten val-mistelu.

Erityiskiitokset suoje-luosaamisen siirron laaduk-kaasta suunnittelu- ja valmis-telutyöstä ansaitsevat kapteeni Kari Pailamo, insinööri Jari Laakkonen ja luutnantti Jou-ko Haanpää. Kapteeni Pai-lamo siirtyi Porin prikaatiin 1.1.2014 tukemaan ja suun-nittelemaan suojeluosaamisen ja materiaalin siirtoa Pionee-rirykmentistä Porin prikaa-tiin. Kari määrättiin Säkylään siirtyneen Suojelukomppanian päälliköksi 1.7.2014. Insinööri Jari Laakkonen tuki Säkyläs-sä tehtyjä rakennushankkeiden valmistelu- ja suunnittelutöitä 2013–2014 aikana poikkeuk-sellisen ammattitaitoisella ja pyyteettömällä tavalla. Porin prikaatin kiinteistöhuoltoup-seeri luutnantti Jouko Haanpää huomioi kaikki käyttäjävaati-muksemme ja toiveemme al-kaen Suojelun erikoisosaston toimistohuoneen remontoin-nista ja kalustamisesta pääty-

Satakunnan Pioneeri- ja Viestipataljoona vuonna 2015

en rakennushankkeiden käyt-täjähankintoihin. Ojensimme Joukolle kiitoksena hänen ansiokkaasta työstään patal-joonan pienoislipun hänen jäätyään viettämään ansaittuja

eläkepäiviä. Kiitos valmisteli-joiden tinkimättömän ja yk-sityiskohtaisen suunnittelun suojeluosaamisen siirrossa ja rakennushankkeissa onnis-tuttiin hyvin. Motivoitunut ja

osaava henkilöstö on jatkanut iloinen ilme kasvoillaan työ-tään Porin prikaatissa.

Uusia koulutus-paikkoja suojelun osaamiskeskukselleUusien koulutuspaikkojen suunnittelutyötä ohjasivat voi-makkaasti etukäteen päätetyt rahoituskehykset. Suunnitte-luprosessi oli mielenkiintoi-nen ja värikäs matka.

Mittavimmat suunnittelu-työt teimme uusille suojelu-koulutushallille ja suojelukou-lutusalueelle. Hornin hallin viereen nousi kuukautta suun-niteltua aikaisemmin suojelu-koulutushalli. Hallissa on tilat kuudelle puhdistusajoneuvol-le, sammutusletkujen huolto- ja pesulinja sekä kuivaustorni. Hallin päädyssä on suojanaa-mareiden ja paine-ilmalaittei-den huoltotila sekä paineilma-pullojen täyttöasema. Halli sai arvoisensa nimen 1.10.2014 järjestetyssä avajaistilaisuu-dessa. Porin prikaatin komen-taja nimesi hallin Poppiuksen halliksi kenraaliluutnantti Uo-levi Poppiuksen (1896–1978) mukaan. Poppius palveli so-tiemme aikana päämajan kaa-sunsuojelukomentajana.

Poppiuksen hallin vie-reen rakennettiin tilapäisenä konttiratkaisuna henkilöstön peseytymistilat sekä sammu-tus- ja kemikaalisuojapukujen kuivaustilat.

Harjoitusalueelle, Valliston asutuskeskustaistelualueen viereen, suunniteltiin uusi suojelukoulutusalue. Alueelle rakennettiin simulaattori- ja monitoimikentät. Simulaatto-rikentällä harjoitellaan savu- ja kemikaalisukellustehtäviä sekä korkeallatyöskentelyä. Monitoimikenttää käytetään pelastus- ja puhdistustehtävien harjoitteluun. Osa monitoimi-kentästä katettiin rauhantur-

vaoperaatiosta kotiutuneella pressuhallilla. Halli mahdol-listaa tilan monipuolisen hyö-dyntämisen myös muuhun koulutuskäyttöön.

Suojelun erikoisosastolle remontoitiin työskentelytila pataljoonan esikunnan yhtey-teen. Suojelukomppania löysi uuden kotinsa SOTLK:n käy-tössä olleesta kasarmirapus-ta, joka palautettiin takaisin perusyksikkökäyttöön. Käyt-täjät ovat olleet tyytyväisiä suojelukoulutusalueeseen, Poppiuksen halliin ja työsken-telytiloihinsa. Toki Suojelu-komppanian päällikkö on ker-taalleen rohjennut ilkikurisesti sanoa: ”Kyllä Keuruulla yksi asia oli paremmin – vanhassa kasarmirapussa oli paremmat saappaiden pesupaikat”.

Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonaSatakunnan pioneeripataljoona ja Länsi-Suomen viestipatal-joona lakkautettiin 31.12.2014. Samalla päivämäärällä van-hoista perusyksiköistä lakkau-tettiin Panssarintorjuntakomp-pania, ja pääosa sen erittäin ammattitaitoisesta henkilös-töstä siirtyi Tukikomppaniaan Satakunnan jääkäripataljoonan johtoon. Mainittakoon, että Panssarintorjuntakomppania palkittiin ansaitusti pitkäjäntei-sestä ja laadukkaasta työstään Porin prikaatin vuoden 2014 työpiste -palkinnolla.

Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoona perustettiin 1.1.2015. Pataljoonalle vahvis-tettiin joukkoyksikkölipuksi vanha Satakunnan pioneeripa-taljoonan lippu. Pataljoonalla ei ole perinnepäivää. Satakun-nan pioneeri- ja viestipatal-joonan komentajan johdossa on Suojelun erikoisosasto, 1. pioneerikomppania, Suojelu-komppania, Esikuntakomppa-nia ja Viestikomppania. Patal-joonaupseeri johtaa esikuntaa, jossa palvelee kaksi järjestel-mäinsinööriä (viestijärjestel-mä m/18), toimistoupseeri ja -sihteeri. Ensimmäisessä saa-pumiserässä pataljoonaan as-tui palvelukseen 590 alokasta ja kesän saapumiserässä palve-luksensa aloittaa 640 alokasta.

Suojelun erikoisosasto yllä-pitää ja kehittää osaston suo-rituskykyä. Osasto on laatinut

tuleville vuosille kehittämis-suunnitelman, joka viitoittaa osaston toimintaa kohti vuo-den 2017 NRF RFP -valmius-jaksoa.

1. pioneerikomppania kou-luttaa Porin jääkäriprikaatin, kaupunkijääkäripataljoonan ja hyökkäävän taisteluosaston pioneeriyksiköitä. Komppania ylläpitää, kehittää ja kouluttaa valmiusjoukkopooleihin il-moitetuista suorituskyvyistä mekanisoidun jääkäripatal-joonan taistelupioneerikomp-paniaa.

Suojelukomppania koulut-taa pääosan puolustusvoimien suojeluyksiköistä – suojelu-komppaniat ja pelastusjouk-kueet. Päällikön johdossa on erillinen kurssiosasto, joka toimeenpanee käsketyt puo-lustusvoimien palkatun hen-kilökunnan suojelualan pe-rus-, jatko- ja täydennyskou-lutuskurssit. Toimeenpannut kurssit ja kurssipalautteet ovat osoittaneet Keuruulla tehdyn laadukkaan työn löytäneen ammattitaitoiset jatkajansa Porin prikaatissa. Kurssipa-

lautteiden keskiarvot (arvi-ointiasteikko 1,0 – 5,0) ovat vaihdelleet 4,6 – 4,8 välillä.

Esikunta- ja viestikomppa-nia kouluttavat hyökkäävien taisteluosastojen esikunta- ja viestikomppanioita. Komppa-niat ylläpitävät, kehittävät ja kouluttavat valmiusjoukko-pooleihin ilmoitetuista suo-rituskyvyistä mekanisoidun jääkäripataljoonan esikunta- ja viestikomppaniaa. Esikun-takomppania kouluttaa lisäksi käsketyt sotilaspoliisiyksiköt. Sotilaspoliisiyksiköiden kou-lutustarkastusten toistuvat kärkisijat saivat jatkoa myös kuluvana vuonna osoittaen Esi-kuntakomppanian sotilaspolii-siosaamisen olevan valtakun-nallista kärkeä. Esikuntakomp-pania palkittiin saapumiserän 1/15 kotiuttamistilaisuudessa Kuirin nyrkki -kiertopalkinnol-la ja stipendillä tunnustuksena ansiokkaasta koulutustyöstään.

Tulevaisuuden haasteetVuoden 2016 mittavimmat

haasteet ovat kahden valmi-usjoukkoyksikön kouluttami-nen saapumiserästä 1/16 ja yksiköiden Nato-arvioinnit. Odotukset ovat myös korke-alla uuden yhteistyöorientoi-tuneemman Porin prikaatin harjoitusjärjestelmän käyt-töönotossa.

1. pioneerikomppania pää-see keräämään vuoden 2013 aikaiset hedelmät taistelu-pioneerikomppanian valmi-usjoukkokoulutuksesta, kun saapumiserässä 1/16 astuu palvelukseen määrävahvuinen mekanisoidun jääkäripataljoo-nan taistelupioneerikomppa-nia vuoden kestävään valmius-joukkokoulutukseen. Yksikkö arvioidaan koulutuksensa päätteeksi NEL1-tasolle.

Suojelun erikoisosastolla ja Suojelukomppanialla on edessään uusi haaste, kun en-simmäistä kertaa suojelun eri-koisosasto kokonaisuudessaan valmiusjoukkokoulutetaan saapumiserästä 1/16 vuoden kestävässä koulutuksessa. Osaston rekrytointi on vielä kenttälaboratoriojoukkueen osalta kesken. Elokuussa valit-semme tarvittavat osaajat 45:n pääsykokeisiin ilmoittautu-neen asevelvollisen joukosta.

Esikunta- ja viestikomppa-nia luovat vuoden 2016 aikana edellytykset uuden viestijär-jestelmän m/18 käyttöönotta-miseksi varusmieskoulutuk-sessa vuonna 2017.

Koulutustilojen ja -aluei-den rakentamisen 2. vaiheen hankkeistamisen edellytykset ovat käyttäjän näkökulmasta valmiina. Käyttäjävaatimukset on tarkennettu – enää meiltä puuttuvat logistiikkaputken päätökset rakennushankkeista!

Lopuksi

Olen ollut etuoikeutetussa asemassa saatuani palvella ko-mentajana Satakunnan pionee-ripataljoonassa ja Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonassa ajanjakson, joka on sisältänyt runsaasti muutoksia ja uusien joukkotyyppien kouluttami-sen käynnistämisiä. Pataljoo-nan erittäin ammattitaitoinen henkilökunta ja perusyksiköi-den mainio henki ovat vank-ka kivijalka, jonka varaan voi rakentaa myös tulevaisuuden haasteissa menestymisen.

Teksti: Evl Aki Mustonen • Kuvat: PORPR

Poppiuksen halli.

Savusukellus- ja kattotyöskentelysimulaattori.

Savusukellus- ja korkeallatyöskentelysimulaattori.

Monitoimikenttä

Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan organisaatio.

10 11

Seppeleenlasku Pioneerimuistomerkillä Korialla. Seppeleen laskivat pioneeri-killan puheenjohtaja Esa Simpanen ja Kymen pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Vesa Valtonen. Apuna luutnantti Tom Sandberg.

Schmardenin päivä

Perinnepäivän vietto aloitettiin las-kemalla seppele Korian pioneeri-muistomerkille. Seppeleen laskivat

Kymen pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Vesa Valtonen ja pio-neerikillan puheenjohtaja Esa Simpanen.

Perinnepäivän paraati pidettiin Kar-jalan prikaatin kaartin aukiolla. Paraa-tikatselmukseen oli järjestynyt Kymen pioneeripataljoonan perusyksiköt, sekä mittava määrä kutsuvieraita. Pataljoonan komentaja evl Valtonen korosti puhees-saan jääkäriliikkeen merkitystä ja ensi vuoden tärkeyttä pioneeriaselajille. Sch-mardenin taistelun satavuotispäivänä ensi vuonna Smarden kylässä Latviassa tul-laan paljastamaan jääkärimuistomerkki kunnioittamaan suomalaisten jääkäripio-neerien menestyksekästä iskuosastohyök-käystä vuonna 1916. Komentaja toi ilmi Kymen pioneeripataljoonan vahvuudet,

Kymen Pioneeripataljoonan Kymen Pioneeripataljoonan perinnepäiväperinnepäivä

Kymen Poneeripataljoona juhli Schmardenin taistelun 99. vuosipäivää Karjalan prikaatissa. Tämän vuoden juhlallisuudet pidettiin Vekaran-järvellä. Ensi vuonna pioneeriaselajin perinnepäivää juhitaan valta-kunnallisesti kaikille pioneereille merkityksellisellä paikalla Korian pioneeripuistossa, kun taistelusta tulee kuluneeksi sata vuotta.

Teksti: Eero Syrjä • Kuvat: Eero Syrjä ja Puolustusvoimat

� Pioneeriansiomitalilla palkittiin useita ansioi-tuneita ja pioneeriasela-jin eteen työtä tehneitä henkilöitä.

� Kuvassa vasemmal-la pioneeritarkastaja eversti Jouko Rau hala, vuoden 2014 pioneeri majuri Juha Olli ja KYMPIONP:n komentaja everstiluut-nantti Vesa Valtonen.

Kaartin aukealla järjestetyn paraa-tikatselmuksen otti vastaan Kymen pioneeripataljoonan komentaja everstiluutnantti Vesa Valtonen seurassaan paraatin komentaja pataljoonaupseeri majuri Jouni Ruotsalainen.

� Juhlintaa jatkettiin rennommissa merkeissä Kymijoella ja sen pont-toonirannassa Korialla.

jotka ovat korkea palvelusmotivaatio ja maanpuolustustahto, niin henkilökunnan kuin varusmiesten keskuudessa.

Pioneeritarkastaja Eversti Jouko Rau-hala palkitsi oman puheensa yhteydessä Mannerheimristin ritareiden pioneeria-selajille lahjoittamalla Ritarimaljalla vuoden pioneerin. Raivaajakomppanian päällikkö majuri Juha Olli palkittiin ansi-oistaan esimerkillisenä johtajana ja puo-lustusvoimauudistuksen toimeenpanosta raivaamisen osaamisen osalta. Eversti Rauhala toi esille majuri Ollin ominaisuu-det ammattitaitoisena ja alaisistaan huo-lehtivana päällikkönä, jolla on vankka, yli 15 vuotta kestänyt palvelus kolmessa joukko-osastossa ja kahdessa ulkomaan operaatiossa.

Tarkastaja palkitsi myös muita ansioi-tuneita, pioneeriaselajin eteen työtä teh-neitä, henkilöitä Pioneeriansiomitalilla.

Everstiluutnantti Vesa Valtoselle myön-nettiin solki jo aiemmin myönnettyyn pioneeriansiomitaliin.

Paraatikatselmuksen jälkeen suori-tettiin ohimarssi, jonka ottivat vastaan KymPionP:n komentaja everstiluutnantti Valtonen ja eversti (evp) Ilmari Hurme-rinta. Ohimarssin vastaanottokoroke oli pioneeripataljoona 14:n muistokiven vie-ressä. Ohimarssin jälkeen evl Valtonen ja eversti Hurmerinta laskivat seppeleen PionP 14:n muistokivelle muistaen sodis-sa isänmaan puolesta henkensä antaneita sankarivainajia.

Kutsuvieraat ja henkilökunta kokoon-tuivat ohimarssin jälkeen Prikaatin esi-kunnan Wiipurisaliin, missä jatkettiin päivän juhlallisuuksia. Juhlalounaan yhteydessä palkitiin vielä pataljoonan ansioituneita henkilöitä. Komentaja evl Valtonen luovutti Kymen pioneeripatal-

joonan lipun luutnantti (evp) Kari Jääske-läiselle, joka jäi eläkkeelle vuoden alussa. Luutnantti Jääskeläisen ansiokas palvelus alkoi jo vuonna 1984 Korialla. Yli kol-menkymmenen vuoden ajan ltn Jääskeläi-nen on ollut Kymen pioneeripataljoonan selkäranka ja ollut nuoremmille hyvänä esimerkkinä siitä, miten suoraselkäinen ja tunnollinen pioneerin kuuluu olla. Komentaja palkitsi myös kersantti Arto Vesamon pataljoonan levykkeellä. Ker-santti Vesamo siirtyi vuoden alusta Maa-sotakouluun puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Tilaisuudessa kuultiin myös Kouvolan kaupungin ja Karjalan prikaatin komentajan tervehdykset Kymen pionee-ripataljoonalle.

Päivän juhlallisuudet huipentuivat hen-kilökunnan iltajuhlaan Kymijoen rannal-la Korialla, missä ponttooniranta tarjosi oivalliset puitteet hyvähenkiseen illan-

� Pioneeripataljoona 14:n muistomerkille seppeleen laskivat everstiluutnantti Valtonen ja eversti (evp) Ilmari Hurmerinta.

viettoon. Illan ohjelmassa oli ruokailua, vähän puheita, leikkimielistä kisailua ja uuden ponttoonien käsittelyyn tarkoite-tun veneen koeajoa Kymijoella. Veneen kapteenina toimi kapteeni Esa Sillanpää.

Pioneeriaselajin vuosipäivä ja samalla Kymen pioneeripataljoonan perinnepäivä oli jälleen kerran arvokas ja hyvähenkinen tilaisuus. Ensi vuonna järjestettävä Sch-mardenin taistelun 100:s vuosipäivä ko-koaa valtakunnan pioneerijoukot Korialle yhteiseen Schmardenin päivän viettoon. Juhlallisuudet ovat varmasti paikalle saa-pumisen arvoiset.

Nähdään Korialla – Musta lippu yhdistää!

12 13

Pohjan Pioneeripataljoonan lippu poistuu paraatikatselmus-tilaisuudesta.

Schmardenin päivä

Pohjan Pioneeripataljoo-na vietti perinteistä ase-lajin vuosipäivää, Sch-

mardenin päivää, 24.7.2015. Aselajin vuosipäivä oli alka-nut aamuvarhaisella pataljoo-nan henkilökunnan käynnillä Kajaaninjoen Tervakanavan Kalkkisillan kupeessa, missä liitettiin lenkki ruuhikaluston -35:n ankkuriketjuun. Tämä ankkuri on symbolinen muis-tomerkki Pohjan Pioneeripa-taljoonan Kajaaniin tulosta, pataljoona teki maihinnousun Kajaaniin Tervakanavan suul-la ja laski ankkurinsa Kajaanin maaperälle syksyllä 17 vuotta sitten. Henkilökunnan käynti

Pohjan Pioneeripataljoona vietti Pohjan Pioneeripataljoona vietti Schmardenin päivää KajaanissaSchmardenin päivää Kajaanissa

tällä paikalla aselajin vuosi-päivän aamuna on myös tullut perinteeksi.

Kainuun Prikaatin alueella Schmardenin päivän tilaisuus alkoi paraatikatselmuksella. Pioneeripataljoonan joukot olivat ryhmittyneet katselmus-ta varten kasarmin viereiselle harjoituskentälle Kainuun Prikaatin perinnekiven eteen. Majuri Pekka Romppanen ilmoitti paraatijoukot patal-joonan komentaja everstiluut-nantti Ari-Pekka Väänäselle ja hän tarkasti paraatijoukot. Seuraavaksi pataljoonan ko-mentajan everstiluutnantti Ari-Pekka Väänänen piti puheen,

jossa hän kertoi Schmardenin päivän historiaa sekä pionee-ripataljoonan kuluneesta vuo-desta. Hän kiitti henkilökun-taa hyvin suoritetusta työstä varusmiesten koulutuksessa. Perinteisesti tässä yhteydessä pidettiin kenttähartaus.

