�

HEIPPA! 2Tekstikirja – Textbok

Raija Kangassalo

� �

� �

Heippa! 2Tekstikirja – Textbok

Raija Kangassalo

Piirrokset / Teckningar:

Merja Virtanen

� �

Denna lärobok är tänkt att användas vid modersmålsundervisning i finska och den sverigefinska kulturen i svenska skolor. Boken har utarbetats vid Finskt språk- och kulturcentrum, Mälardalens högskola, inom Skolverkets uppdrag 2008–2009 om stöd för utveckling och produktion av böcker och andra läromedel för de nationella minoriteterna.

© Raija Kangassalo och Skolverket 2010Teckningar: Merja VirtanenGrafisk form och foto: Kai KangassaloTryckeri: Elanders Sverige ABHeippa! Svensk-finsk lärobok 2 bestnr:10:1160ISBN 978-91-85545-99-5

� �

Heippa!

� �

Sisältö 1.Taastavataan...82.Opettajankanssajuttusilla...103.Missäkuussa?Kuinkavanha?...124.Lasketaan!...145.Kesänjasyksynsatoa...166.Kaupungilla...187.Suunnitelma...208.Syntymäpäivänaamuna...229.Kanituodaan...2410.Söpöstäjutellaan...2611.Pihatalkoot...2812.Kivatjuhlatjakauniitsilmät...3013.Mikäsinustatuleeisona?...3214.Katsotaanvalokuvia...3415.Leirikoulussa...3816.Maitajakaupunkeja...4017.Pohjoisessajaetelässä...4218.Kasvot...4419.Erilaisiaoppilaita...4620.Vaatteita...4821.Meidänpitääjuosta...5022.Lääkäriin...5223.Sairaana...5424.Hilmatulikäymään...5625.MitähänSöpöllekuuluu?...5826.Tehdäänlettuja!...6027.Ensimmäinenjaviimeinen...6228.Pienenämummohiihtikouluun...6429.Vanhempikuinsinä...6630.Kukaonvanhin?...6831.Rairuohoapääsiäisenä...7032.Kunkevättulee...7233.Kesätouhuja...7434.Jouluna...7635.Kunkoululoppuijakesäalkoi...78

Finsk-svenskordlista–Suomalais-ruotsalainensanasto...80Svensk-finskordlista–Ruotsalais-suomalainensanasto...95Kirjallisuutta–Litteratur...103

� �

� �

1. Taas tavataan!

taas tavataan! vi möts igen!alkaa börja taas igenkoululaisia tulee det kommer skoleleverkoulun pihalle till skolgårdenkaikki allapaljon mycketpitempiä längrekuin än, somkeväällä på vårenkuuluu huudahduksia det hörs utropheippa! hejsan!kiva nähdä! trevligt att ses!samat sanat! detsamma!moikka! hejsan!tytöt flickorhalivat* de kramas toisiaan varandra

jotkut någrapojat pojkarpainivat de brottasjoukossa bland demmyös även, också aivan alldelesuusi, uus* ny oppilas elevhän hon/han hänen hennes/hansseisoo hon/han står yksinään ensamsitten sedanhänen luokseen till honomjutella småpratasinä, sä* du sinun, sun* dinnimi namntäällä härminä, mä* jag

Koulualkaataas,jakoululaisiatuleekoulunpihalle.Kaikkiovatpaljonpitempiäkuinkeväällä.Kuuluuhuudahduksia:–Heippa!Kivanähdä!–Heihei!Samatsanat!–Moikka!–Moimoi!

Tytöthalivattoisiaan.Jotkutpojatalkavatpainia.Joukossaonmyösaivanuusioppilas.Hänseisooyksinään.SittenSamimeneehänenluokseenjaalkaajutella:–Hei!Mikäsunnimion?–Kari.–Ootsäuustäällä?–Joo.MämuutinSundsvallistakesällä.Kukasäoot?–MäoonSami.JatämäonPetri.

JaniinKarionyksiheistä!Sittenhekatsovatsamaansuuntaan.Kaikkiovathiljaa.HeidänopettajansaAnneliseisookoulunportailla.Jahänenmahansaonisojapyöreäkuinpallo! –Heivaan!Taastavataan!opettajatervehtii.Oikunteoletteisoja! –Saatkosinävauvan?jokukysyy. –Kyllä,minäsaanvauvanmyöhemminsyksyllä.Teilletuleesittenuusiopettaja.Muttasitäennenmeehditäänoppiapaljonhauskaajahyödyllistä!

Nytmennäänluokkaan!Janiinhemenevät.Koulunaloittaminenonkivaa!

� �

muutin jag flyttadeSundsvallista från Sundsvallkesällä på sommarenkuka? vem?tämä den härniin såhe de heidän deras yksi heistä en av demsamaan suuntaan i samma riktninghiljaa tystheidän opettajansa deras lärare portailla på trappanhänen mahansa hennes/hans mage iso stor isoja storapyöreä rundpallo bolltervehtii hon/han hälsa oi kun! oj vad!teille tulee ni får

vauva bebis myöhemmin senaresyksyllä på höstenmutta mense, sitä den sitä ennen före detme ehditään* vi hinneroppia lära sighauskaa roligt hyödyllistä nyttigtnyt mennään luokkaan! nu går vi in i klassrummet!koulun aloittaminen att börja skolan

* = Används i talspråket.

�0 ��

2. Opettajan kanssa juttusillaOppilaatmenevätluokkahuoneeseen.Opettajatuleesisäänviimeisenä.Oppilaatlöytävätpaikkansa,ensinvainpitääetsiäoikeankokoistapulpettiajatuolia.–Mitäteteittekesällä?opettajakysyy.Jonna,mitäsinäteit?Mietipä!–Minäkävinuimassajokapäivä,ainakinmelkein.Mökillä.Sielläolikiva.–Mänäinpaljoneläimiä.Mäkävineläintarhassa,Kålmårdenissa,Petrisanoo.–MinäkävinKorkeasaaressa,Helsingissä,jokusanoo.–MinäkävinSkansenilla!jokutoinenlisää.MinäkävintietystimyösGrönaLundissa,huvipuistossa.

Lapsetkertovatkesästään.Jokukävimummonluona,jokutoinenoliulkomailla.Kaikkipuhuvatyhtäaikaa.SittenTindrakysyyopettajalta:–Missäsinäitsekävit?–MinäkävinvanhempienluonaUumajassa,jakävimmemyösmiehenikotonaÖstersundissa.Pitääottaarauhallisesti,kunonraskaana.–Olitkosinäraskaanajokeväällä?jokukysyy.–Olin.Tulinraskaaksijohelmikuussa.Vauvasyntyylokakuussa.

opettajan kanssa med lärarejuttusilla pratstund luokka/huoneeseen in i klassrummettulin jag kom / blevviimeisenä sistlöytää hitta paikkansa sin platsensin förstvain barapitää etsiä man måste leta efteroikean kokoista i rätt storlekpulpetti ja tuoli bänk och stol teit du gjorde teitte ni gjordekesällä på sommaren kesästään om sin sommarkysyy opettajalta frågr lärarenmietipä! fundera!kävin jag var kävit du var kävimme vi var

käydä uimassa gå och bada joka päivä varje dagainakin åtminstonemelkein nästanmökillä på stugansiellä däroli kiva det var trevligtnäin jag sågpaljon eläimiä många djureläin/tarhassa i djurparkenKorkeasaaressa i HögholmenHelsingissä i Helsingforsjoku någonSkansenilla på Skansentoinen annan lisää hon/han tillägger tietysti naturligtvisGröna Lundissa i Gröna Lund

�0 ��

huvi/puistossa i en nöjespark mummon luona hos mormor/farmorolin jag var oli hon/han/den var olitko? var du?ulkomailla utomlandsyhtä aikaa samtidigtitse självvanhempien luona hos föräldrarnaUumajassa i Umeåmieheni kotona hemma hos min man Östersundissa i Östersund pitää ottaa rauhallisesti man ska ta det lugntkun närolla raskaana vara gravid tulla raskaaksi bli gravidjo redankeväällä på våren

helmi/kuussa i februarivauva bebissyntyä födas loka/kuussa i oktobermissä kuussa? i vilken månad? olla syntynyt vara född niin ja, såsiis alltsåtiesi hon/han vissteselostaa berätta maalis/kuussa i marstammi/kuussa i januarijoulu/kuussa i decemberjoululahja julklapphymyilee hon/han lerlapsen saaminen att få ett barnaina alltidlahja present, klapp

Missäkuussasinäoletsyntynyt,Tindra?–Minäkinolensyntynytlokakuussa!Tindravastaa.–Niin,opettajasanoo.Hänsiistiesi!Niinkaikkialkavatselostaa,missäkuussaovatsyntyneet.–Minäolensyntynytmaaliskuussa!–Minätammikuussa!–Missäkuussasinäoletsyntynyt,ope?–Joulukuussa.Minäolinjoululahja!hänsanoojahymyilee.Lapsensaaminenonainalahja.

�� ��

3. Missä kuussa? Kuinka vanha?

–Milloinkoulualkaa?Sealkaaelokuussa.–Entämilloinsyyslomaon?Seonmarraskuussa,marraskuunalussa.–Koskaonjoulu?Seontietenkinjoulukuussa!–Milloinonuusivuosi?Seonaivantammikuunalussa.–Entäpääsiäinen?Seonmaaliskuussataihuhtikuussa.–Entämillointuleekesä?Setuleetoukokuussataikesäkuussa.Etelä-RuotsissasetuleetoukokuussajaPohjois-Ruotsissakesäkuussa.–Koskaonjuhannus?Seonmyöskesäkuussa,kesäkuunlopussa.–Entäkoskaonkesäloma?Kesällä!

***Jonnaonsyntynytvuonna1999.Nytonvuosi2009.Jonnaonsiiskymmenenvuotta.Samionsyntynytvuonna1998.Hänonsiisyksitoistavuotta.Liinuonsyntynytvuonna2007.Hänonnuori,vainkaksivuotta!Äition39vuotta,muttahäntäyttääpian40.Minävuonnahänonsyntynyt?Isäon42vuotta.Minävuonnahänonsiissyntynyt.Muttamummoontosivanha,jo64vuotta.Minävuonnahänonsiissyntynyt?Kuinkavanhasinäolet?Minkäikäinenkaverision?Mitenvanhaäitision?

***Vanhinihminenonylisatavuottavanha.Hyvinvanhapuuvoiollamontasataavuottavanha.Meidänajanlaskummealkoinoinkaksituhattavuottasitten.

***Ruotsissaonyliyhdeksänmiljoonaaasukasta.Kokomaailmassaonylikuusimiljardiaasukasta.

missä kuussa? i vilken månad?kuinka/miten vanha? hur gammal?milloin? när?alkaa den börjar alkoi den börjadeelo/kuussa i augustientä? och/då?se den/det syys/loma höstlovmarras/kuussa i novembermarras/kuun alussa i början på november koska? när?joulu juljoulu/kuussa i decemberuusivuosi nyårtammi/kuun alussa i början på januaripääsiäinen påskmaalis/kuussa i mars

tai ellerhuhti/kuussa i apriltouko/kuussa i majkesäkuussa i juniEtelä-Ruotsissa i södra SverigePohjois-Ruotsissa i norra Sverigejuhannus midsommarkesä/kuun lopussa i slutet på junikesä/loma semester, sommarlovolla syntynyt vara föddvuosi, vuonna, vuotta årvuonna 1999 år 1999 1999 = tuhat/yhdeksän/sataa/ yhdeksän/kymmentä/yhdeksän2009 = kaksi/tuhatta/yhdeksänsiis alltsåkymmenen vuotta tio år

�� ��

1998 = tuhat/yhdeksän/sataa/ yhdeksän/kymmentä/kahdeksan yksitoista vuotta elva år2007 = kaksituhatta/seitsemännuori ungvain barakaksi tvåäitisi din mamma 39 = kolme/kymmentä/yhdeksäntäyttää fyllapian snart40 = neljä/kymmentäminä vuonna? vilket år?42 = neljä/kymmentä/kaksitosi vanha riktigt gammal64 = kuusi/kymmentä/neljäminkä ikäinen? hur gammal?

kaverisi din kompisvanhin äldstihminen människayli översata hundra monta sataa flera hundrahyvin mycketpuu trädvoi olla kan varameidän ajan/laskumme vår tidräkningnoin cirkakaksi/tuhatta vuotta två tusen åryhdeksän miljoonaa nio miljonerasukas invånarekoko maailmassa i hela världenkuusi miljardia sex miljarder

Kuukaudet

1. tammikuu2. helmikuu3. maaliskuu4. huhtikuu5. toukokuu6. kesäkuu

7. heinäkuu8. elokuu9. syyskuu10. lokakuu11. marraskuu12. joulukuu

�� ��

4. Lasketaan!10kymmenen20kaksikymmentä30kolmekymmentä40neljäkymmentä50viisikymmentä60kuusikymmentä70seitsemänkymmentä80kahdeksankymmentä90yhdeksänkymmentä

100sata200kaksisataa300kolmesataa400neljäsataa500viisisataa600kuusisataa700seitsemänsataa800kahdeksansataa900yhdeksänsataa

1000tuhat2000kaksituhatta3000kolmetuhatta10000kymmenentuhatta100000satatuhatta1000000miljoona2000000kaksimiljoonaa1000000000miljardi2000000000kaksimiljardia

11yksitoista12kaksitoista13kolmetoista14neljätoista15viisitoista16kuusitoista17seitsemäntoista18kahdeksantoista19yhdeksäntoista

21kaksikymmentäyksi22kaksikymmentäkaksi23kaksikymmentäkolme24kaksikymmentäneljä25kaksikymmentäviisi26kaksikymmentäkuusi27kaksikymmentäseitsemän28kaksikymmentäkahdeksan29kaksikymmentäyhdeksän

�� ��

lasketaan! vi räknar!yksi/toista elvase* hon/han 82 – kahdeksan/kymmentä/kaksi1973 = tuhat/yhdeksän/sataa/ seitsemän/kymmentä/kolmehän on minusta aika vanha jag tycker att hon är ganska gammal

01

2009 – kaksi/tuhatta/yhdeksänen osaa laskea jag kan inte räkna

34

56 7 8

9

2

�� ��

5. Kesän ja syksyn satoa

kesän ja syksyn satoa skörd på sommaren och höstensato skördkevät vår alkukesä försommar heinä hö heinästä av höetvilja gröda viljasta av grödan kasvaa växa marjat bär marjoja (flera) bär kukkivat de blommar ne de niistä av demmaa/tilalla på en lantgårdkiire bråttomniitetään man slårpannaan talteen man tar tillvara vilja korjataan man skördarsaadaan man fårruoka mat

eläimille till djuren osa del myydään man säljersiitä av dentehdään man görjauhoja mjölryynejä gryn voi (man) kanvaikka* till exempel leipä brödpasta pastakäydä marjassa ja sienessä gå och plocka bär och svampkäydään man gårmustikoita blåbär vadelmia hallon lakkoja hjortron eli eller

Keväälläjaalkukesälläheinäjaviljaalkavatkasvaa.Keväällämyösmarjatkukkivat,janiistäalkaatullamarjoja.

