Henkilöstö- tilinpäätös · 2017-12-08 · rin vetämä hankinnasta maksuun hanke (HAMA), valtion hankintatoimen kehittäminen (HANKO -hanke) ja hankintatoimen digitalisointihanke

2016Henkilöstö-tilinpäätös

Puolustushallinnon rakennuslaitos I Henkilöstötilinpäätös 2016

1

SISÄLLYSLUETTELOHallintojohtajan katsaus ..................................................................................2Puolustushallinnon rakennuslaitos ...............................................................5

Toiminta-ajatus ....................................................................................................5 Toimiala ja tehtävät ..............................................................................................6

Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet................................7 Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka ................................................................7

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut ...................................................... 23 I Nykyiset henkilöstöpanokset ..........................................................................23 A. Määrä ja rakenne .......................................................................................23 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö .............................................23 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä .............................................23 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti .....................................24 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan .............................................24

5. Henkilöstön ikärakenne ......................................................................24 6. Henkilöstön koulutusrakenne .............................................................25

B. Työajan käyttö .........................................................................................25 C. Työvoimakustannukset ..............................................................................25

II Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ...........................................................28 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto ...........................................................28 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma ...................................28 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa ...................................28 3. Sairauspoissaolot .................................................................................28

4. Tapaturmapoissaolot ...........................................................................29 B. Henkilöstöinvestoinnit ..............................................................................29

1. Työterveyshuollon kustannukset .........................................................29 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset ...................................29 3. Tuotto- ja kululaskelma 2016 .............................................................32 4. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2016......................................33


2

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatio-uudistus astui voimaan 1.1.2015. Rakennuslaitok-sessa on vuoden 2015 alusta lukien keskusyksikkö ja yhdeksän palveluyksikköä. Organisaatiouudis-tuksen yhteydessä Rakennuslaitoksen johtamismalli madaltui siirryttäessä kolmiportaisesta johtamismal-lista kaksiportaiseen johtamismalliin. Vuonna 2016 jatkettiin organisaatiouudistuksen tavoitteiden mu-kaisesti yhtenäisten toimintatapojen jalkauttamista prosesseihin.

Organisaatiouudistukseen liittyen Rakennuslaitok-sessa käynnistettiin keväällä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamis-projekti, joka otettiin käyttöön vuoden 2016 alus-sa. Hankintojen organisointiin ja hankintatoimen kehittämiseen liittyen vuoden 2016 aikana jalkau-

tettiin uusien hankintatiimien eli hankintajärjestel-mätiimin, kilpailutus- ja sopimushallintatiimin sekä ostotiimin toimintamalli. Hankintojen keskittämi-nen, hankintakategorioiden käyttöönotto, tiimien välinen yhteistyö sekä hankintatiimien yhteistyö palveluyksiköiden ja turvallisuustoimialan kanssa ovat lisänneet jo ensimmäisen vuoden aikana mer-kittävästi tehokkuutta, hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta.

Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloitti toimin-tansa toukokuussa 2015. Vuoden 2016 aikana on jatkettu asiakastukikeskuksen prosessien kehittä-mistä. Asiakastukikeskukseen on keskitetty Raken-nuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen Help Desk – toiminnot, taloteknisten hälytysten käsittely ja varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ulkopuolella. Asiakastukikeskuksesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla ole-vien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttämään energiaan. Asiakastukikeskuksella on merkittävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpitotoimintojen tehos-tamisessa ja poikkeusolosuhteisiin varautumisessa.

Vuonna 2016 Rakennuslaitoksen henkilötyövuosi-määrä oli 716 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä on alentunut 33 henkilötyövuotta vuodesta 2015. Vuonna 2016 ei säästösyistä palkattu kesä-työntekijöitä kuten aikaisempina vuosina.

Kertomusvuonna jatkettiin sisäisen viestinnän te-hostamista painopisteenä Rakennuslaitoksen intra-netin sisällöntuotannon kehittäminen.

Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2016 asteikolla 1-5 oli 3,9. Asiakastyytyväisyyden viitear-vona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on vertai-lukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Toteutunut käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,93. Tämä on samal-la tasolla kuin vuonna 2015 (3,92). Kiinteistötalou-den Instituutin kyselyssä mukana olleiden, vastaavi-en toimijoiden keskiarvo vuonna 2016 oli 3,69.

Rakennuslaitos saavutti vuonna 2016 työtyytyväi-syydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyh-teisö -kyselyn kokonaistulos pysyi edellisen vuoden

Hallintojohtajan katsaus


3

uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen.

Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2016 Rakennuslaitok-selle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonai-suudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen toimintakerto-muksessa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Ra-kennuslaitoksen henkilöstölle.

Rakennuslaitos panostaa asiakkuuksien kehittämi-seen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan.

RITVA PEURAHallintojohtaja

Hallintojohtajan katsaus

tasolla ja oli kertomusvuonna 3,6 (3,6, 3,5) astei-kolla 1−5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitok-sessa työtyytyväisyyden taso (14,3) oli kolme kym-menystä parempi verrattaessa tulosta Suomen kes-kiarvotulokseen (14,0). Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,7) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,5).

Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2016 tunnus-lukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä nousi hieman ja oli 51 vuotta 6 kuukaut-ta. Henkilöstörakenne pysyi samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 37 % (37) miesten 63 % (63).

Henkilöstön terveydentilaa seurataan yhteistyössä työterveyspalveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomus-vuonna se oli 13,8 (12,3) päivää. Rakennuslaitoksel-la on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Raken-nuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan palveluyk-siköissä sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunni-telmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä


4

VISIOParhaat palveluratkaisutRakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa:

• kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut• strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen• markkinoiden parhaat palvelut• investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi• tehokas kiinteistötietohallinto• puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen

YLIVOIMATEKIJÄTParhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta

Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puo-lustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia nou-dattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Mark-kinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuo-lustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laa-jan verkottumisen avulla.

Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen

Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolus-tusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolus-tuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Raken-nuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoi-mille myös varuskuntasuunnittelussa.

Kriisivalmius

Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumis-järjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vas-taa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden raken-nuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitok-sella on oma valmiussuunnitelma.

Elinkaariosaaminen

Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustus-voimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennutta-man ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huo-mioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimen-piteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden.

ARVOTAsiakaslähtöisyys

Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnal-taan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla.

Turvallisuus ja luotettavuus

Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toimin-nassamme olemme luotettavia ja otamme huomi-oon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Yl-läpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä.

Tehokkuus ja taloudellisuus

Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuoli-silta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kil-pailukykyisiä.

Ammattiosaaminen

Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatku-valla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämi-sellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus.

Työtyytyväisyys

Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tär-keää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, tur-vallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelus-suhteen ehdot.


5

Puolustushallinnon rakennuslaitos

Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (743 henkilöä)

0

05

200

100

150

Hel

sink

iH

ämee

nlin

na

Turk

u

Jyvä

skyl

ä

Kouv

ola

Kaja

ani

Soda

nkyl

ä

Tam

pere

Säky

läKe

skus

yksi

kkö

2015 2016

2500

3000

HTV

500

1000

1500

2000

HTV

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2016

2015

Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusmi-nisteriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palve-lut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäris-töpalvelut ja hallintopalvelut. Rakennuslaitoksen ko-konaisliikevaihto vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa

Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli 716. Luku sisältää 6 henkilötyö-vuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2016 lopussa yhteensä 743 henkilöä.

Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lu-kien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1833 henkilötyövuodella eli 72 %.

Toiminta-ajatus

Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyt-tämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa.


6

Toimiala ja tehtävät

Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolus-tushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantun-tija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä.

Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puo-lustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaa-miskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvit-semansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät pal-velut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelujen tuotantoa poikkeus-oloissa käytössä olevissa kiinteistöissä, puolustus-voimien osoittamissa turvaluokitelluissa kohteissa sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei si-jaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpai-lun perusteella.

Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantun-tijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiin-teistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallin-toon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palve-luja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolo-jen valmiusnäkökohdat.

Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnittelu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja.

Kiinteistöpalvelut

Energiapalvelut

Siivouspalvelut

Rakennuttamispalvelut

Tekniset palvelut

Hallintopalvelut

Ympäristöpalvelut

Henkilöstö toimialoittain 31.12.2016(suluissa vuodet 2015, 2014)

2,7%(2,9%,3,0%)

11,0%(10,3%,8,9%)

11,6%(12,9%,15,0%

3,6%(3,5%,5,2%)

44,7%(43,8%, 41,2%)

25,4% (25,7 %, 25,8%)

0,9%(0,9%,0,9%)

Organisaatio 1.1.2017


7

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopistealueet

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka

Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyt-tämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa.

