Helsingin henki 5/2013

HelsinginhenkiSIVU X

052013

H E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K I

SIVU 10 SIVU 14 SIVU 26

SIVU 16

työk

alut

duu

nis

sa

hyv

invo

inti

Kasvun Frans Karkkimaa

saa Helsingin kesäksi kukkimaan.

Esimiessaatukea

Viestiluovastisomessa

Työnilovälittyyasukkaille

ihme

Helsingin henki | lokakuu 2013

Tehdään parempi kaupunki pääkirjoitus

Maissi KasurinenJuttuehdotukset ja palaute [email protected]

02

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 6 11.12. Vuoden 2014 aikataulut numerossa 6/2013.Aineisto 18.11.

Yhteisön jäseneksi

Vuosina 2015–2020 työelämässä on ennätyksellinen määrä eri sukupolvia omine tarpeineen. Paitsi eri-ikäisistä henkilöstö koostuu silloin myös yhä enemmän eritaustaisista ihmisistä. Elämäntilanteiden kirjo työelämässä on suuri. Nuoria polvia tulee työelämään. Ihmiset odottavat aiempaa enemmän,

että työ on heille merkityksellistä. Yksilöllisiä tarpeita toivotaan otettavan huomioon, ja työltä kaivataan joustavuutta. Työskentelytapoina matriisit, verkostot ja projektit sa-malla lisääntyvät. Muun muassa tällaisia työelämänäkymiä valotti henkilöstöjohtamisen asiantuntija Sari Salojärvi kaupungin keskijohdon valmennustilaisuudessa.

Kehitys haastaa tietenkin myös meidän henkilöstöjohtamisen ja työyhteisöt. Jatkos-sa tarvitsemme varmaan vielä enemmän moninaisuuden, erilaisten ihmisten ja kulttuu-rien tuntemusta ja ymmärtämistä. Syvän asiantun-tijuuden rinnalla on käyttöä laajalle ja hyvälle yleis-osaamiselle. Vaikuttamisesta ja verkosto-osaamisesta tulee tärkeä taito, kun työtä tehdään yhä useammin ilman niin sanottua normivaltaa toimivissa matrii-seissa ja projekteissa. Työyhteisön hyvä jäsenyys edel-lyttää kaikilta meiltä vastavuoroista tukea ja vastuun-ottoa töistä ja tuloksista. Nämä haasteet otetaan huo-mioon, kun tulevaisuuden johtamisen ja henkilöstön osaamisen tiekarttaa valmistellaan.

LASTEN MÄÄRÄ ON KASVUSSA, mikä johtuu muun muassa siitä, että muutot naapurikun-tiin ovat vähentyneet ja syntyneitten määrä on kasvanut. Pian tämä näkyy lisäyksenä nuorten määrässä ja monien palveluiden kysynnässä. Lasten ja nuorten hyvinvointi tai pahoinvointi vaikuttaa välittömästi heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa ja välillisesti myös kaupungin tulevaisuuteen.

Kolmisensataa nuorta ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö kohtasivat lokakuun alussa Kontulan toimintakeskus Luupissa. Moni asia puhutti. Vaikka kouluruoastakin keskusteltiin, nuoret olivat huolissaan myös polttavista yhteiskunnallisista asioista: Miksi opiskelemaan ja töihin on niin vaikea päästä? Voisivatko nuorten tuet olla parem-mat? Onko eriarvoisuus lisääntynyt? Toimiiko nuorisotakuu?

Nuorten kysymykset kohdistuivat asioihin, joihin meidän strategiassa on suunnattu jo toimenpiteitä. Nuorisotyöttömyyttä pyritään ennaltaehkäisemään Tulevaisuustiskil-lä, josta peruskoulun käynyt saa tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Respasta saavat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 30-vuoti-aat uraohjausta ja tukea. Toisen asteen koulutukseen tuetaan Avoimen opiston avulla. Syrjäytymisvaarassa olevien tukemisesta tehdään usean viraston yhteinen prosessi. Palveluverkon kehittämisessä otetaan huo-mioon eriarvoistumisen torjuminen ja nuorten määrä alueilla. Amma-tilliseen koulutukseen saadaan ensi vuodelle lisäpaikkoja. Työ on siis käynnissä, ja sitä tehdään hallintokuntien yhteisvoimin, mutta on selvää, että vielä on paljon tehtävää, jotta jokainen nuori saataisiin koulutukseen tai töihin sekä kokemaan itsensä vertaiseksi, vaka-vasti otettavaksi kaupunkiyhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi.

Seuraavan kerran päättäjät ja virkamiehet kohtaavat kaupungin nuoria marraskuun 8. päivä kaupungintalolla RuutiExpossa.

,,Verkosto-osaamisesta tulee matriiseissatärkeää.”

// vinkkiKaveri kulttuuririentoonKaupunki on kouluttanut 70 vapaaehtoista seuraksi ja oppaaksi kulttuu-ririentoihin. Kulttuurikaveritoiminta on kehitetty avuksi kaikille, joilla on korkea kynnys lähteä kulttuuritapahtumaan tai niille, joita yksin lähte-minen ei houkuttele tai joille se on muuten vaan vaikeaa.

– Erityisesti toivomme voivamme olla avuksi yksin asuville vanhuksil-le tai vaikkapa juuri Suomeen muuttaneille, toteaa kulttuurikeskuksen kulttuurisuunnittelija Jenni Varho.

Kulttuurikaveri tulee seuraksi kulttuuritapahtumaan, varaa liput ja tarvittaessa avustaa tai opastaa tapahtumapaikalle.

Viime keväänä käynnistynyt vapaaehtoisten kulttuurikaverien väli-tystoiminta on saanut sekä lisää vapaaehtoisia että myös kaksi uutta vie-railukohdetta. Malmitalon ja Kanneltalon tapahtumien lisäksi toiminnan piiriin kuuluvat nyt myös kaupunginmuseo ja taidemuseo.

Kulttuurikaverin voi tilata itselleen numerosta 310 58237 (ma, to klo 12–14 ja ti klo 10–14). Tilaaminen on käyttäjälle maksutonta. Myös mu-seokäynnit ovat kaverin kanssa ilmaisia. Malmitalon ja Kanneltalon mak-sullisten tapahtumien lippuhinnat ovat korkeintaan 5 euroa.

Kulttuurikaveritoiminnan organisoimisesta vastaavat yhteistyössä kulttuurikeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto.

> hel.fi > Kulttuurikeskus > Ajankohtaista


sisältö

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMIT TAJA

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, [email protected],

Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO 2013–2014 Terttu Sopanen pj, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO),

Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1,

00015 Otavamedia, puh. 09 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 40 000 kpl

25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC05 Stadi 36527 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

03

12

10 duunissaUusi HR-neuvonta tarjoaa tukea ja apua esimiesten pulmiin. Se myös yhtenäistää henkilöstöasioiden käytäntöjä.

14 työkalutKaupunki näkyy sosiaalisessa mediassa. Uudet ohjeet kannustavat luovuuteen ja myös ohjaavat viestimään hyvin.

15 ympäristöJätteiden lajittelu työpaikalla on helppoa ja kätevää. Vinkkaamme, miten toimia.

20 ammattiRita Raito auttaa museovieraita ja nauttii asiakaspalvelusta täysin siemauksin.

22 kaffellaOpiskelu työn ohessa tuo syvyyttä työhön. Kaupunki kannustaa kehittymään ja kouluttautumaan.

26 hyvinvointiKustaankartano kehittää työhyvinvointia ja työoloja, mikä lisää paitsi henkilöstön myös asukkaiden viihtyvyyttä.

32 uusi duuniYlikääkäri Annamaija Sutela.

AsukasKaupunginorkesterin kummilapsille tarjotaan korkeatasoista ja viihdyttä-vää musiikkia.

liikkeelläKaupunki vilisee niin tuttuja kuin villieläimiäkin.

talousJulkiset hankinnat vaativat osaamista, joka turvaa laadukkaat tavarat ja palvelut.

teemaRakennusvalvonta yhdistää rakentamisen, kaupunki-kulttuurin ja lainsäädännön eläväksi kaupungiksi.

reppariKaupunginpuutarha vihertää ympäri vuoden, jotta kesäksi puistoihin saa-daan värikästä kukkaloistoa. 06

16

24

28

uutisia


Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen

[email protected]

Työelämän

04

n Mitä tarkoitetaan eri-ikäisten johtamisella? Sitä, että eri-ikäisten ja erilaisissa elämän-tilanteissa olevien tarpeet, tavoitteet ja vahvuudet otetaan huomioon työn suun-nittelussa, organisoinnissa, palkitsemises-sa ja muussa johtamisessa. Tavoitteena on tukea eri elämäntilanteissa olevien ja eri-ikäisten työssä jaksamista ja parantaa työ-hyvinvointia. Tarkoituksena on myös pi-dentää työuria ja saada nuoret työntekijät pysymään kaupungin palveluksessa.n Millaisia suunnitelmia eri-ikäisten johtamisen kehittämiseksi tehdään ja kuka niitä tekee? Ensi vuodesta lähtien virastot ja liikelai-tokset tekevät omat eri-ikäisten johtami-sen suunnitelmansa kuluvalle strategia-kaudelle. Niihin kirjataan valitut, keskei-simmät haasteet sekä tavoitteet ja kehittä-mistoimenpiteet.

n Mistä saa apua suunnitelmien tekemiseen? Suunnitelmien laatimisen tueksi järjeste-tään työpajoja. Tilanteen kartoituksessa ja kehittämiskohteiden löytämisessä voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia tietoja: työhyvinvointikyselyn tulokset, sairaus-poissaolot (ikäryhmittäin kaupunkitasol-la), ikärakenne, eläköitymissuunnitelmat, osaamiskartoitukset, työterveyskysely, henkilöstöraportti ja virastojen ennakoin-timateriaali.n Miten suunnitelmia hyödynnetään?Virastot ja liikelaitokset hyödyntävät suun-nitelmia oman toimintansa kehittämi-sessä. Niiden suunnitelmista koostetaan koko kaupunkia koskeva suunnitelma.n Miten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan?Virastot ja liikelaitokset määrittelevät, mi-ten ne seuraavat asettamiaan tavoitteita ja

toimenpiteitä. Henkilöstökeskus seuraa ke-hittämistyön toteutumista kaupunkitasolla.n Millaisia menetelmiä eri-ikäisten johtamiseen on jo nyt käytössä? Eri-ikäisten johtamisen menetelmäkorei-hin on koottu hyviksi todettuja käytäntö-jä ja esimerkkejä. Korit löytyvät eri-ikäis-ten johtamisen sivuilta eri-ikaistenjohta-minen.fi. n Milloin asia menee kaupungin-hallitukseen?Kooste virasto- ja liikelaitoskohtaisista suunnitelmista jätetään kaupunginhalli-tukselle 30.11.

Vastaajina työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä ja suunnittelija Emmi Korvola henkilöstökeskuksesta.

> eri-ikaistenjohtaminen.fi

Henkilöstö-sivut uudistuivat n HELMEN KAUPUNKITASON henkilöstö-sivustoa on uudis-tettu viime vuonna toteutetun käyttäjäkyselyn pohjalta.

Henkilöstö-sivuilta löydät tietoa sellaisista henkilöstöasi-oista, jotka ovat yhteisiä koko kaupungille, kuten tietoa lo-mista ja vapaista, palkasta, työ- ja virkaehtosopimuksista, vir-kamatkoista, sairastamisesta sekä työhyvinvoinnista ja työ-turvallisuudesta.

Etusivun oikeasta laidasta löydät pikalinkkejä hyödyllisiin palveluihin: kuntoremontteihin, avoimiin työpaikkoihin, elä-keasioihin, asiantuntijahakemistoihin, pysyväispäätöksiin, esimiehen ABC:hen, henkilöstöliikunnan, HR-neuvonnan ja työterveyden sivuille sekä totta kai henkilöstöetuihin ja alen-nusliikkeisiin.

n VUODENVAIHTEESSA ALOITTAVAN KAUPUNGINKANS LIAN henkilöstösuunnitelma valmistui. Se sisältää keskushallin-non nykyisten kolmen viraston, hallintokeskuksen, henki-löstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen, hen-kilöstön sijoittumisen virastoista muodostettavaan yhteen kaupunginkansliaan.

Henkilöstön sijoittuminen kaupunginkansliaan selvillä

Pääsääntöisesti ihmiset siirtyvät yhdistet-tyyn organisaatioon niin sanottuna suora-

siirtona. Muutamiin tehtäviin, joihin use-ampi kuin yksi henkilö olisi pätevyytensä ja

kokemuksensa perusteella ollut siirrettävissä, järjestettiin sisäinen ilmoittautuminen. Myös joihinkin kokonaan uusiin tehtäviin järjestettiin sisäinen ilmoit-tautuminen. Kaikkiaan henkilöstöä tulevassa kaupungin-kansliassa on noin 570. Kaupunginjohtaja tekee henkilös-tön siirtopäätöksen marraskuussa.

Uusia kokonaisuuksia tulossaKaupunginkansliaan tulee kuusi osastoa nykyisten viras-tojen yhteensä kahdentoista osaston sijaan. Toimintoja ja tehtäviä on uudessa organisaatiossa yhdistetty, ja ne muodostavat siten uusia osastokokonaisuuksia.

Elinkeino-osasto huolehtii kaupungin kilpailukyvyn kehittämisestä, kaupunkimarkkinoinnista, työllisyys-palveluista, yrityspalveluista ja maahanmuuttoasioista. Osastossa on henkilöstöä noin 115. Määrään ei ole lasket-tu osastoon sijoittuvaa Helsingin Matkailu Oy:n henkilös-töä, joka käsittää runsaat 20 henkeä.

Hallinto-osasto huolehtii muun muassa päätöksen-teon tuesta ja vieraanvaraisuudesta, tietopalvelusta, tur-vallisuus- ja valmiusasioista sekä kaupunginkanslian vi-rastopalveluista. Henkilöstöä on noin 120.

Henkilöstöosaston vastuulla ovat HR-tietoasiat, hen-kilöstön osaamiseen ja resursseihin, työhyvinvointiin sekä työnantajapolitiikkaan liittyvät asiat. Henkilöstöä on noin 60.

Oikeuspalvelut huolehtii hallintoon ja palvelussuhtei-siin, rakentamiseen ja vahingonkorvauksiin, sopimuksiin ja hankintoihin sekä yhteisöihin ja veroihin liittyvistä asi-oista. Henkilöstöä on noin 45.

Talous- ja suunnitteluosasto vastaa aluerakentamiseen, sisäiseen tarkastukseen, kaupungin strategiaan ja kehityk-seen, talous- ja konserniohjaukseen sekä varainhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstöä on noin 105.

Tietotekniikka- ja viestintäosasto huolehtii asukkaiden osallisuuden ja neuvonnan kehittämisestä ja palveluista, tietotekniikasta ja viestinnästä. Henkilöstöä on noin 125. Luvussa on mukana osastoon sijoittuvan Apotti-hank-keen 15 hengen henkilöstö.

Henkilöstön sijoittumiseen voi tulla vielä joitakin muu-toksia valmistelun edetessä. Luvuissa on lisäksi mukana määräaikaisia palvelussuhteita, jotka jatkuvat työsopimuk-sen tai viranhoitomääräyksen mukaisina. Henkilöstömääriin vaikuttavat myös ilmoitusmenettelyllä täytettävät tehtävät.

Lisätietoa kaupunginkanslian organisaatiorakenteesta, osastojen yksiköistä ja tehtävistä sekä uudistuksen valmis-telusta löytyy Helmestä Kohti kaupunginkansliaa -sivuil-ta. Joulukuussa ilmestyvä Helsingin Henki 6/2013 esittelee laajemmin kaupunginkanslian toimintoja ja palveluita.

Pikalinkkien alapuolella on uusimpia ilmoituksia kasaa-va Ajassa-palsta. Sivun keskiosasta löydät 10 viimeisintä henkilöstöuutista ja linkin henkilöstöuutisten arkistoon.

Sivukartta auttaa löytämään asioita, ja siitä näet ker-ralla kaiken mitä Henkilöstö-sivusto a:sta ö:hön pitää si-sällään. Sen löydät etusivun oikean laidan pikalinkeistä.

Tehtyjen sivumuutosten takia virastojen ja liikelaitosten omilta sivuilta Henkilöstö-sivustolle vievät linkit saattavat olla rikkoontuneet. Virastojen Helmi-pääkäyttäjiä ja tuto-reita pyydetäänkin tarkastamaan sivujensa linkit ja korjaa-maan ne mahdollisimman pian.Tutustu sivuihin: Helmi > Henkilöstö

stadi

365stadi

lyhyesti

Helsingin henki | lokakuu 2013 05

ICT-palvelupäällikköPetri Otranentalous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo uuden ICT-palvelukeskuksen perustamisesta.

ICT-palvelua keskitetystiHALLINTOKUNTIEN PERUSTIETOTEKNIIKKAPALVELUJEN järjestäminen siirretään kaupungin yhteiseen ICT-palvelukeskukseen, joka aloittaa vuoden vaihteessa uuden kaupunginkanslian yhteydessä. Kun palve-lut hoidetaan keskitetysti, saadaan palvelujen toimittajat ja kustannuk-set paremmin hallintaan. Samalla laatu, tuottavuus ja tehokkuus pa-ranevat. Sen ensimmäiset asiakkaat ovat kaupunginkanslian lisäksi so-siaali- ja terveysvirasto ja varhaiskasvatusvirasto.

TÄLLÄ HETKELLÄ SAMOJA perustietotekniikan palveluja hoidetaan lä-hes kaikissa hallintokunnissa, mutta jatkossa yhteinen ICT-palvelukes-kus, johon keskitetään perustietotekniikan järjestäminen ja toimittaja-hallinta, on toimivin ratkaisu. Tällöin hallintokunnat voivat kohdentaa oman IT-henkilöstönsä palvelemaan ydintoimintaa.

PALVELUKESKUKSEN ensimmäisiä palveluja tulevat olemaan työase-ma- ja käyttäjätukipalvelut, kone-salipalvelut, tietoliikennepalvelut sekä kaupunkiyhteinen sähköposti ja pikaviestintä. Valmisteluprojek-ti, jonka johtoryhmässä on myös henkilöstön edustus, tekee esityk-sen ICT-palvelukeskuksen tehtä-vistä, taloudesta ja organisaatiosta lokakuun loppuun mennessä.

