Helsinginhenki  022012

ym

pär

istö

sivu 14 sivu 16 sivu 22

Sähkö-autottyö-ajossa k

affe

lla

Kirjastokatsootulevaanre

ppar

i

Kulttuurithaastavatjohtamisen

H e l S i n g i n k a u p u n g i n H e n k i löStö l e H t i w w w. H e l . f i / H e l S i n g i n H e n k i

GloriaTyön

Simo Kärki saakokemustaäänimiehenä

sivu 10

02 Helsingin henki | huhtikuu 2012

pääkirjoitusTehdään parempi kaupunki!

Otetaan haasteet vastaan

Tämä vuosi on henkilöstölle ja asukkaille monin tavoin tärkeä. Sosiaali- ja terveystoimien uudistaminen on käynnissä, ja se vaikuttaa niin henkilös-tön työhön kuin asukkaiden palveluihinkin. Syksyllä koittavat kunnallis-vaalit. Tuoreen kaupunginvaltuuston päätettäväksi valmistellaan strate-

giaa nelivuotiskaudeksi. Kuntarakennekeskustelu on virinnyt uudelleen. Paljon on palloja ilmassa. Viisasta ennakointia, kette-rää ajattelua ja herkkää tulevan hahmotta-mista kysytään sekä esityksiä valmistelevilta virkamiehiltä että asioista päättäviltä poliiti-koilta, kun lähivuosien Helsinkiä, henkilös-tön työtä ja kaupungin palveluja kehitetään. 

Kaupunki ei ole tullut tilanteeseen tyh-jästä vaan Helsingillä on pääkaupunkina jo 200-vuotinen historia. Haasteet olivat 1800-luvun lopullakin suuret, kun kaupunki kasvoi huimaa vauhtia. Tehtävät lisään-tyivät, ja esimerkiksi 1870-luvulla alempi opetus eli kansakouluasiat sekä köyhäin-hoito tulivat kaupungin hoidettaviksi.

Opetuksen ja sivistyksen lisäksi kaupungin palveluja ovat jo varhain olleet ter-veyden- ja sairaanhoito, palotoiminta sekä yleiset ja tekniset työt. Työtä entisaikain helsinkiläisten hyväksi ovat tehneet muun muassa työ- ja vaivaistalon johtaja, ylem-päin kansakoulujen luokanopettajatar, kaupunginkätilö, kauppahallin päällysmies, ruiskumestari ja ruuanlaittamon johtaja. Nykyisin Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, ja meitä eri alojen ammattilaisia on noin 39 000. Tehtävänimik-keitä on noin 2 000.

Tulevaisuudessa riittää ratkottavia asioita. Historia antaa henkilöstölle ja päättä-jille luottamuksen selviytymisestä sekä perustan toiminnan kehittämiselle jatkossakin. 

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > www.hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 3 6.6. Nro 4 5.9. Nro 5 24.10. Nro 6 12.12. Aineistot 16.5. 15.8. 3.10. 19.11.

Kampinkappelissa kohdataan

NarINkkatorILLe kohoNNut Kampin kappeli on kaikille avoin hiljentymis- ja kohtaamispaikka kaupungin vilkkaassa sydämessä. Se avaa ovensa kesän kynnyksellä.

Idea ja toive rakentamiseen tulivat kaupungilta. Toiminnassa ovat mukana Helsingin seurakuntayhtymä ja sosiaalivirasto, jotka tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötä samoissa tiloissa. Kappelis-sa on tavattavissa seurakunnan työntekijöitä sekä neljä sosiaalialan ammatillista työntekijää.

Sosiaalialan ammatillisten työntekijöiden työnkuvaan kuuluu psy kososiaalinen asiakastyö, etsivä ja jalkautuva työ Kampin alueel - la ja uusien työmuotojen kehittäminen. Heidät tavoittaa ilman ajanvarausta joka päivä.

Puurakenteisessa kappelissa on 11,5 metriä korkea kappeli sali, informaatioaula ja vastaanottotila henkilökohtaisia keskusteluja varten. Se tarjoaa hiljentymispaikan kaupungin vilkkaimmalla pai-kalla, eikä siellä ole tarkoitus järjestää jumalanpalveluksia. Kappeli on auki aamusta iltaan.

→ Kappeli otetaan käyttöön 31.5. klo 18 Lasipalatsin aukiolla. Avajaistilaisuudessa on yhteislaulutapahtuma.

→ Kappeli on osa Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa.

→ hel.fi > sosiaalivirasto > WDC Helsinki 2012 > Kampin kappeli

,, Historiaantaa perustan kehittää toimintaa jatkossakin.”

Maissi kasurinenJuttuideat ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

PS: Kaupungin henkilöstön ammattien historiaa valot-taa juhlavuonna Ammatteja kautta aikojen -nettinäyt-tely osoitteessa hel.fi/heke. Käy katsomasssa!

Pääkaupungin 200-vuotishistoriaa avaa kaupungin-talon aulan Pää ja sydän -näyttely 17.6. saakka.

kuva Pekka Niem

inen

teemaMarkku Raitio kehittää

sähköisiä palveluja. Lähtökohtana on

asukkaiden vuorovaiku-tuksen lisääminen, osal-

listuminen ja heidän arkensa helpottaminen.

03Helsingin henki | huhtikuu 2012

+

0610duunissaKulttuuriareena Glorian toiminnassa on mukana nuorten työllistettyjen porukka. Heistä moni jatkaa töihin tai opiskelemaan.

12talousKaupungin työntekijöiden oma henkilöstökassa tarjoaa joustavaa palvelua ja hyviä etuja maksutta.

14työjaympäristöSähköauto on kätevä työajossa kaupungissa kertovat käyttäjät.

15työkalutKaupungin graafiset tunnukset ovat visuaalisen ilmeen peruselementit. Miten niitä käytetään?

22kaffellaMonikulttuurisuus tuo erilaisia toimintatapoja työyhteisöihin sekä vaatii uudenlaista osaamista johtamiseen.

26hyvinvointiTasa-arvosuunnitelma päivitettiin. Nyt huomio kohdistetaan suvaukseen eli sukupuolivaikutusten arviointiin.

32uusiduuniTyöyhteisökonsultti Stina Forsberg.

JulkaisiJa Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PäätoimittaJa Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi toimittaJa

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi,

Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Marja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO),

Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) toimitus Ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu

2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi tuottaJa Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PainoPaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl 24. vuosikerta

ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

16

28

24

20

sisältö

reppariKirjasto muuttuu asiakkaiden tarpeiden myötä. Kirsi Salminen suunnittelee uusia palveluita testi- laboratorioissa, joissa harjoitellaan tulevaa keskustakirjastoa varten.

asukasVirka Info ja Virka Galleria palvelevat kaupungintalolla. Ovet ovat kaikille auki joka päivä.

liikkeelläAktiiviseen elämäntapaan voi saada kimmokkeen liikunta-ryhmässä. Säännöllinen liikunta parantaa työvirettä ja jaksamista.

ammattiSairaanhoitaja huolehtii vanhuksista heidän viimeisessä kodissaan ja lohduttaa surevia omaisia.

04 Helsingin henki | huhtikuu 2012

n Kaupungilla oli töissä viime vuoden lopussa 39 438 henkilöä. Määräaikaisten osuus kasvoi hie-man edellisvuodesta. Henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta, suurimpana ikäryhmänä olivat 49-vuotiaat. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä oli kai-kista vuoden aikana palvelussuhteessa olleista 5,2 prosenttia ja vuoden lopun henkilöstömäärästä 4,6 prosenttia.

Lähtövaihtuvuus (6,5 %) kasvoi edel-lisvuodesta 0,9 prosenttia. Töissä jatket-tiin yhä useammin yli eläkeiän. Keski-määrin eläkkeelle jäätiin 62,9 vuoden iäs-sä. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64,2-vuotiaina.

Henkilöstön koulutustaso on parantu-nut edelleen, viime vuoden lopulla amma-tillinen koulutus puuttui vain 2,2 prosentil-ta. Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkija-

Lisäksi ehtona on, että on kuulunut Suo-men sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen lapsen laskettua syntymä-aikaa.

n Miten isyysvapaata haetaan? Isyysvapaan saa, kun sitä on haettu vii-meistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on alle 12 arkipäivää, edellytykse-nä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen va-paan aiottua alkamista. Työnantajalle toi-mitetaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä.

Kysymyksiin vastasi työmarkkinalakimies anna Kare henkilöstökeskuksesta.Lue lisää Helmestä > Henkilöstöja Kelan sivuilta osoitteesta kela.fi

Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan yhä n MaalisKuun alusta voiMaan tul-leen ohjeen mukaan tupakointi on mah-dollista myös työaikaan kuuluvalla kahvi-tauolla. Ohjeen taustalla on kaupungin-valtuuston päätös vuodelta 2010 kieltää henkilöstö tupakointi työaikana. Kielto ei koskenut lakisääteisiä lepotaukoja. Hen-kilöstökeskus antoi asiasta tämän jäl-keen ohjeen, jonka mukaan kielto koski myös työaikaan kuuluvia kahvitaukoja. Nyt muutetun ohjeen mukaan myös työ-aikaan luettavilla kahvitauoilla tupakointi on siis mahdollista työaikaan kuulumat-toman ruokailutauon lisäksi.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän Savuton Helsinki -ohjelman tarkoitukse-na on pyrkiä asukkaiden, erityisesti las-ten ja nuorten, samoin kuin henkilös-tön tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentä-miseen. Työterveyshuolto tarjoaa henki-löstölle monipuolista tukea tupakoinnin vähentämiseksi ja siitä luopumiseksi.

Työterveyshuollon tukitoimista saat tietoa Helmestä > Yhteiset palvelut > Työ-terveyshuolto > Työterveysmallit kau-pungilla > Savuton kaupunki.

Epäasialliselle kohtelulle stoppin viiMe syKsynä tehdyn tasa-arvo-tutkimuksen yhteydessä selvitettiin epä-asiallista kohtelua tai häirintää. Sitä oli kokenut kyselyyn vastanneista 23 pro-senttia.

Kaupungilla on nollatoleranssi kiu-saamisen ja epäasiallisen kohtelun suh-teen. Sitä torjumaan on tehty toimenpi-deohjelma, joka sisältää muun muassa Helsingin hengessä – sopua ja sovittelua oppaan, koulutuksia, esimiesvalmen-nuksia ja Hyvän esimiehen ABC -verkko-aineiston.

Tukea antavat muun muassa esi-miehet, työsuojeluvaltuutetut ja -päälli-köt, luottamusmiehet, työterveyshuolto, henkilöstöpäälliköt ja -suunnittelijat ja monet muut tahot.

n sosiaali- ja terveystoiMien uudista-miselle on valmistunut yhteistoiminta-suunnitelma. Uudistus koskee 20 000 työntekijää: uudessa sosiaali- ja terveystoi-messa työskentelee noin 15 000 ja lasten päivähoidonpalveluissa noin 5 000 työnte-kijää.

Henkilöstösuunnitelman periaatteita valmistellaan yhteistoiminnassa henkilös-töjärjestöjen kanssa. Suunnitelma sisäl-tää periaatteita ja linjauksia muun muas-sa henkilöstön asemasta, tehtävien ja vir-kojen täyttämisestä, yhteistoiminnasta ja kuulemisesta, palkkauksesta sekä tukitoi-mista. Periaatteet ovat valmiina ja nähtävil-lä toukokuun alussa.

Muutoksen suunnittelussa ja toteutuk-sessa henkilöstöllä on keskeinen rooli, ja

henkilöstön tukeminen muutoksessa on-kin ensiarvoisen tärkeää. Oiva Akatemia ja työterveyskeskus ovat mukana esimiesten ja henkilöstön tukemisessa.

Henkilöstöä tiedotetaan hankkeen vies-tintäsuunnitelman mukaisesti. Aiheesta on myös avattu Helmessä sivusto, jossa asiaa seurataan. Siellä esitellään muun muassa uudistuksen aikataulu ja asiaa valmistele-vat työryhmät. Sivuilla on myös Kysy–vas-taa-palsta, jossa henkilöstö pääsee kom-mentoimaan yhdistymistä.

Kaupunginvaltuusto päättää uuden or-ganisaation johtosäännöstä kesäkuussa. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Uudistuksen sivustot: Helmi-uutiset > Sosiaali- ja terveystoimen uudistus.

> Lisätietoa Helmessä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Epä-asiallinen kohtelu ja häirintä. Myös sovit-teluopas löytyy sivuilta. Opasta voi tilata heke.vahtimestarit@hel.fi

koulutus on 20 prosentil-la henkilöstöstä.

Työtapaturmien määrä pysyi lä-hes samana edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä työtapaturmia ja ammattitau-tiepäilyjä oli 2 863. Työmatkatapaturmien määrä sen sijaan kasvoi. Sairauspoissaolo-päivien määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2010, ja sama suuntaus jatkui myös viime vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi viime vuoden hen-kilöstöraportista. Se on sähköisesti luetta-vissa hel.fi/heke.

Sairauslomien määrä laskussa

Sote-uudistus etenee

uutisia

heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä uudella

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen:

heke.viestinta@hel.fi

n Mikä on isyysvapaa? Isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää isyyslomaa 1–18 arkipäivää eli noin 3 viik-koa. Arkipäiviksi lasketaan päivät maanan-taista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isyyslomalla voi olla yhtäaikaa äidin kans-sa. Kela maksaa ajalta isyysrahaa ja äidille äitiys- tai vanhempainrahaa. Tämän enin-tään 18 arkipäivän isyysloman lisäksi saa kokonaisen isäkuukauden, kun käyttää vä-hintään 12 viimeistä arkipäivää vanhem-painrahakaudesta. Isyysloma ei vaikuta isäkuukauden pituuteen.

n Milloin työntekijä saa isyysvapaan? Isyysvapaan saa, kun työntekijä on ollut kaupungin palvelussuhteessa välittömäs-ti ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta.

n Milloin isyysloman voi pitää? Isyyslomaa ei tarvitse pitää heti lapsen syntymän jälkeen, vaan sen voi pitää mil-loin tahansa äitiys- ja vanhempainraha-kauden aikana. Käytännössä isyysloma on pidettävä ennen kuin lapsi on 9 kuukautta. Vapaan voi myös jakaa osiin, mutta loma-jaksoja voi olla enintään neljä.

n Mikä isyysvapaissa muuttui? Tämän vuoden alusta kunnallisten vir-ka- ja työehtosopimusten mukaan isyys-vapaan 6 ensimmäistä arkipäivää (lauan-tai mukaan lukien) ovat palkallisia. Ennen isyysvapaa oli kokonaan palkaton.

Mitä Kelan maksama isyysraha edellyttää?n Se edellyttää, ettei isyysvapaan aika-na työskentele tai opiskele päätoimisesti ja että asuu yhdessä lapsen äidin kanssa.

Työelämän

05Helsingin henki | huhtikuu 2012

Hankintakäytäntöjä kehitetäänHelsingin kaupunki tuottaa palveluja monin tavoin. Palveluja tuo­tetaan kuntakonsernin sisällä virastoissa ja liikelaitoksissa, kuntayhty­missä – kuten HSL, HSY ja HUS – sekä kaupungin osakeyhtiöissä ja sää­tiöissä. Palveluja hankitaan ulkopuolelta yksityisiltä yrityksiltä ja kol­mannen sektorin järjestöiltä. Lisäksi palveluja tuotetaan palvelusete­leillä ja avustuksilla. Palveluja täydentää avustettava toiminta.

palvelutuotannon osuudet määritellään hallintokunnittain. Kau­pungin itse hoitamien tehtävien kilpailuttamisesta päättää kaupun­ginvaltuusto. Valtuustokauden aikana on palvelustrategisesti kehitetty kumppanuuksia muiden palvelutuottajien kanssa ja kokeiltu palveluse­teleiden käyttöä sosiaali­ ja terveyspalveluissa.

viime vuoden talousarvioon sisältyi, että laaditaan palveluiden tuottamisen strategia, jossa määritellään, mitkä palvelut kaupunki tuot­taa itse, mitkä palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kans­

sa ja mitkä hankitaan markki­noilta. Palvelustrategiaa valmis­teli työryhmä, joka vertaili eri kuntien yksityisiltä markkinoilta hankkimia tavara­ ja palveluos­toja. Helsingin ostot yksityisiltä olivat osuudeltaan pääkaupun­kiseudun suurimmat ja ylittivät sekä suurten kuntien että kaik­kien kuntien keskiarvot. Tervey­denhuollon ostoissa yksityisiltä Helsinki oli maan kaikkien kun­

tien keskiarvon yläpuolella. Pääkaupunkiseudulla Espoo käytti vähiten yksityisiä terveydenhuollon palvelutuottajia. Helsinki käytti palveluse­teliä muuta kuntakenttää aktiivisemmin.

