Helsingin henki 1/2013

012013

sivu 22sivu 06

teem

a

kaff

ella

liik

kee

llä

Minä& duunikuvakisa

Rekry-ilmeuusiksi

012013

sivu 28

YhteisToiminta

tukee muutosta

sivu 10

liikkeessäTyöyhteisö

Liisa Aarnikoivulla on ideoiva työpaikka.

H e l s i n g i n k a u p u n g i n H e n k i löstö l e H t i H e l . f i / H e l s i n g i n H e n k i

Helsinginhenki

Vastuullisuus ja luottamus

Helsingin kaupungilla on arvostettu asema kunta-alalla, ja sen maine kuntasek-torilla on keskimääräistä parempi. Henkilöstö kokee hyvinä puolina mielek-käät työt, turvalliset työsuhteet, haasteelliset tehtävät, joustot työn ja muun elämän välillä, hyvän työilmapiirin edistämisen ja osaamisen kehittämisen

mahdollisuudet. Tiedot ilmenevät kaupungin maine- ja työhyvinvointikyselyjen sekä -tutkimusaineistojen pohjalta viime vuonna tehdystä analyysistä. Niin sanottu suuri ylei-sö ei kuitenkaan näistä kaupungin työnantajaominaisuuksista juuri tiedä.

Helsingin kaupunki on vastuullinen työnantaja. Joustojen, palvelussuhdeturvan ja työhyvinvoin-nin edistämisen lisäksi kaupungin vahvuuksia ovat yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja ekologi-suuden lisäämiseen panostaminen, joihin erityises-ti tällä strategiakaudella keskitytään. Meidän hen-kilöstö tekee aidosti työtä, jolla on merkitys.

Nuorten mielestä tärkeintä työssä on hyvä työ-ilmapiiri, varmuus työpaikan säilymisestä, mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, töiden monipuolisuus ja oma hyvinvointi. Tiedot käyvät ilmi 15–25-vuotiaille tehdystä Kunta-työnantajien, Kuntaliiton ja Kevan teettämästä selvityksestä. Valtaosa nuorista näkee kunta-alan mahdollisuutena vaikuttaa ihmisten elämään ja tehdä ihmisläheistä työtä. Kunta-alan vahvuuksina nuoret näkevät turvallisen ja pitkäaikaisen työuran, reilun pelin hengen, ison organisaation hyvät voimavarat sekä yhteisen hyvän puolesta työskentelyn. Nämä mielikuvat osuvat meillä oikeaan. Vain viidennes nuorista arvioi kuitenkin johta-misen tai työilmapiirin kunnissa ja kaupungeissa olevan hyvää. Rekrytoinnissa ja pereh-dytyksessä olisikin nyt hyvä tuoda esiin palveluissa, johtamisessa ja työyhteisöissä tapah-tunutta kehitystä.

Kesätyötekijöiden palkkaaminen on parhaillaan menossa. On tu-hannen taalan paikka osoittaa omalla toiminnalla arvostavaa suhtau-tumista nuoriin työntekijöihin ja sijaisiin. Onnistuneeksi koettu ke-sätyöpesti ja kokemus kaupunkityönantajasta voi olla myös väylä vakityösuhteeseen tuonnempana. Rekrytointi ja perehdytys kan-nattaa tehdä huolella.

Yhteistoiminnan tarkoituksena on, että jokainen pääsee vai-kuttamaan ja osallistumaan työyhteisön asioihin, sen muutok-siin ja ratkaisuihin. Niiltä, jotka työskentelevät lähellä asukkai-ta ja kaupunkilaisia, saadaan hyvää ja arvokasta tietoa ja koke-musta, jotka tuottavat valmisteluun tärkeää sisältöä esitysten ja ratkaisujen pohjaksi. Kun yhteistoiminta on mukana koko ajan, johdon ja henkilöstön välinen luottamus edistyy ja säilyy paremmin myös silloin, kun valitaan vaikeista vaihtoeh-doista vähiten huono.

Demokratiavälineitä on hyvä kehittää myös hen-kilöstön osallistamisen edistämiseksi. Tässä nume-rossa kerrotaan kaupungin yhteistoimintamenettelystä. Se on suurempi ja hallitumpi kokonaisuus kuin moni tietää.

02

Maissi Kasurinen

Juttuehdotukset ja [email protected]

pääkirjoitusTehdään parempi kaupunki

,, Meidänhenkilöstö tekee aidosti työtä, jolla on merkitys.”

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 2 10.4. Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 11.12. Aineisto 18.3. 20.5. 19.8. 7.10. 18.11.

Mitä meidän tulisi tietää nuorista? NuorIsoasIaINKesKuKsessa KesKusteLLaaN kevään ajan joka toinen perjantai nuorista ja yhteiskunnasta. Perjantaiporinat – oivalluksia nuo-rista ja yhteiskunnasta -luentoja keskustelutilaisuudet ovat kaikille avoi-mia tilaisuuksia. seuraavat tilaisuudet:

→ tytöt 22.2. Minkälaisia identiteettejä ja rooleja tytöt rakentavat ulkomaailman paineiden puristuksissa ja mahdollisuuksien vii-

dakossa? Miten maahanmuuttajatytöt löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa? Onko nuorisotyössä syytä lisätä sukupuolten omia tilo-ja? Aiheesta on keskustelemassa Tyttöjen Talon johtaja Mari uusitalo-Herttua. Kommenttipuheenvuoron pitää Poikien Talon projektipäällikkö antti ervasti.

→ PerHe 8.3. Millaisissa perheissä helsinkiläiset nuoret kasvavat? Miten monikulttuurisuus muuttaa ajatusta perheestä? Miten

perhe vaikuttaa nuorten vapaa-aikaan ja tulevaisuudensuunnitelmiin? Vieraina Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Maryan abdul-karim ja tutkija Marja Peltola.

→ arKIPäIVä 22.3. Puhutaan arjesta ja ihmissuhteista. Miten me liitymme muihin ihmisiin? Miten esineet ja palvelut muuttuvat

tärkeiksi vain ihmissuhteiden kautta? Vieraina johtaja oskar Korkman ja satu Kalliokulju Nokialta.

> tilaisuudet järjestetään klo 14–15 osoitteessa Hietaniemenkatu 9 B, 2. krs.> Keskusteluja voi seurata livenä osoitteessa hattu.net. > facebook.com/Perjantaiporinat

Helsingin henki | helmikuu 2013

03

sisältö

palstat04 Uutiset04 TyöelämänABC05 Stadi36521 Gallup27 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

24

12

20

26

16

JulkaisiJa Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PäätoimittaJa Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] toimittaJa

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, [email protected] toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, [email protected],

Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Tapio Kari, Johanna Joutsiniemi, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu

Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) toimitus Ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu

2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaJa Laura Heikkinen, [email protected] PainoPaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 Painos 40 000 kpl

25. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

06teemaHyvinsuunniteltujatoteutettuyhteistoimintaonedellytysmuutoksenonnistumiselle.Henkilöstönosallistumis-mahdollisuusonkeskeistä.

10duunissaLiikuntapainotteisetpäiväkoditHippaheikkijaMyrskyluotoinspiroivathenkilöstöäideoimaan.

14työkalutNettiportaalityöetenee.Sisältöryhmätovatselvillä,japääkäyttäjätovattyössämukana.

15ympäristöUusiympäristöpolitiikkavelvoittaatoimenpiteisiin.Virastojentehtävänäontoteuttaaniitä.

22kaffellaKaupunginrekrytointi-ilmeuusittiin.Mitenserakennettiinjamistäsekertoo?

28liikkeelläHenkilöstönvalokuvakisaMinä&duunituottiisonaineistonnykytyöndokumentointia.Esittelemmesatoa.

32uusiduuniVirastopäällikköMikkoAho.

reppariKoulutilojaperuskorjataan.Meilahdenkoulunperusparannusonyksisuurimmista.

hyvinvointiUusipäihdeohjeantaaselkeättyökalut,mitentoimiatyö-paikalla,josongelmiaesiintyy.

ammattiPuheterapeuttiSusannaRuuthedistäälastenkielellistäkehitystä.

talousMatkailuonkaupungillemerkittäväelinkeino.TapahtumattuovatmatkailijoitamaailmaltajaSuomesta.

asukasUusikaupunginvaltuustoaloittityönsävuodenalussa.Mitäasioitaajavatvaltuustonsuurimmatryhmät?


uutisia

Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen

[email protected]

Työelämän

04 Helsingin henki | helmikuu 2013

n Mistä kesätöistä saa tietoa jamiten paikkoja haetaan? Kesätöistä tiedotetaan helsinkirekry.fi-si-vuilla, ja myös haku tapahtuu sitä kautta.

n Miten kesätyöntekijät antavat palautetta työstään? Kesätyöntekijöiden palaute on erittäin tärkeää. Koko kaupungin palautekysely löytyy Helmestä kesällä. Lisäksi monet vi-rastot keräävät kesätyöntekijöiltään omaa palautetta.

Vastaajana rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen henkilöstökeskuksesta. > Lisätietoa: helsinkirekry.fi

n Milloin kaupungin kesätöihin voi hakea? Haku alkoi 21.1. ja jatkuu pitkin kevättä. 16–17-vuotiaiden haku on 11.–22.3.

n Paljonko ja millaisiin tehtäviin kesätyöntekijöitä palkataan? Heitä palkataan noin 4 300. Tehtävät vaihtelevat virastoittain koulutetuis-ta sosiaali- ja terveysalan sijaisuuksista 16–17-vuotiaiden nuorten avustaviin teh-täviin. Paljon nuorten paikkoja on myös Siisti kesä -hankkeessa kaupunkiympä-ristön puhtaanapitotöissä.

n Mitkä virastot palkkaavat eniten kesätyöntekijöitä? Sosiaali- ja terveysvirasto, liikuntavirasto, Stara ja Palmia.

n Miten kesätyöntekijöiden palkkaus rahoitetaan? Virastot voivat käyttää omaa budjetti-aan tai ne ovat voineet hakea rahoitusta henkilöstökeskuksesta.

n Miten kesätyöntekijät perehdytetään?Työnantajavirasto huolehtii kesätyön-tekijöiden perehdytyksestä. Suosituk-sena on, että virastosta nimettäisiin nuorelle oma perehdyttäjä.

n Koulutetaanko perehdyttäjät? Oiva Akatemia tarjoaa perehdyttäjä-koulutusta, johon toivotaan mahdolli-simman paljon osallistujia. On kuiten-kin tärkeää, että virastot valitsevat huo-lella perehdyttäjiksi henkilöt, jotka sii-hen parhaiten soveltuvat.

Palkkoihin tarkistukset n PaLKKoja KorotEttiin helmikuun alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus vaihte-lee sopimusaloittain. Kaikilla muilla sopimusaloilla se on 1,46 prosenttia, mutta lääkä-risopimuksessa 1,3 prosenttia ja opetusalalla 1,36 prosenttia.

Yleiskorotus korottaa tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaisia euromääräisiä li-siä, euromääräistä tehtävälisää sekä kokonaispalkkaa, jota maksetaan johtavalle viran-haltijalle kaupunginhallituksen tekemän päätöksen perusteella.

Prosentuaaliset lisät, joiden laskentaperusteena on tehtäväkohtainen palkka, ko-rottuvat automaattisesti. Yleiskorotus ei vaikuta määrävuosilisään ja erillispalkkioihin, kuten erilaisiin opetus- ja koulutuspalkkioihin, luentopalkkioihin, kokouspalkkioihin ja työnohjauspalkkioihin.

Helmikuun alusta toteutetaan myös paikallinen järjestelyerä kaikilla sopimusaloil-la. Järjestelyerän suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Virastoissa ja liikelaitoksissa käy-dään näihin liittyvät neuvottelut.

n Kertapalkitsemisen periaatteista esiteKaupungilla on käytössä nopean palkitseminen keino, kertapalkkio, jonka voi saa-da tunnustuksena, rahapalkkiona tai vapaana. Erinomaisista työsuorituksista voidaan palkita rahallisesti jopa 2 500 euroon asti sen mukaan, miten laajasti työpanos ja tu-los vaikuttavat toimintaan. Uutta kertapalkitsemisessa on myös palkallinen vapaa, joka parhaimmillaan voidaan antaa viikoksi.> Lue lisää palkitsemisesta ja kertapalkitsemisen periaatteista Helmestä > Henki-löstö > Palkka ja palkitseminen. Sieltä löytyy myös kertapalkitsemisesta ilmesty-nyt esite, joka on tarvittaessa myös tulostettavissa.

Eläkkeelle jääville neuvontapäiviän tänä tai EnSi Vuonna kokoaikaiselle eläkkeelle jääville järjestetään kevään aikana kolme neuvontapäivää.

Neuvontapäivät ovat keskenään samansisältöisiä, ja ne järjestetään 7.3., 16.5. ja 6.6. kaupungintalon auditoriossa klo 8.30–15. Päivän aikana kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kaupungin tarjo-amasta harrastus- ja virkistystoiminnasta.

Henkilökohtaista apua ja tietoa eläkkeistä ja eläkkeelle jäämisestä saa henkilöstökes-kuksen eläkeneuvojilta ja virastojen eläkeasiamiehiltä. Eläkeneuvojiin voi ottaa yhteyttä puhelinaikoina tai varata ajan henkilökohtaista käyntiä varten.

Eläkkeelle jäävien neuvontapäivään ilmoittaudutaan Helmen Sovelluksista löytyvästä Koulutuskalenterista. > Lisätietoja eläkkeistä Helmestä > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päät-tyminen > Eläkkeet.

Työhyvinvoinnin arviointi uudistuun KauPunKi LuoPuu kymmenisen vuotta käytössä ollees-ta työhyvinvointikyselystä ja seuraa jatkossa työtyytyväisyyt-tä ja työelämän kehitystä Työterveyslaitoksen toteuttaman Kunta10-seurantatutkimuksen avulla. Samalla työhyvin-voinnin seuranta tulee kolmiportaiseksi.

Vuorovuosin Kunta10:n kanssa tehdään työterveyskes-kuksen työterveyskysely, joka toteutetaan tänä syksynä. Lisäksi otetaan käyttöön kevyempi ja työyhteisötasollakin helpommin toteutettava kysely. Ensimmäinen Kunta10-tut-kimus toteutetaan vuoden 2014 syksyllä. Kunta10 on maan laajin työhyvinvoinnin ja terveyden seurantatutkimus, joka on nykyisin käytössä kymmenessä kaupungissa. Yhteiseen tutkimukseen siirtymällä saadaan tärkeää vertailutietoa kunnittain ja toimialoittain tarkastel-tuna.

> Lisätietoja Helmi > Henkilöstö > työhyvinvointi ja työ-turvallisuus >työhyvinvointi > työhyvinvointikysely ja Kunta10

365

lyhyesti

stadi stadi

05Helsingin henki | helmikuu 2013

Tästä on hyvä jatkaaVuosi on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Uusi, lokakuussa valit-tu valtuusto on aloittanut työnsä. Tulevan kevään aikana se tulee lin-jaamaan oman toimikautensa tärkeät painopisteet. Valtuustokauden strategia on keskeinen työväline. Tammi-helmikuun vaihteen semi-naarissa valtuutetut pohtivat alustavia kantojaan viranhaltijavalmis-telussa syntyneeseen strategialuonnokseen.

Kaupungin strategia kytkeytyy leimallisesti vuosittaiseen talousar-viotyöskentelyyn. Se näyttää suuntaa pitemmälle. Valtuusto tehnee lopulliset strategiapäätöksensä toukokuun alkupuoleen mennessä. Tämän jälkeen toteutumisen seuranta siirtyy kaupunginhallitukselle. Se antaa valtuustokauden aikana korjausimpulsseja hallintokunnille, jos toteuma poikkeaa tavoitteista. Valtuustolle strategiasta raportoi-daan erillisissä strategiaseminaareissa ja talousarvion käsittelyn yh-teydessä. Kukin hallintokunta raportoi omalta osaltaan lautakunnille.