Rakennuslaitos panostaa asiakkuuksien kehittämi-seen, henkilöstön osaamiseen, toimintaprosessien tehostamiseen sekä johtamiseen ja tulokselliseen toimintaan.

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn pa-rantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava pal-veluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se

voi menestyksellisesti hoitaa sille annetut tehtävät. Puolustushallinnon toimintaympäristössä tapah-tuvat muutokset heijastuvat suoraan Rakennuslai-toksen toimintaan ja henkilöstömäärään. Keskeisiä henkilöstöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tason säilyttäminen korkeal-la tasolla ja työtyytyväisyyden tason säilyttäminen panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan pai-nopistealueisiin.

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikan painopis-tealueet ja sisältö on jaettu neljään eri osa-alueeseen

• Palvelukyvyn kehittäminen• Laadukas asiakasyhteistyö• Osaava henkilöstö• Hyvä johtaminen ja esimiestyö

Kuva hankintapäivästä Tampereelta 18.10.2016. Kuvaaja: Jaana Koivurinne


8

Palvelukyvyn kehittäminen

Rakennuslaitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamisvaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilös-törakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatku-vaan osaamisen kehittämiseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suo-rituskykyvaatimuksiin.

Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantunti-jaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden teho-kas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolus-tusvoimien ydintoimintojen tukemiseen normaali- ja poikkeusolojen aikana.

Rakennuslaitoksen kehittämisessä otetaan huo-mioon valtiokonsernin ja puolustushallinnon linja-ukset, puolustushallinnon strategiat, puolustusvoi-mauudistus ja tilahallinnan kokonaistarkastelusta tehdyn päätöksen mukaiset linjaukset.

Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palve-lutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Rakennuslaitoksella voi olla omaa pal-velutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä ja niillä paikkakunnilla, joilla ko. palveluita ei sijain-tipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella.

Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonai-suuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpai-luttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuk-sen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hal-linnan.

14.4.2016 allekirjoitettiin Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen puitesopimus, johon kirjattiin keskeiset puolustusvoimien kanssa tehtä-vän yhteistoiminnan periaatteet.

Keskitetty Puolustusvoimien Logistiikkalaitok-sen kanssa laadittu palvelusopimus on tavoitteiden mukaisesti yhtenäistänyt palvelujen sisältöä. Raken-nuslaitoksen palveluyksiköt tuottavat kiinteistöihin liittyvät palvelut ja keskusyksikkö vastaa sopimus-yhteistyöstä sekä tuotannon ohjauksesta, valvonnas-ta ja raportoinnista.

Asiantuntijapalveluista ja ympäristönsuojelun palve-luista laadittiin erilliset valtakunnalliset sopimukset.

Paikallisesti voidaan sopia hallintoyksiköiden toi-mintaan liittyvistä pienistä tilauksista sopimuksen mukaisten tehtävien lisäksi.

Hankintatoimen uudistuksen jalkauttaminen

Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa käynnistet-tiin keväällä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisprojekti (HARY 2), jonka tavoitteena oli mm. tehostaa hankintare-surssien käyttöä, keskittää hankintojen tekemistä ja yhdenmukaistaa toimintamallit. Hankintatoimen kehittämistarpeen taustalla olivat Rakennuslaitoksen 1.1.2015 voimaan tullut organisaatiomuutos, selvitys valtion hankintatoimen tilasta v. 2013, Valtiokontto-rin vetämä hankinnasta maksuun hanke (HAMA), valtion hankintatoimen kehittäminen (HANKO -hanke) ja hankintatoimen digitalisointihanke.

Hankintojen organisointiin ja hankintatoimen ke-hittämiseen liittyvänä vuoden 2016 päätavoitteena Rakennuslaitoksessa jalkautettiin uusien hankinta-tiimien eli hankintajärjestelmätiimin, kilpailutus- ja sopimushallintatiimin sekä ostotiimin toimintamalli. Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto, tiimien välinen yhteistyö sekä hankin-tatiimien yhteistyö palveluyksiköiden ja turvallisuus-toimialan kanssa ovat lisänneet jo ensimmäisen vuo-den aikana merkittävästi tehokkuutta, hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta.

Asiakastukikeskuksen kehittäminen

Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloitti toimin-tansa toukokuussa 2015. Asiakastukikeskukseen on keskitetty Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla ole-vien kiinteistöjen Help Desk – toiminnot, talotek-nisten hälytysten käsittely ja varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ulkopuolella. Asiakastukikeskuk-sesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttämään energiaan. Asiakastukikeskuksel-la on merkittävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpito-toimintojen tehostamisessa ja poikkeusolosuhteisiin varautumisessa. Asiakastukikeskuksen toiminnassa hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä, kuten HUTO-, KULU- ja KIVA -järjestelmiä. Järjestel-mien avulla ylläpidetään myös tilannekuvaa Raken-nuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen


9

taloteknisten järjestelmien toiminnasta ympärivuo-rokautisesti.

Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimus-ten täyttämiseksi Rakennuslaitos on ke-hittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voi-daan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti.

Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat:

ValmiusRakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmius-suunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poik-keusolojen aikaiset vastuut sisältäviin varautumis-sopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopi-muksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikke-usolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen.

Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikke-usolojen aikana käytössä olevissa TVJ-tiloissa.

Suoja- ja erikoisrakentaminenSuojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kan-sainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Asiantuntemuksen eri-tyispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumene-telmien, suojarakennusten teknisten järjestelmien, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenne- ja LVIS-tekniikan ominaisuuksien, mitoitusperus-teiden sekä puolustusvoimien operatiivisten vaati-musten tuntemus.

Tarve-, hankesuunnittelu sekä rakennuttaminenTalonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaami-nen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon toimintaprosesseihin, raken-nuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominai-suuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin tekni-siin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren selvityksistä ja tar-kennetuista tarveselvityksistä ylläpitoon.

Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyt-tämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjän-teisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolus-tusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Rakennuttamisen toimialalla eri-tyistä osaamista on kehitetty erityisesti rakenteelli-sen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta.

Rakenteellinen turvallisuusRakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toi-minnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tie-dustelua vastaan.

Puolustusvoimat:• Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin koh-

distuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tun-keutumat, räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemi-allisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polt-totaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP- ja HPM-vaikutukset)

• Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest)

Muu valtionhallinto:• Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkei-

den valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muu-alla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä Rakennus-laitos on jo saanut muutamia toimeksi antoja.

Siviilisektori:• Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten raken-

teellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toi-mintoja ulkoistettaessa. Samoin toimintojen suo-jaamistarve on myös monilla muilla siviilisektorin toimijoilla, joiden palvelut ovat välttämättömiä myös poikkeustilanteessa.

TilaturvallisuusTilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimin-tojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan.

Puolustusvoimat:• Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät ra-

kenteet. Rakennuslaitos on laatinut yhdessä puo-lustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturval-lisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision ja


10

on osallistunut sen kouluttamiseen puolustusvoi-mien tilaturvallisuushenkilöstölle.

• Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaa-tioryhmä

Muu valtionhallinto:• Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tär-

keiden valtionhallinnon rakennusten tilaturval-lisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asian-tuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa.

TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvon-ta ja ylläpitoRakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviran-omaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakentei-den rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslai-toksen vastuu perustuu julkisen hallinnon turvalli-suusverkkotoiminnasta säädettyyn lakiin (10/2015) ja Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen.

Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito

SähköPuolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavar-muus.

Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestel-män, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeus-olojen aikana.

Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoi-makonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengas-verkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkos-toautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa.

Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteisto-jen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä.

Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää Ilma-voimille, Merivoimille ja Maavoimien TVJ- pai-koille.

Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on to-dennettu käytännössä myrskyvaurioalueella.

PHRAKL ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä.

LämpöLämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan si-ten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeus- ja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa.• täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olo-

suhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimai-sella polttoaineella

• mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja ha-ketta öljyä korvaamaan

• kauko- ja aluelämpölaitoksella on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten

• lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmön-tuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuo-tannon täyskatkoksissa

Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämi-seksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden ener-giahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö.

VesiVesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkos-tojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Käyttöhen-kilöstön valmiutta vesihuollon poikkeustilanteisiin ylläpidetään osallistumalla säännöllisesti alan kou-lutuksiin. Oman tuotannon kohteissa on erityises-ti kiinnitetty huomiota riskienhallintaan - riskien tunnistamiseen ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseen.

Tekninen turvallisuusRakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turval-lisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvateknii-kan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastus-osaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita:• Sähköverkostot ja – laitteistot • Hissit ja nosto-ovet• Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet• Painelaitteet ja höyrykattilat • Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja va-

rastointi• Kylmätekniset järjestelmät• Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammu-

tuslaitteistot, savunpoistolaitteet


11

• Räjähdetilat• Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX)• Kalliosuojat

Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjes-täminen tai tekeminen, sähkönkäytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitos-ten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilo-jen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyt-täminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuoja-usasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX).

Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallintaRakennuslaitoksen ympäristöyksikkö kehittää puo-lustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristö-vaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaiku-tustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu jätehuollon kehittämiseen ja krii-sinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastaa Raken-nuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä.

Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallintaPuolustushallinnon käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa yhdessä puolustusvoimien ydintoimin-tojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiin-teistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilanneku-van muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa.• Kirave-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuk-

sista, rakenteista, verkostoista sekä ylläpitoon liit-tyvistä sopimuksista kiinteistönhoito-, kunnos-sapito-, siivous- ja energiapalveluista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut do-kumentit, maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat, jätehuoltosuunnitelmat, rakennusten, rakentei-den ja verkostojen korjausohjelmat sekä histo-riatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-

alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan.

• GM HUTO –järjestelmä sisältää Rakennuslai-toksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden hoi-don ja huollon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian ja veden kulutuksen seurantajärjestel-män (GM KULU)

• Piirustusarkiston ylläpito• Hanketietokannan ylläpito

Rakennuslaitos toimittaa Kirave-järjestelmästä ja GM HUTO -järjestelmästä tietoja Senaatti-kiinteis-töjen ylläpitämään valtion HTH-tietojärjestelmään.

Laadukas asiakasyhteistyö

Tällä painopistealueella varmistetaan asiakaspalve-lun kehittäminen asiakkaan tarpeiden perusteella ja asiakastyytyväisyyden pitäminen tavoitetasolla.

Asiakastyytyväisyys

Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain asiakastyy-tyväisyystutkimus, jossa tiedustellaan puolustusvoi-mien edustajilta käsitystä laitoksen tuottamien tai hankkimien palveluiden laatutasosta. Tutkimuksen toteuttaa Kiinteistötalouden Instituutti, joka on puolueeton, alansa johtava tutkimuslaitos.

Vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskysely toteutet-tiin toista kertaa erikseen tilaaja- ja käyttäjäasiak-kaille. Kyselytapaa muutettiin vuonna 2015, kun sopimustoiminta keskitettiin.

Käyttäjäasiakkaat saavat Rakennuslaitoksen tuot-tamat ylläpitopalvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä asiakkailta kysyttiin mieli-pidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-aluei-den laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Käyttäjien kysely toteutettiin säh-köisenä kyselynä.

Tilaaja-asiakkaiksi on määritelty ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja pal-veluiden ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysyttiin palveluiden laadun ja yhteistyön sujuvuuden lisäksi erityisesti sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimi-vuudesta. Tilaajakysely tehtiin puhelinhaastattelu-tutkimuksena.

Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2016 asteikolla 1-5 oli 3,9. Asiakastyytyväisyyden viitear-vona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on ver-tailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Toteu-


12

tunut käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,93. Tämä on samalla tasolla kuin vuonna 2015 (3,92). Kiinteis-tötalouden Instituutin kyselyssä mukana olleiden, vastaavien toimijoiden keskiarvo vuonna 2016 oli 3,69.

Tyytyväisimpiä palveluiden käyttäjäasiakkaat oli-vat siivouspalveluihin ja yhteistyön sujuvuuteen, joiden arvosanat ovat olleet vuodesta toiseen korke-at. Mielikuva hinta-laatusuhteesta sai kriittisimmät arviot. Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat Tampereen, Sodankylän ja Kajaanin palveluyksiköiden alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiak-kaat löytyvät 3. Logistiikkarykmentin alueelta sekä pienemmistä asiakasryhmistä koostuvista ”Muut asiakkaat” -ryhmästä. Kriittisimpiä asiakkaita olivat 1. ja 2. Logistiikkarykmenttien alueiden hallintoyk-siköt.

Tilaajakyselyssä keskeisiä tarkastelualueita ovat erityisesti yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sekä sopimuskäytännöt. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan tyytyväisyyttä ylläpito-, rakennuttamis- ja ympäris-töpalveluihin sekä asiakastukikeskuksen toiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä. Yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sai asteikolla 1-5 arvosanan 3,37 (vuonna 2015 3,48). Laskua oli erityisesti tiedon-kulun ja vuorovaikutuksen, hinta-laatu mielikuvan ja palveluiden tasalaatuisuuden osalta. Sopimuskäy-täntöjen arvioiden keskiarvo oli 3,30 (vuonna 2015 3,15). Parannusta arvioitiin tapahtuneen erityisesti sopimussisällön selkeydessä, laskutuksessa ja rapor-toinnissa.

Tilaajilta kiitosta saa Rakennuslaitoksen henkilös-tön ammattitaito ja asiantuntemus, tavoitettavuus sekä ympäristöpalvelut. Kehityskohteiksi nousevat palveluiden tasalaatuisuus eri alueilla, tiedonkulku, aikataulujen pitävyys, hankkeiden ja alihankkijoi-

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset

3,4

3,5

3,6

3,7

3,8

3,9

4

Indeksi

3,64

3,78

3,67

3,74

3,743,78

3,843,87 3,85

3,91

4,00

3,99

4,01

4,04

3,923,93

-01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16

1 2 3 4

Kiinteistönhoito

Ulkoalueiden hoito

Jätehuolto

Siivouspalvelut

Energiapalvelut

Palveluiden hinta-laatusuhde

Yhteistyön sujuvuus

PHRAKL Asiakastyytyväisyystoimialoittain v.2015-2016

Erillistilaukset ja pieninvestoinnit

Vuosikorjaukset

2015 2016

2016 PHRAKL 2016 muut

Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot

2 3 4

Yleisten tilojen siivous

Kiinteistöjen jätehuolto

Ulkoalueiden hoito

Kiinteistöhuollon normaali taso


13

den kustannustehokas johto ja valvonta sekä sopi-musten, raportoinnin ja laskutuksen selkeys. Tulos-ten perusteella asiakkuuden hallinnan kehittämistä ja sopimussisältöjen jalkauttamista jatketaan aktiivi-sesti vuonna 2017.

Vuonna 2015 toimintansa aloittaneen asiakastuki-keskuksen toiminnan tuntemus on parantunut sekä käyttäjä- että tilaajapuolella. Edelleen kuitenkin 8 % tilaajista ja 16 % palveluiden käyttäjistä ilmoit-taa, ettei ole aiemmin kuullut asiakastukikeskukses-ta. Asiakastukikeskusta on käyttänyt 20 % tilaaja-asiakkaista ja 37 % käyttäjäasiakkaista.

Ulkoinen ja sisäinen viestintä

Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien vies-tintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on kuvattu viestinnän vastuut, jotka jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille.

Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puo-lustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä.

Kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriset -jul-kaisua. Muuriset - julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta.

Sisäisen viestinnän tehostamisen painopisteenä oli Rakennuslaitoksen intranetin sisällön tuotannon kehittäminen.

Osaava henkilöstö

Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muo-dostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palve-lutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityis-osaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius-, turvallisuus- ja riskienhallin-taosaaminen.

Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuk-sen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strate-gisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulu-tukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakenta-

misen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta.

Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaami-sen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppi-misen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yk-silökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydes-sä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henki-löstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua.

Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaa-mistaan myös osallistumalla kiinteistö- ja ympä-ristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Osallistumisen taso ja tavoitteet on sovittu vuosittain puolustusvoimien ja Rakennuslai-toksen välisessä palvelusopimuksessa.

Ammattitaidon kehittäminen

Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskou-lutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henki-löstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimer-kiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi.

Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entises-tään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maan-puolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvä-linen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Ra-kennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehitys-keskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskus-telujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallinta-tehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslai-toksen asiantuntijoita.

Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvel-la asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä.

Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2016 yhteensä 2292 (2100) koulutuspäivää. Koulutuksen koko-naiskustannukset olivat noin 0,5 miljoonaa euroa


14

(0,6 miljoona euroa). Koulutuspäivien määrä oli 3,2 (2,8) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslai-toksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiske-lumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000 - 2016 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suoritta-nut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 268 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa.

Kertomusvuonna käynnistettiin yhteistyössä Amiedun kanssa palveluyksikön johtajille ja toimi-alapäälliköille suunnattu JET-koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) sekä lähiesimiehille tarkoi-tettu Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus. Osallistujia näihin koulutusryhmiin saatiin yhteen-sä 57 ja opiskeluun saatiin oppisopimusrahoitusta. Amiedun ja Rakennuslaitoksen yhdessä järjestä-miin eri tilaisuuksiin osallistui 227 henkilöä vuon-na 2016. Vuonna 2016 saatiin käyttöön Amiedun Extranet-ohjelma, josta löytyy Rakennuslaitoksen ja Amiedun yhdessä Rakennuslaitoksen henkilöstön tarpeisiin suunniteltu koulutustarjonta.

