7
HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014 1 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään hallirakennusten pääkannattimia. Pääkannatin asennetaan tavallisesti mastopilarien va- raan. Lisäksi käsitellään kolminivelkehiä, koska ne ovat myös eräänlaisia pääkannattimia, vaikka muodostavatkin koko runkorakenteen. Monilaivaisissa halleissa voidaan yhdistellä erilaisia pääkannattimia. Katso myös Osa 3 Runkotyypit 2.0 PÄÄKANNATTIMET Kuvissa 1…4 on esitetty nykyisin käytetyimmät pääkannatintyypit ja niiden mitoitukseen liittyviä tekijöitä. Tyypillisiä käyttökohteita kyseisille pääkannattimille ovat laajarunkoiset hallit. Kuva 1. Liimapuurakenteinen pääkannatin. max L 16...24 m (max 32 m) L H 13 H 2000 mm (valmistajasta riippuen) L h 25 Yläpinnan kaltevuus: 1:40...1:6 Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm Palkista voidaan tehdä leveäm = SUOSITELTAVAT MITAT pi liimaamalla 2 tai 3 palkkia rinnakkain, jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b GL30c L/400 Palkki liimataan 45 mm paksuis × × SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA SUOSITELTAVA ESIKOROTUS VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA ta lamelleista tasakorkeaksi, jonka jälkeen yläreunat sahataan suunniteltuun kaltevuuteen Harjapisteen ei välttämättä tarvitse sijaita keskellä palkkia (epäsymmetrinen harjapalkki) MITOITUKSESSA HUOMI Sahatun yläreunan vaikutus jännitystarkasteluihin Harjavyöhykkeen jännitystarkastelut (tarvittaessa vahvistus poikittaiselle vedolle terästangoi OITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin) lla) HARJAPALKKI

HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

  • Upload
    lynhi

  • View
    238

  • Download
    8

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0

OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014

1

1.0 JOHDANTO

Tässä osassa esitetään hallirakennusten pääkannattimia. Pääkannatin asennetaan tavallisesti mastopilarien va-raan. Lisäksi käsitellään kolminivelkehiä, koska ne ovat myös eräänlaisia pääkannattimia, vaikka muodostavatkin koko runkorakenteen. Monilaivaisissa halleissa voidaan yhdistellä erilaisia pääkannattimia.

Katso myös

Osa 3 Runkotyypit

2.0 PÄÄKANNATTIMET

Kuvissa 1…4 on esitetty nykyisin käytetyimmät pääkannatintyypit ja niiden mitoitukseen liittyviä tekijöitä. Tyypillisiä käyttökohteita kyseisille pääkannattimille ovat laajarunkoiset hallit.

Kuva 1. Liimapuurakenteinen pääkannatin.

max

L 16...24 m (max 32 m)

LH

13

H 2000 mm (valmistajasta riippuen)

Lh

25

Yläpinnan kaltevuus: 1:40...1:6

Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm

Palkista voidaan tehdä leveäm

=

SUOSITELTAVAT MITAT

pi liimaamalla 2 tai 3 palkkia rinnakkain, jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b

GL30c

L/400

Palkki liimataan 45 mm paksuis

× ×

SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA

SUOSITELTAVA ESIKOROTUS

VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA

ta lamelleista tasakorkeaksi, jonka jälkeen yläreunat sahataan suunniteltuun kaltevuuteen

Harjapisteen ei välttämättä tarvitse sijaita keskellä palkkia (epäsymmetrinen harjapalkki)•

MITOITUKSESSA HUOMI

Sahatun yläreunan vaikutus jännitystarkasteluihin

Harjavyöhykkeen jännitystarkastelut (tarvittaessa vahvistus poikittaiselle vedolle terästangoi

OITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)

lla)

HARJAPALKKI

Page 2: HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0

OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014

2

Kuva 2. Liimapuurakenteinen pääkannatin.

max

L 16...24 m (max 32 m)

LH

13

H 2000 mm (valmistajasta riippuen)

Lh

25

Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm

Palkista voidaan tehdä leveämpi liimaamalla 2 tai 3 palkkia

=

SUOSITELTAVAT MITAT

rinnakkain, jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b

GL30c

L/400

Palkki liimataan 45 mm paksuista lamelleista, jonka jälkeen y

× ×

SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA

SUOSITELTAVA ESIKOROTUS

VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA

läreuna sahataan suoraksi

Lamellit taivutetaan suunniteltuun alareunan kaltevuuteen, joten palkin vedetty reuna koostuu ehjistä lamelleista

Lamellin taivutussäteen ollessa pieni, käytetään ohuempaa

• lamellia kuin 45 mm

Viiston tukipisteen kohdalle liimataan kiila, jotta tukipinta saadaan suoraksi

Sahatun yläreunan vaikutus

MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)

jännitystarkasteluihin

MAHAPALKKI

Page 3: HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0

OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014

3

Kuva 3. Liimapuurakenteinen pääkannatin.