Talous tulee luonnollisesti olemaan keskiössä. Viime valtuusto-kauden aikana kaupungin ottolainat kaksinkertaistuivat, ja asukas-kohtaiset menot kasvoivat tuloja enemmän. Näin ei voi jatkua. Nyt tavoitteena on kestävä talou-denpito, missä etsitään tuot-tavuuden parannuksia ja tasa-painoa kaupungin velkaantu-miseen.

helsingillä on monia vah-vuuksia. Olemme saaneet pal-jon kiitosta, ei pelkästään toi-mivana, vaan myös hauskana kaupunkina. Pääkaupunki- ja muotoilujuhlat kruunasivat viime vuoden. On luonnollis-ta, että jatkossa saamme tottua rauhallisempaan menoon. Uskon kuitenkin, että Helsingin valitsema linja hauskana kaupunkina on meille aidosti sopiva, ja siitä on hyvä rakentaa meille ainutlaatuisuustekijä. Tall Ships Race on tämän vuo-den kohokohta.

strategian tehtäVänä on näyttää suuntaa koko kaupungille. Viime vuosina on entistä paremmin ymmärretty se, että virastojen pelkkä oman toimialansa osaaminen ei riitä. Kaupungin tulee entistä enem-män avautua hallintokuntien muodostamina kokonaisuuksina. Pu-hutaan hoitoketjuista ja palvelupoluista. Oman haasteensa tuo val-tiovallan lisääntyvä pyrkimys ohjata hyvinvointimalliamme erilaisten palvelutakuiden kautta. Nuorten yhteiskuntatakuu on hyvä esimerk-ki. Valtiovalta antaa takuun, ja kunta vastaa takuun lunastamisesta. Tähän tarpeeseen ovat syntyneet Respa ja Tulevaisuustiski. Helsinki on kiitettävästi lähtenyt toimintamallien suhteen tiennäyttäjäksi.

olen iloinen, että strategian valmistelussa niin monet halusivat pa-nostaa työyhteisöjen kehittämiseen. Johtamistyön vahvistaminen on strategian yksi painopistealue.

Tästä on hyvä jatkaa uudelle valtuustokaudelle. Tehdään yhdessä entistä parempaa kaupunkia.

KaupunginjohtajaJussi pajunen avaa kaupungin lähiaikojen haasteita ja kehittämisen suuntia.

n henKilöstöä runsas 40 000Kaupungin henkilöstön määrä oli viime vuoden lopussa – työllistetyt pois luettuina – 40 136 henkilöä, joista 33 399 oli vakinaisia ja 6 737 määräaikaisia. Viime vuoden palk-kasumma oli 1 386 miljoonaa euroa, mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

n uusi KirJastotoimenJohtaJamaija Berndtsonin jäädessä eläkkeelle uu-tena kirjastotoimenjohtajana aloittaa maa-liskuussa tuula haavisto. Haavisto siirtyy kaupunginkirjastoon Tampereen kaupun-gin kirjastopalvelujohtajan tehtävistä.

n taidemuseolle Ja Kulttuuri-KesKuKselle uudet JohtaJatJanne gallen-Kallela-sirénin tultua nimi-tetyksi yhdysvaltalaisen Albright-Knox-tai-

demuseon johtajaksi taidemuseon johtajan paikka tulee haettavaksi.

Myös kulttuurijohtaja vaihtuu, kun tehtä-västä designpääkaupunkihankkeen vuoksi virkavapaalla ollut pekka timonen siirtyy viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin toimitusjohtajaksi huhtikuussa. Tehtävää on hoitanut Timosen sijaisena kulttuurikes-kuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas.

n oiKaisu Helsingin henki 6/2012. Viime lehden gallupissa kahden haastatellun ni-met olivat päässeet vaihtumaan. Ylimmäs-sä kuvassa oli sovellusneuvoja tarja Val-keapää sosiaalivirastosta, toisessa kuvassa paikkatietoasiantuntija outi hermans ta-lous- ja suunnittelukeskuksesta. Pahoitte-lemme virhettämme.

,, Kaupungin tulee entistä enemmän avautua hallintokuntien muodostamina kokonaisuuksina.

Night Visions Helsingin kulttuuritekon helsingin KulttuuriteKo 2012 -palkin-to myönnettiin Night Visions -elokuvafesti-vaalille. Festivaali esittää fantasia-, kauhu-, science fiction - ja kulttielokuvia, ja se tun-netaan rohkeasta ja omaperäisestä ohjelmis-tostaan ja yöllisistä maratonistunnoistaan. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Lisäksi Siivouspäivä ja Baana saivat kunniamainin-nan. Kaupunkilaisilta tuli yhteensä 927 ehdo-tusta kulttuuriteon saajaksi.

Tykelle takaisin-soittojärjestelmän tyKen aJanVaraus- ja neuvontapuhe-luissa siirryttiin takaisinsoittojärjestelmään. Alkuvaiheessa takaisinsoitto on käytössä vain Helsinginkadun työterveysaseman ajanva-rausnumerossa 310 54100. Mikäli puhelin-palvelussa ei ole jonoa, puhelu yhdistyy suo-raan toimistoon. Jos puhelimet ruuhkautu-vat, voi asiakas jättää soittopyynnön, ja hä-nelle soitetaan takaisin.

Takaisinsoittojärjestelmä on käytössä klo 8–14. Ajanvaraus ja neuvonta palvelevat jat-kossakin arkisin klo 8–16. Tyke toivoo palve-lusta palautetta, jonka avulla voidaan jatkos-sa parantaa palvelua entisestään. Sitä voi an-taa Tyken internetsivuilta löytyvän palaute-lomakkeen kautta tai vastaavalle hoitajalle anne-maj Candolinille, [email protected], 310 54232.

Isyysvapaaseen pidennysn uudessa perheVapaaohJeessa on huo-mioitu helmikuun alusta voimaan tullut muutos isyysvapaan pidennyksestä. Isyysra-haa maksetaan aiempaa pidempään, ja isä-kuukausi on jäänyt pois uudesta isyysvapaas-ta. Isyysvapaa ei myöskään enää lyhennä äi-tiys- tai vanhempainvapaata. Edellisen lain mukaisia isäkuukausia pidetään kuitenkin vielä vuonna 2014.

Isyysvapaata voi pitää yhteensä 1–54 ar-kipäivää. 1–18 arkipäivää voi pitää enintään neljässä eri jaksossa milloin tahansa äitiys- ja vanhempainvapaan aikana lapsen syntymän jälkeen. Loput isyysvapaat tai koko isyysva-paan voi pitää enintään kahdessa jaksos-sa vanhempainvapaan jälkeen, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai ennen kuin adoptio-lapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Kela maksaa isälle isyysvapaan ajalta isyysrahaa. > lisätietoja helmestä > henkilöstö > lomat ja vapaat > hoitovapaa


Yhteistoiminta

Osallistumis-järjestelmä on yhteistoimintaa tukeva kokonaisuus, jossa ovat mukana> yhteistoimintajärjestelmä,> työsuojelujärjestelmä ja> luottamusmiesjärjestelmä.

teksti Ritva-Liisa sannemann kuvat tommi tuomi

MITÄ YHTEISTOIMINTA ON?> Työnantajan ja henkilöstön välistä vuoropuhelua ja neuvottelua asioista, jotka

vaikuttavat merkittävästi henkilöstön asemaan.> Työnantajalla on velvollisuus käsitellä ja perustella muutosta, sen vaikutuksia ja

vaihtoehtoja henkilöstön kanssa riittävästi ennen päätöksen tekemistä. > Välitön yhteistoiminta toteutuu jokapäiväisessä työssä esimiehen ja työntekijän

välillä. Edustuksellinen yhteistoiminta tarkoittaa asioiden käsittelyä viraston tai kaupunkitason henkilöstötoimikunnissa.

> Yhteistoimintamenettelyyn kuuluvat esimerkiksi organisaatiouudistukset, strategiset linjaukset, työtehtävissä tapahtuvat muutokset, töiden ja palvelujen uudelleenjärjestelyt, virastojen kehittämishankkeet, henkilöstöraportit, koulutussuunnitelmat, talouden tilanne ja ohjeistukset.

> Yksittäistä työntekijää tai osaa henkilöstöä koskevat asiat käsitellään asianosaisten kanssa, laajakantoiset asiat viraston tai liikelaitoksen yhteistoimintaelimessä.

> Yhteistoimintaa säätelee laki yhteistoiminnan toteuttamisesta ja kaupungin työnantajana tekemä sopimus henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Yhteis-toiminnan tasot > työyhteisö> virasto tai liikelaitos> koko kaupunki

Prosessi-suunnitelma> Muutosta valmisteleva taho laatii

suunnitelman hankkeen etenemisestä. > Sisältää myös suunnitelman

yhteistoiminnan vaiheista, dokumentoinnista, aikataulusta ja viestinnästä.

Yhteis-toiminnan vaiheet > Valmistelu ja käsittely virastoissa tai liikelaitoksissa, työpaikalla, osastoissa ja

yhteistoimintaelimessä.> Päätöksenteko sovittujen ohjeiden

mukaisesti: virastoja koskevat päätökset tekee joko lautakunta tai virastopäällikkö, koko kaupunkia koskevat kaupungin-hallitus ja/tai -valtuusto.

> Lopullinen ehdotus päätöksentekoa varten valmistuu sen jälkeen, kun asiaa on käsitelty riittävästi henkilöstön kanssa, eikä esityksessä enää tapahdu oleellisia muutoksia.

> Täytäntöönpano virastoissa/liikelaitoksissa.

Henkilöstö-suunnitelma > Linjaukset tehdään yhdessä henkilöstön

edustajien kanssa.> Siihen kirjataan henkilöstön

asemaa koskevat periaatteet, kuulemismenettelyt ja muut yhteistä keskustelua vaativat asiat, jotka liittyvät muutosprosessiin.

Uudistumisen ja muutoksen tarve värittää yhä useammin toiminnan suunnittelua. Onnistunut muutos edellyttää hyvin suunniteltua ja toteutettua yhteistoimintaa. Nykymuutoksissa yhteistoiminta on usein monia virastoja koskeva prosessi.


on muutoksen kivijalka

Lisätietoja Yhteistoiminnasta, neuvottelujärjestelmästä sekä kaupungin luottamusmiehistä> Helmi > Henkilöstö > Yhteistoiminta ja luottamusmiesasiat

Luottamusmiehet ja neuvottelujärjestelmä > Luottamusmiesjärjestelmäonyhteistoimintajärjestelmä.> Tarkoitusonedistäävirka-jatyöehtosopimustennoudattamista,työnantajanja

viranhaltijantaityöntekijänvälilläsyntyvienerimielisyyksientarkoituksenmukaista,oikeudenmukaistajanopeaaselvittämistä.

> Järjestelmäntarkoitusonlisäksipitäätyörauhaayllä.> Työnantajanjaluottamusmiestenyhteistoiminnankeskeisintavoiteonhenkilöstön

asemaanjapalvelussuhteenehtoihinliittyvienongelmienehkäisy.> Tavoitteenaonmyösedistääkaupunginpalvelutoiminnalleasetettujentavoitteiden

saavuttamista.

Järjestö-neuvottelu-kunta> onhenkilöstönkeskinäinen

yhteistoimintaelin> käsitteleehenkilöstölle

merkityksellisiäasioita> nimeääedustajathenkilöstö-

toimikuntaanjatyöryhmiin> tekeealoitteita.

Henkilöstö-toimikunta> onvirastonjohdostajahenkilöstö-

järjestöjenedustajistakoottuelin> käsitteleeedustuksellista

yhteistoimintaavaativatasiat> myöskaupunkitasollaonhenkilöstö-

toimikunta,jokakäsitteleemuunmuassaisojalinjauksia,taloussuunnitelmiajaorganisaatiomuutoksia.

Luottamusmies> edustaajärjestönsäjäsenistönedunvalvontaapääasiassavirka-ja

työehtosopimuksiinliittyvissäkysymyksissä> pyrkiiehkäisemäänpalvelussuhteenehtoihinliittyviäongelmia.

Yhteis-toiminta-vastaava/työsuojelu-asiamies> toimiityöyhteisönvälittömän

työsuojelunyhteistoimintaanjatyöhyvinvointiinliittyvissäasioissa

> muodostaaesimiehenkanssatyösuojeluparin

> varmistaaosaltaanyhteistoiminnantoteutumistatyöpaikoilla.

Työsuojelu-valtuutettu > edustaahenkilöstöätyösuojelu-ja

työhyvinvointiasioissa.

>>


Työyhteisön arjessa yhteistoiminta nä-kyy keskusteluna esimerkiksi työn ja työnkuvien kehittämisestä ja uudistami-sesta. Yhteistoiminta on aina läsnä, kun esimies ja työntekijä keskustelevat vaik-kapa työn mitoituksesta.

– Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat sellaiset asiat, jotka vaikuttavat merkit-tävästi työntekijän asemaan. Näitä voi-vat olla esimerkiksi työn organisointiin, palvelujen järjestämiseen, henkilöstön kehittämiseen ja taloudellisiin tai tuo-tannollisiin syihin liittyvät muutokset, kertoo työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo henkilöstökeskuksesta.

Yhteistoiminta on yleensä proses-si, jolla on alku ja loppu ja johon osallis-tuvat tietyt yhteistoimintaelimet, työ-suojelu ja luottamusmiehet.

Tällainen edustuksellinen yhteistoi-minta on tullut tutuksi viime aikoina monien virastojen työntekijöille. Viime vuonna se kosketti muun muassa sosi-aaliviraston ja terveyskeskuksen väkeä, tänä vuonna keskushallinnon henkilös-töä.

Henkilöstö mukaan alusta saakkaTarve muutokseen on voinut kyteä pit-kään henkilöstön ja johdon keskuu-dessa. Vaikka aloite tulisikin johdolta, mikään ei etene ilman yhteistoimin-tamenettelyä. Prosessi edellyttää pe-rusteellista valmistelua, joka onkin yh-teistoiminnan työläin vaihe. Usein tarvi-taan avuksi työryhmiä.

Prosessin etenemisestä laaditaan tarkka yhteistoimintasuunnitelma, jos-sa näkyvät myös viestinnän toimenpi-teet.

– Lisäksi tarvitaan henkilöstöedustajien kanssa tehty suunnitelma, johon kirja-taan henkilöstön asemaa koskevat pe-riaatteet, kuulemismenettelyt ja muu-tosprosessin muut yhteistä keskustelua vaativat asiat, tähdentää palvelussuhde-päällikkö Asta Enroos henkilöstökes-kuksesta.

Henkilöstö pitää ottaa mukaan val-misteluun heti alkuvaiheessa, samoin tiedottaa ja antaa asioista perusteluja. Jos muutos koskee vain yksittäistä työn-tekijää tai työyhteisöä, sitä käsitellään asianosaisten kanssa.

Kun asia koskettaa kokonaista viras-toa tai kaupunkia, yt-menettelyyn osal-listuu työnantajan ja henkilöstöjärjes-töjen edustajista koottu yhteistoiminta-elin. Se on yleensä virastokohtainen tai koko kaupungin yhteinen henkilöstötoi-mikunta, joka antaa lausunnon proses-sin päätteeksi.

– Asiaa puidaan yhteistoiminnassa niin pitkään, ettei esityksessä tapahdu enää oleellisia muutoksia, Kuutamo ker-too.

Lopullisen päätöksen tekee aina työn-antaja. Virastokohtaisissa kysymyksis-sä päätöksentekijänä on lautakunta tai virastopäällikkö ja kaupunkitasoisissa kaupunginhallitus tai -valtuusto.

Oikeus ja velvollisuus osallistuaJokaisella työntekijällä on oikeus, vel-vollisuus ja mahdollisuus osallistua työ-yhteisönsä kehittämiseen. Juuri valmis-teluvaihe, jossa asiaa käsitellään työpai-kalla, antaa tilaisuuden avata suunsa.

– Yhteistoiminta perustuu avoimuu-teen ja erilaisten näkemysten hyväksyn-

Henkilöstökeskuksen, hallintokeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen yhdistyminen tuo muutoksia. Yh-tenäinen keskushallinto tulee poistamaan päällekkäisiä

toimintoja ja nostamaan esille uusia osaamistarpeita, asiakkai-ta, palveluita ja prosesseja.

– Haluamme selvittää, millaisia haasteita organisaatiomuu-tos asettaa henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja yhteistoi-minnalle, kertovat HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen ja työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo henkilöstökeskuk-sesta.

Heillä on meneillään keskushallintouudistusta koskeva ke-hitysprojekti, joka liittyy Oiva Akatemian HEQ6-laatuasiantun-tijavalmennukseen. Tavoitteena on selvittää, miten ennakointi

Ennakoinnista eväitä

muutokseen

tään. Kaikki materiaali kerätään talteen ja mielipiteet kirjataan muistiin arvioin-tia ja jatkotyöskentelyä varten. Hyviä ideoita on hyödynnetty muutosten to-teutuksessa, Enroos kertoo.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistymistä koskevassa valmistelussa hyödynnettiin myös Helmi-intraa, jossa

Yhteistoiminta

Henkilöstön osaamisen ennakointi on tärkeä osa yhteistoimintaa.