KUN HALLINTOKUNNAT siirtävät tehtäviään yhteisesti hoidettaviksi, niitä hoitamaan tarvitaan myös henkilöstöä. Kaupunki ei kuitenkaan li-sää eikä vähennä henkilöstöä, vaan tehtävänkuvia ja työpisteitä muut-tamalla saadaan asiantunteva joukkue tietotekniikkapalvelujen järjes-täjäksi. Tarkoituksena on muodostaa ICT-palvelukeskuksesta houkut-televa työpaikka tietotekniikan ammattilaisille.

ICT-PALVELUKESKUS on hallintokuntien yhteinen toiminto, jonka avul-la ne järjestävät tarkoituksenmukaiset tietotekniikkapalvelut itselleen. Vuonna 2014 mukana olevat virastot rahoittavat sen toiminnan omista budjeteistaan, mutta jatkossa perustietotekniikkapalvelut hinnoitel-laan suoriteperusteisiksi. Tulevina vuosina toiminta laajenee uusiin tietotekniikkapalveluihin ja asiakkaiksi tulee lisää hallintokuntia.

VUODENVAIHDE on ICT-palvelukeskuksen ja sen asiakasvirastojen kannalta erityistä siirtymäaikaa, jolloin keskeistä on tietotekniikkapal-velujen jatkuvuuden ja saatavuuden turvaaminen. Siirtymävaihe to-teutetaan siten, että minkään palvelun tuotanto ei lakkaa, eikä käyt-tökatkoja tule. Kaupunki jatkaa tietotekniikkapalvelujen ohjauksen ja hallinnan siirtämistä kaupunkiyhteisiksi palveluiksi. Samalla perustie-totekniikan ja ydintoiminnan tietojärjestelmien tuki eriytyy.

Tehtävänkuvia muuttamalla saadaan asiantunteva joukkue koolle.”

n KULTTUURIJOHTAJAKSI VALITTU Kaapeli-talon toimitusjohtaja Stuba Nikula aloittaa tehtävässä marraskuun alusta. Kaapelitalon toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2006. Sitä ennen Nikula työskenteli Finnish Metal Eventsin ja Elmu-yhtiön toimitusjoh-tajana vuosina 1998–2006. Kulttuurijohta-jan virkaan haki 65 henkilöä. Haku käynnis-tyi Pekka Timosen siirryttyä toisiin tehtäviin.

n YLIPALOMIES MARKO TUOMINEN valittiin vuoden 2013 Stadin brankkariksi. Tuominen työskentelee pelastuslaitoksen Käpylän pe-lastusasemalla palomies- ja ensihoitotehtä-vissä ja ajoittain paloesimiehen sijaisena. Pe-lastuslaitoksella hän on ollut töissä vuodesta 1988 lähtien. Valintaa perusteltiin Tuomisen myönteisellä asenteella ja motivaatiolla, am-matillisella monipuolisuudella sekä pitkäai-kaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuu-den takaamiseksi.

Helsingin Energialle kansainvälinen ympäristöpalkinton HELSINGIN ENERGIAN kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä voitti kansainvälisen District Energy Climate Award -ympäristöpal-kinnon suurten järjestelmien sarjassa. Palkin-non perusteena oli Helsingin ainutlaatuinen energiajärjestelmä, jossa on yhdistetty sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotanto energiatehokkaaksi kolmoistuotannoksi.

Kaukojäähdytys on ainoana maailmassa integroitu mukaan siten, että se mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien hukkaenergioi-den hyödyntämisen kaukolämmön ja kauko-jäähdytyksen tuotannossa.

Kilpailun järjesti puolueeton asiantun-tijaorganisaatio IEA:n (International Energy Agency), yhdessä EHP:n Euroheat and Powe-rin ja IDEA (The International District Energy Association) kanssa.

n HELSINGIN VÄESTÖN ENNUSTETAAN kas-vavan vuosina 2013–2015 aikaisempaa en-nustetta enemmän. Tietokeskuksen ennus-teen mukaan väestö kasvaa 655 000 asuk-kaaseen vuonna 2020 sekä 735 000 asukkaa-seen vuonna 2050. Koko Helsingin seudun väkiluvun ennustetaan olevan 1 830 000 asukasta vuonna 2050.

n UFF PALKITSI HELSINGIN kaupungin vuo-den 2012 vaatekierrättäjänä. Tunnustus tuli kaupungin panoksesta vaatekierrätyksen hy-väksi. Kaupungista on kerätty viime vuonna eniten vaatekiloja Suomessa, yhteensä 1 102 562 kiloa. Helsinki sai tunnustuksen myös vuonna 2010.

n MAIJA TANNINEN-MATTILA valittiin val-tuustossa taidemuseon johtajaksi. Hän aloit-taa tehtävässä marraskuun alussa. Tanninen-Mattila on työskennellyt Ateneumin taide-museon johtajana vuodesta 2006.

Sitä ennen hän toimi Helsingin Taidehallin johtajana. Taidemuseon johtajan tehtävä tuli keväällä auki Janne Gallen-Kallela-Sirénin siirryttyä toisiin tehtäviin.

Energiansäästökilpailu henkilöstöllen KAUPUNGIN TYÖYHTEISÖILLE on julistettu energiansäästökilpailu, johon voi ilmoittau-tua vielä lokakuun ajan.

Kilpailun järjesteää Energiansäästöneuvot-telukunta ESNK. Työyhteisöt kilpailevat 1.10.–31.12. toteutuneesta energiansäästöstä. Kilpai-luun voivat osallistua kaikki kaupungin työyh-teisöt, jotka säästävät energiaa toimitiloissaan, alueellaan, henkilöstön liikkumisessa tai hen-kilöstöliikenteessä. Mukaan voi ilmoittautua myös kaupungin kiinteistöyhtiöt, jotka säästä-vät energiaa asuinrakennuksissaan. Palkinto-summa on 10 000 euroa.> energiatehokashelsinki.fi.

Sovitteluapua työ-yhteisöjen ristiriitoihinn KAUPUNKI ON KOULUTTANUT MONIMUO-

TOISTUVIEN työyhteisöjen tueksi työyhteisösovit-telijoita erilaisten ristiriitatilanteiden ratkomista

varten. Työyhteisösovittelijoiden tarkoituksena on auttaa esimiehiä ja työyhteisöjä ristiriitojen ja hämmennystä aiheuttavien tilanteiden selvitte-lyssä sekä näiden ennaltaehkäisyssä.

Monimuotoisissa työyhteisöissä ongelmien tulkitaan joskus johtuvan kulttuurisista eroista ja että niiden ratkaiseminenkin vaatii lisätietoa kulttuureista. Kyse voi kuitenkin monesti olla myös konfliktien ratkaisutaidoista.

Kaupungilla toimii tällä hetkellä kahdeksan työyhteisösovittelijaa. Maksuttomia työyhtei-söjen kehittämispäiviä ja työyhteisösovitteluja voi tilata henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolta projektipäällikkö Miriam Attiakselta, puh. 310 37982, [email protected].


n Aimo Nousiainen on seurannut toimisto rakennuksen valmistumista ja vieraillut siellä useasti katselmoinnissa.

Katse rakennuksiinRakennusvalvonnan työssä yhdistyvät rakentamisen, kaupunkikulttuurin ja rakennuslainsäädännön tietotaidot. Ne ovat kaikkien rakentamishankkeeseen ryhtyvien käytössä.

teksti PERTTI SUVANTO kuvat KALLE KERVINEN ja JORMA MARSTIO

Töölönlahdella UPM Kymme-nen pääkonttorin rakennus-työmaalla käy monikielinen ku-hina. Taustalla ulvoo sirkkeli.

Rakennusvalvontaviraston tarkas-tusinsinööri Aimo Nousiainen ja ra-kennusmestari Juha Palmu kulkevat pihan yli kohti marraskuussa valmistu-vaa Biofore Taloa. Heitä seuraavat työ-maan vastaava työnjohtaja, projektiark-kitehti ja suuri joukko muita asiantun-tijoita. Ensimmäiset kysymykset kos-kevat puusäleillä verhottua näyttävää julkisivua.

Nousiaiselle ja Palmulle työmaa on tuttu. Meneillään on viides käynti – käyttöönottoa ennakoiva seurantakat-selmus. Työmaa käydään läpi reilussa tunnissa, toinen tunti kuluu työmaatoi-mistossa paperiasioiden parissa.

– Viranomaisvalvonnan tehtävänä on katsoa, että hankkeessa noudate-taan rakennuslupaa, hyväksyttyjä suun-nitelmia ja aloituskokouksessa sovit-tuja valvonta- ja tarkastusmenettelyjä. Me emme tarkasta, me katselmoimme, Nousiainen tähdentää.

Olennainen osa ihmisyhteisöäRakennusvalvontaviraston toimisto on Kallion sydämessä Siltasaarenkadulla. Virasto juhli viime vuonna 100-vuotista taivaltaan. Samalla tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun rakennusvalvonta Hel-singissä alkoi.


”Elävä stadi merkitseesitä, että kaupunkimuuttuu, muttahyvällä tavalla.Muutos on osakaupungin luonnetta.”

n Marraskuussa Töölönlahdelle valmistuvassa toimistorakennuksessa on käynnissä viides tarkastuskäynti, käyttöönottoa ennakoiva seurantakat-selmus. Rakennusvalvontavirasto katselmoi työmaan ja käy läpi papereita yhdessä työmaan henkilökunnan kanssa.

Katse rakennuksiinteksti PERTTI SUVANTO kuvat KALLE KERVINEN ja JORMA MARSTIO

Rakennusvalvontavirasto > Rakennustoimintaa valvoo Helsingissä rakennuslautakunta. Ra-

kennusvalvontavirasto on lautakunnan alainen valmistelu- ja toi-meenpanoelin. Siihen kuuluu kolme osastoa.

> Kaupunkikuvaosasto vastaa lupahakemusten käsittelystä, neuvoo ja opastaa rakennushankkeisiin ryhtyviä sekä valvoo kaupunkiku-van kehittymistä.

> Rakennustekninen osasto hoitaa rakennustyön viranomaisvalvontaa. > Yleinen osasto vastaa arkiston toiminnasta, tilastoista ja tietojär-

jestelmistä sekä lainopillisista ja hallinnollisista asioista. > Rakennusvalvonnan yhteydessä ja sen apuna toimivat kaupunki-

kuvaneuvottelukunta ja teknillinen neuvottelukunta. > Virastossa työskennellään moniammatillisissa tiimeissä. Näin esi-

merkiksi lupaprosessissa on mukana aina juridiikan, arkkitehtuu-rin ja rakennustekniikan osaamista. Suurimmat ratkaisut tehdään juuri suunnitteluvaiheessa.

> Rakennusvalvontaan kuuluvat myös arkisto- ja tietopalvelut. Ra-kennusvalvonta on asiantuntijaorganisaatio, joka jakaa ja tuottaa informaatiota.

> Rakennusvalvonnan asiakkaita ovat rakennushankkeeseen ryhty-vät rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat sekä tilojen käyttäjät, naapurit ja kaduilla liikkuvat kaupunkilaiset rakennuksen koko elin-kaaren ajan.

– Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa. Meillä on tietysti mahdollisuus käyttää myös pakottavia keinoja. Kovin keino on, että työt keskeytetään, virastopäällikkö Lauri Jääske-läinen muistuttaa.

Jääskeläinen on viraston yhdeksäs päällik-kö. Ensi vuonna hänellä täyttyy neljäs vuosi-kymmen viraston palveluksessa. Aikoinaan

hän oli ensimmäinen juristi Helsingin raken-nustarkastajana. Jääskeläisen vieressä istuu uudempi tulokas. Henna Helander aloitti vi-rastossa reilut puoli vuotta sitten kaupunki-kuvaosaston osastopäällikkönä. Hänen nimik-keensä on yliarkkitehti.

– Alussa suhtauduin titteliini hieman hu-moristisesti. Se kuulosti yli-ihmiseltä, hän hy-mähtää.

Helanderilla on takanaan monipuolinen ra-kentamiseen liittyvä kokemus. Hän on suun-nitellut julkisia rakennuksia ja asuntokohteita Suomen lisäksi Saksassa, Englannissa ja Portu-galissa. Kaupunkisuunnittelua hän on tehnyt Turussa. Vanhojen rakennusten restaurointi-hankkeet koti- ja ulkomailla ovat avanneet ra-kennusperinteen maailmaa.

Jääskeläinen ja Helander sanovat, että vaik-ka rakennusvalvontaa on kaupungissa viralli-sesti harjoitettu pari sataa vuotta, rakentamis-ta on valvottu siitä lähtien, kun Helsinkiä ryh-dyttiin Vantaanjoen suulle rakentamaan. Tuol-loin porvarit kontrolloivat toisiaan.

– Rakentamisen valvonta on olennainen osa ihmisyhteisöä. Mitä tiiviimmin asutaan ja mitä lähemmäs naapurit tulevat, sitä enemmän vaa-ditaan sääntöjä. Ne ovat myös konfliktin paik-koja, Jääskeläinen muistuttaa.

Taakkana turhat ilmiannotRakennusvalvontaviraston eräänä tehtävänä on huolehtia Helsingin rakennetun ympäris-tön valvonnasta eli ympäristön viihtyisyydes-

tä, turvallisuudesta ja siististä kaupunkikuvas-ta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kiinteistöjen omistajiin ja haltijoihin sekä annetaan keho-tuksia tilanteen korjaamiseksi.

Osa valvontatyöstä perustuu kaupunkilais-ten ja naapuruston tekemiin ilmiantoihin ja yh-teydenottoihin. Niitä tulee ympärivuotisesti, ja ne koskevat pääsääntöisesti luvatonta rakenta-mista, mutta myös epäsiistejä tontteja, huleve-siä, aitoja, tukimuureja ja ääniongelmia.

– Ilmiannot työllistäisivät meitä aivan loput-tomasti, jos keskittyisimme niihin, mutta re-surssit eivät anna myöten, vaan meidän on pri-orisoitava, Jääskeläinen sanoo.

– Meitä sitovat kuitenkin hallintolait. Kan-salaisella on oikeus kääntyä viranomaisen puo-leen ja saada aina ratkaisu. Mitätön naapuri-kiista, jossa kiistellään vaikkapa leikkimökistä, saattaa edellyttää meiltä kymmeniä työtunteja. Usein näemme vain jäävuoren huipun. Ilmian-toa käytetään muiden vanhojen naapurikiisto-jen välikappaleina.

Nykyisin jatkuvaa valvontaa hoitaa kaksi ih-mistä. Parin viime vuoden aikana tämä pieni tii-mi on kartoittanut Helsingin suojeltuja raken-nuksia, joita on paljon.

– Karkea arvio on noin 4 000. Keskitymme suojelukohteisiin, koska niiden pitäisi oikeasti säilyä, Jääskeläinen kertoo.

Parikymmentä vuotta sitten virastolla oli vielä erillinen valvontaosasto, jonka näkyvim-piä sulkia hatussa oli niin sanottu piilokonttori-projekti. Kantakaupunkiin oli pesiytynyt luvat-tomia toimistoja, joiksi asunnot oli muutettu. Kaupunki linjasi kehityksen huonoksi, niinpä niitä ryhdyttiin ratsaamaan.

– Nyt tilanne on kääntynyt täysin päinvas-taiseksi. Asunnot ovat arvokkaampia kuin toi-mistot. Trendi on saanut jo kysymään, onko Helsingin niemi muuttumassa liiankin yksipuo-lisesti asuinkäyttöön. Kaavat on kuitenkin vii-me vuosikymmeninä tehty suosimaan asumis-ta. Politiikan muuttaminen nopeassa tahdissa on todella vaikeaa, Jääskeläinen arvelee.

Hallitun monipuolinen HelsinkiHelander sanoo, että lupa-asioiden kolme tär-keintä asiaa ovat maankäyttö- ja rakennuslaki, asemakaavan mukaisuus ja kaupunkikuva. Tär-kein kumppani on kaupunkisuunnitteluvirasto, mutta yhteistyötä tehdään myös monien mui-den tahojen kanssa, kuten esimerkiksi kaupun-ginmuseon, kiinteistöviraston tonttiosaston ja pelastuslaitoksen kanssa. Hankkeeseen ryhty-vät rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat ovat heidän jokapäiväisiä asiakkaitaan. >>


”Meidän yhtenätehtävänäon huolehtiarakennetunympäristönvalvonnastaeli ympäristön viihtyisyydestä,turvallisuudesta ja siististäkaupunkikuvasta.”

Helander muistuttaa, että kansallis-varallisuudesta 80 prosenttia on kiin-ni rakennetussa ympäristössä.

– Ei siis ole samantekevää, miten ympäristöä kohdellaan.

Mutta puhutaanpa kaupunkiku-vasta. Mitä sillä oikein tarkoitetaan?

– Kaupunkikuva on kaikki se, mitä ihmiset näkevät. Jos kaupunkiraken-netta katsoo ylhäältä päin ja se on so-pusoinnussa, harmonian havainnoi myös paikan päällä. Kaupunkikuvaan liittyvät myös kulttuuriset ja toimin-nalliset asiat.

– Helsinki on harmoninen, mutta ei kuitenkaan yksipuolinen. Täällä on paljon inhimillistä pikkukaupunki-maisuutta. Meren läsnäolo on vahva, mikä ulottuu aivan keskustaan. Meil-lä on myös mieletön keskuspuisto, maailma, jota ei ole rakennettu. Mo-lemmin puolin on yhtenäistä kivikau-punkia. Siitä syntyy valtavan hieno kontrasti.

Helanderin mielestä Helsingillä voi olla myös monta kaupunkikuvaa. Toi-set paikat sallivat enemmän ja toiset vähemmän. Uuden rakennuksen on määrä kuitenkin kestää laskennalli-sesti ainakin sata vuotta. Rakennettu ympäristö vaikuttaa sukupolvien yli.

Helanderilla itsellään on asukas-kokemusta kymmenestä kaupungin-

osasta. Mikä niistä on ollut kaupun-kikuvallisesti mieluisin?