Maatilallaonkesälläjasyksylläkiire.Heinäniitetäänjapannaantalteenjaviljakorjataan.Heinästäjaviljastasaadaanruokaaeläimille.Osaviljastamyydäänjasiitätehdäänjauhojajaryynejä.Niistävoitehdävaikkaleipääjapastaa.

Kesälläjasyksylläkäydäänmyösmarjassajasienessä.Mustikoita,vadelmiajalakkojaelihillojapoimitaanvähänaikaisemminkuinpuolukoita.Marjojasäilötääntaipakastetaantalveksi.Moniasieniävoipoimiavielämarraskuussa.

Veeti:Mikäleipäsinustaonparasta?Ella:Ruisleipäjanäkkileipä.Veeti:Höh,näkkileipävoiollaruista!

Ella:Mikämehusinustaonparasta?Veeti:Puolukkamehu.Ella:Minustamesimarjamehuonparasta.Meiänmummutietäämissäkasvaamesimarjoja.

�� ��

hilloja hjortron poimia plocka poimitaan man plockarvähän liteaikaisemmin tidigarekuin änpuolukoita lingon säilötään man konserverartai eller pakastetaan man fryser intalveksi för vinternmonia sieniä många svamparvielä ännumarras/kuussa i novembermikä leipä sinusta on parasta? vilket bröd tycker du bäst om?ruis/leipä rågbrödnäkki/leipä knäckebrödruista av råg

mehu saftpuolukka/mehu lingonsaftminusta on jag tyckermesi/marja/mehu åkerbärssaftmeiän* vårtietää veta missä varmesi/marjoja åkerbär minun suku* min släktolla kotoisin härstammaKuopiosta från KuopioItä-Suomesta från östra Finlandmeillä hos osssanotaan man säger Oulusta från UleåborgLänsi-Suomesta från västra Finlandvattuja hallon eikä och inte

Ilma:MinunsukuonkotoisinKuopiosta,Itä-Suomesta.Meilläsanotaan”lakkoja”.Väinö:MinunsukuonOulusta,Länsi-Suomesta.Meilläsanotaan”hilloja”.Jameilläsanotaanmyös”vattuja”eikä”vadelmia”.

�� ��

6. KaupungillaSamijaJonnalähtivätkaupungille.Pianoliäidinsyntymäpäivä,jaheidänpitikäydäkatsomassalahjaahänelle.Hekävivätkirjakaupassa,jaSamilöysikivankirjan.Sekertoijalkapallosta.–Muttaäitieiolekiinnostunutjalkapallosta!Mennäänvaatekauppaan!Jonnasanoi.

Vaatekaupassaolierilaisiavaatteita.Pitkäthousut,puserotjahameetriippuivattangoissa,jayöpuvutjaaamutakitkilpailivathuomiosta.Muttakaikkivaatteetolivatheistätylsiä.Hemenivättakaisinkadulle.

SilloinJonnahuomasieläinkaupan.Hemenivätkatsomaanikkunasta.Voi!Sisälläolimonenlaisiaeläimiä!Lapsetmenivätsisälle.

Kauppiastuliheitävastaanjatervehtiiloisesti.–Mitästeille?hänkysyi.–Mevaankatsotaan,Samivastasi.

Lapsetkatselivatympärilleen.Kaupassaolipaljonnäkemistä.Papukaijatraakkuivatjaundulaatitvisersivät.Kilpikonnatolivataivanhiljaa.Myösakvaariokalatolivathiljaa,muttakalojensuustatulikuplia.Jasielläolihoitotarvikkeitajaeläimenruokaa,vaikkamitä!

SittenJonnapysähtyikanihäkinluo.Hänjäisiihenseisomaan.Samiyrittisaadahänetliikkeelle,muttaturhaan.

kaupungilla på stan lähtivät de åkte, de gickkaupungille ut på stan pian snartäidin syntymä/päivä mammas födelsedagheidän piti de skullekäydä katsomassa gå och titta efterlahja presenthänelle till hennekirja/kaupassa i bokhandelnkävivät de var pålöysi hon/han fann kiva kirja en trevlig bokkertoi den berättadejalka/pallosta om/av fotbollkiinnostunut intresserad mennään! vi går!vaate/kauppaan till en klädesaffär sanoi hon/han sade

vaate/kaupassa i en klädesaffär erilaisia vaatteita olika klädesplaggpitkät/housut långbyxorpuserot tröjorhameet kjolarriippuivat de hängdetangoissa i stängeryö/puvut nattdräkteraamu/takit morgonrockarkilpailivat huomiosta de tävlade om uppmärksamhetkaikki vaatteet alla käderheistä de tyckte tylsiä tråkigamenivät de gicktakaisin tillbakakadulle ut på gatanhuomasi hon/han upptäckteeläin/kauppa djuraffär

�� ��

menivät katsomaan de gick och tittadeikkunasta genom fönstretvoi! oj!sisällä inne sisälle inmonenlaisia eläimiä många slags djurlapset barnenkauppias affärsinnehavarentuli heitä vastaan hon/han mötte demtervehti hon/han hälsadeiloisesti glattmitäs teille? och vad vill ni ha?kysyi hon/han frågademe vaan* katsotaan* vi bara tittarvastasi hon/han svaradekatselivat ympärilleen de tittade runtomkring sigkaupassa i affärenpaljon näkemistä mycket att sepapukaijat papegojor

raakkuivat de kraxadeundulaatit undulatervisersivät de kvittradekilpi/konnat sköldpaddorakvaario/kalat akvariefiskarkalojen suusta ur munnar på fiskarnatuli kuplia det kom bubblorhoito/tarvikkeita skötutrustningeläimen/ruokaa djurmatvaikka mitä! vad som helst!pysähtyi hon/han stannade uppkani/häkin luo vid en kaninburjäi siihen seisomaan hon/han stod kvar där yritti hon/han försöktesaada hänet få henne/honomliikkeelle att röra på sigturhaan förgäves

�0 ��

7. SuunnitelmaIllallaSami,äitijaisäjuttelivat.Äitijaisäsanoivat,ettäSaminjaJonnankaupunkimatkaolisuunniteltujuttu!MyösJonnallaolipiansyntymäpäivä,japititietää,mitähänhalusi.Samikertoi,ettäJonnavaintuijottikania.Hänvarmaanhalusiollakaninkanssahäkissä.

–Tehdäänsuunnitelma!Oikeasalajuoni!isäkajautti.–Shh!OlehiljaaetteiJonnakuule!Samihyssytti.–Hankitaansiiskani!äitikinsanoi.Muttasitäennenminuntäytyyvähänjärjestellä.Jateidäntäytyymyös.Laitetaanpaikatkuntoon!

Seuraavanapäivänäkaikkikolmeryhtyivättyöhön.Pianheitäolineljä,kunmummokintuli.Äitikävikaupassajamummohyörikeittiössä.Hänleipoipullaajapaistoitäytekakunpohjan.Äitiostikauniitakukkia,laittoinevaasiin,veinetyöhuoneeseenjapaninepiiloon.Jaäitijamummotekivätpaljonmuuta.

Samijuoksikoulustakotiin.HänimuroiomanhuoneensajaJonnanhuoneen,ennenkuinJonnankoulupäiväloppui.Kunisäntyöpäiväpäättyi,hänjaSamiajoivateläinkauppaan.Heostivathäkin,vesipullonjaheinää.

Samivilkaisimustaapientäkania.Silläolivalkoinenpilkkuotsassa.–Voikusäootsöpö!häntotesiennenkuinhelähtivätkotiin.Kotonaheisänkanssapiilottivatostoksetkellariin.

suunnitelma planillalla på kvällenjuttelivat de småpratadesanoivat de sadekaupunki/matka stadsresasuunniteltu juttu en planerad grejJonnalla oli Jonna hadesyntymä/päivä födelsedagpiti tietää man måste vetahalusi hon/han villekertoi hon/han berättadeettä attvain baratuijotti hon/han stirradekani kanin kanin kanssa med kaninenvarmaan säkert häkki bur häkissä i burentehdään suunnitelma! vi gör upp en plan!oikea sala/juoni en riktig hemlig intrig

kajautti hon/han stämde uppole hiljaa! var tyst!ettei Jonna kuule så att Jonna inte hörhyssytti hon/han hyschadehankitaan! vi skaffar! äitikin även mamma sitä ennen före detminun täytyy jag måstejärjestellä ordnateidän täytyy ni måstelaitetaan paikat kuntoon! vi sätter allt i ordning!seuraavana päivänä följande dagkaikki kolme alla treryhtyivät työhön de tog itu med arbetetheitä oli neljä de var fyrakun närmummokin även mormortuli hon/han kom

�0 ��

kävi kaupassa hon/han handladehyöri hon/han stökadekeittiössä i köketleipoi pullaa hon/han bakade bullarpaistoi hon/han gräddadetäyte/kakun pohjan tårtbottenosti hon/han köpte ostivat de köptekauniita kukkia vackra blommorlaittoi ne vaasiin hon/han satte dem i vasvei hon/han togtyö/huoneeseen in i arbetsrummetpani ne piiloon hon/han gömde demtekivät de gjordepaljon muuta mycket annatjuoksi hon/han sprangimuroi hon/han dammsögoman huoneensa sitt eget rumJonnan huoneen Jonnas rumennen kuin innan

koulu/päivä skoldagenloppui den/det slutadeisän työ/päivä pappas arbetsdagpäättyi den/det slutadeajoivat de kördeeläin/kauppaan till djuraffärenvesi/pullo vattenflaskaheinä hövilkaisi hon/han kastade en blickmustaa pientä kania en svart liten kaninsillä oli den/det hadevalkoinen pilkku en vit fläckotsassa på pannanvoi ku* sä* oot* söpö! oj vad du är söt! totesi hon/han konstateradeisän kanssa med pappapiilottivat ostokset kellariin de gömde inköpen i källaren

�� ��

8. Syntymäpäivän aamuna

SeuraavanapäivänäonJonnansyntymäpäivä.Niinpänoustaanylösaikaisin.Sittenotetaanpuolivalmiskakkuesille.Kakkutäytetäänmansikkahillollajakermavaahdolla.Myöskakunpäällelevitetäänkermavaahtoa,jasittensekoristellaan.Koristeiksipannaankermavaahtokiekuroita,viinirypäleitäjaohuitabanaaninpaloja.Sittenvieläsirotellaankarkkiströsseliä.Viimeiseksipannaankynttilät.Myöslahjatkääritäänpaperiin.Jakynttilätsytytetään.

Jonnaherätetään.Sittenhänellelauletaanyhdessä:

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan! Paljon onnea, Jonna, paljon onnea vaan!

Jonnalletuodaankakku,jahänpuhaltaakynttilät.Sittenannetaanlahjat.LiinuantaaJonnallepikkunuken.Samiltahänsaapienenpuukonjamummoltavillalankaajaneulepuikot.Hänelleannetaankukkiajayhdessäsyödääntäytekakkuajajuodaanmehua.Kakkujamehumaistuvathyvältä.Sittenäitisanoo:–Isältäjaminultaonsellainenlahja,ettäsepitäähakea.Lähdetkömukaan!

syntymä/päivän aamuna på födelsedags- morgonenseuraavana päivänä (på) följande dagJonnan syntymä/päivä Jonnas födelsedagniinpä sånoustaan ylös man stiger uppaikaisin tidigtotetaan man tarpuoli/valmis halvfärdigkakku tårta esille framtäytetään fyllsmansikka/hillolla med jordgubbssylt kerma/vaahdolla med vispad gräddekakun päälle på tårtan levitetään man brerkoristellaan man dekorerarkoristeiksi pannaan som dekoration har man

kerma/vaahto/kiekuroita krusiduller av vispgräddeviini/rypäleitä druvorohuita banaanin/paloja tunna bananbitarsirotellaan man strörkarkki/strösseliä godisströsselviimeiseksi till sistpannaan man stopparkynttilät ljuslahja present lahjat presenterkääritään paperiin slås in i pappersytytetään man tänderherätetään blir väckthänelle till/för henne/honom lauletaan man sjungeryhdessä tillsammanspaljon onnea vaan! ha den äran!tuodaan man kommer medpuhaltaa hon/han blåser ut

�� ��

annetaan man gerpikku/nukke lilldockaSamilta av Sami mummolta av mormor isältä av pappa minulta av migpienen puukon en liten knivvilla/lanka ullgarnneule/puikot stickorkukkia blommorsyödään man ätertäyte/kakku tårtajuodaan man drickermaistua hyvältä smaka gottsellainen sådan että attpitää hakea ska hämtaslähdetkö mukaan? följer du med?sängystä ur sängenalkaa pukea börja klä på sigsinä aamuna den morgonen

ei viivytellä eikä kinastella man sölar och gnabbas intekengät skorpannaan jalkaan man sätter på fötterna takki jackapuetaan päälle blir påklädd hetkessä på ett ögonblickme taidetaan* jäädä kotiin vi stannar nog hemmaLiinun kanssa tillsammans med Liinume odotetaan* teitä vi väntar på ertäällä här

– Joo,lähden!Jonnahyppääsängystäjaalkaapukea.Sinäaamunaeiviivytelläeikäkinastella.Kengätpannaanjalkaanjatakkipuetaanpäällehetkessä.