Henkilöstökeskuksessa selvitetään, miten ennakointi ja yhteistoiminta

toteutuvat keskushallinnon organisaatiomuutoksessa.

Yhteistoimintaperustuu avoimuuteenja erilaisten näkemystenhyväksyntään.

n Aino Lääkkölä-Pyykönen,Asta Enroos ja Sari Kuutamokertovat, miten yhteistoiminta on muutoksessa mukana.

henkilöstö pääsi kommentoimaan uu-distusta.– Siitä saatiin hyviä kokemuksia. Ihmi-sillä oli mahdollisuus vaikuttaa konk-reettisesti oman työnsä organisointiin. Intran käyttö lisäsi avoimuutta ja hel-potti palautteen antoa, Kuutamo lisää.

Henkilöstöä informoidaan ja kuul-laan myös päätöksenteon jälkeen, kun muutosta toteutetaan. Silloin on sisäi-sen ilmoittautumismenettelyn, toimi-tilavalmistelujen ja uusien käytäntöjen aloittamisen aika.

Yhteistoiminnan haasteena on löytää optimaalinen aikataulu, mikä on hanka-laa varsinkin isoissa muutoksissa.

– Liian tiukka aikataulu voi herättää ärtymystä, mutta toisaalta prosessin pit-kittyminen saattaa lisätä turhaa epävar-muutta, Enroos ja Kuutamo pohtivat. •


KesKushallinnon virastojen yhdistämistä selvittänyt keskushallintotyöryhmä esittää raportissaan, että hallin-tokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukes-kus yhdistetään yhdeksi keskushallinnon virastoksi, jo-hon siirretään tehtävät ja vakanssit nykyisistä virastoista.

Uuteen virastoon ehdotetaan kuutta osastoa: elinkei-nopolitiikka, työllisyys, kansainvälisyys ja maahanmuutto -osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalve-lut-osasto, talous ja kehittäminen -osasto sekä tietotek-niikka, viestintä ja vuorovaikutus -osasto.

Esitystä käsitteli kaupunginhallitus iltakoulussaan 4.2. Hallitusryhmät puolsivat valmistelun jatkamista suunni-telman mukaisesti, ja seuraavaksi alkaa uuden viraston johtosäännön valmistelu yhteistoiminnassa sääntötoimi-kunnan kanssa. Myös henkilöstön sijoittumista uudessa organisaatiossa aletaan valmistella.

Kaupunginvaltuusto päättää asiasta kevään aikana.

Perustamispäätöksen jälkeen selvitetään tarkemmin myös viraston omien hallinto- ja tukipalveluiden organi-sointi, tietojärjestelmissä tehtävät muutostyöt, henkilös-töasiat, sopimusasiat ja toimitila-asiat. Mikäli keskushal-linnon virastot päätetään yhdistää, uusi virasto aloittaa aikaisintaan 1.8. ja viimeistään vuoden 2014 alusta.

Asiaa käsitellään keskushallinnon virastojen henkilös-tön kanssa yhteistoiminta- ja viestintäsuunnitelmien mu-kaisesti kevään aikana.

Keskushallintotyöryhmään kuuluvat kaupunginjohta-ja jussi Pajunen (pj), henkilöstöjohtaja hannu tulensalo, hallintojohtaja eila ratasvuori, rahoitusjohtaja tapio Korhonen ja sihteerinä toimi strategiapäällikkö Marko Karvinen. Uudistusta valmistelevassa työssä mukana oli myös seurantatyöryhmä, joka koostui keskus-hallintotyöryhmän jäsenten lisäksi henkilöstö järjestöjen edustajista.

voitaisiin liittää osaksi yhteistoimintaa organisaatiomuu-toksessa ja mahdollisesti luoda ennakointi- ja yhteistoi-mintamalli tuleviin muutoksiin.

työvälineitä henkilöstösuunnitteluunKaupungilla on kehitetty työkaluja henkilöstötarpeiden ennakointiin. Työssä voidaan käyttää esimerkiksi muu-tostauluja, jotka auttavat valitsemaan todennäköisim-män tulevaisuudentilan ja arvioimaan sen vaikutusta osaamiseen ja henkilöstöresursseihin.

Helmi-intrasta löytyy tulevaisuussivusto, ja lisäksi kai-kissa virastoissa ja liikelaitoksissa tehdään henkilöstötar-peen ennakointia strategiakausittain. Tuorein ennakoin-tikierros toteutettiin virastoissa viime vuonna.

Pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelu edellyttää tulevai-suutta ennustavien tekijöiden, kuten väestökehityksen, työllisyysnäkymien, koulutusalojen ja eläkepoistuman seuraamista.

Lyhyen aikavälin suunnittelulla hallitaan nopeita ja ennakoimattomia toimintaympäristön muutoksia. Kol-men viraston yhdistäminen ja keskushallinnon uudista-minen ovat esimerkkejä nopeasta sisäisestä muutosti-lanteesta.

Kyselystä tietoa toteutumisestaKehitysprojektiin liittyy myös henkilöstökeskuksen työn-tekijöille tehty kysely, johon vastataan anonyymisti.

– Kysymme muun muassa näkemyksiä siitä, miten

muutosta on käsitelty organisaation eri tasoilla, onko yh-teistoiminta edennyt hyvin, miten muutoksen arvellaan vaikuttavan henkilöstöresursseihin, ja mitä osaamista pi-detään keskeisenä, Lääkkölä-Pyykönen kertoo.

Selvityksen tekijät katsovat, että nimetön kysely antaa rohkeutta tuoda avoimemmin esille mielipiteitä.

– Yhteistoiminnassa tarvitaan monenlaisia kanavia, ja tämä kehitysprojekti kyselyineen on yksi tapa selvittää henkilöstön näkemyksiä tulevasta muutoksesta, Kuuta-mo toteaa.

Kyselyn tulokset käsitellään sekä viraston johtoryh-mässä että työyhteisössä. Lisäksi kehityshankkeen on-nistumista arvioidaan palautekyselyllä, joka toteutetaan syksyllä.

oikeus-palvelut

talous ja kehittäminen

henkilöstö

hallinto

elinkeino-politiikka,työllisyys, kansain-välisyys ja maahanmuutto

tietotekniikka, viestintä ja vuorovaikutus

uusikeskus-hallinto

Päätös keskus-hallinnon virastojen

yhdistämisestä kevään aikana

> Kaikki uudistusta koskeva materiaali löytyy helmestä > Prosessit ja organisaatio > Keskushallinto uudistuu

10

duunissa

teksti Katja Pesonen kuvat arto WiiKari

aktivoi työyhteisöäHippaheikin ja Myrskyluodon

päiväkodit on rakennettu lasten unelmatiloiksi. On kiipeilytelineitä,

peuhaamispatjoja, leluja ja askartelutiloja. Päiväkoteja

pyörittää henkilökunta, jonka tavoite on ideoida ja kehittyä

yhdessä paremmaksi.

Päiväkodit Hippaheikki ja Myrskyluoto sijaitsevat Vuosaaressa aivan merenrannan tuntumassa. Ym-päröivä luonto on ainutlaatuinen, ja esikoulun-opettaja Petri Kuusela osaa ottaa siitä kaiken irti.

Hän nauttii siitä, että saa tehdä työstään itsensä näköisen. – Olen kova luonnossa liikkuja ja haluan opettaa saman

lapsille. Luistelemme, hiihdämme, pyöräilemme ja retkei-lemme. Kun lapset oppivat liikkumaan, se siirtyy perhei-siin ja liikunnan ilo leviää, Kuusela kertoo.

Päiväkodin johtaja Arja Pajuluoma kertoo erään lap-sen innostuneen hiihtämisestä niin paljon, että halusi jat-

kaa sitä kotona. – Hänen isänsä totesi, että nyt on

ostettava sukset itsekin, Pajuluoma muistelee hymyillen.

Hippaheikki ja Myrskyluoto ovat samaa yksikköä, ja vaikka ne toimivat

eri tiloissa, niiden välimatka on vain reilut sata metriä. Yhteensä niissä touhuaa 150 lasta. Ne ovat liikun-tapainotteisia päiväkoteja, mikä näkyy heti, kun astuu ovista sisään.

Hippaheikin käytävän lattialla on kirjaimia, joita pitkin lapset voivat hyppien muodostaa oman ni-

mensä. Myrskyluodon nassikkapainihuoneessa pelataan parhaillaan sählyä. Se on myös tyttöjen suosima tanssi-paikka. Hieman kauempana on trampoliini, jossa pieni poi-ka hyppii ja opettelee laskemaan samalla kymmeneen.

– Meillä on esimerkiksi välipalaliikuntaa, ja aina siir-ryttäessä paikasta toiseen tehdään joku liike – vaikka ku-perkeikka, kun tullaan ulkoleikeistä sisälle. Näin liikunta kulkee lasten päivässä automaattisesti joka hetki, kertoo Minna Tschesmenski.

Hän haki Hippaheikkiin lastentarhanopettajaksi juuri päiväkodin liikuntapainotteisuuden vuoksi.

– Liikunta on ollut minulle aina elämäntapa. Olen te-linevoimistellut sekä pelannut jalkapalloa ja sählyä. Opis-kelin aikoinaan myös lastenliikuntaa Vierumäellä, joten in-nostuin työstä heti.

Lastentarhanopettajilla on kasvatustieteen opinnot, mutta heillä ei tarvitse olla liikunta-alan koulutusta. Paju- luoman mukaan liikuntaharrastuksiin kiinnitetään silti rekrytoinnissa huomiota, koska liikunta on päiväkodeissa läsnä joka hetki.

Pajuluoma esittelee seinällä olevaa liikuntasuunnitel-maa. Siihen on merkitty jokaisen kuukauden liikunta-teemat. Maaliskuussa on musiikkiliikuntaa ja kiipeilyä, kesä- ja heinäkuussa uintia, lokakuussa pallopelejä, mar-

ui ntu is md eu n


”Ilman hyväätyöyhteisöä emme voisi tehdähyvää varhais-kasvatustyötä.”

raskuussa temppuilua sekä välineliikun-taa ja joulukuussa satujumppaa. Sen li-säksi kerran viikossa pidetään retkipäi-vä, jolloin lähdetään yhdessä luontoon. 5–6-vuotiaat oppivat esikoulutehtäviä-kin liikunnan avulla. Toki leikkitiloissa on lapsille tarjolla tavallisiakin juttuja, kuten legoja, nukkeja ja polkuautoja.

Kokeileva oteLastentarhanopettaja Liisa Aarnikoivun huomassa kipittää alle kolmevuoti-aita pienokaisia. Leikkihuoneeseen on tehty paksuista patjoista liukumäki, jota pitkin lapset hihkuen laskevat yhä uu-destaan.

Lastentarhanopettaja on aitiopaikal-la näkemässä lapsen kasvun. Parhaim-millaan elämä on kasvua myös aikuisel-le. Siitä syntyy Aarnikoivun rakkaus työ-hönsä.

– Parasta tässä työssä on mahdolli-suus kehittää itseään jatkuvasti. Pyrki-mys uuden oppimiseen ja kehitykseen

on minulle itsestäänselvyys ja elinehto sille, että koen työn mielekkääksi. Pai-kalleen jumiutuminen veisi ilon arjesta kokonaan, hän pohtii.

Hän ei ole ainoa, joka näin ajattelee. Koko Hippaheikin ja Myrs-kyluodon porukka suorastaan kylpee muutoksen vesissä.

Lastentarhanopet-taja Pia Forsman ker-too jokaisen työntekijän imevän uusia ideoita ympäril-tään sekä pitävän silmät ja kor-vat auki matkatessaan min-ne tahansa, oli kyseessä sitten lastentarhanopettajien päivät, varhaiskasvatuspäivät tai vaik-kapa yliopisto-opiskelijoiden ja opettajien vierailut. Niiden mukana tulee aina uusia tiedonjyviä muun muassa

kasvatuksesta ja lasten kehityksestä, joista omaan työhön voi ammentaa vinkkejä ja virikkeitä.

– Haemme työhömme uusia haas-teita ja kehitämme itseämme koko ajan. Tärkeintä on kuitenkin se, että koko työ-yhteisö on samalla linjalla. Kenenkään ei koskaan tarvitse yksin suunnitella mitään, vaan kun joku heittää idean il-maan, siihen tartutaan, se alkaa elää ja sitä aletaan kehittää yhdessä, Forsman kertoo.

– Työyhteisön toimivuus on ensisi-jaista. Tänne hakeutuvilla on hyvä mie-likuvitus. Emme halua tehdä asioita hel-poimmalla tavalla, vaan kokeilla erilaisia juttuja. Se on tämän paikan vallitseva henki, toteaa Kuusela, ja muut nyökkäi-levät.

– Ilman hyvää työyhteisöä emme voisi tehdä hyvää varhaiskasvatustyötä, Aarnikoivu lisää.

Täällä puhutaanHippaheikissä ja Myrskyluodossa on yh-teensä 30 työntekijää, joiden yhteishen-keä hoivataan puhumalla. Se voi kuulos-taa yksinkertaiselta, mutta asia ei ole lä-heskään itsestäänselvyys kaikilla työpai-koilla. Keskustelukulttuurin ansiosta ei synny kuppikuntia tai kahvihuoneessa kyräilyä. Kun joku asia vaivaa, se otetaan esille. Ja kun se otetaan esille tarpeeksi aikaisin, siitä voidaan keskustella hyväs-sä hengessä. Tämän ansiosta kriisipala-vereita ei yleensä tarvita.

– Täällä jokainen tulee kuulluksi ja jokaisella on oikeus tuoda asioita esil-le. Meillä on myös toimiva kokouskäy-täntö, ja olemme sitoutuneita yhteisiin sääntöihin sekä toiminta-ajatukseen. Juuri henkilökunnan sitoutuminen te-kee porukan johtamisesta minulle help-poa, kertoo Pajuluoma.

Tammikuun alussa tullut sote-uu-distus toi Helsinkiin varhaiskasvatus-

viraston. Pajuluoman mukaan se ei toden-näköisesti tuo muu-

toksia päiväkodin arkeen, mutta byro-

kratiaa ja papereiden pyörittelyä on silti hä-neltäkin vaadittu pal-

jon. Hän toivoo uuden viraston tuovan nopeutta

päätösten tekoon. – Toivon myös, että lap-

set ja lasten asiat saisivat enemmän näkyvyyttä vi-

raston myötä. Näin päivä-kotejakin alettaisiin arvos-

taa enemmän. Kenties se voisi herättää päät-täjissäkin uudenlaisia

ajatuksia lasten asioista, Paju-

luoma summaa. •

n Petri Kuusela nauttii luonnossa liikkumisesta ja opettaa sitä myös lapsille. Liikunnan ilo leviää.

n Liisa Aarnikoivu iloitsee mahdollisuudesta seurata lasten kasvua ja kehitystä. Se lisää rakkautta työhön.

n Pia Forsman auttaa lasta

seinäkiipeilyssä. Arki on hyvin aktiivista.

n Minna Tschesmenski ja Arja Pajuluoma kertovat, että avoin ja aktiivinen keskustelukulttuuri hoivaa yhteishenkeä ja helpottaa työtä.

n Helsinki on heinäkuussa yksi The Tall Ship Races -purjehduskilpailun isäntäsatamista. Hietalahden alueelle odotetaan yli sataa näyttävää alusta. Kesä on muutenkin täynnä perinteisiä tapahtumia, kuten Helsinki-päivä ja Helsinki-maraton.

12

talous


teksti Ilpo Salonen kuvat HelSIngIn kaupungIn aIneIStopankkI

Tapahtumat koukuttavat matkailijat

Kaupungin tapahtuma- ja matkailuväki ehti tuskin huokaista viime vuoden kiireiden jälkeen, kun

uudet suurhankkeet jo täyttävät kalenterin.

K aupungin 200-vuotisjuhlat, jääkiekon ja yleisurheilun huipputapahtumat ja World Design Capital Helsinki pi-tivät matkailu- ja kongres-

sitoimiston väen sekä sadat muut kau-pungin työntekijät kiireisinä. Tapahtuma-päällikkö Saila Machere ja vs. matkailu-päällikkö Tuulikki Becker kertovat, että kiireet jatkuvat.