– Kallio ja siihen liittyvät mo-net seikat. Tärkeimpiä ovat ihmiset, joilla on matala kynnys keskustella toistensa kanssa. Parhaisiin ei-ark-kitehtiystäviini olen tutustunut juu-ri Kalliossa. Siellä on myös todella hienoja kohtia, kuten vaikkapa Hel-singinkatu.

– Kalliossa on myös muutoksen henki, mutta se ei ole liian nopea. Muutokset tapahtuvat hitaasti. Tär-kein rakenteellinen syy lienee pie-net asunnot, jotka estävät täydelli-sen keskiluokkaistumisen. Kalliosta ei tule koskaan Töölöä, siellä elää aina pieni kapinahenki. Pienet ja edulliset kivijalkaliiketilat ovat myös tiheässä käytössä, Helander hehkuttaa.

Visioon sitoutuneet virkamiehetTulevina vuosina rakennusvalvon-tavirasto tulee säilymään kalabalii-kin kohteena. Ihmisiä puhuttanevat vaikkapa Katajanokan meriuimala, Kalasataman tornitalot tai kiristy-neet energiatehokkuusmääräykset, joiden pelätään aiheuttavan kosteus-ongelmia tai johtavan korjausraken-tamisessa rakennusten ominaispiir-teiden sivuuttamiseen. >>

Oikeansorttinen solmu ja naruViime vuonna ilmestyneen Marja Heikkilä-Kauppisen toimittaman rakennusvalvontavi-raston historiasta kertovan teoksen liitteenä on rakennusvalvontapeli 30 vuoden takaa. Se kuvaa ironisella otteella, mutta varsin todentuntuisesti suunnittelijan ja rakennusvalvon-nan yhteistä eloa. Ruutupeli on kyllästetty tuskastuttavan byrokraattisilla esteillä. Viimeinen este ennen luvan myöntöä kuuluu: ”Pääset eläkkeelle, peliä ei tarvitse enää jatkaa.”

Lauri Jääskeläinen muistaa hyvin, kun hän rakennuslakimiehenä sai sen lahjaksi en-nen joulua. Pelin tehnyttä topi-82-nimimerkkiä ei koskaan tunnistettu. – Hänen täytyi kuitenkin olla hyvin asioista perillä oleva arkkitehti. Siinä on osin edelleen tätä päivää.

Jääskeläinen muistelee huumorilla esimerkiksi pellavanarua, jolla piirustusniput piti sitoa kahteen kertaan ja tietyllä solmulla. Kirjaamon työntekijät tarkistivat, että naru oli oi-keansorttista ja solmittu oikein. Jos ei ollut, piirustuksia ei otettu vastaan.


Virasto on kuitenkin visiossaan sitoutunut ”en-nakkoluulottomaan, jämäkkään ja oikea-aikai-seen rakentamisen ohjaukseen elävässä sta-dissa”. Ennakkoluulottomuus tarkoittaa He-landerin mukaan sitä, että virasto on avoin uudentyyppisille ratkaisuille myös kaupunki-kuvallisesti.

– Jos ratkaisu on hyvin tehty, emme lähtö-kohtaisesti vastusta sitä, vaikka se ei olisi mei-dän tyyliämme, hän lupaa.

Jämäkkyys kiteytyy Jääskeläisen sanoin näin:– Kun havaitsemme, että joku asia ei mene

niin kuin pitäisi, puutumme siihen, emmekä anna asian velloa ja jatkua.

Oikea-aikaisuus liittyy molempien mielestä olennaisena osana viraston ennakoivaan toi-mintatapaan.

– Haluamme että tänne tullaan suunnitel-mien kanssa niin varhain kuin mahdollista, koska silloin niihin voidaan vaikuttaa, Jääske-läinen sanoo.

– Jos lähtökohdassa on joku perustavaa laatua oleva virhe, se on kiusallista sekä meille että ra-kennushankkeeseen ryhtyvälle. Virheen kor-jaaminen voi maksaa paljon rahaa. Meille ei voi koskaan tulla liian aikaisin keskustelemaan ja neuvottelemaan, Helander rohkaisee.

– Elävä stadi merkitsee sitä, että kaupunki muuttuu, mutta hyvällä tavalla. Muutos on osa kaupungin luonnetta, Helander jatkaa.

– Elävä stadi on juuri sitä, kuinka Henna ku-vaili Kalliota. Se on jotain sellaista kuin Kata-janokan meriuimala tai maailmanpyörä. Kun elettiin 90-luvun alun ankaria lamavuosia, pää-tettiin antaa vapauksia, jotta ylipäätään jotain syntyisi, eikä viranomaisvalta tappaisi niitä vä-häisiä ituja, joita oli lähtenyt versomaan. Täs-tä on lähtenyt kaupungin myöhempikin poli-tiikka. Puhutaan hauskasta kaupungista. Se on strateginen tavoite, ja sopii meille kuin nenä päähän. Mekin haluamme, että kaupunki elää, Jääskeläinen sanoo.

Tiedon telineitä rakentajilleMitähän lupia tarvitsen, jos siirrän asunnossani keittiön paikkaa? Nopean ensiavun saa rakennusvalvontaviras-ton Tellingistä. Palvelupiste tarjoaa asiantuntijapalveluita suunnittelijoille, rakentajille ja rakennuttajille.

– Viranomaiset ovat asiakkaita varten. Tarjoamme tie-don telineitä – neuvoja, tietotaitoa, e-kirjeitä, seminaa-reja, tilaisuuksia ja koulutuksia, Tellingin kehittämisestä vastaava lupa-arkkitehti Mervi Abell kertoo.

Tellingin palvelut jakautuvat kolmeen osaan: infoon, tie-totoriin ja arkistoon. Info antaa henkilökohtaista ohjausta ja puhelinpalvelua päivittäin. Tellinki julkaisee myös raken-tamisen ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvaa sähköistä uu-tiskirjettä, joka on kohdennettu erityisesti suunnittelijoille.

– Suunnittelijoiden vastuu on lisääntynyt. On tärke-ää, että he tietävät, mitä heidän pitää tietää.

Itsepalveluperiaatteella toimivalla tietotorilla on eri-laista opetusmateriaalia ja ammattikirjallisuutta raken-nusalan ammattilaisten ja pienrakennuttajien käyttöön.

Päivittäin palvelevasta arkistosta löytyvät Helsinkiin rakennettujen rakennusten piirustukset ja muut lupa-asiakirjat. Piirustukset löytyvät myös arkiston sähköisestä asiointipalvelusta Arskasta.

Rakennusvalvonta järjestää Tellingillä myös erilaista rakentamista ja suunnittelua tukevia seminaareja, koulu-tuksia ja tietoiskuja. Näistä yhtenä tärkeimpänä tilaisuu-tena ovat pientaloillat, jotka ovat hyödyllisiä tietopaket-teja pientaloa rakennuttaville rakentamisen eri vaiheista. Tulossa on myös isännöitsijöille ja rakennussuunnitteli-joille 12.11. Savoy-teatteriin seminaari, jossa käsitellään korjausrakentamisen lupamenettelyyn, juridiikkaan ja teknisiin kysymyksiin liittyviä vaatimuksia.

Abellin mukaan uutuutena on tulossa tietopalvelu-tuotteita. Yhden sateenvarjon alle kootaan internetpoh-jainen ohjekokonaisuus keskeisimmistä lupakäsittelyyn liittyvistä teemoista, joita tulee 6–7.

– Ohjeemme ovat osin liian pieniä ja sirpaleisia, jotta asiakas osaisi hahmottaa lupaan liittyvää säädösviidak-koa. Vastaus asiakkaan kysymykseen saattaa olla useam-man ohjeen sisällä. Sellaisia ovat vaikkapa rakennuslu-van hakeminen, rakennuksen käyttötarkoituksen muut-taminen, energiatehokkuusasiat ja asemapiirustus.

n Henna Helander ja Lauri Jääskeläinen haluavat työllään tehdä Helsingistä hauskan ja elävän kaupungin. Mervi Abell (alla) vastaa palvelupiste Tellin-gin kehittämisesta ja palveluista.


duunissa

10

n Riitta Vento, Kirsi Kuusisto-Hämäläinen, Inkeri Rehtilä, Pia Signell, Merja Piilola, Mikko Rantala ja Iina Koivisto hiovat yhteistyötä toimivaksi ja käyttävät toistensa ammattiosaamista hyödyksi.

Esimiehet saivat

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat TOMMI TUOMI

-neuvonnanHR


”Olemme mukanaluomassa uutta toimintatapaa ja sitä tukevaa palvelua esimiehille.”

Esimiehille on nyt tarjolla päivittäistä asiantuntija-apua ja neuvontaa palvelussuhdeasioissa, kun uusi HR-neuvonta aloitti toimintansa. Neuvonnan tarkoituksena on paitsi tukea esimiehiä arjen henkilöstöasioissa myös yhtenäistää kaupungin HR-tulkintoja ja -käytäntöjä.

Lokakuun alussa aloittaneessa neuvonnan tiimissä työsken-televät HR-asiantuntijat Anne Karhu, Iina Koivisto, Kirsi

Kuusisto-Hämäläinen, Merja Piilo-la, Mikko Rantala, Pia Signell, Riitta Vento ja tiimipäällikkö Inkeri Rehtilä.

Uusi toiminta keräsi runsaasti haki-joita

– Pystyimme kokoamaan tiimin eri vi-rastojen asiantuntijoista, jotka ovat teh-neet vastaavia tehtäviä. Tiimin asiantun-tijoiden vahvuudet ja osaamisalueet ovat monipuoliset ja erilaiset. Voimme jakaa osaamista keskenämme ja siten oppia li-sää. Tämä sparraa meitä koko ajan pa-rempaan palveluun, kertoo Rehtilä.

Uuden toiminnan kehittämisessä riitti töitä. Tiimi valmistautui neuvon-nan alkamiseen sopimalla yhteisistä toi-mintatavoista ja tietosisällöistä sekä pe-rehtymällä järjestelmiin, joita hyödyn-netään neuvonnassa, raportoinnissa ja esimiesten kouluttamisessa. Koulutusta järjestetään yhteistyössä Oiva Akatemi-an kanssa.

– Aloitimme syyskuussa myös kes-kustelun virastojen HR-henkilöstön kanssa ja tapasimme infotilaisuuksissa kaupungin esimiehiä, asiakkaitamme, sanoo Rehtilä.

Yhtenäiset tulkinnat ja käytännötKaupungin henkilöstöhallinnon proses-seja ollaan yhdenmukaistamassa, mitä valmisteilla oleva HR-tietojärjestelmä-hanke tukee. Tavoitteena on jatkossa muuttaa virastojen ja liikelaitosten HR-henkilöstön ja esimiesten rooleja siten, että HR-henkilöstö toimii enemmän johdon strategisena tukena ja esimiehet vastaavat puolestaan arjen henkilöstö-johtamisesta ja HR-työstä.

Tätä kehittämistyötä tukee myös HR-neuvonta. Sen tavoitteena on yhte-näistää kaupungin henkilöstöhallinnon tulkintoja ja käytäntöjä sekä varmistaa henkilöstön tasapuolinen kohtelu. Neu-vontaa annetaan kaupungin yhteisten ohjeiden pohjalta.

Samalla neuvonnan tarkoituksena on vapauttaa virastojen ja liikelaitosten re-sursseja strategista henkilöstöhallintoa ja -toimintaa palveleviin tehtäviin.

– Me voimme olla mukana luomassa tätä uutta toimintatapaa ja sitä tukevaa palvelua esimiehille. Neuvonta on mie-lenkiintoinen näköalapaikka osana kau-pungin henkilöstöjohtamisen kehittä-mistyötä, Rehtilä toteaa.

Tiimin yhteistyö sujuuPalmiasta tiimiin tullut Pia Signell ja so-siaali- ja terveysvirastosta siirtynyt Riit-ta Vento lähtivät innolla uusiin haastei-siin hoitamaan HR-asioita aiempaa laa-ja-alaisemmin ja mahdollistamaan hen-kilöstön tasapuolisen kohtelun.

– Meillä on loistava, ammattitaitoi-nen tiimi, jonka jäsenillä on monipuolis-ta osaamista, kertoo Vento.

– Yhteistyö on sujunut hyvin, sillä voimme kääntyä toistemme puoleen. Il-mapiiri on avoin, jatkaa Signell.

Esimiehet ovat jo löytäneet palvelun ja lähestyneet vaikeillakin kysymyksillä, joihin tiimin kesken etsitään vastauksia ja tarvittaessa konsultoidaan henkilös-tökeskuksen työmarkkinatiimiä.

Kysykää, me vastaamme!HR-neuvonnan sivuille Helmi-intraan on koottu tietoa neuvonnan toiminnasta ja

Päivittäistä neuvontaaHR-neuvonta tarjoaa esimiehille päi-vittäistä palvelussuhdeneuvontaa KV-TES-, TS- ja TTES-sopimuksiin liitty-vissä asioissa. Palvelu on tarkoitettu kaikille virastojen ja liikelaitosten esi-miehille, joita on noin 4 000. He voivat kysyä neuvoa palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, virka-, työ- ja perheva-paisiin, palvelussuhteen alkamiseen, palveluksesta eroamiseen, virkamat-koihin ja henkilöstöetuihin liittyvissä kysymyksissä.

Neuvonta antaa apua sellaisissa HR-asioissa, jotka eivät edellytä organisaa-tiokohtaista soveltamista.

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopi-muksen (LS) ja kunnallisen opetushen-kilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvissa kysymyksis-sä auttaa kuitenkin oman viraston hen-kilöstöyksikkö tai henkilöstöasioista vastaava.

Työntekijät puolestaan kääntyvät omissa asioissaan esimiehensä puoleen sekä omaa palkanmaksua koskevissa ky-symyksissä Talpan palkanlaskentaan.

palvelusta. Sivuilta löytyy myös esittely-aineisto virastojen ja liikelaitosten käyt-töön. Sivut löytyvät vaivattomasti Hel-men Henkilöstö-sivujen etusivun pika-linkistä ja Helmen Yhteisistä palveluista.

– Toivon, että esimiehet ottavat neu-vonnan omakseen ja kokevat kynnyksen ottaa yhteyttä hyvin matalaksi. Me neu-vomme mielellämme – ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, Rehtilä sanoo.

Tiimi haluaa palautetta niin esimie-hiltä kuin virastojen ja liikelaitosten HR-henkilöstöltä, jotka ovat keskei-siä kumppaneita ohjaamassa esimiehiä käyttämään neuvonnan palvelua. Yh-dessä tehtävän muutoksen vaikutukset ulottuvat koko henkilöstöön.

– Tulemme mielellämme esittäyty-mään ja kertomaan toiminnasta viras-toihin ja liikelaitoksiin. Olkaa aktiivisia ja ottakaa yhteyttä, kun haluatte lisätie-toa palvelusta, Rehtilä kehottaa.

Mikä? Neuvonta tarjoaa esimiehil-le päivittäistä palvelussuhdeneuvontaa KVTES-, TS- ja TTES-sopimuksiin liitty-vissä asioissa. Kunnallisen lääkärien vir-kaehtosopimuksen (LS) ja kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtoso-

pimuksen (OVTES) piiriin kuuluvissa ky-symyksissä auttaa oman viraston henki-löstöyksikkö tai henkilöstöasioista vas-taava.Keille? Neuvonta on tarkoitettu kaikil-le virastojen ja liikelaitosten esimiehille.Keitä? Neuvonnassa työskentelee kah-deksan hengen HR-asiantuntijatiimi.Miten? Neuvontaan saa yhteyttä HR-neuvonnan sivuilta löytyvällä sähköisel-lä lomakkeella, puhelimitse, sähköpos-titse ja jatkossa myös Lyncillä. Neuvon-nalla ei ole fyysistä palvelupistettä.Milloin? Arkisin klo 9–15, paitsi keski-viikkoisin klo 12–18.Ota yhteyttä: puh. 310 38080, [email protected]> HR-neuvonnan sivut Helmessä > Henkilöstö > HR-neuvonta esimiehille -pikalinkki etusivulla.


talous

Julkiset hankinnat ovat hankinto-ja, jotka julkisyhteisö tekee oman organisaationsa ulkopuolelta. Sen pääperiaatteita ovat tarjo-

ajien tasapuolinen kohtelu, avoimuus ja ehdoton läpinäkyvyys. Kilpailuttamalla selvitetään, millä toimittajalla on edel-lytykset tuottaa tavara tai palvelu koko-naistaloudellisesti parhaalla tavalla, mää-rittelee hankintajohtaja Jorma Lam-minmäki hankintakeskuksesta.

Julkisen sektorin hankintoja säätele-vät hankintalaki ja hankintalainsäädän-tö, jotka juontavat juurensa EU-direk-tiivistä. Kansallisen lainsäädännön mu-kaan kaikki 30 000 euron kynnysarvon ylittävät tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava.

− Pienemmät hankinnat, joita lainsää-dännön määräämä kilpailutusvelvoite ei koske, kilpailutamme hyvän taloudenpi-don ohjeistuksen mukaan kevennetyllä tavalla vertailemalla hintoja, jos markki-noilla on useampia toimittajia, Lammin-mäki jatkaa.

− Jos taas hankinnan arvonlisäve-roton arvo ylittää EU:n asettaman kyn-nysarvon, joka vuodesta 2012 on tava-ra- tai palveluhankinnoille ollut 200 000 euroa, hankinta tulee tehdä EU-hankin-toja koskevien säännösten mukaan. EU:n kynnysarvo tarkistetaan kahden vuoden välein.

Hankintakeskus on kaupungin han-kinnoista ja logistiikasta vastaava viras-to, joka kilpailuttaa materiaali- ja palve-

HankintaanHALLINTAA

Julkiset hankinnat on vaativa osaamisalue. Sen kiemurat tuntevat turvaavat kaupungin

rahakirstua ja huolehtivat siitä, että kaupunki saa luotettavia ja laadukkaita tavaroita ja palveluja.

teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat TOMMI TUOMI

luhankinnat virastoille ja liikelaitoksille yhteis- tai erikoishankintoina.