Helsinki Hyödyntää suhteellisesti muita kuntia enemmän markki­noiden tuomia mahdollisuuksia. Helsingin palvelutuotanto perustuu monituottajamalliin. Kaupungin oma tuotanto muodostaa palvelura­kenteen rungon. Muun muassa ikääntymisen, asukkaiden valinnanva­pauden ja muiden odotusten lisääntymisen vuoksi kaupunki järjestää palveluja myös muuna kuin kaupungin omana tuotantona. Muutoseh­dotuksia aiempiin linjauksiin palvelujen tuottamistavasta ei palvelu­strategiatyössä kuitenkaan ehdotettu.

kaupunginHallitus merkitsi maaliskuussa palvelustrategiaa valmis­telleen työryhmän raportin tiedoksi. Ensi vuoden talousarvioehdotuk­sen valmistelun yhteydessä kaupunginjohtajan johdolla valmistellaan toimenpide­ehdotukset nykyisten hankintakäytäntöjen kehittämiseksi. Sosiaali­ ja terveystoimen osalta tuotantotapaa koskeviin kysymyksiin vastataan organisaatiouudistuksen yhteydessä. Palvelustrategian toi­menpide­ehdotuksia käsitellään kaupungin elinkeinoneuvottelukun­nassa. Palvelustrategisten linjausten valmistelua jatketaan kaupungin­hallituksen päätöksen mukaisesti osana toiminnan suunnittelua.

n eri-ikäisyys vaHvuutena ­luentosar­jasta on jäljellä kaksi osaa: 12.4. klo 14.30–17 aiheena on Eri­ikäisten johtaminen esimies­työnä ja 10.5. klo 15–17.30 Eri­ikäisten johta­misen keinoilla tulokseen.

Luennot ovat osa kaupungilla toteutet­tavaa eri­ikäisten johtamisen kehittämis­tä. Maksuton luentosarja on tarkoitettu eri­tyisesti esimiehille ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille. Luentosarjan järjestää hen­kilöstökeskus yhteistyössä Oiva Akatemian kanssa.

Ilmoittaudu mukaan Oiva Akatemian kou­lutuskalenterin kautta http://10.231.129.70/.

n täyttölupaesitysten lähetysosoite on muuttunut. Jatkossa täyttölupaesitykset tu­lee toimittaa kaupungin kirjaamoon. Niiden

käsittelyaikataulu pysyy ennallaan. Esitykset tulee toimittaa kaupungin kirjaamoon aina parillisen viikon maanantaihin kello 16 men­nessä osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaa­mo, PL 10 (kaupungintalo), 00099 Helsingin kaupunki. Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13, avoinna arkisin klo 8.15–16. Lisätiedot Helmen Henkilöstö­sivuilta > Rekrytointi > Täyttölupa.

n eHijat-palvelusta voi nyt löytää uusina raportteina lomien ja poissaolojen janalis­tat sekä palkkatiedot. Molemmat ovat kau­pungin virastojen ja liikelaitosten esimies­ten sekä HR­henkilöiden käytettävissä. Uu­det raportit helpottavat suunnittelua ja seu­rantaa.

Ne virastot ja liikelaitokset, joilla eHijat­HR­työpöytäpalvelun vuosiloma­ ja pois­saololomakkeet ovat jo käytössä, voivat ot­taa heti käyttöön myös esimiesraportit, jotka käynnistetään Hijat­HR­työpöydältä omal­ta Esimiesraportit­välilehdeltä osoitteesta https://ehijat.hel.fi:9443. Linkki esimiesra­portteihin löytyy myös Helmen Sovellukset­valikosta.

365

lyhyesti

stadi

Strategiapäällikkö marko karvinen talous­ ja suunnittelu­keskuksesta valottaa palvelustrategiatyötä.

Helinä vauhdikkaasti alkuunn idea- ja innovaatiojärjestelmä Heli­nä on otettu hyvin vastaan. Ideoita on esitetty useita kymmeniä helmikuisen käyttöönoton jälkeen. Helinässä kaikki voivat esittää ideoita työn ja palvelujen kehittämiseksi. Ideoida voi yksin, mutta myös työyhteisöt voivat esittää ratkaisua kaipaavia kehittämishaasteita muil­le. Hyvät ideat palkitaan.

Ideointi tapahtuu omalla nimellä, ja ideoi­ta pääsee Facebookin tapaan myös peukutta­malla kannattamaan, kommentoimaan ja ke­hittelemään eteenpäin.

Tavoitteena on, että ideoinnin myötä saa­taisiin uusia käyttökelpoisia ideoita toimin­nan, asiakaspalvelun, tuotteen tai ympäris­tön laadun parantamiseksi. Helinällä pyri­tään siten myös lisäämään henkilöstön aloit­teellisuutta työn kehittämisessä.

Jokaisessa virastossa ja liikelaitoksessa on päävastuullisena Helinän pääkäyttäjänä ja yhteyshenkilönä moderaattori, joka huoleh­tii, että esitetyt ideat tulevat käsitellyiksi koh­tuullisen ajan kuluessa. Helinän päämode­raattorina toimii erityissuunnittelija markku aho henkilöstökeskuksesta.

Helinään pääsee kaupungin yhteisen Hel­men Sovelluksista sekä Helmen Henkilöstö­sivujen pikalinkeistä.

Jokaista virastoa suositellaan myös lisää­mään Helinä oman Helmi­intransa Sovelluk­siin. Näin ohjelma on helposti löydettävissä.

Ota Helmen työtilat käyttöönn Helmen työtilat ovat kaikkien kaupun­gin työntekijöiden käytettävissä. Ne sopivat erilaiseen yhteistyöhön ja projektityön apu­välineeksi. Työtilojen käyttöönotto on help­poa, ja sen tueksi on tarjolla koulutusta.

Työtilan saa käyttöön täyttämällä työtilan tilauslomakkeen, joka löytyy Helmen yläna­vigaatiosta kohdasta Työtilat. Tilauslomake on tehty helpottamaan työtilan perustamis­ta. Lomakkeen täyttäjän ei tarvitse tietää, mi­ten työtila teknisesti perustetaan, vaan jär­jestelmä muodostaa työtilan automaattises­ti oikein, kun lomake on täytetty ja viraston työtilojen hyväksyjä on hyväksynyt työtilan perustettavaksi.

Työtila perustetaan korkeintaan 24 kuu­kauden ajaksi, jotta tarpeettomaksi käyneet työtilat saadaan poistetuksi järjestelmästä. Tarvittaessa työskentelylle voi hakea jatkoai­kaa, joten määräaika ei ole este työtilan käy­tölle pidempikestoisessa projektissa.

Työtilojen käyttöön on ohjeistusta sekä käyttäjille että omistajille. Tarjolla on myös Oivan maksutonta koulutusta työtilojen omistajille. Koulutusten ajankohdat löyty­vät Oivan koulutuskalenterista (koulutusten nimi on Helmi: työtilojen omistajat).

Koulutuksessa kokeneetkin Helmi­käyttä­jät saavat vinkkejä tehokkaiden ja toimivien tiimien, projektien ja verkostojen työskente­lyyn Helmi­työtilassa. Ongelmatilanteissa voi kääntyä oman viraston Helmi­pääkäyttäjän tai tutorin puoleen.

,, Helsinki hyödyntää suhteellisesti muita kuntia enemmän markkinoiden mahdollisuuksia.”

06 Helsingin henki | huhtikuu 2012

uodelle 2014 ulottuva uusi tietotekniikkaoh­jelma toteuttaa osal­taan kau pungin strate­gisia tavoitteita. Näitä ovat muun muassa säh­

köisten palveluiden ja niiden saavutetta­vuuden kehittäminen sekä vuorovai­kutuksen ja osallisuuden vahvistaminen. Helsinki haluaa myös olla käyttäjäläh­töisten innovaatioiden edelläkävijä. Ta­voitteisiin päästään laadukkaalla johta­misella sekä kehittämällä henkilöstön osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia.

– Strategisia tavoitteita lähestytään tietotekniikan osalta kolmesta tarkas­telukulmasta: koko kaupunkiyhteisön kehityksen, hallintokuntien tuottavuu­den ja vaikuttavuuden sekä kaupungin oman it­osaamisen kannalta, tietotek­niikkapäällikkö Markku Raitio talous­ ja suunnittelukeskuksesta listaa.

Raition mukaan tietotekniikkaohjel­maan vaikuttavat laajasti ottaen kau­pungin toimintaympäristön muutokset. Tällöin korostuvat moninaisten ulkois­ten sidosryhmien kasvavat tarpeet.

– Palveluiden pitää olla mahdollisim­man helppokäyttöisiä, ja tietojärjestel­mien tulee toimia yhteen yli organisaa­tiorajojen. Kaikkiaan haasteena on kau­punkikehityksen pitäminen myöntei­

teksti Timo NykäNeN ja LAURA HeikkiNeN kuvat Tommi TUomi kuvitus ATTe LAkiNNoRo

sessä kierteessä väestön ikääntyessä ja omankin henkilöstön eläköityessä. Tämä asettaa vaatimuksia palveluiden kehit­tämiselle ja tehokkaalle tiedonsiirrolle, Raitio sanoo.

Nettipalveluiden läpimurto toteutuiRaition mukaan kaupungin lähtötilanne palvelutoimintaa tukevan tietotekniikan hyödyntäjänä on toisaalta niin hyvä, että uudelle ohjelmalle uskallettiin asettaa varsin kunnianhimoinen visio.

– Mitä jos Helsinki voisikin olla kau­punkiyhteisönä Euroopan kiinnostavin tietoteknologian hyödyntäjä?, Rautio pohtii ja jatkaa:

– Se vaatii tietenkin edelleen sellais­ten innovatiivisten sovellusten kehittä­mistä, jotka saavuttavat laajan käyttäjä­kunnan ja helpottavat ihmisten arkea. Samalla pitäisi kyetä jatkuvasti kehittä­mään hallintokuntien tuottavuutta ja myös ymmärtää kuinka teknologiaa käy­tetään koko kaupunkikehityksen tueksi.

– Kyse on pitkälti osaamisesta ja jon­kinlaisen joukkoälyn hyödyntämisestä, hän kuvailee.

Edellisen kolmivuotisen tietotekniik­kaohjelman tavoitteet on sikäli saavutet­tu, että Helsinki on jo nyt parhaiden kau­punkien joukossa sähköisen asioinnin ja

Kaupungin uusi tietotekniikkaohjelma korostaa sähköisten palvelujen kehittämistä ja vuoro-vaikutuksen lisäämistä. Helsingin visiona on nousta Euroopan johtavaksi digitaaliseksi metropoliksi.

n Markku Raitio korostaa, että sähköisten palvelujen tulee olla mahdollisimman helppokäyttöisiä ja lisätä vuorovaikutusta.

verkkopalveluiden kehittäjänä. Kuntalai­sille on tarjolla yli sata sähköistä asioin­tipalvelua.

– Kaupungin verkkosivuilla oli viime vuonna 15,4 miljoonaa kävijää. Viime kaudella toteutuneessa yhteisessä asioin­tikansiossa on tällä hetkellä noin 60 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Teknologista kynnystä meillä ei sinänsä olekaan enää ylitettävänä. Nyt on kyse siitä, kuinka palveluita kyetään laajentamaan ja hyö­dyntämään entistä syvällisemmin.

Julkiset tietovarannot avoimiksiSähköisen asioinnin kehittäminen aut­taa osaltaan tehostamaan erilaisia hallin­tokuntien ydinprosesseja. Tietotekniikan avulla voidaan Raition mukaan ehkä ke­ventää julkisiin organisaatioihin kohdis­tuvien velvoitteiden kasvavaa taakkaa.

– Koko kaupungin yhteisen tietope­rustan vahvistaminen on myös keskeinen kehitysalue. Tiedon pitää olla ajantasais­ta ja luotettavaa, jotta kaikki toimijat voi­vat tukeutua siihen päätöksenteossaan.

Jos laajempana tavoitteena pidetään koko metropolialueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämistä, voi tiedon mahdollisimman avoin jakelu ja sosiaa­listen medioiden innovatiivinen käyttö osaltaan tukea pyrkimyksiä. >>

07Helsingin henki | huhtikuu 2012

08 Helsingin henki | huhtikuu 2012

– Helsingin dataa eli julkisia tietovaran-toja avataan yhä enemmän koko kau-punkiyhteisön käyttöön. Forum Virium Helsinki ja tietokeskus ovat tehneet paljon työtä eri virastojen ja liikelaitos-ten kanssa tällä saralla. Helsinki Region Info sharen rooli kaupunkitiedon avaaja-na korostuu entisestään.

Digitaalisten palvelujen kehittäjäyh-teisö Forum Viriumin kautta Helsinki on ollut mukana esimerkiksi Apps4Fin-land-kilpailussa, jossa kansalaisia innos-tetaan keksimään tapoja hyödyntää jul-kishallinnon tarjoamaa avointa dataa. Viime vuonna kolmatta kertaa järjeste-tyn kilpailun palkittuja olivat muun mu-assa Helsingin julkisen liikenneverkon kattavuuden visuaalisesti havainnollis-tava esitys sekä GPS-paikannusta hyö-dyntävä parkkimaksusovellus.

Verkko osana demokratiaaKaupunginhallituksen viime keväänä asettaman demokratiaryhmän tavoit-teena on ollut vahvistaa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia. Demokratia-hankkeista keskeisimpiä ovat sähköiset osallistumis- ja vuorovaikutuspalvelut. Kaupungin omissa verkkopalveluissa on jo hyödynnetty sosiaalisen median toi-mintatapoja ja teknologioita.

Projektipäällikkö Heli Rantanen ta-lous- ja suunnittelukeskuksen tietotek-niikkaosastolta kehittää työkseen kau-punkilaisten osallistumisen mahdollis-tavia palveluita.

Sattuneesta syystä kuluneena talvena räjähdysmäiseen suosioon nousi Lumi-palaute-palvelu. Se pyörii osana kaupun-

gin Kerrokartalla-sivustoa, joka on ollut käytössä kohta pari vuotta.

– Lumipalaute-palveluun tuli enim-millään jopa tuhansia karttamerkintö-jä päivässä. Palvelu on rakennettu niin, että merkintöihin ei voi liittää omia kommentteja, mutta niiden kasautumi-nen tiettyihin kaupunginosiin kertoo ra-kennusvirastolle, että alue on otettava lähempään tarkasteluun, Rantanen ker-too.

Punainen pallo kartalla kertoo kevyen liikenteen väylän havaitusta auraustar-peesta ja oranssi pallo koskee ajorataa. Vihreällä hymynaamalla kuntalainen voi kiittää hyvin hoidetusta aurauksesta.

Kerrokartalla-osallistumiskanava on antanut virastoille ja liikelaitok-sille mahdollisuuden toteuttaa mo-nia karttapohjaisia kyselyitä kaikil-le yhteisen työkalun avulla. Palve-lun käyttötapojen keksimisessä vain luovuus on rajana.

– Minusta parasta tässä on ollut asukkaiden paikallistun-temuksen hyödyntäminen.

– Esimerkiksi kaupunki-suunnitteluviraston nimistö-suunnittelija innostui selvit-tämään mitä ihmiset tietävät oman asuinalueensa paikan-nimien historiasta, Rantanen kertoo.

Palauteportaali yhtenäistää käsittelyäKaupungille tulee asukkailta palautetta huomattavia mää-riä sähköpostitse, virastojen

”Sähköisen maailman tavoitteena on tehdä kaupunkilaistenarjesta hyvin sujuvaa.”

omien sivujen kautta, puhelimitse sekä yhä edelleen kirjeitsekin. Yhteyden-otot työllistävät paitsi asiakaspalve-lua myös yksittäisiä virkamiehiä, jotka saavat jatkuvasti henkilökohtaista pa-lautetta. Kaikkiaan asukaspalautteita ja tiedusteluja kertyy vuosittain satoja tuhansia.

Tämän tietotekniikkaohjelmakauden ai-kana otetaan vähitellen käyttöön koko kaupungin yhteinen sähköinen palaute-järjestelmä. Uuden järjestelmän myötä on mahdollista koota samaan paikkaan kaikista kanavista tulevat viestit. Palau-teportaalia pilotoidaan Rantasen mu-kaan jo tulevana kesänä.

– On tärkeää, että palautteet ja niiden vastaukset löytyvät jatkossa yhdestä pai-kasta. Tällöin esimerkiksi vastaaminen samantyyppisiin kysymyksiin helpottuu ja nopeutuu. Iso muutos on se, että pa-lautteen antajan ei uudessa järjestelmäs-sä tarvitse enää tietää tarkasti mille vi-rastolle kyseinen asia kuuluu.

– Palautteen käsittelyn seuranta mahdollistuu myös uudella tavalla, Ran-tanen kertoo.

Palautteista voidaan jatkossa saada myös ensimmäistä kertaa kattavia ra-portteja ja yhteenvetoja.

Haasteena on Rantasen mukaan saa-da yhteydet toimimaan ja ohjautumaan palautejärjestelmään myös kaupungin lukuisten sidosryhmien ja yhteistyö-kumppaneiden sivuilta.

– Kun olen seurannut kaupunkilais-ten keskustelua erilaisilla foorumeilla, niin kaupungilta odotetaan tiettyä vi-

rallisuutta tai luotettavuutta. Se voi

n  Heli Rantanen kehittää palveluja, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten osallistumisen.

• Lisää avoimuutta ja vuorovaikutusta kaupunkiyhteisöön.• Palvelujen saavutettavuus paremmaksi. • Lisää tuottavuutta ja vaikuttavuutta hallintokuntiin. • Kehitetään kaupungin it-tehokkuutta ja -osaamista. • Lisätietoa: hel.fi/tietotekniikka

• Sähköisiä palveluja ja niiden saavutettavuutta kehitetään.• Vuorovaikutusta ja osallisuutta vahvistetaan

ja syrjäytymistä ehkäistään.• Helsinki on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä.