Heinäkuussa on tulossa kaksi erityisen isoa vetonaulaa. Yli sata upeaa purjealusta lipuu satamaan, kun Helsinki on yksi tä-män vuoden The Tall Ships Races -kilpai-lun isäntäkaupungeista. Kyseessä on suur-ten purjelaivojen kilpailu, joka järjestetään Itämerellä joka neljäs vuosi.

– Samalla valmistellaan toista jättita-pahtumaa, vuoden 2015 Gymnaestradaa, joka tuo kaupunkiin 25 000 voimistelijaa ympäri maailman. Näin suurta kansain-välistä osallistujajoukkoa ei ole ennen Suo-messa nähty, Machere hehkuttaa.

Taustalla on vuosikausien työ: Gymna-estradan haku ja valmistelu aloitettiin 2008, ja The Tall Ships Racen vuotta myö-hemmin. Homma ei onnistuisi ilman sau-matonta yhteistyötä eri hallintokuntien ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

– Sama koskee pienemmässä mitassa kaikkia tapahtumia: esimerkiksi tapah-tumapaikka, liikennejärjestelyt ja ympä-ristöasiat on saatava toimimaan sujuvasti yhteen, Becker muistuttaa.

Esteet poisVaikka jättitapahtumat tuovat Helsinkiin

iloista vilinää ja näkyvyyttä sekä koti-maassa että ulkomailla, niillä ei kaupunki-laisten kasvavaa tapahtumanälkää vielä tyydytetä. Kaikenkokoisille tilaisuuksille on oma paikkansa.

– Ne voivat olla korttelitapahtumia, muutaman innokkaan kaupunkilaisen jär-jestämiä spontaaneja juttuja tai mukavia urheilukisoja, kuten Midnight Run tai City Marathon, Becker ja Machere luettelevat.

Molemmat korostavat, että kaupungin tehtävänä on antaa mahdollisuuksia kau-punkilaisille, jotka haluavat toteuttaa jon-kin hauskan ideansa. Ympäristö, turvalli-suusasiat ja liikenne pitää luonnollisesti ottaa huomioon, mutta muut esteet teke-miselle pitää raivata pois.

– Helsingissä on kehittymässä hyvä suuntaus, että aina ei tarvitse odottaa kau pungin järjestävän jotain asukkaiden puolesta, vaan he voivat järjestää tapahtu-mia myös itse, Machere korostaa.

Tapahtumayksikön vastuulla ovat suur-ten tilaisuuksien lisäksi esimerkiksi nel-jäsluokkalaisten lasten itsenäisyyspäivän juhla, uudenvuoden juhla Senaatintoril-la, Helsinki-päivä ja Lux Helsinki -valota-pahtuma. Matkailu- ja kongressitoimisto puolestaan tiedottaa alueen matkailupal-veluista ja markkinoi Helsinkiä matkailu- ja kokouskaupunkina.

– On hyvä muistaa, että kaikki palve-lut, jotka ovat kaupunkilaisia varten, ovat myös matkailijoille. Siksi matkailua ei pidä eikä voi erottaa omaksi saarekkeekseen, Becker huomauttaa. Matkailijat haluavat tehdä juuri sitä mitä paikallisetkin.

Meri ja lähialueet houkuttimenaHelsinki on suomalaisten suosituin matkakohde, jossa ar-

vostetaan erityisesti runsaita tapahtumia ja nähtävyyk-siä. Tänne suuntautuu pääkaupunkiseudun ulkopuolelta vuosittain yli 15 miljoonaa päiväkäyntiä sekä noin 2,5 miljoonaa vierailua, jolloin yövytään joko majoitusliik-keissä tai sukulaisten ja tuttavien luona. Becker yllyt-tää helsinkiläisiäkin hyödyntämään monipuolista ko-tikaupunkiaan.

– Jos heittäytyy turistiksi, saa huomata, kuinka val-tavasti näkemistä ja tekemistä Helsingissä riittää. On toki parantamisenkin varaa: esimerkiksi sunnuntaisin

voi joskus vielä olla vaikea löytää avoinna olevaa kahvi- tai ruokapaikkaa.

Becker kuitenkin uskoo vakaasti, että tarjonta on kehit-tymässä parempaan suuntaan.

– Entisaikoina väki häipyi kesäviikonlopuiksi maalle. Ny-kyään varsinkin nuoret aikuiset etsivät tekemistä ja elämyk-siä, ja se näkyy myös tarjonnassa. Siitä hyötyvät loppujen lo-puksi kaikki.

Matkailuväki haluaa nostaa esiin kaupungin merellistä luonnetta ja kehittää sitä jatkuvasti: rantareittejä, satamia ja saarten välistä liikennettä olisi varaa entisestään parantaa.

– Matkailijoita olisi mukava saada liikkeelle myös ydinkes-kustan ulkopuolelle. Esimerkiksi Kallio alkaakin olla jo tun-nettu ”boheemialue”, Punavuori designaluetta ja Arabianran-ta monella tavalla kiinnostava. Nuuksion matkailua kehite-tään, ja totta kai Helsinki toimii hyvänä tukikohtana vaikka Fiskarsin, Pietarin tai Tallinnan suuntaan, Becker luettelee.

Ideoinnin huumaMatkailuihmisten työpäiviin mahtuu paljon palavereja, ja ideoinnissa on monesti mukana ihmisiä eri hallintokunnista.

– Silloin kun kaikki ovat aktiivisia ja tarttuvat ideoihin, ajatukset ja tunteet lähtevät lentoon ja syntyy eteenpäin vie-misen huuma. Siitä saa virtaa pitkäksi aikaa, Machere kertoo.

– Yli kymmenen vuoden aikana työ matkailu- ja kongres-sitoimistossa ei ole kertaakaan käynyt yksitoikkoiseksi. Joka vuosi tulee uusia mielenkiintoisia hankkeita ja projekteja työn alle, ja kaupunkiorganisaatiosta löytyy asiantuntemusta joka asiaan, Becker iloitsee. •


Elämyksiä ja työpaikkojaHelsingissä käy vuosittain noin 2,5 miljoonaa ulkomaista vie-railijaa. Kukin käyttää keskimäärin 340 euroa, joten kaikkiaan tu-loja kertyy lähes 900 miljoonaa euroa. Näistä ostosten osuus on 280 miljoonaa. Matkailu työllistää pääkaupunkiseudulla 32 000 ihmistä eli kahdeksan prosenttia koko työvoimasta.

– Viime vuosina Helsingin seudulle on tullut runsaasti uusia työpaikkoja taide-, kulttuuri- ja viihdealoille. On hauska huoma-ta, että elämykset paitsi tuottavat iloa, myös työllistävät suurin joukoin ihmisiä, Saila Machere iloitsee.

Viime vuonna matkailun arvioidaan säilyneen talouden heik-kenemisestä huolimatta edellisvuoden tasolla. Eniten kasvua tuli Venäjältä, Japanista, Kiinasta ja Virosta. Toisaalta esimerkik-si espanjalaiset ja italialaiset matkailijat vähenivät merkittävästi.

Vinkit somessa

Helsinki on vaHvasti mukana sosiaalisessa mediassa eli somessa. Osoitteesta hel.fi/some löytyy yli

60 sovellusta, joita voi käyttää tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla. Toistakymmentä sovellusta tarjoaa apua, kun

matkalainen on eksyksissä tai haluaa kaupunkilomaansa uusia ideoita, kuten tapahtumia, ravintoloita ja nähtävyyksiä. – Netin osuus kasvaa koko ajan, mikä vähentää puhelin-

ja sähköpostineuvontaa sekä esitteiden jakamista, Tuulikki Becker kertoo.

> lisätietoja: visithelsinki.fi/tule/matkailuneuvonta/mobiilisovellukset,

hel.fi/some

hel.fi14

työkalut


teksti LAURA HEIKKINEN kysymyksiin vastasi internet-päätoimittaja MIKA LAppALAINEN hallintokeskuksesta

NettiportaaliN sisältöryhmät selvillä Kaupungin nettiportaalityö etenee, ja pääkäyttäjät ovat työssä mukana. Pääsivuston on määrä avautua tänä vuonna. Sisältö on jaettu kuuteen ryhmään palvelujen perusteella. Portaali tuo virastojen palvelut yhteen.

? Miten hel.fi-uudistus etenee eli missä mennään?

Konsepti on suunniteltu, ulkoasu on luotu ja sen käytettävyys testattu sekä pääkäyttäjien käynnis-tyskokous pidetty. Seuraavaksi alkaa sisältöä mää-rittelevien työryhmien työ.

? Mitkä ovat uudet sisältöryhmät? Sisältöryhmät ovat kaupunki ja hallinto, sosiaa-

li- ja terveyspalvelut, liikenne ja kartat, päivähoito ja koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika sekä asuminen ja ympäristö. Helmikuusta alkaen niiden työryh-mät määrittelevät tulevat tasot ja sisällöt.

? Miten päästään parempaan palveluja käyttäjälähtöisyyteen?

Lähtökohtana ovat palvelut, ei organisaatioraken-ne. Palvelut kuvataan yhdenmukaisesti. Vuorovai-kutus- ja osallistumiskanavien löytymistä helpote-taan, ja palautteenantoa yksinkertaistetaan.

? Miten varmistetaan tiedon helppo löydettävyys?

Uusien sivujen käytettävyys ja saavutettavuus on testattu sekä tavallisten käyttäjien että erityisesti näkövammaisten käyttäjien näkökulmasta.

? Milloin uudet sivut avautuvat? Pääsivut saadaan valmiiksi tämän vuoden aika-

na suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, virastojen si-vut sen jälkeen.

? Millainen ulkoasu sivuille tulee ja milloin se on valmis?

Aalto-yliopiston opiskelijat tekivät ehdotuksen uu-deksi ulkoasuksi, ja sitä hiotaan kevään aikana.

? Ketkä näitä sisältöjä työstävät ja miten? Kun virastot ovat aiemmin tehneet vain omia

sivujaan, uudet sivut tehdään virastojen välisenä yhteistyönä, jota keskushallinto ohjaa. Käytännös-sä siis kaupungin palvelut tulevat nousemaan suo-raan kaupunkiyhteisille sivuille, joita jatkossa toi-mitetaan yhdessä.

? Miten päähierarkiat valitaan? Sivuston hierarkiat ja alisivujen tekstit tehdään

yhteistyössä, ja apuna käytetään kävijätilastoja. Käytetyimmät palvelut nostetaan esiin.

? Mikä on uudistuksen eri alueiden aikataulu?Pääsivusto tehdään ensin, sitten virastojen si-

vut, mutta tarkkaa aikataulua on vielä mahdoton sanoa.

? Ketkä ovat järjestelmän pääkäyttäjät ja paljonko heitä on?

Järjestelmän pääkäyttäjät ovat samoja kuin ennen-kin. Pääkäyttäjiä on yhteensä noin 80.

? Miten tekijöitä koulutetaan, entä käyttäjiä? Sisällönhallintajärjestelmä pysyy samana, ja sen

koulutusta tarjoaa Oiva Akatemia. Uuden konsep-tin toteuttaminen tehdään yhteistyössä virastojen pääkäyttäjien kanssa, jotka jo nyt tukevat ja autta-vat oman viraston päivittäjiä.

? Mikä on palvelurekisteri ja miten se toimii?Kaupungin fyysiset ja sähköiset palvelut kuva-

taan yhtenäisesti palvelurekisteriin. Rekisteristä viedään palveluja koskevat tiedot sekä kaupungin että virastojen sivuille.

? Toimivatko sivut eri päätelaitteissa? Sivuista tehdään hyvin skaalautuvat, eli niitä

voi käyttää tavallisen työaseman lisäksi myös table-teilla ja matkapuhelimilla. Kun eri laitteille ei tar-vitse tehdä omia sivuja, säästetään.

? Miten sivujen tekniikka uudistuu ja mitä tekniikkaa käytetään?

Suurin muutos liittyy juuri sivujen skaalautuvuu-teen. Mobiili- ja tablettikäyttö täytyy ottaa huomi-oon sivuja tehtäessä, joten sivut ja sivupohjat teh-dään kokonaan uudelleen.

? Miten verkkoasiointia parannetaan? Kunkin palvelun kuvauksen yhteyteen liitetään

siihen liittyvät sähköiset asiointipalvelut. Kaikki asiointipalvelut kuvataan yhdenmukaisesti.

? Miten webbianalytiikkaa parannetaan ja seurataan?

Webbianalytiikkaa käytetään hyväksi sivujen suun-nittelussa. Käytetyimmät palvelut nostetaan esille, ja vähemmän käytetyt saavat vähemmän näkyvän paikan.

? Miten palautejärjestelmän pilotti etenee ja laajenee?

Palautejärjestelmää pilotoidaan parhaillaan useassa virastossa. Tänä vuonna järjestelmä otetaan käyt-töön virastoissa.

? Miten uudistuksesta tiedotetaan ja kuka siitä vastaa?

Uudistuksesta tiedotetaan verkkosivuista vastaa-ville henkilöille. Tiedottamisesta vastaa keskushal-linto.

ympäristö

hel.fi15

teksti EEVA TÄHTINEN


Uusi ympäristöpolitiikka

toteutukseenUudessa ympäristöpolitiikassa määritellään kaupungin keskeiset

ympäristötavoitteet, joihin kuuluu muun muassa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Henkilöstön toimilla on tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.

Helsingin uusi ympäristöpolitiikka hy-väksyttiin kaupunginvaltuustossa viime syksynä. Ympäristöpolitiikka ohjaa kau-pungin hallintokuntien ja tytäryhteisö-

jen toimintaa, josta syntyy ympäristövaikutuksia. Se linjaa kaupungin toimia ilman- ja ilmastonsuoje-lun, meluntorjunnan, vesien, luonnon ja maaperän suojelun, hankintojen ja jätteiden sekä ympäristö-tietoisuuden ja -johtamisen alueilla.

– Edellinen ympäristöpolitiikka oli vuodelta 2005, ja sitä täydensi ekologisen kestävyyden ohjel-ma vuosina 2005–2008. Uutta politiikkaa tarvittiin kokoamaan yhteen ja täydentämään eri alojen ym-päristötavoitteita, sillä kaupungilla ei enää ole yhte-näistä ja kattavaa ympäristöohjelmaa. Uudessa ym-päristöpolitiikassa on asetettu aiempaa enemmän määrällisiä tavoitteita, jotka auttavat toimeenpa-noa ja helpottavat toteutumisen seurantaa, kertoo johtava suunnittelija Markus Lukin ympäristökes-kuksesta.

Tähtäimessä hiilineutraali HelsinkiTaustatietona selvitettiin eurooppalaisten kaupun-kien ympäristöpolitiikkojen tavoitteita ja sisältöjä, ja kaupunkien hyviä kokemuksia käytettiin apuna uudistamistyössä.

– Helsingin keskeiset ympäristötavoitteet on asetettu keskipitkällä aikavälillä vuoteen 2020 ja pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 asti. Merkittävä pitkän tähtäimen tavoite on tehdä Helsingistä hiili-neutraali kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Muita tärkeitä linjauksia ovat hankintojen ympäristökri-teerien asettaminen sekä jätemäärien vähentämis-tavoitteet, jotka edellyttävät toimia koko kaupunki-organisaatiolta, Lukin kertoo.

Ympäristöpolitiikka tuodaan käytäntöön hallin-tokuntien strategioiden ja toimintasuunnitelmien sekä ympäristöjohtamisen avulla.

Henkilöstöllä merkittävä rooliHenkilöstöön uusi politiikka vaikuttaa ympäristö-johtamisen ja ekotukitoiminnan kautta. Henkilös-töllä on merkittävä rooli myös käytännön toimis-sa, kuten energiansäästössä, jätteiden lajittelussa ja kestävän liikkumisen ja hankintojen toteuttajana.

– Ympäristöpolitiikan tavoitteena on tarjota asuk-kaille entistä parempi kaupunkiympäristö, jossa il-manlaatu on puhtaampi, melua vähemmän ja lähi-luonto helpommin saavutettavissa. Ennen kaikkea tavoitteena on ekologisesti vastuullinen kaupunki, Lukin korostaa. •

> Lue ympäristöpolitiikka kokonaisuudessaan ym-päristökeskuksen sivuilta hel.fi/ymk > Ympäristö-ohjelmat > Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka

Ehdotapalkittavaa!Kaupungin YmpäristöpaLKinnon saajaa voi ehdot-taa 17.2. asti. Ympäristöpalkinto on tunnustus arvok-kaasta työstä yhteisen ympäristömme puolesta. Tänä vuonna palkinnon saajaksi etsitään henkilöä, joka on käytännön teoillaan vaikuttanut ympäristön tilan pa-rantumiseen. Henkilön tulee olla helsinkiläinen. Voit-taja pääsee tutustumaan Helsingin merelliseen ympä-ristöön tutkimusalus Muikun kyydissä kesällä.

Ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan illallis-kortti kahdelle tasokkaaseen ympäristömerkin saa-neeseen ravintolaan. Palkinnon saajaa voi ehdottaa osoitteessa hel.fi/ymparistopalkinto. Tunnustuksen saaja julkistetaan 4.4.

,,Tärkeää on sivuston asiakasläh-

töisyys ja helppokäyttöisyys sekä uusi, nykyaikaisempi ulkoasu ja konsepti. Vi-rastossamme käymme läpi palauttei-ta, tarkistelemme palveluja ja ideoimme tulevia sisältöjä. Internetsivut ovat näky-vin ja käytetyin viestintävälineemme, jota kannattaa hyödyntää tuottamalla oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja kiinnostavasti.”verkkotiedottaja susanna nykänen, liikuntavirasto

,,Odotan sivuista modernia ja

selkeää kaupunkilaisen tietopankkia, joka on myös sisällöntuottajan kannalta toimiva ja josta asukkaat löytävät entistä helpommin tarvitsemansa tiedon. Ehkä karsimme myös nykyistä sivumäärää - vähemmän olisi enemmän. Aloitamme työn virastossamme pieni pala kerral-laan, sillä virastomme on niin monipuo-linen, että sivumme ovat hyvin laajat. ”tiedottaja Lauri Hänninen, rakennusvirasto

Selkeätietopankki

Palautteistasisällöksi


Koulu kuntoonKaupungin toimitiloja

peruskorjataan, ja moni koulutila on remontissa. Meilahden

koulun perusparannus on yksi suurimmista hankkeista. Koulun toisessa siivessä jatkuu normaali

koulutyö, vaikka toisessa tehdään perusteellista peruskorjausta.

Ryhmä lapsia kulkee pihamaan halki. Tunti Meilahden koulun eteen pys-tytetyssä parakkirakennuksessa on alkamassa. Koulun suunnalla toisen siiven ikkunan takana vilahtaa työ-mies. Nyt pistetään urakalla koulun tiloja kuntoon.

– Olemme olleet hyvin yllättyneitä siitä, kuinka hyvin sekä lapset että aikuiset viihtyvät tilapäisissä parakkira-kennuksissa. Kussakin parakissa on kaksi luokkaa, joten ne ovat lapsille kuin omia hauskoja pikkumökkejä, joissa on mukava opiskella, rehtori Päivi Paakkanen kertoo.

Rakennusmiehet ovat ottaneet valtakunnakseen puolet koulurakennuksesta. Toisessa puolessa on koululuokkia, mutta peruskorjauksen puolella sijainneet luokat ovat muuttaneet evakkoon parakkeihin. Rehtori on kuullut jopa kateellisia kommentteja koulurakennukseen jää-neiltä oppilailta. Koska mekin päästään parakkeihin?

Parakeissa on opiskeltu jo puoli vuotta. Ne pysty-tettiin kesän aikana, ja muutto hoidettiin juuri ennen syyslukukauden alkamista. Siinä olikin hommaa, kun 1950-luvulla valmistuneeseen kouluun vuosien varrella kertyneitä tavaroita pakattiin laatikoihin.

– Tämän kokoiseen kouluun mahtuu uskomaton

teksti Taina Vuokko kuvat kari HauTala


Koulu kuntoonmäärä tavaraa. Kannoimme opettajien kanssa kaiken tarvittavan parakkeihin. Kaikkea ei kuitenkaan otettu mukaan, vaan osa tavaroista odottaa koulun pe-ruskorjauksen valmistumista muutto-laatikoissa koulun kellarissa, Paakkanen sanoo.

Arkkitehtuurin merkkipaaluMeilahden koulu kaareutuu loivasti hal-ki pihamaan. Se rajaa kaarellaan suo-jaisan tilan koululaisten välituntilei-

keille. Esimerkiksi tällä ratkaisulla on poikkeuksellinen rakennus- ja kulttuu-rihistoriallinen arvo. Rakennus oli uu-den koulusuunnittelun ensimmäisiä esi-merkkejä Suomessa, ja se muodostaakin yhdessä Meilahden kirkon kanssa suo-jellun kokonaisuuden.

2000-luvulle tultaessa arvokkaat ti-lat eivät enää olleet käyttäjilleen yksin-omaan ilon aihe: vuosien varrella oppi-lasmäärä oli kasvanut siitä, mitä varten se oli alun perin suunniteltu. >>

n Vastaava mestari Juha Rajavuori esittelee rehtori Päivi Paakkaselle remontin valmistuneita tiloja. Suojeltu koulurakennus sopii pian entistä paremmin nykyajan koulutyöhön.


Tämä tarkoitti sisäilman laadun heikkene-mistä. Vaikka mahdollisia homeongelmia tutkittiin pitkään, mitään vakavaa ei onnek-si löydetty. Rakennuksen käyttöikä alkoi yk-sinkertaisesti tulla tiensä päähän.

– Meilahden koulun peruskorjaus on ti-lakeskuksen hankkeiden haastavimmas-ta päästä. Sisäilmaongelmien syyt liittyvät koulun rakenteisiin, mutta rakenteiden kor-jaamisessa on erityisiä haasteita, jotka joh-tuvat rakennuksen museoarvoista. Huomi-oitavia asioita on siis paljon, peruskorjauk-sen projektijohtaja Raimo Järvinen tila-keskuksesta sanoo.

Yllätyksiltäkään ei ole vältytty, kun van-hoja rakenteita on alettu purkaa. Suunnitel-mat ovat saattaneet mennä uuteen harkin-taan, kun seinien takaa onkin paljastunut

Talonrakennus suurimmat korjaushankkeet (milj. euroa vuonna 2013)

Opetustoimen hankkeet > Vuosaaren peruskoulu 7,9> Haagan peruskoulu 6,5> Käpylän koulutusyksikkö, Stadin ammattiopisto 6,0> Meilahden ala-aste 5,6> Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Laakso 4,1> Åshöjdens grundskola 4,0

Sosiaali- ja terveysviraston hankkeet> Lapinlahden sairaala 10,9

Muut hankkeet> Työterveyskeskuksen muutostyö, Helsinginkatu 24 3,2Lähde: Talousarvio 2013

n Koulun liikuntasali uudistuu perusteellisesti. Suurin urakka alkaa olla takana, mutta vielä riittää tehtävää. Tekijät ihailevat uusia pintoja.

n Hanke on onnistunut monien tahojen yhteistyöllä ja tuella. Kaikki ovat tyytyväisiä remonttiin.

jotain odottamatonta. Pääurakoitsijana on Lapin Teollisuusrakennus, rakennuttajana toimii HKR-Rakennuttaja ja tilakeskus joh-taa projektia. Rakennusalan ammattilaiset pohtivat yhdessä kaupunginmuseon kans-sa sitä, miten tilat saataisiin parhaiten kun-toon.

– Työmaalla liikkuu joka päivä noin pa-rikymmentä rakennustyömiestä ja kolme työnjohtajaa. Alkuvaiheessa tarvitaan pur-kumiehiä, timpureita, eristysasentajia, säh-kömies ja ilmastointiasentaja. Kun työvaihe vaihtuu, niin kuvioihin astuvat mukaan put-kimiehet, maalarit, tasoittajat ja laatoittajat. Peruskorjaus ei ole mikään pikkujuttu, Jär-vinen kertoo.

Koulun työrytmin tahtiinEtukäteen koulun väki pelkäsi eniten melu-haittoja. Niitä on kuitenkin ollut huomatta-van vähän. Järvinen kertoo, että koulun työ-rytmi on pyritty huomioimaan töitä suun-niteltaessa. Myös tiedottaminen on tärkeää. Jos vedet joudutaan laittamaan poikki, siitä annetaan opettajille tieto hyvissä ajoin, jotta katkoksiin voidaan varautua.

Rehtori kertoo, että myös koululaisten vanhemmat ovat tukeneet suuresti hank-keen onnistumisessa. Vanhempainyhdistyk-sen työllä esimerkiksi Valpurintielle saatiin ylimääräinen töyssy. Se auttaa liikennejär-jestelyissä ja parantaa koululaisten turvalli-suutta.

– Vanhemmat ovat olleet koko ajan hank-keessa tukena, enkä ole kuullut keneltäkään kielteistä palautetta. Tämä on ollut valta-


va tuki opettajien työlle ja jaksamiselle. Hanketta suunniteltiin pari vuotta en-nen sen alkamista, ja kerroimme siitä vanhemmille aina, kun tapasimme heitä esimerkiksi vanhempainilloissa.

Päällimmäisenä kaikilla tuntuukin olevan valtava ilo uusista tiloista. Vaik-ka opettajakunnalta on vaadittu suun-natonta joustamista, hermot eivät ole menneet missään vaiheessa – ovatpa yli-määräiset haasteet tuntuneet jostakusta jopa mukavalta vaihtelulta.

– Emme oikeastaan edes miettineet sitä, miten lapset muutoksiin suhtau-tuisivat. Nyt on huomattu, että lapset tykkäävätkin parakeista. Tuntui itses-tään selvältä, että lapset eivät ole asiasta moksiskaan – aikuisillehan muutokset tuottavat suurempaa päänvaivaa, Paak-kanen naurahtaa.

Kouluja korjataan ahkerasti> Meilahden koulun perusparannus on yksi tilakeskuksen

viime vuosien suurimmista hankkeista. Korjaukseen on budjetoitu yli 10 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen hankesuunnitelma tehtiin vuonna 2010, ja tositoimiin päästiin viime keväänä.

> Koulutiloista Meilahden lisäksi laitetaan kuntoon esi-merkiksi Vuosaaren peruskoulu, Haagan peruskoulu, Stadin ammattiopiston Käpylän koulutusyksikkö ja Ku-losaaren ala-aste.

> Koulujen perusparannushankkeita on suunnitteilla lu-kuisia. Hankesuunnitelmassa selvitetään muun muassa hankkeen laajuus, toteutustapa, hinta ja aikataulu.

> Perusparannuksiin ryhdytään virkamiesten, lautakun-nan, kaupunginhallituksen tai -valtuuston päätöksellä. Ne tekevät päätöksensä hankesuunnitelman perusteel-la. Hyväksytty hankesuunnitelma tarkoittaa, että kau-punki sitoutuu hankkeen laajuuteen ja hintaan.

> Kun päätös perusparannuksesta on tehty, tilakeskus ot-taa ohjat käsiinsä. Se kilpailuttaa perusparannuksen, valmistelee päätöksiä ja valvoo rakentamisen laatua. Varsinaisen rakentamisen hoitavat rakennuttajat, jotka tekevät esimerkiksi rakennus-, sähkö- ja putkityöt.

> Korjaushankkeiden lisäksi tilakeskuksella on käynnissä suuria uudisrakentamisen hankkeita. Esimerkiksi Saka-rinmäen koulua laajennetaan, ja Kulosaareen rakenne-taan korttelitalo, johon tulee päiväkoti ja peruskoulu.

aina olemaan se riski, että työt viivästy-vät. Tähtäämme kuitenkin vakaasti sii-hen, että muutot saataisiin hoidettua ke-sän aikana, kun koululaiset ovat lomilla. Silloin peruskorjaus pysyy aikataulus-saan, Järvinen kaavailee.

Jos rakenteista paljastuu uusia yl-lätyksiä, voivat työt lykkäytyä. Pientä jännitystä tuottaa myös evakossa toi-miva hammashoitola, jonka on määrä

”Oppilaat ja opettajatansaitsevatterveellisen ja toimivan koulu-rakennuksen.”

muuttaa korjattuun päätyyn. Saadaanko hammashoitolan tuolit ajoissa asennet-taviksi? Tulevatko kaikki muutkin tilauk-set ajallaan?

Vaikka aikataulua jouduttaisiinkin myöhentämään, tärkeintä on se, ettei laadusta tingitä. Oppilaat ja opettajat ansaitsevat terveellisen ja toimivan kou-lurakennuksen. Järvinen on mukana kaikissa työmaakokouksissa ja katsel-muksissa. Hän vahtii silmä tarkkana, et-tei mikään epäkohta jää huomaamatta.

Parakissa sijaitsevassa rehtorin kans-liassakin elää oma unelmansa. Jos re-montti valmistuu keväällä 2014, se olisi Päivi Paakkasen mielestä aivan täydel- linen ajankohta. Silloin koulurakennus täyttää 60 vuotta.

Sitä ennen on kuitenkin vielä paljon tehtävänä. •

n Raimo Järvinen johtaa projektia ja kertoo HKR-Rakennuttajan valvoja Jukka Kalliolle seuraavia askelia. Koululaiset ovat viihtyneet yllättävän hyvin parakeissa.

Turvallisuusasioita on sen sijaan mietit-ty paljon myös lasten kannalta. Oppilail-le on kerrottu, ettei rakennustyömaan puolelle saa mennä leikkimään. Viestiä on viety myös koteihin, jotta vanhem-mat tähdentäisivät samaa lapsilleen. Toistaiseksi tutkimusretkiltä onkin väl-tytty.

Laadusta ei tingitäLunta satelee hentoisesti koulun pihaan. Turva-aidat rajaavat työmaan erilleen koululaisten puolesta. Menee vielä puo-li vuotta, ennen kuin puolet vaihtavat päikseen: parakkien luokat muuttavat korjattuun siipeen, työmiehet muutta-vat rakennuksen toiselle puolelle ja kou-lussa sijaitsevat luokat muuttavat parak-keihin.

– Peruskorjaushankkeissa tuppaa

20

teks

ti H

EN

NA

TA

NSK

AN

EN

kuv

at P

EK

KA

NiE

miN

EN


Puheterapian asiakasmäärät

kasvavatÄännevirheiden korjaaminen on vain

osa puheterapeutin työtä. Puheterapia tukee lapsen kielellistä kehitystä ja helpottaa

arkielämän kommunikaatiota.

Susanna Ruuth työskentelee Oulunkylän terveysasemalla kuu-den puheterapeutin tiimissä. Kaiken kaikkiaan alle 16-vuoti-aiden lasten ja nuorten kanssa tekee töitä 43 puheterapeut-tia, joista kolme on ruotsinkielistä. Toimessaan Ruuth on ollut vuodesta 1996 lähtien.

Ruuth kiinnostui aikoinaan puheterapeutin ammatista, kun kuuli sii-tä laulunopettajaltaan, joka oli valmistunut puheopistosta logonomiksi eli puhetaidon opettajaksi. Puheterapeutin opinnot hän aloitti Helsin-gin yliopistossa vuonna 1987.

Puheterapia alana on melko nuori mutta kehittynyt. Vaikka terapeu-tit tunnetaan edelleen ärrätäteinä, äännevirheiden korjaaminen on vain pieni osa työtä.

– Puheterapiatyö on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa tuetaan lapsen puheen ja kielen kehitystä, jotta arkielämän kommunikaatio helpottuu, Ruuth kertoo.

Kielellisiä vaikeuksia ovat yleensä puheen tai kielenkehityksen viiväs-tyminen, kielenkehityksen erityisvaikeudet, puhemotoriikan vaikeudet, äännevirheet, puheen epäselvyys, änkytys tai oppimisvaikeudet, joiden taustalla on epäily kielenkehityksen häiriöistä.


Puhe- ja toiminta-terapeuttien yhteistyötäPuheterapeutin vastaanotolle tullaan neuvolan tai kouluterveydenhuollon lä-hetteellä. Ruuth tekee arvion siitä, tar-vitseeko lapsi säännöllistä puheterapiaa tai ohjauksen kaltaista tukea kotona teh-tävää harjoittelua varten. Lapset, joilla on vaikeampia kielellisiä ongelmia, siir-tyvät esimerkiksi foniatrin eli puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkärin ja foniat-risen työryhmän jatkotutkimuksiin.

– Terapiatyön lisäksi teemme paljon yhteistyötä päiväkotien kanssa. Siellä on suurin osa meidän asiakkaistakin. Jon-kin verran meillä käy myös kouluikäisiä. Laajaan yhteistyöpiiriimme kuuluvat lääkärit ja muut terapeutit, kuten psyko-logit ja toimintaterapeutit, sekä tietysti vanhemmat, Ruuth kertoo.

