HANNAH ARENDT JA JULKINEN VAPAUS · Valtiotieteellinen tiedekunta HANNAH ARENDT 1906-1975 • Yksi 1900 –luvun merkittävimmistä poliittisista ajattelijoista • Politiikan ja

Valtiotieteellinen tiedekunta

HANNAH ARENDT JA JULKINEN VAPAUS

• Markku Koivusalo

• Yleisen valtio-opin dosentti

• Maanantaina 11.2.2018, 14:15-15:45

• U35.

• Kurssi: Poliittisen ajattelun perusteet.

05/02/2019Hannah Arendt ja julkinen vapaus / Markku Koivusalo 1


HANNAH ARENDT 1906-1975

• Yksi 1900 –luvun merkittävimmistä poliittisista ajattelijoista

• Politiikan ja poliittisen toiminnan ajattelija

• “Ajattelu oli hänen intohimonsa”

• Hans Jonas Arendtin hautajaisissa

• Ihmisten oleminen ajattelun kohteen

• Ihmisten oleminen moneutena merkityksellisessä maailmassa



TYTTÖ VIERAILTA MAILTA

• Saksanjuutalainen

• Syntyi 1906, lapsuus Köningsbergissä

• Nuoruus, Marburg, Freiburg, Berliini

• Ranskassa pakolaisena 1933-1941

• Vailla kansalaisuutta, paperittomuus

• 1941 Yhdysvaltoihin, kansalaisuus 1951

• New Yorkin intellektuellit



IDENTITEETTI POLITIIKKA

• Naiseus ja juutalaisuus annettuina

• Ongelma kun tulevat poliittiseksi

• Juutalaisuus poliittisena kysymyksenä

• Paaria ja Parvenu asenteet

• Ulossuljettu ↔ poikkeusnousukas

• Sukupuoli

• Kiistelty hahmo – antifeminismi vs. uusi feminismi

• Parvenu asenne?

• Poikkeusnainen, yksi menestyneistä ”jätkistä”



FILOSOFIA

• Fenomenologis-eksistentiaalinen tausta

• Ilmeneminen = Oleminen

• “Tässä maailmassa, johon ilmaannumme ei-mistään ja josta katoamme ei-minkään, Oleminen ja ilmaantuminen yhdistyvät.”

• Kaikki olemassa oleva ilmenee, mikään ei ole olemassa yksikössä vaan jollekin ilmenevänä.

• Elävät olennot ilmenevät maailmassa.

• Maailmassa oleminen lähtökohtana

• Kysymys itsen olemisesta ja merkityksen rakentumisesta koetussa elämässä



VIISAUDEN (SOFIA) RAKKAUS (FILIA)

• Nuori Arendt intohimo filosofiaan

• Intohimoinen rakkaus filosofiin: Martin Heidegger

• Isällinen rakkaus: Karl Jaspers

• Filosofit ja kansallissosialismi

• Jaspers vähättelee

• Martin Heidegger liittyy kannattajaksi

• Filosofit eivät ymmärrä politiikkaa

• Rakkaus ≠ politiikka

• Rakkaus = yksityinen, politiikka = julkinen


Savyon Liebrecht: The Banality of Love. Hannah ja rakkaus. Ohjaus Taru

Mäkelä, Arendt: Elena Leeve & Seela Sella, Heidegger: Matti Onnismaa


FILOSOFIA ≠ POLITIIKKA

• Politiikka = Moneuden alue

• Filosofia = Ajattelun dialogi itsensä kanssa

• Filosofialla tendenssi alistaa moneus ajattelun idealle

• Filosofia ajattelun korkein alue = mielen toiminta

• Politiikka = toiminnan moneus

• Poliittinen filosofia syntyy kysymyksenä

• Miten filosofinen elämä mahdollista?

• Mikä paras poliittinen järjestelmä filosofille?



IHMETTELY - ΘΑΥΜΑΖΕΙΝ

• ”Nimenomaan ihmettelyhän on filosofille ominaista; se juuri on filosofian lähtökohta.” Platon: Theaitetos

• Filosofinen tietämättömyyden kokemus

• Hiljainen – ei anna mitään mielipiteitä

• Perustava totuus on sanojen tuolla puolen

• Viime kädessä kysymys asioista, joista ei voi olla tietoa

• Voi etsiä politiikan arvostelulle standardeja ei voi määrittää politiikkaa



YHTEISEN SANAN KOKEMUS

• Mielipiteiden muodostus ja testaus ≠ Ihmettely

• Yhteinen puhe ≠ yksilöllinen hiljaisuus

• Näkemysten moneus ≠ pyrkimys yhteen totuuteen



MONEUDEN IHMETTELY

• ”Filosofia, poliittinen filosofia, kuten kaikki muutkin sen haarautumat, ei koskaan voi kieltää alkuperäänsä ihmettelyssä, sen ihmettelyssä mikä on niin kuin se on.