Hankintakeskuksessa työskentelee 55 henkilöä, joista noin puolet toimii hankinta- ja kilpailuttamistehtävissä ja puolet varastotoiminnoissa. Viraston kilpailuttamistoiminnan kokonaisarvo on keskimäärin 100−150 miljoonaa eu-roa vuodessa.

Kilpailuttamatta jättämisestä sanktioitaKilpailuttamatta voi jättää kansallisen lainsäädännön mukaan 30 000 euroa ylit-tävän hankinnan ainoastaan hankintalain 27 ja 28 pykälässä mainituista syistä. Täl-laisia syitä ovat hankinnan vaatima tekni-nen yhteensopivuus, jos markkinoilla on vain yksi ainoa toimittaja tai hankintayk-siköstä riippumaton äärimmäinen kiire.

− Hankintayksiköstä riippumaton ää-rimmäinen kiire voi johtua esimerkiksi tarpeesta korvata pikaisesti tulipalossa tuhoutunut työvälineistö liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tilanne on erittäin harvinainen, hankintakeskuk-sen uusi hankintapäällikkö Hannamai-ja Haiminen selittää.

Julkisia hankintoja valvoo markki-natuomioistuin. Kilpailuttamatta jättä-misestä voidaan määrätä erilaisia sank-tioita, kuten esimerkiksi tuomita tehty sopimus pätemättömäksi tai lyhentää sopimusaikaa. Julkisuudessa on myös esitetty virkavirhesyytöksiä viranomai-sille, jotka eivät ole noudattaneet han-kintalainsäädäntöä.

Lainsäädäntö määrittää hankintamenettelynTavallisimmat hankinnoissa noudatet-tavat menettelyt ovat avoin menettely, neuvottelumenettely sekä rajoitettu me-nettely.

− Avoin menettely soveltuu melkein mil-laiseen hankintaan tahansa, ellei kysees-sä ole erityisen vaativa ja monimutkai-nen tapaus. Menettely on avoin kaikille tarjoajille, Haiminen kertoo.

− Rajoitettua menettelyä, jossa tar-joajat valitaan osallistumishakemusten perusteella, voidaan käyttää esimerkik-si, kun tiedetään, että tavaran tai palve-lun tarjoajia on suuri määrä. Osallistu-mishakemusten perusteella tarjouskil-pailuun hyväksyttäville tarjoajille voi-daan asettaa esimerkiksi osaamiseen tai toimituskykyyn liittyviä vähimmäisvaa-timuksia, Haiminen jatkaa.

Neuvottelumenettelyä käytetään Hai-misen mukaan esimerkiksi vaativia tek-nisiä hankintoja tehtäessä, jos hankitta-vaa tuotetta tai palvelua ei pystytä riittä-västi itse määrittelemään.

− Silloin kutsumme osallistumishake-musten perusteella valitsemamme toi-mittajat neuvotteluun, jossa käydään läpi sekä hankkeen teknistä että kaupal-lista puolta. Lopullinen tarjouspyynnön sisältö ja valintaehdot muotoutuvat tar-joajien kanssa käytävien keskustelujen tuloksena. Tarjouspyyntö lähetetään sit-ten kaikille neuvottelumenettelyyn osal-listuneille, Haiminen kuvaa.

Puitesopimukset sitovat kädetHyvin suuri osa sopimuksista on pui-tesopimuksia, joita tehdään toistuvasti hankittavien tavaroiden tai palvelujen, kuten esimerkiksi tulostuspapereiden ja käännöspalveluiden ostamiseksi. Nii-tä tuotteita tai palveluja, joiden hankin-nasta hankintakeskus on tehnyt puite-sopimuksen, kaupungin virastot ja liike-laitokset eivät voi ostaa muilta kuin so-pimuksessa mainituilta toimittajilta.

− Puitejärjestelyllä tarkoitetaan han-kintakeskuksen ja yhden tai useamman


Muutokset ennakoitavaPalmiassa on noin 50 omaa hankintasopi-musta, jotka koskevat lähinnä aliurakointia, kuljetuksia ja ICT-hankintoja. Niiden lisäksi Palmia on mukana hankintakeskuksen kil-pailuttamissa puitesopimuksissa sekä eri virastojen ja hankintarenkaiden yhteisso-pimuksissa. Koko ostovolyymi kattaa noin 500 sopimusta, arvoltaan useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Vuosittain Palmiassa tehdään toistakym-mentä kilpailutuskierrosta. Lähtökohtaises-ti sopimukset ovat neljän vuoden mittaisia. Kilpailutusprosessin läpivienti hankintalain ja EU-direktiivin edellyttämällä tavalla on haastavaa, mutta ehkä sitäkin haastavampaa on hankinnan määrittely siten, että hankin-ta tyydyttää koko sopimuskauden ajan. Kun laatumääritykset on tehty huolella, tarjous-ten arvioinnissa hinta ratkaisee.

EU-menettelyä vaativissa hankkeissa kannattaa ottaa huomioon prosessin pi-tuus. Hankkeen läpiviemiseen on syytä va-rata aikaa ainakin vuosi. Palmia on saanut omien hankkeittensa toteuttamiseen apua hankintakeskuksesta ja hallintokeskuksen oikeuspalveluista.

hallintopäällikkö Raimo NiippaPalmian talous- ja hallintopalvelut

Hankintakeskus > Kaupungin hankinnoista ja

logistiikasta vastaava virasto. > Tekee yhteishankintoja kaikkien

virastojen ja liikelaitosten käyttöön. > Tekee erillishankintoja ja antaa

hankintoihin liittyvää konsultointia tilauksesta hallintokunnille.

> 55 työntekijää, joista noin puolet hankinta- ja kilpailuttamistehtävissä ja puolet varastotoiminnoissa.

> Kilpailuttamisen kokonaisarvo 100−150 miljoonaa euroa vuodessa.

> Tekninen apuyhtiö Helsingin konserni hankinta Oy vastaa tytär yhteisöjen hankintojen kilpailut tamisesta.

> Helmi > Yhteiset palvelut > Hankinnat > hel.fi/hank

”Hankintojenmäärittelyssäympäristön jaeettisten tekijöidenmerkitys kasvaa.”

toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopi-muksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvitta-essa suunnitellun määrän osalta, Lamminmäki lisää.

Puitesopimusten kilpailutuksissa määritellään raa-mit, joilla ostot voidaan tehdä sopimuskauden ajan tie-tyin säännöin valituilta toimittajilta. Samalla voidaan määritellä puitejärjestelyyn osallistuville yrityksille en-sisijaisuusjärjestys – jos ensisijainen toimittaja ei voi sovituilla säännöillä toimittaa, siirrytään järjestykses-sä seuraavaan.

Eettisyys ja ympäristöarvot korostuvatTarjouspyynnössä voidaan määritellä ja pisteyttää painoarvonsa mukaan hankinnan tekniset vaatimuk-set, laatu, ympäristövaikutukset ja muut ominaisuu-det niin tarkoin, että tarjousten vertailussa voidaan kriteerinä käyttää hintaa.

− Hankintojen määrittelyssä ympäristön ja eettisten tekijöiden merkitys kasvaa koko ajan.

− Asiantuntijapalveluiden määritteleminen on vai-keampaa, mutta kriteereinä käytetään palveluntarjo-ajan koulutusta, kokemusta ja referenssejä, hankinta-keskuksen kehittämispäällikkö Kari Gröndahl sanoo.

Kaikki sopimustoimittajia − Kilpailuttaminen päättyy aina sopimuksen tekemi-seen yhden tai useamman toimittajan kanssa. Sopimus voi olla kertaluontoinen tai pitempiaikainen. Yleensä hankintakeskuksen tekemät sopimukset ovat kestol-taan 3-4 vuotta, Lamminmäki toteaa.

Sopimuskauden aikana hankintakeskus seuraa markkinoiden kehitystä, sillä ajantasainen tieto antaa paremmat eväät uuteen kilpailutukseen sopimuskau-den päättyessä.

Hankinta-asioissa hallintokuntia konsultoi myös hallintokeskuksen oikeuspalvelut.

− Roolimme on pääosin konsultoiva. Käymme muun muassa läpi asiakirjoja ja kommentoimme niitä. Yhä enemmän toivotaan meidän mukanaoloa suurissa hankinnoissa. Se antaa paremman kokonaisnäkemyk-sen hankkeesta sekä auttaa toimivamman kilpailutuk-sen järjestämistä ja parempaa sopimuksen hallintaa, kertoo johtava kaupunginasiamies Harry Åhlgren hallintokeskuksen oikeuspalveluista.

Åhlgrenin mukaan tarkastelun painopiste on siirty-mässä itse prosessista sopimuksiin ja niiden riskien hal-lintaan.

Konsultoinnin lisäksi oikeuspalvelujen tehtäviin kuuluu edunvalvonta eli kaupungin edustaminen muu-toksenhakutilanteissa markkinaoikeudessa. Markkina-oikeustapauksia on kuitenkin verrattain vähän eli alle 20 vuodessa.

Haastavinta selkeä määrittelySosiaali- ja terveysvirasto kilpailuttaa so-siaali- ja terveyspalveluja, tukipalveluja ja laitteita. Kilpailutuksen käytännön toteu-tuksesta vastaa hankintakeskus, joka tekee tarjouspyyntöasiakirjat, joiden laadintaan myös viraston oma hankinta- ja kilpailutus-yksikkö osallistuu.

Kilpailutuksissa käytetään pääasiallisesti avointa menettelyä, joskus neuvottelume-nettelyä. Kilpailutusten lukumäärä vaihte-lee vuosittain 15−20 välillä. Myös sopimus-kaudet voivat olla erimittaisia. Haastavin-ta kilpailuttamisessa on hankinnan selkeä määrittely. Kun riittävän korkea laatutaso määritetään tarjouspyynnön ehdottomissa vaatimuksissa, valintapäätös voidaan tehdä hinnan perusteella.

Kilpailuttaminen on kuitenkin vain yksi hankinnan prosesseista. Muita prosesseja ovat esimerkiksi hankintojen johtaminen, sopimusten seuranta ja hallinta sekä tila-us−toimitusprosessi.

hankintapäällikkö Erja Snellmansosiaali- ja terveysvirasto


työkalut

14

Kaupungin johto on sosiaali-sessa mediassa aktiivinen: esi-merkiksi Jussi Pajunen ja Pekka Sauri twiittaavat sekä

käyvät keskusteluja Facebookissa.Kaupunki kannustaakin omia hallin-

tokuntiaan aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. Tärkeää on kuitenkin muistaa tasapuolisuus: varmistaa viestinnän pe-rillemeno ja palvelujen saatavuus myös niille, jotka eivät somessa ole.

Sosiaalisen median hyödytLäsnäolo sosiaalisessa mediassa ei ole it-seisarvo, vaan lisäarvo, jonka avulla pal-velutarjontaa ja viestintää voidaan pa-rantaa. Se ei myöskään voi korvata pää-viestintäkanavia.

– Sosiaalisen median käyttö on kui-tenkin sekä sallittua että suositeltavaa silloin, kun sillä voidaan edistää kaupun-gin toiminnan ja viestinnän tavoitteita, toteaa viestintäpäällikkö Eero Waro-nen hallintokeskuksesta.

Sosiaalisella medialla voidaan tavoit-taa uusia kohderyhmiä ja kohdentaa toi-mintaa sinne, missä kohderyhmä jo val-miiksi on.

– Esimerkiksi nuorille on tarjottu nuorisotyön sekä sosiaali- ja tervey-denhoidon palveluja nuorten suosimis-

Kaupunki toimii sosiaalisessa mediassa luovasti mutta ohjeistetusti. Somen välineitä käyttävät useat virastot, liikelaitokset, yksittäiset toimipaikat sekä hankkeet. Uudet someohjeet on tehty viestinnän ehdoilla.

teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat SHUTTERSTOCK

sa sosiaalisen median välineissä, kertoo päätoimittaja Paula Lahti hallintokes-kuksesta.

Sosiaalisen median keskeisin etu on sen käyttäjälähtöisyydessä ja vuorovai-kutteisuudessa.

Parhaimmillaan sen avulla voidaan lisätä kaupungin ja asukkaiden välis-tä vuorovaikutusta, kaupungin toimin-nan avoimuutta ja asukkaiden osalli-suutta sekä parantaa palveluja. Nämä ovat myös asioita, joita on mainittu ta-voitteina kaupungin strategiaohjelmas-sa 2013–2016.

Uudet ohjeet viestinnästäSosiaalisen median käyttöön tuli kesä-kuussa uudet ohjeet. Aiemmin sosiaali-sen median käyttöä ohjeistettiin lähinnä tietotekniikan ja tietoturvan näkökul-masta.

– Nyt oli tarpeen tehdä erillinen ohje nimenomaan viestinnän näkökulmasta, mikä pohjautuu kaupunginhallituksen antamiin kaupungin viestinnän ohjei-siin, Waronen tarkentaa.

Sosiaalisessa mediassa toimimista ohjaavat samat säännöt kuin muutakin kaupungin toimintaa eli velvoitteet sekä rajoitteet esimerkiksi kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden, henkilötietojen kä-sittelyn ja tietoturvan osalta tulee ottaa huomioon myös sosiaalisessa mediassa.

Tärkeää on, että kaupungin ylläpi-tämästä sosiaalisen median palvelusta käy selvästi ilmi, että kyse on kaupun-gin toiminnasta sekä palvelua ylläpitävä taho, esimerkiksi hallintokunta tai sen yksikkö.

Kaupungin työntekijöiden on myös muistettava, milloin toimii somessa kau-pungin edustajana ja milloin yksityis-henkilönä.

Lisäksi virastoilla ja liikelaitoksilla voi olla erillisiä sosiaalisen median ohjeita, joissa tarkennetaan yleisohjeita kunkin toimialan tarpeiden mukaisesti.


ympäristö

Lajittelu on helppoa

Ympäristökeskus: Sekajäte minimiinTyöpaikalla on mahdollista lajitella käytännössä kaikki jätteet siten, että sekajätettä ei synny juu-ri ollenkaan. Esimerkiksi ympäristökeskuksessa jätteet lajitellaan 13 eri jätelajikkeeseen.

Työpaikalle kannattaa tehdä jätekatselmus, jossa arvioidaan nykyinen tapa toimia ja kuinka sitä voidaan kehittää.

Laskutuksesta saadaan tietoa nykyisistä kus-tannuksista ja jätemääristä. Jätehuollon lasku-tuksen perustella voi tehdä suunnitelman, kuin-ka jätehuoltoa kannattaa kehittää. Kustannus-säästöjä saadaan, kun siirrytään sekajätteestä halvempiin eli lajiteltuihin jätejakeisiin.

Vielä merkittävämpiä kustannussäätöjä saa-daan, jos voidaan kehittää talon sisäistä jätelo-gistiikkaa, kasvattaa keräysväliä ja mitoittaa ke-räysvälineet oikean kokoisiksi.

Tehokkain tapa vähentää jätekustannuksia on jätteiden − kuten paperin ja kertakäyttötuot-teiden − synnyn ehkäisy.

Ideaalitapauksessa lajittelu hoidetaan niin, että jokaiselle jätelajille on jo tilojen suunnitte-luvaiheessa oma paikkansa. Tämä on toteutettu Viikin ympäristötalossa. Mutta myös vanhoissa tiloissa voidaan saada kierrätys kuntoon.

ympäristötarkastaja Jari Viinanen

Palmia:Koulutusta, ohjeistusta, seurantaaPalmia on kehittänyt keinoja ruokajätteen vä-hentämiseksi. Siksi esimiehet ottavat arjen joh-tamisessa ja perehdytyksessä ympäristöasiat huomioon. He seuraavat toimipaikkojen han-kintatapoja ja antavat korjaavaa palautetta. Kou-lutuksissa ja kokouksissa ympäristöasiat ovat usein esillä.

Palmiassa mietitään, miten ohjeistetaan ruo-kien menekkiä ja hävikkiä sekä miten niitä voisi seurata paremmin ja käyttää tuloksia hävikin vä-hentämiseen.

Vuosina 2012−2013 on opetusviraston ja tila-keskuksen kanssa kouluilla yhteinen Otan mitä syön -kampanja, jossa tavoite on vähentää ruo-kahävikkiä neljä prosenttia viime vuoden tasos-ta. Kampanjassa on mitattu lautas-, tarjoilu- ja keittiöhävikkiä kahtena seurantajaksona, kol-mas jakso on tänä syksynä. Välissä on kampan-joitu ja tuotu esiin kampanjan hyödyt.

Palmia on selvittänyt catering-palvelujen hii-lijalanjälkeä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Laskenta valmistui keväällä, ja raportin tulokset julkaistaan syksyllä.

ympäristöasiantuntija Maija Sarpo

nimi LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

Työpaikalla jätteiden lajittelun pitää olla helppoa ja selkeästi ohjeistettua. Se vähentää jätteiden määrää sekä pienentää kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Poimi talteen ympäristökeskuksen ja Palmian vinkit.

LisätietoaLainsäädännöllisesti jätteiden lajittelua ohjataan jätelain nojalla annetuilla jätehuoltomääräyksillä. Niissä minimivaatimuksena on lajitella biojäte, kar-tonki, lasi, metalli ja pahvi. Pääkaupunkiseudulla oh-jeet antaa HSY. > hsy.fi

Lisävinkkejä lajittelusta saa viraston tai liikelaitok-sen omilta ekotukihenkilöiltä tai ympäristökes-kuksen ekotukihenkilöiltä Lotta Henrikssonilta, puh. 310 32087 tai Pirita Kuikalta, puh. 310 32045. > hel.fi > Ympäristökeskus

15

”Sosiaalisella mediallavoidaan tavoittaa uusia kohderyhmiä ja kohdentaa toimintaa.”

Lisätietoa > kaupungin somepalvelut on koottu

sivulle hel.fi/some > Helsingin kaupungin sosiaalisen

median ohje löytyy Helmestä > Yhteiset palvelut > Viestintä > Sosiaalisen median ohje

Oikea tyyli hallittavaJokaisen hallintokunnan kannattaa miettiä, mitä li-säarvoa sosiaalinen media voi sille tuoda. Toiminnan sosiaalisessa mediassa on oltava suunnitelmallista, ja sen vaikutuksia pitää seurata.