Asiakastyön lisäksi työnkuvaan kuu-luvat myös terapioiden kirjaaminen ja erilaisten lausuntojen kirjoittaminen.

Osa työstä on kuvallisen tukimateri-aalin tekoa kotona käytettäväksi. Mate-riaalia käytetään, kun lapsi ei vielä kyke-ne ilmaisemaan itseään sanallisesti tai hänellä on ymmärtämisvaikeuksia.

– Kuvamateriaalit voivat olla esimer-kiksi kylpyhuoneen seinälle tarkoitettu-ja kuvia käsien pesusta tai vessan vetä-misestä. Kuvien avulla lapsi pystyy ker-tomaan, mitä hän haluaa.

Terapiaa varhaisessa vaiheessaTyötahti puheterapiassa on melko kii-reinen, koska asiakkaita on tullut lisää. Kehittyneen neuvolatoiminnan ansi-osta tapauksia havaitaan paremmin ja nuorempana. Ruuthin mukaan on hyvin tärkeää, että terapiatyötä päästään teke-mään aikaisessa vaiheessa. Joskus yksi käynti voi riittää, mutta asiakassuhde voi myös kestää useamman vuoden, jopa kouluikään asti.

– Asiakaskunnastamme yksi iso osa on maahanmuuttajaperheitä. Monilla perheillä ei ole suomen kielen taitoa, jo-

ten tulkin avulla käymme läpi esitiedot ja alkukeskustelut.

Lisämausteen maahanmuuttajatyö-hön tuovat kulttuuriset erot: mitä pu-heterapia tarkoittaa esimerkiksi soma-linkieliselle tai muualta Afrikasta tulleel-le perheelle. Haastetta työhön tuo myös työskentely usean eri kielen kanssa.

Kun lapsi oppii kertomaan asioistaanRuuth ammentaa uutta tietoa koulutus-päiviltä, joita on keväisin ja syksyisin. Li-säkoulutusta saa halutessaan ulkopuo-lisilta kouluttajilta. Hyviä ideoita saa myös omasta tiimistä.

– Vaihdamme päivittäin työkavereiden kesken ideoita siitä, miten puheterapia voisi olla lapselle antoisaa ja motivoivaa. Heti kun pieni lapsi tulee vastaanotol-le, rupeankin fiilistelemään, mikä juuri häntä kiinnostaa: olisiko se dinosaurus tai auto.

Työssä hyödynnetään jonkin ver-ran tietotekniikkaa esimerkiksi terapia-peleissä ja kuntoutusohjelmissa. Ruuth kuitenkin suosittelee lautapelejä, koska ne tukevat kielen harjoittelua ja vuoro-vaikutusta.

Ruuth pitää työtään innovatiivisessa tiimissään antoisana, sillä päivät ja asi-akkaat ovat erilaisia.

– Parasta työssäni on, kun terapia on vaikuttanut niin, että lapsi pystyy itse kertomaan asioistaan. Silloin olemme osanneet antaa oikeita ohjeita perheelle ja tukeneet myös päiväkodin arkea. •

n Eira Lindh, kiinteistösihteeri, kiinteistövirastoHenkilöstöravintolassa tulee käytyä paljon. Lisäksi olen juuri lähettänyt hakemuksen työsuhdematkalipuista. Liikuntaedut vaikuttavat hyviltä, ja suunnitelmissani on hankkia kaupungin kuntosalikortti. Liikunta- ja matkus-tusedut ovat kaupungilla hyvät, mutta toivoisin liikunta-seteleitä, joita voisi käyttää muuallakin kuin tietyissä kau-pungin liikuntapaikoissa.

n antti VEsiVaLo, lehtori, opetusvirastoSeuraan henkilöstöetuja aika paljon ja käytän henkilö-kortilla saatavia etuja muun muassa työpaikkaruokalas-sa, liikuntapaikoissa ja museoissa. Minulla on käytössä myös työsuhdematkalippu, joka on mielestäni erityisen

tärkeä etu. Lippujen myötä olen vähentänyt oman auton käyttöä huomattavasti. Matkustamiseen, ruokailuun ja työ-

viihtyvyyteen liittyvät edut ovat mielestäni keskeisiä, ja toivon, että nämä edut pysyvät jatkossakin hyvinä.

n Maarit PöLönEntietojenkäsittelysuunnittelija, sosiaali- ja terveysvirastoKäytän esimerkiksi uimahalleista ja eri liikkeistä saatavia alennuksia. Minulla on käytössä puhelinetu, ja aiemmin minulla oli myös työsuhdeasunto. Lisäksi käytän työter-veyspalveluita ja työsuhdematkalippuja, jotka ovat mo-lemmat tosi hienoja etuja. Liikuntapalveluita on tarjolla vain Helsingissä, ja jään niistä hiukan paitsi, koska en asu täällä. Toivoisin liikuntaseteleitä, joita voisi käyttää missä ta-hansa paikkakunnalla.

n MikaEL ströM arkkitehti, kaupunkisuunnitteluvirasto

Edullisen lounaan lisäksi hyödynnän henkilöstökerhojen harrastusmahdollisuuksia. Kerhojen kautta käyn muun muassa konserteissa. Alennukset uimahalleista ja muis-ta liikuntapaikoista ovat hyviä etuja; niitä voisin käyttää

enemmänkin. Olisi hyvä, jos liikuntaseteleitä voisi käyttää nykyistä vapaammin haluamissaan liikuntapaikoissa.

gallup

> Nimi: Susanna Ruuth

> Ammatti: puheterapeutti

> Virasto: sosiaali- ja terveysvirasto,

lasten foniatrian ja puheterapian

poliklinikka

> Ikä: 48

> Perhe: aviomies, kolme lasta

> Harrastukset: hiihto, laskettelu,

talviuinti, ompelu, askartelu

> Motto: Päivä kerrallaan.

kuka

”Tuemme lapsenpuheen ja kielenkehitystä,jotta arkielämänkommunikaatiohelpottuu.”

Mitä Henkilöstöetuja käytät? Millaisia etuja toivoisit lisää?teksti EEVA TÄHTINEN kuvat PEKKA NIEMINEN

kaupungin työntekijänä saat monipuolisia etujaKaupungilla on tarjolla henkilöstöetuja, joihin kannattaa tarttua: oma pankki - Henkilöstökassa, ohjattua liikuntaa, virkistyspaikkoja, työsuhdeasuntoja sekä työ-suhdematkalippuetu. Henkilöstökorttia näyttämällä voit maksaa Palmian henki-löstöravintoloissa, pääset edullisesti teatteriin tai uimaan ja saat myös alennusta eri liikkeistä. Pidä henkilöstökorttisi mukana – virkistyt, rentoudut, harrastat ja teet hankintoja edullisesti. tutustu henkilöstöetuihin helmessä > henkilöstö > henkilöstöetuudet

*Muistahenkilöstö-edut!

*

22

kaffella


teksti MINNA TAKKUNEN kuvat SEppo SAArENTolA

Palvelukseen halutaan

Kaupungin uusi rekrytointi-ilme lanseerattiin vuoden alussa. Miksi uudistusta tarvittiin? Entä millainen työnantajakuva 28 värikylläisen kuvaikonin taustalta löytyy?

Kolme seppää. Rullalauta. Keittiötyöntekijän hattu. Raitiovaunu. Työmaakypärä. Nämä kaik-ki ja laaja joukko muita kiteytettyjä tunnuksia löytyy kaupungin uudistetusta rekrytointi-il-meestä.

– Kaupungin tarjoamien työtehtävien kirjo on niin laaja, että yhtä visuaalista symbolia on mahdotonta löytää, julkai-supäällikkö Rita Ekelund toteaa.

Ilmeen uudistustyössä mukana olleet Ekelund, rekrytoin-tipäällikkö Riitta Hellman ja viestintäpäällikkö Päivi Seik-kula ovat kokoontuneet keskustelemaan uuden ilmeen ra-kentamisvaiheista ja työnantajakuvan merkityksestä.

Miksi rekrytointi-ilme ylipäätään on tärkeä?– Rekrytointi-ilmeestä heijastuva työnantajakuva kertoo tari-naa, joka toistuu erilaisissa yhteyksissä. Siksi on tärkeää miet-tiä, mitä rekrytointi-ilmeellä oikeasti halutaan kertoa, Seik-kula sanoo.

Visuaalinen viestintä on kuitenkin vain osa työnantaja-kuvaa.

– Vaikka kuinka panostaisimme aikaa ja rahaa näyttävään ilmeeseen, panostus menettää lopulta merkityksensä, jos oma toimintamme ei vastaa viestinnän keinoin antamiamme lupauksia. Tämän vuoksi iso merkitys on esimerkiksi sillä, mi-ten rekrytointi käytännössä hoidetaan, Hellman painottaa.

n Riitta Hellman, Rita

Ekelund ja Päivi Seikkula

kertovat, miten uusi rekrytointi-

ilme syntyi.

> KesKustelemassa: rekrytointipäällikkö

riitta Hellman henkilöstökeskuksesta

julkaisupäällikkö rita Ekelund hallintokeskuksestaviestintäpäällikkö

päivi Seikkula Starasta.

> aiHe: kaupungin uusi rekrytointi-ilme

> PaiKKa: Teatterikahvila Thalia

23

”Halusimme tyylillisesti viestiä sitä, mitä kaikkeaHelsingin kaupunkikulttuuripitää sisällään.”


Uusi syke rekrytointiin > Kaupunki päätti viime keväänä aloittaa

uuden rekrytointi-ilmeen suunnittelun.> Vaiheittain edenneeseen työhön osallistui kaupungilta

kahdentoista hengen tiimi eri virastoista ja liikelaitoksista. > Ilmeen toimivuutta testattiin opiskelijoilla, asukkailla ja

kaupungin työntekijöillä.> Rekrytoinnissa hyödynnettävät materiaalit

löytyvät kaupungin aineistopankista. Materiaalit ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä.

> Ilmeen käytännön soveltamisesta järjestetään kevään aikana infotilaisuuksia henkilöstö- ja viestintätehtävissä työskenteleville.

> Uudet ilmoituspohjat työpaikkailmoituksille löytyvät Aineistopankista.

– On tärkeää, että rekrytoivat esimiehet hallitsevat rekrytoinnin aikataulun, vas-taavat jouhevasti tiedusteluihin ja tunte-vat rekrytointia säätelevät juridiset ky-symykset, hän lisää.

Imagoon vaikuttaa vuorovaikutus työnhakijoiden kanssa töihin värväämi-sen jokaisessa vaiheessa, aina ensimmäi-sistä viesteistä perehdyttämiseen.

Hellman pitää äärimmäisen tärkeä-nä, että se mitä rekrytointiprosessin ai-kana työntekijälle organisaatiosta luva-taan, pitää paikkansa. Lupausten lunas-taminen herättää työntekijässä haluk-kuuden sitoutua työnantajaan.

Miksi kaupungin rekrytointi-ilme uudistettiin juuri nyt?Kaupungin teettämissä henkilöstö- ja mielikuvatutkimuksissa havaittiin, että tietyt työnantajan vahvuudet, jot-ka henkilöstö tunnistaa, eivät ole kau-pungin vahvuuksia ulkoisten sidosryh-mien mielissä. Näitä ovat muun muas-sa kaupungin tarjoamat mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja kou-lutukseen, töiden haastavuus sekä jous-tomahdollisuudet työn ja muun elämän välillä.

– Muun muassa näitä tulleita seikkoja

haluamme jatkossa nostaa esiin työnan-tajaviestinnässämme, Hellman kertoo.

Nyt oli sopiva aika uusia ilme myös siksi, että käytössä olleen rekrytointi-materiaalin kuvapuoli ei ollut enää ajan tasalla.

Ekelund ja Seikkula kertovat, että vanhan ilmeen kuvat symboloivat pi-kemminkin Helsinkiä kuin kaupunkia työnantajana.

– Jossakin kuvissa oli myös ihmisiä, jotka eivät ole enää kaupungilla töissä, Seikkula sanoo.

Miten työtä on toteutettu?Henkilöstökeskus tilasi suunnittelutyön Hill&Knowlton-viestintätoimistolta vii-me vuonna. Hellman kertoo yrityksen erikoistuneen nimenomaan strategiseen viestintään ja tehneen paljon työtä sen eteen, että ilmeen taustalla on syvempi ajattelu työnantajakuvasta.

Kaupungin henkilöstö- ja viestintä-ihmisistä koottiin kahdentoista hengen tiimi, joka työskenteli Hill&Knowltonin kanssa.

– Työryhmän keskustelut olivat oleel-lisia. He haastoivat meidät ajattelemaan, mitä haluamme, Hellman kertoo.

Ilmeen tahdottiin viestivän yhteisestä, isosta organisaatiosta, joka toimii taustal-la kellon ja vuoden ympäri ja jossa kaikilla on tärkeä tehtävä.

Tunnelmaltaan ja sisällöltään erilaisia ilme-ehdotuksia testattiin silloisen Hel-singin palvelualojen oppilaitoksen cate-ring-alan opiskelijoilla, Metropolian ra-kennustekniikan insinööriopiskelijoilla ja kaupungin työntekijöillä. Lisäksi tehtiin katugallup Kampissa.

Mitkä ovat uuden ilmeen tärkeimmät elementit? Testauksen, äänestyskierrosten ja keskus-

teluiden perusteella päädyttiin lopulta 28 ikonin värikkääseen kokonaisuuteen.

Ikoneista löytyy kaksi maailmaa: toi-saalta Helsingin maamerkkejä, toisaal-ta kaupungin työtä ja palveluja kuvaavia symboleita.

– Halusimme ikonien kautta tyylilli-sesti viestiä myös sitä, mitä kaikkea Hel-singin kaupunkikulttuuri pitää sisällään. Helsinki on elävä ja monimuotoinen kau-punki, joten miksi haluaisimme olla jotain muuta työnantajana, Hellman kuvailee.

Uudistettua ilmettä on jo kiitelty mo-nipuoliseksi, pirteäksi ja Helsingin oloi-seksi.

Millä tavalla uusi ilme otetaan käyttöön?Ilmettä tullaan hyödyntämään kaikessa rekrytointiviestinnässä, kuten kaupungin työnantajasivustolla osoitteessa helsinki-rekry.fi, rekrytoinnin Facebook-sivuilla, esitteissä ja messumateriaaleissa.

Ekelund muistuttaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole kaupungin uusi kokonais-brändi, eikä rekrytointi-ilmeestä rakenne-ta virastoille ilmettä.

– Mutta uusi ilme on osa emobrändiä. Se on rennosti kiinni kaupungin yleisil-meessä, hän toteaa. •

Lasse Männistö

24

asukas


teksti TEIJA LAAKSO kuvat PuOLuEIdEn vIESTInnäT

Yleiskaava työllistää uutta valtuustoa

Uusi kaupunginvaltuusto aloitti työnsä. Mitä

asioita ajavat tulevalla kaudella valtuuston suurimmat ryhmät

Kokoomus, Vihreät ja Sdp?

Helsingin tulevat suunnat

1 Miten ryhmältänne sujui taakse jäänyt nelivuotiskausi?

2 Mitä keskeisiä asioita ajatte vuonna 2013?

3Mitä palveluja asukkaille pitäisi tuottaa, ja miten palveluja pitäisi kehittää?

4 Mistä voidaan säästää ja vähentää?

5Keiden asiat ovat teille lähimpänä sydäntä?

KoKooMuKsen valtuustoryhMän puheenjohtaja

1Viime valtuustokaudel-la saatiin aikaan mer-kittäviä rakenteellisia

uudistuksia, esimerkiksi so-siaali- ja terveystoimen fuu-sio. Maankäyttö- ja rakennus-puolella taas kaavoitettiin monia uusia asuinalueita. Lisäksi teimme merkittäviä joukkoliikenneratkaisuja. Länsimetroa alettiin vihdoin kunnolla ra-kentaa.

Taloudellisesti valtuustokausi oli hyvin haastava. Oli mietittävä muun muassa, miten kaupungin toimintaa voidaan jatkuvasti tehostaa ja saada vähemmällä enem-män, miten turvataan vanhusten palvelut ja miten vasta-taan asuntopulaan.

2Talous on iso asia: miten saamme kaupungin or-ganisaation tuottamaan vaadittavat palvelut ja re-surssit tehokkaaseen käyttöön. Tarvittavien inves-

tointien kanssa taloudellinen yhtälö on todella vaativa. Toinen on sosiaali- ja terveystoimen uudistus. Sen ra-kenne on valmis, nyt pitää viedä organisointi pidemmäl-le. Uuden Helsingin yleiskaavatyö puolestaan ratkaisee, saadaanko tulevien vuosikymmenten asumisen tarpeet ratkaistua.