Hyvä johtaminen ja esimiestyö

Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutu-minen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteis-toimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen.

Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskei-nen osa Rakennuslaitoksen johtamista.

Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen jat-kuvassa muutostilanteessa ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Päämääränä on aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edelly-tyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiin-pa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuu-den, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyyty-väisyyden näkökulmasta.

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimus-ten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johta-

minen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syn-tyy töissä, töitä tekemällä.

Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä koros-taa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen ja muutostilanteet. Rakennuslaitoksessa työsken-televien keski-ikä on 51 v 6 kk ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 77 % (76 %) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli 9900 (9387) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 13,8 (12,3) työpäivää vuodessa. Sairauspäivien määrässä henkilötyövuotta kohden tapahtui nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 myön-nettiin 2 (3) työkyvyttömyyseläkettä ja 7 (7) osatyö-kyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluk-sessa oleville henkilöille. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on tapahtunut ilahduttavaa laskua kahden vuoden takaiseen määrään verrattuna (10).

Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtö-ikä oli 64 v 1 kk (64 v). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta.

0

Kiin

teis

töpa

lvel

utSi

ivou

spal

velu

tTe

knis

et p

alve

lut

Ener

giap

alve

lut

Rake

nnut

tam

ispa

lvel

utH

allin

topa

lvel

ut

Yhte

ensä

Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-,ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Ympä

ristö

palv

elut

2

4

6

8

10

2014 2015 2016


15

2

7

12

17

22

27

Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2016

-00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16

10000

12000

14000

16000

18000

Sairauspäivät 2001 - 2016

8000-01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16

Työterveyshuolto

Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuol-to ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Suomen Terveystalo Oy. Vuoden 2015 alusta uusina toimi-joina Puolustushallinnon rakennuslaitoksen työter-veyshuollossa aloitti Mehiläinen Oy, Tullinkulman työterveys liikelaitos, Turun Työterveys ry, Etelä-Savon Työterveys ja Diacor Terveyspalvelut Oy. Vuonna 2016 uutena toimijana aloitti Dextra. Näi-den lisäksi paikallisten terveyskeskusten palveluja käytetään Turun saaristossa ja Parkanossa.

Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Ra-kennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työ-terveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta perustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuolto-käytännöistä.

Työterveyshuollon yleisenä tavoitteena on terveel-linen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoi-te on henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantami-nen. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityk-siä työpaikan, työmenetelmien, työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon tavoite on työter-veyden keinoin tukea Rakennuslaitosta menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla.

Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työter-veyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan maanlaajuisesti sopimuksen mukaisesti. Tavoitteiksi koko Rakennuslaitoksessa on asetettu pitkien sai-rauspoissaolojen vähentäminen, työfysioterapeutin ohjantakäyntien hyödyntäminen tuki- ja liikunta-elinoireileville sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen muutoksessa.

Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen vä-littämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveys-henkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden teh-tävät ja vastuut. Vuonna 2012 uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muu-toksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivära-haetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista (30-60-90 malli).


16

Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkä-rissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairaus-poissaoloja. Raportoinnin perusteella voi havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät sairaus-poissaolot ovat lisääntyneet vuonna 2016. Sen sijaan verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta.

Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuk-sista n. 39 % on käytetty ennalta ehkäisevään ter-veydenhoitoon ja 61 % sairaudenhoitoon. Työnan-tajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seuran-tatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastuk-seen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti:• ikäkausille 35 – 40 5 vuoden välein• ikäkausille 41 – 57 3 vuoden välein• ikäkausille 58 - 1 vuoden välein

Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä ter-veydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoho-lin riskikäyttäjät.

Työnantajan kustantamia, vapaaehtoisia ja lakisää-teisiä terveystarkastuksia tehtiin toimintakertomus-vuonna yhteensä 441 (374). Tarkastuksissa tehtyjen löydösten perusteella voidaan arvioida tiettyjä ter-veydellisiä riskitekijöitä. Vakavia, sydän- ja verisuo-nitauteihin sekä diabetekseen kohdistuvia terveys-riskejä tunnistettiin n. 7 %:lla koko henkilöstöstä.

Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä.

Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä

Tyhy-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja en-nalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. Palveluyksiköillä on omat Tyhy-toimikuntansa. Toi-minnan tukemiseksi järjestetään vuosittain Raken-nuslaitoksen yhteinen Työhyvinvointipäivä, joka kertomusvuonna järjestettiin helmikuussa. Keskei-siä asioita päivässä oli Terveystalon työpsykologin luento ”Asiallinen käyttäytyminen työpaikalla”, työtyytyväisyyskyselyn avokommenttien läpi käyn-ti sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen. Päivän

päätteeksi kartoitettiin palveluyksikön toiveita tule-vaan työhyvinvointiviikkoon.

Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin Rakennus-laitoksen työhyvinvointiviikko. Viikko käynnistyi työterveyslääkäri Leena Hakalan luennolla tupakan vaaroista. Tämän jälkeen työfysioterapeutti Päivi Kinnunen piti mielenkiintoisen luennon ”Liikun-nasta boostia hyvinvointiin”. Näitä luentoja ko-koonnuttiin seuraamaan videon tai lyncin välityk-sellä ympäri Suomen.

Terveelliseen ruokavalioon kiinnitettiinkin huo-miota viikon aikana, sillä lähestulkoon jokaiseen Rakennuslaitoksen toimipisteeseen oli hankittu jotain terveellistä pikkupurtavaa tarjolle. Viikon aikana mm. taukojumpattiin, pelattiin mölkkyä, tutustuttiin Haminan valleihin ja museoon, heitet-tiin frisbeetä, käytiin risteilyllä, pidettiin johtoryh-män kävelypalaveri, tutustuttiin Repoveden upeaan kansallispuistoon, pidettiin kahden palveluyksikön välinen keilaturnaus ja tutustuttiin virtuaalisesti Tampereen kaupunkiin. Työhyvinvointiviikko on tarkoitus järjestää myös vuonna 2017.

Vuoden 2015 työtyytyväisyyskyselystä nousi esille epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen työ-paikalla.

Asiaa käsiteltiin rakennuslaitoksen strategiapäivillä tammikuussa 2016 ja tämä nostettiin yhdeksi kehit-tämiskohteeksi. Rakennuslaitoksessa on nollatole-ranssi kaiken häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymi-sen suhteen. Kertomusvuonna tehtiin toimintaohje epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän ehkäisyn käsittelyyn.

Rakennuslaitoksen yhtenäinen virastotyöaikaoh-je valmisteltiin ja otettiin käyttöön vuonna 2016. Viikkotyöaikaa noudattaville tehtiin vastaava ohje ja heille annettiin myös joustomahdollisuus työajan suhteen. Tämä järjestely otettiin käyttöön helmi-kuun 2017 alussa. Myös etätyön käytön laajenta-misesta aloitettiin keskustelu rakennuslaitostasolla, asia etenee vuoden 2017 aikana.

Vuoden 2017 aikana valmistuu myös rakennuslai-toksen monivuotinen työhyvinvointiohjelma osana JET-projektityötä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan tasa-ar-votyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avul-la. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat mm. työtyyty-väisyyskyselyn tulokset, henkilöstötilastot tasa-arvo


17

näkökulmasta tarkasteltuna sekä lainsäädäntöhank-keet. Rakennuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertai-suussuunnitelma päivitettiin vuonna 2016.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoit-teita ja käytännön toimenpiteitä käsiteltiin yhdessä Rakennuslaitoksen työhyvinvointipäivässä helmi-kuussa. Tilaisuuteen osallistui laitoksen johtoa, esi-miehiä, henkilöstöä, asiantuntijoita sekä henkilöstö-järjestöjen edustajia keskusyksiköstä ja palveluyksi-köistä. Työryhmät kokosivat seuraavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät tavoitteet, joihin suun-nitelmassa paneudutaan:• sukupuolten välinen samapalkkaisuus• työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen • rekrytointi ja työuralla eteneminen• työolot• häirinnän ennaltaehkäisy

Työtyytyväisyyskysely

Puolustushallinnon rakennuslaitos tekee työtyyty-väisyyskyselyn vuosittain. Kyselyn tuloksesta lasket-tua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina.

Kyselyn toteuttaa Työterveyslaitos, mikä antaa mahdollisuuden verrata Rakennuslaitoksen tulosta muiden organisaatioiden tulokseen niin yksityisissä yrityksissä kuin valtionhallinnossa.

