HAMMASLÄÄKÄRIN ODOTUSTILAN VAIKUTUS POTILAAN …epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20181297/urn_nbn_fi_uef... · käytetään myös termiä odontofobia (odontophobia) (Kvale

HAMMASLÄÄKÄRIN ODOTUSTILAN VAIKUTUS

POTILAAN KOKEMAAN PELKOON

Anton Mustonen

Opinnäytetyö

Hammaslääketieteen koulutusohjelma

Itä-Suomen yliopisto

Terveystieteiden tiedekunta

Lääketieteen laitos / Hammaslääketieteen yksikkö

Maaliskuu 2018

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

1 JOHDANTO .............................................................................................................................. 6

2 HAMMASHOITOPELKO ......................................................................................................... 7

2.1 Hammashoitopelon määritelmät ........................................................................................... 7

2.1.1 Pelko .......................................................................................................................... 8

2.1.2 Ahdistus ..................................................................................................................... 8

2.1.3 Fobia .......................................................................................................................... 9

2.2 Hammashoitopelon etiologia ................................................................................................ 9

2.3 Hammashoitopelon yleisyys ............................................................................................... 12

2.4 Hammashoitopelon mittaaminen......................................................................................... 13

2.5 Hammashoitopelon haittavaikutukset ja sen hoitamisesta saatavat hyödyt .......................... 16

2.6 Hammashoitopelon hoitaminen ja ennaltaehkäisy ............................................................... 17

3 ODOTUSTILA ........................................................................................................................ 19

3.1 Äänet ja hajut ..................................................................................................................... 20

3.2 Värit ................................................................................................................................... 21

3.3 Sisustus .............................................................................................................................. 21

4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ....................... 24

5 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT ................................................................. 25

5.1 Mittariston laatiminen......................................................................................................... 25

5.2 Aineiston kerääminen ......................................................................................................... 25

5.3 Kuvaus uudistuksesta ......................................................................................................... 26

5.4 Aineiston analysointi .......................................................................................................... 26

6 TUTKIMUSTULOKSET ......................................................................................................... 28

6.1 Odotustilan muutoksen vaikutus pelkoon ............................................................................ 31

6.2 Odotustilan muutoksen muut vaikutukset............................................................................ 33

6.2.1 Ensivaikutelma vastaanotosta ja odotustilan vaikutus tuntemuksiin ........................... 34

6.2.2 Hajut ja äänet ............................................................................................................ 36

6.2.3 Odotustilan yllättävyys ............................................................................................. 38

6.2.4 Informaation löytyminen........................................................................................... 40

6.2.5 Istuimet..................................................................................................................... 41

6.2.6 Odotustilan viihdykkeet ............................................................................................ 41

6.2.7 Odotustilan puutteet .................................................................................................. 44

6.2.8 Odotustilan värimaailma ........................................................................................... 45

6.2.9 Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa ....................................................................... 46

7 POHDINTA ............................................................................................................................. 48

8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEITA JATKOTUTKIMUKSIKSI ............................................. 51

LÄHTEET .................................................................................................................................... 52

LIITTEET .................................................................................................................................... 59

TIIVISTELMÄ

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Hammaslääketieteen yksikkö Hammaslääketieteen koulutusohjelma Mustonen Anton: Hammaslääkärin odotustilan vaikutus potilaan kokemaan pelkoon Opinnäytetutkielma, 53 sivua, 3 liitettä (14 sivua) Tutkielman ohjaajat: Mirja Methuen, EHL, kliininen opettaja Satu Korpisaari, HLL, hammaslääkärikouluttaja Maaliskuu 2018 Tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hammaslääkärin odotustilan vaikutusta poti-laan kokemaan hammashoitopelkoon. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää odotustilan eri tekijöiden vaikutuksia ja niiden eroja pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden välillä. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin Kuopion Hammaskulman kanssa yhteistyössä. Kyseisen vastaanoton odotustila uudistettiin pelkopotilaan huomioivaksi. Sekä ennen uudistusta että uudistuksen jälkeen tehtiin kysely (N = 120), jossa määritettiin potilaiden pelko MDAS-mittarilla sekä odotustilan eri elementteihin liittyviä tuntemuksia strukturoiduilla kysymyksillä. Vastaajilla oli halutessaan mahdollisuus antaa myös vapaita kommentteja ja kehittämisehdotuksia. Odotustilaan liit-tyviä elementtejä olivat muun muassa odotustilan äänet, hajut, värimaailma, musiikki, tuolit ja sisus-tus. Aineiston analyysissä tarkasteltiin odotustilan muutoksen vaikutusta potilaan pelon kokemiseen ja muihin tuntemuksiin sekä niiden eroja pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden välillä. Tulokset: Pelon esiintymisestä tutkimuksessa saatiin yhtenevät tulokset verrattuna aiempiin ham-mashoitopelkoa mittaaviin tutkimuksiin. Odotustilalla ei ollut vaikutuksia potilaiden kokemaan pel-koon, mutta sekä pelkäävät että ei-pelkäävät pitivät uudistettua odotustilaa parempana kuin tilaa en-nen uudistusta. Ryhmien välillä oli kuitenkin eroja suhtautumisessa eri odotustilan tekijöihin. Pelko-potilaat reagoivat voimakkaasti odotustilan aiheuttamiin tuntemuksiin, värimaailmaan, itsensä terve-tulleeksi tuntemiseen ja vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. Niiden lisäksi lähellä tilastollisesti merkitsevää muutosta oli musiikin kokemisessa. Ei-pelkäävien osalta tilastollisesti merkitsevä muu-tos oli odotustilaan tulevissa äänissä ja odotustilan värimaailmassa. Loppupäätelmä: Tulosten perusteella odotustila ei vaikuta potilaiden kokemaan pelkoon, mutta odo-tustilan uudistamiseen reagoitiin positiivisesti. Pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden reaktioissa odo-tustilan eri tekijöihin ja niiden muutoksiin oli havaittavissa eroja. Aiheesta suositellaan jatkotutki-muksia.

Avainsanat: hammashoitopelko, pelkopotilas, pelko, ahdistus, kauhu, fobia, odotustila, odotushuone

ABSTRACT UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences School of Medicine Dentistry Anton Mustonen: The Effect of Dentist’s Waiting Area to Anxiety of Dental Patient Thesis, 53 pages, 3 appendixes (14 pages) Tutors: Mirja Methuen, DDS, Specialist in cariology and endodontics, Clinical teacher Satu Korpisaari, DDS, Dentist educator March 2018 Purpose: The purpose of this study was to examine the effect of waiting area to the dental anxiety of dental patients. In addition, the study aimed to measure the effects of sub-factors of waiting area and differences of experiences between fearful and non-fearful patients. Materials and Methods: The study was carried out accompanied with Kuopion Hammaskulma, a private practice in Kuopio, Finland. The waiting area of this practice was renovated due the requirements of fearful dental patient. The survey (N=120) was carried out before and after the renovation. Dental anxiety was measured with Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) and reactions to different elements of the waiting space with structured questions. The respondents also had possibility to give free comments and suggestions. The examined elements of the waiting area were, for example, sounds, odors, color, music, chairs and decoration. Results: This survey showed similar results about the prevalence of dental anxiety and fear to earlier studies. The waiting room did not affect to the experienced feel of fear, but both the fearful and non-fearful patients found the renovated waiting area better than the old one. There were differences, how the groups found out different factors of waiting area. Fearful patients reacted strongly to the overall emotions affected by the waiting area, colors, how they felt themselves welcomed and the interaction with the personnel. Also, the effect of music was almost statistically remarkable. Whereas, among non-fearful patients there was statistically significant reaction to sounds and colors. Conclusion: The results show that waiting area does not affect to the dental fear, but renovated waiting area was found better than the old one. Reactions to different components of the waiting area differed among fearful and non-fearful patients. Further studies are recommended. Keywords: dental fear, dental anxiety, dental phobia, fearful patient, waiting room, waiting area, waiting space

6

1 JOHDANTO

Hammashoitopelko on yksi yleisimmistä peloista, ja sen hoitamisen tärkeyttä ei voi kiistää

(Kvale ym. 2003, Pohjola 2009, Liinavuori ym. 2016). Hammashoitopelko on yleisin hammas-

hoidon epäsäännöllisyyttä ja peruutuksia aiheuttava tekijä (Hakeberg ym. 2003), ja sillä on sel-

keä yhteys huonon suun terveyden lisäksi myös muihin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Hoitamattomana pelko voi johtaa pelon kierteeseen, joka pahentaa ongelmia entisestään (Friis-

Hashcé ym. 2003, Pohjola 2009). Hammashoitopelon kokeminen, syyt ja ilmenemismuodot

ovat yksilöllisiä (Kvale ym. 2003). Pelkopotilaita ja heidän hoitoaan on tutkittu paljon (Honka-

nen 2006, Inget ym. 2010), mutta odotustilan vaikutuksesta pelkoon on vain vähän tutkittua

tietoa. Odotustila on paikka, jossa potilas valmistautuu toimenpiteeseen, ja sillä on tärkeä asema

hoitokokonaisuudessa (Hmud ja Walsh 2009).

Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa hammaslääkärin odo-

tustilan mahdollisesta vaikutuksesta hammashoitopelon kokemiseen. Tutkimuksessa selvite-

tään myös odotustilan eri tekijöiden vaikutusta ja niiden eroa pelkäävien ja ei-pelkäävien poti-

laiden välillä. Lisäksi pohditaan, voidaanko odotustilalla parantaa asiakkaan hoitokokemusta.

Tutkimus tehtiin kaksivaiheisena kyselytutkimuksena hammaslääkärin vastaanoton odotustilan

uudistuksen yhteydessä. Kysely toteutettiin sekä ennen uudistusta että sen jälkeen. Pelon koke-

mista odotustilassa tutkittiin MDAS-kyselylomakkeella sekä tutkimusta varten muotoilluilla,

odotustilaan liittyvillä strukturoiduilla kysymyksillä. Koska aikaisempaa tutkittua tietoa ai-

heesta on vähän, täydennettiin kyselyä laadullisilla, avoimilla kysymyksillä. Aineiston keruu

toteutettiin lomakekyselynä odotustilassa asiakkaiden hoitokäyntien yhteydessä.

Tutkimusaineisto analysoitiin strukturoitujen kysymysten osalta SPSS-ohjelmalla, ja avoimet

kysymykset käsiteltiin erikseen. Tutkimuksen tulokset esitellään aihealueittain jaoteltuina.

Pohdinnassa tarkastellaan tuloksia, tulosten luotettavuutta, eettisyyttä sekä omia oppimiskoke-

muksia. Lisäksi esitetään johtopäätöksiä sekä pohditaan tutkimuksen hyödynnettävyyttä ja jat-

kotutkimusaiheita.

7

2 HAMMASHOITOPELKO

2.1 Hammashoitopelon määritelmät

Hammashoitopelkoa, kansanomaisemmin hammaslääkäripelkoa, voidaan kuvata hermostunei-

suutena, huolestuneisuutena, epäluuloisuutena, hirvityksenä, kauhuna, kammona, ahdistuk-

sena, paniikkina ja fobiana (Hölttä 2017). Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetyt termit

ovat dental fear, dental anxiety ja dental phobia (Pohjola 2009). Vakavasta hammashoitopelosta

käytetään myös termiä odontofobia (odontophobia) (Kvale ym. 2003). Tässä tutkimuksessa

käytetään kaikkia edellä mainittuja ilmaisuja kuvaamaan hammashoitopelkoa. Seuraavaan tau-

lukkoon (taulukko 1) on tiivistetty kolmen yleisimmin käytetyn termin ominaispiirteitä.

TAULUKKO 1. Pelosta käytettyjen termien ominaispiirteitä (Kvale ym. 2003).

Pelko Ahdistus Fobia Syntyy heti, kun aivot havaitsevat vaaran Koostuu fysiologisesta, kognitiivisesta ja käyttäytymiskomponentista Fysiologiset reaktiot ovat tahdosta riippu-mattomia Fysiologiset reaktiot ovat universaalisia Voi laueta näkö-, kuulo- ja makuaisti-muksesta, jos ne ovat olleet yhteydessä vaaraan Voi syntyä myös vaaran odotuksen seu-rauksena

Koostuu ajatuksista, käyttäytymisestä ja fy-siologisista reaktioista, kuten pelkokin Voidaan nähdä pitkittyneenä adaptiivisena pelkoreaktiona Voi syntyä sellaisissa tilanteissa ja sellai-sista ärsykkeistä, jotka näyttävät täysin vaarattomilta Fysiologinen reaktio on tahdosta riippuma-ton, eikä järki voi estää sitä Johtaa välttämään uhkaaviksi koettuja ti-lanteita, joihin ei liity merkityksellistä vaa-raa Sisältää subjektiivisen sairauden Henkilö itse kokee ahdistuksen irrationaali-sena ja usein liioiteltuna reaktiona

Määräkohteinen pelko Selkeästi määritelty sairaus Tietyt tilanteet ja ärsykkeet aiheuttavat vä-littömän pelkoreaktion Tiettyjä tilanteita vältellään, tai niitä keste-tään vain suurin henkilökohtaisin uhrauksin Sairaus, joka vaikuttaa yleiseen toiminta-kykyyn merkittävästi Henkilö itse on vakuuttunut siitä, että pelko on selvästi liioiteltu todelliseen vaaraan nähden Voidaan hoitaa psykologisin menetelmin

Tiivistettynä voidaan sanoa, että pelkoon liittyy yleensä selkeä kohde. Ahdistus taas on yleis-

luontoisempaa, tunnepohjaista odotusta tulevaisuuden epämiellyttävästä tilanteesta. Fobia on

ahdistuksesta pidemmälle edennyt tila, jossa oireita ei enää pysty tietoisesti hallitsemaan (Poh-

jola 2009).

Kuten taulukosta 1 voidaan havaita, pelko ja sen eri asteet ovat hyvin henkilökohtaisia ja vai-

keasti määriteltäviä. Friis-Haschén ym. (2003) mukaan ”Pelko on yhteinen nimitys joukolle

psyykkisiä tiloja, joiden lähempi kuvaus, rajaaminen ja tulkinta ovat kiistanalaisia – – sitä

8

paitsi raja normaalin, suojaavan, ristiriitoja ratkaisevan ja persoonallisuutta kehittävän pelon

ja poikkeavan, patologisen, pysyvän pelon välillä on hiuksenhieno.” Vaikka pelon eri asteiden

määrittely onkin vaikeaa, on seuraavissa luvuissa kuvailtu niihin liittyviä ominaispiirteitä.

2.1.1 Pelko

Pelko (fear) on tunneperäinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen tai vaaraan, ja se valmistaa yksi-

lön joko taistelemaan tai pakenemaan. Pelko ilmenee fysiologisina, kognitiivisina ja käyttäyty-

mismuutoksina. Fysiologiset muutokset, esimerkiksi sydämen sykkeen kiihtyminen, verenpai-

neen kohoaminen, hikoilu ja hengitystiheyden muutokset, ovat tahdosta riippumattomia. Fysio-

logisia muutoksia voivat olla myös hyperventilaatio, heikotus, pahoinvointi ja lihasjännitys.

Kognitiivisilla muutoksilla tarkoitetaan hoitotilanteeseen liittyviä kielteisiä ajatuksia. Käyttäy-

tymismuutokset voivat ilmetä hermostuneisuutena, vapinana, levottomuutena tai yrityksinä

paeta tai vältellä tilannetta (Kvale ym. 2003, Milgrom ym. 1995, Freeman ja DiTomasso 2002,

Klingberg ja Broberg 2007 Pohjolan 2009 mukaan). Pelko voi aiheuttaa myös paikalleen jäh-

mettymisen, jolloin ihminen on ”pelosta jäykkänä” (Kvale ym. 2003).

2.1.2 Ahdistus

Ahdistus (anxiety) on pelkoa epämääräisempi ja moniselitteisempi käsite. Puhekielessä pelkoa

ja ahdistusta käytetään usein synonyymeinä, koska pelko- ja ahdistusreaktiot ovat hyvin saman-

kaltaisia. Ne muodostuvat samoista osatekijöistä ja ovat tahdosta riippumattomia. Ahdistuksen

erottaa pelosta se, että reaktion laukaisevat tekijät voivat olla näennäisesti täysin vaarattomia ja

reaktio ärsykkeeseen on todelliseen uhkaan nähden voimakkaampi. Ahdistus voidaan nähdä

myös pitkittyneenä adaptiivisena (sopeuttavana) pelkoreaktiona, joka vaihtuu asteittain ahdis-

tukseksi, joka ei enää ole sopeuttavaa (Kvale ym. 2003). Kun pelko liittyy vallitsevaan tilan-

teeseen ja välittömään uhkaan, ahdistusta voi esiintyä, vaikka sen aiheuttaja ei olisikaan läsnä.

Esimerkkinä ennakoivasta ahdistuksesta on tilanne, jossa jo kutsu hammaslääkäriin laukaisee

voimakkaan pelkoreaktion (Kvale ym. 2003). Ahdistus hammashoitotilanteessa on tuntemus

tai aavistus, että jotain kauheaa tapahtuu. Siihen liittyy usein pelko kontrollin menettämisestä

(Milgrom ym. 1995, Freeman ja DiTomasso 2002, Klingberg ja Broberg 2007 Pohjolan 2009

mukaan).