– MetaidetaanjäädäLiinunkanssakotiin,mummovastaaJonnalle.–Meodotetaanteitätäällä.

�� ��

9. Kani tuodaanMuutlähteväthakemaankania.VainMummojaPikku-Liinujäävätkotiin.Heilläonpaljontekemistä.Mihinkaninhäkkilaitetaan?Jamihinpannaanruokakuppi,häkkiinvailattialle?MummojaLiinukulkevathuoneestatoiseen.Sittenmummokeksii:–Laitetaanhäkkikeittiöön,lattialle!–Joo,tehäänniin!sanooLiinu.

Muttamistähesaavathäkin?–Käyväänkökatsomassakellarista?mummokysyy.–Joo,käyvään!Liinusanoo.Niinhemeneväthakemaanhäkin,heinätjavesipullonjatuovatnekeittiöön.

Sittenmummoiskeesilmääjakysyy:– Katotaankosiivouskomerosta?Jasieltälöytyylelu.Mummoonostanutsenkanille.Mummoonkäynytsalaaeläinkaupassa!

YhdessämummojaLiinulevittävätheinäthäkkiinjapanevatvettäpulloon.Mummollaonmyösruokapaketti,jahepanevatruokaakuppiin.

Sittenmuuperhetuleekotiin.EnsimmäisenätulevatJonna,äitijaSami.Viimeisenäsisäänastuuisä,jokakantaakanilaatikkoa.Sittenhänlaskeesenlattialle,jasisälläonpienimustakani.Silläonotsassavalkoinenpilkku.

Kaikkiovatkontallaanlattiallaaivanhiljaa.–Voikunsäootsöpö!Jonnalopultasanoo.–PannaankosennimeksiSöpö?Samiehdottaa.–Joo,säootSöpö!kaikkisanovatyhteenääneen.JaniinkaninnimionSöpö.

kani tuodaan man kommer med kaninenmuut de andra lähteä/mennä hakemaan åka och hämtakani kanin jäävät kotiin de stannar hemmaheillä on de har paljon tekemistä mycket att göramihin? vart? var?häkki bur laitetaan/ pannaan man ställer/läggerruoka/kuppi matskålvai? eller? lattialla på golvet lattialle ner på golvetkulkea gåhuoneesta toiseen från ett rum till ett annat

keksiä komma påjoo, tehään* niin!* ja, vi gör så!mistä? varifrån?käyväänkö* katsomassa kellarista? ska vi gå och se i källaren? käyvään!* ja, vi gör det!tuovat sen de kommer med deniskeä silmää blinkakatotaanko* siivous/komerosta? ska vi se i städskåpet?sieltä löytyy lelu där finns en leksak on ostanut hon/han har köpt sen den, dess kanille till/för kaninen on käynyt hon/han har varitsalaa i smyg

�� ��

eläin/kaupassa i djuraffärenyhdessä tillsammanslevittää heinät häkkiin strö ut höet i buren panna vettä pulloon fylla flaskan med vattenruoka/paketti matpaketpanna ruokaa kuppiin lägga mat i skålenmuu perhe den övriga familjen ensimmäisenä (som) förstviimeisenä (som) sistsisään in sisällä inne astuu hon/han stiger joka somkantaa hon/han bär kanilaatikko kaninlåda

laskee hon/han sänker pieni musta kani en liten svart kaninsillä on den har otsassa i pannanvalkoinen pilkku en vit fläckkaikki alla kontallaan på alla fyraaiva hiljaa alldeles tyst voi kun sä* oot* söpö! oj vad du är gullig!lopulta till slutpannaanko sen nimeksi Söpö? ska vi döpa den till Söpö?ehdottaa hon/han föreslår yhteen ääneen med en mun

�� ��

10. Söpöstä jutellaan

KaikkioppivatsanomaankaniaSöpöksi.JakaikkihalusivatSöpönhoitajaksi.–Minätiedän!isäsanoi.Tehdäänvuorolista!EnsiksivalitaanhoitajaksiJonna.SeuraavanapäivänähoitajaksituleeSami,sittenLiinujaminä,jalopuksimummujasittenäiti.–MuttaSöpöonminun!Vainminävoinruvetahoitajaksi!vastasiJonna.–KylläSöpöonmeidänkaikkien,vaikkaseonenitensinun,äitituumasi.Söpöonnytperheenjäsen.

AluksiSöpöolihyvinarka.Seeiuskaltanuttullapoishäkistä,vaikkaovioliauki.Sittenisäottietuseinänpois,jaSöpöpääsikulkemaanvapaasti.JapianSöpöpuikkiympäriinsäkeittiössäjahaistelijokapaikkaa.Senakersikaikkea.Sähköjohdotpitinostaaylös.

Söpöoppisyömäänjajuomaan.Sesöikaninpellettejäjakeksejä.Setykkäsinäkkileivästä.Vesipullostakuuluihassuääni,kunSöpöjoi.

LiinujaSamieivättykänneet,kunJonnallaoliSöpö.Heilläeiollutkania.Jonnaantoitakaisinpuukonjapikkunuken,vaikkahänolisaanutnelahjaksi.Liinutuliiloiseksi,muttaSamimökötti.

Söpöstä jutellaan man pratar om Söpökaikki, kaikkea alla, allt oppivat sanomaan kania Söpöksi lära sig att kalla kaninen Söpö halusivat Söpön hoitajaksi de ville bli skötare till Söpötiedän jag vettehdään! vi gör!vuorolista turordningslistaensiksi förstvalitaan hoitajaksi väljs till skötareseuraavana päivänä följande dagtuli hon/han/den blevlopuksi till slutruveta hoitajaksi börja som/bli skötarevastasi hon/han svaradekyllä här: nog, visstmeidän kaikkien vår allas vaikka trots attse, sitä den eniten mest

tuumasi hon/han funderadeperheen/jäsen familjemedlemaluksi till en börjanhyvin arka mycket skyggei uskaltanut den vågade intetulla pois komma uthäkistä ur burenovi oli auki dörren stod öppenotti pois hon/han tog lossetuseinä framväggpääsi kulkemaan den kunde gå vapaasti frittpuikki ympäriinsä den skuttade runtkeittiössä i köket keittiöön till kökethaisteli den nosade joka paikka överalltnakersi den knapradesähköjohdot elledningarpiti nostaa ylös måste lyftas uppoppi syömään ja juomaan den lärde sig att äta och dricka

�� ��

söi den åtkanin/pellettejä kaninpellettar keksejä (flera) kextykkäsi* näkki/leivästä den tyckte om knäckebröd vesi/pullosta från vattenflaskakuului hördeshassu ääni ett tokroligt ljudkun närjoi den drackeivät tykänneet* de tyckte inte om heillä ei ollut de hade inte antoi hon/han gav takaisin tillbakapuukko knivpikku/nukke lilldockaoli saanut ne lahjaksi hon/han hade fått dem i presenttulla iloiseksi bli gladmökötti hon/han satt och surade illalla på kvällen

jutteli hon/han pratade lasten kanssa med barnenmeidän täytyy vi måste/skahuolehtia Söpöstä ta hand om Söpöyhdessä tillsammansymmärrättekö? förstår ni? meidän vastuulla på vårt ansvarymmärsivät de förstod Jonnan luo till Jonnatoivotti hon/han önskade hyvää yötä god natteikä mököttänyt enää och satt inte och surade längremyöhään senthiipi hon/han smögSöpölle till/för Söpösalaatti salladosti hon/han köptepäivällä på dagenrupesi syömään den började äta heti på en gång

IllallamummujutteliSöpöstälastenkanssa:–MeidäntäytyyhuolehtiaSöpöstä.Yhdessä,hänsanoi.Ymmärrättekö?Seonmeidänvastuulla.JonnajaSamiymmärsivät.SamituliJonnanluo,toivottihyvääyötäeikämököttänytenää.

MyöhäänillallaäitihiipikeittiöönjaantoiSöpöllesalaattia.Hänostisitäpäivällä,jaSöpörupesihetisyömään.

�� ��

11. PihatalkootEräänäpäivänäkoulussaolipihatalkoot.Kokopihasiivottiin.Kaikkiolivatmukana,rehtori,keittäjä,siivooja,konttoristi,talonmies,opettajatjatietenkinoppilaat.–Kaikkitöihin!rehtorihuikkasi.Sittenjuodaankaakaotajasyödäänvoileipää!

Ensinlehdetharavoitiinkasaan.Lehtikasassaolimonenvärisiälehtiä,keltaisia,ruskeita,oranssejajajoukossaolivihreitäkin.Lehdetvietiikompostiin.Myösroskatkerättiin.Pihaltalöytyikarkkipapereita,jäätelötikkuja,purkkarasioita–jatupakantumppeja!Sittenroskiksettyhjennettiin.Kaikkipantiinsäkkeihin,säkitnostettiintraktorinlavalle.Roskatkuljetettiinlämpövoimalaan.–Kylläkaakaojakahvimaistuvatnythyvältä!Niinjatee!eräsopettajasanoi.Lapsistakahvieimaistuhyvältä,jahesaivatkaakaota.Josoliallerginenkaakaolle,saiteetä.Monetaikuisetpitivätkahvista.

–Minustakaakaoonhyvää,Liisasanoi.–Onkosustakahavihyvvää?uteliOlli.–Ei,onkosinusta?–Ei,muttakylymälläpittääjuualämmintä,Ollisanoi.

Loppupäivävietettiinpihaleikeissä.Oltiinhippasillajapiilosilla.Kaikillaolihauskaa.Posketpunaisinalähdettiinkotiin.Oliollutkivapäivä!

piha/talkoot gårdsarbetslag, gårdstalkoeräänä päivänä en dagkoko piha hela gården siivottiin städadesmukana medrehtori rektorkeittäjä kock, kokerskasiivooja städarekonttoristi kontoristvahti/mestari vaktmästarekaikki töihin! alla till jobb!huikkasi* hon/han hojtadejuodaan ja syödään! vi dricker och äter!kaakao drickchokladvoi/leipää smörgåsensin förstlehdet, lehtiä (flera) lövharavoitiin kasaan krattades i hög

lehti/kasassa i lövhögenmonen värisiä i många färgerkeltaisia gularuskeita brunaoransseja orangajoukossa bland demvihreitä gröna-kin ävenvietiin togskompostiin till kompostenroskat skräpkerättiin insamladespihalta löytyi det fanns på gården karkki/papereita godispapperjäätelö/tikkuja glasspinnarpurkka/rasioita tuggummiaskartupakan/tumppeja cigarettstumparroskikset sopkorgar, papperskorgar

�� ��

tyhjennettiin tömdespantiin säkkeihin stoppades i säckar säkit säckar nostettiin lyftes upptraktorin/lavalle upp på traktorflaketkuljetettiin transporteradeslämpö/voimalaan till värmekraftverketkahvi, kahavi* kaffe kahvista om kaffe maistua hyvältä smaka gott niin! ja!tee teeräs ensaivat de fick sai man fick lapsista här: barn tycker att ei maistu den smakar inte jos omolla allerginen kaakaolle vara allergisk mot drickchoklad

monet aikuiset många vuxnapitivät de tyckte omminusta kaakao on hyvää jag tycker att drickchoklad är gottonko susta* kahavi* hyvvää*? tycker du att kaffe är gott?uteli hon/han frågade (nyfiket) kylymällä* pittää* juua* lämmintä när det är kallt ska man dricka varmtloppu/päivä resten av dagenvietettiin tillbringadespiha/leikeissä i gårdlekaroltiin hippasilla ja piilosilla man lekte kull och kurragömmakaikilla oli hauskaa alla hade roligtposket punaisina med röda kinderlähdettiin åkte manoli ollut kiva päivä! det hade varit en trevlig dag!

�0 ��

12. Kivat juhlat ja kauniit silmät

Myösäidilläonpiansynttärit.Äitipitääjuhlat,sillähäntäyttää40vuotta!Vieraattulevat,jajuhlatalkavat.Äitisaapaljonlahjoja.

Työkavereiltahänsaalahjakortinjasukulaisiltasievätkahvikupit.Lapsuudenkaveriantaahänelleuudetkengät.Isältähänsaa–kokoperheenmatkanMallorcalle.Mummoltahänsaasukatjalapaset,kotikutoisetjalämpimät.Samiantaahänellekirjan,jaJonnaltahänsaakauniitkorvikset.JaLiinultahänsaa–pusun!