Schmardenin päivä jatkui perinteisellä yksiköiden väli-sellä kilpailulla. Mukana oli-vat joukkueet 1Pioneeri-komppaniasta ja Teknillisestä komppaniasta. Kilpailu koos-tui eri tehtävistä, maastokuor-ma-auton vetämisestä, 50 tela-miinan siirtämisestä sekä Iiva-rin pikasillan rakentamisesta.. Nopein joukkue tänä vuonna

oli 1. pioneerikomppanian joukkue johtajanaan yliker-santti Jorma Pikkarainen. Voittanut joukkue sai vuodeksi yksikköönsä kiertopalkinnon, ponttonikaluston ankkurin sekä kuntoisuusloman. Jouk-kueet antoivat varsin hyvän kuvan pioneerien toiminnasta näytöstä seuraavalle kutsu-vierasjoukolle, johon kuului pataljoonan toiminta-alueen pioneerikiltojen edustajia; Pohjan Pioneerikillasta, Poh-jois-Karjalan Pioneerikillasta sekä Savon Pioneerikillasta ja KAIPR:n henkilökuntaa. Perinteisiin kuului myös, että voittanut joukkue käy uitta-

Teksti: Seppo Suhonen • Kuvat: Seppo Suhonen ja Ari-Pekka Väänänen

� Schmardenin kilpailun voittanut 1.PIONK:n joukkue, eturivissä kolmantena vasemmalta joukkueen johtaja yliker-santti Jorma Pikkarainen, oikealla Pohjan Pioneeripataljoo-nan komentaja everstiluutnantti Ari-Pekka Väänänen sekä kilpailun voittanut joukkue.

� Vuoden 2014 kouluttaja Pohjan Pioneeripatal-joonasta luutnantti Ville Torvinen.

massa johtajansa läheisessä lammessa vaatteet päällä kil-pailun jälkeen, Näin tapah-tui tälläkin kertaa näytöksen jälkeen. Kutsuvieraat saivat tutustua pioneeriyksiköiden tupiin.

Kutsuvieraat siirtyivät Kai-nuun Prikaatin ruokalaan, missä he nauttivat prikaatin komentajan prikaatikenraa-li Jukka Sonnisen tarjoaman lounaan.

Lounaan jälkeen siirryim-me Kainuun Prikaatin Soti-laskotiin Schmardenin päi-vän kahvitilaisuuteen, johon osallistui muutamia kunnioi-tettuja sotiemme veteraaneja, kutsuvieraat, Pohjan Pionee-ripataljoonan henkilökunta ja varusmiehet. Kahvitilaisuu-den yhteydessä pataljoonan

Pohjan pioneeripataljoonan henkilökuntaa Schmardenin päivän sateisena aamuna 24.7.2015 Kajaaninjoen Tervakanavalla – paikalla, jonne Pohjan pioneeripataljoona rantautui 25.9.1998, kuvassa ruuhikalusto 35:n ankkuri, jonka ketjua vuosittain jatketaan yhdellä lenkillä.

�

14 15

Schmardenin päivä

1Pioneerikomppanian jouk-kue Iivarin pikasilta kannos-sa ja maalissa, joukkueen-johtaja ylikersantti Jorma Pikkarainen on pikasillan päällä.

komentaja palkitsi ”Kuoman ase kiertopalkinnolla” vuoden 2014 parhaan ampujan yliluut-nantti Taneli Lemmettylän, yhteistuloksella 214.

Schmardenin päivänä pal-kittiin Pioneeritarkastajan myöntämillä pioneeriansio-mitaleilla seuraavia Kainuun Prikaatissa palvelleita henki-löitä: kapteeni Pekka Korho-nen, kapteeni Isto Nyyssönen, kapteeni Jari Sinokki, kapteeni Harri Partanen, vääpeli Jari-Pekka Kilpeläinen ja yliker-santti Panu Lieto.

Seuraaville henkilöille luo-vutettiin Pohjan Pioneeripatal-joonan pienoislippu: kapteeni Pekka Korhonen, yliluutnantti Mikko Särkelä, toimistosihtee-ri Tarja Hokkanen ja kapteeni Tapani Siivola. Lisäksi Pohjan

Pioneeripataljoonan pöytästa-daari luovutettiin ylikersantti Juuso Sivoselle.

Vuoden kouluttajaksi vali-tulle luutnantti Ville Torviselle luovutettiin Pohjan Pioneeri-kilta ry:n lahjoittama kiikari. Kouluttajavalinta on muodos-tunut perinteeksi, tämä oli 26. kerta pataljoonan ja killan yh-teisessä historiassa. Luutnantti

Torvinen tunnetaan luotetta-vana, tunnollisena ja ammat-titaitoisena kouluttajana, joka toteuttaa saamansa tehtävät tinkimättömästi ja saa kou-luttamansa joukon yrittämään parhaansa kaikissa tilanteissa.

Kainuun Prikaatin komen-taja on myöntänyt Kainuu-ristejä Pohjan Pioneeripatal-joonan neljälle tammikuun

saapumiserän varusmiehelle: Teknillisestä komppaniasta: pioneerit Severi Koivuluoma, Anssi Tampio ja Juho-Matti Tynilä sekä 1. pioneerikomp-paniasta: korpraali Aleksi Manninen.

Kiitokset Pohjan Pionee-ripataljoonalle perinteiden vaalimisesta ja Schmardenin päivän järjestelyistä.

Schmardenin päivään osallistuneet kutsuvieraat yhteiskuvassa Pohjan Pioneeripataljoonan komentajan everstiluutnantti Ari-Pekka Väänäsen ja POHPIONP:n lipun kanssa.

Lyhyesti

4.8.1990 tuli kuluneek-si 25 vuotta siitä, kun kohtasin ensimmäisen

virolaisen Suomen-pojan, Evald Johannes Alusalu’n (s. 1.7.1918 Koigissa, Keski-Vi-rossa). Evald täytti 2 kuukautta sitten 97 vuotta.

Kuten usein sattuu, sil-lä matkalla ”kohtalo puut-tui peliin”. Olin 3.–5.8.1990 Pioneeriupseeriyhdistyksen ”lukijamatkalla” Tallinnassa 10 hengen seurueen mukana, jota johti evl. Pertti Huttunen. (Hakku 4/1990, s. 41).

Tallinnassa Inturistin pai-kallisjohtaja Daidy Järva sa-noi, että jos matkasuunnitel-miimme sopii, niin 4.8.1990 on Kautlan kylässä maailman-sodan uhrien muistotilaisuus, jossa paljastetaan muisto-merkkiryhmä.

Ja kun ajankohta sopi meil-le, niin suuntasimme automme keulan kohti Tartoa ja noin 60 km Tallinnasta Ardu’un, jossa Kautla’n kylän tuntumassa oli satoja ihmistä paikalla. Siellä liehuivat Viron sini-musta-valkoiset liput ja eri uskonto-kuntien papit siunasivat muis-tomerkit. Juhlapuheen piti eräs myöhemmin Viron parlamen-tissa (Riigikogu) kansanedus-tajana istunut mies. Puheesta en saanut paljoakaan selvää, mutta Hitler ja Stalin siinä mainittiin. Ennen juhlan al-kua Pertti Huttusen kysyessä meitä vastaantulleelta virolai-selta ”järjestäjältä”, montako KGB:n miestä siellä oli paikal-la, niin mies osoitti kädellään

25 vuotta 25 vuotta virolaisten virolaisten Suomen-poikien Suomen-poikien puolestapuolesta

lähimpiä miehiä ja kertoi, että paikalla oli kolmisenkymmen-tä KGB:n miestä.

Olimme ainoat suomalaiset paikalla olijat ja minua ainakin hieman jännitti siellä vallitse-va tilanne. Juhla sujui hyvin ja kun otimme muistomerkeillä valokuvia, niin huomasin, että yhdessä muistomerkissä oli Suomen lippu. Muistomerk-ki oli ”Erna-ryhmän” mies-ten muistoksi. ”Erna-ryhmä” koulutettiin virolaisista va-paaehtoisista Munkkiniemes-sä ja Espoossa, josta miehet sen jälkeen joko lennätettiin tai laivattiin Viron maaperälle saksalaisten joukkojen saa-puessa vuoden 1941 kesällä Viron maaperälle. Osa ryh-män miehistä joutui Kautlan kylässä puna-armeijan käsiin ja kuoli. ”Erna-ryhmä” lak-kautetiin syksyllä 1941.

Yhden muistomerkin luona luoksemme saapui mies, joka ymmärrettävällä suomen kie-lellä kertoi olleensa sota-aika Suomen rintamilla. Mies ker-toi nimekseen Evald Johannes Alusalun ja arvokseen aliker-santti. Hän kysyi meiltä ”sota-veteraanimerkkiä”, tarkoittaen ”Tammenlehvää”, josta hän oli jostakin kuullut.

Seurueemme ”herrat” sa-noivat hänelle, että kirjoittakaa vaikka Suomen Sotaveteraani liittoon, Helsinkiin ja pyytäkää saada ”Tammenlehvä”. Evald oli ihmeissään, mitä tehdä, joten pyysin häneltä nimen ja osoitteen selvittääkseni, keitä miehiä nämä virolaiset oikein

Teksti: Kapteeni evp. Risto Kurki, Tampere

JR 200:n muistomerkki paljastetiin18.8.1991 Luumäen Taa-vetissa.

Metsakalmistu 23.6.1997. �

16 17

olivat. Eihän heistä aiemmin ollut Suomessa koskaan pu-huttu!

4.8.1990 Kautlassa pystyte-tyt muistomerkit pystytettiin jo kolmannen kerran, koska ne oli aina tuhottu. Nämä 4.8.1990 uudelleen pystytetyt muisto-merkit tuhottiin 5.–6.12.1990.

Selvitystyö alkoi HelsingissäHeti palatessamme Tallin-nasta Helsinkiin otin yhteyttä silloiseen Sotatieteen laitok-sen johtajaan evesti Pekka Kurenmaa’han, joka kertoi mi-nulle, että keväällä 1990 Neu-vosto-Eestin apulaisulkominis-teri oli tuonut ulkoministeriöön Jalkaväkirykmentti 200:n mie-histä koostuneen nimiluettelon, jossa oli 253 nimeä ja se oli sieltä luovutettu kenrm. Ilkka Rannalle Pääesikuntaan. Ev. Kurenmaa selvitti nimiluette-losta, että siinä ei ollut Evald Alusalun nimeä, joten Virossa ns. Suomen-poikia olisi elossa enemmänkin kuin siinä em. lu-ettelossa olleet nimet.

Ev. Pekka Kurenmaa vielä auliisti auttoi minua, tilaamalla minulle Sota-arkistosta aliker-santti Evald Johannes Alusalun kantakortin.

Elokuun alussa 1990 Suo-messa ei puhuttu julkisesti mitään näistä Suomen ritamil-la taistelleista, lähes 3400:sta virolaisista vapaaehtoisista

nuorukaisista.Otin yhteyttä silloinen Hel-

singin sotilaspiiriin esikuntaan saadakseni Evald Alusalulle ”Tammenlehvän”, mutta aika ei ollut siihen vielä valmis.

Vuoden 1990 lopulla Suo-messa alkoi kansalaiskeräys varojen keräämiseksi Suomes-sa sota-aikana taistelleiden vi-rolaisten Suomen-poikien kun-toutusta varten. Talven ja ke-vään aikana kokoon saatiinkin lähes 2,6 miljoonaan markkaa.

Vasta kun toimittaja Han-nu Karpo teki ohjelman viro-laisista Suomen-pojista, joka esitetiin 6.12.1990 kaikelle kansalle nähtäväksi, virolaiset vapaaehtoiset Suomen-pojat tulivat suomalaisille läheisik-si ja heitä haluttiin auttaa ja muistaa monin eri tavoin. Kan-salaiskeräyksen tuotolla järjes-

tettiin mm. Härmän Kuntokes-kuksessa Alahärmässä viikon kestäviä kuntoutusjaksoja, joi-hin sisältyi lääkärintarkastus ja jokaiselle virolaiselle annettiin verryttelypuku, lenkkitossut ja 100 mk rahaa. Kun heitä käy-tettiin yksittäin tai pareittaain lähiseutujen perheissä, heti syntyi monia pitkäaikaisia ys-tävyyssuhteita.

25.5.1991 kävin Härmän Kuntokeskuksessa tapaamas-sa siellä kuntoutuksessa ollut-ta Evald Alusalu’a. Samalla matkalla kohtasin Evald’in huonekaverin Paul Tônisson’in (1925–1998) Paidesta Keski-Virosta. Silloin myös pitkä-aikaiseksi tuttavakseni ja ys-täväkseni tuli vänrikki Villem Ahas (1925–2014) Tallinnasta. Tästä alkoi tutustuminen kym-meniin eri Suomen-poikiin.

JR 200:n muisto-merkki paljastetiin 18.8.1991 Luumäen TaavetissaOlin kutsunut elokuun alku-puolella 1991 Evald Alusal’n kymmeneksi päiväksi Keu-ruulle. Minun lisäkseni isän-niksi olivat lupautuneet kaikki Keuruun veteraanijärjestöt.

18.8.1991 varhain aamulla lähdin Keuruulta Evald kanssa autollani Kouvolan kautta Luu-mäelle Taavettiin, jossa samana päivänä paljastettiin Jalkaväki-rykmentti 200:n muistomerkki.

Juhlakansaa oli paikalla paljon, puheita pidettiin ja ystävyyssuhteita solmittiin. Kuvasin tilaisuuden videonau-nauhalle. Kuvatessani, tuulen puuskassa puhujapöntön vie-rellä olevat Suomen, Viron ja JR 200:n liput kaatuivat maa-han. Joku vierelläni sanoi, että tämä ei tiedä hyvää!

Tilaisuus päättyi ja illalla olin mukana Lappeenrannan ravira-dan ravintolasssa vietetyssä il-lanvietossa, jolloin viereisessä pöydässä istui Väinö Kosk, JR 200:n pioneerijoukkueen pio-neeri. Sekös minua ilahdutti suuresti ja niin sain yhteyden JR 200:n pioneereihin, joukku-eenjohtaja ltn. Evald Jaagus’ia myöten, joka oli sotien jälkeen siirtynyt USA:han, New Yorkin osavaltioon.

Evald Alusal’n jätin 18.8.90 muiden Suomen-poikien jouk-

Lyhyesti

Pioneerit Erno Koppas, Kalju Kirotar, Arved Tammaru ja Risto Kurki.

Suomen pojat olivat JR 200:n muistomerkin 20-vuotisjuhlassa.

koon Luumäen motelliin, josta virolaisten Suomen-poikien oli tarkoitus seuraavana päivänä matkustaa Helsinkiin ja edel-leen ”Georg Ots” laivalla Tal-linnaan. Seuraavan yön olin Ki-pulassa, Korian varuskunnassa puolisoni serkun ltn. Timo Ky-tölehdön perheen luona.

19.8.1991 aamulla kun läh-din ajamaan kohti Keuruuta, avasin autoni radion ja siellä kerrottiin, mitä Neuvostolii-tossa oli tapahtunut. Tilanne oli kovin epäselvä!

Soitin heti Luumäelle ja kysyin Evaldilta tilanteeesta. Miehet Luumäen motellissa odottivat, miten tapahtumat ete-nevät ja siirtyivät myöhemmin Helsingin satamaterminaaliin.

Kun 20.8.1991 tuli Suomeen tieto, että Viro oli saanut jälleen itsenäisyytensä takaisin, niin ”Georg Ots-” aiva lähti koti Tallinnaan mukanaan suuri joukko iloisia Suomen-poikia. Iltapäivällä laiva saapui turval-lisesti Tallinnan satamaan.

Miten Suomi on muistanut virolaisia ”poikiaan”?Vuonna 1993 virolaisille Suo-men-pojille myönnettiin ha-

kemuksesta ”Ulkomaalaisen rintatunnus”, jolla perusteella heille annettiin ”Tammenleh-vä” ja joko 2 000 markan ker-takorvaus tai 1 000 markkaa ja 2 viikon laitoskuntoutusjakso Suomessa. Moni halusi vielä kerran päästä ja olla Suomen maaperällä, valitsi 1 000 mk ja 2 viikon laitoskuntoutus-jakson.

Vuonna 1994 heille ei korva-uksia maksettu, mutta vuonna 1995 eduskunta päätti maksaa entisen Neuvostoliiton alueella asuville Suomessa sotaan osal-listuneille, ulkomaalaisen rin-tatunnuksen omaaville, vuo-sittain rintamalisää vastaavan summan. Aluksi korvauspää-tös tehtiin joka vuosi erikseen.

Nyt vuonna 2015 tuo sum-ma on 49,74 euroa kukaudes-sa. Ulkomailla asuvien vete-raanien kuntoutushakemukset käsitellään Valtiokonttorissa.

JR 200:n pioneerit

Mielenkiinnolla olen 25 vuo-den ajan seurannut tapaamieni JR 200:n pioneerijoukkueen miesten elämää. Heistä Väinö Kosk ehti vierailla 25.7.1997 Pioneerikiltapäivillä Keuruul-la ja pian kotiin palatessaan hän kuoli 1.8.1997 ”maakotin-sa” portille Soodlassa, Virossa.

Joukkueenjohtaja ltn. Evald Jaagus’iin sain elokuussa 2002 kirjeellä yhteyden. Evald Jaa-gus kuoli 28.8.2003 USA:ssa.

Sitten vuosien varrella tapa-sin monta kertaa Virossa ja Suo-messa joukkueenvarajohtajan, kersantti, rovasti Paul Saaren. Virossa monia kertoja tapasin pioneerit; Arved Tammaru’n, Enno Koppas’in, Hugo Joanurm’en, Kalju Kirotar’en ja Harald Orupôld’in. Viimei-sin Virossa elänyt JR 200:n pioneeri oli Enno Koppas, joka kuoli 25.5.2011 Keilassa.

Ulkomaille sodan jälkeen päätyneistä pioneereista elossa ovat Kanadassa asuvat Edgar Rande (s. 1923) ja Edgar Mänd (s. 1925).

Pioneerijoukkueen suoma-laisista koluluttajista mainit-takoon Tampereella asuva, silloinen luutnantti Paavo Korhonen (s. 1920) ja Ruot-sissa asuva, silloinen vänrikki Veijo Kokkonen (s. 1921).

Olen kirjoittanut Hakku-lehdessä vuodesta 1992 läh-tien monien Suomen-poikien elämästä ja kohtaloista. Minul-la on ollut mahdollisuus lähes 50 matkani aikana käydä ja vierailla Virossa kymmenien Suomen-poikien kodeissa, tu-tustua heidän perheisiinsä ja kuulla, millaista elämä Virossa

oli 20.8.1991 asti. Kaikesta sii-tä en ole voinut edes kirjoittaa. Olen eri tahoille Suomessa pi-tänyt yli 50 esitelmää Suomen-pojista.

Viron matkoillani olen saanut viedä Suomen-pojille ”hyvien suomalaisten” kaut-tani lähettämää rahallista ja materiaalista apua.

Nyt kun matkat ovat luon-nollisista syistä johtuen vähe-nemässä, niin tätä kirjoittaessa-ni sain Tallinnasta tiedon, että 28.7.2015 Virossa oli elossa 76 Suomen-poikaa ja ulkomailla asuu noin 100 Suomen-poikaa. Heidän keski-ikänsä on noin 92 vuotta.

Me suomalaiset muistamme virolaisia Suomen-poikiaSuomen vapauden ja Viron kunnian puolesta Suomes-sa kaatui 196 vapaaehtoista virolaista sotilasta. Suomen Tasavallan kunniamerkeillä palkittiin 260 Suomen-poikaa.

Pian Suomen-pojista on jäljellä vain hautakivet kal-mistoissa sekä muistomerkit Suomessa ja Virossa.

23.6.1997 Tallinnan Piri-talla, Metsakalmistun hauta-usmaalla vihittiin Suomen-poikien Sankari- ja veteraa-nihautausmaa, jonne tullaan hautaamaan 200 Suomen-poi-kaa puolisoineen. Nyt sinne on haudattu 170 Suomen-poikaa puolisoineen. Hautausmaan keskellä olevassa muistomer-kissä lukee:” IGAVIKKU LAHKUNUD SOOMEPOIS-TELE” (Ikuisuuteen menneil-le Suomen-pojille). Kaikilla Suomen-poikien haudoilla Virossa ja Suomessa on sa-manlaiset Kajaanin graniitista veistetyt hautakivet.

Vielä kerran saamme kiittää teitä virolaiset Suomen-pojat siitä, että tulitte sota-aikana puolustamaan Suomen kansaa ja sen itsenäisyyttä!

Ja parhaimmat onnittelum-me Viron kansalle ja Virolle 20.8.2015 vietetyn uudelleen itsenäistymispäivän (Taasise-seisvumispäev) johdosta! Rovasti Paul Saar

Virolaisia vapaaehtoisia ryhmäkuvassa Taavetissa.