9

2.1.3 Fobia

Fobia (phobia) on tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen kohdistuvaa (määräkohteista), uhkaan

nähden liiallista tai epärealistista pelkoa. Pelon kohteelle altistuminen herättää lähes aina välit-

tömän ahdistusreaktion, joka voi ilmetä myös paniikkikohtauksena. Voimakas pelko johtaa

usein pelon kohteiden ja pelkoa aiheuttavien tilanteiden välttelyyn, mikä voi johtaa elämänlaa-

dun heikkenemiseen ja jopa työkyvyttömyyteen (Huttunen 2015). Fobia on pelkoa ja ahdistusta

voimakkaampi tuntemus. Fobian erottaa pelosta ja ahdistuksesta ensisijaisesti se, kuinka paljon

pelkotila vaikuttaa henkilön toimintaan. Pelko luokitellaan fobiaksi silloin, kun välttämiskäyt-

täytyminen alkaa leimaamaan hänen elämäänsä, esimerkiksi aiheuttaa kipua ja häpeää (Kvale

ym. 2003).

Toisin kuin pelolle ja ahdistukselle, on fobialle selkeät diagnostiset kriteerit. ICD-10:n (Inter-

national Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) mukaan ham-

mashoitofobia luokitellaan luokkaan F40.2 ”Määritetyt yksittäiset pelot”. Lasten fobiasta käy-

tetään myös määritelmää F93.1 ”Lapsuuden pelko- ja ahdistushäiriö”. DSM-IV:n (Diagnostic

and Statistical Manual of Mental Disorders) mukainen luokka on 300.29, ”Määräkohteinen

pelko” (APA 1994, Kvalen ym. 2003 mukaan).

ICD-10:n mukaisen määritelmän mukaisesti seuraavien viiden kriteerin tulee täyttyä, jotta

pelko voidaan luokitella fobiaksi: 1) pelko on määräkohteista ja sitkeää sekä tilanteeseen näh-

den liiallista tai epärealistista, 2) altistuminen pelkoa aiheuttavalle ärsykkeelle laukaisee lähes

välittömästi pelkoreaktion, 3) henkilö ymmärtää, että hänen pelkonsa on liiallista tai epärealis-

tista, 4) pelko aiheuttaa ärsykkeen välttelemistä tai pelon kestäminen vaatii suuria ponnisteluja

ja 5) pelko rajoittaa merkittävästi normaalielämää (Harvey ja Rapee 2002 Pohjolan 2009 mu-

kaan).

2.2 Hammashoitopelon etiologia

Yleisesti uskotaan, että hammashoitopelko syntyy negatiivisten kokemusten seurauksena. On

oletettu, että hoitopelko kehittyy lapsuudessa. Höltän (2017) mukaan pelkäävistä aikuisista yli

80 % kertoo ongelmansa saaneen alkunsa lapsuusvuosina. Toisaalta jotkin aikaisemmat tutki-

mukset (Öst 1987, Milgrom ym. 1988, Pohjolan 2009 mukaan) osoittavat, että 30–50 % peloista

alkaa nuoruus- tai aikuisiässä. Hammashoitopelon eri tyyppien kehittyminen voidaan ymmärtää

10

opittuina käyttäytymismalleina, joiden lähtökohtana ovat sopeuttavat eli adaptiiviset pelkore-

aktiot (Kvale ym. 2003). Seuraavassa kaaviossa (kaavio 1) on esitetty hammashoitopelon syn-

tyä ja voimistumista.

KAAVIO 1. Pelon syntymalli (Mukaillen Friis-Hasché ym. 2003, alkup. Reich 1986).

Kaaviossa 1 pelkoon liittyvät tekijät on esitetty mallissa, jossa nuolet kuvaavat sitä, miten eri

osatekijät yhdessä vahvistavat pelon tuntemusta. Mallilla voidaan kuvata pelon syntymistä, laa-

juutta ja hoitoa.

Pohjola (2009) viittaa Weinerin ja Sheehanin (1990) artikkeliin, jonka mukaan hammashoito-

pelossa voi olla sekä endogeenisia (sisäsyntyisiä) että eksogeenisia (ulkopuolisten tekijöiden

aiheuttamia) komponentteja. Hammashoitopelon endogeenisuus tarkoittaa sitä, että yksilöllä on

taipumusta tai herkkyyttä myös muihin pelkoihin. Vaikka hammashoitopelkoa ei pidetäkään

synnynnäisenä ominaisuutena, on sen ja muiden pelkojen esiintyvyyden välillä havaittu yhteyk-

siä (Pohjola 2009, Beaton ym. 2014). Fobioista kärsivistä henkilöistä suurin osa kärsii useasta

erillisestä pelosta (Huttunen 2015). Hammashoitopelon eksogeenisuudella tarkoitetaan epä-

miellyttävistä tai pelottavista kokemuksista syntynyttä pelkoa. Niitä voivat olla esimerkiksi ki-

vuliaat tai pelottavat hoitokokemukset tai puutteellisen vuorovaikutuksen aiheuttama epävar-

11

muus hoitotilanteessa. Pelon eksogeenisina tekijöinä pidetään myös epäsuoria kokemuksia: esi-

merkiksi lapsi voi oppia pelon vanhemmiltaan tai muodostaa negatiivisen käsityksen ja ennak-

koasenteen mediasta saamansa kuvan perusteella (Pohjola 2009, Beaton ym. 2014).

Pelon kognitiivisessa mallissa (Beck ym. 1985, Freeman ja DiTomasso 2002) on viisi pelon

laukeamista ennustavaa tekijää. Ne ovat geneettinen perimä, fyysiset ongelmat, psykologiset

traumat, selviytymismekanismien puutteellisuus sekä toimimattomat tai epärealistiset usko-

mukset ja odotukset (Pohjola 2009).

Pelon syntymistä voidaan kuvata myös klassisena ehdollistumisena, missä aikaisemmin neut-

raali ärsyke yhdistyy pelkoa aiheuttavaan ärsykkeeseen ja alkaa ehdollistumisen johdosta ai-

heuttaa pelkoa. Klassista ehdollistumista on havainnollistettu kaaviossa 2. Ilmiöön liittyy lähei-

sesti myös toiminnallinen ehdollistuminen, jota on kuvailtu myöhemmin luvussa 2.5 Hammas-

hoitopelon haittavaikutukset ja sen hoitamisesta saatavat hyödyt.

KAAVIO 2. Oppiminen klassisen ehdollistumisen kautta (Friis-Hasché ym. 2003).

12

2.3 Hammashoitopelon yleisyys

Hammashoitopelon on arvioitu olevan yksi yleisimmistä peloista. Oosterinkin ym. (2009) mu-

kaan se on neljänneksi yleisin (24,3 %) pelko käärmeiden (34,8 %), korkeiden paikkojen (30,8

%) ja fyysisten vammojen (27,2 %) pelon jälkeen. Fobioista se on yleisin (3,7 %) ennen kor-

keiden paikkojen (3,1 %) fobiaa. Fisetin ym. 1989 Kanadassa tekemän tutkimuksen mukaan

hammashoitopelko oli joko yleisin tai toiseksi yleisin pelko n. 20 %:lla (18,3 % – 22,6 %)

tutkimukseen osallistuneista. Pohjoismaissa asui vuonna 2001 noin 2,3 miljoonaa ihmistä, jotka

kärsivät vakavasta hammashoitopelosta. Heistä 600 000:n pelko oli niin vakava, että he vältte-

livät hammashoitoa (Berggren 2001, Kvalen ym. 2003 mukaan).

Pohjolan (2009) mukaan suomalaisten aikuisten hammashoitopelko jakautuu seuraavasti: 63,4

% ei koe pelkoa, 27,1 % kokee jonkin verran pelkoa ja 9,5 %:lla on vakava pelko. Liinavuoren

ym. (2016) kaksiosaisessa tutkimuksessa vuonna 2000 pelkoa ei kokenut 61 %, jonkin verran

pelkäsi 30 % ja vaikea-asteista hammashoitopelkoa koki 9 %. Tutkimuksen toisessa vaiheessa

vuonna 2011 tutkimustulokset olivat samansuuntaiset: 67 % ei kokenut pelkoa, 27 % koki jon-

kin verran ja 6 % koki vaikea-asteista hammashoitopelkoa.

Tästä saadaan johtopäätöksenä, että suomalaisten hammashoitoa pelkäävien osuus on noin 40

% ja ei-pelkäävien noin 60 %. Suhde ei kuitenkaan näy aivan näin suurena vastaanotoilla, sillä

pelkäävät potilaat käyvät hammaslääkärissä harvemmin ja akuutisti hoitoon hakeutuvat pelkää-

vät enemmän kuin säännöllisesti käyvät (Pohjola 2009). Toisaalta kun pelkäävä potilas alkaa

käydä säännöllisesti vastaanotolla, hänen pelkonsa saattaa vähetä (Sitheegue ym. 2015).

Hammashoitopelko on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja se vähenee iän karttuessa. Poik-

keuksen muodostavat ikäryhmät 18–35 (ikäjako riippuu tutkimuksesta), joiden pelko näyttää

lisääntyvän (Humphris ym. 2000, Liinavuori ym. 2015). Liinavuoren seurantatutkimuksessa

vuosina 2000–2011 potilaiden kokema pelko pysyi yleensä samalla tasolla ja siirtymä luokkien

välillä oli vähäistä. Siirtymä erittäin paljon pelkäävistä ei lainkaan pelkääviin oli suurinta iäk-

käiden potilaiden ryhmässä.

13

2.4 Hammashoitopelon mittaaminen

Hammashoitopelon tunnistaminen auttaa hammaslääkäriä ja potilasta hoidon toteutuksessa

(Pohjola 2009), mutta pelko voi olla vaikeasti havaittavissa. Se, miten pelkopotilaat käyttäyty-

vät, ja se, mitä he haluavat kertoa hoidon toteuttajalle, vaihtelee suuresti. Potilaalla voi olla

melko voimakaskin pelkoreaktio, eikä se välttämättä näy hoitotilanteessa. Toisaalta potilaalla

voi olla fyysisiä reaktioita, esimerkiksi lihasjännitystä ja hikoilua, vaikka hän ei omasta mieles-

tään tuntisikaan pelkoa (Kvale ym. 2003).

Eriasteisia hammashoitopelkoja on Kvalen (2003) mukaan kartoitettu kolmella erityyppisellä

mittarilla: fysiologiset mittarit (sympaattisen hermoston aktivoitumisen mittaaminen), käyttäy-

tymisen mittarit (tehdään kontrolloiduissa olosuhteissa hoitotilanteessa, harvemmin käytetty)

sekä kyselylomakkeet (psykometriset mittarit). Edellä mainitut mittarit eivät sulje toisiaan pois,

vaan niitä voidaan käyttää täydentämään toisiaan (Lang 1984 Kvalen 2003 mukaan).

Kliinisessä tutkimuksessa kyselytutkimus on tehokkain ja nopein tapa kerätä tietoa potilaan

pelosta ja sen vakavuudesta sekä seurata muutoksia erilaisten interventioiden jälkeen. Myös

pelkäävälle potilaalle kysely voi olla helpoin tapa kertoa pelostaan (Scott ym. 1984, McLeod ja

McLaughlin 1995, Kulich ym. 2000, Öhman ym. 2001, Fredrickson ja Branigan 2005, Milgrom

ym. 2009 Jaakkolan 2015 mukaan). Kyselytutkimukseen vastaamisen ennen toimenpidettä on

myös havaittu lieventävän potilaan ahdistusta (Humphrish ja Hull 2007).

Kyselytutkimuksissa käytetyimpiä mittareita ovat Dental Anxiety Scale (DAS), Modified Den-

tal Anxiety Scale (MDAS), Dental Fear Survey (DFS), Dental Belief Survey (DBS) sekä yhden

kysymyksen mittarit eli ns. Dental Anxiety Question (DAQ) -mittarit (Pohjola 2009). Näiden

lisäksi käytetään myös Visual Analogy Scale (VAS) -mittaria (Luyk ym. 1988) sekä lapsille

suunnattua Children’s Fear Survey Schedule – Dental Subscale (CFSS-DS) -mittaria (Beena

2013). Mittareita ja niiden erityispiirteitä on koottu taulukkoon 2.

14

TAULUKKO 2. Hammashoitopelon mittareita.

Hammashoitopelon mittareita Mittari Kysymysten

lukumäärä Mittarin kuvaus

Corah's Dental Anxiety Scale DAS

4 Laajasti käytetty kysely. Mittaa tilanteeseen sidon-naista yleistä pelon tunnetta.

Modofied Dental Anxiety Scale MDAS

5 Laajennettu versio DAS-mittarista. Mittaa tilantee-seen sidonnaista yleistä pelon tunnetta.

Kleinknecht's Dental Fear Survey DFS

27 tai 20 Mittaa kolmea ulottuvuutta: hammashoidon vältte-lyä, somaattisia oireita sekä hoitoon liittyvien är-sykkeiden aiheuttamaa pelkoa. Mittaa tilantee-seen sidonnaista yleistä pelon tunnetta.

Getz Dental Belief Survey DBS

28 Suunniteltu täydentämään DFS-mittaria. Keskittyy hammaslääkärin toimintaan ja hoidon toteutuk-seen. Mittaa yksilöityjä pelon tuntemuksia.

Spielberger's State-Trait Anxiety In-ventory STAI

20 + 20 Laajasti käytetty sekä hammashoidossa että muissa tutkimuskohteissa. Mittaa sekä yleistä pe-lon tunnetta että yksilöityjä pelon tuntemuksia.

Gatchel's Dental Fear Scale G'sDFS

1 Yhden kysymyksen mittari, jossa yleistä pelon tunnetta mitataan 10-portaisella asteikolla.

Dental-anxiety question 1 Yhden kysymyksen mittari, jossa yleistä pelon tunnetta mitataan 3- tai 5-portaisella asteikolla. Taipumuksena mittaustulosten painottuminen va-kavaan pelkoon.

Children's Fear Survey Schedule – Dental Subscale (CFSS-DS)

15 Lapsille tarkoitettu mittari, jossa pelkoa mitataan 5-portaisella asteikolla.

Visual Analogy Scale (VAS)

1 Pelon määrää arvioidaan portaattomalla asteikolla (”liukusäädin”).

15

Tässä tutkimuksessa pelon mittaamiseen käytettiin seuraavassa esiteltyä Modified Dental An-

xiety Scale (MDAS) -mittaria.

Modified Dental Anxiety Scale (MDAS)

MDAS-mittari on kehitetty DAS-mittarin pohjalta. Asteikkoon on lisätty puudutusta koskeva

kysymys, ja lisäksi vastausasteikko on vakioitu siten, että kaikkiin kysymyksiin on samat vas-

tausvaihtoehdot.

MDAS-mittarin kysymykset ovat seuraavat:

1) Jos olisit huomenna menossa hammaslääkärin vastaanotolle hoidettavaksi, miltä Sinusta tuntuisi?

2) Jos istuisit odotushuoneessa, miltä Sinusta tuntuisi?

3) Miltä Sinusta tuntuisi, jos hammaslääkäri olisi juuri aloittamassa hampaasi poraamisen?

4) Jos Sinulta oltaisiin poistamassa hammaskiveä, miltä Sinusta tuntuisi?

5) Jos ylätakahampaan aluetta oltaisiin puuduttamassa, miltä Sinusta tuntuisi?

Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat seuraavat:

5) Olisin äärimmäisen hermostunut

4) Olisin erittäin hermostunut

3) Olisin kohtalaisen hermostunut

2) Olisin hieman hermostunut

1) En tuntisi itseäni hermostuneeksi

Pelon aste määritellään laskemalla yhteen potilaan kuhunkin kysymykseen antamat pisteet, jo-

ten summa voi olla 5–25. Pelkoa pidetään vakavana, jos summa on 19 tai sen yli (Humphris

2009, University of St Andrews 2017). Tässä tutkimuksessa käytettiin myös luokitusta ”kohta-

lainen pelko” niistä potilaista, joilla summa oli 10–18 (vrt. Viinikangas ym. 2007).

16

2.5 Hammashoitopelon haittavaikutukset ja sen hoitamisesta saatavat hyödyt

Hammashoitopelko voi johtaa hammashoidon välttelyyn ja suun terveyden laiminlyömiseen.

Hammaslääkäripelosta kärsivä saattaa välttää hammashoidosta puhumista ja suuhygieniaa kä-

sitteleviä mainoksia sekä laiminlyödä hampaidensa puhdistuksen, sillä ne muistuttavat häntä

siitä, ettei hampaita ole hoidettu, mikä aiheuttaa pahaa oloa, häpeää ja syyllisyyttä. Vakavasta

pelosta kärsivä voi mieluummin kärsiä vuosia ongelmista, puremisvaikeuksista ja säryistä sekä

sosiaalisista rajoitteista kuin mennä hammaslääkäriin. Kun hoidon tarve kasvaa, kasvavat myös

pelko ja häpeä ja kynnys tehdä asialle jotain (Berggren 2001, Kvalen ym. 2003 mukaan). Tämä

johtaa pahenevaan noidankehään, joka on esitetty kaaviossa 3.

KAAVIO 3. Pelon noidankehä (Berggren ym. 1984).

Välttelevää käyttäytymistä voidaan selittää oppimisella toiminnallisen ehdollistumisen kautta.

Siinä pelkoa aiheuttavan asian välttely johtaa tilapäiseen pelon vähenemiseen ja olon helpottu-

miseen (palkintoon) ja toistuva välttely (jatkuva itsensä palkitseminen) ajan myötä mahdolli-

sesti fobiaan (Friis-Hasché ym. 2003).