Parempi Työyhteisö – kysely perustuu työstressiä ja organisaatiokäyttäytymistä selittäviin teorioihin sekä Terve Organisaatio –malliin. Kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä hen-kilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Kysymysaineistoa muokat-tiin osittain Rakennuslaitoksen erityistarpeisiin. Tavoitteena oli säilyttää aikaisemmasta kyselystä joitakin laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotta saataisiin säilytettyä tulosten ver-tailtavuus.

Eri kysymysten kokonaistulosta arvioitaessa käy-tetään asteikkoa 1 – 5. Kokonaistulos ilmoitetaan Parempi Työyhteisö – avainlukuina, joihin voidaan verrata Suomen keskiarvoa ja Suomen korkeimman organisaation tulosta sekä tietysti laitoksen omaa ke-hittymistä. Avainlukujen osa-alueet ja tulokset on ku-vattu Parempi Työyhteisö-kaaviossa. Kyselyn vastaus-prosentti oli 69 % (62 %) ja siihen vastasi 512 (497) henkilöä. Rakennuslaitoksen avainluku oli kertomus-vuonna 14,3 (14,3), Suomen keskiarvo on 14,0.

Rakennuslaitosta varten laskettu kokonaistyyty-väisyysindeksi oli 3,6 (3,6) eli Rakennuslaitos saa-

vutti työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Palveluyksiköittäin tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,8 (3,8). Tulostaan paransi yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Jy-väskylän palveluyksikkö. Sodankylässä tulos laski kahdella kymmenyksellä, Hämeenlinnassa ja Kajaa-nissa tulos laski kymmenyksen, muissa palveluyksi-köissä tulokset pysyivät ennallaan.

Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin kertomusvuonna kuten edellisenäkin vuonna tehtä-vien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyö-hön (3,8), työn iloon (3,8), työryhmien toimivuu-teen (3,7) ja työryhmien kehittämisaktiivisuuteen (3,7). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteis-työssä (3,4), johdon toiminnassa (3,2) ja työn kuor-mitustekijöissä (3,2).

Kysely koostuu kymmenestä työhyvinvointiin vaikuttavasta osa-alueesta. Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan Suomen keskiarvoon, Rakennus-laitoksen tulos ylittää maan keskiarvon kysymyksis-sä: työstressin kokeminen, työryhmien toimivuus, työryhmien välinen yhteistyö, esimiehen toiminta, johdon toiminta sekä kehittymis- ja vaikutusmah-dollisuudet. Muilla osa-alueilla ollaan samoissa tu-loksissa maan keskiarvon kanssa.

Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vah-vuus, mitä osoittaa vastausten korkeat arviot työn haasteellisuudesta ja työtehtävien itsenäisyydestä. Myös oman työn tehtävistä ja tavoitteista ollaan hy-vin selvillä. Samoin työn ilo sekä omien tietojen ja taitojen hyödyntäminen on edelleen arvioitu korke-alle. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla.

Henkilöstön tasapuolinen kohtelu on koulutuk-seen pääsyn, mahdollisuus päästä uusiin tehtäviin ja palkkauksen osalta vastaajien mukaan samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Töiden jakamisen ja tiedon saannin osalta tulos on sen sijaan laskenut yhden kymmenyksen.

Tasa-arvonäkökulmasta tarkasteltuna mitään suuria eroja ei ole havaittavissa miesten ja naisten tyytyväi-syyden välillä. Naiset ovat yleisesti ottaen hieman tyy-tyväisempiä kuin miehet. Kun tuloksia tarkastellaan aseman perusteella, esimiesasemassa olevat ovat tyy-tyväisempiä kuin ei esimiesasemassa olevat. Toisaal-ta esimiesasemassa olevat ovat kuormittuneempia ja stressaantuneempia kuin ei esimiesasemassa olevat.

Iän mukaan tarkasteluna, kriittisimmin kyselyyn ovat vastanneet lähes joka osa-alueella 30-39-vuo-tiaat.

Vuoden 2014 kyselyssä oli ensimmäistä kertaa ky-symys toimialojen välisestä yhteistyöstä ja sitä kysyt-


18

Kuva Hanki-palvelun käyttöönottoprojektin käynnis-tämisestä 15.11.2016. Kuvaaja: Jaana Koivurinne

Kuvassa vasemmalta oikealle järjestelmäasian-tuntija Markku Oksman, tietohallintopäällikkö Mikko Heikkinen ja järjestelmäasiantuntija Jani Hämäläinen. Kuvaaja Marika Valve

Kuva tietohallintopäällikkö Esko Jatkolan eläketilaisuudesta 31.1.2017. Kuvaaja Marika Valve


19

Kuva keskusyksikön strategiapäivästä 6.6.2016. Kuvaaja Marika Valve

Kuva lähiesimiestutkintoa opiskelevista 19.10.2016. Kuvaaja Sari Takanen


20

tiin vielä myös vuonna 2016. Toimialojen välinen tiedonkulku sai edelleen kriittisimmät arviot (3,0). Työnjako ja vastuualueet vaikuttavat eri toimialojen välillä olevan jokseenkin selvää (3,4), sen sijaan toi-sen toimialan henkilön työn arvostaminen sai vain arvosanan 3,3.

Muutoksen hallintaan liittyvät kysymykset ovat Rakennuslaitoksessa yleisesti korkeammalla tasolla kuin vertailuaineistossa, mutta muutamalla osa-alueella tulokset ovat laskeneet edellisestä vuodesta.

Parempi Työyhteisö -kyselyssä arvioidaan vuosit-tain myös kehityskeskustelujen tasoa. Rakennus-laitoksen tavoitteena on, että keskustelut käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Henkilöstöstä 73 % (75 %) ilmoitti käy-neensä kehityskeskustelun viimeksi kuluneen vuo-den aikana. Kehityskeskustelun käyneiden henki-löiden määrä on huolestuttavasti laskenut vuosi vuodelta.

Henkilöstön näkemys kehityskeskustelujen toi-mivuudesta on laskenut kaikilla muilla osa-alueilla paitsi palautteen antamisesta esimiehelle sekä asetet-tujen tavoitteiden toteutumisessa. Kehityskeskuste-lulomakkeet päivitettiin vuonna 2016.

Kyselystä esiin nousseita vahvuuksia:• tulokset ja kokonaisavainluku ovat pysyneet hy-

vällä tasolla verrattuna Suomen keskiarvoon• työryhmien välinen yhteistyö on hyvällä tasolla ja

on hieman parempi kuin Suomen keskiarvo• johtamiskäytännöt arvioidaan paremmalle tasolle

kuin Suomen keskiarvo• muutoksen hallinta on hyvällä tasolla verrattuna

viiteaineistoon

Kehittämiskohteita ja huomioita:• kehityskeskusteluja on käyty hieman harvemmin• vastausprosenttia tulisi nostaa

Tulosten hyödyntämiseksi on sovittu, että esimiehet järjestävät omille työryhmilleen työtyytyväisyysky-selyn tuloksia käsittelevän tilaisuuden, jossa pohdi-taan kunkin työyhteisön kehittämiskohteita. Työ-tyytyväisyyskyselyn tulokset ja kaikki asiaan liittyvä aineisto ovat koko henkilöstön luettavana Muuris-sa ja sähköisellä ilmoitustaululla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä koko laitosta että yksittäisiä työ-paikkoja koskevassa kehitystyössä.


21

PHRAKL Suomen keskiarvo

2 3 4

Työyhteisön

Työyhteisön toimivuus

Työn perusedellytykset

Henkilöstön hyvinvointi

kehittämisedellytykset

Parempi Työyhteisö avainluvut 2016

0

1

2

3

4

Hel

sinki

Häm

eenl

inna

Turk

uJy

väsk

yläKo

uvol

aKa

jaan

iSo

dank

yläTa

mpe

reSä

kylä

Kesk

usyk

sikkö

PHRA

KL

Kokonaistyytyväisyysluvut palveluyksiköittäin 2016

Työnilo

Työryhmän toimivuus

Työryhmänkehittämisaktiivisuus

Työryhmien välinenyhteistyö

Esimiehen toiminta

Johtamiskäytännöt

Kuormitustekijättyössä*

Työn hallinta

Tehtävien ja tavoitteidentunteminen

Työstressi*

*Stressi ja kuormitustekijät työssä: pienempi arvo on parempi

1 2 3 4

Parempi Työyhteisö -tuloskooste 2016

2014 2015 2016

PHRAKL 2014 PHRAKL 2015 PHRAKL 2016

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

Työn sisältö

Henkilöstö-politiikka

Palkkaus Maanpuolustus-tahto ja

sitoutuminen

Parempi Työyhteisö -kysely,vertailutietoa vuosilta 2014-2016

(Rakennuslaitoksen omat kysymykset)