Väinö Kosk ja Risto Kurki Tallinassa 1997.

18 1919

Lyhyesti

(31. joulukuuta 1890 Nastola – 19. elokuuta 1928) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johan Tuominen ja Karolii-na Oinassilta. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1925 Elma Hietulan kanssa. Tuominen kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja työskenteli puutarhurina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilas-koulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n pionee-rikomppaniaan 17. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamallaMisse-joella, Riianlahdella ja Schmar-denissa sekä Aa-joella.

Tuominen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjou-kon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan kuor-

mastoaliupseeriksi 2. jääkärirykmentin 12. jääkäripataljoo-nan 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevan kankaalla, Tampereella ja Kauksamolla, Kivennaval-la sekä Raivolassa. Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin 12. heinäkuuta 1918 alkaen Pioneerikoulutuspataljoonaan, missä hän toimi kuormastovääpelinä. Myöhemmin hän toimi niin ikään kuormastovääpelinä Pioneeripataljoona 2:ssa (tunnettiin myöhemmin nimellä Rautatiepataljoona). Hänet siirrettiin 31. toukokuuta 1927 alkaen kuormastovääpeliksi Pohjois–Savon rykmenttiin, missä hänet määrättiin lopulta 1. lokakuuta 1927 alkaen rykmentin rehumestariksi. Hänet haudattiin Nastolaan.

Ylennykset: Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 24. joulukuuta 1918, Vääpeli 4. helmikuuta 1920.

Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, Vapa-ussodan muistomitali soljen kera, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. mitali, Jääkärimerkki.

Jääkärivääpeli Väinö Johannes Tuominen

Hautakiven ala-reunassa teksti:Isänmaa ei voi vaatia sinulta enempää.

Vapaussodan muistomitali soljen keraVapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Jääkärimerkki

Pioneeritarkastaja, eversti Jouko Rauhala on päättä-nyt nimittää majuri Juha Ollin vuoden pioneeriksi. Majuri Juha Olli on valmis-tunut vuonna 1999 kadet-tikurssilta 82. Hän on pal-vellut urallaan; Kainuun prikaatissa kouluttajana, varapäällikkönä ja komp-panian päällikkönä, Maa-sotakoulussa opettajana, Pioneerirykmentissä tak-tiikan pääopettajana sekä Keski-Suomen pioneeripa-taljoonan pataljoonaupsee-rina.

Kansainvälistä kriisin-hallintakokemusta hän on hankkinut Bosnia-

Hertsegovinasta sekä Afganis-tanista. Vuonna 2014 hän siir-tyi Karjalan prikaatin Kymen pioneeripataljoonaan, jossa hän palvelee Raivaajakomp-panian päällikkönä.

Vuosien 2013–2014 aikana majuri Juha Olli valmisteli ja toimeenpani raivaajakomppa-nian siirron Pioneerirykmentis-tä Karjalan prikaatiin. Siirtoon liittyvät tehtävät hän toimeen-pani pioneereille tyypilliseen tapaan eleettömän tehokkaasti, mikä myös huomattiin Karja-lan prikaatin johdossa.

Majuri Juha Olli nauttii alaisten, vertaisten ja esimies-ten jakamatonta arvostusta ja luottamusta. Hänen johtamis-tyyliään kuvaavat adjektiivit ammattitaitoinen, ihmislähei-nen ja alaisia tukeva. Edelli-siin yhdistyvällä vaativalla ja tarkalla toimintatavalla, ns. jämptiydellä, hän on luonut joukkoonsa erinomaisen työil-

Majuri Juha Olli vuoden 2014 pioneeri

Pioneeritarkastaja eversti Jouko Rauhala palkitsi vuo-den pioneerin arvonimellä ja Ritarimaljalla raivaa-jakomppanian päällikön majuri Juha Ollin.

mapiirin, josta osituksena ovat myös Raivaajakomppanian erinomaiset koulutustulokset kaiken muutoksen keskellä.

Pioneeriupseerina maju-ri Juha Olli on tunnollinen, oma-aloitteinen ja tuottelias tehtäväksi annettujen asioi-den loppuun saattaja. Hänen toiminnassaan kuvastuvat pioneeriaselajin perusarvot on huomattu laajalti myös pioneeriaselajin ulkopuolella. Fyysisen toimintakyvyn yllä-pidon ja terveellisen elämän kokonaisuudessa majuri Juha Olli on kaikille sotilaille esi-merkiksi kelpaava.

Palkintona majuri Juha Ollin nimi kaiverretaan Man-nerheimin ristin ritareiden pioneeriaselajille 13.6.1985 lahjoittamaan Ritarimaljaan, jonka majuri Olli saa haltuun-sa vuodeksi. Lisäksi majuri Juha Ollille myönnetään Pio-neeritarkastajan kilpi.

Palkintonsa hän saa Pio-neeriaselajin vuosipäivän, Schmardenin päivän juhlatilai-suudessa Karjalan prikaatissa 24.7.2015.

Teksti: Eversti Jouko Rauhala • Kuva: KARPR

Ämmän Betoni OyÄmmän Kuljetus Oy

PL 19, 89601 SuomussalmiPuh. 08-617 900

Lentiläntie 6, 37800 Akaa, (03) 342 8244, www.piiplast.fi

20 21

Lyhyesti

Kalevi Ignatius syntyi 1.8.1919 Ka-jaanissa ja kävi koulunsa Mikke-lissä päästen 17-vuotiaana ylioppi-

laaksi 1937. Ensimmäisen kosketuksensa hän sai pioneeriaselajiin ollessaan akatee-misen suojeluskunnan linnoitustalkoissa Kämärällä elokuussa 1939. Talvisodan jo sytyttyä Ignatius kutsuttiin varusmies-palvelukseen 17.1.1940 Hennalan ka-sarmeille Lahteen, jolloin tutuksi tulivat Vääksyn maastot, joissa AUK harjoitteli.

Autokoulutuskeskuksessa Orimatti-lassa Ignatiuksesta tuli autonkuljettaja II.K:assa, joka sai käskyn siirtyä Petsa-moon kesäkuussa 1940 päätehtävänään mm piikkilangan kuljettaminen Liinaha-harin satamasta Rovaniemelle.

Teltoissa asuen ja poroja katsellen ku-luivat kesän vähät vapaa-ajat. Sitten 12. heinäkuuta 1940, eli siis 75 v sitten, tuli käsky RUK:hon. RUK oli siirtynyt Hami-nasta Niinisaloon, mutta pioneerit päätyi-vätkin muista poiketen Korialle.

”Schmardenin päiväksi valmistui tans-silava ja päivää vietettiin suurin juhlal-lisuuksin kokkoineen ym. 25.7.1940”, kuten Ignatius on valokuva-albumiinsa kirjoittanut.

Vesistö- ja ylimenoharjoitukset ja eri-laisten miinojen käsittely komppanian päällikkö ltn Komsin johdolla kuuluivat luonnollisesti lähes päivittäiseen koulu-tukseen. Vapaahetkinä tehtiin pyöräretkiä mm. Kuusankoskelle ja laulettiin kuoros-sa, jota johti opp. Saramo.

Kurssi päättyi yhteistoimintaharjoituk-

Yhden pioneerin tarina

seen Niinisalolaisten kanssa 11.11.1940. Juoksevanumeroidun kurssipuukon, joka tänäkin päivänä on Pioneeri RUK:in käytössä, suunnitteli oppilas Pulkka tältä kurssilta N:o 48.

Tämän jälkeen Ignatius palveli PionP3:ssa Pitkäniemessä, jossa mm. vi-hittiin Sotapesä itsenäisyyspäivänä 1940.

Alkuvuosi 1941 sujui Kellarpellossa Savonlinnan länsipuolella ja maaottelu-marssikin marssittiin toukokuussa. Siirto PionP12, jota komensi luutnantti Juuso Häikiö, josta tuli sodan jälkeen Ignati-uksen perhetuttavakin, oli seuraavana vuorossa ja Pajasalmen ja Verasalmen ponttonisillat valmistuivat 16.6. jotka molemmat purettiin elokuussa ja siirryt-tiin Koitsanladen Hovin maille Simpeleen järven rannalle.

Pataljoonan esikunta toimi Hovissa 9.8.–25.8.1941, jolloin pelloilla oli töissä muutamia venäläisiä sotavankejakin mm. Mongoliasta. Muutoin aika kului ”odotta-en mitä tuleman pitää” ja mm. sotasaalis hyökkäysvaunuihin tutustumalla.

Talvisodan pakkorauhan raja ylitet-tiin ja pataljoonan esikunta oli Antreassa 25.8.–5.9. Sen jälkeen Ignatiuksen va-lukuva-albumissa vilahtavat nimet Kau-kola, Kaarlahtio, Rajajoki, Kuukauppi, Vuosalmi, Äyräpää, Kyyrölä, Rantakylä, Lahovuo, Joutselkä, Terijoki, Kellomäki, ja Viipuri 20.9.1941. Ensimmäinen koti-loma oli syyskuussa 1941, jolloin Igna-tius kävi Mikkelissä. Siirto Kannakselta Maaselän Kannakselle tapahtui 10.–13.

Muistiin merkinneenä 21.7.2015 Kalevi Ignatiuksen poika Jorma Ignatius

Kalevi Ignatius RUK 95 paraatissa. Kuva: Eerika Haavisto.

lokakuuta 1941. Pieksämäen ja Värtsilän kautta Kostamukseen, jossa teltat pys-tytettiin lumeen 26.10.41. Siellä käytiin myös pilkillä. Santojärvellä oli jo tienviit-ta pystyssä Karhumäkeen 30.10., vaikka itse kaupunki vallattiin vasta 5.12., 29.11. juhlittiin Häikiön kapteenikaronkkaa Mäntyselässä, jossa Esikunta sijaitsi 30.10.–9.12. vanhassa Karjalaistalossa. Talviset olot aiheuttivat huollollisesti pioneerien kaluston koville mm auraus-tarpeen suhteen.

Karhumäen valtauspäivänä 5.12. oli kirkas sää ja pakkasta -28 astetta. Teatteri paloi 12.12.41 ja sahan purukasa 31.12.41 ja vielä mm. autokorjaamo 5.2.42.

Viihdytyskiertuekin saapui Karhumä-keen jo uudenvuoden päivänä 1942.

AK:n yksiköiden ampumahiihtokisat pidettiin 26.2.42 Äänisen rantamaise-missa, jossa hiihdettiin vielä muutoinkin huhtikuussa.

Koko kesä oli erilaisia pioneeriharjoi-tuksia mm. Matkalammilla, oli tieduste-luveneilyä, rumputyömaita, tientekoa ja ponttoniharjoituksia ym. ja tietysti jälleen Schmardenin päivän juhla 25.7.

Mieskuoro Heimon Laulu esiintyi, va-ruskuntakirkko vihittiin ja pidettiin ko-mea paraati itsenäisyyspäivänä 1942.

Kapteeni Häikiön syntymäpäivää juh-littiin koko esikunnan toimesta 2.3.43 ja vuosi kului ”ainaisissa mottitalkoissa”.

Kihloihin Ignatius meni 21.3.43 ko-tilomallaan Mikkelissä Karhumäestä löytämänsä yhteyslotta Leena Sisko os. Salovaaran kanssa.

Saravaarassa esikunta oli 15.6.1944 ja sitten Porajärven ja Tolvajärven harjun kautta Ilomatsiin, niin että vanha raja yli-tettiin 10.8.44. Majuriksi ylennetty Juuso Häikiö kotiutti luutnantti Kalevi Ignati-uksen yleisen kotiuttamisen yhteydessä 23.11.1944, jolloin hänen palvelusajak-seen tuli 3 v 5 kk ja 6 päivää.

Kalevi Ingnatius ja Leena Sisko Salovaara vihittiin Lammin kirkossa 17.12.1944.

Sodan jälkeen Ignatius valmistui DI:ksi ja palveli koko työuransa Enso-Gutzeit oy:tä.

Nyt RUK:n täyttäessä kesäkuussa 95 vveti Kalevi Ignatius kurssin 48 edustajana noin 2 000 muun reserviupseerin ohimars-sia.

Vuosalmen ponttoonisilta 5.9.1941.

Antrean räjäytetty ratapiha.

Kuukaupin räjäitetty silta.

Äyräpään maastoa taistelujen jäljiltä.

Elämää Karhumäessä toukokuussa 1942.

Tivolin vapaanäyttämö.Vänr. Anttila huvipuiston sillan äärellä.

Kuoreen pyyntiä 17.5.1942.

Nämä kaverit kärsivät

rangaistustaan

tanssittuaan luvatta.

22 23

Kiltojen talkoopäivässä sirkkeli soi ja sora lensi

Toukokuun 23. päivä museo järjesti ensimmäisen tykistö-, pioneeri- ja viestikiltalaisille suunnatun yh-

teisen talkoopäivän. Päivä onnistui yli odotusten, ja museomestari Ilkka Vahto-kari kertoi olevansa todella tyytyväinen kiltalaisten työpanokseen. Onnistuneen talkoopäivän ansiosta häneltä ja museon vahtimestari Kai Venholta säästyi useita työpäiviä muihin tehtäviin.

Talkoopäivään osallistui kaikkiaan 34 kiltalaista eri puolilta Suomea. Kaukai-simmat osallistujat olivat Pohjan Pionee-rikillan jäsenet ja yksi Pohjois-Suomen Tykkimieskillan jäsen. Pohjan Pioneeri-killasta olivat talkoissa mukana Tuomo Katisko, Henry Sormunen ja Seppo Su-honen, Pohjois-Suomen Tykkimieskillas-ta oli mukana Jorma Karhumaa. Päivään osallistuivat myös Kankaanpään Seudun Tykistökilta, Riihimäen Seudun Tykistö-kilta, Jääkäritykistön Kilta, Mittamies- ja Topografi kilta sekä Perinneradio-osaston/Suomen radioamatööriliiton jäsenet. Mu-seo kiittää lämpimästi kaikkia kiltalaisia, jotka antoivat oman työpanoksensa tal-koopäivänä. Yhteistyössä on voimaa.

Tulossa perhetoimintapäivä ja uusi näyttelySyyskausi alkaa museolla kiireen mer-keissä. Museon Perhetoimintapäivä jär-jestetään jälleen 5. syyskuuta. Päivän aikana on muun muassa mahdollisuus päästä Vanajaveden aalloille, museon oman Uisko-veneen kyydissä. Syyskuun puolivälissä museolla avataan myös uusi näyttely Sodan värit. Näyttely koostuu jat-kosodan aikana otetuista, aiheiltaan hyvin monipuolisista värivalokuvista. Näyttelyn ovat koonneet Kalevi Keskinen ja Mikko Peikari.

Museo Militaria on mukana myös 4. –6.9. Tampereella järjestettävillä Koko-naisturvallisuus 2015 -messuilla. Museon löydät osastolta A 714. Messuosastolla museon toimintaa esittelevät museonjoh-taja Jaakko Martikainen ja museon tutki-ja, FM Samuel Fabrin.

Museo Militarian kuulumisia Teksti: Samuel Fabrin, Sirkka Ojala ja Seppo SuhonenKuvat: Sirkka Ojala

Museo Militaria

6.9. klo 18.00 FT Erkki Wuolijoki: Kenraali Wrangel sisällissodassa 1920-1922.15.10. klo 18.00 Hanna Hernesniemi: Kyberturvallisuus (yhteis- työssä Kanta-Hämeen Tuglas-seuran kanssa).16.11. klo 17.00 intendentti Hanna Nikander: Aino Sibelius (yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun Lottaperinne- yhdistyksen kanssa). Maksullinen, sisältää kahvin.

Kaikki luennot järjestetään museon Tykkihallissa. Tervetuloa!

Museo Militarian syksyn 2015 yleisöluennot

Pohjan Pioneerikillan urakka valmistui ajal-laan siitä huolimatta,

että museon runko-naulain alkoi kiukutella kesken kaiken. Kuvassa

vasemmalta: Tuomo Katisko, Henry Sormu-nen, Seppo Suhonen ja

Jorma Karhumaa.

Ravintola Seiskan tarjoaman maittavan talkoolounaan jälkeen kokoonnuttiin vielä Nenosen tykin eteen ryhmäkuvaan.

Pitkän kunnostusrupeaman jälkeen museon omistuksessa oleva Uisko-vene lasket-tiin vesille maanantaina 3. elokuuta. Puolustusvoimat poisti veneen operatiivisesta käytöstä ja museoi yhden kappaleen Miehikkälässä toimineen Pioneerimuseon omistukseen vuonna 2007. Uiskon varusteita ovat: kompassi, kulkuvalolaitteet, tut-ka, hätärakettien- ja köydenampumalaite sekä hälytysvalo. Veneen moottoreina on kaksi Mercury-perämoottoria, joiden teho on 175 hevosvoimaa. Moottorit paina-vat 180 kiloa. Uiskon nopeus on 30-45 solmua kuormasta riippuen. Veneen kyytiin pääsee kerrallaan 20 henkilöä.

Pohjolasalissa järjestetyssä kiltojen esittelyosuudessa Hakku-lehden toimitussih-teeri Seppo Suhonen kertoi Pohjan Pioneerikillan erittäin aktiivisesta ja monipuo-lisesta toiminnasta.

24 25

Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoona 27 Pioneeri-komppanian päällikkö majuri Walter Just oli kerhon kunnia-jäsen.

K i k lli P il i Jääkä i t lj 27 Pi i

Killat kertovat

Korian Pioneeriupseerikerho sai tänä keväänä valmiiksi pitkään vireillä olleen projektin: historiikin julkaisemisen. Suuri kiitos kuuluu kerhon kunniajäsenelle eversti evp. Paavo Aholle, joka kerhon dokumentteihin, haastatteluihin ja muihin tutkimuksiin perustuen kirjoitti historiikin käsikirjoituksen.

Korian Pioneeri-upseerikerhon historiaa

Korian Pioneeriupseeri-kerhon historia on kiin-teä osa pioneeriaselajin

historiaa. Kerho on toiminut pääosan ajastaan Korialla toimineiden pioneerijoukko-osastojen yhteydessä. Histo-riikki täydentää aikaisemmin julkaistua pioneeriaselajin his-toriakirjallisuutta ja tuo siihen oman näkökulmansa.

Pioniiripataljoona 1:n Up-seeriklubi perustettiin Kori-alla 2.11.1921. Sen jälkeen kerho on uudelleenperustettu tai -nimetty useampaan ker-taan. Alunperin upseerikerho perustettiin huolehtimaan jä-seniensä perustarpeista ja viih-tyvyydestä ankeissa ja eristy-neissä varuskuntaolosuhteissa. Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon ruokailumah-dollisuuden järjestäminen,

johdosta taloudelliseen ahdin-koon joutuneiden jäsenten per-heiden avustamiseksi.

Kerho oli aikanaan mer-kittävä toimija niin Korian varuskunnassa kuin lähiseu-duillakin. Joukko-osaston viralliset juhlat, tilaisuudet ja vieraiden kestitys toteutettiin Upseerikerholla. Kerhon hy-väksi tunnettuja tiloja ja tar-joiluita käyttivät myös useat muut paikalliset yhteisöt ja yhdistykset. Suhteet alueen reserviupseerikerhoihin olivat lämpimät ja vuorovaikutteiset.

Upseerikerho, rakennus, oli tärkeä. Vuosien varrella yhdis-tys käytti varojaan runsaasti kerhorakennuksen ylläpitoon, remontointiin, lämmitykseen, kalustamiseen ja sisustami-seen. Upseerikerhon saunan vaiheet ovat lähes yhtä moni-naiset kuin itse yhdistyksen. Kertynyt maallinen omaisuus oli vaikeasti hyödynnettävissä Korian varuskunnan lakatessa olemasta.

Kehon toiminnassa ovat aina painottuneet juhlat ja niiden järjestäminen. Se on luonnollista, tarkoituksenahan on aina ollut myös vapaa-ajan viihtyvyyden lisääminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Samalla on hankittu varoja yh-distykselle. Vuosien 1947−71 aikana kerho oli järjestämässä kolmetoista kertaa juhannus-juhlia. Ne tuottivat merkittäviä tuloja ja olivat aikansa suurim-pia tapahtumia paikkakun-nalla. Juhannuksen juhlijoita oli vuosittain jopa yli 10 000 henkeä.