17

Pelkopotilaiden hoito vaatii enemmän aikaa ja taloudellisia resursseja kuin pelkäämättömien

potilaiden. Edullisin vaihtoehto pelkopotilaiden hoidossa on potilaan huomioon ottava hoito-

tapa ja tarvittaessa esilääkitys. Mikäli potilaan pelko on niin vakava, ettei häntä voi hoitaa näillä

menetelmillä, voidaan joutua turvautumaan typpioksiduulisedaatioon (ilokaasu) tai yleisaneste-

siaan. Molemmissa vaihtoehdoissa kustannukset helposti kasvavat. Ilokaasusedaatio on yleensä

anestesiaa edullisempi hoitomuoto (Kurhela ja Konttinen 2006). Joissakin tapauksissa

yleisanestesia, vaikka vaatiikin kaksi hoitoparia, voi kuitenkin olla kustannustehokkain ratkaisu

(Pinnola 2006), esimerkiksi silloin, kun tarvitaan yli neljä hoitokäyntiä (Silvo ym. 2008). Eri

menetelmien tavoitteena on mahdollistaa hoidon toteutus ja jatkuvuus sekä henkilökunnan

kuormituksen vähentäminen (Hallonsten ym. 2001).

2.6 Hammashoitopelon hoitaminen ja ennaltaehkäisy

Koska hammashoitopelon todennäköisin seuraus on hoidon välttely ja sen myötä pahenevat

ongelmat, on pelon hoitaminen otettava huomioon hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa

(Liinavuori ym. 2015). Hammashoitopelkoa voidaan ehkäistä samoilla menetelmillä, joilla sitä

hoidetaan. Hammashoitopelon hoitaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vai-

heessa, ettei pelko pääse kehittymään vakavaksi. Pääasiallinen syy lapsilla havaittuun hammas-

hoitopelkoon ovat ensikokemukset hammaslääkärissä. Hammashoitohenkilökunnalla on suuri

merkitys lapsen hammashoitopelon ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa. Holstin ja Ekin

(1988) tutkimuksen mukaan hammaslääkäri voi kouluttautua hoitamaan lapsen pelkoa ja kou-

lutuksella voidaan selkeästi vaikuttaa lapsipotilaiden kokemuksiin hoitokäynneistä. Myös ai-

kuisille pelkääville potilaille vuorovaikutus, luottamus, tuki ja rohkaisu ovat ensiarvoisen tär-

keitä (Lahti ym. 1995, Lahti ym. 1996).

Pelkäävän potilaan hoito voidaan jakaa hammaslääketieteellisen hoitoon ja pelon hoitoon. Pe-

lon hoitamiseen käytetään kolmenlaisia eri strategioita: fyysiset, kognitiiviset ja farmakologiset

strategiat (Honkanen 2006). Fyysisiä rentoutumisharjoituksia voidaan tehdä esimerkiksi musii-

kin tai visuaalisten elementtien avulla sekä hengitysharjoituksilla (Milgrom ym. 1995, Corah

ym. 1979). Kognitiivisia hoitomenetelmiä ovat mm. psykologiset ja käyttäytymisterapeuttiset

menetelmät, esimerkiksi ”kerro–näytä–tee” -menetelmä, systemaattinen altistaminen sekä mie-

likuvatyöskentely. Farmakologisina menetelminä käytetään mm. esilääkitystä, ilokaasua ja

18

anestesiaa. Psykologisten menetelmien on todettu vähentävän pelkoa tehokkaammin kuin far-

makologisten. Psykologisten menetelmien vaikutukset ovat myös pitkäkestoisempia kuin ilo-

kaasuhoidon tai yleisanestesian vaikutukset (Berggren 2001).

Käytöksen hallinta on ”kerro–näytä–tee” -menetelmän ja positiivisen palautteen käytön yhdis-

telmä. Siinä positiivinen palaute annetaan välittömästi toimenpiteen jälkeen ja potilaan reakti-

oita ja hyväksyntää tarkkaillaan. Mikäli reaktio on positiivinen, tehdään seuraava työvaihe sa-

malla tavalla. Jos reaktio on negatiivinen, jatketaan kyseisen vaiheen työstöä, kunnes potilas

osoittaa hyväksyntänsä (Holst 1990).

Pelkäävää potilasta hoidettaessa on tärkeää, että potilas kykenee hallitsemaan tilannetta ja että

hänet hyväksytään ja hänen tarpeensa huomioidaan. Nämä hoitotilanteen sosiaalisen tuen ulot-

tuvuudet on tiivistetty seuraavaan taulukkoon (taulukko 3).

TAULUKKO 3. Hoitotilanteen sosiaaliset ulottuvuudet (Inget ym. 2010).

SOSIAALISEN TUEN ULOTTUVUUDET

TAVOITE ESIMERKKEJÄ

Hallinta Potilas tuntee hallitsevansa hammashoitoti-lannetta edes osittain

- yhteisistä pelisäännöistä sopiminen - kiireettömyyden tuntu - hoitotoimenpiteen kuvailu

Hyväksyntä Potilas kokee, että hammaslääkäri hyväksyy hänen pelkonsa ja suunsa kunnon

- rauhallinen työtahti - kehuminen - koskettaminen

Vuorovaikutuksellisuus Läsnäolo vuorovaikutustilanteessa ja poti-laan tarpeiden huomiointi

- palautteen kysyminen - kuunteleminen

Tilanteen hallinnan ja luottamuksen tunne luodaan yhteisillä säännöillä. Hoito toteutetaan rau-

hallisesti ja potilaan tuntemusten mukaan. Potilas voi vaikkapa nostaa käden, jos hänestä tuntuu

epämukavalta tai hän haluaa pitää tauon. Myös aiemmin mainittu ”kerro–näytä–tee” -mene-

telmä ja positiivisen palautteen antaminen luovat potilaalle hallinnan tunnetta (Inget ym. 2010).

Potilaan luottamuksen saavuttaminen ja myönteiset hoitokokemukset ovat tärkeitä, sillä toistu-

vat myönteiset kokemukset voivat vähentää pelkoa, samoin kuin kielteiset tai uhkaavat koke-

mukset lisäävät pelkoa (Rescorla ja Solomon 1967 Kvalen 2003 mukaan).

19

3 ODOTUSTILA

Ympäristön merkitys pelkopotilaan hoidossa on tärkeä, sillä kun ihminen on riittävästi altistu-

nut ja ehdollistunut jollekin pelkoa aiheuttavalle ärsykkeelle, voi jo pelkästään jokin alkupe-

räistä ärsykettä muistuttava tekijä (samankaltainen näkymä, haju, maku) laukaista pelkoreak-

tion (Kvale ym. 2003). Tällainen reaktio voi tulla myös odotustilan sisustuksesta, esimerkiksi

seinien väristä tai tilaan näkyvistä hoitolaitteista (Friis-Hasché ym. 2003). Odotustilan asemaa

ja merkitystä hoitokokemuksessa on kuvattu kaaviossa 4.

KAAVIO 4. Tekijät, jotka aiheuttavat ja muokkaavat hammashoitopelkoa (Hmudin ja Walshin

2009 mukaan).

Useimmille potilaille hoitokäynti on stressiä lisäävä kokemus. Vastaanottoauloja ja -tiskejä ku-

vaillaan usein pelottaviksi, ahdistaviksi, stressaaviksi ja epävarmuuden tunnetta aiheuttaviksi

(Mitchell 2003 ja Pearson ym. 2005). Näillä tunteilla voi olla heikentäviä vaikutuksia tervey-

teen ja paranemiseen (Taylor ym. 1997). Odotustilalla voi olla merkittävä rooli akuuttipotilai-

den stressin lieventämisessä (Leather ym. 2003). Siksi on tärkeää tehdä odotusajasta mahdolli-

simman miellyttävä ja pelkoa vähentävä kokemus (Fenko ja Loock 2014).

PotilasVereen ja invasiivisuuteen liittyvät pelot

Kivun pelko Muualta tarttunut pelko (pelkäävä perhe, pelkoa lisäävät tarinat, elokuvat)

Aikaisemmat kokemukset ja traumat (ehdollistavat kokemukset)

Persoonalliset ominaisuudet, esim. neuroosit

Anti-infektiivinen hoito

Yökkäystä aiheuttavat toimenpiteet

Täytteet ja kruunupreparoinnit

Hoitotiimin negatiivinen käyttäytyminen (epäystävällisyys, etäisyys, rauhattomuus)

Paikka

Poran äänet

Hajut

Odotustila (layout, desing, tila ja sisältö)

Odotusaika

Hammaslääkäri/henkilökunta

Kommunikaatio, tekniikka ja taidot (merkit välinpitämättömyydestä, huonot kommunikaatiotaidot)

Huonot käytöstavat

Kireä lääkäri/henkilökunta

Epäsympaattinen/ei tukea antava henkilökunta

Muiden potilaiden äänet

Proseduuri

Neulan näkeminen

Porauksen tunteminen

Hampaan poisto

Juurihoito

20

Potilaat pitävät hammaslääkärin tärkeinä ominaisuuksina miellyttävää persoonaa sekä kykyä

vähentää pelkoa ja ahdistusta (Le Bell ym. 2006). Sen sijaan odotustilan vaikutuksia hammas-

hoitopotilaan kokemaan pelkoon on tutkittu varsin vähän. On kuitenkin todettu, että ulkoisten

virikkeiden puute odotustilassa voi aiheuttaa ahdistusta (Frederikson 1989). Biddissin ym.

(2014) systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa löydettiin 41 tutkimusta, joissa kuvattiin eri-

laisten tekijöiden mitattavissa olevia vaikutuksia odotuskokemukseen ja pääpaino oli vaikutuk-

sissa stressiin ja ahdistukseen. Tutkimuksista 33 keskittyi aikuisväestöön. Eniten tutkimuksia

löytyi musiikin vaikutuksesta (25 tutkimusta). Muita tutkittuja alueita olivat aromaterapia (6

tutkimusta) ja sisustus (2 tutkimusta). Näistä ainoastaan musiikilla todettiin selkeitä positiivisia

vaikutuksia, aromaterapian ja sisustuksen vaikutuksista suositeltiin jatkotutkimuksia.

Bazleyn ym. (2016) tutkimuksessa kolme odotustilaa muokattiin eri tyylien mukaisiksi. Tässä

tutkimuksessa huonoimman vastaanoton potilailta sai perinteinen odotustila, toiseksi paras oli

lääkärin suunnittelema ja parhaan palautteen sai odotustila, jonka oli muokannut feng shui -am-

mattilainen. Arneill ja Devlin (2002) totesivat, että viihtyisästi sisustetut odotustilat mahdollis-

tivat paremman hoitokokemuksen ja että naislääkäreiden sisustamat odotustilat arvostettiin pa-

remmiksi kuin miesten.

3.1 Äänet ja hajut

Kuten aikaisemmin todettiin, voivat hammashoitoon liittyvät äänet ja tuoksut lisätä odotusti-

lassa olevan potilaan pelon tunnetta. Näiden häiriötekijöiden vaikutusta voidaan pienentää esi-

merkiksi paremmalla ovien eristyksellä tai peittämällä niitä muilla äänillä ja rauhoittavilla tuok-

suilla.

Odotustilan äänien vaikutuksesta potilaan olotilaan on tehty tutkimuksia erilaisissa hoitoympä-

ristöissä. Tutkimukset keskittyvät valtaosin odotustilassa kuunneltavaan musiikkiin ennen toi-

menpidettä (Lee ym. 2012, Lee ym. 2011, Tansik ja Rothieaux 1999, Knight ja Rickards 2001,

Jaber ym. 2007, Ni ym. 2011, Chen ym. 2013). Penttilän (2016) mukaan kaikuvassa ja meluissa

tilassa vietetty aika on stressaavampaa kuin rauhallisessa. Erilaisten musiikkityylien vertailun

perusteella (Elliot ym. 2011) rauhallinen, rytmiltään lähellä sydämen sykettä oleva musiikki

rauhoittaa parhaiten. Klassista musiikkia on laajasti käytetty rentoutumiseen ja suorituskyvyn

21

parantamiseen (Cooper ja Foster 2007), mutta myös itse valitulla musiikilla on suotuisa vaiku-

tus ahdistuksen vähenemiseen (Lee ym. 2004). Tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että musii-

killa on ahdistusta lievittävä vaikutus (Biddiss 2014).

Musiikin lisäksi on tutkittu myös binauraalisella äänitekniikalla tuotettujen äänien vaikutusta

(Isik ym. 2017). Tässä tutkimuksissa havaittiin, että ihmiskorvan luonnollisia kuuloaistimuksia

jäljittelevillä, binauraalisilla äänillä oli pelkoa vähentävä vaikutus. Myös musiikin ja visuaalis-

ten elementtien yhdistämisestä ja interaktiivisuudesta on tehty kokeiluja (Chen ym. 2009, Hume

2007).

Tuoksujen vaikutusta potilaan kokemaan jännitystilaan on tutkittu mm. appelsiinin ja laventelin

tuoksuilla (Lehmer ym. 2000, Lehmer ym. 2005, Kritsidima 2010, Zabirunnisa ym. 2014). Tut-

kimuksissa havaittiin, että näillä tuoksuilla voi olla vaikutusta ahdistuksen lievittämisessä.

Myös musiikin ja tuoksujen yhteisvaikutusta on tutkittu (Holm ja Fitzmaurice 2008), mutta

tässä tutkimuksessa ainoastaan musiikilla oli vaikutusta jännityksen vähenemiseen. Fenkon ja

Loockin (2014) tutkimuksen mukaan sekä musiikki että tuoksut toimivat potilasta rauhoitta-

vasti, mutta kun niitä käytetään yhtä aikaa, tällaista vaikutusta ei havaita. He ehdottavatkin, että

musiikki ja tuoksut voivat rauhoittaa, mutta niitä tulee käyttää harkintaa noudattaen. Liian moni

yhtäaikainen ärsyke voi lisätä ahdistusta.

3.2 Värit

On selkeästi osoitettu, että värit vaikuttavat tunnelmaan, mutta yhtä väriä ei ole todistettu sel-

keästi muita paremmaksi. Värit ovat helppo ja yksinkertainen tapa uudistaa ympäristöä. Pienil-

läkin muutoksilla saadaan selkeä vaikutus työntekijöiden asenteeseen ja potilaiden kiintymyk-

seen vastaanottoon sekä peruttujen käyntien määrän vähenemiseen (Kovacs 2015).

3.3 Sisustus

Potilaan asiakaskokemus alkaa jo odotustilassa. Kun odotustila ylittää potilaan odotukset, po-

tilas on mahdollisesti valmis suosittelemaan palvelua muillekin. Baren ja Dundesin (2004) tut-

kimuksen mukaan pelkäävien potilaiden kaipaamia sisustuselementtejä olivat seinillä olevat

sisustuselementit, kuten taulut, julisteet ja koristeet (89 % pelkäävistä), taustamusiikki (89 %)

sekä lehdet ja kirjat (75 %). Lapset pitävät odotustiloissa mahdollisuudesta pelata tai tutkia

22

jotain. Tällaisia kohteita ovat akvaariot, kasvit, televisio sekä suuhygieniajulisteet. Biddisin

(2014) mukaan odotustilan sisustuksen vaikutukset ovat pieniä ja vaihtelevat yksilöittäin, mutta

ovat kuitenkin positiivisia. Tutkimuksessa, jossa uudistettu odotustila palautettiin takaisin al-

kuperäiseen asuunsa, havaittiin ahdistuksen lisääntyvän.

Odotusaikana potilaalla on aikaa tarkkailla ympäristöään ja hoitohenkilökuntaa. Tällöin odo-

tustilan viihtyisyys korostuu. Hyvin sijoitettu ja näkyvä vastaanottotiski luo tervetulleen olon

ja kumppanuuden tunteen, mikä voi helpottaa stressiä (Pearson ja Wilson 2012). Muotoilu ja

sijoittelu, joka luo vaikutelman helppokulkuisuudesta, yksityisyydestä ja mukavuudesta, vä-

hentää stressiä, lisää hoitosuunnitelmiin sopeutuvuutta sekä lisää henkilökunnan tehokkuutta.

Tämä kaikki johtaa myös parempaan potilastyytyväisyyteen (Leonpacher 2016, Devlin 2014).

Istuimissa tulee välttää yhteisiä käsinojia, sillä ne voivat lisätä potilaiden stressiä. Mikäli istui-

met ovat lähellä toisiaan, ne tulee asetella siten, että potilaat voivat helposti välttää katsekon-

taktin ja siten suojata omaa henkilökohtaista tilaansa. On myös syytä antaa potilaille useita eri

mahdollisuuksia istumispaikan valintaan (Arneill ja Devlin 2002). Odotustilassa potilaan tulee

voida rentoutua. Tämä onnistuu paremmin selkänojallisessa kuin selkänojattomassa tuolissa

(Penttilä 2016).

Potilaille on hyvä olla naulakko tai muu selkeä paikka takeille ja sateenvarjoille. Tämä lisää

järjestystä ja vähentää vahinkojen todennäköisyyttä (Jacobs 2016). Sopiva lämpötila ja hajut-

tomuus lisäävät potilaiden mukavuutta. Iäkkäämmät tuntevat olonsa mukavammaksi hieman

lämpimämmässä kuin nuoremmat (Nagourney 2016).