3Uusia julkisia palvelui-ta ei voida lähteä kehit-tämään, vaan päinvas-

toin joudumme miettimään, miten turvataan edes nykyi-set palvelut. Meidän täytyi-si pohtia palvelujen tuotan-tomuotoja. Haluaisimme, että

tässä kaupungille esitettäisiin haasteita: miten sen palvelut voi-

taisiin tuottaa paremmin kuin nyt? Se, kuka palvelun tuottaa, ei ole meille

ideologinen kysymys.

4Tietyiltä osin varmaan hallinnosta voi säästää, sil-lä kaupungin organisaatio on aika raskas. Muis-ta kunnista voitaisiin ottaa oppia, miten palvelut

tuotetaan pienemmillä resursseilla. Toisaalta ei ole varsi-naista tarvetta säästöihin, vaan kyse on kustannusnou-sun hillitsemisestä. Ja kun tiedetään, että tulevat vuodet ovat raskaita, on asennoiduttava jatkuvaan kulukuuriin.

5Teemme työtä kaikkien nykyisten ja tulevien kau-punkilaisten eteen, ehkä painottuen niihin tuleviin ja mietimme, mihin suuntaan Helsinkiä tulisi hei-

tä varten kehittää. Toisaalta on ajateltava myös turisteja, vieraita ja tänne investoivia yrityksiä. Viime vuosina Hel-sinki on saanut uutta elinvoimaa, sykettä ja kansainvälis-täkin nostetta.

85valtuutettua

> Kaupunginvaltuuston pj Mari Puoskari (Vihr.)> Kaupunginhallituksen pj Tatu Rauhamäki (Kok)> Kaupunginvaltuusto päättää strategiasta 2013–2016 kevään aikana. > Kaupunginvaltuusto kokoontuu joka toinen keskiviikko.> Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata joko paikan päällä tai Helsinki-kanavalta helsinkikanava.fi suorana lähetyksenä.> Lisätietoja hel.fi > Päätöksenteko > Kaupunginvaltuusto

2013–2016 Kaupunginvaltuusto

43 miestä

42 naista

37 uutta

valtuutettua

Emma Kari Osku Pajamäki

25

Vihreiden Valtuustoryhmän puheenjohtaja

1Helsinki on menossa vihreämpään suuntaan. Viime valtuustokaudella tehtiin isoja joukkoliikenneratkaisu-

ja, esimerkiksi Jokeri-linja ja Östersundomin metrolinjaukset. Olemme saaneet myös paran-nusta siihen, miten luontoasiat otetaan huomioon yleiskaavassa. Uudet asuinalueet tullaan rakentamaan niin, että ihmiset voivat asua ja kasvattaa lapsiaan kaupun-kimaisessa ympäristössä, luontoalueita säästetään ja joukkoliiken-ne toimii. Iso asia oli myös sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistä-minen.

2 Isoin asia on ehdottomasti yleiskaava. Meidän peruslin-jauksemme on, että Helsinkiä tulee viedä siihen suuntaan, että uudet asuinalueet ovat tiiviitä ja toimivien joukkoyh-

teyksien saavutettavissa. Tällöin myös palvelut ja luonto pysy-vät lähellä.

3Keskustakirjaston saaminen Helsinkiin on yksi tärkeä tekijä kaupunkikulttuurin edistämisessä. Parannuksia kulttuurin alueella ei kuitenkaan saa tehdä lähipalveluiden kustannuk-

sella. Kun asuminen on tiivistä ja kaupunkimaista, voidaan huo-lehtia paremmin myös lähipalveluista, kuten kirjastoista, päiväko-deista ja kouluista.

4 Säästöt pitäisi tehdä jäykkää virastorakennetta ja palvelu-ketjuja sujuvoittamalla sen sijaan että leikkipuistoja ja puis-totätien toimintaa lopetetaan. Esimerkiksi nuorisopuolel-

la on katsottu, vastaavatko palvelut sitä, mitä nuoret itse halua-vat. Siellä on todettu, että aina ei ole oleellista, että toiminnalle on omaa tilaa, vaan tiloja voidaan käyttää yhdessä muiden virastojen kanssa. Näin voidaan saada säästöjä aikaan.

5Uuden valtuustoryhmän kanssa olemme tulleet siihen tulok-seen, että parhaiten toimimme varmistamalla, että kukaan ei putoa yhteiskunnan ulkopuolelle, eli haluamme lopettaa

eriarvoistumiskehityksen heti alkuunsa. Lapsiperheet voivat par-haiten, kun oppimiserot eri alueilla ovat pieniä. Kaupunkilaiset voivat parhaiten tasa-arvoisessa kaupungissa. Siksi haluamme pa-nostaa heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaisten asioihin.


15

sdp:n Valtuustoryhmän puheenjohtaja

1Olemme tehneet töitä sen eteen, että budjetti asetetaan realis-tiselle tasolle. Helsinkiin on arvioitu muuttavan taas 7 000 uut-ta kaupunkilaista vuonna 2013, joten palveluiden tarve kasvaa

voimakkaasti. Vaikutimme voimakkaasti siihen, että vanhusten pal-veluiden hoitoketju saataisiin kuntoon. Meille oli myös tärkeää, että kahden sosiaali- ja terveyspuolen jättiviraston yhdistyminen saatiin toimivaksi. Näiden asioiden järjestäminen oli osaltaan myös työssä-käyvien perheiden tukemista.

2Viime vuonna olimme ajamassa näitä asioita bud-jettiin, ja nyt otamme niistä vastuun, kun meille tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohta-

juus. Isona asiana tämän vuoden valtuustossa on asumi-

sen ja maankäytön yleiskaavan valmistelu. Haluamme, että kaupunkilaisilla on paremmat edellytykset asua kohtuuhintaisesti ja että jokaisesta kaupunginosasta pidetään huolta. Haluamme myös pitää kulttuurihank-keita esillä, ne kun helposti hautautuvat sosiaali- ja ter-

veyspalveluiden alle. Käsittelyyn ovat tulossa esimerkik-si keskustakirjastohanke, Tanssin talo, Checkpoint Hel-

sinki ja Olympiastadionin alueen kehittäminen.

3Vanhusten hoitoketju on nimenomaan hyvä esimerkki konkreettisista palveluista: se on kodissa tapahtuvaa hoi-toa, omaishoitoa ja lääkäripalveluja. Mutta yhtä lailla mui-

denkin palveluiden kehittämisen pitää olla suunnitelmallista.

4Kaupunki ei ole tähän mennessäkään ottanut velkaa kuin in-vestointeihin. Syömävelkaa ei oteta. Nyt on rakenteilla useita suuria osayleiskaava-alueita, ja niiden rakennusvaiheesta koi-

tuu toki kustannuksia. Uudet asuinalueet, kuten Jätkäsaari, Kalasa-tama ja Kruununvuorenranta, on integroitava nopeasti nykyiseen lii-kenne- ja palveluverkkoon, ja tähän kuluu rahaa.

Tuottavuutta voidaan aina parantaa, mutta yhdessä sopien. Repi-vät pakkosäästöt aiheuttavat vain sekaannusta ja kuluja, kun kaupun-kiin muuttaa jatkuvasti paljon uusia asukkaita.

5 Lähimpänä sydäntä ovat ne, ketkä kaupungin palveluita eniten tarvitsevat. On koetettava välttää alueiden välistä eriarvoistu-mista eli pidettävä huolta niistä alueista, jotka tukea eniten tar-

vitsevat. •

9Vasemmistoliitto

8Perussuomalaiset

5 Rkp

3Keskusta

2Kristilliset

1Skp

SDP

19

Vihreät Kokoomus

23

26

hyvinvointi


teksti STIINA HONKAMAA kuvitus JeNNy LucANder

Päihdeohjelma antaa selkeät työkalut, miten toimia, jos työpaikalla havaitaan työntekijän

päihdeongelma. Uusi ohjelma on aiempaa helpompi käsitellä työyksiköissä.

Puhutaan päihteistä K eskustelimme pari vuotta sitten

työhyvinvointipäivässä päihteis-tä. Sain jo silloin palautetta, että vihdoinkin asiasta puhutaan ää-neen, osastonhoitaja Irene Pit-känen Auroran sairaalan osas-

tolta 15-4C kertoo.Työhyvinvointipäivänä käytiin läpi varhaisen

tuen malli ja päihdeohjelma. Pitkänen osallistui tämän jälkeen vielä esimiesten päihdekoulutuk-seen. Siellä pyydettiin, että osastoille tehtäisiin oma päihdeohje.

– Tein ohjeesta dokumentin, jota käsiteltiin sitten henkilökunnan kokouksessa. Ohje käytiin kohta kohdalta yksityiskohtaisesti läpi, Pitkänen toteaa.

Vihdoinkin avointa keskusteluaAuroran sairaalan osasto 15-4C on yleispsykiatri-nen, suljettu akuuttiosasto, jossa on 14 hoitajava-kanssia, osaston lääkäri, kolme erityistyöntekijää ja muutama laitoshoitaja. Osaston päihdeohjee-seen kirjattiin kiteytettynä selkeät toimintaohjeet päihdetapausten varalle.

– Ensimmäiseksi kyseeseen tulee varhainen puuttuminen eli epävirallinen keskustelu. Tämän jälkeen virallinen puuttuminen, jossa työntekijä ohjataan hoitoon.

Jos henkilö ei tämän jälkeen pysty täyttämään työntekovelvollisuuttaan asianmukaisesti, voi työnantaja harkita kurinpidollisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joita ovat suullinen huomautus, kirjal-linen varoitus sekä palvelussuhteen irtisanominen tai purkaminen.

Osaston oman päihdeohjeen tekemisestä on Pitkäsen mukaan ollut paljon hyötyä.

– Nyt on mustaa valkoisella. Vuorovastaavat ja kaikki muutkin tietävät, miten toimia tällaisissa ti-lanteissa. Myös uusien työntekijöiden kanssa asiat käydään huolellisesti läpi.

Henkilöstö on ollut tyytyväinen siihen, että päihdeasioista puhutaan ääneen.

– Joku totesi, että vihdoinkin näistä asioista puhutaan, sillä aiemmin on ollut hieman sellais-

psykologi


Työterveyspsykologi David Parland pohtii, miten jokainen voisi siirtyä arvokkaasti eläkkeelle.

Eläkkeelle siirtymisen monta ikkunaa

EsimiEs, ystävällisEsti: ”Sinähän jäät toukokuussa eläkkeelle?”. Työn-tekijä, vihaisesti: ”No en takuulla!! Mistä sä tommosta keksit?!”

Esimerkkini ei ole kovin tavaton sananvaihto suurten ikäluokkien työelämässä nykyään. Esimiehiä ohjeistetaan muun muassa tulos- ja kehityskeskusteluissa ottamaan eläkkeelle siirtyminen ajoissa puheek-si ikääntyneen työntekijän kanssa osana urasuunnittelua, mutta myös yksikön henkilöstösuunnittelua. Eri tulokulmat aiheuttavat helposti ju-miuttavia väärinkäsityksiä osapuolten välillä.

työntEkijän tulEvaisuuDEn näkymissä keskeistä on työn sisällön koettu mielekkyys ja merkityksellisyys (suora yhteys koulutus- ja osaa-mistasoon) suhteutettuna muutoksiin omissa voimavaroissa ja tervey-dessä, tulevan eläkkeen riittävyys sekä perhe- ja läheistilanne. Esimer-kiksi organisaatiomuutos voi koetella sitä, miten mielekkääksi työn ko-kee. Mielekkyysnäkökulma koostuu paitsi työn sisällöstä myös arvos-tuksesta työyhteisössä sekä asiakkaiden ja esimiesten silmissä. Myös taloudellinen ja terveysnäkökulma vaikuttavat keskeisesti tulevaisuu-den suunnitelmiin. Jäänkö tyhjän päälle? Ja onko parisuhteessa odo-tettavissa heinäpoutaa vai raekuuroja? Onko lapsenlapsia tai omia hoi-dettavia vanhempia, houkuttelevia harrastuksia ja ystäviä? Myös media-keskustelu ja lähipiirin asenteet vaikuttavat suunnitelmiin.

kaikEn kaikkiaan sitoutunut työntekijä on usein varsin ristiriitaisten näkymien ja odotusten kentässä. Hän pyrkii tässä luopumisprosessissa ja uuteen siirtymisessä rakentamaan itselleen ja viiteryhmälleen hy-väksyttävän tarinan ja ”onnellisen lopun” työuralleen ja sitä kautta mie-lekkään ja arvokkaan tulevaisuuden itselleen. Oliko työlläni vaikutusta?

mitEn EsimiEs voi tukea tässä haasteessa? Häntä voi kismittää suunni-telman viipyminen. Tilanteessa tarvitaan kuitenkin kaikilta osapuolilta usein aikaa, keskustelua, kuuntelua ja kärsivällisyyttä, eikä vähiten koti-joukoilta. Voimaannuttavien vaihtoehtojen tutkiminen on hyödyllistä – voisiko ratkaisu olla esimerkiksi osa-aikaisuus, osa-aikaeläke, tehtävien keventäminen tai esimiesasemasta luopuminen?

sEkä työntEkijän että esimiehen on syytä valmistautua hyvin tulos- ja kehityskeskusteluihin. Hyvin ja yhteisesti pohjustettu suunnitelma luo ennakoitavuutta ja vapauttaa energiaa.

mistä tietoa?Päihdeohjelma ja siihen liittyvä materiaali löytyy Helmestä > Henkilöstö > Sairastaminen ja työkyvyn tuki > Päihdeasiat

Ehkäisevän päihdetyön sivut: hel.fi > Sosiaali- ja terveysvirasto > Aikuisten ehkäisevä työ

Päihde-ohjelman käsittely helpottuivuoDEsta 2005 voimassa olleen päihdeoh-jelman pullonkaulana oli monessa tapauk-sessa suuri ja hankala dokumentti.

Uusi päihdeohjelma pyrkii tekemään sen läpikäymisestä helpompaa.

– Olemme miettineet, miten asiat saatai-siin vietyä työpaikkojen arkeen mahdolli-simman helposti. Tavoitteena on, että päih-deohjelmaa oikeasti hyödynnetään, työhy-vinvointipäällikkö titi Heikkilä henkilöstö-keskuksesta kertoo.

Kaupungilla on noin 4 000 esimiestä, jot-ka työskentelevät niin kotihoidossa kuin Sa-tamassakin, joten työolosuhteet ja ohjelman läpikäyntimahdollisuudet ovat hyvin vaihte-levia.

– Koko ohjelman läpikäynti yhdellä ker-taa henkilökunnan kanssa on aika haas-teellista. Tammi–helmikuun aikana val-mistuukin esimiehille tiivistetty esi-tysmateriaali, jonka avulla he voivat

helpommin käsitellä päihdeohjelman hen-kilöstön kanssa, Heikkilä sanoo.

vastuunjako selkeääUusi päihdeohjelma tulee käydä läpi jokai-sessa työyhteisössä. Siinä pyritään selkeäs-ti kertomaan, miten esimiehen tulee hoitaa työntekijän mahdollinen päihdeongelma. Lähtökohtana ohjelmassa on vastuunjako.

– Tärkeintä on nyt tuoda esiin se, mikä on esimiehen, mikä työkaverin ja mikä henkilön oma vastuu. Ei voida ajatella, että vastuu oli-si työpaikan ulkopuolisilla työsuojelutoimi-joilla, Heikkilä toteaa.

Ensisijainen vastuu on työpaikalla, jossa päihdeongelmaa esiintyy. Vastuukysymyk-set ovat tärkeitä myös työturvallisuuteen liittyen: esimies on aina vastuussa siitä, että työntekijä ei vaaranna omaa tai toisten työ-turvallisuutta.

– Jokaisella on oikeus ja velvollisuus ot-taa asia puheeksi. Jos työkaveri on havain-nut ongelman, hänellä on myös vastuu viedä tietoa eteenpäin. Myöhemmin saattaa tulla mieleen, että olisi voinut auttaa, jos silloin olisi ottanut asian esiin. Kyseessähän voi olla kuitenkin sairaus, johon kuuluu asian kieltä-minen, Heikkilä muistuttaa.