Muutamassa hallintokunnassa työntekijöitä on onnistuneella tavalla kannustettu valitsemaan vies-tinnän sävy ja tyyli kuhunkin sosiaalisen median vä-lineeseen sopivaksi.

– Ote voi olla rennompi ja kokeileva, mutta sil-loinkin pitää muistaa, että kyse on viranomaistoi-minnasta ja että työntekijä edustaa kaupunkia, Lah-ti muistuttaa.

Kunkin hallintokunnan sosiaalisen median pal-veluista päättää hallintokunnan viestintä, kaupun-kiyhteisistä somepalveluista hallintokeskuksen vies-tintä. On suositeltavaa, että hallintokunnat lisäk-si linkittävät sosiaalisen median palvelunsa omille www-sivuilleen.


Syksy on syvimmillään, mutta kaupungin puutarhassa katseet on suunnattu jo kevääseen ja kesään.

Täällä kasvatetaan kaupungin puistojen ja katualueiden istutuksiin tulevat

kausikasvit ja tehdään myös paljon muuta. Kävimme tutustumassa

puutarhan syystöihin.

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat ARI HEINONEN

Tuuli puhaltaa Töölönlahdelta ja yöpakkaset vievät viimeisetkin värit kukista, mutta kau-punginpuutarhan viljelijöiden ja suunnitte-lijoiden työt eivät lopu kesäkauteen. Puutar-

hapalvelussa valmistaudutaan parhaillaan lähestyvään joulusesonkiin ja ensi kevään kukkaistutusten suun-nitteluun.

‒ Aloitamme joulutähtien kasvatuksen heinäkuus-sa ja hyasinttien syyskuussa, jotta ne ehtivät valmiik-si joulukuun alkuun mennessä, viljelijät Frans Kark-kimaa ja Pentti Anttonen esittelevät kasvihuonetta, jossa kukkarivistöt jatkuvat silmänkantamattomiin.

Joulutähdet on jo harvennettu. Kasveja pidetään

osan aikaa päivästä pimennetyssä kasvihuoneessa, jotta ne kukkivat ja saavat ylälehtiinsä kirkkaan värin. Kasvatettavat lajikkeet vaihtelevat vuosittain: uutuu-tena täksi jouluksi on tulossa kirkkaanpunaisia moni-latvaisia joulutähtiä.

Puutarhassa riittää syysaskareita. Viljelijöitä työl-listävät syyskuukausina pihatyöt, amaryllisten istut-taminen ja Staran kaupunkitekniikan ylläpidon tilaa-mien kukkasipulien laitto valmiiksi noutoa varten.

Kaupungin tilojen kaunistajaStaran ympäristönhoito-osastoon kuuluva puutarha-palvelu suunnittelee kaupungille kukkaryhmä- ja asti-

Puutarhan talvi


Puutarhan talviaistutuksia ja kasvattaa niihin tarvittavat kasvit. Kausikasvi-istutukset toteutetaan tilaajan eli rakennusviraston ja tuottajien eli Staran kaupunkitekniikan ylläpidon ja puutarhapalvelun tiiviinä yhteistyönä.

‒ Rakennusvirasto päättää istutusten paikoista ja kesäkukkien määrästä. Puutar-hapalvelu tekee suunnitelmat ja kasvattaa taimet. Ylläpidon vastuulla on kausikas-vien istuttaminen ja hoitaminen, kertoo puutarhapalvelun päällikkö Jari Kuusi.

Puutarhapalvelussa tehdään lisäk-si esimerkiksi sidontatöitä ja huolletaan

asiakkaiden viherkasveja. Syyssesongin ai-kaan mietitään ja sommitellaan joulukuk-ka-asetelmia, joiden rusetit henkilökunta solmii omin käsin. Askartelu on käynnissä: työtilassa pahvilaatikot ovat pullollaan ru-setteja ja koristelutarvikkeita.

Kevät ja joulu kiireisetTalvipuutarhan takana kohoavat suuret kas-vihuoneet, ja niiden kanssa rinnakkain on va-rasto- ja toimistotiloja. Kesäisin otetaan käyt-töön väliaikaisia kausikasvihuoneita, jotta kaikki taimet saadaan mahtumaan alueelle.

n Frans Karkkimaa tutkii kevätesikkojen kasvua. Pentti Anttonen (ala-kuva) siirtää muratteja kasvihuoneeseen.


n Aija Nieminen taiteilee rusettejajoulukukkia varten. Kirsti Oksanen miettii kukkaistutusten suunnittelua ensi kesäksi. Jari Kuusi vastaa siitä, että puutarhapal-velun toiminta on sujuvaa ja henkilöstöä on kausipiikkeihin riittävästi.

Puutarhapalvelussa työskentelee va-kituisesti 22 henkilöä: suunnittelijoi-ta, viljelijöitä, puutarhureita, floriste-ja ja puiden hoitoon erikoistuneita ar-boristeja.

‒ Vuoden mittaan tarvitaan lisäk-si useampia kausityöntekijöitä tasaa-maan sesonkeja. Kiireisintä on keväi-sin ja joulunalusaikaan, Kuusi kertoo.

‒ Alkuvuoden ja kevään aikana kas-vatamme ryhmäkasvit omista kylvöis-tämme tai pistokastaimista, syksyn vil-jelyssä on muun muassa syklaameja ja joulukukkia, Karkkimaa kertoo.

Työtä ohjaa tarkka viikkoaikatau-lu, jonka tahdissa on pysyttävä. Hyasin-tit on istutettava syyskuun alussa, jotta ensimmäiset ehtivät valmiiksi itsenäi-syyspäiväksi.

‒ Työ päättyy siihen, kun kasvit läh-tevät pakattuina asiakkaalle.

Suunnitelmista kukkaloistoonEnnen kuin kukat ovat kaupunkilais-ten ilona, takana on monta työvaihetta.

TAMMIKUU

Vuod

en k

ulku

pu

utar

hass

a

TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU

> ensimmäiset kylvöt ja ruukkujen täyttö

> siivoaminen ja valmistelevat työt

HELMIKUU–HUHTIKUU

> taimien istutus > istutusten suunnittelu

valmistuu

Istutusten suunnittelusykli kestää lähes vuoden.

Vihersuunnittelija Kirsti Oksanen viimeistelee ensi kevään kukkaistutus-ten suunnitelmia. Elokuussa hän kiersi lähes kaikki kaupungin kohteet raken-nusviraston ja ylläpitäjien kanssa. Sen jälkeen oli aika tilata ensi kesän pistok-kaat ja siemenet.

‒ Saan tilaajilta syksyisin suunnittelu-listan kohteista, joihin seuraavana vuonna

tulee kausikasveja. Käymme yhdessä ra-kennusviraston kausikasvivastaavan kanssa kohteita läpi ja mietimme, minkä tyyppisiä istutuksia tehdään. Huhtikuun puoliväliin mennessä Staran ylläpitäjät saavat valmiit suunnitelmat, joiden poh-jalta he toteuttavat kesäkukkaistutuk-set, Oksanen kuvailee eri vaiheita.

Istutusten suunnittelu on tarkkaa työtä. Värien valinnassa suositaan vä-riympyrästä otettuja väriliukuja, mutta

❶ ❷ ❸ ❹ ❺ ❻ ❼ ❽ ❾ ❿ ⓫ ⓬

> kevätkukat asiakkaille

> kesäkukat asiakkaille kahdella ensimmäisellä viikolla

> ensimmäisten joulu- tähtien kasvatus alkaa


Talvipuutarha120 vuotta Lokakuun alussa tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun kenraalimajuri Jakob Julius af Lindfors rakennutti Töölönlah-den pohjukkaan talvipuutarhan. Puu-tarha oli tuolloin lähes ainoita varsinai-sia nähtävyyksiä Helsingissä, ja siitä tuli heti erittäin suosittu.

Talvipuutarhassa on yli 200 kasvilajia, esimerkiksi yli satavuotias kameliapuu, joka kukkii lokakuulta helmikuun puoli-väliin. Talvipuutarha on kulttuurihistori-allisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas teräs- ja lasirakennelma, joka on raken-nettu pääosin käsityönä.

Talvipuutarhaan on vapaa pääsy. Se on auki ti klo 9–15, ke–pe klo 12–15 ja la–su klo 12–16. Osoite on Hammarskjöl-dintie 1.

n Arja Lautiola ja Tuuli Markkanen kantavat kukkasipuleita istutettaviksi.

liian hennot sävyt joudutaan usein si-vuuttamaan.

‒ Värien on oltava tarpeeksi kirkkai-ta, jotta kukat näkyvät, Oksanen sanoo.

Istutusten on myös sovittava ympä-ristöönsä. Haastavimpia ovat Oksasen mukaan ydinkeskustan kohteet, kuten Esplanadin puiston ja Rautatientorin edustan istutusten suunnittelu.

Julkisille paikoille soveltuva kas-vivalikoima on löytynyt pitkän koke-

muksen tuloksena. Uusia lajeja kokeil-laan vuosittain, mutta niistä harva jää pysyvään käyttöön.

Staran ja rakennusviraston puutar-haväen ammattitaito ja värisilmä on huomattu myös rajojemme ulkopuo-lella, sillä Tallinnan kukkafestivaaleil-ta tuli tänä syksynä ykkössija kansain-välisessä sarjassa. Viime vuonna Hel-singin kaupunki voitti yleisöäänestyk-sen.

ELOKUU SYYSKUU–LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU

Puut kuntoonTalvikauteen valmistaudutaan myös puu-tarhapalvelun puistopalveluissa, missä työskentelee puiden hoitoon erikoistu-neita ammattilaisia. Yksikön majapaikka on kaupunginpuutarhassa, mutta keikat vievät työntekijöitä ympäri kaupunkia.

‒ Useimmat meille tulevat tehtävät ovat puidenkaatotilauksia, leikkaustöi-tä ja puiden kuntokartoituksia, sanoo työnjohtaja Ilkka Keko.

Puistopalveluita työllistävät tilaukset sekä kaupungilta että yksityishenkilöil-tä. Palvelupyynnöt koskevat useimmin koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden tonteilla olevia puita, mutta myös ta-loyhtiöt ja yksityiset omakotiasukkaat käyttävät yksikön palveluita.

Työt eivät lopu kesken, sillä kesäisin he pesevät kaupungin patsaita ja ulko-veistoksia sekä suojelevat kasveja.

‒ Lisäksi teemme vaurioituneiden puiden vahinkoselvityksiä ja arvonmää-rityksiä vakuutuksia varten, Keko ker-too.

Kaupungilla näkee kättensä jäljenViljelijöiden päivät kuluvat pääosin puu-tarhalla, mutta he käyvät myös kaupun-gilla auttamassa Staran puutarhapalve-luun kuuluvan taimiston puutarhureita kukkaryhmien hoidossa.

Työasiat pysyvät viljelijän mielessä myös vapaa-ajalla.

‒ Suuntaan pyöräreittini usein kau-pungin kukkaistutusten ohi. On muka-vaa seurata kukkien kasvamista ja näh-dä, miltä istutukset näyttävät lopullises-sa ympäristössään, Karkkimaa sanoo.

❶ ❷ ❸ ❹ ❺ ❻ ❼ ❽ ❾ ❿ ⓫ ⓬

> seuraavan kauden suunnittelu alkaa > kaupungin kukkapaikat kierretään yhdessä

ylläpitäjien ja rakennusviraston kanssa > esikot kasvatukseen

> syystyöt alkavat > kanervien syysistutus > talvetettavien kasvien paluu kaupunginpuutarhalle > hyasinttien sipulit istutetaan > ensi kesän pistokkaiden ja siementen tilaukset > pääsiäisnarsissien istutus kylmiöön

> tulppaanien istutus kylmiöön kevättä varten

> amaryllisten istutus

> hyasintit, amaryllikset ja joulutähdet valmiina

> joulukukat asiakkaille


{ am

mat

ti }

20

Ei ole yllätys, kun kaupunginmuseon museoemän-tä Rita Raito kertoo pitävänsä ihmisistä ja olevan-sa asiakaspalvelija luonnoltaan. Iloinen Raito pu-huu luontevasti mistä aiheesta tahansa ja on kiin-

nostunut kaikesta.− Parasta tässä työssä ovat ehdottomasti ihmiset ja

vuorovaikutus. Saan kuulla ja oppia uutta koko ajan. Asi-akkaatkin ovat onneksi puheliaita ja kertovat mielettö-män hienoja historiallisia tarinoita, joita voin jakaa eteen-päin.

− Haluan antaa ihmisille itsestäni, jakaa tietojani ja op-pejani ja saada kävijät hyvälle tuulelle sekä tyytyväisiksi siitä, että he tulivat katsomaan näyttelyä.

Raito kertoo työskennelleensä aikoinaan muun muas-sa hotelli- ja ravintola-alan myyntitehtävissä, joissa kans-sakäyminen asiakkaiden kanssa oli hyvin erilaista.

− Museo on asiakaspalvelijan taivas! Asiakkaat tulevat käymään vapaa-aikanaan ehkä hyvän ystävän kanssa, jo-ten he ovat hyvällä tuulella, hän sanoo.

te

ksti

KA

TJA

PE

SON

EN

kuv

at T

OM

MI T

UO

MI

Rita Raito on omassa elementissään ihmisten

kanssa. Työ museoemäntänä vaatii monen asian taitamista,

mutta se on hänelle pikemminkin nautinto

kuin velvollisuus.

Museon monitoimija


gallup

21

Utelias katse HelsinkiinRaito työskentelee kahtena päivänä vii-kossa Sofiankadun museossa ja kolmena päivänä Hakasalmen huvilalla. Hänen toimenkuvaansa kuuluu asiakaspalvelun kaikki vaiheet.

Hän ottaa kävijät vastaan, opastaa heidät näyttelyyn, on valmiina vastaa-maan kysymyksiin, kertoo tuotteista ja hoitaa niiden myynnin. Hänen on tun-nettava näyttelyn sisältö, näyttelyteknii-kat sekä puhuttava suomen lisäksi ruot-sia ja englantia.

− Nykyään venäjän ja japanin kielet olisivat mahtava bonus. Joitakin fraase-ja on jo tullut opetelluksi, Raito toteaa.

Eikä hänen tekemisensä lopu siihen. Hän käy vapaa-ajallaan Helsinkiin liitty-vissä tapahtumissa, kulkee nautiskellen kotikaupungissaan ja pyrkii kokemaan sen turistin silmin niin omaksi ilokseen kuin pystyäkseen välittämään tietoa eteenpäin työssään.

Jatkuva kasvu pitää Raiton motivaa-tion yllä.

Parasta on uusi näyttelyRaiton mukaan herkullisinta museo-emännän työssä on uuden näyttelyn alku. Näyttelytilat ovat muuttuneet, työkuviot ovat erilaiset, asiakkaat ovat osittain uusia, ja päällä on pieni hekti-syys pitämässä mielen virkeänä.

> Nimi: Rita Raito

> Ammatti: museoemäntä

> Virasto: kaupunginmuseo,

Sofiankadun museo ja

Hakasalmen huvila

> Ikä: 57

> Koti: Vuosaaressa

> Harrastukset: opiskelu,

luennointi sisustamisesta,

Feng Shui -konsultointi

”Parasta tässä työssäovat ehdottomastiihmiset javuorovaikutus.”

− Siinä näkee konkreettisesti uudet energiat ympärillään, kun kaikki ovat in-noissaan uudesta alusta, hän kuvailee.

Mutta on työssä omat vaikeutensa-kin. Näyttelyiden vaihtojen välissä on hiljaiseloa monesti kaksikin kuukautta. Kun näyttelyä rakennetaan ja museot ovat kiinni, asiakaspalvelutehtävät vä-henevät.

− Hiljaisuus museossa on haastavaa. Onneksi tuurauspaikkoja löytyy joskus kaupunginmuseon muissa toimipisteis-sä. Jos niitä ei ole, siivoan ja järjestelen, teen tilauksia ja osallistun kursseille. Olen käynyt muun muassa työssä jaksa-miseen liittyviä koulutuksia, yksityisen myyntitykkikoulutuksen, työhyvinvoin-tikoulutuksia, itsepuolustuskurssin ja suorittanut Museoliiton museoalan pe-rusteet, kertoo Raito.

Raito on ollut museoemäntänä kuu-si vuotta ja nauttii työstään yhtä paljon kuin aloittaessaan.

− Minulle työni on ollut aina oma va-linta. Jos aamuisin ajattelee, ettei halu-aisi mennä töihin, olisi mietittävä elä-mänmuutosta. Leivän ansaitseminen kuuluu työntekoon, mutta jos pitäisi pelkästään rahasta tehdä töitä, kuihtui-sin. Raha on tärkeää, mutta tärkeintä on mahdollisuus toteuttaa itseään.

− Elämä on täynnä valintoja, ja myös asenne on valinta. Asenne on työssäjak-samisen ytimessä. Tässä esimiehellä on merkittävä rooli. Meidän esimiehemme kuuntelee, luottaa meihin ja ottaa toi-veitamme huomioon. Meillä on käynyt hyvä tuuri.

MIKKO HALONENprojekti-insinööri, HKL-InfrapalvelutOlen työskennellyt kaupungilla kolme vuotta ja käynyt vuosittain projektinjohtamiseen, talouteen ja rakennut-tamiseen liittyvissä koulutuksissa. Parhaita ovat kurssit,

jotka tukevat työssäni kehittymistä. Kaupungin ja sen yh-teistyökumppaneiden tarjoamien kurssien ja koulutusten

valikoima on hyvä – olen löytänyt aina sopivan kurssin. Arvostan sitä, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kouluttautua.

Kiinnostaako opiskelu?OLETKO KOULUTTAUTUNUT TYÖSSÄSI? MITÄ MIELTÄ OLET TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUSMAHDOLLISUUKSISTA?

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat ARTO WIIKARI

GÖTA GRANSTRÖMtoimistosihteeri, sosiaali- ja terveysvirastoMenen ensimmäistä kertaa työnantajan järjestämälle kurssille. Työssäni laskuntarkastuksessa otetaan käyt-töön uusi järjestelmä, johon tarvitaan koulutusta. Kou-luttautuminen kiinnostaa minua muutenkin. Olen hil-jattain vaihtanut alaa ja opiskellut työn ohessa merko-nomiksi. Kaupungin tarjoama koulutus- ja kurssivalikoima on minusta laaja. On kiinni omasta aktiivisuudesta, kuinka pal-jon näitä mahdollisuuksia haluaa hyödyntää.