• Jos filosofit, huolimatta heidän välttämättömästä etäisyydestään ihmisten tointen arkipäivästä, joskus saavuttaisivat todellisen poliittisen filosofian, heidän täytyisi ottaa ihmisten moneus – suuruudessaan ja kurjuudessaan – ihmettelynsä kohteeksi.”



AJATTELEMATTOMUUS

• Kykenemättömyys ajatella

• “Hänen kykenemättömyytensä puhua oli läheisesti yhteydessä hänen kykenemättömyyteensä ajatella, erityisesti ajatella jonkun toisen näkökulmasta.”

• Kykenemättömyys arvostella

• “Kuka hän oli arvostelmaan? Miten hänellä olisi voinut olla ajatuksia tästä asiasta? No hän ei tosiaankaan ollut ensimmäinen tai viimeinen, jonka vaatimattomuus on tuhonnut.”

• Kuvittelukyvyn puute



MAAILMAN TARKKAILIJA (WELTBETRACHTER)

• “Jos käsittelemme vielä uudestaan filosofian ja politiikan suhdetta on selvää, että kriittisen ajattelun taidolla on aina poliittisia seurauksia.”

• ”Toisin kuin spekulatiivinen ajattelu, joka tuskin koskaan vaivaa ketään, kriittinen ajattelu on perustaltaan autoritaarisuuden vastaista. Ja mitä auktoriteetteihin tulee, niin pahinta heille on ettei kriittistä ajattelua voida saada “kiinni” ja ottaa haltuun.”

• Kantin poliittinen filosofia ei ole tämän (tahdon) moraalifilosofiassa

• Kirjoittamaton poliittinen filosofia arvostelukyvyn ja maun kritiikissä



POLIITTINEN ”MAKU” ARVOSTELMA

• Reflektiivinen (≠ määräävä) arvostelma

• Ei päädytä johtamalla, ei deduktion tai induktion kautta.

• Ei yhteistä loogisten operaatioiden kanssa.

• Tekee yksittäisestä aistista kommunikoitavan

• Sensus communis

• Kuudes aisti - ei ns. terve arkijärki

• Todellisuuden yhteisaisti/ yhteisöllinen tunto

• Se mikä arvostelmassa vetoaa jokaiseen

• Laajennettu mieli: ajatella jokaisen puolesta

• Kuvittelukyky: Kuvitella itsensä toisen asemassa



POLITIIKAN TEORIA

• Kreikan teoreetikko = katselija

• “Kriitikot ja katselijat muodostavat julkisen alueen, ei suinkaan toimijat ja tekijät.”

• “Katsojat ovat olemassa ainoastaan moneudessa. Katsoja ei osallistu itse toiminnan tekoon, mutta hän osallistuu katsomiseen aina yhdessä muiden katsojien kanssa.

• “Katsojan etuna on, että hän näkee näytelmän kokonaisuudessaan […] Näyttelijä/toimija on yksipuolinen määritelmänsä mukaan.”



TOTALITARISMI

• Totalitarismin kokemus

• Tarve ymmärtää

• Uusi hallinnan muoto

• Kokemuksen historialliset ehdot

• Alkuperät = elementit ≠ synty

• antisemitismi, imperialismi, ideologiat



TOTALITARISMI ≠ LIBERALISMI

• ‘Sistema totalitario’ – fasistien totaalinen valta

• Totaalinen valtio = Mussolinin fasismi

• Trotski: Stalinin totalitarismi

• Kylmä sota

• Vapaa maailma vs. totalitarismi

• Kommunismin uhka → Liberalismista totalitarismiin

• Arendt: Totalitarismi ≠ diktatuuri, fasismi, leninismi

• Valtion vastaisuus → Liikkeen ideologiat

• Totalitarismi ≠ Politiikka

• Liberaali kritiikki: Totalitarismi → Kaiken politisoituminen

• Arendt: Totalitarismi = politiikan kieltäminen



TOTALITARISMI ≠ POLITIIKKA

• Totalitarismi = puhdas herruus

• Tuhoaa ihmisten välisen välitilan

• Yksinäisyyden kokemus ≠ yksinolo

• Toimii eristettyjen yksilöiden kautta

• Totalitarismi poliittisen tilan tuhoajana

• ”Puristamalla ihmiset toisiaan vastaan” ja samalla hajottaen ihmisten väliset rajat ”rautavanteella, joka pitää heidät niin tiukasti yhdessä, että on aivan kuin heidän paljoutensa olisi sulautunut yhdeksi jättiläiskokoiseksi Ihmiseksi.”