Beukeboomin ym. (2012) mukaan oikeat kasvit ja kuvat kasveista vähentävät stressiä odotus-

tilassa. Parkin ja Mattsonin (2009) mukaan kasvit lisäävät potilaiden tyytyväisyyttä huonee-

seensa sairaalassa, ja luontokuvien katsominen vähentää kipua toimenpiteen aikana (Lechtzin

2010). On osoitettu, että yksilöt, jotka ovat luonnollisessa ympäristössä, paranevat nopeammin

kuin urbaanissa ympäristössä olevat. Luonnollinen ympäristö myös koetaan viehättävämmäksi

kuin urbaani (Ulrich 1991). Beukeboomin ym. (2012) mukaan sekä elävillä kasveilla että kas-

vien kuvilla on yhtäläinen stressiä vähentävä vaikutus. Elävien kasvien mahdollinen huono

puoli on se, että multa saattaa olla infektioriski, vaikkakaan tätä ei ole tutkimuksin todettu.

Kasvien kuvilla ei ole samaa mahdollista infektioriskiä, joten ne ovat turvallinen ja tehokas

23

keino stressin lievittämiseen. On myös pohdittu muiden luonnollisten elementtien, kuten veden,

luonnollisen kiven ja puun, käyttöä sisustuksessa (White ym. 2010, Largo-White 2011).

24

4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hammaslääkärin vastaanoton odotustila vaikut-

taa potilaan kokemaan pelkoon. Samalla tutkittiin, millä tekijöillä on vaikutuksia ja eroavatko

vaikutukset pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden välillä.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon vastaanotoille kaikille ammatti-

kunnille. Tutkimustuloksia voivat käyttää hyväksi etenkin hammaslääkärit ja muut terveyden-

huollon ammattilaiset, mutta niitä voivat hyödyntää myös muiden ammattikuntien edustajat,

esimerkiksi parturit, sisustussuunnittelijat ja arkkitehdit.

Tutkimuskysymykset:

1. Vaikuttaako vastaanoton odotustila hammashoitopelon kokemiseen?

2. Onko odotustilan muutoksella muita vaikutuksia?

3. Miten odotustilan vaikutukset eroavat pelkäävän ja pelkäämättömän potilaan välillä?

25

5 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT

5.1 Mittariston laatiminen

Aineisto kerättiin saatekirjeellä varustetulla kyselylomakkeella (liite 1). Lomakkeen kysymyk-

set oli jaoteltu kolmeen osaan: vastaajan taustatietoihin, hammashoitoon liittyviin tuntemuksiin

ja odotustilaan liittyviin kysymyksiin.

Taustatietoina kysyttiin ikä (jaettuna luokkiin 18 – 25, 26 – 45, 46 – 55 ja yli 56-vuotiaat) ja

sukupuoli. Lisäksi kysyttiin, onko asiakas aiemmin käynyt tällä vastaanotolla sekä kuinka usein

hän on käynyt tällä tai jollain toisella vastaanotolla viimeisen kolmen vuoden aikana.

Hammashoitoon liittyviä tuntemuksia kysyttiin Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) -mit-

tarilla (esitelty luvussa 2.3.1).

Odotustilan vaikutuksia kartoitettiin kysymyksillä ensivaikutelmasta, äänistä, hajuista, infor-

maation löytymisestä, sisustuselementeistä, värimaailmasta, sisustuksesta ja odotustilan vaiku-

tuksesta yleensä sekä vuorovaikutuksesta henkilökunnan kanssa.

Joihinkin kysymyksiin lisättiin mahdollisuus täydentää vastausta myös sanallisesti. Kysymys-

lomakkeen loppuun sijoitettiin mahdollisuus kirjoittaa vapaasti mieleen tulevista asioista sekä

halutessa jättää yhteystiedot lisätietoja tai lisäkommentteja varten.

Kyselylomake esitestattiin yliopistolla oppimiskeskuksessa olleilla sattumanvaraisesti valituilla

opiskelijoilla. Esitestauksen jälkeen tehtiin pieniä muutoksia ja korjausten jälkeen tehtiin uu-

delleen esitestaus. Viimeiset muutokset lomakkeeseen tehtiin Kuopion Hammaskulman asiak-

kaille tehdyn testauksen jälkeen. Testauksesta saatuja tuloksia ei käytetty tutkimuksen aineis-

tossa.

5.2 Aineiston kerääminen

Tutkimusaineisto kerättiin yhteistyössä Kuopion Hammaskulman kanssa. Otanta koostui Kuo-

pion Hammaskulman asiakkaista, jotka saivat halutessaan vastata kyselyyn hoitokäyntiensä yh-

teydessä. Saatekirjeellä varustettuja kyselylomakkeita (liite 1) oli odotushuoneessa vapaasti

26

saatavilla. Lisäksi henkilökunta tiedotti tutkimuksesta suullisesti. Kyselylomakkeet palautettiin

odotustilassa olleeseen palautuslaatikkoon.

Ensimmäinen kysely toteutettiin 10.3.–15.7.2015, jolloin odotustila oli alkuperäisessä asus-

saan. Tämän jälkeen Kuopion Hammaskulman odotustila uudistettiin Sofia Grönforsin

KELPO-konseptin mukaiseksi (Grönfors 2014). Uudistuksen suunnitteli Sofia Grönfors, ja sen

toteutti Kotipetraamo Petra Rautaparta Tmi. Uudistuksen valmistuttua tehtiin toinen kysely

1.8.2015–30.3.2016.

5.3 Kuvaus uudistuksesta

Ennen uudistusta odotustila oli tasaisen valkoinen, niukasti kalustettu ja sisustettu tila. Odotus-

tilan ilmeeseen tuotiin raikkautta vihreällä lehti-valokuvatapetilla. Seiniin tuotiin rauhallisuutta

värivalinnalla, millä pyrittiin pois aiemmasta kliinisestä valkoisuudesta. Yksi seinä laudoitettiin

raakalaudalla, jolla saatiin hiukan kontrastia julkisen tilan pelkistettyyn sisustukseen. Wc:n il-

mettä piristettiin uudella kalusteella ja hyllyllä. Wc:n vanha ovi vaihdettiin äänieristettyyn

oveen. Tätä perusteltiin nimenomaan pelkopotilaiden huonovointisuudella ja mahdollisella ok-

sentelulla. Uusi ovi estää äänien kulkeutumisen odotustilaan muiden potilaiden korviin. Muita

uusia kalusteita olivat tuolit, lehtitelineet sekä naulakko. Vanha peili uusittiin maalaamalla ke-

hykset. Uudistuksen yhteydessä uusittiin myös odotustilan äänentoistolaitteet. Kuvia uudiste-

tusta odotustilasta on liitteessä 2.

5.4 Aineiston analysointi

Vastauslomakkeet ryhmiteltiin ennen-jälkeen -jaon mukaisesti ja numeroitiin juoksevasti. Lo-

makkeilta kirjattiin muistiin sanalliset vastaukset ja siirrettiin ne Excel-taulukkoon numeroi-

tuina lomakenumeroinnin mukaan, jotta myöhemmin voitiin erottaa esim. pelkopotilaiden kom-

mentit ei-pelkäävien kommenteista. Samassa yhteydessä lomakkeet tarkastettiin ja karsittiin

pois yksi alaikäinen vastaaja.

Numeerisesti käsiteltävä aineisto syötettiin SPSS-ohjelmaan (versio 24) ja varmuuskopioitiin.

Aineistosta ajettiin frekvenssitaulukot sekä keskiarvoja ja ristiintaulukointeja alustavaa tarkas-

telua varten. Aineiston hahmottamiseksi tehtiin myös graafisia kaavioita keskeisistä muuttu-

jista.

27

Analyysia varten yhdistettiin vastaajien MDAS-testin viidestä kysymyksestä saadut pisteet uu-

deksi summamuuttujaksi, MDAS-summaksi. Tämän perusteella vastaajat luokiteltiin kolmeen

luokkaan: ei pelkoa (MDAS-summan arvo = 5–9), jonkin verran pelkoa (10–18) ja vakava

pelko (19–25) (Humphris ym. 2009, vrt. Viinikangas ym. 2007).

Aineistosta tehtiin ennen–jälkeen -vertailua keskiarvojen ja ristiintaulukointien avulla ja tutkit-

tiin, onko ympäristön muutos vaikuttanut pelon kokemiseen. Löydettyjen erojen merkitsevyyttä

tutkittiin pelon muutoksen osalta t-testillä.

Kun tutkittiin, reagoivatko pelkopotilaat odotustilan uudistukseen eri tavalla kuin ei-pelkäävät,

aineisto jaettiin pelkopotilaisiin ja ei-pelkääviin. Ennen tätä yhdistettiin luokat ”jonkin verran

pelkoa” ja ”vakava pelko” uudeksi luokaksi ”pelkopotilaat”. Odotustilan vaikutukset ristiintau-

lukoitiin molemmissa aineistoissa erikseen ja verrattiin tuloksia. Vaikutusten merkitsevyyttä

arvioitiin Mann-Whitneyn U-testillä.

28

6 TUTKIMUSTULOKSET

Tutkimukseen saatiin 120 palautettua kyselylomaketta, joista 69 ennen odotustilan uudistusta

ja 51 uudistuksen jälkeen. Vastaajien taustatiedot on esitetty taulukossa 4.

TAULUKKO 4. Vastaajien taustatiedot ennen odotustilan uudistusta ja uudistuksen jälkeen.

Taustatiedot Ikä (n = 113) (n = 64) Ennen (n = 49) Jälkeen Yhteensä 18-25 3 5 % 1 2 % 4 4 % 26-45 14 21 % 10 20 % 24 20 % 46-65 33 52 % 22 45 % 55 49 % yli 65 14 22 % 16 33 % 30 27 % Yhteensä 64 100 % 49 100 % 113 100 %

Sukupuoli (n = 115)

Nainen 53 83 % 41 80 % 94 82 % Mies 11 17 % 10 20 % 21 18 %

Yhteensä 64 100 % 51 100 % 115 100 %

Käynyt aikaisemmin tällä vastaanotolla (n = 112) Kyllä 60 94 % 42 88 % 102 91 % Ei 4 6 % 6 12 % 10 9 % Yhteensä 64 100 % 48 100 % 112 100 %

Käynyt hammashoidossa viimeisen kolmen vuoden aikana tällä tai jollain muulla vastaanotolla (n = 113)

Kerran 2 3 % 4 8 % 6 5 % Kahdesti 3 5 % 6 13 % 9 8 % Kolmesti 18 28 % 9 18 % 27 24 % Useammin 41 64 % 30 61 % 71 63 %

Yhteensä 64 100 % 49 100 % 113 100 %

Vastaajien taustatiedot olivat hyvin samanlaiset sekä ennen että jälkeen odotustilan uudistusta.

Tyypillinen asiakas (koko otoksessa) oli yli 45-vuotias (76 %) nainen (82 %), joka käy sään-

nöllisesti hammashoidossa (87 % vähintään kolmesti viimeisen kolmen vuoden aikana) ja on

tämän vastaanoton vanha asiakas (91 %). Vastaajista kaikki edellä mainitut kriteerit täytti 58

vastaajaa (48 % vastanneista).

29

Seuraavissa kaavioissa (kaaviot 4-7) on esitetty hammashoitoa pelkäävien potilaiden osuus

koko aineistossa iän, sukupuolen, asiakkuuden (uusi vai tutkimukseen osallistuvalla vastaan-

otolla aikaisemmin käynyt asiakas) sekä hammashoidossa käynnin säännöllisyyden (käyntiker-

rat viimeisen kolmen vuoden aikana jollain vastaanotolla) mukaan.

KAAVIO 4. Hammashoitoa pelkäävien osuus eri ikäryhmissä koko aineistossa.

Hammashoitopelko näyttää vähenevän iän myötä: varsinkin yli 65-vuotiaiden pelko oli huo-

mattavasti vähäisempää kuin nuorempien ikäluokkien. Alle 25-vuotiaita vastaajia saatiin otok-

seen vain neljä, joista kahdella oli kohtalaista pelkoa.

50%38% 44%

3%

12% 6%

3%0%

20%

40%

60%

80%

100%

18-25 26-45 46-65 yli 65

Hammashoitoa pelkäävien osuus ikäryhmittäin

Kohtalainen pelko Vakava pelko

30

KAAVIO 5. Hammashoitoa pelkäävien osuus sukupuolen mukaan koko aineistossa.

Naisten hammashoitopelko on yleisempää kuin miesten: 34 % naisista koki jonkinasteista ja

7 % vakavaa pelkoa. Miehillä vakavaa pelkoa ei esiintynyt, 19 % koki jonkinasteista pelkoa.

KAAVIO 6. Hammashoitoa pelkäävien osuus asiakkuuden mukaan koko aineistossa.

Vastaanotolla aikaisemmin käyneet kokivat vähemmän pelkoa kuin uudet asiakkaat. Ensiker-

talaisista pelkoa koki 70 %, joista 20 % vakavaa pelkoa. Aikaisemmin käyneillä pelkoa esiintyi

35 %:lla, joista 5 %:lla vakavana.

34%19%

7%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Nainen Mies

Hammashoitoa pelkäävien osuus sukupuolen mukaan


50%30%

20%

5%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Uusi asiakas Käynyt aiemmin

Pelkäävien osuus asiakkuuden mukaan


31

KAAVIO 7. Hammashoitoa pelkäävien osuus vastaanotolla käyntien säännöllisyyden mukaan

koko aineistossa.

Eniten pelkoa esiintyi asiakkailla, jotka olivat käyneet hammashoidossa vain kerran viimeisen

kolmen vuoden aikana (puolet vastaajista koki kohtalaista pelkoa). Useammin käyneistä vähi-

ten pelkoa esiintyi kahdesti käyneillä ja eniten useammin kuin kolme kertaa käyneillä.

6.1 Odotustilan muutoksen vaikutus pelkoon

Suuraavissa kaavioissa on esitetty asiakkaiden hammashoitoon liittyviä tuntemuksia MDAS-

lomakkeen kysymysten mukaisesti aihealueittain (kaavio 8) sekä asiakkaiden kokemaa

hammashoitopelkoa MDAS-luokituksen mukaan (kaavio 9).

50%

22%38%

11%

4%

7%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

kerran kahdesti kolmesti useammin

Pelkäävien osuus käyntien säännöllisyyden mukaan(Käyntikertojen määrä viimeisen kolmen vuoden aikana)


32

KAAVIO 8. Asiakkaiden hammashoitoon liittyvät tuntemukset ennen odotustilan uudistusta ja uudistuksen jälkeen.

Eniten pelkoa aiheuttivat ylähampaan alueen puudutus ja hampaan poraus. Hermostuneisuus

lisääntyi hieman kaikilla MDAS-kysymysten osa-alueilla.

2,41

1,72

2,30

1,67

1,41

2,55

1,86

2,43

1,94

1,80

1 2 3 4 5

5. Jos ylätakahampaan aluetta oltaisiin puuduttamassa, miltäSinusta tuntuisi?

4. Jos Sinulta ollaisiin poistamassa hammaskiveä, miltä Sinustatuntuisi?

3. Miltä Sinusta tuntuisi, jos hammaslääkäri olisi juuri aloittamassahampaasi poraamisen?

2. Jos istuisit odotushuoneessa, miltä Sinusta tuntuisi?

1. Jos olisit huomenna menossa hammaslääkärin vastaanotollehoidettavaksi, miltä Sinusta tuntuisi?

Vastausten keskiarvo

Hammashoitoon liittyvät tuntemuksetennen uudistusta ja uudistuksen jälkeen

Uudistuksen jälkeenEnnen uudistusta

1= En tuntisi itseäni hermostuneeksi, 2= Olisin hieman hermostunut, 3= Olisin kohtalaisen hermostunut, 4= Olisin erittäin

33

KAAVIO 9. Asiakkaiden pelon kokeminen ennen odotustilan uudistusta ja uudistuksen jälkeen.

MDAS-pisteytyksen mukaisesti laskettu jonkinasteinen pelko on hieman vähentynyt odotusti-

lan uudistuksen jälkeen, vakava pelko taas lisääntynyt. Pelkopotilaiksi (jonkinasteinen tai va-

kava pelko) määriteltyjä asiakkaita oli ennen uudistusta 36 % ja uudistuksen jälkeen 39 %.

MDAS-pisteiden keskiarvo oli 9,50 (SD = 3,48) ennen uudistusta ja 10,59 (SD = 5,20) uudis-

tuksen jälkeen. Keskiarvojen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä (t = 0,176).

Erot pelon kokemisessa ennen ja jälkeen olivat pieniä, mutta tulosten perusteella voidaan sanoa,

ettei odotustilan muutoksella ollut vaikutusta asiakkaiden kokemaan, MDAS-mittarilla mitat-

tuun pelon kokemiseen.

6.2 Odotustilan muutoksen muut vaikutukset

Odotustilaan liittyvät tuntemukset olivat positiivisempia muutoksen jälkeen kaikilla tutkituilla

osa-alueilla lukuun ottamatta uusia tuoleja. Sekä pelkäävien että ei-pelkäävien asiakkaiden po-

sitiivisuus oli lisääntynyt.

64

33

3

61

27

12

0

10

20

30

40

50

60

70

Ei pelkoa Jonkinasteinen Vakava

%

Asiakkaiden pelon kokemus

Ennen Jälkeen

34

6.2.1 Ensivaikutelma vastaanotosta ja odotustilan vaikutus tuntemuksiin

Asiakkaiden kokema ensivaikutelma hammaslääkärin vastaanotosta parani koko otoksessa, ku-

ten seuraava taulukko (taulukko 5) osoittaa.

TAULUKKO 5. Ensivaikutelma vastaanotosta ennen uudistusta ja uudistuksen jälkeen.