JENNI VÄLINIEMI-LAURSONtutkija, tietokeskusJatkuva osaamisen kehittäminen on työssäni tärkeää, ja käyn aktiivisesti koulutuksissa. Ne ovat pääasiassa syven-

täviä menetelmäkoulutuksia, jotka liittyvät erikoisalaani eli paikkatietomenetelmiin. Olen käynyt myös työvälinei-

den käyttöön ja ohjelmistoihin liittyviä kursseja. Omalla ajalla olen suorittanut täydennyskoulutusta ja tohtoriopintoja. Kaupungin koulutusjär-jestelmä on minusta hieno. Voin itse vaikuttaa siihen, mitä koulutuksia haluan käy-dä. Jokaisesta käymästäni kurssista on ollut hyötyä työssäni.

RISTO LEVANTOrakenneyksikön päällikkö, rakennusvalvontavirastoKäyn säännöllisesti ammattiosaamistani edistävillä kurs-seilla. Niihin kuuluu sekä esimiestaitovalmennusta että oman alan teknistä osaamista kehittäviä koulutuksia. Ne ovat olleet hyödyllisiä. Kaupunki ja rakennusvalvontavirasto tarjoavat hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen. Parasta on, että koulutuksiin pääsee vaikuttamaan itse. Virastossa olemme voineet räätä-löidä koulutuksia omiin tarpeisiimme, mihin olen ollut erityisen tyytyväinen.


kaffella

> KESKUSTELEMASSA:

Leena Oulasvirta

laatupäällikkö

opetusvirastosta

Kimmo Vilhunen

atk-suunnittelija

henkilöstökeskuksesta

Taina Nurmela

it-asiantuntija

talous- ja suunnittelukeskuksesta

> AIHE: Kouluttautuminen ja

opiskelu työn ohessa

> PAIKKA: Helsingin yliopiston

kirjasto Kaisa-talossa

Opiskelu työn lomassa tuo syvyyttä työhön. Näin to-teavat talous- ja suunnittelukeskuksen it-asian-tuntija Taina Nurmela, opetusviraston laatupääl-likkö Leena Oulasvirta ja henkilöstökeskuksen

atk-suunnittelija Kimmo Vilhunen. Heidän mielestään kau-pungilla on kannustava asenne työntekijöidensä opiskeluun. Kolmikolla on siitä omakohtaista kokemusta.

Millaisia mahdollisuuksia työn ohella opiskeluun kaupungilla on tarjolla?Opetusvirastossa on järjestetty 2000-luvulla kaksi jatko-opiske-lijoiden tukiohjelmaa, joiden tarkoituksena on ollut tukea hen-kilöstöä väitöskirjojen ja lisensiaattitutkimusten tekemisessä.

− Näistä ensimmäiseen saattoivat hakea kaikki opetusviras-ton hallinnossa työskentelevät ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Toisessa ohjelmassa oli mukana myös esi-merkiksi koulujen ja oppilaitosten rehtoreita, kertoo Oulasvirta.

Ohjelma toteutettiin yhdessä Tampereen yliopiston kasva-tustieteiden yksikön Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulu-tuskeskuksen kanssa. Opiskelijat ovat opiskelleet omalla ajal-laan, mutta Tampereen yliopisto järjesti heille iltaisin ja viikon-loppuisin koulutusta sekä opinnäytetöiden ohjausta.

Tähän mennessä ohjelma on poikinut seitsemän väitöskirjaa ja yhden lisensiaattitutkimuksen. Muutama väitöskirja on vie-lä teossa.

Kimmo Vilhunen aloitti syksyllä AMK-tutkinnon opinnäy-tetyön tekemisen, Taina Nurmela jätti jo opinnäytetyönsä ar-vosteltavaksi ja on saamassa päätökseen ylemmän AMK-tutkin-tonsa. Kumpikin opiskelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulus-sa. Molempien opinnäytetyöt valmistuvat perinteiseen tyyliin, töiden ohessa.

− Otin aikoinaan seitsemän kuukautta opintovapaata suorit-taessani datanomi-tradenomiopintoja, mutta tällä kertaa pää-tin selvitä ilman, Nurmela kertoo.

Myös Vilhunen on päättänyt sitkeästi omistaa päivät työlle ja illat opiskelulle ilman opintovapaata.

Mitä hyötyä opiskelusta työn ohella voi olla?Nurmela ja Vilhunen kokevat opiskelun palkitsevana. Se, että he saavat valita omaan työhönsä liittyvän aiheen ja syventää siten ammattitietämystään ei ole pelkästään opettavaista, vaan työmo-tivaatiota kasvattavaa. Oulasvirtakin tuntee opiskelun hyödyt.

− Työpaikoilla arvostetaan kouluttautumista. Opiskelu vai-kuttaa jopa työtapaan. Työ voi nimittäin toisinaan olla abstraktia,

Opiskelu kehittää työtäKaupunki tarjoaa työntekijöille hyvät mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulun penkillä. Esimiehiltä löytyy tarvittaessa

joustoa. Opiskelua voi hyödyntää työn kehittämisessä.

teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI


Keskustele kehittymis tarpeista esimiehesi kanssa

> Ajatukset ammatillisista kehittymistar-peista ja omaan työuraan liittyvistä toiveis-ta kannattaa ottaa puheeksi henkilökoh-taisessa tulos- ja kehityskeskustelussa.

> Ammatillisesta kehittymisestä tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jonka to-teutumista seurataan viimeistään seuraa-vassa keskustelussa. Tällä esimiehen ja työntekijän yhteisellä suunnittelulla var-mistetaan nykyisten ja uusien työtehtävien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen.

Jatko-opintoja opevissa

> Opetusvirastossa on järjestetty 2000-lu-vulla kaksi jatko-opiskelijoiden tukioh-jelmaa opetusalan työntekijöille.

> Ensimmäiseen tukiohjelmaan otettiin opetusviraston hallinnossa työskente-leviä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Toisessa ohjelmassa oli mukana myös koulujen ja oppilaitosten rehtoreita.

> Ohjelma on toteutettu Tampereen yli-opiston kasvatustieteiden yksikön Am-mattikasvatuksen tutkimus- ja koulutus-keskuksen kanssa, joka järjesti opiskeli-joille luentoja iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelu tapahtui työn ulkopuolella.

> Tutkimusaiheet ovat olleet enimmäk-seen opiskelijoiden itse ehdottamia, ja valinta on tehty osittain sen perusteella, mikä merkitys aiheella on opetusalalle.

> Syksyyn mennessä tukiohjelmassa on valmistunut seitsemän väitöskirjaa ja yksi lisensiaattitutkimus. Parhaillaan on teossa muutamia väitöskirjoja.

”Opiskelusta on urallaetenemisen lisäksimuitakin hyötyjä.”

n Taina Nurmela, Leena Oulasvirta ja Kim-mo Vilhunen kannustavat opiskelemaan työn ohessa, sillä se tuo syvyyttä työhön.

ja opiskelu opettaa jäsentelemään asi-oita. Itse teen nykyään listoja ja taulu-koita organisoidakseni asioita ja tämän opin tehdessäni omaa tutkimustani, väitöskirjan jatko-opiskelijoiden tu-kiohjelmassa tehnyt Oulasvirta sanoo.

− Opiskeluni alkoi vuonna 1996 kouluttautuessani työn ohessa ensin datanomiksi. En olisi nykyisessä työs-säni ilman suorittamaani tradenomin-tutkintoa. Opiskelusta on uralla ete-nemisen lisäksi monia muitakin hyö-tyjä. Se opettaa yhdistelemään asioi-ta, tutustuttaa tieteelliseen teoriaan ja auttaa luomaan verkostoja muiden aikuisopiskelijoiden kanssa, jotka voi-vat työskennellä erilaisilla toimialoilla, Nurmela pohtii.

Hänen opinnäytetyönsä käsittelee sähköistä säilyttämistä ja tiedon elin-kaarenhallintaa. Nurmela tutkii siis sitä, miten tietoja säilytetään ja esittää säilyttämiseen parannuksia sekä hal-linto- että järjestelmänäkökulmista.

Vilhusen aihe syntyi ikään kuin va-hingossa.

− Työkaveri tuli palaverista ja huik-kasi, että hänellä on muuten minulle aihe. Opinnäytetyöni koskee sähköis-tä identiteettiä ja pilvipalveluita, jotka liittyvät tietojärjestelmiin, hän kertoo.

Millaista on opiskelu työn ohella ja miten esimiehet sitä tukevat?− Meillä on luentoja neljänä päivänä viikossa, mutta läsnäolopakko on vain kielten opiskelussa. Voimme myös va-paasti valita, osallistummeko ilta- vai päiväluennoille. Opiskelen paljon it-senäisesti. Se sopii minulle paremmin

kuin luokassa istuminen. Oman opinto-ryhmän tuki on minulle silti tärkeää ja vietämme muutoin aikaa yhdessä. Meil-lä on hyvä porukka, Vilhunen kertoo.

− Joskus hätätapauksessa olen saa-nut suorittaa yhden kurssin työajalla-ni, siitä kiitos esimiehelleni, joka kan-nustaa opiskelemaan. Koen kaupungin ylipäätään suhtautuvan positiivisesti työntekijöidensä opiskeluun.

− Minunkin esimieheni on ollut mielissään koulutuksestani. Hän kyse-lee innoissaan opiskelukuulumisiani, Nurmela kertoo.

Hänen opiskelunsa vaati hikeä ja puskemista. Ylempi AMK-tutkinto suo-ritetaan töiden ohella keskimäärin kol-messa vuodessa, mutta Nurmela pyrkii saamaan sen valmiiksi alle kahdessa.

− Meillä oli läsnäolopakko melkein kaikilla tunneilla ja suoritin 60 opinto-pistettä töiden ohella. Olen siis opis-kellut todella intensiivisesti. Monet kerrat on väsyttänyt, eikä vapaa-aikaa juuri ole ollut.

− Aika monta asiaa on täytynyt jät-tää väliin opintojen takia, mutta nyt olen helpottunut ja iloinen. Täytyy kiittää kotiväkeä pitkämielisyydestä, hän sanoo.

Miten lopputöitä käytetään? Onko niistä apua toiminnan kehittämisessä?Oulasvirran mukaan opetusviraston jatko-opiskelijoiden tukiohjelman yksi tavoite on nimenomaan kerätä tut-kimustietoa. Tutkimuksilla oli oltava merkitystä opetusalalle. Niitä on tehty esimerkiksi koulurakennuksen vaiku-tuksesta hyvinvointiin sekä siitä, kuin-ka rehtorit voivat eettisesti johtaa mo-nikulttuurisia kouluja.

− Ihanteellista tietysti olisi, jos tutki-muksissa löydetyt parannusehdotukset voitaisiin siirtää suoraan käytäntöön. Tutkimustiedon osalta se ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää, hän toteaa.

Vilhunen sen sijaan kokisi turhauttava-na sen, jos hänen opinnäytetyöstään ei olisi työpaikalle minkäänlaista hyötyä.

− Toki oma työni on vielä sen verran alussa, että olen alkanut vasta kerätä ma-teriaalia. Kuitenkin aiheeni liittyy niin olennaisesti omaan työhöni, että todella haluaisin siitä olevan laajempaa hyötyä.

Nurmelan työ on jo kerännyt kan-nuksia.

− Työni sai siihen kuuluvassa arvioin-tityöpajassa hienon vastaanoton ja sen pohjalta todennäköisesti aloitetaan han-ke. Se tuntuu mielettömän hyvältä.

Lisätietoja > kouluttautumisesta ja esimerkiksi opinto-

vapaan hakemisesta Helmestä > Henkilös-tö > Kehittyminen ja koulutus

> kaupungin koulutuksista ja kursseista Koulutuskalenterista, joka löytyy Helmen Sovelluksista

> opinnäytetöistä hel.fi > Tietokeskus > Julkaisut


asukas

24

n Eeti Salonen nautti konsertista ja tutki instrumentteja isänsä Mikko Salosen sylissä. Rummut kiinnostivat.

teksti KATJA PESONEN kuvat ARTO WIIKARI

Seinälle on heijastettu suuria violetteja kukka-sia. Valo värittää Musiikkitalon harjoitussa-lin koko sivuhuoneen utuiseksi satumaaksi. Se on valmis vastaanottamaan yleisönsä, joka

koostuu puolitoistavuotiaista nassikoista vanhempi-neen ja sisaruksineen.

Kaupunginorkesteri aloitti kummilapsitoiminnan ensimmäisen kerran vuonna 2000. Tuolloin syntyneet kummilapset ovat nyt 13-vuotiaita. Viime vuonna or-kesteri täytti 130 vuotta ja lähetti sen kunniaksi neu-voloiden kautta tervetuliaiskutsun uusille kummilap-sille. Siihen vastasi 3 500 lapsen vanhemmat. Se on kaksi kolmesta viime vuonna syntyneestä helsinki-läislapsesta.

− Saan yhä päivittäin sähköpostia vanhemmil-ta, joiden ystävien lapset ovat kummilapsia. He ovat kuulleet ystäviltään asiasta hyvää ja haluaisivat

Kaupunginorkesterin kummilapsiprojekti on hyvässä vauhdissa. Kummitoiminta on tavoittanut lähes kaksi kolmesta viime vuonna syntyneestä helsinkiläislapsesta, jotka on kylvetetty jo kolmessa klassisen musiikin konsertissa.


KummilapsiprojektiKaupunginorkesteri aloitti kummilapsiprojektin vuonna 2000, jolloin mukaan tuli 4 600 helsinkiläistä vauvaa. Viime vuonna orkesterin 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esitettiin uusi kutsu vastasyntyneiden vanhemmille, ja kummilapsia on ilmoittautunut tähän mennessä 3 500.

Ensimmäisessä vaiheessa kummiperheet saavat heti lasten synnyttyä Nallekarhu konsertissa -levyn, johon on koottu tun-nettuja klassisia kappaleita satujen maailmasta, kuten Pähki-nänsärkijästä ja Prinsessa Ruususesta.

”On hienoa kuulla,että lapsi ontoiminnan myötä kiinnostunutmusiikista tai aloittanut itsesoittamaan.”

kee lapsille tuttu Nalle Nappisilmä tari-noineen. Klassisten kappaleiden lomas-sa laulamme kaikki yhdessä pari perin-teistä lastenlaulua, joiden tahdissa lap-sia on helppo leikittää.

Jokainen lapsi on erilainen.− Joku tykkää istua sylissä hiljaa

kuunnellen, joku haluaa liikkua musiikin mukana. Kaikki on sallittua ja oikein. Jo-kainen on myös erilainen oppija. Toiset oppivat parhaiten kuulon, toiset näön avulla, ja joistakin on ihanaa tuntea mu-siikin värähtely lattian kautta. Koska lapset aistivat musiikin kaikilla aisteil-laan, kummikonserteissa he myös saa-vat käyttää niitä, Sopanen kertoo.

Ville Vilunen kohtaa SibeliuksenJoukko kaupunginorkesterin soittajia saapuu virittämään soittimiaan. On hui-lua, patarumpua ja viulua. Sellisti Lauri Kankkunen soittaa kummilapsikonser-tissa toista kertaa.

− Lapsilta saa välitöntä palautetta, ja on palkitsevaa nähdä iloisia naamoja. Kummilapsikonsertit myös muistutta-vat siitä, kuinka monipuolista muusikon homma oikein on, hän hymyilee.

Lapset saapuvat saliin. Jotkut ovat äi-tinsä, jotkut isänsä kanssa, joillakin muka-na on molemmat tai isovanhempi. Taape-rot nököttävät vanhempiensa sylissä tui-jottaen Sopasta, joka Nalle Nappisilmän kanssa toivottaa kaikki tervetulleiksi.

Takaseinälle heijastetaan filminpätkä sinitaivaalla lentävästä joutsenesta sa-malla, kun ilmoille kajahtaa Saint-Saen-sin Joutsen. Lapset kuuntelevat soittajia aivan hiljaa. Sibeliuksen Vesipisaroiden aikana vanhemmat naputtavat kevyesti sormellaan lasten kämmentä kuin siihen tipahtelisi kevyitä pisaroita. Sibeliuksen

omatkin lapset mukaan. Totta kai se vie-läkin onnistuu, kertoo kaupunginorkes-terin projektisihteeri Annika Koivula.

Moni on tietoinen klassisen musiikin hyödyistä, vaikka kotistereot eivät sitä kaiken aikaa soittaisikaan. Sanotaan, että musikaaliset lapset ovat hakoja ma-tematiikassa, musiikin harrastaminen helpottaa lapsen kielen oppimista, se pa-rantaa keskittymiskykyä, rentouttaa, ke-hittää luovuutta, stimuloi aivoja ja aut-taa ilmaisemaan tunteita.

Tärkeintä Koivulasta on kuitenkin se, että lapset saavat elämyksiä. Vaikka yleisö onkin rutkasti keskivertoa nuorempaa, re-sursseista tai laadusta ei tingitä.

Kaikki aistit mukaanKummilapsiprojektin pedagoginen suun -nittelija sekä konserttien vetäjä vuodesta 2002 lähtien on ollut lastenmusiikin am-mattilainen ja musiikkikasvattaja Satu Sopanen.

− Tämä on minulle erittäin rakas pro-jekti. Me teemme tätä suurella sydämel-lä. On hienoa kuulla, kun lapsi on toi-minnan myötä kiinnostunut musiikista tai vaikkapa aloittanut soittamaan jo-

takin soitinta, sanoo Sopanen, joka itse opettaa kanteleen soittoa.

Konsertteja suunniteltaessa on otetta-va monia seikkoja huomioon, kun yleisö on näin pientä. Konsertin on oltava suh-teellisen lyhyt. Siinä on oltava tarpeeksi toimintaa, jotta keskittyminen ja kiin-nostus säilyvät. Konsertissa on myös ol-tava uutta ja tuttua sopivassa suhteessa.