L 10...20 m

LH

13

Lh

25

Yläpinnan kaltevuus: 1:4

Alapinnan kaltevuus: 1:8

Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm

Palkista voidaan tehdä leveämpi liimaamalla 2 tai 3 palkkia

=

SUOSITELTAVAT MITAT

rinnakkain, jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b

GL30c

Palkki liimataan 45 mm paksuista lamelleista kaaripalkiksi, jonka jälkeen yläreunat sahata

× ×

SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA

VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA

an suunniteltuun kaltevuuteen

Lamellin taivutussäteen ollessa pieni, käytetään ohuempaa lamellia kuin 45 mm

Harjakappaleen sauma jätetään kaaripalkin valmistusvaiheessa ilman liimaa

Harjakappale ki

• innitetään ruuveilla kaaripalkin päälle, jolloin harjavyöhykkeen korkeus määräytyy kaaripalkin mukaan

Sahatun yläreunan vaikutu•

MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)

s jännitystarkasteluihin

Harjavyöhykkeen jännitystarkastelut (tarvittaessa vahvistus poikittaiselle vedolle terästangoilla)

Harjakappaleen ruuvikiinnitys

Palkin taipuman aiheuttaman vaakasiirtymän

• huomioiminen tuella

BUMERANGIPALKKI

Page 4: HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0

OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014

4

Kuva 4. Liimapuurakenteinen pääkannatin.

max

L 10...15 m

LH

13

H 2000 mm (valmistajasta riippuen)

Lh

25

Palkin leveys b: 90/115/140/165/190/215/240/265 mm

Palkista voidaan tehdä leveämpi liimaamalla 2 tai 3 palkkia rinnakkain,

=

SUOSITELTAVAT MITAT

jolloin palkin leveys on 2 b tai 3 b

GL30c

L/400

Palkki liimataan 45 mm paksuista lamelleista tasakorkeaksi, jonka jälkee

× ×

SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA

SUOSITELTAVA ESIKOROTUS

VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA

n yläreuna sahataan suunniteltuun kaltevuuteen

Sahatun yläreunan vaikutus jännitystarkasteluihin•

MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)

PULPETTIPALKKI

Page 5: HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0

OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014

5

3.0 MUITA PÄÄKANNATTIMIA

Kuvassa 5 on esitetty muita pääkannattimia. Tässä vaiheessa HalliPES ei käsittele kyseisiä kannattimia.

Kuva 5. Muita pääkannattimia.

SUORA PALKKI L ≤ 20 m (suositus)

ANSASPALKKIKANNATIN L = 25…50 m (suositus)

A-KANNATIN L = 15…30 m (suositus)

KAARIKANNATIN (vetotangollinen)

L = 25…50 m (suositus)

TAPPIVAARNARISTIKKO L = 25…65 m (suositus)

Page 6: HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0

OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014

6

4.0 KOLMINIVELKEHÄT

Kuvissa 6 ja 7 on esitetty nykyisin käytetyimmät kolminivelkehätyypit ja niiden erityispiirteet. Tyypillisiä käyttökohtei-ta kyseisille pääkannattimille ovat maatalousrakennukset.

Kuva 6. Liimapuurakenteinen kaarevanurkkainen kolminivelkehä.

L 20...40 m

Kattokaltevuus: 1:4....1:2

Kehässä käytettävän liimapuun leveys: 115/140/165/190/215/240/265 mm

GL30c

Kehä liimataan

=

SUOSITELTAVAT MITAT

SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA

VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA

45 mm paksuista lamelleista, jonka jälkeen yläreuna sahataan suunniteltuun kaltevuuteen

Lamellin taivutussäteen ollessa pieni, käytetään ohuempaa lamellia kuin 45 mm•

MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTA

Sahatun yläreunan vaikutus jännitystarkasteluihin

Kaarevan nurkan jännitystarkastelut

Räystäs toteutetaan kiinnittämällä erilliset puurakenneosat kehän

RKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)

MUUTA

tasoon tai kehän kylkeen

Mitä jyrkempi kattokaltevuus sitä hoikempi kehärakenne•

Page 7: HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

HalliPES 1.0

OSA 2: PÄÄKANNATTIMET 19.12.2014

7

Kuva 7. LVL-rakenteinen terävänurkkainen kolminivelkehä.

L 10...20 m

Kattokaltevuus: 1:2

Kehäjalassa käytettävän LVL:n leveys: 39...69 mm

Kehäpalkissa käytettävän LVL:n leveys: 75...90 mm

Kehäpalkissa käytettävän liimapuun leveys: 90/115 m

=

SUOSITELTAVAT MITAT

m (vaihtoehto)

Kehäjalassa Kerto-Q

Kehäpalkissa Kerto-S

Kehäpalkissa GL30c

Kehäjalat ja kehäpalkit esivalmistetaan oikeaan muotoon ja liitetään t

SUOSITELTAVA LUJUUSLUOKKA

VALMISTUSTEKNISIÄ SEIKKOJA

oisiinsa momenttijäykästi mekaanisilla liittimillä

Kehäjalka koostuu kahdesta osasta (kehäjalat molemmin puolin kehäpalkkia)

S

MITOITUKSESSA HUOMIOITAVAT LISÄTARKASTELUT (verrattuna suoraan palkkiin)

ahatun ylä-/alareunan vaikutus jännitystarkasteluihin

Räystäs toteutetaan muotoilemalla se kehäpalkista tai kiinnittämällä erilliset puurakenneosat kehän kylkeen

Mitä jyrkempi kattokaltevuus si

MUUTA

tä hoikempi kehärakenne