Ensivaikutelma vastaanotosta Koko otos (n=118, p=0,008) (n=69) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 4 6 % 0 0 % 4 3 % Neutraali 21 30 % 9 18 % 30 25 % Hyvä 32 47 % 23 47 % 55 47 % Erittäin hyvä 12 17 % 17 35 % 29 25 % Yhteensä 69 100 % 49 100 % 118 100 %

Ei-pelkäävät (n=72, p=0,061) (n=43) Ennen (n=29) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Neutraali 15 35 % 6 21 % 21 29 % Hyvä 19 44 % 11 38 % 30 42 % Erittäin hyvä 9 21 % 12 41 % 21 29 % Yhteensä 43 100 % 29 100 % 72 100 %

Pelkopotilaat (n=45, p=0,044) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 4 16 % 0 0 % 4 9 % Neutraali 6 24 % 3 15 % 9 20 % Hyvä 12 48 % 12 60 % 24 53 % Erittäin hyvä 3 12 % 5 25 % 8 18 %

Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Muutoksen positiivinen vaikutus ensivaikutelmaan on tilastollisesti merkitsevä koko otoksessa,

p = 0,008. Koko aineistosta ensivaikutelmaa piti hyvänä tai erittäin hyvänä 64 % ennen uudis-

tusta ja 82 % uudistuksen jälkeen. Ei-pelkäävien vastaavat osuudet olivat 65 % ennen ja 75 %

jälkeen. Pelkopotilaiden ryhmässä muutos oli selkeämpi: 60 % ennen ja 85 % jälkeen. Lisäksi

16 % pelkäävistä oli pitänyt vastaanoton ensivaikutelmaa huonona ennen uudistusta. Pelkopo-

tilaiden ryhmässä muutoksen positiivinen vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, p = 0,044, ja

ei-pelkäävilläkin lähellä merkitsevää, p = 0,061.

35

Myös odotustilan vaikutus tuntemuksiin koettiin positiivisemmaksi uudistuksen jälkeen (tau-

lukko 6).

TAULUKKO 6. Odotustilan vaikutus tuntemuksiin.

Odotustilan vaikutus tuntemuksiin Koko otos (n=117, p=0,031) (n=68) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 3 4 % 1 2 % 4 3 % Ei vaikuta 52 77 % 30 61 % 82 70 % Positiivinen 13 19 % 18 37 % 31 27 % Yhteensä 68 100 % 49 100 % 117 100 %

Ei-pelkäävät (n=72, p=0,411) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Ei vaikuta 33 79 % 21 70 % 54 75 % Positiivinen 9 21 % 9 30 % 18 25 %

Yhteensä 42 100 % 30 100 % 72 100 %

Pelkopotilaat (n=44, p=0,030) (n=25) Ennen (n=19) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 3 12 % 1 6 % 4 9 % Ei vaikuta 18 72 % 9 47 % 27 61 % Positiivinen 4 16 % 9 47 % 13 30 %

Yhteensä 25 100 % 19 100 % 44 100 %

Odotustilan vaikutuksen positiivisesti kokevien osuus oli uudistuksen myötä noussut 19 %:sta

37 %:iin. Muutos on tilastollisesti merkitsevä, p = 0,031, vaikka ei-pelkäävien ryhmässä ei ta-

pahtunut merkittävää muutosta. Sen sijaan pelkopotilailla muutos oli merkitsevä, p = 0,030.

Kielteiset vaikutukset olivat vähentyneet hiukan, kolmesta yhteen prosenttiin. Ei-pelkäävistä ei

yksikään kokenut odotustilan vaikutusta negatiiviseksi, positiivisia tuntemuksia oli 21 %:lla

ennen ja 30 %:lla jälkeen. Pelkopotilaista 12 % ennen ja 5 % jälkeen koki odotustilan vaiku-

tuksen negatiiviseksi. Positiivisten osuus kasvoi 16 %:sta 47 %:iin.

Pelkopotilaat antoivat hieman enemmän vapaita kommentteja odotustilan vaikutuksesta (ks.

LIITE 3, 4/7).

Pelkopotilaat kokivat sekä vastaanoton ensivaikutelman että odotustilan vaikutukset negatiivi-

semmin kuin ei-pelkäävät ennen uudistusta ja positiivisemmin uudistusten jälkeen, joten vai-

kutus oli suurempi pelkäävien ryhmässä.

36

6.2.2 Hajut ja äänet

Odotustilaan tulevat hajut olivat hieman vähentyneet uudistuksen myötä (taulukko 7).

TAULUKKO 7. Odotustilaan tulevat hajut.

Odotustilaan tulevat hajut Koko otos (n=118, p=0,420) (n=69) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei 52 75 % 40 82 % 92 78 % Kyllä 17 25 % 9 18 % 26 22 %

Yhteensä 69 100 % 49 100 % 118 100 %

Ei-pelkäävät (n=72, p=0,594) (n=43) Ennen (n=29) Jälkeen Yhteensä Ei 35 81 % 25 86 % 60 83 % Kyllä 8 19 % 4 14 % 12 17 % Yhteensä 43 100 % 29 100 % 72 100 %

Pelkopotilaat (n=45, p=0,611) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei 17 68 % 15 75 % 32 71 % Kyllä 8 32 % 5 25 % 13 29 % Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Hajujen vaikutus Koko otos (n=30, p=0,846) (n=20) Ennen (n=10) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 5 25 % 2 20 % 7 23 % Ei vaikuta 15 75 % 8 80 % 23 77 % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä 20 100 % 10 100 % 30 100 %

Ei-pelkäävät (n=17, p=0,591) (n=11) Ennen (n=6) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 2 18 % 0 0 % 2 12 % Ei vaikuta 9 82 % 6 100 % 15 88 % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 %

Yhteensä 11 100 % 6 100 % 17 100 %

Pelkopotilaat (n=12, p=0,808) (n=8) Ennen (n=4) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 3 38 % 2 50 % 5 42 % Ei vaikuta 5 62 % 2 50 % 7 58 % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 %

Yhteensä 8 100 % 4 100 % 12 100 %

25 % kaikista vastaajista ennen ja 18 % jälkeen koki, että odotustilaan tulee hammashoitoon

liittyviä hajuja. Ei-pelkäävien vastaavat osuudet olivat 19 % ennen ja 14 % jälkeen. Pelkopoti-

laat kokivat hajut hieman herkemmin, 32 % ennen ja 25 % uudistuksen jälkeen. Pelkopotilaat

37

kokivat hajut myös epämiellyttävämmäksi: 37 % ennen ja 50 % jälkeen piti hajujen vaikutusta

kielteisinä, kun ei-pelkäävistä 18 % ennen ja ei yhtään jälkeen koki ne kielteiseksi.

Saman suuntainen tulos saatiin odotustilaan kuuluvista äänistä (taulukko 8).

TAULUKKO 8. Odotustilaan kuuluvat äänet.

Odotustilaan kuuluvat äänet Koko otos (n=118, p=0,006) (n=69) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei 33 48 % 36 74 % 69 59 % Kyllä 36 52 % 13 26 % 49 41 % Yhteensä 69 100 % 49 100 % 118 100 %

Ei-pelkäävät (n=72, p=0,004) Ennen Jälkeen Yhteensä Ei 23 54 % 25 86 % 48 67 % Kyllä 20 46 % 4 14 % 24 33 %

Yhteensä 43 100 % 29 100 % 72 100 %

Pelkopotilaat (n=45, p=0,322) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei 10 40 % 11 55 % 21 47 % Kyllä 15 60 % 9 45 % 24 53 %

Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Äänien vaikutus Koko otos (n=52, p=0,326) (n=37) Ennen (n=15) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 6 16 % 4 27 % 10 19 % Ei vaikuta 30 81 % 11 73 % 41 79 % Positiivinen 1 3 % 0 0 % 1 2 %

Yhteensä 37 100 % 15 100 % 52 100 %

Ei-pelkäävät (n=27, p=0,887) (n=21) Ennen (n=6) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Ei vaikuta 20 95 % 6 100 % 26 96 % Positiivinen 1 5 % 0 0 % 1 4 % Yhteensä 21 100 % 6 100 % 27 100 %

Pelkopotilaat (n=24, p=0,861) (n=15) Ennen (n=9) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 6 40 % 4 44 % 10 42 % Ei vaikuta 9 60 % 5 56 % 14 58 % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä 15 100 % 9 100 % 24 100 %

38

Äänien kuuluminen odotustilaan oli vähentynyt 52 %:sta 26 %:iin (p = 0,006), ei-pelkäävien

ryhmässä 47 %:sta 14 %:iin ja pelkäävien ryhmässä 60 %:sta 45 %:iin. Ei-pelkäävien osalta

äänien väheneminen oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,004). Äänet häiritsivät enemmän pel-

kopotilaita: 40 % ennen ja 44 % jälkeen koki ne kielteiseksi, ei-pelkäävistä kukaan ei kokenut

ääniä kielteiseksi.

Pelkopotilaat siis aistivat hajut ja äänet herkemmin kuin ei-pelkäävät ja kokivat ne epämiellyt-

tävämpinä, ts. reagoivat herkemmin hajuihin ja ääniin.

6.2.3 Odotustilan yllättävyys

Asiakkailta kysyttiin, oliko odotustilassa jotain yllättävää, ja jos oli, miten yllätys koettiin. Vas-

taukset on esitetty taulukossa 9.

39

TAULUKKO 9. Odotustilan yllättävyys.

Odotustilan yllättävyys Koko otos (n=117, p=0,227) (n=68) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei 64 94 % 43 88 % 107 91 % Kyllä 4 6 % 6 12 % 10 9 % Yhteensä 68 100 % 49 100 % 117 100 %



Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Yllättävyyden vaikutus Koko otos (n=17, p=0,193) (n=7) Ennen (n=10) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 1 14 % 1 10 % 2 12 % Ei vaikuta 4 57 % 2 20 % 6 35 % Positiivinen 2 29 % 7 70 % 9 53 %

Yhteensä 7 100 % 10 100 % 17 100 %

Ei-pelkäävät (n=11, p=0,662) (n=5) Ennen (n=6) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 0 0 % 1 17 % 1 9 % Ei vaikuta 3 60 % 1 17 % 4 36 % Positiivinen 2 40 % 4 67 % 6 55 % Yhteensä 5 100 % 6 101 % 11 100 %

Pelkopotilaat (n=6, p=0,133) (n=2) Ennen (n=4) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 1 50 % 0 0 % 1 17 % Ei vaikuta 1 50 % 1 25 % 2 33 % Positiivinen 0 0 % 3 75 % 3 50 % Yhteensä 2 100 % 4 100 % 6 100 %

Kaikista vastaajista 6 % ennen ja 12 % jälkeen koki jotain yllätyksellistä: ei-pelkäävistä 7 %

ennen ja 14 % jälkeen, pelkäävistä 4 % ennen ja 10 % jälkeen. Yllätykset olivat kahta vastausta

lukuun ottamatta neutraaleja tai positiivisia. Kysyttäessä yllätyksen vaikutuksesta saatiin varsin

pienet otokset (ei pelkäävät n = 11, pelkäävät n = 6).

Sanallisissa vastauksissa yllätykseksi mainittiin useimmin uusi sisustus (LIITE 3, 1/7). Ei-pel-

käävät antoivat tähän kysymykseen hieman enemmän vapaita kommentteja kuin pelkäävät.

40

6.2.4 Informaation löytyminen

Kaivattu informaatio löytyi odotustilasta varsin hyvin, ja uudistus hieman paransi informaation

löydettävyyttä myös molemmissa ryhmissä (taulukko 10).

TAULUKKO 10. Informaation löytyminen.

Informaation löytyminen odotustilasta Koko otos (n=117, p=0,318) (n=68) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei 6 9 % 2 4 % 8 7 % Kyllä 62 91 % 47 96 % 109 93 % Yhteensä 68 100 % 49 100 % 117 100 %

Ei-pelkäävät (n=71, p=0,698) (n=42) Ennen (n=29) Jälkeen Yhteensä Ei 4 10 % 2 7 % 6 9 % Kyllä 38 90 % 27 93 % 65 91 %

Yhteensä 42 100 % 29 100 % 71 100 %

Pelkopotilaat (n=45, p=0,201) (N=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei 2 8 % 0 0 % 2 4 % Kyllä 23 92 % 20 100 % 43 96 %

Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Sanallisissa kommenteissa kolme vastaajaa (ei-pelkäävää) kaipasi hinnastoa, yksi pelkopotilas

tietoa hoitoaikojen myöhästymisestä ja yksi pelkopotilas tietoa aukioloajoista ja päivystyksestä

(LIITE 3, 2/7).

41

6.2.5 Istuimet

Asiakkaiden reaktiot uudistettuihin istuimiin on koottu taulukkoon 11.

TAULUKKO 11. Istuinten miellyttävyys.

Istuinten miellyttävyys Koko otos (n=117, p=0,392) (n=67) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Ei 6 9 % 7 14 % 13 11 % Kyllä 61 91 % 43 86 % 104 89 % Yhteensä 67 100 % 50 100 % 117 100 %



Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Odotustilan istuimet koettiin enimmäkseen miellyttäviksi, vaikka niistä pitävien osuus väheni-

kin hieman uudistusten myötä 91 %:sta 86 %:iin. Ei-pelkäävien ryhmässä muutos oli 93 %:sta

90 %:iin, pelkäävillä 88 %:sta 80 %:iin, eli pelkopotilaat suhtautuivat hieman kriittisemmin

sekä vanhoihin että uusiin istuimiin.

Vapaissa kehitysehdotuksissa (LIITE 3, 3/7) mainittiin useimmin tuolien vanhanaikaisuus tai

kuluneisuus (ennen uudistusta). Istuimia koskeviin kehitysehdotuksiin saatiin enemmän kom-

mentteja ei-pelkääviltä.

6.2.6 Odotustilan viihdykkeet

Niin lehtien, television, musiikin kuin muiden sisustuselementtien koettiin hieman parantuneen

muutoksen myötä. Suhtautuminen odotustilan viihdykkeisiin ja muihin sisustuselementteihin

on koottu taulukoihin 12–15.

42

TAULUKKO 12. Lehdet.

Lehdet Koko otos (n=117, p=0,124) (n=68) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Huono 4 6 % 1 2 % 5 4 % Ei merkitystä 18 26 % 9 18 % 27 23 % Hyvä 46 68 % 40 80 % 86 73 % Yhteensä 68 100 % 50 100 % 118 100 %

Ei-pelkäävät (n=72, p=0,081) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Huono 2 5 % 0 0 % 2 3 % Ei merkitystä 9 21 % 3 10 % 12 17 % Hyvä 31 74 % 27 90 % 58 80 %

Yhteensä 42 100 % 30 100 % 72 100 %

Pelkopotilaat (n=45, p=0,526) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Huono 2 8 % 1 5 % 3 7 % Ei merkitystä 9 36 % 6 30 % 15 33 % Hyvä 14 56 % 13 65 % 27 60 %

Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

TAULUKKO 13. Televisio.

Televisio Koko otos (n=117, p=0,468) (n=67) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Huono 3 5 % 1 2 % 4 3 % Ei merkitystä 14 21 % 9 18 % 23 20 % Hyvä 50 74 % 40 80 % 90 77 % Yhteensä 67 100 % 50 100 % 117 100 %


Yhteensä 41 100 % 30 99 % 71 100 %


Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

43

Lehdet olivat merkityksellisempiä ei-pelkääville. Valtaosa ei-pelkäävistä piti odotustilan lehtiä

hyvinä, varsinkin muutoksen jälkeen. Pelkopotilaat suhtautuivat lehtiin välinpitämättömäm-

min, eikä muutoksella ollut juurikaan vaikutusta.

Saman suuntainen, tosin lievempi vaikutus oli televisiolla (taulukko 13). Ei-pelkäävät suhtau-

tuivat positiivisemmin ja kiinnostus televisiota kohtaan lisääntyi muutoksen myötä, kun pel-

käävien suhtautumisessa ei tapahtunut muutosta.

Sen sijaan musiikkiin pelkäävät reagoivat selvästi herkemmin kuin ei-pelkäävät. Taulukossa 14

on esitetty molempien ryhmien mielipide odotustilan musiikista sekä ennen että jälkeen uudis-

tuksen.

TAULUKKO 14. Musiikki.

Musiikki Koko otos (n=114, p=0,194) (n=64) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Huono 2 3 % 3 6 % 5 4 % Ei merkitystä 26 41 % 12 24 % 38 33 % Hyvä 36 56 % 35 70 % 71 63 % Yhteensä 64 100 % 50 100 % 114 100 %

Ei-pelkäävät (n=71, p=0,897) (n=41) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Huono 2 5 % 2 7 % 4 6 % Ei merkitystä 14 34 % 9 30 % 23 32 % Hyvä 25 61 % 19 63 % 44 62 % Yhteensä 41 100 % 30 100 % 71 100 %


Yhteensä 22 100 % 20 100 % 42 100 %

Ei-pelkäävien suhtautumisessa muutosta ei tapahtunut, mutta pelkäävien ryhmässä muutos on

selkeä. Muutos oli tilastollisesti lähellä merkitsevää, p = 0,068.

Myös muiden sisustuselementtien merkitys oli lisääntynyt, varsinkin pelkäävien ryhmässä: he

suhtautuivat ennen uudistusta sisustukseen hieman negatiivisemmin ja uudistuksen jälkeen hie-

man positiivisemmin kuin ei-pelkäävät. Tämä on esitetty taulukossa 15.

44

TAULUKKO 15. Muut sisustuselementit.