KANSSA OLEMINEN (MITSEIN)

• Erottaa ja yhdistää ihmiset

• Politiikka tapahtuu ihmisten välissä

• Uusi vallan käsitys = ihmisten yhdessä toiminta

• Vita activa = toimivan elämän ehdot

• Työ, Valmistaminen, Toiminta

• Toiminta = merkitys, historia

• Ihmissuhteiden verkosto

• Julkinen ≠ yksityinen

• Julkinen ilmenemistila, yhteinen

• Yksityinen = oma, omaisuus



YKSILÖN VAPAUS

• Vallan jakaminen

• ”Antiikin ihmisten päämäärä oli yhteiskunnallisen vallan jakaminen kaikkien saman isänmaan kansalaisten kanssa. Tätä he kutsuivat vapaudeksi.”

• Yksityinen turvallisuus

• ”Modernin ihmisen päämäärä on yksityisten nautintojen turvallisuus ja he kutsuvat vapaudeksi instituutioiden näille nautinnoille antamia takuita.”

• Moderni vapaus = yksilön vapaus

• ”Yksilöllinen vapaus, toistan, on todellista modernia vapautta. Poliittinen vapaus on sen takaaja ja vastaavasti välttämätön. »


Benjamin Constant: De la liberté des anciens comparée à celle

des modernes. (1819)


NEGATIIVINEN JA POSITIIVINEN VAPAUS

• Vapaus esteiden puuttumisena

• Negatiivinen vapaus

• Mikä on se alue, jolla subjekti – henkilö tai ryhmä henkilöitä –jätetään tai tulisi jättää tekemään sen mihin tämä on kykenevä tai olemaan se mikä hän voi olla, ilman muiden ihmisten asiaan puuttumista.

• Positiivinen vapaus

• Mikä tai kuka on se hallinnan tai asioihin puuttumisen lähde, joka voi määrätä jonkun olemaan tai tekemän jotakin nimenomaista eikä jotakin muuta.

• Vapaus jostakin ≠ vapaus johonkin

• Vapautta ajatellaan kuitenkin hallinnan kautta


Isaiah Berlin: Kaksi vapauden käsitettä (1958).


YKSITYINEN ≠ JULKINEN

• Yksityinen vapaus ≠ julkinen vapaus

• Totalitarismi tuhoaa kummankin vapauden

• Liberalismi: Vapaus politiikasta

• Nimestään huolimatta karkottanut vapauden käsitteen poliittisen alueelta

• ”Mitä vähemmän politiikkaa sitä enemmän vapautta”

• Vapaus identifioituu turvallisuuden kanssa

• Politiikka elämän säilyttämistä ja sen intressien suojelua.

• Missä elämä on pelissä toiminta määritelmänsä mukaan välttämättömyydelle alisteista



VAPAUDEN TEORIA ≠ KÄYTÄNTÖ

• Vapaus koetaan käytännössä

• Vapaan tahdon teoreettinen ongelma

• Vapaa tahto ja kausaalisuus

• Vapaata egoa ei voida todentaa tieteellisesti

• Tiede opettaa välttämättömyydestä

• Toiminta ja politiikka mahdotonta käsittää ilman vapautta

• “Tulemme ensi kertaa vapaudesta tai sen vastakohdasta tietoisiksi suhteissamme muihin, emme suhteessa itseemme. Ennen kuin vapaudesta tuli ajattelun ominaisuus tai tahdon määre, vapaus ymmärrettiin vapaan miehen asemana, joka mahdollisti hänen liikkua, lähteä kotoa, mennä ulos maailmaan ja tavat muita ihmisiä sanoissa ja teoissa.”



SISÄINEN VAPAUS

• Tila, johon paetaan ulkoisia pakotteita

• Tuntuu vapaalta

• Puuttuu ulkoiset ilmentymät

• Poliittisesti epäolennainen.