Korian Pioneeriupseeriker-hon historia on myös henkilö-

Teksti: Korian Pioneeriupseerikerhon puheenjohtaja evl Riku Mikkonen

pyykinpesukoneiden hankinta sekä huoltorahaston perusta-minen sairauden tai kuoleman

Korian Pioneeriupseeriker-hon standaari.

Upseerikerhorakennus, joka nykyään toimii lasten päivä-kotina.

Kerhon 50-vuotisjuhlien iltajuhlan tunnelmia vuonna 1971.

historiaa. Historiikissa esiin-tyy monia kerhossa vaikutta-neita upseereita Schmardenin taistelijoista aina nykypäivän puolustusvoimien kapteenei-hin saakka. Historiikki osoit-taa pioneeriaselajin kiintey-den – kokenut pioneeri löytää kirjasta tuttuja, kenties jopa itsensä. Toisaalta monen pio-neerivaikuttajan henkilökuva saattaa syventyä tämän teok-sen kautta.

Nykyään Korian Pionee-riupseerikerhon toiminta ja jäsenmäärä on vakiintunut melko pieneksi verrattuna suu-ruuden päiviin. Mikä tärkein-tä, kerho kuitenkin on edelleen aktiivisena olemassa ja omalta osaltaan ylläpitää pioneeriase-lajin perinteitä sekä pioneeri-henkeä.

Korian Pioneeriupseeriker-ho ottaa riveihinsä uusia jäse-niä, kiinnostuneita kehotetaan ottamaan yhteyttä kerhon pu-heenjohtajaan.

Korian Pioneeriupseerin historiikki on myynnissä ja sitä voi tiedustella osoitteesta: riku_mikkonen@hotmail.com.

Korian Pioneeriupseerikerhon vaiheet

Korian juhannusjuhlat olivat suurtapahtuma ja kerhon voimainponnistus.

Hakun vuosikertatilaus/neljä numeroa EUR 25,00/Suomi.PAL ry:n pioneerikiltojen ja -yhdistysten jäsenille sekä varusmiespalvelustaan

suorittaville EUR 20,00.Tilaukset: Väinö Heikkala, 0400 767 852. S-posti: ostt@pp.inet.fi .

Tilaa HAKKU-lehti

26 27

Killat kertovat

Pohjoismaiset kiltapäivät järjestetään joka toinen vuosi maittain, Tans-

ka, Ruotsi, Norja ja Suomi järjestyksessä. Tänä vuonna Tanskan Aalborgissa järjeste-tyt pohjoismaiset kiltapäivät olivat jo 35:net järjestyksessä. Niihin osallistuu kaikista edel-lä luetellusta neljästä pohjois-maasta enintään 60 kiltalaista/maa. Tämän vuoden kiltapäi-vät sattuvat valitettavasti mei-tä suomalaisia kiltaveljiä ja siskoja ajatellen varsin huo-noon aikaan, juhannukseksi. Samoin ajankohta karsi myös ruotsalaisia osallistujia Ruot-sissa vietettävän keskikesän juhlan vuoksi.

Ohessa lyhyesti kerrottuna kiltapäivien tapahtumista:17.6.2015 Meidät tultiin hake-maan Aalborgin lentoasemalta Mersedes minibussilla, kuljet-tajana oli panssarivaunun kul-jettaja ja oppaana tulkkimme Virve Jensen. Meidät vietiin kasarmille tupasiipeen nro 15. Majoitus oli 12 henkilön huo-neessa omalla WC:llä, mutta

Pohjoismaiset kiltapäivät Pohjoismaiset kiltapäivät Aalborgissa Tanskassa Aalborgissa Tanskassa 18.–21.6.201518.–21.6.2015

sovimme, että kaikki saavat nukkua ala punkassa ja Pelle lattialla. Tulopäivän ohjelmaan kuului ruokailu ja ilta messissä.

18.6.2015 Herätys oli klo 6:30. Kävimme maittaval-la aamiaisella, jonka jälkeen puimme tummat puvut päälle ja kiinnitimme suuret kunnia-merkit käyttäen apuna Pellen vatupassia. Sovimme lipun-nostajat, Eero Rantala ja Ju-hani Saarela ja lipun kantajana toimi Seppo Suhonen. Juhani Junna määrättiin marssimaan kulmamiehenä, koska oli ensi-kertalainen ja pisin. Meitä suo-malaisia oli kolmirivissä vain 14, kun tanskalaisia, norjalaisia oli varmaankin täydet 60 hen-kilöä. Ruotsalaisiakin oli vain kolmisenkymmentä, koska Ruotsissa vietetään myös kes-kikesän juhlaa. Pohjoismaiset liput nostettiin tanskalaisen sotilassoittokunnan säestyk-sellä. Tanskan sotilasneuvoston presidentti Jan Brun Andersen piti tervetuliaispuheen. Seuraa-vaksi marssimme varuskunnan muistomerkille sotilassoitto-kunnan tahdissa, laskemaan

seppeleet. Lounaan jälkeen oli kuljetus Aalborin keskustaan, josta marssimme Aalborin kau-pungin vastaanotolle. Veljesilta messissä oli iloinen, laulua johti MI8 pilotti Eino Rantala, mutta pöydässämme istui norjalainen kiltaveli Per-Olof Myhre, hän oli suomalaisten kiltaveljien ystävä ja hengen heimolai-nen, koska hänen isoisänsä oli lähtöisin Suomesta. hän kuoli sairauskohtaukseen seuraavana aamuna vähän ennen aamupa-lan alkua tuvassaan.

Illalla päivällisen jälkeen pioneerit kokoontuivat perin-teiseen yhteiseen tilaisuuteen, jota tanskalaiset pioneerit isän-nöivät. Näitä pioneeriaselajin pohjoismaisten kiltaveljien tapaamisia on vietetty jo 12 vuotta pohjoismaisten kilta-päivien yhteydessä. Suomesta oli mukana kolme pioneerikil-tojen edustajaa, Juhani Saarela Pirkka-Hämeen ja Marko Pat-rakka ja Seppo Suhonen Pohjan Pioneerikillasta. Seppo Suho-nen käytti suomalaisten pio-neerikiltalaisten puheenvuo-ron, jossa hän onnitteli aluksi

Teksti: Juhani Junna ja Seppo Suhonen

päälle kunnossa. Altaalla simu-loitiin meille mahdollisimman lähellä olevaa myrskyn tositi-lannetta äänitehostein. Suomen osastossa oli vain yksi rohkea, joka uskaltautui pukemaan kel-luntapuvun päälleen ja hyppä-si aalloille, Nina Lappalainen Ratsumieskillasta. Juhani Jun-nan mielestä yksi asia täällä on huonommin, kuin meille Suo-messa Lohjalla. Täällä hallissa ei ollut helikopteria, josta olisi voinut harjoitella pelastautu-mista ylösalaisin olevasta he-likopterista veden alla.

Seuraava kohde oli Frede-rikshavin laivastoasema. Valo-kuvaaminen oli taas kielletty. Tutustuimme huollossa oleviin laivatykkeihin, mallit näette myöhemmin Tanskan suurim-man laivan kannella. Minua ihmetytti eniten hydrauliikan määrä ja revolveri ammuska-setti. Seuraavaksi menimme koulutuskeskukseen, luennon jälkeen, meidät jaettiin kolmen

henkilön ryhmiin ja meidät vietiin laivan ohjaussimulaat-toriin. Yksi meistä kävi tutkan ääreen, toinen ohjauspuik-koihin ja kolmas merikortin taakse. Ajoimme laivan tai he-likopterin onnistuneesti sillan ali väistellen valvonta-aluksia ja poijuja. Lopuksi läksimme satama alueelle, siellä oli va-lokuvaaminen vapaata. Sata-massa näkyi myös kaksi jään-murtajaa, joita ei ollut tarvittu kahteenkymmeneen vuoteen, ne ovat nyt myytävänä. Omat huomiomme olivat, Tanskassa on isompia aluksia kuin meillä Suomessa.

Illalla meillä oli tanskalai-nen Juhannusaatto, jota he eivät vietä normaalisti. Mutta Juhan-nuskokko oli hieman erikoinen, ämpärissä oli hiekkaa ja kynt-tilöitä. Palopäällikkö oli kou-lutuksessa, eikä ollut paikalla, joten kukaan vastuuhenkilö ei antanut lupaa tehdä oikeaa Ju-hannuskokoa.

20.6.2015 Norjalainen kil-taveli Per-Olof Myhre kuoli sairauskohtaukseen aamulla vähän ennen aamupalan alkua tuvassaan. Päivä alkoi aamiai-sella ja lipunnostolla. Norjan lippu laskettiin puoli tankoon, sekä pidettiin hiljainen hetki ja lausuttiin muistosanat kiltaveli Per-Olof Myhrelle.

Tutustuimme lääkintämies-ten töihin. Ambulanssit olivat panssariajoneuvoja, aseistus miehillä oli viimeisen päälle, mutta he kertoivat, että hei-dän tärkein työkalu on tosi-tilanteessa monitoimisakset, siksi ne ovat helposti saata-villa. Toinen ohjelma numero oli Pohjoismainen ampuma-mestaruuskilpailu, johon oli yleisöltä pääsy kielletty, tur-vallisuus kysymys. Suomen ampumajoukkueeseen kuu-luivat: pistooliammunta: Nina Lappalainen ja Veli-Matti Pu-ranen, kivääriammunta: Marko Patrakka ja Seppo Suhonen.

Tanskan Pioneeriyhdistystä sen 100-vuotistaipaleesta, joita ko. yhdistys vietti vuosi sitten. Sitten hän kertoi suomalaisten pioneerikiltojen toiminnasta, jossa koulutus on tänä päivänä merkittävässä roolissa unohta-matta aselajin perinteiden vaa-limista.

19.6.2015 Aamupala ja li-pun nosto. Aamiaisen jälkeen siirryimme linja-autolla eri-koisjääkäriyksikköön, jätim-me kännykät ja kamerat linja-autoon koska valokuvaaminen oli kielletty. Englannin kielen taito oli heillä loistava. Päältä-päin katsottuna miehet olivat hyväkuntoisia ja loistavia so-tilaita. Kalusto näytti olevan viimeisen päälle hyvää ja pa-rasta kuulemma ostetaan mitä rahalla saa. Tilaisuus päättyi kahvittelun merkeissä.

Siirryimme linja-autolla tu-tustumaan Aalborin lentotuki-kohtaan, jossa valokuvaaminen oli täysin vapaata. Hallissa oli huollossa Tankan kuninkaal-listen ilmavoimien kuljetus-lentokone Hercules, johon tutustuimme erittäin tarkasti. Juhani Junnalle tuli heti mie-leen vuosien 1965- 1966 va-rusmiesajat Utista KuljLLv:en apumekaanikkona. No onhan Hercules vähän isompi kulje-tuslentokone kuin DC3.

Seuraavaksi siirryimme lai-vaston pelastautumiskoulutus-keskukseen. Pelastautumiska-lusto näytti olevan viimeisen

Marko Patrakka sijoittui kol-manneksi kivääriammunnassa henkilökohtaisessa sarjassa. Norja voitti joukkuemestaruu-den. Seuraavaksi vierailimme Aalborgin veteraanikodissa, jossa ruokailimme. Viimeinen kohde oli varuskuntamuseo, josta otettiin paljon valokuvia.

Illalla oli Juhlaillallinen, tumma puku ja kunniamer-kit. Puheita oli paljon, kunnia merkkejä jaettiin ansioituneil-le. Suomen puolustusministe-rin myöntämät kilta-ansiomi-talit saivat: Jan Kaare Chris-tensen Tanskasta, Jan-Olof Johansson Ruotsista ja Persen Peder Johan Norjasta. Vastaa-vasti suomalaisista saivat eri pohjoismaiden kiltajärjestöjen mitaleja: Norjan Pauli Mikko-la, Ruotsin Henry Siikander ja Tanskan Seppo Suhonen. Kos-ka ravintolan henkilökuntaa oli vähän, niin Juhlaillallinen venähti viisituntiseksi. Jatkot jatkuivat veljesillan merkeissä mesissä klo 2:00 asti.

21.6.2015 Oli aamiainen, majoituksen luovutus avaimi-neen ja vuodevaatteineen, sekä roskat ulkona oleviin astioihin. Lopuksi toteutimme lähtösere-moniat tanskalaisten järjestäji-en sekä Henryn ja tulkkimme Virven kanssa. Mersulla meidät vietiin Aalborgin lentoasemal-le, kuljettajana oli kodinturva-joukkojen mies. Kiitokset tans-kalaisille kiltaveljille hyvistä kiltapäivien järjestelyistä ja kiitokset kaikille suomalaisille kiltasiskoille ja -veljille muka-vasta matkaseurasta.

Pohjoismaisten kiltapäivien avaus, lippujen nosto, Suomen lipun nostajina Eero Rantala ja Juhani Saarela.

Tanskalainen versio juhan-nuskokosta.

Suomen osasto lähdössä marssille Aalborgin keskustan läpi, osaston kärjessä Per-Elof Boström ja lippua kantamassa Seppo Suhonen.

Suomalaiset kiltalaiset varuskunnan muistomerkillä, vasem-malta Juhani Junna, Per-Elof Boström, Marko Patrakka, Veli-Matti Puranen, Nina Lappalainen ja Hannu Mononen.

Nina Lappalainen kellumassa aallokossa kelluntapuvussa.

Suomen osaston ryhmäkuva, kaikkia ei saatu metsästettyä kuvaan kaupungin vastaanotolla suuresta ihmisjoukosta.

28 29

Haminassa liikkui 6.6.2015 ryhdik-käitä miehiä ja naisia, kun 3 000 reserviupseeria eri puolilta Suo-

mea on kokoontunut ympyräkaupunkiin juhlistamaan koulunsa merkkivuotta. Ensimmäinen reserviupseerikurssi aloi-tettiin Haminassa 1. huhtikuuta vuonna 1920. Sotavuosina koulu toimi Niinisa-lossa, mutta sodan jälkeen koulutukseen tuli katko. Valvontakomissio määräsi re-serviupseerikoulutuksen lakkautettavaksi vuodesta 1945 vuoden 1948 kevääseen. Koulutus alkoi Haminassa uudestaan 31. toukokuuta 1948. Vuosikymmenten mittaan RUK on kouluttanut yli 174 000 miestä ja naista. Tällä hetkellä Reserviup-seerikoulussa on meneillään kurssi nume-ro 246, nimeltään Petäjä.

Oulusta lähti 14 reserviupseeria bus-silla kohti Haminaa ja ajoimme Iisalmen ja Kuopion kautta ja mukaamme liittyi 19 Pohjois-Savon alueen reserviupsee-ria. Lähdimme juhlapäivää edeltävänä päivänä matkaan ja yövyimme RUK:n

päärakennuksessa pari yötä. Juhlapäi-vänä ohjelmaan kuului seppeleen lasku kaatuneiden upseereitten muistomerkil-le. Päiväjuhla toteutettiin Haminan Bas-tionissa. Päiväjuhlassa juhlapuhujana oli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hal-lituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja. Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Päiväjuhlan jälkeen seurasi ohimarssi kursseittain ja ohimarssin vastaanotti maavoimien komentaja kenraaliluutnant-ti Seppo Toivonen. Jotkut kurssit olivat saaneet joukkonsa liikkeelle ja enimmil-lään joltakin kurssilta oli kymmeniä re-serviupseereita. Mutta useimmat kurssit olivat edustettuna muutaman kurssiveljen voimin. Mm. omalta kurssiltani 129 oli mukana vain 9 kurssiveljeä, joista pionee-reja oli kolme, Ari Ahola Espoosta, Lars Meyer Mäntsälästä ja Seppo Suhonen Oulusta. Koulu oli järjestänyt kalusto-näyttelyn, jossa upseerioppilaat esittelivät meille vanhoille parroille käytössä olevaa kalustoa. Tietysti pääsimme tutustumaan

omiin tupiimme ja löytyihän se entinen oma punkkakin sieltä. Nautimme mais-tavan hernekeitto lounaan ohimarssin jälkeen. Eri kurssit pitivät omia kokouk-siaan pitkin päivää. Tietysti täällä tapasi runsaasti tuttuja, muitakin kuin kurssika-vereita. Oli todella upea päivä maanpuo-lustushenkisten ystävien seurassa.

Bussimme läksi paluumatkalle sun-nuntai-aamuna. Pysähdyimme Mikkelis-sä, missä tutustuimme Päämajamuseoon, Jalkaväkimuseoon sekä Viestikeskus Lokkiin. Matka jatkui Kuopion ja Iisal-men kautta Ouluun. Matkan aikana ker-tasimme muistoja omilta kursseiltamme Haminassa. Esitämme kiitokset Jari Mal-jaselle matkan järjestelystä sekä tietysti hyvälle kuljettajallemme Jere Väisäselle Oulun Taksipalvelusta turvallisesta bus-simatkasta. Samoin esitämme lämpimät kiitokset Reserviupseerikoululle hyvistä juhlajärjestelyistä. Toivottavasti tapaam-me 5 vuoden päästä entistä enemmän kurssiveljiä RUK:n 100-vuotisjuhlassa.

RUK vietti 95-vuotisjuhlaansa HaminassaTeksti ja kuva: Seppo Suhonen

Bussimme väki joukkokuvassa paluumatkalla Leppävirralla.

Killat kertovat

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjes-tettiin tänä vuonna 4.6.2015 Oulussa. Paraatin teemana oli: Puolustus-voimat – valmiutta ja puolustuskykyä koko Suomessa.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati Oulussa

jestöjen lippulinnat, Rauhanturvaajien-, Oulun Sotilaskotiyhdistyksen- ja Naisten Valmiusliiton osastot.

Maanpuolustusjärjestöjen lippulinnas-sa lippujen kantajina oli runsaasti Pohjan Pioneerikillan jäseniä, lippulinnaa johti Jari Maljanen, lippuja kantamassa Seppo Suhonen, Kari Ahokas, Peter Elo ja Tuo-mo Katisko.

Paraatikatselmus järjestettiin Raatin liikuntakeskuksen kentällä, ohimarssi Merikosken silloilla. Paraatin vastaan-otti Puolustusvoimien henkilöstöpäällik-

kö kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa, seurassaan veteraanijärjestöjen edustajat Aarno Strömmer ja Onni Toljamo sekä Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Kenttähartauden piti kenttäpiispa Pekka Särkiö, ja paraatijoukkoja komensi Kai-nuun prikaatin komentaja, prikaatikenraa-li Jukka Sonninen.

Paraatipäivänä saattoi lisäksi tutustua ohjusveneeseen Toppilan satamassa ja kalustonäyttelyyn Kuusisaaressa sekä seurata taitolento- ja toimintanäytöksiä. Puolustusvoimien tapahtumat huipen-tuvat illalla MILjazz-konserttiin, jossa esiintyvät tänä vuonna Lapin sotilas-soittokunnan big band solistinaan Antti Annola, Ilmavoimien jazzcombo solisti-naan Elena Mindru sekä Varusmiessoit-tokunnan showband solistinaan Sami Saari.

Teksti: Maavoimien esikunta ja Seppo Suhonen • Kuva: Seppo Suhonen

Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna ohimarssilla, lippulinnaa johti Jari Maljanen, eturivissä vasemmalta Reserviupseerilii-ton lippua kantoi Juhani Niva, Reserviläisliiton lippua Sakari Ranta ja Maanpuolustuskiltojen liiton lippua Seppo Suhonen.

Paraatiin osallistui joukkoja kaikista puolustushaaroista, Maanpuolus-tuskorkeakoulusta sekä veteraa-

ni- ja maanpuolustusjärjestöistä yhteen-sä noin 1200 henkilöä ja 90 ajoneuvoa. Ohimarssin moottoroidut osat marssivat ensimmäistä kertaa ns. taisteluosastoko-koonpanossa.

Mukana oli Puolustusvoimien paraa-tijoukkojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppania, Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen Pohjois-Suomen osasto, veteraani- ja maanpuolustusjär-

30 31

Ryhmä tutustumassa poliisien aseistukseen.

Killat kertovat

Poliisimuseo on kaikille avoin, ilmainen museo. Sen perusnäyttely kuvaa

poliisin historiaa. Hallituksen jäsen Hannu Lakee opasti kil-lan vierailuryhmää erikois-näyttelyssä, jonka nimenä on ”Voimaa ja vaativia tilanteita.