− Esittelemme jokaisessa konsertis-sa yhden uuden orkesterisoittimen sekä muutaman uuden klassisen kappaleen. Punaisena lankana konsertin ajan kul-

n Satu Sopanen ja Annika Koivula järjestävät lapsille musiikillisia elämyksiä. Lauri Kankkunen pitää lapsille soittamista palkitsevana.

Nymfien tanssin tahdissa lapset tanssi-vat vanhempiensa kanssa, jotkut sylissä ja jotkut omin jaloin ympäri salia värik-käät huivit käsissään. Mukana on myös tuttuja perinteisiä lasten lauluja, kuten Harakka huttua keittää ja Pingviinilaulu.

Sävelten imussaKymmenen kuukauden ikäinen Eeti Salonen tapittaa hymyillen Nalle Nap-pisilmää karvakaverin kehottaessa jo-kaista koskettamaan neniään. Isä Mik-ko Salonen viettää isäkuukautta vai-monsa Minna Kaarto-Salosen pa-lattua töihin. Vapaapäivää on hauska viettää Eetin kanssa kahden klassisen musiikin aalloilla.

− Eeti tykkäsi konsertista. Hänen kat-seensa liimautui heti alussa instrument-teihin soittajien esitellessä niitä, ja pää kääntyi äänten mukana. Salia kierrelles-sämme huilu ja rummut näyttivät kiin-nostavan Eetiä eniten, Salonen kertoo.

He kuulivat kummilapsitoiminnasta neuvolan kautta.

− Tiedämme klassisen musiikin te-kevän vauvalle hyvää, joten tartuimme heti näin hienoon tilaisuuteen.

− Eetin isosisko, viisivuotias Oona nauttii musiikista ja käy harrastamassa keijukaistanssia, joten toivomme myös, että Eetikin alkaisi jossain vaiheessa pitää musiikista yhtä paljon, toteaa Salonen.

Lapset kutsutaan keväisin ja syksyisin kummilapsikonsertteihin, joita järjestetään Musiikkitalossa. Kukin konsertti on rakennettu pedagogisesti lasten kulloisenkin kehitysvaiheen mukaan. Kon-sertit alkavat pienillä kokoonpanoilla ja kasvavat lasten mukana, kunnes viimein lapset pääsevät tutustumaan sinfoniaorkesteriin Musiikkitalon konserttisaliin. Konsertit sisältävät musiikin lisäksi leikkejä ja lauluja, ja myöhemmin järjestetään myös rytmi-, tanssi- ja soittotyöpajoja.

Projekti kestää seitsemän vuotta, siihen asti, kun kummilapset aloittavat koulun. Projekti on herättänyt laajaa kiinnostusta niin ko-timaassa kuin kansainvälisestikin. Ulkomaalaiset asiantuntijat ovat käyneet Helsingissä tutustumassa projektiin, jota on esitelty kulttuu-rialan kongresseissa muun maussa Italiassa, Itävallassa ja Saksassa.

Kaupunginorkesterin tekemän kyselyn mukaan ensimmäisistäkummilapsista suuri osa meni musiikkiluokalle ja aloitti soitto- tai tanssiharrastuksen.


hyvinvointi

26

Punatiiliset rakennukset ovat tut-tu näky Oulunkylän maisemas-sa. Seinien sisällä tehdään pit-käjänteistä kehittämistyötä työ-

elämän laadun parantamiseksi.− Olemme tehneet toimenpiteitä kai-

killa alueilla, joita pidetään tärkeinä työ-elämän kehittämisen strategioissa, ker-too Kustaankartanon johtaja Leena Pohjola.

Kustaankartanossa hyviä käytäntö-jä ja innovaatioita edistetään rohkeasti. Osastoja ja työntekijöitä kannustetaan jakamaan niitä yhteisissä tilaisuuksissa.

− Hyvät käytännöt -iltapäivissä huo-kuu into ja ylpeys omasta työstä. Henki-löstö esittelee yhä avoimemmin toimi-via käytäntöjä, laatusuunnittelija Ritva Kuosmanen-Finér kertoo.

Kustaankartano on ollut avoin uu-delle teknologialle ja ottanut käyttöön muun muassa virikerobotteja ja hälytys-laitteita, jotka tukevat henkilökunnan jaksamista ja vapauttavat resursseja var-sinkin yöaikaan.

Positiivinen kierreKoska Kustaankartano toimii yhdeksäs-sä eri rakennuksessa, siellä on satsattu hyvään tiedonkulkuun ja avoimeen kes-kusteluun.

− Meillä on esimerkiksi oma sisäinen tv-kanava, joka turvaa tiedonkulkua. Li-säksi hallinto, esimiehet ja yksiköiden yt-vastaavat kokoontuvat säännöllisin välein tuumaustiimiin. Johto tekee kerran vuodessa katselmuksen joka yksikköön ja vastaa hen-kilöstön kysymyksiin, Poh-jola kertoo.

Hän on johtanut Kustaan-kartanoa vuodesta 2005 läh-tien ja halunnut kehittää työ-yhteisöä yhteisölliseen ja tasa-vertaiseen suuntaan. Tavoittee-na on kuunnella sekä henkilöstöä että asukkaita ja heidän omaisiaan. Hoitajilla on mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa, ja osa yksiköistä on jo siirtynyt autonomiseen työvuoro-suunnitteluun.

Kustaankartano kehittää työelämää

Kustaankartanosta on tullut vanhustyön ykköspaikka, jonka käytännöistä haetaan mallia ulkomaita myöten. Kustaankartano on nyt myös tunnustettu työelämän laadun kehittäjä.

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat TOMMI TUOMI kuvitus NOORA ISOESKELI

Paras työyhteisön kehittäjä 2013Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle myönnettiin elokuus-sa Lappeenranta-tunnustuspalkinto hyvästä työelämän kehittämisestä.

Perustelujen mukaan Kustaankartano on kehittänyt ansiokkaasti toi-mintaansa kaikilla kansallisen työelämän kehittämisstrategian osa-alueilla, joita ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä työhyvinvointi ja terveys.

Lappeenranta-seminaarit ovat kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämis-tapahtumia, joita järjestävät Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan kesä-yliopisto ja kunta-alan työmarkkinaosapuolet.

Vanhuksille on annettu mahdollisuus osallistua sisustusmateriaalien, aktivi-teettien, erilaisten ohjelmien ja sosiaa-listen tapahtumien valintaan.

− Kun asukkaat voivat hyvin, työn-tekijät saavat kiitosta ja kehuja mones-ta eri suunnasta. Tämä lisää positiivis-ta kierrettä ja ammattiylpeyttä, Kuos-manen-Finér katsoo.

Tuki ja palkitseminen auttavat jaksamaanRekrytointi vanhustyöhön on monin paikoin haasteellista, mutta Kustaan-kartanossa tässä on onnistuttu. Tällä hetkellä tilanne on niin hyvä, ettei yh-tään vapaata vakanssia ole. Hoitohenki-

löstöä talossa on noin 400.− Meillä on työnohjausta, varhaista

tukea ja työhön paluun tukea. Ikäänty-ville on ollut Ikäaktiivivapaa-hanke, jon-ka on todettu vähentäneen sairauspois-saoloja merkittävästi, Pohjola toteaa.

Johto tekee tiivistä ja ennakoivaa yhteistyötä työterveyshuollon, työ-suojelun ja luottamusmiesten kanssa. Talo käyttää apuna varahenkilöstöä ja tarjoaa positiivista työkiertoa jaksami-sen tueksi.

− Pyrimme järjestämään työtä elä-mäntilanteiden ja jaksamisen mukaan. Aina se ei kuitenkaan onnistu, sillä hoi-totyö on luonteeltaan fyysisesti raskas-ta, Pohjola huomauttaa.


psykologi

27

Miten hyvinvointia?Sairaanhoitaja Senja Seppänen, psykogeriatrinen osasto: ”Työyhteisössä vallitsee avoin, rehellinen ja luottamukselli-nen ilmapiiri. Voimme suunnitella työtämme melko itsenäi-sesti ja tehdä luovia ratkaisuja. Kaikille on selvää, että työtä tehdään asiakkaiden hyväksi. Esimiehet tukevat erilaisuut-tamme ja vahvuuksiamme. Työtä helpottaa, että kaikki am-mattiryhmät arvostavat toisiaan. Talon juhlat ja tapahtumat sekä työpäivän aktiviteetit vahvistavat yhteisöllisyyttä. Yritän huolehtia siitä, että ilo pysyy mukana työssä.”

Lähihoitaja Maija Hakulinen, haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden osasto:”Työmme on henkisesti ja fyysisesti raskasta, mutta avoimuus ja joustavuus auttavat jaksamaan. Työtä helpottaa myös se, kun kaikki tekevät sitä samojen periaatteiden mukaisesti. Pit-kään talossa olleet, tutut työtoverit tuovat turvallisuuden tun-

netta. Minua on auttanut myös Ikäaktiivivapaa, jonka tiimoil-ta olen saanut pitää 12 ylimääräistä vapaapäivää vuodessa.

Lisäksi olen saanut fyysisesti kevyempiä yövuoroja, jot-ta selviän selän nikamakulumien kanssa.”

Sairaanhoitaja Marianne Lukmaa, haasteellisesti käyttäytyvien

muistisairaiden osasto:”Huumori on meillä kantavana voimana, sillä pääsee monesta hankalasta tilanteesta eteenpäin. Meillä on hyvä yhteistyö omaisten kanssa. Moni työkaveri on ys-

tävä myös työajan ulkopuolella. Pääsemme koulutuksiin, ja luennoille osallistuvat tuovat myös tietoa työpaikalle.

Jos tulee pulmia, niihin tartutaan heti, ja työnohjaustakin on tarjolla.”

n Senja Seppänen välittää työniloa asiakkaille. Ritva Kuosmanen-Finér ja Leena Pohjola kehittävät työ-yhteisöä ja työssä viihtyvyyttä rohkeasti.

Kustaankartanon henkilöstökerho tarjo-aa liikuntaharrastuksia, kulttuuri- ja vir-kistystapahtumia ja suuret henkilökunnan juhlat, joihin kokoonnutaan hyvän ruoan ja elävän musiikin pariin.

− Valitsemme joka vuosi Vuoden sai-raanhoitajan ja kustaankartanolaisen, pal-kitsemme parhaat yksiköt ja myönnämme Nopsa-palkkioita, Kuosmanen-Finér luet-telee.

Runsas koulutustarjontaHenkilöstön koulutus on keskeistä. Uusil-le työntekijöille on luotu perehdytysmalli, ja kokeneemmille järjestetään täydennys-koulutusta. Maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarjotaan erilliskoulutuksia.

− Meillä on paljon koulutustarjontaa talos-sa. Osa kouluttajista on omaa väkeä, mutta meillä käy myös muita asiantuntijoita kou-luttajina, Kuosmanen-Finér kertoo.

Yhteiset toimintatavat ja eettiset peri-aatteet on koottu Laatukäsikirjaan, joka on jaettu jokaiseen yksikköön.

− Olemme kehittäneet myös esimiesten työnohjausta ja perehdyttämistä järjestä-mällä heille vertaismentorointia tai ulko-puolista apua. Mentorointia on tarkoitus laajentaa siten, että suomenkieliset sai-raanhoitajat tukisivat maahanmuuttaja-taustaisia sairaanhoitajia, Pohjola toteaa.

Kustaankartanolaiset kokevat, että jat-kuva kehittämisen ja kokeilemisen halu te-kee talosta edelläkävijän.

Pieniä havaintoja työstä ja sen sujumisestaISTUN RAVINTOLASSA. Sisään tulee uusia asiakkaita vapaata pöytää kysel-len. Pöytiä ja tuoleja kannetaan varastosta ja jo täydeltä näyttävään ravin-tolaan taikoutuu lisää tilaa. Väenpaljoudesta huolimatta palvelu pelaa ja annokset saapuvat pöytään odotettua nopeammin. Ruoka on herkullista! Päätän palata paikkaan uudestaan suorittamaan pienen etnografisen ko-keen. Miten ihmeessä ensisilmäyksellä kaaokselta näyttävä kokonaisuus saadaan toimimaan näin hyvin? Eri-ikäisiä tarjoilijoita puikkelehtii pöytien välissä useampi ja kaikilla näyttää olevan oma tehtävänsä. Onnistumisen reseptiin tarvitaan siis ainakin riittävästi tekijöitä ja selkeä työnjako.

YHTEISILLÄ SOPIMUKSILLA JA PELISÄÄNNÖILLÄ näyttää olevan myös tär-keä sijansa. Jokainen tarjoilija pitäytyy omassa tehtävässään. Kukaan ei sooloile oman tehtäväalueensa ulkopuolella, mutta kantaa vastuuta ko-konaisuudesta − viestiä odottavista työtehtävistä huikataan ohimentäessä työkaverilta toiselle.

TOIMINTAA HÄIRITSEE KUITENKIN YKSI SEIKKA. Nimittäin me asiakkaat, jotka huolettomasti tuotamme häiriöitä henkilökunnan työhön. Pyydäm-me ilmiselvästä työnjaosta piittaamatta sitä, mitä tarvitsemme siltä, joka sattuu olemaan lähinnä. Teen ihmiskokeen: tilaan laskun nuorelta mie-heltä, jonka tehtävänä näyttäisi olevan pöytien siivoaminen asiakkaiden jäljiltä. Vaivihkaa tarjoilija ohjaa pyynnön eteenpäin työnjakoa noudatta-en. Asiakasta ei odotuteta tai pyyntöineen luukuteta tarjoilijalta toiselle. Asiakkaan ei kuitenkaan anneta pyyntöineen sekoittaa työnjakoa. Toimin-ta on yhtäältä sopimusten ja rakenteiden säätelemää ja toisaalta tilanne-joustavaa – sanalla sanoen sujuvaa!

VUOROVAIKUTUS HENKILÖKUNNAN KESKEN näyttää olevan jatkuvaa, teh-täviä jaetaan lennossa. Ilmapiiri on ystävällinen, mutta keskittynyt. Replii-kit liittyvät työtehtäviin ja niiden hoitoon. Ainakaan en kuule henkilökun-nan puivan omia illanviettosuunnitelmiaan. Toki me asiakkaat koetamme parhaamme mukaan suistaa henkilökuntaa pois ammatillisesta roolista. Joku anastaa kiireisen tarjoilijan itselleen pitkäksi aikaa rupatellakseen mukavia. Joku toinen on vaatimuksineen hankala ja kohtuutonkin. Tämä porukka on kuitenkin tiukasti kiinni työn maailmassa.

TOKI TÄSSÄKIN PARATIISISSA ON VARJONSA. Työ näyttää hektiseltä ja monialaista tarkkaavaisuutta vaativalta. Kiireisimpinä tunteina tauot jää-vät takuulla pitämättä. Tarkkaa työnjakoa noudattava, ositettu työ muut-tuu varmasti jossain vaiheessa monotoniseksi. Toivottavasti ravintolassa harrastetaan tehtäväkiertoa ja henkilökunnan osaamisen kehittymisestä pidetään huolta. Ja toivottavasti tässäkin työyhteisössä tiukan työlähtöi-syyden ja ammatillisuuden rinnalle mahtuu myös inhimillisyyttä ja sitä kuuluisaa mustaa huumoria – ainakin silloin kun asiakkaan korva välttää.

Työterveyspsykologi Hanna Valkonenpohtii, miten työ saadaan sujumaan parhaiten.


liikkeellä

”On hienoa, ettäeläimiä ja luontoaon kaupungissakinlähellä ihmistä.”

Kaupunkilaiset ilmoittelevat meille säännöllisesti havain-toja eläimistä ihan tieteelli-sessä mielessä. Heillä saattaa

myös olla huoli esimerkiksi kesyistä ke-tuista, joita kaupunkielämä on muokan-nut. Ketut ovat oppineet, että ihmiset eivät ole vaarallisia, joten ne voivat tul-la aika tuttavallisiksikin, ympäristökes-kuksen ympäristötarkastaja Raimo Pa-karinen kertoo.

Helsingissä liikkuu paljon erilai-sia pieniä ja isoja nelijalkaisia. Yleisesti esiintyy kaneja, rusakoita, kettuja, supi-koiria, minkkejä, mäyriä, rottia, oravia ja metsäkauriita.

– Hirviä ei asu kanta- tai esikaupun-kialueella vakituisesti, mutta niitä oh-

jautuu tänne hirviaitoja myöten ja me-ren kautta. Idässä Östersundomin, Sal-menkallion ja Talosaaren alueilta sen sijaan löytyy hirvien vakituisia elin-alueita, Staran projektipäällikkö Antti Rautiainen sanoo.

– Jos hirvi tulee kehäteiden yli, po-liisi joutuu yleensä lopettamaan sen lii-kenneonnettomuusriskin vuoksi, Paka-rinen jatkaa.

Metsäkauris on myös kaupunkilais-tumassa, ja niitä tavataankin isommilla metsäalueilla. Ne eivät juuri aiheuta ko-lareita. Sattuessaan kauriskolarit ovat harvoin ihmiselle vaarallisia kauriin pie-nen koon vuoksi.

– Jos kuitenkin koirakuri on heikko ja koira on metsästysverinen, se saattaa hä-

Eläimetkaupungistuvat

Helsingin puistot, joenvarret, saaristo ja muu luonto kelpaavat myös eläimille. Uusien lajien määrä kaupungissa on kasvanut. Kantoja myös vähennetään.

teksti STIINA HONKAMAA kuva SHUTTERSTOCK kuvitus ANNA-LEENA VÄÄTÄNEN

tistellä kauriita. Onkin toivottavaa, että ihmiset pitäisivät järjestyslain mukaisesti koiransa hihnassa, Pakarinen muistuttaa.

Harvinainen ilves piipahtaaMyös valkohäntäpeuroja näkee kaupun-gissa ajoittain. Kärppään ja rauhoitet-tuun lumikkoon törmää silloin tällöin, näätiin ja saukkoihin harvemmin.

Riistantutkijoiden Östersundomissa pannoittama ilves on piipahtanut ret-killään Herttoniemessä ja Viikissä. Il-vekset ovat kuitenkin keskimäärin aika arkoja.

– Nuoret ja nälkäiset ilvekset saattavat olla pelottomia, mutta harvoin ilves on puraissut tai raapaissut ihmistä. Riski, että ihmisen paras ystävä koira puraisee, on huomattavasti suurempi, Pakarinen toppuuttelee.