09Helsingin henki | huhtikuu 2012

n Kokoaayhteenkaikkikaupunginsähköisetasiointipalvelut,kutenhakemukset,ilmoitukset,lomakkeet,ajanvarauspalvelutjailmoittautumiset.

n Palvelutovattarjollaläpivuorokauden,kolmellakielellä.Kaikkipalvelutovatsaatavillayhdellätunnistautumisella.

n Asiointi.hel.fi-palvelussaoliviimevuodenlopussa52palvelua.Palveluuntuotettiin40uuttasähköistälomaketta.

n Asiointisivustollaoliviimevuonnakävijöitä317594,joistayksittäisiäkävijöitäoli221100.

n Kaupunginpääsivustonhel.fi-portaalinkonseptijaulkoasuuudistuu.Uudistuksessapyritäänasiakas-japalvelulähtöisyyteen.

n Tavoitteenaonhelppokäyttöinensivusto.n Viimekeväänäverkossatehdyssäasiakaskyselyssä

kartoitettiinkaupunkilaistentoiveetjauudistusideat.n Virastoillepidettiinworkshopejaaiheestaviimesyksynä.n Uudenkonseptinpohjaltahel.fi:llesuunnitellaanuusi

ulkoasutämänkeväänaikanayhteistyössäAalto-yliopistonTaideteollisenkorkeakoulunkanssa.

n Uudenkonseptinjaulkoasunkäyttöönottoaloitetaanvaiheittaintämänvuodenloppupuolella.

n Kehityshanke,jollaedistetäänasukkaidene-asiointiajae-työnhakua.

n Tavoitteenaonehkäistädigitaalistasyrjäytymistä.n Palvelutviedäänmyöskaupunkitilaanjajulkisiintiloihin

sekäsosiaalisenmedian,avoimeninternetinjamobiiliteknologiansovelluksiin.

n HankkeellaonWorldDesignCapital2012-status.

n Asiakkailletarjotaanjatkuvastiuusiasähköisiä palveluja, joitaontarkoituslaajentaaneuvoloihin ja terveysasemille.

n Kerrokartalla-palvelu on asukkaiden oma osallistumiskanava. n Se on kaupungin yhteinen työkalu kaikille virastoille asukaskyselyjen

järjestämistä varten. n Kyselyitä on julkaistu tähän mennessä lähes 30. n Suurimmat käyttäjät ovat tätä nykyä rakennusvirasto ja

kaupunkisuunnittelu virasto. n Suosittu Lumipalaute-palvelu sai kymmeniä tuhansia palautteitta.

jonkun mielestä näkyä myös jäykkyyte-nä tai tylsyytenä, mutta erottuu kuiten-kin edukseen verkon kirjavien tietoläh-teiden joukossa.

– Toivoisinkin, että käytäisiin keskus-telua siitä miten virastot näkevät palau-teportaalin roolin? Onko se vain palaut-teiden hoitamista varten ja keskuste-lut käydään muualla vai tehdäänkö siitä ikään kuin kaupungin virallinen keskus-telufoorumi? Rantanen kysyy.

Valmennusohjelmasta konkreettiset toimenpiteetUuden tietotekniikkaohjelman käytän-nön toimeenpano alkoi helmikuun lo-pussa käynnistetyllä valmennusohjel-malla. Oiva Akatemian kanssa toteu-tettava valmennus on jaettu kuuteen moduuliin, joihin hallintokunnat ovat nimenneet edustajansa.

– Tarkoitus on, että virastojen avain-henkilöt jakautuvat eri ohjelmakokonai-suuksiin pohtimaan näitä kysymyksiä. Ajatuksena on irtautua laajemmin tar-kastelemaan mitä kaupunkikehitys voisi parhaimmillaan olla, Raitio sanoo.

Kuhunkin moduuliin osallistuvat val-mennettavat tekevät yhdessä ehdo-tuksen konkreettisesta kolmivuotises-ta etenemissuunnitelmasta. Jokaisel-le vuodelle sovitaan vuorovaikutusta, tuottavuuskehitystä, it-tehokkuuden parantamista sekä kaupungin tietohal-linnon ohjausta tukevia toimenpiteitä.

Kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelun prosessi luo vuosittain käytännön puitteet etenemiselle. Kaik-kiaan voikin sanoa, että tämä on vain fyysistä maailmaa täydentävä toinen kerros, jossa pätevät samat rakennuspe-riaatteet.

– Meidän pitää turvata päivittäiset, elintärkeät peruspalvelut, mutta löytää samalla innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua.

– Sähköisen maailman lopullisena tavoitteena on tehdä kaupun-kilaisten arjesta mahdolli-simman sujuvaa, Raitio kiteyttää. • 

10

duunissa

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Aamuvuoro on alkanut, ja entisen elokuvateatterin saliin Pieni Roobertinkadulla kootaan Kauppakorkeakoulun speksiä. Näy-töksiä on tällä viikolla joka arki-ilta, ja viikonloppuna on tulossa toinen tapahtuma.

Gloria on nuorisoasiainkeskuksen kulttuuriareena ja yksi kau-pungin kiireisimpiä esityspaikkoja. Poikkeuksellisen paikasta tekee se, että noin 25 nuoren porukka vastaa yhdessä vakituisen henkilökunnan kanssa ääni- ja va-lotekniikasta, vahtimestaripalveluista sekä tuotannosta.

Kun 600 ihmisen sali on täynnä ja yleisö odottaa esityksen alkua, tekniikka ei saa pettää. Tilanne olisi stressaava myös monelle vuosikausia alalla olleelle.

Äänimies Simo Kärki hymyilee toimittajan epäilyksille:– Meille on tullut hyvää palautetta siitä, että palvelu on ystävällistä ja osaa-

vaa. Koska henkilöstö on nuorta, kukaan ei ehdi leipääntyä työhönsä vaan on siitä useimmiten aidosti kiinnostunut, Kärki vahvistaa.

– Kiitosta on tullut myös siitä, että venymme tilanteen mukaan. Ala on sellai-nen, että aina ei voi lähteä kotiin sillä sekunnilla kun työaika päättyy, äänimies Kate Mäntylä täydentää.

teksti Taina Vuokko kuvat Juho kuVa

Ovi aukiTyöelämään

Kulttuuriareena Glorian toimintaa pyörittää vaki- henkilöstön rinnalla nuorten työllistettyjen työporukka.

Moni pääsee työharjoittelusta opiskelemaan tai töihin.

n Janne Järvinen, Kate Mäntylä, Niikka Lius ja Simo Kärki hoitavat Glorian tapahtumien ja keikkojen äänet ja valot. Työ on monipuolista, opettavaa ja antaa hyvän työkokemuksen.

11Helsingin henki | huhtikuu 2012

Suurin osa Glorian nuorista on kaupun-gin työllistämiä. Osa taas on työ- tai op-pi laitosharjoittelussa. Mahtuupa jouk-koon siviilipalvelusmiehiäkin.

Tavoitteet kirkastuvat– Jos tulee töihin tekniikkapuolelle, ääni- tai valotekniikan perusteet pitää olla hallussa. Vahtimestaripuolella taas arvostetaan positiivisuutta sekä halua etsiä itselleen koulutusta ja ammattia, kuvailee nuoriso-ohjaaja Lasse Hessle

Nuorten työllistäminenon tärkeä satsauskaupuNki oN paNostaNut nuorten työllistämispalveluihin entistä enem-män. Esimerkiksi nuorten tukityöhön on kohdennettu edellisvuosia enem-män määrärahoja, ja henkilöstökeskuk-sen 15–17-vuotiaille helsinkiläisille tar-koitettu neuvonta- ja palvelupiste Tule-

vaisuustiski jatkaa toimintaansa.Kaupungilla on kymmeniä

erilaisia työllistämisen palve-luja. Nuoret voivat käyttää samoja työllistämispalveluja kuin aikuisetkin, mutta heil-le on suunnattu myös täysin omia palveluja.

– Nuorille tarjotaan muun muassa työharjoittelua, työ-elämävalmennusta, palkka-tuettua työtä, oppisopimus- ja

rekrytointikoulutusta, työpajapaikkoja sekä kuntouttavaa työtoimintaa, työllis-tämispäällikkö Jaana karvonen henki-löstökeskuksesta luettelee.

Jos alle 17-vuotias nuori jää vaille työ- tai opiskelupaikkaa, on hyvä kään-tyä Narinkkatorilla toimivan Tulevai-suustiskin puoleen. Sieltä nuori saa neuvontaa ja ohjausta oman tulevaisuu-tensa suunnitteluun.

– 17 vuotta täyttäneiden kannattaa ottaa yhteyttä alueensa työ- ja elinkei-notoimistoon. Sieltä voi ohjautua kau-pungin järjestämiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, Karvonen neuvoo.

Viime vuonna kaupunki toteutti alle 35-vuotiaille yhteensä 2 490 palkkatu-etun työn kuukautta, joka tarkoittaa 415 nuoren aikuisen puolen vuoden mittais-ta työsuhdetta. Suunnilleen saman ver-ran nuoria oli kaupungilla työharjoitte-lussa tai työelämävalmennuksessa.

Kaupungilta löytyy todennäköisesti jokaiselle kiinnostava harjoittelu- tai tu-kityöpaikka. Eniten harjoittelupaikkoja on tarjolla sosiaalivirastossa, mutta har-joittelu- ja tukityöpaikkoja on kaikkiaan yli 20 virastossa ja liikelaitoksessa.

– Nuorten työllistämistä tukevien palveluiden lisäksi olisi toki erittäin tär-keää, että Helsingissä olisi tarjolla riit-tävä määrä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, Karvonen toteaa.

n Marianne Repo ja Linda Christofakis pitävät Glorian avoimesta ja kannustavasta ilmapiiristä.

n Lasse Hessle (yllä vas.)ohjaa nuorta henkilökuntaa.

n Niikka Lius ja Janne Järvinen testaavat salin teknikkaa.saliin mahtuu noin 600 henkeä.

n Jose Jokinen häärää kahvilassa.

punginteatteriin. Kokemusta siis arvos-tetaan myös muissa taloissa, äänimies Janne Järvinen kertoo.

Hesslen mukaan harjoittelun suurin anti on omien tavoitteiden kirkastumi-nen. Työjakson aikana etsitään jokai-selle nuorelle mielekästä koulutus- tai työpaikkaa. Viime vuoden nuorista yli puolet pääsi opiskelemaan tai kokopäi-vätyöhön. Monella nuorella tavoitteet ovatkin selvillä.

– Tahtoisin opiskella nuoriso-oh-jaajaksi. Siinä olisi paljon hyötyä siitä, että osaa tämän puolen hommia ja pys-tyy esimerkiksi järjestämään keikkoja, ääni- ja valomies Niikka Lius kertoo.

Myös Järvinen paljastaa, että ura nuoriso-ohjaajana olisi hänelle mie -luinen tulevaisuudensuunnitelma.

Harjoittelusta kaikki irtiTuotantoassistentti Linda Christofa-kis on porukan tuorein tulokas. Hän on aloittanut vasta kuukausi sitten. Min-kälaista Gloriaan oli tulla töihin?

– Muilta on helppo kysyä apua, jos ei itse osaa. Täällä myös kannustetaan uu-siin asioihin. Kun olin ollut muutaman viikon talossa, löysin itseni tekemästä television live-lähetystä, hän kertoo.

Kate Mäntylä ja Janne Järvinen nyö-kyttelevät vieressä. Kate on ollut erilai-silla harjoittelu- ja työpätkillä Gloriassa

jo vuodesta 2006. Opiskelupaikan saa-nut Kate kävi myös oppilaitosharjoitte-lun Gloriassa. Jannella taas on taka-naan lyhyempi pesti.

– Sosiaaliset taidot ovat täällä tär-keimpiä ominaisuuksia. Pitää uskaltaa mennä mukaan ja kysyä muilta apua, Järvinen sanoo.

Ihmisten nopea vaihtuvuus on Glori-assa arkipäivää. Kun yksi nuori päättää työllistämisjaksonsa, toinen aloittaa. Mäntylä on laskenut, että hänellä on ol-lut Gloriassa 72 työkaveria.

– Juuri kun on oppinut työhön, voi edessä olla työpaikan vaihto, Mäntylä sanoo.

Vaikka joskus vaihtuvuus saattaa tuntua raskaalta, sillä on myös hienot puolensa:

– Koska työllistämisjakso tai harjoit-teluaika on rajallinen, siitä täytyy saa-da kaikki irti. Ihmiset kokeilevat täällä uusia asioita ja haluavat näyttää, mihin rahkeet riittävät, Lius sanoo. •

> Gloria: nuoriso.hel.fi/gloria> Lisätietoa nuorten työllistämisestä henkilöstökeskuksen työllisyys-tiimiltä, jaana.karvonen@hel.fi, puh. 310 70789> tulevaisuustiski: hel.fi/heke> työllisyyden edistäminen > tulevaisuustiski

nuorille asetettuja lähtövaatimuksia.Tulijoita Gloriaan kyllä riittäisi. Tie-

dusteluja työllistämisohjelmista tulee Hesslen mukaan päivittäin. Gloria työl-listää vuosittain noin 40 nuorta, ja valta-osa hakeutuu sinne työvoimatoimiston kautta.

– Kulttuurialan työkokemus voi olla kiven alla, joten Gloria on monelle tär-keä mahdollisuus, Kärki toteaa.

– Täältä on ponnistettu muun muas-sa Kansallisteatteriin ja Helsingin kau-

12

talous

Helsingin henki | huhtikuu 2012

”Meillä on aikaa palvella, siihen on erityisesti panostettu. Se on meidän valttimme.”

teksti Stiina HonkaMaa

Hyvien etujen pankki

Henkilöstökassa hoitaa jäsentensä talletuksia, laskujen maksu- palvelua ja myöntää lainoja. Kassan palvelut ovat maksuttomia, ja henkilökohtaista palvelua saa ilman jonotusta.

Kaupungin työntekijöillä on oma pankki, henkilöstökassa, joka on perustettu jo vuonna 1934. Kassan jäseneksi voi liittyä jokainen nykyinen tai

eläkkeelle jäänyt työntekijä. Toiminta vas-taa tavallisen pankin toimintaa, vaikkakin suppeammassa muodossa. Kassa hoitaa jäsentensä talletuksia, maksupalveluja ja myöntää lainoja.

Käytetyimmät palvelut ovat talletukset normaaleille käyttö- ja määräaikaistileille sekä maksupalvelut. Asuntolainoja ja kulu-tusluottoja haetaan myös paljon.

Kassa sijaitsee Kallion virastotalon ala-kerrassa, minne voi marssia koska tahansa virka-aikana hoitamaan pankkiasioitaan. Henkilökohtaista palvelua saa paitsi paikan päällä myös puhelimitse.

– Meille voi varata ajan asiassa kuin asiassa, eikä tarvitse kauaa jonotella. Meillä on aikaa palvella, siihen on erityisesti pa-nostettu. Se on meidän valttimme, henki-löstökassapäällikkö Eeva-Riitta Forss kertoo.

Maksuttomuus etunaHenkilökohtaisen ja ruuhkattoman pal-velun lisäksi maksuttomuus on selkeä etu verrattuna tavalliseen pankkiin. Palveluista ei oteta toimitusmaksuja, eikä jäsen mak-sa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä. Myös pankeille usein tyypillinen asiakkai-den kalastelu puuttuu – jäseniä kohdellaan tasapuolisesti.

– Toimintamme koetaan turvalliseksi. Nykyinen taloudellinen tilanne ei ole vai-

kuttanut toimintaamme, koska emme ai-heuta kaupungille kuluja, Forss sanoo. Pal-kanosan tallettaminen tilille kuukausittain kannustaa monia jäseniä säästämään. Tilil-le ei myöskään ole käytössä pankkikorttia. Se ehkäisee monen impulssiostoksia. Kä-teistä tililtä voi toki nostaa.

Verkkopalvelu uudistuuHenkilöstökassassa on Forssin lisäksi yh-deksän työntekijää. Tilinhoitajat perusta-vat ja ylläpitävät tilit ja asiakastiedot, tal-lentavat maksupalveluun tulevia laskuja sekä antavat puhelinneuvontaa. Lainaneu-vottelijoiden kanssa hoidetaan laina-asioita ja maksuja myös asuntokauppojen yhtey-dessä. Taloussihteeri hoitaa lainoja, hallin-to- ja laskentatehtäviä ja toimii päällikön ja kirjanpitäjän sijaisena. Kirjanpitäjälle kuu-luvat päivittäiset kirjanpitotyöt ja maksu-liikenne.

– Minun vastuulleni kuuluvat normaalit esimiestehtävät sekä toiminnan ja järjestel-mien kehittäminen mahdollisuuksien mu-kaan. Lisäksi valmistelen asioita henkilös-tökassatoimikunnalle, joka valvoo kassan toimintaa.

Toimikuntaan kuuluu viisi jäsentä ja hei-dän varajäsenensä.

Kassan palveluja voi käyttää myös Hel-mestä löytyvän Inka-palvelun kautta. Työ-koneelta voi laittaa laskuja maksuun ja seu-rata tilejä. Verkkopalvelua on tarkoitus laa-jentaa tulevaisuudessa myös internetiin.

– Toimintaympäristö tutkitaan tark-kaan, jotta saadaan aikaan turvallinen verkkopalvelu. Laajennuksesta tehtäneen päätös tämän vuoden aikana, Forss valot-taa.

Kyselyissä eniten kiitosta on saanut mak-supalvelu sekä ystävällinen ja ammattitai-toinen asiakaspalvelu.

Koulusihteeri Pirkko Backman ope-tusviraston aikuislukiosta on yksi tyytyväi-sistä henkilöstökassan asiakkaista.