Näyttely kertoo poliisin voimankäytön historiasta ja nykypäivästä. Näyttely käy läpi poliisin voimankäytön historiaa 1800-luvulta lähti-en, jolloin poliisit toimivat lähinnä kurittajina Jumalan ja keisarin armosta. Nykyään poliisin toimivaltuudet ja voi-

Pääkaupunkiseudun Pioneerikilta Pääkaupunkiseudun Pioneerikilta poliisimuseossa Tampereellapoliisimuseossa Tampereella

Hannu Lakee kertoi suoja-kilven taktisesta käytöstä.

Hannu Lakee, joka on ollut mukana kokoamassa poliisimu-seota, kertoi poliisitoiminnasta eri aikakausina.

Hannu Lakee kertoi poliisilipun synnystä ja heraldiikasta.

Vasemmalta: Ismo Pajari-nen, Martti Passi, Tommi Laakkonen, Ilpo Ervasti, Petri Karhumäki ja Hannu Lakee.

Pääkaupunkiseudun pio-neerikilta teki vierailun poliisimuseoon Tampe-reen Hervantaan 13.6. Menomatka tehtiin omil-la autoilla. Kokoontumi-nen tapahtui Hämeenlin-nassa, museo Militiassa, josta siirryttiin moottori-marssilla Tampereelle ja poliisimuseoon.

mankäyttö on tarkkaan lailla säännösteltyä.

Näyttelyssä on esille run-saasti valokuvia, fi lmimateri-aalia ja esineistöä kasakoiden piiskoista ja satuloista aina Karhu-ryhmän käyttämiin aseisiin ja erikoisvarusteisiin.

Teksti: Ilpo Ervasti

Maanrakennus- jakunnallistekniikka

Salaojitukset

PWK-KAIVUU OYPuh. (05) 377 6835 korjaamo

377 8686 iltaisin0400-552 141

PIONEERIT!ILMOITUKSET TUKEVAT

MAANPUOLUSTUSTYÖTÄMME.

TERVETULOA MUKAAN!

KIITÄMME TUESTANNE!

32 33

Pohjan Pioneerikilta ry toteutti kil-lan ”perhepäivän” Hiukkavaarassa 14.6.2015. Tapahtumaan osallistui jä-

seniä perheineen yli 40 henkilöä sekä muu-tama muiden maanpuolustusjärjestöjen jä-sen perheineen. Mukana oli runsaasti lapsia ja lapsenlapsia. Nuorin osanottaja oli Susan-na ja Heikki Kaiston 4-kuukauden ikäinen Lilja-tytär. Janne Kalinainen, Heikki Kaisto ja Iikka Ellilä olivat suunnitelleet mielen-kiintoisen ohjelman, josta löytyi kiinnos-tuksen kohteita kaiken ikäisille. Tapahtuma toteutettiin Hiukkavaarassa haulikkoradan läheisyydessä. Ohjelmassa oli miinan etsin-tää, tutustumista panssarimiinaan, putkimii-naan, viuhkaräjähdepanokseen, sinkoihin ja kaasunaamariin. Mukana oli myös ilmaki-vääriammuntaa. Lisäksi Janne Kalinainen piti joka kodin turvallisuuteen liittyvää sam-mutuskoulutusta. Perhepäivien osanottajat saattoivat tutustua killan linnoituskursseilla rakentamiin linnoitteisiin, taisteluhautoihin, pesäkkeisiin ja korsuihin.

Killat kertovat

Killan perhepäivä toteutettiin Killan perhepäivä toteutettiin kolmannen kerran Hiukkavaarassakolmannen kerran Hiukkavaarassa

Teksti ja kuvat: Seppo Suhonen

Makkaranpaistoa ja mehun juontia tapahtumien välillä.

Susanna ja Heikki Kaisto ja perhepäivän nuorin osanottaja heidän Lilja-tyttärensä.

Asmo Saarelan poika ilmakivääriammunnassa Jannen opastuksella.

Tulevat Sinko Simot harjoittelevat.

Janne Kalinainen opettaa sammutuspeitteen käytöä.

Tietysti makkaranpaisto ja mehu olivat pääohjelmanumerona, sekä tietysti vapaa jutustelu osallistujien kesken. Moni tapah-tumaan osallistunut kiltalaisen puoliso piti tapahtumaa onnistu-neena. Näin he näkivät ja tutustuivat killan jäseniin ja toisiinsa sekä näkivät, millaista toimintaa kilta toteuttaa koulutuksena. Tapahtuma sai kiitosta ja kehuja. niinpä perhepäiviä päätettiin järjestää aina vuosittain ja kutsutaan mukaan muiden maanpuo-lustusjärjestöjen jäseniä perheineen.

34 35

Killat kertovat

Pohjan Pioneerikilta mukana Pohjan Pioneerikilta mukana kolmessa linnoitusharjoituksessa kolmessa linnoitusharjoituksessa kesän 2015 aikanakesän 2015 aikana

Rovajärven linnoitusharjoitusRovajärvellä linnoitusharjoi-tuksessa koottiin ja rakennet-tiin harjoitusalueelle Logis-tiikkalaitoksen suunnittelemia osittain tehdasvalmisteisista puuosista ja puuelementeistä korsu ja pesäkkeitä sekä liit-tymähautaa. Kurssin puitteissa testattiin uusien linnoitusra-

kenteiden asennettavuutta ja toimintaa.

Mukana oli kymmenkun-ta reserviläistä Pohjois-Suo-mesta, jotka olivat siviilissä rakennusalan ammattilaisia. Kurssilla oli Pohjan Pionee-rikillasta neljä jäsentä, Peter Elo, Ville Karppinen, Janne Parkkila ja Seppo Suhonen. Harjoitusta johti insinöörikap-teeni Pertti Siirilä.

Tankavaaran luontokeskukseen uusi korsu täydentämään sotahistorian esittelyäMaanpuolustuskoulutusyh-distyksen (MPK) Lapin Kou-lutus- ja tukiyksikkö yhteistoi-minnassa Jääkäriprikaatin ja Pohjan Pioneerikillan kanssa mahdollistaa järjestämillään kursseilla reserviläisille tilai-suuden perehtyä linnoitteiden rakentamiseen ja samalla sota-historiaan. Jääkäriprikaati tuki linnoituskurssia tarvittavalla kuljetuskalustolla, suojavaa-tetuksella, konekalustolla ja käsityökaluilla. Tankavaaran linnoituskurssilla salvettiin hirsikorsu sodanajan suun-nitelmien pohjalta ja tietysti parkattiin korsuun ja tulevien pesäkkeiden rakenteisiin tar-vittavat hirret. Linnoituskurs-sille osallistui toistakymmentä reserviläistä Pohjois-Suomes-ta, joista Pohjan Pioneerikil-lan jäseniä oli seitsemän, Jari Oikarainen, Ville Karppinen, Tero Svan, Kimmo Lumijär-vi, Hannu Kuhmonen, Raimo Paakkari ja Seppo Suhonen. Kurssin johtajana toimi Heikki Poikela Rovaniemeltä. Raken-nettava hirsikorsu ja pesäkkeet tulevat lähelle Metsähallituk-sen Tankavaaran Luontokes-kusta, alueelle, missä sodan aikana on sijainnut saksalais-ten tukikohta.

Tankavaaran luontokes-kuksen sotahistoriapolulla Urho Kekkosen kansallis-puistossa pääsee jatkossa tun-nustelemaan entistä parem-min jatkosodan todellisuutta. Luontokeskuksen pihapiiriin rakennet-tavassa majoituskor-sussa voi miettiä saksalaissoti-laan arkea. Rakentajina olivat Maanpuolustus-koulutusyh-distys ry:n kurssilaiset. Korsu toteutettiin yhteistyössä Met-sähallituksen luontopalvelujen kanssa. Tankavaarassa Sodan-kylän pohjoisosassa on erittäin runsaasti saksalaisjoukkojen jatkosodan aikaisen Schutz-wall- puolustuslinjan rakentei-ta. Linjan tarkoitus oli suojata Petsamon nikkelikaivosten ja Jäämerentien käyttö, mikäli

täydentää kokonaisuutta ko-nekivääripesäk-keellä ja tyk-kiasemalla. Uuteen korsuun ja sotahistoriapolkuun voi käydä tutustumassa vapaasti. Sotahistoriasta kertova polku lähtee Tankavaaran luontokes-kuksen pihalta.

Tankavaaran linnoituskurs-sin osalta olimme majoittuneet Luontokeskuksen tiloihin, missä oli hyvät peseytymis-mahdollisuudet ja saunomis-mahdollisuus. Huolto pelasi kurssin muonittajien toimesta kiitettävästi.

Esitän kiitokset Jääkäripri-kaatille, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Aluetoimistolle ja MPK:n Lapin KOTU-yk-sikölle kurssin tukemisesta, huollosta ja järjestelyistä. Kiitokset myös aktiivisille ja ahkerille kurssilaisille, etenkin kurssilla oleille moottorisaha-ammattilaisille, Jarille, Han-nulle ja Terolle. Tankavaaran linnoituskurssi jatkuu ensi vuonna.

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n ja Rukajärventie ry toteuttamassa Änäkäisten tuki-kohdan entisöintiäLieksan koillispuolella si-jaitsevaa Salpa-linjaan kuu-luvaa Änäkäisten tukikohtaa alettiin kunnostaa MPK:n linnoituskurssin toimesta 31.7.–2.8.2015. Toimeksian-tajana ovat Rukajärven suun-nan historiayhdistys ry ja Rukajärventie ry. Yhdistykset ovat ottaneet tavoitteekseen kunnostaa Änäkäisten tuki-kohdan taisteluhaudat ja pe-säkkeet sodanaikaisen mallin mukaan. Ne palvelisivat ensi-sijaisesti alueen matkailijoita sotahistoriallisena nähtävyy-tenä. Kyseessä on perinnelin-noittaminen sodanaikaisten suunnitelmien mukaan. Kor-jaustyö toteutetaan reserviläis-ten voimin linnoituskurssina ja Kainuun Prikaatin tukemana. Linnoituskurssille tänä kesänä osallistui 13 reserviläistä ja 7 varusmiestä Kainuun Prikaa-tista, joiden johtajana toimi

Teksti ja valokuvat: Seppo Suhonen

Pohjan Pioneerikillan jäseniä osallistui kevään ja kesän aikana kolmeen linnoitusharjoitukseen joko kurssilaisina tai kouluttajina. Ensimmäinen lin-noitusharjoitus oli 2.–3.5.2015 Rovajärvellä, jonka toteutti Puolustusvoimien Logistiikkalaitos VEH-harjoituksena. Toinen linnoituskurssi toteutet-tiin29.–31.5.2015 MPK:n koulutuksena Lapin KO-TU-yksikön toimesta Metsähallituksen Tankavaaran Luontokeskuksen alueella ja toteutus oli perinnelin-noittamista. Kolmas linnoituskurssi toteutettiin Poh-jois-Karjalassa Lieksan koillispuolella Salpa-linjaan kuuluvassa Änäkäisten tukikohdassa MPK:n kurs-sina Pohjois-Pohjanmaan KOTU-yksikön toimesta ja oli samoin perinnelinnoittamista.

Puurakenteinen korsu liittymäkäytävineen katetta ja maa-täyttöjä vaille valmis, vieressä betonirakenteinen elementti-korsu.

Pesäke ja liittymähaudan hirsikate odottaa kivi ja maaker-roksia päälleen.Puukorsun tehdasvalmisteiset kehät koottu.

Kurssilaiset ryhmäpotretissa.

Tankavaaran linnoituskurssilaiset salvetun hirsikorsun edessä.

Parkatuista hirsistä salvettu hirsikorsu kattorakenteita vaille valmis.

Tauno Oksanen (keskellä) ja Tenho Tikkanen (oikealla) ja-kavat kurssilaisille ”perinnelinnoittajan” kunniakirjoja, vas-taanottamassa kuvassa selin kurssin johtaja Tuomo Katisko.

Neuvostoliitto olisi miehittä-nyt Suomen. Linnoituskoko-naisuus on säilynyt erityisen hyvin Urho Kekkosen kan-sallispuistossa. Kaksi vuotta sitten rakennetun sotahisto-riapolun varrella on kymme-niä alkuperäisiä korsuja, pote-roita, konekivääripesäkkeitä, tykkiasemia ja taisteluhau-toja. Alkuperäisiin korsujen sisäosiin ei turvallisuussyistä

pääse tutustumaan. Nyt ra-kennettavasta näköiskorsusta kävijä pystyy hahmottamaan, miltä jo maatuneet sodanai-kaiset korsut ovat näyttäneet ja miten paljon majoittumistilaa sotilailla on ollut. Sen jälkeen voi suunnata tutustumaan so-tahistoriapolun opasteisiin ja alkuperäisiin puolustuslinjan rakenteisiin. Tulevina vuo-sina suunnitelmissa on vielä

�

36 37

Killat kertovat

Henkilötapahtumat

Kainuun prikaatin Pohjan pioneeripataljoonan sekä Porin prikaatin Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan komentajat vaihtuvat 1.9.2015.

Pohjan pioneeripataljoonan komentajaksi määrätään Pää-esikunnasta everstiluutnantti Tuomas Liukko. Nykyinen komentaja, everstiluutnantti Ari-Pekka Väänä-nen siirtyy Pääesikuntaan, josta edelleen erityistehtävään Yhdysvaltoihin.

Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoonan komentajaksi määrätään Porin prikaatin esikunnasta everstiluutnantti Mikko Kurko. Nykyinen komentaja, everstiluutnantti Aki Mustonen siirtyy Porin prikaatin esikuntaan.

Maasotakoulun Pioneerikoulun johtaja vaihtuu 1.9.2015. Pioneerikoulun johtajaksi määrätään Maa-voimien esikunnasta everstiluutnantti Riku Mikkonen. Nykyinen koulunjohtaja, everstiluutnantti Timo Iltanen siirtyy Pääesikuntaan.

yliluutnantti Arto Mononen. Kurssin johtajana toimi Tuo-mo Katisko Pohjan Pioneeri-killasta josta oli mukana killan linnoitussuunnittelija Pentti Haimakainen, kurssivääpe-linä toimi Seppo Suhonen ja kurssilla mukana Pekka Sep-pänen ja Mikko Happo, Poh-jois-Karjalan Pioneerikillasta mukana oli Jyrki Raunio ja Oulusta lisäksi oli Jani Kavi-lo. Rukajärven seudun histo-riayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen ja Rukajär-ventie ry:n puheenjohtaja Tauno Oksanen osallistuivat myös linnoitustyöhön. Li-säksi kylätoimikunnasta oli 4 henkilöä huolto ja muonitus-tehtävissä. Linnoituskurssin alkuperäisenä tavoitteena oli houkutella Pohjois-Karjalan ja Savon pioneereja mukaan koulutustoimintaan, mutta jostakin syystä vain yksi pio-neerireserviläinen tuli kurssil-le Pohjois-Karjalan Pionee-rikillasta. En tiedä, mikä oli esteenä kurssille tulemisessa. Pohjan Pioneerikilta halusi ja-kaa ja välittää kurssin myötä hyvässä tarkoituksessa omaa koulutusosaamistaan sisarkil-loille.

Kainuun Prikaati tuki kurssia mm. konekalustolla, käytössä oli tela-alustainen Liebherr 934 kaivinkone ja traktorikaivuri. Nämä koneet kuljetettiin kuljetuslaveteil-la Kajaanista kurssipaikalle Änäkäisiin. Lisäksi Kainuun Prikaatin tukeen kuului suoja- ja turvavaatetus, aggregaatti, moottorisahoja, porakoneita, vaaituskalusto ja iso määrä erilaisia käsityökaluja. Va-rusmiehistä Niko Ålander oli lääkintämies koulutukseltaan ja oli valmis antamaan tarvit-taessa ensiapua mahdollisiin työtapaturmiin. Onneksi työ-tapaturmia ei sattunut kurssin aikana. Lisäksi varusmiehistä neljä oli ns. koneiden kuljet-tajia. Täytyy todeta, että Kai-nuun Prikaatista mukana ollut yliluutnantti Arto Mononen oli huolehtinut ja varustanut kaiken tukimateriaalin ensi-luokkaisesti, kaikkea oli mu-kana ja kaikki koneet olivat

toimintakuntoisia. Kiitokset Artolle siitä.

Ensin oli ohjelmassa van-hojen taisteluhaudan ja pe-säkkeiden purku lahonneesta puutavarasta. Sen jälkeen päästiin kaivamaan rakennet-tavien taistelu- ja liittymä-

hautaa ja pesäkkeiden tiloja. Rakentaminen toteutettiin hirsiversiona. Rakennuttajat olivat hankkineet ison kasan kuusitukkeja rakennusmateri-aaliksi. tästä kasasta valittiin kooltaan ja lujuudeltaan käyt-tökelpoiset hirret seinä- ja

kehärakenteisiin. Yksi ryhmä aloitti puisten kehäelement-tien valmistamisen taistelu-hautaa varten. Toinen ryhmä aloitti taisteluhaudan rakenta-misen entiselle paikalle. Tais-teluhauta rakennettiin noin 1,9 m syvyiseksi.

Lauantai iltana saunomisen ja päivällisen jälkeen Tau-no Oksanen, kapteeni evp. rajavartiostosta, piti hyvän ja seikkaperäisen esityksen Rukajärven suunnan tapahtu-mista sodan aikana sekä pio-neeritoiminnasta siellä. Tenho Tikkanen näytti fi lmejä eri ta-pahtumista tällä alueella, mm. eräästä paikallisten asukkai-den toteuttamasta näytöksestä Änäkäisen tukikohdan alueel-la. Historiakatsaus oli todella mielenkiintoinen ja kaikki mukana olijat saivat hyvän käsityksen historiallisista ta-pahtumista sodan kestäessä.

Sunnuntaina osa linnoi-tusporukasta läksi purkamaan isolla tela-alustaisella kaivin-koneella kallioluolassa ole-vaa kaksikerrospesäkettä ja loppuosa jäi viimeistelemään sitä taisteluhaudan osaa, mikä oli tarkoitus saada valmiiksi tämän kurssin puitteissa. Kal-lioluolan pesäkkeen hirsiosat olivat pääosin myös lahonnei-ta. Niiden purku oli välttämä-töntä, jotta seuraavana kesänä päästään rakentamaan tätä osaa ja ennen sitä pystytään saamaan mitat uutta toteutusta varten. Vanhojen lahonneiden hirsirakenteiden sortumisvaa-ra oli myös vaaratekijä. Kun vanhat rakenteet saatiin pudo-tettua alas, poistui sortumis-vaara. Ongelmana oli purku-töissä, että leveä kaivinkone ei päässyt tarpeeksi lähelle kape-assa kalliosolassa, eikä voinut poistaa kaikkia purkujätteitä puretun pesäkkeen kohdalta. Purkujätteet täytyy poistaa joko pitkäpuomisella koneella tai vedettävä traktorilla ja rii-muilla pois pesäkkeen pohjal-ta. Samoin kallioluolan osalta tulee käyttää ammattitaitoista rusnauksen asiantuntijaa, joka arvioi rusnauksen tarpeelli-suuden ja tekee kustannusarvi-on rusnaustyöstä. Kallioluolan

Kallioluolassa olleen pesäkkeen purkutyö on tiputtanut pesäkkeen puurakenteet alas, näin saatiin sortumisvaarassa oleva osittain puurakenteinen pesäke vaarattomaksi.

Linnoittajat ryhmäkuvassa.

Kaivinkone ja traktorikaivuri purkamassa lahonnutta taiste-luhautaa.

katossa on osassa liuskeista ja ruhjeista pintaa, jossa on mah-dollisesti irto kappaleiden ja lohkareiden putoamisvaara. Näin saataisiin luola myös kokonaisuudessaan yleisölle avoimeksi pesäkkeen rakenta-misen jälkeen.

Kurssin huolto toimi kiitet-tävästi. Kurssilaiset ja varus-miehet majoittuivat läheiselle vanhalle koululle, joka on nyt maaseutumatkailuyrityksen käytössä. Siellä oli saunomis- ja peseytymismahdollisuus jokaisen työpäivän päätteeksi. Koululla tarjoiltiin kurssilai-sille aamupala ja päivällinen. Lounas ja kahvit nautimme lähellä kurssipaikka olevassa Jukolan Motin kodassa. Säät eivät kaikin ajoin suosineet kurssia, välillä tuli ukkoskuu-ron myötä ihan runsaasti vettä. Mutta pienet kuurot eivät juuri hidastaneet rakentamista.