Äidinsynttäritovatmukavat.Sielläsyödäänjajuodaan,lauletaanjatanssitaan,javiimeisetvieraatlähtevätmyöhään.

Aamullaäitikatseleejakokeileelahjoja.–Nämäovatsamanväriset,tummansiniset.Tummansininenonminunmieliväri!Nämäkorviksetolivatvarmastikalliit,vaimitäJonna?–Eisemitään,Jonnavastaa.Sullaonniinkauniitsilmätkunsullaonnuokorvikset.Nekinonihansamanväriset!–Nomikätämänkirjannimion?Tässälukee:AkuAnkanuusimmatseikkailut!VoiSamikunsinäoletkiltti!Teoottekaikkiniinkilttejä!Muttataidattehalutalahjatitsellenne,SamijaJonna.–Muttamäenhaluulahjaatakasin!Liinusanoo.Säsaattoisenpusunjoshaluut!

kivat juhlat en trevlig festkauniit silmät vackra ögonäidillä on mamma harsynttärit födelsedagsfestpitää juhlat hon/han håller festsillä för täyttää hon/han fyller40 = neljä/kymmentävieraat gästerpaljon lahjoja många presentertyö/kavereilta av jobbarkompisarlahja/kortti presentkortsukulaisilta av släktingarsievät kahvi/kupit snygga kaffekopparlapsuuden/kaveri barndomsvänhänelle till/för henne/honom

uudet kengät nya skorisältä av pappa mummolta av mormor Jonnalta av Jonnakoko perheen matka Mallorcalle en hela familjens resa till Mallorcasukat ja lapaset strumpor och vantarkoti/kutoiset ja lämpimät hemstickade och varmakauniit korvikset* vackra örhängen pusu puss toinen pusu en till puss mukavat trevligasiellä där syödään man äterjuodaan man drickerlauletaan man sjunger tanssitaan man dansar

�0 ��

viimeiset sista myöhään sent katsella titta, se påkokeilla prova nämä ovat saman/väriset de här är av samma färg tumman/sininen, -siniset mörkblå minun mieli/väri* min favoritfärg varmasti säkert kalliit dyra vai mitä? eller hur? ei se mitään det gör ingenting sulla* on du har nuo de där nekin on* de är också ihan alldeles

no mikä tämän kirjan nimi on? nå vad heter den här boken? tässä lukee här står Aku Ankka Kalle Ankauusimmat seikkailut nyaste äventyr voi kun sinä olet kiltti! oj vad du är snäll!te ootte* kaikki niin kilttejä ni är alla så snällataidatte haluta ni kanske vill ha itsellenne för er själva mä* en haluu* lahjaa takasin*! jag vill inte ha tilbaka presenten!jos haluut* om du vill

�� ��

13. Mikä sinusta tulee isona?

Anneli-opettajanmahavainkasvoi.Poksahtaisikohansepian?Eihätää,eräänäaamunaAnneli-opettajatuliluokkaanmiehenkanssa.Muillelapsillemiesoliouto,muttaRicardotunsihänet.–Hola!Ricardohuudahti.–Holahola!miesvastasi.HäntunsiRicardon,jahesanoivatvieläjotakinespanjaksi.MiehennimioliDiego,jahänestätuliluokanopettaja,kunAnnelioliäitiyslomalla.Diegostatulimyöskoulunespanjanopettaja.–Entäkukaopettaameillesuomea?Jonnakysyi.–Annelionmeidänsuomenopettaja.–Seija,hänonkuudennenluokanopettaja,jahänestätuleekokokoulunsuomenopettaja.Kiva,seasiaolisiisjärjestyksessä.SittenDiegorupesijuttelemaanoppilaidenkanssa.–Mitäteistätuleeisoina?Opettajiako?Vailääkäreitä,vaibussinkuljettajia?Oppilaatviittasivatinnoissaan.–Minäminä!hehuusivat.–NoTindra!Mikäsinustatulee?Diegokysyi.–Minustatuleetaiteilija.Taieläinlääkäri.–Minustatuleemäkihyppääjätaiammattijalkapalloilija,Petrisanoi.–Jaminustakaivurinkuljettaja,jokusanoi.–Minustatuleemuusikko!Mäpidänmusiikista,jokutoinensanoi.–Kiva,teistäkaikistatuleejotakin.Seonhienoa.MuttatiedättekömikäAnnelistatuleepian?Hänestätuleetoisenkerranäiti.Pikku-Pekkatarvitseejosiskontaiveljen.

mikä sinusta tulee isona? vad blir du när du blir stor?opettajan maha vain kasvoi lärarens mage bara växtepoksahtaisikohan se? undra om den skulle spricka?ei hätää! inga problem!eräänä aamuna en morgonmiehen kanssa med en manmuille lapsille för de andra barnenmies manouto okändtunsi hon/han kände igen hänet henne/honomhuudahti hon/han ropade ut vastasi hon/han svaradejotakin någonting

espanjaksi på spanskamiehen nimi oli mannen hettehänestä tuli hon/han blev luokan opettaja klassens lärare kun närolla äitiys/lomalla vara mammaledigDiegosta tuli Diego blevkoulun espanjan/opettaja skolans spansklärareopettaa hon/han lär (ut)meille till/för osssuomea finskameidän suomen/opettaja vår finsklärarekuudennen luokan opettaja lärare i sjätte klass hänestä tulee hon/han blir koko koulun suomen/opettaja hela

�� ��

skolans finsklärarese asia den sakenjärjestyksessä i ordningrupesi juttelemaan hon/han började småprata oppilaiden kanssa med elevernamitä teistä tulee isoina? vad ska ni bli när ni blir stora?opettajiako? lärare? vai? eller?lääkäreitä läkare bussin/kuljettajia busschaufförerviittasivat de räckte upp handeninnoissaan ivrigahuusivat de ropademikä sinusta tulee? vad ska du bli?minusta tulee jag ska bli

taiteilija konstnärtai ellereläin/lääkäri veterinärmäki/hyppääjä backhoppareammatti/jalka/palloilija fotbollsproffskaivurin/kuljettaja grävmaskinföraremuusikko musikerpidän musiikista jag tycker om musikentoinen annanteistä kaikista tulee jotakin ni alla ska bli någontingse on hienoa det är finttiedättekö? vet ni? toisen kerran en andra gångtarvitsee hon/han behöversisko systerveli, veljen bror

�� ��

14. Katsotaan valokuvia

JonnajaSamiovatmummonluonayökylässä.Hekatselevatvalokuvia.JonnajaSamiovathyvinkiinnostuneitamummonnuoruudestajaelämästäSuomessa.–Kerrotaasminkälaistaolikunsinäolitpieni!Jonnapyytää.–Voivoi!Mitäminäkertoisin!Ihmisetolivatköyhiä.Ruokaolihuonompaakuinnykyään.Jaihmisetasuivathuonommissaasunnoissa.Kouluissaeiollutlämmintäruokaa,eikäkaikillaollutkunnonvaatteita.–Niinkö?ihmetteleeJonna.Miksiei?–Onvaikeasanoamiksiei,mummonaurahtaa.–Niinvainoli.Eikäihmisilläollutoikeuksia.Yhteiskuntaeiollutdemokraattinen.Muttameoltiinnuoria.Janättejä.Niinkuintenyt.Mummojatkaa:–Nuoretkokoontuivattanssipaikoille.Meillätytöilläolikellohameetjapojillaolinahkaliivitjalököhousut.Oikunmeoltiinhienoja!–Muttasiihenaikaanköyhienpitimennänuorenatöihin.Kaupungissaihmisetolivattyössätehtaissataipalvelijoina.Maallaoltiintöissäisoissamaataloissa,jatyöpäivätolivatpitkiä.Muttanykyäänlapsetjanuoretsaavateläähyvissäoloissa,sekäSuomessaettäRuotsissa.Muttanytnukkumaan!Väsyttää.

katsotaan valo/kuvia man tittar på fotografiermummon luona hos mormorolla yökylässä sova över hyvin kiinnostuneita mycket intresserademummon nuoruudesta ja elämästä av mormors ungdom och livSuomessa i Finlandkerro! berätta!taas igenminkälaista hurdanpyytää hon/han bermitä minä kertoisin? vad skulle jag berätta?ihmiset olivat köyhiä folk var fattigahuonompaa sämre huonommissa asunnoissa i sämre bostäderkouluissa i skolorei ollut fanns intelämmintä ruokaa varm mat

eikä kaikilla ollut och alla hade intekunnon vaatteita ordentliga kläderniinkö? jaså?ihmettelee hon/han undraron vaikea sanoa det är svårt att säganaurahtaa hon/han skrattar tillniin vain oli det bara var såoikeuksia rättigheteryhteiskunta samhälledemokraattinen demokratiskme oltiin* vi varnuoret, nuoria unganättejä snygganiin kuin te nyt som ni är nu jatkaa hon/han fortsätter kokoontuivat de samladestanssi/paikoille på dansplatsermeillä tytöillä oli vi flickor hade

�� ��

kello/hameet klockkjolarpojilla oli pojkar hadenahka/liivit skinnvästarlökö/housut hängbyxorhienoja finasiihen aikaan den tidenköyhien piti de fattiga måste nuorena som unga töihin till arbetekaupungissa i stadenolla töissä arbetatehtaissa i fabrikerpalvelijoina som tjänare maalla på landetisoissa maataloissa i stora lantgårdartyöpäivät arbetsdagar pitkiä långasaavat elää de får leva

hyvissä oloissa i goda förhållandensekä – että både – ochnyt nukkumaan! nu går vi och lägger oss!väsyttää! jag är tröttme halutaan* vi villsiskon/petillä* på syskonbäddniin jännää så spännandepetaavat de bäddarrutistaa hon/han kramasheitä demnukahtaa hon/han somnarollaanko me sinusta nättejä? tycker du att vi är snygga? ennen kuin innan ehtii vastata hon/han hinner svara

–Mehalutaannukkuasiskonpetillä.Seonniinjännää!Jonnasanoo.Hepetaavatyhdessämummonkanssa.SittenMummorutistaaheitä.–Ollaankomesinustanättejä?Samikysyymuttanukahtaaennenkuinmummoehtiivastata.

�� ��

Sininen uni

Joka ilta kun lamppu sammuuja saapuu oikea yö, niin Nukku-Matti nousee ja ovehen hiljaa lyö.On sillä siniset tossutja niillä se sipsuttaa.Se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa.

Ja sillä on sininen lakkija sininen, uninen vyö,ja unista jäätelönpalaa se pienillä hampailla syö.Ja sillä on sininen auto,ja se auto hyrrää näin:Surrur, surrur ja lähteeunen sinistä maata päin.

Ja pieni sateenvarjo on aivan kallellaan,Ja sinistä unien kirjaa se kantaa kainalossaan. Ja unien sinimaahan se lapset autolla vie.Surru surrur ja sinneon sininen uninen tie.

Ja siellä on kultainen metsä,ja metsässä kultainen puu,Ja unien sinilintu,ja linnulla kultainen suu.Ja se unien sinilintu se lapsia tuudittaa.Se laulaa unisen laulun,la la lal lala lallal laa.

(MarttiHaavio)

Den blåa drömmen

Varje kväll när lampan slocknar då natten ska falla på, så knackar John Blund på dörren så tyst och försiktigt så. Han tassar in genom dörren i sina sömniga skor och sätter sig fint vid sängen i rummet där du bor.

Han har en så sömnig mössa, den är full med sömnig sand. Han ger dig en sömnig kaka med sin sömniga lilla hand. Hans bil är blå, kan du se den? Nu åker han snart förbi. Surrurr säger bilen, mig kan du få åka i.

Nu spänner han upp paraplyet och sätter sin mössa på. Vad bär han inunder armen, jo en drömbok som är blå. Och mot drömmars land åker bilen med en sömnig fart. Surrurr säger bilen, nu somnar vi nog ett slag. Shh…

Och där ser du gyllne träd som växa i drömmarnas skog och drömmarnas blåa fågel, jo honom känner du nog. Kryp ner under fågelns vingar och somna in fint och bra. Hör fågeln sjunger en visa la, la, lalla, lalla, la.

(Svensktext:HannaKangassalo)

�� ��

�� ��

Monissakouluissalapsillaonleiriviikko.Silloinoppilaatovatleirillä,yleensäleirikeskuksessa.Siellähenukkuvatkerrossängyissä.Josleirionkesällä,henukkuvatteltoissa,makuupusseissa.Leirilläkäydäänmetsässäjapidetäänoppituntejaluonnossa.Siellätutustutaankasveihinjaeläimiinjamoniinmuihinasioihin.Sielläopitaantärkeitätaitoja,opetellaansytyttämäännuotio,hakataanpuitajaharjoitellaanpuukonkäyttöä.Leirilläkoetaanmoniaseikkailuja.Sielläonjännittävää.

***Saminluokkaonleirilläjaonlähdössämetsään.Kaikillaoneväätjamuovipussejarepuissaan.Heilläonmyössuurennuslasit.Metsässähekatselevatkasveja,koppakuoriaisiajamuitahyönteisiäsuurennuslaseilla.Hemyöskeräävätkasvejamuovipusseihin.Leirillähesittenpanevatkasvitpainojenalle,missänekuivuvatjanevoikiinnittääpaperille.Kasveistalapsetsittentekevättauluja.

***–Mikätuollaon?jokuhuutaa.–Missä?Mäennäemitään,vastaajoku.–Notuollatuolla!–Hui,seonkarhu!Pelottaa!huutaapelokkain.–Tarkoitattekotetuotakoiraa?SeonminunHaukku,sanoomummo,jokaonpoimimassamarjojametsästä.