– Henkilöstökassa on kaupungin paras henkilöstöetu. Kun kuukaudessa menee tietty summa palkasta suoraan henkilöstö-kassaan tilille, tottuu pienempään kulutuk-seen ja säästää automaattisesti, hän sanoo.

Backman on juuri ostanut uuden asun-non, jonka laina järjestyi mutkattomasti henkilöstökassan kautta. Asuntolainaa voi saada maksimissaan 150 000 euroa Helsin-gin alueella sijaitsevaan omaan asuntoon tai asumisoikeusasuntoon.

– Lainaneuvottelut sujuivat joustavasti tiukassa tilanteessa, ja sain ostettua uuden asunnon lainan turvin. En edes ottai-si tavallisesta pankista lainaa. Henkilöstökassa on turval-linen ja luotettava. Tun-tuu, että olemme ”samal-la puolella”, Backman kuvailee.

Henkilöstökassasta on mahdollista saa-da lainaa asunnon hankinnan lisäksi myös suurempiin remontteihin ja yhtiölainan maksuun.

Backman olisi valmis lopettamaan ta-vallisen pankkisuhteen kokonaan, jos hen-kilöstökassa tarjoaisi vielä maksukortin asiakkailleen. Hän kuitenkin arvelee, että moni asiakas voisi olla tätä uudistusta vastaan.

Forss kannustaa liittymään henki-löstökassaan ja vielä korostaa sen tar-joamia etuja.

– Henkilöstökassassa on edulliset lai-nakorot ja kilpailukykyiset talletuskorot. Meillä on myös kaupungin 100 prosentin turva talletuksille. Palvelumme on maksu-tonta ja henkilökohtaista. Aina voi soittaa ja kysyä. •

> Lisätietoa: Helmi > Yhteiset palvelut > Henkilöstökassa

Tyytyväiset asiakkaatHenkilöstökassassa on noin 17 200 jäsentä, mikä on vajaa puolet kaupungin henkilös-töstä. Tyypillinen käyttäjä on noin 50-vuo-tias nainen. Eläkeläisiä on 3 800. Suurin osa jäsenistä on kaupungin suurimmista viras-toista eli terveyskeskuksesta ja sosiaalivi-rastosta.

Kassa kehittää toimintaansa vuosittais-ten asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla.

– Asiakkaat ovat olleet palveluihimme erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisyyttä arvioi-daan asteikolla 1–5 ja tulokset ovat olleet jatkuvasti 4,5-luokkaa, Forss kertoo.

13Helsingin henki | huhtikuu 2012

Kassa hoitaa

jäsentensä talletuksia, maksupalvelua ja myöntää

jäsenilleen lainoja.Palvelut: käyttö- ja

määräaikaistilit, asuntolainat, kulutusluotot ja käyttötililuotot.

Henkilöstökassanpalvelupiste

Toinen linja 4 A, Kallion virastotalo, ma–pe klo 8.15–16.

Maksupalvelu ja tiliasiat: puh. 310 36260.

Lainat: puh. 310 36351 ja 310 36634.Palvelut ovat maksuttomia.

Kassan toimintaa

valvoo ja kehittää henkilöstö-kassatoimikunta, jonka

jäsenistö koostuu kaupungin virkamiehistä ja

ammattijärjestöjen edustajista.

Mistä tietoa?Henkilöstökassa toimittaa esitteitä virastoille toiminnastaan. Virastot järjestävät tervetulotilaisuuksia, joissa uudet työntekijät saavat tietoa työsuhde-eduista, kuten

henkilöstökassasta. Myös eläkkeelle lähtevien neuvontatilaisuuksissa

henkilöstökassan palvelut ovat esillä.

Minäkö jäseneksi?

Henkilöstökassaan voivat liittyä kaupungilla pysyvässä tai vähintään 6 kk määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät.

Eläkkeelle jäävät työntekijät voivat jatkaa kassan jäseninä.

Yhdellä latauksella ajettava matka oli noin 50 kilometriä eli alle puolet siitä, mitä ny-kyisillä sähköautoilla pääsee, Forsberg muistelee.

– Vuosien varrella meillä on ollut käy-tössä myös neste- ja maakaasuautoja, hän kertoo.

Sähköajoneuvot sopivat Forsbergin mukaan monenlaiseen käyttöön.

– Sähköautolla ajaminen kaupunkiliiken-teessä on käytännössä samanlaista kuin tavallisen automaattivaihteisen auton. Pienempiä ajoneuvoja voidaan käyttää myös sisätiloissa, koska pakokaasuja ei ole. Hiljaisuus vaatii aluksi totuttelua.

Energiatehokas ja päästötönStaran hankkimia sähköautoja käyttävän HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johta-ja Olavi Tikka on tyytyväinen uusiin ajo-peleihin.

– Me haluamme omalla esimerkilläm-me edistää energiatehokkuutta ja kestä-vän kehityksen periaatteita. Päästöttö-mät sähköautot ovat hyvä keino tähän, Tikka toteaa.

– Molemmat autot ovat normaalissa työkäytössä, toinen energiansäästöryh-mällä, toinen työmaavalvojalla.

Kokemuksia autoista on kertynyt vas-ta muutamalta kuukaudelta, mutta tois-taiseksi ne ovat olleet kannustavia. Akku-jen kapasiteetti tosin edellyttää, että niitä on ladattava joka yö.

– Tyhjästä täyteen lataamiseen kuluu 6–8 tuntia. Toinen haaste on sähköauto-

n Sähköauton akku ladataan joka yö omissa tiloissa. Tyhjästä täyteen lataamiseen kuluu noin 6–8 tuntia. Sillä ajaa noin 140 kilometriä, mutta kovalla pakkasella vähemmän.

työ & ympäristö

14 Helsingin henki | huhtikuu 2012

teksti Petteri Harjula  kuvat arto Wiikari

Sähköautot saapuivat HelsinkiinTehdäkseen oman

osansa puhtaamman kaupunki-ilman ja

energiatehokkaamman liikenteen puolesta

kaupunki on hankkinut käyttöönsä

sähköajoneuvoja. Helsingin Energia on

ryhtynyt rakentamaan niille tarvittavaa latausverkostoa.

Monet selvitykset ovat osoit-taneet, että yksi Helsingin suurimmista ilmansaastut-tajista on kumipyörillä kul-

keva liikenne. Reilu vuosi sitten kaupun-ki perusti sähköisen liikenteen ohjausryh-män selvittämään, miten tilannetta voi-taisiin uuden teknologian avulla parantaa.

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän johtaman ohjausryhmän esi-tyksen mukaisesti Helsingin Energialle ja Staralle hankittiin molemmille viime vuonna kaksi sähköautoa. Staralla on li-säksi pieni sähköinen lava-auto sekä pa-rikymmentä sähköistä polkupyörää. Stara vuokraa hankkimiaan ajoneuvoja haluk-kaille kaupungin yksiköille. Sähköpyörät saa vuokraan Oulunkylän pienkalusto-vuokraamosta.

Hiljaista kyytiäYksi ohjausryhmän jäsenistä, Staran lo-gistiikkayksikön johtaja Asko Forsberg muistaa kaupungin ensimmäiset sähkö-autokokeilut 90-luvun alusta.

– Silloin käytössä olleilla autoilla akku-jen kestävyys ja ladattavuus oli ongelma.

n Projektipäällikkö Jouni Tenhunen rakennus-

viraston HKR-Rakennut-tajasta käyttää sähkö- autoa työmaa-ajoissa.

Kokemukset ovat hyvin myönteisiä.

Graafinen ohje ja tunnukset

Helsingin kaupungin graafinen ohjeisto

2011

15

Sähköautot saapuivat Helsinkiin

Mitä ovat kaupungin graafiset tunnukset?Helsingin keskeinen graafinen symboli on kaupungin vaakuna. Kaupungin visuaalisen il-meen peruselementtejä ovat vaakunan kans-sa muodostetut tunnussovellukset Helsingin kaupunki -tunnus ja hallintokuntakohtaiset tunnukset. Uutta on viime vuonna käyttöön otettu Helsinki-tunnus.Ketkä saavat käyttää niitä ja milloin? Vaakuna on koko kaupungin ja sen hallinnon yleinen tunnus. Se ilmaisee viranomaisroolia, palvelujen tuottajaa ja omistajaa. Vaakunaa ja sen kanssa muodostettuja tunnussovelluksia voivat käyttää sekä kaupungin virastot että kaupunkikonsernin tytäryhteisöt.Mistä tunnukset löytyvät? Eri tiedostomuodoissa olevat tunnusorigi-naalit löytyvät kaupungin aineistopankis-ta. Sieltä löytyvät sekä kaupungin vaaku-nan käyttöä koskeva kaupunginhallituksen ohje että viime vuonna uudistettu kaupungin graafinen ohjeisto sovellusesimerkkeineen. Mikä on graafinen ohjeisto? Kaupungin visuaalinen ilme määritellään kau-pungin viestinnän ohjeissa ja tarkemmin graa-fisessa ohjeistossa. Tavoitteena on tarjota työ-välineet kaupungin yksiköiden yhdenmukai-seen, linjakkaaseen ulkoiseen esiintymiseen. Yhtenäinen graafinen linja edistää osaltaan kaupunkikonsernin näkyvyyttä ja auttaa kau-punkilaisia, sidosryhmiä ja yhteistyökumppa-neita hahmottamaan kaupungin toiminnan kokonaisuutta. Kuka tunnuksia hallinnoi ja mistä saa apua niiden käyttöön?Hallintokeskuksen viestinnän julkaisuyksikkö neuvoo ja auttaa vaakunaohjeen sekä graafi-sen ohjeiston soveltamisessa ja opastaa oikean tunnuksen löytämisessä kulloiseenkin käyttö-tarkoitukseen. Voivatko virastot käyttää omia logojaan, jos niin miten? Hallintokuntien on mahdollista saada käyt-töön oma tunnus ja graafinen ilme kaupungin viestinnän ohjeissa tarkemmin määritellyin ehdoin ja menettelyin. Kaupunkilaisten kan-nalta on tärkeää, että erilaisin kaupungin vaa-kunailmeestä poikkeavin tunnuksin esiintyvi-en organisaatioiden ja yksiköiden viestinnässä selvästi käy ilmi kuuluminen Helsingin kau-punkiin tai laajempaan kaupunkikonserniin.Miten WDC-tunnuksia käytetään? World Design Capital Helsinki 2012 materiaa-leja ja tunnuksia hallinnoi Kansainvälinen

Vuokraustiedot: > Staran sähköautoja voi tiedustella Staran vuokraamosta Asko Forsbergiltä, puh. 050 559 1854.> Sähköpyöriä voi vuokrata Staran pienkalustevuokraamosta Oulunkylästä osoitteesta Liukumäentie 4, puh. 310 38926 tai ostaa Staran keskusvarastosta Oulunkylästä, puh. 310 38928.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Graafiset tunnukset oikein käyttöön

Julkaisupäällikkö Rita Ekelund hallintokeskuksesta kertoo kaupungin graafisista tunnuksista, mitä uutta niissä on

ja miten tunnuksia käytetään.

työkalut

jen korkea hankintahinta verrattuna vastaavankokoisiin polttomoottoriautoihin, Tikka kertoo.

Käyttökustannukset sähköautoilla ovat kuitenkin alhai-set. Nykyisillä sähkön hinnoilla auto kulkee 100 kilometriä vajaalla kahdella eurolla.

Pian sata latauspistettä Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palolalle sähköisen liikenteen edistäminen on historialli-sen nopeasti laajeneva työkenttä.

– Pääkaupunkiseudulla on käynnissä Pohjoismaiden mittavin sähköisen liikenteen kehittämishanke. Tämän ja ensi vuoden aikana tänne pystytetään yli sata julkista la-tauspistettä. Näiden lisäksi tulevat kotilatauspisteet, joihin liittyviä palveluja kehitämme yhteistyössä eri yritysten kanssa, Palola kertoo.

Nykyisten kahden sähköauton lisäksi Helsingin Energia on hankkimassa 5–8 autoa lisää testikäyttöön lähivuosina.

– Nyt on se aika, jolloin sähköisen liikenteen palveluja ja tuotteita kehitetään. Varsinainen läpimurto on odotet-tavissa ehkä vuosikymmenen lopulla, itsekin sähköautoa ajava Palola arvioi.

– Kaupunkiliikenteessä sähköauto on erittäin miellyt-tävä. Se on hajuton ja äänetön, ja akkujen lataus hoituu la-tauspisteessä parkkeerauksen yhteydessä. Huoltamolla ei tarvitse käydä kuin välillä autonpesussa ja juomassa kupin kahvia. •

designsäätiö. Varsinaista WDC-tunnusta saa-vat käyttää vain viralliset designvuoden hank-keet, joilla on sopimus WDC-säätiön kanssa. Kaupungit voivat designvuodesta viesties-sään käyttää tähän tarkoitukseen luotuja yh-distelmälogoja, joissa on vakioidulla tavalla yh-distetty kaupungin vaakuna ja WDC-tunnus. •> Taustatietoa löytyy Helmestä > Yhteiset palvelut.

Lisätietoa > Aineistopankin nettiosoitehttp://aineistopankki.hel.fi/tunnuksetTutki ensin ohjeita aineistopankissa jajos kaipaat lisätietoa, kysy hallinto-keskuksen viestinnän julkaisuyksiköstä: julkaisuyksikko@hel.fi> WDC materiaaleja ja yhdistelmä- tunnuksia saa WDC-aineistopankistahttp://materials.wdchelsinki2012.fi/

n Myös virastot ja liikelaitokset voivat käyttää uutta Helsinki-tunnusta Helsingin kaupunki -tunnuksen sijasta.

koonnut Laura Heikkinen

n  Osastonjohtaja Kari Lämsä esittelee Kirjasto 10:n vinyylibaaria. Siellä on kattava Lover Recordsin kokoelma.

16 Helsingin henki | huhtikuu 2012

teksti Laura Heikkinen kuvat Jorma marstio ja tommi tuomi

Lainataanko täällä kirjoja?

Tulevaisuuden kirjastossa opiskellaan, työskennellään, viihdytään, luodaan kulttuuria ja nautitaan siitä. Vaikka toiminta elää muutoksessa ja palvelut monipuolistuvat, peruspalvelut säilyvät.

n Anssi Erkkilä testaa uusia laitteita Myllypuron mediastudiossa.

17Helsingin henki | huhtikuu 2012

Kirjasto on muuttunut ajan myötä. Merkittä-vin muutos on materiaalin monipuolistuminen: kirjojen lainaus on pysynyt pitkään noin kuu-den miljoonan lainauskerran vuositasolla, mut-ta muu materiaali on tullut kirjojen rinnalle. Sen osuus on jo noin 30 prosenttia lainauksista. Iso harppaus uuteen aikaan oli vuonna 2003 lansee-

rattu pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkopalvelu, joka muutti kirjaston toimintaa ja teki käyttäjistä aktiivisia toimijoita.

– Myös nyt on menossa melkoinen murros, kun fyysinen aineisto digitalisoituu, kirja muuttuu sähköiseksi ja lukemisen tavat muuttu-vat, eikä kirjaston keskeisin tehtävä ole enää entiseen tapaan toimia säilytyspaikkana, toteaa kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson.

Yhä peruskirjastotyö on tukevalla pohjalla – Helsingissä on 37 kir-jastoa, joissa kaikissa asiakaspalvelu on keskiössä. Eivätkä vanhat, hyvät palvelut ole hävinneet vaan jopa palaavat: satutunnit, lukupii-rit ja LP-levyt ovat tehneet uuden tulemisen.

Kun luovutaan logistiikkakeskeisyydestä, saadaan tilalle uusia palveluja, joista valtaosa on syntynyt asiakkaiden tarpeista. Tästä kumpuaa nykyinen toiminta-ajatus, että kirjasto on kirjava valikoi-ma kaupunkilaispalveluja. Se on paikka tekemiselle ja osallistumisel-le. Tila, jossa voi luoda uutta, tuottaa kulttuuria, tehdä asioita itse, kokoontua, opiskella, työskennellä, esiintyä ja kuunnella esityksiä, digitoida tallenteita, tehdä multimediaa sekä soittaa ja äänittää omaa musiikkia. Asiakkaat organisoivat myös omia tapahtumiaan.

Vuonna 2005 perustetut keskustan Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka sekä viime vuonna ovensa avannut Myllypuron mediakirjasto ovat ”testilaboratorioita”, uusien palvelujen ja teknii-koiden maistelua pienessä mittakaavassa. Niissä tulevaisuutta har-joitellaan tänään ja edetään pienin askelin kohti tulevaa keskustakir-jastoa, jota varten uusimpia palveluja testataan. Näitä palveluja jal-kautetaan harkitusti myös kaupunginosiin.

Käydään kurkistamassa, mitä kirjastoissa tapahtuu. >>

n Kirsti Ketonen asennuttaa kannettavaansa läppäritohtori Juha Pirttiniemen vastaanotolla. Media-assistentti Ate Silvo varmistaa digitoidun VHS:n laatua.

Vilkas Kirjasto 10 on menestystarinaPääpostitalossa sijaitsevan Kirjasto 10:n sisään­tulossa on perinteinen lehtilukupöytä, jonka vieres­sä on valtava lukulaite lehtien lukemiseen. Salosta pääkaupunkiin tullut Eero Kauranen testaa ensim­mäistä kertaa digilehteä.

– Minä etsin täältä sitä tabloidia, Kauranen sel­vittää ja tyytyy lukemaan nykyisen formaatin Hel­singin Sanomia.