Kurssin puolesta esitän lämpimät kiitokset Kainuun Prikaatille ja Pohjois-Pohjan-maan ja Kainuun Aluetoimis-tolle hyvästä tuesta, hankkeen puuhamiehille Tenho Tikka-selle ja Tauno Oksaselle ja kylätoimikunnalle kiitokset kurssin järjestämismahdolli-suudesta ja hyvästä huollol-lisista järjestelyistä. Samoin kiitän kurssin johtajaa Tuomo Katiskoa hyvästä ja ammatti-maisesta kurssin vetämisestä sekä kaikkia mukana olleita varusmiehiä ja reserviläisiä ahkerasta työstä ja oikeasta asenteesta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Ensi vuonna tavataan sekä Lieksassa että Tankavaarassa MPK:n kurssi-en merkeissä.

4.-6.9.2015www.kokonaisturvallisuus.fi

2015

KOKO

NAISTURVALLISU

US

Kokonaisturvallisuus – Yhteiskunta yhdessä

Arjen turvallisuudesta maanpuolustukseen

Kokonaisturvallisuus 2015 -messut

Arjen turvallisuudesta maanpuolustukseen

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden

SUURTAPAHTUMA

Arjen turvallisuus

Maanpuolustus ja taistelunäytökset

Järjestöt ja viranomaiset

ja uhkakuvat

Kyberturvallisuus ja tulevaisuus

Turvallisuusteknologiat

kuva

: Jar

no R

iipin

en

38 39

Muistomerkkitoimikunnasta patsaiden luovuttajina vasem-malta eversti Jouko Rauhala ja Aimo Hattula.

Schmardenin muistomerkkihanke

Schmardenin muisto-merkkitoimikunta piti kokoustaan Säkylässä

14.8.2015 ja luovutti Jääkäri-pienoispatsaita (Schmarden-sarja) muistomerkkihankkee-seen merkittäviä lahjoituksia tehneille henkilöille, yrityksil-le ja järjestöille. Tähän men-nessä lahjoittajia on kertynyt kaikkiaan 14. Säkylässä luo-vutettiin jääkäripienoispatsai-ta vastaanottajille tai välitettä-väksi näistä puolet, eli 7.

Luovutustilaisuudessa muis-tomerkkitoimikuntaa edustivat pioneeritarkastaja eversti Jou-ko Rauhala, Pioneeriaselajin Liitto ry:n puheenjohtaja Aimo Hattula ja muistomerkkihank-keen projektipäällikkö ja sih-teeri everstiluutnantti, ST Vesa Valtonen. Aimo Hattula kertoi luovutustilaisuuden aluk-

Schmardenin muistomerkkitoimikunta luovutti 15.8.2015 Jääkäripatsaita SäkylässäTeksti ja kuvat: Seppo Suhonen

Jääkäripatsas

si muistomerkkihankkeesta, sen nykytilasta ja tavoitteista. Muistomerkkihanketta hallin-noi Pioneeriaselajin Liitto ry ja hanketta vetää siihen asetettu toimikunta, johon kuuluu edus-tajia pioneeriaselajista, Jääkä-ripataljoona 27:n perinneyh-distyksestä ja Pioneeriaselajin Liitosta. Muistomerkkitoimi-kunnan puheenjohtajana toi-mii kenraalimajuri evp Juhani Kääriäinen. Latvian päässä asi-at ovat edenneet muun muassa muistomerkin sijoituspaikan osalta siihen pisteeseen, että 21.8.2015 allekirjoitetaan so-pimus latvialaisten osapuolten kanssa. Muistomerkin toimit-tava suomalaisyritys Sorvikivi Oy on valmistellut kiviaihion, josta muistomerkki työstetään. Muistomerkin korkeus on noin 4,2 m ja paino noin 5 tonnia.

Säkylässä Jääkäripatsaan vastaanottivat: Antero J Blomberg, Petteri Pietarinen/Liedon SP vastaanottajana Jari Mattila, Matti Arpiaisen edustajana oli hänen poikansa, Arno Leino ja Janne Kalinainen Pohjan Pioneerikilta ry:stä.

Jääkäripienoispatsaat (Schmarden-sarja)Nro 1 Jääkärisäätiö (luovutetaan myöh.) 2 Michael Manke (luovutettu Hampurissa 26.2.2015/VV) 3 Martti Häikiö (luovutettu Sipoossa 20.3.2015/VV) 4 Jukka Viinanen (luovutettu Lahdessa 1.7.2015/VV) 5 Antero J Blomberg (luovutettu Säkylässä 15.8.) 6 Petteri Pietarinen / Liedon SP (luovutettu Säkylässä 15.8.) 7 Veikko Kivi (luovutettu Lappeenrannassa 24.7.) 8 Kalle Aitasalo (luovutettu Säkylässä 15.8.) 9 Matti Arpiainen (luovutettu Säkylässä 15.8.) 10 Arno Leino(luovutettu Säkylässä 15.8.) 11 Tatu Oukka (luovutettu heinäkuussa) 12 Pohjan pioneerikilta (luovutettu Säkylässä 15.8.) 13 Keijo Ketonen (luovutettu Säkylässä 15.8.) 14 Jori Pesonen (luovutetaan Helsingissä 22.8.)

Jääkäripatsaiden luovutustilanne:

Kivi on pallograniittia. Aimo Hattula kertoi myös lyhyesti avauspuheenvuorossaan Sch-mardenin taistelusta ja siitä, mikä merkitys sillä on ollut aselajille. Itsenäisen Suomen puolustusvoimat hyväksyi jo 1920-luvulla pioneerijoukko-osastojen vuosipäiväksi 25.7. Schmardenissa kyseisenä päi-vänä vuonna 1916 käydyn tais-telun muistoksi.

Muistomerkkihankkeen ra-hoittamiseksi on käynnistetty varojen keräys. Myyntituot-teina on hopeinen Schmarden rintamerkki (pinssi), halkaisi-ja 20 mm. Tämän rintamerkin tekijä ja suunnittelija on kul-taseppämestari ja heraldikko Tuomas Hyrsky. Rintamer-kin myynti on lähtenyt hyvin käyntiin muun muassa pio-neerikiltojen kautta. Hintana tälle rintamerkille on JP 27:n mukaan 27 euroa.

Toinen myyntituote on Jää-käripienoispatsas (Schmarden-sarja). Patsaan alkuperäinen suunnittelija oli jääkärikap-teeni ja kuvanveistäjä Lauri Leppänen. Muistomerkin va-rainhankintaan tarkoitettu Jää-käripienoispatsas luovutetaan henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat tukeneet muistomerkki-hanketta vähintään 1 000 eurol-la. Materiaalina tällä patsaalla on metalliseos ja valmistajana on Sacotec Oy. Jääkäripienois-

patsas on 26 cm korkea ja pai-naa 3,2 kg. Schmarden-sarjan patsaat on numeroitu ja varus-tettu hopealaatalla.

Säkylässä Porin Prikaatissa järjestettiin Pioneeriaselajin Liitto ry:n vuosittainen pää-koulutustapahtuma, Pioneeri- ja suojelujotos, jonka nimeksi oli annettu Karhu 2015. Po-rin Prikaati tuki harjoituksen toteutusta. Jotos toteutettiin puolustusvoimien vapaaeh-toisena harjoituksena. Tämän jotoksen tiimoilta oli Säkylään kokoontunut lähes sata pio-neeri- tai suojelukoulutettua reserviläistä joko toimimaan kouluttajana tai osallistujana tähän koulutustapahtumaan.

Jääkäripatsaiden luovutus-tilaisuus oli sijoitettu Jotok-sen alkupuhuttelun yhteyteen. Pioneeritarkastaja eversti Jouko Rauhala, Pioneeriase-lajin Liitto ry:n puheenjohtaja Aimo Hattula ja muistomerk-kitoimikunnan sihteeri evers-tiluutnantti Vesa Valtonen luo-vuttivat 7 kpl Jääkäri patsaita seuraavasti Säkylässä:

Antero Blomberg, Petteri Pietarinen/Liedon SP, Matti Arpiaisen edustajana oli hä-nen poikansa, Arno Leino ja Janne Kalinainen Pohjan Pio-neerikilta ry:stä. sekä kaksi patsasta asiamiehen välityk-sellä: Keijo Ketoselle ja Kalle Aitasalolle. Pohjan Pioneeri-

kilta ry hankki Jääkäripatsaan killan palkitsemisvälineeksi, joka luovutetaan vuosittain kiertopalkinnoksi jollekin koulutustehtävissä kunnos-tautuneelle jäsenelle vuodeksi haltuun.

Schmardenin muistomerkki tullaan paljastamaan ensi ke-

sänä 25.7.2016, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Sch-mardenin taistelusta. Paljas-tustilaisuuteen valmistellaan matkoja, joihin toivotaan run-sasta osanottajajoukkoa pio-neerikilloista ja muista asian-harrastajista. Tapaamisiin Sch-mardenissa 25.7.2016!

Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneen Kunin-kaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n ensim-mäisestä hyökkäystaistelusta tulee kuluneeksi 100 vuotta 25.7.2016. Taistelussa kunnostautuivat erityisesti suomalaiset pioneerit, joiden saavutuk-set mainittiin 8. Armeijan päiväkäskyssä. Juhla-vuoden kunniaksi on perustettu toimikunta, jonka tarkoituksena on kerätä varat Latvian Smarden kylään pystytettävään jääkäripioneerimuisto-merkkiin.

Toimikunta on Pioneeriaselaji Liitto ry:n alainen toimija ja se toimii tiiviissä yhteistyössä Jääkäri-pataljoona 27:n perinneyhdistys ry:n kanssa. Varainkeruu toteutetaan pääsääntöisesti myynti-tuotteilla, joita ovat jääkäripatsaat ja neulamerkit. Ostamalla tuotteita tuet historiallisesti tärkeätä suomalaista kulttuuriperimää, jonka tarkoituksena on kunnioittaa menneitä sukupolvia sekä heidän saavutuksiaan itsenäisen ja vapaan Isänmaan hyväksi. Myynnistä saatavat tulot käytetään lyhentämättömänä muistomerkkihankkeeseen.

Jääkäripatsas 1 000 euroa (suora yli 1 000 euron lahjoitus hankkeeseen sisältää aina myös patsaan)– alkuperäisen patsaan suunnittelija jääkäri-

kapteeni ja kuvanveistäjä Lauri Leppänen– materiaali maalattua terästä, tekijä Sacotec Oy– korkeus 26 cm, paino n.4kg– laatta hopeaa, numeroidut uniikit kappaleet

Rintamerkki 27 euroa– hopeaa, halk. 20 mm, rajoitettu erä arviolta

n. 1 000 kappaletta (7 numeroitua keräilijöille tarkoitettua erikoismerkkiä myydään huuto-kaupalla huuto.net-sivustoilla tämän ja ensi vuoden aikana).

– suunnittelija ja tekijä kultaseppämestari ja heraldikko Tuomas Hyrsky

Myynti toteutetaan pioneerivaruskunnissa, pioneerikiltojen toimesta sekä pioneeritilai-suuksissa. Tilauksia ja lisätietoja myös: Kirvesmies.Schmarden27@gmail.com

Schmardenin taistelusta100 vuotta 25.7.2016

4140

Tiedotuksia

Pioneeripataljoona 15historiateos, 1941–1944

Pohjan Pioneerikilta ry on ottanut uusintapainoksen vuonna 2000 ilmestyneestä sodanaikaisen PIONP 15:ta historiateoksesta.

Kirjaa on saatavissa Väinö Heikkalalta.

Teoksen hinta lähetys-kuluineen kotimaahan on 30,00 €.

Tilaukset: puhelin: 0400 767 852, sähköposti: ostt@pp.inet.fi

Pioneeripataljoona 15historiateos, 1941–1944

Pov

h

KV

Tko

TpPi i t lj 15

Sm�rde

”Schmarden”

Jääkärit taistelussa – 100 vuotta

Muistomerkki Schmardeniin 25.7.2016Schmardenin pioneerimuisto-merkkitoimikunta(Pioneeriaselajin Liitto ry) valmistelee muistomerkkiä jääkärien taistelupaikalle Latviaan Smārden kylään. Tule mukaan tukemaan muistomerkkiprojektia ja vaalimaan suomalaista jääkäriperinnettä.

Pioneeriaselaji juhlii vuosipäi-väänsä 25. heinäkuuta Schmardenin taistelun muis-toksi. Tuona päivänä suoma-lainen Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania sai tulikas-teensa ensimmäisen maailman-sodan Saksan itärintamalla.

Jääkäripataljoona 27:n histo-riassa tämä menestyksekäs iskuosastomainen hyökkäys jäi ainoaksi hyökkäystais-teluksi, johon jääkärit näin suurella joukolla ottivat osaa. Jääkäripioneerikomppania kärsi yhden kaatuneen, yhdeksän haavoittuneen ja yhden kadonneen tappiot. Taistelun jälkeen kaikki hyökkäykseen osallistuneet saivat erityisen kiitoksen Saksan 8. Armeijan päiväkäskyssä. Kuusi mukana ollutta jääkäripioneeria pal-kittiin rautaristillä. Schmardenin pioneerien myötä syntyi itsenäistyvän Suomen puolustusvoimien pioneeriaselaji.

Eri puolilla Latviaa jo sijaitsevien jääkärimuistomerkkien kunniakkaaseen joukkoon on Schmardenin pioneeri-muistomerkkitoimikunnan tavoitteena paljastaa jääkäri-pioneerien muistomerkki Schmardenin taistelun 100-vuotis päivänä 25.7.2016.

Keräys on alkanut! Tule mukaan tukemaan hanketta, muistomerkki Schmardeniin!

Voit osallistua ostamalla Schmarden-pinssin (27 €) tai lahjoittamalla. 1000 € tai enemmän lahjoittaville luovu-tetaan numeroitu jääkäripatsas

Tilaukset Ville-Veikko Kirvesmies (mailto:kirvesmies.schmarden27@gmail.com). Lisätietoja projektista Schmardenin muistomerkkitoimikunta (vesa.p.valtonen@gmail.com) ja Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistys ry (kari.j.talvitie@gmail.com).

Schmardenin muistomerkkitili: FI11 5197 0320 0711 70

Lauantaina 28.11.2015 klo 12.00Museo Militariassa

Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna.

Asialistalla ovat esillä sääntömääräiset asiat.

Pioneeriaselajin Liitto ry:n perustamisesta tulee 8.11.2015 kuluneeksi 40 vuotta. Kokousasioiden jälkeen klo 15.00 juhlistetaan Liiton 40-vuotistaivalta pienimuotoisella tilaisuudella.

Kahvitarjoilu alkaa klo 11.15.

Tervetuloa!Johtokunta

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N

SYYSKOKOUS

POHJAN PIONEERIKILTA RY

KutsuSYYSKOKOUKSEEN

Pohjan Pioneerikilta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Reserviläisjärjestöjen kokoustiloissa osoitteessa:Aleksanterinkatu 13 A 12, 4. kerros, ovisummeri ulko-oven pielessä. Maanantaina 23.11.2015 klo 18 alkaen.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.Kokouksen aluksi Seppo Suhonen pitää esitelmän aiheesta: Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus

Tervetuloa!Hallitus

Pioneerit Keuruulla -kirjan toinen painosPioneeriupseeriyhdistys ry:n jäseniä kutsutaan yhdistyksen Pioneerit Keuruulla – Herpmanin pojista Pioneerirykmen-tiksi-kirja ilmestyi vuonna 2014 Pioneerirykmentin kustan-tamana ja sen ensimmäinen painos on loppunut. Puolustus-voimat on luovuttanut Tapio Paappanen Ky:lle tuotanto-oikeuden lisäpainoksiin.

Keuruulla lähes 50 vuotta kestäneen sotilaallisen toiminnan päättyminen Pioneerirykmentin lakkauttamisen myötä on tuonut kiinnostuksen lisäpainokseen niin, että Tapio Paap-panen Ky on päättänyt, että toinen painos kirjasta tehdään huhti–toukokuussa 2015. Painopaikkana tulee olemaan Ota-van Kirjapaino Keuruulla.

Kirjan sisältö (472 sivua) muodostuu ajasta ennen puolus-tusvoimien tuloa Keuruulle. Tässä osiossa tulee käsitellyk-si isovihan aikaisia tapahtumia, jääkäreitä, vapaussotaa, suojeluskuntien ja lottien toimintaa Keuruulla, Multialla, Haapamäellä ja Pihlajavedellä, talvi- ja jatkosotaa Keurus-seudun kannalta tarkasteltuna. Muut osat kirjasta käsittele-vät varuskunnan syntymistä Keuruulle ja siellä toimineiden joukko-osastojen kehitystä aina Pioneerirykmentin viimei-siin vaiheisiin vuonna 2014.

Kirjasta kiinnostuneet voivat varata itselleen oman kappaleen kirjasta ottamalla yhteyttä tekijään: Tapio Paappanen, Vitsakuja 3, 42700 Keuruu, puh. 0400 626 695, sähköposti: tapio.paappanen@nic.fi

Musta lippu yhdistääMusta lippu yhdistää cd-levy EUR 17,00 + postituskulutPioneerien taistelulaulu ja monet muut laulut on äänitetty kaikkien kuultaviksi. Pioneeriperinteet ovat näin laulujen-kin muodossa saatavilla.Sisältää mm. kappaleet: Herpmannin poikain marssi, Miina, Pioneerihuudot ym...

Levyn tilaustiedot:Keski-Suomen Pioneerikilta ryMarkku RapoHaaratie 542700 KEURUUpuh. 040 527 1013markku.rapo(at)pp2.inet.fi

Pioneeriaselajin historia 1969–1993– 25 vuotta pioneerien historiaa

Pioneeriaselajin historia 1969–1993 kertoo aselajim-me viime vuosikymmenien tapahtumista sekä aselajin kehityksestä. Kirjoittanut Elja Puranen.Teos on jatko-osa Pioneeriase-lajin historia 1918–1968:lle.Teoksen hinta: EUR 30,00 + lähetyskulut EUR 10,00/Suomi.Tilaukset: Väinö Heikkala, gsm 0400 767 852, ostt@pp.inet.fi Pioneeriaselajin historia 1969–1993, 522 sivua.

Hakku-lehden vanhoja vuosikertoja saatavissaHakku-lehden vuosikertoja on saatavissa postikuluineen hintaan 25 €/vuosikerta. Hanki esimerkiksi oman varusmiespal-velusaikasi Hakut tai joku muu vuosikerta, missä on sinulle mielenkiintoisia artikkeleita.

Tilattavissa olevat vuosikerrat ovat välimyyntivarauksin tässä vaiheessa vuosilta 1987–2012. Vanhemmista vuosikerroista ilmoitamme myöhemmin, kun Hakun arkiston kaikki osat on saatu inventoitua.

Joissakin vuosikerroissa ei ole kovin monta täyttä sarjaa saatavilla.

Tilaukset Seppo Suhoselle: sähköpostilla: seppo.suhonen1@luukku.com tai puhelimitse: 040 552 4678.

Tilauksessa ilmoita nimesi, postiosoitteesi ja minkä vuosikerran haluat tilata.

42 43

Ensimmäinen rivi vasemmalta: PaananenReiniJoaniquetNikolaAhokasValtanenLehtomäkiKallioEerolaPoikkimäkiAhoHerrala

Toinen rivi vasemmalta:MiettinenKyllönenPiirainenDevoyonUthedeUkkonen EMHirsimaaMoilanenSarastamoKallatsaVanonenPurhonenAlexanderOjansuuFagerholmAnttonenYlinenSalmenojaTuominen

Kolmas rivi vasemmalta: VepsäläinenTarkkaSaariLautamäkiTimonenHirvonenMäkinenLaitilaSimolinPaajanenPorriKontiainenJormakkaAla-HonkolaJokinenJahnssonEkqvistKumpulaKeskinen

Neljäs rivi vasemmalta:PeloWalliusVapaavuoriKunttuRaskuLaukkanenPalokangasJumppainen

PIO

NK

/ R

UK

kur

ssi 2

46P

ION

K /

RU

K k

urss

i 246

PIONK / RUK kurssi 246”Petäjä”

SaukkoMehtonenJussilaKarjalainenUkkonen MTPVirtanenPuistoHeinonenSilverMannerKokko

Viides rivi vasemmalta: RiipiKanervaHämeenojaMynttPihlavaVekkeliAntinojaNurhonenLeppäkangasKettunenLarumoSanmarkMalkakorpiMononenWuopioToikkanenFärdig

PIONEERIPUUKKOPIONEERI ANSAITSEE KUNNON TYÖKALUN

Pääkaupunkiseudun Pionee-rikilta ry:llä on vielä jäljellä visakoivukahvaisia hiiliteräs-puukkoja.