15. Leirikoulussa

leiri/koulussa i lägerskolamonissa kouluissa i många skolorlapsilla on barnen harleiri/viikko lägerveckaleiri läger leirillä på läger yleensä oftastleiri/keskuksessa i lägercentrum nukkuvat de sover kerros/sängyissä i våningssängarteltoissa i tält makuu/pusseissa i sovsäckarmetsässä i skogen metsästä från skogen metsään in i skogenpidetään man hålleroppi/tunteja lektionerluonnossa i naturen

siellä därtutustutaan kasveihin ja eläimiin ja moniin muihin asioihin man lär känna till växter och djur och många andra sakeropitaan man lär sigtärkeitä taitoja viktiga kunskaperopetellaan sytyttämään nuotio man lär sig tända eldhakataan puita man hugger ved harjoitellaan man övar puukon käyttö användning av knivkoetaan man upplever monia seikkailuja många äventyrjännittävä spännandeolla lähdössä vara på väg

�� ��

eväät matsäckmuovi/pusseja plastpåsar repuissaan i sina ryggsäckarsuurennus/lasit (flera) förstoringsglas katselevat de tittar påkasveja växter kasveista av växterna koppa/kuoriaisia skalbaggarmuita hyönteisiä andra insektersuurennus/laseilla med förstoringsglas keräävät de samlar in muovi/pusseihin i plastpåsar painojen alle under tyngderkuivuvat de torkarkiinnittää fästapaperille på pappertauluja tavlor

tuolla därhuutaa hon/han roparmä* en näe mitään jag ser ingentingkarhu björnpelottaa! jag är rädd!pelokkain den som är mest räddtarkoittatteko? menar ni?tuo koira den där hundenHaukku (ett hundnamn)olla poimimassa marjoja hålla på att plocka bär

�0 ��

maita ja pää/kaupunkeja länder och huvudstäder maailmassa i världenpaljon maita många ländermaan/osiakin även världsdelar monta många viisi femEurooppa Europa Euroopassa i EuropaAasia AsienAmerikka AmerikaAfrikka AfrikaAustralia AustralienRuotsi SverigeSuomi FinlandNorja NorgeTanska Danmark Tanskan DanmarksIslanti Island Islannin IslandsPohjois/maita de nordiska länderna

Viro EstlandEesti EstlandLatvia LettlandLiettua LitauenBaltian maita de baltiska ländernaKeski-Eurooppa mellersta EuropaIso-Britannia Storbritannien Ison- Britannian Storbritanniens Englanti EnglandIrlanti Irland Ranska Frankrike Ranskan FrankrikesHollanti HollandAlankomaat NederländernaBelgia BelgienLuxemburg LuxemburgSaksa Tyskland Saksan Tysklands Sveitsi SchweitzItävalta Österrike

16. Maita ja pääkaupunkeja

Maailmassaonpaljonmaita.Maanosiakinonmonta,viisi.NeovatEurooppa,Aasia,Amerikka,AfrikkajaAustralia.MeasummeEuroopassa.

Ruotsi,Suomi,Norja,TanskajaIslantiovatPohjoismaita.ViroeliEesti,LatviajaLiettuaovatBaltianmaita.PohjoismaitajaBaltianmaitaonsiismonta.

Keski-Euroopassaonpaljonmaita.SielläovatIso-BritanniaeliEnglanti,Irlanti,Ranska,HollantieliAlankomaat,Belgia,Luxemburg,Saksa,SveitsijaItävalta.MyösPuola,TshekkijaSlovakia,Unkari,RomaniajaBulgariaovatKeski-Euroopassa.Espanja,ItaliajaKreikkajaAlbaniaovatVälimerenrannikolla.

MuitaEuroopanmaitaovatesimerkiksiSlovenia,Makedonia,Venäjä,Valko-VenäjäjaUkraina.

RuotsinpääkaupunkionTukholma.SuomenpääkaupunkionHelsinki,jaNorjanpääkaupunkionOslo.KööpenhaminaonTanskanpääkaupunkijaReykjavikIslannin.Ison-BritannianpääkaupunkionLontoo,RanskanPariisijaSaksanBerliini.MoskovaonVenäjänpääkaupunki.

�0 ��

Puola PolenTshekki TjeckienSlovakia SlovakienUnkari UngernRomania Rumänien Bulgaria BulgarienEspanja SpanienItalia ItalienKreikka Grekland Albania Albanien Välimeren rannikolla vid Medel- havskustenmuita andraEuroopan maita europeiska länder esimerkiksi till exempel Slovenia SlovenienMakedonia MakedonienVenäjä Ryssland Venäjän Rysslands

Valko-Venäjä Vitryssland Ukraina Ukrainapää/kaupunki huvudstad Tukholma StockholmHelsinki HelsingforsOslo OsloKööpenhamina KöpenhamnReykjavik ReykjavikLontoo LondonPariisi ParisBerliini BerlinMoskova Moskva

�� ��

pohjoisessa ja etelässä i norr och i söderilman/suunnat väderstreckenpohjoinen nord, norr etelä syd, söder länsi väst, västeritä öst, österväli-ilmansuunnat ”mellanväderstrecken”lounas sydvästluode nordvästkoillinen nordostkaakko sydostPajala PajalaKiiruna Kirunaaivan alldeles

Pohjois-Ruotsissa i norra SverigeMalmö MalmöLund LundEtelä-Ruotsissa i södra SverigeHaaparanta HaparandaGöteborg Göteborgkumpi paikka/kunta vilken ort (av de två)? Keski-Ruotsissa i Mellansverigevai? eller?pohjoisemmassa mera norrutJällivaara Gällivareetelämmässä mera söderutYstad Ystad

17. Pohjoisessa ja etelässä

Ilmansuunnatovatpohjoinen,etelä,länsijaitä.Väli-ilmansuunnatovatlounas,luode,koillinenjakaakko.

PajalajaKiirunaovataivanPohjois-Ruotsissa.MalmöjaLundovataivanEtelä-Ruotsissa.MissäHaaparantajaGöteborgovat?EntämissäTukholmaon?

KumpipaikkakuntaonKeski-Ruotsissa,EskilstunavaiÖstersund?Kumpionpohjoisemmassa,KiirunavaiJällivaara?Entäkumpionetelämmässä,MalmövaiYstad?KummassamaassaTornioon,SuomessavaiRuotsissa?

Missäsinäasut,Pohjois-,Etelä-,Itä-vaiLänsi-Ruotsissa?Milläpaikkakunnallaasut?Milläpaikkakunnillaoletkäynyt?

SuomenjaRuotsinvälissäonPohjanlahti.SenosiaovatPerämerijaSelkämeri.SuomenjaVironvälissäonSuomenlahti.Helsinki,PietarijaTallinnaovatSuomenlahdenrannikolla.Ruotsin,Baltianmaiden,Puolan,SaksanjaTanskanvälissäonItämeri.

�� ��

kummassa maassa? i vilket land? Tornio TorneåItä-Ruotsissa i östra SverigeLänsi-Ruotsissa i västra Sverigemillä paikkakunnalla/-kunnilla? på vilken ort/orter? Suomen ja Ruotsin välissä mellan Finland och Sverige Pohjan/lahti Bottniska vikensen osia dess delarPerä/meri BottenvikenSelkä/meri BottenhavetSuomen/lahti Finska viken Pietari St. Petersburg

Tallinna Tallinn Suomen/lahden rannikolla vid Finska vikens kustRuotsin ja Baltian maiden välissä mellan Sverige och de baltiska ländernaPuola PolenSaksa TysklandTanska DanmarkItämeri Östersjön

�� ��

kasvot ansikteEmmillä on Emmi harsiniset blå(a)silmät ögon silmissä i ögonen vaaleat blondalyhyet kortahiukset hår hiuksissa i håret hänellä on hon/han harpyöreät kasvot runt ansikte punainen röd punaiset rödaposket kinderpitkä lång pitkät långasilmä/ripset ögonfransar vähän litevihreääkin även gröntotsalla på pannan

tupsu tofs on värjännyt hon/han har färgat pienet små korvat öron korvissa i öronen korvikset* örhängen korviksissa* i örhängennätit helmet snygga pärlor tanssia dansamielellään gärnakilistä klirra kivasti trevligtvihertävät grönaktigakeski/ruskeat mellanbrunakiharat lockigatäynnä fulla med korkki/ruuvi/kiharat korkskruvlockar

18. Kasvot

Emmilläonsinisetsilmätjavaaleat,lyhyethiukset.Hänelläonpyöreätkasvot,punaisetposketjapitkätsilmäripset.Silmissäonvähänvihreääkinjahiuksissaonotsallapunainentupsu–hänonvärjännytsen.Hänelläonpienetkorvat,jakorvissaonkorvikset.Korviksissaonnätithelmet.Emmitanssiimielellään,jasilloinkorviksetkilisevätkivasti.Larsillaonvihertävätsilmätjakeskiruskeathiukset.Neovatkiharat,aivantäynnäkorkkiruuvikiharoita.Hänonmusikaalinenjasoittaakitaraa.Häntanssiimyösbalettia.

Väinölläonruskeatsilmätjamustat,suorathiukset.Hänelläonuseinhauskapilkesilmissäjahänkertoomielelläänvitsejä.Hänelläonkapeatkasvotjaposketjapitkät,hoikatsormet.Hänonmuutenkinhoikkajapitkä.Emmi:Tykkäätsäsalibandynpelaamisesta?Väinö:Sählystäkö?Emmi:Niin.Mustaseonkivaa.Väinö:Niinminustakin.

Lars:Etkösinäpidätanssimisesta?Veeti:En.Mäoonhuonotanssimaan.Säootniinhyvätanssimaan.Lars:Kaikkioppiitanssimaan!

�� ��

musikaalinen musikalisksoittaa kitaraa spela gitarrbalettia balett ruskeat silmät bruna ögonmustat, suorat hiukset svart, rakt hår hauska pilke en trevlig glimtkertoo hon/han berättarvitsejä vitsar kapeat kasvot smalt ansiktehoikat sormet smala fingrar muutenkin även annars hoikka smaltykkäät sä* sali/bandyn pelaamisesta tycker du om att spela innebandysählystäkö? om innebandy?niin ja, så

musta* se on kivaa jag tycker att det är kulniin minustakin det tycker jag ocksåetkö sinä pidä tanssimisesta? tycker du inte om att dansaen nejmä oon* jag ärhuono tanssimaan dålig på att dansasä oot* du ärhyvä tanssimaan bra på att dansakaikki oppii* tanssimaan alla lär sig att dansa

�� ��

erilaisia oppilaita olika eleverkasvoissa i ansiktetpaljon muita osia många andra delarkorvilla med öronen kuullaan man hör nenällä med näsan nenässä i näsanhaistetaan man luktarsuulla med munnen suussa i munnenmaistetaan man smakarsieraimet näsborrar huulet läpparhampaat tänder kieli tunga

nielu svalg nykerö/nenä trubbnäsaoikea riktig kotkan/nenä örnnäsakomea leuka ståtlig hakaosalla oppilaista on en del av eleverna harkaulassa runt halsenranteessa runt handledenkoru smycke kädet händer käsissä i händernajalat fötter, ben jaloissa på fötterna raaja lem raajoja lemmarsormet fingrar sormissa on på fingrarna

19. Erilaisia oppilaita

Kasvoissaonpaljonmuitaosia.Korvillakuullaan,nenällähaistetaanjasuullamaistetaan.Nenässäovatsieraimetjasuussaovathuulet,hampaat,kielijanielu.

Emmilläonnykerönenä.OpettajaDiegollaonoikeakotkannenä.Hänelläonmyöskomealeuka.Osallaoppilaistaonkaulassatairanteessakoru.

Kädetjajalatovatraajoja.Käsissäonsormetjajaloissaonvarpaat.Sormissajavarpaissaonkynnet.

VäinöjaRamonaovatSuomenromaneja.Heilläontummatukkajatummatsilmät.Ramonallaonpitkät,kauniithiukset,joissaonkoru.MyösVäinöntukkaonainahyvinkammattu.Romaninaisillaonuseinsilkkipuserojapitkäsamettihame.

Väinökertoovitsejä:

–Mikäonsäveltävävihannes? –No? –Musikaali.

–Mikäonanoreksi? –No?

–Laiharehtori.

–Mikäonpaitsio? –No? –Kaikkikirjaimetpaitsio.

�� ��

varpaat tår varpaissa (här:) på tårnakynnet naglarSuomen romaneja finska romertumma tukka mörkt hårtummat silmät mörka ögonpitkät, kauniit hiukset långt, vackert hår joissa däraina alltid hyvin kammattu välkammad romani/naisilla on romska kvinnor harusein ofta silkki/pusero ja pitkä sametti/hame sidenblus och en lång sammetskjol

säveltävä tonsättande vihannes grönsakno? ja?musikaali musikal (musiikki musik kaali kål)anoreksi anorektiker (reksi* rektor)laiha magerrehtori rektorpaitsio icing (paitsi förutom)kirjaimet bokstäver

�� ��

vaatteita klädersisällä inne, inomhustarvitsee olla man behöver ha sisä/vaatteet inomusklädersekä – että både – och tytöillä on flickor harpitkät/housut långbyxor pusero tröjaleggingsit* leggingsmekko klänninghame kjol tänään i dag siniset farkut blå jeans kiva vyö ett trevligt skärpruudullinen kaulus/paita en rutig skjortaohut villa/pusero en tunn ylletröja

tumman/punaiset farkut mörkröda jeanskirjava brokigcollege/paita collegetröjavioletit jousto/froteiset housut lila byxor i stretchfrottémustat suorat housut svarta raka byxorvalkoinen kaulus/paita en vit skjorta harmaa neule/takki grå cardiganjossa on som har metalli/napit metallknappar tyttöjen alus/vaatteina som flickors underkäderpikku/housut trosor alus/paita undertröja, linne pojilla on pojkar har kerrasto underställ

20. Vaatteita

Sisällätarvitseeollavainsisävaatteet.Koulussaonsekätytöilläettäpojillayleensäpitkäthousutjapusero.Joskustytöilläonleggingsit,mekkotaihame.TänäänPetrilläonsinisetfarkutjakivavyö,ruudullinenkauluspaitajaohutvillapusero.Jonnallaontummanpunaisetfarkutjakirjavacollegepaita.Tindrallaonvioletitjoustofroteisethousutjapusero.Väinölläonmustatsuorathousut,valkoinenkauluspaitajaharmaaneuletakki,jossaonmetallinapit.