Lukulaitteessa on laaja kansainvälinen valikoima lehtiä, joten se houkuttelee maahanmuuttajia läh­tömaansa uutisten pariin. Muutenkin he ovat suuri asiakasryhmä.

– Kirjasto 10 aloitti musiikkikirjastona mutta ajan myötä sen palvelut ovat muuttuneet monipuo­lisemmiksi, kertoo osastonjohtaja Kari Lämsä.

Avara tila tarjoaa pienen lehtilukunurkan ja luku­laitteen lisäksi useita tietokonepäätteitä, yksilö­ ja ryhmätyöskentelypisteitä, esiintymistilan, äänitys­ ja miksaustudion, kokoushuoneen sekä musiikkital­lenteiden digitointipisteen. Parista hyllystä löytyy vähän pokkareita ja bestsellereitä, mutta musiikki vie yhä valtaosan tilasta: CD­levyjä on noin 40 000 ja vinyyleitäkin tuhansia.

Keskustan ydinpaikalla ihmisvirtojen risteys­paikassa sijaitseva kirjasto on hyvin suosittu ja vil­kas. Se vetää kuukaudessa noin 50 000 kävijää, jois­ta osa vain hakee tai palauttaa lainaamansa kirjat, osa viihtyy jopa tunteja. Kirjaston 800 neliötä ovatkin maan tehokkaim­min käytetyt – istumapaikkaa on ruuhkahuippuina vaikea löytää.

Asiakaskunnassa on paljon opis­kelijoita, vaihto­oppilaita ja nuoria ai­kuisia, mutta yhä enemmän myös van­hempia kävijöitä.

Musiikkistudion oven takaa löytyy treenihuone, jossa tällä kertaa soi piano ja Chopin.

– Soittohuone on varattu aamusta iltaan. Siellä voi harjoitella ja jopa halutessaan tehdä demon. Tarkoituksemme on tarjota tähän ti­lat ja perustekniikka, Lämsä kertoo.

18 Helsingin henki | huhtikuu 2012

n Leena verestää soittotaitojaan Kirjasto 10:n studiossa. Jenni Urpilainen ja Elina Sauvola ovat varanneet työskentelytilan Lasipalatsin Urban Officesta. Eero Kauranen ihailee Hesarin parissa lukulaitteen suurta näyttöä ja helppokäyttöisyyttä.

Tällaisten palvelujen pyörittäminen vaa-tii henkilökunnalta uusmedia- ja teknis-tä osaamista, mutta yhä valtaosalla on kirjastoalan ammattikoulutus, jota on täydennetty erikoisosaamisella.

Vilkkautta tuovat myös lukuisat ta-pahtumat, joita järjestetään vuodessa noin 200. Lähes 80 prosenttia tapahtu-mista on asiakkaiden järjestämiä, kirjas-to tarjoaa tilan, tekniikan ja yleisön.

– Meidän toimintamme kiinnostaa ulkomaita myöten: sadat ryhmät käyvät täällä tutustumassa ja hämmästelemäs-sä julkisen palvelun rentoutta.

Yrityshenkinen Lasipalatsin kohtaamispaikkaLasipalatsin toisessa kerroksessa on kohtaamispaikka, joka on todellinen koe laboratorio erilaisille yrityspalveluil-le ja pienyrittäjille, ja se toimiikin osit-tain innovaatiorahoituksella.

– Kirjaston käyttö työtilana lisääntyy. Me olemme erikoistuneet pienyrittäjä-palveluihin muun muassa tarjoamalla aulassa maksutonta työskentelytilaa Ur-ban Office -kaupunkitoimistossa, suun-nittelija Kirsi Salminen kertoo.

Kokoustilat ovat ahkerassa käytössä, mikä kertoo siitä, että ilmaista, julkista kokoustilaa tarvitaan.

n Maija Berndtson pohtii, millainen tulevan keskustakirjaston pitäisi olla ja mikä on sen ydin.

n Läppärikerhossa tutustutaan Epooq-elämäntarina ja muistelu- palveluun. Kirjastot tarjoavat kattavan lehtivalikoiman.

varata ajan henkilökohtaiseen neuvon-taan. Ikäihmisille tarkoitettu suosittu läppärikerho kokoontuu torstaisin.

Mediatyöasemilla voi käsitellä kuvia, editoida videoita, käyttää julkaisuohjel-mia vaikkapa taiton tekemiseen ja skan-nata omia diojaan. Vanhat VHS-tallen-teet saa siirrettyä DVD-levyille. Työpis-teet voi varata kirjastokortilla ja käyttää niitä ilmaiseksi.

Eikä kehitystyön loppua näy. Suun-nittelija Roberto Corsini kertoo, että uusia palveluja ideoidaan jatkuvasti. Tulossa on 3D-paja, missä suunnittele-mansa tuotteen voi tulostaa kolmiulot-teisena.

– Keväällä avaamme Huomisen Arki – innovaatiot kirjastossa -hankkeelle tilat, joissa esitellään ja testataan keksintöjä ja innovaatioita tavoitteena edesauttaa nii-den käyttöönottoa. Se on monen tahon yhteistyöhanke, Corsini toteaa.

Mediakirjasto Myllypuron sydämessäLäppärikerho on kokoontunut kirjas-toon omien kannettaviensa kanssa, ja ohjaaja Ilkka Tiainen on valmiina ilta-päivän teemaan. Kerholaisten keski-ikä on reilusti yli kuudenkymmenen, mutta innostus tuo heidät joka toinen tiistai koko kevään ajan oppimaan uutta.

– He ovat meidän keskeistä kohde-ryhmää: ikääntyvät aikuiset ja myös vanhukset, joilla on vaara syrjäytyä digi-taalisesta kehityksestä, toteaa kirjaston-johtaja Kurt Hirn.

Myllypuron uuden ostoskeskuksen sisäpihalta löytyvä mediakirjasto raken-nettiin tarpeiden pohjalta, osana kau-pungin Lähiöprojektia. Hirnin mukaan päätös perustaa alueelle asukkaiden olo-huoneena toimiva kohtaamistila on kei-no ehkäistä negatiivista kehitystä, joka Myllypurossa oli havaittavissa.

– Kaupunginosien profiilia on nostet-tava tarjoamalla kiinnostavaa toimintaa, ei vain kalliita asuntoja, Hirn toteaa.

Kirjasto on vain 150 neliön valoi-sa, tyylikäs tila, joka on jaettu verhoilla osiin. Muutama asiakas selailee lehtiä, ja lainaksi saa kannettavia tietokoneita ja iPad-taulutietokoneita. Media-assistent-ti Anssi Erkkilä saapuu virittelemään korkeatasoisen mediastudion laitteita. Hän toimii osan viikosta Lasipalatsissa.

– Täällä voi editoida musiikkia ja vi-deoita, opetella kuvankäsittelyä ja mitä vaan keksii, Erkkilä toteaa.

Yhdestä hyllystä löytyy muutama bestseller. Mitä kirjalle on tapahtunut?

– Kirja muuttaa muotoaan pikkuhil-jaa. Etenkin nuoria on vaikea saada pe-rinteisen kirjan ääreen, Hirn pohtii.

Myllypuro on palvelumuotoilunsa an-siosta hyväksytty World Design Capital Helsinki -hankkeeksi. •

Yrittäjille on tarjolla myös tilaisuuksia, luentoja ja verkostoitumista. Vuonna 2009 aloittanut Luova kohtaamispaikka kokoaa muutaman kerran vuodessa jär-jestettäviin ilmaisiin tilaisuuksiin luovi-en alojen pienyrittäjiä.

Tiloissa toimii työnhaku- ja rekry-tointipalvelu Helsinkirekry.

Kohtaamispaikka on myös verkossa olevien sähköisten palvelujen neuvon-tapiste, josta saa opastusta tietotekni-siin ongelmiin ja sähköiseen asiointiin. Läppäritohtori Juha Pirttiniemi pitää vastaanottoa tietokoneen kanssa apua tarvitseville, ja media-assistenteilta voi

Keskusta

kirjasto

faktat

> Valmistuuvuonna2017Suomenitsenäisyyden100-vuotisjuhliin.

>Pinta-alanoin10 000neliömetriä.> Arvioidutrakennuskustannuksetnoin70milj.euroa> Arkkitehtuurikilpailun1.vaihepäättyyhuhtikuussa,ja

jatkoonpäässeetesitelläänsyksylläLaiturilla.> PostitalonKirjasto10jaLasipalatsinkohtaamispaikka

siirtyvätuuteenkirjastoon.> Pasilastasiirtyymonikielinenkirjasto.> Rakentamisestapäättäälokakuunkuntavaaleissa

valittavakaupunginvaltuusto.> Lisätietoja: keskustakirjasto.fi

19Helsingin henki | huhtikuu 2012

”Keskeistä kohderyhmää ovat ikääntyvät aikuiset ja myös vanhukset, joilla on vaara syrjäytyä digitaalisesta kehityksestä.”

Keskusta-kirjasto yhdistää modernin ja perinteenTööLönLahdEn KEsKusTaKirjasTosTa on käynnissä kansainvälinen arkkiteh­tuurikilpailu. Nyt mietitään, mikä on kir­jaston tehtävä tulevaisuudessa. Maija Berndtsonin mukaan kirjaston on tuetta­va ja ylläpidettävä lukutaitoa – myös me­dialukutaitoa – ja autettava kansalaisia selviämään arjessa.

– Missiomme on kirjallisen kulttuurin ylläpito. Kirjasto on sanataiteen talo.

Talon suunnittelussa korostuu asiak­kaan omatoiminen rooli ja tekeminen sekä uusien sukupolvien tarpeet. Koska nuoret eivät ole aktiivisia kirjastonkäyttä­jiä, on haaste saada heidät mukaan.

Keskustakirjastoon siirtyvien ”koelabo­ratorioiden” vetäjä ja uusien palvelui­den ideoija Kari Lämsä vahvistaa, että yhdessä tekeminen, työskenteleminen ja yrittäminen lisääntyvät, ja kaikki tämä muuttaa tilan tarvetta.

Nyt pitäisi tietää, mitä asiakas haluaa vuonna 2017, kun ovet avautuvat. Entä mitä hän haluaa 20 vuoden päästä? Mitä uusi keskustakirjasto sitten voisi olla? Mikä on sen ydin? Maija Berndtson hakee sille muotoa.

– Kirjaston tulee olla kohtaamispaik­ka, minne on helppo tulla. Täyden palve­lun talo, missä pääosassa on ihminen.

Uusi palvelukonsepti yhdistää perin­nettä ja modernia sekä vaatii uutta osaa­mista henkilökunnalta. Se myös määrit­tää tilaa, jonka tulee toimia 150 vuoden kuluttuakin.

– Tämä on meille iso haaste. Helpois­ta ratkaisuista ei ole kyse, mutta ei tässä kuitenkaan olla vallankumousta teke­mässä, Berndtson vahvistaa.

20

te

ksti

TA

INA

VU

OK

KO

ku

vat

AR

TO

WII

KA

RI

{ am

mat

ti }

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Vanhusten viimeinen koti

Sanna Lehtonen on töissä Myllypuron vanhustenkeskuksessa osastolla, joka on monelle

vanhukselle viimeinen koti. Henkisesti raskainta on joskus surevien omaisten lohduttaminen.

Arkinen yhdessäolo asukkaiden kanssa on sairaanhoitajan työn suola. Pienet teot auttavat häätämään kiireen osaston käytäviltä.

– Vaikka joskus saattaa olla kiire, se ei saa välittyä asuk-kaalle. Aina pitää olla aikaa läsnäololle ja juttelemiselle. On-

nistunut työsuunnittelu on tärkeintä kiireen taltuttamisessa, sairaanhoi-taja Sanna Lehtonen sanoo.

Lehtosen työpaikalla on kiinnitetty paljon huomiota asukkaiden koh-taamiseen. Esimerkiksi kirjaukset tehdään kanslian sijaan asukkaiden päivähuoneessa, ja siinä vaiheessa kun päivän varsinaiset työt on tehty, istutaan alas asukkaiden kanssa.

– Pienet toimintakulttuurin muutokset voivat tuoda suuria etuja. Jos asukas esimerkiksi pystyy tekemään jonkin asian itse, emme tee sitä hä-nen puolestaan. Silloin hänen toimintakykynsä säilyy paremmin.

21Helsingin henki | huhtikuu 2012

Pitkä työkokemus tuo myös omat etunsa.

– Kun työtä tekee tarpeeksi pitkään, oppii luottamaan siihen, että kaikissa tilanteissa selvitään aina jollain tavalla, Lehtonen uskoo.

Asukkaat usein valmiita lähtemäänSanna Lehtonen valmistui lasten sai­raanhoitajaksi vuonna 1998. Ensim­mäiset vuodet valmistumisensa jäl­keen hän työskenteli lastenhoitajana. Vuonna 2002 hän halusi vaihtaa tehtä­vänsä vanhustenhoitoon.

– Lasten kanssa työskentelemiseen verrattuna vanhusten hoidon rikkaus on asukkaiden elämänkokemus. Täällä voi kuunnella tarinoita menneiltä vuo­sikymmeniltä.

Myllypuron vanhustenkeskukses­sa asukkaat viettävät yleensä 2–4 elä­mänsä viimeistä vuotta. Vaikka joskus asukas voi siirtyä vielä muualle, yleen­sä pitkäaikaishoidon osasto on heidän viimeinen kotinsa.

Kun uusi asukas tulee osastolle, suunnittelutyötä tehdään yhdessä asukkaan ja hänen omaistensa kanssa. Ensimmäiset viikot menevät lähes täy­sin tilanteen kartoittamiseen. Jokaisel­la osaston 36 asukkaalla on omat yksi­lölliset tarpeensa. Asuinajan aikana hoitajat oppivat tuntemaan vanhukset hyvin, ja myös vanhukset tutustuvat toinen toisiinsa.

Kuolema tuntuu silti osastolla luon­nolliselta asialta, johon on vähitellen kasvettu ja kypsytty.

Työssä henkisesti raskainta saattaa­kin olla surevien omaisten lohdutta­minen.

– Asukkaat ovat usein itse valmii­ta lähtemään. Omaisten kohtaaminen heille raskaana aikana voi toisaalta jos­kus olla vaikeaa – takki voi päivän jäl­keen olla aivan tyhjä.

Vaikeista hetkistä huolimatta työt tottuu jättämään työpaikalle. Kun oma

vuoro loppuu, työkaveri jatkaa siitä, mihin itse jäi. Tiimityötä tehdessä op­pii Lehtosen mukaan luottamaan sii­hen, että asiat ovat hoidossa silloinkin, kun on itse vapaalla.

Arkiset hetket palkitsevatLehtosen osastolla Myllypurossa on kaksi hoitoapulaista, jotka vievät päi­vittäin vanhuksia ulkoilemaan. Lisäk­si talossa on kaksi viriketoiminnanoh­jaajaa.

gallup

n JARI JUSLINvahtimestari, sosiaalivirastoMielestäni Kallion kirjasto on hyvä kirjasto, joten kes-kustakirjasto voisi ottaa mallia siitä. Olen aika huono lu-

kija, mutta lainamatkalla käyn juuri Kallion kirjastossa. Romaaneja luen kaikista eniten. Viime lomalla luin Tehtä-

vä Suomessa, James Bond. Ihan kiva teos.

n ULLA KAUPPINENtaloussuunnittelija, sosiaalivirastoOlen lukenut lehdestä keskustakirjastosta, ja suunni-telma vaikuttaa oikein kivalta, juuri sellaiselta paikalta, millaisen kirjaston tulisikin olla eli kohtaamisten olo-huone. Itse luen ajoittain pääasiassa kaunokirjallisuut-ta. Viimeksi luin toisesta maailmansodasta kertovan kak-siosaisen teoksen Sininen polkupyörä. Se oli todella hyvä, suosittelen kaikille.

n HANNA MATTILAterveyskeskuslääkäri, terveyskeskusUnelmieni kirjastossa voisi kävellä rauhassa kierrellen, is-tua mukavilla tuoleilla ja lueskella. Se olisi viihtyisä paik-ka, jossa olisi kukkia ja kaunis sisustus. En ehdi lukea pal-jonkaan, joten käyn kirjastossa vähän, mutta Töölön kir-jasto on kotiani lähellä. Pidän sen tiloista. Luen yleensä romaaneja. Viimeksi luin Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksis-sani, joka oli aivan ihana kirja.

> Nimi:

Sanna Lehtonen

> Ammatti: Sairaanhoitaja (AMK)

> Virasto: Sosiaalivirasto

> Ikä: 36

> Perhe: Mies ja kaksi lasta

> Koti: Itä-Vantaalla

> Harrastukset: Hyötyliikunta,

luonnossa liikkuminen ja matkailu

> Motto: ”Jos joku toinen pystyy,

niin pystyn minäkin.”

kuka

teksti Katja Pesonen kuvat PeKKa nieminen

Millainen on unelmiesi kirjasto?KesKustaKirjastosta puhutaan tulevaisuuden Kirjastona, jossa on KaiKKi, mitä vain voi palveluilta toivoa. millainen olisi sinun unelmiesi KesKustaKirjasto?

n HARRI LEHTONENhallintolakimies, terveyskeskusUnelmieni keskustakirjasto voisi sijaita muiden kansal-listen monumenttien äärellä, olla arkkitehtonisesti hou-kutteleva ja tarjota kaikenlaista virikettä. Jälkimmäisestä

hyvänä esimerkkinä toimii Rikhardinkadun kirjasto, jossa näyttelyt tuovat tiloihin silmänruokaa ja viihdykettä. Niitä

voi mennä katsomaan, vaikkei olisi edes lainaamassa kirjoja. Luen lähinnä tietokirjallisuutta. Viimeksi luin kissojen hoito-oppaan, meille kun on tullut kotiin kaksi kissaa.