Muut sisustuselementit Koko otos (n=116, p=0,310) (n=67) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Huono 3 5 % 1 2 % 4 3 % Ei merkitystä 19 28 % 11 22 % 30 26 % Hyvä 45 67 % 37 76 % 82 71 % Yhteensä 67 100 % 49 100 % 116 100 %


Yhteensä 42 100 % 30 100 % 72 100 %


Yhteensä 24 100 % 19 100 % 43 100 %

6.2.7 Odotustilan puutteet

Kun kysyttiin, puuttuuko odotustilasta jotain, joka vaikuttaisi viihtyvyyteesi tai tekisi olostasi

miellyttävämmän, koki 16 % ei- pelkäävistä ja 27 % pelkäävistä ennen uudistusta, että jotain

puuttuu (taulukko 16).

TAULUKKO 16. Odotustilan puutteet. Odotustilan puutteet Koko otos (n=106, p=0,127) (n=61) Ennen (n=45) Jälkeen Yhteensä Ei 49 80 % 41 91 % 90 85 % Kyllä 12 20 % 4 9 % 16 15 %

Yhteensä 61 100 % 45 100 % 106 100 %

Ei-pelkäävät (n=66, p=0,291) (n=38) Ennen (n=28) Jälkeen Yhteensä Ei 32 84 % 26 93 % 58 88 % Kyllä 6 16 % 2 7 % 8 12 %

Yhteensä 38 100 % 28 100 % 66 100 %

Pelkopotilaat (n=39, p=0,424) (n=22) Ennen (n=17) Jälkeen Yhteensä Ei 16 73 % 15 88 % 31 79 % Kyllä 6 27 % 2 12 % 8 21 % Yhteensä 22 100 % 17 100 % 39 100 %

45

Avoimissa vastauksissa ei-pelkäävät olivat aktiivisempia (10 kehitysehdotusta ennen uudis-

tusta, pelkäävillä 4 ehdotusta). Ei-pelkäävien ehdotukset koskivat lähinnä tilankäyttöä ja kalus-

teita. Pelkopotilailta saatiin kaksi ehdotusta piristykseksi seinille, yksi toivomus toisesta

WC:stä sekä toive, että television sijaan tilassa olisi rauhoittavaa musiikkia. Uudistuksen jäl-

keen ei-pelkäävistä 7 % ja pelkäävistä 12 % kaipasi tilaan vielä jotain. Avoimiin kysymyksiin

uudistuksen jälkeen saatiin 4 vastausta ei-pelkääviltä ja 3 pelkääviltä (LIITE 4, 5/7).

6.2.8 Odotustilan värimaailma

Odotustilan värimaailman koettiin selvästi parantuneen (taulukko 17).

TAULUKKO 17. Odotustilan värimaailma.

Odotustilan värimaailma Koko otos (n=118, p=0,000) (n=68) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Neutraali 45 65 % 18 36 % 63 53 % Hyvä 17 25 % 20 40 % 37 31 % Erittäin hyvä 4 6 % 12 24 % 16 14 %

Yhteensä 68 100 % 50 100 % 118 100 %

Ei-pelkäävät (n=72, p=0,005) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Neutraali 26 62 % 10 33 % 36 50 % Hyvä 12 29 % 13 44 % 25 35 % Erittäin hyvä 3 7 % 7 23 % 10 14 %

Yhteensä 42 100 % 30 100 % 72 100 %


Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Muutos oli selkeä molemmissa ryhmissä. Pelkopotilaista hyvänä tai erittäin hyvänä värimaail-

maa piti 20 % ennen uudistusta ja 60 % uudistuksen jälkeen. Ei-pelkäävien ryhmässä vastaavat

46

osuudet olivat 36 % ennen ja 67 % jälkeen. Molempia muutoksia voidaan pitää tilastollisesti

merkitsevinä, pelkäävillä p = 0,004 ja ei-pelkäävillä p = 0,005.

6.2.9 Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa

Asiakkailta kysyttiin, tunsivatko he itsensä tervetulleeksi vastaanotolle tullessaan. Vastaukset

on esitetty taulukossa 18.

TAULUKKO 18. Asiakkaan tunteminen itsensä tervetulleeksi.

Asiakkaan tunteminen itsensä tervetulleeksi Koko otos (n=118, p=0,190) (n=68) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Ei 2 3 % 0 0 % 2 2 % Ei osaa sanoa 7 10 % 3 6 % 10 8 % Kyllä 59 87 % 47 94 % 106 90 % Yhteensä 68 100 % 50 100 % 118 100 %

Ei-pelkäävät (n=72, p=0,373) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Ei 0 0 % 0 0 % 0 0 % Ei osaa sanoa 1 2 % 2 7 % 3 4 % Kyllä 41 98 % 28 93 % 69 96 %

Yhteensä 42 100 % 30 100 % 72 100 %

Pelkopotilaat (n=45, p=0,025) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei 2 8 % 0 0 % 2 4 % Ei osaa sanoa 6 24 % 1 5 % 7 16 % Kyllä 17 68 % 19 95 % 36 80 %

Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Vastaanotolle tullessaan 87 % ennen ja 94 % jälkeen koki itsensä tervetulleeksi (ei-pelkäävistä

98 % ennen ja 93 % jälkeen, pelkäävistä 68 % ennen ja 95 % jälkeen). Pelkäävien ryhmässä

muutos on merkitsevä, p = 0,025.

47

Myös vuorovaikutus henkilökunnan kanssa koettiin hyväksi tai erittäin hyväksi sekä ennen (94

%) että jälkeen (100 %) uudistuksen (taulukko 19).

TAULUKKO 19. Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa.

Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa Koko otos (n=117, p=0,092) (n=67) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Neutraali 3 4 % 0 0 % 3 3 % Hyvä 28 42 % 17 34 % 45 38 % Erittäin hyvä 35 52 % 33 66 % 68 58 % Yhteensä 67 100 % 50 100 % 117 100 %

Ei-pelkäävät (n=71, p=1,000) (n=41) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Neutraali 1 2 % 0 0 % 1 1 % Hyvä 15 37 % 12 40 % 27 38 % Erittäin hyvä 25 61 % 18 60 % 43 61 % Yhteensä 41 100 % 30 100 % 71 100 %


Yhteensä 25 100 % 20 100 % 45 100 %

Ei-pelkäävien ryhmässä vuorovaikutuksen hyväksi tai erittäin hyväksi kokevien osuudet olivat

98 % ennen ja 100 % jälkeen, pelkäävien 88 % ennen ja 100 % jälkeen. Pelkopotilaista 40 %

arvioi vuorovaikutuksen erittäin hyväksi ennen uudistusta, uudistuksen jälkeen osuus oli 75 %.

Ei-pelkäävien ryhmässä suhde pysyi samana (61 % ennen ja 60 % jälkeen). Ei-pelkäävien ryh-

mässä ei tapahtunut muutosta, sen sijaan pelkäävien ryhmässä muutos oli tilastollisesti merkit-

sevä, p = 0,014.

48

7 POHDINTA

Tutkimuksen teoriaosuuden kerääminen oli hyvin kaksijakoinen prosessi. Hammashoitopelosta

ja sen hoitamisesta löytyi runsaasti tutkimuksia ja artikkeleita. Sen sijaan odotustilan eri teki-

jöiden vaikutuksista hammashoitopotilaan kokemaan pelkoon ei löytynyt tutkittua tietoa, joten

hakua täytyi laajentaa hammashoidon lisäksi myös muihin terveydenhuollon osa-alueisiin. Silti

tietoa (pois lukien musiikin vaikutus) löytyi hyvin niukasti. Tiedon hakeminen aiheesta oli hy-

vin opettavainen prosessi. Tilastollisessa osuudessa käytetty SPSS -ohjelmisto oli tekijälle en-

nestään melko tuntematon, mutta selkeytensä vuoksi perusanalyysit ja niiden tulkitseminen

avautuivat varsin pian ja aineistosta saatiin tuloksia tarkasteltavaksi. Ohjaajilta saatu tuki oli

kannustavaa ja asiantuntevaa sekä tutkimuksen alkuvaiheessa (alustavien tulosten valmistuttua)

että loppuvaiheessa (raporttia kirjoitettaessa). Ohjaajien asiantuntemusta ja konsultaatiota olisi

ehkä voinut käyttää enemmänkin työn eri vaiheissa. Tutkimus oli pitkä prosessi, jonka aikana

oma tieteellinen ajattelu kehittyi. Samaan aikaan syventynyt näkemys hammaslääketieteestä ja

käytännön kokemus hoitotyöstä edistivät tutkimuksen tekoa sen edetessä.

Tutkimuslupa saatiin Kuopion Hammaskulmalta. Tutkimuksessa noudatettiin hyvää tieteellistä

tutkimuskäytäntöä (Kankkunen ja Vehviläinen-Julkunen 2013, Valtakunnallinen sosiaali- ja

terveysalan eettinen neuvottelukunta [ETENE] 2017, Tutkimuseettinen neuvottelukunta

[TENK] 2017). Tutkimuksen suorittaminen eri vaiheineen raportoitiin yksityiskohtaisesti. Tut-

kimukseen vastaaville esitettiin kyselylomakkeen saatekirjeessä selkeästi tutkimuksen taustat,

tarkoitus ja toteutus sekä tutkijan ja tutkimuksen ohjaajan yhteystiedot mahdollisia tiedusteluja

varten. Tutkimukseen vastaaminen oli vapaaehtoista, ja tutkimukseen vastaamisen sai halutes-

saan jättää kesken. Vastaajien oli mahdollisuus jättää yhteystiedot tai vastata anonyymisti. Tut-

kimus toteutettiin siten, ettei aineiston analyysin jälkeen yksittäisiä vastauksia voida yhdistää

yksittäisiin vastaajiin. Tutkija suhtautui tutkimusta toteutettaessa objektiivisesti tutkittaviin ja

tutkimukseen. Tutkimusaineisto säilytettiin asianmukaisella tavalla.

Tutkimukseen saatiin 120 hyväksyttyä vastausta. Vastaavan tyyppisissä tutkimuksissa otos on

vaihdellut muutaman hengen teemahaastatteluista yli tuhannen hengen seurantatutkimuksiin.

Tämän tutkimuksen otosta voidaan pitää hyvänä huomioiden, että se kerättiin yhdellä yksityi-

sellä vastaanotolla (vrt. esim. Humphrish ym. 2000, jossa 200 vastaajaa/vastaanotto). Sekä en-

nen että jälkeen uudistuksen saatiin riittävästi vastauksia tilastollista analyysiä varten, vaikka-

kin tilastollista merkitsevyyttä jouduttiin pääosin tutkimaan epäparametrisillä testeillä. Ennen

49

odotustilan uudistusta saatiin hieman enemmän vastauksia kuin uudistuksen jälkeen, mutta

taustatietojen jakaumat eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Pelon esiintyvyydestä ja sen vaih-

telusta iän ja sukupuolen mukaan saatiin hyvin samansuuntaiset tulokset kuin aiemmista tutki-

muksista (esim. Humphris ym. 2000, Pohjola 2009, Liinavuori 2016).

Vaikka odotustilan uudistus ei vaikuttanut potilaiden kokemaan pelkoon, olivat vaikutukset

odotustilan uudistuksesta positiivisia sekä pelkäävien että ei-pelkäävien ryhmässä. Ryhmät kui-

tenkin reagoivat eri tavalla eri tekijöihin.

Pelkopotilaat reagoivat voimakkaasti (p < 0,05) vastaanoton ensivaikutelmaan sekä odotustilan

vaikutukseen omiin tuntemuksiin, odotustilan värimaailmaan, itsensä tuntemiseen tervetul-

leeksi sekä vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. Lisäksi musiikin kokemisessa tapahtunut

muutos oli lähellä tilastollisesti merkitsevää. Ei-pelkäävillä tilastollisesti merkitsevää muutosta

tapahtui odotustilaan kuuluvissa äänissä sekä odotustilan värimaailmassa.

Muiden kuin tilastollisesti merkitsevien tulosten mukaan näyttää siltä, että pelkopotilaat aistivat

ja kokevat hajut ja äänet herkemmin kuin ei-pelkäävät. Pelkopotilaat suhtautuvat lehtiin ja te-

levisioon välinpitämättömämmin kuin ei-pelkäävät, eikä niiden muutoksella ollut juurikaan

vaikutusta, toisin kuin ei-pelkäävillä, jotka kokivat sekä lehdet että television positiivisina. Sen

sijaan ei-pelkäävien suhtautuminen musiikkiin ei muuttunut. Myös muiden sisustuselementtien

muutokseen pelkäävät reagoivat ei-pelkääviä positiivisemmin. Pelkopotilaat tunsivat itsensä

enemmän tervetulleiksi muutoksen jälkeen. Myös henkilökunnan kanssa tapahtuvan vuorovai-

kutuksen koettiin parantuneen pelkopotilaiden ryhmässä.

Vaikuttaa siltä, että pelkopotilaat reagoivat herkemmin ärsykkeisiin, jotka ovat taustalla ja tun-

nelmaa luomassa, kuten musiikki, värit ja sisustus. Ei-pelkäävät kiinnittivät enemmän huomiota

lehtiin ja televisioon, jotka osallistavat potilasta. Molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä saa-

maansa palveluun ja vuorovaikutukseen. Pelkopotilaiden ryhmässä tämä positiivinen tunne voi-

mistui muutoksen myötä.

Tutkimus antoi heikkoa näyttöä siitä, että pelkopotilaat reagoivat herkemmin ärsykkeisiin, jotka

eivät vaadi aktiivista osallistumista tai keskittymistä. Niitä tässä tutkimuksessa olivat musiikki,

50

värit ja sisustus. Ei-pelkäävät kiinnittivät enemmän huomiota aktiivisuutta vaativiin ärsykkei-

siin, kuten lehtiin ja televisioon. Aikaisempaa tieteellistä näyttöä tällaisesta ilmiöstä ei löytynyt,

mutta aihetta on syytä tutkia enemmän.

Sanallisissa kommenteissa korostui hoitohenkilökunnan merkitys. Henkilökuntaan liittyviä

kommentteja oli selkeästi eniten, ja ne olivat kauttaaltaan positiivisia. Tämä tukee käsitystä

siitä, että hoitohenkilökunnalla on tärkein rooli pelkopotilaan hoitokokemuksessa. Kommentit

tukivat kvantitatiivisesta aineistosta saatuja tuloksia. Ei-pelkäävät antoivat enemmän vapaita

kommentteja ja kehitysehdotuksia kuin pelkäävät, mikä tukee käsitystä siitä, että pelkäävät po-

tilaat suhtautuvat varauksellisemmin keskittymistä vaativiin tekijöihin.

Odotustilan viihtyisyydellä on merkitystä sekä aikaisempien että myös tämän tutkimuksen mu-

kaan. Onkin aiheellista olettaa, että odotustilaan panostaminen kannattaa. Hammashoitopelko

on vakava ongelma. Toisaalta sen syyt, ilmenemismuodot ja tekijät, joilla sitä voidaan lieven-

tää, ovat hyvin yksilöllisiä. Sen vuoksi kaikki mahdolliset keinot pelkopotilaan hoitokokemuk-

sen parantamiseksi ovat tarpeen. Hyvin suunnitellulla vastaanotolla ja odotustilalla voidaan

hoidon helpottamisen lisäksi saavuttaa myös kilpailuetua. Sekä yksityisten että julkisten vas-

taanottojen tulee ottaa huomioon, että odotustilalla on mahdollisuus vaikuttaa potilaan koko-

naishoitokokemukseen, sillä saatu hoidon laatu arvioidaan paremmaksi vastaanotoilla, joiden

odotustilat on sisustettu miellyttävästi (Arneil ja Devlin 2002).

Tässä tutkimuksessa tutkittiin odotustilan perinteisiä tekijöitä. Näiden tekijöiden lisäksi tekno-

logian kehitys antaa lähitulevaisuudessa mahdollisuuden myös aivan uudenlaisten elementtien

käyttöön, esimerkiksi virtuaalitodellisuutta apuna käyttäen. Myös automaatio ja robotiikka

muuttavat hoitokokemusta kokonaisuudessaan. Pelkopotilaille tärkeiden inhimillisten hoito-

kontaktien vähentyessä odotustilan ja muun hoitoympäristön merkitys kasvaa. Uusien teknolo-

gioiden ja menetelmien käyttöönotossa onkin huomioitava hammashoidon toteutuksen lisäksi

myös potilaiden pelon hoito.

51

8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEITA JATKOTUTKIMUKSIKSI

Odotustilan vaikutusta hoitokokemukseen ei ole tutkittu kovin paljoa. Odotustilalla ei tämän

tutkimuksen mukaan näyttänyt olevan vaikutusta pelon kokemiseen, mutta näyttäisi kuitenkin

siltä, että sekä pelkäävät että ei-pelkäävät potilaat kokevat huolitellun odotustilan miellyttäväm-

pänä kuin perinteisen odotustilan. Pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden reaktioissa eri tekijöi-

hin näyttäisi kuitenkin olevan eroja.

Aihetta kannattaa tutkia lisää sekä yksityisten että julkisten vastaanottojen uudistusten yhtey-

dessä. Esimerkiksi suuremmilla otoksilla olisi mahdollista tehdä pitkittäistutkimuksia, jossa

tieto kerättäisiin samoilta asiakkailta ennen ja jälkeen uudistuksen ja aineistoista voitaisiin kar-

sia ne vastaajat, joihin kohdistetaan muita interventioita.