Vuonna 2002 Konalassa omakotita-lon pihalle ilmestyi yön aikana isot tas-sunjäljet. Karvanäytteen perusteella jät-täjäksi varmistui susi.

– Vantaan puolella on nähty myös karhu, mutta onneksi ei lähempänä. Muun Suomen kokemusten perusteel-la ihmiset pelkäävät liikaa susia, mut-ta eivät niinkään karhuja. Vaikka polii-si antaisi varoitustiedotteen, se herättää usein vain hyväuskoista mielenkiintoa, Pakarinen kertoo.

Virkistysarvoa haitoista huolimatta– Kaupungissa retkeilevän ja liikkuvan ihmisen kannalta on hienoa, että eläimiä ja luontoa on lähellä. Monet petoeläimet


YmpäristöpolitiikkaaseurataanKaupunginjohtaja asetti helmikuussa 2010 työryhmän valmistelemaan kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin apulais-kaupunginjohtaja Pekka Sauri ja jäseniksi nimettiin edustajat ympäristökeskukses-ta, talous- ja suunnittelukeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennusviras-tosta, rakennusvalvontavirastosta, kiinteistövirastosta, sosiaalivirastosta, terveyskes-kuksesta, opetusvirastosta, hankintakeskuksesta, Helsingin Energiasta sekä HKL:stä.

Kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksyttiin viime vuonna. Ympäristöpolitiikan to-teutumista tullaan seuraamaan osana kaupungin vuosittaista ympäristöraportointia.

Ympäristöpolitiikan tavoitteet on asetettu pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 asti ja keskipitkällä aikavälillä noin vuoteen 2020 asti. Tavoitteita on asetettu kahdek-sassa aihepiirissä:

> ilmastonsuojelu > ilmansuojelu > meluntorjunta > vesiensuojelu > luonnon ja maaperän suojelu > hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus > ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus > ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet

> hel.fi > Ympäristökeskus > Ympäristöohjelmat > Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka

Kerro havainnoista!Ympäristökeskus kerää parhaillaan internetissä yleisöhavaintoja rotista ja muutamista muista helposti tunnistet- tavista nisäkkäistä. Karttapohjainen kysely: kerrokartalla.hel.fi/kaupunkielaimet

käyttävät myös jyrsijöitä ravintona, mis-tä on alueelle konkreettista hyötyä, Rau-tiainen kertoo.

Haittojakin eläimistä luonnollisesti on. Esimerkiksi kanit syövät puistokasvilli-suutta ja kaivavat pesätunneleita puisto-jen istutuspengerryksiin. Luonnonsuo-jelualueilla pienpedot kuten supikoira, minkki ja kettu ovat taas usein maassa pe-sivälle vesilinnustolle erittäin haitallisia.

– Esimerkiksi Vanhankaupunginlah-della on paljon maassa pesiviä vesilintu-ja, joiden poikaset ja munat ovat peto-eläinten ravintoa, Rautiainen sanoo.

– Isoista sorkkaeläimistä hirvet aihe-uttavat välillä ongelmia. Kaupungissa lii-kenneonnettomuudet ovat suurin riski. Hirvet eivät ole suorassa kontaktissa ih-miselle vaarallisia muuten kuin teoreet-tisessa tilanteessa, jossa ihminen joutuu vasan ja emon väliin, hän jatkaa.

Valtaosa kaupungin linnuista tuo iloa kaupunkilaisille. Muutamat niistä aihe-uttavat kuitenkin myös selkeää harmia tietyissä tilanteissa.

– Pulujen pesintä parvekkeilla on vä-lillä ongelmallista. Lokit pesivät katoilla, ja poikasten puolustustilanteet pihoilla aiheuttavat silloin tällöin haittaa ihmisil-le. Myös lokkien ruoan sieppailu on pai-koin ongelma, Pakarinen valottaa.

Valkoposkihanhet saapuvat huhti-kuussa ja lähtevät syyskuun lopussa. Kan-nan kasvu lyhyessä ajassa on ollut suuri.

– Ihmiset reagoivat etenkin hanhen ulosteisiin. Hanhet pesivät saarilla ja puolustavat pesiään. Siitä aiheutuu ag-gressiivistakin kontaktia ihmisen kans-sa, Pakarinen sanoo.

Kantoja vähennetäänKaupungissa eläviä villieläimiä myös hoi-detaan jonkin verran.

– Sorkkaeläimille on laitettu nuoluki-viä, jotta ne ohjautuisivat pois tienpien-tareilta suolaa nuolemasta. Viimeiset

kolme vuotta Vanhankaupunginlahdelle on jäänyt talveksi kauriita. Kylmimpinä talvikuukausina niille on viety ravintoa syrjäiseen paikkaan, Rautiainen kertoo.

Kaupunkiin talveksi jääviä sorsia ruo-kitaan Tokoinrannassa. Paikalle tuodaan ruokintalautta jäiden tulon aikoihin ja ruoaksi viljaa läpi talven.

Kahdella tärkeällä linnustoalueella, Vanhankaupunginlahdella ja Östersun-domin lintuvesillä, pyydetään minkkejä, supikoiria ja kettuja, kaneja taas puisto-alueilla.

Siivekkäiden toiminnan ohjaamiseksi käytetään mekaanisia esteitä.

– Esimerkiksi Kauppatorilla on käy-tössä siimat, pulupiikit ja verkot. Niillä on pysyvämpi teho kuin haukankuvilla, kumikäärmeillä ja kaiuttimista kuuluvil-la varoitusäänillä. Nämä karkottimet me-nettävät tehonsa, kun linnut huomaavat, että ne eivät oikeasti ole vaarallisia. Val-koposkihanhia varten on paikoitellen ra-kennettu aitoja, Pakarinen valottaa.

Myös rotat aiheuttavat aika ajoin on-gelmia. Jos niitä esiintyy runsaasti julki-silla viheralueilla, kaupungin puutarhu-rit hälyttävät apuun yksityiset tuholais-torjujat.

– Vanha sanonta ”rottia on saman verran kuin ihmisiä” ei ehkä ihan pidä paikkaansa. Niitä on Helsingissä kuiten-kin kymmeniä, ellei jopa satoja tuhansia. Jos jollain alueella nähdään päivän va-lossa maan päällä rottia, kanta on silloin suuri ja niiden vähentämiseksi ryhdy-tään toimenpiteisiin, Pakarinen sanoo.


tap

ahtu

mia

ilmoitustaulu

3030

Tiedot palstalle [email protected] aineistopäivä on 18. marraskuuta.

Ehdota kulttuuritekoa n KUKA TAI MIKÄ ANSAITSEE HELSINGIN KULTTUURITEKO 2013 -PALKINNON? Palkitse-misen kohteena voi olla suuri tai pieni teko, jonka vaikutus kohdistuu Helsinkiin tai hel-sinkiläisiin. Oleellista on, että se osoittaa rohkeutta luoda jotain uutta ja erilaista.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myöntää vuosittain Helsingissä tehdylle kulttuuriteol-le 5 000 euron palkinnon. Palkinto jaetaan tänä vuonna viidettä kertaa. Voittaja valitaan saatujen ehdotusten perusteella. Samalla osallistuu arvontaan, jossa palkintoina on 5 kpl avec-lippuja kulttuurikeskuksen tapahtumiin.

Viime vuonna palkinnon sai Night Visions -elokuvafestivaali 927 ehdotuksen joukos-ta. Pääpalkinnon lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa, siivouspäivälle ja Baanalle. > Palkittavaa voi ehdottaa 17.11. asti osoitteessa hel.fi/kulttuuriteko.

Akavalaiset kokoontuvatn AKAVALAISTEN LOMATUKI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 11.11. klo 18 Ta-panilan urheilukeskuksessa osoitteessa Erätie 3 00730 Hki, kokoushuone 1. Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja hyväksytään talousarvio ja toi-mintasuunnitelma vuodelle 2014. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä [email protected] tai 050 466 9658. Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita kokouk-seen ja osallistumaan Vartiosaaren Lomarannan toiminnan kehittämiseen.

Asukasilta Malminkartanossan YLIPORMESTARI JUSSI PAJUSEN ASUKASILTA järjestetään 21.11. klo 18.30–20.30. Malmin kartanossa Apollon Yhteiskoulussa (Arentipolku 1). Tilaisuutta voi katsella suorana ja tallenteena osoitteessa helsinkikanava.fi.

Valotaidetta Kruunuvuoressan KRUUNUVUORENRANTAAN VIRASTOJEN

YHTEIS TYÖLLÄ rakennettu valotaideteos Öl-jysäiliö 468 on auki yleisölle vielä kahtena viikonloppuna loka- ja marraskuussa. Vapaa pääsy. Aukioloajatla 26.10. klo 17–20 su 27.10. klo 16–19 la 2.11. klo 16–19 su 3.11. klo 16–19> hel.fi > Uutiset

Helsinki sodan jälkeenn HAKASALMEN HUVILASSA AVAUTUU 13.11. VALOKUVANÄYTTELY, joka vie 1950-luvulle, jälleenrakennuksen aikaan. Kuvissa herää henkiin Helsinki, jossa sodan varjot väistyivät ja optimistinen tulevaisuudenusko valtasi alaa.

Helsingin väkiluku kasvoi nopeasti ja kantakaupungin ulkopuolelle kohosi kerrostalo-lähiöitä. Katseet suuntautuivat länteen, josta haettiin modernin arkkitehtuurin ja kaupun-kilaiselämän malleja. Elintaso nousi, kaduille ilmestyi yhä enemmän autoja ja näyteikku-noihin uutuuksia. Vapaa-ajan viettoon omaksuttiin uusia tapoja ja nuorisokulttuuri nousi näkyväksi ilmiöksi, mutta laitakaupungilla asuttiin yhä puutaloissa.

Rasvaletti-näyttelyn ja siihen liittyvän kirjan mustavalko- ja värikuvat on valikoitu kau-punginmuseon kuva-arkiston kokoelmista. Kokonainen huone on omistettu helsinkiläis-ten omille muistoille ja kuville, joita on varta vasten koottu tätä näyttelyä varten.

> hel.fi > Kaupunginmuseo > Museot ja näyttelyt > Hakasalmen huvila > 13.11.2013–30.11.2014

Ilmaiseksi luistelemaan n HELSINGIN JÄÄHALLEISSA JÄRJESTETÄÄN TALVIKAUDELLA

2013–2014 maksuttomia yleisöluisteluvuoroja sekä mailojen kanssa että ilman luisteleville. Luistella voi Pirkkolan, Oulun-kylän, Malmin, Myllypuron ja Paloheinän jäähallissa. > hel.fi > Liikuntavirasto > Liikuntapaikat > Jäähallit > Maksuttomat yleisöluisteluajat

Luentosarja Helsingin jugendista n KAUPUNGINMUSEON LYHTYSALIN KANSAINVÄLISTÄ ART NOUVEAUN LUONTO -näytte-lyä täydentää neljän luennon sarja, jossa kotimaiset taidehistorioitsijat kertovat tyylin Hel-singin jugendissa saamista piirteistä. Luennot pidetään torstaisin klo 18 Sofiankatu 4:ssä.

> 31.10. Mikko Lindqvist: Suvilahti – jugendkaasutehtaasta kulttuurikäyttöön > 14.11. Sari Saresto: Luontoaiheet ja luonnonmateriaalit Helsingin

jugendporrashuoneissa > 28.11. Suvi Leukumaavaara: Herman Gesellius (1874–1916) – tunnetun

arkkitehtitoimiston vähiten tunnettu jäsen

Kaupunginmuseon kansainvälinen Art nouveaun luonto -näyttely tuo esiin luonnon mer-kityksen 1800–1900-lukujen vaihteen taiteessa ja arkkitehtuurissa eri puolilla Eurooppaa. Näyttely on esillä kaupunginmuseon päärakennuksen Lyhtysalissa 5.10.2013–16.2.2014.> hel.fi > Kaupunginmuseo > Museot ja näyttelyt

RuutiExpo nuorillen RUUTIEXPO JÄRJESTETÄÄN KAUPUNGINTALOLLA perjantaina 8.11. klo 9–17. RuutiExpo saattaa yhteen nuoret, päättäjät ja virkamiehet. Ohjelmassa on työpajoja, pyöreän pöydän keskusteluja, seminaareja ja kohtaamisia päättäjien kanssa.

RuutiExpossa käynnistyy Ruudin ydinryhmän vaalien äänestys. Ydinryhmä on vuosit-tain valittava kahdenkymmenen 13–17-vuotiaan nuoren joukko, jonka tehtävänä on toi-mia linkkinä helsinkiläisten nuorten ja päättäjien välillä. Jokainen 13–17-vuotias saa ää-nestyskirjeen ja tunnukset kotiin. Äänestysaika päättyy 21.11.> ruuti.net

kuva

: Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo/V

äinö

Kan

nist

o

kuva

: Tuo

mas

Uus

heim

o


Pek

ka S

auri

Ristikko nro 5/2013

313131

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 18.11. mennessä osoitteella [email protected]

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 18.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Katja Ikonen, Leo Markkanen, Anna-Maija Ollikainen, Matti Kataja ja Harriet Karlsson.

Kiitos osallistumisesta!


{ uus

i duu

ni }

Helsingin henki052013

loka-marraskuu 2013

3232

Veli velka otettaessa, veljenpoika takaisin maksettaessa.

25.10. KAUPUNKIVERSTAS AUKI

Lasipalatsin kohtaamispaikalle avautui Kaupunkiverstas-palvelu, missä on mahdollisuus testata ideoitaan ja harrastaa. > hel.fi > Uutiset

1.–9.11. LIIKKEELLÄ MARRASKUUSSAFestivaali esittelee kansainvälistä ja kotimaista nykytanssia. > liikkeellamarraskuussa.fi

18.11.–.1.12.F. DOSTOJEVSKIN IDIOOTTIOpistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa Helsinginkatu 26 klassikkokirjaan perustuvaa näytelmää. Esitys on maksuton.> hel.fi/tyovaenopisto

24.11. JOULUKATU AVATAANPerinteisen joulukadun avaa ylipormestari Jussi Pajunen klo 15 Senaatintorilla ja jouluvalot syttyvät. > visithelsinki.fi

26.11. KAUPUNGINJOHTAJAN VUODEN SAAVUTUSVuoden saavutus jaetaan kuudetta kertaa parhaalle työyhteisön innovaatiolle.

4.12.–26.1. PLAY - MEDIATAITEEN TÄHTIÄMediataiteen näyttelyssä esillä teknologian estetiikkaa ja estetiikan teknologiaa videoinstallaatioilla 15 taiteilijalta. > taidemuseo.fi

11.12. HELSINGIN HENKI NRO 6 ILMESTYYAiheina kaupunginkanslia ja sen osastopäälliköiden visiot, talousarvio, ruokaraportti, etätyöt, uranvaihtajat, nuorten Respa-palvelu ja työhyvinvoinnin mittaaminen.

Hoitoketjua kehittämäänKUKA: Annamaija SutelaAMMATTI: ylilääkäriTÖIHIN: 6.5.TOIMIPAIKKA: Malmin sairaala

Mitkä ovat ylilääkärin keskeiset tehtävät?Lääkäreiden ja vastaavan sosiaalityöntekijän esi-miehenä toimiminen sekä hallinnosta, johtoryh-mätyöskentelystä ja potilasjonosta vastaaminen. Lisäksi ylilääkäri toimii seniorina erikoistuville lääkäreille ja osallistuu sairaalan johtoryhmään.Millainen on Malmin sairaala ja mihin se on erikoistunut?Malmin sairaala on yksi neljästä Helsingin kau-pungin sairaalasta. Meillä on viisi vuodeosastoa ja 125 potilaspaikkaa. Kaikilla osastoilla hoidetaan ja kuntoutetaan akuuttigeriatrisia ja yleissisätau-tisia potilaita sekä tarjotaan palliatiivista hoitoa. Mitä teit aikaisemmin?Toimin Vantaan Sairaalapalveluissa ylilääkärinä hoidonjärjestelyn konsultaatiotiimissä. Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi?Johtoryhmätyöskentelyn kautta kaupunginsairaa-lan johtajalääkäri ja muiden sairaaloiden ylilääkä-rit. Lisäksi sairaalamme ylihoitaja ja apulaisylilää-kärit ovat läheisiä työkavereita. Sairaalan osastoilla lähimpinä kollegoina ovat jononhoitaja, erikoistu-vat lääkärit ja koko moniammatillinen tiimi.

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?Malmilla on tänä vuonna vaihtunut sekä ylilää-käri että ylihoitaja, joten tavoitteena on löytää hyvä yhteistyö ja toimintamalli, jotta henkilös-tö voi luottaa uuteen johtoon. Lääkärirekrytoin-ti on pulma, johon pyrin omalta osaltani vaikut-tamaan.Mitä haasteita työssäsi on?Väestön ikääntyminen tuo haasteita koko palve-lujärjestelmälle. Myös henkilöstön eläköitymi-nen ja rekrytointi ovat jatkuvia haasteita. Miten sairaalaasi tulisi kehittää?Tavoitteena on jatkossakin tarjota korkealaatuis-ta sairaalahoitoa kuntalaisille. Toimintaa tulee kehittää koko hoitoketjun osalta, jotta pystymme vastaamaan lisääntyvään potilasmäärään.Näkemyksesi Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilasta.Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät tämän vuo-den alussa. Uusi organisaatio etsii toimintamuoto-aan ja kehittyy vielä. Koen, että asiat etenevät hy-vään ja asiakaslähtöiseen suuntaan. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on hyvää ja uudessa organisaa-tiossa sitä on mahdollisuus edelleen kehittää. Mitä teet vapaa-aikanasi?Soitan pianoa ja laulelen. Nautin ulkoilusta, hy-västä ruoasta ja ystävien seurasta. Lomilla mat-kustelemme irlantilaisen mieheni kanssa.Missä asut ja miten kuljet töihin?Asun Arabianrannassa. Tällä hetkellä tulen autol-la töihin, mutta selvitän myös sopivaa pyöräily-reittiä Malmille.

kuv

a Ar

i Hei

none

n

Documents

Helsingin henki 5/2013