22

Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 1994-2016

JET-koulutusLEAT-koulutus

Organisaatiouudistuksen toteuttaminenEsimiesvalmennus

Organisaatiouudistuksen toteuttaminenHenkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessaMuuri-intranet

Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessaSisäisen viestinnän kehittäminenKehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille

Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessaOsaamisen kehittämisen tehostaminen

Henkilöstö-toimintamallin päivitysVarhaisen välittämisen malliTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Henkilöstöjärjestelyt keskusyksikön alueellistamisessaJohtoryhmävalmennus

Henkilöstöjärjestelyt siivouspalvelujen ulkoistamisessaHenkilöstön ja esimiesten tuki RATU-projeketissa

Henkilöstön ja esimiesten muutostukiHenkilökohtaiset kehityssuunnitelmat

Henkilöstöstrategia ja viestintästrategiaLOIKKA-kehityskeskusteluvalmennus

Työterveyshuollon yhtenäistäminen

Esimieskoulutus JET-koulutus Uusi palkkausjärjestelmä

ASLAK-koulutus

TYK-kuntokoulutukset KAIKU-hanke Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen

ASKEL-valmennus 2JET-koulutus

Terveenä eläkkeelle -hanke Kannustusleirit

ASKEL-valmennus 1Kehityskeskustelukoulutus 2

Esimiesvalmennus (työnjohtajat)

TYKY-toiminta Esimiesvalmennus (toimialapäälliköt)Oppisopimuskoulutus

Esimiesvalmennus (keskusyksikkö ja aluejohtajat)Henkilöstötuki muutostilanteissa

Kehityskeskustelukoulutus 1

Siivouksen palvelukoulutus

Omaehtoisen opiskelun tukeminen

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

1995

1994

2013

ASLAK = Esimiesten kuntoutus

ASKEL = Asiakas Keskeinen Laatu

Henkilöstötuki = Toimintastrategian muutoksista ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat henkilöstö-järjestelyt

JET = Johtamisen erikoisammattitutkinto

KAIKU = Valtiokonttorin ohjaama työhyvinvointiin

liittyvä hanke

LEAT = Lähiesimiestyön ammattitutkinto

LOIKKA = Kehityskeskusteluvalmennus

TYKY = Työkykyä ylläpitävä toiminta

TYK = Työkykyä ylläpitävä kuntoutus

2014

Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat

2015

2016


23

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvutVertailuaineisto vuoden 2016 luvuilla.

I Nykyiset henkilöstöpanokset

A. Määrä ja rakenne

1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö

Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäris-tö- ja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan.

Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2016 lopussa 743 (790) henkilöä. Vähennystä edel-liseen vuoteen oli 5,9 % (3,9 %).

Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 715 henkilöä (754). Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 28 (36). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 3,8 % (4,6).

Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistö-palvelut 11 (13), siivouspalvelut 11 (11), tekniset pal-velut 2 (3), rakennuttamispalvelut 1 (2) ja hallintopal-velut 3 (4). Energiapalveluissa ja ympäristöpalveluissa ei ollut määräaikaisia palvelussuhteita vuonna 2016.

Vuonna 2016 valtiolla työskentelevien määrä väheni 0,9 % vuodesta 2015. Vähenemä oli selvästi alhaisem-pi kuin vuotta aiemmin. Määräaikaisten työsuhtei-

den osuus koko valtionhallinnossa oli 13,4 % vuonna 2016, määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Raken-nuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin val-tionhallinnossa keskimäärin.

2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä

Kokoaikaisen henkilöstön määrä vakinaisesta henki-löstöstä oli vuoden 2016 lopussa 655 (687) henki-löä. Osa-aikaisia oli 60 henkilöä (65). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 8,1 % (8,2 %).

Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2016 lopussa 9 henkilöä (16), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 1 henkilö (4). Osa-ai-kaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivi-en määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mah-dollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle.

Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2016 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 5,1 %. Osa-aikaisten mää-rään vaikuttavat muun muassa organisaation ikära-kenne, toimiala ja työn luonne.

0

200100

400300

600500

700800900

Henkilömäärä toimialoittain 2014-2016(vakinaiset)

2014 2015 2016

(määräaikaiset)Henkilömäärä toimialoittain 2014-2016

0

5

10

15

20

25

03

40

45

35

2014 2015 2016


24

3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti

Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuon-na 2016 oli 716. Luku sisältää 6 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoit-telijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2016 lopussa yhteensä 743 henkilöä.

Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lu-kien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1833 henkilötyövuodella eli 72 %.

Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä on vä-hentynyt 1,5 %:lla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Merkittävä muutos valtionhallinnon henkilötyövuosi-määrissä tapahtui vuoden 2009 ja 2010 välillä, jol-loin henkilötyövuodet vähenivät 28 %:lla.

4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan

Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2016 oli 63 % (63) ja naisten osuus 37 % (37). Jakauma näyttää jatkuvan tasaisena vuodesta toiseen.

Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus hen-kilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2016 oli 51,1 % ja naisten osuus oli 48,9 %. Rakennuslaitoksen sukupuo-len jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesval-taisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita.

5. Henkilöstön ikärakenne

Vuonna 2016 Rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 51 v 6 kk (51v 3 kk). Naisten keski-ikä oli 50 v 10 kk ja miesten 51 v 10 kk. Seniori-ikäisiä, joihin lasketaan 45 – 65-vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 77 % (76) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 46 % (45).

Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 5 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhal-linnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 46,3 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 56,8 %.

Osa-aikainen henkilöstö

100

120

0

20

40

60

80

vakinaisesta henkilöstöstä 2014-2016

2014 2015 2016

0

200

400

600

800

1000

Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2014-2016

0

200

400

600

800

1000

2014 2015 2016

Henkilötyövuodet toimialoittainHTV (716 htv)

2014 2015 2016

250

300

200

100

150

50

350

0


25

6. Henkilöstön koulutusrakenne

Vuonna 2016 koulutustasoa kuvaava indeksi Ra-kennuslaitoksessa oli 3,5 (3,5). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimi-alasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulu-tustasovaatimus on keskiaste.

Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,3 vuonna 2016. Luku on huomattavasti korkeam-pi kuin Rakennuslaitoksessa, koska valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa.

B. Työajan käyttö

Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2016 oli 77,1 % (78,3 %).

0

100

200

300

400

Koko henkilöstön ikäjakauma 31.12.2016

Nainen Mies

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-

Henkilöstön koulutusrakenne 2016

KOULUTUSASTE MIES NAINEN YHT.

Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon 77 41 118

Keskiaste 277 163 440

Alin korkea-aste 56 42 98

Alempi korkeakouluaste 42 14 56

Ylempi korkeakouluaste 20 10 30

Tutkijakoulutus 0 1 1

YHTEENSÄ 472 271 743

KOULUTUSTASOINDEKSI 2016 3,5

Vuosilomien osuus oli suurin 15,1 % (14,7 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen pal-veluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosi-lomaan.

Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuon-na 2016 oli 1,3 % (1,1 %).

Sairauspoissaolot olivat 5,5 % (4,9 %) säännölli-sestä vuosityöajasta.

Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 80,2 % vuonna 2016. Vuonna 2016 valtionhallinnon keskimääräiset saira-uspoissaolot olivat 3,4 % ja koulutus keskimäärin 1,2 % säännöllisestä vuosityöajasta.

C. Työvoimakustannukset

Työvoimakustannukset olivat vuonna 2016 yhteen-sä 38,4 (40,5) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 29,9 (30,9) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 8,5 (9,7) mil-joonaa euroa. Työvoimakustannukset laskivat hie-man edellisestä vuodesta.

Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli 53 619 (53 553) euroa eli pientä nousua edelliseen vuoteen verrattuna.

Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen las-kennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2016 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 59 714 euroa.

Työvoimakustannuksista oli2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010

- tehdyn työajan palkkoja 60,5 % 59,3 % 58,9 % 58,0 % 58,4 % 58,1 % 56,2 %

- välillisiä palkkoja 17,4 % 16,9 % 17,6 % 17,6 % 18,1 % 18,7 % 19,5 %

- sosiaaliturvamenoja 16,1 % 17,7 % 17,8 % 18,3 % 17,5 % 17,8 % 18,5 %

- muita välillisiä työvoimakustannuksia 6,0 % 6,1 % 5,8 % 6,1 % 6,0 % 5,4 % 5,8 %


26

Työajan käyttö 2016

LAITOS YHTEENSÄ

Työpäivien lkm (pv) Henkilötyövuosien lkm Päivää/htv Tuntia/htv

1. Vuosiloma 27351 716 38,2 282,7

2. Äitiysloma 383 716 0,5 4,0

3. Sairaus 9772 716 13,6 101,0

4. Palkaton sairaus 128 716 0,2 1,3

5. Tapaturma 671 716 0,9 6,9

6. Lapsen sairaus 201 716 0,3 2,1

7. Muut palkalliset vapaat 71 716 0,1 0,7

8. Reservin kertausharjoitukset 25 716 0,0 0,3

9. Koulutus 2292 716 3,2 23,7

10.Ammattiyhdistystoiminta 53 716 0,1 0,5

11. Yhteistoiminta 30 716 0,0 0,3

12. Tyky- ja virkistystoiminta 404 716 0,6 4,2

13. Kuntoutukset 65 716 0,1 0,7

Ei tehty vuosityöaika 428,4

Tehty vuosityöaika 1443,8

Säännöllinen vuosityöaika 1872

Työpäivien pituus keskimäärin 7,4

Työpäivien lukumäärä vuodessa 253

Työvoimakustannukset vuosilta 2000-2016

Vuosi Palkkasumma Sosiaaliturva- jaMuut työvoima-

kust.