”meillä tehdäänlaadukasta työtä,jossa huomioidaanjokaisen asukkaanpersoonallisuus.”

– Talon muun toiminnan lisäksi olem­me tehneet osastolla laskiaispullia ja paistaneet lettuja. Joskus lapset ovat tulleet maalaamaan. Yhdessä tehtävien asioiden ei aina tarvitse olla kovin kum mallisia, vaan pienet asiat voivat tehdä ison eron.

Mediassa vellonut keskustelu van­hustenhoidon tilanteesta tuntuu Leh­tosesta joskus pahalta. Omalla työpai­kalla asukkaat voivat hyvin, joten kont­rasti keskusteluun voi toisiaan vaikut­taa kohtuuttomalta.

– Jos lehtijuttujen mukaan jossain vanhukset näkevät nälkää, täällä asuk­kaat syövät joskus öitä myöten. Meil­lä tehdään laadukasta työtä, jossa huo­mioidaan kunkin asukkaan persoonal­lisuus.

Palkitsevimmat hetket sairaanhoi­tajan työssä ovat arkisia.

– Esimerkiksi asukkaan yksikin hymy voi olla suuri kiitos hyvin teh­dystä työstä. Ei tässä pokaaleja voi jää­dä odottamaan, vaan asukkaan kanssa oleminen antaa suurimmat palkinnot, Lehtonen sanoo. •

22 Helsingin henki | huhtikuu 2012

n Irma Marttila, Marja Ruotsalainen ja Nina Suihkonen-

Mensah keskustelevat monikulttuurisuuden

vaikutuksista ja merkityksestä työyhteisöissä.

> KesKustelemassa:

Konsultti Nina Suihkonen-

Mensah Oiva Akatemiasta,

henkilöstön kehittämispalvelut

Palvelupäällikkö Marja

Ruotsalainen Palmiasta

Maahanmuuttotyön

asiantuntija Irma Marttila

sosiaalivirastosta, lasten

päivähoidon vastuualue

> aiHe: Monikulttuurinen

johtaminen käytäntöön

> PaiKKa: Cafe Piritta

teksti EIjA HIEtANEN kuvat ARtO WIIKARI

Monikulttuurisuus rikastaa työyhteisöäKaupungin työntekijöistä yhä suurempi osa on maahanmuuttajataustaisia. Muunkielisiä on henkilöstöstä noin viisi prosenttia, ja määrä kasvaa. Monimuotoisuuden johtamiseen tarvitaankin lisää tukea ja osaamista. Avuksi on tekeillä johtamisen työkalupakki.

Monikulttuurisuudesta keskustelemaan saa-puneilla naisilla on erilainen tausta ja työ-ura, mutta yhteistä kaikille on kokemus monikulttuurisista työyhteisöistä, nii-den kehittämisestä tai johtamisesta. Nina

Suihkonen-Mensah on toiminut Oivan konsulttina työs-kennellyt Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hank-keessa työyhteisövalmentajana. Maahanmuuttotyön asian-tuntija Irma Marttila sosiaalivirastosta on toiminut pitkään päivähoitoasioiden parissa, ja palvelupäällikkö Marja Ruot-salainen taas työskennellyt projekteissa Palmian siivouspal-veluissa. Nyt pohditaan, miten johtamisessa pitäisi ottaa mo-nikulttuuristuvat työyhteisöt huomioon.

Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu– Noin 33 prosenttia Palmian siivoustyöntekijöistä on maa-hanmuuttajia, joten monikulttuurisuus on meillä arkipäivää, Ruotsalainen toteaa.

Suihkonen-Mensah kertoo, että Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla on aloja, jotka työllistävät ja tarjoavat harjoittelupaikkoja henkilöille, joiden suomen kielen taito on vielä kehittymässä. Ensimmäinen työ- tai harjoittelupaikka löytyy muun muassa puhtaanapidon tai päivähoidon avusta-vien tehtävien parista.

– Esimerkiksi siivousalalla nykyisin kymmenestä työnha-kijasta kahdeksan on muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä, Ruotsalainen huomauttaa.

23Helsingin henki | huhtikuu 2012

”Rekrytointitilanne on ensisijaisen tärkeä työsuhteen onnis-tumisen kannalta.”

EsimiehenkulttuurikortitMonikulttuurinen johtaMinen käytäntöön -hankkeen pohjalta suunniteltu monimuotoisuu-den johtamisen työkalupakki, Esimiehen kulttuuri-kortit, on jatkossa kaikkien esimiesten käytössä.

Keskustelijat tähdentävät, että vastauksia kysy-myksiin löytyy monesti myös hyvin läheltä – omas-ta työyhteisöstä.

Päivähoidossa oleville lapsille on jo pitkään opetettu suomea muun muassa kuvien avulla.

– Koillisella alueella päivähoidossa oli yhteinen kehittämishanke, jossa etsittiin välineitä ja toimin-tatapoja suomen kielen opetukseen, Irma Martti-la kertoo.

Työyhteisössä ja ihmisillä itsellään on paljon tie-toa ja osaamista, jota voi kysyä ja myös jakaa.

– Kannattaa kysyä suoraan organisaation sisältä. Ei aina tarvita asiantuntijoita tai konsultteja, Mart-tila toteaa.

Kulttuurikortit tallennetaan valmistuttuaan Hel-meen. Seuraa Helmen uutisia asiasta.

– Päiväkotien esimiehiltä tulee paljon ky-symyksiä ulkomaalaistaustaisten rekry-tointiin liittyvissä kysymyksissä. Ohjeis-tusta selvästi kaivataan, Marttila kertoo.

– Esimiehiltä on tullut palautetta, että monikulttuurisen työyhteisön joh-tamisessa vuorovaikutus- ja keskustelu-taitojen merkitys painottuu, Suihkonen-Mensah vahvistaa.

Hänen mukaansa toimivat monikult-tuuriset työyhteisöt ovat tutkitusti in-novatiivisempia, tehokkaampia ja tuot-tavat luovempia ratkaisuja ongelmiin. Esimiehet lisäävät usein monikulttuu-risten työyhteisöjen etuihin myös laa-jentuneen kielivalikoiman sekä kulttuu-rituntemuksen, josta seuraa suoraa etua asiakastyöhön.

Edelläkävijöistä malliaMonikulttuurinen johtaminen käytän-töön -hankkeessa suunnitellaan moni-muotoisuuden johtamisen työkalupak-kia nimeltään Esimiehen kulttuurikor tit Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupun-kien esimiehille. Se valmistuu touko-kuussa.

– Työkalupakin rakennusvaiheessa haastateltiin noin 30 kaupungin ja yk-sityisen sektorin esimiestä, jotka ovat edelläkävijöitä monimuotoisuuden joh-

tamisessa. Teemahaastatteluista on do-kumentoituna mielenkiintoista materi-aalia, jota hyödynnetään työkalupakin tekemiseen, mutta myös muulla tavoin, Suihkonen-Mensah selvittää.

Hankkeella tuetaan monikulttuuri-sen johtamisen valtavirtaistamista, mil-lä tarkoitetaan tavoitteiden ja käytän-töjen viemistä organisaatioiden toimin-taan, sen joka tasolle.

– Työkalupakissa kootaan yhteen esi-miesten arkityöstä kummunneet tar-peet ja ne ratkaisut, jotka ovat jo olemas-sa. Tavoitteena on sekä lisätä tietoutta että saada hyvät toiminnot käytäntöön, Suihkonen-Mensah jatkaa.

Työtehtävät selviksiKeskustelijat ovat samaa mieltä siitä, että rekrytointitilanne on ensisijaisen tärkeä työsuhteen onnistumisen kan-nalta. Haastattelutilanteessa kannat-taa avata työtehtävät mahdollisimman

konkreettisesti ja kertoa työntekijän vel-vollisuuksista. Rekrytoinnissa on myös mahdollisuus keskustella odotuksista molemmin puolin. Itsestäänselvyydet on hyvä muistaa kyseenalaistaa rekry-toidessa henkilöä, jolla ei ole vielä paljon kokemusta suomalaisesta työelämästä.

– Rekrytointitilanteessa keskustel-laan sellaisista perusasioista, kuten työ-ajoista, mitä työtehtäviin kuuluu ja työ-vaatteista. Esimerkiksi pitkä huntu on siivoustehtävissä työturvallisuussyistä ongelma, Ruotsalainen selvittää.

Hänen mukaansa onkin tärkeää, että esimiesten rekrytointiosaamista kehite-tään ja koko kaupungille valmistellaan yhteisiä linjauksia ja ohjeita.

– Esimiehiä ei saa jättää asioiden kanssa yksin, Suihkonen-Mensah lisää.

Kielitaidon kehittymistä tuetaanEsimerkiksi siivoojan ja ravintola-alan työt ovat tyypillisiä sisääntuloammat-teja, joiden kautta maahanmuuttajat tulevat mukaan suomalaisille työmark-kinoille. Näillä aloilla voi työskennellä, vaikka kielitaito on vielä kehittymässä.

Ruotsalainen huomauttaa, että maa-hanmuuttajataustaisille työntekijöille tarjotaan myös mahdollisuutta opiskella

suomen kieltä henkilöstökeskuksen jär-jestämillä kursseilla.

Suomen kieli karttuu myös erikseen maahanmuuttajille suunnatuissa op-pisopimusopiskeluissa, jonka jälkeen työntekijällä on mahdollisuutta jatkaa opiskeluaan ja edetä urallaan myös esi-miestehtäviin saakka.

Suihkonen-Mensah kannustaa kes-kustelemaan siitä, millaista suomen kie-len taitoa kyseinen työpaikka vaatii rek-rytointihetkellä ja miten kielitaidon ke-hittymistä voidaan tukea myöhemmin. Kaupungilla on myös meneillään Amma-tillisen suomen kielen kehittämisko-konaisuus, Aski-hanke. Siinä kehitetään välineitä virastoissa työskentelevien maahanmuuttajataustaisten työnteki-jöiden kielitaidon parantamiseksi.

– Lasten päivähoidon vastuualue leik-kipuistot mukaan lukien on mukana hankkeessa, Marttila kertoo ja jatkaa:

– Tavoitteena on selvittää, minkälais-ta kielitaitoa lastentarhanopettajan, las-tenhoitajan ja leikkipuistohenkilöstön tehtävissä tarvitaan.

Askin sisältöalueet ovat ammattiala-kohtaisten kielitaitomäärittelyjen teke-minen, testien suunnittelu ja toteutus. Näiden pohjalta suunnitellaan sitten ammattialakohtaisia kielikursseja. •

24

palvelu

Helsingin henki | huhtikuu 2012

”Tätä nykyä maahanmuuttajienneuvontapistepalvelee 12 eri kielelläberberistä kurdiin.”

Helsingin kaupungintalos-sa sijaitsevat Virka Info ja Virka Galleria ovat kuin olohuone jokaiselle, joka astuu ovesta sisään. Au-

lassa on lehtiä, kuusi tietokonetta inter-netyhteyksin ja suuri näyttelytila täynnä sielun ruokaa.

Virka Info ja Virka Galleria olivat ai-kaisemmin yksi kokonaisuus Helsinki-tiedotuksessa Jugendsalissa. Vuonna 2008 palvelut päätettiin siirtää kaupun-gintaloon. Näyttely- ja neuvontatoimin-nasta muodostettiin omat yksikkönsä viime vuonna.

Virka Gallerian näyttelypäällikön Kir­si­Hasun mukaan jako oli onnistu-nut. Työt olivat eriytyneet aikojen saa-tossa muutenkin, joten toimintaan on

Virka Galleria ja Virka Info ovat helsinkiläisen pelastus silloin, kun arkeaan haluaa rikastuttaa kulttuurilla ilman lompakon tyhjentymistä tai kaipaa kotikaupungistaan lisätietoa. Kaupun-gintalon ovet ovat kaikille avoinna viikon jokaisena päivänä.

Kaupungintalo avasi ovet asukkaille

teksti KaTja Pesonen kuvat Marjo TynKKynen

n Riitta Lampelto, Hua Kei, Ahmed Khalil, Sami Ourab, Necat Demirtas, Hassan Hilowle ja Ari Kallinen palvelevat kaikkia kaupunkilaisia monella kielellä.

n Anni Kostamovaara, Kirsi Hasu ja Soile Pietilä miettivät Virka Gallerian näyttelytilassa seuraavan näyttelyn ideoita.

sekä terveyspalveluista, vinkkejä työn-hakuun ja ylipäätään aivan perusasiois-ta, joilla pääsee Suomessa elämän al-kuun, kertoo palveluneuvoja Ahmed Khalil.

Vuoden alussa Virka Infoon yhdis-tettiin Infopankki, joka tukee maahan-muuttajien kotoutumista välittämäl-lä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta verkkopalveluna.

– Yhteinen työyksikkö on hieno asia. Infopankkilaiset rakentavat tietoa net-tiin ja Virka Infossa asiakas tavataan henkilökohtaisesti. Nyt eri osaamisem-me täydentävät toisiaan hyvin, toteaa projektipäällikkö Riitta Lampelto.

Ilmaista­kulttuuria­kaupunkilaisilleVirka Galleria järjestää kaupungintalon tiloissa vuodessa noin kaksitoista näyt-telyä, joista kuusi isoa. Gallerialla ei ole omia kokoelmia, joten näyttelyt järjes-tetään yhteistyössä muiden hallintokun-tien tai ulkopuolisten tahojen kanssa.

Virka Gallerian järjestämistä tapah-tumista suosittuja ovat erityisesti kau-punginorkesterin konsertit ja Helsinki-päivän tapahtumat. Kaikki on ilmaista.

Tilaisuuksiin tartutaankin muka-vasti. Kävijöitä on talvisin keskimäärin 4 000 kuukaudessa ja kesäisin määrä ponnahtaa keveästi 30 000:een.

Virka Galleria toimii neljän innostu-neen luovan mielen voimin. Hasun ohel-la sitä pyörittävät näyttelysuunnitteli-ja sekä kaksi näyttelyassistenttia. Pieni

tullut nyt selkeyttä. Hän arvelee muu-ton olleen suuri myös kaupungintalolle.

– Aikaisemmin kaupungintalo oli sul-jettu tila, johon kaikilla ei ollut asiaa, nyt meidän tehtävämme on nimenomaan saada tänne kävijöitä. Talossa on tiukat turvamääräykset, koska täällä työsken-telee kaupungin keskushallinto, mutta sen rinnalla on nyt myös kaikille avoi-mia palveluita.

– Monet sanovat, että olemme tuoneet virastotiloihin positiivista fiilistä, koska olemme niin luovaa joukkoa, Hasu hy-myilee.

Tietopalvelua­12­kielelläOn olemassa vähän sellaista Helsinki-tietoa, mitä Virka Infossa ei tiedettäisi. Jos jotain tietoa ei sieltä löytyisi, kysyjä osataan ohjata juuri oikean ihmisen pa-keille tai tonkia tieto ja lähettää se parin päivän sisällä sähköpostilla kysyjälle.

– Suosituimmat kysymykset ovat vii-me aikoina koskeneet säätä ja Helsingin asuntotilannetta. Puheluita tulee noin 15–25 päivässä, ja sen lisäksi olemme vastaanotossa vastailemassa kävijöille henkilökohtaisesti, kertoo palveluneu-voja Ari Kallinen.

Neuvontapäällikkö Christina Huo-tari kertoo, että kymmenen vuotta sit-ten Virka Infoon tuli puheluita noin 20 000 vuodessa, pari vuotta sitten enää 4 000, kiitos internetin hakukoneiden. Virka Infokin aktivoitui netissä, ja ny-kyään se kokoaa sivuilleen koko ajan lisää kaupunkitietoutta.

Vuosi sitten puheluiden määrä läh-ti yhtäkkiä tasaiseen kasvuun. Syynä on maahanmuuttajien neuvontapisteen siirtyminen Itäkeskuksesta osaksi Vir-ka Infoa. Tätä nykyä Info palvelee 12 eri kielellä berberistä kurdiin. Eniten kyse-lyitä tulee venäjäksi, arabiaksi ja suo-meksi. Se toimii myös maistraatin, polii-sin ja maahanmuuttoviraston yhteispal-velupisteenä.

– Monesti maahanmuuttajat kaipaa-vat tietoa asumislupa- ja asuntoasioista

25Helsingin henki | huhtikuu 2012

FlushKaupungintalon vessoja on sanottu kau-pungin kauneimmiksi. Niistä voi naut-tia uudella tavalla taidenäyttelyn myötä. Näyttely on osa WDC-vuotta.> 23.3.–30.9.

Pää ja sydän – helsinki 200 vuotta PääkauPunkinaNäyttely esittelee Helsingin 200-vuo-tista historiaa pääkaupunkina kuvin ja videoin. Havainnollisen esitteen avulla voi tehdä myös historiallisen kierroksen Leijonakorttelissa.> 4.4.–17.6.

virka infoVirka Info on asukkaiden neuvonta-piste. Se neuvoo kaikessa kaupunkia ja sen palveluita koskevissa asioissa. Myös Helsinkiin juuri muuttaneet voivat kääntyä Virka Infon puoleen mieltä as-karruttavissa kysymyksissä. Se neuvoo myös maahanmuuttoasioissa. Palvelua saa 12 eri kielellä. Asiakas voi käydä pai-kan päällä tai soittaa neuvontanume-roon. Myös henkilökohtaisia neuvonta-aikoja on mahdollista sopia.