• Poliittinen vapaus alkuperäisempi

• Sisäinen seurausta maailmasta etääntymisestä

• Maalliset kokemukset itsen sisällä koetuiksi

• Sisäisyys absoluuttisen vapauden kokemuksena myöhäisantiikissa niiden osalta, jolta puuttui paikka maailmassa



EPIKTETOS (HANKITTU)

• Myöhäisantiikki: poliittisen vapauden vähentyminen

• Poliittisesta filosofiseen vapauteen

• ”Vapaa on se, joka elää kuten haluaa”

• Mahdollisuus olla orja ja vapaa – sisäinen vapaus

• Vapaa jos rajoittaa itsensä siihen, joka omassa vallassa

• Omassa vallassa olevat asiat (oma itse)

• Ulkoiset asiat, joita ei voi muuttaa (vieras maailma)

• Absoluuttinen valta itsensä ylitse

• Nykykonsultit, suhtautuminen asiaan

• Näe välttämätön paskatyö arvokkaana ja ole vapaa



TAHDON VAPAUS

• Kristillinen ajatus – lähes tuntematon antiikille

• Vapaasta tahdosta ja vapaudesta synonyymejä

• Vapauden koetaan tapahtuvan kanssakäymisessä minän ja itsen välillä ja erillään ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

• Paavali: Tahdon voimattomuus

• ”Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei.”



SISÄINEN TAISTELU

• ”Minäkin ikävöin päästä vapauteen, vaikka minä en ollutkaan vieraan kahleissa vaan oman tahtoni kahleissa.”

• Tahdon konflikti ”sydämen kammarissa”

• Tahdon ja en tahdo

• ”Sielu käskee ruumista ja tämä tottelee heti: Sielu käskee itseänsä ja saa vastustusta osakseen.”

• ”Sielu käskee sielua tahtomaan ja ilman toista se ei kuitenkaan toimi, Mistä tämä luonnottomuus? Ja mikä on sen syy?”

• ”Se olin minä, joka tahdoin ja en tahtonut, minä itse. Minä en täysin tahtonut enkä täysin ollut tahtomatta. Taistelin itseni kanssa ja hajotin itseäni.”


Augustinus Aurelius: Tunnustukset


TAHDON ≠ KYKENEN

• Tahdon ja kyvyn erottaminen – tahdon mutten voi

• Ajatteluprosessi ≠ tahdon prosessi

• Kaksi yhdessä (dialogi) aloittaa ajatteluprosessin

• Kaksi yhdessä (tahto) halvaannuttaa tahdon

• Tahtoa ja ei tahtoa samaan aikaan.

• “Vapaus liittyneenä politiikkaan ei ole tahdon ilmiö”

• Ainoastaan kun ”Tahdon” ja ”Kykenen” yhdistyvät, tulee vapaus olemassa olevaksi.



LIBERIUM ARBITRIUM

• Poliittinen vapaus ≠ valinnan vapaus

• Valinnan vapaus = yksilön vapaus

• Valintaa (ei varsinaista vapautta) määrittää motiivi

• Valinta annetuista vaihtoehdoista

• Kuluttajan vapaus, ostanko sitä tai tätä

• Poliittinen vapaus = yhdessä toimisen vapaus

• Vapaus luoda yhdessä uutta

• Vapaus kutsua jotakin olemassaoloon, jota ei tunnettu aikaisemmin

• Vapaus luoda ≠ vapaus valita

• Ennakoimattomuus



VAPAUS ≠ SUVEREENIUS

• Vapaa = ei toisen vallan alla = suvereeni

• Suvereeni valta = jakamaton

• Arendtille ihminen ei koskaan suvereeni

• Suvereeni valta aina valtaa toisten ylitse ja kustannuksella

• Suvereeni valta tahdon valtaa

• Tahto = valta käskeä ja komentaa

• Oma, yleistahto, kansantahto = aina alisteinen tahdolle

• ”Jos ihmiset haluavat olla vapaita on heidän luovuttava juuri suvereenisuudesta.”