Työvoimakustan-Nukset yhteensä

Palkat Työvoimakustan-Nukset

Milj.euroa

Muutos- %

Milj.euroa

Muutos- %

Milj.euroa

Muutos- %

Euroa/htv

Muutos- %

Euroa/htv

Muutos- %

2016 29,9 -3,2 8,5 -12,4 38,4 -5,2 41754 2,9 53619 0,7

2015 30,9 -6,6 9,7 -4,9 40,5 -6,5 40578 -2,1 53263 -1,8

2014 33,1 0,9 10,2 -3,8 43,3 -0,2 41462 4,9 54225 3,7

2013 32,8 0,6 10,6 5,0 43,4 1,6 39516 1,9 52275 3,0

2012 32,6 2,2 10,1 4,1 42,7 2,6 38767 4,4 50749 4,9

2011 31,9 -0,3 9,7 -5,8 41,6 -1,7 37148 3,5 48374 1,9

2010 32,0 -0,6 10,3 1,0 42,3 0,0 35894 6,7 47490 7,2

2009 32,2 -0,6 10,2 -12,1 42,3 -4,0 33635 5,5 44280 2,2

2008 32,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5,7 31884 9,3 43314 12,0

2007 31,5 -0,8 10,2 4,1 41,7 0,3 29174 4,1 38664 5,3

2006 31,7 -0,9 9,8 -13,3 41,5 -4,1 28024 7,2 36727 1,8

2005 32,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1,2 26136 2,2 36094 5,4

2004 31,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1,9 25568 4,0 34258 3,8

2003 31,3 -0,3 10,7 -8,5 42,0 -2,6 24590 5,0 33001 2,6

2002 31,4 -0,9 11,7 -3,3 43,1 -1,8 23415 2,7 32173 2,2

2001 31,7 -2,5 12,1 11,0 43,9 0,9 22803 5,6 31483 9,0

2000 32,5 -6,9 10,9 18,5 43,5 -5,8 21599 8,4 28880 9,8


27

Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä

2016 2015 2014

Työvoimakustannuserä YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ Muutos-% YHTEENSÄ

I. PALKKASUMMA EUROA 29 895 973 -3,2 30 879 599 -6,7 33 086 332

II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 23 219 895 -3,4 24 031 245 -5,7 25 491 702

A. VÄLILLISET PALKAT 6 676 078 -2,5 6 848 354 -9,8 7 594 630

1. Lomaraha 1 859 518 -2,7 1 911 599 8,0 2 044 998

2. Loma-ajan palkat

- vuosiloma-ajan palkat (sis. säästövapaat)

3 751 656 -0,2 3 760 714 -10,1 4 184 699

3. Lomarahavapaat 104 396 -7,1 112 388 15,2 97 531

4. Sairausajan palkat 1 202 716 8,2 1 111 315 -11,1 1 250 205

5. Muut palkalliset vapaat 240 584 -36,8 380 383 -26,0 513 893

6. Sairausvakuutuslain mukaiset palau-tukset

-482 792 12,8 -428 045 -13,8 -496 696

B. SOSIAALITURVA 6 177 172 -13,8 7 168 708 -6,7 7 682 774

7. Työnantajan sotu-maksut 646 547 -1,1 653 568 -8,2 711 681

8. Sairausvakuutuslain mukaisten palau-tusten sotu-maksujen oikaisu

-10 257 22,7 -8 362 -24,5 -11 079

9. VaEL-vakuutusmaksut 5 172 917 -14,2 6 030 972 -7,0 6 484 773

10. Tapaturmavakuutusmaksut 475 248 -13,8 551 452 -3,3 570 228

11. Työttömyysvakuutusmaksu

12. Lomapalkkavelan sivukulujen muutos

-167 062 183,5 -58 922 -72 829

C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 2 318 104 -6,7 2 485 018 -0,7 2 502 895

13. Matkakustannusten korvaukset 1 337 829 -3,5 1 387 000 1,0 1 373 506

14. Koulutus 196 852 -26,2 266 845 -17,2 322 345

15. Työsuojelu 178 140 -31,4 259 567 2,6 253 097

16. Terveydenhoito- ja sairaudenhoito 531 536 9,4 485 957 2,4 474 435

17. Virkistys- ja sosiaalitoiminta 56 940 -15,8 67 609 11,2 60 825

18. Muut kustannukset 16 807 -6,8 18 040 -3,5 18 687

III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ

15 171 354 -8,1 16 502 080 -7,2 17 780 299

IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ

38 391 249 -5,3 40 533 325 -6,3 43 272 001


28

II Henkilöstövoimavarojen kehittäminen

A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto

1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma

Vuonna 2016 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 45 henki-löä (55). Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 1 henkilö (4), työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 henkilöä (3) ja vanhuuseläkkeelle 35 henkilöä (41). Lisäksi osatyö-kyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä.

Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2016 oli 64 v 3 kk, joka on hieman alhai-sempi kuin edellisenä vuonna (64 v 5 kk). Työkyvyt-

tömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 61 v 4 kk (58 v 11 kk).

Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2016 oli 64 v 1 kk (64 v). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla vuonna 2016 oli 10 henkilöä (12 henkilöä).

Koko valtionhallinnossa vuoden 2016 aikana eläk-keelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän %- osuus edellisen vuoden henkilöstöstä oli 2,8 %. Keskimääräi-nen eläkkeellesiirtymisikä oli 62,1 vuotta.

2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa

Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 53,7 %:lla (54,4 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushal-linnossa ja 40,5 %:lla on yli 25 vuotta palvelusta eli palvelussuhteet ovat pitkiä.

Alle vuoden palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä vuonna 2016 oli 27 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 52.

3. Sairauspoissaolot

Vuonna 2016 sekä lyhytkestoisten että pitkäkestois-ten sairauspoissaolojen lukumäärä nousi edellisestä vuodesta. Lyhytkestoisten (1-3 päivää) määrä oli 1395 (1288). 66-130 pv kestäviä sairauspoissaoloja oli 10 (8). Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 7(5).

Kokonaisuutena sairauspoissaolot nousivat edelli-sestä vuodesta 5,5 % (513 työpäivää). Sairauspois-saolojen kokonaismäärä oli 9900 (9387) työpäivää.

Lähtövaihtuvuus vuosina 2014-2016

0

10

15

5

20

25

30

35

40

45

Toinenorganisaatio eläke

Muu eläke (esim.osa-aikaeläke) vuorotteluvapaa,

opiskelu

2014 2015 2016

Työkyvyttömyys-Vanhuuseläke Palkaton vapaus, Kuollut

400

0

50

100

150

200

250

300

350

Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa

2014 2015 2016

Alle 1 1-2 3-5 6-10 11-15 16-20 21-25 Yli 25


29

Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2016 oli 218 euroa (217 euroa) eli se on pysynyt lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 13,8 työpäivää, vastaava luku vuonna 2015 oli 12,3 työpäivää.

Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sai-rauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräi-nen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2016 joulu-kuun henkilömäärästä, oli 26,9 % (31 %) vuonna 2016.

Valtiolla terveysprosentti vuonna 2016 oli 41,6 %. Valtiolla lyhyiden (1-3 päivää) poissaolojen osuus sai-rauspoissaoloista on suurin, 77,8 % vuonna 2016.

4. Tapaturmapoissaolot

Tapaturmia sattui 77 (67) tapausta vuonna 2016 eli määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Myös ta-paturmapoissaolopäiviä kertyi vuonna 2016 enem-män kuin edellisenä vuonna, yhteensä 671 (470). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 0,9 (0,6) työpäivää.

Tapaturmapoissaoloja, jotka kestivät 4 - 10 työpäi-vää oli 27 (29) tapausta.

Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luontees-ta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2016 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,3 työpäivää.