Puukko on tehty erityisesti pioneereille ja siinä on pionee-riaselajin tunnus, ja jokainen puukko on numeroitu. Puukon on valmistanut iiläinen puukko-mestari Arto Keltamäki.

Puukko on erinomainen pioneerityökalu omaan käyttöön, tai arvostettu tunnustus-lahja.

Puukkoa on oikeutettu kantamaan henkilö, joka kuuluu jä-senenä johonkin PAL:n alaiseen yhdistykseen tai joka on palvellut tai palvelee pioneeriaselajissa.

Puukon hinta on 50 € + lähetyskulut.

Puukon voi tilata sähköpostitse osoitteesta. ilervasti(at)gmail.com. Tilauksen yhteydessä mainitse laskutusosoite ja puukon kantajan nimi. Mikäli yhdistyk-set tilaavat useampia puukkoja kerralla, Pääkaupunkiseu-dun Pioneerikilta maksaa postikulut.

Muista! Tilaamalla nopeasti varmistat puukon saannin ja sitä pienempi on juokseva numero juuri sinun puukossa-si. Jokaisen puukon mukana annetaan henkilökohtainen omistustodistus.

Lähempiä tietoja: Ilpo Ervasti, Heinjoenpolku 1 D 38, 02140 Espoo, puh. 0500 184 684.

Kuv

a: K

uvag

alle

ria,

Kot

ka

Henkilökunta: Kapt Nyyssönen IstoYlil Pakkala Jari Alikersantit: Brandt Roni Hakkarainen Toni Halonen Samuli Hartikainen Aki Hotakainen Tero Huovinen Olli Hyyryläinen Heikki Juntunen Juha Kemell Markus Kinnunen Joel Kujala Petri Laukkanen Henri-Pekka Leppä Aki-Petteri Peltola Miikka Pulkkinen Miika Uusitalo Otto Alokkaat: Aho Tomi Ahola Aaron Ahola Markus Alahuhta Samu-Petteri Anttila Markus Blomstedt Jone Eirola Juhani Eklund Kalle Eloluoma Jesse Forsblom Visa Gillen Matti Granvik Eerik Gröndahl Lassi Halttunen Robin

Hangasmaa Ismo Haukkala Paulus Heikkinen Joni Heikkinen Jyri Heikkinen Niko Hiltunen Henrik Hirvonen Asmo Holappa Tomi Honkaniemi Tuomas Hotakainen Lauri Hyvönen Perttu Hyyryläinen Janne Hyöty Mirko Hänninen Niko Kaiponen Samuel Kalliokoski Tuomas Kamula Saku Kananen Eerik Kananen Niko Kangasmäki Niko Kankainen Ville Kankilampi Joni Kannasto Niko Kantala Tuomo Karhunen Tuomas Karjalainen Perttu Karjalainen Ville Karppinen Joonas Karppinen Urho Katainen Markus Kauhanen Niko Kauppi Joni Kauppinen Jussi Kelloperä Joni Kemppainen Tomi Keski-Hakuni Jaakko Kirvesmäki Roni

Koivukangas Topias Koponen Antti Kosamo Tero Kärkkäinen Roope Köneç Murat Lappalainen Pekka Maliniemi Teemu Marin Julius Mustonen Lauri Mykkänen Jyri Mäkinen Juho Niemetmaa Mikko Niemi Aku-Petteri Nikula Joni Numminen Iikka Nuorala Jesse Nuutinen Jani Nykänen Niko Nylund Marco Näkki Mikko Oinonen Jukka Oinonen Tino Oksanen Niko Ollikainen Aatu Paakkola Pyry Paavola William Pahkala Petteri Pajula Joona Paloniitty Kalle Partanen Matti Pekkarinen Tommi Pentikäinen Jesse Perttula Tuomas Piirainen Petri Pikkarainen Oskari Pitkänen Markus Pohjanheimo Ilari

1PIO

NK

/ P

OH

PIO

NP

/ K

AIP

R1P

ION

K /

PO

HP

ION

P /

KA

IPR

1PIONK / POHPIONP / KAIPRSaapumiserä 2/15

Kuv

a: S

atu

Huj

anen

, KA

IPR

Pohjonen Jussi Pokela Antti Pulkka Niko Päivänurmi Lassi Pääkkönen Rauli Rissanen Matti Salmi Aleksi Saviharju Sami Seppälä Marko Simonen Janne Tertsunen Henri Tuppurainen Joni Tuppurainen Markus Ukkonen Konsta Uljanoff Timo Vaaranmaa Ville Vainiola Niklas Vainionpää Tuomas Valtee Jari Vartiainen Arttu Vepsäläinen Arno Verronen Risto-Matti Viertola Atte Vihla Panu Viidanoja Juho Wikström Aaro Viljanen Aleksi Virtakangas Jere Virtanen Juuso Väkeväinen Heikki Väkeväinen Juho Väliaho Matias Väyrynen Eeli Väätäinen Jose Ylä-Autio Totti

4544

Taidepronssinenpienoispatsas– Pioneerit Korialla

Pienoispatsaan paino on 2,2 kgja sen on vuonna 1968 muotoil-lut kuvanveistäjä Tauno Äijälä, Korialle pystytettyä 65 tonnia painavaa esikuvaansa mukael-len. Hiottuun jalustaosaan on kaiverrettavissa haluttu teksti.

Tätä numeroitua lahja- ja muistoesinettä on saatavissa hintaan 70 euroa + toim.kulut.

Yhteisöille ja yrityksille 140 euroa + toim.kulut.

Tilaukset: Toni Teittinen, puhelin 050 321 6237, sähköposti: toni.teittinen@iki.fi .

Henkilökunta: Kapteeni Jarkko Heikkinen Ylikersantti Lasse Määttä Aikersantit: Kemppainen HannuRissanen AnttiMiettinen RoopeMuikku JoniRepo AleksiMäntylä AleksiTapaninen NikoKorhonen MikkoPalojärvi MarkusTenhunen TommiLumppio NiclasKettunen JereMiettinen TaneliViiperi JereKorolainen LauriLukkari JaakkoKoponen JerePuustinen Erkka Alokkaat: Alakojola JoonasHaataja RasmusHaavisto LeeviHeikkilä JesseHeikkinen JuhoHeinonen TeemuHiltunen RikuHolmström MarkusHonkanen SanteriHonkaniemi JouniIhanainen VesaIkonen AnttiIkonen JesseIkonen JoelJarva TeroJokela Veli-HeikkiJokiaho WaltteriJokinen AapoJuuso Teemu

Jylhä ToniKananen VilleKarvinen RoopeKatajalehto MirkoKautto NikoKeisala Riku-PekkaKeravuo JiriKero AleksiKeski-Petäjä JusaKesti MatiasKeto ViliKetola PetteriKettunen OttoKlemola NiilesKoponen TeroKorolainen VeliKorpelainen PekkaKortelainen TeemuKoskela JaakkoKoskimäki YrjöKoskinen JanKostamo EetuKukkonen TeemuKurhela MiroKuronen JuhaKuusela NicoKytömäki ToniLaitinen Aku-VilleLaitinen AleksiLappalainen NikoLatvala JuliusLaukkanen TeroLaurila NiklasLehikoinen ElmeriLeinonen TommiLeppänen NikoLeppänen TommiLihavainen JoniLähdesmäki ArttuLönnblad Lauri-ValtteriManninen MarkusManninen MiikaMehtonen JuhaniMertanen Markus

Miettinen AatuMinkkinen TopiMinkkinen ViliMoilanen MarkusMoisio TaaviMuhonen WaltteriMustajärvi LennaMutanen EetuMyllykangas ToniMyllykoski MiikaMäenpää MikaMäki TomiMäyry JoniMönttinen TommiPiipponen ToniPirhonen MattiPohjoispää JoonasPoranen LauriPorre MiikaPrusi SamuPuranen AleksiRajala ToniRappe JoniRasku Joni-MikkoRauhala KyöstiRehula EetuReid PatrickRemes TuomasRiekkinen VilleRiihinen PetriRisto Jani-JussiRoivainen LassiRotonen AapoRuoho JoelRuuskanen SamuelRuutiainen TuomasRydberg TommiRyhänen JaniRäisälä AleksiRämäkkö JuhoRäsänen JoonaRönkkö TatuSaari JaniSaariaho Jussi

TE

KN

K /

PO

HP

ION

P /

KA

IPR

TE

KN

K /

PO

HP

ION

P /

KA

IPR

TEKNK / POHPIONP / KAIPRSaapumiserä 2/15

Saarnisalo JarnoSaastamoinen AtteSalmela MikoSalo KonstaSauhke ToniSaulio PetrusSavela JuhaSavola HenrikSavolainen VeikkoSiira SanteriSinokki Aku-PekkaSippola EsaSolehmainen PetriSorvettula KaarloStorlund Jan-ErikSundqvist RikuSuomalainen OlliSuomela AnssiSuominen ValtteriSäippä JimiSäkkinen JesseSöderling JeremiTajakka KristianTakala MattiTakkinen ToniTanskanen Miikka-AleksiTapio AnttoniTarkkanen JuhoTietäväinen SamiTikkakoski TuomoTikkunen AleksiTirkkonen RikuTissari JoonaToikkanen TeemuTolvanen KimmoTorvi JoniTuoriniemi MikaTuovinen JereTurpeinen SampoTurunen JereYliniitty NuuttiÅgren LauriÅhman Jimi

4746

Kuv

a: S

atu

Huj

anen

, KA

IPR

Henkilökunta:ltn Vasaramäkivänr Pasanenvänr Uusitalovänr Malpakkakers Rantakok Anttonen AWkok Lautamäki KEkok Porri Pkok Mononen JHkok Larumo KAkok Myntt JFJkok Virtanen TEMkok Mäkinen ASkok Ylinen APJ

Alikersantit:Koskio POTofferi AVKimpanpää MJHolopainen LSJHämäläinen LTLinnainmaa JMVuorinen TJKoivisto AJNurminen NPHeino AKSavikko JJValkama JWHämäläinen JPIivonen JPValonen HOKarvinen JCKivimäki JJAEklund MARuonakoski JALuomala NMMäkinen AMHPaunukoski JPArkkilaJMJSaaranluoma SW

Korpraali Salone JSPioneeri Aaltonen VM

Alokkaat:Aalto Elias, SaloAhtinen Arttu, MaskuAlanko Ilkka, SaloAlikirri Jere, Lieto AsAlkula Tatu, TampereAngermaa Saku, RaisioFagerlund Kasper, KauttuaFranssila Henrik, TampereFrantsi Jaakko TampereFörsti Hannes, KangasalaHaapamäki Arttu, TampereHakanen Karri, Lieto AsHando Estefan, HelsinkiHeikkonen Mika, Pitkäjärvi

Heinonen Jerry, IlmarinenHonkanen Ismo, KöyliöHopeala Aleksi, LietoHyvönen, Jere, TortinmäkiHyytinen Juhana, KangasalaIsotalo Juha-Matti, LatvaJetsonen Matias, MaskuJokinen Aleksis, VaskioJärvinen Jimi, MynämäkiKares Erkki, SastamalaKarjalainen Janne, SäkyläKarppi Teemu, VehmaaKarppinen Oscar, MaskuKarttunen Tomi, RaisioKataja-Aho Eetu, NokiaKauranen Tapio, TampereKeskinen Jaakko, SastamalaKetonen Jesse, TampereKiuru Verneri, UusikartanoKivilä Frans, MynämäkiKolkkanen Joonas, TampereKollin Joonas, HuittinenKonttila Joni, LinnavuoriKoskelo Ville, TampereKotamäki Antti-Jussi, NousiainenKujala Max, TurkuKultanen Nico, NaantaliKurttila Marko, EspooKuusio Otto, UusikaupunkiKuutti Leevi, TampereKynäslahti Niko, RaisioLaaksonen Elias, PaimioLaaksonen Juuso, MynämäkiLaine Arttu, ValkeakoskiLaine Timi, TurkuLaitio Eetu, LietoLatvala Atte, SuttilaLaukkanen Jani, VampulaLehmus Eemeli, MaskuLehtinen Joonas, LietoLeinonen Elmeri, LietoLeppänen Marko, LempääläLipponen Samu, NaantaliLiukkonen Elias, LietoLouhisola Eetu, PoriLummejoki Jani, IlmarinenLäpikivi Juho, VinkkiläMajuri Niko, KaarinaMartikainen Konsta, TammelaMattila Jere, TurkuMetsälampi Niko, YliskulmaMetsämäki Lauri, HuittinenMoisio Niko, VelaattaMäkelä Aleksi, PaimioMäkinen Antti, RuovesiMäkinen Jere, YläneNiemi Topi, TampereNiinikoski Petri, AlastaroNiiranen Niko, KojonkulmaNurmi Eero, Koski Tl

1PIO

NK

/ SA

TP

ION

/VP

/ P

OR

PR

1PIO

NK

/ SA

TP

ION

/VP

/ P

OR

PR

1PIONK / SATPION/VP / PORPRSaapumiserä 2/15

Kuv

a: R

ami S

iltan

en

Nurmi Matias, TurkuNyman, Jani, VihtiOjala Teemu, LietoOjanen Jere, JokelaOksanen Eetu, PreitiläPelkonen Jesse, TurkuPeltokangas Patrik, PreitiläPelttari Joni, TottijärviPirttijärvi Liban, TamperePuranen Petteri, KiikalaPuttonen Mika, SampuRannikko Tero, PaimioRantanen, Henri, SastamalaRantanen Oskari, HuittinenRehelmä Tuomas, EurajokiRiihimäki Manu-Ville, PirkkalaRostedt Ville, SastamalaRuohomaa Niko, YläneRusi Eetu, Lieto AsRuusuvuori Villeveikko, KokemäkiRöppänen Jaakko, HelsinkiSaarelainen Petri, PoriSaarinen Jani, NokiaSalmivirta Tero, YläneSammaljoki Taneli, SastamalaSantavuori Eetu, PiispanristiSavikko Petteri, KoskioinenSeilistö Samuli, TampereSillanpää Joonas, PunkalaidunSipiläinen Niko, NokiaSkyttä Elias, MarttilaSnygg Noel, TampereSonkkila Kalle, KauttuaSoranko Aaro, SäkyläSuokko Matias, LietoSuomela Joonas, SampuSuominen Atte, HuittinenSuominen Harri, MynämäkiSuonpää Lauri, HarjavaltaTiensuu Esa, LietoTiitola Eero, KangasalaTolppi Panu, TampereTornberg Atte, PirkkalaTuikkala Kaarle, TurkuTuomela Lauri, SaloTuomi Joni, HarjavaltaTyykilä Antti, Lieto AsTähtinen Tino, MynämäkiTörmä Ville, SuttilaUotila Max, HalikkoVainikkala Ossi, TampereViitanen Pyry, ValkeakoskiViljanen Joel, SiuroVilponen John, KuusistoVirolainen Tapio, SampuVirtanen Viljami, VinkkiläVuori Jami, TurkuYlä-Tuomola Juuso, NousiainenÅberg Eemil, Köyliö

4948

Henkilökunta:Kapteeni Pailamo KariLuutnantti Liuksiala OttoLuutnantti Penttilä MikkoVääpeli Laine SamiYlikersantti Herranen Juha-MattiYlikersantti Kemppainen ElinaYlikersantti Liimatainen MikkoYlikersantti Myllymäki AnttiYlikersantti Vakkila TuomasKersantti Tynkkynen Joni

Varusmiesjohtajat:Alikersantit:Ahonen Jerri Aleksanteri Hämäläinen Sami Henrik JohannesKuru Petri Oiva Aukusti Lahtinen Tero Ilmari Latvala Jaakko Santeri Mäkelä Anton Oskari Perkkola Artturi Pekka Matias Siiri Ville Veikko Juhani Suominen Asser Juhani Tammisalo Taavi Viljami

Alokkaat:Aadeli Rasmus Manunpoika, RaumaAaltonen Roni Matias, NaantaliAhmadi Karwan, LietoAho Niko Petteri, RaisioAl-Khazraji Ali, TurkuAmiri Marwan, TurkuAntikainen Sami Joonas Olavi, TampereAuranen Santeri Johannes, SuomusjärviCosta Jonathan Louis, TurkuEkola Lauri Joakim, TampereEloranta Elias Antero Raafael, TampereHelin Ilari Arvi Albert, KyröHelkkula Einar Johannes, NaantaliHiukka Karri Juhani, LietoHuokuniemi Tommi Otto Aleksi,

SuinulaHyytiä Markus Rikhard, TampereIhalainen Peetu Samuel, TampereIkäheimo Aarne Severi, ToijalaJonkka Ville Ilmari, KangasalaJussila Niki Joel, TurkuJuvonen Konsta August, TampereJünger Juha Henrik, TurkuJärvinen Juho Aleksi, Tampere

Kaarnavaara Tatu Julius Waldemar, Turku

Kahelin Simo Valtteri, JoensuuKaistinen Petri Sakari, TampereKara Sami Benjamin, TampereKatava Helmeri Olli Olavi, PaimioKeskinen Joakim Robert, Lake Worth

FloridaKetola Mikko Petteri, LoimaaKettunen Ville Edvard Jalmari, TurkuKeturi Toni Pertti Mikael, JyväskyläKivistö Rony Daniel Razu, VääksyKoponen Otto Juhani, AskainenKuusela Luukas Ilari, TampereKuusisto Miika Kristian, PirkkalaKylämäki Teemu Tapani, MarttilaLahti Juhani Antero, RuskoLahtiharju Arttu Juho Iisakki, VantaaLampinen Samu Sebastian, JyväskyläLaurila Mikke Eevert, TurkuLautamäki Tuomas Hermanni, TampereLehtimäki Sauli Aleksanteri, EuraLehtinen Benjamin Kalevi, TurkuLehto Mikael Aatos Kalevi, TurkuLehtonen Samu Juhani Rafael,

LappeenrantaLehtonen Toni Ensio, KangasalaLeino Ilari Petteri, TurkuLepola Arttu Kalevi, PirkkalaLeppälä Dennis Mikael, TampereLeppäniemi Jani Valtteri, HalkivahaLiikamaa Jouni Juhani, JyväskyläLindberg Pyry Arttu Ilmari, TampereLinnasaari Jonni Anton, KustaviLintula Niklas Jani Daniel, NokiaMarjamäki Miro Frans Matias, LoimaaMatikainen Markus Mikael, TampereMauriala Markus Leo Samuel,

HuittinenMirel Jim Baki, TurkuMyöhänen Janne Olavi, IkaalinenMäkiaho Tatu Benjamin, RaisioMäkinen Jarko Kristian, SastamalaNguyen Vinh Duy, Neuss GermanyNummenpää Niko Juho Aleksi, PaimioNäppä Matias Aleksanteri, LappiOsman Ahmed Abdullahi, TurkuPaakkonen Miika Antero, KokkolaPaloviita Juho Sakari, TamperePashkevich Alex, Tampere

SLU

K /

SAT

PIO

N/V

P /

PO

RP

RSL

UK

/ SA

TP

ION

/VP

/ P

OR

PR

SLUK / SATPION/VP / PORPRSaapumiserä 2/15

Pauna Ville Oskari, AuraPeltola Alex Santeri Ilmari, RaumaPeltomaa Artturi Sami Tapani, SomeroPerko Lauri Matti Johannes, HuittinenPietikäinen Matias Eemeli, TamperePietilä Aleksi Valtteri, PälkänePietilä Jarkko Tero Santeri, EuraPuodinketo Lauri Ville Sakari, AuraRaimoranta Rasmus Aleksanteri,