> Virka Infon neuvontapuhelin 310 11 111 ma–pe klo 9–15.> Avoinna ma–pe klo 9-19, la–su klo 10–16.> Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13.

virka GalleriaVirka Galleria tuottaa näyttelyitä, elo-kuvaesityksiä ja tapahtumia. Päätila si-jaitsee kaupungintalon aulassa, jonka lisäksi näyttelyitä pidetään pienessä Kulmassa ja elokuvaesityksiä Virka Ki-nossa. Näyttelyissä esitellään pääasias-sa Helsinkiä, sen historiaa, ihmisiä, tai-detta ja arkkitehtuuria, mutta toisinaan myös muita aiheita.

> Virka Galleria on avoinna ma–pe klo 9–19 ja la–su klo 10–16> puh. 310 11 111> www.virka.fi> Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13.

Tulevat näyttelyt

n kirsi hasu on tyytyväinen, että kaupungintalo on avannut ovensa kaupunkilaisille ja tarjoaa infoa ja taidetta.

yksikkö tekee tiimistä tiiviin. Näyttely-suunnittelija Anni Kostamovaara ja näyttelyassistentti Soile Pietilä ovat Gallerian yleismiesjantusia. He hoitavat markkinointia ja tiedotusta, päivittävät nettisivuja, järjestävät tapahtumia, lef-foja ja konsertteja sekä tuottavat luon-nollisestikin näyttelyitä.

Nykymaailman trendi ”elä hetkes-sä” on gallerioissa käsitteenä mahdo-ton. Nytkin kaksikko kasaa pian alkavia näyttelyitä ja suunnittelee samaan ai-kaan vuotta 2013. Vuoden 2014 suun-nittelukin alkaa olla työn alla.

– Pienet näyttelyt vaativat saman työmäärän kuin päänäyttelyt, ja kierto-näyttelyt voivat tulla meille hyvinkin ly-hyellä varoitusajalla. Onneksi muut pi-tävät ajan tasalla, jos tuntuu, ettei oma pää pysy mukana, nauraa Pietilä. •

WoodismNäyttely näyttää puun kaikentaipuvaiset mahdollisuudet pihalta tavaroiksi. Esitel-tävät huonekalut ja esineet on tehty Kai-vopuistosta kaadetuista jalavista. Näytte-ly on osa WDC-hanketta.> 29.6.–2.9.

Riemunukke ja nauRuhyPPy – heljä liukko-sundströmin 50-vuotistaiteilijajuhlanäyttelyArabian taiteilijaa juhliva näyttely esitte-lee lapsuutta ja vanhenemista keraami-sin veistoksin ja reliefein.> 12.9.–4.11.

unelmia helsinGissäKaupunkilaiset ovat saaneet lähettää Galleriaan postikortilla tai netin kautta omia unelmiaan, joista ”unelmamuotoi-lijat” ovat luoneet taideteoksia.> 14.11.–13.1.2013

26 Helsingin henki | huhtikuu 2012

työhyvinvointi

Tasa-arvosuunnitelma vuodelle 2012 on päivi-tetty. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kau-punginhallitus päätti helmikuun alussa jatkaa

vuosien 2009–2011 tasa-arvosuunnitel-man voimassaoloa tämän vuoden ajan. Samalla hyväksyttiin päivitysosa osaksi tasa-arvosuunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitelman päivitys-osuutta on tehnyt työryhmä, jossa on ollut mukana puheenjohtajana osasto-päällikkö Marju Pohjaniemi henki-löstökeskuksesta, virastojen edustajia, kaikkien henkilöstöjärjestöjen edustajat, tasa-arvotoimikunnan edustajat ja työ-suojeluvaltuutettu. Valmistelusta ja sih-teeritehtävistä huolehtivat työmarkki-na -asiantuntija Annukka Rautopuro ja erityissuunnittelija Paavo Salonen henkilöstökeskuksesta.

Kaikkiaan tasa-arvosuunnitelman päivitystyössä oli mukana yli parisen-kymmentä jäsentä.

teksti Eija HiEtanEn kuva iStockpHoto

> Lisätietoa: Helmi > Henkilöstö > Tasa-arvohel.fi/heke > Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Tasa-arvossa huomio suvaukseen

Kaupungin päivitetty tasa-arvosuunnitelma sisältää

sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-

arvosuunnitelman. Kohteena ovat sekä palvelut että

henkilöstöpolitiikka. Nyt on kohdistettava huomiota

sukupuolivaikutusten arviointiin eli suvaukseen.

Pohjaniemi, Rautopuro ja työryhmässä mukana ollut pääluottamusmies Roger Nordman avaavat tasa-arvosuunnitel-man päivitysosuuden taustoja.

Kohteena sekä henkilöstö-politiikka että palvelutKaupungin tasa-arvosuunnitelma pe-rustuu tasa-arvolakiin. Se sisältää sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman.

– Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää sukupuolten välisen tasa-ar-von toteutumista niin kaikille kuntalai-sille tarjotuissa palveluissa kuin kaupun-gin noudattamassa henkilöstöpolitiikas-sakin, Pohjaniemi selvittää.

Tasa-arvosuunnitelma keskittyy vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon, eikä siis yleiseen yhdenvertaisuuteen. Ylei-sessä kielenkäytössä ja lainsäädännössä tasa-arvo on vakiintunut tarkoittamaan sukupuolten välistä tasavertaisuutta.

– Tasa-arvosuunnitelman toimeenpa-no merkitsee sukupuolinäkökulman val-

tavirtaistamista, sen varmistamista, että sukupuolinäkökulma on mukana kaikes-sa toiminnassa, Pohjaniemi toteaa.

Mikä ihmeen suvaus?Yksi sukupuolinäkökulman ja tasa-ar-von valtavirtaistamisen tärkeimmistä keinoista on sukupuolivaikutusten ar-viointi eli suvaus.

Suvauksen periaatteisiin kuuluu toi-menpiteen, hankkeen tai lakiesityksen arviointi sen kannalta, miten se vaikut-taa miehiin ja naisiin. Arvioinnin koh-teet voivat näyttää neutraaleilta mutta vaikuttavat silti eri tavoin eri sukupuo-liin vahvistaen eriarvoisuutta.

Keskustelijat selvittävät, että suku-puolivaikutusten arviointi tarkoittaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistä-

Tasa-arvo-suunnitelmasaa jatkoa ja päivitettiin

HeLsingin kaupunginHaLLitus päätti helmikuussa jatkaa vuosien 2009–2011 ta-sa-arvosuunnitelman voimassaoloa vuo-den 2012 ajaksi. Samalla kaupunginhallitus hyväksyi tasa-arvosuunnitelman päivitys-osuuden osaksi tasa-arvosuunnitelmaa, jolloin nämä kaksi yhdessä muodostavat kaupungin tasa-arvosuunnitelman vuo-delle 2012.

Päivitysosuudessa kuvataan esimerkein toimialojen vuosina 2009–2011 tekemiä toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi.

Lisäksi siinä esitetään toimialojen niitä toi-menpiteitä, joita jatketaan tänä vuonna.

Kaupunginhallituksen lisäksi tämä päi-vitetty osuus on käsitelty myös kaupun-gin tasa-arvotoimikunnassa ja henkilöstö-toimikunnassa. Kaupunki toteutti syksyllä 2011 – yhteistyössä kaupungin tasa-arvo-toimikunnan kanssa – henkilöstölle kyse-lyn sukupuolten välisestä tasa-arvosta kau-pungilla. Kyselyn tuloksia on otettu mukaan päivitysosuuteen sellaisiin kohtiin, jotka liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

27Helsingin henki | huhtikuu 2012

Työterveyspsykologi Marjukka Hämäläinenuskoo, että työn imu on tarttuvaa.

psykologi

Tunteita liikkeelläIHMIsellä on luonTaInen taipumus mukautua toisten mielialoihin ja tunnetiloihin, näin myös työyhteisöissä. Esimiehen ilmeitä, katseita ja äänenpainoja seurataan tarkasti: jos pomolla on kulmat kurtussa, palautuu omakin ilme äkkiä peruslukemille. Uupuneen kollegan ym-pärille voi levitä uuvuttavaa huolestuneisuutta. Onneksi myös myön-teiset tunteet tarttuvat yhtä lailla.

Tunteiden merkitystä työelämässä on alettu ymmärtää viime aikoi-na paremmin. Työyhteisöt ovat alttiita tunteiden tarttumiselle, millä on vaikutuksensa työsuorituksiin ja ilmapiiriin. Järkeen ja logiikkaan ve-toaminen ei aina riitä, vaan esimerkiksi myötätunto voi olla organisaa-tion tärkeä menestystekijä.

Nykyaikainen johtaja ymmärtää, että hänen joukkonsa ovat valmiit venymään tarvittavan rutistuksen organisaation hyväksi ainoastaan, jos heistä pidetään hyvää huolta. Tunteet voi valjastaa voimavaraksi ja hyö-dyntää esimerkiksi organisaatiomuutoksissa tai suunniteltaessa strate-giaa taikka viestintää.

TuTkIMusTen Mukaan Työn IMu ja työuupumus ovat omiaan tarttu-maan työntekijöiden välillä. Työn imua kokeva henkilö on energinen, tarmokas ja työhönsä omistautunut, työuupumuksesta kärsivä taas po-tee sananmukaisesti uupumusta, kokee ammatillisen itsetunnon hei-kentyneen ja suhtautuu kyynisesti työhönsä. Paradoksaalista on, että työuupumuksen interventiot keskittyvät pääosin yksilöihin vaikka ti-lanne- ja organisaatiotekijät saattavat olla oleellisia taustalla.

Työyhteisön toiminnassa voi tunnistaa kollektiivisia väsymisen merkkejä, kuten toimimatonta yhteistyötä, turhautumista, yleistä mo-tivaation puutetta, epäoikeudenmukaisuutta tai kiusaamista. Koko työ-yhteisöä energisoivaa myönteistä vuorovaikutusta voi jokainen edes-auttaa kiinnittämällä huomiota työkavereiden onnistumisiin, vahvuuk-siin ja mahdollisuuksiin. Yhteinen tekeminen ja ideointi motivoi useim-pia. Tärkeää myös on, että mahdollisiin epäkohtiin tartutaan aktiivisesti ja niitä käsitellään rakentavasti.

On oleellista, että ristiriidat käsitellään asianosaisten kesken, et-teivät ne leviä koko yhteisön kannettaviksi. Töissä jokaisella on oikeus keskittyä työn tekemiseen joutumatta valitsemaan puolia konfliktitilan-teessa. Kuulostaa kohtuuttomalta, jos työn lisäksi pitäisi jaksaa hoitaa vielä työkavereiden henkilökohtaiset murheet.

enTä kuInka oTTaa eTäIsyyTTä ympärillä velloviin tunteisiin ja pa-haan oloon? Mitä enemmän on tuntumaa omiin tunteisiin, sitä vähem-män on alttiina muiden ihmisten tunteiden hallitsemattomalle tarttu-miselle.

On hyvä tiedostaa, että toisen murheen tai ahdistuksen ottaminen kannettavaksi ei poista tätä tunnetta toiselta, eikä näin ollen ole hyödyl-listä kenenkään kannalta. Voit kokeilla seuraavaa harjoitusta: tarkkaile jotain ajatusta tai tuntemusta ikään kuin tutkimusmatkailijan silmin, kä-sivarren mitan päästä. Voit huomata sen mielenkiintoisena ilmiönä ja nähdä sen välimatkan avulla selkeämmin.

Tunteet ja ajatukset eivät ole itsessään vaarallisia, pysyviä, saatikka totuuksia, vaan alati muuttuvia ja liikkuvia – kuin pilvet taivaalla tai leh-det virran vietävänä.

miseen tähtäävää toimintaa, jossa pyri - tään ottamaan sukupuolinäkökulma huo mioon.

– Sukupuolivaikutusten arviointi on tärkeä tasa-arvon edistämisessä, sillä useilla yhteiskunnan alueilla on tekijöi-tä, joiden takia neutraaleilta vaikuttavat toimenpiteet voivat vaikuttaa eri tavoilla naisiin ja miehiin ja toimia siten epätasa-arvoa tuottaen, Pohjaniemi selvittää.

Käytännössä tämä tarkoittaa esi-merkiksi sitä, että vanhusten palveluis-sa kehi tetään sekä naisille että miehil-le sukupuolisensitiivistä vanhustyötä. Avopalveluissa on nimittäin jo vuosia ollut tavoitteena miehiä kiinnostavan toiminnan lisääminen, sillä miehet ovat yleensä naisia suuremmassa syrjäyty-misvaarassa.

– Sukupuolinäkökulma pitää ottaa huomioon kaikessa valmistelussa ja pää-töksenteossa, sillä sukupuoli on yksi ih-misiä erotteleva tekijä siinä missä ikä, asuinpaikka tai koulutuskin, Rautopuro huomauttaa. Työn ja muun elämän yhteensovittaminenYhtenä tärkeänä tavoitteena tasa-arvo-suunnitelmassa on työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Tänä vuonna pyri-tään lisäämään erityisesti miesten tie-toisuutta perhevapaista ja niiden käyttö-mahdollisuuksista.

– Jo nyt esimerkiksi tilapäisen hoi-tovapaan kaikista käytetyistä kerroista noin 14 prosenttia oli miesten käyttä-miä, Pohjaniemi iloitsee.

– Kaupungilla on hyvin terve suhtau-tuminen työn ja muun elämän yhdistä-miseen, hän toteaa.

Ei miesten ja naisten töitäRoger Nordman on töissä naisvaltaises-sa työyhteisössä. Vähemmistönä työpai-kalla oleminen on taitolaji.

Keskustelijat muistuttavat, että tasa-arvo työelämässä merkitsee myös sitä, että meillä olisi yhä vähemmän mies-ten töitä tai naisten töitä. Yhä edelleen on niin, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelee ennen kaikkea naisia, kun taas kaupungin teknisissä palveluissa on miehiä. Kuitenkin ihmiset voivat yleen-sä parhaiten työyhteisössä, jos eri suku-puolia on suunnilleen yhtä paljon.

Tasa-arvosuunnitelman henkilöstö- ja rekrytointiosiossa otetaan esiin juuri näitä asioita muun muassa järjestämällä virastoille ja liikelaitoksille rekrytointiai-heisia koulutuksia, jotka sisältävät tasa-arvonäkökulman. Lisäksi naisten osuut-ta johtotehtävissä seurataan vuosittain kaupungin henkilöstöraportissa.

Tänä vuonna jatkuu myös naisvaltais-ten alojen ura- ja palkitsemismalli. Nai-sia kannustetaan uralla kehittymiseen urapolkuhankkeilla.

Jokaisessa virastossa ja liikelaitokses-sa on nimetty tasa-arvoyhteyshenkilö, joka omalta osaltaan seuraa, että toimin-nallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa- arvo etenee.

Tasa-arvoyhteyshenkilöille pidetään myös verkostotilaisuus tänä keväänä.

Syksyllä henkilöstökeskus pyytää yk-sikköjä raportoimaan tavoitteiden to-teutumisesta. Samalla toivotaan kan-nanottoja siitä, millaisia oman toimialan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevia tavoitteita kaupungin seuraa-vaan strategiaohjelmaan tulisi ottaa. •

teksti Ville Kujala ja laura HeiKKinen kuvat arto WiiKari

28

liikkeellä

Helsingin henki | huhtikuu 2012

aktiivista Kohti

elämäntapaaHanke on liikuntaviraston, henkilöstökes-

kuksen ja työterveyshuollon yhteinen palveluketjumalli. Sen kohderyhmän muodostavat kakkostyypin diabetesris-kissä olevat tai siihen sairastuneet työn-

tekijät sekä ne, joille liikuntaa voidaan suositella ma-sentuneen mielialan hoitoon. Liikuntavirastossa työs-kentelee liikuntaneuvoja Ville Kujala, jolle voi varata oman henkilökohtaisen tapaamisajan työterveyshuol-lon suosituksesta.

– Työni koostuu pääosin asiakastapaamisista ja yh-teydenpidosta asiakkaisiin. Perehdymme myös terveys-

liikunnan tutkimustietoon, jotta liikuntaneuvontaa saataisiin kehitettyä ja vietyä eteenpäin, Kujala kertoo.

– Työjärjestykseeni ei mahdu montaa tuntia viikos-sa käytännön liikunnanohjaamista, mutta teen henki-lökohtaisia kuntosaliohjelmia ja pidän keskiviikkoisin Liikkeelle-vertaistukiryhmää. Ne tuovat toimistotyö-hön mukavaa vaihtelua, Kujala toteaa.

Asiakastapaaminen on aina henkilökohtainen. Sen aikana kartoitetaan lähtötilanne ja tehdään yksilöllinen liikuntasuunnitelma, jonka apuna ovat muun muassa asiakkaan tapaamiseen mukanaan tuomat työterveys-huollon terveydelliset mittaustulokset.

Liikkeelle on kaupungin javaltakunnallisen Kunnossa Kaiken

Ikää -ohjelman yhteistyöhanke, joka käynnistyi viime syksynä. Hanke antaa osallistujille kimmokkeen liikunnan aloittamiseen ja ohjaa

aktiiviseen elämäntapaan.

29

Myös asiakkaan aikaisempi liikuntahis-toria ja omat liikuntamieltymykset ote-taan huomioon liikuntasuunnitelmaa tehtäessä. Tapaamisen lopuksi sovitaan seurantapaaminen noin kolmen kuu-kauden päähän.