Tyttöjenalusvaatteinaovatpikkuhousutjaaluspaita,japojillaonkerrasto,pitkähihainenaluspaitajapitkätalushousut.Tytöilläontalvellapaksutsukkahousutjapitkähihainenaluspaita.Jalassaonsekätytöilläettäpojillanilkkasukattaipolvisukat.

Talvellapitääollakunnonvaatteetulkona.Päässäpitääollapipotaioikeakarvalakki.Takinpitääollapaksujakaulassatäytyyollakaulaliina.Kädessätäytyyollapaksutlapasettaikintaat.Japitääollatoppahousuttaimuutpäällyshousut,villasukatjatalvikengät.Sittenonkivapeuhatalumessa,rakentaalumilinnatailumiukko–jaollalumisotasilla.

�� ��

pitkä/hihainen alus/paita en långärmad undertröjapitkät alus/housut långkalsonger paksut sukka/housut tjocka strumpbyxorjalassa på fötterna nilkka/sukat ankelsockorpolvi/sukat knästrumporpitää/täytyy olla man måste ha kunnon vaatteet ordentliga kläder ulkona utomhus, utepäässä på huvudetpipo toppluvaoikea karva/lakki en riktig pälsmössa takin pitää olla jackan måste vara paksu tjockkaulassa runt halsen

kaula/liina halsduk kädessä på händernapaksut lapaset tjockvantarkintaat tumvantartoppa/housut täckbyxor muut päällys/housut andra ytterbyxorvilla/sukat raggsockortalvi/kengät vinterskor sitten sedan peuhata lumessa stoja i snön rakentaa bygga lumi/linna snöslott lumi/ukko snögubbe olla lumi/sotasilla ha snöbollskrig

�0 ��

meidän pitää juosta vi måste springameillä on aina kiire vi har alltid bråttom äidin pitää/täytyy mamma måste käydä hammas/lääkärissä gå till tandläkarenvastaanotto mottagning töihin till jobbet hammas/lääkäri tandläkare kaukana långt borta työ/paikalta från arbetsplatsen sinne dit autolla med bil että för att ehtii hon/han hinner ehditään* vi hinner takaisin tillbaka

töihin till arbeteisän täytyy pappa måsteviedä ta (med sig)pikku/veli lillebror esi/kouluun till förskolanpukea klä på täytyy syödä man ska äta heille tulee hirmu kiire de får jätte bråttom me herätään* vi vaknar liian myöhään alltför sent kyllä visserligen herättää meidät väcka oss me nukahdetaan* vi somnar uudelleen på nytt

21. Meidän pitää juosta

Petrikertoo:Aamullameilläonainakiire.Äidinjaisänpitääehtiätöihin.Tänäänäidinpitääkäydähammaslääkärissä.Vastaanottoonkaukanatyöpaikalta.Hänentäytyymennäsinneautolla,ettähänehtiitakaisintöihin.

Isäntäytyyviedäpikkuveliesikouluun.Hänentäytyypukeapikkuveli.Sittentäytyysyödä,jaheilletuleehirmukiire.

Me,Rikujaminä,herätäänainaliianmyöhään.Isäkylläherättäämeidät,muttamenukahdetaanuudelleen.Sittenmeidäntäytyylentää!No,ainakinmeidänpitääjuosta,ettäehditäänkouluun.

Tindramiettii:Kesälläeitarttekiirehtiä.Lasteneitarttenoustaaikasin,kunonkesäloma.Nesaanukkuapitkään.Lomallaminuneitarttelukeeläksyjä.

Muttaminähaluanlukee,vaikkaeioopakko.Luenlastenkirjoja.Jaheräänmelkoaikasin,vaikkaeioopakko.Kummallista!Onkohanminustatulossayhtätylsäkuaikuset?

�0 ��

meidän täytyy/pitää vi måstelentää flygamiettii hon/han funderar ei tartte* man behöver inte kiirehtiä skynda sig nousta stiga upp aikasin* tidigt kesä/loma sommarlov ne* saa* de får nukkua sova pitkään länge lomalla under lovet lukee* läsa läksyjä läxor minä haluan jag vill

vaikka trots att ei oo* pakko man är inte tvungenlasten/kirjoja barnböcker herään jag vaknar melko ganska kummallista! konstigt!onkohan minusta tulossa? undrar om jag håller på att bli?yhtä tylsä ku* aikuset* lika tråkig som vuxna

�� ��

lääkäriin till läkare/doktortuntea olonsa kummalliseksi känna sig konstig hänellä on hon/han har kurkku kipeänä ont i halsenhäntä palelee han fryser ei jaksa hon/han orkar intekatsoa televisiota se på tvedes ens mennä pitkälleen gå och lägga sig käydä katsomassa gå och titta tillvuorotellen turvis mittaavat de mäter kuume feber

tuovat de kommer med lämmin mehu varm saft yölläkin även på natten koettaa hon/han provarotsa pannasoittaa hon/han ringerterveyden/hoitajalle till distriktssköterskan neuvonta rådgivningsisar syster täällä härpoikani min son huonossa kunnossa i dålig kondition 38 = kolme/kymmentä/kahdeksan

22. Lääkäriin

Samitunteeillallaolonsakummalliseksi.Hänelläonkurkkukipeänäjahäntäpalelee.Häneijaksakatsoaedestelevisiota,jahänentäytyymennäpitkälleen.Äitijaisäkäyvätkatsomassavuorotellen,mittaavatkuumeenjatuovatlämmintämehua.YölläkinäitikäykatsomassajakoettaaSaminotsaa.

Isäsoittaaaamullaterveydenhoitajalle.–Neuvonta.SisarYvonne.–Hei,täälläBjörnJohansson.PoikaniSamionhuonossakunnossa.Hänelläonkuumetta38astettajakurkkukipeänä.Pitääkömeidänmennälääkäriin?–Odottakaamuutamapäivä.Joskuumettaonvielätorstaina,teidäntäytyymennälääkäriin.Onkohänellävatsakipeänä?

Samisaalastenalvedoninjanukahtaa.Hännäkeeunta,ettähänonrullalautailunMM-kilpailuissa.Muttasittenhänkaatuu,koskahänelläonrikkinäinenrullalauta.

AamullahänkertoounestaanJonnalle.Jonnaonlähdössäkouluunjapääseeisänkyydissä.–Saminäkiunta,ettähänkaatui,kunrullalautaolirikki.–Meidänpitäävarmaanhankkiahänelleuusirullalauta.Eiköshänelläolepiansyntymäpäivä?

�� ��

aste grad odottakaa! vänta!muutama päivä i några dagar jos om vielä ännuonko hänellä? har han? vatsa kipeänä magont, ont i magen lasten alvedonin barnalvedonnukahtaa hon/han somnar nähdä unta drömma rulla/lautailun MM-kilpailuissa i VM- tävling i skateboardsåkning kaatuu hon/han faller kaatui hon/han föllkoska eftersom

rikkinäinen rulla/lauta en trasig skateboard unestaan om sin dröm olla lähdössä vara på väg att gå päästä isän kyydissä få åka med pappa rikki trasig varmaan säkert hankkia skaffa uusi rulla/lauta en ny skateboardeikös hänellä ole? har hon/han inte? syntymä/päivä födelsedag

�� ��

23. Sairaana

sairaana sjuk jäädä kotiin stanna hemma tulla seuraksi komma till sällskap jäädä hoitamaan stanna för att sköta ommusta/viini/marja/mehu svartvinbärs- saftpiirtää hon/han ritarpiirustus teckninglukea ääneen läsa högttulla yhä huonompaan kuntoon bli allt sämreterveys/keskukseen till vårdcentralensairaan/hoitaja sjuksköterskaSamilta av Sami

veri/kokeita blodprov aukaise suu! öppna munnen! sano aa! säg aa! lääkäri läkare kopauttaa polveen slå i knäet pikku/vasaralla med en liten hammare potkaisee hon/han sparkar till lampulla med en lampa korvia öron nostaa hon/han lyfter påSamin silmä/luomia Samis ögonlock kuuntelee hon/han lyssnarstesoskoopilla med ett stetoskop lopulta till slut

Samijääkotiin,jamummotuleeseuraksi.MyösPikku-LiinujääkotiinhoitamaanSamia.MummotekeeSamillemustaviinimarjamehuajaLiinupiirtääpiirustuksen.MummolukeeSamillejaLiinulleääneen.MuttaSamituleeyhähuonompaankuntoon.

Samimeneeisänjaäidinkanssaterveyskeskukseen.SairaanhoitajaottaaSamiltaverikokeita.–Aukaisesuujasanoaa!lääkärisanoo.Samiaukaiseesuunjasanooaa.

SittenlääkärikopauttaapolveenpikkuvasarallajaSamipotkaiseejasanooauts!Lääkärikatsoolampullakorvia.HännostaaSaminsilmäluomiajakuunteleestesoskoopilla.Lopultahänsanoo:–Sinullaontulehdus.Sinuntäytyyollapoissakoulustavielämuutamapäivä.Lääkärikirjoittaareseptin.

Kotimatkallaäitikäyostamassalääkkeetapteekista.Hänostaamyösyskänlääkettäjalisääkurkkupastilleja.

ParinpäivänpäästäSamionmelkeinkunnossa.HänkinasteleejoJonnankanssa:–Antaisitkokurkkutabletin?pyytääSami.–Onvainkurkkupastilleja,Jonnavastaa.–Niitäminätarkoitinkin,Samisanoo.–Suomessasaavainäklönmakuisiajoskysyykurkkutabletteja!

�� ��

tulehdus infektion olla poissa koulusta vara borta från skolan vielä muutama päivä ännu i några dagar resepti recept koti/matkalla på hemresan käydä ostamassa gå och handlalääkkeet mediciner apteekista på apoteket yskän/lääke hostmedicin lisää flera kurkku/pastilleja halspastiller, -tabletterparin päivän päästä efter ett par dagar melkein kunnossa nästan i form kinastelee hon/han gnabbas

antaisitko? vill du ge?kurkku/tabletti halstablett pyytää hon/han ber niitä minä tarkoitinkin det var dem jag menade äklön* makuisia med äcklig smakmiettiä fundera kumpi? vilken (av de två)?oikein rätt kumpikin båda sanotaan man sägerkurkku/pastilli halspastill, -tablett

Hmm,Samimiettii.Onkonekurkkutablettejavaikurkkupastilleja?Kumpionoikein?–Kumpikinonoikein,mummosanoo.–SuomessasanotaankurkkupastillijaRuotsissakurkkutabletti!

�� ��

tuli käymään kom och hälsade påmuistatteko? minns ni?jäädä äitiys/lomalle bli mammaledigeräänä päivänä en dag vauva mukanaan bebis med sig poika sontarhassa dagis ensin först ujostelivat de var blygauteliaisuus nyfikenhet voitti den vann toi hon/han kom med tuoli stol koko luokka hela klassen ryntäsi den rusade Annelin ja hänen vauvansa luo till Anneli och hennes bebis

vauvan nimi oli bebisen hette ei osannut hon/han kunde inte jokelsi hon/han jollrade voi miten! oj vad! hän oli kasvanut hon/han hade vuxit vähän tukkaa lite hår vasta först yksi hammas en tand kävellä gå eikä och inte hänellä ei ollut hon/han hade inte nätit villa/sukat snygga raggsockor pullukka tjockis, knubbignaurava skrattande rupesi nauramaan började skrattapelleilivät de skämtade yhtäkkiä plötsligt

24. Hilma tuli käymään

MuistattekoettäAnneli-opettajajäisyksyllääitiyslomalle?EräänäpäivänäAnnelitulikäymäänkoulussa.Jahänelläolivauvamukanaan!AnnelinpoikaPekkaolijoiso,jahänolitarhassa.

Ensinoppilaatujostelivat,muttapianuteliaisuusvoitti.DiegotoiAnnelilletuolin,jakokoluokkaryntäsiAnnelinjahänenvauvansaluo.

VauvannimioliHilma.Häneiosannutpuhua,muttahänjokelsi.Voimitenhänolikasvanut!Hänelläoliisotsilmätjavähäntukkaa.Hänelläolivastayksihammas!Häneiosannutkävellä,eikähänelläollutkenkiä,nätitvillasukatvain.

Hilmaolipullukkajanaurava.Hänrupesinauramaan,kunoppilaatpelleilivät.Yhtäkkiähänhiljenijajäituijottamaan.Mikähäntävaivasi?Sittenpotkuhousuistakuuluirutinaa.Ahaa,Hilmakakkasi!

Osaoppilaistapitelinenäänsäjanäytteliyökkäämistä,muttakaikkinauroivat.SittenoppilaatseurasivatAnneliajaHilmaavessaan.Oppilaatjuttelivat:–Tuohanonniinkuperunamuussia!–Eipäskuniinkusinappia!