ARENDT ↔ SCHMITT

• Politiikan ja poliittisen korostus

• Schmitt: Juuri päätös ja tahto ovat poliittisia

• Ikuinen keskustelu ≠ poliittinen päätös

• Oikeusjärjestelmä ei voi päättää omasta olemassaolostaan

• Suvereeni tahto – suvereeni päättää poikkeustilasta

• Kansantahto = poliittinen osa valtiosääntöä

• Arendt: Tahto = sanelu = diktatuuri

• Poliittinen toiminta = yhteinen toiminta, uuden alkaminen

• Tahto yhdistynyt, päämäärä – keinot

• Poliittinen toiminta, ennakoimattomuus - moneus



PERIAATTEET

• Poliittista vapautta eivät ohjaa päämäärät ja välineet

• Ei motiivit vaan toimintaa innoittavat periaatteet

• Kunnia, tasa-arvo, hyve, loistokkuus, pelko, viha

• Ilmenevät vain toiminnassa

• Eivät kulu, voidaan toistaa uudestaan

• Periaate ei oikeuta keinoja vaan määrittää ne

• Esim. tasa-arvo

• Tasa-arvo päämääränä → epätasa-arvoiset keinot

• Tasa-arvo periaatteena → kaikkien yhdenvertainen toiminta



PERFORMANSSIVAPAUS

• Virtuositeetti = Machiavelli virtù

• Erinomaisuus, jolla ihminen vastaa maailman avaamiin mahdollisuuksiin

• Politiikan analogiat esittäviin taiteisiin

• Toimijat riippuvaisia yleisöstä, toisista ja toiminnan jatkuvuudesta

• Poliittinen vapaus aina riippuvainen toisista

• Politiikka eräänlainen teatteri, jossa vapaus voi ilmaantua

• Kritiikki: Onko politiikka pelkkää performanssia?



VAPAUS ALOITTAA (ἌΡΧΕΙΝ)

• Aloittamisen kyky

• ”Ihminen luotiin, jotta alku olisi mahdollinen”

• Initium ut esset, creatus est homo, ante quern nemo fuit.

• Jokainen ihminen syntyessään uusi alku

• Toinen syntymä

• Astuminen maailmaan, ilmeneminen maailmassa

• Yhdessä aloittaminen

• Poliittinen vapaus, vapaus tuoda jotakin uutta olemassaoloon

• ἄρχειν [arkhein]: Aloittaa, johtaa ja lopulta hallita



VAPAUDEN KESTO

• πράττειν [prâttein] (toteuttaa jokin).

• Gerere luoda toiminnalle kestoa, kannatella ja jatkaa

• Pitää vapauden / toiminnan tilaa yllä

• Vallankumousten epäonnistuminen

• Vapauden tilojen institutionalisointi

• Vallankumouksen menetetty ”aarre”

• Yhteisen toiminnan ja vapauden ilo



VALLANKUMOUS

• ”Vallankumoukset ovat ainoita poliittisia tapahtumia, joissa kohtaamme suoraan ja väistämättömästi alkamisen ongelman.”

• Vallankumouksen päämäärä = Vapauden perustaminen

• Amerikan vallankumous ↔ Ranskan vallankumous

• Osallisuus ≠ Tahto

• Rosa Luxemburg vastaan Lenin

• alhaalta – ylhäältä, spontaanisuus - kaappaus

• Vertikaalisuus ↔ horisontaalisuus

• Neuvostot ≠ puolue

• Väkivalta ≠ väkivallattomuus



OPISKELIJOIDEN VAPAUS

• Opiskelijavallankumoukset

• ”Tämän liikkeen teoreettinen steriiliys ja analyyttinen typeryys ovat aivan yhtä silmiinpistäviä ja masentavia kuin sen ilmentämä toiminnan ilo on tervetullutta.”

• Yliopistot poliittisen vapauden mahdollistajina

• Yliopistot mahdollistavat nuorille ihmisille elämän sosiaalisten ryhmien ja velvollisuuksien ulkopuolella ja olla todella vapaita. Jos opiskelijat tuhoavat yliopistot, ei mitään tällaista enää ole olemassa, vastaavasti mitään kapinaa yhteiskuntaa vastaan ei enää ole.



VAPAUS IHMEENÄ

• ”Koko olemassaolomme lepää loppujen lopulta ihmeiden/ sattumien varassa”

• Keskeyttää automaattiset prosessi

• Historialliset ihmeet (tapahtumat)

• Syntyvät ihmisten toiminnasta

• Kyky aloittaa ja olla uusi alku

• Mahdollisuus että huominen on radikaalisti erilainen

• Historian kentällä ihmiset voivat luoda ihmeitä


Documents

HANNAH ARENDT JA JULKINEN VAPAUS · Valtiotieteellinen tiedekunta HANNAH ARENDT 1906-1975 • Yksi 1900 –luvun merkittävimmistä poliittisista ajattelijoista • Politiikan ja