AskainenRandla Aleksandr, TampereRantala Niko Ilkka Sakari, KyröRantanen Totte Elmeri, TampereRobles Oskar Julius, TurkuRoininen Jere Matias, PiispanristiRoinne Matti Juha, MaskuRuohonen Roope Oskari, TurkuSaari Ville-Veikko, NaantaliSaarinen Rasmus Mikael, ValkeakoskiSalminen Matias Mikko Santeri,

SomeroSalo Joel Nikolai, HuittinenSandelin Kalle Petteri, RaumaSeppä Riku Markus, LemuSeppä Sverker Jyri-Petteri, SeinäjokiSeppälä Valtteri Joonatan, SastamalaSheik abdi abdulkadir, TurkuSiikjärvi Samuli Ville Oskari, SomeroSinenko Simo Sergei, PaimioSiuko Perttu Samuli, KämmenniemiSuominen Timi Tapani, NaantaliTarikka Miko Kasperi, KämmenniemiTirronen Eino Valentin, TurkuTofferi Miro Rikhard, KauttuaToivo Joni Petri Juhani, EurajokiUimonen Santeri Johannes, NaantaliVehmaa Jere Juhani, MarttilaVesala Eero Einari, KaarinaVikman Oskari Anton, TampereVirtanen Anton Ilmari, TurkuVirtanen Roope Aimo Artturi,

UusikaupunkiVirtanen Santeri Kristian, MynämäkiVirtanen Toivo Oskar Petteri, TampereVuorinen Kalle Juhana, TampereVäisänen Roope Valtteri, PoriWeckström Rony Mikael, HarjavaltaYli-Heikkilä Christian Alexander,

MynämäkiYlinen Mikko Kalervo, Turku

5150

Kuv

a: R

ami S

iltan

en

Henkilökunta:Yliluutnantti Ari PakarinenLuutnantti Jenni SaalimoLuutnantti Johannes TelantoLuutnantti Visa Saaristo

Alikersantit:Juslén EeroEskola SanteriHuttunen TeemuLähti NicoPartanen AapoRiihimaa RasmusJohansson Leo-AnttiHansen MaximilianVainikka JoelMikkola JereSaari PetriPaasovaara PyryGrönberg AleksiHurmerinta Tapio

Alokkaat:Alakoski JuusoEräranta SanteriFinér TopiFröberg OttoGrönholm RoopeHeiskari ViliHelin NikoHuuskonen ArttuHyttinen SamiIlkka JuusoIsokääntä Joonas

Jalovaara JuusoJansson JonneJenkins ChristoferJokinen TeroJokinen EetuJussilainen VilleJärvinen JuusoJääskä SamuKainulainen RoopeKarjalainen TuomasKarvonen TuomasKauppi PerttuKekki HenriKekkonen ElmoKela MarkusKerttunen JoelKittelä KostiKokkonen VilleKortesniemi ChristianKoski VesaKoskinen JaniLaaksonen EmilLaaksonen VilleLahdensuo AkseliLainesalo TapioLappalainen TomiLatvala JereLaurila AnttiLehtimäki LariLeipijärvi JoonaLemmetty JaniLeskinen KimmoLiljander ArviLin Matti

Lind SanteriLindblom AleksiLindell LauriLiukkonen EelisMajava TeppoMakkonen AleksiMattila ToivoMuhamed Aziz KhalilMäki JesseMäkinen PaavoMäättänen LassiNieminen RamiNordström OtsoNorppa NicoOjanen ValtteriOksanen MikaOtti SanteriParkkinen SamuliParviainen UulaPeltonen JessePeltonen MikaelPesonen LeeviPihkola TeroPirkkalainen JoonaRajamäki AnssiRiski EeroRistanen AtteRuuska TeemuRyhänen MiikaSaari MiikaSalminen LauriSalo AtteSalomaa HenriSaukoniemi Jere

PSP

ION

K /

HÄ

MP

SVP

/ P

SPR

PSP

ION

K /

HÄ

MP

SVP

/ P

SPR

PSPIONK / HÄMPSVP / PSPRSaapumiserä 2/15

Seppänen JuhaSihvo PetjaSiirilä JaniSikkilä TomiSillanpää ViliSipilä ViliSuonto MarkusSuppula JoonaSysmäläinen TonySäämänen IlariTaipale JanneTammilehto JussiTamminen OlliTeisko TeijoToivonen HarriTourula JohannesTrygg ErnoTuominen KalleUtela VilleUusitalo RamiVainio SakuWallius AdamValta AleksiVieru ViljamViitala LauriVires LauriVirta JaniVitikainen JensVuori MarttiVuorijärvi AatuVähäkangas SamuliVähäkangas TuomasYli-Uotila OlliÖrn Henrik

5352

Jurvelin Oy on kehittyvä ja kasva-va monialayritys, jonka keskeistä osaamista ovat pitkäjänteiset, toi-mivat ja tehokkaat asumisviihty-vyyteen ja kiinteistön arvon säilyt-tämiseen liittyvät palvelut:

• KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUT• SIIVOUSPALVELUT• KONEPALVELUT• REMONTOINTIPALVELUT

Ota yhteyttä, kun etsit osaajaa!

Ihmisläheistä kiinteistö-huoltoa!

Kuv

a: R

ami S

iltan

en

Henkilökunta:Kapteeni MustonenLuutnantti SutinenYlikersantti Tähkänen

Varusmiesjohtajat:Alikersantit:HalmeHyttinenMäkeläPaavolaPohjalainenSalmiTuohinoTörrönenViipuri

Alokkaat:AhlstedtAutioniemiAvelaBeukerCarlosChayefGerlander

HallikainenHantulaHartonenHuhtanenHälinenImmonenJernströmKaitilaKarhuKauranenKauremaaKeloKilpinenKirjavainenKirjavainenKivitieKojoKolehmainenKoliKorkolainenKuutokLaaksoLaineLammassaariLepistö

LeväahoLindénLindgrenLintuvuoriManseliusMansikkaMartikainenMustajokiMustonenMäkeläMäki-KojolaMäkinenNabbsNeuvonenNiemeläNilssonNykänenOinasOjalaOmerParkkamäkiPelkonenPiggPylkköRajala

1PIO

NK

/ K

YM

PIO

NP

/ K

AR

PR

1PIO

NK

/ K

YM

PIO

NP

/ K

AR

PR

1PIONK / KYMPIONP / KARPRSaapumiserä 2/15

Kuv

a: V

ekar

an K

uva

RantanenReinivuoRoihaRyynänenSankohSauhkeSchroderusSinkkiläSiponenSivonenSoronenTakkunenTaskinenTermonenThureToropainenTuuraUskiUtriainenUusitaloVainioViljanenVuorelaVälbe

5554

Pioneeriaselajin historia 1918–1968– 50 vuotta pioneerien historiaa

Pioneeriaselajin historia 1918 –1968 kertoo aselajimme viiden ensimmäisen vuosikym-menen tapahtumista sekä asela-jin kehityksestä. Kirjoittanut Eero-Eetu Saarinen.

”Ev V. Sutela: … on ollut mahdollista voittaa teoksen kirjoittamisen yhteydessä esiintyneet usein voittamat-tomiltakin näyttäneet vaikeudet ja luoda voimakkaan aselaji-hengen läpitunkema pioneeri-aselajimme historiateos, laatuaan ensimmäinen.”Pioneeriaselajin historia

1918 – 1968, 638 sivua.

Satakunnan Pioneerikilta ry:n kustantamaa 2. painosta on vielä jäljellä. Kirjaa on harkitusti käytetty, mm. ikä luokkansa parhaan kotiutuvan palkitsemiseen.Teoksen hinta: 50 € + lähetyskulut.Tilaukset: Matti Vihottula, 0400 772 693.

Korian Pioneeriupseerikerhon historiikki on valmistunut

Historiikkin kirjoittaja on eversti evp. Paavo Aho, toimittajina Tuomas Liukko ja Riku Mikkonen.

Historiikista kiinnostuneet voivat tiedustella kirjaa osoitteesta riku_mikkonen@hotmail.com, teosta myydään hintaan 20 euroa + postikulut (toinen painos on työn alla).

Henkilökunta: Kapteeni Kolari Luutnantti Nuorivuori Luutnantti Syrjä Luutnantti Tuohimäki Luutnantti Muukkonen Ylikersantti Putkonen Kersantti Udd Varusmiesjohtajat: Hovi DanielKantonen JohanKarlsson PeterKoponen TomiKorhonen OlliKosonen JoonasKuisma JaakkoLammassaari OlaviLaurila MatiasLeirimaa TatuLento MatiasPerkiö TuomasRäsänen EetuStåhlberg AlecSuokas Sami Alokkaat: Aaltonen SebastianAavaluoma TommiAho MiikaAlanko ValtteriBöhmeke Jan-EricHalinen TeemuHietanen Tomi

Holopainen MiskaHuttunen EetuHäyrinen ValtteriIsopahkala LauriJokiranta PauliJoona TuukkaJumisko JoonasJärvinen JonneKainila ValtteriKajantie SeppoKemppainen TeemuKetvel EetuKohosalmi TuomasKola AxelKonttinen KonstaKulmala JaakkoKurvi JoonaKääriäinen TopiLahtinen ArtoLaine HenryLappalainen OskariLaurila SamiLepo TopiasLindqvist AtteLindqvist EeliLinna AatuLinnossuo VeliLipsanen KalleLiuksiala VeikkaLucken AlexLuoma JussiMakkonen LauriMartas VilleMiettinen Eemeli

Munukka IlariMyllylä MattiNiinimäki HeikkiNikander RasmusNikunen MarkusNummi OttoPakarinen TommiParonen JoonaPekkola LauriPetch ChanrithPietilä MiikaPuranen KalleRantala JaakkoRoms MikaelRydberg EeliRyynälä SasuSalminen KarriSalo ValtteriSalonen JaniSarpalinna TimiSecomandi MikaelSihvola LauriSilander TatuSorokin KimTeräsranta JaakkoToikka TommiToropainen ArttuTuominen VilppuTörnwall JoelWaaramäki ViliVirolainen VilleVornanen OnniYrjölä Tuomas

2PIO

NK

/ K

YM

PIO

NP

/ K

AR

PR

2PIO

NK

/ K

YM

PIO

NP

/ K

AR

PR

2PIONK / KYMPIONP / KARPRSaapumiserä 2/15

5756

Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Karjalankatu 2, 83500 Outokumpu

www.pkky.fi/aiko

LAITILANTERVEYSKOTI

Sairaalantie 8, 23800 Laitilapuh. 02-85 781, fax 02-856 665

www.terveyskoti.fi Sähköposti:

kanslia@terveyskoti.fi

LAAKSOSEN OVIja IKKUNA OY

Ovet ja ikkunat tilaustyönäVehkoontie 15, 17200 Vääksy

Puh. 03-884 810, 0500-710 503Fax 03-884 8123

Kuv

a: V

ekar

an K

uva

Yksikkökuvassa olevat VM johtajat vasemmalta: Arffman Jere Chan Chong Sapattinen Mitro Hjelt Jimi Viinikka Aleksanteri Kauttonen Juuso Suursalmi Tuomas Yksikkökuvassa oleva henkilökunta vasemmalta: Kers. Salokivi Sakari Kapt. Räty Mikko Kers. Hakanen Timo

Alokkaat:Antola Mikael Berlin Rasmus Blomqvist Peter Fihlman Waltteri Filatov Elmeri-Albert Granbohm Robert

Haakana Matvei Hautala Severi Heikura Miro Hutri Joni Härkänen Jose Innanen Markus Issakainen Sami Jalkanen Teijo Järvinen Jonne Jääskeläinen Santeri Kangasmaa Kosti Kankanen Aaro Kankkunen Jere Kantola Eemeli Kantonen Teemu Kirvesmäki Joonas Kiuru Iiro Kola Jere Koponen Juha Koskikallio Visa Kosonen Väinö Kyllönen Erik Liukkonen Timo

Lundell Mikko Lytz Jyri Lämpsä Eetu Majlander Valtteri Mohamed Ali Ismail Abdirizak Mäkeläinen Oskari Ojala Teemu Pulkka Santeri Puranen Joni Päivinen Miro Rajavuori Topi Rautanen Sami Remitz Jaakko Sahinjoki Joona Saira Jaakko Sillanpää Jari Syväkuru Jimi Säilä Matias Tammisto Jesse Tarkiainen Miika Vaija Erno Vaskisalo Juhani

RA

IVK

/ K

YM

PIO

NP

/ K

AR

PR

RA

IVK

/ K

YM

PIO

NP

/ K

AR

PR

RAIVK / KYMPIONP / KARPRSaapumiserä 2/15

5958

Kuv

a: V

ekar

an K

uva

PIO

NK

/ V

AA

RA

NN

JP /

UU

DP

RP

ION

K /

VA

AR

AN

NJP

/ U

UD

PR

Kuv

a: U

UD

PR

6160

Henkilökunta:Ltn ÖblomLtn HelsteLtn HenrikssonYlik HyötyläinenYlik NylundKers ErikssonKers HäggblomKers Printz

Varusmiehet:Alikersantit:FridmanHaagHerrgårdHämäläinenInkinenLillkaasSantalaSöderWilson

Jääkärit:BergforsBjörkqvistEngmanFredmanGrönqvistHeimbergHäggblomLervikNoopilaNäsmanOhamouPuumalainenRödlinSöderlundViklundVoutila

Alokkaat:Af HällstömAhlbergAhlströmAkkanenAlstrandAsplundBengsBengtströmBerglund KBerglund RBerglund SBergmanBerlinBiskopBjörkBjörkqvistBjörkvikBlomBlomqvistBorgBäckCederbergElo AhlbäckEnvallEricssonErmiläFabritsiusFalkFinniläGleisnerGäddnäsHaddasHammarbergHansénHanssonHemanusHemmingHoffmanHolmHolmberg JHolmberg VHonkasaloHäggblomInnanenJakobsson

PIONK / VAARANNJP / UUDPRSaapumiserä 2/15

JohanssonJordasJuslénJärvistöKarfKauranenKetonenKevinKlemetsKlicicKockKorponenKoskinenKosoKullaLahtiLamLassfolkLimanLindbergLindbäckLindedahlLindforsLundströmMatilainenMattilaMätäsniemiNevalaNielsenNikkanenNurminenNybergNyman JNyman MNyman ROjannePadaPartanenPellasPeltomaaPensarPetterssonPienkuukkaPihlgrenPrinsén JPrinsén P

PyykköRehnbergRemsuRidalRåttsSaivanidisSalmiSalminenSalonenSandbergSandelinSandellSandmanSantalaSavanderSjelvgrenSjöberg ASjöberg SSjöholmSjöstrandSkogmanStubbStåhlSundbergSundelinSundellSundnäsSundqvistSågforsSöderlundTeräsThermanTylliUusi-HonkoWernerWernérVesaWestWestmanViikWikströmViljanenVon WendtVuolukkaVälimäkiÅberg

6262

Pioneerivisa 3/2015

Tilaamalla

tuet myös aselajimme vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa!

Nyt varusmiespalvelustaan suorittaville vuosikerta kiltahintaan

EUR 20,00.

Tilaukset: Väinö Heikkala, 0400 767 852.S-posti: ostt@pp.inet.fi

HAKKU -lehden

Satakunnan Pioneeripataljoonaa

tervehtien

Kysymys 1 x 21. Pohjan Pioneeripataljoonan yksiköitä ovat: 1 1PIONK x RAIVK 2 TEKNK ( ) ( ) ( )

2. Pohjoismaiset kiltapäivät järjestettiin tänä vuonna: 1 Suomessa, Vekaranjärvellä KARPR:ssa x Tanskassa, Aalborgissa 2 Ruotsissa, Karlskronassa ( ) ( ) ( )

3. Kokonaisturvallisuus messut järjestetään tänä vuonna: 1 Lahdessa x Helsingissä 2 Tampereella ( ) ( ) ( )

4. Vuoden 2014 pioneeri on: 1 Majuri Juha Olli x Yliluutnantti Arto Mononen 2 Luutnantti Ville Torvinen ( ) ( ) ( )

5. Pioneeri- ja suojelujotos Karhu 2015 järjestettiin: 1 Schmardenissa x Vekaranjärvellä KARPR:ssä 2 Säkylässä PORPR:ssä ( ) ( ) ( )

6. Pioneerirykmentin lippu luovutettiin Keuruulla 31.12.2014: 1 Maavoimien Esikunnalle Mikkeliin x KYMPIONP:aan Vekaranjärvelle 2 Pioneerikoululle Lappeenrantaan ( ) ( ) ( )

7. Moniherätepanssarimiinaan kuuluu: 1 Telamiina 62 panososa x Ohjelmointiyksikkö Deprog 2 Raivaamisen estopanos REP ( ) ( ) ( )

8. Satakunnan Pioneerikilta täytti heinäkuussa 2015: 1 30 vuotta x 40 vuotta 2 50 vuotta ( ) ( ) ( )

9. Museokortti on: 1 Museosta ostettu postikortti x Valtakunnallinen museoiden pääsylippu 2 Vanha postikortti ( ) ( ) ( )

10. Rukajärven suunnan historiayhdistys järjesti 5.9.2014 kansalaisjuhlan: 1 Jatkosodan päättymisen 70-vuotis juhla x Höyryjunamatka Kiuruvedeltä Lieksaan 2 PIONP 24:n juhla 40-vuotta veteraanitoimintaa ( ) ( ) ( )

11. RUK:n kurssin 246 nimi on: 1 Kannel x Syke 2 Petäjä ( ) ( ) ( )

12. Valtakunnallinen paraati 4.6. järjestettiin tänä vuonna: 1 Oulussa x Kouvolassa 2 Porissa ( ) ( ) ( )

13. Pioneeriaselajin Liitto ry:ssä on yhteensä toiminnassa olevia kiltoja: 1 13 kpl x 12 kpl 2 11 kpl ( ) ( ) ( ) Vastaukset on lähetettävä 27.10.2015 mennessä Hakun toimi-tuspäällikölle. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Hakun toi-mituskunnan valitsema palkinto. Oikeat vastaukset julkaistaan Hakussa 4/2015.

Satakunnan Pioneeripataljoonaa tervehtien

KÖYLIÖN-SÄKYLÄNSÄHKÖ

– paikkakunnan oma energiayhtiö

Ketunkivenkatu 6, 29200 HarjavaltaPuh. (02) 674 6608

www.astora.fi

27800 Säkylä,puh. (02) 867 0076

Koneurakointi E.J.M. Markula OyPuh. (02) 256 3497,0400 781 950Haverintie 152, Yläne

NOORMARKUN MURSKE OY

Murskaus / Seulonta / Soratoimitukset / Maa- ja kivi-

ainesmyynti / Erikoiskuljetukset / Kuormaus-urakointi /

Kunnallistekniikka / Konepalvelu / Iskuvasaratyöt /

Tie- ja ratarakennus / Kaivos- ja tehdaspalvelu

Pohjolankuja 9, 29570 Söörmarkku

Hannu Jokisalo 0400 785 452Puh. (02) 677 0218 ja (02) 546 8581

Fax (02) 677 0209 toimisto ja (02) 546 8515

Email: hannu.jokisalo@noormarkunmurske.fi

www.noormarkunmurske.fi

RTP-Rakennus OyPL 31 27801 SÄKYLÄPuh. 045 670 9100toimisto@rtp-rakennus.fi www.rtp-rakennus.fi

Palvelemme Teitä näissä merkeissämyynti • huolto • varaosat

Pori ja HuittinenP. (02) 560 5300www.autotalopelttari.fi

Kysymys Oikea vaihtoehto

1. 1 x 2. 2 3. x 4. 1 5. 1 6. x 7. 1 x 2 8. x 9. 2 10. 1 11. 1 12. x 2 13. 1

Määräpäivään mennessä toimitukseen saapuneiden oikeiden vastausten kesken suoritetussa arvonnassa voitto meni Reino Kukkoselle Helsinkiin. Onnittelut!

Pioneerivisa 2/2015, oikea rivi

<< BAS2 - Posti Oy <<Posti GreenHakku, Väinö Heikkala

Justeerintie 490800 OULU

VALKEALAN SOTILASKOTIYHDISTYS46140 Vekarajärvi

SUOMEN TERÄSTEKNIIKKA OYMAVATECHNBC DECONTAMINATION

Risto RautavirtaMyyntijohtaja, Evl evp

Puhdistamontie 26, 05840 HyvinkääGSM 0400 569 229 • Fax 019 434 920 • Email: risto.rautavirta@mavatech.com