OppilaatjaAnnelijuttelivatvielämonestaasiasta.SittenAnnelintäytyilähteäsyöttämäänHilmaa.Myösoppilaatlähtivätsyömään.

�� ��

hiljeni hon/han tystnade jäi tuijottamaan blev stirrande mikä häntä vaivasi? vad var det med henne? potku/housuista ur sparkbyxornakuului hördes rutina brakande ahaa! jaså!kakkasi hon/han bajsade osa oppilaista en del av eleverna piteli nenäänsä höll sig för näsan näytteli yökkäämistä låtsades kräkas kaikki nauroivat alla skrattade seurasivat de följde vessaan till toa juttelivat de småpratade tuohan det där är ju

niinku* som peruna/muussi* potatismos eipäs ku!* nej, det är!sinappi senap monesta asiasta om många sakerAnnelin täytyi Anneli måste lähteä syöttämään Hilmaa gå och mata Hilma lähtivät syömään de gick och åt

�� ��

mitähän Söpölle kuuluu? undrar hur Söpö mår?otetaanpa selvää! vi tar reda på det!kun närtuotiin man kom med arka skygg oppi tuntemaan den lärde kännaperheen/jäsenet familjemedlemmar lasten kaverit barnens kompisar tunsi den kände tiesi den vissteketkä vilka rymistelivät sisälle de kom in med ett bullervarovasti försiktigt sievästi snyggt, fint vauhdilla med fart pihalta från gården

livahti piiloon den slank och gömde sig työ/pöydän taakse bakom arbetsbordet sieltä kukaan ei löytänyt sitä där hittade ingen honom sipsutteli sisälle hon/han trippade intulla vastaan eteiseen mötte (henne) i hallenhalusi den ville keittiössä ja eteisessä i köket och i hallen sen ei tarvinnut olla den behövde inte vara häkissä i buren häkkiin till buren häkin seinässä i burväggen vaan utan vapaana fri kävi pisulla* den gick och kissa vaihtoivat de bytte alusta underlaget

25. Mitähän Söpölle kuuluu?

MitähänSöpöllekuuluu?Otetaanpaselvää!

KunSöpötuotiin,seoliarka.Muttapianseoppituntemaanperheenjäsenet.Setunsimyöslastenkaverit.Setiesiketkärymistelivätsisällejaketkätulivatvarovastijasievästi.

Kunlapsettulivatvauhdillapihalta,Söpölivahtipiiloontyöpöydäntaakse.Sieltäkukaaneilöytänytsitä.Muttakunmummusipsuttelisisälle,Söpötulivastaaneteiseen.

Söpöhalusiollavainkeittiössäjaeteisessä.Seneitarvinnutollahäkissä,vaansesaiollavapaana.Sekävipisullahäkkiin,jaJonnajaSamivaihtoivatalustankerranviikossa.Häkissäolimyösheinää,jotaSöpösöi.Vettäsilläolihäkinseinässävesipullossa.Pellettejäolimatalassakulhossa.

ÄitiostiSöpöllekaupastasalaattia.JamuutperheenjäsenetantoivatSöpölleherkkuja,porkkanaa,omenaajanäkkäriä.Niin,jaSöpöjyrsituolinjalkaa.Muttasähköjohdotolivatainaylhäällä.

Muttamitähänolivatmustat,pienetpallot,joitaalkoiilmestyäkeittiönlattialle?–Minälaitannäitälihakeittoon.Kivakunonpippuritomastatakaa!tuumasiisä.

�� ��

kerran viikossa en gång i veckan heinä hö jota, joita som söi den åt vesi, vettä vatten sillä oli den hade vesi/pullossa i vattenflaska pellettejä pellettarmatalassa kulhossa i en låg skål osti kaupasta hon/han köpte på affärenantoivat de gav herkkuja läckerheterporkkana morot omena äpple näkkäri* knäckebröd jyrsi den gnagade tuolin/jalka stolsben sähkö/johdot elsladdar

ylhäällä uppemitähän? undrar vad?mustat pienet pallot svarta små bollar alkoi ilmestyä började dyka upp keittiön lattialle på köksgolvet minä laitan näitä liha/keittoon jag lägger dessa i köttsoppan kiva kun on pippurit omasta takaa! trevligt att ha eget peppar!tuumasi hon/han funderade

�0 ��

tehdään lettuja*! vi gör plättar! rakkaalla lapsella on monta nimeä ett kärt barn har flera namnniinpä således nimiä (flera) namn ohukainen plätträiskäle plättlettu* plättlätty* plätttai eller plätty* plätt ehkä kanske lisääkin även fler tehdään niitä! vi gör dem! letut, lettuja plättar tässä ohje här finns ett recept neljä annosta fyra portioner

ota esille! ta fram!kulho skål kulhossa i en skålvispilä visp kanan/muna ägg 2 ½ dl = kaksi ja puoli desilitraa vehnä/jauhoja vetemjöl ½ tl = puoli tee/lusikallista en halv teskedsuola salt 6 dl = kuusi desi/litraa maito mjölk margariini margarin öljy olja kaikki jauhot allt mjöl sekoitetaan (joukkoon) blandas (i) 2 dl = kaksi desilitraa vatkataan tasaiseksi vispas jämn loppu maito resten av mjölken

26. Tehdään lettuja!

Rakkaallalapsellaonmontanimeä.Niinpäruotsinplättelitunnpannkakaonsuomeksiohukainen,räiskäle,lettu,lättytaiplätty.Ehkänimiäonlisääkin.Muttatehdäänniitä,lettuja!Tässäonohje:

LetutNeljäannosta

1. Otaesillekulho,vispilä,3kananmunaa,2½dlvehnäjauhoja,½tlsuolaaja6dlmaitoa,margariiniataiöljyä.

2. Kaikkijauhotjasuolasekoitetaankulhossa.2dlmaitoasekoitetaanjoukkoon.Vatkataantasaiseksi.Loppumaitokaadetaanjoukkoonjataikinasekoitetaantasaiseksi.

3. Kananmunatlisätääntaikinaanjataikinavatkataanhyvin.Taikinaonvalmista!

4. Kuumassapaistinpannussakuumennetaan3rklmargariiniataiöljyäjakaadetaantaikinaan.

5. Joskäytetäänoikeaalettupannua,kaadetaan 1rkltaikinaapikkulettuavarten.Joskäytetäänisoa

paistinpannua,taikinaakaadetaanvajaadl.6. Kuntaikinaonjähmeää,lettukäännetään.Käytäisoa

paistinlastaa.Paistetaanvielämuutamaminuutti.7. Letutovatjälkiruokaa.Lettujenkanssavoisyödä

marjoja,hilloataisosetta.

�0 ��

kaadetaan joukkoon hälls i taikina sekoitetaan tasaiseksi blandas jämnkanan/munat lisätään taikinaan äggen tillsätts i smeten hyvin välvalmis färdig kuumassa paistin/pannussa i en het stekpanna kuumennetaan hettas upp 3 rkl = kolme ruoka/lusikallista tre matskedar kaadetaan taikinaan hälls i smetenjos om käytetään man använder oikeaa lettu/pannua en riktig plättpanna 1 rkl = yksi ruoka/lusikallinen en

matsked pikku/lettua varten för en liten plätt iso paistin/pannu en stor stekpannavajaa dl en knapp deciliter jähmeä stel käännetään vänds om käytä! använd! paistin/lasta stekspade paistetaan steksvielä muutama minuutti ytterligare några minuter jälki/ruoka efterrätt lettujen kanssa till plättar voi syödä man kan äta marjoja bär hillo sylt sose mos

Lyhenteitä – Förkortningar

tl=teelusikallistateskedrkl=ruokalusikallistamatsked

dl=desilitraadeciliterkg=kiloakilo

g=grammaagramcm=sentti(metri)äcentimeter

mm=millimetriämillimeter€ = euroa euroc=sentticent

�� ��

27. Ensimmäinen ja viimeinen

ensimmäinen den första, etta viimeinen den sista suomalainen finne, finländare ruotsalainen svensk norjalainen norrman kiinnostuneita (talvi)urheilusta intresserade av (vinter)sportvoittaa vinna sijoittua placera sig hyvin bra venäläinen rysshyviä bratalvi/lajeissa i vintergrenar

saksalainen tyskitävaltalainen österrikaremäki/hypyssä i backhoppningjutella kisoista småprata om tävlingar minkä/maalainen? från vilket land? mäki/hypyn maailman cupissa i världscupen i backhoppningtänä vuonna i år varmaan säkert ei sitä tiedä det vet man inte joku någon saattaa olla kan vara toinen andra, tvåa

Suomalaiset,ruotsalaisetjanorjalaisetovatkiinnostuneitatalviurheilusta.Hevoittavatusein,taiainakinsijoittuvathyvin.Myösvenäläisetovathyviätalvilajeissa.Jasaksalaisetjaitävaltalaisetmäkihypyssä.

Myöslapsetovatkiinnostuneitaurheilusta.Hejuttelevatuseinkisoista.

– Minkämaalainenonensimmäinenmäkihypynmaailmancupissatänävuonna?– Norjalainenvarmaan.– Eisitätiedä.Jokusaksalainentaiitävaltalainensaattaaollaensimmäinen.– Suomalainentainorjalainenonsittentoinen.

–MikämaaonensimmäinenjääkiekonMM-kisoissa?–Suomiontaaskolmastaineljäs,niinkuinaina.–MuttaRuotsivoiollaensimmäinen.–Mikäontoinen?–VarmaanVenäjä.

–MikämaavoittaanaistenjalkapallonMM-kisat?–Entiedä.MuttaRuotsinparasonUumaja.–KuinkamonesSuomioliviimevuonna?–Entiedä.Varmaanviimeinen.

�� ��

mikä maa? vilket land? jääkiekon MM-kisoissa i ishockey-VM taas igen kolmas tredje neljäs fjärde niin kuin aina som alltid voi olla kan varaVenäjä Ryssland naisten jalka/pallon MM-kisat VM- tävlingarna i damfotbollen tiedä jag vet inte Ruotsin paras den bästa i Sverige kuinka mones Suomi oli? vilken plats i

ordningen hade Finland? viime vuonna i fjol järjestys/luvut ordningstalen viides femte kuudes sjätte seitsemäs sjunde kahdeksas åttonde yhdeksäs nionde kymmenes tionde

Järjestysluvut:

1. ensimmäinen 6.kuudes2. toinen 7.seitsemäs3. kolmas 8.kahdeksas4. neljäs 9.yhdeksäs5. viides 10.kymmenes

�� ��

28. Pienenä mummo hiihti kouluun

pienenä som liten hiihti hon/han åkte skidor pieni liten asui hon/han bodde maalla på landet silloin dåei ollut hon/han/den var intepaljon autoja många bilar niitä näki vain joskus dem såg man bara ibland lapset ajoivat pyörällä barnen cyklade hiihtivät de åkte skidorhiihto/keli skidföre menivät potkurilla de åkte spark kävelivät de gick kaikilla oli alla hademonot pjäxor eivät olleet de var inte kovalla pakkasella vid sträng kyla

lämpimät varmaveti hon/han drog monojen päälle ovanpå pjäxorna isot villa/sukat stora raggsockor jalkoja ei palellut fötterna frös inte enää (inte) längre pääsivät fick åka Topi-sedän hevosen kyydissä med farbror Topis häst reki släde jauho/säkkejä mjölsäckar eivät muistaneet de mindes inte kylmä kallaika kuluu nopeasti tiden går snabbt kumma juttu konstigt eikö ollut televisiota? fanns (det) inte tv? ihmetteli hon/han förundrade sig kukaan ei kaivannut ingen saknade

Kunmummoolipieni,hänasuimaalla.Silloineiollutpaljonautoja,niitänäkivainjoskus.Syksylläjakeväällälapsetajoivatpyörälläkouluun.Talvellahehiihtivät,jajoseiolluthiihtokeli,hemenivätpotkurillataikävelivät.Kaikillaolimonot,jotkaeivätolleetkovallapakkasellalämpimät.Silloinäitivetilastenmonojenpäälleisotvillasukat,jajalkojaeipalellutenää!JoskuslapsetpääsivätTopi-sedänhevosenkyydissä.Rekiolitäynnälapsiajajauhosäkkejä.Lapseteivätmuistaneet,ettäolikylmä.Kunonoikeinkivaa,aikakuluunopeasti,kummajuttu!

– Eikösilloinolluttelevisiota?Jonnaihmetteli.– Eiollut,ei.Kukaaneikaivannut.Aikaeitullutpitkäksi,mummo

vastasi.– Taitietokonetta?Samiuteli.– Ehei,mummonauroi.–Mepiirrettiintuvanpöydänääressä.

Paperinukkejajavaatteitaniille.Joskuspelattiinlastenpelikorteilla.Radiossaolilastenohjelmia.Neolivatkivoja.

– Mitäteteitteulkonatalvella?Jonnakysyi.– Ulkonamerakennettiinlumilinnojajalumiukkoja.Jatelmittiin

lumessa.Kerranminäjuutuinlumihankeen,jaAili-tätitulipelastamaan.

– Kivaa!Lähdetäänulos,lumihankeen!huusiPikku-Liinu.– Voi,näinvanhanaminäenjaksatelmiä.Menkääte!Lapsenaja

nuorenajaksaa!