Jatkossa olisi aiheellista selvittää, voidaanko viimeistellyllä odotustilalla saavuttaa kilpailuetua

muihin vastaanottoihin verrattuna ja millaisella tilasuunnittelulla saadaan parhaat hoidolliset ja

taloudelliset hyödyt. On myös aiheellista tutkia lisää, onko pelkopotilaiden ahdistuksen vähen-

tämiseksi mahdollista tehdä jotain muuta kuin tässä tutkimuksessa esiin tullutta. Sellaisia voi-

sivat olla teknologian ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen vastaanoton ja odotustilan to-

teutuksessa. Uusia menetelmiä ja teknologioita kehitettäessä ja käyttöön otettaessa tulee selvit-

tää myös niiden vaikutukset potilaiden kokemaan pelkoon ja sen hoitamiseen.

52

LÄHTEET Arneill AB, Devlin AS. Perceived quality of care: The influence of the waiting room environment. Journal of Environmental Psychology 2002; 22: 345–60. APA (American Psychiatric Association). Diagnostic and statistical manual of mental disorders: DSM-IV. Neljäs painos. Washington DC: American Psychiatric Association 1994. Bare LC, Dundes L. Strategies for combating dental anxiety. J Dent Educ 2004; 68: 1172–7. Bazley C, Vink P, Montgomery J, Hedge A. Interior effects on comfort in healthcare waiting areas. Work. 2016; 21(54): 791–806. Beaton L, Freeman R, Humphrish G. Why are people afraid of the dentist? Observations and explanations. Medical Principles and Practice 2014; 23: 295–301. Beck AT, Emery G, Greenberg RL. Anxiety disorders and phobias: a cognitive perspective. New York: Basic Books 1985. Beena JP. Dental subscale of children’s fear survey schedule and dental caries prevalence. European Journal of Dentistry 2013; 7: 181–5. Berggren U, Meynert G: Dental fear and avoidance – causes, symptoms, and consequences. Journal of American Dental Association 1984; 109: 247–51. Berggren U. Long-term management of the fearful patient using behavior modification and other modalities. J Dent Educ 2001; 65: 1357–68. Beukeboom CJ, Langeveld D, Tanja-Dijkstra K. Stress-reducing effects of real and artificial nature in a hospital waiting room. J Altern Complement Med 2012; 18: 329–33. Biddiss E, Knibbe TJ, McPherson A. The effectiveness of interventions aimed at reducing anxiety in health care waiting spaces: a systematic review of randomized and nonrandomized trials. Anesth Analg 2014; 119: 433–48. Chen A YC, Bongers B, Iedema R. Visual melodies interactive Installation for creating a relaxing environment in a healthcare setting. OZCHI 2009, Conference paper: 23–7. Chen LC, Wanq TF, Shih YN, Wu LJ. Fifteen-minute music intervention reduces pre-radiotherapy anxiety in oncology patients. Eur J Oncol Nurs 2013; 17: 436–41. Cooper L, Foster I. The use of music to aid patients’ relaxation in a radiotherapy waiting room. Radiography 2007; 14: 184–8. Corah NL, Gale EN, Illig SJ. The use of relaxation and distraction to reduce psychological stress during dental procedures. J Am Dent Assoc 1979; 98: 390–4. Devlin A S. Transforming the doctor's office: Principles from evidence-based design. Lontoo: Routledge, 2014.

53

Elliot D, Polman R, McGregor R. Relaxing music for anxiety control. J Music Ther. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22097099 2011; 48:264–88. Fenko A, Loock C. The influence of ambient scent and music on patients' anxiety in a waiting room of a plastic surgeon. HERD. 2014: 7 ;38–59. Fiset L, Milgrom P, Weinstein P, Melnick S. Common fears and their relationship to dental fear and utilization of the dentist. Anesth Prog 1989; 36: 258–64. Fredrickson BL, Branigan C. Positive emotions broaden the scope of attention and thought-action repertoires. Cognition and Emotion 2005; 19: 313–32. Frederikson K. Anxiety transmission in the patient with myocardial infarction. Heart & Lung 1989 Nov; 18: 617–22. Freeman A, DiTomasso RA. Cognitive Concepts of Anxiety. Kirjassa: Stein DJ, Hollander E, toim. Textbook of Anxiety Disorders. Washington DC: American Psychiatric Publishing, 2002. Friis-Hasché E, Willumsen T, Jensen H H. Miksi hammashoito pelottaa? Suomen hammaslääkärilehti 2003; 5: 218–25. Grönfors S. KELPO – Pelkopotilaan huomioiva odotustilakonsepti terveydenhuollontiloihin. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu 2014. Hakeberg M, Hallonsten A-L, Hägglin C, Skaret E. Hammashoitopelon epidemiologia. Suomen Hammaslääkärilehti 2003; 10: 210–7. Hallonsten AL, Veerkamp J, Rølling I. Pain, pain control and sedation in children and adolescents. Kirjassa: Koch G, Poulsen S, toim. Pediatrivc Dentistry. A clinical approach. Kööpenhamina: Munksgaard 2001, s. 226–8. Harvey AG, Rapee RM. Specific phobia. Kirjassa: Stein DJ, Hollander E, toim. Textbook of anxiety disorders. Washington DC: American Psychiatric Publishing, 2002, s. 343–55. Hmud R, Walsh LJ. Dental anxiety: causes, complications and management approaches. J Minim Interv Dent 2009; 9: 6–14. Hume V. The art of health. Breathe 2007; 4: 141–6. Humphris GM, Freeman R, Campbell J, Tuutti H, D'Souza V. Further evidence for the reliability and validity of the Modified Dental Anxiety Scale. International Dental Journal 2000; 50: 367–70. Humphris GM, Hull P. Do dental anxiety questionnaries raise anxiety in dentally anxious adult patient? A two-wave panel study. Patient anxiety and Primary Dental Care 2007; 14: 7–11.

54

Huttunen M. Määräkohteinen pelko (fobia). Lääkärikirja Duodecim 2015 (päivitetty 14.11.2015). www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00394. Holm L, Fitzmaurice L. Emergency department waiting room stress: can music or aromather-apy improve anxiety scores? Pediatr Emerg Care 2008; 24: 836–8. Holst A, Ek L. Effect of systematized “behavior shaping” on acceptance of dental treatment in children. Community dent oral epidemiol 1988; 96: 457–65. Holst A. Dental fear in children-frequency, diagnosis and treatment. Tandlaegebladet 1990; 94: 64–9. Honkanen S. Haasteellisesti käyttäytyvien potilaiden kohtaaminen ja hammashoito. Suomen Hammaslääkärilehti 2006; 22: 1310–4. Hölttä P. Hammashoitopelko. Therapia Odontologica 2017 (päivitetty 20.1.2017). www.ter-veysportti.fi.ezproxy.uef.fi:2048/dtk/tod/koti Inget A, Rousi S, Siitonen M. Pelkopotilaiden kanssa toimiminen – hammaslääkärien koke-muksia. Suomen Hammaslääkärilehti 2010; 11: 22–6. Isik BK, Esen A, Büyükerkmen B, Kilinc A, Menziletoglu D. Effectiveness of binaural beats in reducing preoperative dental anxiety. Br J Oral Maxillofac Surg 2017; 55: 571–4. Jaakkola S. Dental fear in adolescentents’ transition to early adulthood. Väitöskirja. Turun yliopisto 2015. Jaber S, Bahloul H, Guétin S, Chanques G, Sebbane M, Eledjam JJ. Effects of music therapy in intensive care unit without sedation in weaning patients versus non-ventilated patients. Ann Fr Anesth Reanim 2007; 26: 30–8. Jacobs K. Patient satisfaction by design. Semin Hear. 2016 Nov; 37: 316–24. Kankkunen P, Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos. Helsinki: Sanoma Pro, 2013. Klingberg G, Broberg AG. Dental fear/anxiety and dental behaviour management problems in children and adolescents: a review of prevalence and concomitant psychological factors. Int J Paediatr Dent 2007; 17: 391–406. Knight WE, Rickards NS. Relaxing music prevents stress-induced increases in subjective anxiety, systolic blood pressure, and heart rate in healthy males and females. J Music Ther 2001; 38: 254–72. Kritsidima M, Newton T, Asimakopoulou K. The effects of lavender scent on dental patient anxiety levels: a cluster randomised-controlled trial. Community Dent Oral Epidemiol 2010; 38: 83–7.

55

Kulich KR, Berggren UL, Hallberg LR-M. Model of the patient dentist consultation in a clinic specializing in the treatment of dental phobic patients: a qualitative study. Acta Odontol Scand 2000; 58: 63–71. Kurhela K, Konttinen Y. Katsaus hammaslääkärin määräämiin lääkkeisiin – Osa I Lääkehoi-don indikaatiot ja käytetyimmät lääkkeet. Suomen Hammaslääkärilehti 2006; 13: 1006–17. Kvale G, Klingberg G, Moore R, Tuutti H. Mitä on hammashoitopelko ja miten se voidaan diagnosoida? Suomen Hammaslääkärilehti 2003; 5: 203–9. Kvale G, Berggren U, Milgrom P. Dental fear in adults: a meta-analysis of behavioral inter-ventions. Community Dent Oral Epidemiol 2004; 32: 250–64. Kovacs S J Healing hues: choosing paint colors for healthcare Available at: http://www.healthcaredesignmagazine.com/article/healing-hues-choosing-paint-colors-healthcare. Accessed June 19, 2015. Lahti S, Tuuti H, Hausen H, Kääriäinen R. Opinions of different subgroups of dentists and pa-tients about the ideal dentist and the ideal patient. Commynity Dent Oral Epidemiol 1995; 23: 89–94. Lahti S, Verkasalo M, Hausen H, Tuutti H. Ideal role behaviours as seen by dentists patients and dentists during treatment: do they differ? Community Dent Oral Epidemiol 1996; 24: 245–8. Lang PJ, Cuthbert BN. Affective information processing and the assesment of anxiety. J Be-hav Asses 1984; 6: 369–95. Largo-Wight E. Cultivating healthy places and communities: evidenced-based nature contact recommendations. Int J Environ Health Res. 2011; 21: 41–61. Le Bell Y, Autti H, Meurman J H, Murtomaa H, Potilas-Hammaslääkärisuhde, Therapia Odontologica, 15.11.2006. (Luettu 20.12.2014) http://www.ter-veysportti.fi.ezproxy.uef.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod02003&p_haku =vuorovaikutus. Leather P, Beale D, Santos A ym. Outcomes of environmental appraisal of different hospital waiting areas. Environ Behav 2003; 35: 842–69. Lechtzin N, Busse AM, Smith MT, et al. A randomized trial of nature scenery and sounds versus urban scenery and sounds to reduce pain in adults undergoing bone marrow aspirate and biopsy. J Altern Complement Med 2010; 16: 965–72. Lee D, Henderson A, Shum D. The effect of music on preprocedure anxiety in Hong Kong Chinese day patients. J Clin Nurs 2004; 13: 297–303. Lee KC, Chao YH, Yiin JJ, Hsieh HY, Dai WJ, Chao YF. Evidence that music listening re-duces preoperative patients’ anxiety. Biological Research for Nursing 2012; 14: 78–84.

56

Lee KC, Chao YH, Yiin JJ, Chiang PY, Chao YF. Effectiveness of different music-playing devices for reducing preoperative anxiety: a clinical control study. Int J Nurs Stud 2011; 48: 1180–7. Lehmer J, Eckersberger C, Walla P, Pötsch G, Deecke L. Ambient odor of orange in a dental office reduces anxiety and improves mood in female patients. Physiol Behav 2000; 71: 83–6. Lehmer J, Marwinski G, Lehr S, Johren P, Deecke L. Ambient odors of orange and lavender reduce anxiety and improve mood in a dental office. Physiol Behav 2005; 86: 92–5. Leonpacher P. Redesigning the office experience to improve patient satisfaction: Jellyfish HealthAvailable at: http://jellyfishhealth.com/industry-news/redesigning-the-office-experi-ence-to-improve-patient-satisfaction. Accessed July 22, 2016. Liinavuori A, Tolvanen M, Pohjola V, Lahti S. Changes in dental fear among Finnish adults: a national survey. Community Dental Oral Epidemiol 2016; 44: 128–34. Luyk NH, Beck FM, Weaver JM. A visual analog scale in the assessment of dental anxiety. Anesth Prog 1988; 35: 121–3. McLeod C, McLaughlin K. Implicit and explicit memory bias in anxiety: a conceptual repli-cation. Behav Res Ther 1995; 33: 1–14. Milgrom P, Fiset L, Melnick, Weinstein P. The prevalence and practice management conse-quences of dental fear in a major US city. J Am Dent Assoc 1988; 116: 641–7. Milgrom P, Weinstein P, Getz T. Treating fearful dental patients: a patient management hand-book. 2. painos. Seattle: University of Washington, 1995. Milgrom P, Weinstein P, Heaton LJ. Treating fearful dental patient: a patient management handbook. 3. painos. Seattle: University of Washington, 2009. Mitchell MJ. Patient anxiety and modern elective surgery: A literature review. J Clin Nurs 2003; 12: 806–15. Nagourney E Why do I feel colder as I get older? Booming Available at: www.ny-times.com/2012/11/15/booming/why-do-i-feel-colder-as-i-get-older.html. Accessed August 2, 2016. Ni CH, Tsai WH, Lee LM, Kao CC, Chen YC. Minimising preoperative anxiety with music for day surgery patients – a randomised clinical trial. Journal of Clinical Nursing 2011; 21: 620–5. Oosterink FM, de Jongh A, Hoogstraten J. Prevalence of dental fear and phobia relative to other fear and phobia subtypes. Eur J Oral Sci 2009; 117: 135–43. Park S-H, Mattson RH. Ornamental indoor plants in hospital rooms enhanced health out-comes of patients recovering from surgery. J Altern Complement Med 2009; 15: 975–980.

57

Pearson S, Maddern GJ, Fitridge R. The role of pre-operative state-anxiety in the determina-tion of intra-operative neuro- endocrine responses and recovery. Br J Health Psychol 2005; 10: 299–310. Pearson M, Wilson H. Soothing spaces and healing places; is there an ideal counseling room design? Psychotherapy in Australia. Psychother Australia 2012; 18: 46–53. Penttilä V. Fyysisen palveluympäristön vaikutus asiakaskokemukseen. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti 2016. Pinnola M, Karjalainen S. Typpioksiduuli-happi- ja yleisanestesiahammashoidon kustannuk-set sekä vaikutus myöhempään hoidettavuuteen. Suomen Hammaslääkärilehti 2006; 13: 1234–9. Pohjola V. Dental fear among adults in Finland. Väitöskirja. Oulun yliopisto, 2009. Reich I. The epidemiology of anxiety. Nerv Ment Dis 1986; 174: 129–36. Rescorla RA, Solomon RL. Two-process learning theory: Relationships between Pavlovian conditioning and instrumental learning, Psychol Rev 1967; 74: 151–82. Scott DS, Hirschman R, Schroder K. Historical antecedants of dental anxiety. J Am Dent As-soc 1984; 108: 42–5. Silvo AM, Numminen M, Murtomaa H. Oikein kohdennettu anestesiahammashoito on lapsen edun mukaista ja taloudellista. Suomen Hammaslääkärilehti 2008; 12: 26–30. Sitheeque M, Massoud M, Yahya S, Humphris G. Validation of the Malay version of the Modified Dental Anxiety Scale and the prevalence of dental anxiety in a Malaysian popula-tion. Journal of Investigative and Clinical Dentistry 2015; 6: 313–20. Tansik DA, Routhieaux R. Customer stress-relaxation: the impact of music in a hospital wait-ing room. International Journal of Service Industry Management 1999; 10: 68–81. Taylor S, Repetti R, Seeman T. Health psychology: What is an unhealthy environment and how does it get under the skin? Annu Rev Psychol 1997; 48: 411–47. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2017. Saatavilla: http://www.tenk.fi. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE). 2017. Saatavilla: http://etene.fi/etusivu. Viinikangas A, Lahti S, Yuan S, Pietilä I, Freeman R, Humphris GM. Evaluating a single dental anxiety question in Finnish adults, Acta Odontologica Scandinavica 2007; 65(4): 236-40. Ulrich R, Simons RF, Losito BD ym. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. J Environ Psychol 1991; 11: 201–30. University of St Andrews. Modified dental anxiety scale. Available: https://www.st-andrews.ac.uk/dentalanxiety/

58

Weiner AA, Sheehan DV. Etiology of dental anxiety: psychological trauma or CNS chemical imbalance? Gen Dent 1990; 38: 39–43. White M, Smith A, Humphreyes K ym. Blue space: The importance of water for preference, affect, and restorative- ness ratings of natural and built scenes. J Environ Psychol 2010; 30: 482–93. Zabirunnisa M, Gadagi JS, Gadde P, Myla N, Koneru J, Thatimatla C. Dental patient anxiety: Possible deal with Lavender fragrance. J Res Pharm Pract 2014; 3: 100–3. Öhman A, Flykt A, Esteves F. Emotion drives attention: detecting the snake in the grass. J Exp Psychol Gen 2001; 130: 446–78. Öst LG. Age of onset in different phobias. J Abnorm Psychol 1987; 96: 223–9.