– Toivomme, että tämän myötä viriäisi keskustelua päihdeasiasta enemmän-

kin. Asia ei ole mörkö vaan yksi asia muiden joukossa.

ta kulttuuria ilmassa, että mitähän nyt sitten tehdään vai tehdäänkö mi-tään. Nyt tiedetään, miten toimia, jos esimerkiksi työntekijä tulee krapulassa töihin. Tällaiset tilanteet eivät ole ylei-siä, mutta joskus niitä on jouduttu koh-taamaan, Pitkänen sanoo.

Selkeät ohjeet puuttumiseenSelkeät ohjeet helpottavat, jos ongelma-tilanteita tulee vastaan.

– On helppoa toimia, kun asiat on käsitelty suullisesti ja kirjallisesti. Vuo-rovastaavalla on velvollisuus puuttua päihdeongelmaan – selkeät kirjatut oh-jeet antavat paremmat työkalut siihen. On myös hyvä, että faktat ovat kaikkien tiedossa, jolloin työkaveritkin voivat tar-vittaessa puuttua asiaan, Pitkänen muis-tuttaa.

Hän suosittelee oman päihdeohjeen tekemistä muillekin osastoille.

– Nyt kukaan ei voi ainakaan vedota siihen, et-tei tiennyt, että esimerkiksi krapulassa ei saa tulla töihin. Myöskään vuorovastaava ei voi vedota siihen, että ei tiedä, että ti-lanteeseen pitää puuttua. Nyt kissa on nostettu pöydälle. •

28

liikkeellä


1. Heidi Hirsimäki-Ruohonen Jossain palaa! Kuva on Kustaankartanon vanhustenkeskuksen henkilökunnan paloharjoituksista. Kuvaushetkellä ”sosiaaliohjaaja” havahtuu kesken toimintatuokion savuhavaintoon.

TUOMARISTON KOMMENTIT: Epätodellisen dramaattinen tuokiokuva, joka ta-kuulla herättää kysymyksiä. Kuva on sommitte-lultaan täydellisen harmooninen saaden katseen kohdistumaan savun ympäröimään sosiaaliohjaa-ja Teijaan, joka ilmestyy kuin messias seuraajiensa keskelle. Jos tilanne ei ole lavastettu, on kuvan on-nistuminen ja kuvaajan paikallaolo suuri ihme. Jär-jestettynäkin kuva on jännittävä, kaunis ja kysymyk-siä herättävä. Kaupungin työntekijän työpäivä on täynnä draamaa. Arki voi olla tarua ihmeellisempää!

2. Lasse Sundberg Tauko Kaivopuistossa Etualalla oleva staralainen korjaa vanhaa kaivoa. Taustalla oleva henkilö haravoi puistokäytävää.

TUOMARISTON KOMMENTIT: Kuva on hyvin yllättävä. Elementit näyttävät liitetyn toisiinsa surrealismin parhaiden perinteiden mu-kaan. Todellisuus taitaa olla taidetta ihmeellisem-pää. Keskeissommittelu, alaviisto kuvakulma ja outo ympäristö lisäävät tehoa. Mustavalkoisuus tuo te-hokkaasti kohteet esiin. Todella taiteellinen ja arvoi-tuksellinen kuva.

fotokisanparhaat!

Minä & duuni

Henkilöstön Minä & duuni -valokuvakilpailu poiki ansiokkaan dokumentaation kaupungin nykytöistä. Esittelemme voittajat ja muita kisakuvia.

Fotokisaan lähetettiin yhteensä 53 valokuvaa. Tuomaristoon kuuluivat henkilöstökeskuksen viestinnästä Maija-Liisa Kasurinen, Katariina Käyhkö, Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie sekä valokuvaaja Tommi Tuomi, AD Heljä Hyytiä

ja tuottaja Laura Heikkinen Otavamedialta. Kaikki kuvat julkaistaan Helmessä > Henkilöstö. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!


Markku Alén: Tarjottimella puhdas erikoisammattimies Sairaaloiden teknisen huollon mies avaa pesulinjaston tukosta. Epäterävyys ja sattumanvarainen sommittelu tuo mieleen valvontakameran. Teksti tekee kuvasta hilpeän. TUOMARISTON KUNNIAMAININTA

Kirsi-Marja Vuolukka: Haruspuiston tiimipäivä Tiimipäivä Vuosaaren täyttömäellä. Kuvasta välittyy hyvä henki ja ilo. Plussaa, kun ryhmäkuvassa on joku idea!

Salar Mohammad: Yön pimeydessä Kalasataman työmaalta otettu sillan siirtokuva. Kuva on sommittelultaan tehokas katseenvangitsija ja hienosti dokumentoitu hetki. TUOMARISTON KUNNIAMAININTA

3. Lauri Hänninen Eikö työ voi olla hauskaa? Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -paraatissa rakennusviraston puistovastaavan Pekka Engblomin työnä oli esiintyä kaupungin nimikkoeläimenä oravana. ”Erilainen työtehtävä”, sanoi Pekka ja otti kuvaajan tarjoaman pähkinän.

TUOMARISTON KOMMENTIT: Henkilö nousee hyvin esille epäterävästä taustasta. Ihana halattavan sympaattinen henkilökuva, hieman erilainen cityorava.

Erika Eronen: Cubiles WDC-vuosi teetätti kaupunginpuutarhallekin normaalia enemmän istutuksia ympäri kaupunkia. Tässä Musiikkitalon jättikuutiot. Oivaltava panoraamakuva kertoo, että työsarkaa riittää.

Anu Järvinen: Ilta metrovarikolla Huikean kaunis maisemakuva. Liikkuva työ tarjoaa varmasti päivän mittaan hienoja hetkiä.

Hanna-Leena Nuutinen: Vuodenvaihteen muuttoaalto Hyvin sommiteltu, informatiivinen kuva kertoo muuttamisen tuskasta. Pieni ihminen hukkuu laatikkotulvaan.

näyt

tely

t


ilmoitustaulu Tiedot palstalle [email protected] aineistopäivä on 18. maaliskuuta.

Helsingin taidemuseo kevätnäyttelyt 15.2.–26.5.n Marjatta tapiola on jo neljä vuosikymmentä kuulunut suomalaisen maalaus taiteen voimahahmoihin. Tennispalatsin retrospektiivisessa näyttelyssä on nyt ensi kertaa mah-dollisuus nähdä hänen elämäntyöstään läpileikkaus, joka ulottuu 1980-luvun ihmisyy-den kriittisestä tarkastelusta 2000-luvun antiikin taruston tematiikkaan. Tuoreimmat teokset ovat tältä vuodelta.

Samanaikaisesti avautuu näyttely Tulilintu ja Lumineito – Satumaisia teoksia Tret-jakovin gallerian kokoelmista. Esillä on noin 150 teosta 1800-luvun lopun venäläisiltä mestareilta: maalauksia, veistoksia, kuvituksia, grafiikkaa ja esineistöä. Taiteilijoita on yhteensä 33, ja mukana ovat suuret nimet kuten Viktor Vasnetsov, Ivan Kramskoi ja Ni-kolai Roerich.> helsingintaidemuseo.fi

Henkilöstöliikunta tiedottaan Naisten Kympille puoleen hintaan 28.2. astiTule mukaan yksin tai yhdessä työkaverin kanssa Naisten Kympille sunnuntaina 26.5. Tänä vuonna tapahtumaa vietetään kasariteemalla. Lisätietoja ja ilmoittautumiseen tarvittavan kaupungin alennuskoodin löydät henkilöstöliikunnan sivuilta Helmi-intrasta.

n Muita kevään tapahtumia• Perinteinen sählyturnaus Liikuntamyllyssä la 18.5.• UKK-kävelytesti Eläintarhan urheilukentällä ke 29.5. • Tänä vuonna ei järjestetä Petankkikisoja, eikä Stadin Skaba -golfturnausta.Tarkemmat tiedot Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. Henkilöstöliikunnan ohjattujen liikuntaryhmien vapaat paikat näkee reaaliajassa Helmestä > Sovellukset > Koulutuskalenteri > Henkilöstöliikunta.> lisätietoja liikunnansuunnittelijoilta: pilvi Heinonen, [email protected], puh. 310 87822 tai Eeva-liisa rautiainen, [email protected], puh. 310 87821.

Osallistu ympäristö-

kisaan! Ympäristöpalkinnon saajaa

voi ehdottaa 17.2. asti

osoitteessa

hel.fi/ymparistopalkinto.

Lisätietoa sivulla 15.

Nuoret & Reaktori n rEaKtori oN ilMaiNEN ja kaikille avoin Suomen suu-rin hiihtolomatapahtuma, ja se järjestetään 19.–23.2. Vii-kon aikana luvassa on toimin-taa sekä sisä- että ulko tiloissa. Tapahtumapaikkoina ovat Su-vilahden Kattilahalli (Sörnäis-ten rantatie 22) ja nuorten toimintakeskus Happi (Sörnäisten rantatie 31). Avoinna ti–pe klo 13–20, lauantain 23.2. päätöstapah-tuma klo 18 alkaen.

Tänä vuonna ohjemassa on lumenveis-toa Kattilahallin pihalla, sumokorista, run-saasti työpajoja, Kattilahallissa yläköysirata

sekä julkkiscorner, jossa vieraiden kans-sa käsitellään päivittäin vaihtuvaa teemaa, kuten musiikkia ja itseilmaisua.

Ohjelmatiedot ja kulkuyhteydet Reak-torin nettisivuilla nuoriso.hel.fi/reaktori > tarkemmat aukioloajat löytyvät osoit-teesta nuoriso.hel.fi

The Tall Ships Races 2013 Helsinkin HElsiNKi oN ENsi KEsäNä yksi The Tall Ships Races -purjehduskilpailun neljäs-tä isäntäsatamasta. Hietalahden alueel-le odotetaan 17.–20.7. purjehtivan yli sata näyttävää alusta. Ne tuovat mukanaan yli

Oppisopimus-koulutusta n HaluatKo KEHittää ammattitai-toasi oppisopimuksella? Oppisopi-muskoulutus perustuu työsuhtee-seen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. > lisätietoja tutkinnoista ja yhteys-tiedot: [email protected], hel.fi/ hki/ammatillinen/fi/oppisopimus-koulutus.

2 000 miehistön jäsentä, joista noin puo-let on 15–25-vuotiaita nuoria. Hietalahden ja Jätkäsaaren alueilla järjestetään yleisölle runsaasti ohjelmaa.

Tapahtumasta odotetaan tämän vuo-den Suomen suurinta yleisötapahtumaa yli puolella miljoonalla kävijällä. Kilpai-lun taustalla on Sail Training International (STI), joka on kansainvälinen, voittoa tavoit-telematon järjestö. Helsingin järjestelyistä vastaa kaupungin tapahtumayksikkö.

Tapahtumaan haetaan vapaaehtoisia, joille on tarjolla monenlaisia tehtäviä, ku-ten miehistölle järjestettävien kilpailujen ja kiertoajeluiden avustavia tehtäviä, yleisön opastustehtäviä sekä liikenteenohjausta ta-pahtuma-alueella. Lisäksi aluksille haetaan 15–25-vuotiaita purjehdusoppilaita kilpa-purjehdusosuudelle Aarhusista Helsinkiin tai siirtymäpurjehdukselle Helsingistä Rii-kaan. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei edellytetä, sillä purjehdustaitoja opitaan merimatkalla. > lisätietoja ja ilmoittautuminen vapaa-ehtoiseksi tai purjehdusoppilaaksi osoit-teessa tallshipsraceshelsinki.fi.

31

Pek

ka S

auri

Ristikko nro 1/2013

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 18.3. mennessä osoitteella [email protected].

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 18.3. netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Nina Kouki, Paula Kunnas, Risto Vähävirta, Paula Kanninen ja Tellervo Hyttinen. Kiitos osallistumisesta!



Jus

si P

aJu

ne n

GoGohelmi–maaliskuu 2013

23.1.–28.3. staff onlyValokuvanäyttely esittelee WDC Helsinki 2012 -vuotta kulissien takaa. Ketä ja mitä sieltä löytyy? > virka.fi

15.2. Musica nova helsinki -festivaaliHKO osallistuu Musica Nova Helsinki -tapahtumaan aasialaisin solistein. Konsertti kuullaan Helsinki-kanavalla. > helsinkikanava.fi

18.–22.2. liikuntaa talviloMalaisilleLiikuntavirasto järjestää talvilomaviikolla runsaasti monipuolisia liikuntakursseja ja tapahtumia. > hel.fi/ohjattuliikunta

5.3. & 19.3. luentoJa vuotalossaSenioritiistait klo 14 tarjoavat ilmaisia luentoja. 5.3. aiheena nykyihmisen levittäytyminen, 19.3. suomalaisten alkuperä. > vuotalo.fi

11.–22.3. 16–17-vuotiaiden kesätyöhakuKaupunki palkkaa noin 1 000 16–17-vuotiasta kesätyöntekijää avustaviin tehtäviin. Muiden kesätöiden haku alkoi 21.1. ja jatkuu kevään. > helsinkirekry.fi

9.4. yliPorMestarin asukasilta Jussi Pajunen isännöi seuraavaa asukasiltaa. Paikka ja aika ilmoitetaan viikkoa ennen tilaisuutta kaupungin nettisivuilla. > hel.fi > Osallistuminen > Asukasillat

10.4. helsingin henki ilMestyyAiheina alueellinen osallistuminen, työmatkaliikunta, kesä töihin perehdytys, julkisen liikenteen kehitys ja Stoa.

012013

{ uus

i duu

ni }

Ei kannata olla rähmällään – sometu””

Katse kaupunkiinkuka: Mikko AhoaMMatti: virastopäällikkötöihin: 1.1.toiMiPaikka: kaupunkisuunnitteluvirasto

Mitä kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö tekee?Huolehdin, että virasto pystyy toteuttamaan sille asetetut tavoitteet. Kaupunkisuunnitteluvirastol-la on strategisesti merkittävä rooli: täällä luodaan edellytykset kaikelle kaupunkikehitykselle. Mitä teit aikaisemmin?Toimin Sipoossa kehitysjohtajana ja sitä ennen maankäyttöpäällikkönä. Millainen on työyhteisösi, ja keiden kanssa teet yhteistyötä talon sisällä?Talon sisällä teen eniten yhteistyötä osastopäälli-köiden kanssa.Minkä virastojen kanssa teette yhteistyötä?Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kiinteistö-virasto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto ja talous- ja suunnittelukeskus. Mitä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita teillä on?Keskeisiä sidosryhmiä ovat valtion toimijat, ra-kennusliikkeet ja rakennuttajat, maanomistajat sekä yritykset. Kaikkein tärkeimpiä kumppaneita ovat tietysti asukkaat.Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?Ensimmäiseksi pohdin yhdessä henkilöstön kans-

sa, mihin asioihin lähiaikoina paneudutaan ja mi-ten toimintaa aletaan kehittää. Mitä haasteita työssäsi on?Iso haaste on seudullinen kehitys ja sen ohjaa-minen yhdessä seudun kuntien kanssa. Kestävän kaupunkikehityksen huomioiminen niin ekologi-selta, taloudelliselta, sosiaaliselta kuin kulttuuri-selta kannalta on myös jatkuva haaste. Mitä uutta sinulle tulee eteen?Opittavaa tulee eteen päivittäin sekä asiapuolel-la että ison organisaation toimintakäytännöissä. Seudullisen yhteistyön kehittämisessä ja syventä-misessä on vielä opittavaa.Näkemyksesi Helsingin kaupunkisuunnittelun nykytilasta?Helsinki on viime vuosikymmenten aikana muut-tunut jatkuvasti elävämmäksi ja avoimemmaksi kaupungiksi – se kertoo, että suunnittelutyössä on onnistuttu.Mitä kaupunkisuunnittelussa on edessä tulevina vuosina?Suunnittelemme entisten satama-alueiden ra-kentamista ja liikennettä. Kaupungin on pystyt-tävä kasvamaan sisäänpäin, ja liikkumisen on ol-tava vaivatonta. Käynnissä on yleiskaavatyö, jossa määritellään pitkälle tulevia kehityslinjoja. Mitä teet vapaa-aikanasi?Talvisin hiihdän, ja kesällä vapaa-aika kuluu ve-neillen ja mökkeillen. Harrastan myös lukemista.Missä asut ja miten kuljet töihin?Asun vielä Mäntsälässä, josta kuljen autolla tai ju-nalla. Suunnittelen muuttoa Helsinkiin, jolloin kulkeminen käy helpommaksi.

kuv

a Pe

kka

Nie

min

en

Helsingin henki

Documents

Helsingin henki 1/2013