�� ��

aika ei tullut pitkäksi det blev inte långtråkigt vastasi hon/han svarade oliko radiota fanns (det) radio?tieto/kone dator uteli hon/han frågade (nyfiket) ehei ånej nauroi hon/han skrattade me piirrettiin* vi ritade tuvan pöydän ääressä vid allrumsbordet paperi/nukkeja pappersdockor vaatteita niille kläder till dem pelattiin* vi spelade lasten peli/korteilla med barnspelkort radiossa oli lasten/ohjelmia i radion fanns barnprogram ne olivat kivoja de var trevliga teitte ni gjorde me rakennettiin* vi byggde

lumi/linnoja snöslott lumi/ukkoja snögubbar telmittiin* lumessa vi busade och lekte i snönjuutuin lumi/hankeen jag fastnade i skaren Aili-täti tuli pelastamaan tant Aili kom och räddade lähdetään ulos! vi går ut! (lähdetään) lumi/hankeen! vi går till skaren! huusi hon/han ropade näin vanhana som så här gammal en jaksa telmiä jag orkar inte busa och lekamenkää te! gå ni! lapsena ja nuorena jaksaa som barn och orkar man

�� ��

29. Vanhempi kuin sinä

vanhempi äldre kuin än olla käymässä vara och hälsa på olla laittamassa hålla på och lagailta/pala kvällsmål ei osaa kan inte leikata skärayhtä – kuin lika – somosaat du kan kiukutella trilskas minulla on jag harterävämpi vassare veitsi kniv vanhempi äldre

tivaa hon/han propsarolen syntynyt jag är född aikaisemmin tidigare en tiedä jag vet inte et tarvitse du behöver inte tyyny kudde kun när pitempi längre sinusta tulee du blir aikuisena som vuxen siksi kun siinä on pikku niksi! (nonsens- uttryck, ordagrannt: därför att det finns en liten trick i det!)nyt syömään ilta/palaa! nu äter vi kvällsmål!

Pikku-Liinuonmummonluonakäymässä.Heovatlaittamassailtapalaa.MuttaLiinueiosaaleikataleipääyhtähyvinkuinmummo.–Miksisinäosaatleikataleipääniinhyvin?Liinukiukuttelee.–Koskaminullaonterävämpiveitsi,mummosanoo.–Miksisinullaonterävämpiveitsi?–Minäolenvanhempikuinsinä,mummovastaa.–Miksisinäoletvanhempikuinminä?Liinutivaa.–Olensyntynytaikaisemmin.Muttaentiedämiksi,mummovastaa.–Sinäettarvitsetyynyätuolillakunsyöt.Miksiet?–Koskaminäolenpitempikuinsinä,mummovastaa.–Miksisinäoletpitempi?–Minäolenvanhempi.Muttasinustatuleeaikuisenapitempi,mummosanoo.–Miksi?Liinukysyy.–Siksikunsiinäonpikkuniksi!Nytsyömääniltapalaa!

Liinusyöiltapalaa.Mummotiskaajakuivaaastiat.Hänpaneelasit,lautasetjakupitastiakaappiin.Lusikat,veitsetjahaarukathänpaneetiskipöydänlaatikkoon.

Liinuhuutaayhtäkkiä:–Minähalusintiskata!–Kylläsinäehdittiskatamontakertaa,kunelätyhtävanhaksikuinminä.Nytmennäänpesulle!Sittenlukemaaniltasatua!

MummolukeejaLiinukuuntelee.SittenLiinunukahtaa,jakohtanukahtaamummokin.HänonyhtäväsynytkuinLiinu.

�� ��

tiskata diska tiskaa hon/han diskarkuivaa hon/han torkar astiat disken lasi glas lautanen tallrik kuppi kopp astia/kaappi kökskåp lusikka sked veitsi kniv haarukka gaffel tiski/pöydän laatikko besticklåda huutaa hon/han ropar yhtäkkiä plötsligt halusin jag ville

monta kertaa många gånger kun elät yhtä vanhaksi kuin minä när du blir lika gammal som jagnyt mennään pesulle! nu går vi och tvättar osssitten lukemaan ilta/satua! sedan läser vi kvällssaga! kohta snartväsynyt trött

�� ��

30. Kuka on vanhin?

vanhin äldst melkein kaikki nästan alla luokan oppilaat eleverna i klassen ovat syntyneet de är födda samana vuonna samma år on syntynyt hon/han är född osa en del jotkut några luokan vanhin den äldsta i klassen nuorin yngst Pakkalan veljeksistä av bröderna Pakkala 1950 = tuhat/yhdeksän/sataa/viisi-/ kymmentä

1952 = tuhat/yhdeksän/sataa/viisi- kymmentä/kaksi1963 = tuhat/yhdeksän/sataa/kuusi- kymmentä/kolme 1964 = tuhat/yhdeksän/sataa/kuusi- kymmentä/neljähirmu vanhoja hemskt gamla heistä av dem Tenhusen tyttäristä av Tenhunens döttrarpisin längst143 = sata/neljä/kymmentä/kolmecm = senttiä, senttimetriä 150 = sata/viisi/kymmentä

Melkeinkaikkiluokanoppilaatovatsyntyneetsamanavuonna.Jonnaonsyntynytlokakuussa.Tindraonsyntynytmaaliskuussa,Petrisyyskuussa,VäinötammikuussajaLarsjoulukuussa.Osaonsyntynytsyksyllä,osakeväällä.Jajotkutovatsyntyneetkesällä.LuokanvanhinonVäinöjanuorinonLars.

EntäkukaPakkalanveljeksistäonvanhin?Sakarionsyntynytvuonna1950,Raimovuonna1952,Jarkkovuonna1963jaMattivuonna1964.No,kaikkiovathirmuvanhoja,muttavanhinheistäonSakarijanuorinonMatti.

KukaTenhusentyttäristäonpisin?Annuon143cm,Kaisaon150cm,Nadjaon159cmjaMeijuon165cm.Muttatytöteivätoleaikuisia,jahekasvavatvielä.Annuon11vuotta,Kaisaon13,NadjajaMeijuovatkaksoset,jaheovat15.Annuontytöistänuorin.Aikuisenahänsaattaaollapisin,vaikkahännytonlyhyin.

Kaksosetovatsyntyneetsamanapäivänä.Heovatsiisyhtävanhoja.Sisaruksetovatyleensäsyntyneeteriaikaan.Sisaruksissasaattaaollatyttöjäjapoikia.Heovatsiistoistensasisariataiveljiä.Veljeksetovatpoikia.Serkuksetovatsisarustenlapsia.

�� ��

159 = sata/viisi/kymmentä/yhdeksän 165 = sata/kuusi/kymmentä/viisi tytöt eivät ole aikuisia flickorna är inte vuxna kasvavat de växer kaksoset tvillingar aikuisena som vuxen saattaa hon/han kan vaikka trots att lyhyin kortast samana päivänä (på) samma dag yhtä vanhoja lika gamla sisarukset syskon sisaruksissa bland syskonen

eri aikaan i olika tider sisaria systrar toistensa här: till varandra veljiä bröder veljekset brödraskara serkukset kusinskara sisarusten lapsia syskonbarn

�0 ��

31. Rairuohoa pääsiäisenä

rai/ruoho påskgräspääsiäisenä på påskenluonto naturen syntyy den föds uudelleen på nytt ensimmäiset kevään merkit de första vårtecknen näkyvät de syns pajuun ilmestyy silmuja viden knoppasniistä ur dem alkaa börjar kurkistaa kika kurkistavat de tittar utuntuvaisia dunmjuka pajun/kissoja videungar pääsiäiseksi till påsk voi kylvää man kan så tavalliselle lautaselle på en vanlig tallrik

alustaksi som underlägg leikata skära, klippa maito/tölkin pohja botten på en mjölkförpackning päällystää klä alumiini/foliolla med aluminiumfolie keksi jokin muu alusta! hitta på något annat underlägg! tee näin! gör så här! osta! köp!rai/ruohon siemeniä påskgräsfrön pane! lägg!multa jordtalous/paperi hushållspapperalustan päälle på underlägget tasoittele! jämna ut! älä painele! tryck inte!

Keväälläluontosyntyyuudelleen.Ensimmäisetkeväänmerkitnäkyvätjopääsiäisenä.Pajuunilmestyysilmuja.Niistäalkaakurkistaauntuvaisiapajunkissoja.

Pääsiäiseksionkivakylväärairuohoa.Sitävoikylväätavallisellelautaselle.Alustaksivoileikatamyösmaitotölkinpohjan.Senvoipäällystääalumiinifoliolla.Taikeksijokinmuualusta!

Teenäin:Ostarairuohonsiemeniä.Panemultaataitalouspaperiaalustanpäällejatasoittele.Äläpaineleliiantiiviiksi.Kastele.Kylväsiemenet.Niitäpitääkylvääpaljon,tasaisesti.Kastelevielävähänjapeitäviljelmämuovikelmulla.

Rairuohoitäänoinviidenvuorokaudenkuluttua.Kasteleusein,josalustaonohut.Tarkistajokapäivä,ettäkelmunallaonkosteaa.Otakelmupois,kunsiemenetovatalkaneetitää.Ruohokasvaaniinettäkuhisee!

Pääsiäisenäkeltaisetpikkutiputkurkistavatrairuohonseasta.Maljakossaonpajunoksia,janeonkoristeltuvärikkäillähöyhenillä.Maljakonvieressäonkulho,jossaonmaalattujakananmunia.Pääsiäinenontullut!

�0 ��

liian tiiviiksi alltför tätt kastele! vattna! kylvä siemenet så frön! niitä pitää kylvää de måste såstasaisesti jämnt peitä viljelmä! täck odlingen! muovi/kelmulla med plastfolie itää gronoin viiden vuorokauden kuluttua om cirka fem dygnohut tunn tarkista! kontrollera! joka päivä varje dag kelmun alla under foliet on kosteaa det är fuktigt ota kelmu pois! ta bort folien! ovat alkaneet de har börjat

ruoho kasvaa gräset växer niin että kuhisee! så att det sjuder keltaiset pikku/tiput gula kycklingar rai/ruohon seasta bland påskgräset maljakossa i vasen pajunoksia videkvistar on koristeltu har dekorerats värikkäillä höyhenillä med mångfärgade fjädrarmaljakon vieressä bredvid vasen kulho skåljossa on där det finns maalattuja kanan/munia målade äggpääsiäinen on tullut! påsken är här!

�� ��

32. Kun kevät tulee

kun kevät tulee när våren kommer lumi snön alkaa den börjar sulaa smälta välillä emellanåt tuulee det blåser sataa det regnar aurinko paistaa solen skiner näkyy ensimmäisiä kukkia det syns första blommor muutto/lintuja tulee etelästä det kommer flyttfåglar från söder väli/tunneilla på rasterna on vilskettä det är liv och rörelse lapset ovat iloisia barnen är glada koska eftersom he voivat de kan hypätä narua ja ruutua hoppa rep och hage

jotkut somliga juosta rakentamaan springa och byggametsään in i skogen majoja kojor kaikkialla kuuluu överallt hörs det reippaita ääniä pigga rösterhihkuvat de hojtarhuutelevat de roparlinnut fåglar livertävät de kvittrar saattaa olla vaikea nukahtaa det kan vara svårt att somna illat ovat valoisia kvällarna är ljusa myöhään yöhön till sent på natten on saanut hon/han har fått synttäri/lahjaksi* som födelsedagspresent uusi rulla/lauta en ny skateboardskeitti* skejt

Lumialkaasulaa,kunkevättulee.Välillätuuleejasataa,javälilläaurinkopaistaa.Näkyyensimmäisiäkukkia,jamuuttolintujatuleeetelästä.

Välitunneillaonvilskettä.Lapsetovatiloisia,koskahevoivathypätänaruajaruutua.Jotkutjuoksevatmetsäänrakentamaanmajoja.Kaikkiallakuuluureippaitaääniä.Lapsethihkuvatjahuutelevat,jalinnutlivertävät.

Saattaaollavaikeanukahtaa,koskaillatovatvaloisia.Linnutlaulavatmyöhäänyöhön.

Samionsaanutsynttärilahjaksiuudenrullalaudan,skeitin.Metsäänonrakennettuskeittiramppi.Hänonlautailemassaeliskeittaamassamuidenkanssa.–Teoottehyviäskeittaamaan!Ootteksteskeitannukauan?Samikysyy.–Eimeollaniinhyviäkupitäs!jokuvastaa.–Mutsäootitteaikahyvä!–Muttameistävoitullahyviä!Meilläonjoukkue,tulemukaan!Sullaonuusiskeittikin!

�� ��

on rakennettu har byggts skeitti/ramppi* skateboardsramp olla lautailemassa eli skeittaamassa* vara och åka skateboard muiden kanssa med de andra hyviä skeittaamaan*! bra på att skejta ootteks* te skeitannu* kauan? har ni skejtat länge?ei* me olla* niin hyviä ku* pitäs* vi är inte så bra som man borde vara joku någon mut* sä* oot* itte* aika hyvä men du är själv ganska bra meistä voi tulla hyviä vi kan bli bra meillä on joukkue vi har ett lag tule mukaan! häng med! sulla* on uusi skeittikin* du har en ny skejt också

epäröi hon/han tvekar suostuu hon/han går med på uusia kavereita nya kompisar tyttöjä ja poikia flickor och pojkar he ovat kivoja de är trevliga harjoittelee den tränar olisi skulle det vara kilpailu tävling keskustassa i centrum sitä ennen före det pitää kaikista tulla taitavia ska alla bli skickliga heidän on oltava ahkeria de måste vara flitiga

Samiepäröiensinmuttasuostuulopulta.Hänsaauusiakavereita,tyttöjäjapoikia.Heovatkivoja.Joukkueharjoitteleejokapäivä.Syksylläolisikilpailukesk