Sairauspoissaolot, lkm

0

200

400

600

800

1000

yli 1301 -3 11 - 454-10 46 65 - 66 130 -

2014 2015 20161600

1400

1200

Tapaturmapoissaolot, pv

0

500

100

200

300

400

600

700

800 2014 2015 2016

1 - 3 4 - 10 11 - 35 36 - 90 yli 90

B. Henkilöstöinvestoinnit

1. Työterveyshuollon kustannukset

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2016 oli 710 234 (669 764) euroa, nousua vuodesta 2015 oli 6 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 992 (880) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli nousua 12,7 %.

Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset nettona v. 2016 oli 505 euroa/henkilötyövuosi. Kustannukset ovat laskeneet edellisestä vuodesta.

2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset

Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,6). Koulutuksen hinta vuonna 2016 oli 699 euroa/htv (790 euroa/htv). Vuonna 2016 koulutuspäiviä oli 2292 (2100) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 3,2 (2,8) työpäivää henkilötyövuotta kohti.

Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoises-ti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hy-väkseen. Vuosien 2000 - 2016 aikana Rakennus-laitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 268 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2016 suoritettiin 1 (siivouspalvelut). Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kou-luttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen.


30

Omaehtoisesti suoritettuja tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylem-män ammattikorkeakoulun tutkinnot. Vuonna 2016 käynnistyi myös palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnattu rakennuslaitokselle räätälöity JET-koulutus sekä lähiesimiehille tarkoi-tettu Lähiesimiestyönammattitutkintokoulutus.

Työterveyshuollon kustannukset 2000-2016

Htv Muutos-%

*)Työterveys-huollon

kokonaiskust. Muutos-%Euroa/

Htv Muutos-%

2016 716 -5,9 710 234 6,0 991,95 12,7

2015 761 -4,6 669 764 0,7 880,11 5,6

2014 798 -3,9 665 275 -3,4 833,68 0,5

2013 830 -1,4 688 441 -1,0 829,45 0,5

2012 842 -2,1 695 219 13,2 825,68 15,6

2011 860 -3,5 614 198 1,6 714,18 5,3

2010 891 -6,8 604 573 -2,6 678,53 4,5

2009 956 -6,0 620 914 15,1 649,49 22,4

2008 1017 -5,7 539 526 -11,6 530,51 -6,3

2007 1078 -4,7 610 025 39,7 565,89 46,6

2006 1131 -5,8 436 525 12,4 385,96 19,2

2005 1200 -4,0 388 412 -2,7 323,68 1,3

2004 1250 -1,9 399 326 8,2 319,46 10,2

2003 1274 -5,1 369 224 7,0 289,81 12,7

2002 1342 -3,6 345 106 8,4 257,16 12,4

2001 1392 -7,6 318 484 9,9 228,80 19,0

2000 1507 -13,9 289 718 24,0 192,25 44,0

*) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt

Valtionhallinnossa vuonna 2016 koulutukseen käy-tettiin 2,9 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulu-tuskustannukset olivat keskimäärin 877 euroa henki-lötyövuotta kohti.


31

2500

Koulutuspäivät

1500

500

0

1000

2000

2014 2015 2016

Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset 2011-2016

2016 2015 2014 2013 2012 2011

Sairausajan palkat euroa 1 202 716 1 111 315 1 250 205 1 312 606 1 258 890 1 324 408

Työterveyshuollon kustannukset euroa 710 234 669 764 665 275 688 441 695 219 614 198

Terveydenhuollon kust.yhteensä *) euroa 2 160 709 2 037 015 2 208 528 2 313 578 2 235 093 2 241 101

Sairauspäivät 9 900 9 387 11 006 11 612 10 742 11 681

Euroa/sairauspäivä 218 217 201 199 208 192

*) Sis. palkat +sosiaalikulut+työterveyshuollon kustannukset


32

III Tuotto- ja kululaskelma 2016

Tuotto- ja kululaskelma 2016

2016 2016 2015 2015 2014 2014

% % %

TUOTOT 150 359 100,0 164 100 2,0 174 961 100,0

KULUT 150 707 100,2 163 848 99,8 174 978 100,0

Työvoimakulut 38 391 25,5 40 533 24,7 43 273 24,7

tehdyn työajan palkat 23 220 15,4 24 031 14,6 25 492 14,6

välilliset palkat 6 676 4,4 6 848 4,2 7 595 4,3

- vuosilomapalkat 3 752 2,5 3 761 2,3 4 185 2,4

- sairausajan palkat 1 203 0,8 1 111 0,7 1 250 0,7

- koulutusajan palkat 293 0,2 263 0,2 344 0,2

- muut välilliset palkat 1 428 0,9 1 713 1,0 1 816 1,0

sosiaaliturva 6 177 4,1 7 169 4,4 7 683 4,4

muut välilliset kulut 2 318 1,5 2 485 1,5 2 503 1,4

Ulkopuoliset palvelut 55 379 36,8 63 785 38,9 69 642 39,8

Muut kulut 56 937 37,9 59 530 36,3 62 063 35,5

Tilikauden jäämä -348 -0,2 252 0,2 -17 0,0

Tuotot = tuloslaskelman liikevaihto - palautus puolustusvoimille

Työvoimakulut = tuloslaskelman henkilöstökulut + muut välilliset työvoimakulut


33

IV Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2016

Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2016

VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI

2016 vuoteen 2015

2015 vuoteen 2014

2014

HENKILÖSTÖPANOKSET (omat)

Henkilöstö lkm 743 -5,9 790 -3,9 822

Henkilötyövuodet htv 716 -4,4 749 -5,2 790

Henkilöstön keski-ikä vuotta 51v6kk 51v3kk 51v3kk

Tehty työaika/vuosityöaika % 77,1 -1,2 78,3 1,5 76,8

Palkkasumma 1000 euroa 29 895 -3,2 30 879 -6,7 33 088

Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 23 220 -3,4 24 031 -5,7 25 492

Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 15 171 -8,1 16 502 -7,2 17 780

Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 38 391 -5,3 40 533 -6,3 43 272

Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 65,3 -3,3 68,7 -1,1 69,7

HENKILÖSTÖN TILA

Työtyytyväisyysindeksi 1 - 5 indeksi 3,60 3,60 3,50

Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 12 -7,7 13 44,4 9

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 2 -33,3 3 -70,0 10

Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,8 12,2 12,3 -10,9 13,8

Tapaturmapoissaolot/henkilötyö-vuosi

pv/htv 0,9 50,0 0,6 -45,5 1,1

Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,5 12,2 4,9 -10,9 5,5

HENKILÖSTÖINVESTOINNIT

Työterveyspalvelut euro/htv 992 12,7 880 5,5 834

Henkilöstökoulutus euro/htv 699 -11,5 790 -16,3 944

Henkilöstökoulutus pv/htv 3,2 14,3 2,8 -9,7 3,1

Koulutustasoindeksi indeksi 3,5 3,5 3,5

HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS

Henkilötyövuoden hinta euro/htv 53 619 0,1 53 553 -1,2 54 226

HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 292 185 -2,3 299 186 -5,7 317 375

*) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat


34

Sodankylä

Kajaani

Jyväskylä

Kouvola

Tampere

Säkylä

HämeenlinnaTurku

Helsinki

Hamina

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö

Rakennuslaitoksen palveluyksiköt


35

Graafinen suunnittelu ja paino: Grano Oy, 2017

Yhteystiedot 1.1.2017Rakennuslaitoksen keskusyksikkö

Johtaja Pekka SalojärviKatuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 [email protected]

Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINAPuhelinvaihde 0299 8300 [email protected]@phrakl.fi

RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT

Helsingin palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Aki ToivonenSantahaminantie 1800860 HELSINKIPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Hämeenlinnan palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Heikki IlmonenPL 30713131 HÄMEENLINNAPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Tampereen palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jani HaatajaPL 25333101 TAMPEREPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Turun palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Reima JohanssonPL 2020811 TURKUPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Säkylän palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jouni AroHuovintie 24 B27910 SÄKYLÄPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Kouvolan palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jussi HautamäkiKouvolankatu 1345100 KOUVOLAPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Jyväskylän palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Taisto HämäläinenRykmentintie 741160 TIKKAKOSKIPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Kajaanin palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Petri OksanenPL 63087101 KAJAANIPuhelinvaihde 0299 [email protected]

Sodankylän palveluyksikkö

Palveluyksikön johtaja Jyrki SiirtolaPL 599601 SODANKYLÄPuhelinvaihde 0299 [email protected]

mailto:[email protected]



www.phrakl.fi

Documents

Henkilöstö- tilinpäätös · 2017-12-08 · rin vetämä hankinnasta maksuun hanke (HAMA), valtion hankintatoimen kehittäminen (HANKO -hanke) ja hankintatoimen digitalisointihanke