Liikuntaneuvoja tukee ja ohjaa edis-tymistä sekä seuraa asetettuja tavoit-teita. Tärkeimpinä asioina elintapamuu-toksessa ovat kuitenkin asiakkaan oma motivaatio ja muutosvalmius.

Liikuntaryhmässä hyvä meininkiNeuvontakäyntien ja asiakkailta saa-dun palautteen perusteella hyväksi lisä-välineeksi on osoittautunut kirjallisuus: liikunnasta ja ruokavaliosta on tarjolla suuri määrä erilaisia oppaita.

– Olemme hankkineet muutamia op-paita asiakkaille lainattaviksi. Osa ihmi-sistä sisäistää tiedon kirjaa lukiessa pa-remmin, ja ohjeisiin voi aina palata ker-taamaan niitä vielä myöhemmin, Kujala sanoo.

Keskiviikkoiltapäivänä on maksuton, matalan kynnyksen liikuntaryhmä, jon-ka mottona on: ”aktiivisuus lisää aktiivi-suutta”. Liikuntaneuvonnassa käyneille asiakkaille räätälöity viikoittainen oh-jaustunti pitää sisällään lajikokeiluita, kuten taijita tai gymstick-jumppaa. Tut-tuina lajeina mukana ovat sauvakävely tai kuntosaliharjoittelu, joihin tarkem-min tutustumalla monelle aukeaa kui-tenkin täysin uusi laji.

– Kokeilujen ja tekniikan oppimisen ohella tärkeimmiksi asioiksi nousevat hyvät ja rennot fiilikset sekä yhdessä te-kemisen meininki, vahvistaa Kujala.

Tilaisuus parantaa terveyttäänEräs ryhmäläinen kertoo, että hän luki esitteestä Liikkeelle-hankkeesta ja näki sen tilaisuutena parantaa terveyttään. Hänelle tehtiin henkilökohtainen, yksi-löllinen liikuntasuunnitelma oman ter-veydentilan, mieltymysten ja realististen liikuntamahdollisuuksien perusteella. Keskiviikon liikuntaryhmän lisäksi viik-ko-ohjelmaan lisättiin työmatkakävelyä, jumppaa ja myöhemmin myös kuntosa-liharjoittelua.

Pienryhmän yhteishenki on ollut hyvä ja kannustava, kun kaikki ovat sa-massa veneessä hikoilemassa tavoittee-na kohentuva terveys ja pienemmät lu-kemat sekä mittanauhassa että vaa’assa.

– Ryhmässä on jumpan ohella kokeil-tu monia minulle aiemmin täysin tunte-mattomia lajeja ja liikuntamuotoja. Sain jopa kuntosalin laitepelkoni taltutet - tua liikuntaneuvojan perusteellisella oh-jauksella ja kirjallisilla ohjeilla. Jos oma motivaatio riittää, löytyy jokaiselle var-maan mieluinen ja omalle kropalle sopi-va liikuntamuoto, ryhmäläinen kertoo.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

– Omia liikuntakertoja voi seurata vaik-ka ViLiMi-viikkoliikuntamittarin avulla, jonka liikuntaneuvonnassa käyneet saa-vat mukaansa, Kujala kertoo. Keväällä testataan myös aktiivisuusmit-taria, joka toimii askelmittarin tavoin ja antaa välitöntä palautetta.

Vaikka liikuntaneuvonnan tavoittei-na on terveyden edistäminen, liikun-nan lisääminen ja selkeiden tavoitteiden asettaminen, on Kujalan mukaan elin-tapamuutoksessa kyse oivaltamisesta ja mahdollisuudesta.

– Ketään ei voi pakottaa liikkumaan tai syömään terveellisemmin, mutta voimme herätellä ajatuksia hyvän olon lisäämiseksi arkeen, Kujala toteaa.

Ryhmäläinen vahvistaa, että sitä mu-kaa kun painoa saa edes vähän alemmas, liikunta muuttuu helpommaksi. Sään-nöllinen liikunta ja ateriarytmi myös pa-rantavat jaksamista sekä töissä että va-paa-aikana. Se kannustaa jatkamaan.

– Ammatti-ihmisten neuvoilla olen päässyt hyvin alkuun uusien elämänta-pojen opettelussa. Saaduilla työkaluilla on hyvä jatkaa sitten kun ryhmän toi-minta loppuu. •

”Vesijumpassa kunto on kasva­

nut, ja nyt jaksan jo ponnistaa ylös

altaasta.” [ nainen 60 v. ]

”Säännöllisen liikunnan

aloittamisen takia olen hyvässä

vireessä.” [ nainen 48 v. ]

Lähde liikkeelle! > Lisätiedot:liikuntaneuvoja Ville Kujala, puh. 040 163 2378, ville.kujala@hel.fi.> Liikuntaneuvonta: Helmi (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Liikkeelle-hanke

”Oivalsin rennon asenteen

merkityksen.”[ mies 58 v. ]

”Kuvittelin kuntosali­harjoittelun aivan toisenlaiseksi. Se

tuntuukin mukaval­ta ja tehokkaalta.”

[ nainen 35 v. ]

n Liikuntaryhmään kuuluva Raija saa Ville Kujalalta opastusta

kuntosalilla. Tuijan kanssa käydään läpi kevään ohjelmaa.

”Liikuntaan tuli tauko, mutta

aion jatkaa heti tervehdyttyäni.”

[ mies 49 v.]

Ryhmäläisistä on hienoa, että kaupun-gilla on otettu käyttöön uusia keino-ja henkilöstön terveyden ja jaksamisen edistämiseksi, kuten läheinen yhteistyö työterveyskeskuksen ja henkilöstölii-kunnan välillä.

Huonokuntoisten ja ylipainoisten asiakkaiden ohjaaminen liikuntaneuvo-jan pakeille ja sitä kautta edelleen heille suunnattuihin liikuntaryhmiin on erin-omainen asia.

Löydä mieluinen lajiHenkilöstöliikunnan liikuntakalenterin tunnit antavat monipuoliset mahdolli-suudet ohjattuun liikuntaan. Usealle löy-tyy mieleinen liikkumismuoto, sillä lii-kuntakalenterin tarjonnassa on tunteja rentoutus- ja kehonhallintatunneista ai-kuisten uintitekniikkaan ja tehokkaisiin kahvakuulatunteihin.

Asiakkaiden suusta

lainattua:

n

Hel

sink

i 200

Kuvat kertovat ammattien historiaan Kaupungin ammattien historiaa valottaa 200-vuotisjuhlavuonna Ammatteja kautta aikojen -valokuvanäyttely verkossa. Sivuja voi katsella myös iPad-taulutietoko-neella sekä älypuhelimilla sivujen nettisoitteesta.

Helsingillä on pääkaupunkina 200-vuotinen historia. Ammatteja on kautta aikojen ollut tuhansia. Työtä entisaikain helsinkiläisten hyväksi ovat tehneet muun muassa työ- ja vaivaistalon johtaja, ylempäin kansakoulujen luokanopettajatar, ylimönttööri, piirus-taja, naisapulainen, kauppahallin päällysmies, kaasumestari ja ruuanlaittamon johtaja.

Nykyisin Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Eri alojen ammattilaisia on noin 39 000 ja tehtävänimikkeitä noin 2 000.> tutustu vanhoihin ammatteihin osoitteessa: hel.fi/heke

30 Helsingin henki | huhtikuu 2012

Pää ja sydän – Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina n näyttely esittelee Helsingin 200-vuotista historiaa pääkaupunkina. Tunne pääkau-pungin syke ja tunnelma, kuule sen kiehtova tarina Virka Galleriassa. Koe muistot, muu-tos ja monikulttuurisuus. Tutustu Helsingin kasvuun ja kulttuurin kerrostumiin. Kulje kierros Leijonakorttelin historiallisessa ympäristössä ja tarkastele kaupunkia kuin näyt-telyesinettä. Näyttely on avoinna 4.4.–17.6. Vapaa pääsy.> virka.fi

Hae nytkuntoremonttiin!n syKsyn Kuntoremontteihin haKu

alkaa 26.4. Jos olet kiinnostunut kuntoremontis-

ta, sovi siitä ensin esimiehesi kanssa ja ota sitten yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi, ennen kuin haet paikkaa. Ilmoittautumi-seen tarvitaan lupa heiltä.

Paikkaa voit hakea hyväksynnän saatu-asi. Hakea voi nyt sähköisesti.

Tänä vuonna kaupunki järjestää erilai-sia kuntoremontteja noin 1 700 hakijalle. Tarjolla on peruskuntoremonttien lisäksi erilaisille kohderyhmille ja eri tarpeisiin räätälöityjä kuntoremontteja.

C’est la vie! -petankkin petanKKiKisat Kaisaniemen kentällä 11.5. klo 15.30 alkaen järjestetään uudiste-tulla pelisysteemillä. Jokaiselle joukkueel-le on vähintään 5 peliä. Lohkojen 4 parasta jatkaa pelejä A- ja B-lohkoissa.

Kerää 3 hengen joukkue ja ilmoittaudu 16.4.–3.5. digium-linkin kautta henkilöstö-liikunnan sivulta.

Henkilöstöliikunnan syksyn kuntosali-kortteja voi jo lunastaa Yrjönkadun uima-hallin tai Töölön kisahallin kassalta 16.–28.4. Ota henkilöstökortti mukaan.> Kevään tapahtumat, lisätiedot ja ilmoit-tautumisohjeet Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta.> lisätietoja pilvi heinonen, pilvi.heino-nen@hel.fi, puh. 310 87822 tai eeva-liisa rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

Stadin soudut n JoKavuotiset stadin soudut kisataan 24.8. klo 15 alkaen Helsingin Soutustadio-nilla osoitteessa Merikannontie 8. Teema-na on Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina ja vanhojen starojen Helsinki.

Ilmoittaudu kisaan 30.5. mennessä osoit-teeseen stara.konepaja@hel.fi ja liitä mu-

Akavalaisten lomatuki ry:n kokous n sääntömääräinen KevätKoKous pidetään 24.4. klo 18 Hiiden kiven peruskoululla, Rajatie 7. Kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat terve tulleita. Ilmoittautumiset (kahvitarjoilu) 20.4. klo 16 mennessä: kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658.

Kysy virkistyspaikkojen peruutuksian henKilöstön Kesän virkistyspaikkojen Iso Iiluodon ja Vartiosaaren Kalliorannan haku on ollut käynnissä.

Iso Iiluoto sijaitsee Vuosaaren edustalla Kallahdenselällä. Saareen voi tulla joko päivä-retkelle tai useammaksi vuorokaudeksi. Majoitustilat ovat käytössä 14.5.–14.9.

Vartiosaaren Kallioranta lähellä Laajasaloa on henkilöstökerhojen ja työyhteisöjen ko-kous- ja virkistyspaikka, jossa voi myös saunoa, ruokailla tai pelata tennistä. Kallioranta on käytössä 3.5.–8.9. Röykän lomapaikasta kaupunki on luopunut.> lisätietoja helmestä > henkilöstö > henkilöstöetuudet > virkistys- ja lomapaikat.

kaan joukkueen nimi, virasto tai liikelaitos, yhteyshenkilö, puhelinnumero ja sähkö-posti ja varayhteyshenkilö yhteystiedoin.

Joukkueen tarvitaan perämies sekä 14 soutajaa, joista vähintään 4 naista. Osallis-tumismaksu on 160 euroa/joukkue, ja se sisältää ruuan. Järjestelyistä vastaa viime vuoden voittajajoukkue Starat soutaa.

Stadin soutuklubi vuokraa veneitä har-joittelua varten. Varaukset: stadin.soutu-klubi@gmail.com. Joukkueet voivat har-joitella itsenäisesti soutuklubin avoimissa soutuilloissa Humallahden venekerholla (Rajasaarenpenger 6) tiistaisin 15.5., 22.5., 29.5., 5.6. ja 12.6. klo 17 alkaen.> lisätiedot: yleisinfo pekka markkula, puh. 0500 456  928, soutujärjestelyt tei-jo rautio, puh 050 559 1604, soututalous eija niemimaa, puh 050 559 2168.

LOMAT

TyöhyvinvOinTi

henkiLösTöLiikunTA TiedOTTAA

kOkOus

Viiden päivän ohjelmassa on ohjattua lii-kuntaa ja monipuolisia tietoiskuja.

Tärkein tavoite on herättää motivaatio omasta kunnosta huolehtimiseen ja pa-rantaa jaksamista ja elämänlaatua. > lisätietoa helmen sivuilta henkilöstö > työhyvinvointi ja työturvallisuus > työhyvinvointi > Kuntoremontti

ruotsin kuningas Kaarle Xvi Kustaa teki suomeen valtiovierailun 19.–21.11.1974. tasavallan president-ti urho Kekkonen otti kuninkaan vastaan eteläsatamassa.Fo

to P

atri

ck O

ras

1974

, Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo

ilmoitustaulu Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fiseuraavan kalenterin aineistopäivä on 16. toukokuuta.

31

 Pek

ka S

auri

    Ristikko nro 2/2011

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 16.5. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 16.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Auli Virta, Markku Peiponen, Ulla Vainio, Elina Kivi ja Merja Araneva.

Kiitos osallistumisesta!

32 Helsingin henki | huhtikuu 2012

Jus

si P

aJu

ne n

GoGohuhti–toukokuu 2012

10.4.–22.6.taidetta turkistaCaisassa avataan Turkey Meets Finland -näyttely. > caisa.fi

14.–19.4.susanna leinonen comPanyKontrastein leikkivä tanssiteos Sokea mieli lumoaa Stoassa. > stoa.fi

26.4. asukasilta PasilassaYlipormestarin asukasilta järjestetään Pasilassa Helpassa klo 18.30–20.30. Sitä voi seurata suorana Helsinki-kanavalla. > helsinkikanava.fi

5.5. helsinki city run 2012Keväinen juoksu on Suomen suurin puolimaraton. > helsinkicityrun.com

5.–6.5. kierrätystehdas kaaPelillaIlmastoinfo ja Kierrätystehdas järjestävät Kaapelitehtaalla kestävän kehityksen tapahtuman liikkumisen teemalla.> ilmastoinfo.fi

10.5. hyvä cityelämäIlmainen terveystapahtuma Töölön kisahallilla klo 12–18. Ohjelmassa messutori ja liikuntatapahtumia. > hel.fi/terveyskeskus

27.5. vox urbana konsertoiVox Urbana -kuoron 60-vuotisjuhlakonsertti helluntaina kaupungintalolla klo 14. > virka.fi

6.6. helsingin henki 3/2012 ilmestyyAiheina muun muassa varhaiskasvatus, puistokummi- toiminta, leivokset, pidennetyt työurat ja Helsinki-viikko.

022012

{ uus

i duu

ni }

Hyvä kello kauas kuuluu.””

Hyvinvointia henkilöstölle> kuka: Stina Forsberg> ammatti: työyhteisökonsultti> töihin: 3.10.2011> toimiPaikka: opetusvirasto

Mitä työyhteisökonsultti tekee?Edistän eri menetelmin henkilökunnan hyvin­vointia. Toimin kentällä esimiesten tukena ja autan heitä esimiestyössään. Olen mukana työnantajan edustajana henkilöstön uudelleen­sijoitusprosessissa. Lisäksi olen mukana työ­suojelutyössä. Ruotsinkielisenä palvelen ope­tusviraston ruotsinkielistä henkilöstöä.Mistä tulit taloon?Tulin opetusvirastoon Ungmarthan eli ruotsin­kielisen Marttajärjestön lasten­ ja nuorten or­ganisaation toiminnanjohtajan tehtävästä. Olen aikaisemmin työskennellyt kaupungilla koulu­kuraattorina.Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi?Lähimmät kollegani ovat osastoni henkilöstö­ ja lakipalvelussa työskentelevät noin 20 ihmistä. Ketkä ovat asiakkaitasi? Asiakkaitani ovat ensisijaisesti esimiehet, mutta myös työyhteisöt ja määrätyissä asioissa yksit­täiset työntekijät. Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä?

Teen tiivistä yhteistyötä kaikkien opetuslinjo­jen ja niihin kuuluvien koulujen ja päiväkotien kanssa. Opetusviraston työsuojelutiimi, työ­terveyskeskus ja henkilöstökeskus ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita. Mitä asioita olet ensimmäisenä saanut eteesi? Työhyvinvointikysely oli yksi ensimmäisistä työ­tehtävistäni. Olen myös toiminut henkilöstöön liittyvissä kriisitilanteissa sekä uudelleensijoi­tustapauksissa. Mihin asioihin haluaisit parannusta työyhteisöissä? On tärkeää lisätä esimiesten halukkuutta toimia hyvänä johtajana sekä luoda avoin ja keskuste­leva työyhteisö. Mitkä ovat suurimmat ongelmat työyhteisöissä? Monet kriisit työyhteisöissä perustuvat kommu­nikaatio­ongelmiin. Ihmiset eivät uskalla tuoda asioita esille tai sitten esille tuodut asiat ymmär­retään väärin. Mitkä ovat suurimmat haasteet työssäsi? Saada ihmiset jaksamaan paremmin työelämäs­sä ja löytää keinoja, joilla tätä työstää.Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä? Punavuori on ihanan trendikäs, kutsun sitä Suo­men SoHoksi. Kesäisin käyn usein Hietalahden kirpputorilla ostoksilla.Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Kirkkonummella ja kuljen joko autolla tai linja­autolla töihin.

kuv

a T

omm

i Tuo

mi

Helsingin henki