59

LIITTEET LIITE 1 Hyvä Kuopion Hammaskulman asiakas 1/6 Tämän opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hammaslääkärivastaanoton odotustila vaikuttaa potilaan hoitokokemukseen. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kysely tehdään kevään ja syksyn 2015 aikana. Kaikkien tutkimukseen osallistu-vien vastaukset ovat tärkeitä. Tämä tutkimus on ehdottoman luottamuksellinen. Vastauksia ei tulla luovuttamaan missään vaiheessa sellaisessa muodossa, että niistä voisi päätellä vastaajan henkilöllisyyden. Myöskään tutkimuksen tuloksista ei voida päätellä kenenkään vastaajan antamia yksittäisiä tietoja. Tutkimukseen vastaaminen kestää noin 8 minuuttia. Mikäli vastaanottosi alkaa ennen kuin olet valmis, keskeytä vastaaminen ja jatka vastaanottokäynnin jälkeen. Jätäthän täytetyn lomakkeen vastaanottoon. Kiitämme jo etukäteen vai-vannäöstä ja yhteistyöstä.

Opinnäytetyöntekijä

Anton Mustonen, hammaslääketieteenopiskelija, HL12 Hammaslääketieteenlaitos, Itä-Suomen Yliopisto [email protected] Ohjaajat

Mirja Methuen Erikoishammaslääkäri, kliininen opettaja Hammaslääketieteenlaitos, Itä-Suomen Yliopisto [email protected] Satu Korpisaari Erikoistuva hammaslääkäri, yliopisto-opettaja Hammaslääketieteenlaitos, Itä-Suomen Yliopisto [email protected]

60

LIITE 1 2/6

Esitiedot

1. Ikä 17 tai nuorempi 18-25 26-45 46-65 66 tai van-

hempi

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

2. Sukupuoli Nainen Mies

☐ ☐

3. Oletko aiemmin käynyt tällä vastaanotolla? Kyllä En

☐ ☐

4. Kuinka usein olet käynyt hammashoidossa viimeisen kolmen (3) vuoden aikana tällä tai jollakin toisella vastaanotolla?

Kerran Kahdesti Kolmesti Useammin

☐ ☐ ☐ ☐

61

LIITE 1 3/6

Hammashoitoon liittyviä tuntemuksia MCDAS Hammashoitoon liittyviä tuntemuksia Alla esitetään erilaisia väittämiä, jotka koskevat hammashoitoa. Kuvittele kyseessä olevaa ti-lannetta ja valitse ympyröimällä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa tuntemuksiasi. 1. Jos olisit huomenna menossa hammaslääkärin vastaanotolle hoidettavaksi, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 2. Jos istuisit odotushuoneessa, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 3. Miltä Sinusta tuntuisi, jos hammaslääkäri olisi juuri aloittamassa hampaasi poraamisen? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 4. Jos sinulta oltaisiin poistamassa hammaskiveä, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 5. Jos ylätakahampaan aluetta oltaisiin puuduttamassa, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi

62

LIITE 1 4/6

Kuopion Hammaskulman odotustilaan liittyvät kysymykset Merkitse vastauksesi rastittamalla yksi (1) ruutu kysymystä kohden.

1. Millainen on ensivaikutelmasi Kuopion Hammaskulman vastaanotosta? Erittäin hyvä Hyvä Neutraali Huono Erittäin huono

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

2. Tuleeko odotustilaan hajuja hoitohuoneista? Kyllä Ei

☐ ☐ Jos vastasit ”kyllä”, vaikuttavatko hajut tuntemuksiisi? Kyllä, voimistavat kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Kyllä, lisäävät positiivisia tuntemuksia

☐ ☐ ☐ 3. Tuleeko odotustilaan ääniä hoitohuoneista?

Kyllä Ei

☐ ☐ Jos vastasit ”kyllä”, vaikuttavatko äänet tuntemuksiisi? Kyllä, voimistavat kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Kyllä, lisäävät positiivisia tuntemuksia

☐ ☐ ☐

4. Onko odotustilassa tai odottamisessa jotain yllättävää? Kyllä Ei

☐ ☐ a. Jos vastasit ”kyllä”, kerro, mikä on yllättävää?

b. Miten se vaikuttaa tuntemuksiisi? Kyllä, voimistavat kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Kyllä, lisäävät positiivisia tuntemuksia

☐ ☐ ☐

5. Löydätkö odotustilasta tarvitsemasi informaation? Kyllä En

☐ ☐

Jos vastasit ”en”, kerro mitä informaatiota kaipaisit?

63

LIITE 1 5/6

1. Pidätkö odotustilan istuimista? Kyllä En

☐ ☐ Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen.

2. Miten odotustila vaikuttaa tuntemuksiisi? Lisää kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Lisäävät positiivisia tuntemuksia ☐ ☐ ☐ Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen.

3. Mitä mieltä olet seuraavista asioista tässä odotustilassa? a. Lehdet

Hyvä Ei merkitystä Huono

☐ ☐ ☐ b. Televisio

Hyvä Ei merkitystä Huono

☐ ☐ ☐

c. Musiikki Hyvä Ei merkitystä Huono

☐ ☐ ☐

d. Muut sisustuselementit Hyvä Ei merkitystä Huono

☐ ☐ ☐

4. Puuttuuko Kuopion Hammaskulman odotustilasta jotain, joka vaikuttaisi viihtyvyyteesi tai tekisi olostasi miellyttävämmän?

Kyllä Ei

☐ ☐ Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen.

5. Mitä mieltä olet odotustilan värimaailmasta?

Erittäin hyvä Hyvä Neutraali Huono Erittäin huono

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

64

LIITE 1 6/6

1. Koetko olevasi tervetullut tälle vastaanotolle?

Kyllä En osaa sanoa En

☐ ☐ ☐

2. Miten koet vuorovaikutuksen tämän vastaanoton henkilökunnan kanssa? Erittäin hyvä Hyvä Neutraali Huono Erittäin huono

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

3. Kiitos vastauksestasi. Voit halutessasi antaa muita kommentteja.

Jos haluat lisätietoja tai sinulla on kommentoitavaa tutkimuksesta, voit jättää yhteystietosi. Tällöin tutkimuksen tekijä ottaa sinuun yhteyttä. (Yhteystiedot eivät vaikuta tutkimukseen.) Nimi

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

Jätäthän täytetyn lomakkeen vastaanottoon.

Suuri kiitos osallistumisestasi!

65

LIITE 2 KUVIA ODOTUSTILASTA UUDISTUKSEN JÄLKEEN

66

LIITE 3 (1/7)

SANALLISTEN VASTAUSTEN YHTEENVETO Kysymyslomakkeista poimitut sanalliset vastaukset on kirjattu mahdollisimman sanatarkasti (välimerk-keineen sekä kirjoitus- ja kielioppivirheineen). Mikäli vastauksessa on esiintynyt jonkun henkilön nimi, on se korvattu tekstillä (nimi häivytetty). Otsikoissa on esitetty varsinainen (edeltävä) kysymys ja sitä seuraava erillinen jatkokysymys, johon tutkittava on voinut antaa sanallisen vastauksen. Sanallisen vastauksen mahdollistava kysymys on al-leviivattu. Onko odotustilassa tai odottamisessa jotain yllättävää? Jos vastasit "kyllä", kerro, mikä on yl-lättävää? Ei pelkopotilaat ennen uudistusta Pelkopotilaat ennen uudistusta

- Ystävällinen (nimi häivytetty) ei ollutkaan tuppi-suu! Jes!

- Taide - Aikataulu ongelmaa aiemmin

Pelkoa

Vakava pelko

- Kaikki on valkoista kuin hautajaisissa (valk. kukkaruukku, kukkataulu)

Ei pelkopotilaat uudistuksen jälkeen Pelkopotilaat uudistuksen jälkeen

- Upea uusi sisustus - Uusi sisustus - Muuttunut edellisen käynnin jälkeen positiivi-

sesti edukseen - Uudet huonekalut

Pelkoa

- Odotustilassa raikkaita uudistuksia

Vakava pelko

- Erikoinen sisustus. Tulee sauna mieleen.

Toisaalta rentouttavaa.

67

LIITE 3 (2/7)

Löydätkö odotustilasta tarvitsemasi informaation? Jos vastasit "en", kerro mitä informaatiota kaipasit? Ei pelkopotilaat ennen uudistusta Pelkopotilaat ennen uudistusta

- Hinnasto - En ole etsinyt mitään erityistä informaatiota,

mutta esim hammastahnanäytteet ovat hyvä asia!

Pelkoa

- Paljonko ajat ovat myöhässä - Aukioloajat, onko "päivystystä" Vakava pelko


- Hinnastoa - Toimenpidehinnasto puuttuu

Pelkoa

Vakava pelko

68

LIITE 3 (3/7)

Pidätkö odotustilan istuimista? Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen. Ei pelkopotilaat ennen uudistusta Pelkopotilaat ennen uudistusta

- Tuoleja on vähän. odotustila on pieni - En tiedä pidänkö? -ne ovat aivan hyvät - Tuolit ovat vähän jo menneet muodista - Hieman vanhanaikaiset. Vaikea istua ryhdik-

käästi. - Istuimet ovat mukavat istua, mutta jo kulu-

neen ja vanhan näköiset - joku korkeampi tuoli "vanhemmalle" ihmi-

selle eli helpompi nousta ylös - Pehmeämmät istuimet olisivat paremmat

sekä kirkkaamman väriset

Pelkoa

- Hyvä materiaali->puhdistettavissa helposti, hygieeninen

Vakava pelko


- Pehmusteista tykkäisin - kovat penkit, pehmeämpiä tilalle

Pelkoa

- Liian korkeat ja "suoraselkäiset"

Vakava pelko

- Saavun aina juuri ennen aikaa joten jos aika

ei myöhästy niin pääsen melkein odotta-matta sisään

69

LIITE 3 (4/7)

Miten odotustila vaikuttaa tuntemuksiisi? Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen. Ei pelkopotilaat ennen uudistusta Pelkopotilaat ennen uudistusta

- OK - telkkari hyvä olemassa. - henkilökunnan kuvataulu ajantasalle

Pelkoa

- Hyvä, että miellyttävät istuimet, luettavaa, tv,

valoisa, hiljainen taustamusiikki - hajujen ja hoitoon liittyvien äänten neutra-

lointi tekisi odottamisesta miellyttävämpää - TV on hyvä, vie ajatukset muualle Vakava pelko

- koska kaikki oli valkoista (hammaslääkärin

huoneessakin oli valk. kukka!)


- Siistiä on = hyvä

Pelkoa

- Rauhoittavat sävyt, siisti ja raikas tunnelma Vakava pelko

70

LIITE 3 (5/7)

Puuttuuko Kuopion Hammaskulman odotustilasta jotain, joka vaikuttaisi viihtyvyyteesi tai tekisi olostasi miellyttävämmän? Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen. Ei pelkopotilaat ennen uudistusta Pelkopotilaat ennen uudistusta

- Tuolien välissä voisi olla pöytä (5 tuolia rin-

nakkain) - WC-tila hiukka huonossa paikassa. - Voisiko WC:ssä olla kertakäyttöharjoja jos ei

ehdi pestä hampaita ennen vastaanotolle tu-loa

- En osaa tietää mikä tekisi erityisen hyväksi - Tilaan voisi harkita lisää avaruutta - Pientä hiontaa, esim. värimaailma - Mahdoton vastata lyhyesti - iltapäivälehdet - naulakkotilaa lisää ja väljemmin, sateensuo-

jalle jokin "roikkumispaikka" - Jotain "pehmeyttä" väriä/kasveja. Isompi

naulakko

Pelkoa

- seinille jotain piristystä - Toinen WC vaikuttaisi ajoittain tarpeelliselta - esim. vaihtuva taideteos väripilkuksi muuten

valkoisen tilan keskelle. Värimaailma voisi olla elävämpi.

- Television ei tarvitsisi olla auki. Sen sijaan hyvin rauhoittava neutraali hiljaa soiva klas-sinen musiikki voisi rauhoittaa mieltä.

Vakava pelko


- Viherkasvit tai jotain pehmeyttä lisää - maku vesi, pientä purtavaa - Kello väärässä paikassa - Kokikset, netti, hodarit

Pelkoa

- Toisaalta ihanan freesiä, mutta jotain läm-mintä jää kaipaamaan

- Tila on liian pieni - ehkä juomavesi (paitsi jos mukeja on

WC:ssä) Vakava pelko

71

LIITE 3 (6/7)

Kiitos vastauksestasi. Voit halutessasi antaa muita kommentteja. (Uudistuksen jälkeiset vastaukset seuraavalla sivulla) Ei pelkopotilaat ennen uudistusta Pelkopotilaat ennen uudistusta

- Odotustilan seinät voisivat olla lämpimäm-män väriset

- Plussaa siitä, että kerrotaan asiakkaalle jos aikataulut paukkuu eli ovat myöhässä. Tun-tuu, että silloin asiakkaasta välitetään.

- Hyvä yksilöllinen palvelu, ystävällinen pal-velu, turvallinen olo osaavissa käsissä, aika-taulut pitäviä

- Aina on saanut lääkäri ajan Lääkäri ja poti-las suhde 20 v.

- Olen käynyt saman hammaslääkärin vas-taanotolla vuodesta 1996 ja olen tyytyväinen

- Taitaa olla aika tylsä tämä meikäläisen vas-taus

- Käynnit hammashoidossa koen miellyttä-viksi, jopa rauhoittaviksi.

- Palvelu ystävällistä ja aidon oloista, siitä kii-tos :) Odotustilaan saisi modernimman ja uudemman ilmeen uusimalla odotustilan tuolit, jotka näyttävät vähän kuluneilta.

- WC ilmeisesti miehen suunnittelema, bidee suihkun käyttö hankalaa. Naulakkoon voi ri-pustaa vain käsilaukun. Takin ripustamiseksi naulakko voisi olla toisella seinällä. (olisiko-han suunnittelija sittenkin nainen?)

- Ystävällinen palvelu. Hammaslääkärin luokse tulo ei pelota. :)

- Olen käynyt tällä hl-asemalla (tai edeltäjällä) vuosikymmeniä. On tehty myös hammas-leikkauksia (mm. viisaudenhampaan poisto takahampaiden alta), joten tavallisessa toi-menpiteessä tunnen oloni varsin turval-liseksi ja odotan jo ulospääsyä ilman jälkitur-votuksia

- Kuopion Hammasklinikka on asiakasystäväl-linen. Palvelu on hyvää. Tilat ovat kaiken kaikkiaan melko ahtaat. Odotustila on sen vuoksi melko pieni. Kalusteita odotustilassa voisi uusia. Samaa sävyä odotushuoneen pöytä ja tuolit. Värit saisivat olla kirkkaam-mat eli enemmän väriä. Tuolit pehmeämmät ja ehkä myös viherkasveja.

Pelkoa

- Iloinen, positiivinen ja palvelualtis asenne sekä suhtautuminen asiakkaisiin välittyy. Tämä on erittäin tärkeää ihmisläheisessä työssä, jotta työntekijät ja asiakkaat viihtyvät ja asiat toimii

- Oikomishoito ja (nimi häivytetty) erittäin ammat-titaitoinen, sain upean hymyn:)

Vakava pelko

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

72

LIITE 3 (7/7)

JATKUU EDELLISELTÄ SIVULTA Kiitos vastauksestasi. Voit halutessasi antaa muita kommentteja. (Ennen uudistusta saadut vastaukset edellisellä sivulla) Ei pelkopotilaat uudistuksen jälkeen Pelkopotilaat uudistuksen jälkeen

- Kiitos hyvästä hoidosta vuosien aikana - Turvallinen - Lämmin kiitos erittäin positiivisista hoitoko-

kemuksista, lämpimän ystävällistä asiakas-palvelua -> poistaa hermostuneisuutta ope-raatiota kohtaan :)

- Erittäin ystävällinen ja mukava henkilökunta. - Hyvin hoidetaan ja nopeasti! - On hoidettu hyvin. Henkilöstö on ollut erit-

täin miellyttävää. Nuorena koettu hammas-lääkäripelko on kadonnut, kun hammaslää-käri ja hammashoitajat ovat olleet vuosia sa-moja, tutuksi tulleita, samoin hoidot.

- (Nimi häivytetty) on aivan ihana - Vastaanottoirkailijan puuttuminen jättää epä-

varman olon. Jos joku toivottaisi tervetul-leeksi ja varmistaisi, että olet tullut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, niin olo olisi ren-nompi. Hammaslääkärille ei koskaan pääse sovittuna aikana vaan aina ollaan väh. 5 min myöhässä, joten toisinaan alkaa epäilyttä-mään, että tulinko sittenkään oikeana päi-vänä.

- Arvostan paljon sitä, että tarvittaessa vas-taanottoaikoja on järjestynyt nopeasti ja vie-läpä "oman" hammaslääkärin luokse (tai sit-ten jonkun muun)

Pelkoa

- Vihreä seinä liian "vihreä". Voisi olla hilli-tympi.

- Ystävällistä, asianmukaista, ammattitaitoista - Suuri kiitos henkilökunnalle että ymmärtävät

asiakkaan pelon - Kiitos hyvästä hoidosta! :) - 1. kerta täällä toisen henkilön suosituksesta.

Tähän asti hyvä kokemus. - Iso kiitos. HML asiantunteva, pätevä. Hoi-

taja; ystävällinen kohtelu - Viime käynnistä odotustila raikastunut!

Vakava pelko

- Mukava ja ystävällinen henkilökunta. Hoito-toimenpiteiden aikaan huomioidaan hyvin potilas ja edetään rauhallisesti.

Documents

HAMMASLÄÄKÄRIN ODOTUSTILAN VAIKUTUS POTILAAN …epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20181297/urn_nbn_fi_uef... · käytetään myös termiä odontofobia (odontophobia) (Kvale